Jyväskylän ilmastostrategia - päästöjen kehittyminen ja vähentämismahdollisuudet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Jyväskylän ilmastostrategia - päästöjen kehittyminen ja vähentämismahdollisuudet"

Transkriptio

1 Jyväskylän ilmastostrategiatyöryhmä Electrowatt-Ekono Oy

2 1 STRATEGIATYÖN TAVOITTEET JA SITOUTUMINEN Jyväskylän kaupungissa koottiin ympäristöviraston aloitteesta toukokuussa 2003 työryhmä, joka otti tehtäväkseen ilmastostrategian laatimisen Jyväskylän kaupungille siten, että strategian tavoitteisiin sitoutuisi Jyväskylän kaupunki eri hallintokuntineen sekä muita keskeisiä toimijoita kaupungin alueella mahdollisimman laajasti. Työryhmä sai työnsä päätökseen maaliskuussa Strategian allekirjoittaneet tahot ovat sitoutuneet omassa toiminnassaan edistämään ilmastostrategian tavoitteita ja toteuttamaan strategiassa määriteltyjä toimenpiteitä mahdollisimman hyvin. Suomen kansallisena tavoitteena on, että kasvihuonekaasupäästöt eivät vuosina ylitä keskimäärin vuoden 1990 tasoa. Jyväskylän kaupungin ilmastostrategian keskeisenä tavoitteena on saavuttaa vastaava tavoite Jyväskylän kaupungin alueella. Pitkällä tähtäimellä pyritään alentamaan kaupungin kasvihuonekaasupäästöjä vuoden 1990 tasosta. JYVÄSKYLÄ, MAALISKUU 2004 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI, KESKUSHALLINTO JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI, YMPÄRISTÖVIRASTO JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI, TEKNINEN PALVELUKESKUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI, TILAPALVELU JYVÄSKYLÄN ENERGIATUOTANTO OY JYVÄSKYLÄN ENERGIA OY KESKI-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS JYVÄSKYLÄN LIIKENNE OY MUSTANKORKEA OY JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO JYKES OY FORTUM POWER AND HEAT OY, JYVÄSKYLÄ TIEHALLINTO, KESKI-SUOMEN TIEPIIRI SENAATTI-KIINTEISTÖT, KESKI-SUOMEN ALUE KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI

3 2 Tiivistelmä Jyväskylän ilmastostrategian tavoitteena on, että kasvihuonekaasupäästöjen taso Jyväskylässä on enintään vuoden 1990 tasolla keskimäärin vuosina vastaten Suomen kansallista tavoitetta. Lisäksi tavoitteena on vähentää päästöjä pitkällä tähtäimellä. Päästöjä hallitaan joko paikallisin toimin ja/tai päästömarkkinoita sekä joustomekanismeja hyödyntäen. Strategia pohjautuu nykyisten, jo käytännössä päätettyjen, pääosin ilmastopoliittisten toimien tehokkaaseen toteuttamiseen, sekä tässä yhteydessä määriteltyihin ja ideoituihin uusiin lisätoimenpiteisiin päästöjen vähentämiseksi. Nykyiset toimet päästöjen vähentämiseksi sekä uudet toimet, joihin Jyväskylän kaupunki voi vaikuttaa omin päätöksin, on koottu varsinaiseen raporttiin. Muiden, keskeisesti strategiaprosessissa mukana olleiden tahojen määrittelemät uudet, yksityiskohtaiset lisätoimet on koottu liitteeseen päätöksentekoprosessia ajatellen. Lisäksi useat muut toimijat ovat sitoutuneet strategian päätavoitteisiin määrittelemättä toistaiseksi omia lisätoimenpiteitä. Tavoitteena strategiaprosessin jatkossa on sitouttaa myös muita toimijoita. Strategiasta laaditaan seurantaraportti vuonna Strategian toteuttaminen alentaisi kasvihuonekaasupäästöjä merkittävästi sekä nykytasoon että nykytoimenpiteisiin perustuvaan päästökehitykseen verrattuna. Koska nykytaso on jo perusvuoden 1990 tasoa alhaisempi, strategian päätavoitteen saavuttaminen vuoden 1990 päästötason säilyttäminen on Jyväskylässä mahdollista kaupungin kasvusta huolimatta vuoteen 2010 mennessä. Päästötasoa on mahdollista myös alentaa vuoden 1990 tasosta. Keskeisimmin päästökehitykseen vaikuttavat ratkaisut energiantuotannossa ja kulutuksessa. Vuoden 2000 päästötaso on 0,75 miljoonaa tonnia, kun kaikki kasvihuonekaasupäästöt on muunnettu vastaamaan hiilidioksidia. Strategian toteuttaminen alentaisi päästöt Jyväskylässä tasolle 0,64 Mt vuonna 2010 ja 0,69 Mt vuonna Vastaavat arvot nykytoimenpiteiden pohjalta arvioituina ovat 0,75 Mt vuonna 2010 ja 0,95 Mt vuonna 2020.

4 3 Sisällysluettelo 1 STRATEGIATYÖN TAUSTA JA TAVOITTEET ILMASTONMUUTOS, ILMASTOPOLITIIKKA JA PAIKALLISTASO ILMASTONMUUTOS PÄÄSTÖJEN VÄHENNYSTARVE ALUE- JA PAIKALLISTASON ROOLI SUOMEN ILMASTOSTRATEGIA PÄÄSTÖT JA NIIDEN KEHITTYMINEN PÄÄSTÖJEN KEHITTYMINEN PÄÄSTÖKEHITYKSEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMISMAHDOLLISUUDET PAIKALLISET TOIMET EU:N PÄÄSTÖKAUPPA JA JOUSTOMEKANISMIT ILMASTOSTRATEGIAN TAVOITTEET JA TOIMENPITEET YLEISET TAVOITTEET ENERGIAN KÄYTTÖ ELINKEINOELÄMÄ JA TEOLLISUUS KAAVOITUS JA YHDYSKUNTARAKENNE JÄTE- JA VESIHUOLTO ILMASTOSTRATEGIAN TOTEUTTAMINEN JA SEURANTA...19 LIITE 1: Muiden organisaatioiden määrittelemät lisätoimenpiteet LIITE 2: Energia-, liikenne- ja jätesektorin keskeinen tausta-aineisto

5 4 1 STRATEGIATYÖN TAUSTA JA TAVOITTEET Jyväskylä on pääkaupunkiseudun, Tampereen, Turun ja Oulun ohella Suomen keskeisiä kasvukeskuksia. Kaupungin väkiluku kasvaa noin tuhannella asukkaalla vuodessa ja myös seutukunnalle muuttaa noin tuhat uutta asukasta vuosittain. Kaupungin ja seutukunnan kehityksessä myös ilmastopolitiikalle tulee luoda rooli. Etenkin kaupungin kasvun takia kasvihuonekaasupäästöjen hallitseminen on haaste. 1 Tässä työssä on määritelty ilmastostrategia Jyväskylän kaupungille sekä strategian tavoitteisiin sitoutuville muille toimijoille kaupungissa. Strategian tavoitteena on, että eri tahot ja toimijat Jyväskylässä sitoutuvat strategian periaatteisiin. Jyväskylän kaupungin ja muiden toimijoiden sitoutuminen ylintä johtoa myöten on tärkeää, jotta strategia johtaisi käytännön toimiin. Nykyiset toimet päästöjen vähentämiseksi sekä uudet toimet, joihin Jyväskylän kaupunki voi keskeisesti vaikuttaa omin päätöksin, on koottu varsinaiseen raporttiin. Muiden, keskeisesti strategiaprosessissa mukana olleiden tahojen määrittelemät uudet, yksityiskohtaiset lisätoimet on koottu liitteeseen 1 päätöksentekoprosessia ajatellen. Lisäksi useat muut toimijat ovat sitoutuneet strategian päätavoitteisiin määrittelemättä toistaiseksi omia, uusia toimenpiteitä. Tavoitteena strategiaprosessin jatkossa on sitouttaa myös muita toimijoita. Strategiassa tunnistetaan ne keskeiset toimet, joilla Jyväskylässä päästöjä voidaan tehokkaasti hallita. Strategiatyön taustalla on runsaasti erilaisia selvityksiä ja taustamateriaalia, muun muassa vuonna 2002 laadittu Taustaselvitys ilmastostrategiaa varten. Taustaselvitysvaiheessa mukana oli myös Jyväskylän maalaiskunta. Strategian tehokas toteuttaminen vaatiikin elävää dialogia maalaiskunnan edustajien sekä eri toimijoiden kanssa myös laajemmin lähikunnissa. Strategian tavoitteena on varmistaa, että Jyväskylän kaupungin kasvihuonekaasupäästöt ovat korkeintaan vuoden 1990 tasolla keskimäärin vuosina Lisäksi tavoitteena vähentää kasvihuonekaasupäästöjä pidemmällä tähtäimellä. Suomen kansallisena tavoitteena on Kioton pöytäkirjan ja EU:n sisäisen taakanjaon mukaan säilyttää vuoden 1990 päästötaso keskimäärin vuosina Kuntatasoa ei kuitenkaan virallisesti sido vuoden 1990 päästötason saavuttaminen. Tavoitetta ei ole jyvitetty kunnittain. Strategian on ideoinut ja valmistellut työryhmä, jonka kokoonpano on ollut seuraava: Ilkka Halinen Osmo Rosti Timo Vuoriainen Ari Hämäläinen Olli Patrikainen Hannu Harju Esko Karvonen Jaakko Raunio Veikko Tissari Ari Lampinen Timo Sahi Niilo Frilander Kari Hämekoski Jyväskylän kaupunki, Kaupunkisuunnittelu ja kaavoitus, puheenjohtaja Jyväskylän kaupunki, Tekninen palvelukeskus, Hallintopalvelut Jyväskylän kaupunki, Tekninen palvelukeskus, Katu- ja puisto-osasto Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän Tilapalvelu Jykes Oy Jyväskylän Energia Oy/Jyväskylän Energiatuotanto Oy Keski-Suomen ympäristökeskus Jyväskylän liikenne Oy Mustankorkea Oy Jyväskylän yliopisto Jyväskylän kaupunki, ympäristövirasto Jyväskylän kaupunki, ympäristövirasto Electrowatt-Ekono Oy/Y&M Ympäristö ja Media Oy, sihteeri Konsulttina työssä on toiminut Electrowatt-Ekono Oy. Työryhmän sihteerinä on toiminut Kari Hä- 1 Tässä työssä kaupungin väestönkasvu on arvioitu suhteellisen suureksi, ks. Taulukko 1.

6 5 mekoski Electrowatt-Ekono Oy/Y&M Ympäristö ja Media Oy:stä. Lisäksi työryhmä on saanut runsaasti ideoita ja arvokasta tausta-aineistoa lukuisilta asiantuntijoilta ja toimijoilta Jyväskylässä. 2 ILMASTONMUUTOS, ILMASTOPOLITIIKKA JA PAIKALLISTASO 2.1 Ilmastonmuutos Eräät ilmakehän kaasut toimivat samaan tapaan kuin lasi kasvihuoneessa: ne päästävät auringon lyhytaaltoisen säteilyn maan pinnalle mutta vaikeuttavat lämpösäteilyksi muuttuneen energian pakenemista avaruuteen. Tämä luontainen kasvihuoneilmiö pitää elämän suotuisana maapallolla. Ilman sitä keskilämpötila maapallolla olisi -18 C. Nyt keskilämpötila maapallolla on +15 C. Ihmisen toiminta aiheuttaa huomattavasti kasvihuonekaasuja, jotka voimistavat kasvihuoneilmiötä. Kasvihuonekaasupäästöjä syntyy energiantuotannossa, liikenteessä, jätehuollossa, maa- ja metsätaloudessa sekä teollisuudessa. Tärkein ilmastonmuutosta kiihdyttävä kasvihuonekaasu on hiilidioksidi. Ilmasto on nykyisen käsityksen mukaan muuttumassa, ja muutoksesta on todennäköisesti seurauksena lukuisia, pääosin haitallisia sekä osin ennalta arvaamattomia, laajamittaisia vaikutuksia. Niihin liittyy huomattavia epävarmuuksia. Ilmastonmuutos on nykykäsityksen mukaan yksi keskeisimmistä globaaleista ympäristöongelmista. Keskilämpötilan maapallon pinnalla arvioidaan jo nousseen 0,6 C astetta kuluneen sadan vuoden aikana. Uusimpien kansainvälisten ennusteiden mukaan maapallon keskilämpötila voi nousta 1,4 5,8 C vuoteen 2100 mennessä. Suomen keskilämpötila voi nousta jopa viisi astetta vuoteen 2100 mennessä. Ilmastonmuutoksen arvioidaan alentavan esimerkiksi satoja ja lisäävän kuivuutta monilla alueilla eri puolilla maailmaa. Kasvillisuusvyöhykkeet siirtyvät pohjoisemmaksi ja arktisilla alueilla ekosysteemit ovat uhattuina. Ilmaston lämpenemiseen arvioidaan liittyvän myös joitakin myönteisiä vaikutuksia, kuten puiden kasvun lisääntymistä sekä lämmitystarpeen alentumista. Ongelma on tunnustettu kansainvälisesti ja sen hillitsemiseksi on ryhdytty toimenpiteisiin. YK:n ilmastonmuutoksen puitesopimus eli ilmastosopimus solmittiin Rio de Janeirossa vuonna 1992, ja sen on ratifioinut 190 maata, USA ja Venäjä mukaan lukien. Ilmastosopimus tuli voimaan Sopimuksen tavoitteena on teollisuusmaiden päästöjen stabilointi vuoden 1990 tasolle. Sopimuksen nojalla vuonna 1997 laadittu Kioton pöytäkirja sisältää kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisvelvoitteita teollisuusmaille. Pöytäkirja ei ole kuitenkaan vielä voimassa. 2.2 Päästöjen vähennystarve Vaikka päästökehitys on Jyväskylässä ollut positiivinen, työtä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi on perusteltua jatkaa. Mikäli ilmastonmuutos haluttaisiin pysäyttää, teollisuusmaiden päästöjä tulisi vähentää merkittävästi nykyisestä tasosta ja pidemmällä tähtäimellä myös kehitysmaiden täytyisi osallistua rajoituksiin. Jatkossa tarvitaan todennäköisesti entistä tehokkaampia toimia kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Kioton pöytäkirjaa voidaankin pitää ensimmäisenä askeleena kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä. Vuoden 2012 jälkeisiä päästörajoituksia on tarkoitus alkaa valmistella vuonna Alue- ja paikallistason rooli Vaikka päästövähentämisvelvoitteet Kioton pöytäkirjassa on määritelty maittain, päästöt aiheutuvat viime kädessä yksittäisistä, paikallisista päästölähteistä.

7 6 Vähentämistoimia onkin tarpeen tarkastella myös alueellisesta ja paikallisesta näkökulmasta. Useat kunnat Suomessa ja muulla maailmassa ovat aktivoituneet ilmastopolitiikassa. Suomen Kuntaliitto on ollut erityisen aktiivinen paikallistason ilmastopolitiikan edistäjänä. Myös aluetaso ja maakunnat ovat tärkeitä ilmastopoliittisia toimijoita. Paikallishallinnon rooli ja velvoite ympäristöongelmien ratkaisemisessa on identifioitu myös Rio de Janeirossa vuonna 1992 hyväksytyssä Agenda 21-toimintasuunnitelmassa. Paikallishallinnon rooli on mainittu myös Suomen nykyisessä ilmastostrategiassa. Paikallishallinnon kansainvälistä yhteistyötä ilmastonsuojelussa ja muussa ympäristönsuojelussa on koordinoinut ICLEI (The International Council for Local Environmental Initiatives, ICLEIn ilmastokampanja, Cities for Climate Protection, CCP, aloitettiin jo vuonna 1993, ja siinä on mukana 500 kuntaa. Kuntaliitto käynnisti v ICLEI:n mallin mukaisen kuntien ilmastonsuojelukampanjan. Nykyään siinä on mukana 46 kuntaa. Osallistuvat kunnat toimivat viisikohtaisen ohjelman mukaisesti: 1 Energia- ja päästöinventaario sekä BAU- eli nykykehitysskenaarion laadinta 2 Päästöjen vähentämistavoitteen asettaminen 3 Paikallisen ohjelman laatiminen ja hyväksyminen 4 Paikallisen ohjelman toteutus 5 Tulosten monitorointi ja verifiointi. Paikallistason ilmastostrategioita, jotka on integroitu valtakunnan tason toimiin, tarvitaankin tehokkaan kansallisen ja kansainvälisen ilmastopolitiikan toteuttamisessa. Kunnat ovat käytännössä merkittäviä toimijoita ilmastopolitiikassa mm. energia- ja jätehuollon kautta. Useat kunnat omistavat paikallista energiantuotantoa. Kunta itse on myös merkittävä energian käyttäjä palveluiden tuottajana. Kunnilla on pitkävaikutteisia ja välillisiä vaikuttamismahdollisuuksia myös muiden toimijoiden aiheuttamiin päästöihin muun muassa maankäytön, kaavoituksen, liikennepolitiikan sekä hankintojen kautta. Kuntien roolin päästöjen vähentämisessä voidaankin arvioida kasvavan jatkossa. Paikalliset kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistoimenpiteet tuottavat usein myös merkittäviä sivuhyötyjä: muut ilman epäpuhtauspäästöt pienenevät ja ilmanlaatu paranee. Tällöin muun muassa terveyshaitat vähentyvät. Energiasäästötoimien myötä energiakustannukset alentuvat. Myös paikallista elinkeinoelämää ja työllisyyttä voidaan kehittää uusiutuvia energiavaroja tai uutta teknologiaa hyödyntämällä. Ilmastopolitiikan tavoitteet voivat toisaalta olla osin ristiriitaisia kaupungin muiden tavoitteiden kanssa. Paikallistasolla on huomioitava kuntien luontainen erilaisuus. Joissakin kunnissa on esimerkiksi merkittävästi raskasta teollisuutta, jolloin asukasta kohden päästöt nousevat suhteellisesti korkeammiksi maatalousvaltaiseen kuntaan verrattuna. Toisessa tapauksessa kunnan läpi voi kulkea keskeinen valtatie. Vaikka valtatien päästöt lasketaankin kunnan kasvihuonekaasutaseeseen, kunnalla ei ole juurikaan käytännön mahdollisuutta vaikuttaa näihin päästöihin eikä se olisi kansallisen ilmastopolitiikan kannalta edes perusteltua. Myös monien päästöjä vähentävien toimenpiteiden vaikutus voi näkyä toisen kunnan alueella. Tyypillinen esimerkki tästä on sähkön säästö: paikallistasolla muutokset sähkön kulutuksessa eivät vaikuta juurikaan paikalliseen sähköntuotantoon. Sähkömarkkinat ovat yhteispohjoismaiset. Asukasta kohden laskettuja päästötietoja tuleekin käyttää suhteellisen varovasti ilmastopolitiikan perustana kansallisesti. Keskeinen haaste kuntatason ilmastostrategioissa on tunnistaa ne toimet, joihin kunnassa voidaan vaikuttaa, laajemman tason ilmastopolitiikkaa kuitenkaan unohtamatta.

8 7 2.4 Suomen ilmastostrategia Suomen kansallisena tavoitteena on osana EU:ta jäädyttää päästöt vuoden 1990 tasolle keskimäärin vuosiin mennessä. Vuoden 1990 päästötaso oli noin 77 miljoonaa tonnia CO 2 - ekv. Käytännössä "nollatavoite" tarkoittaa päästöjen vähennystarvetta. Päästöjen ennustetaan kasvavan huomattavasti, ellei uusia toimenpiteitä päästöjen vähentämiseksi toteuteta luvulla päästöt Suomessa alenivat ajoittain vuoden 1990 tason alapuolelle. Suomi saavuttikin osaltaan ilmastonmuutoksen puitesopimuksen teollisuusmaille asettaman tavoitteen päästöjen palauttamisesta vuoden 1990 tasolle vuoteen 2000 mennessä. Päästöt ovat ylittäneet tavoitetason vuosina Vuonna 2002 Suomen kasvihuonekaasupäästöt olivat noin 82 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia, eli noin 5 miljoonaa tonnia Kioton pöytäkirjan sekä ilmastosopimuksen tavoitetasoa suuremmat. Energiasektorin päästöt ovat kasvaneet. Sen sijaan maatalouden ja jätesektorin päästöt ovat laskeneet. Päästövähennysten aikaansaamiseksi Suomessa on laadittu kotimaisiin toimenpiteisiin pohjautuva Kansallinen ilmastostrategia vuonna Energiansäästöohjelmalla, uusiutuvien energialähteiden edistämisohjelmalla sekä mm. jätehuoltoon liittyvillä toimilla voidaan kattaa noin puolet päästöjen vähentämistavoitteesta. Toinen keskeinen tavoite on kivihiilen käytön rajoittaminen ydinvoiman lisärakentamisella. Ilmastostrategiaa päivitetään parhaillaan muun muassa EU:ssa todennäköisesti vuonna 2005 alkavan yritysten välisen päästökaupan ja sekä päästöjen ennakoitua nopeamman kasvun takia. 3 PÄÄSTÖT JA NIIDEN KEHITTYMINEN 3.1 Päästöjen kehittyminen Päästöjen kehittymisestä Jyväskylässä on käytettävissä yksityiskohtaisia tietoja vuodesta 1990 lähtien. Kokonaispäästöt olivat tuolloin noin 0,82 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia. Hiilidioksidiekvivalentilla (CO 2 ekv) tarkoitetaan sitä, että kaikkien kasvihuonekaasujen vaikutus muunnetaan vastaamaan hiilidioksidia (CO 2 ). Vuonna 2000 päästöjen määrä oli alentunut noin 0,75 miljoonaan tonniin lähinnä energiantuotannon puupolttoaineen käytön lisäyksen ansiosta. Vuoden 2010 päästöjen ennakoidaan strategiatyötä varten tehtyjen päivitysten mukaan nykytoimenpiteiden seurauksena säilyvän nykyisellä tasolla, noin 0,75 miljoonassa tonnissa. Vaikka energiantuotannon arvioidaan kasvavan, päästötaso ei kohoa puun lisäkäytön ansiosta. Biomassan käyttö energiantuotannossa ei aiheuta hiilidioksidin nettopäästöjä, koska vastaava määrä hiilidioksidia sitoutuu takaisin metsien kasvuun. Vuoteen 2020 mennessä päästöjen arvioidaan kääntyvään nousuun energiantuotannon kasvun myötä. Vuoden 2020 päästöjen tasoksi ennakoidaan päivitettyjen laskelmien pohjalta noin 0,95 miljoonaa tonnia. Jyväskylässä arvioidaan olevan tuolloin uusi vastapainelaitos. Sähköntuotanto vastapainelaitoksessa on lauhdetuotantoa vähäpäästöisempää, minkä takia päästöjen lisäys Jyväskylässä on kuitenkin todennäköisesti kansallisen ilmastopolitiikan kannalta edullista. Tässä yhteydessä päästöillä tarkoitetaan Jyväskylän kaupungin alueella syntyneitä päästöjä eli ns. tuotantoperusteisia päästöjä. Päästöjä on lisäksi tarkasteltu suuntaa-antavasti myös energian kulutuksen kautta eli ns. kulutusperusteisesti. Kulutusperusteisten päästöjen laskemiseksi ei ole käytettävissä yleisesti hyväksyttyä laskentaperiaatetta. Kulutusperusteisen laskennan keskeinen haaste on arvioida koko kaupungin sähkön kulutuksen aiheuttamat päästöt etenkin ennustetilanteessa kun suuri osa sähköstä tuotetaan kaupungin ulkopuolella.

9 Maatalous kt CO2 ekv/a Jätehuolto Rakennusten erillislämmitys Kaukolämpö ja yhteistuotanto 200 Teollisuuden lämmöntuotanto Liikenne yht. Kuva 1. Jyväskylän kaupungin kasvihuonekaasupäästöjen toteutunut sekä ennakoitu kehitys nykyisten toimenpiteiden pohjalta (kt CO 2 ekv/a) tuotantoperusteisesti. Mikäli kulutusperusteisessa laskennassa käytettäisiin sähkölle suuntaa-antavasti Suomen keskimääräistä ominaispäästökerrointa (n. 200 g CO 2 ekv/kwh), Jyväskylän toteutuneet ja nykykehityksen mukaiset päästöt olisivat vuonna 1990 samalla tasolla ja vuosina hieman tuotantoperusteisia laskelmia suurempia. Vuonna 2020 kulutusperusteiset päästöt olisivat puolestaan tuotantoperusteisia alhaisempia. Ilmastopolitiikassa vallitseva tarkastelunäkökulma on tällä hetkellä tuotantoperusteinen. Teoreettisesti tarkasteltuna kulutusperusteinen tarkasteltutapa on oikeampi, mutta huomattavasti vaikeammin määriteltävissä ja laskettavissa. Jyväskylän päästöt asukasta kohden ovat alentuneet vuoden 1990 tasosta 11,2 t/a tasolle 9,5 t/a vuoteen 2000 mennessä. Vuoden 2010 tasoksi ennakoidaan 8,5 t/a ja vuoden 2020 puolestaan 9,9 t/a asukasta kohden. 30,0 25,0 t CO2ekv/asukas 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 USA Suomi Saksa EU Ruotsi Etiopia Oulu Kotka Kuopio Jyväskylä Tampere Pääkaupunkiseutu Kouvola Kuva 2. Kasvihuonekaasupäästöjen määrä asukasta kohden eri maissa ja muutamissa kaupungeissa Suomessa viime vuosina (suuntaa-antava tarkastelu).

10 9 Merkittävin kasvihuonekaasupäästöjen lähde on energiantuotanto. Liikenteen osuus kasvihuonekaasupäästöistä on vajaa 15 %. Muiden lähderyhmien osuus Jyväskylässä on vähäinen. Esimerkiksi teollisen tuotannon rakenne on Jyväskylässä vähäpäästöinen ja toisaalta teollisuus ostaa merkittävän osana energiastaan Jyväskylän Energialta. Hiilinieluja ei ole tässä yhteydessä tarkastelu. 3.2 Päästökehitykseen vaikuttavat tekijät Päästöjen hallitsemiseksi energian tuotannossa ja kulutuksessa, liikennesektorilla ja jätehuollossa on toteutettu jo runsaasti toimenpiteitä, jotka on otettu huomioon päästöjen nykykehitystä arvioitaessa. Keskeiset toimet ja päätökset, joilla on huomattavaa ilmastopoliittista vaikutusta, ovat seuraavat: Jyväskylän kaupungin energiansäästösuunnitelman toteuttaminen Puun ja jätepolttoaineen käytön lisääminen energiantuotannossa Täydennysrakentamisen suosiminen kaavoituksessa Kevyen liikenteen suosiminen Joukkoliikenteen kehittäminen Kaatopaikkakaasujen talteenotto sekä hyödyntäminen energiantuotannossa Biojätteen erilliskäsittely ja kaatopaikkasijoituksen huomattava vähentyminen Ajoneuvojen ominaispäästöjen yleinen alentuminen. Keskeinen ilmastostrategian haaste uusien päästövähennystoimien toteuttamisen ohelle on se, että päätetyt ja osin suunnitellut toimet toteutetaan mahdollisimman hyvin. Toimet on esitelty yksityiskohtaisesti jäljempänä kohdassa ilmastostrategian tavoitteet ja toimenpiteet. Jo toteutetuilla toimilla on ollut ja oletetaan olevan keskeinen vaikutus päästökehitykseen. 4 PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMISMAHDOLLISUUDET 4.1 Paikalliset toimet Päästöjä voidaan vähentää monin eri keinoin ja keinoja ryhmitellä eri tavoilla. Päästöjä voidaan vähentää energiantuotannossa ja teollisuudessa muun muassa korvaamalla fossiilisiin polttoaineisiin perustuvaa energiantuotantoa uusiutuvilla energiantuotantomuodoilla. Niitä ovat biomassa, tuuli, aurinko ja vesivoima. Ydinvoimasta ei myöskään aiheudu kasvihuonekaasupäästöjä. Energian tuotantoa voidaan myös tehostaa esimerkiksi hyötysuhdetta nostamalla. Tyypillinen esimerkki tästä on Suomessa yleinen sähkön ja lämmön yhteistuotanto. Jyväskylässä keskeinen keino kasvihuonekaasupäästöjen hallinnassa on ollut puun käytön lisääminen energiantuotannossa. Myös jatkossa puun käytön lisäys on tavoitteena, millä voidaan hillitä päästöjen kasvua energiankulutuksen lisääntyessä. Lisäksi jätteiden energiahyödyntämisellä voidaan alentaa kasvihuonekaasupäästöjä. RES-E-direktiivin 2 mukainen ohjeellinen tavoite on, että 31,5 % Suomen sähkön kulutuksesta tulee pohjautua uusiutuvaan tuotantoon vuoteen 2010 mennessä. Suomi on jo suunnilleen saavuttanut tavoitteen. Turve on keskeinen kasvihuonekaasupäästöjen lähde. Luonnonsoiden turpeen hyödyntäminen aiheuttaa CO 2 -päästöjä. Suo on hiilen pitkäaikainen varasto, josta hiili ei ilman ihmistoimintaa vapautuisi ilmakehään. Sen sijaan suopellot, pelloksi kuivatut suot, menettävät hiilensä vähitellen ilmakehään ilman ihmisen vaikutustakin. Kauppa- ja teollisuusministeriön, maa- ja metsätalous- 2 Sähköntuotannon edistämisestä uusiutuvista energialähteistä annettu direktiivi.

11 10 ministeriön sekä ympäristöministeriön yhteistyönä on käynnistetty vuonna 2002 nelivuotinen tutkimusohjelma, joka selvittää turpeen ja turvemaiden kasvihuonevaikutuksia Suomessa. Tutkimusohjelma tuottaa tietoa turpeen energiakäytön elinkaarianalyysiä varten, ja sen tavoitteena on tuottaa tieteellisiä perusteita ilmastosopimuksen turvetta koskevien laskentasääntöjen kehittämiseksi. Luonnonsoiden turpeen osalta ominaispäästökertoimet eivät ehkä tule merkittävästi muuttumaan. Mikäli sen sijaan suopeltojen turpeen ominaispäästökerrointa olisi jatkossa perusteltua alentaa uusien tutkimusten perusteella ja tämä muutos hyväksyttäisiin myös kansainvälisesti kasvihuonekaasupäästöjen raportoinnissa, sillä olisi huomattava vaikutus energiantuotannon laskennallisiin kasvihuonekaasupäästöihin Jyväskylässä sekä myös laajemmin Suomessa. Tämä edellyttäisi että suopeltojen turve otettaisiin energiakäyttöön. 3 Energian säästön avulla voidaan vähentää päästöjä. Jyväskylän kaupunki on solminut kauppa- ja teollisuusministeriön kanssa energiansäästösopimuksen, jolla alennetaan kaupungin rakennuskannan lämmön ja sähkön ominaiskulutusta. Rakennusmääräykset tulevat jatkossa yleisesti kiristymään jo tehtyjen päätösten sekä EU:n rakennusten energiansäästöä koskevan direktiivin pohjalta. Ominaiskulutuksen alentamista tavoitellaan kuljetuksissa ja työkoneiden käytössä sekä katu- että ulkovalaistuksessa. Myös sekundäärilämmönlähteiden (savukaasut, lauhteet, maaperä, järvet) käytöllä voidaan alentaa päästöjä. Energiansäästödirektiivin luonnos edellyttää julkisen sektorin vähentävän energiankulutusta 1,5 % vuosittain. Maankäytön suunnittelulla on vaikutettu ja vaikutetaan ilmastopolitiikan kannalta kahteen merkittävään tekijään: liikenteeseen ja energian kulutukseen. Jyväskylässä kaupungin kaavoitusperiaatteena on erityisesti viime vuosina ollut kerrostalorakentamisen sijoittuminen keskustaan ja sen kehälle. Seuraavalle ulkokehälle sijoittuu matala-tiivis rakentaminen ja pientalot. Kaupunkirakenne onkin jo melko tiivis. Täydennysrakentamisen osayleiskaava on valmistunut vuonna Kaavan tavoitteena on yhdyskuntarakenteen tiivistäminen ja täydentäminen siten, että nykyisen rakenteen sisältä ja reunoilta etsitään uudisrakentamiseen soveltuvia paikkoja eikä uusia lähiöitä toteuteta. Täydennysrakentamisen etuja ovat alueiden demografinen tasapaino ja palvelujen säilyvyys, infrastruktuurin edullisuus, liikennesuoritteiden määrän vähyys lyhyiden etäisyyksien vuoksi, kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen painottuminen sekä työmatkoissa että vapaa-ajan liikkumisessa. Rakentamisen keskittyessä suuret luonnonalueet säilyvät. Toisaalta tiivis rakentaminen vaatii huolellista suunnittelua vanhan ja uuden alueen viihtyisyyden turvaamiseksi. Tiivis yhdyskuntarakenne luo hyvät edellytykset kaukolämmön laajentamiselle ja tehokkaalle hyödyntämiselle. Se antaa myös mahdollisuuden toimivalle joukkoliikenteelle, mutta tämä edellyttää luontevaa eri alueiden välisten reittien rakentamisen mahdollisuutta. Työpaikkojen ja asumisen sijoittuminen lähelle toisiaan vähentää liikennesuoritetta; samoin asumisen yhteys luontoon ja vapaa-ajanviettopaikoille helpottuu. Sähkön ja lämmön yhteistuotannon (CHP) edistämisdirektiivi edellyttää kaikkien maiden lisäävän CHP-sähkön osuutta sähköntuotannossa. Kaavoituksella voidaan vaikuttaa rakennusten energiatalouteen sijoittamalla rakennukset avautumaan etelään ja luomalla suojaa pohjoisen puolelle, vaikuttamalla sijoituksella pienilmastoon, muodostamalla suojavyöhykkeitä ja hyödyntämällä topografiaa ja rinnemaastoa. Uudet energiamääräykset rakennusten eristämisestä ja ikkunoiden pinta-aloista vaikuttavat kulutukseen. Myös aurinkoenergian hyödyntämisen lisääminen on tärkeää. Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi tulee edellyttämään, että passiivisen aurinkolämmön samoin kuin rakennuskohtaisen aktiivisen energiantuotannon vaikutukset otetaan huomioon rakennusmääräyksissä, joiden energiankulutusosion on perustuttava laskennalliseen kulutukseen eikä enää nykyisiin eristysnormeihin. 3 Suopeltojen turpeen päästökertoimen mahdollisen nollautumisen merkitystä tämän työn kannalta on tarkasteltu herkkyysanalyysinä liitteessä 2 suuntaa-antavasti. Laskelmassa on oletettu keskimääräisen ominaispäästökertoimen puolittuvan eli suopeltojen turpeen muodostavan 50%:n osuuden Jyväskylän turpeen käytöstä.

12 11 Liikennesektorille keskeisiä toimia kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä ovat autojen ominaiskulutuksen alentaminen, biopolttoaineiden käyttö tulevaisuudessa sekä liikennesuoritteen kasvun hillitseminen muun muassa yhdyskuntarakennetta eheyttämällä, kevyttä ja joukkoliikennettä suosimalla. Joukko- ja kevyen liikenteen kehittämiseksi Jyväskylässä on toteutettu runsaasti erilaisia toimenpiteitä. Kaupungissa on hyvä pyörätieverkosto, pituudeltaan noin 200 km, sekä laaja, lämmitetty kävelykatualue keskustassa. Suhteellisen tiiviin kaupunkirakenteen takia etäisyydet suosivat jalankulkua ja pyöräilyä. Liikenteen biopolttoainedirektiivi edellyttää jatkossa jäsenmaiden nostavan biopolttoaineiden osuuden 5,75 %:iin liikenteen energiankulutuksesta vuoteen 2010 mennessä ja välitavoitteena 2 %:iin vuoteen 2005 mennessä. Polttoaineverodirektiivi edellyttää kaikkien fossiilisten polttoaineiden verotusta, mutta ei biopolttoaineiden. Suomen autoverotuksen voimaan tullut uudistus poisti jo biokaasun verotuksen, mutta muutos ei koske vielä muita biopolttoaineita. Joukkoliikenteen matkustajamäärät alentuivat lukujen taitteessa. Tämän takia kaupungissa otettiin käyttöön lipputukijärjestelmä, jonka avulla matkustajamääriä on saatu hieman nostettua. Noin joka kolmannella Jyväskylässä asuvalla on käytössään sarja- tai kuukausilippu. Joukkoliikennettä palvelemaan on hiljattain valmistunut matkakeskus, eli juna- ja bussiliikenteen yhteisterminaali. Terminaalista on hyvät pitkän matkan juna- sekä linja-autoyhteydet. Ajoneuvojen polttoaineen ominaiskulutus on yleisesti alentunut, mikä osaltaan vähentää hiilidioksidipäästöjen kasvua liikennesektorilla. Myös valtakunnan tason toimilla, kuten erilaisilla energiansäästötoimilla, on ollut tärkeä sija positiivisessa kehityksessä. Jätehuollossa keskeinen ilmastopoliittinen toimi on kaatopaikkojen metaanipäästöjen alentaminen. Lisähyötyä voidaan saavuttaa hyödyntämällä metaani energiantuotannossa ja korvaamalla näin fossiilisia polttoaineita. Jyväskylässä jätehuollon kasvihuonekaasupäästöjen alentuminen jatkossa on huomattavaa. Tämä johtuu mm. kaatopaikkakaasujen talteenotosta ja biojätteen kaatopaikkasijoituksen vähentymisestä. Kaatopaikalle sijoitettavan jätteen määrä alenee kymmenesosaan nykytasosta ja hyötykäyttöasteeksi muodostuu 90 %. Kaatopaikkakaasua hyödynnetään energiantuotannossa, jolloin se korvaa öljyä ja turvetta. Nykykehitysskenaario sisältää myös jätteiden hyödyntämisen energiantuotannossa. Kaupungin ympäristöohjelman yhteisissä ympäristönäkökohdissa on sovittu kiinteistökohtaisten vuotuisten jätemäärien seurannasta, jolla pyritään vähentämään jätemääriä. Keski-Suomen ympäristökeskuksen tehtävillä on vaikutusta kasvihuonekaasupäästöjen hallitsemiseen alueellisesti ja paikallisesti myös Jyväskylässä. Tällaisia tehtäviä ovat muun muassa ilmansuojelu, jätehuolto, ympäristöluvat, ympäristövaikutusten arviointi, kemikaalien valvonta, luonnon- ja maankäytön tehtävät sekä maatalouden ympäristötoimet kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Lisäksi ympäristökeskus edistää ympäristötietoutta myös kasvihuonepäästöjen osalta tiedottamalla ja kouluttamalla. Ympäristökeskus toimii ympäristönsuojelussa lupa- ja valvontaviranomaisena alueellisesti merkittävissä teollisuus- ja energiantuotantolaitoksissa. Jyväskylän kaupunki vastaa pienempien laitosten luvituksesta. Ympäristöluvissa ei voida antaa määräyksiä kotimaisten polttoaineiden käytöstä, mutta lupaprosessin alkuvaiheessa ympäristökeskus pyrkii tukemaan kotimaista polttoainevaihtoehtoa. Lupaehdoissa otetaan huomioon energiantuotannon ja -käytön tehokkuus. Jyväskylän ilmastostrategia tukee Keski-Suomen ympäristökeskuksen vuonna 1998 laatimaa ilmansuojelun tavoiteohjelmaa vuoteen Ohjelmassa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiselle on asetettu alueelliset tavoitteet ja suunniteltu toimenpiteitä. Maakuntaan on rakennettu kaksi isoa kotimaisilla polttoaineilla toimivaa noin 200 MW:n kattilaa vuonna Kattiloiden lupaehdoissa on polttoainevalintojen lisäksi kiinnitetty huomiota energiantuotannon tehokkuuteen. Ympäristökeskus on myös omissa ratkaisuissaan tukenut ilmastotavoitteita ja käyttää omassa toiminnassaan puusähköä sekä edistää työmatkaliikuntaa.

13 12 Senaatti-kiinteistöt raportoi vuonna 2003 osana vuoden 2002 vuosiraportointia ensimmäisen kerran toimintansa yhteiskunnalliset vaikutukset erillisessä yhteiskuntavastuuraportissa. Senaattikiinteistöt on laatinut lisäksi Yhteiskuntavastuun strategian vuosille Strategiassa yhteiskuntavastuun näkökohdat jaotellaan yleisesti kestävän kehityksen kolmen osa-alueen; taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristö, kautta. Senaatti-kiinteistöissä yhteiskuntavastuun piiriin kuuluvaksi luetaan myös rakennuskulttuurin vaaliminen. Ympäristönäkökulma sisältyy Senaatti-kiinteistöjen kaikkiin toimintaprosesseihin. Myös Tiehallinto on määritellyt lukuisia toimia, joilla on merkitystä ilmastopolitiikan kannalta. Keskeiset toimet on lueteltu liikenteen nykytoimien kohdalla EU:n päästökauppa ja joustomekanismit Lähitulevaisuudessa myös EU:n päästökauppa sekä Kioton pöytäkirjan joustomekanismit vaikuttavat päästökehitykseen. Näiden mekanismien tavoite on lisätä joustoa ja kustannustehokkuutta ilmastopolitiikassa. EU:n laajuinen, yritysten välinen päästökauppa alkanee vuonna Jyväskylässä päästökauppa vaikuttaa kaikkiin yli 20 MW laitoksiin, erityisesti kuitenkin Rauhalahden ja Savelan laitoksiin. Laitoksille asetetaan hiilidioksidipäästöjen päästökiintiö. Sen ylittävältä osalta laitosten tulee ostaa tarvittaessa lisää päästöoikeuksia. Mahdolliset ylimääräiset oikeudet voi puolestaan myydä muille toimijoille. Kioton pöytäkirja tarjoaa runsaasti joustomahdollisuuksia kansallisten päästövähennystavoitteiden saavuttamiseksi. Varsinaisia joustomekanismeja ovat maiden välinen päästökauppa sekä hankemekanismit eli teollisuusmaiden välinen yhteistoteutus sekä teollisuus- ja kehitysmaiden välinen puhtaan kehityksen mekanismi. Projektikohtaisissa mekanismeissa toteutetaan päästöjä vähentäviä hankkeita, ja päästövähennykset voidaan siirtää valtiolta toiselle. Jatkossa myös yritykset voinevat suoraan hyödyntää Kioton pöytäkirjan hankemekanismeja päästökiintiönsä kattamiseen EU:n päästökaupan piirissä ns. linkkidirektiivin tullessa mahdollisesti voimaan. Tällöin yritykset toteuttavat mahdollisesti osan päästövähennysvelvoitteistaan ulkomailla. EU:n päästökaupan piirissä olevien yksittäisten laitosten vuosittainen tuotantomäärä ja päästökehitys tullevat jatkossa riippumaan myös päästömarkkinoista. Päästöjen vaihtelulla EU:n päästökaupan piirissä olevissa laitoksissa ei ole enää ilmastonmuutoksen kannalta erityistä merkitystä, koska EU:n tasolla päästökauppasektorin päästöjen kokonaismäärä säilyy vakiona päästökaupan toimiessa optimaalisesti. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että päästökaupan piirissä olevissa laitoksissa päästöjen hallinta on lähinnä kustannuskysymys ei sinänsä ilmastopoliittinen kysymys. Päähuomio paikallisia toimia pohdittaessa kannattaakin ilmastopoliittisesta näkökulmasta kiinnittää toimiin ei-päästökauppasektorilla kuitenkin niin, että toimissa tuetaan päästökauppasektorin mahdollisuuksia vähentää päästöjä kustannustehokkaasti etenkin kun päästökiintiöt todennäköisesti tiukkenevat jatkossa. 4 Ks.

14 13 5 ILMASTOSTRATEGIAN TAVOITTEET JA TOIMENPITEET Jyväskylän kaupungin ilmastostrategia pohjautuu: 1) Nykyisten, jo käytännössä päätettyjen, pääosin ilmastopoliittisten toimien tehokkaaseen toteuttamiseen, sekä 2) Tässä yhteydessä määriteltyihin ja ideoituihin uusiin lisätoimenpiteisiin päästöjen vähentämiseksi. Strategian tavoitteena on, että kasvihuonekaasupäästöjen taso on enintään vuoden 1990 tasolla keskimäärin vuosina Jyväskylässä. Lisäksi tavoitteena on vähentää päästöjä pitkällä tähtäimellä. Päästöjä hallitaan joko paikallisin toimin ja/tai päästömarkkinoita sekä joustomekanismeja hyödyntäen. 5.1 Yleiset tavoitteet Tuetaan ilmastopoliittista koulutusta, valistusta ja tutkimusta paikallisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. Vaikutetaan ja verkotutaan aktiivisesti ilmastopolitiikassa kunnallisesti, seudullisesti, maakunnallisesti, kansallisesti, EU-tasolla sekä kansainvälisesti. Tuetaan ilmastopolitiikkaa tukevia hankkeita ja projekteja. Ympäristöohjelmissa, muissa strategioissa sekä hankinnoissa ilmastopolitiikka otetaan aktiivisesti huomioon. Energiantuotannon ja käytön tehokkuus otetaan huomioon ympäristölupapäätöksissä. Nykyiset, jo päätetyt ilmastopolitiikkaa edistävät toimet toteutetaan mahdollisimman hyvin. Ilmastostrategian toteutusta seurataan aktiivisesti. Nykyiset toimenpiteet Jyväskylän kaupungissa ympäristöasioiden huomioon ottaminen liitetään osaksi koko kaupunginhallinnon johtamis- ja kehittämistoimintaa kannustamalla henkilöstöä ympäristöosaamisen ja vastuullisuuden vahvistamiseen sekä luovuuteen ja innovatiivisuuteen. Kestävää kehitystä edistetään toimenpidetasolla kannustamalla omaehtoisiin toimiin ja uusien teknologisten ratkaisujen etsimiseen. Jyväskylän kaupungissa toteutetaan ympäristöasioiden hallintajärjestelmä, jolla vaikutetaan energian, veden ja paperin kulutukseen, moottoriajoneuvojen suoritteeseen, hankintojen ympäristövaikutuksiin sekä tuotetun jätteen määrään. Lisätoimenpiteet Paikallisen täydennyskoulutuksen aloittamisen mahdollisuudet selvitetään pääkohderyhminä tekniikan ammattilaiset ja opettajat aihealueina energiansäästö rakennuksissa sekä teollisuudessa.

15 14 Ilmastopoliittista valistustyötä tuetaan Paikallisagendatoiminnan kautta. Liitytään Kuntaliiton ilmastonsuojelukampanjaan ja tarkennetaan päästövähennystavoite. Ilmastostrategian toteuttamisesta laaditaan seurantaraportti vuonna Erityistä huomiota kiinnitetään EU:n päästökauppadirektiivin ja muiden ilmastonmuutosta hillitsevien direktiivien aiheuttamiin mahdollisiin tarkennustarpeisiin toimenpiteissä, sekä täydennetään tarkastelua hiilinielukysymyksillä sekä ilmastonmuutokseen sopeutumisella. 5.2 Energian käyttö Tavoite Energian säästöllä edistetään hiilidioksidipäästöjen vähentämistä ja paikallisten, alueellisten, kansallisten sekä kansainvälisten päästövähennystavoitteiden toteuttamista. Nykyiset toimenpiteet Jyväskylän kaupungin ja kauppa- ja teollisuusministeriön välisen energiansäästösopimuksen mukaan rakennuskannan lämmön ominaiskulutuksen alentamistavoite on 8 % vuoteen 2010 mennessä. Sähkön osalta vastaava tavoite on 2 % Kuljetuksissa ja työkoneissa tavoitteena on vähentää ominaiskulutusta 6 % vuoteen 2010 Energiansäästösopimusta KTM:n kanssa jatketaan ainakin vuoteen 2005 saakka. Perusparannettavat ja uudet rakennukset liitetään kaukovalvontajärjestelmään. Rakennusten suunnittelussa huomioidaan sisäilmastoluokitus. Sähköinen huoltokirja otetaan käyttöön uusissa ja peruskorjattavissa rakennuksissa sekä tärkeimmissä vanhemmissa rakennuksissa. Kiinteistöpalvelun työnjohdon valmiuksia puuttua kulutusseurannassa ilmeneviin muutoksiin parannetaan. Isompien rakennusten kulutusseurannassa siirrytään kaukoluettavaan tuntimittausseurantaan. Energiavaikutukset huomioidaan energiankäytön kannalta merkittävissä ohjelmissa, suunnitelmissa, investoinneissa ja muissa päätöksissä. Energiakatselmuksia tehdään noin m 3 :n rakennusmäärään vuosittain ja esitetyistä toimenpiteistä toteutetaan takaisinmaksuajaltaan alle kolmen vuoden säästötoimenpiteet Siirrytään takaisinmaksuaikavaatimuksessa vähitellen 3 vuodesta 15 vuoteen. Perusparannus- ja uudisrakennuskohteiden lvi-tekniikassa huomioidaan energia-taloudellisimpia laitteistovalintoja (korkean hyötysuhteen sähkömoottorit, pumput, puhaltimet ja kompressorit). Kaupunkikonsernin hankintaohjeiden mukaan kestävän kehityksen periaatteet otetaan hankinnoissa mahdollisuuksien mukaan huomioon kilpailuttamisessa ja tarjousten arviointikriteerinä. Hankinnoissa huomioidaan materiaalin kierrätys ja uudelleenkäyttö tuotteen elinkaaren lopussa. Pyritään hyödyntämään vuonna 2003 valmistuneen EU:n tukeman projektin tulosta, jonka tavoitteena on parantaa kaukolämmön kuormituksen ohjausta ja tiedonsiirtoa kuluttajan ja tuotantolaitoksen välillä. Lisätoimenpiteet Jyväskylän kaupungin ja kauppa- ja teollisuusministeriön välisen energiansäästösopimuksen mukaiseksi rakennuskannan lämmön ominaiskulutuksen alentamistavoitteeksi asetetaan 10 % vuoteen 2020 mennessä. Sähkön osalta vastaava tavoite on 2 %. Kuljetuksissa ja työkoneissa tavoitteena on vähentää ominaiskulutusta 8 % vuoteen 2020 mennessä. Kannustetaan eri toimijoiden liittymistä KTM:n uuteen energia- ja ilmastosopimukseen, joka energiansäästön lisäksi käsittää uusiutuvan energian lisäämistä ja muita ilmastonsuojelutoi-

16 15 menpiteitä. Energiansäästölamppujen käyttöä edistetään kotitalouksissa. Sähkön tuotantotapa huomioidaan sähköntoimittajaa valittaessa. Selvitetään kaukokylmän mahdollisuuksia jäähdytyksessä. Käytetään aurinkokeräimiä rakennuskohtaisesti sekä hyödynnetään passiivista aurinkoenergiaa mahdollisuuksien mukaan. Uusiutuvan energian käyttöä suositaan ja lisätään. Lisätään hankintaohjeisiin ympäristönäkökohtien arvottaminen. Ulkovalaistuksessa jatketaan siirtymistä taloudellisimpiin lamppuihin. Selvitetään mahdollisuus laatia Jyväskylälle pitkällä tähtäimellä fossiilivapaa tavoite. Selvitetään mahdollisuus tehdään sopimus EU-komission kanssa uusiutuvan energian tuotannon ja käytön lisäämisestä. Selvitetään mahdollisuuksia hankkia kaukolämpönä pidemmällä tähtäimellä puun ohella myös muuta uusiutuvaa kaukolämpöä (aurinko, geoterminen jne.). Kaukolämpöverkon ulkopuolella hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan rakennuskohtaisesti uusiutuvaa energiaa, lyhyellä tähtäimellä puuperäisiä polttoaineita ja pitkällä tähtäimellä aurinkokeräimiä, biomassa-mikro-chp:ta, tuulivoimaa ja aurinkoenergiaa. 5.3 Energian tuotanto ja jakelu Tavoite Tavoitteena on haitallisten ympäristövaikutusten vähentäminen, energiantuotannon optimointi, uusiutuvan energian käytön lisääminen, henkilöstön ja energian käyttäjien ympäristötietoisuuden lisääminen, ympäristöyhteistyön lisääminen ja avoin viestintä. Biopolttoaineiden ja muiden uusiutuvien energianlähteiden käyttöä lisätään Jyväskylän seudulla sähkön- ja lämmöntuotannossa. Nykyiset toimenpiteet Energiantuotannossa puun käyttöä lisätään nykytasolta noin 700 GWh/a tasolle 800 GWh/a vuoteen 2010 mennessä ja tasolle 1000 GWh/a vuoteen 2020 mennessä. Jätteiden energiahyödyntäminen aloitettaneen REF-laitoksessa, jonka tuotanto on noin 120 GWh/a. Sähkö- ja lämpöverkkojen häviöt pidetään nykyisellä alhaisella tasolla. Ympäristöluvissa ja YVA -menettelyssä tuetaan kotimaisia polttoainevalintoja. Lupaehdoissa kiinnitetään huomiota energian tuotannon ja käytön tehokkuuteen ja energian säästämiseen Lisätoimenpiteet Savukaasupesuri asennetaan Rauhalahden voimalaitokseen vuoteen 2010 mennessä, mikäli se osoittautuu taloudellisesti kannattavaksi. Selvitetään sähkön ja lämmön yhteistuotannon lisäämismahdollisuutta sekä rakennusasteen nostamista. Sähkö- ja päästökauppamarkkinoiden kehittymisen mukaan lisätään joko yhteistuotantoa tai rakennetaan kiinteän polttoaineen kaukolämpökattila vuoteen 2020 mennessä. Kaukolämmitystä laajennetaan aktiivisesti.

17 Elinkeinoelämä ja teollisuus Tavoite Vähäpäästöisen, energiatehokkaan ja korkeaan teknologiaan pohjautuvan elinkeinorakenteen kehittämisen tukeminen. Nykyiset toimenpiteet Kilpailukykystrategiassa on tunnistettu paperinvalmistus-, energia-, ympäristö- ja informaatioteknologiat seudun vahvuusalueiksi. Osaamiskeskusohjelmilla vahvistetaan paikallista ilmastostrategian päämääriä tukevaa osaamista. Lisätoimenpiteet Elinkeinoelämää ja teollisuutta kannustetaan solmimaan energiansäästösopimuksia ja määrittelemään yrityskohtaisia ilmastopoliittisia tavoitteita. Energiansäästöä tehostetaan yritysten henkilöstön energiansäästön täydennyskoulutuksella. Kehitetään alueellista polttoainetuotantoa ja logistiikkaa. Tuetaan energiatehokkaampien laitteiden ja prosessien käyttöönottoa. Kaupungin elinkeinopolitiikalla vahvistetaan paikallista, ilmastostrategian päämääriä tukevaa yritystoimintaa ja osaamista. 5.5 Liikenne Tavoite Jyväskylässä liikutaan tulevaisuudessa nykyistä turvallisemmin, terveellisemmin, ympäristöystävällisemmin, taloudellisemmin ja sujuvammin etenkin kevyttä liikennettä edistämällä ja suosimalla. Nykyiset toimenpiteet JYSELI liikennejärjestelmäsuunnitelman toteuttaminen. Kaupungin aluerakenteen ja maankäytön ohjauksella tuetaan kevyen liikenteen käyttöä. Joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen järjestelyt suunnitellaan yhteensopiviksi ja toisiaan täydentäviksi, kulkumuotojen yhteistyön vahvistamiseksi. Kevyen liikenteen väylien tehokkaalla talviajan ylläpidolla tuetaan ympärivuotista kävelyä ja pyöräilyä. Keskustan polkupyöräpysäköintiä ja sen laatua parannetaan. Kevyen liikenteen turvallisuutta parannetaan ajoneuvoliikenteen rauhoittamistoimenpiteillä. Kestävän liikenteen mallikuntatoiminnalla edistetään kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen suosiota. Liikennekäyttäytymisen ja turvallisuuden parantamista tuetaan tiedotuksella. Joukkoliikenteessä on käytössä lipputukijärjestelmä ja nopea sekä vaivaton etäkorttijärjestelmä. Joukkoliikenteen käyttöä palvelemaan on rakennettu matkakeskus. YVA-menettelyn vaativissa tie- ja katuhankkeissa edistetään kevyenliikenteen väylien rakentamista.

18 17 Kalustoa uusittaessa otetaan huomioon paras saatavilla oleva tekniikka. Työmenetelmiä kehitetään uuden tekniikan, esim. koneiden lisälaitteiden avulla. Töiden ennakkosuunnittelua parannetaan. Autojen ja koneiden käyttäjille sekä huoltohenkilökunnalle suunnataan koulutusta. Uudempia, vähäpäästöisiä leasing-autoja otetaan käyttöön kaupungin toiminnassa. Taloudellisen ajon koulutusta tehostetaan. Tuetaan liikennejärjestelmää, joka edistää toimivia matka- ja kuljetusketjuja sekä tukee kestävän ja tasapainoisen alue- ja yhdyskuntarakenteen muodostumista. Edellytetään tienpidon tuotteiden ja palveluiden tilauksessa, että tuottajat käyttävät ympäristön kannalta parasta taloudellisesti käytettävissä olevaa tekniikkaa. Edistetään liikennemuotojen yhteistoimintaa. Tieverkon käytön ohjauksella (mm. telematiikka, opastus, tiedotus) tuetaan toimia, joilla parannetaan liikenteen sujuvuutta ja vähennetään tieliikenteen energiakulutusta ja ympäristöhaittoja. Tuetaan etätyön ja yhteisten työmatkojen suunnittelun kehittämistä siten, että työ- ja asiointimatkojen liikennesuorite ja energiakulutus vähenevät. Osallistutaan liikennejärjestelmäsuunnitteluun ja maankäytön suunnitteluyhteistyöhön, jossa tuodaan esille tiiviin yhdyskuntarakenteen merkitys liikenteen päästöjen vähentämisessä. Tuetaan ja edistetään kevyen ja joukkoliikenteen kulkumuoto-osuutta lisääviä hankkeita. Olemassa olevan infrastruktuurin hyödyntämistä tuetaan. Joukkoliikenteen palveluja kehitetään yhdessä kuntien ja liikennöitsijöiden kanssa. Lisätoimenpiteet Joukkoliikenne Joukkoliikenteen markkinointia kehitetään. Joukkoliikenteen tarpeiden huomioiminen kaavoituksessa varmistetaan. Joukkoliikenne pidetään kilpailukykyisenä henkilöautoihin verrattuna lippujen hinnoittelulla ja subventoinnilla. Kutsupohjaista joukkoliikennettä kehitetään. Biokaasun käyttökokeilua selvitetään joukko- sekä keskustan jakeluliikenteessä. Tuetaan siirtymistä autoedusta joukkoliikenne-etuun. Paikallisliikenneterminaalin nykyaikaistaminen toteutetaan Vapaudenkadulla. Lisätään bussi- sekä taksikaistoja ja annetaan käyttöoikeus niillä myös biopolttoainetta käyttäville ajoneuvoille, autopooleille sekä hybridi- ja sähköautoille. Olemassa olevaan rataverkkoon pohjautuvan raideliikenteen kehittämistä selvitään. Kevyt liikenne Tiiviin kaupunkirakenteen eheytymistä tuetaan edelleen. Kevyen liikenteen toimintaedellytysten parantaminen otetaan erityisesti huomioon kaupungin investointi- ja käyttörahoituksessa. Liikennejärjestelmää kehitetään vyöhykeajatuksen perusteella. Kävelykeskustaa laajennetaan. Kevyen liikenteen reitistöä täydennetään ja laajennetaan edelleen. Keskustan pyöräily-yhteyksiä parannetaan. Keskustan polkupyöräpysäköintiä ja sen laatua parannetaan edelleen. Pääverkon osana kehitetään keskustaan johtavia kevyen liikenteen laatukäytäviä. Joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen järjestelyt suunnitellaan yhteensopiviksi ja toisiaan täydentäviksi, kulkumuotojen yhteistyön vahvistamiseksi. Kevyen liikenteen väylien tehokkaalla talviajan hoidolla tuetaan ympärivuotista kävelyä ja pyöräilyä. Kevyen liikenteen turvallisuutta parannetaan ajoneuvoliikenteen alueellisilla rauhoittamistoimenpiteillä.

19 18 Selvitetään mahdollisuutta keskustan 30 km/h aluenopeusrajoituksen asettamiselle. Liikennekäyttäytymiseen ja turvallisuuden parantumiseen tähtäävää tiedottamista ja valistamista lisätään. Jyväskylässä käynnistynyttä kestävän liikenteen mallikuntatyötä jatketaan. Naapurikuntia kannustetaan osallistumaan kevyen liikenteen edistämiseen osana seudullista yhteistyötä. Kannustetaan yrityksiä ja työyhteisöjä tunnistamaan niiden merkitys myös liikenteen toimijoina ja vaikuttajina. Kannustetaan työpaikkoja toimimaan aktiivisesti omissa työyhteisöissään omin voimin liikkumisen edistämiseksi. Pysäköintipolitiikka Pysäköintilaitosten käyttöastetta nostetaan. Laitospysäköinnin opastusjärjestelmää kehitetään. Pysäköintimaksuja katujen varsilla nostetaan. Pysäköintimaksu poistetaan biopolttoaineita käyttäviltä ajoneuvoilta. Kaupungin kuljetukset, työkoneet ja autokanta Kaluston energiatehokkuus ja tarjoajan henkilöstön taloudellisen ajon koulutus otetaan huomioon kilpailutusten pisteytyksessä. Kuljetuksia keskitetään mahdollisuuksien mukaan. Siirrytään mahdollisuuksien mukaan biopolttoaineisiin. Kaluston kilpailutuksessa otetaan huomioon kaluston päästöt ja energiatehokkuus. Ajoneuvokaluston hallintaa keskitetään mahdollisuuksien mukaan. 5.6 Kaavoitus ja yhdyskuntarakenne Tavoite Tavoitteena on yhdyskuntarakenteen tiivistäminen ja täydentäminen siten, että tiivis yhdyskuntarakenne luo hyvät edellytykset kaukolämmön laajentamiselle sekä toimivalle kevyelle ja joukkoliikenteelle viihtyisyydestä tinkimättä. Nykyiset toimenpiteet Vuonna 2002 valmistuneen täydennysrakentamisen osayleiskaava tavoitteena on yhdyskuntarakenteen tiivistäminen ja täydentäminen siten, että nykyisen rakenteen sisältä ja reunoilta etsitään uudisrakentamiseen soveltuvia paikkoja eikä uusia lähiöitä toteuteta. Tiivis yhdyskuntarakenne luo hyvät edellytykset kaukolämmön laajentamiselle ja toimivalle kevytsekä joukkoliikenteelle. Lisätoimenpiteet Jyväskylän seudulle laaditaan joukkoliikenteen reittejä koskeva yleiskaavallinen tarkastelu. Asuntoalueiden suunnittelun yhteydessä esitetään selvitys kevyen- ja joukkoliikenteen saavutettavuudesta. Rakennusten sijoittamisella ja kaavamääräyksillä edistetään energiataloudellisia ratkaisuja. Keskustan liikenteen vähentämiseksi laaditaan suunnitelma Keskustan maanalaisen maailman toteuttamiseksi. Keskustan pysäköinti ja huoltoliikenne ohjataan keskitetysti maan alle, jolloin katutaso jää ihmisille. Kaavoitetaan siten, että yhdyskuntatekniikka on mahdollista toteuttaa energiatehokkaasti (paineenkorotus- ja jätevedenpumppaamojen välttäminen).

20 Jäte- ja vesihuolto Tavoite Jätteiden syntyä ehkäistään, kierrätystä lisätään sekä jätteen käsittelyä ja hyötykäyttöä kehitetään. Nykyiset toimenpiteet 70 % kaatopaikkakaasuista otetaan talteen. Kaatopaikalle sijoitettavan jätteen määrä alennetaan tasolle 10 % nykytasosta jolloin hyötykäyttöasteeksi muodostuu 90 %. Kuivajäte käsitellään mekaanis-biologisesti, jolloin tavoitteena on hyödyntää jätteessä oleva materiaali kuidun talteenotolla ja energia REF:in poltolla vuodesta 2007 alkaen. Kaatopaikkakaasua hyödynnetään energiantuotannossa jolloin se korvaa öljyä. Polttoaineteho nostetaan nykyisestä noin 1 MW tasosta 1,5-2 MW:iin. Puhtaan veden ja jäteveden pumppujen kokonaishyötysuhdetta nostetaan. Vesijohtojen ja jätevesiviemäreiden vuotovesiä vähennetään. Lupaehdoissa kiinnitetään huomiota kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen jätehuollossa. Lisätoimenpiteet Likaantuneiden maiden puhdistusta tehostetaan ja puhdistettujen maa-ainesten hyödyntämistä erityisesti kaatopaikkarakenteissa lisätään. Ylijäämämassojen hyödyntämistä tehostetaan maapankin avulla. Maapankki on tiedosto, johon kerätään tiedot tulevista rakennuskohteista ja niissä tarvittavista maa-aineksista sekä ylijäämämaista. Pankin avulla saatetaan tarvitsijat ja luovuttajat yhteen. Jätteistä tuotetaan biokaasupohjaista liikennepolttoainetta. Tuotantokohteita voivat olla ovat kaatopaikkakaasu, jätteiden ja jätevesien käsittely, teollisuuden ja maatilojen biokaasureaktorit. Kuluttajia voivat ovat paikallisbussit, kaupungin oma autokanta, jätteidenkuljetus, taksit, posti, poliisi, kuriiri- ja huoltoyhtiöt sekä muu liike-elämä ja yksityisautot. Jakelu voidaan toteuttaa huoltoasemaketjujen ja/tai tuotantopaikkojen erillisasemien avulla. Selvitetään pidemmällä tähtäimellä myös muiden kuin nopeasti hajoavien biojätteiden eli lähinnä puuperäisten jätteiden liikennepolttoainetuotantoa. Jätevesien ja jätteiden käsittelyssä otetaan käyttöön energiatehokkaampia laitteita (korkean hyötysuhteen sähkömoottorit, pumput, puhaltimet ja kompressorit). 6 ILMASTOSTRATEGIAN TOTEUTTAMINEN JA SEURANTA Ilmastostrategian toteuttaminen vaatii sekä Jyväskylän kaupungin että muiden työn tavoitteisiin sitoutuvien organisaatioiden päätökset. Lisäksi käytännön toteuttaminen periaatepäätösten jälkeen vaatii vielä yksityiskohtaisempia toimintasuunnitelmia eri hallintokunnissa ja organisaatioissa. Ilmastostrategian toteuttamisesta on tavoitteena laatia seurantaraportti vuonna 2006 laajapohjaisessa yhteistyössä. Erityistä huomiota on tarkoitus kiinnittää tuolloin EU:n päästökauppadirektiivin ja muiden ilmastonmuutosta hillitsevien direktiivien aiheuttamiin mahdollisiin tarkennustarpeisiin toimenpiteissä, sekä täydentää tarkastelua hiilinielukysymyksillä sekä ilmastonmuutokseen sopeutumisnäkökulmalla. Strategian toteuttaminen alentaisi kasvihuonekaasupäästöjä merkittävästi sekä nykytasoon että nykytoimenpideskenaarioon verrattuna. Koska nykytaso on jo perusvuoden 1990 tasoa alhaisempi, strategian päätavoitteen saavuttaminen vuoden 1990 päästötason säilyttäminen - on Jyväskylässä mahdollista kaupungin kasvusta huolimatta vuoteen 2010 mennessä. Päästötasoa on

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Kansallinen energiaja ilmastostrategia Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän

Lisätiedot

Kouvolan hiilijalanjälki 2008. Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009

Kouvolan hiilijalanjälki 2008. Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009 Kouvolan hiilijalanjälki 2008 Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009 Johdanto Sisällysluettelo Laskentamenetelmä Kouvolan hiilijalanjälki Hiilijalanjäljen jakautuminen Tuotantoperusteisesti Kulutusperusteisesti

Lisätiedot

Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä. Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi

Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä. Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi Kuntien ilmastoaktivointia Kuntien ilmastokonferenssit 1997, 2000, 2005 ja 2008; seuraava 5.-6.5.

Lisätiedot

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010 Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010: Päästökuvioita Kasvihuonekaasupäästöt Tamperelaisesta energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden

Lisätiedot

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010 Tampere Uhkat (=kustannukset,

Lisätiedot

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Jukka Saarinen TEM BioRefine-loppuseminaari 27.11.2012 EU:n ilmasto- ja energiapaketin velvoitteet Kasvihuonekaasupäästöjen (KHK) tavoitteet:

Lisätiedot

Savon ilmasto-ohjelma

Savon ilmasto-ohjelma Savon ilmasto-ohjelma Kuntien ilmastokampanjan seminaari 15.11.2011 Anne Saari 1 Kansainvälinen ilmastopolitiikka Kioton sopimus 16.2.2005, v. 2012 jälkeen? Durbanin ilmastokokous 28.11. 9.12.2011 EU 2008:

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 Kaisu Anttonen Ympäristöjohtaja Tampereen kaupunki Strategian taustaa EUROOPAN TASOLLA osa EU: ilmasto- ja energiatavoitteita

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen

Lisätiedot

Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus

Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus Eero Vainio Lahden seudun ympäristölautakunnan puheenjohtaja Kaupunginvaltuutettu (SDP) Eero Vainio - Kuntien V ilmastokonferenssi -Tampere Lahti on kasvava ja elinvoimainen

Lisätiedot

TerveTalo energiapaja 25.11.2010. Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä

TerveTalo energiapaja 25.11.2010. Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä TerveTalo energiapaja 25.11.2010 Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä Miksi energiamääräyksiä muutetaan jatkuvasti? Ilmastonmuutos Kansainväliset ilmastosopimukset EU:n ilmasto ja päästöpolitiikka

Lisätiedot

Liikenteen ilmastopolitiikka ja tutkimuksen tarve vuoteen 2030/2050

Liikenteen ilmastopolitiikka ja tutkimuksen tarve vuoteen 2030/2050 Liikenteen ilmastopolitiikka ja tutkimuksen tarve vuoteen 2030/2050 Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö TransSmart-seminaari, Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne

Lisätiedot

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Taisto Turunen Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Päästöoikeuden hinnan kehitys vuosina 2007 2008 sekä päästöoikeuksien forwardhinnat

Lisätiedot

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Sami Rinne TEM / Energiaosasto Esityksen sisältö Suomen energiankulutus ja päästöt nyt 2020 tavoitteet ja niiden

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta 4.3.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen

Lisätiedot

Taustaa liikenteen energiatehokkuussopimuksesta

Taustaa liikenteen energiatehokkuussopimuksesta Taustaa liikenteen energiatehokkuussopimuksesta Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Infotilaisuus liikenteen energiatehokkuussopimuksesta 15.4.2013 Liikenteen energiatehokkuussopimukset

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä

Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä Kuntien ilmastokonferenssi 3.5.2012 Pauli Välimäki Pormestarin erityisavustaja ECO2-ohjelman johtaja Tampereen kaupunki YHDYSKUNTARAKENTEEN

Lisätiedot

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian ohjelma Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian kolmiloikalla vauhtia kestävään kasvuun 1. 2. 3. Talous Tuontienergian vähentäminen tukee vaihtotasetta Työpaikat Kotimaan investoinneilla

Lisätiedot

75 13.05.2014. Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista

75 13.05.2014. Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista Rakennus- ja ympäristölautakunta 75 13.05.2014 Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista Rakennus- ja ympäristölautakunta 75 Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista Kirkkonummen kunta kuuluu

Lisätiedot

Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä

Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä ilmaston suojelemiseksi. Puhekuplakuvat on kerätty kesän

Lisätiedot

EU:n energiaunioni ja liikenne

EU:n energiaunioni ja liikenne EU:n energiaunioni ja liikenne Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Liikenne- ja viestintävaliokunta 16.6.2015 Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne tuotti v.

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli KUNTIEN ILMASTOTYÖ Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli Marita Savo, ympäristötarkastaja Mikkelin kaupunki/mikkelin Seudun Ympäristöpalvelut Kuntaliiton selvitys 2012:

Lisätiedot

Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke

Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke Anu Kerkkänen, projektitutkija, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010, Tampere tavoitteena parantaa kuntien edellytyksiä

Lisätiedot

OULUN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA

OULUN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA OULUN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA Marketta Karhu, Oulun seudun ympäristövirasto Kestävä yhdyskunta seminaari 3.12.2008 Oulu OULU, KEMPELE, KIIMINKI, OULUNSALO,MUHOS, LIMINKA, TYRNÄVÄ, YLIKIIMINKI, LUMIJOKI,

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ Tekpa seutuseminaari 30.5.2012 Kaisu Anttonen Tampereen kaupunki ympäristöpäällikkö STRATEGIASTA TOIMINTAAN Tampereen seudun ilmastostrategia hyväksyttiin 2010 1. Ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

IPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 3 ILMASTONMUUTOKSEN HILLINTÄ

IPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 3 ILMASTONMUUTOKSEN HILLINTÄ IPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 3 ILMASTONMUUTOKSEN HILLINTÄ Ilmastonmuutoksen hillinnällä tarkoitetaan ihmisen toimia kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi ja -nielujen lisäämiseksi. IPCC:n viidennen

Lisätiedot

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Agenda 1. Johdanto 2. Energian kokonaiskulutus ja hankinta 3. Sähkön kulutus ja hankinta 4. Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Energiavaltaisen teollisuuden energiatehokkuussopimus Info- ja keskustelutilaisuus Ravintola Bank, Unioninkatu 22, Helsinki 14.6.2007 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Uuden energiatehokkuussopimuskokonaisuuden

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

VÄHÄHIILISYYS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 - SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJELMASSA VÄHÄHIILISYYS RAKENNERAHASTOHANKKEISSA. Biorex Kajaani 26.5.

VÄHÄHIILISYYS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 - SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJELMASSA VÄHÄHIILISYYS RAKENNERAHASTOHANKKEISSA. Biorex Kajaani 26.5. VÄHÄHIILISYYS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 - SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJELMASSA VÄHÄHIILISYYS RAKENNERAHASTOHANKKEISSA Biorex Kajaani 26.5.2014 EAKR-koordinaattori Tatu Turunen Käsitteitä Kasvihuonekaasut

Lisätiedot

Lahti uusiutuu energiatehokkaaksi Omistajarooli ja muut roolit 101 665 asukasta (2012), kasvuvauhti 0.7 % Pinta-ala 154,6 km 2 Tärkeimmät työllistäjät: palvelut, koulutus, puunjalostusteollisuus, mekatroniikka,

Lisätiedot

Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategia 2020. Alustava suunnitelmaluonnos 18.5.2011

Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategia 2020. Alustava suunnitelmaluonnos 18.5.2011 Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategia 2020 Alustava suunnitelmaluonnos 18.5.2011 Ilmasto- ja energiastrategia Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia 2020 VN hyväksynyt vuonna 2008 Maakunnat ja seutukunnat

Lisätiedot

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050 Vision toteutumisen edellytyksiä: Johdonmukainen ja pitkäjänteinen energiapolitiikka Ilmastovaikutus ohjauksen ja toimintojen perustana Päästöillä maailmanlaajuinen hinta, joka kohdistuu kaikkiin päästöjä

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

Ilmastopolitiikka ja maatalous uhka vai mahdollisuus?

Ilmastopolitiikka ja maatalous uhka vai mahdollisuus? Ilmastopolitiikka ja maatalous uhka vai mahdollisuus? Puheenjohtaja Juha Marttila, MTK Maatalouden tulevaisuus 3.11.2014, Oulu Luontomme tarjoaa mahdollisuuden vihreään kasvuun = hiilensidontaan Metsää

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön toimet kestävän liikenteen edistämiseksi

Liikenne- ja viestintäministeriön toimet kestävän liikenteen edistämiseksi Liikenne- ja viestintäministeriön toimet kestävän liikenteen edistämiseksi Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Kestävän liikkumisen korttelit ja kiinteistöt työpaja 6.11.2009 Miksi toimia

Lisätiedot

Energia, ilmasto ja ympäristö

Energia, ilmasto ja ympäristö Energia, ilmasto ja ympäristö Konsultit 2HPO 1 Hiilidioksidipitoisuuden vaihtelu ilmakehässä Lähde: IPCC ja VNK 2 Maailman kasvihuonepäästöt Lähde: Baumert, K. A. ja VNK 3 Maailman kasvihuonepäästöjen

Lisätiedot

Integroitu bioöljyn tuotanto. BioRefine loppuseminaari 27.11.2012 Jukka Heiskanen Fortum Power and Heat Oy

Integroitu bioöljyn tuotanto. BioRefine loppuseminaari 27.11.2012 Jukka Heiskanen Fortum Power and Heat Oy Integroitu bioöljyn tuotanto BioRefine loppuseminaari 27.11.2012 Jukka Heiskanen Fortum Power and Heat Oy 1 Fortum ja biopolttoaineet Energiatehokas yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto (CHP) on keskeinen

Lisätiedot

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010 Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta Ville Niinistö 17.5.2010 Ilmastonmuutoksen uhat Jo tähänastinen lämpeneminen on aiheuttanut lukuisia muutoksia

Lisätiedot

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Olli-Pekka Pietiläinen, Suomen ympäristökeskus, 20.2.2009 Ilmastonmuutos on haastavin ja ajankohtaisin maailmanlaajuisista ympäristöuhkista johtuu kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto

Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto Sidosryhmäkysely Vantaan Energian sidosryhmäkysely toteutettiin 11.-20.9.2013 Kyselyyn vastasi 445 henkilöä. Vastausprosentti oli 27,6. - Yksityisasiakas 157

Lisätiedot

Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013

Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013 Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013 Maapallolle saapuva auringon säteily 100 % Ilmakehästä heijastuu 6% Pilvistä heijastuu 20 % Maanpinnasta heijastuu 4 % Lämpösäteily Absorboituminen

Lisätiedot

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Fortum Otso -bioöljy Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Kasperi Karhapää Head of Pyrolysis and Business Development Fortum Power and Heat Oy 1 Esitys 1. Fortum yrityksenä 2. Fortum Otso

Lisätiedot

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050. Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettu 2013 Perinteisen

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

GREENPEACEN ENERGIAVALLANKUMOUS

GREENPEACEN ENERGIAVALLANKUMOUS GREENPEACEN ENERGIAVALLANKUMOUS YHTEENVETO Energiavallankumousmallin tarkoituksena on osoittaa, että Suomen tarvitsema energia voidaan tuottaa uusiutuvilla energianlähteillä ja ilmastopäästöt voidaan laskea

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

ILMASTONSUOJELU HELSINGISSÄ

ILMASTONSUOJELU HELSINGISSÄ ILMASTONSUOJELU HELSINGISSÄ Tavoitteet ja ohjelmat Toimenpiteitä Konkreettisia esimerkkejä Ympäristötarkastaja Jari Viinanen, jari.viinanen@hel.fi 30.10.2009 Jari Viinanen 1 Helsingin tavoitteet Strategia

Lisätiedot

Helsingin ilmastotavoitteet. Hillinnän ja sopeutumisen tiekartta 2050.

Helsingin ilmastotavoitteet. Hillinnän ja sopeutumisen tiekartta 2050. Helsingin ilmastotavoitteet. Hillinnän ja sopeutumisen tiekartta 2050. Jari Viinanen jari.viinanen@hel.fi 1 Ilmastotavoitteiden ja toimenpiteiden visualisointi Kaupungilla useita lukumääräisiä tavoitteita

Lisätiedot

Euroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari 26.3.2014

Euroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari 26.3.2014 Euroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari 26.3.2014 Sanna Syri Professori, energiatalous Aalto-yliopisto, Energiatekniikan laitos EU:n 2020 tavoitteet 20-20-20-10 tavoitteet -20% kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Päästökauppa selkokielellä

Päästökauppa selkokielellä Päästökauppa selkokielellä Päästökaupan alkeisoppimäärä 28.5.2015 Ilmastoslangia suomentamassa Karoliina Anttonen, TEM ja Kati Ruohomäki, EK Minkälaisia kasvihuonekaasujen vähennystavoitteita on EU:ssa

Lisätiedot

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää

Lisätiedot

Energiaa ja ilmastostrategiaa

Energiaa ja ilmastostrategiaa Säteilevät naiset seminaari 17.3.2009 Energiaa ja ilmastostrategiaa Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Kasvihuonekaasupäästöt, EU-15 ja EU-25, 1990 2005, EU:n päästövähennystavoitteet

Lisätiedot

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasuyhdistyksen syyskokous 11.11.2009 Jouni Haikarainen 10.11.2009 1 Kestävä kehitys - luonnollinen osa toimintaamme Toimintamme tarkoitus:

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

Muut ilmastonmuutoshankkeet ja tapahtumat. Lotta Mattsson Asiantuntija Kuntaliitto

Muut ilmastonmuutoshankkeet ja tapahtumat. Lotta Mattsson Asiantuntija Kuntaliitto Muut ilmastonmuutoshankkeet ja tapahtumat Lotta Mattsson Asiantuntija Kuntaliitto Esityksen sisältö Ilmastohankkeet CCCRP Julia 2030 HINKU Kokonainen VACCIA ISTO Kuntien ilmastonsuojelukampanja Kuntien

Lisätiedot

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla 1 Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla Vaskiluodon Voima Oy:n käyttökohteet Kaasutuslaitos Vaskiluotoon, korvaa kivihiiltä Puupohjaisten polttoaineiden nykykäyttö suhteessa potentiaaliin Puuenergian

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN ILMASTOSTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN ILMASTOSTRATEGIA 2020 KESKI-SUOMEN ILMASTOSTRATEGIA 2020 Kuvitus: Jarkko Vehniäinen Ulkoasu: Sami Saresma Harkitse, valitse oikein. Tule ajatelleeksi, muuta asennettasi. Ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen on kaikkien

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttäjistä Kysyntä ja tarjonta Tulevaisuus Energiaturpeen käyttäjistä Turpeen energiakäyttö

Lisätiedot

Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen. Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy

Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen. Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Tarkastellut toimenpiteet Rakennusten lämmitys Öljylämmityksen korvaaminen Korvaavat

Lisätiedot

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Energiasektorin globaali kehitys Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Maailman primäärienergian kulutus polttoaineittain, IEA New Policies Scenario* Mtoe Current policies scenario 20

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA KUNTAKATSELMUSHANKE Dnro: SATELY /0112/05.02.09/2013 Päätöksen pvm: 18.12.2013 RAUMAN KAUPUNKI KANALINRANTA 3 26101 RAUMA UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Motiva kuntakatselmusraportti

Lisätiedot

OULUN KAUPUNGIN PÄÄSTÖPOLITIIKKA JA PÄÄSTÖTAVOITTEET ILKA -seminaari 26.04.2013 Paula Paajanen, yleiskaavapäällikkö

OULUN KAUPUNGIN PÄÄSTÖPOLITIIKKA JA PÄÄSTÖTAVOITTEET ILKA -seminaari 26.04.2013 Paula Paajanen, yleiskaavapäällikkö OULUN KAUPUNGIN PÄÄSTÖPOLITIIKKA JA PÄÄSTÖTAVOITTEET ILKA -seminaari 26.04.2013 Paula Paajanen, yleiskaavapäällikkö Kansainväliset velvoitteet ja sitoumukset Kioton pöytäkirja 2005 Euroopan komission energia-

Lisätiedot

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Niina Heiskanen Avainluvut lyhyesti Kotkan Energia 2013 Kotkan kaupungin kokonaan omistama osakeyhtiö Liikevaihto 43,2 milj. (45,9) Liikevoitto 4,9 milj. (4,2)

Lisätiedot

MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA

MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA TEM29020801 UUSIUTUVA ENERGIA ENERGIANSÄÄSTÖ ENERGIATEHOKKUUS MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA OLAVI TIKKA HKR- RAKENNUTTAJA HELSINGIN KAUPUNKI TEM29020808 YLEISESTI HUONOSTI

Lisätiedot

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Teollisuuden polttonesteet 9.-10.9.2015 Tampere Helena Vänskä www.oil.fi Sisällöstä Globaalit haasteet ja trendit EU:n ilmasto-

Lisätiedot

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta 17.9.2009, Laurea AMK Hyvinkää Energiameklarit Oy Toimitusjohtaja Energiameklarit OY perustettu 1995 24 energiayhtiön omistama palveluita

Lisätiedot

KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020. Tiivistelmä

KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020. Tiivistelmä ympäristöystävällinen KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020 Tiivistelmä KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020 Ympäristöohjelman vuoteen 2020 ulottuvat tavoitteet toteuttamalla vähennetään

Lisätiedot

Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö

Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Erja Werdi, hallitussihteeri Ympäristöministeriö/RYMO/Elinympäristö Alueelliset energiaratkaisut -klinikan tulosseminaari, Design Factory 29.3.2012 Uusiutuvan

Lisätiedot

Miten onnistuu lähes nollaenergiarakennus? Juha Lemström Senaatti-kiinteistöt

Miten onnistuu lähes nollaenergiarakennus? Juha Lemström Senaatti-kiinteistöt Miten onnistuu lähes nollaenergiarakennus? Juha Lemström Senaatti-kiinteistöt johtaja Senaatti-kiinteistöt 2010 (ennakkotietoa t tilinpäätöksestä) tä) VM:n alainen liikelaitos (laki 1.1.2011) n. 11 700

Lisätiedot

SKAFTKÄRR. Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta. 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio

SKAFTKÄRR. Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta. 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio SKAFTKÄRR Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio Porvoon Skaftkärr Pinta-ala 400 ha Asukasmäärä (tavoite): yli 6000 Pääasiassa pientaloja ENERGIAKAAVA = TYÖTAPA Voidaanko

Lisätiedot

Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari. Tilaisuuden avaus ja bioöljyt osana Suomen energiapalettia

Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari. Tilaisuuden avaus ja bioöljyt osana Suomen energiapalettia Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari Tilaisuuden avaus ja bioöljyt osana Suomen energiapalettia Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Lahti 15.10.2012 Sisällys Cleantechin strateginen ohjelma Puhtaan

Lisätiedot

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? ClimBus päätösseminaari Finlandia-talo, 9.6.2009 Timo Karttinen Kehitysjohtaja, Fortum Oyj 1 Rakenne Kilpailuedusta ja päästöttömyydestä Energiantarpeesta ja

Lisätiedot

TEM:n energiatuki uudistuu 2013 alkaen

TEM:n energiatuki uudistuu 2013 alkaen TEM:n energiatuki uudistuu 2013 alkaen Kansallinen cleantech -investointifoorumi Ylitarkastaja Pekka Grönlund 13.12.2012 TEM: rahoitusta uuden teknologian käyttöönottoon Rahoitus 10 M 5 M 1 M Rahoitusta

Lisätiedot

Tehokas energiankäyttö. -koko kunnan asia

Tehokas energiankäyttö. -koko kunnan asia Tehokas energiankäyttö -koko kunnan asia Etsi kunnalle energiansäästöä Kunnissa on runsaasti erilaisia mahdollisuuksia edistää energiansäästöä ja hyödyntää uusiutuvia energialähteitä. Energiansäästö on

Lisätiedot

Ilmastonmuutos kuntien haasteena ja voimavarana. Ilmastotalkoot Satakunnassa VII ti 10.11.2015 Kari Koski, Rauman kaupunginjohtaja

Ilmastonmuutos kuntien haasteena ja voimavarana. Ilmastotalkoot Satakunnassa VII ti 10.11.2015 Kari Koski, Rauman kaupunginjohtaja Ilmastonmuutos kuntien haasteena ja voimavarana Ilmastotalkoot Satakunnassa VII ti 10.11.2015 Kari Koski, Rauman kaupunginjohtaja 1 SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS (SYKE), HINKU-HANKE Aluksi mukana viisi pilottikuntaa,

Lisätiedot

Maakuntavaltuuston seminaari 6.6.2011. Tapio Ojanen PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO

Maakuntavaltuuston seminaari 6.6.2011. Tapio Ojanen PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO Maakuntavaltuuston seminaari 6.6.2011 Tapio Ojanen PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO Teemat: Ilmasto- ja energiaohjelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma Raideliikenteen pitkän aikavälin kehittämislinjat PÄIJÄT-HÄMEEN

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA

ILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA 2.11.2011 Hannu Koponen ILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA Ilmastonmuutos ja vastuullinen liiketoiminta 1.11.2011 1 Vuoden keskilämpötila Talvi (J-T-H) Kesä (K-H-E) +15 +15 +15 +14,0 o C 2100

Lisätiedot

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Tilanne tällä hetkellä Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa 2000-2012 Arvioita tämänhetkisestä tilanteesta

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA. Helsingin kaupungin terveyskeskus

ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA. Helsingin kaupungin terveyskeskus ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA Helsingin kaupungin terveyskeskus 3.12.2010 1 1. Helsingin kaupungin terveyskeskuksen energiansäästösuunnitelma... 3 1.1 Kaupungin terveyskeskuksen energiankulutus... 3 1.2 Energiansäästötavoite

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö Strategiatyön taustaa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava: turvetuotantovarausten

Lisätiedot

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Ekologinen jalanjälki Ekosysteempipalvelut ovat vakavasti uhattuna Erilaiset arviot päätyvät aina samaan

Lisätiedot