Kaarinan kaupungin ympäristöraportti 2004

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kaarinan kaupungin ympäristöraportti 2004"

Transkriptio

1 Kaarinan kaupungin ympäristöraportti 2004 piirros: Satu Ojala Kaarinan ympäristönsuojelulautakunta

2 SISÄLLYS YMPÄRISTÖRAPORTTI KAARINA KAUPUNKINA Kaarinan kaupungin organisaatio MAANKÄYTTÖ Maankäytön suunnittelu Natura 2000 verkosto ja muut suojelu ja arvoalueet sekä virkistys alueet Liikenne Liikenteen melu Kevyt liikenne ja joukkoliikenne VESISTÖJEN TILA Saaristomeri toimii Itämeren suodattimena Sinilevää Littoistenjärvellä myös vuonna Aurajoen virkistyskäyttöä edistetään Uimavesien laatua seurataan Pohjavesialueet Pohjaveteen kohdistuvat riskit ILMAN LAATU Ilmanlaatu Kaarinassa Ilmanlaatuindeksi HALLINTOKUNTIEN HANKINNAT Paperisesta sähköiseen hallintoon Ympäristöpalvelut parantaa kaupungin infraa Elintarvike hankinnoissa painotetaan laatua ja turvallisuutta Tilahallinta ei tuhlaa energiaa eikä kemikaaleja ENERGIAN KÄYTTÖ Energiansäästösopimus Energiankulutus kaupungin kiinteistöissä Energiantuotannosta aiheutuvat päästöt Sähköntuotanto Lämmöntuotanto VESIHUOLTO Talousvesi Kaarinalaisten vedenkulutus Jätevesien puhdistus YMPÄRISTÖNSUOJELUN VALVONTA Ympäristöluvanvaraiset toiminnat Kaarinassa Jätehuollon järjestäminen on asukkaiden velvollisuus Kierrätetyt hyötyjätteet ja ongelmajätekeräys Sekajätteet Kierrätyskeskus Ekokaarina Haja asutuksen jätevedet Pilaantuneet maat Mahdollisesti pilaantuneet maat YMPÄRISTÖTIETOISUUS JA TIEDOTUS Kaupungin internetsivut Ympäristöohjelmasarja paikallisradioissa Varsinais Suomen Agenda Vihreä lippu toiminta Kaarinassa YMPÄRISTÖRAPORTOINTI TULEVAISUUDESSA

3 YMPÄRISTÖRAPORTTI 2004 Tämä on raportti Kaarinan kaupungin ympäristön tilasta ja kaupungin toimintojen ympäristövaikutuksista. Raportti on ensimmäinen laatuaan Kaarinassa. Sen on koonnut kaupungille aiemmin tehtyjen selvityksien ja tutkimuksien perusteella, viranhaltioita haastattelemalla sekä tietoa kaupungin eri sidosryhmiltä keräämällä, ympäristösuunnittelija Satu Ojala. Kirjalliset lähteet ovat mainitut tekstin yhteydessä. Kaupunki on toimijana monessa suhteessa samanlainen kuin yritykset, mutta myös eroavaisuuksia on. Toiminta ala on laaja ja toiminnan vaikutukset ulottuvat kaikkiin kaupunkilaisiin. Kaupunkilaiset ovat itse olennaisesti vaikuttamassa kaupungin ympäristövaikutuksiin. Rajan veto sen välille, raportoidaanko Kaarinan kaupunkia toimijana vai Kaarinan alueella olevien toimintojen ja asukkaiden aiheuttamia ympäristövaikutuksia, ei ole yksinkertaista. Kaupungin toiminnot linkittyvät asukkaisiin ja kaupungin alueella tapahtuviin muihin toimijoihin tiiviisti. Raportissa kerrotaan aluksi lyhyesti Kaarinan kaupungista, maankäytön suunnittelusta, kaupungin rakennetun ympäristön kasvamisesta, vesistöjen tilasta sekä ilmanlaadusta. Tämän jälkeen raportissa tutkitaan Kaarinan kaupungin toimintaa ja toiminnan joitakin ympäristövaikutuksia. Tiedot ovat suurimmaksi osaksi vuodelta Joissakin tapauksissa vuoden 2004 tietoja ei raportin laatimisaikaan ollut vielä saatavilla ja tiedot ovat näin ollen edellisvuosilta. Raportissa ei ole käsitelty tilinpäätöksen tapaan rahasummia, joita negatiivisia ympäristövaikutuksia pienentäviin toimenpiteisiin on käytetty, koska kaupungin investointien lähtökohta on ollut pääasiassa taloudellinen. Taloudellisuus ja ympäristöystävällisyys kulkevat kuitenkin onneksi lähes aina käsikädessä. Tarkennuksia tämän raportin sisältöön saa kunkin hallinnonalan vastuuhenkilöiltä. Tulevaisuudessa toiminnan ympäristövaikutusten seurantaa olisi mielekästä suorittaa vuosittain suppeammin, esimerkiksi tilinpäätöksen yhteydessä, ja tämä lisäksi muutaman vuoden välein laajemman raportin avulla. Tietoa toiminnan ympäristövaikutuksista hallinnon aloilla on. Tiedon saaminen raportin muotoon vaatii tulevaisuudessa edeltä käsin tietoisuuden siitä mitä ja miten aiotaan jälkikäteen raportoida. Tätä aihetta pohditaan raportin viimeisessä luvussa. 3

4 1. KAARINA KAUPUNKINA Kaarina on Turun itäinen naapurikunta, jonka maapinta ala on 59, 70 km 2. Maisema Kaarinassa on merellinen ja kasvillisuudeltaan kaupunki on monipuolinen. Kaarina on ollut kunta vuodesta 1867 lähtien ja kaupunki vuodesta Kaupungin väkiluku joulukuussa 2004 oli henkilöä hengen väestömäärän ennustetaan rikkoutuvan vuoden 2006 aikana asukkaan väestömäärä ennustetaan saavutettavan vuonna Kaarinan elinkeinoelämä on vireää; Kaarinassa toimii yli 1000 yritystä. Ohessa on kuvaaja Kaarinan elinkeinojakaumasta vuodelta Elinkeinojakauma Kaarinassa 2002 (Tilastokeskus) Liikenne on Kaarinassa vilkasta. alkutuotanto 1 % Helsingin suunnalta Turkuun 1 % 21 % teollisuus matkaavat kulkevat Kaarinan 33 % kuljetusala lävitse moottoritietä, 110 tietä tai liike elämän palvelut 7 % rautatietä pitkin. Myös rakentaminen kaupan ala työmatkaliikennettä riittää. 15 % 16 % muut palvelut Työssäkäyvistä kaarinalaisista 6 % tuntematon 2984 käy töissä oman kunnan alueella. Työmatkaliikennettä on paljon Turun ja Kaarinan välillä, sillä 5129 kaarinalaista käy Turussa töissä ja 1992 turkulaista käy työssä Kaarinassa. Päiväkoteja Kaarinassa on kymmenen. Ala asteita on kuusi ja yläasteita kolme. Lukiossa opiskelun lisäksi Kaarinassa on mahdollista suorittaa ylioppilastutkinto myös aikuislukiossa. Ammatillista koulutusta Kaarinassa saa Kaarinan sosiaali ja terveysalanoppilaitoksesta. Koululaisia ja opiskelijoita vuonna 2004 Kaarinassa oli yhteensä noin Kaarinan kaupungin organisaatio Kaupungin päätöksen teosta vastaavat kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus ja lautakunnat. Lautakuntien alaisuudessa toimivat viranomaisorganisaation eri osastot. Henkilöstö ja keskusvaalilautakuntien alaisuudessa toimivat hallintopalvelut. Hallintopalveluiden alaisuuteen kuuluvat kaupungin kanslia, henkilöstöhallinto, taloushallinto, tietohallinto ja ruokapalvelut. Teknisen lautakunnan, ympäristönsuojelulautakunnan ja kaavoitus ja rakennuslautakunnan alaisuudessa työskentelevät ympäristöpalvelujen eri yksiköt, joita ovat hankintakeskus, tilakeskus, yhdyskuntatekniikka, maankäyttö, rakentamispalvelut ja yleispalvelut.. Sivistyslautakunta ja kansalaistoiminnan lautakunta ohjaavat sivistyspalveluja. Sivistyspalveluihin kuuluvat koulutoimi, kirjasto, kulttuuritoimi, liikuntatoimi, nuorisotoimi, kansalaisopisto ja päivähoito. Sosiaalilautakunta vastaa sosiaalipalvelujen päätöksenteosta. Sosiaalipalvelut sisältävät sosiaalityön ja vanhus ja vammaistyön. 4

5 2. MAANKÄYTTÖ Kaarinan maankäytön jakautuminen: Kaarinan kaupungin alueen maankäyttö maankäyttö prosentteina maankäyttö neliökilometreinä vesistöt 14,2 9,9 viljeltyjä peltoja 18,1 12,6 niittyjä 0,9 0,63 metsiä muuta 28 19,5 kokonaispinta ala 69,6 (lähde: Varsinais Suomen liitto, 2001) 2.1 Maankäytön suunnittelu Hyvä elinympäristö on viihtyisä, tarjoaa virkistysmahdollisuuksia sekä palveluja, eikä asukkaita ole altistettu melulle tai epäpuhtauksille. Suunnittelulla eheytetään yhdyskuntarakennetta, tuodaan palvelut saavutettaville ja luodaan lähtökohdat joukkoliikenteelle, kävelylle ja pyöräilylle. Hajanainen yhdyskuntarakenne voi johtaa henkilöautojen lisääntyvään käyttöön ja ilmansaasteiden ja melun lisääntymiseen. Myös kunnallistekniikan, kuten kaukolämmön hyödyntäminen tulee kannattavammaksi kun yhdyskunta rakenne on hyvin suunniteltu ja eheä. Maankäytön säännöt sanellaan maankäyttö ja rakennuslaissa. Maankäytön suunnittelun päätoimijoita ovat poliittiset päättäjät sekä kuntien kaavoittajat. Maakuntakaavassa käsitellään kaupunkiseutujen ja seutukuntien maankäytön kokonaisuutta. Alueiden käytön vaikutukset heijastuvat laajemmalle kuin yhden kunnan alueelle. Esimerkiksi liikennejärjestelyt ja kaupan suuryksiköiden sijainnit seudullisesti määritellään maakuntakaavassa. Yleiskaavaan on nimetty alueiden käyttötarkoitukset ja se ohjeena laadittaessa alueelle tarkempaa kaavaa, asemakaavaa. Asemakaava on suunnitelma, jossa yksityiskohtaisesti säännellään rakentamista ja muuta maankäyttöä Asemakaavoitettu alue Kaarinassa vuosina 75, 85, 95 ja 04: 5

6 Asemakaava on suunnitelma, joka ei kerro rakennetun ympäristön todellista tilaa. Tällä hetkellä Kaarinassa on noin 8000 rakennusta. Rakennukset jakautuvat kaupunginosittain ja asemakaavoituksen suhteen seuraavasti: Auranlaakso 10 % Nummenniitty 9 % Littoinen 20 % Keskusta 14 % Voivala 16 % Piispanristi 13 % Kuusisto 18 % Asukasjakauma Kaarinan kaupunginosittain: Auranlaakso 8 %, Keskusta 31 %, Littoinen 17 %, Kuusisto 7 %, Nummenniitty 5 %, Piispanristi 15 % Voivala 16 %. Rakentaminen on lisääntynyt vuosittain; vuonna 1986 Kaarinassa valmistui 79 uutta rakennusta, vuonna 1994 määrä oli 183 ja vuonna 2004 valmistuneita rakennuksia oli 364. Kesämökkejä ja vapaa ajan asuntoja Kaarinassa on 425. Suurin osa näistä sijaitsee ranta alueilla. 2.2 Natura 2000 verkosto ja muut suojelu ja arvoalueet sekä virkistys alueet Kaarinassa on kolme aluekokonaisuutta, jotka kuuluvat Natura 2000 verkkoon; Rauvolan lahti (59 ha), Kuusiston lahti (351 ha) ja Kaarinan metsät Kuusistossa (367 ha). Yhteensä 777 ha maa ja metsäpinta alaa. Alueet ovat sekä luontotyyppien että linnuston perusteella suojeltuja. Muut suojelun tai maiseman kannalta arvokkaat alueet ovat kartoitettu vuonna 2003 laaditussa Kaarinan luontoselvityksessä. Kyseiset alueet on selvitetty, jotta ne voidaan ottaa huomioon tulevaa maankäyttöä suunniteltaessa, vaikka niillä ei sinällään ole nykytilanteessa lainsuojaa. Luontopolulle Kaarinassa pääsee Kuusiston Kappelinmäellä, Rauvolanlahdella, Voivalassa Karpanmäellä, Littoistenjärven pohjoisrannalla ja tulevaisuudessa myös Rauhalinnan lehtoalueella. Rauvolanlahden luontopolku, joka kulkee ketojen, kallioiden ja Vaarniemen arvokkaan tammilehdon lävitse, on tarkoitus yhdistää tulevaisuudessa Turun Katariinanlaakson luontopolkuun pitkospuiden avulla. Kuusiston Kappelinmäki on maakunnallisesti arvokas kulttuurilehto yhdistettynä kartanon ja vanhan piispanlinnan raunioiden historialliseen ympäristöön. Karpanmäen luontopolku kulkee Voivalan venerantaan valtakunnallisesti arvokkaan lehdon lävitse. 6

7 Luontoon pääsee ulkoilemaan luontopolkujen lisäksi partiolaisten ylläpitämällä noin 10 km pituisella Pyhän Katariinan retkeilyreitillä, joka kulkee Vaarniemessä. 2.3 Liikenne Kaarinan alueen tiestön rungon muodostavat valtatie 1 Turku Helsinki, maantie 110 Turku Helsinki, maantie 180 Kaarina Korppoo, maantie 2200 Hämeentien ja moottoritien välinen matka Kaarinantietä, maantie 2221 Kurkelantie sekä Kaarinan kaupungin pääkadut Pyhän Katariinantie, Paraistentie, Rakentajantie ja Kartanotie. Tiehallinnon Kurkelantien jatketta koskevassa selvityksessä vuodelta 2003 on laskettu Kaarinan alueen liikenne määriä. Suurimmat liikennemäärät ovat valtatie 1:llä. Vuonna 2002 arkiliikenteen keskiarvo oli ajoneuvoa vuorokaudessa. Maantie 110:n liikenne Turun rajalla oli keskimäärin ajoneuvoa vuorokaudessa. Saaristotie yhdistää Paraisen, Nauvon, Korppoon ja Houtskarin valtakunnan tieverkkoon. Lauttayhteyden avulla tätä kautta on mahdollista päästä Ahvenanmaalle saakka. Suurimmillaan liikennemäärät ovat Saaristotiellä Valtatie 1 ja maantie 110 välisellä osuudella, jossa ne ovat ajoneuvoa vuorokaudessa. Maantie 110 ja Kuusiston salmen välisellä osuudella kulkee 8000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Empon alueella määrä on ajoneuvoa vuorokaudessa. Saaristotien liikenne on suurimmillaan kesäisin ja viikonloppuisin. Kesäperjantaisin vuorokautinen liikenteen määrä voi olla jopa 5000 autoa suurempi kuin keskimääräinen vuorokausiliikenne. Kaarinan lävitse Littoisissa kulkee Turku Helsinki rautatie. Rautatie kulkee Littoistentietä myötäillen. Radalla kulkee henkilöjunia 17 kertaa päivässä kumpaankin suuntaan. Tavara liikennettä aiheutuu raakapuun kuljetuksista Salosta ja Piikkiöstä Turkuun 1 4 kertaa viikossa. Tavarajunia kulkee noin viidesti viikossa Turusta Karjaan ja Riihimäen kautta Itä Suomeen, jopa Venäjälle asti. Kaarinan merialueen vesiliikenne on lähinnä huviveneilyä ja virkistyskalastukseen liittyvää veneilyä. Kaupungilla on pienvenesatama Hovipellon ja Kärjen alueiden läheisyydessä, Kuusiston salmessa Liikenteen melu Valtioneuvoston ohjeen mukaisesti päiväaikainen melu ei saa asuinalueilla ylittää 55 db:n melutasoa, eikä öiseen aikaan 45 db:n melutasoa. 7

8 Liikenteen melu ylittää Kaarinan kaupungin 1997 teettämän päätieverkon meluselvityksen mukaan sallitut melurajat kaikkialla noin metrin etäisyydellä Kaarinan pääväylistä. Kaarinan keskustan, Piispanristin, Nummenniityn, Voivalan ja Kuusiston melualueilla asuu nykyään noin 3400 ihmistä. Tämä on 16 % Kaarinan väestöstä. Melun leviämistä on rajoitettu paikallisesti meluvallein ja aidoin, jolloin melualueet ovat kaventuneet näillä paikoin huomattavasti. Esimerkiksi Kaarinantiellä, Littoistentien ja Pellervonkadun väliselle osuudelle rakennetun melu Kurkelantien meluaita. vallin vaikutuksesta päivämelun taso tippuu alle 55dB:n n. 70 % lähempänä tietä kuin ilman vallia. Yömelutason sallittu maksimi 45 db:n melutaso alittuu n. 65 % lähempänä tietä vallin kanssa kuin ilman vallia. Mittaustulosten perusteella melunsuojaustoimenpiteitä voisi perustella toteutettavaksi lähes koko tieverkoston alueella. Taloudellisesti ja maisemallisesti tämä ei kuitenkaan ole kaikkialla ollut mahdollista. Toteutetut maavallit ovat pääasiassa ylijäämämaasta, jotka ovat sijoitettu puistoalueille, jonne ne on mahdollista sovittaa maisemaan. Osa meluntorjunnasta on ratkaistu meluaidoin ja muilla rakenteilla, esimerkkinä autokatoksen sijoittaminen tien ja asuinrakennuksen pihan väliin. Nopeusrajoitukset toimivat myös melua ehkäisevästi. 2.4 Kevyt liikenne ja joukkoliikenne Kaarinassa on kattava kevyenliikenteen verkosto. Kevyen liikenteen väylät seurailevat pääväyliä lähestulkoon joka paikassa. Kaupungin kompakti koko tekee pyörällä liikkumisen mielekkääksi. Kaarinan kaupunki on ollut mukana tekemässä Pyöräliikenteen kehittämissuunnitelmaa vuonna Suunnitelmassa esitettiin pyöräliikenteen kehittämiseen tähtääviä toimenpiteitä sekä tutkittiin pyöräilyä Turun seudun asukkaiden liikennemuotona. Suunnitelmaan on liitetty toimenpideohjelma, jossa on listattu kevyenliikenteen väylien kunnostus ja jaettu kohteet kiireellisyysluokkiin. Listan hankkeista vuoteen 2004 mennessä on toteutunut Kurkela Huhkolan, Kartanotie Tuuliviirinkujan, Voivalantien, Saaristotie Rauhalinnan, Sippaantien, Nummenniityntien, Kurkela Lakimiehenkadun ja Pystykorvantie Hiiskanaukeantien kevyenliikenteen väylät. Tärkeäksi seikaksi suunnitelmassa mainittiin myös laadukkaat pyöräparkit, joita tulisi olla etenkin keskeisillä linja autopysäkeillä. Katoksellisia pyöräparkkeja ja on rakennettu keskustan ja Piispanristin pysäkeille. Kaarinan alueella liikennöi Turun seutuliikenteen linja autot, TLO:n linja autot sekä Kaarinan lävitse kulkevat pika ja vakiovuorojen linja autot. Kaupungin alueella (Littoinen Keskusta Empo) liikkuu myös kaupungin palvelulinja. Kaarina tukee seutuliikennettä rahallisesti. Alla on Matkahuollon taulukko Kaarinassa myydyistä seutulipuista ja niillä matkustamisesta vuosien 2003 ja 2004 aikoina. LIPPUJA, KPL MATKUSTUS, KPL Vuosi KAARINA

9 3. VESISTÖJEN TILA Rehevöityminen on suurin Etelä Suomen vesistöjen laatua heikentävä tekijä. Se on myös jo toteutunut uhka Saaristomerelle sekä Itämerelle. Rehevöityminen sinällään on luonnollista, mutta vauhti, jolla se toteutuu on ihmisen aikaansaamaa. Vesistöjen ekosysteemit eivät pysty selviytymään lisääntyneestä kuormituksesta, vaan syntyy niin sanottu sisäisen kuormituksen kierre, joka ruokkii itse itseään. Tällöin rehevöitymistä on enää vaikeaa saada hallitaan. Kaarinan luonnonvesiä on tarkkailtu vuosikymmenten ajan. Muutokset vesistöissä tapahtuvat ihmisen näkökannalta pitkällä aikavälillä. Rehevöitymisen mittarina voidaan käyttää veden fosfori ja klorofyllipitoisuutta. Myös näkösyvyys kertoo vedessä olevan kiintoaineen ja levien määrästä. Tässä kappaleessa on lyhyesti summattu Kaarinan alueen vesistöjen tila vuosilta 2003 ja Tiedot ovat saatu Lounais Suomen vesi ja ympäristötutkimus Oy:ltä. Sääolot vaikuttavat suuresti vesistöjentilaan vuosittainen vaihtelu voi olla suurta. Vuoden 2002 loppu ja vuosi 2003 olivat harvinaisen vähäsateisia. Virtaamat joissa olivat näin ollen pieniä. Vuosi 2003 oli myös hieman tavanomaista lämpimämpi ja aurinkoisempi. Vuosi 2004 oli sademäärältään runsas ja lämpötiloiltaan vuotta 2003 viileämpi. Turun lentoaseman mittauspisteellä vuoden 2004 sademääräksi mitattiin 796,7 mm. Heinäkuun keskilämpötila 2004 oli jopa 4 C edellisvuotta alhaisempi. 3.1 Saaristomeri toimii Itämeren suodattimena Kaarina sijaitsee Saaristomeren rannalla. Sokkeloinen ja matala Saaristomeri on herkkä kuormituksille. Veden virtaus ja vaihtuvuus on paikoin heikkoa Saarten muodostamissa sokkeloissa, lahdissa ja poukamissa. Kaarinan ja Kuusiston edustan merialue kuuluu vuosittain suoritettavan Turun merialueen tarkkailututkimuksen piiriin. Tarkkailussa tutkitaan veden fysiologiskemiallista ja hygieenistä tilaa, öljyjen ja fenolien löytymistä näytteistä sekä kasviplanktonin perustuotantoa. Kaarinan osalta merta kuormittavat yhdyskunnan jäteveden puhdistamolta johdetut jätevedet, haja asutuksen jätevedet sekä pintavalumavesien mukana kulkevat ravinteet ja kiintoaines. Kokonaisfosforin määrä merivedessä Lemunaukon mittauspisteessä on laskenut jätevesien puhdistuksen tehostumisen myötä. Rauvolan puhdistamo valmistui vuonna luvun pitoisuudet ovat suurin piirtein puolittuneet 80, 90 ja 2000 lukujen arvoihin verrattuna. Kokonaistypen arvot ovat pysytelleet mikrogramma/litra välillä. Käyttöluokituksessa meriveden laatu luokitellaan tyydyttäväksi. Kokonaisfosforin pitoisuudet 1 m syvyydellä Lemunaukon mittauspisteessä mikrogrammaa/litra Sinilevää helmikuu kesäkuu elokuu 9

10 Littoistenjärvellä myös vuonna 2004 Littoistenjärvi on pieni (1,5 km 2 )ja matala järvi Kaarina ja Liedon rajalla. Sitä kuormittavat valuma alueen hajakuormitus, uimarit, linnut sekä ilmalaskeuma. Kaikkien jätevesien johtaminen maaperään on kielletty Littoistenjärveä ympäröivällä suoja alueella. Järven tilaa on tutkittu vuodesta 1986 lähtien tiiviisti. Tutkimussuunnitelmat on laadittu vuodesta 1992 vuosittain ja hyväksytetty Littoistenjärvi työryhmällä. Järven ongelmana on uposkasvien, etenkin vesiruton, määrän raju kasvu. Järvellä esiintyy myös runsaasti kasviplanktonia sekä sinilevää. Littoistenjärven syvänteen näkösyvyyksiä kesinä ,5 1 1,5 2 2,5 3 3,5 Klorofyllipitoisuuksien kuukausikeskiarvoja Littoistenjärvellä mikrogrammaa/litra toukokuu elokuu syyskuu lokakuu Littoistenjärven vesi sisältää loppu kesällä noin 90 µgp/l. Tämä tarkoittaa että järvi on luokitukseltaan erittäin rehevä. Levämäärä alkaa tavallisesti kohota 20 µgp/l rajan ylittyessä. Silloin myös klorofyllipitoisuus ylittää yleensä tason 10 µg/l, joka on rehevän luokituksen rajana yleisluokituksessa. Fosforin pitoisuuden saavuttaessa 50 µg/l ovat leväkukinnat todennäköisiä. 100 µgp/l sisältävissä vesissä leväsameus ja sinilevien massakukinnot ovat tavallisia, kuten Littoistenjärvellä valitettavasti on. Sivulla 11 on kuvaaja vuoden 2004 fosforipitoisuuksien kehityksestä. Järveä hoidetaan ilmastamalla sen alusvettä vesipumpun ja virtauskehittimen avulla sekä talvella että kesällä. Tämä turvaa hapelliset olosuhteet alusvedessä ja hillitsee ravinteiden liukenemista pohjasta takaisin veteen. 10

11 mikrogramma/litra Littoistenjärven kokonaisfosforipitoisuudet metrin syvyydessä vuonna (lähde: Lounais Suomen vesi ja ympäristötutkimus Oy, 2005) 3.3 Aurajoen virkistyskäyttöä edistetään Aurajoki halkoo Kaarinan pohjoisinta osaa. Joki saa alkunsa Oripäästä ja se virtaa Pöytyän, Auran, Liedon, Kaarinan ja Turun lävitse mereen. Kaarinan kaupunki on osallisena Aurajoen suojelua ja virkistyskäyttöä edistävässä Aurajokisäätiössä. Joen käyttökelpoisuutta ja arvoa edistetään monin tavoin; jokeen istutetaan lohikaloja virkistyskäytön turvaamiseksi ja pääuomaan ja sivujokiin on tehty erilaisia vesiensuojelutoimenpiteitä ravinnekuorman hillitsemiseksi. Joen tilaa tutkitaan ja raportoidaan tarkkailututkimuksin vuosittain. Aurajoen hygieeninen tila vaihteli vuoden 2003 tarkkailututkimuksen mukaan välttävästä tyydyttävään. Alajuoksulla, johon myös Kaarinan alue kuuluu, veden laatu oli ajoittain hyväkin. Happitilanne oli 2003 kalojen viihtyvyyden kannalta hyvä, mutta kesällä ja talvella joessa oli paikoitellen hapenvajausta. Aurajoki on merkittävin ravinnekuorman kuljettaja Turun seudun merialueelle. Vuonna 2003 Aurajoki kuljetti valuma alueeltaan Halisiin fosforia 19 tonnia ja typpeä 546 tonnia. Vähäsateisuuden vuoksi määrät olivat tavallista pienempiä 11

12 3.4 Uimavesien laatua seurataan Euroopan Unionilla on yleisten uimarantojen uimavesien laadulle uimavesidirektiivi. Uimavesien laatua koskevista määräyksistä vastaa Suomessa Sosiaali ja terveysministeriö. Käytännön valvontaa suorittavat kaupunkien ja kuntien ympäristöterveysviranomaiset. Kaarinassa Littoisten hiekkaranta poistettiin 2004 EU uimarantojen listalta, koska siellä oli kesällä sinilevän massakukintaa ja järven uintikäyttö laski rajusti, myös rannan huono kunto vaikutti käyttöön. Hovirinnan uimaranta on EU valvonnan mukainen uimaranta, jolla on arvioitu keskimäärin käyvän yli 100 kävijää päivittäin. Ympäristöterveysvalvonta ottaa rantavedestä näytteitä kahden viikon välein toukokuun puolivälistä syyskuun alkuun asti. Vuolahden ja Kuuslahden uimapaikoilta otetaan näytteitä kerran kuussa. Voivalan uimapaikasta otettiin uimakauden alussa yksi näyte. Kaikki uimarannat täyttivät vuonna 2004 Sosiaali ja terveysministeriön vaatimukset tutkituilta osiltaan, eikä muilla kuin Littoisten hiekkarannalla uimarannoilla havaittu näytteenoton yhteydessä sinilevien massaesiintymiä. Uimavesinäytteiden ottamisen yhteydessä kiinnitetään aina myös huomiota rannan muuhun kuntoon, siisteyteen ja turvallisuuteen. 3.5 Pohjavesialueet Kaarinan alueella on kaksi luokiteltua pohjavesi aluetta; Kaarninko ja Kuusisto. Molemmat ovat luokiteltu veden hankinnan kannalta tärkeiksi pohjavesialueiksi. Kaarningon alue on osittain Turun puolella. Kaarningon Kaarinan puoleisella alueella ei ole vedenottamoita. Turun vesilaitoksella on varavedenottamo sekä Turun evl. seurakunnalla on myös ottamo Kaarningon alueella. Toimintansa vuonna 2001 lopettaneella Hartwall Oy:llä oli myös aiemmin ottolupa Kaarningon pohjaveteen. Kuusiston pohjavesialueella on Empon vedenottamo, josta saatava vesi on rauta ja suolapitoista. Ottamo on aiemmin toiminut varavedenottamona, mutta veden huonon laadun vuoksi tästä on luovuttu. Pohjavesialue luokka pinta ala km 2 muodostumisalue km 2 kokonaisantoisuus m 3 /d Kaarninko I 2, Kuusisto I 1,60 1, Pohjaveteen kohdistuvat riskit Uhkia pohjavedelle saattavat aiheuttaa ympäristöonnettomuudet, joissa maahan imeytyy haitallisia ja pysyviä kemikaaleja, jotka kulkeutuvat pohjaveteen. Myös viemäriverkoston vuoto saattaa aiheuttaa bakteerien pääsyn pohjaveteen. 12

13 Onnettomuuksien lisäksi riskin aiheuttavat olemassa olevat toiminnot, joissa käsitellään pohjaveden laadulle haitallisia aineita, kuten esimerkiksi öljyjä, polttonesteitä, raskasmetallipitoisia kemikaaleja tai kasvisuojelukemikaaleja. Kaarinan alueella olevista 1760:sta öljylämmityslaitteistoista 32 sijaitsee pohjavesialueilla. Myös toimintansa lopettaneiden polttonesteenjakeluasemien tonteilla on vielä maassa öljysäiliöitä, joista saattaa aiheutua riski pohjavesille. Teiden suolaus on riski pohjaveden laadulle. 110 tiellä käytetään vuosittain noin 16 tonnia/km. Tämän perusteella voidaan päätellä että Kaarningon kohdalla suolaa käytetään noin 38 tonnia vuodessa.(lähde: Golder Associates Oy:n raportti Piispanristi Skanssin ympäristötekninen maaperä ja pohjavesiselvitys) 13

14 4. ILMAN LAATU Ympäristönsuojelulain mukaan kunnan tehtävänä on olla selvillä alueensa ilmanlaadusta. Tämä edellyttää luonnollisesti ilmanlaadun seurantaa. Kaarinassa on tehty kattava perusselvitys ilmanlaadusta vuonna Samana vuonna perustettiin Turun seudulle ilmansuojelun työryhmä, johon kuuluivat vuonna 2004 Kaarinan, Turun, Raision ja Naantalin kaupungit sekä Fortum Power and Heat Oy:n Naantalin voimalaitoksen, Fortum Oil and Gas Naantalin jalostamon, Turku Energia Oy:n, Wärtsilä Finland Oy:n, Varissuon Huolto Oy:n ja Fortum Lämpö Oy:n edustajat. Mittaukset, seurannan ja raportoinnin suorittaa Turun ympäristönsuojelutoimisto. Kaarinassa ilmanlaadun mittausta on suoritettu vuoteen 2002 saakka Kivitaskun tontilla, keskustassa. Mittausta jatkettiin maaliskuussa vuonna 2004 keskustassa Kärrykadulla sijaitsevassa mittauspisteessä. Ilmanlaatua on seurattu myös Turun seudun kaupunkien, kuntien, energiayhtiöiden ja teollisuuslaitosten ja yritysten yhteisesti tilaaman bioindikaattori tutkimuksen avulla vuosina 1990 sekä Ilmanlaatu Kaarinassa Kaarinan keskustan ilmanlaatuun vaikuttavat eniten liikenteen päästöt eli typenoksidien päästöt ja pöly. Typpioksidipitoisuudet olivat vuonna 2002 vuosikeskiarvoltaan 21 g/m 3. Korkein vuorokausipitoisuus 56 g/m 3 mitattiin marraskuussa. Ohjearvo on 70 g/m 3. Merkittäviä rikkidioksidin päästölähteitä Kaarinassa ei ole. Havaitut pitoisuudet kohosivat talviaikaan, joten suurin päästölähde on todennäköisesti lämmöntuotanto. Kuukausien keskiarvot rikkidioksidipäästöissä vuonna 2002 vaihtelivat välillä 2 9 g/m 3. Ohjearvo on 80 g/m 3. Hiilimonoksidin eli hään kahdeksan tunnin ohjeellinen keskiarvo on 8 mg/m 3. Vuonna 2002 Kaarinassa korkeimmat kahdeksan tunnin keskiarvot mitattiin tammikuussa, jolloin pitoisuus oli 4,9 mg/m 3 (61% ohjearvosta). Hengitettävät hiukkaset ylittivät ohjearvon vuonna 2002 helmi, maalis ja huhtikuussa. Kevään pölyisyyden aiheuttaa hiekoitushiekan pölyäminen ennen poistamista. Autojen nastarenkaat murentavat hiekoitushiekkaa hienojakoiseksi pölyksi, mikä edelleen lisää pitoisuuksia. Sivulla 16 on kuvaaja vuoden 2002 hiukkaspitoisuuksista ohjearvoon nähden Ilmanlaatuindeksi Tiedottamisen helpottamiseksi luotu ilmanlaatuindeksi. Kaarinassa indeksi koostuu rikki ja typpidioksidin sekä hengitettävien hiukkasten ja hiilimonoksidin pitoisuuksista. Seuraavalla sivulla on indeksin kehittäjänä olleen Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan (YTV) tekemä taulukko ilmanlaatuindeksin arvoista selityksineen sekä Kaarinan vuosien 2002 ja 2004 mittaustulosten indeksiluokittelu. 14

15 YTV:n taulukko: Indeksi Väri Luonnehdinta Terveysvaikutukset Muut vaikutukset 151 erittäin huono huono mahdollisia herkillä väestöryhmillä mahdollisia herkillä yksilöillä välttävä epätodennäköisiä tyydyttävä hyvin epätodennäköisiä selviä kasvillisuus ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä selviä kasvillisuus ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä selviä kasvillisuus ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä lieviä luontovaikutuksia pitkällä aikavälillä 0 50 hyvä ei todettuja lieviä luontovaikutuksia pitkällä aikavälillä Ilmanlaatuindeksin mukainen luokittelu vuodelta 2002 (Kivitaskun mittauspiste) indeksi tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu Ilmanlaatuindeksin mukainen luokittelu vuodelta 2004 (Kärrykadun mittauspiste) 200 indeksi tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu 15

16 g/m 3 Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet vuonna 2002, vuorokauden tammikuu helmikuu maaliskuu ohjearvoon 70 g/m 3 verrattuna huhtikuu toukokuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu maksimi keskiarvo 16

17 5. HALLINTOKUNTIEN HANKINNAT 5.1 Paperisesta sähköiseen hallintoon Kaupunki on tehnyt päätöksen paperisista esityslistoista ja pöytäkirjoista luopumisesta. Asiakirjat toimitetaan perille sähköisessä muodossa. Tämän on tarkoitus vähentää paperinkulutusta ja tehostaa toimintaa monistustyövaiheen jäädessä pienemmäksi. Paperinkulutusta ei ole aktiivisesti seurattu. Virastotaloon tilattiin vuonna riisiä paperia ja vuonna riisiä paperia. Yksi riisi paperia sisältää 500 arkkia. Määrä on näin ollen lähes kaksinkertaistunut kolmen vuoden aikana. Sosiaalitoimeen (sosiaalitoimiston 3. ja 4. kerros sekä kotihoitokeskus) tilattiin vuonna riisiä paperia. Paperisesta hallinnosta luopuminen ja sähköisen omaksuminen vie aikaa ja vaatii muutoksia työskentelytavoissa ja tottumuksissa. 5.2 Ympäristöpalvelut parantaa kaupungin infraa Kaupungin hankinnat ympäristöpalvelujen osalta hoituvat varastopäällikön kautta, joka on jäsenenä ekohankintaverkostossa. Ekohankintaverkosto on asiasta kiinnostuneiden kaupunkien muodostama yhteistyöverkko, jossa vaihdetaan tietoa hankintoihin liittyvistä ympäristönäkökohdista. Myös Efekon ylläpitämää Hymonet hankintojen ympäristötietokantaa käytetään hyväksi hankintoja suunnitellessa. Maarakennuksen hankintoihin on kuulunut myös vuonna 2004 vesi ja viemäriverkoston saneeraukseen ja rakentamiseen liittyvät materiaalit. Vuoden 2004 aikana uutta vesijohtoverkostoa on rakennettu 4793 metriä. Käytöstä sitä on poistettu 1516 metriä. Uutta viemäriverkostoa on rakennettu ja vanhaa on saneerattu 6026 metriä ja sitä on käytöstä poistettu 1663 metriä. Sadevesiviemäriä on rakennettu vuoden 2004 aikana 6992 metriä ja sitä on poistettu käytöstä 105 metriä. Putket ovat PEH ja PVC muoviputkia, jotka ovat yleisesti uusien vesi ja viemäriverkkojen materiaaleina. Maarakennuksen vastuualueelle kuuluvat myös puistot ja virkistysalueet, jotka ovat tärkeä osa maankäytön suunnittelussa luotua viihtyisyyttä. Ympäristöpalvelujen töihin liittyy paljon työkoneiden ja autojen käyttöä. Polttoaineen kulutusta voidaan käyttää yhtenä ympäristövaikutuksien mittarina, mutta myös työ, joka sen avulla suoritetaan, voi tähdätä ympäristön tilan kohentamiseen, kuten vesi ja viemäriverkon rakennustyöt. Ympäristöpalvelujen autot ja koneet kuluttivat bensiiniä ja dieseliä vuoden 2004 aikana noin litraa. Puistojen kunnossa pitoon on vuoden 2004 aikana kulunut noin 4300 litraa polttoainetta. Mittaustoimella on kolme leasing autoa käytössään. Näiden polttoaineen kulutukset olivat vuonna 2004 yhteensä noin 2200 litraa. 17

18 5.3 Elintarvike hankinnoissa painotetaan laatua ja turvallisuutta Kaarinan ruokapalvelut on tehnyt Paraisten ruokapalveluiden kanssa yhteistyössä elintarvikehankintasopimukset. Vuonna 2005 on mukaan tullut myös Piikkiön kunta. Elintarvikkeiden hankintapäätöksissä on painotettu erityisesti hintaa, laatua ja turvallisuutta. Raakojen lihatuotteiden kohdalla painotetaan eniten laatua ja turvallisuutta ja tuoreen leivän kohdalla taas hintaa. Muita kriteereitä hankita päätöksissä ovat pakkausten koot, toimitusvarmuus, koontikuljetukset ja tyhjien pakkausten poiskuljetukset. Tarjoajan tulee ilmoittaa tuotteiden ympäristövaikutukset, sekä valmistuksen, lopputuotteen että uudelleen hyödyntämisen kannalta. Luomutuotteita tai oman tai naapuri kuntien alueella tuotettua lähiruokaa ei ole juurikaan käytetty hinnan ja jalostusvaatimusten vuoksi. Vaikka lähellä tuotetaankin kasviksia ja juureksia, vaaditaan niiltä sellaisia jalostusasteita mitä tuottaja ei suoraan pysty toimittamaan. Suurimpana yksityiskohta ympäristönäkökohtia ajatellen on kiinnitetty huomiota tavaratoimittajien ja kuljetusten määrään. Kaupungin sisäisiä ruokakuljetuksia on pyritty reitittämään siten, että turhaa ajoa voitaisiin välttää mahdollisimman paljon. Ruokapalvelujen pesu ja puhdistusainesopimukset on tehty kaupungin Tilakeskuksen kanssa yhteistyössä. 5.4 Tilahallinta ei tuhlaa energiaa eikä kemikaaleja Tilahallinnan hankinnat liittyvät pääsääntöisesti kiinteistöjen kunnossapitoon, korjauksiin ja uusien tilojen rakentamiseen. Hankinnoissa painavia seikkoja ovat tuotteiden elinkaari ja kestävyys ja vaikutukset energian käyttöön. Tarkoituksena on rakentaa laadukkaasti, kestävästi sekä taloudellisesti. Siivouspalvelujen puhdistusaineet sekä välineet kilpailutetaan, kuten muutkin kaupungin hankinnat. Puhdistusaineissa oli voimassa sopimus, joka oli katkolla vuonna Kilpailutuksen yksi näkökohdista on kestävän kehityksen periaatteet ja elinkaariajattelu. Aineissa huomioidaan näin ollen ympäristömerkit. Tarjouskilpailuun osallistui vuonna 2004 suuria ja tunnettuja yrityksiä ja yhtiöitä, joilla kaikilla on ympäristöohjelmansa. Paperisten käsipyyhkeiden määrää pyritään vähentämään useissa saniteettitiloissa käytössä olevien kankaisten käsipyyhkeiden vaihtorullien käytön avulla. Aineiden valinnoissa otetaan huomioon myös aineiden laatu. Tiivisteitä käytetään entistä enemmän. Lisäksi siivouspalveluilla on pyrkimys hankkia vain muutamaa ainetyyppiä, eikä siivouskeskuksista saisi löytyä useita purkkeja eri aineita. Riittää, että on yksi hyvä yleispuhdistusaine, joka sopii sekä lattiapinnoille että kalustepinnoille. Lisäksi päivittäisessä käytössä on heikosti hapan aine vahvan hapon sijaan saniteettitiloihin riittää. Jälleenmyyjältä edellytetään tavaroiden toimitusta suoraan kohteisiin, koska erillistä välivarastoa ei ole. Tilaukset tehdään kahdesti vuodessa. Koulutusta muun muassa puhdistusaineiden annosteluun on järjestetty työntekijöille. Koulutuksen avulla pyritään välttämään liika annostelu. Lisäksi jätesäkkien kohdalla siivoojat usein tyhjentävät säkin ja käyttävät uudelleen, sillä aina ei ole tarpeen heittää säkkiä mukana, jos roska on kuivaa irtoroskaa. 18

19 6. ENERGIAN KÄYTTÖ Kaarinan kaupungin lämpölaitos ostaa pääverkon lämmön pääasiassa Fortum Power and Heat Oy:n Naantalin voimalaitokselta kaukolämpönä. Voimalaitoksen pääpolttoaineena on kivihiili. Tukipolttoaineena käytetään puupolttoaineita ja jalostamokaasua. Kaukolämpö johdetaan Naantalista Turun Seudun Kaukolämpö Oy:n omistaman siirtoputken kautta osakaskuntiin eli Naantaliin, Raisioon, Turkuun ja Kaarinaan. Kaukolämpö jaetaan Kaarinan lämpölaitoksen verkon kautta kuluttajille. Pääverkko kattaa pääosan moottoritien ja Kuusistonsalmen välisestä alueesta. Asessorinkadun teollisuusalueella on oma alueellinen verkkonsa. Tähän verkkoon lämpö tuotetaan öljykeskuksella. Kaarinan kaupungin lämpölaitoksella on kaukolämpöverkossa omia varavoimalaitoksia Voivalassa, Nummenniityllä, Rauvolassa ja Kirjokannenkadulla, jotka voidaan ottaa tarpeen tullen käyttöön. Varavoimalaitoksilla on ympäristöluvat, jotka sisältävät päästörajat. Kaarinan lämpölaitos on mukana päästökaupassa Turun Seudun Kaukolämpö Oy:n kautta. Sähkö ostetaan myös Fortum Power & Heat Oy:ltä. Sähkön alkuperää on kuitenkin mahdoton tietää. Kaikki tuotettu sähkö Suomessa johdetaan valtakunnanverkkoon, josta se johdetaan asiakkaille. 6.1 Energiansäästösopimus Kaarinan kaupunki solmi valtakunnallisen energiansäästösopimuksen vuonna Sopimus edellytti energiakatselmusten suorittamista vähintään 70 %:lle kaupungin kiinteistöistä. Sopimuksen edellyttämä katselmointimäärä saavutettiin vuonna Suoritetuissa katselmuksissa ei enää löytynyt merkittävää säästöpotentiaalia. 6.2 Energiankulutus kaupungin kiinteistöissä Kaarinassa, kuten muuallakin Suomessa, kiinteistöjen käyttöaste kasvaa. Ilmanvaihdon käyntiaikoja on pidennetty sisäilman laadun parantamiseksi, joka osaltaan kasvattaa energiankulutusta. Kaarinan tilakeskuksen laskelmien mukaan kiinteistöissä on valtakunnallisista luvuista poiketen sähköenergian kokonaiskulutuksen nousu saatu taittumaan ( 0,5 %) vuoteen Sähköenergian kulutus Kaarinassa on kääntynyt laskuun erityisesti koulukiinteistöissä. Lämpimän veden kulutus väheni vuonna 2003 kaikissa käyttäjäryhmissä merkittävästi. Lämpöenergian kulutusta on vähennetty kiinteistöjen vaippojen tiivistyksellä ja ikkunoiden ja ovien uudistamisella. Vuonna 2004 uusittiin Veitenmäen koulun, Kesämäen ja Littoisten Furubergin päiväkotien ja Piispanristin koulun ikkunat. Auranlaakson koulun öljylämmitysjärjestelmän öljykattilat uusittiin. Myös öljypolttimia on säädetty ja osittain uusittu kaupungin kiinteistöissä. Myös muut tehdyt kiinteistöjen kunnossapitotyöt ja korjaukset edesauttavat energiansäätöä. Kaarinassa on käytössä Computec kaukovalvontajärjestelmä jonka avulla pystytään pitämään joka hetki oikeat säädöt taloteknisissä järjestelmissä. 19

20 Kaupungin omistamien rakennusten käyttötarkoitukset poikkeavat suuresti toisistaan. Energiankulutus vaihtelee pääasiassa käyttötarkoituksen mukaan, mutta käyttäjillä on siihen suuri merkitys. Alla on tilahallinnon laatima taulukko päiväkotien, koulujen ja muiden kaupungin kiinteistöjen energiankulutuksen muutoksesta vuonna 2003 vuoteen 2002 nähden. Kaarinan kiinteistöjen energiankulutuksen muutos vuosien 2002 ja 2003 välillä Kulutus 2002 % Muutos 2003 % Sähköenergia ,6 % koulut Sähköenergia ,4 % päiväkodit Sähköenergia ,1 % muut kiinteistöt Lämmitysenergia 100 0,7 % koulut Lämmitysenergia 100 6,1 % päiväkodit Lämmitysenergia ,8 % muut kiinteistöt Veden kulutus (kaikki kiinteistöt) 100 8,1 % Kokonaisuutena kaupungin energiankulutus on kuvattuna seuraavissa Kuntaliiton kulutustilastojen perusteella laadituissa kaavioissa. Trendiin on vaikuttanut energiaa säästävän käyttäytymisen omaksumisen lisäksi sääolot. Vuoden 2002 lämpimän kevään ja kesän jälkeen talvi tuli aikaisin. Vuosien välinen talvi oli myös keskimääräistä kylmempi. Tuolloin lämpötilojen kuukausikeskiarvo oli loka ja helmikuun välillä jatkuvasti noin 5 C kylmempi kuin koskaan viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Vuosien talvi oli edellistä leudompi. Lämpötilat noudattelivat keskimääräisiä Etelä Suomen talven lämpötiloja.(lähde: Ilmatieteenlaitos, sääpalvelu) kaukolämpö MWh sähkön kulutus MWh

21 lämpimän veden kulutus 1000 m3 sähkölämmitys MWh kevyt polttoöljy m3 Kaupungin virastotalo ei ole kaupungin omistama ja tämän vuoksi puuttuu kuntaliiton tilastosta. Virastotalon energian kulutus vuonna 2004 oli seuraavanlainen: kaukolämpö 303,45 MWh, lämminvesi 4128 m 3 ja sähkö 48960,35 kwh. Sosiaalitoimen ja kirjaston tilat Kaarinan liiketalon kiinteistöstä 0 puuttuvat kuntaliiton tilastosta samasta syystä. Kaukolämmön kulutus vuonna liiketalon niin sanotulla vanhalla puolella, ovat sosiaalitoimen tilat, oli 883,87 MWh, sähkönkulutus jossa ovat 9628,08 sosiaalitoimen kwh ja tilat, vedenkulutus oli 883, ,84 m Energiantuotannosta aiheutuvat päästöt Sähköntuotanto Fortum Oy:n antamien tietojen mukaan yhden kwh:n sähkön tuotannosta fossiilisten polttoaineiden ja turpeen avulla syntyy 290 g hiilidioksidia. Hiilidioksidin lisääntyminen voimistaa maapallolla niin sanottua kasvihuoneilmiötä ja aiheuttaa ilmaston lämpenemistä. Kaarinan kaupungin kiinteistöjen vuonna 2004 kuluttama sähköntuotanto fossiilisilla polttoaineilla synnyttää 1318,05 tonnia hiilidioksidipäästöjä. Yhden kwh:n sähkömäärän tuottamisesta ydinvoimalla syntyy 1,3 mg käytettyä radioaktiivista ydinpolttoainetta. 95 % ydinjätteestä on uraani 238:aa, jonka radioaktiivisuus puoliintuu 4,47 miljardissa vuodessa ja noin 1 % on uraani 235:tä, joka puoliintuu 704 miljoonassa vuodessa. Kaarinan kaupungin kiinteistöjen vuonna 2004 kuluttama sähkömäärä tuotettuna ydinvoimalaitoksessa tuottaa 4,5463 kiloa ydinjätettä Lämmöntuotanto Vuonna 2004 Fortumin Naantalin voimalaitoksesta myytiin kaukolämpöä Kaarinalle MWh. Tämän energiamäärän tuottaminen synnytti 42 tonnia rikkidioksidia, 72 tonnia typenoksideja, tonnia hiilidioksidia ja 3,9 tonnia hiukkaspäästöjä. 21

22 7. VESIHUOLTO Vesihuolto tarkoittaa vedenhankintaa, jakelua sekä viemäröintiä ja jäteveden puhdistusta. Kaarinan vesihuollosta vastaa kaupungin vesihuoltolaitos. Kaarinan kaupunki on tehnyt vuonna 2003 vesihuollon kehittämissuunnitelman, jossa selvitetään vesihuollon nykytilaa, vesihuollon painopisteitä ja tavoitteita, vesihuollon kehittämistä tulevaisuudessa sekä määritetään alustavasti laitoksen toiminta alue. Tulevaisuudessa vesihuoltoon on tulossa muutoksia. Jätevesiä suunnitellaan johdettavan Turun uuteen keskuspuhdistamoon Kakolanmäen sisään. 7.1 Talousvesi Kaarinan talousvesi on peräisin Virttaankankaan pohjavesialueelta, josta se johdetaan Kaarinaan. Vesihuoltolaitos ostaa Virttaankankaan veden Turun seudun Vesi Oy:ltä ja myy sitä käyttäjille. Veden laatua tarkkaillaan säännöllisesti vesinäytteiden avulla. Veden laatu on tasaista eikä siihen lisätä mitään kemikaaleja. Veden laatu täyttää myös suositusarvot, jotka ovat Sosiaali ja terveysministeriön määrittämiä raja arvoja tiukempia. Kaarinassa vesihuoltolaitoksen talousvesijohdon piirissä oli vuoden 2004 lopussa asukasta eli 98,83 % kaupungin asukkaista. Vesijohtoa saneerattiin vuonna metriä. Vuoden 2004 lopussa talousvesiverkoston pituus oli 215,739 km Kaarinalaisten vedenkulutus Vuonna 2004 Kaarinan vesijohtoverkkoon johdettiin m 3 :ta vettä. Vesijohtoverkoston vuotoina tästä määrästä hävisi 13,73 % ennen asiakkaille päätymistä. Edellisenä vuonna 2003, vesijohtoverkostoon johdettiin m 3 :ta vettä ja hävikki vuotojen vuoksi oli 9,54 %. Alla on kuvio Kaarinaan ostetun, vesijohtoverkostoon johdetun vesimäärän kehityksestä vuosilta Kaarinaan ostettu vesimäärä kuutiota

23 Suurimpia veden kuluttajia Kaarinassa ovat olleet Hesburger ja Scanegg. Varsinaisia veden suurkuluttajia ei Kaarinalaisessa teollisuudessa ole. Vuonna 2004 noin 12,5 % myydystä vedestä meni teollisuuden käyttöön. Motivan tutkimusten mukaan vettä kuluu kerrostaloasukkaalta keskimäärin 155 litraa asukasta kohden vuorokaudessa. Omakotitaloasukas selviää yleensä parikymmentä litraa vähäisemmällä määrällä. Vedenkulutuksen tavoitetaso vuorokaudessa on noin 130 litraa asukasta kohden. Kaupungin vesihuollon tilaston mukaan Kaarinalaisissa kotitalouksissa näyttää saavutetun kaaviokuvassa esitetty vedenkulutuksen tavoitetaso 130 litraa/asukas/vrk 1990 luvun puolivälissä Asuinrakennusten keskimääräinen ominaiskulutus l/as./d Motivan tavoitetasoon nähden Jätevesien puhdistus Jätevesiviemäriin Kaarinassa oli liittynyt vuoden 2004 lopussa asukasta, mikä on 98,33 % kaupungin asukkaista. Viemäriverkoston pituus 2004 vuoden lopussa oli 196,338 km. Viemäriverkostoa saneerattiin vuonna metriä. Kaarinan jäteveden puhdistamo sijaitsee Rauvolassa, keskellä Rauvolan lahden Naturaaluetta. Puhdistamolle johdetaan jätevesiä kolmen kunnan alueelta; Kaarinasta (54,9 %), Turusta (30,7 %) ja Liedosta (14,4 %). Kaarinan pohjoisosan, Kauselan, jätevedet johdetaan Turun keskuspuhdistamolle. Rauvolan puhdistamon asukasvastikeluku on Sillä on Länsi Suomen ympäristölupaviraston lupa toiminnalleen. Rauvolan jätevedenpuhdistamo on kuusilinjainen biologis kemiallinen rinnakkaissaostuslaitos. Fosforin saostus tapahtuu ferrosulfaatilla. Käsitelty vesi johdetaan ilmastettuun jälkilammikkoon, jonne syötetään kemikaalia kiintoaineen karkaamisen estämiseksi ja fosforin saostamiseksi. Puhdistettu jätevesi johdetaan Rauvolan lahden edustalle noin 500 metrin päähän rannasta. Ylijäämäliete kuivataan ja kompostoidaan Lakarin kompostikentällä tai levitetään suoraan, kuivattuna ja kalkkistabiloituna peltoon, mikäli sen raskasmetallipitoisuudet ovat sallituissa rajoissa. Vuonna 2003 näin olikin lukuun ottamatta syyskuun korkeaa kromipitoisuutta. Tällöin liete päätyy kaatopaikkojen käyttöön, esimerkiksi maisemointiin tai täyttö 23

24 maaksi. Välppäjätettä toimitettiin vuonna 2003 Rauvolan puhdistamoilta Topinojalle yhteensä 203 tonnia. Kuviossa on esitetty Puhdistamon tehoja vuosilta BOD 7atu :n puhdistustehon luparaja on 90 %, COD:n 75 %, kokonaisfosforin 90 % ja kiintoaineen 90%. Typenarvojen osalta lupaehto astuu voimaan vuonna Tällöin kokonaistypestä tulee saada pois 70 %. Rauvolan puhdistamon puhdistustehot vuosina % BOD7atu COD Cr kok. fosfori kok.typpi amm.typpi kiintoaine Jätevesien kuormitus vesistöön vuosina kg/d kok. fosfori kg/d BOD7atu COD Cr kok. Typpi Kiintoaine kok. Fosfori 24

25 8. YMPÄRISTÖNSUOJELUN VALVONTA Kunnan ympäristönsuojelun tehtävänä on taata puhdas, terveellinen, turvallinen ja luonnoltaan mahdollisimman monimuotoinen ympäristö kuntalaisille. Käytännössä tämä tapahtuu pääasiassa neuvonnan, valvonnan ja lupien avulla. Vuonna 2004 Kaarinan ja Piikkiön ympäristötoimien yhteistyö päättyi ja Piikkiön ympäristönsuojelu siirtyi Peimarin kuntaverkon yhteiseen ympäristötoimeen. Vuoden 2004 aikana valvontakäyntejä tehtiin yhteensä noin 165, joista noin sata kohdistui Kaarinan alueelle. Kaarinalaisten yhteydenotot ympäristövalvontaan vuonna 2004 kpl jätehuoltovalitukset 13 roskaamisvalitukset 40 jätevesistä johtuvat valitukset 5 muut 24 yhteensä Ympäristöluvanvaraiset toiminnat Kaarinassa Ympäristölainsäädäntö muuttui vuonna Tämä aiheutti myös ympäristölupakäytännössä muutoksen. Uusi ympäristölupa velvoittaa vanhaa tehokkaammin ympäristövaikutusten arvioimiseen, hallintaan sekä seurantaan parhaan mahdollisen tekniikan avulla. Vuonna 2004 ympäristölautakunta myönsi uusia ympäristölupia 4 kappaletta. Ympäristökeskus luvitti kaksi Kaarinan alueella tapahtuvaa toimintoa. Voimassaolevat ympäristöluvat Kaarinan alueella vuonna 2004 kpl yhteensä, (joista ennen vuotta 2000 myönnetyt) eläinsuojat 4 (1) elintarviketeollisuus 2 romuliikkeet 1(1) huoltoasemat 14 (3) energiantuotantolaitokset 3 (1) teollisuus 5 (3) saastuneiden maiden käsittely 3 (2) jätteidenkäsittely 5 (3) murskaus 4 (3) moottoriradat ja lentokentät 3 (2) yhteensä Jätehuollon järjestäminen on asukkaiden velvollisuus Kaarinassa on käytäntönä niin sanottu sopimusperusteinen jätehuolto, jota valvoo ympäristönsuojeluviranomainen. Jokaisen kiinteistön on tehtävä sopimus jätteiden kuljettamisesta rekisteröityneen jätteenkuljetusyrityksen kanssa. Kiinteistöllä tulee olla jäteastia vähintään sekajätteelle, mutta jos taloyhtiön asuinhuoneistomäärä on yli neljä, on keräysastia oltava myös pa 25

26 perille, lasille ja metallille. Yli kymmenen asunnon kiinteistöllä on oltava astia edellisten lisäksi myös eloperäiselle jätteelle. Biojätteet on mahdollista keräyksen sijaan kompostoida kiinteistöllä. Jos kiinteistöllä ei ole hyötyjätteen erilliskeräystä, kierrätettävät jätejakeet tulee viedä Turun seudun jätehuolto Oy:n ylläpitämiin kierrätyspisteisiin Kierrätetyt hyötyjätteet ja ongelmajätekeräys Kierrätyspisteitä on Kaarinan alueella yhteensä 12 kappaletta. Jokaisessa pisteessä on neljä astiaa eri jakeille. Astioista huolehtii Turun Seudun Jätehuolto Oy ja käytännön tyhjennyksiä suorittaa Lassila & Tikanoja ja Sita. Tämän lisäksi UFF:lla ja Pelastusarmeijalla on vaatteiden keräysastioita monilla kierrätyspisteillä. Lassila & Tikanoja keräsi vuonna 2004 Kaarinan hyötyjätepisteistä 28 tonnia metallia ja 25 tonnia lasia sekä paperia 165 tonnia. Keräyksiä Kaarinassa suorittaa myös Sita, jolta ei saatu keräystietoja tähän raporttiin. Turun Seudun jätehuollon mukaan vuonna 2004 on lasia kerätty yhteensä kiloa Kaarinan alueelta. Kerätty paperi toimitetaan Paperinkeräys Oy:lle, jonka vuoden 2004 tilastot eivät ole valmistuneet, mutta vuonna 2003 Paperinkeräys Oy sai talteen Kaarinan alueelta kotikeräyspaperia, kartonkia, voimapaperia, toimistopaperia ym. paperijätettä yhteensä 1904,47 tonnia. Tämä on asukasta kohden 90,04 kiloa. UFF:n keräämä vaatemäärä vuonna 2004 oli kiloa. Ongelmajätteitä saatiin asukkailta talteen jäteasemilla sekä ongelmajäteauton keräyksin 29,8 tonnia, josta akkuja oli 16,3 tonnia Sekajätteet Sekajätteet kuljetetaan joko Orikedon vastaanottoasemalle tai Topinojan jäteasemalle. Seuraavassa kuviossa on jätteiden määrät pääjakeittain vuosilta 2003 ja Kaarinasta Topinojan jätekeskukseen ja Orikedon polttolaitokseen tulleet jätemäärät 2003 ja , , ,00 tonnia 1 500, ,00 500,00 0,00 Sekajäte (Oriketo) Erityisjäte (Oriketo) Sekajäte Erityisjäte Rakennusjäte Eloperäinen jäte läjitys Liev. pilaant. maa v ,94 16, ,86 297,44 449,50 0,00 642,12 332,54 22,22 7,38 v ,00 14, ,75 158,70 287,16 10,54 0,00 305,14 20,88 37,86 Lietteet Asbesti Maa ja kiviaines 26

27 Hyötykäyttöön menneet jakeet, Topinoja ja Oriketo 300,00 250,00 200,00 tonnia 150,00 100,00 50,00 0,00 Metalli Keräyspaperi ja pahvi Risut Haravointijäte Puujäte Kannot Kyllästetty puu Eloperäinen jäte Ylijäämämaa v ,12 2,60 64,58 26,12 270,78 4,76 6,46 22,88 9,42 v ,48 0,00 30,84 0,00 157,70 1,68 5,92 80,92 101, Kierrätyskeskus Ekokaarina Kaarinan Kierrätyskeskus Ekokaarina on Kaarinan Työttömät ry:n varainhankintaan perustettu toiminto. Kierrätyskeskuksen tukijoita ovat olleet muun muassa RAY, Varsinais Suomen TE Keskus, Kaarinan kaupunki sekä Kaarinan seurakunta. Kierrätystoiminnan tiloina on Kaarinassa Koristontiellä toimiva Ekotori ja Asianajajankadulla sijaitseva sähkö ja elektroniikkaromun (SER) käsittelyasema. Ekotori ottaa vastaan omistajalleen tarpeettomaksi käyneitä ehjiä tavaroita ja myy niitä eteenpäin. Epäkuntoisia korjauskelpoisia otetaan myös vastaan. Korjaamisen ja kunnostuksen jälkeen nekin voidaan välittää halukkaille ostajille. Koristontielle on tullut tuhansia huonekaluja ja muuta kodin käyttötavaraa, joista ei ole pidetty varsinaista tilastoa. Kierrätyksestä on myyty korjattuna ja huollettuna käyttöön satoja televisioita, pesukoneita, ATK laitteita ja muuta kodin elektroniikkaa sekä urheiluvälineitä ja polkupyöriä. Myös erilaisia huonekaluja ja vaatteita sekä valaisimia, tauluja, mattoja muuta tavaraa on välitetty eteenpäin. Korjauskelvottomat tavarat on purettu ja materiaalit ovat menneet kierrätykseen tai energiajätteeksi. SER vastaanottoasemalla otetaan vastaan käytöstä poistettua elektroniikkaa ja kylmälaitteita, jotka kuuluvat myös tuottajavastuun piiriin. Laitteet puretaan ja kierrätyskelpoinen materiaali toimitetaan jatkokäsittelyyn. Kierrätyskeskuksen ja SER romu aseman asiakkaita ovat kaikki lähialueen kuntien ja kaupunkien asukkaat. 27

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ tammikuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli tammikuussa hyvä Kaarinassa sekä Paraisilla ja tyydyttävä Turun

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ tammikuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli tammikuussa muilla mittausasemilla tyydyttävä, paitsi ssa ja

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ joulukuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli joulukuussa hyvä ssa, Kaarinassa sekä Paraisilla ja tyydyttävä

Lisätiedot

heinäkuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

heinäkuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ heinäkuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus heinäkuussa oli ssa hyvä ja muilla mittausasemilla tyydyttävä. Ilmanlaatu luokiteltiin heikoimmillaan

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ elokuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus elokuussa oli ssa ja Turun Orikedolla hyvä ja muilla mittausasemilla tyydyttävä. Ilmanlaatu luokiteltiin

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ syyskuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli syyskuussa Turun Kauppatorilla, Raisiossa sekä Paraisilla tyydyttävä

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ marraskuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli marraskuussa hyvä Raisiossa, Kaarinassa sekä Paraisilla ja

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ elokuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli elokuussa kaikilla muilla asemilla hyvä, paitsi Paraisilla tyydyttävä.

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ maaliskuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli maaliskuussa muilla mittausasemilla tyydyttävä, paitsi Paraisilla

Lisätiedot

maaliskuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

maaliskuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ maaliskuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus maaliskuussa oli ssa tyydyttävä tai välttävä ja muilla asemilla tyydyttävä lukuun ottamatta

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ kesäkuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli kesäkuussa kaikilla muilla asemilla hyvä, paitsi Paraisilla tyydyttävä.

Lisätiedot

lokakuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

lokakuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ lokakuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus lokakuussa oli Turun Kauppatorilla tyydyttävä ja kaikilla muilla mittausasemilla hyvä. Orikedon

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ helmikuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli helmikuussa hyvä Kaarinassa sekä Paraisilla ja tyydyttävä Turun

Lisätiedot

syyskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

syyskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ syyskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus syyskuussa oli kaikilla mittausasemilla tyydyttävä. Ilmanlaatu luokiteltiin heikoimmillaan erittäin

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ marraskuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus marraskuussa oli kaikilla muilla mittausasemilla hyvä, paitsi Turun Kauppatorilla tyydyttävä.

Lisätiedot

tammikuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

tammikuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ tammikuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus tammikuussa oli kaikilla asemilla hyvä. Ilmanlaatu luokiteltiin heikoimmillaan ksi ssa ja välttäväksi

Lisätiedot

marraskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

marraskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ marraskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus marraskuussa oli ssa ja Paraisilla hyvä, ssa hyvä tai tyydyttävä ja muilla mittausasemilla

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ joulukuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus joulukuussa oli kaikilla muilla mittausasemilla hyvä, paitsi Turun Kauppatorilla tyydyttävä.

Lisätiedot

maaliskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

maaliskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ maaliskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Maaliskuussa hengitysilmaa heikensi katupöly. Hengitysilman tavallisin laatuluokitus maaliskuussa oli ssa välttävä, Turun Kauppatorilla

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ tammikuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus tammikuussa oli ssa, ssa, Turun Orikedolla ja Paraisilla hyvä. ssa tavallisin laatuluokitus

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ maaliskuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli maaliskuussa kaikilla muilla asemilla tyydyttävä, paitsi Paraisilla

Lisätiedot

LEIRITOIMINNAN YMPÄRISTÖKÄSIKIRJA YMPÄRISTÖTOIMINTOJEN KARTOITUSLOMAKE. Järjestävä taho Leirin nimi Vierailun ajankohta 1. LEIRIN PERUSTIEDOT

LEIRITOIMINNAN YMPÄRISTÖKÄSIKIRJA YMPÄRISTÖTOIMINTOJEN KARTOITUSLOMAKE. Järjestävä taho Leirin nimi Vierailun ajankohta 1. LEIRIN PERUSTIEDOT LEIRITOIMINNAN YMPÄRISTÖKÄSIKIRJA YMPÄRISTÖTOIMINTOJEN KARTOITUSLOMAKE Järjestävä taho Leirin nimi Vierailun ajankohta 1. LEIRIN PERUSTIEDOT Osallistujamäärä alle 20 Leirialue nimi (leiriläiset) 2050 koko

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ tammikuussa 2018 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli tammikuussa hyvä kaikilla muilla asemilla, paitsi Turun Kauppatorilla

Lisätiedot

heinäkuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

heinäkuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ heinäkuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli heinäkuussa kaikilla asemilla hyvä. Tunti-indeksillä määriteltynä

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ kesäkuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli kesäkuussa kaikilla muilla asemilla hyvä, paitsi Paraisilla tyydyttävä.

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ helmikuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli helmikuussa muilla mittausasemilla hyvä, paitsi Turun Kauppatorilla

Lisätiedot

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio 1.12.211 Janne Suomela Varsinais-Suomen päävesistöalueet Kiskonjoki Perniönjoki 147 km 2 Uskelanjoki 566 km 2 Halikonjoki

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ elokuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli elokuussa kaikilla asemilla hyvä. Tuntiindeksillä määriteltynä

Lisätiedot

HAMMASLAHDEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON

HAMMASLAHDEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON HAMMASLAHDEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2014 1 JOENSUUN VESI Hammaslahden jätevedenpuhdistamo VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2014 1. YLEISTÄ Hammaslahden jätevedenpuhdistamo

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ elokuussa 2019 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Tunti-indeksillä määriteltynä ilmanlaatu oli jokaisella asemalla hyvää vähintään 91 % ajasta. Vuorokausi-indeksin perusteella yleisin

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ huhtikuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli huhtikuussa kaikilla muilla asemilla tyydyttävä, paitsi Kaarinassa

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ toukokuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli toukokuussa kaikilla asemilla hyvä. Tunti-indeksillä määriteltynä

Lisätiedot

ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015

ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015 Kaupunkirakenteen toimiala Rakentaminen ja Ympäristö Yleistä Tähän raporttiin on koottu yhteenveto Jyväskylän keskustan ja Palokan mittausasemien

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ syyskuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli syyskuussa kaikilla asemilla hyvä. Tuntiindeksillä määriteltynä

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ tammikuussa 2019 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Tunti-indeksillä määriteltynä ilmanlaatu oli jokaisella asemalla hyvä vähintään 74 % ajasta. Vuorokausi-indeksin perusteella ilmanlaatu

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ helmikuussa 2018 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli helmikuussa tyydyttävä muilla asemilla, paitsi Turun Kauppatorilla

Lisätiedot

Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan.

Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan. TEKNISEN TOIMEN TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET 2014 TEKNINEN LAUTAKUNTA Tekninen hallinto Vastuuhenkilö: Rakennusmestari Tehtävän toiminta-ajatus: Teknisen toimeen sijoittuvan teknisen lautakunnan

Lisätiedot

www.pori.fi/porinjatehuolto Yhteistyössä ympäristön ja asukkaiden eduksi.

www.pori.fi/porinjatehuolto Yhteistyössä ympäristön ja asukkaiden eduksi. www.pori.fi/porinjatehuolto Yhteistyössä ympäristön ja asukkaiden eduksi. Porin kierrätyskeskus Savipajakatu 8, 860 Pori (Tiiliruukki) Asiakaspalvelu: puh. 0 6 56 Avoinna: maanantai tiistai, torstai 9

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ joulukuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli joulukuussa hyvä kaikilla asemilla. Tunti-indeksillä määriteltynä

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ syyskuussa 2018 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli syyskuussa hyvä Raisiossa, Naantalissa ja Kaarinassa. Paraisilla

Lisätiedot

ENON JÄTEVEDENPUHDISTAMON VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2018

ENON JÄTEVEDENPUHDISTAMON VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2018 ENON JÄTEVEDENPUHDISTAMON VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 218 1 JOENSUUN VESI Enon jätevedenpuhdistamo VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 218 1. YLEISTÄ Enon taajaman jätevedenpuhdistamo on tyypiltään biologis-kemiallinen

Lisätiedot

2.2.1. Viemäröinti ja puhdistamo

2.2.1. Viemäröinti ja puhdistamo 2.2. JALASJÄRVEN KUNTA 2.2.1. Viemäröinti ja puhdistamo Jalasjärven kunnan 8 281 asukkaasta 3 5 on liittynyt kunnallisen viemäriverkoston piiriin. Viemäriverkostoon piiriin kuuluu lisäksi juustola, kenkätehdas,

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ toukokuussa 2018 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli toukokuussa tyydyttävä kaikilla asemilla. Tunti-indeksillä määriteltynä

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

TURUN SEUDUN JÄTEHUOLTO OY JÄTTEEN ENERGIAHYÖTYKÄYTÖN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI

TURUN SEUDUN JÄTEHUOLTO OY JÄTTEEN ENERGIAHYÖTYKÄYTÖN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI TURUN SEUDUN JÄTEHUOLTO OY JÄTTEEN ENERGIAHYÖTYKÄYTÖN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI TYÖPAJA 2, HANKEKUVAUS VE1 HANKEKUVAUS VE2 HANKEKUVAUS VE0A JA VE0B ARVIOINTIMENETELMÄT Herkkyys Alhainen Keskisuuri

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ kesäkuussa 2018 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli kesäkuussa hyvä kaikilla muilla asemilla paitsi Paraisilla välttävä.

Lisätiedot

TURUN SEUDUN JÄTEHUOLTO OY JÄTTEEN ENERGIAHYÖTYKÄYTÖN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI

TURUN SEUDUN JÄTEHUOLTO OY JÄTTEEN ENERGIAHYÖTYKÄYTÖN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI TURUN SEUDUN JÄTEHUOLTO OY JÄTTEEN ENERGIAHYÖTYKÄYTÖN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI TYÖPAJA 1 14.5.2012 Eero Parkkola etunimi.sukunimi@ramboll.fi 14.5.2012 JÄTEVOIMALAN YVA YVA-MENETTELYN KULKU Arviointimenettelyn

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ huhtikuussa 2018 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli huhtikuussa tyydyttävä kaikilla asemilla. Tunti-indeksillä määriteltynä

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ marraskuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli marraskuussa kaikilla muilla asemilla hyvä, paitsi Turun Kauppatorilla

Lisätiedot

Laukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Laukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Laukaan energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Laukaan energiatase 2010 Öljy 354 GWh Puu 81 GWh Teollisuus 76 GWh Sähkö 55 % Prosessilämpö 45 % Rakennusten lämmitys 245 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ maaliskuussa 2018 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli maaliskuussa tyydyttävä muilla asemilla, paitsi Turun Kauppatorilla

Lisätiedot

Ympäristöriskianalyysit 1/7 Jätevedet Kyllä Osittain Ei

Ympäristöriskianalyysit 1/7 Jätevedet Kyllä Osittain Ei Ympäristöriskianalyysit 1/7 Jätevedet Kyllä Osittain Ei 1. Tunnetaanko tilalla muodostuvien jätevesien laatu ja niille soveltuvat käsittelymenetelmät? 2. Toimiiko asuinrakennusten jätevesien käsittely

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ joulukuussa 2018 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli joulukuussa hyvä kaikilla asemilla, paitsi Turun Kauppatorilla,

Lisätiedot

TUUPOVAARAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2018

TUUPOVAARAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2018 TUUPOVAARAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 218 JOENSUUN VESI Tuupovaaran jätevedenpuhdistamo 1 VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 218 1. YLEISTÄ Tuupovaaran taajaman jätevedet puhdistetaan

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus

Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus Aurajoen virtaa seminaari Aurajoen nykyisyydestä ja tulevasta Lieto 28.11.213 Sari Koivunen biologi www.lsvsy.fi Sisältö: Aurajoen ja Aurajoen vesistöalueen yleiskuvaus

Lisätiedot

Riihikosken jätevedenpuhdistamo

Riihikosken jätevedenpuhdistamo PÖYTYÄN KUNTA Riihikosken jätevedenpuhdistamo Sulkemissuunnitelma FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 29.4.2016 P29958 Sulkemissuunnitelma Tomi Kallio 29.4.2016 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 1 2 PUHDISTAMON

Lisätiedot

LOIMAAN KAUPUNGIN TALOUSARVIO LOIMAAN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLIIKELAITOKSEN KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010

LOIMAAN KAUPUNGIN TALOUSARVIO LOIMAAN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLIIKELAITOKSEN KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 LOIMAAN KAUPUNGIN TALOUSARVIO 2010 1 LOIMAAN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLIIKELAITOKSEN KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet 2010 Kaupunginvaltuuston hyväksymät Loimaan kaupungin

Lisätiedot

Kiertokapula Oy. 13 kunnan omistama jätehuoltoyhtiö. 5 jätteidenkäsittelyaluetta 1 käytössä oleva loppusijoitusalue

Kiertokapula Oy. 13 kunnan omistama jätehuoltoyhtiö. 5 jätteidenkäsittelyaluetta 1 käytössä oleva loppusijoitusalue Kiertokapula Oy 13 kunnan omistama jätehuoltoyhtiö 5 jätteidenkäsittelyaluetta 1 käytössä oleva loppusijoitusalue Jätehuolto Jätehuollon järjestäminen Jätteiden käsittely Jätteiden hyödyntämisen edistäminen

Lisätiedot

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HUHTIKUUSSA Väliraportti nro

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HUHTIKUUSSA Väliraportti nro AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HUHTIKUUSSA 2019 Väliraportti nro 15-19-3246 Lähetämme oheisena Aurajoesta ja Vähäjoesta 9.4.2019 otettujen vesinäytteiden tutkimustulokset. Aurajoen varrella olevien jätevedenpuhdistamoiden

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen

Lisätiedot

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät Veera-hankkeen loppuseminaari 2.11.216 Janne Suomela Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Esityksen sisältö Yleistä alueen joista Jokien

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Paraisten kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E25480.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Paraisten kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E25480.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET VUOSILLE 2013-2030 Vedenhankinta Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston Saneerataan Paraisten kaupunginosan vesijohtoverkostoa samassa yhteydessä

Lisätiedot

Äänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Äänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Äänekosken energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Äänekosken energiatase 2010 Öljy 530 GWh Turve 145 GWh Teollisuus 4040 GWh Sähkö 20 % Prosessilämpö 80 % 2 Mustalipeä 2500 GWh Kiinteät

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN. 2 LUKU: Jätevedet

KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN. 2 LUKU: Jätevedet KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN YMPA RISTO NSUOJELUMA A RA YKSET 2 LUKU: Jätevedet Sisällys 2. LUKU: JÄTEVEDET... 3 3 Jätevesien käsittely viemäriverkoston ulkopuolella... 3 1. Jätevesien

Lisätiedot

Porvoon jalostamon ympäristötulos

Porvoon jalostamon ympäristötulos Porvoon jalostamon ympäristötulos 2015 Sisältö Syötöt ja tuotanto Käytetyt polttoaineet Päästöt ilmaan Päästöt veteen Jäähdytysvesi Jätteet Energiatehokkuus Ympäristöinvestoinnit Vaikutukset ympäristöön

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HELMIKUUSSA Väliraportti nro

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HELMIKUUSSA Väliraportti nro AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HELMIKUUSSA 2017 Väliraportti nro 15-17-1220 Oheisena lähetetään Aurajoesta ja Vähäjoesta 6.2.2017 otettujen vesinäytteiden tutkimustulokset. Aurajoki oli paikoitellen jäässä.

Lisätiedot

Vapaa-ajan asuntojen jätehuolto Kaskisten kalarantapäivät / Merja Rosendal

Vapaa-ajan asuntojen jätehuolto Kaskisten kalarantapäivät / Merja Rosendal Vapaa-ajan asuntojen jätehuolto Kaskisten kalarantapäivät 30.6.2018 / Merja Rosendal TIETOA YHTIÖSTÄ Kahdeksan kunnan vuonna 1996 perustama jätelaitos Jurva liitetty Kurikkaan 2009 Pinta-ala 4825 km 2

Lisätiedot

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen

Lisätiedot

KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region)

KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region) KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region) Ympäristönsuojelutarkastaja Kuopio, 29.11.2010 YMPÄRISTÖHALLINTO SUOMESSA ALUEHALLINTOVIRAS TOT - Ympäristölupien

Lisätiedot

ENON TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON

ENON TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON ENON TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2014 1 JOENSUUN VESI Enon taajaman jätevedenpuhdistamo VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2014 1. YLEISTÄ Enon taajaman jätevedenpuhdistamo

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2010. 16.1.2012 Alatunniste 1

Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2010. 16.1.2012 Alatunniste 1 Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 21 16.1.212 Alatunniste 1 Liikenne 16.1.212 Alatunniste 2 Liikenteen päästöt ajoneuvoluokittain khk-päästöt (1 t CO 2- ekv.) 18 16 14 12 1 8 6 4 2 9 1 2 3 4 5 6 7

Lisätiedot

Kierrätystä ja hyötykäyttöä

Kierrätystä ja hyötykäyttöä Kierrätystä ja hyötykäyttöä Oulun Jätehuolto Oulun Jätehuolto on Oulun kaupungin liikelaitos, joka vastaa toimialueellaan jätteenkäsittelystä, kuljetusten toimivuudesta ja jäteneuvonnasta. Oulun Jätehuollon

Lisätiedot

Haja-asutusalueiden jätehuolto tienpitäjän näkökulmasta Haja-asutusalueiden jätehuolto -seminaari 2.2.2005 Kuopio

Haja-asutusalueiden jätehuolto tienpitäjän näkökulmasta Haja-asutusalueiden jätehuolto -seminaari 2.2.2005 Kuopio 1 Haja-asutusalueiden jätehuolto tienpitäjän näkökulmasta Haja-asutusalueiden jätehuolto -seminaari 2.2.2005 Kuopio Ympäristövastaava Airi Muhonen / Tiehallinto, Savo-Karjalan tiepiiri 2 Levähdys- ja pysäköimisalueet

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Auran kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25339.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Auran kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25339.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) VESIHUOLLON KEHITTÄMISTOIMENPITEET VUOSILLE 2012-2035 Vedenhankinta Kehittämiskohde Tarve Toimenpiteet Toteuttaja Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston kunnossapito

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Keski Suomen energiatase Keski Suomen Energiatoimisto

Keski Suomen energiatase Keski Suomen Energiatoimisto Keski Suomen energiatase 2012 Keski Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 10.2.2014 Sisältö Keski Suomen energiatase 2012 Energiankäytön ja energialähteiden kehitys Uusiutuva

Lisätiedot

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA Väliraportti nro

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA Väliraportti nro AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA 2018 Väliraportti nro 15-18-5852 Oheisena lähetetään Aurajoesta ja Vähäjoesta 31.7.2018 otettujen vesinäytteiden tutkimustulokset. Aurajoen varrella olevien jätevedenpuhdistamoiden

Lisätiedot

Helsingin seudun ympäristöpalvelut. Vuosina ENERGIANTUOTANTO ENERGIANKULUTUS KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT. Lisätiedot:

Helsingin seudun ympäristöpalvelut. Vuosina ENERGIANTUOTANTO ENERGIANKULUTUS KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT. Lisätiedot: Helsingin seudun ympäristöpalvelut ENERGIANTUOTANTO ENERGIANKULUTUS KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT Vuosina 2009 2016 Lisätiedot: johannes.lounasheimo@hsy.fi 1. HSY 2. VESIHUOLTO 3. JÄTEHUOLTO dia 6 dia 35 dia

Lisätiedot

No 372/17 LAPPEENRANNAN NUIJAMAAN JÄTEVEDENPUHDISTA- MON VELVOITETARKKAILUN VUOSIYHTEENVETO Lappeenrannassa 24. päivänä helmikuuta 2017

No 372/17 LAPPEENRANNAN NUIJAMAAN JÄTEVEDENPUHDISTA- MON VELVOITETARKKAILUN VUOSIYHTEENVETO Lappeenrannassa 24. päivänä helmikuuta 2017 No 372/17 LAPPEENRANNAN NUIJAMAAN JÄTEVEDENPUHDISTA- MON VELVOITETARKKAILUN VUOSIYHTEENVETO 2016 Lappeenrannassa 24. päivänä helmikuuta 2017 Johanna Kaarlampi tutkija SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ... 3 2 KUORMITUSTARKKAILU

Lisätiedot

Kaupunginhallitus 114 25.02.2013

Kaupunginhallitus 114 25.02.2013 Kaupunginhallitus 114 25.02.2013 Vastine Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Konnunsuon vankilan jätevedenpuhdistamon ympäristölupamääräysten tarkistamispäätöksestä Vaasan hallinto-oikeudelle jätettyihin

Lisätiedot

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010 Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010: Päästökuvioita Kasvihuonekaasupäästöt Tamperelaisesta energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden

Lisätiedot

Porvoon jalostamon ympäristötulos 2017

Porvoon jalostamon ympäristötulos 2017 Porvoon jalostamon ympäristötulos 2017 Soihdutusmäärä laski hieman vuodesta 2016 Normaalivuodeksi suuri soihdutusmäärä johtui huolloista ja käyntihäiriöistä jalostamolla. Soihdutuksiin liittyen saatiin

Lisätiedot

Nykyisen ympäristöohjelman toteutumisen arviointi. Lounais-Suomen ympäristöohjelma seminaari 10.4.2013 Nina Myllykoski, Varsinais-Suomen ELY-keskus

Nykyisen ympäristöohjelman toteutumisen arviointi. Lounais-Suomen ympäristöohjelma seminaari 10.4.2013 Nina Myllykoski, Varsinais-Suomen ELY-keskus Nykyisen ympäristöohjelman toteutumisen arviointi Lounais-Suomen ympäristöohjelma seminaari 10.4.2013 Nina Myllykoski, Varsinais-Suomen ELY-keskus Ympäristöohjelman 2010 2013 toteutuminen Alueiden käyttö

Lisätiedot

1 Vaikutusalueen herkkyys yhdyskuntarakenteen kannalta

1 Vaikutusalueen herkkyys yhdyskuntarakenteen kannalta Ympäristövaikutusten arviointiohjelma 19.2.2019 1 (11) 1 Vaikutusalueen herkkyys yhdyskuntarakenteen kannalta Kuva 1.1. Hankkeen vaikutusten yhdyskuntarakenteeseen arvioidaan ulottuvan enintään kilometrin

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 19 1998 ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7)

Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7) Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7) Yhteenveto Elintarviketeollisuusliiton vuonna 2007 toteuttamasta ympäristökyselystä Elintarviketeollisuusliitto kokosi vuonna 2006 ensimmäisen teollisuuden yhteisen

Lisätiedot

Lead Facility Services Globally. ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa

Lead Facility Services Globally. ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa TOIMINNALLASI ON ISO VAIKUTUS YMPÄRISTÖÖN Suurin osa ympäristövaikutuksista syntyy kiinteistöjen käytönaikaisista päivittäisistä toiminnoista,

Lisätiedot

Helsingin seudun ympäristöpalvelut. Vuosina ENERGIANTUOTANTO ENERGIANKULUTUS KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT. Lisätiedot:

Helsingin seudun ympäristöpalvelut. Vuosina ENERGIANTUOTANTO ENERGIANKULUTUS KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT. Lisätiedot: Helsingin seudun ympäristöpalvelut ENERGIANTUOTANTO ENERGIANKULUTUS KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT Vuosina 2009 2015 Lisätiedot: johannes.lounasheimo@hsy.fi 1. HSY 2. VESIHUOLTO 3. JÄTEHUOLTO dia 6 dia 35 dia

Lisätiedot

Kaukolämmön tuotanto Suomessa ja Saarijärvellä

Kaukolämmön tuotanto Suomessa ja Saarijärvellä Kaukolämmön tuotanto Suomessa ja Saarijärvellä 1 Lämmityksen markkinaosuudet Asuin- ja palvelurakennukset Lämpöpumppu: sisältää myös lämpöpumppujen käyttämän sähkön Sähkö: sisältää myös sähkökiukaat ja

Lisätiedot

Liikenneväylät kuluttavat

Liikenneväylät kuluttavat Liikenneväylät kuluttavat Suuri osa liikenteen aiheuttamasta luonnonvarojen kulutuksesta johtuu liikenneväylistä ja muusta infrastruktuurista. Tie- ja rautatieliikenteessä teiden ja ratojen rakentamisen

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä

Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Energia 2009 Kivihiilen kulutus Kivihiilen kulutus 2009, ensimmäinen neljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Kivihiiltä käytettiin vuoden 2009 tammi-maaliskuussa

Lisätiedot

HSY:n jätehuollon vuositilasto 2014

HSY:n jätehuollon vuositilasto 2014 HSY:n jätehuollon vuositilasto 214 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority Helsingin seudun ympäristöpalvelut

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO 1. LAITOKSEN TOIMINTA YMPÄRISTÖN TARKKAILU

SISÄLLYSLUETTELO 1. LAITOKSEN TOIMINTA YMPÄRISTÖN TARKKAILU SISÄLLYSLUETTELO 1. LAITOKSEN TOIMINTA... 2 2. YMPÄRISTÖN TARKKAILU 2013... 2 2.1 Vuoden 2013 mittauksista/tutkimuksista valmistuneet raportit... 3 2.2 Päästöt ilmaan... 3 2.3 Päästöt veteen... 4 2.4 Ilmanlaadun

Lisätiedot

Jäteveden ja purkuvesistön mikrobitutkimukset kesällä 2016

Jäteveden ja purkuvesistön mikrobitutkimukset kesällä 2016 Tutkimusraportti 121 / 2017 Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy Nenäinniemen puhdistamo Jäteveden ja purkuvesistön mikrobitutkimukset kesällä 2016 Nab Labs Oy Arja Palomäki Sisällys 1 TUTKIMUKSEN TAUSTA...

Lisätiedot

Ekologisesti kestävä kehitys

Ekologisesti kestävä kehitys Toimintaympäristön tila Espoossa 218 Ekologisesti kestävä kehitys TYT, Ympäristökeskus, Leena Sjöblom Lähteet: HSY, Energiateollisuus, Trafi, Caruna, Espoon kaupunki 24.4.218 Ekologisesti kestävä kehitys

Lisätiedot