Kaarinan kaupungin ympäristöraportti 2004

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kaarinan kaupungin ympäristöraportti 2004"

Transkriptio

1 Kaarinan kaupungin ympäristöraportti 2004 piirros: Satu Ojala Kaarinan ympäristönsuojelulautakunta

2 SISÄLLYS YMPÄRISTÖRAPORTTI KAARINA KAUPUNKINA Kaarinan kaupungin organisaatio MAANKÄYTTÖ Maankäytön suunnittelu Natura 2000 verkosto ja muut suojelu ja arvoalueet sekä virkistys alueet Liikenne Liikenteen melu Kevyt liikenne ja joukkoliikenne VESISTÖJEN TILA Saaristomeri toimii Itämeren suodattimena Sinilevää Littoistenjärvellä myös vuonna Aurajoen virkistyskäyttöä edistetään Uimavesien laatua seurataan Pohjavesialueet Pohjaveteen kohdistuvat riskit ILMAN LAATU Ilmanlaatu Kaarinassa Ilmanlaatuindeksi HALLINTOKUNTIEN HANKINNAT Paperisesta sähköiseen hallintoon Ympäristöpalvelut parantaa kaupungin infraa Elintarvike hankinnoissa painotetaan laatua ja turvallisuutta Tilahallinta ei tuhlaa energiaa eikä kemikaaleja ENERGIAN KÄYTTÖ Energiansäästösopimus Energiankulutus kaupungin kiinteistöissä Energiantuotannosta aiheutuvat päästöt Sähköntuotanto Lämmöntuotanto VESIHUOLTO Talousvesi Kaarinalaisten vedenkulutus Jätevesien puhdistus YMPÄRISTÖNSUOJELUN VALVONTA Ympäristöluvanvaraiset toiminnat Kaarinassa Jätehuollon järjestäminen on asukkaiden velvollisuus Kierrätetyt hyötyjätteet ja ongelmajätekeräys Sekajätteet Kierrätyskeskus Ekokaarina Haja asutuksen jätevedet Pilaantuneet maat Mahdollisesti pilaantuneet maat YMPÄRISTÖTIETOISUUS JA TIEDOTUS Kaupungin internetsivut Ympäristöohjelmasarja paikallisradioissa Varsinais Suomen Agenda Vihreä lippu toiminta Kaarinassa YMPÄRISTÖRAPORTOINTI TULEVAISUUDESSA

3 YMPÄRISTÖRAPORTTI 2004 Tämä on raportti Kaarinan kaupungin ympäristön tilasta ja kaupungin toimintojen ympäristövaikutuksista. Raportti on ensimmäinen laatuaan Kaarinassa. Sen on koonnut kaupungille aiemmin tehtyjen selvityksien ja tutkimuksien perusteella, viranhaltioita haastattelemalla sekä tietoa kaupungin eri sidosryhmiltä keräämällä, ympäristösuunnittelija Satu Ojala. Kirjalliset lähteet ovat mainitut tekstin yhteydessä. Kaupunki on toimijana monessa suhteessa samanlainen kuin yritykset, mutta myös eroavaisuuksia on. Toiminta ala on laaja ja toiminnan vaikutukset ulottuvat kaikkiin kaupunkilaisiin. Kaupunkilaiset ovat itse olennaisesti vaikuttamassa kaupungin ympäristövaikutuksiin. Rajan veto sen välille, raportoidaanko Kaarinan kaupunkia toimijana vai Kaarinan alueella olevien toimintojen ja asukkaiden aiheuttamia ympäristövaikutuksia, ei ole yksinkertaista. Kaupungin toiminnot linkittyvät asukkaisiin ja kaupungin alueella tapahtuviin muihin toimijoihin tiiviisti. Raportissa kerrotaan aluksi lyhyesti Kaarinan kaupungista, maankäytön suunnittelusta, kaupungin rakennetun ympäristön kasvamisesta, vesistöjen tilasta sekä ilmanlaadusta. Tämän jälkeen raportissa tutkitaan Kaarinan kaupungin toimintaa ja toiminnan joitakin ympäristövaikutuksia. Tiedot ovat suurimmaksi osaksi vuodelta Joissakin tapauksissa vuoden 2004 tietoja ei raportin laatimisaikaan ollut vielä saatavilla ja tiedot ovat näin ollen edellisvuosilta. Raportissa ei ole käsitelty tilinpäätöksen tapaan rahasummia, joita negatiivisia ympäristövaikutuksia pienentäviin toimenpiteisiin on käytetty, koska kaupungin investointien lähtökohta on ollut pääasiassa taloudellinen. Taloudellisuus ja ympäristöystävällisyys kulkevat kuitenkin onneksi lähes aina käsikädessä. Tarkennuksia tämän raportin sisältöön saa kunkin hallinnonalan vastuuhenkilöiltä. Tulevaisuudessa toiminnan ympäristövaikutusten seurantaa olisi mielekästä suorittaa vuosittain suppeammin, esimerkiksi tilinpäätöksen yhteydessä, ja tämä lisäksi muutaman vuoden välein laajemman raportin avulla. Tietoa toiminnan ympäristövaikutuksista hallinnon aloilla on. Tiedon saaminen raportin muotoon vaatii tulevaisuudessa edeltä käsin tietoisuuden siitä mitä ja miten aiotaan jälkikäteen raportoida. Tätä aihetta pohditaan raportin viimeisessä luvussa. 3

4 1. KAARINA KAUPUNKINA Kaarina on Turun itäinen naapurikunta, jonka maapinta ala on 59, 70 km 2. Maisema Kaarinassa on merellinen ja kasvillisuudeltaan kaupunki on monipuolinen. Kaarina on ollut kunta vuodesta 1867 lähtien ja kaupunki vuodesta Kaupungin väkiluku joulukuussa 2004 oli henkilöä hengen väestömäärän ennustetaan rikkoutuvan vuoden 2006 aikana asukkaan väestömäärä ennustetaan saavutettavan vuonna Kaarinan elinkeinoelämä on vireää; Kaarinassa toimii yli 1000 yritystä. Ohessa on kuvaaja Kaarinan elinkeinojakaumasta vuodelta Elinkeinojakauma Kaarinassa 2002 (Tilastokeskus) Liikenne on Kaarinassa vilkasta. alkutuotanto 1 % Helsingin suunnalta Turkuun 1 % 21 % teollisuus matkaavat kulkevat Kaarinan 33 % kuljetusala lävitse moottoritietä, 110 tietä tai liike elämän palvelut 7 % rautatietä pitkin. Myös rakentaminen kaupan ala työmatkaliikennettä riittää. 15 % 16 % muut palvelut Työssäkäyvistä kaarinalaisista 6 % tuntematon 2984 käy töissä oman kunnan alueella. Työmatkaliikennettä on paljon Turun ja Kaarinan välillä, sillä 5129 kaarinalaista käy Turussa töissä ja 1992 turkulaista käy työssä Kaarinassa. Päiväkoteja Kaarinassa on kymmenen. Ala asteita on kuusi ja yläasteita kolme. Lukiossa opiskelun lisäksi Kaarinassa on mahdollista suorittaa ylioppilastutkinto myös aikuislukiossa. Ammatillista koulutusta Kaarinassa saa Kaarinan sosiaali ja terveysalanoppilaitoksesta. Koululaisia ja opiskelijoita vuonna 2004 Kaarinassa oli yhteensä noin Kaarinan kaupungin organisaatio Kaupungin päätöksen teosta vastaavat kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus ja lautakunnat. Lautakuntien alaisuudessa toimivat viranomaisorganisaation eri osastot. Henkilöstö ja keskusvaalilautakuntien alaisuudessa toimivat hallintopalvelut. Hallintopalveluiden alaisuuteen kuuluvat kaupungin kanslia, henkilöstöhallinto, taloushallinto, tietohallinto ja ruokapalvelut. Teknisen lautakunnan, ympäristönsuojelulautakunnan ja kaavoitus ja rakennuslautakunnan alaisuudessa työskentelevät ympäristöpalvelujen eri yksiköt, joita ovat hankintakeskus, tilakeskus, yhdyskuntatekniikka, maankäyttö, rakentamispalvelut ja yleispalvelut.. Sivistyslautakunta ja kansalaistoiminnan lautakunta ohjaavat sivistyspalveluja. Sivistyspalveluihin kuuluvat koulutoimi, kirjasto, kulttuuritoimi, liikuntatoimi, nuorisotoimi, kansalaisopisto ja päivähoito. Sosiaalilautakunta vastaa sosiaalipalvelujen päätöksenteosta. Sosiaalipalvelut sisältävät sosiaalityön ja vanhus ja vammaistyön. 4

5 2. MAANKÄYTTÖ Kaarinan maankäytön jakautuminen: Kaarinan kaupungin alueen maankäyttö maankäyttö prosentteina maankäyttö neliökilometreinä vesistöt 14,2 9,9 viljeltyjä peltoja 18,1 12,6 niittyjä 0,9 0,63 metsiä muuta 28 19,5 kokonaispinta ala 69,6 (lähde: Varsinais Suomen liitto, 2001) 2.1 Maankäytön suunnittelu Hyvä elinympäristö on viihtyisä, tarjoaa virkistysmahdollisuuksia sekä palveluja, eikä asukkaita ole altistettu melulle tai epäpuhtauksille. Suunnittelulla eheytetään yhdyskuntarakennetta, tuodaan palvelut saavutettaville ja luodaan lähtökohdat joukkoliikenteelle, kävelylle ja pyöräilylle. Hajanainen yhdyskuntarakenne voi johtaa henkilöautojen lisääntyvään käyttöön ja ilmansaasteiden ja melun lisääntymiseen. Myös kunnallistekniikan, kuten kaukolämmön hyödyntäminen tulee kannattavammaksi kun yhdyskunta rakenne on hyvin suunniteltu ja eheä. Maankäytön säännöt sanellaan maankäyttö ja rakennuslaissa. Maankäytön suunnittelun päätoimijoita ovat poliittiset päättäjät sekä kuntien kaavoittajat. Maakuntakaavassa käsitellään kaupunkiseutujen ja seutukuntien maankäytön kokonaisuutta. Alueiden käytön vaikutukset heijastuvat laajemmalle kuin yhden kunnan alueelle. Esimerkiksi liikennejärjestelyt ja kaupan suuryksiköiden sijainnit seudullisesti määritellään maakuntakaavassa. Yleiskaavaan on nimetty alueiden käyttötarkoitukset ja se ohjeena laadittaessa alueelle tarkempaa kaavaa, asemakaavaa. Asemakaava on suunnitelma, jossa yksityiskohtaisesti säännellään rakentamista ja muuta maankäyttöä Asemakaavoitettu alue Kaarinassa vuosina 75, 85, 95 ja 04: 5

6 Asemakaava on suunnitelma, joka ei kerro rakennetun ympäristön todellista tilaa. Tällä hetkellä Kaarinassa on noin 8000 rakennusta. Rakennukset jakautuvat kaupunginosittain ja asemakaavoituksen suhteen seuraavasti: Auranlaakso 10 % Nummenniitty 9 % Littoinen 20 % Keskusta 14 % Voivala 16 % Piispanristi 13 % Kuusisto 18 % Asukasjakauma Kaarinan kaupunginosittain: Auranlaakso 8 %, Keskusta 31 %, Littoinen 17 %, Kuusisto 7 %, Nummenniitty 5 %, Piispanristi 15 % Voivala 16 %. Rakentaminen on lisääntynyt vuosittain; vuonna 1986 Kaarinassa valmistui 79 uutta rakennusta, vuonna 1994 määrä oli 183 ja vuonna 2004 valmistuneita rakennuksia oli 364. Kesämökkejä ja vapaa ajan asuntoja Kaarinassa on 425. Suurin osa näistä sijaitsee ranta alueilla. 2.2 Natura 2000 verkosto ja muut suojelu ja arvoalueet sekä virkistys alueet Kaarinassa on kolme aluekokonaisuutta, jotka kuuluvat Natura 2000 verkkoon; Rauvolan lahti (59 ha), Kuusiston lahti (351 ha) ja Kaarinan metsät Kuusistossa (367 ha). Yhteensä 777 ha maa ja metsäpinta alaa. Alueet ovat sekä luontotyyppien että linnuston perusteella suojeltuja. Muut suojelun tai maiseman kannalta arvokkaat alueet ovat kartoitettu vuonna 2003 laaditussa Kaarinan luontoselvityksessä. Kyseiset alueet on selvitetty, jotta ne voidaan ottaa huomioon tulevaa maankäyttöä suunniteltaessa, vaikka niillä ei sinällään ole nykytilanteessa lainsuojaa. Luontopolulle Kaarinassa pääsee Kuusiston Kappelinmäellä, Rauvolanlahdella, Voivalassa Karpanmäellä, Littoistenjärven pohjoisrannalla ja tulevaisuudessa myös Rauhalinnan lehtoalueella. Rauvolanlahden luontopolku, joka kulkee ketojen, kallioiden ja Vaarniemen arvokkaan tammilehdon lävitse, on tarkoitus yhdistää tulevaisuudessa Turun Katariinanlaakson luontopolkuun pitkospuiden avulla. Kuusiston Kappelinmäki on maakunnallisesti arvokas kulttuurilehto yhdistettynä kartanon ja vanhan piispanlinnan raunioiden historialliseen ympäristöön. Karpanmäen luontopolku kulkee Voivalan venerantaan valtakunnallisesti arvokkaan lehdon lävitse. 6

7 Luontoon pääsee ulkoilemaan luontopolkujen lisäksi partiolaisten ylläpitämällä noin 10 km pituisella Pyhän Katariinan retkeilyreitillä, joka kulkee Vaarniemessä. 2.3 Liikenne Kaarinan alueen tiestön rungon muodostavat valtatie 1 Turku Helsinki, maantie 110 Turku Helsinki, maantie 180 Kaarina Korppoo, maantie 2200 Hämeentien ja moottoritien välinen matka Kaarinantietä, maantie 2221 Kurkelantie sekä Kaarinan kaupungin pääkadut Pyhän Katariinantie, Paraistentie, Rakentajantie ja Kartanotie. Tiehallinnon Kurkelantien jatketta koskevassa selvityksessä vuodelta 2003 on laskettu Kaarinan alueen liikenne määriä. Suurimmat liikennemäärät ovat valtatie 1:llä. Vuonna 2002 arkiliikenteen keskiarvo oli ajoneuvoa vuorokaudessa. Maantie 110:n liikenne Turun rajalla oli keskimäärin ajoneuvoa vuorokaudessa. Saaristotie yhdistää Paraisen, Nauvon, Korppoon ja Houtskarin valtakunnan tieverkkoon. Lauttayhteyden avulla tätä kautta on mahdollista päästä Ahvenanmaalle saakka. Suurimmillaan liikennemäärät ovat Saaristotiellä Valtatie 1 ja maantie 110 välisellä osuudella, jossa ne ovat ajoneuvoa vuorokaudessa. Maantie 110 ja Kuusiston salmen välisellä osuudella kulkee 8000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Empon alueella määrä on ajoneuvoa vuorokaudessa. Saaristotien liikenne on suurimmillaan kesäisin ja viikonloppuisin. Kesäperjantaisin vuorokautinen liikenteen määrä voi olla jopa 5000 autoa suurempi kuin keskimääräinen vuorokausiliikenne. Kaarinan lävitse Littoisissa kulkee Turku Helsinki rautatie. Rautatie kulkee Littoistentietä myötäillen. Radalla kulkee henkilöjunia 17 kertaa päivässä kumpaankin suuntaan. Tavara liikennettä aiheutuu raakapuun kuljetuksista Salosta ja Piikkiöstä Turkuun 1 4 kertaa viikossa. Tavarajunia kulkee noin viidesti viikossa Turusta Karjaan ja Riihimäen kautta Itä Suomeen, jopa Venäjälle asti. Kaarinan merialueen vesiliikenne on lähinnä huviveneilyä ja virkistyskalastukseen liittyvää veneilyä. Kaupungilla on pienvenesatama Hovipellon ja Kärjen alueiden läheisyydessä, Kuusiston salmessa Liikenteen melu Valtioneuvoston ohjeen mukaisesti päiväaikainen melu ei saa asuinalueilla ylittää 55 db:n melutasoa, eikä öiseen aikaan 45 db:n melutasoa. 7

8 Liikenteen melu ylittää Kaarinan kaupungin 1997 teettämän päätieverkon meluselvityksen mukaan sallitut melurajat kaikkialla noin metrin etäisyydellä Kaarinan pääväylistä. Kaarinan keskustan, Piispanristin, Nummenniityn, Voivalan ja Kuusiston melualueilla asuu nykyään noin 3400 ihmistä. Tämä on 16 % Kaarinan väestöstä. Melun leviämistä on rajoitettu paikallisesti meluvallein ja aidoin, jolloin melualueet ovat kaventuneet näillä paikoin huomattavasti. Esimerkiksi Kaarinantiellä, Littoistentien ja Pellervonkadun väliselle osuudelle rakennetun melu Kurkelantien meluaita. vallin vaikutuksesta päivämelun taso tippuu alle 55dB:n n. 70 % lähempänä tietä kuin ilman vallia. Yömelutason sallittu maksimi 45 db:n melutaso alittuu n. 65 % lähempänä tietä vallin kanssa kuin ilman vallia. Mittaustulosten perusteella melunsuojaustoimenpiteitä voisi perustella toteutettavaksi lähes koko tieverkoston alueella. Taloudellisesti ja maisemallisesti tämä ei kuitenkaan ole kaikkialla ollut mahdollista. Toteutetut maavallit ovat pääasiassa ylijäämämaasta, jotka ovat sijoitettu puistoalueille, jonne ne on mahdollista sovittaa maisemaan. Osa meluntorjunnasta on ratkaistu meluaidoin ja muilla rakenteilla, esimerkkinä autokatoksen sijoittaminen tien ja asuinrakennuksen pihan väliin. Nopeusrajoitukset toimivat myös melua ehkäisevästi. 2.4 Kevyt liikenne ja joukkoliikenne Kaarinassa on kattava kevyenliikenteen verkosto. Kevyen liikenteen väylät seurailevat pääväyliä lähestulkoon joka paikassa. Kaupungin kompakti koko tekee pyörällä liikkumisen mielekkääksi. Kaarinan kaupunki on ollut mukana tekemässä Pyöräliikenteen kehittämissuunnitelmaa vuonna Suunnitelmassa esitettiin pyöräliikenteen kehittämiseen tähtääviä toimenpiteitä sekä tutkittiin pyöräilyä Turun seudun asukkaiden liikennemuotona. Suunnitelmaan on liitetty toimenpideohjelma, jossa on listattu kevyenliikenteen väylien kunnostus ja jaettu kohteet kiireellisyysluokkiin. Listan hankkeista vuoteen 2004 mennessä on toteutunut Kurkela Huhkolan, Kartanotie Tuuliviirinkujan, Voivalantien, Saaristotie Rauhalinnan, Sippaantien, Nummenniityntien, Kurkela Lakimiehenkadun ja Pystykorvantie Hiiskanaukeantien kevyenliikenteen väylät. Tärkeäksi seikaksi suunnitelmassa mainittiin myös laadukkaat pyöräparkit, joita tulisi olla etenkin keskeisillä linja autopysäkeillä. Katoksellisia pyöräparkkeja ja on rakennettu keskustan ja Piispanristin pysäkeille. Kaarinan alueella liikennöi Turun seutuliikenteen linja autot, TLO:n linja autot sekä Kaarinan lävitse kulkevat pika ja vakiovuorojen linja autot. Kaupungin alueella (Littoinen Keskusta Empo) liikkuu myös kaupungin palvelulinja. Kaarina tukee seutuliikennettä rahallisesti. Alla on Matkahuollon taulukko Kaarinassa myydyistä seutulipuista ja niillä matkustamisesta vuosien 2003 ja 2004 aikoina. LIPPUJA, KPL MATKUSTUS, KPL Vuosi KAARINA

9 3. VESISTÖJEN TILA Rehevöityminen on suurin Etelä Suomen vesistöjen laatua heikentävä tekijä. Se on myös jo toteutunut uhka Saaristomerelle sekä Itämerelle. Rehevöityminen sinällään on luonnollista, mutta vauhti, jolla se toteutuu on ihmisen aikaansaamaa. Vesistöjen ekosysteemit eivät pysty selviytymään lisääntyneestä kuormituksesta, vaan syntyy niin sanottu sisäisen kuormituksen kierre, joka ruokkii itse itseään. Tällöin rehevöitymistä on enää vaikeaa saada hallitaan. Kaarinan luonnonvesiä on tarkkailtu vuosikymmenten ajan. Muutokset vesistöissä tapahtuvat ihmisen näkökannalta pitkällä aikavälillä. Rehevöitymisen mittarina voidaan käyttää veden fosfori ja klorofyllipitoisuutta. Myös näkösyvyys kertoo vedessä olevan kiintoaineen ja levien määrästä. Tässä kappaleessa on lyhyesti summattu Kaarinan alueen vesistöjen tila vuosilta 2003 ja Tiedot ovat saatu Lounais Suomen vesi ja ympäristötutkimus Oy:ltä. Sääolot vaikuttavat suuresti vesistöjentilaan vuosittainen vaihtelu voi olla suurta. Vuoden 2002 loppu ja vuosi 2003 olivat harvinaisen vähäsateisia. Virtaamat joissa olivat näin ollen pieniä. Vuosi 2003 oli myös hieman tavanomaista lämpimämpi ja aurinkoisempi. Vuosi 2004 oli sademäärältään runsas ja lämpötiloiltaan vuotta 2003 viileämpi. Turun lentoaseman mittauspisteellä vuoden 2004 sademääräksi mitattiin 796,7 mm. Heinäkuun keskilämpötila 2004 oli jopa 4 C edellisvuotta alhaisempi. 3.1 Saaristomeri toimii Itämeren suodattimena Kaarina sijaitsee Saaristomeren rannalla. Sokkeloinen ja matala Saaristomeri on herkkä kuormituksille. Veden virtaus ja vaihtuvuus on paikoin heikkoa Saarten muodostamissa sokkeloissa, lahdissa ja poukamissa. Kaarinan ja Kuusiston edustan merialue kuuluu vuosittain suoritettavan Turun merialueen tarkkailututkimuksen piiriin. Tarkkailussa tutkitaan veden fysiologiskemiallista ja hygieenistä tilaa, öljyjen ja fenolien löytymistä näytteistä sekä kasviplanktonin perustuotantoa. Kaarinan osalta merta kuormittavat yhdyskunnan jäteveden puhdistamolta johdetut jätevedet, haja asutuksen jätevedet sekä pintavalumavesien mukana kulkevat ravinteet ja kiintoaines. Kokonaisfosforin määrä merivedessä Lemunaukon mittauspisteessä on laskenut jätevesien puhdistuksen tehostumisen myötä. Rauvolan puhdistamo valmistui vuonna luvun pitoisuudet ovat suurin piirtein puolittuneet 80, 90 ja 2000 lukujen arvoihin verrattuna. Kokonaistypen arvot ovat pysytelleet mikrogramma/litra välillä. Käyttöluokituksessa meriveden laatu luokitellaan tyydyttäväksi. Kokonaisfosforin pitoisuudet 1 m syvyydellä Lemunaukon mittauspisteessä mikrogrammaa/litra Sinilevää helmikuu kesäkuu elokuu 9

10 Littoistenjärvellä myös vuonna 2004 Littoistenjärvi on pieni (1,5 km 2 )ja matala järvi Kaarina ja Liedon rajalla. Sitä kuormittavat valuma alueen hajakuormitus, uimarit, linnut sekä ilmalaskeuma. Kaikkien jätevesien johtaminen maaperään on kielletty Littoistenjärveä ympäröivällä suoja alueella. Järven tilaa on tutkittu vuodesta 1986 lähtien tiiviisti. Tutkimussuunnitelmat on laadittu vuodesta 1992 vuosittain ja hyväksytetty Littoistenjärvi työryhmällä. Järven ongelmana on uposkasvien, etenkin vesiruton, määrän raju kasvu. Järvellä esiintyy myös runsaasti kasviplanktonia sekä sinilevää. Littoistenjärven syvänteen näkösyvyyksiä kesinä ,5 1 1,5 2 2,5 3 3,5 Klorofyllipitoisuuksien kuukausikeskiarvoja Littoistenjärvellä mikrogrammaa/litra toukokuu elokuu syyskuu lokakuu Littoistenjärven vesi sisältää loppu kesällä noin 90 µgp/l. Tämä tarkoittaa että järvi on luokitukseltaan erittäin rehevä. Levämäärä alkaa tavallisesti kohota 20 µgp/l rajan ylittyessä. Silloin myös klorofyllipitoisuus ylittää yleensä tason 10 µg/l, joka on rehevän luokituksen rajana yleisluokituksessa. Fosforin pitoisuuden saavuttaessa 50 µg/l ovat leväkukinnat todennäköisiä. 100 µgp/l sisältävissä vesissä leväsameus ja sinilevien massakukinnot ovat tavallisia, kuten Littoistenjärvellä valitettavasti on. Sivulla 11 on kuvaaja vuoden 2004 fosforipitoisuuksien kehityksestä. Järveä hoidetaan ilmastamalla sen alusvettä vesipumpun ja virtauskehittimen avulla sekä talvella että kesällä. Tämä turvaa hapelliset olosuhteet alusvedessä ja hillitsee ravinteiden liukenemista pohjasta takaisin veteen. 10

11 mikrogramma/litra Littoistenjärven kokonaisfosforipitoisuudet metrin syvyydessä vuonna (lähde: Lounais Suomen vesi ja ympäristötutkimus Oy, 2005) 3.3 Aurajoen virkistyskäyttöä edistetään Aurajoki halkoo Kaarinan pohjoisinta osaa. Joki saa alkunsa Oripäästä ja se virtaa Pöytyän, Auran, Liedon, Kaarinan ja Turun lävitse mereen. Kaarinan kaupunki on osallisena Aurajoen suojelua ja virkistyskäyttöä edistävässä Aurajokisäätiössä. Joen käyttökelpoisuutta ja arvoa edistetään monin tavoin; jokeen istutetaan lohikaloja virkistyskäytön turvaamiseksi ja pääuomaan ja sivujokiin on tehty erilaisia vesiensuojelutoimenpiteitä ravinnekuorman hillitsemiseksi. Joen tilaa tutkitaan ja raportoidaan tarkkailututkimuksin vuosittain. Aurajoen hygieeninen tila vaihteli vuoden 2003 tarkkailututkimuksen mukaan välttävästä tyydyttävään. Alajuoksulla, johon myös Kaarinan alue kuuluu, veden laatu oli ajoittain hyväkin. Happitilanne oli 2003 kalojen viihtyvyyden kannalta hyvä, mutta kesällä ja talvella joessa oli paikoitellen hapenvajausta. Aurajoki on merkittävin ravinnekuorman kuljettaja Turun seudun merialueelle. Vuonna 2003 Aurajoki kuljetti valuma alueeltaan Halisiin fosforia 19 tonnia ja typpeä 546 tonnia. Vähäsateisuuden vuoksi määrät olivat tavallista pienempiä 11

12 3.4 Uimavesien laatua seurataan Euroopan Unionilla on yleisten uimarantojen uimavesien laadulle uimavesidirektiivi. Uimavesien laatua koskevista määräyksistä vastaa Suomessa Sosiaali ja terveysministeriö. Käytännön valvontaa suorittavat kaupunkien ja kuntien ympäristöterveysviranomaiset. Kaarinassa Littoisten hiekkaranta poistettiin 2004 EU uimarantojen listalta, koska siellä oli kesällä sinilevän massakukintaa ja järven uintikäyttö laski rajusti, myös rannan huono kunto vaikutti käyttöön. Hovirinnan uimaranta on EU valvonnan mukainen uimaranta, jolla on arvioitu keskimäärin käyvän yli 100 kävijää päivittäin. Ympäristöterveysvalvonta ottaa rantavedestä näytteitä kahden viikon välein toukokuun puolivälistä syyskuun alkuun asti. Vuolahden ja Kuuslahden uimapaikoilta otetaan näytteitä kerran kuussa. Voivalan uimapaikasta otettiin uimakauden alussa yksi näyte. Kaikki uimarannat täyttivät vuonna 2004 Sosiaali ja terveysministeriön vaatimukset tutkituilta osiltaan, eikä muilla kuin Littoisten hiekkarannalla uimarannoilla havaittu näytteenoton yhteydessä sinilevien massaesiintymiä. Uimavesinäytteiden ottamisen yhteydessä kiinnitetään aina myös huomiota rannan muuhun kuntoon, siisteyteen ja turvallisuuteen. 3.5 Pohjavesialueet Kaarinan alueella on kaksi luokiteltua pohjavesi aluetta; Kaarninko ja Kuusisto. Molemmat ovat luokiteltu veden hankinnan kannalta tärkeiksi pohjavesialueiksi. Kaarningon alue on osittain Turun puolella. Kaarningon Kaarinan puoleisella alueella ei ole vedenottamoita. Turun vesilaitoksella on varavedenottamo sekä Turun evl. seurakunnalla on myös ottamo Kaarningon alueella. Toimintansa vuonna 2001 lopettaneella Hartwall Oy:llä oli myös aiemmin ottolupa Kaarningon pohjaveteen. Kuusiston pohjavesialueella on Empon vedenottamo, josta saatava vesi on rauta ja suolapitoista. Ottamo on aiemmin toiminut varavedenottamona, mutta veden huonon laadun vuoksi tästä on luovuttu. Pohjavesialue luokka pinta ala km 2 muodostumisalue km 2 kokonaisantoisuus m 3 /d Kaarninko I 2, Kuusisto I 1,60 1, Pohjaveteen kohdistuvat riskit Uhkia pohjavedelle saattavat aiheuttaa ympäristöonnettomuudet, joissa maahan imeytyy haitallisia ja pysyviä kemikaaleja, jotka kulkeutuvat pohjaveteen. Myös viemäriverkoston vuoto saattaa aiheuttaa bakteerien pääsyn pohjaveteen. 12

13 Onnettomuuksien lisäksi riskin aiheuttavat olemassa olevat toiminnot, joissa käsitellään pohjaveden laadulle haitallisia aineita, kuten esimerkiksi öljyjä, polttonesteitä, raskasmetallipitoisia kemikaaleja tai kasvisuojelukemikaaleja. Kaarinan alueella olevista 1760:sta öljylämmityslaitteistoista 32 sijaitsee pohjavesialueilla. Myös toimintansa lopettaneiden polttonesteenjakeluasemien tonteilla on vielä maassa öljysäiliöitä, joista saattaa aiheutua riski pohjavesille. Teiden suolaus on riski pohjaveden laadulle. 110 tiellä käytetään vuosittain noin 16 tonnia/km. Tämän perusteella voidaan päätellä että Kaarningon kohdalla suolaa käytetään noin 38 tonnia vuodessa.(lähde: Golder Associates Oy:n raportti Piispanristi Skanssin ympäristötekninen maaperä ja pohjavesiselvitys) 13

14 4. ILMAN LAATU Ympäristönsuojelulain mukaan kunnan tehtävänä on olla selvillä alueensa ilmanlaadusta. Tämä edellyttää luonnollisesti ilmanlaadun seurantaa. Kaarinassa on tehty kattava perusselvitys ilmanlaadusta vuonna Samana vuonna perustettiin Turun seudulle ilmansuojelun työryhmä, johon kuuluivat vuonna 2004 Kaarinan, Turun, Raision ja Naantalin kaupungit sekä Fortum Power and Heat Oy:n Naantalin voimalaitoksen, Fortum Oil and Gas Naantalin jalostamon, Turku Energia Oy:n, Wärtsilä Finland Oy:n, Varissuon Huolto Oy:n ja Fortum Lämpö Oy:n edustajat. Mittaukset, seurannan ja raportoinnin suorittaa Turun ympäristönsuojelutoimisto. Kaarinassa ilmanlaadun mittausta on suoritettu vuoteen 2002 saakka Kivitaskun tontilla, keskustassa. Mittausta jatkettiin maaliskuussa vuonna 2004 keskustassa Kärrykadulla sijaitsevassa mittauspisteessä. Ilmanlaatua on seurattu myös Turun seudun kaupunkien, kuntien, energiayhtiöiden ja teollisuuslaitosten ja yritysten yhteisesti tilaaman bioindikaattori tutkimuksen avulla vuosina 1990 sekä Ilmanlaatu Kaarinassa Kaarinan keskustan ilmanlaatuun vaikuttavat eniten liikenteen päästöt eli typenoksidien päästöt ja pöly. Typpioksidipitoisuudet olivat vuonna 2002 vuosikeskiarvoltaan 21 g/m 3. Korkein vuorokausipitoisuus 56 g/m 3 mitattiin marraskuussa. Ohjearvo on 70 g/m 3. Merkittäviä rikkidioksidin päästölähteitä Kaarinassa ei ole. Havaitut pitoisuudet kohosivat talviaikaan, joten suurin päästölähde on todennäköisesti lämmöntuotanto. Kuukausien keskiarvot rikkidioksidipäästöissä vuonna 2002 vaihtelivat välillä 2 9 g/m 3. Ohjearvo on 80 g/m 3. Hiilimonoksidin eli hään kahdeksan tunnin ohjeellinen keskiarvo on 8 mg/m 3. Vuonna 2002 Kaarinassa korkeimmat kahdeksan tunnin keskiarvot mitattiin tammikuussa, jolloin pitoisuus oli 4,9 mg/m 3 (61% ohjearvosta). Hengitettävät hiukkaset ylittivät ohjearvon vuonna 2002 helmi, maalis ja huhtikuussa. Kevään pölyisyyden aiheuttaa hiekoitushiekan pölyäminen ennen poistamista. Autojen nastarenkaat murentavat hiekoitushiekkaa hienojakoiseksi pölyksi, mikä edelleen lisää pitoisuuksia. Sivulla 16 on kuvaaja vuoden 2002 hiukkaspitoisuuksista ohjearvoon nähden Ilmanlaatuindeksi Tiedottamisen helpottamiseksi luotu ilmanlaatuindeksi. Kaarinassa indeksi koostuu rikki ja typpidioksidin sekä hengitettävien hiukkasten ja hiilimonoksidin pitoisuuksista. Seuraavalla sivulla on indeksin kehittäjänä olleen Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan (YTV) tekemä taulukko ilmanlaatuindeksin arvoista selityksineen sekä Kaarinan vuosien 2002 ja 2004 mittaustulosten indeksiluokittelu. 14

15 YTV:n taulukko: Indeksi Väri Luonnehdinta Terveysvaikutukset Muut vaikutukset 151 erittäin huono huono mahdollisia herkillä väestöryhmillä mahdollisia herkillä yksilöillä välttävä epätodennäköisiä tyydyttävä hyvin epätodennäköisiä selviä kasvillisuus ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä selviä kasvillisuus ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä selviä kasvillisuus ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä lieviä luontovaikutuksia pitkällä aikavälillä 0 50 hyvä ei todettuja lieviä luontovaikutuksia pitkällä aikavälillä Ilmanlaatuindeksin mukainen luokittelu vuodelta 2002 (Kivitaskun mittauspiste) indeksi tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu Ilmanlaatuindeksin mukainen luokittelu vuodelta 2004 (Kärrykadun mittauspiste) 200 indeksi tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu 15

16 g/m 3 Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet vuonna 2002, vuorokauden tammikuu helmikuu maaliskuu ohjearvoon 70 g/m 3 verrattuna huhtikuu toukokuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu maksimi keskiarvo 16

17 5. HALLINTOKUNTIEN HANKINNAT 5.1 Paperisesta sähköiseen hallintoon Kaupunki on tehnyt päätöksen paperisista esityslistoista ja pöytäkirjoista luopumisesta. Asiakirjat toimitetaan perille sähköisessä muodossa. Tämän on tarkoitus vähentää paperinkulutusta ja tehostaa toimintaa monistustyövaiheen jäädessä pienemmäksi. Paperinkulutusta ei ole aktiivisesti seurattu. Virastotaloon tilattiin vuonna riisiä paperia ja vuonna riisiä paperia. Yksi riisi paperia sisältää 500 arkkia. Määrä on näin ollen lähes kaksinkertaistunut kolmen vuoden aikana. Sosiaalitoimeen (sosiaalitoimiston 3. ja 4. kerros sekä kotihoitokeskus) tilattiin vuonna riisiä paperia. Paperisesta hallinnosta luopuminen ja sähköisen omaksuminen vie aikaa ja vaatii muutoksia työskentelytavoissa ja tottumuksissa. 5.2 Ympäristöpalvelut parantaa kaupungin infraa Kaupungin hankinnat ympäristöpalvelujen osalta hoituvat varastopäällikön kautta, joka on jäsenenä ekohankintaverkostossa. Ekohankintaverkosto on asiasta kiinnostuneiden kaupunkien muodostama yhteistyöverkko, jossa vaihdetaan tietoa hankintoihin liittyvistä ympäristönäkökohdista. Myös Efekon ylläpitämää Hymonet hankintojen ympäristötietokantaa käytetään hyväksi hankintoja suunnitellessa. Maarakennuksen hankintoihin on kuulunut myös vuonna 2004 vesi ja viemäriverkoston saneeraukseen ja rakentamiseen liittyvät materiaalit. Vuoden 2004 aikana uutta vesijohtoverkostoa on rakennettu 4793 metriä. Käytöstä sitä on poistettu 1516 metriä. Uutta viemäriverkostoa on rakennettu ja vanhaa on saneerattu 6026 metriä ja sitä on käytöstä poistettu 1663 metriä. Sadevesiviemäriä on rakennettu vuoden 2004 aikana 6992 metriä ja sitä on poistettu käytöstä 105 metriä. Putket ovat PEH ja PVC muoviputkia, jotka ovat yleisesti uusien vesi ja viemäriverkkojen materiaaleina. Maarakennuksen vastuualueelle kuuluvat myös puistot ja virkistysalueet, jotka ovat tärkeä osa maankäytön suunnittelussa luotua viihtyisyyttä. Ympäristöpalvelujen töihin liittyy paljon työkoneiden ja autojen käyttöä. Polttoaineen kulutusta voidaan käyttää yhtenä ympäristövaikutuksien mittarina, mutta myös työ, joka sen avulla suoritetaan, voi tähdätä ympäristön tilan kohentamiseen, kuten vesi ja viemäriverkon rakennustyöt. Ympäristöpalvelujen autot ja koneet kuluttivat bensiiniä ja dieseliä vuoden 2004 aikana noin litraa. Puistojen kunnossa pitoon on vuoden 2004 aikana kulunut noin 4300 litraa polttoainetta. Mittaustoimella on kolme leasing autoa käytössään. Näiden polttoaineen kulutukset olivat vuonna 2004 yhteensä noin 2200 litraa. 17

18 5.3 Elintarvike hankinnoissa painotetaan laatua ja turvallisuutta Kaarinan ruokapalvelut on tehnyt Paraisten ruokapalveluiden kanssa yhteistyössä elintarvikehankintasopimukset. Vuonna 2005 on mukaan tullut myös Piikkiön kunta. Elintarvikkeiden hankintapäätöksissä on painotettu erityisesti hintaa, laatua ja turvallisuutta. Raakojen lihatuotteiden kohdalla painotetaan eniten laatua ja turvallisuutta ja tuoreen leivän kohdalla taas hintaa. Muita kriteereitä hankita päätöksissä ovat pakkausten koot, toimitusvarmuus, koontikuljetukset ja tyhjien pakkausten poiskuljetukset. Tarjoajan tulee ilmoittaa tuotteiden ympäristövaikutukset, sekä valmistuksen, lopputuotteen että uudelleen hyödyntämisen kannalta. Luomutuotteita tai oman tai naapuri kuntien alueella tuotettua lähiruokaa ei ole juurikaan käytetty hinnan ja jalostusvaatimusten vuoksi. Vaikka lähellä tuotetaankin kasviksia ja juureksia, vaaditaan niiltä sellaisia jalostusasteita mitä tuottaja ei suoraan pysty toimittamaan. Suurimpana yksityiskohta ympäristönäkökohtia ajatellen on kiinnitetty huomiota tavaratoimittajien ja kuljetusten määrään. Kaupungin sisäisiä ruokakuljetuksia on pyritty reitittämään siten, että turhaa ajoa voitaisiin välttää mahdollisimman paljon. Ruokapalvelujen pesu ja puhdistusainesopimukset on tehty kaupungin Tilakeskuksen kanssa yhteistyössä. 5.4 Tilahallinta ei tuhlaa energiaa eikä kemikaaleja Tilahallinnan hankinnat liittyvät pääsääntöisesti kiinteistöjen kunnossapitoon, korjauksiin ja uusien tilojen rakentamiseen. Hankinnoissa painavia seikkoja ovat tuotteiden elinkaari ja kestävyys ja vaikutukset energian käyttöön. Tarkoituksena on rakentaa laadukkaasti, kestävästi sekä taloudellisesti. Siivouspalvelujen puhdistusaineet sekä välineet kilpailutetaan, kuten muutkin kaupungin hankinnat. Puhdistusaineissa oli voimassa sopimus, joka oli katkolla vuonna Kilpailutuksen yksi näkökohdista on kestävän kehityksen periaatteet ja elinkaariajattelu. Aineissa huomioidaan näin ollen ympäristömerkit. Tarjouskilpailuun osallistui vuonna 2004 suuria ja tunnettuja yrityksiä ja yhtiöitä, joilla kaikilla on ympäristöohjelmansa. Paperisten käsipyyhkeiden määrää pyritään vähentämään useissa saniteettitiloissa käytössä olevien kankaisten käsipyyhkeiden vaihtorullien käytön avulla. Aineiden valinnoissa otetaan huomioon myös aineiden laatu. Tiivisteitä käytetään entistä enemmän. Lisäksi siivouspalveluilla on pyrkimys hankkia vain muutamaa ainetyyppiä, eikä siivouskeskuksista saisi löytyä useita purkkeja eri aineita. Riittää, että on yksi hyvä yleispuhdistusaine, joka sopii sekä lattiapinnoille että kalustepinnoille. Lisäksi päivittäisessä käytössä on heikosti hapan aine vahvan hapon sijaan saniteettitiloihin riittää. Jälleenmyyjältä edellytetään tavaroiden toimitusta suoraan kohteisiin, koska erillistä välivarastoa ei ole. Tilaukset tehdään kahdesti vuodessa. Koulutusta muun muassa puhdistusaineiden annosteluun on järjestetty työntekijöille. Koulutuksen avulla pyritään välttämään liika annostelu. Lisäksi jätesäkkien kohdalla siivoojat usein tyhjentävät säkin ja käyttävät uudelleen, sillä aina ei ole tarpeen heittää säkkiä mukana, jos roska on kuivaa irtoroskaa. 18

19 6. ENERGIAN KÄYTTÖ Kaarinan kaupungin lämpölaitos ostaa pääverkon lämmön pääasiassa Fortum Power and Heat Oy:n Naantalin voimalaitokselta kaukolämpönä. Voimalaitoksen pääpolttoaineena on kivihiili. Tukipolttoaineena käytetään puupolttoaineita ja jalostamokaasua. Kaukolämpö johdetaan Naantalista Turun Seudun Kaukolämpö Oy:n omistaman siirtoputken kautta osakaskuntiin eli Naantaliin, Raisioon, Turkuun ja Kaarinaan. Kaukolämpö jaetaan Kaarinan lämpölaitoksen verkon kautta kuluttajille. Pääverkko kattaa pääosan moottoritien ja Kuusistonsalmen välisestä alueesta. Asessorinkadun teollisuusalueella on oma alueellinen verkkonsa. Tähän verkkoon lämpö tuotetaan öljykeskuksella. Kaarinan kaupungin lämpölaitoksella on kaukolämpöverkossa omia varavoimalaitoksia Voivalassa, Nummenniityllä, Rauvolassa ja Kirjokannenkadulla, jotka voidaan ottaa tarpeen tullen käyttöön. Varavoimalaitoksilla on ympäristöluvat, jotka sisältävät päästörajat. Kaarinan lämpölaitos on mukana päästökaupassa Turun Seudun Kaukolämpö Oy:n kautta. Sähkö ostetaan myös Fortum Power & Heat Oy:ltä. Sähkön alkuperää on kuitenkin mahdoton tietää. Kaikki tuotettu sähkö Suomessa johdetaan valtakunnanverkkoon, josta se johdetaan asiakkaille. 6.1 Energiansäästösopimus Kaarinan kaupunki solmi valtakunnallisen energiansäästösopimuksen vuonna Sopimus edellytti energiakatselmusten suorittamista vähintään 70 %:lle kaupungin kiinteistöistä. Sopimuksen edellyttämä katselmointimäärä saavutettiin vuonna Suoritetuissa katselmuksissa ei enää löytynyt merkittävää säästöpotentiaalia. 6.2 Energiankulutus kaupungin kiinteistöissä Kaarinassa, kuten muuallakin Suomessa, kiinteistöjen käyttöaste kasvaa. Ilmanvaihdon käyntiaikoja on pidennetty sisäilman laadun parantamiseksi, joka osaltaan kasvattaa energiankulutusta. Kaarinan tilakeskuksen laskelmien mukaan kiinteistöissä on valtakunnallisista luvuista poiketen sähköenergian kokonaiskulutuksen nousu saatu taittumaan ( 0,5 %) vuoteen Sähköenergian kulutus Kaarinassa on kääntynyt laskuun erityisesti koulukiinteistöissä. Lämpimän veden kulutus väheni vuonna 2003 kaikissa käyttäjäryhmissä merkittävästi. Lämpöenergian kulutusta on vähennetty kiinteistöjen vaippojen tiivistyksellä ja ikkunoiden ja ovien uudistamisella. Vuonna 2004 uusittiin Veitenmäen koulun, Kesämäen ja Littoisten Furubergin päiväkotien ja Piispanristin koulun ikkunat. Auranlaakson koulun öljylämmitysjärjestelmän öljykattilat uusittiin. Myös öljypolttimia on säädetty ja osittain uusittu kaupungin kiinteistöissä. Myös muut tehdyt kiinteistöjen kunnossapitotyöt ja korjaukset edesauttavat energiansäätöä. Kaarinassa on käytössä Computec kaukovalvontajärjestelmä jonka avulla pystytään pitämään joka hetki oikeat säädöt taloteknisissä järjestelmissä. 19

20 Kaupungin omistamien rakennusten käyttötarkoitukset poikkeavat suuresti toisistaan. Energiankulutus vaihtelee pääasiassa käyttötarkoituksen mukaan, mutta käyttäjillä on siihen suuri merkitys. Alla on tilahallinnon laatima taulukko päiväkotien, koulujen ja muiden kaupungin kiinteistöjen energiankulutuksen muutoksesta vuonna 2003 vuoteen 2002 nähden. Kaarinan kiinteistöjen energiankulutuksen muutos vuosien 2002 ja 2003 välillä Kulutus 2002 % Muutos 2003 % Sähköenergia ,6 % koulut Sähköenergia ,4 % päiväkodit Sähköenergia ,1 % muut kiinteistöt Lämmitysenergia 100 0,7 % koulut Lämmitysenergia 100 6,1 % päiväkodit Lämmitysenergia ,8 % muut kiinteistöt Veden kulutus (kaikki kiinteistöt) 100 8,1 % Kokonaisuutena kaupungin energiankulutus on kuvattuna seuraavissa Kuntaliiton kulutustilastojen perusteella laadituissa kaavioissa. Trendiin on vaikuttanut energiaa säästävän käyttäytymisen omaksumisen lisäksi sääolot. Vuoden 2002 lämpimän kevään ja kesän jälkeen talvi tuli aikaisin. Vuosien välinen talvi oli myös keskimääräistä kylmempi. Tuolloin lämpötilojen kuukausikeskiarvo oli loka ja helmikuun välillä jatkuvasti noin 5 C kylmempi kuin koskaan viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Vuosien talvi oli edellistä leudompi. Lämpötilat noudattelivat keskimääräisiä Etelä Suomen talven lämpötiloja.(lähde: Ilmatieteenlaitos, sääpalvelu) kaukolämpö MWh sähkön kulutus MWh

21 lämpimän veden kulutus 1000 m3 sähkölämmitys MWh kevyt polttoöljy m3 Kaupungin virastotalo ei ole kaupungin omistama ja tämän vuoksi puuttuu kuntaliiton tilastosta. Virastotalon energian kulutus vuonna 2004 oli seuraavanlainen: kaukolämpö 303,45 MWh, lämminvesi 4128 m 3 ja sähkö 48960,35 kwh. Sosiaalitoimen ja kirjaston tilat Kaarinan liiketalon kiinteistöstä 0 puuttuvat kuntaliiton tilastosta samasta syystä. Kaukolämmön kulutus vuonna liiketalon niin sanotulla vanhalla puolella, ovat sosiaalitoimen tilat, oli 883,87 MWh, sähkönkulutus jossa ovat 9628,08 sosiaalitoimen kwh ja tilat, vedenkulutus oli 883, ,84 m Energiantuotannosta aiheutuvat päästöt Sähköntuotanto Fortum Oy:n antamien tietojen mukaan yhden kwh:n sähkön tuotannosta fossiilisten polttoaineiden ja turpeen avulla syntyy 290 g hiilidioksidia. Hiilidioksidin lisääntyminen voimistaa maapallolla niin sanottua kasvihuoneilmiötä ja aiheuttaa ilmaston lämpenemistä. Kaarinan kaupungin kiinteistöjen vuonna 2004 kuluttama sähköntuotanto fossiilisilla polttoaineilla synnyttää 1318,05 tonnia hiilidioksidipäästöjä. Yhden kwh:n sähkömäärän tuottamisesta ydinvoimalla syntyy 1,3 mg käytettyä radioaktiivista ydinpolttoainetta. 95 % ydinjätteestä on uraani 238:aa, jonka radioaktiivisuus puoliintuu 4,47 miljardissa vuodessa ja noin 1 % on uraani 235:tä, joka puoliintuu 704 miljoonassa vuodessa. Kaarinan kaupungin kiinteistöjen vuonna 2004 kuluttama sähkömäärä tuotettuna ydinvoimalaitoksessa tuottaa 4,5463 kiloa ydinjätettä Lämmöntuotanto Vuonna 2004 Fortumin Naantalin voimalaitoksesta myytiin kaukolämpöä Kaarinalle MWh. Tämän energiamäärän tuottaminen synnytti 42 tonnia rikkidioksidia, 72 tonnia typenoksideja, tonnia hiilidioksidia ja 3,9 tonnia hiukkaspäästöjä. 21

22 7. VESIHUOLTO Vesihuolto tarkoittaa vedenhankintaa, jakelua sekä viemäröintiä ja jäteveden puhdistusta. Kaarinan vesihuollosta vastaa kaupungin vesihuoltolaitos. Kaarinan kaupunki on tehnyt vuonna 2003 vesihuollon kehittämissuunnitelman, jossa selvitetään vesihuollon nykytilaa, vesihuollon painopisteitä ja tavoitteita, vesihuollon kehittämistä tulevaisuudessa sekä määritetään alustavasti laitoksen toiminta alue. Tulevaisuudessa vesihuoltoon on tulossa muutoksia. Jätevesiä suunnitellaan johdettavan Turun uuteen keskuspuhdistamoon Kakolanmäen sisään. 7.1 Talousvesi Kaarinan talousvesi on peräisin Virttaankankaan pohjavesialueelta, josta se johdetaan Kaarinaan. Vesihuoltolaitos ostaa Virttaankankaan veden Turun seudun Vesi Oy:ltä ja myy sitä käyttäjille. Veden laatua tarkkaillaan säännöllisesti vesinäytteiden avulla. Veden laatu on tasaista eikä siihen lisätä mitään kemikaaleja. Veden laatu täyttää myös suositusarvot, jotka ovat Sosiaali ja terveysministeriön määrittämiä raja arvoja tiukempia. Kaarinassa vesihuoltolaitoksen talousvesijohdon piirissä oli vuoden 2004 lopussa asukasta eli 98,83 % kaupungin asukkaista. Vesijohtoa saneerattiin vuonna metriä. Vuoden 2004 lopussa talousvesiverkoston pituus oli 215,739 km Kaarinalaisten vedenkulutus Vuonna 2004 Kaarinan vesijohtoverkkoon johdettiin m 3 :ta vettä. Vesijohtoverkoston vuotoina tästä määrästä hävisi 13,73 % ennen asiakkaille päätymistä. Edellisenä vuonna 2003, vesijohtoverkostoon johdettiin m 3 :ta vettä ja hävikki vuotojen vuoksi oli 9,54 %. Alla on kuvio Kaarinaan ostetun, vesijohtoverkostoon johdetun vesimäärän kehityksestä vuosilta Kaarinaan ostettu vesimäärä kuutiota

23 Suurimpia veden kuluttajia Kaarinassa ovat olleet Hesburger ja Scanegg. Varsinaisia veden suurkuluttajia ei Kaarinalaisessa teollisuudessa ole. Vuonna 2004 noin 12,5 % myydystä vedestä meni teollisuuden käyttöön. Motivan tutkimusten mukaan vettä kuluu kerrostaloasukkaalta keskimäärin 155 litraa asukasta kohden vuorokaudessa. Omakotitaloasukas selviää yleensä parikymmentä litraa vähäisemmällä määrällä. Vedenkulutuksen tavoitetaso vuorokaudessa on noin 130 litraa asukasta kohden. Kaupungin vesihuollon tilaston mukaan Kaarinalaisissa kotitalouksissa näyttää saavutetun kaaviokuvassa esitetty vedenkulutuksen tavoitetaso 130 litraa/asukas/vrk 1990 luvun puolivälissä Asuinrakennusten keskimääräinen ominaiskulutus l/as./d Motivan tavoitetasoon nähden Jätevesien puhdistus Jätevesiviemäriin Kaarinassa oli liittynyt vuoden 2004 lopussa asukasta, mikä on 98,33 % kaupungin asukkaista. Viemäriverkoston pituus 2004 vuoden lopussa oli 196,338 km. Viemäriverkostoa saneerattiin vuonna metriä. Kaarinan jäteveden puhdistamo sijaitsee Rauvolassa, keskellä Rauvolan lahden Naturaaluetta. Puhdistamolle johdetaan jätevesiä kolmen kunnan alueelta; Kaarinasta (54,9 %), Turusta (30,7 %) ja Liedosta (14,4 %). Kaarinan pohjoisosan, Kauselan, jätevedet johdetaan Turun keskuspuhdistamolle. Rauvolan puhdistamon asukasvastikeluku on Sillä on Länsi Suomen ympäristölupaviraston lupa toiminnalleen. Rauvolan jätevedenpuhdistamo on kuusilinjainen biologis kemiallinen rinnakkaissaostuslaitos. Fosforin saostus tapahtuu ferrosulfaatilla. Käsitelty vesi johdetaan ilmastettuun jälkilammikkoon, jonne syötetään kemikaalia kiintoaineen karkaamisen estämiseksi ja fosforin saostamiseksi. Puhdistettu jätevesi johdetaan Rauvolan lahden edustalle noin 500 metrin päähän rannasta. Ylijäämäliete kuivataan ja kompostoidaan Lakarin kompostikentällä tai levitetään suoraan, kuivattuna ja kalkkistabiloituna peltoon, mikäli sen raskasmetallipitoisuudet ovat sallituissa rajoissa. Vuonna 2003 näin olikin lukuun ottamatta syyskuun korkeaa kromipitoisuutta. Tällöin liete päätyy kaatopaikkojen käyttöön, esimerkiksi maisemointiin tai täyttö 23

24 maaksi. Välppäjätettä toimitettiin vuonna 2003 Rauvolan puhdistamoilta Topinojalle yhteensä 203 tonnia. Kuviossa on esitetty Puhdistamon tehoja vuosilta BOD 7atu :n puhdistustehon luparaja on 90 %, COD:n 75 %, kokonaisfosforin 90 % ja kiintoaineen 90%. Typenarvojen osalta lupaehto astuu voimaan vuonna Tällöin kokonaistypestä tulee saada pois 70 %. Rauvolan puhdistamon puhdistustehot vuosina % BOD7atu COD Cr kok. fosfori kok.typpi amm.typpi kiintoaine Jätevesien kuormitus vesistöön vuosina kg/d kok. fosfori kg/d BOD7atu COD Cr kok. Typpi Kiintoaine kok. Fosfori 24

25 8. YMPÄRISTÖNSUOJELUN VALVONTA Kunnan ympäristönsuojelun tehtävänä on taata puhdas, terveellinen, turvallinen ja luonnoltaan mahdollisimman monimuotoinen ympäristö kuntalaisille. Käytännössä tämä tapahtuu pääasiassa neuvonnan, valvonnan ja lupien avulla. Vuonna 2004 Kaarinan ja Piikkiön ympäristötoimien yhteistyö päättyi ja Piikkiön ympäristönsuojelu siirtyi Peimarin kuntaverkon yhteiseen ympäristötoimeen. Vuoden 2004 aikana valvontakäyntejä tehtiin yhteensä noin 165, joista noin sata kohdistui Kaarinan alueelle. Kaarinalaisten yhteydenotot ympäristövalvontaan vuonna 2004 kpl jätehuoltovalitukset 13 roskaamisvalitukset 40 jätevesistä johtuvat valitukset 5 muut 24 yhteensä Ympäristöluvanvaraiset toiminnat Kaarinassa Ympäristölainsäädäntö muuttui vuonna Tämä aiheutti myös ympäristölupakäytännössä muutoksen. Uusi ympäristölupa velvoittaa vanhaa tehokkaammin ympäristövaikutusten arvioimiseen, hallintaan sekä seurantaan parhaan mahdollisen tekniikan avulla. Vuonna 2004 ympäristölautakunta myönsi uusia ympäristölupia 4 kappaletta. Ympäristökeskus luvitti kaksi Kaarinan alueella tapahtuvaa toimintoa. Voimassaolevat ympäristöluvat Kaarinan alueella vuonna 2004 kpl yhteensä, (joista ennen vuotta 2000 myönnetyt) eläinsuojat 4 (1) elintarviketeollisuus 2 romuliikkeet 1(1) huoltoasemat 14 (3) energiantuotantolaitokset 3 (1) teollisuus 5 (3) saastuneiden maiden käsittely 3 (2) jätteidenkäsittely 5 (3) murskaus 4 (3) moottoriradat ja lentokentät 3 (2) yhteensä Jätehuollon järjestäminen on asukkaiden velvollisuus Kaarinassa on käytäntönä niin sanottu sopimusperusteinen jätehuolto, jota valvoo ympäristönsuojeluviranomainen. Jokaisen kiinteistön on tehtävä sopimus jätteiden kuljettamisesta rekisteröityneen jätteenkuljetusyrityksen kanssa. Kiinteistöllä tulee olla jäteastia vähintään sekajätteelle, mutta jos taloyhtiön asuinhuoneistomäärä on yli neljä, on keräysastia oltava myös pa 25

26 perille, lasille ja metallille. Yli kymmenen asunnon kiinteistöllä on oltava astia edellisten lisäksi myös eloperäiselle jätteelle. Biojätteet on mahdollista keräyksen sijaan kompostoida kiinteistöllä. Jos kiinteistöllä ei ole hyötyjätteen erilliskeräystä, kierrätettävät jätejakeet tulee viedä Turun seudun jätehuolto Oy:n ylläpitämiin kierrätyspisteisiin Kierrätetyt hyötyjätteet ja ongelmajätekeräys Kierrätyspisteitä on Kaarinan alueella yhteensä 12 kappaletta. Jokaisessa pisteessä on neljä astiaa eri jakeille. Astioista huolehtii Turun Seudun Jätehuolto Oy ja käytännön tyhjennyksiä suorittaa Lassila & Tikanoja ja Sita. Tämän lisäksi UFF:lla ja Pelastusarmeijalla on vaatteiden keräysastioita monilla kierrätyspisteillä. Lassila & Tikanoja keräsi vuonna 2004 Kaarinan hyötyjätepisteistä 28 tonnia metallia ja 25 tonnia lasia sekä paperia 165 tonnia. Keräyksiä Kaarinassa suorittaa myös Sita, jolta ei saatu keräystietoja tähän raporttiin. Turun Seudun jätehuollon mukaan vuonna 2004 on lasia kerätty yhteensä kiloa Kaarinan alueelta. Kerätty paperi toimitetaan Paperinkeräys Oy:lle, jonka vuoden 2004 tilastot eivät ole valmistuneet, mutta vuonna 2003 Paperinkeräys Oy sai talteen Kaarinan alueelta kotikeräyspaperia, kartonkia, voimapaperia, toimistopaperia ym. paperijätettä yhteensä 1904,47 tonnia. Tämä on asukasta kohden 90,04 kiloa. UFF:n keräämä vaatemäärä vuonna 2004 oli kiloa. Ongelmajätteitä saatiin asukkailta talteen jäteasemilla sekä ongelmajäteauton keräyksin 29,8 tonnia, josta akkuja oli 16,3 tonnia Sekajätteet Sekajätteet kuljetetaan joko Orikedon vastaanottoasemalle tai Topinojan jäteasemalle. Seuraavassa kuviossa on jätteiden määrät pääjakeittain vuosilta 2003 ja Kaarinasta Topinojan jätekeskukseen ja Orikedon polttolaitokseen tulleet jätemäärät 2003 ja , , ,00 tonnia 1 500, ,00 500,00 0,00 Sekajäte (Oriketo) Erityisjäte (Oriketo) Sekajäte Erityisjäte Rakennusjäte Eloperäinen jäte läjitys Liev. pilaant. maa v ,94 16, ,86 297,44 449,50 0,00 642,12 332,54 22,22 7,38 v ,00 14, ,75 158,70 287,16 10,54 0,00 305,14 20,88 37,86 Lietteet Asbesti Maa ja kiviaines 26

27 Hyötykäyttöön menneet jakeet, Topinoja ja Oriketo 300,00 250,00 200,00 tonnia 150,00 100,00 50,00 0,00 Metalli Keräyspaperi ja pahvi Risut Haravointijäte Puujäte Kannot Kyllästetty puu Eloperäinen jäte Ylijäämämaa v ,12 2,60 64,58 26,12 270,78 4,76 6,46 22,88 9,42 v ,48 0,00 30,84 0,00 157,70 1,68 5,92 80,92 101, Kierrätyskeskus Ekokaarina Kaarinan Kierrätyskeskus Ekokaarina on Kaarinan Työttömät ry:n varainhankintaan perustettu toiminto. Kierrätyskeskuksen tukijoita ovat olleet muun muassa RAY, Varsinais Suomen TE Keskus, Kaarinan kaupunki sekä Kaarinan seurakunta. Kierrätystoiminnan tiloina on Kaarinassa Koristontiellä toimiva Ekotori ja Asianajajankadulla sijaitseva sähkö ja elektroniikkaromun (SER) käsittelyasema. Ekotori ottaa vastaan omistajalleen tarpeettomaksi käyneitä ehjiä tavaroita ja myy niitä eteenpäin. Epäkuntoisia korjauskelpoisia otetaan myös vastaan. Korjaamisen ja kunnostuksen jälkeen nekin voidaan välittää halukkaille ostajille. Koristontielle on tullut tuhansia huonekaluja ja muuta kodin käyttötavaraa, joista ei ole pidetty varsinaista tilastoa. Kierrätyksestä on myyty korjattuna ja huollettuna käyttöön satoja televisioita, pesukoneita, ATK laitteita ja muuta kodin elektroniikkaa sekä urheiluvälineitä ja polkupyöriä. Myös erilaisia huonekaluja ja vaatteita sekä valaisimia, tauluja, mattoja muuta tavaraa on välitetty eteenpäin. Korjauskelvottomat tavarat on purettu ja materiaalit ovat menneet kierrätykseen tai energiajätteeksi. SER vastaanottoasemalla otetaan vastaan käytöstä poistettua elektroniikkaa ja kylmälaitteita, jotka kuuluvat myös tuottajavastuun piiriin. Laitteet puretaan ja kierrätyskelpoinen materiaali toimitetaan jatkokäsittelyyn. Kierrätyskeskuksen ja SER romu aseman asiakkaita ovat kaikki lähialueen kuntien ja kaupunkien asukkaat. 27

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ tammikuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli tammikuussa hyvä Kaarinassa sekä Paraisilla ja tyydyttävä Turun

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ tammikuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli tammikuussa muilla mittausasemilla tyydyttävä, paitsi ssa ja

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ joulukuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli joulukuussa hyvä ssa, Kaarinassa sekä Paraisilla ja tyydyttävä

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ marraskuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli marraskuussa hyvä Raisiossa, Kaarinassa sekä Paraisilla ja

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ maaliskuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli maaliskuussa muilla mittausasemilla tyydyttävä, paitsi Paraisilla

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ elokuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli elokuussa kaikilla muilla asemilla hyvä, paitsi Paraisilla tyydyttävä.

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ marraskuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus marraskuussa oli kaikilla muilla mittausasemilla hyvä, paitsi Turun Kauppatorilla tyydyttävä.

Lisätiedot

maaliskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

maaliskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ maaliskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Maaliskuussa hengitysilmaa heikensi katupöly. Hengitysilman tavallisin laatuluokitus maaliskuussa oli ssa välttävä, Turun Kauppatorilla

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ joulukuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus joulukuussa oli kaikilla muilla mittausasemilla hyvä, paitsi Turun Kauppatorilla tyydyttävä.

Lisätiedot

ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015

ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015 Kaupunkirakenteen toimiala Rakentaminen ja Ympäristö Yleistä Tähän raporttiin on koottu yhteenveto Jyväskylän keskustan ja Palokan mittausasemien

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ helmikuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli helmikuussa muilla mittausasemilla hyvä, paitsi Turun Kauppatorilla

Lisätiedot

Ympäristöriskianalyysit 1/7 Jätevedet Kyllä Osittain Ei

Ympäristöriskianalyysit 1/7 Jätevedet Kyllä Osittain Ei Ympäristöriskianalyysit 1/7 Jätevedet Kyllä Osittain Ei 1. Tunnetaanko tilalla muodostuvien jätevesien laatu ja niille soveltuvat käsittelymenetelmät? 2. Toimiiko asuinrakennusten jätevesien käsittely

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

LOIMAAN KAUPUNGIN TALOUSARVIO LOIMAAN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLIIKELAITOKSEN KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010

LOIMAAN KAUPUNGIN TALOUSARVIO LOIMAAN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLIIKELAITOKSEN KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 LOIMAAN KAUPUNGIN TALOUSARVIO 2010 1 LOIMAAN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLIIKELAITOKSEN KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet 2010 Kaupunginvaltuuston hyväksymät Loimaan kaupungin

Lisätiedot

Riihikosken jätevedenpuhdistamo

Riihikosken jätevedenpuhdistamo PÖYTYÄN KUNTA Riihikosken jätevedenpuhdistamo Sulkemissuunnitelma FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 29.4.2016 P29958 Sulkemissuunnitelma Tomi Kallio 29.4.2016 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 1 2 PUHDISTAMON

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN. 2 LUKU: Jätevedet

KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN. 2 LUKU: Jätevedet KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN YMPA RISTO NSUOJELUMA A RA YKSET 2 LUKU: Jätevedet Sisällys 2. LUKU: JÄTEVEDET... 3 3 Jätevesien käsittely viemäriverkoston ulkopuolella... 3 1. Jätevesien

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät Veera-hankkeen loppuseminaari 2.11.216 Janne Suomela Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Esityksen sisältö Yleistä alueen joista Jokien

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region)

KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region) KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region) Ympäristönsuojelutarkastaja Kuopio, 29.11.2010 YMPÄRISTÖHALLINTO SUOMESSA ALUEHALLINTOVIRAS TOT - Ympäristölupien

Lisätiedot

Porvoon jalostamon ympäristötulos

Porvoon jalostamon ympäristötulos Porvoon jalostamon ympäristötulos 2015 Sisältö Syötöt ja tuotanto Käytetyt polttoaineet Päästöt ilmaan Päästöt veteen Jäähdytysvesi Jätteet Energiatehokkuus Ympäristöinvestoinnit Vaikutukset ympäristöön

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä

Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Energia 2009 Kivihiilen kulutus Kivihiilen kulutus 2009, ensimmäinen neljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Kivihiiltä käytettiin vuoden 2009 tammi-maaliskuussa

Lisätiedot

Asumisen ympäristövaikutukset

Asumisen ympäristövaikutukset 1 Asumisen ympäristövaikutukset Energiankulutus: lämmitys, sähkö ja lämmin vesi Veden kulutus Ostostavat ja hankinnat Rakentaminen, remontointi ja kunnossapito Jätehuolto: lajittelu ja kompostointi 2 Energiankulutus

Lisätiedot

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos Loppuraportti Julkinen 10.2.2014 Pekka Pääkkönen KÄYTÖSSÄ OLEVAN ENERGIATUOTANNON KUVAUS Lähtökohta Rajaville Oy:n Haukiputaan betonitehtaan prosessilämpö

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO 1. LAITOKSEN TOIMINTA YMPÄRISTÖN TARKKAILU

SISÄLLYSLUETTELO 1. LAITOKSEN TOIMINTA YMPÄRISTÖN TARKKAILU SISÄLLYSLUETTELO 1. LAITOKSEN TOIMINTA... 2 2. YMPÄRISTÖN TARKKAILU 2013... 2 2.1 Vuoden 2013 mittauksista/tutkimuksista valmistuneet raportit... 3 2.2 Päästöt ilmaan... 3 2.3 Päästöt veteen... 4 2.4 Ilmanlaadun

Lisätiedot

Työpaikan toimiva jätehuolto

Työpaikan toimiva jätehuolto Työpaikan toimiva jätehuolto Ympäristökouluttaja Miia Jylhä Pienempi kuorma huomiselle. 1.9.2015 TSJ + Rouskis Lounais-Suomen Jätehuolto Oy Kuntien perustama ja omistama osakeyhtiö 17 osakaskuntaa (Turku

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelma vuoteen 2040

Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelma vuoteen 2040 Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelma vuoteen 2040 Vesihuollon tavoitteena on taata korkealaatuisen talousveden saatavuus, asianmukainen viemäröinti ja jätevesien puhdistus Pirkanmaan vesihuollon

Lisätiedot

lausuntoa Energia- ja Kierrätysparkki Oy:n ympäristölupahakemuksesta

lausuntoa Energia- ja Kierrätysparkki Oy:n ympäristölupahakemuksesta Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 256/11.01.00.00/2016 13 Lausunto Energia- ja kierrätysparkki Oy:n ympäristölupahakemuksesta Terveystarkastaja Kirsi Puola 8.3.2016: Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus. Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna , neljäs neljännes

Kivihiilen kulutus. Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna , neljäs neljännes Energia 2010 Kivihiilen kulutus 2009, neljäs neljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna 2009 Kivihiiltä käytettiin vuonna 2009 sähkön- ja lämmöntuotannon polttoaineena 4,7 miljoonaa tonnia

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma:

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Seurantaindikaattorit ja kyselyn tulokset 2012 Lappeenrannan seudun ympäristötoimi 24.7.2012 PL 302, 53101 Lappeenranta Pohjolankatu 14 puh. (05) 6161 faksi (05) 616 4375

Lisätiedot

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Päätösten ennakkovaikutusten arviointi EVA: Ratamoverkko-pilotti Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Ve0: Nykytilanne Ve1: Ratamopalveluverkko 2012 Ve2: Ratamopalveluverkko 2015 1.

Lisätiedot

Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky

Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky Antton Keto ja Ilkka Sammalkorpi Suomen ympäristökeskus Vesikeskus Maankuivatus- ja vesiensuojeluseminaari Salaojakeskus & BSAG 26.5.2016 Suitian linna Esityksen

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Energia 2011 Kivihiilen kulutus 2010, 4. vuosineljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kivihiiltä käytettiin vuoden 2010 aikana sähkön- ja lämmöntuotannon

Lisätiedot

Hakemus Paatelantien varressa olevien kiinteistöjen liittämiseksi Äänekosken Energia Oy:n toiminta-alueeksi vesi- ja viemäriverkoston osalta

Hakemus Paatelantien varressa olevien kiinteistöjen liittämiseksi Äänekosken Energia Oy:n toiminta-alueeksi vesi- ja viemäriverkoston osalta Kaupunginhallitus 115 27.04.2015 Ympäristölautakunta 37 13.05.2015 Hakemus Paatelantien varressa olevien kiinteistöjen liittämiseksi Äänekosken Energia Oy:n toiminta-alueeksi vesi- ja viemäriverkoston

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Marketta Karhu, ympäristönsuojeluyksikön päällikkö, Oulun seudunympäristötoimi, Oulun kaupunki Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa

Lisätiedot

Janakkalan kunta Tervakoski

Janakkalan kunta Tervakoski Janakkalan kunta Tervakoski 25.4.2014 1 Lepola Asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee noin 1,5 km etäisyydellä Tervakosken liikekeskustasta, Vanhan kylän

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus väheni 3 prosenttia tammi-maaliskuussa

Kivihiilen kulutus väheni 3 prosenttia tammi-maaliskuussa Energia 2011 Kivihiilen kulutus 2011, 1 vuosineljännes Kivihiilen kulutus väheni 3 prosenttia tammi-maaliskuussa Kivihiilen kulutus väheni 3 prosenttia Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan tämän vuoden

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

SAVUKAASUPESUREIDEN LUVITUSKÄYTÄNNÖT JA JÄTEVESIEN JA LIETTEIDEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari Kirsi Koivunen

SAVUKAASUPESUREIDEN LUVITUSKÄYTÄNNÖT JA JÄTEVESIEN JA LIETTEIDEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari Kirsi Koivunen SAVUKAASUPESUREIDEN LUVITUSKÄYTÄNNÖT JA JÄTEVESIEN JA LIETTEIDEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari Kirsi Koivunen TAUSTA JA SISÄLTÖ Selvitys polttolaitosten savukaasupesureiden

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

ASENNUS N&H SERVICE OY Haaransuontie 12, OULU Puh YMPÄRISTÖRAPORTTI SFS-EN ISO 14001

ASENNUS N&H SERVICE OY Haaransuontie 12, OULU Puh YMPÄRISTÖRAPORTTI SFS-EN ISO 14001 ASENNUS N&H SERVICE OY Haaransuontie 12, 90240 OULU Puh. 08-348 789 www.nhservice.com YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 SFS-EN ISO 14001 SISÄLLYSLUETTELO Sisällys Energiankulutus 3 Vedenkulutus 5 Tilastoidut häiriöt

Lisätiedot

Täydennysrakentaminen onnistuu

Täydennysrakentaminen onnistuu Täydennysrakentaminen onnistuu Ohjaavan viranomaisen näkemyksiä täsmäiskuihin Alueidenkäyttöpäällikkö Brita Dahlqvist-Solin/Uudenmaan ELY-keskus Näkemykset perustuvat ELY:n rooliin ELY-keskusten tehtävä

Lisätiedot

Jätehuollon varaukset kaavoituksessa

Jätehuollon varaukset kaavoituksessa Savo-Pielisen jätelautakunta Jätehuollon varaukset kaavoituksessa Alueen kuntien kaavoituksessa huomioon otettavaksi Huhtikuu 2015 Jätehuollon toimijoiden mukana olo kaavoitusprosessissa Savo-Pielisen

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Ilmanlaatu paikkatietona Tilannekuva ilmanlaadun heikennyttyä Maria Myllynen, ilmansuojeluasiantuntija

Ilmanlaatu paikkatietona Tilannekuva ilmanlaadun heikennyttyä Maria Myllynen, ilmansuojeluasiantuntija Ilmanlaatu paikkatietona 4.11.2009 -Tilannekuva ilmanlaadun heikennyttyä Maria Myllynen, ilmansuojeluasiantuntija YTV vastaa ilmanlaadun seurannasta pääkaupunkiseudulla YTV huolehtii Helsingin, Espoon,

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne, asuminen ja ympäristö

Yhdyskuntarakenne, asuminen ja ympäristö Yhdyskuntarakenne, asuminen ja ympäristö - Yhdyskuntarakenne - Liikenne ja liikkumisen kestävyys - Asunto- ja toimitilarakentaminen - Asuminen - Ympäristö ja ilmasto, HSL ja Uudenmaan liitto Yhdyskuntarakenne,

Lisätiedot

Ilmanlaadun kehittyminen ja seuranta pääkaupunkiseudulla. Päivi Aarnio, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä

Ilmanlaadun kehittyminen ja seuranta pääkaupunkiseudulla. Päivi Aarnio, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Ilmanlaadun kehittyminen ja seuranta pääkaupunkiseudulla Päivi Aarnio, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä 7.11.2011 Ilmanlaadun seurantaa vuoden jokaisena tuntina HSY huolehtii jäsenkuntiensa

Lisätiedot

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen näkökulmasta Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö 30.8.2013 ELY:n tehtäviä (kytkös metsiin) Alueidenkäyttö, yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

FCG Planeko Oy OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 ( 7 ) Hangon kaupunki Kantakaupungin yleiskaava 104-C9376

FCG Planeko Oy OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 ( 7 ) Hangon kaupunki Kantakaupungin yleiskaava 104-C9376 FCG Planeko Oy OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 ( 7 ) HANGON KAUPUNKI OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63, 64 ) 1 PERUSTIEDOT KAAVAN NIMI: KANTAKAUPUNGIN YLEISKAAVA KAAVA-ALUE: Kaava-alue

Lisätiedot

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Tässä esitetään yksinkertainen menetelmä maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointiin. Vaikka asuinrakennuksia ei ole syytä ohittaa

Lisätiedot

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Leena Rantanen (6)

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Leena Rantanen (6) Leena Rantanen 07.05.2014 1 (6) Ympäristölupahakemus Helsingin Energian Ruskeasuon huippulämpökeskuksen ympäristölupamääräysten tarkistamiseksi vastaamaan Valtioneuvoston asetuksen (96/2013) määräyksiä

Lisätiedot

ALOITE Aloitteen asemakaavan laatimiseksi on tehnyt Lappeenrannan kaupunki.

ALOITE Aloitteen asemakaavan laatimiseksi on tehnyt Lappeenrannan kaupunki. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 (8) Päiväys 1.2.2013 LAIHIANRANNAN ASEMAKAAVA 41 LAIHIA ALOITE Aloitteen asemakaavan laatimiseksi on tehnyt Lappeenrannan kaupunki. Tekninen toimi Kaavoitus PL 38,

Lisätiedot

4. Vesihuolto Jos kiinteistöä ei voi liittää yleiseen vesijohtoverkkoon, niin rakennuspaikalla on oltava oma kaivo, jonka vesi kelpaa talousvedeksi.

4. Vesihuolto Jos kiinteistöä ei voi liittää yleiseen vesijohtoverkkoon, niin rakennuspaikalla on oltava oma kaivo, jonka vesi kelpaa talousvedeksi. RAKENNUSVALVONTA 2015 RANTA-ALUEELLA SIJAITSEVAN VAPAA-AJAN ASUNNON KÄYTTÖTARKOIITUKSEN MUUT- TAMINEN VAKITUISEKSI ASUNNOKSI I YLEISTÄ Vapaa-ajanasunnon muuttaminen vakituiseksi asunnoksi tulisi ensisijaisesti

Lisätiedot

Tekninen lautakunta Toteutuminen

Tekninen lautakunta Toteutuminen Tekninen lautakunta Toteutuminen 31.4.2016 Teknisen lautakunnan päävastuualueet valtuuston sitovuustasolla on Tekninen lautakunta. Lautakunnan sitovuustalolla ovat: yhdyskuntatekniikka, kiinteistötoimi

Lisätiedot

KAPTENSKANPOLUN ASEMAKAAVAN MUUTOS

KAPTENSKANPOLUN ASEMAKAAVAN MUUTOS PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus KAPTENSKANPOLUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2017 päivitetty: 10.1.2017 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan

Lisätiedot

Ilmastonmuutos Stadissa

Ilmastonmuutos Stadissa Ilmastonmuutos Stadissa koulujen mahdollisuudet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi Timo Posa 3.3.2010 HELSINGIN KAUPUNGIN KOKONAISKULUTUS VUONNA 2008 ja 2007 2008 2007 GWh % GWh % KIINTEISTÖT Sähkö 479,84

Lisätiedot

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 30.11.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteutti tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Hollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut

Hollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut Hollolan pienjärvien tila ja seuranta Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut 2016 2017 2018 2019 2020 2021 Pienjärvien seuranta Pienjärvien vedenlaadun seuranta Hollolassa

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti elokuulta 2016

KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti elokuulta 2016 KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti elokuulta 216 YHTEENVETO TULOKSISTA Elokuu oli Pohjois-Savossa sääolosuhteiltaan varsin tavanomainen. Kuopion ja Varkauden ilmanlaatu oli

Lisätiedot

Heikki Setälä ja URCA-konsortio

Heikki Setälä ja URCA-konsortio Kaupunkien valuntavesien huomioiminen aluesuunnittelussa Kaupunkien valuntavesien Heikki Setälä huomioiminen Ja URCA-konsortio aluesuunnittelussa Heikki Setälä ja URCA-konsortio SA:n johtoryhmän kysymys:

Lisätiedot

HULEVESIEN KESTÄVÄ HALLINTA

HULEVESIEN KESTÄVÄ HALLINTA HULEVESIEN KESTÄVÄ HALLINTA Vesihuolto 2015 2040 seminaari Tampere 22.10.2015 Teija Hakalahti Sirén Erityisasiantuntija, FT Vapo Oy Clean Waters teija.hakalahti siren@vapo.fi Vankka kokemus hajautetun

Lisätiedot

KUNNALLISTEKNIIKKA SALPAUSSELKÄ KONEHARJUN ASEMAKAAVA LIIKENNESELVITYS

KUNNALLISTEKNIIKKA SALPAUSSELKÄ KONEHARJUN ASEMAKAAVA LIIKENNESELVITYS KUNNALLISTEKNIIKKA SALPAUSSELKÄ KONEHARJUN ASEMAKAAVA LIIKENNESELVITYS KUNNALLISTEKNIIKKA 1 SISÄLLYS 1. SUUNNITTELUKOHDE... 2 Taustaa... 2 Kaavatilanne... 2 2. LIIKENNEVERKKO... 3 Autoliikenne... 3 Jalankulku

Lisätiedot

YMPÄRISTÖASIAA KIINTEISTÖNHOIDOSSA Kiinteistönhoidon ympäristöpäivä Ympäristönsuojelupäällikkö Jari Leinonen

YMPÄRISTÖASIAA KIINTEISTÖNHOIDOSSA Kiinteistönhoidon ympäristöpäivä Ympäristönsuojelupäällikkö Jari Leinonen YMPÄRISTÖASIAA KIINTEISTÖNHOIDOSSA Kiinteistönhoidon ympäristöpäivä 15.11.2016 Ympäristönsuojelupäällikkö Jari Leinonen YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET JA KIINTEISTÖNHOITO 11 Ajoneuvojen, koneiden, veneiden

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 14/ (5) Ympäristölautakunta Ysp/

Helsingin kaupunki Esityslista 14/ (5) Ympäristölautakunta Ysp/ Helsingin kaupunki Esityslista 14/2016 1 (5) 15 Vantaanjoen jätevedenpuhdistamoiden toiminta vuonna 2015 HEL 2016-009468 T 11 00 02 Päätösehdotus Tiivistelmä Riihimäen puhdistamo päättää merkitä tiedoksi

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia tammi-syyskuussa

Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia tammi-syyskuussa Energia 2012 Kivihiilen kulutus 2012, 3 vuosineljännes Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia tammi-syyskuussa Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan tämän vuoden

Lisätiedot

Päivi Joki-Heiskala Toiminnanjohtaja Paimionjoki-yhdistys ry. Pro Saaristomeri-ohjelmakokous

Päivi Joki-Heiskala Toiminnanjohtaja Paimionjoki-yhdistys ry. Pro Saaristomeri-ohjelmakokous Päivi Joki-Heiskala Toiminnanjohtaja Paimionjoki-yhdistys ry Pro Saaristomeri-ohjelmakokous 16.1.2012 Saaristomeren suurin ravinnekuormittajia Noin 60 000 kg P/v Maatalous 80 % Luonnonhuuhtouma 13 % Asutus

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

LANATIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

LANATIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus LANATIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2016 päivitetty: 16.12.2016 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan

Lisätiedot

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Kotkassa 30.9.2010 Biovakka Suomi Oy Markus Isotalo Copyright Biovakka Suomi Oy, Harri Hagman 2010 Esitys keskittyy

Lisätiedot

SIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE

SIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE 4.8.2015 SIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE LIIKENNE Tarkastus 01 Päivämäärä 4/8/2015 Laatija Mari Kinttua Tarkastaja Jukka Räsänen Hyväksyjä Tuomas Lehteinen

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010 LOPPURAPORTTI 1(12) 2011 ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, ja Imatralla ja Lappeenrannassa suoritettiin ilmastonmuutos-kysely kolmannen kerran syksyllä. Kysely kohdistettiin kuntalaisille.

Lisätiedot

Muiden kuin kuivatusvesien johtaminen toisen ojaan Toimintaohjeet VL:n ja YSL:n valossa

Muiden kuin kuivatusvesien johtaminen toisen ojaan Toimintaohjeet VL:n ja YSL:n valossa Muiden kuin kuivatusvesien johtaminen toisen ojaan Toimintaohjeet VL:n ja YSL:n valossa Ympäristönsuojelupäivät 2013 Lammin biologinen asema Marko Nurmikolu & Vesa Valpasvuo On erilaisia vesiä ja niille

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

KERTARAPORTTI

KERTARAPORTTI s. 1 (1) KANKAANPÄÄN KAUPUNKI, JVP Tutkimus: 4/2016, 20.4.2016 (5kanka). Kankaanpään jätevedenpuhdistamolle tuli tarkkailuajankohtana lähes yhtä suuri jätevesivirtaama kuin maaliskuun tarkkailun (31.3.2016)

Lisätiedot

Viemäröinti ja jätevedenpuhdistus Anna Mikola TkT D Sc (Tech)

Viemäröinti ja jätevedenpuhdistus Anna Mikola TkT D Sc (Tech) Viemäröinti ja jätevedenpuhdistus Anna Mikola TkT D Sc (Tech) Kytkeytyminen oppimistavoitteisiin Pystyy kuvailemaan yhdyskuntien vesi- ja jätehuollon kokonaisuuden sekä niiden järjestämisen perusperiaatteet

Lisätiedot

JÄTEVEDENPUHDISTAMOJEN EDELLÄKÄVIJÄ METSÄ-SAIRILAAN

JÄTEVEDENPUHDISTAMOJEN EDELLÄKÄVIJÄ METSÄ-SAIRILAAN JÄTEVEDENPUHDISTAMOJEN EDELLÄKÄVIJÄ METSÄ-SAIRILAAN 1 PUHTAAMPI SAIMAA SYDÄMEN ASIANA Mikkelin Metsä-Sairilan alueelle kallion sisään rakennetaan uusi jätevedenpuhdistamo. Puhdistamon rakentaminen on osa

Lisätiedot

KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti syyskuulta 2016

KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti syyskuulta 2016 KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti syyskuulta 216 YHTEENVETO TULOKSISTA Syyskuussa syksy ei vielä edennyt kovin pitkälle, vaan säätyyppi pysyi varsin lämpimänä. Syyskuussa

Lisätiedot

Jakson toukokuu heinäkuu 2016 ilmanlaatu Kotkassa ja Haminan sataman

Jakson toukokuu heinäkuu 2016 ilmanlaatu Kotkassa ja Haminan sataman 1 Jakson toukokuu heinäkuu 216 ilmanlaatu Kotkassa ja Haminan sataman lla laa ja: ympäristönsuojelusuunni elija Eija Värri, p. 44 72 484 Jaksolla toukokuu heinäkuu ilma oli Kotkan ja Haminan satama-alueen

Lisätiedot

KAJAANIN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET VUODELTA 2004

KAJAANIN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET VUODELTA 2004 KAJAANIN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET VUODELTA 04 Kajaanin kaupunki Ympäristötekninen toimiala Ympäristö ja maankäyttö 04 ILMANLAADUN SEURANTA KAJAANISSA Kajaanin ilmanlaadun seurannan toteuttavat Kajaanin

Lisätiedot

KEMIÖNSAAREN VESI VESISTÖÖN JOHDETTUJEN JÄTEVESIEN KUORMITUKSEN KEHITTYMINEN VUOSINA Nro

KEMIÖNSAAREN VESI VESISTÖÖN JOHDETTUJEN JÄTEVESIEN KUORMITUKSEN KEHITTYMINEN VUOSINA Nro KEMIÖNSAAREN VESI VESISTÖÖN JOHDETTUJEN JÄTEVESIEN KUORMITUKSEN KEHITTYMINEN VUOSINA 2010 2016 3.1.2017 Nro 615-17-12 2 (10) KEMIÖNSAAREN VESI JÄTEVESIEN KUORMITUS VESISTÖÖN 2010-2016 Sisällys 1. YLEISTÄ...

Lisätiedot

Kirkonkylän osayleiskaava

Kirkonkylän osayleiskaava Kirkonkylän osayleiskaava Yleiskaavapäällikkö Anita Pihala 8.6.2016 1 Osayleiskaavatyö alkaa... Miksi? Kirkonkylän kehittämistä varten laaditaan osayleiskaava, jossa ratkaistaan alueen maankäytölliset

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2016 1 (1) 40 Asianro 3644/11.03.00/2016 Kuopion ja Suonenjoen kasvihuonekaasupäästöt: Vuoden 2014 vahvistetut päästöt ja ennakkotieto vuodelta 2015 Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen

Lisätiedot

Julkisen sektorin energiatehokkuussuunnitelmat tehtyjen suunnitelmien satoa. Lea Gynther

Julkisen sektorin energiatehokkuussuunnitelmat tehtyjen suunnitelmien satoa. Lea Gynther Julkisen sektorin energiatehokkuussuunnitelmat tehtyjen suunnitelmien satoa Lea Gynther Webinaari 21.10.2014 Kurkistus suunnitelma-arkistoon TEM pyytänyt lähettämään tehdyt suunnitelmat Motivaan Voidaan

Lisätiedot

Jätevesien määrä, laatu ja kuormituksen vähentäminen

Jätevesien määrä, laatu ja kuormituksen vähentäminen Jätevesien määrä, laatu ja kuormituksen vähentäminen Johanna Kallio, Suomen ympäristökeskus Jätevesineuvojien koulutus 3.6.2016 Kuva: Erkki Santala Johdanto jätevedenpuhdistukseen 1. jätevesien syntyminen

Lisätiedot

Onko maatalous ratkaisijan roolissa vesienhoidossa?

Onko maatalous ratkaisijan roolissa vesienhoidossa? Onko maatalous ratkaisijan roolissa vesienhoidossa? Liisa Pietola, MTK, ympäristöjohtaja 30.10.2014 Maatalouden vesiensuojelun mahdollisuudet ja keinot teoriasta käytäntöön K-Uudenmaan ympäristökeskus,

Lisätiedot

Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta

Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta Puhdas Vesi projekti Vapo Oy:n vastuullisuusseminaari TOTEUTUS 10-12-14 1, Projektipäällikkö Turvetuotanto - yksi kuormittaja muiden joukossa Valtakunnallisesti

Lisätiedot

Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin. Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut

Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin. Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut 24.11.2016 Turku Energia -konserni 2015 Konsernihallinto ja Konsernipalvelut Energialiiketoiminnot

Lisätiedot

Katsaus energian ominaiskulutuksiin ja niitä selittäviin tekijöihin. Päivitys 2014/ Motiva Oy

Katsaus energian ominaiskulutuksiin ja niitä selittäviin tekijöihin. Päivitys 2014/ Motiva Oy Katsaus energian ominaiskulutuksiin ja niitä selittäviin tekijöihin Päivitys 214/15 21.11.216 Motiva Oy 23.11.216 1 Energian kokonaiskulutuksen intensiteetti 12 1 MJ/euro (21 hinnoin) 8 6 4 2 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

Abloy oy ympäristökatsaus 2016

Abloy oy ympäristökatsaus 2016 Abloy oy ympäristökatsaus 2016 PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset Ympäristömyötäinen tuotanto

Lisätiedot

KYTÖLÄN ALUE 2. vaihe 1. SUUNNITTELUKOHDE

KYTÖLÄN ALUE 2. vaihe 1. SUUNNITTELUKOHDE KUNNALLISTEKNIIKKA 1 KYTÖLÄN ALUE 2. vaihe LIIKENNESELVITYS ttv,ur 1. SUUNNITTELUKOHDE Kytölän aluetta kaavoitetaan kolmessa vaiheessa. Tämä liikenneselvitys tehdään Kytölän alueen 2. vaiheen kaavan (A-2508)

Lisätiedot

UIMAVESIPROFIILIN LAATIMINEN: REIJOLA

UIMAVESIPROFIILIN LAATIMINEN: REIJOLA 1/10 UIMAVESIPROFIILIN LAATIMINEN: REIJOLA YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO Jokikatu 8, faksi (013) 267 4474 Sivu 2/10 SISÄLLYSLUETTELO 1 Taustaa... 3 2 Uimavesiprofiilin sisältö... 4 2.1 Maantieteellinen sijainti...

Lisätiedot

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 10.10.2016 Ilari Rautanen 10.10.2016 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy

Lisätiedot

Seitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe)

Seitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe) Pellon asemakaava Kirkon kortteli ASEMAKAAVAN SELOSTUS 12.4.2016 (Luonnosvaihe) Pellon kunta Seitap Oy 2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät , Koli. Itä-Suomen jätelogistiikka

Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät , Koli. Itä-Suomen jätelogistiikka Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 28.10.2015, Koli Itä-Suomen jätelogistiikka Jätekukko Oy Tuottaa omistajakuntiensa puolesta niille lakisääteisesti kuuluvat jätehuollon palvelutehtävät tilanne 2015,

Lisätiedot