SUOMEN JA SINGAPOREN KULTTUURILLISET EROAVAISUUDET

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SUOMEN JA SINGAPOREN KULTTUURILLISET EROAVAISUUDET"

Transkriptio

1 SUOMEN JA SINGAPOREN KULTTUURILLISET EROAVAISUUDET TIETOPAKETTI SINGAPOREEN MENIJÄLLE Miika Kervola Opinnäytetyö Toukokuu 2005 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala

2 JYVÄSKYLÄN KUVAILULEHTI AMMATTIKORKEAKOULU Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Tekijä(t) Julkaisun laji KERVOLA, Miika Opinnäytetyö Sivumäärä 73 Julkaisun kieli Suomi Luottamuksellisuus Työn nimi Salainen saakka SINGAPOREN JA SUOMEN KULTTUURILLISET EROAVAISUUDET TIETOPAKETTI SINGAPOREEN MENIJÄLLE Koulutusohjelma Matkailun koulutusohjelma Työn ohjaaja(t) KALLIONIEMI, Kirsi Toimeksiantaja(t) - Tiivistelmä Opinnäytetyön tavoitteena oli tarkastella Singaporen ja Suomen kulttuurillisia eroavaisuuksia. Opinnäytetyö on tarkoitettu kaikille Singaporeen työhön, asumaan tai opiskelemaan lähteville sekä kaikille jotka haluavat syventää tietämystään Singaporesta. Opinnäytetyön toteutuksessa on hyödynnetty Singaporessa puolen vuoden aikana työelämässä suoritettua empiiristä systemaattista havainnointia sekä sen jälkeen teoriatietoa kirjoista. Teoria osuudessa käsitellään muun muassa Geert Hofsteden kulttuuridimensio vertailu. Lisäksi on haastateltu neljää Singaporessa töissä ollutta henkilöä. Aasialaisella ja Suomalaisella kulttuurilla on paljon eroavaisuuksia ja vaikka Singapore onkin hyvin länsimaalaistunut, niin koko kulttuuri on hyvin Aasialainen ja kulttuurierot Suomeen verrattuna huomattavat. Singaporeen lähtijän olisi hyvä valmentautua etukäteen ja tutustua maiden eroihin. Hyvällä etukäteistiedolla voidaan usein välttää kulttuurishokki ja sopeutuminen sekä menestyminen uudessa paikassa nopeutuvat huomattavasti hyvän tietopohjan avulla. Singapore on kaupunki, jonne useat kansainväliset suuryritykset mielellään perustavat Aasian pääkonttorinsa. Tätä opinnäytetyötä voidaan myös hyödyntää yrityksissä suunniteltaessa Suomalaisten ekspatriaattien perehdyttämiskoulutusta kulttuurierojen vähentämiseksi. Työn tulosten perusteella voidaan todeta, että Suomen ja Singaporen välillä on niin merkittäviä kulttuurillisia eroavaisuuksia, että niihin tulisi huolella paneutua ennen sinne töihin menemistä. Avainsanat (asiasanat) Singapore, Kaakkois-Aasia, Kaukoitä, kulttuurin muutos, kulttuurierot, työkulttuuri. Muut tiedot

3 JYVÄSKYLÄN KUVAILULEHTI AMMATTIKORKEAKOULU Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Author(s) KERVOLA, Miika Type of Publication Bachelor s Thesis Pages 73 Language Finnish Confidential Title CULTURAL DIFFERENCES OF FINLAND AND SINGAPORE Information package for those who are going to Singapore. Degree Programme Degree programme in tourism Tutor(s) KALLIONIEMI, Kirsi Assigned by - Until Abstract The aim of the barchelor s thesis was to study cultural differences between Finland and Singapore. This barchelor s thesis is ment for all who are going to Singapore for living, working or studying and for all those who want to increase their knowlwdge of Singapore. Implementation of this barchelor s thesis has taken advantage of empirical observation that has been made in working life during six months in Singapore. Theory part deals with Geert Hofstede s cultural dimensions theory among other parts. In addition there has been interviewed four people who had been workin in Singapore. Even though Singapore is very westernized, there is many differences between our cultures. People who are going to Singapore should prepare themselves and become acquainted with cultural diffences to avoid culture shock and to adjust more easy. This barchelor s thesis can also be a good help for some companies who are planning to train the ir expatriates before sending them to Singapore. This research shows that there is so many cultural differences between Finland and Singapore that people who are moving to Singapore should definitely stydy those differences before going there. Keywords Singapore, South-East Asia, chance of culture, cultural differences, working culture. Miscellaneous

4 1 SISÄLTÖ 1 KAUKOIDÄN PIENI TALOUSTIIKERI TUTKIMUSONGELMA JA TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN KESKEISIÄ KÄSITTEITÄ AASIALAISTEN YHTEISET KÄYTTÄYTYMISPIIRTEET ITÄ JA LÄNSI KOHTAAVAT Muutosten kohtaaminen Singaporen kulttuurillinen profiili Aasialaisten kulttuurien piirteet SUOMEN JA SINGAPOREN KULTTUURIT VERTAILUSSA HO FSTEDEN MUKAAN HAASTATTELUJEN TULOKSET POHDINTA TIETOPAKETTI SINGAPOREEN MENIJÄLLE Yleistiedot Saarivaltion historia... 30

5 2 9.3 Ruoka- ja juomakulttuuri Kansalliset juhlapäivät ja tapahtumat MATKAILU Nähtävyydet Jet lag TOIMINTAYMPÄRISTÖ SINGAPORESSA Ilmasto Asuminen & kulkuyhteydet Työympäristö Liiketoimintakulttuuri Elämänura Singaporessa? Etabloituminen Luonnonvoimien aiheuttamat uhat liiketoiminnalle TAPAKULTTUURI Kasvot Paikalliset ihmiset... 55

6 3 12 SINGAPOREN ELINKEINOELÄMÄ JA TALOUS LÄHTEET: KUVIOT KUVIO 1 Singaporen keskilämpötilat ja kuukausittaiset sademäärät KUVIO 2 Sakkorangaistuksista varoittava taulu metrotunnelin seinällä KUVIO 3. Singaporen talous heijastuu myös sen modernista ulkoasusta KUVIO 4. Bruttokansantuotteen kasvu (Nuutinen 2004.) LIITTEET LIITE 1. Singaporen punavalkoine n lippu LIITE 2 Koko maailman keskiarvolukemat Geert-Hofsteden kulttuuridimensio vertailussa LIITE 3. Juhlapäivien sijoittuminen kalenterivuoteen LIITE 4. Singaporen keskilämpötilat sekä sadepäivien kuukausittainen lukumäärä LIITE 5. Taksimatkojen veloitukset LIITE 6. Syvähaastattelussa käytetyt kysymykset... 70

7 4 1 KAUKOIDÄN PIENI TALOUSTIIKERI Suomalaisten kiinnostus ja kontaktit Kaakkois-Aasiaan ovat viime vuosina olleet voimakkaassa kasvussa. Singaporessa, yhdessä Aasian neljästä taloustiikeristä (Etelä- Korea, Hongkong, Singapore, Taiwan) työskentelee tälläkin hetkellä paljon suomalaisia ja pieni saarivaltio on erittäin houkutteleva kohde Kaakkois-Aasiaan suuntaaville. Singapore on hyvin länsimaalaistunut kaupunkivaltio ja siten myös helpoin kohde sopeutumisen kannalta Kaakkois-Aasian alueen maista. Ehkäpä juuri helppouden, englannin kielen ja huippuunsa organisoitujen toimintojen vuoksi Sin gaporea kutsutaankin monesti nimellä Aasia aloittelijoille. Täytyy kuitenkin muistaa, että tuo valtio sijaitsee päiväntasaajalla toisella puolella maapalloa, joten on monta asiaa, jotka tulee ottaa huomioon ennen sinne lähtöä. Tuon modernin ja länsimaalaistuneen valtion asukkaat ovat pohjimmiltaan täysin aasialaisia ja toiminta sekä ajattelutavat ovat siis sen mukaiset. Vuosien myötä yhteistyö Suomalaisten koulujen ja Singaporen välillä on vahvistunut niin, että joka vuosi sinne matkaa opiskelijoita suorittamaan osaa opinnoistaan. Myös Singaporelaiset opiskelijat ovat olleet kovasti kiinnostuneita maastamme ja heitä onkin ollut vaihto-opiskelijoina Suomessa nykyään lähes joka vuosi. Opinnäytetyö keskittyy erottelemaan keskeisiä tekijöitä, jotka tulevat vastaan niille, jotka menevät pidemmäksi aikaa Singaporeen. Tämän opinnäytetyön avulla voi ainakin pohdiskella kulttuurillisia eroavaisuuksia ja siten mahdollisesti myös ehkäistä kulttuurishokin syntymistä. Opinnäytetyö on myös hyvä informaatiopaketti Singaporeen lomamatkalle suuntaaville tai niille, jotka haluavat syventää tietämystään kyseisen maan olosuhteista. Kaakkois-Aasian maista nopeimmin menestykseen hypänneen taloustiikerin olosuhteisiin olisi syytä tutustua kaikkien, jotka alueelle aikovat, niin ekspatriaattien, opiskelijoiden

8 5 kuin matkailijoidenkin. Tämän opinnäytetyön avulla on mahdollista hankkia itselleen ainakin hyvät perustiedot Singaporen olosuhteista. 2 TUTKIMUSONGELMA JA TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Kulttuurierot tutkimusongelmana on erittäin kiehtova aihe, mutta myös hyvin laajaalainen tutkimuskohde. Tutkimusongelma on rajattu käsittelemään Singaporen ja Suomen kulttuurillisia eroavaisuuksia. Aiheessa näkökulmana on työelämä ja sille sektorille vaikuttavien tekijöiden selvittäminen. Kaakkois-Aasian ja Suomen kulttuurillisia eroavaisuuksia on sinänsä jo tutkittu melko paljon, mutta useimmat Aasiaa koskevat tutkimukset keskittyvät Kiinaan, joten tämä opinnäytetyö pyrkii tuomaan esiin myös niitä asioita, jotka ovat Singaporessa toisin kuin muissa sen alueen valtioissa. Työkulttuuri on aihevalinnassa rajattu palvelualoille, jolle myös empiiriset havainnotkin sijoittuvat. Opinnäyteyön keskeisin tehtävä on antaa tietoa Singaporesta kiinnostuneille ja sinne mahdollisesti suuntaaville. Lähestymistapana oli teoriatiedon ja omien empiiristen havainnoiden yhdistäminen. Opinnäytetyön tekijä työskenteli kuusi kuukautta Singaporessa hotellissa, tehden samalla jatkuvasti havaintoja ja muistiinpanoja paikallisista olosuhteista, työkulttuurista ja muista oleellisesti Suomesta eroavista asioista. Muistiinpanojen, videotallennusten ja kavereiden haastattelujen avulla tekijä saikin itselleen hyvät perustiedot aiheesta, joiden avulla teoriatiedon paikkaansa pitävyyttä oli helppo arvioida. Tuon empiirisen tutkimusvaiheen aikana tekijä työskenteli paikallisten ihmisten kanssa suuressa Singaporelaisessa hotellissa ja kiinnitti huomiota niin työkulttuurin eroavaisuuksiin kuin myös yleisiin kulttuurillisiin muutoksiin ja eroavaisuuksiin, pyrkien myös työtovereita haastatellen pääsemään mahdollisimman syvälle paikalliseen palvelualojen työkulttuuriin. Tämä systemaattinen tiedonkeruu auttoi teoriatiedon arviointia sekä todentamista. Lisäksi on haastateltu ihmisiä jotka ovat olleet töissä Singaporessa. Heidän tärkeäksi kokemistaan asioista on tehty yhteenveto.

9 6 Haastattelussa on pyritty selvittämään niitä suurimpia eroavaisuuksia, joilla on vaikutusta työelämään tai työn tuloksiin. On sanomattakin selvää että perus asioiden erilaisuus kuten, ilmasto tai ruoka on niin suuri että kokenutkin matkailija kokee ne voimakkaina elämään vaikuttavina tekijöinä, joten tälle sektorille suuntautuvat kysymykset on painotettu työelämään ja siihen oliko näillä tekijöillä suuria vaikutuksia itse työ suoritukseen tai sen tuloksiin. Haastattelutuloksia on peilattu teoria tietoon ja sen avulla todennettu tutkimustuloksia. Työ etenee loogisesti ensin keskeisten käsitteiden selventämisen jälkeen kulttuurillisten eroavaisuuksien selventämisen perustietoihin, joita seuraa haastattelutuloksien läpi käyminen sekä koko työtä yhdistävä pohdinta osio. Tämän jälkeen siirrytäänkin tietopaketin puolelle, jossa ensimmäisenä kaikki oleelliset perustiedot Singaporesta. Perustietoja seuraa kappale joka käsittelee matkailua ja siihen liittyviä tekijöitä. Sen jälkeen käsitellään toimintaympäristöä Singaporessa ja sen erityispiirteitä. Toimintaympäristöön läheisesti liittyen on tapakulttuuria koskeva kappale siitä seuraavana. Lopuksi käsitellään perustiedot Singaporen taloudesta, jotka varmastikin kiinnostavat kaikkia sinne työelämään suuntaavia. 3 KESKEISIÄ KÄSITTEITÄ Tämän opinnäytetyön ymmärtämisen kannalta keskeisimmät käsitteet on selvennetty tässä kappaleessa. On hyvä ensin tutustua perus käsitteisiin ennen itse asiaan paneutumista, sillä näitä käsitteitä tarvitaan aiheessa jatkuvasti ja onkin siis järkevää käyttää myöhemmin näitä tiettyjä termejä, sanojen selittämisen sijaan. Kulttuuri Kulttuuri käsitteenä on hyvin moniselitteinen ja laaja. Siitä käytetään monesti osuvasti jäävuori metaforaa, sillä kulttuuri koostuu monista tekijöistä joista vain osa on

10 7 näkyvissä olevia. Kulttuuri tarkoittaa tietylle ihmisryhmälle ominaista käytöstä, tapoja ja historiaa. Lyhyesti sanottuna sillä voidaan tarkoittaa kaikkia niitä asioita, joita ihmiset ja kansat ovat oppineet tekemään ja kunnioittamaan, joihin he ovat oppineet uskomaan ja joista he ovat oppineet nauttimaan historian aikana. Kulttuuri on tapa ajatella, tuntea ja reagoida. Nämä tavat siirtyvät seuraaville sukupolville lähinnä symbolien muodossa. (Filosofia 2005.) Tärkeä osa kulttuurista muodostuu perinteisistä ajatuksista ja niihin liitettävistä arvoista. Kulttuuriin kuuluvat myös erottamattomasti kieli, arvot ja normit. Kulttuuri jaetaan usein kahtia aineelliseen ja aineettomaan. Aineellinen kulttuuri on sellaisten tuotteiden kuin rakennusten, asusteiden, työvälineiden, kotitaloustarvikkeiden, liikenne- ja kuljetusvälineiden yms. muodostama kokonaisuus. Aineeton eli henkinen kulttuuri pitää sisällään arvoja, normeja, aatteita, mielikuvia, taideteoksia, vertauskuvia, tapoja, ja asioita, joiksi nämä aatteet ovat kiteytyneet. Kun kulttuuri vaikuttaa tietoisuuteen, puhutaan kulttuurin sisäistämisestä, yksilö oppii kulttuurin arvot, tavat ja normit. Yhteiskunnan tasolla kulttuurin arvopäämäärät saavat muotonsa yhteiskunnallisissa laitoksissa. Kulttuuriksi nimitetään usein kokonaisuutta, joka käsittää tiedon, uskomukset, taiteen, moraalikäsitykset, lain, perinteen sekä kaikki muut sellaiset kyvyt ja tavat, jotka ihminen on yhteiskunnan jäsenenä omaksunut. Kulttuuri antaa myös yhteiskunnalliselle toiminnalle merkityksen. Jokin teko, ele tai ilme saattaa eri kulttuureissa merkitä aivan eri asioita. (Emt.) Kulttuuri ei ole staattinen, vaan se muuttuu ajan vaatimusten mukaan. Toiset piirteet muuttuvat nopeammin kuin toiset, eivätkä kulttuuriset muutokset ole täydellisiä. Kulttuuri on siis dynaaminen ja muuttuu sekä sisäisten että ulkoisten vaatimusten vuoksi. Se on myös joustava, koska se yleensä antaa jäsenilleen useita vaihtoehtoja ja vastaa yksilön sille antamaan palautteeseen tavalla tai toisella. (Wikipedia 2005.) Tapakulttuuri Tapakulttuuri puolestaan vaikuttavat kulttuurin sisällään pitämien asioiden lisäksi myös

11 8 ulkoiset tekijät kuten ilmasto ja maantieteelliset olosuhteet. Tapakulttuuri tarkoittaa niitä itsestäänselvyyksiä, jotka tavalla tai toisella määrittävät sitä, mikä on julkisesti sopivaa ja sallittua, mikä taas sopimatonta ja kiellettyä. Tapakulttuurin normit ovat niin itsestään selviä, että huomaamme ne yleensä vasta silloin, kun joku rikkoo niitä. Tapakulttuuri muuttuu paitsi historian myötä, myös kulttuurista toiseen. Työkulttuuri Työkulttuuri on luonnollisestikin kulttuurin se osa-alue joka vaikuttaa työelämässä. Työkulttuuri kertoo, miten työpaikalla on tapana toimia; millainen on työpaikan työmoraali, mitkä säännöt ja ehdot säätelevät työntekoa, miten työyhteisön vuorovaikutus toimii sekä miten kohdellaan asiakkaita ja muita sidosryhmiä. Tässä opinnäytetyössä työkulttuuri sanalla tarkoitetaan useimmiten palvelualojen työkulttuuria. Kulttuurishokki Vieraaseen kulttuuriin sopeutumisen tai sopeutumattomuuden myötä tulevia ongelmia kutsutaan yleisesti käsitteellä kulttuurishokki. Ylisuuret tai epärealistiset odotukset saavat usein aikaan ahdistuneisuutta, joka voi johtaa kulttuurishokkiin. Kaikki vieraaseen kulttuuriin muuttavat eivät välttämättä koe minkäänlaista kulttuurishokkia ja lievimmistä ongelmista selvitään useimmiten pienin henkisin tai aineellisin kolhuin. Paikallisten tapoja tuntematon tai niistä piittaamaton henkilö voi joutua eristetyksi tai jopa saada virheistään jonkin rangaistuksen tai kokea taloudellisen menetyksen. (Salo -Lee 1998, 121.) Kulttuurishokkia pidetään lähes väistämättömänä reaktiona silloin kun yksilö joutuu pidemmäksi aikaa pysyvään kosketukseen kokonaan toisen kulttuurin kanssa. Kulttuurishokki ja siihen liittyvät oireet saattavat olla niin vakavia, että työ tai opiskelu on pakko lopettaa ennen aikojaan. (Kosonen 1999, 18.) Uuteen toimintaympäristöön muuttaminen on aina hyvin yksilöllinen kokemus. Kaikki

12 9 vieraaseen kulttuuriin siirtyvät eivät välttämättä koe kulttuurishokkia eivätkä välttämättä käy edes läpi kaikkia sopeutumisen eri vaiheita. Kulttuurishokki voi myös kohdata siinä vaiheessa, kun palataan takaisin kotimaahan. Kun henkilö on ollut pitkähkön ajan poissa omasta kulttuuristaan ja palaa takaisin, hänen odotuksensa eivät ehkä toteudukaan siten kuin hän oli ajatellut. Työympäristössä on hänen poissa ollessaan tapahtunut muutoksia; työympäristön kulttuuri ei enää tunnu entiseltä. Samalla tavoin voi vanha elinpiiri tuntua vieraalta. Yhteydet vanhoihin ystäviin ovat ehkä katkenneet, eikä mikään näytä olevan niin kuin ennen. Kaikki on aloitettava alusta. Kotimaahansa uudelleen asettuva kokee palaajan kulttuurishokin, jonka vaiheet saattavat muistuttaa edellä kuvattua muuttajan kulttuurishokkia. Myös paluumuuttajan kulttuurishokki voi perustua epärealistisiin odotuksiin; pitkän poissaolon aikana kotimaasta on voinut ajatuksissa syntyä ihannekuva vailla todellisuuspohjaa. (Salo -Lee 1998, 122.) Uuteen kulttuuriin sopeutumisessa on huomattavissa neljä vaihetta: alkuinnostus, turhautuminen, hyväksyminen ja sopeutuminen. Vaiheiden pituudet ja voimakkuudet vaihtelevat paljon eri henkilöillä. Lähtijän henkilökohtaiset ominaisuudet, etenkin ennakkoluulottomuus, joustavuus, yleinen sopeutumiskyky sekä stressin ja epäselvyyksien sietokyky ratkaisevat paljon. Niiden ohella vaikuttaa myös se, miten suuressa määrin uusi kulttuuri poikkeaa omasta. (Emt.123.) Ekspatriaatti Ulkomailla työskentelevästä suomalaisesta, joka on siellä suomalaisen tai kansainvälisen yrityksen tai järjestön lähettämänä voidaan käyttää nimitystä ekspatriaatti. Termi tulee latinan kielestä ex (ulos) ja patria (maasta). Maahanmuuttajan ja ekspatriaatin keskeisin ero on että maahanmuuttajat ovat hyväksyneet uuden asuinpaikan kotimaakseen ja oleskelevat siellä pysyvästi, kun taas ekspatriaatit kokevat työskentelevänsä ulkomailla ja ovatkin useimmiten siellä vain määräajan, jonka jälkeen he palaavat alkuperäiseen kotimaahansa. (Wikipedia 2005.)

13 10 4 AASIALAISTEN YHTEISET KÄYTTÄYTYMISPIIRTEET Vaikka alueellinen kilpailu Aasiassa on kovaa, laajan mantereen asukkailla on tiettyjä käyttäytymispiirteitä, jotka saattavat hieman vaihdella maasta toiseen, mutta erottavat heidät selkeästi amerikkalaisista ja useimmista eurooppalaisista. Yksikään Aasian maista ei ole välttynyt kungfutselaisuuden ja buddhalaisuuden vaikutuksilta; nuo kaksi uskontoa vaativat harjoittajiltaan tiettyä elämäntapaa. Myös virallisesti islamilaisissa Aasian maissa Indonesiassa ja Malesiassa käyttäytyminen muistuttaa paljon enemmän Itä- Aasian tapakulttuuria kuin Lähi-idän uskonveljien käyttäytymistä. (Lewis 1996, 78.) Aasialaisten kanssa kauppoihin ryhtyvät länsimaalaiset kohtaavat monia vaikeuksia ja kärsivät lukemattomista väärinkäsityksistä. Itäisiä»ominaispiirteitä» on paljon, mutta olisi ehkä viisasta keskittyä neljään seikkaan idän psykologiassa, jotta voisi ryhtyä oikeisiin toimenpiteisiin hämmennyksen ja kitkan vähentämiseksi. Piirteet voidaan ryhmitellä seuraavien otsikoiden alle: Kohteliaisuus a) vaativat aasialaiset kohteliaisuusstandardit sosiaalisessa kanssakäymisessä ja liike-elämän tilanteissa, b) kunnioitus senioriteettia ja vanhoja ihmisiä kohtaan, c) nöyryys, d) ystävällisyys. Kärsivällisyys idän käsitys ajasta ja ajankäytöstä. Harmonia a) epäsuora, kiertelevä tapa puhua, b) konsensus, c) kasvojen säilyttäminen. Pragmatismi aasialaistyylinen. (Emt. 78) Oman kulttuurin perusarvot on omaksuttu jo elämän varhaisvaiheessa ja ne ovat muuttuneet niin luonnollisiksi, että ne ovat tiedostamattomia. Tietoiset ja pinnallisemmat kulttuurin ilmenemismuodot, rituaalit, sankarit ja symbolit perustuvat näihin arvoihin. Oloihin perehtymätön vierasmaalainen voi pyrkiä oppimaan uuden ympäristönsä joitakin

14 11 symboleja ja rituaaleja (käytettävät sanat, tervehtimistavat, milloin lahjoja tulee antaa), mutta on epätodennäköistä että hän voisi tunnistaa, tuntemisesta puhumattakaan niiden pohjalla olevia arvoja. (Kosonen 1999,18.) Omasta kulttuurista opittujen tapojen havaitseminen lähtee yleensä liikkeelle erilaisten toimintatapojen kohtaamisesta. Veitsen ja haarukan käyttäminen syödessä on meille itsestään selvä asia jota ei tule edes ajatelleeksi ennen kuin huomaa esimerkiksi Singaporessa ihmisten käyttävän syömäpuikkoja tai veitsen sijasta lusikkaa. Kaikki siirtymävaiheet ja suuret elämänmuutokset vaativat ihmiseltä sopeutumiskykyä. Vieraaseen maahan muuttaminen, vaikka vain vähäksikin aikaa on siirtymävaihe ja elämänmuutos: monet ulkoiset tekijät muuttuvat siinä perusteellisesti. jokainen reagoi muutoksiin omalla persoonallisella tavallaan. Uuteen kulttuuriin sopeutumisessa on kuitenkin havaittu paljon yhtäläisyyksiä ihmisten välillä. (Kosonen 1999,19.) Kulttuuri on kollektiivisen etnisen identiteetin voimavara. Tämä ei tarkoita sitä, että kulttuuri ei voisi muuttua, eikä sitä, että etniset vähemmistöt olisivat muuttumattomia, yhtenäisen kulttuurin edustajia. Kulttuuri on kaikkialla, missä on ihmisiä. Erilaisten kulttuurien kohdatessa ihmiset joutuvat sopeutumaan monenlaisiin muutoksiin. Eri kulttuureista tulevien tavat ja perinteet, uskonnolliset käsitykset tai käsitykset oikeasta ja väärästä voivat olla hyvinkin erilaisia. Kulttuuri opitaan viestinnän välityksellä, sitä ylläpidetään ja siihen vaikutetaan viestinnän kautta. Kulttuuritausta heijastuu viestinnässä ja vaikuttaa viestinnällisiin valointoihimme. Kulttuuritausta vaikuttaa myös havainnointiimme, siihen mitä näemme ja miten sitä tulkitsemme. (Ahtonen 2003, 32 33) 5 ITÄ JA LÄNSI KOHTAAVAT Kulttuurien kohdatessa on aina suurena vaarana että omaa kulttuuria pidetään toista

15 12 parempana. Ketkä tahansa jotka joutuvat tekemisiin täysin toisenlaisen kulttuurin kanssa voivat sortua siihen. Tulisi aina muistaa että ihmisten käyttäytyminen on kulttuurisidonnaista. Esimerkiksi hymy ja nauru merkitsevät Aasiassa monessa tilanteessa täysin eri asioita kuin mihin me olemme tottuneet. Singaporelainen saattaa peittää hämmennystään tai suruaan hymyilemällä, kun taas meillä hymy ja nauru ovat oikeastaan yksinomaan ilon ja huvin tunnusmerkkejä. Kulttuuriin perehtymätön saattaa nopeasti tuomita Aasialaisten tavat ja käyttäytymisen, esimerkiksi jossain ikävässä tilanteessa jossa meidän kulttuurimme ei hyväksyisi hymyilemistä, voi tietämättömälle tulla vääriä käsityksiä ja hän saattaa asettaa oman kulttuurinsa arvoasteikossa paremmaksi ja halveksua toisten tapoja. 5.1 Muutosten kohtaaminen Kohtaamme jatkuvasti elämässämme erilaisia muutoksia. Osaan niistä olemme osanneet varautua jo ennakkoon, mutta jotkut muutoksista tulevat ennalta arvaamatta ja saattavat aiheuttaa dramaattisia vaikutuksia jokapäiväiseen elämään. Vaikka ulkomaille töihin lähdettäessä onkin aikaa pohtia maiden eroja ja valmistautua muutoksiin jotka kohtaavat toiseen maahan muutettaessa, niin siitäkin huolimatta useimmat kokevat myös paljon sellaisia muutoksia joihin he eivät välttämättä olleet osanneet etukäteen valmistautua. Muutokset voivat olla myös laadultaan tai suuruusluokaltaan erilaisia kuin mitä etukäteen on kuviteltu. Tämä saattaa johtaa kulttuurishokkiin, stressiin tai muihin ongelmiin eri elämänalueilla. Paineiden kasautuessa ottaa ihminen käyttöön puolustusmekanismit selvitäkseen ongelmista. Yleisimpiä puolustusmekanismeja ihmisillä, jotka kohtaavat suuria muutoksia ovat: kielteisten tuntemusten poissulkeminen vastenmielisten kokemusten tietoinen unohtaminen alemmuudentunteen kääntyminen dominoivaksi käytökseksi

16 13 paineiden purkautuminen tavalla, jolla ei ole mitään yhteyttä sen aiheuttajaan vihamielisten tunteiden suuntaaminen joko tiettyyn henkilöön tai isäntämaan asukkaisiin yleensä. menneisyyden kokeminen hohdokkaana alkoholin nauttiminen (Ahtonen 2003, 12 13) Työn tuloksellisuus sekä ihmissuhteiden laatu ovat vaarassa kärsiä mikäli omat arvot ja normit koetaan uhkaaviksi ja jos vieras tapakulttuuri koetaan käsittämättömänä tai pelottavana. Outo ruoka, väenpaljous tai uskonto saattaa laukaista puolustusmekanismit. (Salo-Lee 1998, 37 38) Singaporessa tutustuu väistämättä moneen eri kulttuuriin. Useat eri uskontojen ja kulttuurien edustajat elävät sovussa keskenään ja ovat jopa omaksuneet toistensa erilasia tapoja. Uuteen kulttuuriin sopeutuminen on aina varsin yksilöllinen kokemus. Oman kulttuuritaustan vaikutus vieraaseen maahan muutettaessa on usein hyvin suuri. Oma kulttuuri on myös automaattisesti jonkin asteinen arvo; ihmiset pitävät omaa kulttuuria muita parempana, loogisena ja järkevämpänä. Henkilön joka osaa hahmottaa hyvin oman kulttuurinsa ja ymmärtää seuranneensa oman kulttuurinsa kirjoittamattomia sääntöjä on helpompi kohdata uusi kulttuuri ja sopeutua siihen. (Salo -Lee 1998, 199.) Kulttuurista herkkyyttä omaavalla ja kohdemaan olosuhteita etukäteen opiskelleella henkilöllä on sijoittautuminen toisen kulttuurin ilmapiiriin useimmiten melko vaivatonta. Hän suhtautuu uuteen kulttuuriin terveen uteliaasti ja pyrkii oppimaan uusia asioita ja tapoja. Jos perhe on mukana, heijastuu myös perheen jäsenten sopeutuminen onnistumiseen työtehtävissä. Sen vuoksi on syytä huolehtia koko perheen valmentautumisesta ulkomaan komennukselle. (Salo -Lee 1998, 199.) Akkulturaatiota eli sopeutumista edistäviä tekijöitä ovat mm. hyvä koulutustausta, valtakulttuurin tuntemus, sekä sellaiset persoonallisuuden piirteet kuin riskinottokyky ja

17 14 avoimuus. Kielteisiä, sopeutumista jarruttavia tekijöitä voivat olla mm. korkea ikä mitä nuorempana henkilö muuttaa toiseen kulttuuriin sitä nopeammin hän sopeutuu uusiin olosuhteisiin. Rejektiossa maahanmuuttaja suhtautuu kielteisesti valtaväestöön ja hakee kontaktinsa vain oman kulttuurinsa parista. Kun on kyse pitempiaikaisesta oleskelusta vieraassa maassa, seurauksena voi olla juurettomuus: siirto lainen ei koe olevansa kotonaan sen paremmin uudessa kuin vanhassakaan kotimaassaan. Tätä ilmiötä kutsutaan dekulturaatioksi. (Salo -Lee 1998, 199.) 5.2 Singaporen kulttuurillinen profiili Singaporelaisten ideologia julkaistiin 1988 politiikan opintojen instituutin toimesta. Se korostaa rotujen ja uskontojen välistä ymmärtäväisyyttä, suvaitsevaisuutta ja harmoniaa, rehellistä valtiota, perheen kunnioitusta, myötätuntoa vähäosaisia kohtaan ja yhteisymmärrystä tärkeiden asioiden ratkaisussa. Ideologia pyrkii yhdistämään Idän ja länsimaisen filosofian parhaat puolet, jossa individuaalin asema on turvattu (länsimainen näkökanta) ryhmän tuen avulla (itämainen näkökanta). Singaporen ideologiaan kuuluu ahkeruus, taloudellisuus, rehellisyys ja koulutus. Se myös korostaa suoritusyhteiskuntaa, jossa palkkiot, arvovalta ja ylennykset kuuluvat niille henkilöille jotka ovat kaikkein pätevimpiä, aloitekykyisimpiä ja ahkerimpia. Toisin sanoen menestys tulisi pohjautua kykyihin ei syntyperään tai suhteisiin. (Craig 2000, 49.) Nykyaikaiset Singaporelaiset ja varsinkin nuorempi sukupolvi ovat omaksuneet hyvin paljon tapoja länsimaisista kulttuureista. Alla on lueteltuina eräitä Singaporelaisille ominaisia piirteitä. Ryhmäkeskeisyys : Aasialaisille on ominaista että ryhmä tulee aina ensimmäisenä. Jäsenet tukevat toisiaan. Lojaalisuus suuntautuu ensimmäiseksi perheyhteisöön, sen jälkeen lähiryhmään ja sen jälkeen tulevat työ, kaupunki ja valtio. (Craig 2000, 51.) Perhe ja sukulaissuhteet: Perhe ja sukulaiset ovat kaikille Aasiala isille erittäin

18 15 tärkeitä, mutta Singaporessa voidaan huomata kuinka länsimaalaistuminen ja nuoren sukupolven uudet tavat ovat jo hieman alkaneet muuttaa tätäkin seikkaa. Monet vastavihityt parit muuttavat pois kotoaan ja perustavat oman talouden. Nykyään monissa uusissa talouksissa on lapsilla jopa omat huoneet, joka ei ole kovinkaan tyypillistä Aasialaisille. (Emt. 51.) Suomalaisen ja Singaporelaisen perheyhteisön välillä on selvä ero kun tarkkaillaan lasten kotoa poismuuttamista ja heidän ikäänsä sen koittaessa. Singaporessa ei ole lainkaan kummallista jos 25- vuotias nuori asuu vielä kotonaan ja he ovat usein hyvin yllättyneitä kuullessaan että suomessa monet muuttavat omaan asuntoon jo ennen kuin ovat edes täysi ikäisiä. Osasyynä tähän eroon on tietenkin myös kulttuurin ja kasvatuksen lisäksi se, että Suomessa oman itsenäisen elämän aloittaminen on taloudellisesti huomattavasti helpompaa kuin Singaporessa. Kasvatus : Singaporessa lapset kasvatetaan kuulumaan ryhmään ja pysymään siinä. Lapset opetetaan pitämään huolta ryhmän kunniasta, oli ryhmä sitten koulu, perhe tai valtio. Henkilöä joka asettaa omat tavoitteensa ryhmän tavoitteiden edelle ei katsota kovinkaan hyvällä, tällaista henkilöä pidetään helposti jopa sosiaalisesti poikkeavana. (Emt. 53.) Arvoasema: Aivan kuten monissa länsimaissa ovat Singaporessakin henkilökohtaiset saavutukset, materialismi ja arvoasema tulleet entistä tärkeämmiksi ihmisten aseman määrittelijöiksi. Vielä vähän aikaa sitten Singaporessakin arvostettiin Aasialaiseen tyyliin hyveitä kuten kunniaa ja rehellisyyttä nykyään tämäkin seikka on uusien sukupolvien myötä muuttumassa. (Emt. 53.) Tasa-arvo ja kunnioitus: Singaporelaiset uskovat tasa-arvoon jokaista tulisi kohdella samanarvoisesti huolimatta rodusta, uskonnosta tai kielestä. Kuitenkin, he eivät kiellä sitä tosiseikkaa että heillä vallitsee tiukka hierarkkinen järjestelmä. Singaporelaiset kunnioittavat suuresti korkeamman statuksen omaavia ihmisiä. Länsimaiset ihmiset puolestaan usein kieltävät tosiasian että hierarkia vallitsee

19 16 myös heidän yhteiskunnassaan. He näkevät itsensä usein tasa-arvoisuutta vaativina ja eivätkä siten tahdo julkisesti käsitellä asioita kuten kunnia ja kunnioitus. Siltikin länsimaisessa maailmassa korkeamman statuksen omaavat, kuten opettajat, vanhemmat tai johtajat saavat esimerkiksi puhua ensin, lujempaa ja kauemmin kuin alemman statuksen omaavat kuten opiskelijat, alaiset jne. (Emt, ) Singaporea sanotaan usein kulttuurien sulatusuuniksi sillä siellähän elävät sulassa sovussa monen eri kulttuurin edustajat. Eri rotujen välillä siellä näyttäisi vallitsevan tasa-arvo ja niin paikalliset rodut kuin länsimaisetkin tulevat kaikki hyvin toimeen keskenään. Hierarkia-järjestelmä heillä kuitenkin on huomattavasti tiukempi kuin meillä. Työympäristössä tämä näkyy hyvin selvästi. Johtajien juttusille ei mennä yhtä avoimesti kuin meillä suomessa eikä heidän päätöksiään sovi arvostella. Uudet ideat tai ehdotukset ovat myös usein aivan turhia mikäli ne kulkevat alhaalta ylöspäin. Yrityksissä eri tason johtajia on paljon, jokaisella sektorilla on omat johtajansa, joiden yläpuolella jälleen seuraavat tasot ulottuen lopulta toimitusjohtajaan saakka, jonka asema on erittäin kunnioitettu Singaporelaisessa työelämässä. Ylemmät johtajat eivät anna suoranaisia ohjeita suorittavalle työhenkilöstölle, vaan välittävät käskyt alemman tason johtajille, jotka puolestaan kertovat ohjeet sitten eteenpäin. Toisinaan Singaporelainen johtamistapa voi aiheuttaa pieniä käytännön ongelmia. Työskennellessäni hotellissa saimme välillä käskyjä muuttaa tiettyjä toimintatapoja ilman että ylempi johto oli asiaan sen enempää tutustunut saatikka neuvotellut työntekijöiden kanssa siitä mikä olisi järkevin toimintatapa. Joskus nämä ratkaisut olisivat olleet paljon toimivampia, mikäli johto olisi ensin keskustellut pitkään talossa työskennelleiden henkilöiden kanssa. Hierarkkiset suhteet Singaporessa: Kuten aiemmin tuli jo ilmi Johtajan ja työntekijän välillä on suuri hierarkkinen kuilu. Toisin kuin länsimaissa, Aasiassa vanhempien ihmisten status nousee iän myötä ja heitä tulee kunnioittaa enemmän kuin nuoria. Opiskelijoiden ja opettajien välillä ero on myös huomattavasti suurempi kuin mihin olemme Skandinaviassa tottuneet. Opettajia tulee kunnioittaa eikä heitä saa missään tapauksessa esimerkiksi kysymyksillä asettaa

20 17 sellaiseen tilanteeseen jossa he voisivat menettää kasvonsa. Lasten ja vanhempien suhde on myös hieman erilainen Singaporessa. Siinä missä länsimaiset nuoret kapinoivat vanhempiensa päätöksiä vastaan ja osoittavat itsenäisyyttään, kunnioittavat Singaporelaiset vanhempiensa päätöksiä ja eivätkä kritisoi niitä ainakaan julkisesti. Miesten ja naisten välillä vallitsee myös selkeä hierarkia. Naiset taistelevat tasa-arvon puolesta, mutta matka siihen on vielä pitkä. (Emt. 56.) Kilpailu ja yhteistyö: Länsimaissa uskotaan että kilpailu on se mikä pitää maailman liikkeessä. Länsimainen ajattelutapa pitää sisällään yksilöiden välisen kilpailun ja kannustaa yksilöitä nousemaan ryhmästä ja hankkimaan arvostuksensa eroamalla muista paremmaksi. Aasia laiset puolestaan kunnioittavat ryhmän harmoniaa ja uskovat yhteistyöhön. Singaporelaisilla on sanonta naula joka pilkistää ylös, saa iskun päähänsä. (Emt. 56.) Kasvot: Singaporessa kasvojen menetys voi seurata esimerkiksi: sanomalla tai tekemällä jotain sellaista joka saattaa ryhmän häpeään, kritisoimalla ja etsimällä virheitä julkisesti, saamalla joku häpeään tai nolostuneeksi, kyselemällä ylemmässä arvoasemassa sellaista joka saattaa hänet hankalaan asemaan, näyttämällä vihan tunteita. (Emt ) Kohteliaisuudet: Kohteliaisuuksia käytettäessä länsimaalainen saattaa itsensä helposti hankalaan asemaan. Mies joka kehuu naisen ulkonäköä, asua tai vaikkapa kampausta osoittaa Singaporessa romanttista kiinnostusta tätä kohtaan. Ulkonäön sijaan tulisi kehua esimerkiksi taitoja tai ahkeruutta. (Emt. 66.) 5.3 Aasialaisten kulttuurien piirteet Aasialaisille kulttuureille on ominaista yhteiskunnan hierarkkisuus, harmonian tavoittelu ja ryhmähenkisyys. Perhettä arvostetaan ja esi-isiä, ikäihmisiä ja oppineita kunnioitetaan. Hierarkiausko sisäistetään jo lapsena ja ryhmään sosiaalistaminen alkaa kotoa

21 18 koululaitos hioo sitten yhteiset pelisäännöt kovakalloisimpien päähän. Aasiassa jokainen tietää paikkansa ja päätöksiä tehdään kollektiivisesti. Individualismia suvaitaan heikosti ja joustoa löytyy työelämässäkin vähänlaisesti. Käytösetiketti on kunniassa.(pukkila 2002, 27.) Yhteiskunnan hierarkkisuudesta ja ryhmäkeskeisyydestä johtuen poliittinen päätöksenteko ja sosiaalipoliittiset linjaukset eivät Aasian maissa useinkaan noudata meikäläistä demokratiakäsitettä. Uskontojen, uskomusten ja perinnäistapojen suurta merkitystä arkipäivässä ja työelämässä ei maallistunut länsimaalainen aina ymmärrä.(emt. 27.) Aasialaisissa kulttuureissa, jotka ovat usein yhteisöllisiä, epäsuoruus on arvostettu viestintätyyli. Toisen osapuolen aikomusten arvaaminen hienovaraisten vihjeiden perusteella ja hänen tunteittensa huomioonottaminen on äärimmilleen kehittynyttä. koulutus epäsuoraan viestintään, sekä puhumiseen että viestien tulkitsemiseen, alkaa jo lapsuudessa. Tästä huolimatta aasialaisissakin kulttuureissa on viestintätilanteita, joissa viestintä on varsin suoraa. Tutkimukset ovat lisäksi osoittaneet, että esimerkiksi kiinalaiset siirtyvät länsimaalaisten kanssa viestiessään luontevasti suorempaan viestintätyyliin, jos kanssakäyminen on toistuvaa. Lisääntyvä teollistuminen, kaupunkilaistuminen ja kansainvälistyminen vaikuttavat viestintäkäyttäytymiseen myös Aasiassa. Kulttuurinsisäisessä viestinnässä voi eri sukupolvien välillä olla suoruudessa ja epäsuoruudessa merkittäviä eroja. ((Salo -Lee 1998, 38.) Ei kielelliseen viestintään katsotaan kuuluviksi: aika: suhtautuminen aikaan ja ajankäyttöön tila: tilan käyttö, ihmisten välinen etäisyys koskettaminen: kuka koskettaa ketä missä olosuhteissa?

22 19 kehon kieli: eleet, ilmeet, asento, liikkuminen haju katse: silmän liikkeet, silmien räpytys, katsekontakti fyysinen olemus: ulkonäkö, rakenne pukeutuminen, esineet, elämäntavat asuinympäristö, kodin sisustus (Salo-Lee 1998, 59.) 6 SUOMEN JA SINGAPOREN KULTTUURIT VERTAILUSSA HOFSTEDEN MUKAAN Tarkasteltaessa Suomen ja Singaporen eroja on aiheellista tutustua hollantilaisen Geert Hofsteden kulttuuritutkimuksiin. Vertaillessaan eri kulttuureja organisaatioantropologian ja kansainvälisen liiketoiminnan professori Hofstede tarkastelee neljää eri sektoria, jotka vaikuttavat voimakkaasti kulttuuriseen ilmapiiriin ja käyttäytymiseen. Nämä vertailukohteet ovat valtaetäisyys, individualismi, maskuliinisuus sekä epävarmuuden välttäminen. Hofsteden kulttuuridimensio vertailukohteiden selventämisen jälkeen on sivulla 23 nähtävissä diagrammi-kuviot joista voi vertailla Suomen ja Singaporen arvoja. Valtaetäisyys Power Distance Index (PDI) Valtaetäisyydellä tarkoitetaan vallan jakautumista maassa. Organisaatioissa on luonnollisestikin valtaetäisyyksiä, sillä niissä on aina esimies alainen suhteita. Suuren valtaetäisyyden maissa on valta jakautunut harvemmille kuin pienen valtaetäisyyden maissa.

23 20 Suomi ja Singapore eroavat toisistaan myös siinä, miten niissä suhtaudutaan yksilöiden väliseen eriarvoisuuteen. Tätä erilaista suhtautumistapaa kuvataan Geert Hofsteden tekemissä diagrammeissa PDI pyramidin kohdalla, jossa alhaalla on pieni ja ylhäällä suuri valtaetäisyys. Valtaetäisyys näkyy kulttuureissa päättäjien ja kansalaisten, johtajien ja alaisten sekä perheissä miesten ja naisten sekä vanhempien ja lasten välisissä suhteissa. Parhaiten se näkyy kuinka valtaa käytetään, kuinka se on jaettu ja mikä on suhde auktoriteetteihin. Suuren valtaetäisyyden maissa, kuten Singaporessa, yhteiskunnan eriarvoisuus on hyväksyttävää. Maailmassa uskotaan vallitsevan ihmisten eriarvoisuuden suhteen järjestys, jossa jokaisen pitää tietää oma paikkansa ja toimia asemansa edellyttämällä tavalla. Vallanjako on perustotuus, jota ei tule kyseenalaistaa. Valtaa sopii käyttää ja näyttää. Isä on perheen auktoriteetti, ja perheissä vallitsee tiukka roolijako miehen ja naisen välillä. Lapset opetetaan tottelemaan ja kunnioittamaan vanhempiaan. Isän tavoin opettaja koulussa tai esimies työpaikalla on auktoriteetti, jota kunnioitetaan ja totellaan ja jonka kuuluu tehdä suuret päätökset. Suuri valtaetäisyys aiheuttaa yleensä jäykän ja monimutkaisen hierarkian, joka voi hidastuttaa päätöksentekoa organisaatioissa. Kontaktit ovat yleensä muodollisia ja kohteliaisuus on arvossaan. (Stephan 2005.) Pohjoismaissa ja Yhdysvalloissa, joissa valtaetäisyys on pieni, kaikilla on periaatteessa samat oikeudet ja etuudet. Pienen valtaetäisyyden maiden arvoina ovat demokratia ja tasa-arvo. Selviä auktoriteetteja ei ole, ja kasvatus kouluissa ja kodeissa on selvästi vapaampaa kuin suuren valtaetäisyyden maissa. Suuren valtaetäisyyden maita ovat erityisesti Aasian maat sekä esimerkiksi Meksiko ja Venezuela. Pienen valtaetäisyyden maita puolestaan ovat erityisesti pohjoismaat. Kannatta aina muistaa, että johonkin kulttuuriin sopiva johtamistyyli ei ilman muuta sovellu toisella tavalla ohjelmoidulle alaiselle.

24 21 Yksilöllisyys ja kollektiivisuus Individualism (IDV) Suurin osa maapallon ihmisistä elää kollektiivisessa eli yhteisöllisessä kulttuurissa, jossa tärkeintä on kuuluminen johonkin ryhmään. Yhteisöllisyyttä korostavissa kulttuureissa elävät ovat usein sisäistäneet yhteisönsä säännöt niin täydellisesti, etteivät tee eroa henkilökohtaisen ja yhteisönsä identiteetin ja tavoitteiden välillä. Individuaalisissa eli yksilöllisyyttä korostavissa kulttuureissa ihmisen oletetaan tekevän omat päätöksensä ja kantavan vastuun teoistaan ja valinnoistaan. Identiteetti perustuu silloin yksilöön eikä hänen ryhmäänsä. (Hofstede 2005.) Yhteisöllisissä kulttuureissa ihmissuhteet merkitsevät enemmän kuin suoritukset ja tehtävät. Yksilökulttuureissa työsuhde perustuu yleensä työntekijän henkilökohtaisiin kykyihin ja motiiveihin. Yhteisöllisissä kulttuureissa on yrityksen edun mukaista suosia työnantajan tai työntekijän sukulaisia tai muuta lähiryhmään kuuluvaa henkilöä, sillä voidaan pitää itsestään selvänä sitä, että tällainen henkilö sitoutuu toimimaan ryhmän etujen mukaisesti. Yksilön merkitys siis kasvaa, kun hän edustaa ryhmäänsä. Hyvästä työstä yritykset palkitsevat koko ryhmää eikä yksittäisiä työntekijöitä. (Stephan 2005.) Yhteisöllisissä kulttuureissa lähiyhteisö, yleensä perhe tai suku, toimii yksilön sosiaaliturvana ja suojelijana. Yhteisö myös velvoittaa jokaista jäsentään toimimaan yhteisön hyväksi sekä noudattamaan sen määräämiä sääntöjä. Mikäli yhteisön jäsen rikkoo niitä, hänet voidaan erottaa yhteisöstä, mikä on monessa kulttuurissa sekä sosiaalinen että taloudellinen katastrofi. Pahimmillaan yhteisön sääntöjä rikkonut henkilö voi ajautua itsemurhaan pelastaakseen yhteisön kunnian tai hänet voidaan tappaa. Tähän perustuu myös ns. kunniamurha, jonka naisen miespuolinen sukulainen tekee suojellakseen perhe- tai sukuyhteisön kunniaa naisen toimittua kielletyllä tavalla, kuten esimerkiksi harjoittamalla esiaviollisia tai avioliiton ulkopuolisia suhteita. (Emt.) Hofsteden diagrammeista havaitaan että tälläkin sektorilla on Suomen ja Singaporen välillä suuri ero. Singaporessa, aivan kuten muissakin Aasian maissa uskotaan enemmän ryhmän voimaan, kuin yksittäisen henkilön yrityksiin. Liitteessä 1 on vierekkäin yksilöllisen ja yhteisöllisen kulttuurin ominaisuuksia. Suomen ollessa yksilöllinen

25 22 kulttuuri ja Singaporen yhteisöllinen on taulukosta helppo vertailla eroja kulttuuriemme välillä. Maskuliinisuus MAS Eri maita vertaillessa tulee myös ottaa huomioon ovatko perus arvot enemmän kovia(maskuliinisia) vai pehmeitä(feminiinisiä). Korkeasti maskuliinissa maissa sukupuolten sosiaaliset roolit ovat selkeästi jakautuneet. Miehet hallitsevat naisia enemmän yhteiskunnan eri osa-alueilla. Feminiinisissä kulttuureissa, kuten suomessa sekä miesten että naisten arvot ovat suhteellisen pehmeitä ja sukupuolet ovat tasaarvoisempia kuin korkean maskuliinisuuden maissa. (Hofstede 2005.) Maskuliinisissa maissa miesten oletetaan olevan kilpailevia, kunnianhimoisia sekä tähtäävän suureen materiaaliseen omaisuuteen. Vastavuoroisesti naisten oletetaan edustavan äidillisiä, ei materiaalisia arvoja. Feminiinisissä maissa arvostetaan elämän laatua ja sukupuoliroolit eivät ole tarkoin määriteltyjä. (Stephan 2005.) Hofsteden diagrammista voidaan havaita, että Singapore on hieman maskuliinisempi kulttuuri kuin Suomi, mutta ero ei kuitenkaan ole niin huomattava kuin kahdessa edellisessä vertailukohteessa. Feminiinisestä suomesta lähtöisin olevilla ekspatriaateilla saattaa joskus olla vaikeuksia ymmärtää Aasiassa esiintyviä sukupuoliroolien eroja. Epävarmuuden välttäminen Uncertainty Avoidance Index (UAI) Ihmiset pyrkivät välttämään epävarmuutta eri tavoin eri kulttuureissa. Epävarmuustekijöiden sietokyky on myös erilainen eri puolilla maapalloa. Epävarmuustekijöillä tarkoitetaan tilanteita, joissa ihminen tuntee olonsa epävarmaksi. Näitä tilanteita pyritään välttämään tiukoilla käyttäytymissäännöillä. Suuren epävarmuuden sietokyvyn omaavassa maassa on yleispäteviä säännöksiä, kun taas pienen epävarmuuden sietokyvyn yhteiskunnassa on jokaiselle tilanteelle tarkat sääntönsä. Epävarmoissa tilanteissa jokainen voi toimia haluamallaan tavalla, kuitenkin tiettyjen

26 23 rajojen sisällä. Vastakohtana tälle on yhteiskunta, jossa kaikille epävarmoille tilanteille on olemassa omat käyttäytymissääntönsä. (Stephan 2005.) UAI pyramidi kertoo ihmisten epävarmuuden sietokyvystä yhteiskunnassa. Korkea tulos UAI pyramidissa osoittaa, ettei sen kulttuurin kansalaisilla ole kovin korkea kyky kohdata yllättäviä muutoksia. Maat joissa epävarmuuden sietokyky on pieni pyrkivät poistamaan epävarmuutta monilla säännöillä ja laeilla. Tässä vertailukohteessa on maiden välillä huomattava ero. On kuitenkin hieman yllättävää huomata että Hofsteden diagrammien mukaan Singaporella on hyvin suuri epävarmuuden sietoaste, sillä maahan on nimenomaan hyvin järjestäytynyt lakien ja sääntöjen varaan. Alla olevissa Diagrammeissa Suomen ja Singaporen kulttuurilliset eroavaisuudet Geert Hofsteden kulttuuridimensio tutkimusten mukaan. Työn lopussa myös maailman keskiarvodiagrammi (LIITE 2) KUVIO 4. Kulttuuridimensiot vertailussa. (Geert-Hofstede 2005.)

27 24 7 HAASTATTELUJEN TULOKSET Haastateltuina oli neljä vuotiasta suomalaista (kaksi naista ja kaksi miestä), jotka ovat työskennelleet tai työskentelevät parhaillaan Singaporessa. Haastattelumenetelmänä on käytetty puhelinhaastattelua, jonka pohjana viisi kysymystä (liite 6). Kysymykset liittyivät keskeisesti teoriatietoon ja niitä syvemmältä pohdittaessa on nähtävissä myös muun muassa Hofsteden kulttuuriero tutkimusten tuloksia todentavia vastauksia. Kysytyt kysymykset ovat olennaisia niille ihmisille, jotka aikovat suunnata Singaporeen työelämään. Useasti ulkomaille töihin menevät pohdiskelevat lukemaansa teoriatietoa ja miettivät tulevatko esimerkiksi kohtaamaan kulttuurishokin ja onko mahdollisesti vaikkapa valtaetäisyys siinä tulevassa työpaikassa sellainen niin kuin teoriatieto Singaporesta kertoo. Ulkomaille meneminen on aina hyvin henkilökohtainen kokemus ja kaikki kokevat asiat omalla tavallaan, mutta vastaukset antavat kuitenkin arvokasta tietoa siitä kuinka jotkut ihmiset olivat kokevat asioiden olevan Singaporessa. Kulttuurishokki Kysymyksessä yksi, jossa selvitettiin olivatko vastaajat kokeneet kulttuurishokin ja jos olivat, niin mikä sen aiheutti. Haastateltavista kukaan ei myöntänyt kokeneensa varsinaista kulttuurishokkia, vaikka erot kotimaahan verrattuna olivatkin kaikkien mielestä suuret. Kaikki haastateltavat mainitsivat ennen matkaa suoritetun perehtymisen maiden kulttuurieroihin helpottaneen asiaa. Kaikki haastateltavat tosin kertoivat myös matkustelleensa aiemmin melko paljon sekä kaksi heistä myös työskennelleensä monissa eri maissa, joka heidän mielestään vähensi selkeästi kulttuurishokin syntymistä. Yksi vastaajista totesi, että sellainen henkilö, joka ei ole koskaan ulkomailla käynyt eikä ole juuri maiden eroihin ennen lähtöä tutustunut kokee varmasti jonkinasteisen kulttuurishokin vaikka kyseessä olisi naapurimaamme Ruotsi ja sellaiselle henkilölle varmastikin Singaporen kaltainen paikka voi tuottaa sopeutumisvaikeuksia. Kolme vastaajista yhtyi siinä että, Singapore on niin hyvin organisoitunut ja kaiken toimiessa hyvin ja suurin piirtein samalla tavalla kuin Suomessakin e i kokeneelle ja hyvin valmistautuneelle suomalaiselle tule kulttuurishokkia. Yhden vastaajan mielestä

28 25 kulttuurishokki voi iskeä alussa jos ei pysty syömään paikallista ruokaa ja jos kokee aluksi vaikeuksia ymmärtää kieltä. Ympäristön vaikutukset Kysymyksessä kaksi vastaajilta kysyttiin fyysisen ympäristön vaikutuksia työhön tai sen tuloksiin. Kolme vastaajista koki fyysisen ympäristön, kuten ilmaston hyvin erilaisena, mutta työhön tai työn tuloksiin se ei kuitenkaan heillä vaikuttanut. Ekspatriaatit työskentelevät lähes poikkeuksetta sisätiloissa, joten merkitys itse työhön on vähäinen. Yksi vastaajista tosin koki aluksi ilmaston melko raskaana ja kertoi että tottuminen siihen vei aikaa, mutta sen vaikutukset olivat lähinnä vapaa-ajalle suuntautuvia. Yksi vastaajista puolestaan ilmoitti Singaporen olosuhteilla olevan hyvin positiivinen vaikutus työn tuloksiin. Hän kertoi että, Suomessa talven ollessa pitkä ja pimeä ei tulosta synny samalla tavalla kuin aurinkoisessa ja lämpimässä Singaporessa. Hänen mielestään ilmastolla ja ruualla on, ainakin hänen kohdallaan jopa melko suuri vaikutus työn tuloksiin. Työkulttuurierot Kysymyksessä kolme aiheena oli työ- ja organisaatiokulttuurin erot. Vastaajat näkivät tällä sektorilla eroavaisuuksina ainakin hierarkian, työajat, johtamiskulttuurin ja valvonnan. Yksi vastaajista kertoi suuren eron olevan siinä, että valtio pitää niin sanotusti kaikkia lankoja käsissään ja sehän tietenkin vaikuttaa myös työkulttuuriin. Vastaajien mielestä paikallisilla työntekijöillä ei ole aivan samanlaiset oikeudet kuin meillä ja he tekevät usein enemmän tunteja suomalaisiin verrattuna kuukaudessa, monesti jopa kiinteällä kuukausipalkalla. Kaikki vastaajat näkivät myös hierarkia järjestelmän hyvin erilaisena kuin suomessa. Vastaajat kertoivat esimies-alainen suhteen olevan melko erilainen kuin Suomessa. Esimiehelle ei voi samaan tapaan kertoa mielipiteitään, kuin Suomessa. Yksi vastaajista eritteli lisäksi tilannetta, jossa esimies antaa haukut työntekijälle ja vaikkei välttämättä syy olisikaan itse työntekijässä, niin haukut otetaan silti vastaan eikä kyseenalaisteta esimiehen arvovaltaa. Ryhmäkeskeisyys ja kasvatuksen tuoma ajatusmalli, että ryhmän etu asetetaan yksilön edelle, näkyi kaikkien mielestä

29 26 selkeästi myös työelämässä. Kaksi vastaajista eritteli myös työkulttuurista sen seikan, että lähes jokaisessa paikassa oli enemmän työvoimaa kuin samankokoisessa paikassa suomessa, jolloin mahdollisesti yhden ihmisen työpanos on pienempi kuin suomessa. Singaporen työkulttuuri mainitaan usein hyvin kiireisenä, mutta kaikki vastaajat olivat sitä mieltä että itse kulttuuri on ehkä kiireisempi kuin meillä, mutta työtehtäviin käytettävä aika on kuitenkin samaa luokkaa. Lisäksi monissa paikoissa annetaan vaikutelma kiireestä, sillä he ovat oppineet siihen että kaikki täytyy hoitaa mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti vaikka aikaa olisikin reilusti. Yksi vastaajista kritisoi juuri tätä piirrettä kertoen sen olleen toisinaan jopa hieman ärsyttävää ja tehdyn kiireen heikentäneen yksittäisissä tapauksissa hieman palvelun laatua. Hän eritteli myös tuloshakuisuuden erona työkulttuuriemme välillä. Singaporessa tähdätään tuloksiin ja joissain tapauksissa palvelun laatu saattaa hieman kärsiä johtuen tästä tuloshakuisuudesta. Hän kertoi myös singaporelaisille olevan tyypillistä yrittää päästä hieman helpommalla esimerkiksi yrittämällä siirtää osa töistä työtoverille. Vastaajan mielestä singaporelaiset ovat kovia tekemään töitä, mutta yrittävät myös mielellään mennä hieman sieltä missä aita on alempana. Työmoraalista puhuttaessa yksi vastaajista kertoi singaporelaisten työmoraalin olevan hänen mielestään aavistuksen huonompi kuin Suomessa. Esimerkkinä hän mainitsi elektroniikkaliikkeet, joissa myyjät eivät välttämättä tiedä myytävistä tuotteista tarpeeksi, kun taas Suomessa on itsestään selvää että myytävistä tuotteista otetaan tarpeeksi selvää myyntitapahtumaa varten. Paikallisissa yrityksissä työskennelleet henkilöt kertoivat myös paperitöitä olevan huomattavasti enemmän kuin suomessa. Singaporen huippuunsa organisoitu järjestelmä vaatii jokaisen asian dokumentoimista paperille. Joskus meidän mielestämme jopa aivan turhista asioista täytyi tehdä paperityöt ja toisinaan se tuntuu suomalaisista ehkä ajanhaaskaukselta, mutta siltä ei Singaporessa voi välttyä. Asiakaskunta Asiakaskunnan kaikki näkivät melkein samanlaisena kuin täälläkin ja kertoivat, että tapakulttuurin myötä tulevien eroavaisuuksien jälkeen suomalaisten ja singaporelaisten asiakkaiden välillä ei ole suurta eroa. Tosin kaikkien mielestä oli hieman vaikeaa verrata

30 27 suomalaisia ja singaporelaisia kuluttajia jo pelkästään siitä syystä että Singapore on miljoonakaupunki ja muun muassa kysyntä ja tarjonta suhde on aivan erilainen kuin Suomessa. Kuluttajien rahankäytössä tosin nähtiin eroavaisuuksia ja eräs haastatelluista olikin sitä mieltä, että Suomessa ollaan enemmän tarkkoja siitä, saako rahalleen juuri luvattua vastinetta. Yhden vastaan mielestä länsimaalaisen on helppo saada Singaporessa jopa parempaa palvelua kuin paikalliset, jos sitä osaa itse vaatia. Hänen mielestään paikalliset eivät useimmiten vaadi hyvää palvelua, vaan enemmänkin tyytyvät siihen mitä on tarjolla. Suomalaisen asema Singaporessa Vastaajista kukaan ei kokenut, että heidän tai yleensäkään Suomalaisten ekspatriaattien asema heikkenisi Singaporeen mennessä. Yksi vastaajista korosti, että mikäli on jo esimiestasolla Suomessa, asema saattaa jopa nousta Singaporeen mennessä, sillä siellä hierarkia järjestelmästä johtuen esimiehiä arvostetaan enemmän. Haastateltavat pitivät Singaporelaista hierarkia järjestelmää siinä mielessä ylenemisen kannalta jopa helpompana, että on nopeampaa päästä osatavoitteisiin ja yletä porras kerrallaan. Suomessa monesti tilanne taas on, että jos ylenet kolmesti tai neljästi niin olet jo hyvin lähellä toimitusjohtajaa, mikä taas monien kohdalla ei ole kovinkaan realistista. Yksi vastaajista kertoi, ettei hänen mielestään ole mitään merkitystä sillä onko työntekijä länsimaalainen vai aasialainen. Asema riippuu hänen mukaansa pelkästään tittelistä ja koulutustaustasta. 8 POHDINTA Eri kulttuureista lähtöisin olevien ihmisten välille syntyy helposti kuilu, jollei molemmilla osapuolilla ole tiedossa toisen kulttuuritausta, tapakulttuuri ja muut

Saimaan amk Ritva Kosonen. Suomalaisen ja venäläisen kulttuurin erot (GLOBE)

Saimaan amk Ritva Kosonen. Suomalaisen ja venäläisen kulttuurin erot (GLOBE) Saimaan amk Ritva Kosonen Suomalaisen ja venäläisen kulttuurin erot (GLOBE) Valtaetäisyys Russia Power Distance Miten vähemmän valtaa omaavat ryhmän jäsenet hyväksyvät sen, että valta on jaettu epätasaisesti?

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Venäläinen asiakkaana. Imatra 20.11..2013. Virve Obolgogiani. Mimino Oy. Mimino Oy

Venäläinen asiakkaana. Imatra 20.11..2013. Virve Obolgogiani. Mimino Oy. Mimino Oy Venäläinen asiakkaana Imatra 20.11..2013 Virve Obolgogiani Mimino Oy Venäläinen on erilainen kuin suomalainen? eurooppalainen? aasialainen?...? Koulutuksen sisältö kulttuurierojen merkitys asiakaspalvelussa

Lisätiedot

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin?

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin? TYÖPAIKKAHAASTATTELU Voit käyttää tätä työpaikkahaastattelun käsikirjoitusta apuna haastattelutilanteessa. Tulosta käsikirjoitus ja tee omia merkintöjä ennen haastattelua, sen kuluessa ja haastattelun

Lisätiedot

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen 28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?

Lisätiedot

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä?

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Hannele Karikoski, KT, yliopistonlehtori Oulun yliopisto

Lisätiedot

Maahanmuuttajaopiskelijan ohjaaminen. Mervi Rantanen Turun ammatti-instituutti

Maahanmuuttajaopiskelijan ohjaaminen. Mervi Rantanen Turun ammatti-instituutti Maahanmuuttajaopiskelijan ohjaaminen Mervi Rantanen Turun ammatti-instituutti Kuka on maahanmuuttaja? Milloin lakkaa olemasta maahanmuuttaja? Turun ammatti-instituuttiin tulevat maahanmuuttajaopiskelijat

Lisätiedot

HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN. - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM

HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN. - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? To be or Wellbe 11.2.2010 Oulu Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM Nuoret työntekijät muuttavat työelämää: MEGATRENDIT

Lisätiedot

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Suvi Heikkinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu NaisUrat-hanke Työn ja yksityiselämän tasapaino 6.5.2014 Väitöskirjatutkimus Pyrkimyksenä on selvittää

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 23.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Anna tutki: Naisen asema työelämässä

Anna tutki: Naisen asema työelämässä Anna tutki: Naisen asema työelämässä 2 Tutkimuksen tausta ja toteutus Tavoitteena selvittää naisten asemaa työelämässä Tutkimuksen teettäjä Yhtyneet Kuvalehdet Oy / Anna-lehti, toteutus Iro Research Oy

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

KORKEAKOULUJEN MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET MAAHANMUUTTAJIEN VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA

KORKEAKOULUJEN MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET MAAHANMUUTTAJIEN VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA KORKEAKOULUJEN MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET MAAHANMUUTTAJIEN VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA FT Pirjo Raunio Koulutuspäällikkö Satakunnan koulutuskuntayhtymä 1 TAUSTAA: Millä osaamisella sinä näitä opetat? 2

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA

PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA MONIKULTTUURISET PERHEET - 50.000 perhettä, joissa vähintään toinen puolisoista tai ainoa vanhempi puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea (v.2005) -

Lisätiedot

MONIKULTTUURISUUDEN LÄHTEILLÄ

MONIKULTTUURISUUDEN LÄHTEILLÄ MONIKULTTUURISUUDEN LÄHTEILLÄ Pori 15.11.2012 Ulla Kauri vuoden 1729 asetus tupakan istutuksesta: Jywäin Culturi eij ollengan sen [tupakanviljelyn] cautta wähendyä taida. Lönnrotin suomalais-ruotsalaisessa

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 27.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle.

Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle. Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle. Asiantuntija Tarja Räty Työturvallisuuskeskus TTK Hyödyllinen ja haitallinen stressi Stressi on normaali reaktio, joka pitää ihmisen

Lisätiedot

PALUUMUUTTAJAN HAASTEET

PALUUMUUTTAJAN HAASTEET PALUUMUUTTAJAN HAASTEET YKSI PERHE MONTA KULTTUURIA Siirtolaisuusinstituutti, Turku 16.-17.11.2010 Päivi Oksi-Walter psykologi Tampereen kaupungin perheneuvola Monikulttuurisuus kasvava pääoma Suomessa

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Kulttuuriset käytännöt opetuksessa ja oppimisessa Marianne Teräs

Kulttuuriset käytännöt opetuksessa ja oppimisessa Marianne Teräs Kulttuuriset käytännöt opetuksessa ja oppimisessa Marianne Teräs Esitys koulutuksessa: Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus, 20.3.2009 Opetushallitus Esityksen sisältö Lähestymistapoja kulttuuriin ja

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ Tavoitteet: Ymmärtää keskeinen lainsäädäntö sukupuolten välisestä tasa-arvosta organisaation näkökulmasta Ymmärtää sukupuolten välisen tasa-arvon

Lisätiedot

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen

Lisätiedot

Suomalaisten yritysten kokemuksia Kiinasta liiketoiminta-alueena

Suomalaisten yritysten kokemuksia Kiinasta liiketoiminta-alueena Suomalaisten yritysten kokemuksia Kiinasta liiketoiminta-alueena KTT, KM Arja Rankinen Suomen Liikemiesten Kauppaopisto 4.6.2010 Kulttuurinen näkökulma Kulttuurin perusta Kulttuuri Sosiaalinen käyttäytyminen

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Tavoitteet Tämä diaesitys ohjaa työpaikkaa luomaan työpaikalle yhteiset pelisäännöt eli yhteiset toimintatavat. Yhteiset toimintatavat parantavat yhteishenkeä

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää?

Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää? Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää? #Ainutlaatuinen- seminaari Antti Ervasti Erityistason seksuaaliterapeutti (NACS) Erityistason perheterapeutti Psykoterapeutti (ET,

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Kansainvälisten opiskelijoiden vastaanotto keskushallinnon ja tiedekuntien yhteistyönä

Kansainvälisten opiskelijoiden vastaanotto keskushallinnon ja tiedekuntien yhteistyönä Kansainvälisten opiskelijoiden vastaanotto keskushallinnon ja tiedekuntien yhteistyönä CIMOn kevätpäivät Lahti 22.5.2012 Janna Koivisto, eläinlääketieteellinen tiedekunta 4.6.2012 1 Ensivaikutelma on tärkein

Lisätiedot

Entä sitten kun ei pyyhi hyvin?! keinoja stressin hallintaan ilon psykologian ja läsnäolon avulla

Entä sitten kun ei pyyhi hyvin?! keinoja stressin hallintaan ilon psykologian ja läsnäolon avulla TYÖSSÄ JAKSAMINEN JA HYVINVOINTI Entä sitten kun ei pyyhi hyvin?! keinoja stressin hallintaan ilon psykologian ja läsnäolon avulla Pia Orell-Liukkunen TeraPia; www.terapiaorell.com Flowmeon Oy, www.flowmeon.fi

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Nuoret journalistit -tutkimus Nuoret journalistit -tutkimuksessa kiinnostuksen kohteena ovat journalismin uudet sukupolvet. Millainen on tulevien

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Eettinen Johtaminen. To Be or Well Be seminaari 2010 Petteri Lahtela

Eettinen Johtaminen. To Be or Well Be seminaari 2010 Petteri Lahtela Eettinen Johtaminen To Be or Well Be seminaari 2010 Petteri Lahtela ROHKEUS REALISMI TULOS VISIO ETIIKKA Sisältö Eettisyys ja yksilön perustarpeet Ohjaavat periaatteet Eettinen toiminta, tarkoitus ja

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Elämän mullistavat muutokset Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Miksi haluan puhu muutoksista? Muutos lisää stressiä yksilölle, parille ja perheelle Stressi voi olla niin suuri, ettei meidän opitut

Lisätiedot

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen vaikuttaa

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014 Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka

Lisätiedot

Monikulttuurinen parisuhde kotoutuuko seksuaalisuus?

Monikulttuurinen parisuhde kotoutuuko seksuaalisuus? Monikulttuurinen parisuhde kotoutuuko seksuaalisuus? Monikulttuurinen osaamiskeskus 2.11.2015 1 Monikulttuurisesta parisuhteesta lyhyesti Jokaisella parilla omat yksilölliset perusteet - rakkaus - sopimus

Lisätiedot

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA?

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA? ETIIKKA on oppiaine ja tutkimusala, josta käytetään myös nimitystä MORAALIFILOSOFIA. Siinä pohditaan hyvän elämän edellytyksiä ja ihmisen moraaliseen toimintaan liittyviä asioita. Tarkastelussa voidaan

Lisätiedot

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta A. Vastaajan taustatiedot Mikä on asemasi organisaatiossa? 1. Ylempi toimihenkilö 2. Työnjohtaja 3. Toimihenkilö 4. Työntekijä Minkä

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Yhteisöjen periaatteista vertailua järjestöihin

Yhteisöjen periaatteista vertailua järjestöihin Matti Vuori Yhteisöjen periaatteista vertailua järjestöihin Sisällysluettelo Johdanto... 2 Järjestöt vs. yhteisöt... 2 Mutta mitä ne ovat?... 2 Ja sitten piirteiden vertailua... 3 Aikaansaavien yhteisöjen

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Globaali Suomi ja arvot olemmeko vaarassa?

Globaali Suomi ja arvot olemmeko vaarassa? Globaali Suomi ja arvot olemmeko vaarassa? VTT Anneli Portman, Helsingin Yliopisto 3.6.2016 1 Mistä vaarat tulevat? Koemme itsemme uhatuksi joko henkilökohtaisesti tai ryhmätasolla Uhatuksi tulemisen kokemus

Lisätiedot

Alueellinen työhyvinvointikysely. Voimaa ossaamisesta! -hanke

Alueellinen työhyvinvointikysely. Voimaa ossaamisesta! -hanke Alueellinen työhyvinvointikysely Voimaa ossaamisesta! -hanke Taustatiedot Vastaajia 1 983 henkilöä miehiä 14 % naisia 86 % Toimiala Hotelli- ja ravintola 5 % Kauppa- ja palvelu 17 % Muu julkishallinto

Lisätiedot

Aineeton perintö kulttuurisena voimavarana Outi Tuomi - Nikula, Turun yliopisto outi.tuomi-nikula@utu.fi

Aineeton perintö kulttuurisena voimavarana Outi Tuomi - Nikula, Turun yliopisto outi.tuomi-nikula@utu.fi Aineeton perintö kulttuurisena voimavarana Outi Tuomi - Nikula, Turun yliopisto outi.tuomi-nikula@utu.fi KESTÄVÄ KULTTUURI- SEMINAARI HELSINGISSÄ 27.1.2011 Tämä talo on minun eikä kuitenkaan minun Ne jotka

Lisätiedot

Maahanmuuttajat. Pohjolan Bioanalyytikkopäivä. laboratorion asiakkaana. Laboratorion erikoispiirteet

Maahanmuuttajat. Pohjolan Bioanalyytikkopäivä. laboratorion asiakkaana. Laboratorion erikoispiirteet Pohjolan Bioanalyytikkopäivä Maahanmuuttajat laboratorion asiakkaana 23.1.2016 Saynur Soramies www.monikulttuurinenhoito.fi Maahanmuuttajien moninaisuus Suomessa 1990 asti 13 000 maahanmuuttajaa vuodessa

Lisätiedot

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana People-centric problem solving Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana Gemic on strategiseen tutkimukseen, ihmislähtöisiin innovaatioihin ja liiketoiminnan kehittämiseen erikoistunut konsulttitoimisto.

Lisätiedot

Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti

Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti Toteutusaika 1.1.2011 31.12.2012 Rahoittajat Manner-Suomen ESR-ohjelma, (Etelä-Savon Ely-keskus) ja Mikkelin ammattikorkeakoulu Ulkomaalaiset

Lisätiedot

Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi

Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Kurssin tarkoituksesta ja tavoitteista Kurssilla avataan ja pohditaan keskeisimpiä oppimiseen liittyviä käsitteitä

Lisätiedot

Somalian kieltä puhutaan kartan osoittamilla alueilla. Somalia oli aikaisemmin kolonialismin aikaan jaettuna Eglannin, Italian ja Ranskan

Somalian kieltä puhutaan kartan osoittamilla alueilla. Somalia oli aikaisemmin kolonialismin aikaan jaettuna Eglannin, Italian ja Ranskan Somalian kieltä puhutaan kartan osoittamilla alueilla. Somalia oli aikaisemmin kolonialismin aikaan jaettuna Eglannin, Italian ja Ranskan siirtomaiksi. Kun Somalia itsenäistyi jäivät somalialaiset usean

Lisätiedot

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 1 Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ Porvoo 2011 - Borgå 2011 N = 1273 Sukupuoli 100 % 90 % 80 % 81 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 18 % 10 % 0 % mies nainen Ikäryhmä

Lisätiedot

Yrityselämän tarpeet ja nuorten valmiudet työelämään. Toimitusjohtaja Lauri Sipponen

Yrityselämän tarpeet ja nuorten valmiudet työelämään. Toimitusjohtaja Lauri Sipponen Yrityselämän tarpeet ja nuorten valmiudet työelämään Toimitusjohtaja Lauri Sipponen Lidlin synty Lidlin historia 70-luku Ensimmäinen Lidl-myymälä avataan 1973 Ludwigshafen-Mundenheimissa 80-luku Laajentuminen

Lisätiedot

Muslimimiehet diasporassa

Muslimimiehet diasporassa Muslimimiehet diasporassa * sukupuolijärjestelmän keskeisiä piirteitä arabimaailmassa * tapausesimerkki Pohjois - Marokosta * kohtaamisia läntisen hyvinvointivaltion kanssa hegemoninen sukupuoli rajul

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Suomalaistuuko islam? Islamilaistuuko Suomi? Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Luetaan yhdessä -verkosto Hyvinkää 15.10.

Suomalaistuuko islam? Islamilaistuuko Suomi? Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Luetaan yhdessä -verkosto Hyvinkää 15.10. Suomalaistuuko islam? Islamilaistuuko Suomi? Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Luetaan yhdessä -verkosto Hyvinkää 15.10.2011 Väite1: islam suomalaistuu Eurooppalaisiin, varsin maallistuneisiin

Lisätiedot

Stressi ja mielenterveys

Stressi ja mielenterveys Stressi ja mielenterveys Jokainen ihminen sietää tietyn määrän stressiä. Kun sietokyvyn raja ylittyy, stressi alkaa haitata elämää. Se voi aiheuttaa esimerkiksi unettomuutta. Voit vaikuttaa omaan mielenterveyteesi,

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

Verkkoperehdytyksen kehittäminen SOL konsernissa

Verkkoperehdytyksen kehittäminen SOL konsernissa Verkkoperehdytyksen kehittäminen SOL konsernissa Tausta SOL konserni on Suomen suurimpia palvelualan työllistäjiä. SOLIssa työskentelee tällä hetkellä lähes 10 000 työntekijää, joista n 7500 Suomessa.

Lisätiedot

Hyvää perhehoitoa. perhehoitajien ja kuntaedustajien työtapaaminen

Hyvää perhehoitoa. perhehoitajien ja kuntaedustajien työtapaaminen Hyvää perhehoitoa perhehoitajien ja kuntaedustajien työtapaaminen Laukaa, Peurunka 17.9.2013 Paula Korkalainen Kyselyyn 2013 vastasi yht. 25 perhehoitajaa * Vammaisia tai muita erityisen tuen tarpeessa

Lisätiedot

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain)

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) 20.7.2011 TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) (1) Työn kehittävyys Minulla on mahdollisuus ajatella ja toimia itsenäisesti työssäni Minulla on mahdollisuus kehittää itselleni ominaisia

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi 1 Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOJEN HARJOITTELU OPISKELIJAN SILMIN "Harjoittelun tavoitteena

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

KuLTTuuRiERoT asukkaiden Tavoissa

KuLTTuuRiERoT asukkaiden Tavoissa 4 Kulttuurierot asukkaiden tavoissa Moderni tiedonvälitysteknologia on muutamassa vuosikymmenessä kutistanut maapallon meidän omaksi takapihaksemme. Ehkäpä juuri siksi unohdamme nykyään helposti kulttuurien

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2015

Työhyvinvointikysely 2015 Työhyvinvointikysely 2015 Vakuutusväen Liitto VvL ry kyseli työoloista edellisen kerran vuonna 2012. Silloin kaikkien vakuutusalan työntekijöiden oli mahdollista vastata. Vastaajia oli yli 3.300, joista

Lisätiedot

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko ETÄTYÖN EDISTÄMINEN Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä Mari Raininko Tutkimuksen taustaa Etätyöstä ja sen hyödyistä puhuttu paljon, mutta hyödyntäminen ei ole toteutunut odotetulla tavalla

Lisätiedot

Code of Conduct - Toimintaohjeistus Toimittajille. Huhtikuu 2011

Code of Conduct - Toimintaohjeistus Toimittajille. Huhtikuu 2011 Code of Conduct - Toimintaohjeistus Toimittajille Huhtikuu 2011 JOHDANTO Sodexon periaatteisiin liiketoiminnassa kuuluu korkeat eettiset standardit. Tämän vuoksi olemme laatineet Code of Conduct, toimintaohjeistuksen

Lisätiedot

Valtakunnalliset museopäivät 2015 Lappeenranta

Valtakunnalliset museopäivät 2015 Lappeenranta Valtakunnalliset museopäivät 2015 Lappeenranta Kulttuurien välinen vuorovaikutus (toiminnallinen klinikka) 19.5. klo 11 ja 12 Markkinointi- ja asiakaspalvelupäällikkö Mirka Rahman Miten kala kuvailee vettä?

Lisätiedot

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt 24.4.2013 Hilkka Myllymäki Hollolan kunta Hyvä mieli on osa työhyvinvointia. Mistä se rakentuu ja kuka siihen voi vaikuttaa? HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöohjelma

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

Isät turvallisuuden tekijänä

Isät turvallisuuden tekijänä Isät turvallisuuden tekijänä Mitä on väkivalta Väkivalta on fyysisen voiman tai vallan tahallista käyttöä tai sillä uhkaamista, joka kohdistuu ihmiseen itseensä, toiseen ihmiseen tai ihmisryhmään tai yhteisöön

Lisätiedot

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä Toiminnallinen tehtävä Tulevaisuusverstas Tulevaisuusverstaassa pohditaan omaa roolia ja toimintaa kestävän kehityksen edistämisessä. Lisäksi tavoitteena on oppia tulevaisuusajattelua: ymmärtää, että nykyiset

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

KURKI hankkeen loppuseminaari

KURKI hankkeen loppuseminaari Mannerkiinalaisen ja ulkokiinalaisen yritys- ja businesskulttuurin vertailua KURKI hankkeen loppuseminaari 30.10.2012 Timo Välttilä Taustaa: Asumis-/työkokemus Aasiassa 2005-2010 3.5 vuotta Singapore 2

Lisätiedot

Vuorovaikutustaidot työnhaussa. Gailla Oy

Vuorovaikutustaidot työnhaussa. Gailla Oy Vuorovaikutustaidot työnhaussa Paritehtävä Esittele itsesi ja ammatillinen osaamisesi vasemmalla puolella istuvalle vierustoverillesi Aikaa 2 min Paritehtävä Esittele (uusi tuttavuus) äskeinen toverisi

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSKYSELY

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSKYSELY TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSKYSELY 1. Sukupuoli nmlkj Nainen nmlkj Mies nmlkj Ei yksiselitteisesti määriteltävissä 2. Ikä nmlkj alle 31 vuotta nmlkj 31 40 vuotta nmlkj 41 0 vuotta nmlkj yli 0 vuotta 3.

Lisätiedot

Osaamispyörä työkalu. Tavoitteet

Osaamispyörä työkalu. Tavoitteet Osaamispyörä työkalu Tavoitteet Osaamispyörän avulla voidaan tehdä näkyväksi ja hyödyntää organisaation monimuotoisuuden ja erilaisuuden johtamiseen liittyvää osaamista. Osaamispyörä toimii työkaluna kuvattaessa

Lisätiedot

Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn

Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset,

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Monikulttuurisen työyhteisön haasteet. Organisaatioiden kulttuuriälyä ja taitoa kohdata moninaisuutta voidaan kehittää.

Monikulttuurisen työyhteisön haasteet. Organisaatioiden kulttuuriälyä ja taitoa kohdata moninaisuutta voidaan kehittää. Monikulttuurisen työyhteisön haasteet Organisaatioiden kulttuuriälyä ja taitoa kohdata moninaisuutta voidaan kehittää. 1 Perehdytysoppaiden utopia Monikulttuurisuus esitetään ideaalina olotilana * jotain

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

MIEHET TAVARATALON ASIAKKAINA

MIEHET TAVARATALON ASIAKKAINA MIEHETTAVARATALONASIAKKAINA AnttilaOy:nvalikoimankehittäminen HeliHeikkinen Opinnäytetyö Huhtikuu2011 Vaatetusalankoulutusohjelma Kulttuuriala OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Julkaisunlaji Opinnäytetyö Päivämäärä

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010 MPS Executive Search Johtajuustutkimus Marraskuu 2010 Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö AddValue Internetkyselynä 1....2010. Tutkimuksen kohderyhmänä oli suomalaista yritysjohtoa

Lisätiedot