Jyväskylän ilmastostrategia - päästöjen kehittyminen ja vähentämismahdollisuudet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Jyväskylän ilmastostrategia - päästöjen kehittyminen ja vähentämismahdollisuudet"

Transkriptio

1 Jyväskylän ilmastostrategiatyöryhmä Electrowatt-Ekono Oy

2 1 STRATEGIATYÖN TAVOITTEET JA SITOUTUMINEN Jyväskylän kaupungissa koottiin ympäristöviraston aloitteesta toukokuussa 2003 työryhmä, joka otti tehtäväkseen ilmastostrategian laatimisen Jyväskylän kaupungille siten, että strategian tavoitteisiin sitoutuisi Jyväskylän kaupunki eri hallintokuntineen sekä muita keskeisiä toimijoita kaupungin alueella mahdollisimman laajasti. Työryhmä sai työnsä päätökseen maaliskuussa Strategian allekirjoittaneet tahot ovat sitoutuneet omassa toiminnassaan edistämään ilmastostrategian tavoitteita ja toteuttamaan strategiassa määriteltyjä toimenpiteitä mahdollisimman hyvin. Suomen kansallisena tavoitteena on, että kasvihuonekaasupäästöt eivät vuosina ylitä keskimäärin vuoden 1990 tasoa. Jyväskylän kaupungin ilmastostrategian keskeisenä tavoitteena on saavuttaa vastaava tavoite Jyväskylän kaupungin alueella. Pitkällä tähtäimellä pyritään alentamaan kaupungin kasvihuonekaasupäästöjä vuoden 1990 tasosta. JYVÄSKYLÄ, MAALISKUU 2004 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI, KESKUSHALLINTO JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI, YMPÄRISTÖVIRASTO JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI, TEKNINEN PALVELUKESKUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI, TILAPALVELU JYVÄSKYLÄN ENERGIATUOTANTO OY JYVÄSKYLÄN ENERGIA OY KESKI-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS JYVÄSKYLÄN LIIKENNE OY MUSTANKORKEA OY JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO JYKES OY FORTUM POWER AND HEAT OY, JYVÄSKYLÄ TIEHALLINTO, KESKI-SUOMEN TIEPIIRI SENAATTI-KIINTEISTÖT, KESKI-SUOMEN ALUE KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI

3 2 Tiivistelmä Jyväskylän ilmastostrategian tavoitteena on, että kasvihuonekaasupäästöjen taso Jyväskylässä on enintään vuoden 1990 tasolla keskimäärin vuosina vastaten Suomen kansallista tavoitetta. Lisäksi tavoitteena on vähentää päästöjä pitkällä tähtäimellä. Päästöjä hallitaan joko paikallisin toimin ja/tai päästömarkkinoita sekä joustomekanismeja hyödyntäen. Strategia pohjautuu nykyisten, jo käytännössä päätettyjen, pääosin ilmastopoliittisten toimien tehokkaaseen toteuttamiseen, sekä tässä yhteydessä määriteltyihin ja ideoituihin uusiin lisätoimenpiteisiin päästöjen vähentämiseksi. Nykyiset toimet päästöjen vähentämiseksi sekä uudet toimet, joihin Jyväskylän kaupunki voi vaikuttaa omin päätöksin, on koottu varsinaiseen raporttiin. Muiden, keskeisesti strategiaprosessissa mukana olleiden tahojen määrittelemät uudet, yksityiskohtaiset lisätoimet on koottu liitteeseen päätöksentekoprosessia ajatellen. Lisäksi useat muut toimijat ovat sitoutuneet strategian päätavoitteisiin määrittelemättä toistaiseksi omia lisätoimenpiteitä. Tavoitteena strategiaprosessin jatkossa on sitouttaa myös muita toimijoita. Strategiasta laaditaan seurantaraportti vuonna Strategian toteuttaminen alentaisi kasvihuonekaasupäästöjä merkittävästi sekä nykytasoon että nykytoimenpiteisiin perustuvaan päästökehitykseen verrattuna. Koska nykytaso on jo perusvuoden 1990 tasoa alhaisempi, strategian päätavoitteen saavuttaminen vuoden 1990 päästötason säilyttäminen on Jyväskylässä mahdollista kaupungin kasvusta huolimatta vuoteen 2010 mennessä. Päästötasoa on mahdollista myös alentaa vuoden 1990 tasosta. Keskeisimmin päästökehitykseen vaikuttavat ratkaisut energiantuotannossa ja kulutuksessa. Vuoden 2000 päästötaso on 0,75 miljoonaa tonnia, kun kaikki kasvihuonekaasupäästöt on muunnettu vastaamaan hiilidioksidia. Strategian toteuttaminen alentaisi päästöt Jyväskylässä tasolle 0,64 Mt vuonna 2010 ja 0,69 Mt vuonna Vastaavat arvot nykytoimenpiteiden pohjalta arvioituina ovat 0,75 Mt vuonna 2010 ja 0,95 Mt vuonna 2020.

4 3 Sisällysluettelo 1 STRATEGIATYÖN TAUSTA JA TAVOITTEET ILMASTONMUUTOS, ILMASTOPOLITIIKKA JA PAIKALLISTASO ILMASTONMUUTOS PÄÄSTÖJEN VÄHENNYSTARVE ALUE- JA PAIKALLISTASON ROOLI SUOMEN ILMASTOSTRATEGIA PÄÄSTÖT JA NIIDEN KEHITTYMINEN PÄÄSTÖJEN KEHITTYMINEN PÄÄSTÖKEHITYKSEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMISMAHDOLLISUUDET PAIKALLISET TOIMET EU:N PÄÄSTÖKAUPPA JA JOUSTOMEKANISMIT ILMASTOSTRATEGIAN TAVOITTEET JA TOIMENPITEET YLEISET TAVOITTEET ENERGIAN KÄYTTÖ ELINKEINOELÄMÄ JA TEOLLISUUS KAAVOITUS JA YHDYSKUNTARAKENNE JÄTE- JA VESIHUOLTO ILMASTOSTRATEGIAN TOTEUTTAMINEN JA SEURANTA...19 LIITE 1: Muiden organisaatioiden määrittelemät lisätoimenpiteet LIITE 2: Energia-, liikenne- ja jätesektorin keskeinen tausta-aineisto

5 4 1 STRATEGIATYÖN TAUSTA JA TAVOITTEET Jyväskylä on pääkaupunkiseudun, Tampereen, Turun ja Oulun ohella Suomen keskeisiä kasvukeskuksia. Kaupungin väkiluku kasvaa noin tuhannella asukkaalla vuodessa ja myös seutukunnalle muuttaa noin tuhat uutta asukasta vuosittain. Kaupungin ja seutukunnan kehityksessä myös ilmastopolitiikalle tulee luoda rooli. Etenkin kaupungin kasvun takia kasvihuonekaasupäästöjen hallitseminen on haaste. 1 Tässä työssä on määritelty ilmastostrategia Jyväskylän kaupungille sekä strategian tavoitteisiin sitoutuville muille toimijoille kaupungissa. Strategian tavoitteena on, että eri tahot ja toimijat Jyväskylässä sitoutuvat strategian periaatteisiin. Jyväskylän kaupungin ja muiden toimijoiden sitoutuminen ylintä johtoa myöten on tärkeää, jotta strategia johtaisi käytännön toimiin. Nykyiset toimet päästöjen vähentämiseksi sekä uudet toimet, joihin Jyväskylän kaupunki voi keskeisesti vaikuttaa omin päätöksin, on koottu varsinaiseen raporttiin. Muiden, keskeisesti strategiaprosessissa mukana olleiden tahojen määrittelemät uudet, yksityiskohtaiset lisätoimet on koottu liitteeseen 1 päätöksentekoprosessia ajatellen. Lisäksi useat muut toimijat ovat sitoutuneet strategian päätavoitteisiin määrittelemättä toistaiseksi omia, uusia toimenpiteitä. Tavoitteena strategiaprosessin jatkossa on sitouttaa myös muita toimijoita. Strategiassa tunnistetaan ne keskeiset toimet, joilla Jyväskylässä päästöjä voidaan tehokkaasti hallita. Strategiatyön taustalla on runsaasti erilaisia selvityksiä ja taustamateriaalia, muun muassa vuonna 2002 laadittu Taustaselvitys ilmastostrategiaa varten. Taustaselvitysvaiheessa mukana oli myös Jyväskylän maalaiskunta. Strategian tehokas toteuttaminen vaatiikin elävää dialogia maalaiskunnan edustajien sekä eri toimijoiden kanssa myös laajemmin lähikunnissa. Strategian tavoitteena on varmistaa, että Jyväskylän kaupungin kasvihuonekaasupäästöt ovat korkeintaan vuoden 1990 tasolla keskimäärin vuosina Lisäksi tavoitteena vähentää kasvihuonekaasupäästöjä pidemmällä tähtäimellä. Suomen kansallisena tavoitteena on Kioton pöytäkirjan ja EU:n sisäisen taakanjaon mukaan säilyttää vuoden 1990 päästötaso keskimäärin vuosina Kuntatasoa ei kuitenkaan virallisesti sido vuoden 1990 päästötason saavuttaminen. Tavoitetta ei ole jyvitetty kunnittain. Strategian on ideoinut ja valmistellut työryhmä, jonka kokoonpano on ollut seuraava: Ilkka Halinen Osmo Rosti Timo Vuoriainen Ari Hämäläinen Olli Patrikainen Hannu Harju Esko Karvonen Jaakko Raunio Veikko Tissari Ari Lampinen Timo Sahi Niilo Frilander Kari Hämekoski Jyväskylän kaupunki, Kaupunkisuunnittelu ja kaavoitus, puheenjohtaja Jyväskylän kaupunki, Tekninen palvelukeskus, Hallintopalvelut Jyväskylän kaupunki, Tekninen palvelukeskus, Katu- ja puisto-osasto Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän Tilapalvelu Jykes Oy Jyväskylän Energia Oy/Jyväskylän Energiatuotanto Oy Keski-Suomen ympäristökeskus Jyväskylän liikenne Oy Mustankorkea Oy Jyväskylän yliopisto Jyväskylän kaupunki, ympäristövirasto Jyväskylän kaupunki, ympäristövirasto Electrowatt-Ekono Oy/Y&M Ympäristö ja Media Oy, sihteeri Konsulttina työssä on toiminut Electrowatt-Ekono Oy. Työryhmän sihteerinä on toiminut Kari Hä- 1 Tässä työssä kaupungin väestönkasvu on arvioitu suhteellisen suureksi, ks. Taulukko 1.

6 5 mekoski Electrowatt-Ekono Oy/Y&M Ympäristö ja Media Oy:stä. Lisäksi työryhmä on saanut runsaasti ideoita ja arvokasta tausta-aineistoa lukuisilta asiantuntijoilta ja toimijoilta Jyväskylässä. 2 ILMASTONMUUTOS, ILMASTOPOLITIIKKA JA PAIKALLISTASO 2.1 Ilmastonmuutos Eräät ilmakehän kaasut toimivat samaan tapaan kuin lasi kasvihuoneessa: ne päästävät auringon lyhytaaltoisen säteilyn maan pinnalle mutta vaikeuttavat lämpösäteilyksi muuttuneen energian pakenemista avaruuteen. Tämä luontainen kasvihuoneilmiö pitää elämän suotuisana maapallolla. Ilman sitä keskilämpötila maapallolla olisi -18 C. Nyt keskilämpötila maapallolla on +15 C. Ihmisen toiminta aiheuttaa huomattavasti kasvihuonekaasuja, jotka voimistavat kasvihuoneilmiötä. Kasvihuonekaasupäästöjä syntyy energiantuotannossa, liikenteessä, jätehuollossa, maa- ja metsätaloudessa sekä teollisuudessa. Tärkein ilmastonmuutosta kiihdyttävä kasvihuonekaasu on hiilidioksidi. Ilmasto on nykyisen käsityksen mukaan muuttumassa, ja muutoksesta on todennäköisesti seurauksena lukuisia, pääosin haitallisia sekä osin ennalta arvaamattomia, laajamittaisia vaikutuksia. Niihin liittyy huomattavia epävarmuuksia. Ilmastonmuutos on nykykäsityksen mukaan yksi keskeisimmistä globaaleista ympäristöongelmista. Keskilämpötilan maapallon pinnalla arvioidaan jo nousseen 0,6 C astetta kuluneen sadan vuoden aikana. Uusimpien kansainvälisten ennusteiden mukaan maapallon keskilämpötila voi nousta 1,4 5,8 C vuoteen 2100 mennessä. Suomen keskilämpötila voi nousta jopa viisi astetta vuoteen 2100 mennessä. Ilmastonmuutoksen arvioidaan alentavan esimerkiksi satoja ja lisäävän kuivuutta monilla alueilla eri puolilla maailmaa. Kasvillisuusvyöhykkeet siirtyvät pohjoisemmaksi ja arktisilla alueilla ekosysteemit ovat uhattuina. Ilmaston lämpenemiseen arvioidaan liittyvän myös joitakin myönteisiä vaikutuksia, kuten puiden kasvun lisääntymistä sekä lämmitystarpeen alentumista. Ongelma on tunnustettu kansainvälisesti ja sen hillitsemiseksi on ryhdytty toimenpiteisiin. YK:n ilmastonmuutoksen puitesopimus eli ilmastosopimus solmittiin Rio de Janeirossa vuonna 1992, ja sen on ratifioinut 190 maata, USA ja Venäjä mukaan lukien. Ilmastosopimus tuli voimaan Sopimuksen tavoitteena on teollisuusmaiden päästöjen stabilointi vuoden 1990 tasolle. Sopimuksen nojalla vuonna 1997 laadittu Kioton pöytäkirja sisältää kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisvelvoitteita teollisuusmaille. Pöytäkirja ei ole kuitenkaan vielä voimassa. 2.2 Päästöjen vähennystarve Vaikka päästökehitys on Jyväskylässä ollut positiivinen, työtä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi on perusteltua jatkaa. Mikäli ilmastonmuutos haluttaisiin pysäyttää, teollisuusmaiden päästöjä tulisi vähentää merkittävästi nykyisestä tasosta ja pidemmällä tähtäimellä myös kehitysmaiden täytyisi osallistua rajoituksiin. Jatkossa tarvitaan todennäköisesti entistä tehokkaampia toimia kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Kioton pöytäkirjaa voidaankin pitää ensimmäisenä askeleena kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä. Vuoden 2012 jälkeisiä päästörajoituksia on tarkoitus alkaa valmistella vuonna Alue- ja paikallistason rooli Vaikka päästövähentämisvelvoitteet Kioton pöytäkirjassa on määritelty maittain, päästöt aiheutuvat viime kädessä yksittäisistä, paikallisista päästölähteistä.

7 6 Vähentämistoimia onkin tarpeen tarkastella myös alueellisesta ja paikallisesta näkökulmasta. Useat kunnat Suomessa ja muulla maailmassa ovat aktivoituneet ilmastopolitiikassa. Suomen Kuntaliitto on ollut erityisen aktiivinen paikallistason ilmastopolitiikan edistäjänä. Myös aluetaso ja maakunnat ovat tärkeitä ilmastopoliittisia toimijoita. Paikallishallinnon rooli ja velvoite ympäristöongelmien ratkaisemisessa on identifioitu myös Rio de Janeirossa vuonna 1992 hyväksytyssä Agenda 21-toimintasuunnitelmassa. Paikallishallinnon rooli on mainittu myös Suomen nykyisessä ilmastostrategiassa. Paikallishallinnon kansainvälistä yhteistyötä ilmastonsuojelussa ja muussa ympäristönsuojelussa on koordinoinut ICLEI (The International Council for Local Environmental Initiatives, ICLEIn ilmastokampanja, Cities for Climate Protection, CCP, aloitettiin jo vuonna 1993, ja siinä on mukana 500 kuntaa. Kuntaliitto käynnisti v ICLEI:n mallin mukaisen kuntien ilmastonsuojelukampanjan. Nykyään siinä on mukana 46 kuntaa. Osallistuvat kunnat toimivat viisikohtaisen ohjelman mukaisesti: 1 Energia- ja päästöinventaario sekä BAU- eli nykykehitysskenaarion laadinta 2 Päästöjen vähentämistavoitteen asettaminen 3 Paikallisen ohjelman laatiminen ja hyväksyminen 4 Paikallisen ohjelman toteutus 5 Tulosten monitorointi ja verifiointi. Paikallistason ilmastostrategioita, jotka on integroitu valtakunnan tason toimiin, tarvitaankin tehokkaan kansallisen ja kansainvälisen ilmastopolitiikan toteuttamisessa. Kunnat ovat käytännössä merkittäviä toimijoita ilmastopolitiikassa mm. energia- ja jätehuollon kautta. Useat kunnat omistavat paikallista energiantuotantoa. Kunta itse on myös merkittävä energian käyttäjä palveluiden tuottajana. Kunnilla on pitkävaikutteisia ja välillisiä vaikuttamismahdollisuuksia myös muiden toimijoiden aiheuttamiin päästöihin muun muassa maankäytön, kaavoituksen, liikennepolitiikan sekä hankintojen kautta. Kuntien roolin päästöjen vähentämisessä voidaankin arvioida kasvavan jatkossa. Paikalliset kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistoimenpiteet tuottavat usein myös merkittäviä sivuhyötyjä: muut ilman epäpuhtauspäästöt pienenevät ja ilmanlaatu paranee. Tällöin muun muassa terveyshaitat vähentyvät. Energiasäästötoimien myötä energiakustannukset alentuvat. Myös paikallista elinkeinoelämää ja työllisyyttä voidaan kehittää uusiutuvia energiavaroja tai uutta teknologiaa hyödyntämällä. Ilmastopolitiikan tavoitteet voivat toisaalta olla osin ristiriitaisia kaupungin muiden tavoitteiden kanssa. Paikallistasolla on huomioitava kuntien luontainen erilaisuus. Joissakin kunnissa on esimerkiksi merkittävästi raskasta teollisuutta, jolloin asukasta kohden päästöt nousevat suhteellisesti korkeammiksi maatalousvaltaiseen kuntaan verrattuna. Toisessa tapauksessa kunnan läpi voi kulkea keskeinen valtatie. Vaikka valtatien päästöt lasketaankin kunnan kasvihuonekaasutaseeseen, kunnalla ei ole juurikaan käytännön mahdollisuutta vaikuttaa näihin päästöihin eikä se olisi kansallisen ilmastopolitiikan kannalta edes perusteltua. Myös monien päästöjä vähentävien toimenpiteiden vaikutus voi näkyä toisen kunnan alueella. Tyypillinen esimerkki tästä on sähkön säästö: paikallistasolla muutokset sähkön kulutuksessa eivät vaikuta juurikaan paikalliseen sähköntuotantoon. Sähkömarkkinat ovat yhteispohjoismaiset. Asukasta kohden laskettuja päästötietoja tuleekin käyttää suhteellisen varovasti ilmastopolitiikan perustana kansallisesti. Keskeinen haaste kuntatason ilmastostrategioissa on tunnistaa ne toimet, joihin kunnassa voidaan vaikuttaa, laajemman tason ilmastopolitiikkaa kuitenkaan unohtamatta.

8 7 2.4 Suomen ilmastostrategia Suomen kansallisena tavoitteena on osana EU:ta jäädyttää päästöt vuoden 1990 tasolle keskimäärin vuosiin mennessä. Vuoden 1990 päästötaso oli noin 77 miljoonaa tonnia CO 2 - ekv. Käytännössä "nollatavoite" tarkoittaa päästöjen vähennystarvetta. Päästöjen ennustetaan kasvavan huomattavasti, ellei uusia toimenpiteitä päästöjen vähentämiseksi toteuteta luvulla päästöt Suomessa alenivat ajoittain vuoden 1990 tason alapuolelle. Suomi saavuttikin osaltaan ilmastonmuutoksen puitesopimuksen teollisuusmaille asettaman tavoitteen päästöjen palauttamisesta vuoden 1990 tasolle vuoteen 2000 mennessä. Päästöt ovat ylittäneet tavoitetason vuosina Vuonna 2002 Suomen kasvihuonekaasupäästöt olivat noin 82 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia, eli noin 5 miljoonaa tonnia Kioton pöytäkirjan sekä ilmastosopimuksen tavoitetasoa suuremmat. Energiasektorin päästöt ovat kasvaneet. Sen sijaan maatalouden ja jätesektorin päästöt ovat laskeneet. Päästövähennysten aikaansaamiseksi Suomessa on laadittu kotimaisiin toimenpiteisiin pohjautuva Kansallinen ilmastostrategia vuonna Energiansäästöohjelmalla, uusiutuvien energialähteiden edistämisohjelmalla sekä mm. jätehuoltoon liittyvillä toimilla voidaan kattaa noin puolet päästöjen vähentämistavoitteesta. Toinen keskeinen tavoite on kivihiilen käytön rajoittaminen ydinvoiman lisärakentamisella. Ilmastostrategiaa päivitetään parhaillaan muun muassa EU:ssa todennäköisesti vuonna 2005 alkavan yritysten välisen päästökaupan ja sekä päästöjen ennakoitua nopeamman kasvun takia. 3 PÄÄSTÖT JA NIIDEN KEHITTYMINEN 3.1 Päästöjen kehittyminen Päästöjen kehittymisestä Jyväskylässä on käytettävissä yksityiskohtaisia tietoja vuodesta 1990 lähtien. Kokonaispäästöt olivat tuolloin noin 0,82 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia. Hiilidioksidiekvivalentilla (CO 2 ekv) tarkoitetaan sitä, että kaikkien kasvihuonekaasujen vaikutus muunnetaan vastaamaan hiilidioksidia (CO 2 ). Vuonna 2000 päästöjen määrä oli alentunut noin 0,75 miljoonaan tonniin lähinnä energiantuotannon puupolttoaineen käytön lisäyksen ansiosta. Vuoden 2010 päästöjen ennakoidaan strategiatyötä varten tehtyjen päivitysten mukaan nykytoimenpiteiden seurauksena säilyvän nykyisellä tasolla, noin 0,75 miljoonassa tonnissa. Vaikka energiantuotannon arvioidaan kasvavan, päästötaso ei kohoa puun lisäkäytön ansiosta. Biomassan käyttö energiantuotannossa ei aiheuta hiilidioksidin nettopäästöjä, koska vastaava määrä hiilidioksidia sitoutuu takaisin metsien kasvuun. Vuoteen 2020 mennessä päästöjen arvioidaan kääntyvään nousuun energiantuotannon kasvun myötä. Vuoden 2020 päästöjen tasoksi ennakoidaan päivitettyjen laskelmien pohjalta noin 0,95 miljoonaa tonnia. Jyväskylässä arvioidaan olevan tuolloin uusi vastapainelaitos. Sähköntuotanto vastapainelaitoksessa on lauhdetuotantoa vähäpäästöisempää, minkä takia päästöjen lisäys Jyväskylässä on kuitenkin todennäköisesti kansallisen ilmastopolitiikan kannalta edullista. Tässä yhteydessä päästöillä tarkoitetaan Jyväskylän kaupungin alueella syntyneitä päästöjä eli ns. tuotantoperusteisia päästöjä. Päästöjä on lisäksi tarkasteltu suuntaa-antavasti myös energian kulutuksen kautta eli ns. kulutusperusteisesti. Kulutusperusteisten päästöjen laskemiseksi ei ole käytettävissä yleisesti hyväksyttyä laskentaperiaatetta. Kulutusperusteisen laskennan keskeinen haaste on arvioida koko kaupungin sähkön kulutuksen aiheuttamat päästöt etenkin ennustetilanteessa kun suuri osa sähköstä tuotetaan kaupungin ulkopuolella.

9 Maatalous kt CO2 ekv/a Jätehuolto Rakennusten erillislämmitys Kaukolämpö ja yhteistuotanto 200 Teollisuuden lämmöntuotanto Liikenne yht. Kuva 1. Jyväskylän kaupungin kasvihuonekaasupäästöjen toteutunut sekä ennakoitu kehitys nykyisten toimenpiteiden pohjalta (kt CO 2 ekv/a) tuotantoperusteisesti. Mikäli kulutusperusteisessa laskennassa käytettäisiin sähkölle suuntaa-antavasti Suomen keskimääräistä ominaispäästökerrointa (n. 200 g CO 2 ekv/kwh), Jyväskylän toteutuneet ja nykykehityksen mukaiset päästöt olisivat vuonna 1990 samalla tasolla ja vuosina hieman tuotantoperusteisia laskelmia suurempia. Vuonna 2020 kulutusperusteiset päästöt olisivat puolestaan tuotantoperusteisia alhaisempia. Ilmastopolitiikassa vallitseva tarkastelunäkökulma on tällä hetkellä tuotantoperusteinen. Teoreettisesti tarkasteltuna kulutusperusteinen tarkasteltutapa on oikeampi, mutta huomattavasti vaikeammin määriteltävissä ja laskettavissa. Jyväskylän päästöt asukasta kohden ovat alentuneet vuoden 1990 tasosta 11,2 t/a tasolle 9,5 t/a vuoteen 2000 mennessä. Vuoden 2010 tasoksi ennakoidaan 8,5 t/a ja vuoden 2020 puolestaan 9,9 t/a asukasta kohden. 30,0 25,0 t CO2ekv/asukas 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 USA Suomi Saksa EU Ruotsi Etiopia Oulu Kotka Kuopio Jyväskylä Tampere Pääkaupunkiseutu Kouvola Kuva 2. Kasvihuonekaasupäästöjen määrä asukasta kohden eri maissa ja muutamissa kaupungeissa Suomessa viime vuosina (suuntaa-antava tarkastelu).

10 9 Merkittävin kasvihuonekaasupäästöjen lähde on energiantuotanto. Liikenteen osuus kasvihuonekaasupäästöistä on vajaa 15 %. Muiden lähderyhmien osuus Jyväskylässä on vähäinen. Esimerkiksi teollisen tuotannon rakenne on Jyväskylässä vähäpäästöinen ja toisaalta teollisuus ostaa merkittävän osana energiastaan Jyväskylän Energialta. Hiilinieluja ei ole tässä yhteydessä tarkastelu. 3.2 Päästökehitykseen vaikuttavat tekijät Päästöjen hallitsemiseksi energian tuotannossa ja kulutuksessa, liikennesektorilla ja jätehuollossa on toteutettu jo runsaasti toimenpiteitä, jotka on otettu huomioon päästöjen nykykehitystä arvioitaessa. Keskeiset toimet ja päätökset, joilla on huomattavaa ilmastopoliittista vaikutusta, ovat seuraavat: Jyväskylän kaupungin energiansäästösuunnitelman toteuttaminen Puun ja jätepolttoaineen käytön lisääminen energiantuotannossa Täydennysrakentamisen suosiminen kaavoituksessa Kevyen liikenteen suosiminen Joukkoliikenteen kehittäminen Kaatopaikkakaasujen talteenotto sekä hyödyntäminen energiantuotannossa Biojätteen erilliskäsittely ja kaatopaikkasijoituksen huomattava vähentyminen Ajoneuvojen ominaispäästöjen yleinen alentuminen. Keskeinen ilmastostrategian haaste uusien päästövähennystoimien toteuttamisen ohelle on se, että päätetyt ja osin suunnitellut toimet toteutetaan mahdollisimman hyvin. Toimet on esitelty yksityiskohtaisesti jäljempänä kohdassa ilmastostrategian tavoitteet ja toimenpiteet. Jo toteutetuilla toimilla on ollut ja oletetaan olevan keskeinen vaikutus päästökehitykseen. 4 PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMISMAHDOLLISUUDET 4.1 Paikalliset toimet Päästöjä voidaan vähentää monin eri keinoin ja keinoja ryhmitellä eri tavoilla. Päästöjä voidaan vähentää energiantuotannossa ja teollisuudessa muun muassa korvaamalla fossiilisiin polttoaineisiin perustuvaa energiantuotantoa uusiutuvilla energiantuotantomuodoilla. Niitä ovat biomassa, tuuli, aurinko ja vesivoima. Ydinvoimasta ei myöskään aiheudu kasvihuonekaasupäästöjä. Energian tuotantoa voidaan myös tehostaa esimerkiksi hyötysuhdetta nostamalla. Tyypillinen esimerkki tästä on Suomessa yleinen sähkön ja lämmön yhteistuotanto. Jyväskylässä keskeinen keino kasvihuonekaasupäästöjen hallinnassa on ollut puun käytön lisääminen energiantuotannossa. Myös jatkossa puun käytön lisäys on tavoitteena, millä voidaan hillitä päästöjen kasvua energiankulutuksen lisääntyessä. Lisäksi jätteiden energiahyödyntämisellä voidaan alentaa kasvihuonekaasupäästöjä. RES-E-direktiivin 2 mukainen ohjeellinen tavoite on, että 31,5 % Suomen sähkön kulutuksesta tulee pohjautua uusiutuvaan tuotantoon vuoteen 2010 mennessä. Suomi on jo suunnilleen saavuttanut tavoitteen. Turve on keskeinen kasvihuonekaasupäästöjen lähde. Luonnonsoiden turpeen hyödyntäminen aiheuttaa CO 2 -päästöjä. Suo on hiilen pitkäaikainen varasto, josta hiili ei ilman ihmistoimintaa vapautuisi ilmakehään. Sen sijaan suopellot, pelloksi kuivatut suot, menettävät hiilensä vähitellen ilmakehään ilman ihmisen vaikutustakin. Kauppa- ja teollisuusministeriön, maa- ja metsätalous- 2 Sähköntuotannon edistämisestä uusiutuvista energialähteistä annettu direktiivi.

11 10 ministeriön sekä ympäristöministeriön yhteistyönä on käynnistetty vuonna 2002 nelivuotinen tutkimusohjelma, joka selvittää turpeen ja turvemaiden kasvihuonevaikutuksia Suomessa. Tutkimusohjelma tuottaa tietoa turpeen energiakäytön elinkaarianalyysiä varten, ja sen tavoitteena on tuottaa tieteellisiä perusteita ilmastosopimuksen turvetta koskevien laskentasääntöjen kehittämiseksi. Luonnonsoiden turpeen osalta ominaispäästökertoimet eivät ehkä tule merkittävästi muuttumaan. Mikäli sen sijaan suopeltojen turpeen ominaispäästökerrointa olisi jatkossa perusteltua alentaa uusien tutkimusten perusteella ja tämä muutos hyväksyttäisiin myös kansainvälisesti kasvihuonekaasupäästöjen raportoinnissa, sillä olisi huomattava vaikutus energiantuotannon laskennallisiin kasvihuonekaasupäästöihin Jyväskylässä sekä myös laajemmin Suomessa. Tämä edellyttäisi että suopeltojen turve otettaisiin energiakäyttöön. 3 Energian säästön avulla voidaan vähentää päästöjä. Jyväskylän kaupunki on solminut kauppa- ja teollisuusministeriön kanssa energiansäästösopimuksen, jolla alennetaan kaupungin rakennuskannan lämmön ja sähkön ominaiskulutusta. Rakennusmääräykset tulevat jatkossa yleisesti kiristymään jo tehtyjen päätösten sekä EU:n rakennusten energiansäästöä koskevan direktiivin pohjalta. Ominaiskulutuksen alentamista tavoitellaan kuljetuksissa ja työkoneiden käytössä sekä katu- että ulkovalaistuksessa. Myös sekundäärilämmönlähteiden (savukaasut, lauhteet, maaperä, järvet) käytöllä voidaan alentaa päästöjä. Energiansäästödirektiivin luonnos edellyttää julkisen sektorin vähentävän energiankulutusta 1,5 % vuosittain. Maankäytön suunnittelulla on vaikutettu ja vaikutetaan ilmastopolitiikan kannalta kahteen merkittävään tekijään: liikenteeseen ja energian kulutukseen. Jyväskylässä kaupungin kaavoitusperiaatteena on erityisesti viime vuosina ollut kerrostalorakentamisen sijoittuminen keskustaan ja sen kehälle. Seuraavalle ulkokehälle sijoittuu matala-tiivis rakentaminen ja pientalot. Kaupunkirakenne onkin jo melko tiivis. Täydennysrakentamisen osayleiskaava on valmistunut vuonna Kaavan tavoitteena on yhdyskuntarakenteen tiivistäminen ja täydentäminen siten, että nykyisen rakenteen sisältä ja reunoilta etsitään uudisrakentamiseen soveltuvia paikkoja eikä uusia lähiöitä toteuteta. Täydennysrakentamisen etuja ovat alueiden demografinen tasapaino ja palvelujen säilyvyys, infrastruktuurin edullisuus, liikennesuoritteiden määrän vähyys lyhyiden etäisyyksien vuoksi, kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen painottuminen sekä työmatkoissa että vapaa-ajan liikkumisessa. Rakentamisen keskittyessä suuret luonnonalueet säilyvät. Toisaalta tiivis rakentaminen vaatii huolellista suunnittelua vanhan ja uuden alueen viihtyisyyden turvaamiseksi. Tiivis yhdyskuntarakenne luo hyvät edellytykset kaukolämmön laajentamiselle ja tehokkaalle hyödyntämiselle. Se antaa myös mahdollisuuden toimivalle joukkoliikenteelle, mutta tämä edellyttää luontevaa eri alueiden välisten reittien rakentamisen mahdollisuutta. Työpaikkojen ja asumisen sijoittuminen lähelle toisiaan vähentää liikennesuoritetta; samoin asumisen yhteys luontoon ja vapaa-ajanviettopaikoille helpottuu. Sähkön ja lämmön yhteistuotannon (CHP) edistämisdirektiivi edellyttää kaikkien maiden lisäävän CHP-sähkön osuutta sähköntuotannossa. Kaavoituksella voidaan vaikuttaa rakennusten energiatalouteen sijoittamalla rakennukset avautumaan etelään ja luomalla suojaa pohjoisen puolelle, vaikuttamalla sijoituksella pienilmastoon, muodostamalla suojavyöhykkeitä ja hyödyntämällä topografiaa ja rinnemaastoa. Uudet energiamääräykset rakennusten eristämisestä ja ikkunoiden pinta-aloista vaikuttavat kulutukseen. Myös aurinkoenergian hyödyntämisen lisääminen on tärkeää. Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi tulee edellyttämään, että passiivisen aurinkolämmön samoin kuin rakennuskohtaisen aktiivisen energiantuotannon vaikutukset otetaan huomioon rakennusmääräyksissä, joiden energiankulutusosion on perustuttava laskennalliseen kulutukseen eikä enää nykyisiin eristysnormeihin. 3 Suopeltojen turpeen päästökertoimen mahdollisen nollautumisen merkitystä tämän työn kannalta on tarkasteltu herkkyysanalyysinä liitteessä 2 suuntaa-antavasti. Laskelmassa on oletettu keskimääräisen ominaispäästökertoimen puolittuvan eli suopeltojen turpeen muodostavan 50%:n osuuden Jyväskylän turpeen käytöstä.

12 11 Liikennesektorille keskeisiä toimia kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä ovat autojen ominaiskulutuksen alentaminen, biopolttoaineiden käyttö tulevaisuudessa sekä liikennesuoritteen kasvun hillitseminen muun muassa yhdyskuntarakennetta eheyttämällä, kevyttä ja joukkoliikennettä suosimalla. Joukko- ja kevyen liikenteen kehittämiseksi Jyväskylässä on toteutettu runsaasti erilaisia toimenpiteitä. Kaupungissa on hyvä pyörätieverkosto, pituudeltaan noin 200 km, sekä laaja, lämmitetty kävelykatualue keskustassa. Suhteellisen tiiviin kaupunkirakenteen takia etäisyydet suosivat jalankulkua ja pyöräilyä. Liikenteen biopolttoainedirektiivi edellyttää jatkossa jäsenmaiden nostavan biopolttoaineiden osuuden 5,75 %:iin liikenteen energiankulutuksesta vuoteen 2010 mennessä ja välitavoitteena 2 %:iin vuoteen 2005 mennessä. Polttoaineverodirektiivi edellyttää kaikkien fossiilisten polttoaineiden verotusta, mutta ei biopolttoaineiden. Suomen autoverotuksen voimaan tullut uudistus poisti jo biokaasun verotuksen, mutta muutos ei koske vielä muita biopolttoaineita. Joukkoliikenteen matkustajamäärät alentuivat lukujen taitteessa. Tämän takia kaupungissa otettiin käyttöön lipputukijärjestelmä, jonka avulla matkustajamääriä on saatu hieman nostettua. Noin joka kolmannella Jyväskylässä asuvalla on käytössään sarja- tai kuukausilippu. Joukkoliikennettä palvelemaan on hiljattain valmistunut matkakeskus, eli juna- ja bussiliikenteen yhteisterminaali. Terminaalista on hyvät pitkän matkan juna- sekä linja-autoyhteydet. Ajoneuvojen polttoaineen ominaiskulutus on yleisesti alentunut, mikä osaltaan vähentää hiilidioksidipäästöjen kasvua liikennesektorilla. Myös valtakunnan tason toimilla, kuten erilaisilla energiansäästötoimilla, on ollut tärkeä sija positiivisessa kehityksessä. Jätehuollossa keskeinen ilmastopoliittinen toimi on kaatopaikkojen metaanipäästöjen alentaminen. Lisähyötyä voidaan saavuttaa hyödyntämällä metaani energiantuotannossa ja korvaamalla näin fossiilisia polttoaineita. Jyväskylässä jätehuollon kasvihuonekaasupäästöjen alentuminen jatkossa on huomattavaa. Tämä johtuu mm. kaatopaikkakaasujen talteenotosta ja biojätteen kaatopaikkasijoituksen vähentymisestä. Kaatopaikalle sijoitettavan jätteen määrä alenee kymmenesosaan nykytasosta ja hyötykäyttöasteeksi muodostuu 90 %. Kaatopaikkakaasua hyödynnetään energiantuotannossa, jolloin se korvaa öljyä ja turvetta. Nykykehitysskenaario sisältää myös jätteiden hyödyntämisen energiantuotannossa. Kaupungin ympäristöohjelman yhteisissä ympäristönäkökohdissa on sovittu kiinteistökohtaisten vuotuisten jätemäärien seurannasta, jolla pyritään vähentämään jätemääriä. Keski-Suomen ympäristökeskuksen tehtävillä on vaikutusta kasvihuonekaasupäästöjen hallitsemiseen alueellisesti ja paikallisesti myös Jyväskylässä. Tällaisia tehtäviä ovat muun muassa ilmansuojelu, jätehuolto, ympäristöluvat, ympäristövaikutusten arviointi, kemikaalien valvonta, luonnon- ja maankäytön tehtävät sekä maatalouden ympäristötoimet kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Lisäksi ympäristökeskus edistää ympäristötietoutta myös kasvihuonepäästöjen osalta tiedottamalla ja kouluttamalla. Ympäristökeskus toimii ympäristönsuojelussa lupa- ja valvontaviranomaisena alueellisesti merkittävissä teollisuus- ja energiantuotantolaitoksissa. Jyväskylän kaupunki vastaa pienempien laitosten luvituksesta. Ympäristöluvissa ei voida antaa määräyksiä kotimaisten polttoaineiden käytöstä, mutta lupaprosessin alkuvaiheessa ympäristökeskus pyrkii tukemaan kotimaista polttoainevaihtoehtoa. Lupaehdoissa otetaan huomioon energiantuotannon ja -käytön tehokkuus. Jyväskylän ilmastostrategia tukee Keski-Suomen ympäristökeskuksen vuonna 1998 laatimaa ilmansuojelun tavoiteohjelmaa vuoteen Ohjelmassa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiselle on asetettu alueelliset tavoitteet ja suunniteltu toimenpiteitä. Maakuntaan on rakennettu kaksi isoa kotimaisilla polttoaineilla toimivaa noin 200 MW:n kattilaa vuonna Kattiloiden lupaehdoissa on polttoainevalintojen lisäksi kiinnitetty huomiota energiantuotannon tehokkuuteen. Ympäristökeskus on myös omissa ratkaisuissaan tukenut ilmastotavoitteita ja käyttää omassa toiminnassaan puusähköä sekä edistää työmatkaliikuntaa.

13 12 Senaatti-kiinteistöt raportoi vuonna 2003 osana vuoden 2002 vuosiraportointia ensimmäisen kerran toimintansa yhteiskunnalliset vaikutukset erillisessä yhteiskuntavastuuraportissa. Senaattikiinteistöt on laatinut lisäksi Yhteiskuntavastuun strategian vuosille Strategiassa yhteiskuntavastuun näkökohdat jaotellaan yleisesti kestävän kehityksen kolmen osa-alueen; taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristö, kautta. Senaatti-kiinteistöissä yhteiskuntavastuun piiriin kuuluvaksi luetaan myös rakennuskulttuurin vaaliminen. Ympäristönäkökulma sisältyy Senaatti-kiinteistöjen kaikkiin toimintaprosesseihin. Myös Tiehallinto on määritellyt lukuisia toimia, joilla on merkitystä ilmastopolitiikan kannalta. Keskeiset toimet on lueteltu liikenteen nykytoimien kohdalla EU:n päästökauppa ja joustomekanismit Lähitulevaisuudessa myös EU:n päästökauppa sekä Kioton pöytäkirjan joustomekanismit vaikuttavat päästökehitykseen. Näiden mekanismien tavoite on lisätä joustoa ja kustannustehokkuutta ilmastopolitiikassa. EU:n laajuinen, yritysten välinen päästökauppa alkanee vuonna Jyväskylässä päästökauppa vaikuttaa kaikkiin yli 20 MW laitoksiin, erityisesti kuitenkin Rauhalahden ja Savelan laitoksiin. Laitoksille asetetaan hiilidioksidipäästöjen päästökiintiö. Sen ylittävältä osalta laitosten tulee ostaa tarvittaessa lisää päästöoikeuksia. Mahdolliset ylimääräiset oikeudet voi puolestaan myydä muille toimijoille. Kioton pöytäkirja tarjoaa runsaasti joustomahdollisuuksia kansallisten päästövähennystavoitteiden saavuttamiseksi. Varsinaisia joustomekanismeja ovat maiden välinen päästökauppa sekä hankemekanismit eli teollisuusmaiden välinen yhteistoteutus sekä teollisuus- ja kehitysmaiden välinen puhtaan kehityksen mekanismi. Projektikohtaisissa mekanismeissa toteutetaan päästöjä vähentäviä hankkeita, ja päästövähennykset voidaan siirtää valtiolta toiselle. Jatkossa myös yritykset voinevat suoraan hyödyntää Kioton pöytäkirjan hankemekanismeja päästökiintiönsä kattamiseen EU:n päästökaupan piirissä ns. linkkidirektiivin tullessa mahdollisesti voimaan. Tällöin yritykset toteuttavat mahdollisesti osan päästövähennysvelvoitteistaan ulkomailla. EU:n päästökaupan piirissä olevien yksittäisten laitosten vuosittainen tuotantomäärä ja päästökehitys tullevat jatkossa riippumaan myös päästömarkkinoista. Päästöjen vaihtelulla EU:n päästökaupan piirissä olevissa laitoksissa ei ole enää ilmastonmuutoksen kannalta erityistä merkitystä, koska EU:n tasolla päästökauppasektorin päästöjen kokonaismäärä säilyy vakiona päästökaupan toimiessa optimaalisesti. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että päästökaupan piirissä olevissa laitoksissa päästöjen hallinta on lähinnä kustannuskysymys ei sinänsä ilmastopoliittinen kysymys. Päähuomio paikallisia toimia pohdittaessa kannattaakin ilmastopoliittisesta näkökulmasta kiinnittää toimiin ei-päästökauppasektorilla kuitenkin niin, että toimissa tuetaan päästökauppasektorin mahdollisuuksia vähentää päästöjä kustannustehokkaasti etenkin kun päästökiintiöt todennäköisesti tiukkenevat jatkossa. 4 Ks.

14 13 5 ILMASTOSTRATEGIAN TAVOITTEET JA TOIMENPITEET Jyväskylän kaupungin ilmastostrategia pohjautuu: 1) Nykyisten, jo käytännössä päätettyjen, pääosin ilmastopoliittisten toimien tehokkaaseen toteuttamiseen, sekä 2) Tässä yhteydessä määriteltyihin ja ideoituihin uusiin lisätoimenpiteisiin päästöjen vähentämiseksi. Strategian tavoitteena on, että kasvihuonekaasupäästöjen taso on enintään vuoden 1990 tasolla keskimäärin vuosina Jyväskylässä. Lisäksi tavoitteena on vähentää päästöjä pitkällä tähtäimellä. Päästöjä hallitaan joko paikallisin toimin ja/tai päästömarkkinoita sekä joustomekanismeja hyödyntäen. 5.1 Yleiset tavoitteet Tuetaan ilmastopoliittista koulutusta, valistusta ja tutkimusta paikallisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. Vaikutetaan ja verkotutaan aktiivisesti ilmastopolitiikassa kunnallisesti, seudullisesti, maakunnallisesti, kansallisesti, EU-tasolla sekä kansainvälisesti. Tuetaan ilmastopolitiikkaa tukevia hankkeita ja projekteja. Ympäristöohjelmissa, muissa strategioissa sekä hankinnoissa ilmastopolitiikka otetaan aktiivisesti huomioon. Energiantuotannon ja käytön tehokkuus otetaan huomioon ympäristölupapäätöksissä. Nykyiset, jo päätetyt ilmastopolitiikkaa edistävät toimet toteutetaan mahdollisimman hyvin. Ilmastostrategian toteutusta seurataan aktiivisesti. Nykyiset toimenpiteet Jyväskylän kaupungissa ympäristöasioiden huomioon ottaminen liitetään osaksi koko kaupunginhallinnon johtamis- ja kehittämistoimintaa kannustamalla henkilöstöä ympäristöosaamisen ja vastuullisuuden vahvistamiseen sekä luovuuteen ja innovatiivisuuteen. Kestävää kehitystä edistetään toimenpidetasolla kannustamalla omaehtoisiin toimiin ja uusien teknologisten ratkaisujen etsimiseen. Jyväskylän kaupungissa toteutetaan ympäristöasioiden hallintajärjestelmä, jolla vaikutetaan energian, veden ja paperin kulutukseen, moottoriajoneuvojen suoritteeseen, hankintojen ympäristövaikutuksiin sekä tuotetun jätteen määrään. Lisätoimenpiteet Paikallisen täydennyskoulutuksen aloittamisen mahdollisuudet selvitetään pääkohderyhminä tekniikan ammattilaiset ja opettajat aihealueina energiansäästö rakennuksissa sekä teollisuudessa.

15 14 Ilmastopoliittista valistustyötä tuetaan Paikallisagendatoiminnan kautta. Liitytään Kuntaliiton ilmastonsuojelukampanjaan ja tarkennetaan päästövähennystavoite. Ilmastostrategian toteuttamisesta laaditaan seurantaraportti vuonna Erityistä huomiota kiinnitetään EU:n päästökauppadirektiivin ja muiden ilmastonmuutosta hillitsevien direktiivien aiheuttamiin mahdollisiin tarkennustarpeisiin toimenpiteissä, sekä täydennetään tarkastelua hiilinielukysymyksillä sekä ilmastonmuutokseen sopeutumisella. 5.2 Energian käyttö Tavoite Energian säästöllä edistetään hiilidioksidipäästöjen vähentämistä ja paikallisten, alueellisten, kansallisten sekä kansainvälisten päästövähennystavoitteiden toteuttamista. Nykyiset toimenpiteet Jyväskylän kaupungin ja kauppa- ja teollisuusministeriön välisen energiansäästösopimuksen mukaan rakennuskannan lämmön ominaiskulutuksen alentamistavoite on 8 % vuoteen 2010 mennessä. Sähkön osalta vastaava tavoite on 2 % Kuljetuksissa ja työkoneissa tavoitteena on vähentää ominaiskulutusta 6 % vuoteen 2010 Energiansäästösopimusta KTM:n kanssa jatketaan ainakin vuoteen 2005 saakka. Perusparannettavat ja uudet rakennukset liitetään kaukovalvontajärjestelmään. Rakennusten suunnittelussa huomioidaan sisäilmastoluokitus. Sähköinen huoltokirja otetaan käyttöön uusissa ja peruskorjattavissa rakennuksissa sekä tärkeimmissä vanhemmissa rakennuksissa. Kiinteistöpalvelun työnjohdon valmiuksia puuttua kulutusseurannassa ilmeneviin muutoksiin parannetaan. Isompien rakennusten kulutusseurannassa siirrytään kaukoluettavaan tuntimittausseurantaan. Energiavaikutukset huomioidaan energiankäytön kannalta merkittävissä ohjelmissa, suunnitelmissa, investoinneissa ja muissa päätöksissä. Energiakatselmuksia tehdään noin m 3 :n rakennusmäärään vuosittain ja esitetyistä toimenpiteistä toteutetaan takaisinmaksuajaltaan alle kolmen vuoden säästötoimenpiteet Siirrytään takaisinmaksuaikavaatimuksessa vähitellen 3 vuodesta 15 vuoteen. Perusparannus- ja uudisrakennuskohteiden lvi-tekniikassa huomioidaan energia-taloudellisimpia laitteistovalintoja (korkean hyötysuhteen sähkömoottorit, pumput, puhaltimet ja kompressorit). Kaupunkikonsernin hankintaohjeiden mukaan kestävän kehityksen periaatteet otetaan hankinnoissa mahdollisuuksien mukaan huomioon kilpailuttamisessa ja tarjousten arviointikriteerinä. Hankinnoissa huomioidaan materiaalin kierrätys ja uudelleenkäyttö tuotteen elinkaaren lopussa. Pyritään hyödyntämään vuonna 2003 valmistuneen EU:n tukeman projektin tulosta, jonka tavoitteena on parantaa kaukolämmön kuormituksen ohjausta ja tiedonsiirtoa kuluttajan ja tuotantolaitoksen välillä. Lisätoimenpiteet Jyväskylän kaupungin ja kauppa- ja teollisuusministeriön välisen energiansäästösopimuksen mukaiseksi rakennuskannan lämmön ominaiskulutuksen alentamistavoitteeksi asetetaan 10 % vuoteen 2020 mennessä. Sähkön osalta vastaava tavoite on 2 %. Kuljetuksissa ja työkoneissa tavoitteena on vähentää ominaiskulutusta 8 % vuoteen 2020 mennessä. Kannustetaan eri toimijoiden liittymistä KTM:n uuteen energia- ja ilmastosopimukseen, joka energiansäästön lisäksi käsittää uusiutuvan energian lisäämistä ja muita ilmastonsuojelutoi-

16 15 menpiteitä. Energiansäästölamppujen käyttöä edistetään kotitalouksissa. Sähkön tuotantotapa huomioidaan sähköntoimittajaa valittaessa. Selvitetään kaukokylmän mahdollisuuksia jäähdytyksessä. Käytetään aurinkokeräimiä rakennuskohtaisesti sekä hyödynnetään passiivista aurinkoenergiaa mahdollisuuksien mukaan. Uusiutuvan energian käyttöä suositaan ja lisätään. Lisätään hankintaohjeisiin ympäristönäkökohtien arvottaminen. Ulkovalaistuksessa jatketaan siirtymistä taloudellisimpiin lamppuihin. Selvitetään mahdollisuus laatia Jyväskylälle pitkällä tähtäimellä fossiilivapaa tavoite. Selvitetään mahdollisuus tehdään sopimus EU-komission kanssa uusiutuvan energian tuotannon ja käytön lisäämisestä. Selvitetään mahdollisuuksia hankkia kaukolämpönä pidemmällä tähtäimellä puun ohella myös muuta uusiutuvaa kaukolämpöä (aurinko, geoterminen jne.). Kaukolämpöverkon ulkopuolella hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan rakennuskohtaisesti uusiutuvaa energiaa, lyhyellä tähtäimellä puuperäisiä polttoaineita ja pitkällä tähtäimellä aurinkokeräimiä, biomassa-mikro-chp:ta, tuulivoimaa ja aurinkoenergiaa. 5.3 Energian tuotanto ja jakelu Tavoite Tavoitteena on haitallisten ympäristövaikutusten vähentäminen, energiantuotannon optimointi, uusiutuvan energian käytön lisääminen, henkilöstön ja energian käyttäjien ympäristötietoisuuden lisääminen, ympäristöyhteistyön lisääminen ja avoin viestintä. Biopolttoaineiden ja muiden uusiutuvien energianlähteiden käyttöä lisätään Jyväskylän seudulla sähkön- ja lämmöntuotannossa. Nykyiset toimenpiteet Energiantuotannossa puun käyttöä lisätään nykytasolta noin 700 GWh/a tasolle 800 GWh/a vuoteen 2010 mennessä ja tasolle 1000 GWh/a vuoteen 2020 mennessä. Jätteiden energiahyödyntäminen aloitettaneen REF-laitoksessa, jonka tuotanto on noin 120 GWh/a. Sähkö- ja lämpöverkkojen häviöt pidetään nykyisellä alhaisella tasolla. Ympäristöluvissa ja YVA -menettelyssä tuetaan kotimaisia polttoainevalintoja. Lupaehdoissa kiinnitetään huomiota energian tuotannon ja käytön tehokkuuteen ja energian säästämiseen Lisätoimenpiteet Savukaasupesuri asennetaan Rauhalahden voimalaitokseen vuoteen 2010 mennessä, mikäli se osoittautuu taloudellisesti kannattavaksi. Selvitetään sähkön ja lämmön yhteistuotannon lisäämismahdollisuutta sekä rakennusasteen nostamista. Sähkö- ja päästökauppamarkkinoiden kehittymisen mukaan lisätään joko yhteistuotantoa tai rakennetaan kiinteän polttoaineen kaukolämpökattila vuoteen 2020 mennessä. Kaukolämmitystä laajennetaan aktiivisesti.

17 Elinkeinoelämä ja teollisuus Tavoite Vähäpäästöisen, energiatehokkaan ja korkeaan teknologiaan pohjautuvan elinkeinorakenteen kehittämisen tukeminen. Nykyiset toimenpiteet Kilpailukykystrategiassa on tunnistettu paperinvalmistus-, energia-, ympäristö- ja informaatioteknologiat seudun vahvuusalueiksi. Osaamiskeskusohjelmilla vahvistetaan paikallista ilmastostrategian päämääriä tukevaa osaamista. Lisätoimenpiteet Elinkeinoelämää ja teollisuutta kannustetaan solmimaan energiansäästösopimuksia ja määrittelemään yrityskohtaisia ilmastopoliittisia tavoitteita. Energiansäästöä tehostetaan yritysten henkilöstön energiansäästön täydennyskoulutuksella. Kehitetään alueellista polttoainetuotantoa ja logistiikkaa. Tuetaan energiatehokkaampien laitteiden ja prosessien käyttöönottoa. Kaupungin elinkeinopolitiikalla vahvistetaan paikallista, ilmastostrategian päämääriä tukevaa yritystoimintaa ja osaamista. 5.5 Liikenne Tavoite Jyväskylässä liikutaan tulevaisuudessa nykyistä turvallisemmin, terveellisemmin, ympäristöystävällisemmin, taloudellisemmin ja sujuvammin etenkin kevyttä liikennettä edistämällä ja suosimalla. Nykyiset toimenpiteet JYSELI liikennejärjestelmäsuunnitelman toteuttaminen. Kaupungin aluerakenteen ja maankäytön ohjauksella tuetaan kevyen liikenteen käyttöä. Joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen järjestelyt suunnitellaan yhteensopiviksi ja toisiaan täydentäviksi, kulkumuotojen yhteistyön vahvistamiseksi. Kevyen liikenteen väylien tehokkaalla talviajan ylläpidolla tuetaan ympärivuotista kävelyä ja pyöräilyä. Keskustan polkupyöräpysäköintiä ja sen laatua parannetaan. Kevyen liikenteen turvallisuutta parannetaan ajoneuvoliikenteen rauhoittamistoimenpiteillä. Kestävän liikenteen mallikuntatoiminnalla edistetään kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen suosiota. Liikennekäyttäytymisen ja turvallisuuden parantamista tuetaan tiedotuksella. Joukkoliikenteessä on käytössä lipputukijärjestelmä ja nopea sekä vaivaton etäkorttijärjestelmä. Joukkoliikenteen käyttöä palvelemaan on rakennettu matkakeskus. YVA-menettelyn vaativissa tie- ja katuhankkeissa edistetään kevyenliikenteen väylien rakentamista.

18 17 Kalustoa uusittaessa otetaan huomioon paras saatavilla oleva tekniikka. Työmenetelmiä kehitetään uuden tekniikan, esim. koneiden lisälaitteiden avulla. Töiden ennakkosuunnittelua parannetaan. Autojen ja koneiden käyttäjille sekä huoltohenkilökunnalle suunnataan koulutusta. Uudempia, vähäpäästöisiä leasing-autoja otetaan käyttöön kaupungin toiminnassa. Taloudellisen ajon koulutusta tehostetaan. Tuetaan liikennejärjestelmää, joka edistää toimivia matka- ja kuljetusketjuja sekä tukee kestävän ja tasapainoisen alue- ja yhdyskuntarakenteen muodostumista. Edellytetään tienpidon tuotteiden ja palveluiden tilauksessa, että tuottajat käyttävät ympäristön kannalta parasta taloudellisesti käytettävissä olevaa tekniikkaa. Edistetään liikennemuotojen yhteistoimintaa. Tieverkon käytön ohjauksella (mm. telematiikka, opastus, tiedotus) tuetaan toimia, joilla parannetaan liikenteen sujuvuutta ja vähennetään tieliikenteen energiakulutusta ja ympäristöhaittoja. Tuetaan etätyön ja yhteisten työmatkojen suunnittelun kehittämistä siten, että työ- ja asiointimatkojen liikennesuorite ja energiakulutus vähenevät. Osallistutaan liikennejärjestelmäsuunnitteluun ja maankäytön suunnitteluyhteistyöhön, jossa tuodaan esille tiiviin yhdyskuntarakenteen merkitys liikenteen päästöjen vähentämisessä. Tuetaan ja edistetään kevyen ja joukkoliikenteen kulkumuoto-osuutta lisääviä hankkeita. Olemassa olevan infrastruktuurin hyödyntämistä tuetaan. Joukkoliikenteen palveluja kehitetään yhdessä kuntien ja liikennöitsijöiden kanssa. Lisätoimenpiteet Joukkoliikenne Joukkoliikenteen markkinointia kehitetään. Joukkoliikenteen tarpeiden huomioiminen kaavoituksessa varmistetaan. Joukkoliikenne pidetään kilpailukykyisenä henkilöautoihin verrattuna lippujen hinnoittelulla ja subventoinnilla. Kutsupohjaista joukkoliikennettä kehitetään. Biokaasun käyttökokeilua selvitetään joukko- sekä keskustan jakeluliikenteessä. Tuetaan siirtymistä autoedusta joukkoliikenne-etuun. Paikallisliikenneterminaalin nykyaikaistaminen toteutetaan Vapaudenkadulla. Lisätään bussi- sekä taksikaistoja ja annetaan käyttöoikeus niillä myös biopolttoainetta käyttäville ajoneuvoille, autopooleille sekä hybridi- ja sähköautoille. Olemassa olevaan rataverkkoon pohjautuvan raideliikenteen kehittämistä selvitään. Kevyt liikenne Tiiviin kaupunkirakenteen eheytymistä tuetaan edelleen. Kevyen liikenteen toimintaedellytysten parantaminen otetaan erityisesti huomioon kaupungin investointi- ja käyttörahoituksessa. Liikennejärjestelmää kehitetään vyöhykeajatuksen perusteella. Kävelykeskustaa laajennetaan. Kevyen liikenteen reitistöä täydennetään ja laajennetaan edelleen. Keskustan pyöräily-yhteyksiä parannetaan. Keskustan polkupyöräpysäköintiä ja sen laatua parannetaan edelleen. Pääverkon osana kehitetään keskustaan johtavia kevyen liikenteen laatukäytäviä. Joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen järjestelyt suunnitellaan yhteensopiviksi ja toisiaan täydentäviksi, kulkumuotojen yhteistyön vahvistamiseksi. Kevyen liikenteen väylien tehokkaalla talviajan hoidolla tuetaan ympärivuotista kävelyä ja pyöräilyä. Kevyen liikenteen turvallisuutta parannetaan ajoneuvoliikenteen alueellisilla rauhoittamistoimenpiteillä.

19 18 Selvitetään mahdollisuutta keskustan 30 km/h aluenopeusrajoituksen asettamiselle. Liikennekäyttäytymiseen ja turvallisuuden parantumiseen tähtäävää tiedottamista ja valistamista lisätään. Jyväskylässä käynnistynyttä kestävän liikenteen mallikuntatyötä jatketaan. Naapurikuntia kannustetaan osallistumaan kevyen liikenteen edistämiseen osana seudullista yhteistyötä. Kannustetaan yrityksiä ja työyhteisöjä tunnistamaan niiden merkitys myös liikenteen toimijoina ja vaikuttajina. Kannustetaan työpaikkoja toimimaan aktiivisesti omissa työyhteisöissään omin voimin liikkumisen edistämiseksi. Pysäköintipolitiikka Pysäköintilaitosten käyttöastetta nostetaan. Laitospysäköinnin opastusjärjestelmää kehitetään. Pysäköintimaksuja katujen varsilla nostetaan. Pysäköintimaksu poistetaan biopolttoaineita käyttäviltä ajoneuvoilta. Kaupungin kuljetukset, työkoneet ja autokanta Kaluston energiatehokkuus ja tarjoajan henkilöstön taloudellisen ajon koulutus otetaan huomioon kilpailutusten pisteytyksessä. Kuljetuksia keskitetään mahdollisuuksien mukaan. Siirrytään mahdollisuuksien mukaan biopolttoaineisiin. Kaluston kilpailutuksessa otetaan huomioon kaluston päästöt ja energiatehokkuus. Ajoneuvokaluston hallintaa keskitetään mahdollisuuksien mukaan. 5.6 Kaavoitus ja yhdyskuntarakenne Tavoite Tavoitteena on yhdyskuntarakenteen tiivistäminen ja täydentäminen siten, että tiivis yhdyskuntarakenne luo hyvät edellytykset kaukolämmön laajentamiselle sekä toimivalle kevyelle ja joukkoliikenteelle viihtyisyydestä tinkimättä. Nykyiset toimenpiteet Vuonna 2002 valmistuneen täydennysrakentamisen osayleiskaava tavoitteena on yhdyskuntarakenteen tiivistäminen ja täydentäminen siten, että nykyisen rakenteen sisältä ja reunoilta etsitään uudisrakentamiseen soveltuvia paikkoja eikä uusia lähiöitä toteuteta. Tiivis yhdyskuntarakenne luo hyvät edellytykset kaukolämmön laajentamiselle ja toimivalle kevytsekä joukkoliikenteelle. Lisätoimenpiteet Jyväskylän seudulle laaditaan joukkoliikenteen reittejä koskeva yleiskaavallinen tarkastelu. Asuntoalueiden suunnittelun yhteydessä esitetään selvitys kevyen- ja joukkoliikenteen saavutettavuudesta. Rakennusten sijoittamisella ja kaavamääräyksillä edistetään energiataloudellisia ratkaisuja. Keskustan liikenteen vähentämiseksi laaditaan suunnitelma Keskustan maanalaisen maailman toteuttamiseksi. Keskustan pysäköinti ja huoltoliikenne ohjataan keskitetysti maan alle, jolloin katutaso jää ihmisille. Kaavoitetaan siten, että yhdyskuntatekniikka on mahdollista toteuttaa energiatehokkaasti (paineenkorotus- ja jätevedenpumppaamojen välttäminen).

20 Jäte- ja vesihuolto Tavoite Jätteiden syntyä ehkäistään, kierrätystä lisätään sekä jätteen käsittelyä ja hyötykäyttöä kehitetään. Nykyiset toimenpiteet 70 % kaatopaikkakaasuista otetaan talteen. Kaatopaikalle sijoitettavan jätteen määrä alennetaan tasolle 10 % nykytasosta jolloin hyötykäyttöasteeksi muodostuu 90 %. Kuivajäte käsitellään mekaanis-biologisesti, jolloin tavoitteena on hyödyntää jätteessä oleva materiaali kuidun talteenotolla ja energia REF:in poltolla vuodesta 2007 alkaen. Kaatopaikkakaasua hyödynnetään energiantuotannossa jolloin se korvaa öljyä. Polttoaineteho nostetaan nykyisestä noin 1 MW tasosta 1,5-2 MW:iin. Puhtaan veden ja jäteveden pumppujen kokonaishyötysuhdetta nostetaan. Vesijohtojen ja jätevesiviemäreiden vuotovesiä vähennetään. Lupaehdoissa kiinnitetään huomiota kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen jätehuollossa. Lisätoimenpiteet Likaantuneiden maiden puhdistusta tehostetaan ja puhdistettujen maa-ainesten hyödyntämistä erityisesti kaatopaikkarakenteissa lisätään. Ylijäämämassojen hyödyntämistä tehostetaan maapankin avulla. Maapankki on tiedosto, johon kerätään tiedot tulevista rakennuskohteista ja niissä tarvittavista maa-aineksista sekä ylijäämämaista. Pankin avulla saatetaan tarvitsijat ja luovuttajat yhteen. Jätteistä tuotetaan biokaasupohjaista liikennepolttoainetta. Tuotantokohteita voivat olla ovat kaatopaikkakaasu, jätteiden ja jätevesien käsittely, teollisuuden ja maatilojen biokaasureaktorit. Kuluttajia voivat ovat paikallisbussit, kaupungin oma autokanta, jätteidenkuljetus, taksit, posti, poliisi, kuriiri- ja huoltoyhtiöt sekä muu liike-elämä ja yksityisautot. Jakelu voidaan toteuttaa huoltoasemaketjujen ja/tai tuotantopaikkojen erillisasemien avulla. Selvitetään pidemmällä tähtäimellä myös muiden kuin nopeasti hajoavien biojätteiden eli lähinnä puuperäisten jätteiden liikennepolttoainetuotantoa. Jätevesien ja jätteiden käsittelyssä otetaan käyttöön energiatehokkaampia laitteita (korkean hyötysuhteen sähkömoottorit, pumput, puhaltimet ja kompressorit). 6 ILMASTOSTRATEGIAN TOTEUTTAMINEN JA SEURANTA Ilmastostrategian toteuttaminen vaatii sekä Jyväskylän kaupungin että muiden työn tavoitteisiin sitoutuvien organisaatioiden päätökset. Lisäksi käytännön toteuttaminen periaatepäätösten jälkeen vaatii vielä yksityiskohtaisempia toimintasuunnitelmia eri hallintokunnissa ja organisaatioissa. Ilmastostrategian toteuttamisesta on tavoitteena laatia seurantaraportti vuonna 2006 laajapohjaisessa yhteistyössä. Erityistä huomiota on tarkoitus kiinnittää tuolloin EU:n päästökauppadirektiivin ja muiden ilmastonmuutosta hillitsevien direktiivien aiheuttamiin mahdollisiin tarkennustarpeisiin toimenpiteissä, sekä täydentää tarkastelua hiilinielukysymyksillä sekä ilmastonmuutokseen sopeutumisnäkökulmalla. Strategian toteuttaminen alentaisi kasvihuonekaasupäästöjä merkittävästi sekä nykytasoon että nykytoimenpideskenaarioon verrattuna. Koska nykytaso on jo perusvuoden 1990 tasoa alhaisempi, strategian päätavoitteen saavuttaminen vuoden 1990 päästötason säilyttäminen - on Jyväskylässä mahdollista kaupungin kasvusta huolimatta vuoteen 2010 mennessä. Päästötasoa on

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta

Lisätiedot

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 2 22.3.2010 Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun EU on hakenut sopimusta, jossa numerot ja summat ei julistusta

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO)

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Harri Pursiainen, liikenne- ja viestintäministeriö TransEco tutkimusohjelman aloitusseminaari Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

OULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA?

OULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA? OULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA? Seudullisen ilmastostrategian ohjausryhmä (Kaupunginjohtajan työryhmän asettamispäätös 18.2.2008 41 ja Oulun seudun seutuhallituksen seudun kuntien nimeämispäätös 21.2.2008

Lisätiedot

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri 24.11.2016 Kotimaan liikenteen khk-päästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne tuotti v. 2015

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2016 1 (1) 40 Asianro 3644/11.03.00/2016 Kuopion ja Suonenjoen kasvihuonekaasupäästöt: Vuoden 2014 vahvistetut päästöt ja ennakkotieto vuodelta 2015 Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen

Lisätiedot

KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region)

KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region) KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region) Ympäristönsuojelutarkastaja Kuopio, 29.11.2010 YMPÄRISTÖHALLINTO SUOMESSA ALUEHALLINTOVIRAS TOT - Ympäristölupien

Lisätiedot

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n 2030- kehikko Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Ilmasto- ja energiapolitiikan aamupäivä, Rake-sali 27.4.2016 Agenda Strategian valmisteluprosessi EU:n 2030 tavoitteet

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030 Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030 Mitä päästöjä tarkastellaan? Kansallinen energia- ja ilmastostrategia sekä keskipitkän aikavälin ilmastopoliittinen suunnitelma koskevat ainoastaan

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Liikenneneuvos Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Liikenneneuvos Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa Liikenneneuvos Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Kotimaan liikenteen khk-päästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne tuotti

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Global to Local ilmastopolitiikan tilannekatsaus pähkinänkuoressa Maija Hakanen Helsinki

Global to Local ilmastopolitiikan tilannekatsaus pähkinänkuoressa Maija Hakanen Helsinki Global to Local ilmastopolitiikan tilannekatsaus pähkinänkuoressa Maija Hakanen 1.12.2009 Helsinki Kansainvälisiä kuntaprosesseja Kuntien tiekartta ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi (UCLG, CEMR, Metropolis,

Lisätiedot

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos www.ekokymenlaakso.fi Pia Outinen 1 1 Tavoite ja tarkoitus Tehtävä Kymenlaaksolle Strategia sisältää Kymenlaakson vision, toiminnalliset

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Marketta Karhu, ympäristönsuojeluyksikön päällikkö, Oulun seudunympäristötoimi, Oulun kaupunki Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G

E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G Lapin ilmastostrategia vuoteen 2030 asti E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S 1 0. 1 0. 2 0 1 2 A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G TAUSTA Ilmastonmuutos

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma 18.11.2013 Lappeenrannan ilmasto-ohjelma Seurantaindikaattorien toteutuma vuonna 2012 1 Johdanto Lappeenrannan kaupunginhallitus hyväksyi 28.9.2009 kaupungille laaditun ilmasto-ohjelman. Lappeenrannan

Lisätiedot

Sähköisen liikenteen foorumi 2014

Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Miten Suomi hyötyy sähköisestä liikenteestä Hannele Pokka 14.5.2014 Ilmastopaneelin (IPCC) terveiset sähköisen liikkumisen näkökulmasta Kasvihuonepäästöt ovat lisääntyneet

Lisätiedot

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli KUNTIEN ILMASTOTYÖ Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli Marita Savo, ympäristötarkastaja Mikkelin kaupunki/mikkelin Seudun Ympäristöpalvelut Kuntaliiton selvitys 2012:

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin

Lisätiedot

Vähäpäästöistä liikkuvuutta koskeva eurooppalainen strategia. (COM(2016) 501 lopullinen)

Vähäpäästöistä liikkuvuutta koskeva eurooppalainen strategia. (COM(2016) 501 lopullinen) Vähäpäästöistä liikkuvuutta koskeva eurooppalainen strategia (COM(2016) 501 lopullinen) 1 Strategian tavoitteet Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen tulee vuonna 2050 olla vähintään 60 prosenttia pienemmät

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

Kunnat ja kaupungit toimivat

Kunnat ja kaupungit toimivat Kunnat ja kaupungit toimivat Vauhtia päästövähennyksiin! -seminaari 17.4.2013 Säätytalo Lotta Mattsson, Kuntaliitto Kaupungistuminen ja päästökehitys Tällä hetkellä puolet maailman väestöstä elää kaupungeissa.

Lisätiedot

Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelu

Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelu Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelu Merja Turunen, Ympäristöministeriö 12.2.2016 Hallitusohjelma BIOTALOUS JA PUHTAAT RATKAISUT 1. Hiilettömään puhtaaseen ja uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA

SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA Seinäjoki, Alavus, Ilmajoki, Jalasjärvi, Kauhava, Kuortane, Kurikka ja Lapua Kuntien ilmastokampanjatapaaminen 8.11.2012 Mika Yli-Petäys Projektipäällikkö Lapuan kaupunki

Lisätiedot

mistoimia on siten tarpeen tarkastella myös paikallisesta näkökulmasta. Paikalliset kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistoimenpiteet

mistoimia on siten tarpeen tarkastella myös paikallisesta näkökulmasta. Paikalliset kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistoimenpiteet OULU aktiivista ilmastopolitiikkaa Ilmastonmuutos on nykyisen käsityksen mukaan yksi keskeisimmistä kansainvälisistä ympäristöongelmista. Ilmastonmuutos aiheutuu kasvihuonekaasupäästöistä, joita syntyy

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen ilman sitä maapallolla olisi 33 C kylmempää. Ihminen voimistaa kasvihuoneilmiötä ja siten lämmittää ilmakehää esimerkiksi

Lisätiedot

Pariisin ilmastosopimuksen vaikutukset Suomessa

Pariisin ilmastosopimuksen vaikutukset Suomessa Rakennusten energiaseminaari, Finlandia-talo 20.9.2016 Pariisin ilmastosopimuksen vaikutukset Suomessa Markku Ollikainen Professori, Helsingin yliopisto Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastosopimuksen

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Suomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden

Suomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden Julkaistavissa 30.12.2003 klo 13.00 2003:16 Lisätietoja: Tilastokeskus / Mirja Kosonen (09) 1734 3543, 050 5005 203; ympäristöministeriö / Jaakko Ojala (09) 1603 9478, 050 3622 035 Suomen kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari

Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari 10.11.2016 Eurooppa-neuvosto lokakuu 2014 : EU:n 2030 ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Ilmastonmuutos Ihmiskunnan suurin haaste Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 1 2 Ilmastonmuutos edelleen tosiasia Maapallon keskimääräinen lämpötila noussut 100 vuoden aikana 0,74 C 15 lämpimintä vuotta

Lisätiedot

Edessä väistämätön muutos

Edessä väistämätön muutos Edessä väistämätön muutos 50 kestävää ratkaisua Jätkäsaareen -tilaisuus Pirkko Heikinheimo, VNK Ennakoitu lämpeneminen tällä vuosisadalla Ilman ilmastopolitiikkaa Sen kanssa Lähde: MIT Sektorit kuvaavat

Lisätiedot

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle ll 2010-luvulla Hiilitieto ry:n seminaari 18.3.2010 Ilkka Kananen Ilkka Kananen 19.03.2010 1 Energiahuollon turvaamisen perusteet Avointen energiamarkkinoiden toimivuus

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki Jukka Noponen

Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki Jukka Noponen Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki 25.8.2011 Jukka Noponen Haaste: energiankäytön ja päästöjen vähentäminen rakennetussa ympäristössä Kansainväliset ilmastoneuvottelut Ilmasto-

Lisätiedot

Miten autokannan päästöjä vähennetään?

Miten autokannan päästöjä vähennetään? Miten autokannan päästöjä vähennetään? Autoalan ilmasto- ja energialinjaukset Tero Kallio, Autotuojat ry Autokannan uudistaminen autoveron poistaminen vähäpäästöisten työsuhdeautojen verotusarvon alentaminen

Lisätiedot

Rovaniemen ilmasto-ohjelma

Rovaniemen ilmasto-ohjelma Rovaniemen ilmasto-ohjelma 2012-2020 Miksi ilmasto-ohjelma? Ilmastonmuutos on suuri globaali ympäristöongelma Kansainväliset ja kansalliset sitoumukset Maakunnallinen ilmastostrategiatyö Kunnille ei ole

Lisätiedot

Kansallinen ilmastopolitiikka liikkumisen ohjauksen taustalla

Kansallinen ilmastopolitiikka liikkumisen ohjauksen taustalla Kansallinen ilmastopolitiikka liikkumisen ohjauksen taustalla Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö LIVE-tilaisuus 17.4.2013 Liikenne ja päästöt Kotimaan liikenne tuotti v. 2011 noin 13,1

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Teollisuuden ja yritysten ilmastotoimet. Seminaari Vauhtia Päästövähennyksiin! Keskiviikkona 17. huhtikuuta Hille Hyytiä

Teollisuuden ja yritysten ilmastotoimet. Seminaari Vauhtia Päästövähennyksiin! Keskiviikkona 17. huhtikuuta Hille Hyytiä Teollisuuden ja yritysten ilmastotoimet Seminaari Vauhtia Päästövähennyksiin! Keskiviikkona 17. huhtikuuta 201311 Hille Hyytiä Taustaa YK:n ilmastosopimuksen osapuolten 15. konferenssi Kööpenhaminassa

Lisätiedot

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Suomen kansallinen energia- ja ilmastostrategia. Petteri Kuuva Sähköseminaari

Suomen kansallinen energia- ja ilmastostrategia. Petteri Kuuva Sähköseminaari Suomen kansallinen energia- ja ilmastostrategia Petteri Kuuva Sähköseminaari 27.1.2016 Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti TAVOITE: Uusiutuvan energian osuus

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen

Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö LIVE-vuositapaaminen 23.11.2011 Liikkumisen ohjauksen hankehaku

Lisätiedot

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.6.2009 Energiatehokkuustoimikunnan mietintö 9.6.2009 Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Energian loppukulutus vuosina 1990 2006 sekä perusurassa

Lisätiedot

Sähkötehon riittävyys osana energiaja ilmastostrategian valmistelua

Sähkötehon riittävyys osana energiaja ilmastostrategian valmistelua Sähkötehon riittävyys osana energiaja ilmastostrategian valmistelua Ylitarkastaja Tatu Pahkala Energiaviraston keskustelutilaisuus kesällä 2017 alkavasta tehoreservikaudesta 20.4.2016 Agenda Hallitusohjelma

Lisätiedot

Kaupunginjohtajien ilmastoverkoston uudet aloitteet

Kaupunginjohtajien ilmastoverkoston uudet aloitteet Kaupunginjohtajien ilmastoverkoston uudet aloitteet 7. Selvitetään suurten kaupunkien mahdollisuudet vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 30 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. 8. Tuetaan kuntien ja valtion

Lisätiedot

Vähäpäästöinen Pohjois-Pohjanmaa

Vähäpäästöinen Pohjois-Pohjanmaa Vähäpäästöinen Pohjois-Pohjanmaa Tulevaisuusfoorumi: Ilmastonsuojelu, liikenne ja viestintä 20.4.2010 Oulu Tytti Tuppurainen n neuvottelukunnan puheenjohtaja Maakuntahallituksen varapuheenjohtaja Tytti

Lisätiedot

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli 19.1.2016 Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti

Lisätiedot

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Suomessa monet asiat kehittyvät nopeasti yhteiskunnan toivomalla tavalla Bioenergia Tuulivoima Energiatehokkuus

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Suomen kestävän kehityksen toimikunta, kokous 3/ 2010

Suomen kestävän kehityksen toimikunta, kokous 3/ 2010 Suomen kestävän kehityksen toimikunta, kokous 3/ 2010 Säätytalo 13.10.2010 10 1 Yhteistyöllä, rohkeudella ja luovuudella kohti hiilineutraalia kuntaa! Kari koski Uudenkaupungin kaupunginjohtaja Hinku-hanke

Lisätiedot

EK:n näkemyksiä Suomen energia- ja ilmastopolitiikasta. Pääviestit tiivistettynä

EK:n näkemyksiä Suomen energia- ja ilmastopolitiikasta. Pääviestit tiivistettynä EK:n näkemyksiä Suomen energia- ja ilmastopolitiikasta Pääviestit tiivistettynä Sisältö Edessä olevat päätökset Suomessa ja EU:ssa Suomen rooli ilmasto-ongelman ratkaisijana Energiapäätösten merkitys Suomelle

Lisätiedot

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Tilanne tällä hetkellä Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa 2000-2012 Arvioita tämänhetkisestä tilanteesta

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Päätösten ennakkovaikutusten arviointi EVA: Ratamoverkko-pilotti Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Ve0: Nykytilanne Ve1: Ratamopalveluverkko 2012 Ve2: Ratamopalveluverkko 2015 1.

Lisätiedot

EU:n ilmasto- ja energiapaketin vaikutuksia suomalaisen autoilijan arkipäivään

EU:n ilmasto- ja energiapaketin vaikutuksia suomalaisen autoilijan arkipäivään EU:n ilmasto- ja energiapaketin vaikutuksia suomalaisen autoilijan arkipäivään Auto- ja liikennetoimittajien tilaisuus 27.3.2008 Liikenteen päästöjen vähennystavoite vuoteen 2020. Mikä se on? Mitkä ovat

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA SANNA KOPRA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA SANNA KOPRA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 6.5.2011 SANNA KOPRA Kainuun ilmastostrategia 2020 Maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi Toteuttaa paikallisella tasolla Suomen

Lisätiedot

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik Johdatus työpajaan Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik 14.9.2016 Bioenergian osuus Suomen energiantuotannosta 2015 Puupolttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä. Ilmastonmuutos ja vesiensuojelu -seminaari Outi Aalto

Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä. Ilmastonmuutos ja vesiensuojelu -seminaari Outi Aalto Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä Ilmastonmuutos ja vesiensuojelu -seminaari 9.2.2013 Outi Aalto Esityksen sisältö Taustaa Hankkeen rahoitus Mitä hankkeessa tehdään? Lyhyesti ilmasto-ohjelmista

Lisätiedot

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030 Elinkeinoministeri Olli Rehn 24.11.2016 Skenaariotarkastelut strategiassa Perusskenaario Energian käytön, tuotannon ja kasvihuonekaasupäästöjen kokonaisprojektio

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Autojen yhteiskäyttö liikenne- ja viestintäministeriön näkökulmasta

Autojen yhteiskäyttö liikenne- ja viestintäministeriön näkökulmasta Autojen yhteiskäyttö liikenne- ja viestintäministeriön näkökulmasta Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Autojen yhteiskäyttö Turkuun työpaja 9.2.2010 Liikennesektorille kohdistuvia haasteita

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2013 Arviot vuosilta

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2013 Arviot vuosilta Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 213 Arviot vuosilta 21-212 Suvi Monni, Benviroc Oy, suvi.monni@benviroc.fi Tomi J Lindroos, VTT, tomi.j.lindroos@vtt.fi Esityksen sisältö 1. Tarkastelun laajuus

Lisätiedot

Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta. Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä

Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta. Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä 1 Mikä ajaa liikenteen muutosta EU:ssa? 2 Kohti vuotta 2020 Optimoidut diesel- ja bensiinimoottorit vastaavat

Lisätiedot

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Yhdyskunta ja energia liiketoimintaa sähköisestä liikenteestä seminaari 1.10.2013 Aalto-yliopisto

Lisätiedot

Kasvihuonekaasujen inventaario ja. - yritysten tietotarpeet. Riitta Pipatti Tilastot ja indeksit energialiiketoiminnan apuna 9.5.

Kasvihuonekaasujen inventaario ja. - yritysten tietotarpeet. Riitta Pipatti Tilastot ja indeksit energialiiketoiminnan apuna 9.5. Kasvihuonekaasujen inventaario ja päästökauppa - yritysten tietotarpeet Riitta Pipatti Tilastot ja indeksit energialiiketoiminnan apuna 9.5.2006 Esityksen sisältö! YK:n ilmastosopimus ja Kioton pöytäkirja!

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategian lähtökohdat ja tavoitteet. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 28.1.

Energia- ja ilmastostrategian lähtökohdat ja tavoitteet. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 28.1. Energia- ja ilmastostrategian lähtökohdat ja tavoitteet ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 28.1.2016 Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia Erikoistutkija Olli Kauppi 14.1.2013 EU:n energiapolitiikka - Päästökauppa, -yhteismarkkinat, -kapasiteettimarkkinat, - RES-tuki Kilpailu - Edullinen energia - Kestävä

Lisätiedot

Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet

Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet Ainespuun puskurivarastoilla ja metsäenergian terminaaleilla tehoa puunhankintaan 12.12.2014 Antti Saartenoja Maakuntakaavoitus pähkinänkuoressa Yleispiirteinen

Lisätiedot

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka Jaakko Kiander 28.10.2008 Selvityksen rakenne Ilmastopolitiikan tavoitteet Kuinka paljon kotitalouksien energiankulutusta pitää rajoittaa? Energian hinnan

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

Helsingin ilmastotavoitteet skenaariotyöpajojen tulokset

Helsingin ilmastotavoitteet skenaariotyöpajojen tulokset Helsingin ilmastotavoitteet 2030 -skenaariotyöpajojen tulokset 31.3.2016 Jari Viinanen 1 30.11.2016 Petteri Huuska Helsingin ilmastotyöryhmän tehtävänä Vuoteen 2030 tähtäävät ilmastopoliittiset tavoitteet

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto. Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Hinku-hankkeen esittely Uusikaupunki

Hinku-hankkeen esittely Uusikaupunki Hinku-hankkeen esittely Ympäristöjohtamisseminaari - Kymenlaakson kuntien johdolle - 10.3.2011 Merikeskus Vellamo Tornatorintie 99 48100 Kotka Kari Koski Kaupunginjohtaja 1 Hinku-hankkeen esittely 2 Hinku-hankkeen

Lisätiedot

U 55/2016 vp Ehdotus asetukseksi sitovista kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksistä jäsenvaltioissa , taakanjakoehdotus

U 55/2016 vp Ehdotus asetukseksi sitovista kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksistä jäsenvaltioissa , taakanjakoehdotus U 55/2016 vp Ehdotus asetukseksi sitovista kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksistä jäsenvaltioissa 2021-2030, taakanjakoehdotus Tuija Talsi 28.9.2016 Talousvaliokunta Eurooppa-neuvosto lokakuu 2014 : EU:n

Lisätiedot

Energiapoliittisia linjauksia

Energiapoliittisia linjauksia Energiapoliittisia linjauksia Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa -kutsuseminaari Arto Lepistö Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto 25.3.2010 Sisältö 1. Tavoitteet/velvoitteet 2. Ilmasto- ja energiastrategia

Lisätiedot

Ilmastokysymysten hallinta kunnassa Pori, Ulvila ja Nakkila. Ilmastotalkoot Porin seudulla III Anu Palmgrén

Ilmastokysymysten hallinta kunnassa Pori, Ulvila ja Nakkila. Ilmastotalkoot Porin seudulla III Anu Palmgrén Ilmastokysymysten hallinta kunnassa Pori, Ulvila ja Nakkila Ilmastotalkoot Porin seudulla III 23.11.2011 Anu Palmgrén Kylmät ja lumiset talvet mikä ilmastonmuutos? Sää ilmasto - Ilmasto: tietyn alueen

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kokonaisarvio

Kestävän kehityksen kokonaisarvio Kestävän kehityksen kokonaisarvio Kuntasektorin näkemyksiä kestävän kehityksen tilasta ja tulevaisuudesta Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen, Kuntaliitto Suomen kestävän kehityksen toimikunnan kokous

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA

SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA Seinäjoki, Alavus, Ilmajoki, Jalasjärvi, Kauhava, Kuortane, Kurikka ja Lapua Mika Yli-Petäys projektipäällikkö, Lapuan kaupunki Toimitusjohtaja, Thermopolis Oy ILMASTOSTRATEGIAN

Lisätiedot

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ympäristöohjelman ja Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian yhteinen seurantaseminaari Pirkanmaan ilmasto-

Lisätiedot

energiatehokkuussopimus

energiatehokkuussopimus HUS-kuntayhtymän energiatehokkuussopimus Liittyjä Tämän sopimuksen kiinteänä osana ovat liittymistiedot sekä työ- ja elinkeinoministeriön, Energiaviraston ja Kuntaliiton allekirjoittama Kunta-alan energiatehokkuussopimus.

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 10/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/

Helsingin kaupunki Esityslista 10/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/ Helsingin kaupunki Esityslista 10/2015 1 (5) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 11.05.2015 498 HEL 2014-012200 T 00 00 03 Päätös Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa: päättää katsoa valtuutettu

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Liite 1 Kansallinen toimintasuunnitelma (NAP)

Liite 1 Kansallinen toimintasuunnitelma (NAP) Liite 1 Kansallinen toimintasuunnitelma (NAP) Toimintasuunnitelman tulee sisältää seuraavat osiot (yleissopimuksen 5 Artikla kohta a): (i) (ii) (iii) (iv) (v) (vi) nykyisten ja suunniteltujen päästöjen

Lisätiedot