2005_6lmu.fm Page 1 Tuesday, September 13, :46 PM 6/2005. Sisältö

Transkriptio

1 Sisältö LAINSÄÄDÄNTÖKATSAUS Vahvistetut lait 2 Hallituksen esitykset 2 Tasavallan Presidentin asetukset 5 Valtioneuvoston asetukset 5 MIETINNÖT YM. 5 ASETETUT TOIMIELIMET 7 OIKEUSTAPAUKSET Korkein oikeus 9 Korkein hallinto-oikeus 11 Korkeimman oikeuden valitusluvat _6lmu.fm Page 1 Tuesday, September 13, :46 PM 6/2005 Momentti Sisältö LAINSÄÄDÄNTÖKATSAUS Vahvistetut lait 2 Hallituksen esitykset 5 Valtioneuvoston asetukset 8 MIETINNÖT YM. 9 ASETETUT TOIMIELIMET 11 OIKEUSTAPAUKSET Korkein oikeus 11 Korkein hallinto-oikeus 12 KKO:N VALITUSLUVAT 15

2 2005_6lmu.fm Page 2 Tuesday, September 13, :46 PM Momentti 6/2005 Tämän liitteen ovat tuottaneet yhteistyössä Suomen Lakimiesliitto ja Suomen Asianajajaliitto. Liitteen on toimittanut Talentumin Suomen Laki -toimitus. Momenttiin on koottu yhteenveto tärkeimmistä lainsäädäntötoimista ja oikeustapauksista. VAHVISTETUT LAIT Veronkantolaki, laki valmisteverotuslain 36 :n muuttamisesta ja laki ajoneuvoverolain muuttamisesta ( /2005) HE 63/2005 vp. VaVM 16/2005 Lait tulivat voimaan Veronkantolaki sisältää veron kantoa ja perintää koskevat säännökset. Perustuslain edellyttämällä tavalla lakiin sisällytetään säännökset, jotka nykyisin ovat veronkantoasetuksessa ja ministeriön päätöksissä. Samalla valtuutussäännöksiä tarkennetaan ja lakiin tehdään muun lainsäädännön muuttamisesta aiheutuvat muutokset. Lain rakennetta eheytetään ja sanamuotoja yhdenmukaistetaan. Valmisteverotuslakia muutetaan siten, rahalaitokselle määrättävä viivästyskorko määräytyy veronkantolaissa olevan säännöksen mukaisesti siinä tapauksessa, että rahalaitos ei ole siirtänyt vastaanottamiansa verovaroja määräajassa tullilaitoksen tilille. Ajoneuvoverolakia muutetaan siten, että ajoneuvoveron maksuun pantava vähimmäismäärä lasketaan 17 eurosta 10 euroon. Lisäksi ajoneuvoverolakiin tehdään eräitä teknisiä muutoksia. Laki eräiden huviveneiden turvallisuudesta ja päästövaatimuksista ja laki vesiliikennelain muuttamisesta ( /2005) HE 42/2005 vp. LiVM 13/2005 Lait tulevat voimaan Lailla säädetään huviveneille, vesiskoottereille ja niiden varusteille sekä huviveneiden ja vesiskoottereiden moottoreille asetettavista suunnittelua ja rakentamista sekä pakokaasu- ja melupäästöjä koskevista vaatimuksista. Lailla pannaan täytäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/44/EY huviveneitä koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä annetun direktiivin muuttamisesta. Laki sisältää myös huviveneiden ja muiden edellä mainittujen tuotteiden markkinavalvontaa koskevat säännökset. Lisäksi säädetään toimivaltuuksista ja valvontakeinoista, joita Merenkulkulaitoksella on tuotteita valvoessaan oikeus käyttää, sekä tulliviranomaisen velvollisuudesta valvoa kolmansista maista tuotavien tuotteiden maahantuontia. Alusliikennepalvelulaki (623/ 2005) HE 33/2005 vp. LiVM 11/2005 Laki tulee voimaan Alusliikennepalvelulailla kumotaan vesiliikenteen ohjaamista koskeva vesiliikennelain säännös. Lailla säädetään alusliikenteen valvontaa ja ohjausta koskevan alusliikennepalvelun perustamisesta. Laissa tarkoitettuja alusliikennepalveluja ovat tiedotukset, navigointiapu ja alusliikenteen järjestely. Liikenne- ja viestintäministeriö on laissa tarkoitettu toimivaltainen viranomainen, joka perustaa alusliikennepalvelun. Alusliikennepalvelua ylläpitää VTS-viranomaisena se Merenkulkulaitoksen yksikkö, jolle tehtävä on laitoksen työjärjestyksessä määrätty. VTS-viranomainen voi ylläpitää alusliikennepalvelua myös yhteistyössä muiden viranomaisten tai satamanpitäjien kanssa. Satama-alueilla alusliikenteen ohjausta ja valvontaa voivat ylläpitää myös satamanpitäjät. Laki sisältää muun muassa säännökset alusten velvollisuudesta osallistua alusliikennepalveluun. Lisäksi laki sisältää säännöksiä muun muassa aluksen päällikön vastuusta ja velvollisuudesta tehdä ilmoituksia merellä tapahtuvista vaaratilanteista ja onnettomuuksista. Erityisesti ilmoitusvelvollisuuksien osalta pannaan täytäntöön alusliikennettä koskevan yhteisön seuranta- ja tietojärjestelmän perustamisesta annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi. Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 5 ja 11 :n muuttamisesta (614/2005) HE 59/2005 vp. StVM 7/2005 Laki tuli voimaan Terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa oleva hammashuoltajan nimike muutetaan suuhygienistiksi. Suuhygienistin nimike on myös tutkintonimike. Laki käräjäoikeuslain muuttamisesta, laki tuomareiden nimittämisestä annetun lain 12 :n muuttamisesta ja laki kielilain muuttamisesta ( /2005) HE 230/2004 vp. LaVM 5/2005 Lait tulivat voimaan Käräjäoikeuksiin, joiden tuomiopiirissä asuu sekä suomen- että ruotsinkielistä väestöä, on mahdollista syyskuun alusta alkaen perustaa osastoja kielellisin perustein. Näin varmistetaan, että kumpikin kieliryhmä tosiasiassa saa oikeuspalveluja äidinkielellään samanlaisten perusteiden mukaan. Osaston perustamisella turvataan kansliapalvelujen ja istuntokäsittelyn hoito erityisesti ruotsiksi sellaisissa käräjäoikeuksissa, joiden henkilöstö ei kauttaaltaan käytännössä hallitse riittävästi molempia kansalliskieliä. Useat, varsinkin isot käräjäoikeudet toimivat jo nyt osastoihin jakautuneina. Jako perustuu yleensä asiaryhmiin niin, että yksi osasto käsittelee esimerkiksi riita-asioita, toinen rikosasioita ja kolmas perheoikeudellisia asioita. Järjestelystä on sovittu laamannin vahvistamassa käräjäoikeuden työjärjestyksessä. Syyskuun alusta mahdollisuudesta jakaa käräjäoikeus toimimaan osastoina säädetään käräjäoikeuslaissa. Asiaryhmien mukaisesta osastojaosta voidaan edelleen määrätä työjärjestyksessä. Sen sijaan käräjäoikeuden osaston perustamisesta tuomiopiirin kielivähemmistön omakielisen palvelun turvaamiseksi päättää oikeusministeriö. Osastolle sijoitetun tuomarin viran kelpoisuusvaatimuksena on tuomiopiirin vähemmistön kielen erinomainen ja enemmistön kielen hyvä suullinen ja kirjallinen taito. Käräjäoikeuslakiin tulevat syyskuun alusta myös säännökset laamannin vir- 2

3 Momentti 2005_6lmu.fm Page 3 Tuesday, September 13, :46 PM kojen järjestelyistä silloin, kun käräjäoikeuksia yhdistetään. Laamannien virat siirtyvät uuteen yhdistettyyn käräjäoikeuteen ja yhteen niistä liittyy viraston päällikkyys. Siirtymävaiheessa tämä virka on yhdistettävien käräjäoikeuksien laamannien haettavana. Tähän asti käräjäoikeuksia on yhdistetty yleensä vain silloin, kun yhdistämisen kohteena olevan käräjäoikeuden laamannin virka on tullut avoimeksi esimerkiksi eläkkeelle siirtymisen kautta. Lakiin tuli syyskuun alusta myös säännös siitä, että lautamiestehtävän hoitamisessa sattuneesta tapaturmasta maksetaan korvaus samoilla perusteilla kuin työtapaturmasta tapaturmavakuutuslain mukaan. Lautamiehet eivät ole suoraan tapaturmavakuutuslain piirissä, sillä he eivät ole tapaturmavakuutuslain tarkoittamassa mielessä palvelussuhteessa käräjäoikeuteen. Laki luvanvaraisesta henkilöliikenteestä tiellä annetun lain 8 :n muuttamisesta (634/2005) HE 66/2005 vp. LiVM 15/2005 Laki tulee voimaan Luvanvaraisesta henkilöliikenteestä tiellä annettua lakia muutetaan siten, että toimivalta myöntää läänin rajan ylittävän pikavuoroliikenteen liikenneluvat siirretään liikenne- ja viestintäministeriöltä Etelä-Suomen lääninhallitukselle. Laki Yleisradio Oy:stä annetun lain muuttamisesta ja laki valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 5 luvun kumoamisesta ( /2005) HE 43/2005 vp. LiVM 16/2005 Laki Yleisradio Oy:stä annetun lain muuttamisesta tulee voimaan Laki valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 5 luvun kumoamisesta tulee voimaan Yleisradio Oy:n julkisen palvelun tehtävään säädetään tarkennuksia, jotka koskevat esimerkiksi lapsille suunnatun ohjelman ja viihteen tarjontaa sekä suvaitsevaisuuden ja monikulttuurisuuden tukemista. Yleisradio Oy:n hallituksen ja hallintoneuvoston välistä työnjakoa tarkennetaan. Yleisradio Oy:n toimitusjohtajan valinta siirretään hallituksen tehtäväksi. Hallintoneuvoston tehtäviin kuuluu edelleen Yleisradio Oy:n toiminnan laajuudesta ja suuntaviivoista päättäminen sekä julkisen palvelun tehtävän toteutumisen valvonta. Hallintoneuvosto valitsee yhtiölle hallituksen, jonka jäsenet edustavat monipuolista yhtiön keskeisten tehtävien ja toiminnan kannalta tärkeää asiantuntemusta. Hallituksen jäsenet eivät saa olla hallintoneuvoston jäseniä eivätkä kuulua yhtiön toimivaan johtoon. Valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain toimilupamaksua koskeva 5 luku kumotaan. Televisiotoiminnan harjoittajat eivät ole velvollisia maksamaan toimilupamaksua enää kokonaan digitaaliseen televisiotoimintaan siirtymisen jälkeen. Laki riita-asioiden sovittelusta yleisissä tuomioistuimissa ja laki oikeudenkäymiskaaren 20 luvun muuttamisesta ( /2005) HE 114/2004 vp. LaVM 4/2005 Lait tulevat voimaan Tuomioistuimissa otetaan käyttöön uusi, nykyistä vapaamuotoisempi sovittelumenettely riita-asioissa. Se on eräissä tapauksissa oikeudenkäyntiä tehokkaampi ja joustavampi menettely riitojen ratkaisemiseksi. Tuomarin on nykyisinkin pyrittävä edistämään osapuolten keskeistä sovintoa riita-asian oikeudenkäynnin valmistelun yhteydessä. Tämä sovinnon edistäminen osana oikeudenkäyntiä säilyy ennallaan. Uusi sovittelumenettely puolestaan aloitetaan yleensä jo ennen oikeudenkäyntiä tai aivan sen alussa, kun osapuolten kannat eivät vielä ole lukkiutuneet. Tällöin näkökantojen lähentymiseen on yleensä hyviä edellytyksiä. Sovittelu aloitetaan molempien osapuolten halutessa. Edellytyksenä on, että asia soveltuu soviteltavaksi ja sovittelu on osapuolten vaatimuksiin nähden tarkoituksenmukaista. Sovittelijana toimii tuomioistuimen tuomari. Sovittelija voi osapuolten suostumuksella käyttää avustajaa. Useimmat riita-asiat soveltuvat soviteltaviksi Useimmat yksityisoikeudelliset riitaasiat soveltuvat sovitteluun. Ne voivat liittyä esimerkiksi sopimuksiin, perheja perintöasioihin tai vahingonkorvauksiin. Myös lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevia asioita voidaan sovitella lapsen etu huomioon ottaen. Sen sijaan rikosasioiden sovittelua uusi menettely ei koske. Sovittelulla edistetään osapuolten omia pyrkimyksiä löytää riitaansa molempien hyväksyttävissä oleva ratkaisu. Sovitteluratkaisu voi siten perustua enemmän kohtuusnäkökohtiin kuin tiukkaan lain tulkintaan. Tuomari ei myöskään ensi sijassa ehdota ratkaisua, vaan auttaa osapuolia itse löytämään sen. Sovittelua haetaan erillisellä hakemuksella tai sitä voidaan pyytää oikeudenkäynnissä jo haastehakemuksen yhteydessä. Myös tuomioistuin voi ottaa esille mahdollisuuden sovitella vireillä olevaa asiaa. Sovittelu päättyy, jos jompikumpi osapuolista ilmoittaa, ettei halua jatkaa sovittelua. Laki riita-asioiden sovittelusta koskee ennen muuta käräjäoikeuksia, mutta vireillä olevan asian sovittelu on mahdollista myös hovioikeudessa muutoksenhaun yhteydessä. Sen sijaan hallinto-oikeuksissa ja erityistuomioistuimissa lakia ei sovelleta. Sovittelu voi olla suljettu yleisöltä Sovittelu on yleensä julkista. Sovittelijana toimiva tuomari voi kuitenkin neuvotella yhden osapuolen kanssa niin, ettei muita osapuolia ole läsnä, jos osapuolet tähän suostuvat. Tällainen sovittelijan ja yhden osapuolen neuvottelu on yleisöltä suljettu. Osapuolen pyynnöstä muukin sovittelun osa on toimitettava yleisön läsnä olematta, jos sovinnon saavuttaminen voisi muuten vaarantua. Asia on kuitenkin käsiteltävä julkisesti, jos luottamus sovittelun asianmukaisuuteen tai muu painava syy edellyttää. Sovinto voidaan vahvistaa Sovittelussa saavutettu sovinto voidaan osapuolten pyynnöstä vahvistaa heitä sitovaksi. Silloin siitä tulee täytäntöönpanokelpoinen ratkaisu. Tuomioistuinsovittelu on osapuolille kustannuksiltaan edullisempi kuin oikeudenkäynti. Osapuolet voivat hoitaa asiaa usein itse ja vastaavat kumpikin vain omista kuluistaan. Korvausvelvollisuutta vastapuolen kuluista ei ole. Laki korkeimmasta oikeudesta, laki oikeudenkäymiskaaren muuttamisesta, laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 4 ja 11 luvun muuttamisesta, laki hovioikeuslain 2 :n muuttamisesta, laki rangaistusmääräysmenettelystä annetun lain muuttamisesta, laki kiinteistönmuodostamislain muuttamisesta ja laki 3 Momentti 6/2005

4 2005_6lmu.fm Page 4 Tuesday, September 13, :46 PM pakkokeinolain 1 luvun 9 :n muuttamisesta ( /2005) HE 7/2005 vp ja HE 9/2005 vp. LaVM 6/2005 Lait tulevat voimaan Muutoksenhakua korkeimpaan oikeuteen parannetaan. Samalla päätöskokoonpanoja kevennetään ja ratkaisuvaltaa eräissä asioissa siirretään alemmille tuomioistuimille. Tarkoituksena on kohentaa korkeimman oikeuden edellytyksiä keskittyä päätehtäväänsä eli ennakkoratkaisujen antamiseen. Korkein oikeus voi rajata valituslupaa nykyistä paremmin Valitusluvan saamisen edellytykset helpottuvat jatkossa, kun korkeimman oikeuden mahdollisuudet rajata valituslupaa paranevat. Korkein oikeus voi keskittyä ratkaisemaan valituksesta vain ongelmallisen kysymyksen ilman, että sen tarvitsee arvioida näyttöä uudelleen. Valituslupa voi koskea esimerkiksi pelkästään jonkin yksittäisen kysymyksen oikeudellista arviointia. Kun tähän asti korkeimman oikeuden on pitänyt ottaa arvioitavaksi uudelleen tosiseikasto ja näyttö, on se voinut edellyttää myös suullisen käsittelyn uudelleen toimittamista. Käytännössä tämä ei useinkaan ole ollut tarkoituksenmukaista enää kolmannessa oikeusasteessa. Nyt korkein oikeus voi nojautua näyttökysymyksissä hovioikeuden ratkaisuun, jolloin todistelua ei enää tarvitse arvioida uudelleen. Näin korkeimman oikeuden mahdollisuudet myöntää valituslupia tosiseikastoltaan laajoissa asioissa paranevat. Selvät virheet voidaan korjata helpommin Korkein oikeus voi joissakin tapauksissa jälkikäteen purkaa tuomioistuinten tekemiä virheellisiä ratkaisuja, jotka ovat tulleet lainvoimaisiksi. Nyt tätä ylimääräistä muutoksenhakua helpotetaan. Tiettyjen selvien virheiden oikaisuun ei tarvita enää korkeimman oikeuden päätöstä, vaan ratkaisun tehnyt tuomioistuin voi itse korjata virheen. Asianosaiselle voidaan tietyin edellytyksin jälkikäteen palauttaa umpeen mennyt määräaika esimerkiksi muutoksen hakemiseksi käräjäoikeuden ratkaisuun. Uudistuksen jälkeen määräajan palauttaa tällöin hovioikeus korkeimman oikeuden sijasta. Kanteluhakemuksen määräaikaa pidennetään silloin, jos Euroopan ihmisoikeustuomioistuin tai YK:n ihmisoikeuskomitea on todennut oikeudenkäyntivirheen asian käsittelyssä. Kantelu voidaan tällöin tehdä vielä kuuden kuukauden kuluessa valvontaelimen lopullisen ratkaisun antamisesta. Valtiolliset rikokset Helsingin käräjäoikeuteen Valtiollisia rikoksia koskevien syytteiden käsittely siirretään hovioikeudesta keskitetysti Helsingin käräjäoikeuteen. Maan- ja valtiopetosasiat ratkaistaan näin normaalissa rikosasioiden kokoonpanossa, jossa mukana on puheenjohtaja ja kolme lautamiestä. Lisäksi mukana voi olla toinenkin lainoppinut jäsen. Muutoksenhakuaikaa hovioikeuden ensi asteen päätöksestä korkeimpaan oikeuteen lyhennetään 60 päivästä 30 päivään. Valitusaika on siten sama kuin haettaessa hovioikeudelta muutosta käräjäoikeuden ratkaisuun. Ratkaisukokoonpanoja kevennetään Pääsääntöisesti korkein oikeus on päätösvaltainen viisijäsenisenä. Peruskokoonpanoon voidaan ottaa myös lisäjäsen päätösvaltaisuuden turvaamiseksi siltä varalta, että joku jäsen tulee estyneeksi. Tämä voi olla tarpeen erityisesti laaja-alaisissa ja periaatteellisesti merkittävissä asioissa. Korkeimman oikeuden kokoonpanoa ylimääräisessä muutoksenhaussa kevennetään. Kolme jäsentä voi ratkaista myös korkeimman oikeuden ratkaisua koskevan hakemuksen, jos se yksimielisesti hylätään tai jätetään tutkimatta. Yksikin jäsen voi ratkaista samassa asiassa uudelleen tehdyn ylimääräisen muutoksenhakemuksen, jos siinä ei esitetä merkityksellistä uutta aineistoa. Valitusluvan myöntämisestä päättää edelleen kahden tai kolmen jäsenen kokoonpano. Uusi laki korkeimmasta oikeudesta Korkeimman oikeuden toiminta ja tehtävät säilyvät ennallaan, mutta sitä koskevat kaikki keskeiset säännökset siirretään lain tasolle. Uutta on, että korkeimman oikeuden esittelijäneuvos voidaan nimittää määräajaksi myös silloin, kun se on tarpeen virkakierron edistämiseksi tai esittelijöiden asiantuntemuksen monipuolistamiseksi. Määräaikaisina esittelijäneuvoksina voivat toimia esimerkiksi syyttäjät ja asianajajat. Tällaiset määräaikaisuudet eivät kuitenkaan voi olla kovin pitkiä. Lähtökohtana on edelleen, että esittelijäneuvosten virat täytetään vakinaisesti, minkä vuoksi määräaikaisten esittelijäneuvosten määrä tulee käytännössä olemaan vähäinen. Määräaikaisia esittelijäneuvoksista saa samanaikaisesti olla enintään kolmasosa. Enimmäismäärä voidaan ylittää silloin, kun virka on ilman hoitajaa tai kun viran haltija on estynyt hoitamasta virkatehtäviään. Laki ylioppilastutkinnon järjestämisestä ja laki lukiolain 18 :n muuttamisesta ( /2005) HE 31/2005 vp. SiVM 9/2005 Lait tulevat voimaan Laki ylioppilastutkinnon järjestämisestä sisältää perusluontoiset säännökset tutkinnon järjestämisestä ja suorittamisesta sekä tutkintoon ja kokeisiin osallistuvien oikeusasemasta ja oikeusturvasta. Pääosa lailla säädettävistä asioista sisältyy voimassa olevaan ylioppilastutkintoasetukseen. Laki työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta, laki työntekijäin eläkelain muuttamisesta, laki maatalousyrittäjien eläkelain 18 :n muuttamisesta, laki yrittäjien eläkelain 15 :n muuttamisesta, laki tapaturmavakuutuslain muuttamisesta ja laki urheilijoiden tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain 9 :n muuttamisesta ( /2005) HE 155/2003 vp ja HE 47/2005 vp. StVM 11/2005 Lait tulevat voimaan Ensimmäisenä muutoksenhakuasteena yksityisten alojen työeläkejärjestelmässä toimivan eläkelautakunnan ja tapaturmavakuutusjärjestelmässä ensimmäisenä muutoksenhakuasteena toimivan tapaturmalautakunnan rahoitusta koskevaa sääntelyä täsmennetään. Lisäksi eläkelautakunnan organisaatiosta säädetään erillisellä lailla. Eläkelautakunnan ja tapaturmalautakunnan nimet tarkastetaan. Urheilijoiden tapaturmaturvaa koskevien valitusasioiden käsittely siirretään tapahtuvaksi tapaturmavakuutusjärjestelmässä tarkoitetulla tavalla. Lisäksi tehdään eräitä teknisiä muutoksia päätösten tiedoksiantoon. Laki hallintolainkäyttölain muuttamisesta, laki hallinto-oikeuslain muuttamisesta, laki korkeimmasta hallinto-oikeudesta annetun lain muuttamisesta sekä 32 4

5 Momentti 2005_6lmu.fm Page 5 Tuesday, September 13, :46 PM niihin liittyvää muutoslakia ( /2005) HE 112/2004 vp ja HE 5/2005 vp. HaVM 13/2005 Lait tulevat voimaan Hallintotuomioistuinten toimintaedellytyksiä parannetaan lokakuun alusta muun muassa ohjaamalla nykyistä useammissa tapauksissa hallintoviranomaisten päätöksiä koskevat valitukset korkeimman hallinto-oikeuden sijasta ensin alueelliseen hallinto-oikeuteen. Vuonna 1996 voimaantulleen hallintolainkäyttölain mukaan valtioneuvoston alaisen viranomaisen päätöksestä valitetaan ensin alueelliseen hallinto-oikeuteen. Useilla hallinnonaloilla on kuitenkin ollut edelleen voimassa säännöksiä, joilla valitukset hallintoviranomaisen päätöksestä ovat ohjautuneet suoraan korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Lokakuun alusta alkaen esimerkiksi vakuutusvalvontaviraston, terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen, kasvilajikelautakunnan, torjunta-ainelautakunnan ja kasvintuotannon tarkastuskeskuksen päätöksistä sekä eräistä patentti- ja rekisterihallituksen päätöksistä valitetaan ensin alueelliseen hallintooikeuteen. Valituslupaa edellytetään aiempaa useammin Valitusoikeutta hallinto-oikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen on tähän asti rajoitettu valitusluvalla esimerkiksi veroasioissa, toimeentulotuen myöntämistä tai määrää koskevissa asioissa sekä ulkomaalaisasioissa. Luvan myöntämisestä säädetään eri hallinnonalojen lainsäädännössä. Lokakuun alusta valituslupajärjestelmä laajenee muutamiin sellaisiin taloudelliselta merkitykseltään vähäisiin asiaryhmiin, joissa valitukset ovat pääosin oikeudellisesti yksinkertaisia ja joissa oikeuskäytäntö on jo vakiintunut. Lisäksi hallintolainkäyttölakiin tulee yleissäännös valitusluvan myöntämisen perusteista. Valituslupaa edellyttää jatkossa esimerkiksi valitus alueellisen hallinto-oikeuden ratkaisuun, joka koskee takautuvaa televisiomaksua tai tarkastusmaksua, siviilipalvelun lykkäys- tai vapauttamispäätöstä tai verohallituksen yleishyödylliselle yhteisölle myöntämää veronhuojennusta. Muutoksilla parannetaan korkeimman hallinto-oikeuden mahdollisuuksia keskittyä ratkaisemaan niitä asioita, joista on tärkeää saada ylimmän oikeusasteen ratkaisu. Täytäntöönpanoa koskeva erillinen muutoksenhaku viivästyttää usein pääasian käsittelyä alueellisessa hallintooikeudessa. Asioiden käsittelyn nopeuttamiseksi vireillä olevaan asiaan liittyvään hallinto-oikeuden päätökseen, jolla täytäntöönpano on kielletty tai keskeytetty, ei saa enää hakea erikseen muutosta korkeimmalta hallintooikeudelta. Maankäyttö- ja rakennusasioissa erikseen valittamisen kielto koskee niitäkin tilanteita, joissa hallinto-oikeus on antanut täytäntöönpanon kielto- tai keskeytyshakemukseen kielteisen päätöksen. Ratkaisukokoonpanoja keveämmiksi Hallintotuomioistuinten toiminnan tehostamiseksi muuttuvat ratkaisukokoonpanot eräissä menettelykysymyksissä sekä asioissa, joissa kokoonpanoon kuuluu lainoppineiden jäsenten lisäksi asiantuntijajäsen. Lokakuun alusta alkaen korkein hallinto-oikeus voi aiempaa useammin ratkaista kolmijäsenisenä asian, jossa ei anneta ratkaisua asiakysymykseen. Tällaisia ovat esimerkiksi oikeusapua koskevat asiat ja eräät ylimääräistä muutoksenhakua koskevat asiat. Alueellinen hallinto-oikeus voi ratkaista eräät mielenterveyslain mukaiset asiat ja lastensuojeluasiat kahden lakimiestuomarin ja yhden asiantuntijajäsenen kokoonpanossa. Tarvittaessa ratkaisu voidaan tehdä myös laajemmassa kokoonpanossa. Laki huoltovarmuuden turvaamisesta annetun lain muuttamisesta (688/2005) HE 44/ 2005 vp. TaVM 11/2005 Laki tulee voimaan Merkittävin muutos tehdään huoltovarmuuden käsitteeseen. Se laajennetaan sisältämään poikkeusolojen ohella myös niihin verrattavat vakavat häiriötilanteet, joissa markkinamekanismi ei tuota riittävää huoltovarmuutta. Muut muutokset liittyvät huoltovarmuusrahaston varojen käyttövaltuuksiin ja Huoltovarmuuskeskuksen tehtäviin, rahaston ylijäämän käyttöön sekä eräisiin teknisluonteisiin muutoksiin, jotka koskevat Huoltovarmuuskeskuksen toimintaa ja valvontaan. Laki yksityisestä terveydenhuollosta annetun lain muuttamisesta, laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 20 ja 24a :n muuttamisesta ja laki yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta annetun lain muuttamisesta ( /2005) HE 34/2005 vp. StVM 6/2005 Lait tulevat voimaan Yksityistä terveydenhuoltoa ja yksityistä sosiaalihuoltoa koskevaa lainsäädäntöä muutetaan siten, että lääninhallitusten ylläpitämät erilliset rekisterit yksityisistä palveluista korvataan Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen yhdessä lääninhallitusten kanssa ylläpitämällä keskitetyllä rekisterillä. Tiedot tähän yksityisten palvelujenantajien rekisteriin saadaan lääninhallituksille toimitettavista lupahakemuksista ja toimintaa koskevista ilmoituksista sekä vuosittaisista toimintakertomuksista. Rekisteri parantaa lupa- ja valvontaviranomaisten sekä myös tilastoviranomaisten tiedonsaantia yksityisistä sosiaali- ja terveyspalveluista. Lisäksi rekisteristä toteutetaan julkisesti käytettävissä oleva tietokanta siten, että yksityisiä palveluja käyttävät henkilöt ja muut näistä palveluista tietoja tarvitsevat voivat saada sen välityksellä tietoja yksityisistä palveluista. Itsenäinen ammatinharjoittaja voi kuitenkin kieltää itseään koskevien osoitteiden ja yhteystietojen julkaisemisen. HALLITUKSEN ESITYKSET Esitys (HE 102/2005 vp) rahankeräyslaiksi sekä laeiksi henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain ja rikoslain muuttamisesta. Nykyinen rahankeräyslaki korvataan uudella rahankeräyslailla, henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annettuun lakiin lisätään rahankeräysten valvontatietoja koskevat säännökset ja rahankeräysrikoksia koskevat säännökset siirretään tarkistettuina rikoslakiin. Tavoitteena on selventää rahankeräystoiminnan eroa yleishyödyllisten toimijoiden muuhun varainhankintaan, erityisesti kaupankäyntiin, tehostaa rahankeräysten viranomaisvalvontaa sekä toteuttaa rahankeräysten oikealla säädöstasolla oleva riittävän täsmällinen sääntely. 5 Momentti 6/2005

6 2005_6lmu.fm Page 6 Tuesday, September 13, :46 PM Esitys (HE 104/2005 vp) laeiksi rajoitetusti verovelvollisen tulon ja varallisuuden verottamisesta annetun lain, verotusmenettelystä annetun lain sekä tuloverolain muuttamisesta. Rajoitetusti verovelvollisen Suomesta saamaa eläkettä verotetaan verotusmenettelyssä progressiivisen tuloveroasteikon mukaan. Kansaneläke ja perheeläkelain mukainen eläke on myös ulkomaille maksettaessa veronalaista tuloa. Rajoitetusti verovelvollisen 35 prosentin suuruisen lähdeveron alaisesta tulosta myönnetään 510 euron kuukausikohtainen tai 17 euron päiväkohtainen vähennys. Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa asuva voi lähdeverotuksen sijasta eräissä tilanteissa valita, että häntä verotetaan ansiotulostaan verotusmenettelyssä progressiivisen tuloveroasteikon mukaan. Niistä tuloista, joista suoritetaan veroa progressiivisen tuloveroasteikon mukaan, on lisäksi suoritettava veroa kuntien keskimääräisen tuloveroprosentin mukaan. Tuloverolaista poistetaan eräiden vähennysten soveltamisen edellytyksenä olevat viittaukset Suomessa asumiseen ja yleiseen verovelvollisuuteen. Verotusmenettelystä annettua lakia muutetaan rajoitetusti verovelvollisen verotusmenettelyn toimittamista koskevien säännösten osalta. Pääasiassa säännöksiä sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 2006 toimitettavassa verotuksessa. Lähdeverotusta koskevia säännöksiä sovellettaisiin ensimmäisen kerran ja sen jälkeen saatuun tuloon. Esitys (HE 106/2005 vp) laiksi vastikemaan luovuttamisesta yleistä tietä varten toimitettavan tilusjärjestelyn yhteydessä annetun lain kumoamisesta. Vastikemaan luovuttamisesta yleistä tietä varten toimitettavan tilusjärjestelyn yhteydessä annettu laki kumotaan. Vuoden 2006 alusta voimaan tulevassa maantielaissa on tilusjärjestelyn edellytyksistä säännökset, jotka täyttävät uuden perustuslain vaatimukset. Esitys (HE 107/2005 vp) laiksi lääkelain muuttamisesta. Lääkelakia muutetaan siten, että apteekkeihin myyntiin tulevien lääkkeiden hinnoittelua koskevia säännöksiä uudistetaan, nikotiinikorvaushoitoon tarkoitettujen itsehoitovalmisteiden myynti sallitaan myös muualla kuin apteekeissa ja apteekkien perustamiseen ja hoitamiseen liittyviä eräitä säännöksiä muutetaan. Lisäksi lakiin tehdään eräitä muita lääkehuollon toimivuutta parantavia muutoksia. Apteekeille myytävien lääkkeiden tukkuhintojen tulee olla nykyisestä poiketen yhdenmukaiset. Muutos perustuu siihen, että lääkkeiden vähittäismyyntihinnat apteekeissa ovat yhdenmukaiset ja ne perustuvat valtakunnallisen tukkuhinnan perusteella määräytyvään apteekin myyntikatteeseen. Lääkkeiden vähittäismyyntihintaa koskevaa säännöstä muutetaan lisäksi siten, että apteekin myyntikate voi olla pienempi kuin korkein apteekkimaksuprosentti. Tupakoinnin lopettamisen tukemiseksi ja helpottamiseksi nikotiinikorvaushoidossa käytettävien itsehoitolääkkeiden myynti tulee sallituksi myös muualla kuin apteekeissa. Myynti on luvanvaraista ja lupaviranomaisina toimivat kunnat. Apteekkien ja sivuapteekkien perustamista koskevia säännöksiä täsmennetään siten, että erityisesti apteekin sijaintikunnan aloitteentekoasemaa vahvennetaan. Samalla apteekkarin valintaa koskevia säännöksiä täsmennetään ja apteekkarille säädetään velvollisuus huolehtia apteekin henkilökunnan täydennyskoulutuksesta. Esitys (HE 108/2005 vp) laiksi lääkelain muuttamisesta. Lääkelakia muutetaan Euroopan unionin uusien lääkesäännösten toimeenpanemiseksi. Lisäksi lääkelain lääkevaihtoa koskevia säännöksiä muutetaan siten, että lääkevaihdon ulkopuolelle rajataan eräät patenttisuojan piirissä olevat lääkevalmisteet. Lääkevalmisteen käyttäminen edellyttää lupaa tai, jos kysymyksessä on perinteinen kasvirohdosvalmiste taikka homeopaattinen lääke, rekisteröintiä. Myyntilupa- ja rekisteröintimenettelyä koskevat lääkelain säännökset uudistetaan. Muutokset koskevat erityisesti rinnakkaisvalmisteiden myyntilupia sekä perinteisten kasvirohdosvalmisteiden ja homeopaattisten lääkkeiden rekisteröintiä. Lupa ja rekisteröinti ovat voimassa aluksi 5 vuotta ja määräajan jälkeen pääsääntöisesti toistaiseksi, kun ne nykyisin ovat aina määräaikaisia. Määräaikaisuuden poistumiseen liittyen tehostetaan lääketurvatoimintaa muun muassa haittavaikutusseurantaa tehostamalla sekä lisäämällä valvontaviranomaisena toimivan Lääkelaitoksen oikeutta ja mahdollisuuksia saada tietoja lääkealan yrityksiltä. Lääkevaihdon ulkopuolelle rajataan sellaiset lääkevalmisteet, joiden vaikuttavan aineen valmistusmenetelmää suojaa ennen vuotta 1995 tehdyn hakemuksen perusteella myönnetty patentti, jonka myöntäminen on perustunut valmistettavan aineen uutuuteen, tai tällaiseen patenttiin perustuva lisäsuojatodistus. Laki on tarkoitettu voimaan Esitys (HE 109/2005 vp) uudeksi osakeyhtiölainsäädännöksi. Annetaan uusi osakeyhtiölaki, jolla kumotaan nykyinen osakeyhtiölaki (734/ 1978). Lisäksi useisiin muihin lakeihin tehdään uudesta laista johtuvia muutoksia. Uusi laki olisi nykyistä selkeämpi ja kattavampi. Yhtiöt saisivat enemmän toimintavapautta, kun erilaisia rajoituksia ja muotomääräyksiä vähennettäisiin ja uusia menettelytapoja tehtäisiin mahdollisiksi. Velkojien ja vähemmistöosakkeenomistajien oikeussuojaa koskevia säännöksiä tehostettaisiin. Erityistä huomiota on kiinnitetty pienten osakeyhtiöiden asemaan. Sääntelyn selkeytyminen helpottaisi niiden mahdollisuuksia ottaa selvää lain määräyksistä. Yhtiön hallintoa koskevaan sääntelyyn kevennystä Osakeyhtiön yhtiöjärjestys voisi esityksen mukaan olla hyvin suppea. Siinä olisi pakko määrätä vain yhtiön toiminimestä, kotipaikasta ja toimialasta. Muista yhtiöjärjestyksessä määrättävistä seikoista olisi laissa olettamasäännökset, joita sovellettaisiin, jollei yhtiöjärjestykseen oteta niiden sijaan toisenlaisia määräyksiä. Yhtiökokousmenettelyä kevennettäisiin jossain määrin. Yhtiön johdon vastuuvapaudesta ei enää tarvitsisi tehdä päätöstä. Yhtiökokous voitaisiin yhtiöjärjestyksen mukaan pitää myös Suomen ulkopuolella ja eräitä kokouskutsuihin liittyviä määräyksiä helpotettaisiin. Erityisiä säännöksiä ei olisi siitä, minkä kokoiseen yhtiöön on pakko valita toimitusjohtaja tai voidaan valita hallintoneuvosto. Hallintoelinten valinnassa olisi selvyyden vuoksi lähtökohtana, että yhtiökokous valitsee yhtiön hallituksen ja hallitus puolestaan valitsee toimitusjohtajan. Yhtiöjärjestyksessä voitaisiin kuitenkin määrätä, että hallintoneuvostolla on oikeus valita hallituksen jäsenet. Osakeyhtiön tilintarkastusta koskevat säännökset ehdotetaan jätettäväksi olennaisilta osin ennalleen. Tilintarkastuslain muuttamista valmistellaan parhaillaan kauppa- ja teollisuusministeriössä, mikä voi myöhemmin aiheuttaa muutostarpeita myös osakeyhtiölakiin. 6

7 Momentti 2005_6lmu.fm Page 7 Tuesday, September 13, :46 PM Osakeomistuksen julkisuus säilyisi ennallaan Osakeyhtiöiden omistustiedot olisivat julkisia samalla tavalla kuin nykyisinkin. Yhtiön osake- ja osakasluettelo olisi pidettävä nähtävänä pääkonttorissa. Ulkomaiset omistajat voisivat nykyiseen tapaan hallintarekisteröidä osakkeensa, jolloin heidän osaltaan omistus ei olisi julkista. Osakkeiden nimellisarvosta luovuttaisiin Osakkeilla on perinteisesti ollut yhtiöjärjestyksessä määrätty nimellisarvo, joka kustakin osakkeesta on vähintään maksettava. Esityksen mukaan nimellisarvoa ei enää olisi, jollei sellaisesta haluta yhtiöjärjestyksessä määrätä. Uudistus merkitsisi osakkeen ja osakepääoman välisen yhteyden poistumista. Tämä helpottaisi menettelyä osakeantien ja muiden järjestelyjen yhteydessä. Osakepääomaa voitaisiin korottaa antamatta osakkeita ja osakkeita voitaisiin antaa korottamatta osakepääomaa. Maksuton osakeanti olisi mahdollinen ilman rahastosiirtoja ja esimerkiksi osakkeiden jakaminen voitaisiin toteuttaa antamalla uusia osakkeita maksutta. Uudistus ei vaikuttaisi velkojien ja vähemmistöosakkeenomistajien asemaan. Esimerkiksi osakepääoman maksamiselle ja pääoman pysyvyydelle olisi vastaavat takeet kuin nykyäänkin. Yhtiön vapaaseen omaan pääomaan tehtävät sijoitukset merkittäisiin erilliseen rahastoon, jolloin ne olisivat olennaisesti nykyistä läpinäkyvämpiä. Voittovarat ja sijoitettu oma pääoma pysyisivät tällöin erillään. Suunnattu maksuton osakeanti sallittaisiin, jos siihen on yhtiön ja kaikkien osakkeenomistajien etu huomioon ottaen erittäin painava taloudellinen syy. Sellainen voisi olla esimerkiksi henkilöstön kannustinjärjestelmä tai tarve maksaa korvausta arvokkaamman osakelajin haltijoille osakelajeja yhdistettäessä. Yhtiö voisi myös antaa itselleen osakkeita maksutta. Suunnattua maksutonta osakeantia koskevaa sääntelyä on kuitenkin aikaisempiin esitysluonnoksiin verrattuna tiukennettu muun muassa edellyttämällä hyväksytyn tilintarkastajan lausuntoa annin suuntaamisen perusteista. Varojen jakamiseen maksukykyisyysedellytys Yhtiön voitonjakoa ja muuta varojen jakamista koskeviin säännöksiin esitetään lisättäväksi säännös siitä, ettei varoja saa jakaa, jos jaosta päätettäessä tiedetään tai olisi pitänyt tietää yhtiön olevan maksukyvytön tai tulevan maksukyvyttömäksi varojen jaon vuoksi. Tällä pyritään varmistamaan yhtiön toimintaedellytysten säilyminen sekä tehostamaan velkojien suojaa. Omaisuuden realisoitumattomista arvonkorotuksista muodostuvat rahastot, kuten kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS-standardit) mukaisessa tilinpäätöksessä muodostuvat käyvän arvon rahasto ja uudelleenarvostusrahasto, olisivat sidottua omaa pääomaa. Tämä tarkoittaa, ettei sellaisia realisoitumattomia arvonkorotuksia voitaisi jakaa esimerkiksi osinkoina. Voimassa olevassa osakeyhtiölaissa rajoitetaan lainan antamista yhtiön lähipiiriin kuuluvalle. Rajoituksilla on pyritty estämään varojen jakamista koskevien säännösten kiertämistä ja mahdollisia väärinkäytöksiä. Lähipiirilainoja koskevat rajoitukset esitetään kuitenkin poistettaviksi, koska ne eivät ole olleet toimivia. Lähipiirilainoja sääntelisivät edelleen lain yleiset periaatteet. Yhtiöiden sulautumisia ja jakautumisia nopeutettaisiin Yhtiöiden sulautumismenettelyä esitetään nopeutettavaksi. Sulautumiseen liittyvän velkojiensuojamenettelyn aloittaminen sallittaisiin jo sulautumissuunnitelman rekisteröinnin yhteydessä. Tämä mahdollistaisi koko sulautumismenettelyn toteuttamisen hieman yli kolmessa kuukaudessa. Vastaavat uudistukset koskisivat jakautumista. Uutuutena ehdotetaan säännöksiä niin sanotusta kolmikantasulautumisesta, jossa muu taho kuin vastaanottava yhtiö, yleensä sen emoyhtiö, antaa sulautuvan yhtiön osakkeenomistajille sulautumisvastikkeen. Myös jakautumisesta toimivaan eli aikaisemmin perustettuun yhtiöön ehdotetaan säännöksiä. Osakeyhtiö voitaisiin muuttaa osuuskunnaksi, avoimeksi yhtiöksi tai kommandiittiyhtiöksi tai toimintaa voitaisiin jatkaa yksityisenä elinkeinonharjoittajana. Voimassa olevan lain mukaan on mahdollista muuttaa osuuskunta tai henkilöyhtiö osakeyhtiöksi, mutta ei päinvastoin. Vahingonkorvausvastuuta koskeviin säännöksiin tarkistuksia Lakiin otettaisiin säännökset tuottamusolettamasta tilanteissa, joissa vahinkoa on aiheutettu lain tai yhtiöjärjestyksen vastaisella menettelyllä tai yhtiön lähipiirin hyväksi tehdyllä toimella. Tällöin vahinko olisi korvattava, jollei menettelystä vastuussa oleva näytä toimineensa huolellisesti. Osakkeenomistajan joutuminen vahingonkorvausvastuuseen osakeyhtiölain tai yhtiöjärjestyksen rikkomisesta ei edellyttäisi törkeää huolimattomuutta (tuottamusta) kuten nykyisin, vaan pelkkä huolimattomuus riittäisi vastuun syntymiseen. Vahingonkorvausvastuu ei kuitenkaan käytännössä voisi koskea pienosakkeenomistajaa, koska tältä ei voida edellyttää erityistä aktiivisuutta tai tietämystä yhtiön asioista. Yksittäisen osakkeenomistajan oikeus saada korvausta välillisistä eli ensi sijassa yhtiölle aiheutetuista vahingoista poistettaisiin. Osakkeenomistajien määrävähemmistöllä sekä eräin edellytyksin myös yksittäisellä osakkeenomistajalla olisi kuitenkin oikeus ajaa vahingonkorvauskannetta yhtiön hyväksi. Kaikkia osakeyhtiölaissa tarkoitettuja vahingonkorvauskanteita koskisi erityinen viiden vuoden kanneaika. Nykyisin noudatetaan tapauksesta riippuen joko erityistä kahden tai kolmen vuoden määräaikaa tai yleistä vanhentumisaikaa. Yhtiökokouksen päätökseen tyytymättömän osakkaan olisi nykyiseen tapaan moitittava päätöstä yleensä kolmen kuukauden määräajassa. Uutta olisi, että laissa säädettäisiin mahdollisuudesta moittia myös hallituksen selvästi lainvastaista päätöstä silloin, kun hallitus päättää yhtiökokoukselle kuuluvasta asiasta yhtiökokouksen valtuuttamana. Riidat ratkottaisiin tietyissä käräjäoikeuksissa Osakeyhtiöitä koskevien riita-asioiden käsittely keskitettäisiin kahdeksaan käräjäoikeuteen eli Ahvenanmaan, Helsingin, Kuopion, Lahden, Oulun, Tampereen, Turun ja Vaasan käräjäoikeuksiin. Nykyisin asioita käsitellään kaikissa Suomen käräjäoikeuksissa. Juttujen keskittäminen mahdollistaisi nykyistä paremmin tuomarien erikoistumisen osakeyhtiöasioihin. Niitä on viime vuosina ratkaistu kaikkiaan noin sata vuodessa. Vähimmäisosakepääoman takautuva korotus Uusi osakeyhtiölaki on tarkoitus saattaa voimaan Lain voimaantuloon liittyy siirtymäsäännös, jonka mukaan ennen perustettujen yhtiöiden olisi kolmen vuoden kuluessa lain voimaantulosta korotettava osakepääomaansa vähintään euroon. Jollei osakepääoman korotusta tehdä eikä yhtiö muuta yritysmuotoaan, se olisi määrättävä selvitystilaan tai poistettava kaupparekisteristä. 7 Momentti 6/2005

8 2005_6lmu.fm Page 8 Tuesday, September 13, :46 PM Esitys (HE 110/2005 vp) laiksi sotilaallisesta kriisinhallinnasta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Säädetään laki, joka mahdollistaa Suomen osallistumisen kansainvälisiin sotilaallisiin kriisinhallintatehtäviin. Lailla korvataan nykyinen rauhanturvaamislaki. Uuteen lakiin lisätään sääntelyt, jotka mahdollistavat Suomen osallistumisen EU:n nopean toiminnan joukkoihin. Asevelvollisuuslakia muutetaan siten, että asevelvollisille voidaan varusmiespalvelus- ja kertausharjoituskoulutuksen yhteydessä antaa riittävät perusvalmiudet kouluttautua edelleen EU:n nopean toiminnan joukkoihin. Samassa yhteydessä selkeytetään sääntelyä, joka koskee asevelvollisuuslain nojalla palvelevien osallistumista koulutukseen, harjoituksiin ja vierailuihin ulkomailla. Esitys (HE 111/2005 vp) laiksi tekijänoikeuslain muuttamisesta. Tekijänoikeuslakiin tehdään kuvataiteen jälleenmyyntikorvausta koskevan direktiivin (2001/84/EY) edellyttämät muutokset. Direktiivillä ja sen mukaisilla tekijänoikeuslain muutoksilla yhdenmukaistetaan jälleenmyyntikorvauksen piiriin kuuluvat kuvataiteen teosten ryhmät, korvauksen laskentaperuste ja korvausosuudet, korvauksen piiriin kuuluvat myyntitapahtumat sekä jälleenmyyntikorvausta koskevien säännösten kansainvälinen soveltaminen. Esitys (HE 112/2005 vp) laiksi vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta. Vapaasta sivistystyöstä annettua lakia muutetaan kansalaisopistojen, kesäyliopistojen ja kansanopistojen valtionosuuden määräytymisperusteiden osalta. Lisäksi tehdään kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän kokonaisuudistuksen edellyttämät yksikköhinnan laskemista ja kustannusten tarkistamista koskevat (ml. nettoutus) muutokset. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 2006 alusta. VALTIONEUVOSTON ASETUKSET Valtioneuvoston asetus keskinäisestä oikeusavusta rikosasioissa Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä tehdyn yleissopimuksen voimaansaattamisesta ja yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja yleissopimuksen soveltamisesta annetun lain voimaantulosta (624/2005) Asetus tuli voimaan Asetuksella säädetään keskinäisestä oikeusavusta rikosasioissa Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä tehdyn yleissopimuksen voimaansaattamisesta ja yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja yleissopimuksen soveltamisesta annetun lain (148/2004) voimaantulosta. Asetuksesta käyvät ilmi myös Suomen yleissopimuksen soveltamisen osalta tekemät ilmoitukset. Asetuksella kumotaan asetus yleissopimuksen ja voimaansaattamislain soveltamisesta ennen yleissopimuksen kansainvälistä voimaantuloa (372/2004). Laki tuli voimaan Valtioneuvoston asetus erityisperustein korvattavista lääkkeistä ja lääketieteellisin perustein vakaviksi arvioitavista sairauksista (616/2005) Asetus tuli voimaan Asetusta erityisperustein korvattavista lääkkeistä ja lääketieteellisin perustein vakaviksi arvioitavista sairauksista muutetaan siten, että sevelameeri -niminen lääkeaine tulee peruskorvattavaksi omana ryhmänään sairaudessa "Munuaisdialyysipotilaiden vaikeahoitoinen hyperfosfatemia erityisin käyttöaihein", ja merkittävät ja kalliit psoriaasin hoidossa käytettävät lääkkeet peruskorvattavaksi omana ryhmänään sairaudessa "Vaikea ja vaikeahoitoinen psoriaasi erityisin käyttöaihein". Valtioneuvoston asetus kuluttajavalituslautakunnasta annetun asetuksen muuttamisesta (639/2005) Asetus tuli voimaan Kuluttajavalituslautakunta siirretään kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalalta oikeusministeriön hallinnonalalle. Asetukseen tehdään siirron edellyttämät lähinnä tekniset muutokset. Muutos ei vaikuta lautakunnan toimintaan, vaan valituksia käsitellään lautakunnassa samoin kuin tähänkin asti. Kuluttajavalituslautakunta antaa ratkaisusuosituksia kuluttajien ja elinkeinonharjoittajien välisiin riitoihin, joissa on kyse esimerkiksi tavaroiden tai palvelusten virheistä. Lautakuntaan tulevien valitusten määrä on jatkuvasti kasvanut. Viime vuonna lautakunta ratkaisi ennätykselliset valitusta. Lautakunnan toimialaa on tulevaisuudessa tarkoitus laajentaa myös asunnon vuokraamista ja asumisoikeutta sekä arvopaperisijoittamista koskeviin erimielisyyksiin. Toimivallan laajentaminen lisäisi vuosittain saapuvia valituksia noin tuhannella. Lisäksi ollaan selvittämässä ryhmävalituksen käyttöön ottamista kuluttajavalituslautakunnassa. Toimivallan laajentamista valmistelee työryhmä, joka antaa ehdotuksensa tammikuussa Lautakunnan päätökset ovat suosituksia, eikä niitä voida panna täytäntöön pakkotoimin. Päätöksiä kuitenkin noudatetaan yli 70 prosentissa tapauksista. Lautakunta on ollut viimeiset vuodet hyvin ruuhkautunut. Valituksen käsittely kestää asian laadusta riippuen 2-12 kuukautta, asuntoasioissa jopa puolitoista vuotta. Valtioneuvoston asetus rajavyöhykkeestä ja rajavyöhykkeen takarajasta (653/2005) Asetus tuli voimaan voimaan tulevalla rajavartiolailla (578/2005) kumotaan rajavyöhykelaki (403/1947) ja sen nojalla annettu rajavyöhykeasetus (404/1947), joiden säännökset on sisällytetty rajavartiolakiin ja sen nojalla annettavaan valtioneuvoston asetukseen rajavartiolaitoksesta. Samalla kumoutuu rajavyöhykelain nojalla annettu sisäasiainministeriön asetus rajavyöhykkeestä ja rajavyöhykkeen takarajasta (706/2001). Tämän vuoksi on tarpeellista antaa rajavartiolain 49 :n 2 momentin nojalla valtioneuvoston asetus rajavyöhykkeestä ja rajavyöhykkeen takarajasta. Rajavartiolaissa rajavyöhykettä koskevat säännökset eräitä vähäisiä muutoksia lukuun ottamatta säilyvät nykyisellään. Muun muassa rajavyöhykkeen enimmäisleveys on edelleen maarajalla kolme kilometriä ja merialueella neljä kilometriä. Rajavartiolain 49 :n 2 momentin nojalla rajavyöhykkeen perustamisesta, leveydestä ja sijainnista säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Asetukseen tehdään myös rajavyöhykkeen takarajan kulkua koskevia vähäisiä muutoksia, jotka perustuvat sekä kuntien, yhteisöjen että yksityisten tekemiin esityksiin ja jotka merkitsevät rajavyöhykkeen kaventamista. Lisäksi asetuksessa on otettu huomioon vuoden 2005 alusta voimaan tulleet kuntajaotuksen muutokset. 8

9 Momentti 2005_6lmu.fm Page 9 Tuesday, September 13, :46 PM Valtioneuvoston asetus rajanylityspaikoista sekä rajatarkastustehtävien jakamisesta niillä (652/ 2005) Asetus tuli voimaan Rajavartiolaki (578/2005) tulee voimaan Lain 12 :n 2 momentin mukaan rajanylityspaikoista ja niiden aukioloajoista sekä rajatarkastustehtävien jakamisesta rajavartiolaitoksen, poliisin ja tullin kesken eri rajanylityspaikoilla säädetään valtioneuvoston asetuksella. Asetukseen sisällytetään passintarkastuspaikoista annetussa asetuksessa ja passintarkastajista annetussa asetuksessa nykyisin olevat säännökset uuteen lainsäädäntöön mukautettuina. Asetuksella kumotaan passintarkastuspaikoista annettu asetus (461/1992) ja passintarkastajista annettu asetus (1532/1994). Valtioneuvoston asetus rajavartiolaitoksesta (651/2005) Asetus tuli voimaan Asetus koskee muun muassa rajavartiolaitoksen kokoonpanoa, toimialueita, johtosuhteita, virkoja, erityisiä kelpoisuusvaatimuksia, kielitaitoa, sivutoimia, siirtymisvelvollisuutta, eroamisikää, koulutusta ja kurinpitomenettelyä. Rajavartiolaitoksesta annettu laki (320/1999) kumoutuu kun annettu rajavartiolaki (578/2005) tulee voimaan. Samalla kumoutuu rajavartiolaitoksesta annettu valtioneuvoston asetus (269/2000). Säännökset vastaavat kumoutuvia säännöksiä pääosin. Valtioneuvoston asetus korkeakoulujen arviointineuvostosta annetun asetuksen 1 :n muuttamisesta (641/2005) Asetus tuli voimaan Ahvenanmaan maakunnassa suoritetuista ammattikorkeakoulututkinnoista annetussa tasavallan presidentin asetuksessa (548/2005) säädetään Ahvenanmaalla suoritettujen ammattikorkeakoulututkintojen tuottamasta kelpoisuudesta valtakunnassa. Sopimusasetuksen mukaan korkeakoulujen arviointineuvosto hoitaa tehtävät, jotka liittyvät Ahvenanmaan korkeakoulun arviointiin. Arviointineuvoston tehtäviin lisätään Ahvenanmaan korkeakoulua koskeva arviointitehtävä. Valtioneuvoston asetus terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen 1 :n muuttamisesta. Apuneuvoteknikon nimike muutetaan apuvälineteknikon nimikkeeksi, mikä vastaa tutkintonimikettä. Valtioneuvoston asetus asbestia koskevista rajoituksista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta (643/2005) Asetus tulee voimaan Puolustusvoimille annetaan Euroopan Yhteisön perustamissopimuksen 296 artiklan nojalla oikeus käyttää asbestia sotakalustossa vaikkei asianomaisessa asbestin kieltävässä direktiivissä tätä poikkeusta olekaan. Asetus tulee voimaan Valtioneuvoston asetus sosiaali- ja terveysministeriöstä annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta (644/2005) Asetus tuli voimaan Asetusta täydennetään lapsiasiavaltuutetun ja lapsiasiavaltuutetun toimiston perustamisen vuoksi. Valtioneuvoston asetus Kansanterveyslaitoksesta annetun asetuksen 6 ja 8 :n muuttamisesta (645/2005) Asetus tuli voimaan Kansanterveyslaitokseen voidaan perustaa uusi ylijohtajan virka. Asetuksesta poistetaan säännökset osastonjohtajasta ja osastonjohtajan pätevyysvaatimuksista. Valtioneuvoston asetus Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista (646/2005) Asetus tulee voimaan Asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä harkinnanvaraisen kuntoutuksen varojen käyttöä koskevan suunnitelman sisällöstä ja hyväksymistä koskevasta menettelystä, päihdehuollon kuntoutuslaitoksen hyväksymisedellytyksistä, henkilökohtaisen opiskelu- ja kuntoutumissuunnitelman laatimisesta ja tiedoista, jotka suunnitelmaan tulee sisällyttää sekä etuuksien hakemisen yhteydessä esitettävästä selvityksestä. Asetuksen säännökset vastaavat pääpiirteiltään voimassa olevissa asetuksissa olevia säännöksiä sekä vakiintunutta soveltamiskäytäntöä. Valtioneuvoston asetus työntekijäin eläkeasetuksen muuttamisesta (683/2005) Asetus tulee voimaan Asetuksen 19, 20, 20 a, 20 b ja 21 pykälät kumotaan, koska eläkelautakuntaa koskeva sääntely on nykyään kokonaisuudessaan lain tasolla. Valtioneuvoston asetus tapaturmalautakunnasta annetun asetuksen kumoamisesta (686/2005) Asetus tulee voimaan Tapaturmalautakuntaa koskeva sääntely on nykyään kokonaisuudessaan lain tasolla. Näin ollen tapaturmalautakunnasta annettu asetus (839/1981) kumotaan tarpeettomana. Valtioneuvoston asetus haja-asutusalueiden kyläkauppojen tukemisesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta (733/ 2005) Asetus tulee voimaan Asetuksen voimassaoloaikaa jatketaan yhdellä vuodella eli vuoden 2006 loppuun saakka. MIETINNÖT YM. Yrittäjien sosiaaliturvaa selvittäneen työryhmän selvitys Sosiaali- ja terveysministeriö asetti työryhmän selvittämään poikkeaako yrittäjien sosiaaliturva perusteettomasti palkansaajien sosiaaliturvasta ja heikentävätkö mahdolliset poikkeamat yrittäjäksi ryhtymistä. Työryhmä esittää selvityksessään parannuksia yrittäjien työterveyshuoltoon, sairausvakuutuksen karenssipäivien määrään sekä perheenjäsenten työttömyysturvaan. Uudistukset helpottaisivat erityisesti pienten yritysten, yksinyrittäjien ja naispuolisten yrittäjien ja yrittäjäpuolisoitten asemaa. Julkaisu on osoitteessa Tekniikan alan korkeakoulutusta yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa selvittäneen työryhmän selvitys Työryhmä esittää alan koulutusyksikköjen ja koulutusohjelmien määrien vähentämistä ja koulutuksen ja tutki- 9 Momentti 6/2005

10 2005_6lmu.fm Page 10 Tuesday, September 13, :46 PM muksen keskittämistä suurempiin ja kilpailukykyisempiin yksiköihin. Työryhmä katsoo lisäksi, että tekniikan alan yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja koulutustoimintaa tulisi kehittää. Rahoituksesta päätettäessä tulisi tieteellisten kriteerien lisäksi ottaa huomioon tutkimuksen yhteiskunnallinen ja kansantaloudellinen vaikuttavuus. Työryhmän mukaan yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa tulee panostaa enemmän opetusmenetelmien kehittämiseen ja opiskelijoiden motivaation parantamiseen. Kansainväliselle yhteistyölle tulisi luoda mahdollisuuksia tutkimuksen perusrahoitusta lisäämällä ja tutkimusyksikköjen kokoa kasvattamalla. Työryhmän muistio on osoitteessa Forssan ja Loimaan käräjäoikeudet yhdistetään vuoden 2006 alusta Valtioneuvosto on päättänyt yhdistää Forssan ja Loimaan käräjäoikeudet ja lakkauttaa Nilsiän käräjäoikeuden alkaen. Forssan ja Loimaan käräjäoikeudet muodostavat jatkossa yhteisen Forssa- Loimaan käräjäoikeuden. Tähän yhdistettyyn tuomiopiiriin kuuluvat Alastaro, Aura, Forssa, Humppila, Jokioinen, Koski TL, Loimaa, Marttila, Mellilä, Oripää, Pöytyä, Tammela, Tarvasjoki, Ypäjä ja Yläne. Käräjäoikeuden pääkanslia sijaitsee Forssassa. Loimaalle jää edelleen sivukanslia, haastemiehen palvelut ja käräjäoikeuden istuntopaikka. Näin asiakaspalvelun taso ja saatavuus säilyvät nykyisellä tasolla. Päätökseen liittyy valtioneuvoston lausuma, jossa todetaan, että käräjäoikeuslain 18 pykälän mukaan käräjäoikeuden kanslian ja istuntopaikkojen sijainnin määrää oikeusministeriö. Oikeusministeriö voi tarvittaessa määrätä, että käräjäoikeudessa on useampia kanslioita ja istuntopaikkoja. Valtioneuvosto katsoo, että oikeusministeriön tulisi pyytää myös hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmän lausunto oikeusministeriön suunnitellessa käräjäoikeuden sivukanslian tai istuntopaikan lakkauttamista. Nilsiän käräjäoikeus lakkautetaan Nilsiän käräjäoikeuteen kuuluvat Juankosken ja Siilinjärven kaupungit sekä Kaavin, Maaningan, Nilsiän, Rautavaaran kunnat liitetään Kuopion käräjäoikeuden tuomiopiiriin ja Varpaisjärven kunta Iisalmen kärjäoikeuden tuomiopiiriin. Uudistuksen yhteydessä Nilsiän käräjäoikeuden virassa oleva laamanni on tarkoitus siirtää Iisalmen käräjäoikeuden avoinna olevaan laamannin virkaan. Muu vakituinen henkilökunta jatkaa Kuopion käräjäoikeudessa vastaavissa viroissa. Oikeuspalveluiden saatavuuden turvaamiseksi Nilsiässä säilyy käräjäoikeuden istuntopaikka ja käräjäoikeuden sivukanslia. Vuonna 1993 toteutetun käräjäoikeusuudistuksen yhteydessä tavoitteeksi asetettiin riittävän suuret ja toimintakykyiset yksiköt, joissa olisi riittävästi tuomareita ja muuta henkilöstöä. Oikeusministeriössä vuoden 2000 lopussa valmistuneen selvityksen mukaan nykyisten 61 käräjäoikeuden sijasta maahamme tulisi muodostaa 53 käräjäoikeutta. Lähtökohtana on ollut, että tuomiopiirien tulisi mahdollisimman hyvin noudattaa sekä kihlakuntarajoja että maakuntarajoja. Tarkoitus on toteuttaa 2-3 tuomiopiirijärjestelyä vuosittain. Ehdotus korruption vastaisen yleissopimuksen voimaansaattamiseksi valmistunut Oikeusministeriön työryhmä on saanut valmiiksi ehdotuksensa korruptionvastaiseen Yhdistyneitten Kansakuntien yleissopimuksen määräysten voimaansaattamiseksi. YK:n korruptiosopimus on ensimmäinen maailmanlaajuinen korruption vastainen sopimus. Suomen puolesta sen allekirjoitti oikeusministeri Johannes Koskinen Meksikossa joulukuussa 2003 pidetyssä konferenssissa. Yleissopimuksella pyritään vahvistamaan toimenpiteitä, joilla torjutaan korruptiota nykyistä vaikuttavammin ja tehokkaammin. Lisäksi tavoitteena on edistää, helpottaa ja tukea kansainvälistä yhteistyötä ja teknistä apua korruption vastustamisessa. Yleissopimuksen velvoitteet liittyvät lahjusrikoksiin ja eräisiin muihin korruptiota koskeviin rikoksiin kuten rahanpesuun. Sopimuksessa on määräyksiä näiden rikosten ennalta ehkäisystä, kriminalisoinneista, kansainvälisestä yhteistyöstä ja korruptiolla viedyn varallisuuden takaisin hankkimisesta. Lisäksi yleissopimus sisältää määräyksiä, jotka koskevat tietojen vaihtoa ja täytäntöönpanon valvontamekanismia. YK:n korruptiosopimus täydentää Suomea jo sitovia korruptiosopimuksia, kuten Euroopan neuvoston yleissopimusta lahjonnan torjumisesta sekä Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n sopimusta kansainvälisissä liikesuhteissa virkamiehiin kohdistuvan lahjonnan torjunnasta. Myös EU:n piirissä on useita lahjonnan torjuntaan liittyviä sopimuksia ja velvoitteita. Lisäksi järjestäytyneen rikollisuuden vastaiseen YK:n yleissopimukseen, ns. Palermon sopimukseen, on sisällytetty korruption kriminalisoitiin velvoittavia määräyksiä. Työryhmän mukaan yleissopimuksen määräykset eivät edellytä muutoksia lainsäädäntöön. Työryhmä korostaa kuitenkin, että sopimuksen laajat korruption ennalta ehkäisyä koskevat määräykset edellyttävät käytännössä korruption ehkäisyä koskevien toimien tehostamista ja yhteistyön lisäämistä yksityisen ja julkisen sektorin sekä kansalaisyhteiskunnan välillä. Työryhmä toteaakin, että viranomaisten ilmoitusvelvollisuutta koskevaa lainsäädäntöä olisi tarpeen tarkistaa lisäämällä siihen säännökset veroviranomaisten velvollisuudesta ilmoittaa lahjusepäilyistä esitutkintaviranomaiselle ja säännökset lahjoman vähennyskelvottomuudesta. Myös tilintarkastajien ilmoitusvelvollisuudesta tulisi säätää laissa. Ilmoitusvelvollisuutta koskevan lainsäädännön tarkistamista edellytetään OECD:n ja EN:n antamissa Suomea koskevissa suosituksissa. Rikosilmoitusten tekemisen esteiden vähentämiseksi työryhmä ehdottaa rikoslakia muutettavaksi siten, että elinkeinorikoksista lahjominen elinkeinotoiminnassa ja lahjuksen ottaminen elinkeinotoiminnassa tulisivat virallisen syytteen alaisiksi Nykyisin ne kuuluvat pääsääntöisesti asianomistajan syytevaltaan. Koska ei ole syytä viivyttää yleissopimuksen hyväksymistä, ilmoitusvelvollisuuteen liittyvän lainmuutosten valmistelun tulee muulta osin tapahtua erikseen. Hallituksen esitys lahjoman vähennyskelvottomuutta koskeviksi säännöksiksi onkin jo valmisteilla valtiovarainministeriössä. Korruptionvastainen YK:n yleissopimus ei ole vielä tullut kansainvälisesti voimaan. Tällä hetkellä sopimukseen on liittynyt 29 valtiota. Kansainvälinen voimaantulo edellyttää 30 valtion liittymistä sopimukseen. Ehdotuksen mukaan yleissopimuksen voimaantulosta Suomessa säädettäisiin erikseen asetuksella. Työryhmän puheenjohtaja oli lainsäädäntöneuvos Ilari Hannula oikeusministeriöstä. 10

11 Momentti 2005_6lmu.fm Page 11 Tuesday, September 13, :46 PM ASETETUT TOIMIELIMET Työryhmä laatimaan ohjeet lasten elatusapujen määräämiseksi Oikeusministeriö on asettanut työryhmän laatimaan ehdotuksen ohjeiksi, jotka koskevat lasten elatusapujen suuruutta. Tarkoituksena on yhdenmukaistaa elatusavun suuruuden arviointia. Ohjeistus koskisi sekä elatusavun vahvistamista että aikaisemmin vahvistetun elatusavun muuttamista. Ongelmana on ollut se, että elatusavun suuruuteen vaikuttavat tekijät on laissa kuvattu sangen yleispiirteisesti. Niinpä kunnat ovat laskeneet elatusavun määrät eri tavoin, minkä takia lapsen asuinpaikka on käytännössä vaikuttanut elatusavun suuruuteen. Epäkohtaan on puuttunut muun muassa oikeusturva-asiain neuvottelukunta, joka on vaatinut ohjeistuksen laatimista kiireellisesti. Suositus valmistellaan lapsen elatuksesta annetun lain pohjalta oikeusministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön yhteistyönä. Ehdotuksen pitäisi olla valmis mennessä. Puheenjohtajana toimii lainsäädäntöneuvos Markku Helin (oikeusministeriö) ja varapuheenjohtajana Outi Luoma-aho (sosiaali- ja terveysministeriö). Ryhmäkannelaki valmisteltavaksi kuluttajansuoja-asioissa Oikeusministeriö on asettanut työryhmän valmistelemaan ehdotuksen ryhmäkannetta koskevaksi lainsäädännöksi. Työryhmän tulee valmistella ryhmäkannelaki, jota sovellettaisiin kuluttajasuhteita koskeviin riita-asioihin kuluttaja-asiamiehen toimivaltuuksien mukaisessa laajuudessa. Ryhmäkannetta voitaisiin siten käyttää lähes kaikissa kuluttajan ja elinkeinonharjoittajan välisissä riita-asioissa. Ryhmäkanne olisi viranomaisaloitteinen ja kantajana toimisi kuluttajaasiamies. Ryhmään kuuluminen edellyttäisi erillistä ryhmään ilmoittautumista. Työryhmän on selvitettävä mahdollisuus sisällyttää myös ympäristövahinkoasiat lain soveltamisalaan. Ryhmäkanteella tarkoitetaan oikeudenkäyntiä, jossa kantaja eli jutun vireillepanija käy oikeutta ryhmän eduksi. Ryhmään kuuluu henkilöitä, joilla on samasta perusteesta johtuvia tai muuten samanlaisia vaatimuksia samaa tahoa vastaan. Huhtikuussa 2005 luovutetussa ryhmäkannetyöryhmän mietinnössä esitettiin eri mahdollisuuksia ryhmäkannelain linjauksiksi. Yksi vaihtoehdoista oli ryhmäkanteen käyttöönotto kuluttajansuojan alalla. Mietinnöstä annetuissa lausunnoissa tämä vaihtoehto sai kannatusta. Kuluttajansuojaan liittyvissä asioissa voi tyypillisimmin esiintyä samanlaisia oikeudellisia vaateita, joiden arvo yksittäiselle kuluttajalle saattaa olla vähäinen, mutta yhteenlaskettu intressi huomattava. Ryhmäkanteen käyttöönotolla olisi myös ennalta ehkäisevä merkitys, koska se edistäisi kuluttajavalituslautakunnan suositusten noudattamista. Työryhmän toimikausi alkaa 1. syyskuuta 2005 ja päättyy 31. tammikuuta Työryhmän puheenjohtaja on lainsäädäntöneuvos Asko Välimaa (oikeusministeriö). KORKEIN OIKEUS KKO:2005:77 Kuljetussopimus - Tiekuljetus Vahingonkorvaus Kysymys siitä, olivatko rahdinkuljettajat aiheuttaneet lastin anastamisesta johtuneen vahingon tiekuljetussopimuslain 38 :ssä tarkoitetulla törkeällä huolimattomuudella. TiekuljetussopimusL 38 KKO:2005:78 Kiinteistönmuodostamislaki - Uusjako - Korvattava vahinko Viljelijä sai uusjaossa luovuttamiensa luonnonmukaisessa tuotannossa olleiden peltolohkojen sijaan peltoa, joka ei ollut ollut luonnonmukaisessa tuotannossa. Luonnonmukaista tuotantoa koskevan sopimuksen uudelta viljelyalalta edellyttämän siirtymävaiheen johdosta vähentynyt sadosta saatava tuotto ja maataloustuen väheneminen katsottiin kiinteistönmuodostamislain 92 :n mukaan korvattavaksi menetykseksi. KML 92 KKO:2005:79 Väärennys - Lievä väärennys Jalkapallojoukkueen valmentaja oli antanut erotuomarille allekirjoittamansa ottelupöytäkirjan, josta hänen tietensä oli puuttunut yhden peliin osallistuneen nimi. Asiakirja ei ollut väärä eikä väärennetty eikä teko niin ollen täyttänyt väärennysrikoksen tunnusmerkistöä. RL 33 luku 3 RL 33 luku 6 KKO:2005:80 Yrityssaneeraus - Saneerausvelka - Menettelyn aikana syntynyt velka Ennen saneerausmenettelyn alkamista solmitun eläkesopimuksen nojalla menettelyn alkamisen jälkeen kuukausittain maksettavien eläke-erien katsottiin olevan yrityksen saneerauksesta annetun lain 32 :n 1 momentissa tarkoitettua menettelyn aikana syntynyttä velkaa. (Ään.) YSL 3 1 mom 4 kohta YSL 32 1 mom KKO:2005:81 Kuluttajansuoja - Markkinoinnin sääntely - Sopimusehtojen sääntely Elinkeinonharjoittaja oli tarjonnut ja markkinoinut matkapuhelinliittymää ja siihen kuuluvia palveluja kanta-asiakkailleen. Matkapuhelinliittymää koskeva sopimus edellytti, että kuluttajalla oli elinkeinonharjoittajan kanssa tehty sopimus tililuotosta, jonka kautta puhelinliittymän käyttämisestä kertyneiden maksujen laskutus tapahtui. Kysymys siitä, oliko maksutapaa koskeva sopimusehto kuluttajien kannalta kohtuuton. Kysymys myös siitä, oliko palvelun markkinointi liittymän avaajille tarjottujen lisäetujen vuoksi kuluttajien kannalta sopimatonta. KSL 2 luku 1 KSL 3 luku 1 KKO:2005:82 Yksityiselämän suoja Sananvapaus Lehtiartikkelissa oli kerrottu presidentinvaaliehdokkaan keskeisenä kampanja-avustajana toimineen A:n avioliiton ulkopuolisesta suhteesta erään TV-toimittajan entiseen puolisoon. Korkeimman oikeuden ratkaisusta ilmenevin perustein artikkelin katsottiin loukanneen A:n yksityiselämää. (Ään.) RL 27 luku 3 a (908/1974) KKO:2005:83 Asunto-osakeyhtiö - Asunto-osakeyhtiön rakennus ja huoneistot - Rakennuksen kunnossapito - Yhtiövastike - Yhtiökokouksen päätöksen moite Asunto-osakeyhtiön yhtiökokous oli päättänyt uusia rakennuksensa julkisivukorjauksen yhteydessä eräiden par- 11 Momentti 6/2005

12 2005_6lmu.fm Page 12 Tuesday, September 13, :46 PM vekkeiden lasitukset ja asentaa lasitukset sellaisiin parvekkeisiin, joissa niitä ei aikaisemmin ollut ollut, sekä rahoittaa toimenpiteet kaikilta osakkeenomistajilta perittävillä vastikkeilla. Korkeimman oikeuden ratkaisusta ilmenevin perustein katsottiin, että asunto-osakeyhtiön päätös ei loukannut niiden osakkeenomistajien yhdenvertaisuutta, joiden huoneistossa ei ollut parveketta. AsOYL 5 3 mom AsOYL 46 KORKEIN HALLINTO-OIKEUS Verotusasiat KHO:2005:39 Valmisteverotus - Alkoholi- ja alkoholijuomavero - Toisesta EU-jäsenvaltiosta hankitut tuotteet - Yksityishenkilö - Oma käyttö - Kaupallinen tarkoitus A:n ja B:n toisesta EU:n jäsenvaltiosta Suomeen tuomien valmisteveronalaisten tuotteiden määrän, luonteen ja niiden käyttötarkoituksesta sekä hankinnan rahoituksesta saadun selvityksen perusteella ei voitu pitää uskottavana, että kaikki maahantuodut alkoholijuomat olisi tarkoitettu vain heidän omaan käyttöönsä. Asiaan liittyvien olosuhteiden kokonaisarvioinnin perusteella vahvistetun oman käytön määrän ylittävä osuus tuotteista voitiin katsoa tuoduksi kaupalliseen tarkoitukseen, josta oli suoritettava alkoholi- ja alkoholijuomaveroa sekä lisävero. Valmisteverotuslaki 18 1, 2 ja 3 mom. Neuvoston direktiivi valmisteveron alaisia tuotteista koskevasta yleisestä järjestelmästä sekä näiden tuotteiden hallussapidosta, liikkumisesta ja valvonnasta (92/12/ETY) Laki alkoholi- ja alkoholijuomaverosta 1 KHO:2005:40 Ennakkoperintä - Valtion virkamieslain 56 :n mukainen korvaus - Palkka - Vahingonkorvaus Yliopisto oli virkamieslautakunnan päätöksellä määrätty valtion virkamieslain 9 :n 1 ja 2 momentin sekä 56 :n nojalla maksamaan entiselle virkamiehelleen A:lle 10 kuukauden palkkaa vastaava korvaus. Koska korvaus liittyi A:n palvelusuhteeseen yliopistossa eikä korvaus ollut verovapaata vahingonkorvausta, korvaus oli palkkaa, josta yliopiston oli toimitettava ennakonpidätys. Ennakkoratkaisu. Verovuosi Verovuosi Ennakkoperintälaki 13 Tulo verolaki 29 1 mom., 61 2 mom. ja 78 Yleishallintoasiat KHO:2005:38 Kunnallisasia - Esitys maakunnan vaihtamiseksi - Kunnanvaltuuston päätös - Valituskelpoisuus Kunnanvaltuuston päätös anoa valtioneuvostolta siirtoa S:n maakunnasta P:n maakuntaan koski vain valmistelua eikä ollut siten valituskelpoinen. Kuntalaki 91 Maakuntajakolaki 1 KHO:2005:41 Lääkärintodistus - Asiakasmaksu Yli 10 päivän sairauslomasta kirjoitettu lääkärintodistus oli asiakasmaksulaissa ja -asetuksessa tarkoitettu hoitoon liittyvä lääkärintodistus, josta ei tullut periä maksua. Kuntayhtymän hallituksen hallinto-oikeuden päätöksestä tekemä purkuhakemus hylättiin. Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 1, 5 1 mom. 1 kohta ja 15 Asetus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 23 Hallintolainkäyttölaki 63 KHO:2005:43 Patentti - Patentin myöntäminen - Valituskelpoisuus - Valitusoikeus - Asianosaisuus - Oikeussuojan tarve - Tehokas oikeussuojakeino - Väitemenettely - Kantelu Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) valituslautakunta oli jättänyt tutkimatta yhtiön A valituksen ja kantelun PRH:n päätöksestä, jolla yhtiölle B oli myönnetty patentti, koska A ei ollut asianosaisena patentin myöntämismenettelyssä eikä sillä siten ollut valitus- tai kanteluoikeutta patenttihakemukseen annetusta ratkaisusta. Korkein hallinto-oikeus (KHO) hylkäsi A:n valituslautakunnan päätöksestä tekemän valituksen ja pysytti valituslautakunnan päätöksen lopputuloksen, koska valituslautakunnan päätöksen mukainen patenttilain 26 :n 1 momentin soveltaminen ei ollut ristiriidassa myöskään perustuslain 21 :n 1 momentin kanssa. Perustuslaki 21 ja 106 Patenttilaki 24, 25 ja 26 Laki patentti- ja rekisterihallituksen valitusasioiden käsittelystä 3 ja 4 Hallintolainkäyttölaki 3, 4, 5, 6, 58, 59 ja 60 KHO:2005:44 Kunnallisasia - Virkavaali - Rehtorin virka - Perusopetus - Yleiset virkanimitysperusteet X:n kaupungin opetustoimessa haettavana olleeseen perusopetusta (vuosiluokat 7-9) antavan koulun rehtorin virkaan edellytettiin säädettyjen kelpoisuusvaatimusten lisäksi viranhakuilmoituksen mukaan vahvaa osaamista pedagogisessa johtamisessa, koulun hallinnossa ja taloudenhoidossa. Virkaan etsittiin koulukulttuurin kehittäjää, jolla oli koulun johtamiseen ja muuhun opetustoimen yhteistyöhön tarvittavia sosiaalisia taitoja. Opetuslautakunnan haastatteluun valituista kolmesta kelpoisuusvaatimukset täyttäneestä kärkihakijasta filosofian maisteri A:lla oli hakuajan päättymiseen mennessä kokemusta koulun johtamisesta kolme kuukautta, filosofian maisteri B:llä noin 13 vuotta ja kasvatustieteiden maisteri C:llä noin 20 vuotta. Opetuslautakunnan päätös valita kysymyksessä olevaan virkaan A oli perustunut hakijoiden vertailuun, jossa koulutuksen ja työkokemuksen lisäksi oli otettu huomioon opetuslautakunnan suorittamassa haastattelussa esille tulleet seikat sekä A:n, B:n ja C:n henkilökohtaiset ominaisuudet. Tähän nähden ja vaikka B:llä ja C:llä olikin pitempi kokemus peruskoulun johtamisesta, opetuslautakunta ei päättäessään kokonaisarvion perusteella valita kysymyksessä olevaan rehtorin virkaan A:n ollut menetellyt yleiset virkanimitysperusteet sisältävän perustuslain 125 :n 2 momentin vastaisesti. Korkein hallinto-oikeus kumosi tämän vuoksi hallinto-oikeuden päätöksen, jolla opetuslautakunnan päätökset oli kumottu. Suomen perustuslaki mom. Asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 2 ja 27 Kuntalaki 90 KHO:2005:48 Liikennelupa - Taksilupa - Luvan myöntämisen edellytykset - Liikenteestä vastaava henkilö - Sopivuus - Ammattiajolupa - Ikä Luvanvaraisesta henkilöliikenteestä tiellä annetun lain mukaan joukkoliikenteen myöntämisen edellytyksenä on muun ohella, että hakija tai, jos hakijana on oikeushenkilö, liikenteestä vastaava henkilö on ammattitaitoinen ja muutoinkin sopiva harjoittamaan henkilöliikennettä. Lupaviranomaisena toimivan lääninhallituksen harkintavaltaan katsottiin kuuluvan, että oikeushenkilön liikenteestä vastaavan henkilön sopivuutta arvioitaessa hänen voitiin edel- 12

13 Momentti 2005_6lmu.fm Page 13 Tuesday, September 13, :46 PM lyttää itse toimivan taksiluvan saaneen yhtiön autonkuljettajana, mikä edellytti henkilöltä voimassa olevaa ammattiajolupaa. Tämän vuoksi lääninhallitus oli voinut, uusiessaan yhtiön taksiluvan, määrätä luvan päättymään sinä päivänä, jona yhtiölle myönnetyn taksiluvan lupaehtojen mukaan liikenteestä vastaavaksi nimetty henkilö täytti 70 vuotta ja hänen ammattiajolupansa päättyi. Laki luvanvaraisesta henkilöliikenteestä tiellä 9, 9 b ja 10 Tieliikennelaki 82 b ja 82 d Ajokorttiasetus 36 ja 37 KHO:2005:50 Ulkomaalaisasia - Oleskelulupa - Avioliitto - Yhteiselämän päättyminen - Perheväkivalta - Perusoikeusmyönteinen tulkinta Ulkomaalaisvirasto oli hylännyt valittajan uutta määräaikaista oleskelulupaa koskevan hakemuksen, koska valittajan maahantulon peruste ja oleskeluluvan myöntämisperuste olivat oleellisesti muuttuneet hänen lyhyen Suomessa oleskelunsa aikana. Kysymys oli Suomessa pysyvällä oleskeluluvalla oleskelevan miehen vaimosta, joka oli miehen väkivaltaisuuden vuoksi hakeutunut turvakotiin ja sittemmin asumaan erikseen. Vaimolle oli myönnetty ensimmäinen määräaikainen oleskelulupa perhesiteen perusteella. Kun otettiin huomioon uudesta ulkomaalaislaista (301/2004) ilmenevät periaatteet oleskeluluvan peruuttamisesta ja uuden määräaikaisen oleskeluluvan myöntämisestä sekä asiakirjoista ilmenevä selvitys perhe-elämän päättymiseen liittyneistä seikoista samoin kuin asianomaisen olosuhteista kotimaassaan, korkein hallinto-oikeus katsoi, että jatko-oleskeluluvan myöntämättä jättämistä oli pidettävä ilmeisen kohtuuttomana. Ulkomaalaisviraston ja hallinto-oikeuden päätökset kumottiin ja asia palautettiin Ulkomaalaisvirastolle uudelleen käsiteltäväksi uudessa ulkomaalaislaissa säädetyssä järjestyksessä. Suomen perustuslaki 7 1 ja 3 mom. Ulkomaalaislaki (378/1991) 21 Ulkomaalaislaki (301/2004) 54 5 mom., 58 4 mom. sekä mom. KHO:2005:51 Valtion virkamies - Käräjätuomari - Palkkaus - Täydentävä virkaehtosopimus - Järjestäytymätön - Yhdenvertainen kohtelu - Työtuomioistuin - Oikaisuvaatimus Käräjäoikeudessa oli viisi A 27 palkkausluokan käräjätuomarin virkaa. Oikeusministeriön ja AKAVA-JS ry:n välillä tehdyllä tarkentavalla virkaehtosopimuksella tuomioistuinten tuomareiden ja lakimiesten palkkauksesta ja sitä täydentävällä oikeusministeriön antamalla päätöksellä muutettiin käräjäoikeudessa toimivan kolmen A 27 palkkausluokan käräjätuomarin virat T 13 palkkausluokan viroiksi ja kahden, muun muassa X:n, A 27 palkkausluokan käräjätuomarin virat T 11 palkkausluokan viroiksi. Viranhaltijayhdistykseen kuulumaton X ei voinut saattaa asiaa työtuomioistuimen ratkaistavaksi, minkä vuoksi hän teki oikaisuvaatimuksen oikeusministeriölle ja vaati työtuomioistuimen tuomioihin 2000:7-10 ja 2003:80-83 viitaten, että hänelle maksetaan palkkaus virkaehtosopimuksen voimaantulosta lukien T 13 palkkausluokan mukaisena, koska päätös, jolla hänet oli siirretty T 11 palkkausluokan virkaan, oli vastoin perustuslaissa säädettyä yhdenvertaisuuden periaatetta sekä tasaarvolakia. Oikeusministeriö hylkäsi X:n vaatimuksen. Korkein hallinto-oikeus totesi X:n valituksesta, ettei korotusten määräytymisjärjestelmä, jossa sekä miehiä että naisia oli sijoitettu toista sukupuolta alempaan palkkaluokkaan, palkkausuudistukseen ja sen toteuttamiseen kaikkinensa liittyvät seikat huomioon ottaen välttämättä johtanut tasa-arvolain 8 :ssä tarkoitettuun syrjintään työelämässä. Asian oikeudellisessa arvioinnissa oli muutoinkin perusteita päätyä siihen, ettei X:llä ollut oikeutta vaatimaansa palkkaukseen. Työtuomioistuimen viitatuista ratkaisuista oli kuitenkin pääteltävissä, että työtuomioistuin olisi katsonut X:n olevan oikeutettu vaatimaansa palkkaukseen, jos X olisi voinut tätä kanteellaan työtuomioistuimessa vaatia. Toisenlainen lopputulos asiaa hallintolainkäyttölain järjestyksessä ratkaistaessa olisi ollut ristiriidassa perustuslain 6 :ssä turvatun kansalaisten yhdenvertaisen kohtelun periaatteen kanssa. X:llä oli siten oikeus saada palkkaus T 13 palkkausluokan mukaan lukien. Valtion virkamieslaki 52 1 mom. KHO:2005:54 Kansainvälinen lapseksiottaminen - Adoptioluvan edellytykset - Adoptiovanhempien ikä - Lapsen etu Aviopuolisot, joilla aikaisemmista avioliitoistaan oli omia lapsia sekä Kiinasta adoptoitu syntynyt lapsi, olivat hakeneet lupaa ulkomailla olevan alle 18-vuotiaan lapsen lapseksiottamiseen ja toivoneet voivansa adoptoida alle 2-vuotiaan lapsen. Kun hakemus jätettiin ja kansainvälisten lapseksiottamisasioiden lautakunta ratkaisi lupaasian, vaimo oli 52-vuotias ja mies 56- vuotias. Vaikka lapseksiottamisen edellytyksiin ei sisälly lapseksiottajan osalta yläikärajaa, lapsen ja vanhempien välisen poikkeuksellisen suuren ikäeron vuoksi voitiin lapsen etua ja luvan myöntämiseen vaikuttavia seikkoja kokonaisuutena arvioitaessa katsoa olevan olemassa sellaisia iästä johtuvia riskitekijöitä, että lautakunta oli voinut hylätä hakijoiden hakemuksen. Laki lapseksiottamisesta 1-7, 18 1 mom., 24, 25 1 mom. ja 27 1 mom. Ympäristöasiat KHO:2005:42 Kaivoslaki - Valtaus - Valtauksen este - Alueiden käyttö - Pätevä syy - Erityinen syy - Oikeusvaikutteinen yleiskaava - Vesialue - Natura verkosto - Arviointivelvollisuus - Ennalta varautumisen periaate - Valitusoikeus - Naapuri Kauppa- ja teollisuusministeriö oli antanut yhtiölle valtauskirjan 27,9 hehtaarin suuruiseen valtausalueeseen, joka käsitti pelkästään vesialuetta Porkkalanniemen edustalla Kirkkonummen kunnassa. Oikeusvaikutteisessa osayleiskaavassa valtausalue oli vesialuetta (W) ja sen läpi kulki kaksi kaavaan merkittyä veneväylää. Valtausalueen läheisyydessä sen länsipuolella sijaitseva saari oli merkitty luonnonsuojelualueeksi (SL) kuten myös niemenkärki valtausalueen luoteispuolella. Välittömästi valtausalueen itäpuolella olevan saaren eteläosa oli merkitty RA/3-merkinnällä ensisijaisesti loma-asuntoalueeksi ja pohjoisosa VR-1 -merkinnällä retkeily- ja ulkoilualueeksi. Kaavaselostuksen mukaan kaavan keskeinen tavoite oli Porkkalanniemen ainutlaatuisen rannikkoja saaristoluonnon säilyttäminen. Valtausalue sijaitsi Natura verkostoon luontodirektiivin mukaisena SCIalueena kuuluvan kohteen Kirkkonummen saaristo sisällä, siihen tosin kuulumatta, mutta verkostoon kuuluvien alueen osien välittömässä läheisyydessä. Valtausalueen läheisyydessä sijaitsevien ja osin myös siihen välittömästi rajoittuvien maa-aluetta tai maa- ja vesialuetta käsittävien kiinteistöjen omistajilla oli valitusoikeus, kun otettiin huomioon valtausalueella kaivoslain 12 :n nojalla sallitut toimenpiteet ja valittajien omistamien kiinteistöjen sijainti vesialueella sijaitsevaan valtausalueeseen nähden. Kirkkonummen kunta oli vastustanut valtauksen suorittamista viitaten muun ohella Porkkalanniemen ja sen lähialueen luonto- ja virkistysarvoihin ja osayleiskaavan sisältöön. Kun otettiin huomioon, että valtausalue sijaitsi 13 Momentti 6/2005

14 2005_6lmu.fm Page 14 Tuesday, September 13, :46 PM Natura verkostoon sisältyvän kohteen rajauksen sisällä, verkostoon kuuluvien alueen osien välittömässä läheisyydessä, ja lähialueiden kaavavaraukset, aluekokonaisuuden linnustollinen ja virkistyskäytöllinen merkitys sekä aluetta halkovat väylät, Kirkkonummen kunta oli vastustanut valtausta kaivoslain 6 :n 1 momentin 8 kohdassa tarkoitetusta alueiden käyttöön liittyvästä pätevästä syystä. Koska yhtiö ei ollut esittänyt erityistä syytä valtauksen suorittamiselle, valtaukselle oli ollut este. Kauppa- ja teollisuusministeriö oli tutkinut luonnonsuojelulain 65 :n 1 mukaisen arviointikynnyksen ylittymistä tukeutuen valtaushakemuksen tekijäyhtiön antamaan selvitykseen suoritettavista tutkimustöistä. Yhtiön esittämä selvitys oli yleisluontoinen eikä siitä ilmennyt, oliko valtaajayhtiön tarkoitus käyttää kaivoslain 12 :n 1 momentin mahdollistamalla tavalla maata valtausalueen ulkopuolella. Kun otettiin huomioon valtausalueen sijainti vesialueella Natura verkostoon sisältyvän kohteen välittömässä läheisyydessä, ministeriön olisi tullut vaatia yhtiöltä tavanomaista valtaushakemusta huomattavasti yksityiskohtaisempi, kaivoslain 8 :n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettu selvitys tutkimusten arvioidusta määrästä ja laadusta. Ministeriöllä ei ollut ollut käytettävissään riittävää selvitystä sen arvioimiseksi, edellyttikö valtaushanke, ottaen erityisesti huomioon Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännöstä ilmenevän, luontodirektiivin 6 artiklan 3 kohdan tulkinnassa sovellettavan ennalta varautumisen periaatteen, luonnonsuojelulain 65 :n 1 ja 2 momentissa tarkoitetun arviointi- ja lausuntomenettelyn suorittamista. Kaivoslaki 4 1 ja 2 mom., 6 1 mom. 8 k., 8 1 mom. 3 ja 4 k., 10 1 mom., 12 ja 71 2 mom. Luonnonsuojelulaki 65 1 ja 2 mom. Hallintolainkäyttölaki 6 1 mom. KHO:2005:45 Maa-aineslupa - Virheellinen äänestysmenettely - Esteellisyys - Hakemuksesta tehty muistutus Ympäristölautakunnan kokouksessa äänestettäessä oli hakemuksen hylkäämistä koskeva ehdotus asetettu vastakkain käsittelyn lykkäämistä koskevan ehdotuksen kanssa. Ympäristölautakunnan äänestysmenettely oli ollut virheellinen. Kun kuitenkin otettiin huomioon, että puheenjohtajan esittämä äänestysjärjestys oli kokouksessa hyväksytty eikä eriävää mielipidettä ollut esitetty, ja että muita kuin äänestykseen otettuja ratkaisuehdotuksia ei ollut kokouksessa tehty ja kun virheellisellä äänestysmenettelyllä ei voinut olla merkitystä asian käsittelyyn ja päätöksen lopputulokseen, hallinto-oikeuden ei olisi tullut kumota ympäristölautakunnan päätöstä yksistään mainitun virheellisen äänestysjärjestyksen johdosta. Se seikka, että ympäristölautakunnan jäsen A oli allekirjoittanut hanketta vastustavan yleisen kirjelmän ja sillä tavoin osallistunut kunnalliseen päätöksentekoon, ei tehnyt häntä asiassa esteelliseksi hallintomenettelylain 10 :n 1 momentin 6 kohdan perusteella. Asian käsittelyyn kunnanhallituksen edustajana osallistunut B oli tehnyt hakemusta vastustavan muistutuksen, jossa B oli muun ohessa todennut, että hänen omistamansa kiinteistö oli vuokrattu loma-asunnoksi, ja B tulisi vaatimaan vahingonkorvausta mikäli kiinteistön vuokralle antaminen vaikeutuu hankkeen vuoksi. B oli muistutuksessaan vedonnut henkilökohtaiseen taloudelliseen perusteeseen hanketta vastaan. B:lle oli asian ratkaisusta ollut odotettavissa erityistä vahinkoa, minkä vuoksi hän oli ollut hallintomenettelylain 10 :n 1 momentin 3 kohdan perusteella esteellinen asiassa. Kuntalaki 52 2 mom. ja 59 Hallintomenettelylaki 10 1 mom. ja 11 KHO:2005:46 Laitoskohtaisten päästöoikeuksien myöntäminen - Lämpövoimalaitos - Ennakkoratkaisupyyntö - Perintömenetelmä - Kohtuullistaminen Asiassa oli kysymys päästökauppalain 29 :n tarkoittamasta kohtuullistamisesta. Päästökauppalaki 18, 23, 24 ja 29 KHO:2005:47 Laitoskohtaisten päästöoikeuksien myöntäminen - Kaukolämpöverkko - Päästökauppalain 26 :n soveltaminen Kun kaukolämpöverkko oli ollut toiminnassa ennen vuotta 1998, kaukolämpöverkon yhtenä kokonaisuutena saamat päästöoikeudet oli laskettava päästökauppalain 23 :n mukaisesti ja kohdistettava yksittäisille kaukolämpöverkkoon kuuluville laitoksille siinä suhteessa kuin niillä oli ollut hiilidioksiidipäästöjä yhteisinä toimintavuosina vuoden 1998 jälkeen. Kaukolämpöverkossa toimivien yritysten osalta ei siten sovellettu päästökauppalain 26 :ää. Päästökauppalaki 18, 23, 24, 26 ja 29 KHO:2005:49 Luonnonsuojelu Luonnonsuojelualueen perustaminen Yksityisille kuuluva alue Valitusoikeus Yhdistyksen valitusoikeus Viranomaisen valitusoikeus Valituksen muuttaminen Uuden vaatimuksen esittäminen Kalastus Yleinen etu Julkinen etu Jokamiehenoikeus Työvoima- ja elinkeinokeskus Urheilukalastajien etuja valvova järjestö Alueellinen ympäristökeskus oli maanomistaja hakemuksesta päättänyt perustaa luonnonsuojelualueen yksityisomistuksessa oleville maa-alueille. Päätöksen mukaan ilman maanomistajan lupaa tapahtuva kalastus oli ympärivuotisesti kielletty. Työvoima- ja elinkeinokeskuksella sekä alueella toimivilla urheilukalastajien etuja valvovilla järjestöillä oli oikeus valittaa alueellisen ympäristökeskuksen päätöksestä. Työvoima- ja elinkeinokeskus saattoi esittää uuden vaatimuksen korkeimmassa hallinto-oikeudessa, kun vaatimus perustui seikkoihin jotka olivat tulleet työvoima- ja elinkeinokeskuksen tietoon vasta asian ollessa vireillä korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Luonnonsuojelulaki 61 3 och 4 mom. (1096/1996) Kalastuslaki 71 (1355/1993) Laki työvoima- ja elinkeinokeskuksista 3 2 kohta (23/1997) Hallintomenettelylaki 6 2 mom. ja 27 1 mom. KHO:2005:52 Ympäristönsuojelulaki - Hallintopakon kohdentaminen - Rikkomuksen ja laiminlyönnin oikaiseminen - Teettämisuhka - Maaperän pilaamiskielto - Ennaltaehkäisyn ja haittojen minimoinnin periaate - Varovaisuus- ja huolellisuusperiaate - Aiheuttamisperiaate - Toiminnanharjoittaja - Jätteen haltijan vastuu - Jäteöljysäiliöt A Oy oli laaditulla luovutuskirjalla B Oy:n konkurssipesältä hankkinut konkurssipesään kuuluvan vuokraoikeuden K:n kaupungin omistamaan teollisuustonttiin. Tontilla oli tuolloin ollut edellisen vuokralaisen, C Ky:n, toiminnasta peräisin olleita jäteöljysäiliöitä. Luovutuskirjan mukaan "ostaja on tutustunut kaupan kohteeseen ja hyväksyy sen sellaisessa kunnossa kuin se kaupantekohetkellä on". Lisäksi luovutuskirjassa mainittiin, että "kauppahinnassa on otettu huomioon, että ostaja kauppakirjan allekirjoittamisella sitoutuu yksin kustannuksellaan huolehtimaan myydyn tontin puhdistamisesta ja sillä olevien erilaisten ongelmajätteiden, öljysäiliöiden, romujen sekä muiden jätteiden asianmukaisesta poiskuljettamisesta/hävittämisestä". 14

15 Momentti 2005_6lmu.fm Page 15 Tuesday, September 13, :46 PM Tontilla toimitetussa tarkastuksessa oli säiliöissä havaittu olevan noin 100 kuutiometriä jäteöljyjä. Alunperin maanalaiset säiliöt olivat erittäin ruostuneita ja huonosti tuettuja. Pakkasilla ne saattoivat haljeta tai roudan vaikutuksesta kaatua, jolloin vuotava jäteöljy pilaisi alueen maaperää ja alueen puhdistamiskustannukset nousisivat. Jäteöljy oli saastunutta ja huonolaatuista. Tarkastuksessa yhtiötä oli neuvottu tyhjentämään säiliöt mahdollisimman pian. Sittemmin toimitetussa tarkastuksessa säiliöiden oli havaittu vuotavan. Kun otettiin huomioon ympäristönsuojelulain 7 :n ja 84 :n 1 momentin säännökset sekä viiden maan päällä selvästi havaittavissa olleen öljysäiliön kunnosta ja niissä olevan jäteöljyn laadusta saatu selvitys, K:n kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta oli näissä oloissa voinut velvoittaa mainitun luovutuskirjan nojalla vuokraoikeuden tonttiin hankkineen yhtiön poistamaan tontilta jäteöljyn ja muut nestemäiset jätteet ja toimittamaan ne asianmukaisen luvan saaneeseen laitokseen. Ympäristönsuojelulaki 1 1 ja 3 kohta, 3 1 mom. 5 kohta, 4 1 mom. 1 ja 2 kohta, 4 2 mom., 7 ja 84 1 mom. sekä 88 Uhkasakkolaki 7 1 mom., 10 1 mom., 13 ja 14 1 ja 3 mom. sekä 15 1 mom. KHO:2005:53 Pakkolunastus - Käyttöoikeuden lunastus - Sähkönsiirtojohto - Yleinen lunastusperuste - Erityinen lunastusperuste - Yleinen tarve - Yleisehkö merkitys Osakeyhtiö oli hakenut pysyvän käyttöoikeuden lunastusta teollisuuslaitoksessaan käytettävää sähkövirtaa johtavan sähkönsiirtojohdon rakentamista varten. Johdon tarkoituksena ei ollut palvella muuta sähköntarvetta. Huolimatta tehtaan merkityksestä paikkakunnan talouden tai työllisyyden kannalta kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain mukaisen lunastusluvan edellytyksenä oleva yleisen tarpeen vaatimus ei täyttynyt. Tämän vuoksi valtioneuvoston päätös, jolla yhtiölle oli myönnetty lunastuslain 4 :n nojalla lupa hakemuksen ja siihen liitetyn kartan mukaisesti lunastamalla hankkia pysyvä käyttöoikeus hakemuksessa lueteltujen kiinteistöjen alueisiin K:n ja S:n kunnissa, oli lainvastainen. Valtioneuvoston päätös kumottiin. Kun otettiin huomioon selvitys hakijayhtiön toiminnasta ja sähkönsiirtojohdon käyttötarkoituksesta, sähkönsiirtojohdolla oli yleisehkö merkitys. Valtioneuvoston olisi näin ollen tullut lunastuslupahakemusta käsitellessään ja lunastusperustetta harkitessaan soveltaa kiinteän omaisuuden pakkolunastuksesta sähkölaitosta varten annettua lakia. Kun näin ei ollut menetelty, asia palautettiin valtioneuvostolle uudelleen käsiteltäväksi. Laki kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta (603/1977) 4 1 ja 3 mom. Laki kiinteän omaisuuden pakkolunastuksesta sähkölaitosta varten (168/ 1928) 1 1 ja 2 mom. Valtiopäiväjärjestys (7/1928) 67 Suomen perustuslaki (731/1999) 15 2 mom. ja 72 Ks. myös KHO T KHO:2005:55 Maankäyttö ja rakentaminen - Yleiskaava - Rantasaunan kohdemerkintä - Kumoaminen Yleiskaavassa oli osoitettu 14 ohjeellista uutta rantasaunaa koskevaa kohdemerkintää sellaisille rantavyöhykkeillä oleville alueille, jotka oli kaavassa osoitettu maa- ja metsätalousalueiksi (M). Kaavamääräyksen mukaan M-alueelle sai rakentaa vain maa- ja metsätaloutta palvelevia rakennuksia. M-alueen rakennusoikeus oli osoitettu saman maanomistajan omistamille asumiseen varatuille AM-, AP-, RA- ja M-1 -alueille. Kaava-alueen rantavyöhykkeelle osoitettu ohjeellista uutta rantasaunaa koskeva kohdemerkintä muodosti rantaa varaavan vaikutuksensa vuoksi rantarakennuspaikan. Asiakirjojen mukaan puheena olevaa kohdemerkintää ei ollut otettu erikseen huomioon kaavan yleisissä rantarakentamista koskevissa mitoitusperusteissa. Asiassa ei ollut myöskään luotettavasti selvitettävissä, oliko niillä tiloilla, joihin kuuluville alueille tällainen kohdemerkintä oli osoitettu, kaavan yleisten mitoitusperusteiden mukaan merkintään oikeuttavaa laskennallista rantarakennusoikeutta. Kaupunginvaltuuston päätös yleiskaavan hyväksymisestä oli kaavassa osoitettujen ohjeellista uutta rantasaunaa koskevien kohdemerkintöjen osalta lainvastainen. Kun otettiin huomioon koko kaava-alueen pinta-ala, sen muunnetun rantaviivan pituus, kaavassa osoitettujen rakennuspaikkojen määrä sekä mahdollisuus hallintolainkäyttöpäätöksen estämättä osoittaa myöhemmällä kaavoituksella, jos kaavan tällaisen muuttamisen edellytykset muutoin täyttyvät, uusia rantarakennuspaikkoja niille tiloille, joilla mahdollisesti oli kaavan yleisten rantarakentamista koskevien mitoitusperusteiden mukaan jäljellä siihen oikeuttavaa laskennallista rakennusoikeutta, kohdemerkinnöillä ei ollut kuitenkaan kaavaratkaisun kokonaisuuteen nähden sellaista olennaista merkitystä, että kaupunginvaltuuston päätös olisi kohdemerkintöjen lainvastaisuuden vuoksi tullut alueellisen ympäristökeskuksen valituksesta kumota kokonaisuudessaan. Maankäyttö- ja rakennuslaki 39 2 mom. ja 73 Kuntalaki 90 KKO:N VALITUSLUVAT VL: Oikeudenkäyntimenettely - Seulontamenettely Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö - Rangaistuksen mittaaminen Kysymys seulontamenettelyn edellytyksistä lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä koskevassa asiassa. VL: Törkeä veropetos - Rangaistuksen määrääminen Kysymys rangaistuksen määräämisestä törkeää veropetosta koskevassa asiassa. VL: Oikeusvoima Tuomion perusteleminen Vakuutusyhtiö oli käräjäoikeudessa rikosasian käsittelyn yhteydessä vaatinut takautumisoikeuden perusteella A:n velvoittamista suorittamaan yhtiön maksamia vakuutuskorvauksia. Käräjäoikeus oli lainvoimaisella tuomiollaan hylännyt A:ta vastaan nostetun syytteen, mutta ei ollut lausunut esitetystä korvausvaatimuksesta. Vakuutusyhtiö nosti uuden, samaan perusteeseen nojautuvan korvauskanteen A:ta vastaan. Kysymys siitä, estikö aikaisemman tuomion oikeusvoimavaikutus kanteen tutkimisen. VL: Ympäristörikos - Ympäristön turmeleminen A oli yhtiön lukuun hakkauttanut metsää rantakaava-alueella ilman rakennuslain (370/1958) 124 a :n tarkoittamaa toimenpidelupaa ja ilman maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 128 :n tarkoittamaa maisematyölupaa. Kysymys siitä, toteuttiko teko ympäristön 15 Momentti 6/2005

16 2005_6lmu.fm Page 16 Tuesday, September 13, :46 PM turmelemista koskevan rikoksen tunnusmerkistön. VL: Törkeä huumausainerikos Kysymys näytön arvioinnista törkeää huumausainerikosta koskevassa asiassa. VL: Velallisen rikos - Velallisen epärehellisyys Vahingonkorvaus Kysymys tuomittavan vahingonkorvauksen määrästä velallisen epärehellisyyttä koskevassa asiassa. VL: Oikeudenkäyntimenettely Seulontamenettely Kysymys seulontamenettelyn edellytyksistä törkeää veropetosta ynnä muuta koskevassa asiassa. Kysymys myös tullivelan lakkaamisesta silloin, kun tullattava tavara on otettu takavarikkoon. VL: Veropetos Vahingonkorvaus - Korvattava vahinko Kysymys tullivelan lakkaamisesta silloin, kun tullattava tavara on otettu takavarikkoon. Kysymys myös seulontamenettelyn edellytyksistä. VL: Työsopimus - Työsopimuksen päättäminen - Korvattava vahinko Kysymys työsopimuksen perusteettoman päättämisen johdosta tuomittavan korvauksen määräytymisestä. VL: Tapaturmakorvaus Muutoksenhaku Kysymys siitä, oliko valittaja toimittanut tapaturmalautakunnan päätöstä koskevan vakuutusoikeudelle osoitetun valituksensa laissa säädetyssä valitusajassa asianosaiselle vakuutuslaitokselle. VL: Painovapaus - Päätoimittaja Sananvapaus Sanomalehden vastaava päätoimittaja oli tuomittu painovapauslain (1/1919) 32 :n nojalla painovapauden tuottamuksellisesta väärinkäyttämisestä. Kysymys siitä, oliko asiaa ratkaistaessa sovellettava voimaan tullutta lakia sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä (sananvapauslaki 460/ 2003) ja täyttikö päätoimittajan syyksi luettu menettely viimeksi mainitun lain 13 :n mukaisen päätoimittajarikkomuksen tunnusmerkistön. VL: Oikeudenkäyntimenettely Väittämistaakka Kysymys väittämistaakasta perusteettoman edun palauttamista koskevassa riita-asiassa. VL: Oikeudenkäyntimenettely - Pääkäsittely hovioikeudessa Kysymys pääkäsittelyn toimittamisesta hovioikeudessa osituksen moitetta koskevassa asiassa. VL: Perintö Perinnönjako Kysymys perintökaaren 23 luvun 8 :n 2 momentissa tarkoitetusta luvasta kuolinpesän omaisuuden myymiseksi. VL: Menettämisseuraamus Rattijuopumus Vastaaja tuomittiin joulukuussa 2002 tehdystä törkeästä rattijuopumuksesta. Hän oli aikaisemmin samana vuonna syyllistynyt kolmeen ja vuosina kolmeen törkeään rattijuopumukseen. Kysymys vastaajan omistaman henkilöauton tuomitsemisesta valtiolle menetetyksi. VL: Tuomioistuimen päätösvaltaisuus Käräjäoikeus oli hylännyt asianomistajan pahoinpitelystä nostaman syytteen ja hänen esittämänsä noin euron suuruiset vahingonkorvausvaatimukset. Valituksessaan hovioikeudelle asianomistaja toisti käräjäoikeudessa esittämänsä vaatimukset. Kysymys siitä, oliko hovioikeus päätösvaltainen ratkaistessaan asian hovioikeuslain 9 :ssä tarkoitetussa kokoonpanossa. Toimitus: Anne Vilppula Talentum Media Oy