OHJE SISÄILMATUTKIMUKSEN JA -KORJAUKSEN TEETTÄMISEEN

Transkriptio

1 TAMPEREEN KAUPUNKI 1 (9) OHJE SISÄILMATUTKIMUKSEN JA -KORJAUKSEN TEETTÄMISEEN 1. SISÄILMATUTKIMUS... 3 LÄHTÖKOHTA... 3 TUTKIMUKSEN TAVOITE... 3 TUTKIMUKSEN TULOSTEN TAVOITE TUTKIMUKSEN TILAAMINEN... 3 TILAAJA... 3 TYÖN RAJAUS... 3 KÄYTETTÄVÄT TUTKIJAT TUTKIMUKSET... 3 ENNEN VARSINAISIA SISÄILMATUTKIMUKSIA... 3 TUTKIMUSTEN SUUNNITTELU... 4 TUTKIMUSAIKATAULUT... 4 TUTKIMUSMENETELMÄT... 4 RAJA- JA VIITEARVOT RAPORTOINTI... 4 TULOSTEN RAPORTOINTI... 4 JATKOTOIMENPIDE-EHDOTUKSET... 4 JATKOTOIMENPITEIDEN KUSTANNUSARVIOT... 5 TULOSTEN VERTAILUT SUUNNITTELUARVOIHIN, MÄÄRÄYKSIIN JA OHJEISIIN... 5 TULOSTEN VERTAILU KÄYTTÖÖN... 5 TULOSTEN YHTEISVAIKUTUS... 5 TIEDOTTAMINEN... 5 KORJAUSTEN ALOITTAMINEN... 5 ALOITUSPALAVERI... 5 HAITTA-AINEKARTOITUKSET... 6 TYÖMAAN TURVALLISUUSASIAKIRJA... 6 SISÄILMAKORJAUSTEN SUUNNITTELU... 6

2 TAMPEREEN KAUPUNKI 2 (9) PAINESUHTEET... 6 SISÄILMASTOLUOKKA... 6 PUHTAUSLUOKKA... 7 MATERIAALIT... 7 ILMANVAIHTO... 7 KOSTEUDENHALLINTA... 8 LISÄTUTKIMUKSET... 8 YHTEISTYÖ... 8 TYÖMAAN ESITTELY... 8 ELINKAARIKUSTANNUKSET... 8 TOIMINNALLISET MUUTOKSET... 9 SISÄILMAKORJAUSTEN URAKOINTI... 9 PURKUTYÖT... 9 VÄISTÖTILAT... 9

3 TAMPEREEN KAUPUNKI 3 (9) 1. SISÄILMATUTKIMUS LÄHTÖKOHTA Käyttäjät eivät ole sisäilmaan tyytyväisiä, eli tilassa on sellainen olosuhde, joka saattaa aiheuttaa käyttäjille oireilua tai jonka epäillään aiheuttavan terveyshaittaa. TUTKIMUKSEN TAVOITE Selvittää syy poikkeavaan olosuhteeseen ja siihen onko olemassa riskejä, jotka voivat aiheuttaa käyttäjille oireilua tai terveyshaittaa. Syyn löydettyä voidaan ryhtyä toimenpiteisiin sen poistamiseksi (kohta 5). TUTKIMUKSEN TULOSTEN TAVOITE Esittää tulokset selkokielisesti, sekä määritellä tulosten perusteella niiden aiheuttaman terveyshaitan riski käyttäjille. Tutkimustuloksissa voidaan myös, tilaajan niin halutessa, esittää ehdotuksia jatkotoimenpiteille, joilla sisäilmahaitta saadaan poistettua. 2. TUTKIMUKSEN TILAAMINEN TILAAJA Sisäilmatutkimuksen tilaa yleensä rakennuksen isännöitsijä ja se tehdään kunnossapitorahalla. Jos on syytä epäillä sisäilman laadulla olevan yhteyttä henkilöstön terveydentilaan tai kokemiin oireisiin, otetaan yhteyttä työterveyshuoltoon ja arvioidaan mahdollisuutta tutkimuksen tekemistä työterveyshuollon tilaamana. TYÖN RAJAUS Tilaaja rajaa tutkimukseen sisältyvät tilat/alueet. Rajaus tehdään tarvittaessa yhdessä sisäilmatutkijan kanssa. Yleensä tutkimusalue rajautuu vähintään sille alueelle, jossa käyttäjillä on normaalia enemmän oireilua tai niihin tiloihin joiden epäillään aiheuttavan terveyshaittaa. Aluerajausta voidaan muuttaa tutkimuksen edetessä. KÄYTETTÄVÄT TUTKIJAT Sisäilmatutkimuksissa käytetään sellaisia sisäilmatutkijoita, joilla on osaamista sekä rakennepuolesta että talotekniikasta ja työolojen suhteesta terveysriskeihin. Tarvittaessa yhdistetään kahden eri ammattikunnan tutkijoita, jotka tekevät yhteistyötä. 3. TUTKIMUKSET Tutkijoilla täytyy olla merkittävää aikaisempaa kokemusta sisäilmatutkimuksista. Kokemus täytyy tarvittaessa esittää referenssitietona ennen työn aloittamista. Kokemukset tutkijoiden aiemmista töistä tulee huomioida tutkijaa valittaessa. Tutkimuksista päävastuussa olevalla tutkijalla tulee olla riittävästi oman alansa koulutusta ja osaamista (rakennus tai talotekniikka). Tutkimukseen liittyviä osatutkimuksia, esim. kenttätöitä, voi suorittaa myös vähemmällä koulutuksella, mutta vain päätutkijan johdolla/vastuulla/valvonnassa. Sisäilmaohjausryhmä ottaa tarvittaessa kantaa tutkijoiden osaamiseen ja käytettäviin tutkimusmenetelmiin. Ensisijaisesti käytetään hyväksi todettuja kumppaneita ja tarvittaessa tutkimuskonsultointi kilpailutetaan. ENNEN VARSINAISIA SISÄILMATUTKIMUKSIA 1. Ennen varsinaisia sisäilmatutkimuksia pyydetään käyttäjiä täyttämään Tilakeskuksen tilakohtaiset olosuhdelomakkeet (Loorassa) tiloittain ja toimittamaan sen isännöitsijälle. 2. Ennen sisäilmatutkimuksia pyydetään huoltoa (kite) tarkistamaan Tilakeskuksen huollon sisäilmalomakkeissa mainitut huollon tarkistusasiat ja toimittamaan sen isännöitsijälle.

4 TAMPEREEN KAUPUNKI 4 (9) Kaikki ennen varsinaista sisäilmatutkimusta tehdyt tutkimukset ja toimenpiteet tulee dokumentoida. TUTKIMUSTEN SUUNNITTELU Ennen tutkimusten aloittamista tutkija laatii tilaajalle tutkimussuunnitelman, jossa on esitetty miten tutkimukset etenevät, käytettävät tutkimusmenetelmät, aikataulu, raportointi ja kohteessa työtä tekevät tutkijat sekä heidän koulutuksensa ja kokemuksensa. TUTKIMUSAIKATAULUT Sisäilmatutkimukset tulee pääsääntöisesti aloittaa (eli tilata isännöitsijän toimesta) viipymättä, kuitenkin viimeistään kuukauden sisään ongelman ilmentymisestä. Tutkimus- ja raportointiaikaa tutkijoille varataan noin 2 kk. Tutkijoilta tulee työtä tilattaessa varmistaa, että työt voidaan aloittaa mahdollisimman pian ja tarvittaessa käyttää tutkijaa, joka täyttää muut asetetut kriteerit, mutta kykenee joustamaan aikataulussa. Aikataulu sovitaan tapauskohtaisesti ongelman laajuuden ja vakavuuden mukaan. TUTKIMUSMENETELMÄT Sisäilmatutkimuksissa (lähinnä koskee mikrobi- yms. tutkimuksia) käytetään ensisijaisesti vain terveydensuojeluviranomaisten hyväksymiä tutkimusmenetelmiä. Tarvittavat mikrobinäytteet yms. tutkitutetaan ensisijaisesti vain terveydensuojeluviranomaisen (EVIRA) hyväksymissä laboratorioissa. RAJA- JA VIITEARVOT Tutkimustuloksia verrataan raportissa vain viranomaisten hyväksymiin tai yleisesti hyväksyttyihin terveydellisiin raja- ja viitearvoihin. 4. RAPORTOINTI TULOSTEN RAPORTOINTI Tulokset raportoidaan tekstillä, kuvin ja mittaustuloksin sisäilmaraportissa, jossa koko rakennusta on tarkasteltu kokonaisuutena (tekniikka ja rakenteet). Tulokset raportoidaan selkeästi siten, että myös aihepiiriin perehtymätön henkilö voi ne ymmärtää. Tulokset raportoidaan selkeästi taulukkomuodossa, jossa yksittäisen näytteen olosuhteet, tulos ja viite-/vertailuarvot ovat näkyvissä. Raportit toimitetaan sähköisesti tilaajalle. Raportin alkuosaan laaditaan tiivistelmä havainnoista, jossa kerrotaan vähintään seuraavat asiat: - Sisäilmaongelman aiheuttajat - Olosuhteet sisäilman kannalta - Arvio tilojen käytön riskistä - Korjattavat asiat yksilöidysti - Arvio korjausten kiireellisyydestä ja laajuudesta Raportissa esitetään tutkimuksen lähtötiedot sekä käytetyt menetelmät viitearvoineen. Raportista laaditaan myös tiivistetty Powerpoint-esitys, joka esitellään ja toimitetaan tilaajalle. JATKOTOIMENPIDE-EHDOTUKSET Tutkijan tulee esittää raportissa jatkotoimenpide-ehdotuksia havaitun poikkeavan olosuhteen tai muun sisäilmaa heikentävän tekijän poistamiseksi. Toimenpide-ehdotukset eivät kuitenkaan sisällä korjaussuunnittelua, vaan pääpiirteittäin toimenpiteet poikkeaman syyn poistami-

5 TAMPEREEN KAUPUNKI 5 (9) seksi sillä oletuksella, että rakennuksen/tilan toiminta jatkuu samassa käytössä, kun se on tutkimushetkellä. JATKOTOIMENPITEIDEN KUSTANNUSARVIOT Tutkija voi esittää, tilaajan niin halutessa, jatkotoimenpide-ehdotusten karkean kustannusarvion. Kustannusarvio esitetään aina erillisessä liitteessä. TULOSTEN VERTAILUT SUUNNITTELUARVOIHIN, MÄÄRÄYKSIIN JA OHJEISIIN Mikäli tutkittavalle kohteelle (esim. rakenne tai ilmanvaihto) on sen rakentamisaikana annettu rakentamismääräyskokoelmassa ohjearvoja tai määräyksiä, ne esitetään raportissa, kuten myös poikkeamat niihin. Mikäli tutkittavan kohteen rakentamisaikaiset suunnitelmat ovat käytettävissä, verrataan mitattuja/havaittuja tutkimusarvoja tai olemassa olevaa tietoa suunnitelmissa esitettyihin arvoihin (esim. ilmamäärät, rakenneratkaisut) ja raportoidaan raportissa. Tuloksia voidaan, tilaajan niin halutessa, verrata myös nykyisiin voimassa oleviin määräyksiin ja ohjeisiin. TULOSTEN VERTAILU KÄYTTÖÖN Mikäli tutkittavan kohteen käyttö poikkeaa kohteelle alun perin suunnitellusta käytöstä (esim. käyttäjämäärä on eri kuin alun perin), tuodaan poikkeama ja sen vaikutus olosuhteisiin esille raportissa. TULOSTEN YHTEISVAIKUTUS Sisäilmaraportissa esitetään mitattujen eri haittatekijöiden yhteisvaikutus sisäilman olosuhteiden kannalta tai tutkijan valistunut arvio siitä. TIEDOTTAMINEN Tutkimustuloksista järjestetään kiinteistön käyttäjille tiedotustilaisuus. Käyttäjille tehdään lisäksi tiedote, jonka liitteeksi laitetaan tiedotustilaisuuden materiaali. 5. SISÄILMAKORJAUKSET KORJAUSTEN ALOITTAMINEN Sisäilmakorjaukset käynnistetään samalla tavalla kuin muutkin korjaukset. Isännöitsijä esittää korjauksia ja käy ne läpi seurantaryhmissä, jotka hyväksyvät korjausaikataulun. Kiireellisissä hankkeissa ei odoteta seurantaryhmää, vaan tiedotetaan korjaustarpeesta Tilakeskuksen johdolla sekä toimialueen palveluntuottajalle ja -tilaajalle. Kaikki kustannusarvioltaan yli 50 t olevat korjausinvestoinnit rakennutetaan normaalin prosessin mukaisesti kiinteistökehityksen rakennuttajien toimesta huomioiden tässä muistiossa esitetyt sisäilmakorjaushankkeen erityspiirteet. Isännöitsijä vie hankkeen Kiinteistötietoon, laatii siitä hankeselvityksen ja avaa sen PRISjärjestelmään. Isännöitsijä liittää hankeselvityksen lisäksi PRISiin tehdyt tutkimusraportit. Rakennuttaja huomioi alla esitetyt asiat hankkeen aikana. ALOITUSPALAVERI Sisäilmakorjaukset käynnistyvät aina yhteistyöpalaverilla, jossa sisäilmatutkijat esittelevät tutkimustulokset korjaushankkeen vetäjälle (rakennuttajalle) ja suunnittelijoille henkilökohtaisesti. Pelkkä raportin toimittaminen korjaushankkeen vetäjälle ja suunnittelijoille ei ole riittävää. Aloituspalaveriin kutsutaan tarvittaessa koko kohteen sisäilmatyöryhmä (terveydensuojelu, terveydenhuolto, työsuojelu, käyttäjät, selvitysvaiheen vastuuhenkilö = isännöitsijä, tutkijat).

6 TAMPEREEN KAUPUNKI 6 (9) HAITTA-AINEKARTOITUKSET Ennen sisäilmakorjauksen suunnittelun alkamista tarvittaessa koko rakennukseen teetetään haitta-ainekartoitus, josta laaditaan kirjallinen raportti. Raportti liitetään työmaan turvallisuusasiakirjaan. TYÖMAAN TURVALLISUUSASIAKIRJA Rakennuttamistehtäviä hoitava laatii ja ylläpitää työmaan turvallisuusasiakirjan. Asiakirjaan kirjataan mahdollisesta sisäilmahaitasta työmaalle aiheutuvat erityispiirteet (mikrobit jne.). SISÄILMAKORJAUSTEN SUUNNITTELU Valittujen sisäilmakorjaustoimenpiteiden suunnittelu tilataan aina ammattitaitoiselta suunnittelijalta, joka saa lähtötiedoikseen tehdyt tutkimukset ja niiden taustatiedot. Suunnittelijoilla tulee olla aiempaa kokemusta nimenomaan sisäilmakorjauksista ja sen erityispiirteistä. Tehtävät korjaustoimenpiteet päätetään yhdessä rakennuttajan ja kohteen isännöitsijän kanssa huomioiden kuitenkin tehty sisäilmatutkimus. Tarvittaessa konsultoidaan sisäilmatutkijoita tai kohteen sisäilmatyöryhmää. Tehtävät korjaustoimenpiteet esitellään sisäilmatyöryhmässä. PAINESUHTEET Sisäilmakorjauksissa tulee aina kiinnittää erityistä huomiota rakennuksen painesuhteisiin. Ilmanvaihto tulee pääsääntöisesti suunnitella ja säätää siten, että rakennus on alipaineinen. Alipaineisuuden tulee kuitenkin olla mahdollisimman pieni. Painesuhteen toteutumisen ja pysymisen seuranta korjauksen jälkeen on suositeltavaa. Myös tilojen väliset painesuhteet on hyvä mitata ennen kohteen vastaanottoa ja laatia tästä pöytäkirja. Rakenteiden ilmavuodot tulee myös erityisen hyvin tarkastaa ja korjata sisäilmakorjausten yhteydessä, jotta korvausilma tiloihin tuodaan suodatettuna hallitusti ilmanvaihtojärjestelmän kautta. Erillisten poistojen vaatima korvausilma tulee huomioida tuloilman suunnittelussa. Pääperiaate on, että rakennukseen tuodaan hallitusti tuloilmaa saman verran, kuin sitä sieltä poistetaan. SISÄILMASTOLUOKKA Korjauksissa pyritään vähintään sisäilmastoluokan S2 tavoitearvoihin. S2: Hyvä sisäilmasto Tilan sisäilman laatu on hyvä eikä tiloissa ole häiritseviä hajuja. Sisäilmaan yhteydessä olevissa tiloissa tai rakenteissa ei ole ilman laatua heikentäviä vaurioita tai epäpuhtauslähteitä. Lämpöolot ovat hyvät. Vetoa ei yleensä esiinny, mutta ylilämpeneminen on mahdollista kesäpäivinä. Tiloissa on niiden käyttötarkoituksen mukaiset hyvät ääni- ja valaistusolosuhteet. Sisäilmaston tavoitearvot valitaan hankekohtaisesti soveltaen, joko valitsemalla kaikki valitun luokan mukaiset arvot, valitsemalla eri luokista tarpeen mukaiset arvot tai asettamalla halutuille ominaisuuksille erikseen harkitut arvot. Tavoitellun lopputuloksen saavuttamiseksi tulee rakennuttajan ohjata suunnittelua kirjaamalla sisäilmastotavoitteet selkeästi (esim. sisäilmastoluokituksen avulla) kaikkien suunnittelijoiden tiedoksi. Kunkin suunnittelijan tulee osaltaan huolehtia siitä, että valitut sisäilmastotavoitteet ja niiden perusteella tehdyt suunnitteluratkaisut esitetään asiakirjoissa: piirustuksissa, työselostuksissa, urakkarajaliitteessä ja työmaan laatusuunnitelmassa. Pääsuunnittelijan tulee huolehtia, että asiakirjojen ristiriidattomuus varmistetaan myös valittujen sisäilmaston suunnitteluratkaisujen osalta.

7 TAMPEREEN KAUPUNKI 7 (9) PUHTAUSLUOKKA Rakennustöiden puhtausluokituksen tavoitteena on varmistaa, että rakennuksen tilat ovat puhtaat silloin kun ne luovutetaan käyttäjälle ja että rakennuksen käytön aikana ei sisäilmaan kulkeudu rakennusvaiheesta peräisin olevia epäpuhtauksia. Perusvaatimuksen mukaan rakennusten tilojen tulee luovutusvaiheessa olla niin puhtaat, että tilat voidaan ottaa välittömästi käyttöön vastaanoton jälkeen. Rakennusaikaisten epäpuhtauksien pääseminen sisäilmaan on estettävä puhtausluokan P1 vaatimusten mukaisilla ilmanvaihtotöillä. Lisäksi on huolehdittava, että sisäilmaan yhteydessä oleviin tiloihin ei ole jäänyt merkittäviä pölykertymiä. Tämän varmistamiseksi tulee rakennuksen puhtaus tarkastaa ennen ilmanvaihtojärjestelmän toimintakokeiden aloittamista. Sisäilmakorjauksissa tavoiteltava puhtausluokka on P1. Kunkin suunnittelijan tulee osaltaan huolehtia siitä, että puhtausluokka ja sen perusteella tehdyt suunnitteluratkaisut esitetään asiakirjoissa: piirustuksissa, työselostuksissa, urakkarajaliitteessä ja työmaan laatusuunnitelmassa. Pääsuunnittelijan tulee huolehtia, että asiakirjojen ristiriidattomuus varmistetaan myös valittujen suunnitteluratkaisujen osalta. Luokka P1: Työ- ja asuintilat, joissa pyritään sisäilmastoluokan S1 tai S2 mukaiseen hyvään sisäilman laatuun. Rakennuksen tulee olla puhdas ennen kuin ilmanvaihdon päätelaitteiden suojaukset voidaan poistaa ja toimintakokeet aloittaa. Tällöin pinnoilla ei saa olla hienojakoista irtolikaa (esim. puu-, betoni- tai kipsipölyä), joka voi nousta ilmaan kosketuksen tai ilmavirtojen mukana. Tiloissa ei saa säilyttää rakennusmateriaaleja tai jätteitä, jotka estävät pintojen puhdistamista. Pintoja suojaavat muovit ja pahvit on poistettu. Tämän vaiheen jälkeen tiloissa voidaan ilman erityistoimia tehdä vain pölyämättömiä töitä, esim. paikkamaalauksia, alakattojen asennusta, ilmanvaihdon toimintakokeita, säätöä ja viritystä sekä loppusiivous. Luovutusvaiheessa pinnoilla ei saa olla näkyvää likaa, kuten roskia, irtolikaa (ml. pölyä), kiinnittynyttä likaa tai tahroja. Puhtauden toteutumista arvioidaan silmämääräisesti ennen toimintakokeita ja ennen luovutusta. Pinnoilla oleva pölykertymä mitataan geeliteippimenetelmällä käyttäen suomalaisessa tutkimuksessa kehitettyjä viitearvoja. Valmiin ilmanvaihtojärjestelmän suurin sallittu pölykertymä on 0,7 g/m2, joka on nykyasennusmenetelmillä helposti saavutettavissa. MATERIAALIT Rakennus- ja sisustusmateriaalien epäpuhtauksien haittavaikutukset torjutaan ensisijaisesti käyttämällä vähäpäästöisiä materiaaleja. Materiaaleina käytetään M1-luokan materiaaleja. ILMANVAIHTO Ilmanvaihto suunnitellaan rakentamismääräysten ja sisäilmaluokituksen mukaisesti ja tilan käyttö huomioiden. Huoneilman lämpötilan hallinta tai varautuminen muuntojoustoon saattaa edellyttää suurempia ilmavirtoja kuin sisäilmaluokitus edellyttää. Erityisistä epäpuhtauslähteistä johtuvien päästöjen aiheuttama ilmanvaihdon tarve on otettava tapauskohtaisesti huomioon. Ilmavirtoja on voitava säätää tilojen käytön muuttuessa (huomioitava suunnittelussa). Normaalin käyttöajan ulkopuolella on rakennuksessa oltava perusilmanvaihto 0,1 0,2 l/s,m2, jonka avulla poistetaan rakennuksesta peräisin olevia epäpuhtauksia. Perusilmanvaihtoa saa

8 TAMPEREEN KAUPUNKI 8 (9) käyttää vain, kun tilassa ei ole ihmisiä. Esim. siivouksen aikana tulee olla vähintään normaalin käyttötilanteen mukainen ilmanvaihto. Perusilmanvaihtojakson jälkeen ilmanvaihtoa on käytettävä normaaliteholla 2 tuntia ennen käyttäjien tuloa rakennukseen. Perusilmanvaihdon ollessa toteutettu vain poistoilmanvaihtona, tulee korvausilman hallitusta tulosta huolehtia (korvausilmaventtiilit tms.). Rakennuksen painesuhteiden tulee olla kunnossa myös perusilmanvaihdolla (kts. kohta painesuhteet). Tilojen ilmanvaihto tulee mitoittaa vastaamaan mahdollisimman tarkasti tilojen todellista henkilökuormitusta. Jos tätä ei suunnitteluvaiheessa tunneta, ilmanvaihtokone ja runkokanavisto tulee mitoittaa suurimman todennäköisen ilmanvaihtotarpeen mukaan. Huonelaitteet tulee tässä tapauksessa valita vasta, kun tilojen todellinen käyttö on selvillä, tai niiden tulee olla säädettävissä todellista tarvetta vastaaviksi. Huonelaitteiden valinnassa tulee tarkastella niiden toimintaa myös välikaudella ja osatehoilla. Tuloilma tulee suodattaa haitallisten pienhiukkasten torjumiseksi. Hyvän suodatuksen avulla voidaan pienhiukkasille altistumista vähentää jopa neljänneksellä. Sisäilmastoluokan S2 tilojen tuloilma tulee suodattaa vähintään luokan F7-suodattimella (S1-luokassa vaatimus on F8). Lisäksi vilkkaiden liikenneväylien ja muiden hiukkaslähteiden läheisyydessä (<150 m) tulee käyttää yhtä luokkaa tehokkaampaa tuloilman suodatusta. Suodattimen erotusasteen tulee täyttää luokkansa vaatimukset koko suodattimen elinkaaren ajan. Tämä voidaan varmistaa käyttämällä M1-luokiteltuja suodattimia tai vaatimalla valmistajalta standardin SFS-EN 779:2002 mukaisten pitkäaikaistestien tuloksia. KOSTEUDENHALLINTA Rakennustyömaalle laaditaan kosteudenhallintasuunnitelmaa ja sen toteutumista seurataan jokaisessa työmaakokouksessa. LISÄTUTKIMUKSET Mikäli sisäilmakorjaukset vaativat tarkempia lisätutkimuksia, tehdään ne yhdessä sisäilmatutkijoiden kanssa. Sisäilmatutkija konsultoi tarvittaessa esimerkiksi rakennesuunnittelijan käyttämää tutkijaa. Mahdolliset korjaushankkeen edellyttämät lisätutkimukset tehdään hankkeen rahoituksella. YHTEISTYÖ Koko sisäilmakorjauksen ajan rakennuttaja pitää tiivistä yhteistyötä esim. työmaakokouksien muodossa sisäilmatutkijan ja kohteen isännöitsijän tai muun sisäilmavastaavan kanssa. Myös kohteen sisäilmatyöryhmää ja käyttöhenkilöstöä (huolto) pidetään jatkuvasti ajan tasalla korjaushankkeen etenemisestä. Tiedonkulun tulee olla katkeamatonta. Yhteistyötapa sovitaan tapauskohtaisesti projektin alkaessa. TYÖMAAN ESITTELY Kokemuksen mukaan käyttäjien sisäilmakorjauksesta aiheutuvaa huolta poistetaan huomattavasti, jos he saavat olla mukana jollakin tavalla korjaushankkeessa. Hyväksi koettu tapa on järjestää korjauksen sopivassa vaiheessa käyttäjille esittely työmaalla, jossa esitetään jo tehdyt ja tulossa olevat korjaustoimet. Yleensä tämä vaatii sen, että työmaa täytyy esittelyajaksi keskeyttää ja varmistaa ennen esittelyä sen turvallisuus käyttäjille. Paikalle on hyvä kutsua sisäilmatyöryhmän osapuolet ja suunnittelijat. Työmaan esittelystä sovitaan tapauskohtaisesti projektin alkaessa. Rakennuttaja kirjaa työmaan esittelytilaisuuden aiheuttaman katkon ajan tiedoksi urakoitsijalle jo tarjouspyyntöasiakirjoihin. Urakoitsijan tulee varautua kahteen esittelyn aiheuttamaan katkokseen (á 4 h) työmaan aikana. ELINKAARIKUSTANNUKSET Sisäilmakorjauksen yhteydessä tulee korjaustoimenpiteitä valittaessa huomioida myös niiden vaikutus rakennuksen elinkaarikustannuksiin.

9 TAMPEREEN KAUPUNKI 9 (9) TOIMINNALLISET MUUTOKSET Sisäilmakorjauksen yhteydessä tulee korjaustoimenpiteitä valittaessa ja suunniteltaessa huomioida myös käyttäjien pienimuotoiset toiveet tilan toiminnallisissa muutoksissa. Muutosten laajuus on loppukädessä tilaajan (isännöitsijä/rakennuttaja) päätettävissä. SISÄILMAKORJAUSTEN URAKOINTI Sisäilmakorjausten urakoitsijaksi valitaan sisäilmaongelmien korjaamisiin perehtynyt toimija, joka osaa huomioida sisäilmakorjausten erityispiirteet (esim. purkutyöt, suojaukset, puhdistukset) ja tiedostaa minkälaista lopputulosta sisäilmakorjauksilla haetaan. Mikäli kohteessa toimii sisäilmatyöryhmä, niin pääurakoitsija ja rakennuttaja osallistuvat työmaan aikana sisäilmatyöryhmän työskentelyyn (kokouksiin). PURKUTYÖT Sisäilmakorjauksiin liittyviä purkutöitä tehdään Ratu-kortin (Kosteus- ja mikrobivaurioituneiden rakenteiden purku) mukaisesti sekä ottaen huomioon myös muut mahdolliset haittaaineet ja niihin liittyvät ohjeet ja määräykset (mm. asbesti, PAH-yhdisteet). VÄISTÖTILAT Mikäli korjausta ei voida suorittaa käyttöajan ulkopuolella (esim. kesäloma-aikana) tulee käyttäjille järjestää turvalliset ja terveelliset väistötilat. Ennen väistötiloihin siirtymistä, niiden sisäilmaolosuhteet tulee varmistaa riittävällä tavalla isännöitsijän kanssa yhteistyössä. Tarvittaessa suositellaan konsultoitavan sisäilmatutkijoita. Väistötilojen hankinta tehdään Tilakeskuksen johdolla erillisen ohjeistuksen mukaan. Käyttäjien tulee itse huolehtia tavaroiden siirrosta väistötilaan ja takaisin remonttikohteeseen. Mikäli tavarat joudutaan puhdistamaan (esim. mikrobivaurion vuoksi) ennen niiden siirtämistä remonttikohteesta, tehdään se Tilakeskuksen koordinoimana ja kustannuksella. Tällöin sisäilmatutkija laatii puhdistussuunnitelman ja Tilakeskus hankkii puhdistuksen palveluna. Ennen väistötilojen hankkimista tuotantoalue selvittää, voivatko he tiivistää toimintaansa turvallisesti remontin ajaksi. Tätä ohjetta päivitetään tarpeen mukaan.