SUOMEN JA SINGAPOREN KULTTUURILLISET EROAVAISUUDET

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SUOMEN JA SINGAPOREN KULTTUURILLISET EROAVAISUUDET"

Transkriptio

1 SUOMEN JA SINGAPOREN KULTTUURILLISET EROAVAISUUDET TIETOPAKETTI SINGAPOREEN MENIJÄLLE Miika Kervola Opinnäytetyö Toukokuu 2005 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala

2 JYVÄSKYLÄN KUVAILULEHTI AMMATTIKORKEAKOULU Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Tekijä(t) Julkaisun laji KERVOLA, Miika Opinnäytetyö Sivumäärä 73 Julkaisun kieli Suomi Luottamuksellisuus Työn nimi Salainen saakka SINGAPOREN JA SUOMEN KULTTUURILLISET EROAVAISUUDET TIETOPAKETTI SINGAPOREEN MENIJÄLLE Koulutusohjelma Matkailun koulutusohjelma Työn ohjaaja(t) KALLIONIEMI, Kirsi Toimeksiantaja(t) - Tiivistelmä Opinnäytetyön tavoitteena oli tarkastella Singaporen ja Suomen kulttuurillisia eroavaisuuksia. Opinnäytetyö on tarkoitettu kaikille Singaporeen työhön, asumaan tai opiskelemaan lähteville sekä kaikille jotka haluavat syventää tietämystään Singaporesta. Opinnäytetyön toteutuksessa on hyödynnetty Singaporessa puolen vuoden aikana työelämässä suoritettua empiiristä systemaattista havainnointia sekä sen jälkeen teoriatietoa kirjoista. Teoria osuudessa käsitellään muun muassa Geert Hofsteden kulttuuridimensio vertailu. Lisäksi on haastateltu neljää Singaporessa töissä ollutta henkilöä. Aasialaisella ja Suomalaisella kulttuurilla on paljon eroavaisuuksia ja vaikka Singapore onkin hyvin länsimaalaistunut, niin koko kulttuuri on hyvin Aasialainen ja kulttuurierot Suomeen verrattuna huomattavat. Singaporeen lähtijän olisi hyvä valmentautua etukäteen ja tutustua maiden eroihin. Hyvällä etukäteistiedolla voidaan usein välttää kulttuurishokki ja sopeutuminen sekä menestyminen uudessa paikassa nopeutuvat huomattavasti hyvän tietopohjan avulla. Singapore on kaupunki, jonne useat kansainväliset suuryritykset mielellään perustavat Aasian pääkonttorinsa. Tätä opinnäytetyötä voidaan myös hyödyntää yrityksissä suunniteltaessa Suomalaisten ekspatriaattien perehdyttämiskoulutusta kulttuurierojen vähentämiseksi. Työn tulosten perusteella voidaan todeta, että Suomen ja Singaporen välillä on niin merkittäviä kulttuurillisia eroavaisuuksia, että niihin tulisi huolella paneutua ennen sinne töihin menemistä. Avainsanat (asiasanat) Singapore, Kaakkois-Aasia, Kaukoitä, kulttuurin muutos, kulttuurierot, työkulttuuri. Muut tiedot

3 JYVÄSKYLÄN KUVAILULEHTI AMMATTIKORKEAKOULU Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Author(s) KERVOLA, Miika Type of Publication Bachelor s Thesis Pages 73 Language Finnish Confidential Title CULTURAL DIFFERENCES OF FINLAND AND SINGAPORE Information package for those who are going to Singapore. Degree Programme Degree programme in tourism Tutor(s) KALLIONIEMI, Kirsi Assigned by - Until Abstract The aim of the barchelor s thesis was to study cultural differences between Finland and Singapore. This barchelor s thesis is ment for all who are going to Singapore for living, working or studying and for all those who want to increase their knowlwdge of Singapore. Implementation of this barchelor s thesis has taken advantage of empirical observation that has been made in working life during six months in Singapore. Theory part deals with Geert Hofstede s cultural dimensions theory among other parts. In addition there has been interviewed four people who had been workin in Singapore. Even though Singapore is very westernized, there is many differences between our cultures. People who are going to Singapore should prepare themselves and become acquainted with cultural diffences to avoid culture shock and to adjust more easy. This barchelor s thesis can also be a good help for some companies who are planning to train the ir expatriates before sending them to Singapore. This research shows that there is so many cultural differences between Finland and Singapore that people who are moving to Singapore should definitely stydy those differences before going there. Keywords Singapore, South-East Asia, chance of culture, cultural differences, working culture. Miscellaneous

4 1 SISÄLTÖ 1 KAUKOIDÄN PIENI TALOUSTIIKERI TUTKIMUSONGELMA JA TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN KESKEISIÄ KÄSITTEITÄ AASIALAISTEN YHTEISET KÄYTTÄYTYMISPIIRTEET ITÄ JA LÄNSI KOHTAAVAT Muutosten kohtaaminen Singaporen kulttuurillinen profiili Aasialaisten kulttuurien piirteet SUOMEN JA SINGAPOREN KULTTUURIT VERTAILUSSA HO FSTEDEN MUKAAN HAASTATTELUJEN TULOKSET POHDINTA TIETOPAKETTI SINGAPOREEN MENIJÄLLE Yleistiedot Saarivaltion historia... 30

5 2 9.3 Ruoka- ja juomakulttuuri Kansalliset juhlapäivät ja tapahtumat MATKAILU Nähtävyydet Jet lag TOIMINTAYMPÄRISTÖ SINGAPORESSA Ilmasto Asuminen & kulkuyhteydet Työympäristö Liiketoimintakulttuuri Elämänura Singaporessa? Etabloituminen Luonnonvoimien aiheuttamat uhat liiketoiminnalle TAPAKULTTUURI Kasvot Paikalliset ihmiset... 55

6 3 12 SINGAPOREN ELINKEINOELÄMÄ JA TALOUS LÄHTEET: KUVIOT KUVIO 1 Singaporen keskilämpötilat ja kuukausittaiset sademäärät KUVIO 2 Sakkorangaistuksista varoittava taulu metrotunnelin seinällä KUVIO 3. Singaporen talous heijastuu myös sen modernista ulkoasusta KUVIO 4. Bruttokansantuotteen kasvu (Nuutinen 2004.) LIITTEET LIITE 1. Singaporen punavalkoine n lippu LIITE 2 Koko maailman keskiarvolukemat Geert-Hofsteden kulttuuridimensio vertailussa LIITE 3. Juhlapäivien sijoittuminen kalenterivuoteen LIITE 4. Singaporen keskilämpötilat sekä sadepäivien kuukausittainen lukumäärä LIITE 5. Taksimatkojen veloitukset LIITE 6. Syvähaastattelussa käytetyt kysymykset... 70

7 4 1 KAUKOIDÄN PIENI TALOUSTIIKERI Suomalaisten kiinnostus ja kontaktit Kaakkois-Aasiaan ovat viime vuosina olleet voimakkaassa kasvussa. Singaporessa, yhdessä Aasian neljästä taloustiikeristä (Etelä- Korea, Hongkong, Singapore, Taiwan) työskentelee tälläkin hetkellä paljon suomalaisia ja pieni saarivaltio on erittäin houkutteleva kohde Kaakkois-Aasiaan suuntaaville. Singapore on hyvin länsimaalaistunut kaupunkivaltio ja siten myös helpoin kohde sopeutumisen kannalta Kaakkois-Aasian alueen maista. Ehkäpä juuri helppouden, englannin kielen ja huippuunsa organisoitujen toimintojen vuoksi Sin gaporea kutsutaankin monesti nimellä Aasia aloittelijoille. Täytyy kuitenkin muistaa, että tuo valtio sijaitsee päiväntasaajalla toisella puolella maapalloa, joten on monta asiaa, jotka tulee ottaa huomioon ennen sinne lähtöä. Tuon modernin ja länsimaalaistuneen valtion asukkaat ovat pohjimmiltaan täysin aasialaisia ja toiminta sekä ajattelutavat ovat siis sen mukaiset. Vuosien myötä yhteistyö Suomalaisten koulujen ja Singaporen välillä on vahvistunut niin, että joka vuosi sinne matkaa opiskelijoita suorittamaan osaa opinnoistaan. Myös Singaporelaiset opiskelijat ovat olleet kovasti kiinnostuneita maastamme ja heitä onkin ollut vaihto-opiskelijoina Suomessa nykyään lähes joka vuosi. Opinnäytetyö keskittyy erottelemaan keskeisiä tekijöitä, jotka tulevat vastaan niille, jotka menevät pidemmäksi aikaa Singaporeen. Tämän opinnäytetyön avulla voi ainakin pohdiskella kulttuurillisia eroavaisuuksia ja siten mahdollisesti myös ehkäistä kulttuurishokin syntymistä. Opinnäytetyö on myös hyvä informaatiopaketti Singaporeen lomamatkalle suuntaaville tai niille, jotka haluavat syventää tietämystään kyseisen maan olosuhteista. Kaakkois-Aasian maista nopeimmin menestykseen hypänneen taloustiikerin olosuhteisiin olisi syytä tutustua kaikkien, jotka alueelle aikovat, niin ekspatriaattien, opiskelijoiden

8 5 kuin matkailijoidenkin. Tämän opinnäytetyön avulla on mahdollista hankkia itselleen ainakin hyvät perustiedot Singaporen olosuhteista. 2 TUTKIMUSONGELMA JA TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Kulttuurierot tutkimusongelmana on erittäin kiehtova aihe, mutta myös hyvin laajaalainen tutkimuskohde. Tutkimusongelma on rajattu käsittelemään Singaporen ja Suomen kulttuurillisia eroavaisuuksia. Aiheessa näkökulmana on työelämä ja sille sektorille vaikuttavien tekijöiden selvittäminen. Kaakkois-Aasian ja Suomen kulttuurillisia eroavaisuuksia on sinänsä jo tutkittu melko paljon, mutta useimmat Aasiaa koskevat tutkimukset keskittyvät Kiinaan, joten tämä opinnäytetyö pyrkii tuomaan esiin myös niitä asioita, jotka ovat Singaporessa toisin kuin muissa sen alueen valtioissa. Työkulttuuri on aihevalinnassa rajattu palvelualoille, jolle myös empiiriset havainnotkin sijoittuvat. Opinnäyteyön keskeisin tehtävä on antaa tietoa Singaporesta kiinnostuneille ja sinne mahdollisesti suuntaaville. Lähestymistapana oli teoriatiedon ja omien empiiristen havainnoiden yhdistäminen. Opinnäytetyön tekijä työskenteli kuusi kuukautta Singaporessa hotellissa, tehden samalla jatkuvasti havaintoja ja muistiinpanoja paikallisista olosuhteista, työkulttuurista ja muista oleellisesti Suomesta eroavista asioista. Muistiinpanojen, videotallennusten ja kavereiden haastattelujen avulla tekijä saikin itselleen hyvät perustiedot aiheesta, joiden avulla teoriatiedon paikkaansa pitävyyttä oli helppo arvioida. Tuon empiirisen tutkimusvaiheen aikana tekijä työskenteli paikallisten ihmisten kanssa suuressa Singaporelaisessa hotellissa ja kiinnitti huomiota niin työkulttuurin eroavaisuuksiin kuin myös yleisiin kulttuurillisiin muutoksiin ja eroavaisuuksiin, pyrkien myös työtovereita haastatellen pääsemään mahdollisimman syvälle paikalliseen palvelualojen työkulttuuriin. Tämä systemaattinen tiedonkeruu auttoi teoriatiedon arviointia sekä todentamista. Lisäksi on haastateltu ihmisiä jotka ovat olleet töissä Singaporessa. Heidän tärkeäksi kokemistaan asioista on tehty yhteenveto.

9 6 Haastattelussa on pyritty selvittämään niitä suurimpia eroavaisuuksia, joilla on vaikutusta työelämään tai työn tuloksiin. On sanomattakin selvää että perus asioiden erilaisuus kuten, ilmasto tai ruoka on niin suuri että kokenutkin matkailija kokee ne voimakkaina elämään vaikuttavina tekijöinä, joten tälle sektorille suuntautuvat kysymykset on painotettu työelämään ja siihen oliko näillä tekijöillä suuria vaikutuksia itse työ suoritukseen tai sen tuloksiin. Haastattelutuloksia on peilattu teoria tietoon ja sen avulla todennettu tutkimustuloksia. Työ etenee loogisesti ensin keskeisten käsitteiden selventämisen jälkeen kulttuurillisten eroavaisuuksien selventämisen perustietoihin, joita seuraa haastattelutuloksien läpi käyminen sekä koko työtä yhdistävä pohdinta osio. Tämän jälkeen siirrytäänkin tietopaketin puolelle, jossa ensimmäisenä kaikki oleelliset perustiedot Singaporesta. Perustietoja seuraa kappale joka käsittelee matkailua ja siihen liittyviä tekijöitä. Sen jälkeen käsitellään toimintaympäristöä Singaporessa ja sen erityispiirteitä. Toimintaympäristöön läheisesti liittyen on tapakulttuuria koskeva kappale siitä seuraavana. Lopuksi käsitellään perustiedot Singaporen taloudesta, jotka varmastikin kiinnostavat kaikkia sinne työelämään suuntaavia. 3 KESKEISIÄ KÄSITTEITÄ Tämän opinnäytetyön ymmärtämisen kannalta keskeisimmät käsitteet on selvennetty tässä kappaleessa. On hyvä ensin tutustua perus käsitteisiin ennen itse asiaan paneutumista, sillä näitä käsitteitä tarvitaan aiheessa jatkuvasti ja onkin siis järkevää käyttää myöhemmin näitä tiettyjä termejä, sanojen selittämisen sijaan. Kulttuuri Kulttuuri käsitteenä on hyvin moniselitteinen ja laaja. Siitä käytetään monesti osuvasti jäävuori metaforaa, sillä kulttuuri koostuu monista tekijöistä joista vain osa on

10 7 näkyvissä olevia. Kulttuuri tarkoittaa tietylle ihmisryhmälle ominaista käytöstä, tapoja ja historiaa. Lyhyesti sanottuna sillä voidaan tarkoittaa kaikkia niitä asioita, joita ihmiset ja kansat ovat oppineet tekemään ja kunnioittamaan, joihin he ovat oppineet uskomaan ja joista he ovat oppineet nauttimaan historian aikana. Kulttuuri on tapa ajatella, tuntea ja reagoida. Nämä tavat siirtyvät seuraaville sukupolville lähinnä symbolien muodossa. (Filosofia 2005.) Tärkeä osa kulttuurista muodostuu perinteisistä ajatuksista ja niihin liitettävistä arvoista. Kulttuuriin kuuluvat myös erottamattomasti kieli, arvot ja normit. Kulttuuri jaetaan usein kahtia aineelliseen ja aineettomaan. Aineellinen kulttuuri on sellaisten tuotteiden kuin rakennusten, asusteiden, työvälineiden, kotitaloustarvikkeiden, liikenne- ja kuljetusvälineiden yms. muodostama kokonaisuus. Aineeton eli henkinen kulttuuri pitää sisällään arvoja, normeja, aatteita, mielikuvia, taideteoksia, vertauskuvia, tapoja, ja asioita, joiksi nämä aatteet ovat kiteytyneet. Kun kulttuuri vaikuttaa tietoisuuteen, puhutaan kulttuurin sisäistämisestä, yksilö oppii kulttuurin arvot, tavat ja normit. Yhteiskunnan tasolla kulttuurin arvopäämäärät saavat muotonsa yhteiskunnallisissa laitoksissa. Kulttuuriksi nimitetään usein kokonaisuutta, joka käsittää tiedon, uskomukset, taiteen, moraalikäsitykset, lain, perinteen sekä kaikki muut sellaiset kyvyt ja tavat, jotka ihminen on yhteiskunnan jäsenenä omaksunut. Kulttuuri antaa myös yhteiskunnalliselle toiminnalle merkityksen. Jokin teko, ele tai ilme saattaa eri kulttuureissa merkitä aivan eri asioita. (Emt.) Kulttuuri ei ole staattinen, vaan se muuttuu ajan vaatimusten mukaan. Toiset piirteet muuttuvat nopeammin kuin toiset, eivätkä kulttuuriset muutokset ole täydellisiä. Kulttuuri on siis dynaaminen ja muuttuu sekä sisäisten että ulkoisten vaatimusten vuoksi. Se on myös joustava, koska se yleensä antaa jäsenilleen useita vaihtoehtoja ja vastaa yksilön sille antamaan palautteeseen tavalla tai toisella. (Wikipedia 2005.) Tapakulttuuri Tapakulttuuri puolestaan vaikuttavat kulttuurin sisällään pitämien asioiden lisäksi myös

11 8 ulkoiset tekijät kuten ilmasto ja maantieteelliset olosuhteet. Tapakulttuuri tarkoittaa niitä itsestäänselvyyksiä, jotka tavalla tai toisella määrittävät sitä, mikä on julkisesti sopivaa ja sallittua, mikä taas sopimatonta ja kiellettyä. Tapakulttuurin normit ovat niin itsestään selviä, että huomaamme ne yleensä vasta silloin, kun joku rikkoo niitä. Tapakulttuuri muuttuu paitsi historian myötä, myös kulttuurista toiseen. Työkulttuuri Työkulttuuri on luonnollisestikin kulttuurin se osa-alue joka vaikuttaa työelämässä. Työkulttuuri kertoo, miten työpaikalla on tapana toimia; millainen on työpaikan työmoraali, mitkä säännöt ja ehdot säätelevät työntekoa, miten työyhteisön vuorovaikutus toimii sekä miten kohdellaan asiakkaita ja muita sidosryhmiä. Tässä opinnäytetyössä työkulttuuri sanalla tarkoitetaan useimmiten palvelualojen työkulttuuria. Kulttuurishokki Vieraaseen kulttuuriin sopeutumisen tai sopeutumattomuuden myötä tulevia ongelmia kutsutaan yleisesti käsitteellä kulttuurishokki. Ylisuuret tai epärealistiset odotukset saavat usein aikaan ahdistuneisuutta, joka voi johtaa kulttuurishokkiin. Kaikki vieraaseen kulttuuriin muuttavat eivät välttämättä koe minkäänlaista kulttuurishokkia ja lievimmistä ongelmista selvitään useimmiten pienin henkisin tai aineellisin kolhuin. Paikallisten tapoja tuntematon tai niistä piittaamaton henkilö voi joutua eristetyksi tai jopa saada virheistään jonkin rangaistuksen tai kokea taloudellisen menetyksen. (Salo -Lee 1998, 121.) Kulttuurishokkia pidetään lähes väistämättömänä reaktiona silloin kun yksilö joutuu pidemmäksi aikaa pysyvään kosketukseen kokonaan toisen kulttuurin kanssa. Kulttuurishokki ja siihen liittyvät oireet saattavat olla niin vakavia, että työ tai opiskelu on pakko lopettaa ennen aikojaan. (Kosonen 1999, 18.) Uuteen toimintaympäristöön muuttaminen on aina hyvin yksilöllinen kokemus. Kaikki

12 9 vieraaseen kulttuuriin siirtyvät eivät välttämättä koe kulttuurishokkia eivätkä välttämättä käy edes läpi kaikkia sopeutumisen eri vaiheita. Kulttuurishokki voi myös kohdata siinä vaiheessa, kun palataan takaisin kotimaahan. Kun henkilö on ollut pitkähkön ajan poissa omasta kulttuuristaan ja palaa takaisin, hänen odotuksensa eivät ehkä toteudukaan siten kuin hän oli ajatellut. Työympäristössä on hänen poissa ollessaan tapahtunut muutoksia; työympäristön kulttuuri ei enää tunnu entiseltä. Samalla tavoin voi vanha elinpiiri tuntua vieraalta. Yhteydet vanhoihin ystäviin ovat ehkä katkenneet, eikä mikään näytä olevan niin kuin ennen. Kaikki on aloitettava alusta. Kotimaahansa uudelleen asettuva kokee palaajan kulttuurishokin, jonka vaiheet saattavat muistuttaa edellä kuvattua muuttajan kulttuurishokkia. Myös paluumuuttajan kulttuurishokki voi perustua epärealistisiin odotuksiin; pitkän poissaolon aikana kotimaasta on voinut ajatuksissa syntyä ihannekuva vailla todellisuuspohjaa. (Salo -Lee 1998, 122.) Uuteen kulttuuriin sopeutumisessa on huomattavissa neljä vaihetta: alkuinnostus, turhautuminen, hyväksyminen ja sopeutuminen. Vaiheiden pituudet ja voimakkuudet vaihtelevat paljon eri henkilöillä. Lähtijän henkilökohtaiset ominaisuudet, etenkin ennakkoluulottomuus, joustavuus, yleinen sopeutumiskyky sekä stressin ja epäselvyyksien sietokyky ratkaisevat paljon. Niiden ohella vaikuttaa myös se, miten suuressa määrin uusi kulttuuri poikkeaa omasta. (Emt.123.) Ekspatriaatti Ulkomailla työskentelevästä suomalaisesta, joka on siellä suomalaisen tai kansainvälisen yrityksen tai järjestön lähettämänä voidaan käyttää nimitystä ekspatriaatti. Termi tulee latinan kielestä ex (ulos) ja patria (maasta). Maahanmuuttajan ja ekspatriaatin keskeisin ero on että maahanmuuttajat ovat hyväksyneet uuden asuinpaikan kotimaakseen ja oleskelevat siellä pysyvästi, kun taas ekspatriaatit kokevat työskentelevänsä ulkomailla ja ovatkin useimmiten siellä vain määräajan, jonka jälkeen he palaavat alkuperäiseen kotimaahansa. (Wikipedia 2005.)

13 10 4 AASIALAISTEN YHTEISET KÄYTTÄYTYMISPIIRTEET Vaikka alueellinen kilpailu Aasiassa on kovaa, laajan mantereen asukkailla on tiettyjä käyttäytymispiirteitä, jotka saattavat hieman vaihdella maasta toiseen, mutta erottavat heidät selkeästi amerikkalaisista ja useimmista eurooppalaisista. Yksikään Aasian maista ei ole välttynyt kungfutselaisuuden ja buddhalaisuuden vaikutuksilta; nuo kaksi uskontoa vaativat harjoittajiltaan tiettyä elämäntapaa. Myös virallisesti islamilaisissa Aasian maissa Indonesiassa ja Malesiassa käyttäytyminen muistuttaa paljon enemmän Itä- Aasian tapakulttuuria kuin Lähi-idän uskonveljien käyttäytymistä. (Lewis 1996, 78.) Aasialaisten kanssa kauppoihin ryhtyvät länsimaalaiset kohtaavat monia vaikeuksia ja kärsivät lukemattomista väärinkäsityksistä. Itäisiä»ominaispiirteitä» on paljon, mutta olisi ehkä viisasta keskittyä neljään seikkaan idän psykologiassa, jotta voisi ryhtyä oikeisiin toimenpiteisiin hämmennyksen ja kitkan vähentämiseksi. Piirteet voidaan ryhmitellä seuraavien otsikoiden alle: Kohteliaisuus a) vaativat aasialaiset kohteliaisuusstandardit sosiaalisessa kanssakäymisessä ja liike-elämän tilanteissa, b) kunnioitus senioriteettia ja vanhoja ihmisiä kohtaan, c) nöyryys, d) ystävällisyys. Kärsivällisyys idän käsitys ajasta ja ajankäytöstä. Harmonia a) epäsuora, kiertelevä tapa puhua, b) konsensus, c) kasvojen säilyttäminen. Pragmatismi aasialaistyylinen. (Emt. 78) Oman kulttuurin perusarvot on omaksuttu jo elämän varhaisvaiheessa ja ne ovat muuttuneet niin luonnollisiksi, että ne ovat tiedostamattomia. Tietoiset ja pinnallisemmat kulttuurin ilmenemismuodot, rituaalit, sankarit ja symbolit perustuvat näihin arvoihin. Oloihin perehtymätön vierasmaalainen voi pyrkiä oppimaan uuden ympäristönsä joitakin

14 11 symboleja ja rituaaleja (käytettävät sanat, tervehtimistavat, milloin lahjoja tulee antaa), mutta on epätodennäköistä että hän voisi tunnistaa, tuntemisesta puhumattakaan niiden pohjalla olevia arvoja. (Kosonen 1999,18.) Omasta kulttuurista opittujen tapojen havaitseminen lähtee yleensä liikkeelle erilaisten toimintatapojen kohtaamisesta. Veitsen ja haarukan käyttäminen syödessä on meille itsestään selvä asia jota ei tule edes ajatelleeksi ennen kuin huomaa esimerkiksi Singaporessa ihmisten käyttävän syömäpuikkoja tai veitsen sijasta lusikkaa. Kaikki siirtymävaiheet ja suuret elämänmuutokset vaativat ihmiseltä sopeutumiskykyä. Vieraaseen maahan muuttaminen, vaikka vain vähäksikin aikaa on siirtymävaihe ja elämänmuutos: monet ulkoiset tekijät muuttuvat siinä perusteellisesti. jokainen reagoi muutoksiin omalla persoonallisella tavallaan. Uuteen kulttuuriin sopeutumisessa on kuitenkin havaittu paljon yhtäläisyyksiä ihmisten välillä. (Kosonen 1999,19.) Kulttuuri on kollektiivisen etnisen identiteetin voimavara. Tämä ei tarkoita sitä, että kulttuuri ei voisi muuttua, eikä sitä, että etniset vähemmistöt olisivat muuttumattomia, yhtenäisen kulttuurin edustajia. Kulttuuri on kaikkialla, missä on ihmisiä. Erilaisten kulttuurien kohdatessa ihmiset joutuvat sopeutumaan monenlaisiin muutoksiin. Eri kulttuureista tulevien tavat ja perinteet, uskonnolliset käsitykset tai käsitykset oikeasta ja väärästä voivat olla hyvinkin erilaisia. Kulttuuri opitaan viestinnän välityksellä, sitä ylläpidetään ja siihen vaikutetaan viestinnän kautta. Kulttuuritausta heijastuu viestinnässä ja vaikuttaa viestinnällisiin valointoihimme. Kulttuuritausta vaikuttaa myös havainnointiimme, siihen mitä näemme ja miten sitä tulkitsemme. (Ahtonen 2003, 32 33) 5 ITÄ JA LÄNSI KOHTAAVAT Kulttuurien kohdatessa on aina suurena vaarana että omaa kulttuuria pidetään toista

15 12 parempana. Ketkä tahansa jotka joutuvat tekemisiin täysin toisenlaisen kulttuurin kanssa voivat sortua siihen. Tulisi aina muistaa että ihmisten käyttäytyminen on kulttuurisidonnaista. Esimerkiksi hymy ja nauru merkitsevät Aasiassa monessa tilanteessa täysin eri asioita kuin mihin me olemme tottuneet. Singaporelainen saattaa peittää hämmennystään tai suruaan hymyilemällä, kun taas meillä hymy ja nauru ovat oikeastaan yksinomaan ilon ja huvin tunnusmerkkejä. Kulttuuriin perehtymätön saattaa nopeasti tuomita Aasialaisten tavat ja käyttäytymisen, esimerkiksi jossain ikävässä tilanteessa jossa meidän kulttuurimme ei hyväksyisi hymyilemistä, voi tietämättömälle tulla vääriä käsityksiä ja hän saattaa asettaa oman kulttuurinsa arvoasteikossa paremmaksi ja halveksua toisten tapoja. 5.1 Muutosten kohtaaminen Kohtaamme jatkuvasti elämässämme erilaisia muutoksia. Osaan niistä olemme osanneet varautua jo ennakkoon, mutta jotkut muutoksista tulevat ennalta arvaamatta ja saattavat aiheuttaa dramaattisia vaikutuksia jokapäiväiseen elämään. Vaikka ulkomaille töihin lähdettäessä onkin aikaa pohtia maiden eroja ja valmistautua muutoksiin jotka kohtaavat toiseen maahan muutettaessa, niin siitäkin huolimatta useimmat kokevat myös paljon sellaisia muutoksia joihin he eivät välttämättä olleet osanneet etukäteen valmistautua. Muutokset voivat olla myös laadultaan tai suuruusluokaltaan erilaisia kuin mitä etukäteen on kuviteltu. Tämä saattaa johtaa kulttuurishokkiin, stressiin tai muihin ongelmiin eri elämänalueilla. Paineiden kasautuessa ottaa ihminen käyttöön puolustusmekanismit selvitäkseen ongelmista. Yleisimpiä puolustusmekanismeja ihmisillä, jotka kohtaavat suuria muutoksia ovat: kielteisten tuntemusten poissulkeminen vastenmielisten kokemusten tietoinen unohtaminen alemmuudentunteen kääntyminen dominoivaksi käytökseksi

16 13 paineiden purkautuminen tavalla, jolla ei ole mitään yhteyttä sen aiheuttajaan vihamielisten tunteiden suuntaaminen joko tiettyyn henkilöön tai isäntämaan asukkaisiin yleensä. menneisyyden kokeminen hohdokkaana alkoholin nauttiminen (Ahtonen 2003, 12 13) Työn tuloksellisuus sekä ihmissuhteiden laatu ovat vaarassa kärsiä mikäli omat arvot ja normit koetaan uhkaaviksi ja jos vieras tapakulttuuri koetaan käsittämättömänä tai pelottavana. Outo ruoka, väenpaljous tai uskonto saattaa laukaista puolustusmekanismit. (Salo-Lee 1998, 37 38) Singaporessa tutustuu väistämättä moneen eri kulttuuriin. Useat eri uskontojen ja kulttuurien edustajat elävät sovussa keskenään ja ovat jopa omaksuneet toistensa erilasia tapoja. Uuteen kulttuuriin sopeutuminen on aina varsin yksilöllinen kokemus. Oman kulttuuritaustan vaikutus vieraaseen maahan muutettaessa on usein hyvin suuri. Oma kulttuuri on myös automaattisesti jonkin asteinen arvo; ihmiset pitävät omaa kulttuuria muita parempana, loogisena ja järkevämpänä. Henkilön joka osaa hahmottaa hyvin oman kulttuurinsa ja ymmärtää seuranneensa oman kulttuurinsa kirjoittamattomia sääntöjä on helpompi kohdata uusi kulttuuri ja sopeutua siihen. (Salo -Lee 1998, 199.) Kulttuurista herkkyyttä omaavalla ja kohdemaan olosuhteita etukäteen opiskelleella henkilöllä on sijoittautuminen toisen kulttuurin ilmapiiriin useimmiten melko vaivatonta. Hän suhtautuu uuteen kulttuuriin terveen uteliaasti ja pyrkii oppimaan uusia asioita ja tapoja. Jos perhe on mukana, heijastuu myös perheen jäsenten sopeutuminen onnistumiseen työtehtävissä. Sen vuoksi on syytä huolehtia koko perheen valmentautumisesta ulkomaan komennukselle. (Salo -Lee 1998, 199.) Akkulturaatiota eli sopeutumista edistäviä tekijöitä ovat mm. hyvä koulutustausta, valtakulttuurin tuntemus, sekä sellaiset persoonallisuuden piirteet kuin riskinottokyky ja

17 14 avoimuus. Kielteisiä, sopeutumista jarruttavia tekijöitä voivat olla mm. korkea ikä mitä nuorempana henkilö muuttaa toiseen kulttuuriin sitä nopeammin hän sopeutuu uusiin olosuhteisiin. Rejektiossa maahanmuuttaja suhtautuu kielteisesti valtaväestöön ja hakee kontaktinsa vain oman kulttuurinsa parista. Kun on kyse pitempiaikaisesta oleskelusta vieraassa maassa, seurauksena voi olla juurettomuus: siirto lainen ei koe olevansa kotonaan sen paremmin uudessa kuin vanhassakaan kotimaassaan. Tätä ilmiötä kutsutaan dekulturaatioksi. (Salo -Lee 1998, 199.) 5.2 Singaporen kulttuurillinen profiili Singaporelaisten ideologia julkaistiin 1988 politiikan opintojen instituutin toimesta. Se korostaa rotujen ja uskontojen välistä ymmärtäväisyyttä, suvaitsevaisuutta ja harmoniaa, rehellistä valtiota, perheen kunnioitusta, myötätuntoa vähäosaisia kohtaan ja yhteisymmärrystä tärkeiden asioiden ratkaisussa. Ideologia pyrkii yhdistämään Idän ja länsimaisen filosofian parhaat puolet, jossa individuaalin asema on turvattu (länsimainen näkökanta) ryhmän tuen avulla (itämainen näkökanta). Singaporen ideologiaan kuuluu ahkeruus, taloudellisuus, rehellisyys ja koulutus. Se myös korostaa suoritusyhteiskuntaa, jossa palkkiot, arvovalta ja ylennykset kuuluvat niille henkilöille jotka ovat kaikkein pätevimpiä, aloitekykyisimpiä ja ahkerimpia. Toisin sanoen menestys tulisi pohjautua kykyihin ei syntyperään tai suhteisiin. (Craig 2000, 49.) Nykyaikaiset Singaporelaiset ja varsinkin nuorempi sukupolvi ovat omaksuneet hyvin paljon tapoja länsimaisista kulttuureista. Alla on lueteltuina eräitä Singaporelaisille ominaisia piirteitä. Ryhmäkeskeisyys : Aasialaisille on ominaista että ryhmä tulee aina ensimmäisenä. Jäsenet tukevat toisiaan. Lojaalisuus suuntautuu ensimmäiseksi perheyhteisöön, sen jälkeen lähiryhmään ja sen jälkeen tulevat työ, kaupunki ja valtio. (Craig 2000, 51.) Perhe ja sukulaissuhteet: Perhe ja sukulaiset ovat kaikille Aasiala isille erittäin

18 15 tärkeitä, mutta Singaporessa voidaan huomata kuinka länsimaalaistuminen ja nuoren sukupolven uudet tavat ovat jo hieman alkaneet muuttaa tätäkin seikkaa. Monet vastavihityt parit muuttavat pois kotoaan ja perustavat oman talouden. Nykyään monissa uusissa talouksissa on lapsilla jopa omat huoneet, joka ei ole kovinkaan tyypillistä Aasialaisille. (Emt. 51.) Suomalaisen ja Singaporelaisen perheyhteisön välillä on selvä ero kun tarkkaillaan lasten kotoa poismuuttamista ja heidän ikäänsä sen koittaessa. Singaporessa ei ole lainkaan kummallista jos 25- vuotias nuori asuu vielä kotonaan ja he ovat usein hyvin yllättyneitä kuullessaan että suomessa monet muuttavat omaan asuntoon jo ennen kuin ovat edes täysi ikäisiä. Osasyynä tähän eroon on tietenkin myös kulttuurin ja kasvatuksen lisäksi se, että Suomessa oman itsenäisen elämän aloittaminen on taloudellisesti huomattavasti helpompaa kuin Singaporessa. Kasvatus : Singaporessa lapset kasvatetaan kuulumaan ryhmään ja pysymään siinä. Lapset opetetaan pitämään huolta ryhmän kunniasta, oli ryhmä sitten koulu, perhe tai valtio. Henkilöä joka asettaa omat tavoitteensa ryhmän tavoitteiden edelle ei katsota kovinkaan hyvällä, tällaista henkilöä pidetään helposti jopa sosiaalisesti poikkeavana. (Emt. 53.) Arvoasema: Aivan kuten monissa länsimaissa ovat Singaporessakin henkilökohtaiset saavutukset, materialismi ja arvoasema tulleet entistä tärkeämmiksi ihmisten aseman määrittelijöiksi. Vielä vähän aikaa sitten Singaporessakin arvostettiin Aasialaiseen tyyliin hyveitä kuten kunniaa ja rehellisyyttä nykyään tämäkin seikka on uusien sukupolvien myötä muuttumassa. (Emt. 53.) Tasa-arvo ja kunnioitus: Singaporelaiset uskovat tasa-arvoon jokaista tulisi kohdella samanarvoisesti huolimatta rodusta, uskonnosta tai kielestä. Kuitenkin, he eivät kiellä sitä tosiseikkaa että heillä vallitsee tiukka hierarkkinen järjestelmä. Singaporelaiset kunnioittavat suuresti korkeamman statuksen omaavia ihmisiä. Länsimaiset ihmiset puolestaan usein kieltävät tosiasian että hierarkia vallitsee

19 16 myös heidän yhteiskunnassaan. He näkevät itsensä usein tasa-arvoisuutta vaativina ja eivätkä siten tahdo julkisesti käsitellä asioita kuten kunnia ja kunnioitus. Siltikin länsimaisessa maailmassa korkeamman statuksen omaavat, kuten opettajat, vanhemmat tai johtajat saavat esimerkiksi puhua ensin, lujempaa ja kauemmin kuin alemman statuksen omaavat kuten opiskelijat, alaiset jne. (Emt, ) Singaporea sanotaan usein kulttuurien sulatusuuniksi sillä siellähän elävät sulassa sovussa monen eri kulttuurin edustajat. Eri rotujen välillä siellä näyttäisi vallitsevan tasa-arvo ja niin paikalliset rodut kuin länsimaisetkin tulevat kaikki hyvin toimeen keskenään. Hierarkia-järjestelmä heillä kuitenkin on huomattavasti tiukempi kuin meillä. Työympäristössä tämä näkyy hyvin selvästi. Johtajien juttusille ei mennä yhtä avoimesti kuin meillä suomessa eikä heidän päätöksiään sovi arvostella. Uudet ideat tai ehdotukset ovat myös usein aivan turhia mikäli ne kulkevat alhaalta ylöspäin. Yrityksissä eri tason johtajia on paljon, jokaisella sektorilla on omat johtajansa, joiden yläpuolella jälleen seuraavat tasot ulottuen lopulta toimitusjohtajaan saakka, jonka asema on erittäin kunnioitettu Singaporelaisessa työelämässä. Ylemmät johtajat eivät anna suoranaisia ohjeita suorittavalle työhenkilöstölle, vaan välittävät käskyt alemman tason johtajille, jotka puolestaan kertovat ohjeet sitten eteenpäin. Toisinaan Singaporelainen johtamistapa voi aiheuttaa pieniä käytännön ongelmia. Työskennellessäni hotellissa saimme välillä käskyjä muuttaa tiettyjä toimintatapoja ilman että ylempi johto oli asiaan sen enempää tutustunut saatikka neuvotellut työntekijöiden kanssa siitä mikä olisi järkevin toimintatapa. Joskus nämä ratkaisut olisivat olleet paljon toimivampia, mikäli johto olisi ensin keskustellut pitkään talossa työskennelleiden henkilöiden kanssa. Hierarkkiset suhteet Singaporessa: Kuten aiemmin tuli jo ilmi Johtajan ja työntekijän välillä on suuri hierarkkinen kuilu. Toisin kuin länsimaissa, Aasiassa vanhempien ihmisten status nousee iän myötä ja heitä tulee kunnioittaa enemmän kuin nuoria. Opiskelijoiden ja opettajien välillä ero on myös huomattavasti suurempi kuin mihin olemme Skandinaviassa tottuneet. Opettajia tulee kunnioittaa eikä heitä saa missään tapauksessa esimerkiksi kysymyksillä asettaa

20 17 sellaiseen tilanteeseen jossa he voisivat menettää kasvonsa. Lasten ja vanhempien suhde on myös hieman erilainen Singaporessa. Siinä missä länsimaiset nuoret kapinoivat vanhempiensa päätöksiä vastaan ja osoittavat itsenäisyyttään, kunnioittavat Singaporelaiset vanhempiensa päätöksiä ja eivätkä kritisoi niitä ainakaan julkisesti. Miesten ja naisten välillä vallitsee myös selkeä hierarkia. Naiset taistelevat tasa-arvon puolesta, mutta matka siihen on vielä pitkä. (Emt. 56.) Kilpailu ja yhteistyö: Länsimaissa uskotaan että kilpailu on se mikä pitää maailman liikkeessä. Länsimainen ajattelutapa pitää sisällään yksilöiden välisen kilpailun ja kannustaa yksilöitä nousemaan ryhmästä ja hankkimaan arvostuksensa eroamalla muista paremmaksi. Aasia laiset puolestaan kunnioittavat ryhmän harmoniaa ja uskovat yhteistyöhön. Singaporelaisilla on sanonta naula joka pilkistää ylös, saa iskun päähänsä. (Emt. 56.) Kasvot: Singaporessa kasvojen menetys voi seurata esimerkiksi: sanomalla tai tekemällä jotain sellaista joka saattaa ryhmän häpeään, kritisoimalla ja etsimällä virheitä julkisesti, saamalla joku häpeään tai nolostuneeksi, kyselemällä ylemmässä arvoasemassa sellaista joka saattaa hänet hankalaan asemaan, näyttämällä vihan tunteita. (Emt ) Kohteliaisuudet: Kohteliaisuuksia käytettäessä länsimaalainen saattaa itsensä helposti hankalaan asemaan. Mies joka kehuu naisen ulkonäköä, asua tai vaikkapa kampausta osoittaa Singaporessa romanttista kiinnostusta tätä kohtaan. Ulkonäön sijaan tulisi kehua esimerkiksi taitoja tai ahkeruutta. (Emt. 66.) 5.3 Aasialaisten kulttuurien piirteet Aasialaisille kulttuureille on ominaista yhteiskunnan hierarkkisuus, harmonian tavoittelu ja ryhmähenkisyys. Perhettä arvostetaan ja esi-isiä, ikäihmisiä ja oppineita kunnioitetaan. Hierarkiausko sisäistetään jo lapsena ja ryhmään sosiaalistaminen alkaa kotoa

21 18 koululaitos hioo sitten yhteiset pelisäännöt kovakalloisimpien päähän. Aasiassa jokainen tietää paikkansa ja päätöksiä tehdään kollektiivisesti. Individualismia suvaitaan heikosti ja joustoa löytyy työelämässäkin vähänlaisesti. Käytösetiketti on kunniassa.(pukkila 2002, 27.) Yhteiskunnan hierarkkisuudesta ja ryhmäkeskeisyydestä johtuen poliittinen päätöksenteko ja sosiaalipoliittiset linjaukset eivät Aasian maissa useinkaan noudata meikäläistä demokratiakäsitettä. Uskontojen, uskomusten ja perinnäistapojen suurta merkitystä arkipäivässä ja työelämässä ei maallistunut länsimaalainen aina ymmärrä.(emt. 27.) Aasialaisissa kulttuureissa, jotka ovat usein yhteisöllisiä, epäsuoruus on arvostettu viestintätyyli. Toisen osapuolen aikomusten arvaaminen hienovaraisten vihjeiden perusteella ja hänen tunteittensa huomioonottaminen on äärimmilleen kehittynyttä. koulutus epäsuoraan viestintään, sekä puhumiseen että viestien tulkitsemiseen, alkaa jo lapsuudessa. Tästä huolimatta aasialaisissakin kulttuureissa on viestintätilanteita, joissa viestintä on varsin suoraa. Tutkimukset ovat lisäksi osoittaneet, että esimerkiksi kiinalaiset siirtyvät länsimaalaisten kanssa viestiessään luontevasti suorempaan viestintätyyliin, jos kanssakäyminen on toistuvaa. Lisääntyvä teollistuminen, kaupunkilaistuminen ja kansainvälistyminen vaikuttavat viestintäkäyttäytymiseen myös Aasiassa. Kulttuurinsisäisessä viestinnässä voi eri sukupolvien välillä olla suoruudessa ja epäsuoruudessa merkittäviä eroja. ((Salo -Lee 1998, 38.) Ei kielelliseen viestintään katsotaan kuuluviksi: aika: suhtautuminen aikaan ja ajankäyttöön tila: tilan käyttö, ihmisten välinen etäisyys koskettaminen: kuka koskettaa ketä missä olosuhteissa?

22 19 kehon kieli: eleet, ilmeet, asento, liikkuminen haju katse: silmän liikkeet, silmien räpytys, katsekontakti fyysinen olemus: ulkonäkö, rakenne pukeutuminen, esineet, elämäntavat asuinympäristö, kodin sisustus (Salo-Lee 1998, 59.) 6 SUOMEN JA SINGAPOREN KULTTUURIT VERTAILUSSA HOFSTEDEN MUKAAN Tarkasteltaessa Suomen ja Singaporen eroja on aiheellista tutustua hollantilaisen Geert Hofsteden kulttuuritutkimuksiin. Vertaillessaan eri kulttuureja organisaatioantropologian ja kansainvälisen liiketoiminnan professori Hofstede tarkastelee neljää eri sektoria, jotka vaikuttavat voimakkaasti kulttuuriseen ilmapiiriin ja käyttäytymiseen. Nämä vertailukohteet ovat valtaetäisyys, individualismi, maskuliinisuus sekä epävarmuuden välttäminen. Hofsteden kulttuuridimensio vertailukohteiden selventämisen jälkeen on sivulla 23 nähtävissä diagrammi-kuviot joista voi vertailla Suomen ja Singaporen arvoja. Valtaetäisyys Power Distance Index (PDI) Valtaetäisyydellä tarkoitetaan vallan jakautumista maassa. Organisaatioissa on luonnollisestikin valtaetäisyyksiä, sillä niissä on aina esimies alainen suhteita. Suuren valtaetäisyyden maissa on valta jakautunut harvemmille kuin pienen valtaetäisyyden maissa.

23 20 Suomi ja Singapore eroavat toisistaan myös siinä, miten niissä suhtaudutaan yksilöiden väliseen eriarvoisuuteen. Tätä erilaista suhtautumistapaa kuvataan Geert Hofsteden tekemissä diagrammeissa PDI pyramidin kohdalla, jossa alhaalla on pieni ja ylhäällä suuri valtaetäisyys. Valtaetäisyys näkyy kulttuureissa päättäjien ja kansalaisten, johtajien ja alaisten sekä perheissä miesten ja naisten sekä vanhempien ja lasten välisissä suhteissa. Parhaiten se näkyy kuinka valtaa käytetään, kuinka se on jaettu ja mikä on suhde auktoriteetteihin. Suuren valtaetäisyyden maissa, kuten Singaporessa, yhteiskunnan eriarvoisuus on hyväksyttävää. Maailmassa uskotaan vallitsevan ihmisten eriarvoisuuden suhteen järjestys, jossa jokaisen pitää tietää oma paikkansa ja toimia asemansa edellyttämällä tavalla. Vallanjako on perustotuus, jota ei tule kyseenalaistaa. Valtaa sopii käyttää ja näyttää. Isä on perheen auktoriteetti, ja perheissä vallitsee tiukka roolijako miehen ja naisen välillä. Lapset opetetaan tottelemaan ja kunnioittamaan vanhempiaan. Isän tavoin opettaja koulussa tai esimies työpaikalla on auktoriteetti, jota kunnioitetaan ja totellaan ja jonka kuuluu tehdä suuret päätökset. Suuri valtaetäisyys aiheuttaa yleensä jäykän ja monimutkaisen hierarkian, joka voi hidastuttaa päätöksentekoa organisaatioissa. Kontaktit ovat yleensä muodollisia ja kohteliaisuus on arvossaan. (Stephan 2005.) Pohjoismaissa ja Yhdysvalloissa, joissa valtaetäisyys on pieni, kaikilla on periaatteessa samat oikeudet ja etuudet. Pienen valtaetäisyyden maiden arvoina ovat demokratia ja tasa-arvo. Selviä auktoriteetteja ei ole, ja kasvatus kouluissa ja kodeissa on selvästi vapaampaa kuin suuren valtaetäisyyden maissa. Suuren valtaetäisyyden maita ovat erityisesti Aasian maat sekä esimerkiksi Meksiko ja Venezuela. Pienen valtaetäisyyden maita puolestaan ovat erityisesti pohjoismaat. Kannatta aina muistaa, että johonkin kulttuuriin sopiva johtamistyyli ei ilman muuta sovellu toisella tavalla ohjelmoidulle alaiselle.

24 21 Yksilöllisyys ja kollektiivisuus Individualism (IDV) Suurin osa maapallon ihmisistä elää kollektiivisessa eli yhteisöllisessä kulttuurissa, jossa tärkeintä on kuuluminen johonkin ryhmään. Yhteisöllisyyttä korostavissa kulttuureissa elävät ovat usein sisäistäneet yhteisönsä säännöt niin täydellisesti, etteivät tee eroa henkilökohtaisen ja yhteisönsä identiteetin ja tavoitteiden välillä. Individuaalisissa eli yksilöllisyyttä korostavissa kulttuureissa ihmisen oletetaan tekevän omat päätöksensä ja kantavan vastuun teoistaan ja valinnoistaan. Identiteetti perustuu silloin yksilöön eikä hänen ryhmäänsä. (Hofstede 2005.) Yhteisöllisissä kulttuureissa ihmissuhteet merkitsevät enemmän kuin suoritukset ja tehtävät. Yksilökulttuureissa työsuhde perustuu yleensä työntekijän henkilökohtaisiin kykyihin ja motiiveihin. Yhteisöllisissä kulttuureissa on yrityksen edun mukaista suosia työnantajan tai työntekijän sukulaisia tai muuta lähiryhmään kuuluvaa henkilöä, sillä voidaan pitää itsestään selvänä sitä, että tällainen henkilö sitoutuu toimimaan ryhmän etujen mukaisesti. Yksilön merkitys siis kasvaa, kun hän edustaa ryhmäänsä. Hyvästä työstä yritykset palkitsevat koko ryhmää eikä yksittäisiä työntekijöitä. (Stephan 2005.) Yhteisöllisissä kulttuureissa lähiyhteisö, yleensä perhe tai suku, toimii yksilön sosiaaliturvana ja suojelijana. Yhteisö myös velvoittaa jokaista jäsentään toimimaan yhteisön hyväksi sekä noudattamaan sen määräämiä sääntöjä. Mikäli yhteisön jäsen rikkoo niitä, hänet voidaan erottaa yhteisöstä, mikä on monessa kulttuurissa sekä sosiaalinen että taloudellinen katastrofi. Pahimmillaan yhteisön sääntöjä rikkonut henkilö voi ajautua itsemurhaan pelastaakseen yhteisön kunnian tai hänet voidaan tappaa. Tähän perustuu myös ns. kunniamurha, jonka naisen miespuolinen sukulainen tekee suojellakseen perhe- tai sukuyhteisön kunniaa naisen toimittua kielletyllä tavalla, kuten esimerkiksi harjoittamalla esiaviollisia tai avioliiton ulkopuolisia suhteita. (Emt.) Hofsteden diagrammeista havaitaan että tälläkin sektorilla on Suomen ja Singaporen välillä suuri ero. Singaporessa, aivan kuten muissakin Aasian maissa uskotaan enemmän ryhmän voimaan, kuin yksittäisen henkilön yrityksiin. Liitteessä 1 on vierekkäin yksilöllisen ja yhteisöllisen kulttuurin ominaisuuksia. Suomen ollessa yksilöllinen

25 22 kulttuuri ja Singaporen yhteisöllinen on taulukosta helppo vertailla eroja kulttuuriemme välillä. Maskuliinisuus MAS Eri maita vertaillessa tulee myös ottaa huomioon ovatko perus arvot enemmän kovia(maskuliinisia) vai pehmeitä(feminiinisiä). Korkeasti maskuliinissa maissa sukupuolten sosiaaliset roolit ovat selkeästi jakautuneet. Miehet hallitsevat naisia enemmän yhteiskunnan eri osa-alueilla. Feminiinisissä kulttuureissa, kuten suomessa sekä miesten että naisten arvot ovat suhteellisen pehmeitä ja sukupuolet ovat tasaarvoisempia kuin korkean maskuliinisuuden maissa. (Hofstede 2005.) Maskuliinisissa maissa miesten oletetaan olevan kilpailevia, kunnianhimoisia sekä tähtäävän suureen materiaaliseen omaisuuteen. Vastavuoroisesti naisten oletetaan edustavan äidillisiä, ei materiaalisia arvoja. Feminiinisissä maissa arvostetaan elämän laatua ja sukupuoliroolit eivät ole tarkoin määriteltyjä. (Stephan 2005.) Hofsteden diagrammista voidaan havaita, että Singapore on hieman maskuliinisempi kulttuuri kuin Suomi, mutta ero ei kuitenkaan ole niin huomattava kuin kahdessa edellisessä vertailukohteessa. Feminiinisestä suomesta lähtöisin olevilla ekspatriaateilla saattaa joskus olla vaikeuksia ymmärtää Aasiassa esiintyviä sukupuoliroolien eroja. Epävarmuuden välttäminen Uncertainty Avoidance Index (UAI) Ihmiset pyrkivät välttämään epävarmuutta eri tavoin eri kulttuureissa. Epävarmuustekijöiden sietokyky on myös erilainen eri puolilla maapalloa. Epävarmuustekijöillä tarkoitetaan tilanteita, joissa ihminen tuntee olonsa epävarmaksi. Näitä tilanteita pyritään välttämään tiukoilla käyttäytymissäännöillä. Suuren epävarmuuden sietokyvyn omaavassa maassa on yleispäteviä säännöksiä, kun taas pienen epävarmuuden sietokyvyn yhteiskunnassa on jokaiselle tilanteelle tarkat sääntönsä. Epävarmoissa tilanteissa jokainen voi toimia haluamallaan tavalla, kuitenkin tiettyjen

26 23 rajojen sisällä. Vastakohtana tälle on yhteiskunta, jossa kaikille epävarmoille tilanteille on olemassa omat käyttäytymissääntönsä. (Stephan 2005.) UAI pyramidi kertoo ihmisten epävarmuuden sietokyvystä yhteiskunnassa. Korkea tulos UAI pyramidissa osoittaa, ettei sen kulttuurin kansalaisilla ole kovin korkea kyky kohdata yllättäviä muutoksia. Maat joissa epävarmuuden sietokyky on pieni pyrkivät poistamaan epävarmuutta monilla säännöillä ja laeilla. Tässä vertailukohteessa on maiden välillä huomattava ero. On kuitenkin hieman yllättävää huomata että Hofsteden diagrammien mukaan Singaporella on hyvin suuri epävarmuuden sietoaste, sillä maahan on nimenomaan hyvin järjestäytynyt lakien ja sääntöjen varaan. Alla olevissa Diagrammeissa Suomen ja Singaporen kulttuurilliset eroavaisuudet Geert Hofsteden kulttuuridimensio tutkimusten mukaan. Työn lopussa myös maailman keskiarvodiagrammi (LIITE 2) KUVIO 4. Kulttuuridimensiot vertailussa. (Geert-Hofstede 2005.)

27 24 7 HAASTATTELUJEN TULOKSET Haastateltuina oli neljä vuotiasta suomalaista (kaksi naista ja kaksi miestä), jotka ovat työskennelleet tai työskentelevät parhaillaan Singaporessa. Haastattelumenetelmänä on käytetty puhelinhaastattelua, jonka pohjana viisi kysymystä (liite 6). Kysymykset liittyivät keskeisesti teoriatietoon ja niitä syvemmältä pohdittaessa on nähtävissä myös muun muassa Hofsteden kulttuuriero tutkimusten tuloksia todentavia vastauksia. Kysytyt kysymykset ovat olennaisia niille ihmisille, jotka aikovat suunnata Singaporeen työelämään. Useasti ulkomaille töihin menevät pohdiskelevat lukemaansa teoriatietoa ja miettivät tulevatko esimerkiksi kohtaamaan kulttuurishokin ja onko mahdollisesti vaikkapa valtaetäisyys siinä tulevassa työpaikassa sellainen niin kuin teoriatieto Singaporesta kertoo. Ulkomaille meneminen on aina hyvin henkilökohtainen kokemus ja kaikki kokevat asiat omalla tavallaan, mutta vastaukset antavat kuitenkin arvokasta tietoa siitä kuinka jotkut ihmiset olivat kokevat asioiden olevan Singaporessa. Kulttuurishokki Kysymyksessä yksi, jossa selvitettiin olivatko vastaajat kokeneet kulttuurishokin ja jos olivat, niin mikä sen aiheutti. Haastateltavista kukaan ei myöntänyt kokeneensa varsinaista kulttuurishokkia, vaikka erot kotimaahan verrattuna olivatkin kaikkien mielestä suuret. Kaikki haastateltavat mainitsivat ennen matkaa suoritetun perehtymisen maiden kulttuurieroihin helpottaneen asiaa. Kaikki haastateltavat tosin kertoivat myös matkustelleensa aiemmin melko paljon sekä kaksi heistä myös työskennelleensä monissa eri maissa, joka heidän mielestään vähensi selkeästi kulttuurishokin syntymistä. Yksi vastaajista totesi, että sellainen henkilö, joka ei ole koskaan ulkomailla käynyt eikä ole juuri maiden eroihin ennen lähtöä tutustunut kokee varmasti jonkinasteisen kulttuurishokin vaikka kyseessä olisi naapurimaamme Ruotsi ja sellaiselle henkilölle varmastikin Singaporen kaltainen paikka voi tuottaa sopeutumisvaikeuksia. Kolme vastaajista yhtyi siinä että, Singapore on niin hyvin organisoitunut ja kaiken toimiessa hyvin ja suurin piirtein samalla tavalla kuin Suomessakin e i kokeneelle ja hyvin valmistautuneelle suomalaiselle tule kulttuurishokkia. Yhden vastaajan mielestä

28 25 kulttuurishokki voi iskeä alussa jos ei pysty syömään paikallista ruokaa ja jos kokee aluksi vaikeuksia ymmärtää kieltä. Ympäristön vaikutukset Kysymyksessä kaksi vastaajilta kysyttiin fyysisen ympäristön vaikutuksia työhön tai sen tuloksiin. Kolme vastaajista koki fyysisen ympäristön, kuten ilmaston hyvin erilaisena, mutta työhön tai työn tuloksiin se ei kuitenkaan heillä vaikuttanut. Ekspatriaatit työskentelevät lähes poikkeuksetta sisätiloissa, joten merkitys itse työhön on vähäinen. Yksi vastaajista tosin koki aluksi ilmaston melko raskaana ja kertoi että tottuminen siihen vei aikaa, mutta sen vaikutukset olivat lähinnä vapaa-ajalle suuntautuvia. Yksi vastaajista puolestaan ilmoitti Singaporen olosuhteilla olevan hyvin positiivinen vaikutus työn tuloksiin. Hän kertoi että, Suomessa talven ollessa pitkä ja pimeä ei tulosta synny samalla tavalla kuin aurinkoisessa ja lämpimässä Singaporessa. Hänen mielestään ilmastolla ja ruualla on, ainakin hänen kohdallaan jopa melko suuri vaikutus työn tuloksiin. Työkulttuurierot Kysymyksessä kolme aiheena oli työ- ja organisaatiokulttuurin erot. Vastaajat näkivät tällä sektorilla eroavaisuuksina ainakin hierarkian, työajat, johtamiskulttuurin ja valvonnan. Yksi vastaajista kertoi suuren eron olevan siinä, että valtio pitää niin sanotusti kaikkia lankoja käsissään ja sehän tietenkin vaikuttaa myös työkulttuuriin. Vastaajien mielestä paikallisilla työntekijöillä ei ole aivan samanlaiset oikeudet kuin meillä ja he tekevät usein enemmän tunteja suomalaisiin verrattuna kuukaudessa, monesti jopa kiinteällä kuukausipalkalla. Kaikki vastaajat näkivät myös hierarkia järjestelmän hyvin erilaisena kuin suomessa. Vastaajat kertoivat esimies-alainen suhteen olevan melko erilainen kuin Suomessa. Esimiehelle ei voi samaan tapaan kertoa mielipiteitään, kuin Suomessa. Yksi vastaajista eritteli lisäksi tilannetta, jossa esimies antaa haukut työntekijälle ja vaikkei välttämättä syy olisikaan itse työntekijässä, niin haukut otetaan silti vastaan eikä kyseenalaisteta esimiehen arvovaltaa. Ryhmäkeskeisyys ja kasvatuksen tuoma ajatusmalli, että ryhmän etu asetetaan yksilön edelle, näkyi kaikkien mielestä

29 26 selkeästi myös työelämässä. Kaksi vastaajista eritteli myös työkulttuurista sen seikan, että lähes jokaisessa paikassa oli enemmän työvoimaa kuin samankokoisessa paikassa suomessa, jolloin mahdollisesti yhden ihmisen työpanos on pienempi kuin suomessa. Singaporen työkulttuuri mainitaan usein hyvin kiireisenä, mutta kaikki vastaajat olivat sitä mieltä että itse kulttuuri on ehkä kiireisempi kuin meillä, mutta työtehtäviin käytettävä aika on kuitenkin samaa luokkaa. Lisäksi monissa paikoissa annetaan vaikutelma kiireestä, sillä he ovat oppineet siihen että kaikki täytyy hoitaa mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti vaikka aikaa olisikin reilusti. Yksi vastaajista kritisoi juuri tätä piirrettä kertoen sen olleen toisinaan jopa hieman ärsyttävää ja tehdyn kiireen heikentäneen yksittäisissä tapauksissa hieman palvelun laatua. Hän eritteli myös tuloshakuisuuden erona työkulttuuriemme välillä. Singaporessa tähdätään tuloksiin ja joissain tapauksissa palvelun laatu saattaa hieman kärsiä johtuen tästä tuloshakuisuudesta. Hän kertoi myös singaporelaisille olevan tyypillistä yrittää päästä hieman helpommalla esimerkiksi yrittämällä siirtää osa töistä työtoverille. Vastaajan mielestä singaporelaiset ovat kovia tekemään töitä, mutta yrittävät myös mielellään mennä hieman sieltä missä aita on alempana. Työmoraalista puhuttaessa yksi vastaajista kertoi singaporelaisten työmoraalin olevan hänen mielestään aavistuksen huonompi kuin Suomessa. Esimerkkinä hän mainitsi elektroniikkaliikkeet, joissa myyjät eivät välttämättä tiedä myytävistä tuotteista tarpeeksi, kun taas Suomessa on itsestään selvää että myytävistä tuotteista otetaan tarpeeksi selvää myyntitapahtumaa varten. Paikallisissa yrityksissä työskennelleet henkilöt kertoivat myös paperitöitä olevan huomattavasti enemmän kuin suomessa. Singaporen huippuunsa organisoitu järjestelmä vaatii jokaisen asian dokumentoimista paperille. Joskus meidän mielestämme jopa aivan turhista asioista täytyi tehdä paperityöt ja toisinaan se tuntuu suomalaisista ehkä ajanhaaskaukselta, mutta siltä ei Singaporessa voi välttyä. Asiakaskunta Asiakaskunnan kaikki näkivät melkein samanlaisena kuin täälläkin ja kertoivat, että tapakulttuurin myötä tulevien eroavaisuuksien jälkeen suomalaisten ja singaporelaisten asiakkaiden välillä ei ole suurta eroa. Tosin kaikkien mielestä oli hieman vaikeaa verrata

30 27 suomalaisia ja singaporelaisia kuluttajia jo pelkästään siitä syystä että Singapore on miljoonakaupunki ja muun muassa kysyntä ja tarjonta suhde on aivan erilainen kuin Suomessa. Kuluttajien rahankäytössä tosin nähtiin eroavaisuuksia ja eräs haastatelluista olikin sitä mieltä, että Suomessa ollaan enemmän tarkkoja siitä, saako rahalleen juuri luvattua vastinetta. Yhden vastaan mielestä länsimaalaisen on helppo saada Singaporessa jopa parempaa palvelua kuin paikalliset, jos sitä osaa itse vaatia. Hänen mielestään paikalliset eivät useimmiten vaadi hyvää palvelua, vaan enemmänkin tyytyvät siihen mitä on tarjolla. Suomalaisen asema Singaporessa Vastaajista kukaan ei kokenut, että heidän tai yleensäkään Suomalaisten ekspatriaattien asema heikkenisi Singaporeen mennessä. Yksi vastaajista korosti, että mikäli on jo esimiestasolla Suomessa, asema saattaa jopa nousta Singaporeen mennessä, sillä siellä hierarkia järjestelmästä johtuen esimiehiä arvostetaan enemmän. Haastateltavat pitivät Singaporelaista hierarkia järjestelmää siinä mielessä ylenemisen kannalta jopa helpompana, että on nopeampaa päästä osatavoitteisiin ja yletä porras kerrallaan. Suomessa monesti tilanne taas on, että jos ylenet kolmesti tai neljästi niin olet jo hyvin lähellä toimitusjohtajaa, mikä taas monien kohdalla ei ole kovinkaan realistista. Yksi vastaajista kertoi, ettei hänen mielestään ole mitään merkitystä sillä onko työntekijä länsimaalainen vai aasialainen. Asema riippuu hänen mukaansa pelkästään tittelistä ja koulutustaustasta. 8 POHDINTA Eri kulttuureista lähtöisin olevien ihmisten välille syntyy helposti kuilu, jollei molemmilla osapuolilla ole tiedossa toisen kulttuuritausta, tapakulttuuri ja muut

Kulttuuri. Yhteisiä ja eroavia piirteitä. 3. maaliskuuta 16

Kulttuuri. Yhteisiä ja eroavia piirteitä. 3. maaliskuuta 16 Kulttuuri Yhteisiä ja eroavia piirteitä Kulttuuri Tulee sanasta colere = viljeleminen Kulttuuri kahtena Kulttuuri on henkistä ja fyysistä toimintaa, sekä tämän toiminnan tulokset https://www.youtube.com/watch?

Lisätiedot

Toteutus Kurssilla keskustellaan, tehdään harjoituksia ja ryhmätöitä, tavataan erimaalaisia ihmisiä ja tehdään vierailuja.

Toteutus Kurssilla keskustellaan, tehdään harjoituksia ja ryhmätöitä, tavataan erimaalaisia ihmisiä ja tehdään vierailuja. Kuvaukset 1 (5) Kulttuurien tuntemus Kun kulttuurit kohtaavat, 1 ov (YV13KT2) oppii viestimään eri maista tulevien ihmisten kanssa oppii ymmärtämään, mistä kulttuuri- viestintäerot johtuvat kuinka eri

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot

Global Mindedness -kysely

Global Mindedness -kysely Global Mindedness -kysely Kuinka korkeakouluopiskelijat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko suhtautuminen ulkomaanjakson aikana? Tuloksia syksyn 2015 aineistosta CIMO, Irma Garam, joulukuu

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Kuluttaminen ja kulttuuri

Kuluttaminen ja kulttuuri 23C580 Kuluttajan käyttäytyminen Kuluttaminen ja kulttuuri Ilona Mikkonen, KTT Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Markkinoinnin laitos Luennon aiheet Kulttuuri käsitteenä mitä se oikein tarkoittaa? Kulttuuri

Lisätiedot

MONIKULTTUURISEN OHJAUKSESSA HUOMIOITAVIA ASIOITA Riitta Metsänen

MONIKULTTUURISEN OHJAUKSESSA HUOMIOITAVIA ASIOITA Riitta Metsänen MONIKULTTUURISEN OHJAUKSESSA HUOMIOITAVIA ASIOITA 15.10.2009 Riitta Metsänen TAUSTAKÄSITTEITÄ Mitä tarkoitamme kun puhumme kulttuurista Jonkun ryhmän, yhteisön tai luokan elämäntapaa Niitä arvoja, normeja

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

* sanaton viestintä kehon kautta. perheessä * koulutus ja ammattiidentiteetti. * opitut mallit ajatella, tuntea ja toimia

* sanaton viestintä kehon kautta. perheessä * koulutus ja ammattiidentiteetti. * opitut mallit ajatella, tuntea ja toimia KOULUTTAJAN VUOROVAIKUTUSTAIDOT/ PALOTARUS 2010- suurleiri /T.Laurén Persoonallisuus (Tony Dunderfelt, 2009): FYYSINEN MINÄ SOSIAALINEN MINÄ * suhde omaan kehoon * sanaton viestintä kehon kautta * asema

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

Globaali Suomi ja arvot olemmeko vaarassa?

Globaali Suomi ja arvot olemmeko vaarassa? Globaali Suomi ja arvot olemmeko vaarassa? VTT Anneli Portman, Helsingin Yliopisto 3.6.2016 1 Mistä vaarat tulevat? Koemme itsemme uhatuksi joko henkilökohtaisesti tai ryhmätasolla Uhatuksi tulemisen kokemus

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Uran rakennuspuita ja toimintasuunnitelma hyvinvointiin

Uran rakennuspuita ja toimintasuunnitelma hyvinvointiin Uran rakennuspuita ja toimintasuunnitelma hyvinvointiin 4.11.2016 klo 15-16 Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Seija Leppänen psykologi, uraohjaaja Aalto-yliopiston oppimispalvelut,

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Hallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen Aija Paakkunainen 1

Hallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen Aija Paakkunainen 1 Hallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen 3.12.2015 Aija Paakkunainen 1 Tunnista hallitsevat uskomukset ja tunnelukkosi Väärät uskomukset: itsestä, työstä, parisuhteesta, onnellisuudesta Uskomus

Lisätiedot

Code of Conduct - Toimintaohjeistus Toimittajille. Huhtikuu 2011

Code of Conduct - Toimintaohjeistus Toimittajille. Huhtikuu 2011 Code of Conduct - Toimintaohjeistus Toimittajille Huhtikuu 2011 JOHDANTO Sodexon periaatteisiin liiketoiminnassa kuuluu korkeat eettiset standardit. Tämän vuoksi olemme laatineet Code of Conduct, toimintaohjeistuksen

Lisätiedot

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari Koti, koulu ja lapsen paras Kari Uusikylä MLL -seminaari 30.09.2016 Miksi yhteistyötä? Siksi, että se on lapsen etu Opiskelu tehostuu Ongelmat tunnistetaan Muodostuu aito kouluyhteisö, turvallinen, välittävä,

Lisätiedot

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö HYVINVOIVA SIHTEERI Haasta itsesi huipulle seminaari 23.9.2016 Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö SIHTEERI 2 26.9.2016 SIHTEERI ENNEN Kun esimies tuli aamulla töihin, hänen sihteerinsä oli ovella vastassa

Lisätiedot

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp OPPIMISTAVOITTEET n opintokortin runko Työelämälähtöiset työtehtävät Arvioidaan S = oppimistavoite saavutettu Valmentautuminen ja raportointi Valmentautuminen työelämässä

Lisätiedot

MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY. Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki

MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY. Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki Monikulttuurisuus ja ihmissuhteet Ihmissuhteisiin ja parisuhteeseen liittyviä kysymyksiä on hyvä ottaa

Lisätiedot

Kokemuksia ja näkemyksiä korkeasti koulutettujen maahan muuttajien osaamisen arvioinnista. Riitta Metsänen Tampere

Kokemuksia ja näkemyksiä korkeasti koulutettujen maahan muuttajien osaamisen arvioinnista. Riitta Metsänen Tampere Kokemuksia ja näkemyksiä korkeasti koulutettujen maahan muuttajien osaamisen arvioinnista Riitta Metsänen Tampere 5.10.2016 Opettajien käsityksiä ja näkemyksiä osaamisen arvioinnista (Metsänen 2015) Opettajien

Lisätiedot

Maahanmuuttajat. Pohjolan Bioanalyytikkopäivä. laboratorion asiakkaana. Laboratorion erikoispiirteet

Maahanmuuttajat. Pohjolan Bioanalyytikkopäivä. laboratorion asiakkaana. Laboratorion erikoispiirteet Pohjolan Bioanalyytikkopäivä Maahanmuuttajat laboratorion asiakkaana 23.1.2016 Saynur Soramies www.monikulttuurinenhoito.fi Maahanmuuttajien moninaisuus Suomessa 1990 asti 13 000 maahanmuuttajaa vuodessa

Lisätiedot

Sinnikkyys. Teet paljon töitä saattaaksesi loppuun sen, minkä aloitit.

Sinnikkyys. Teet paljon töitä saattaaksesi loppuun sen, minkä aloitit. Urheus Olet rohkea henkilö, joka ei peräänny uhkien, haasteiden, vaikeuksien tai kivun edessä. Puhut sen puolesta, mikä on oikein, vaikka kohtaisit vastustusta. Toimit vakaumuksesi mukaan. 1 Sinnikkyys

Lisätiedot

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Pauli Forma Työelämäpalvelujen johtaja, Keva 11.9.2014 Työkykyä 18 22 25 28 31 34 37 40 43 46 49 52 55 58 61 64 67 Ikärakenteet julkisella ja yksityisellä sektorilla

Lisätiedot

MAUSTE-hanke Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista

MAUSTE-hanke Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista MAUSTE-hanke 2015-2016 Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista Haastattelun tarkoitus Saada tietoa maahanmuuttajien seksuaaliterveydestä,seksuaaliohjauksen ja neuvonnan tarpeista,

Lisätiedot

Tulevaisuuden työelämää koskeva selvitys. Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Tulevaisuuden työelämää koskeva selvitys. Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tulevaisuuden työelämää koskeva selvitys Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuskokonaisuuden taustaa Aula Research Oy toteutti Suomalaisen Työn Liiton toimeksiannosta kyselytutkimukset työikäisten

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Pohdittavaa harjoituksenvetäjälle: Jotta harjoituksen tekeminen olisi mahdollista, vetäjän on oltava avoin ja osoitettava nuorille, että kaikkien

Pohdittavaa harjoituksenvetäjälle: Jotta harjoituksen tekeminen olisi mahdollista, vetäjän on oltava avoin ja osoitettava nuorille, että kaikkien Mitä seksi on? Tavoite: Harjoituksen tavoitteena on laajentaa näkemystä siitä, mitä seksi on. Monille seksi on yhtä kuin vaginaalinen yhdyntä/emätinseksi. Reilu seksi projektissa seksillä tarkoitetaan

Lisätiedot

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisessa Työntekijän oma vastuu Rooli työyhteisössä Työyhteisön voima Tulevaisuuden haasteet Minäminäminäminäminäminäminäminä

Lisätiedot

IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN. Anki Mannström

IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN. Anki Mannström IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN Anki Mannström Holistinen - Kokonaisvaltainen yksilö Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Kaikki vaikuttaa hyvinvointiimme! TASAPAINO? TERVEYS IHMISSUHTEET TYÖ TALOUS Tasapainoa

Lisätiedot

Näkökulmana kulttuuri

Näkökulmana kulttuuri PUHP101 Vuorovaikutuksen dynamiikka FT Marko Siitonen Viestintätieteiden laitos Jyväskylän yliopisto Näkökulmana kulttuuri Mikä kulttuuri? vrt. viestintä -> lukemattomia määritelmiä näkökulmasta riippuen

Lisätiedot

Näkökulmana kulttuuri

Näkökulmana kulttuuri PUHP101 Vuorovaikutuksen dynamiikka FT Marko Siitonen Viestintätieteiden laitos Jyväskylän yliopisto Näkökulmana kulttuuri 1 Mikä kulttuuri? vrt. viestintä -> lukemattomia määritelmiä näkökulmasta riippuen

Lisätiedot

Työyhteisökonfliktin tasot ja niiden korjaaminen

Työyhteisökonfliktin tasot ja niiden korjaaminen Hilppa Kajaste 1 Työyhteisökonfliktin tasot ja niiden korjaaminen Mitä eri vaiheissa voisi tehdä? Työyhteisön hyvä tilanne Välittämisen kulttuurin ylläpitäminen Varhaista puuttumista kaivataan Työyhteisön

Lisätiedot

ORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016

ORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016 ORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016 Ylivoimatekijät Konkreettisesti ajateltuna Orimattilan ylivoimatekijöihin kuuluvat luonnollisesti sekä asumisen että liiketoiminnan näkökulmasta edulliset neliöt. Konkretiaa

Lisätiedot

Tasa-arvolain syrjintäkiellot työelämässä

Tasa-arvolain syrjintäkiellot työelämässä Tasa-arvolain syrjintäkiellot työelämässä Mahdollisuus vai taakka? Koulutus työelämän asiantuntijoille 30.4.2015 Eurobarometri 77.4. Syrjintä EU:ssa vuonna 2012. Aineisto kerätty 6/2012. 2 30.4.2015 3

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR Kristinuskon mukaan niin sanottu kristillinen etiikka on yleispätevä etiikka. Tämä ei tarkoita sitä, että olisi olemassa joku tietty kristinuskoon pohjautuva etiikka. Kristillisen

Lisätiedot

Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN

Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN 2 Inergia on monipuolinen energia-alan ammattilainen läheinen, inhimillinen ja lappilaisten tarpeita aidosti ymmärtävä Alkusanat Inergian toiminta-ajatus on selkeä: Inergia-konserni

Lisätiedot

Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä

Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä Tuija Koivunen & Satu Ojala Tampereen yliopisto Työsuojelurahaston projekti Työssä koettu syrjintä ja myöhempi työura (2015 2017) 1. Tutkimuksessa analysoidaan

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA. Satu Rautiainen, YTL Mikkeli / Kuopio

LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA. Satu Rautiainen, YTL Mikkeli / Kuopio LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA Satu Rautiainen, YTL Mikkeli 05.10. / Kuopio 11.10. Luentoni perustuu lisensiaatintutkimukseeni Itsemääräämisoikeus vammaisten henkilöiden kokemana

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Harjoite 2: Oman kilpailuvireen ja kilpailujännityksen tarkastelu

Harjoite 2: Oman kilpailuvireen ja kilpailujännityksen tarkastelu Harjoite 2: Oman kilpailuvireen ja kilpailujännityksen tarkastelu Tavoitteet 30-60 minuuttia, käy kotitehtäväksi Harjoituslomake ja kynä Aiempien valmistautumiseen liittyvien harjoitteiden lomakkeet Harjoitteen

Lisätiedot

KIRKOLLISEN JOHTAMISEN FORUM 28.1.2016. Jaana Laukkarinen Kehityspiikki Consulting Oy

KIRKOLLISEN JOHTAMISEN FORUM 28.1.2016. Jaana Laukkarinen Kehityspiikki Consulting Oy KIRKOLLISEN JOHTAMISEN FORUM 28.1.2016 Jaana Laukkarinen Kehityspiikki Consulting Oy Mitä johtaja pelkää? Valta, johtajan työkalu Mitä valta tekee käyttäjälleen? Johtajan työssä ymmärrys itsetuntemuksen

Lisätiedot

Sari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus

Sari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus Sari Kuusela Organisaatioelämää voima ja vaikutus Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja Sari Kuusela Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Janne Harju Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen,

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä Psykologia 7 KAMA Tutkimus toteutettiin: 4.10.2016-18.11.2016 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1.1 Mitä ovat ulkonäköpaineet?

Lisätiedot

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit.

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa Aistit. Aistien maailma Ympäristön havainnointi tapahtuu aistien välityksellä. Tarkkailemme aistien avulla jatkuvasti enemmän tai vähemmän tietoisesti

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa

Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa Ihminen käyttäytyy eri paikoissa eri tavalla. Olet varmasti huomannut, että julkisissa paikoissa käyttäydytään eri tavalla kuin yksityisissä paikoissa.

Lisätiedot

Tiedonkulku ja vuorovaikutus

Tiedonkulku ja vuorovaikutus Tiedonkulku ja vuorovaikutus Työkyky Työn kehittävyys 5 3,20 3,18 4 3,59 3,62 3 3,58 3,12 2 Esimiestyö 3,43 3,32 3,38 1 4,05 397 3,97 4,00 3,23 3,25 3,55 369 3,69 3,60 Ergonomia 3,37 Optimaalinen kuormitus

Lisätiedot

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Urheilija- tai joukkuepalaverin yhteydessä. Pituus riippuu palaverin pituudesta. Joukkuepalaverin pituus on noin 20 60 minuuttia. Jos aika loppuu kesken, voi harjoituksia

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

SENSO PROJEKTI. Taustaa

SENSO PROJEKTI. Taustaa SENSO PROJEKTI Taustaa Mistä tarve muutokseen? 1. asukas/asiakas tulee tietoiseksi oikeuksistaan (seksuaalioikeudet) ja kokee, että hänen oikeutensa eivät toteudu ja vaatii muutosta. 2. henkilökunnassa

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaarikeskustelu ja Pomotsekki työhyvinvoinnin tukena Työkaarikeskustelu Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä ja työssä onnistumista

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN

ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN Tämä luku käsittelee perheensisäisiä ongelmia perheissä, joissa on ADHD-lapsi. Mukana on kappaleita, joissa käsitellään häiriön ymmärtämistä lapsen

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Kansalaisten asenteet rakennetun ympäristön esteettömyyteen liittyen. Tutkimuksen keskeisimmät tulokset Tiedekeskus Heureka 20.6.

Kansalaisten asenteet rakennetun ympäristön esteettömyyteen liittyen. Tutkimuksen keskeisimmät tulokset Tiedekeskus Heureka 20.6. Kansalaisten asenteet rakennetun ympäristön esteettömyyteen liittyen Tutkimuksen keskeisimmät tulokset Tiedekeskus Heureka 20.6.2016 Esteettömyystutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Invalidiliiton

Lisätiedot

Toimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit. Mikä on verkosto? Mikä on verkosto? Miksi verkostot kiinnostavat?

Toimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit. Mikä on verkosto? Mikä on verkosto? Miksi verkostot kiinnostavat? Toimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit Lasse Lipponen Kasvatustieteen professori Opettajankoulutuslaitos, Helsingin yliopisto 27.1.2011 VOIMAA KANSAINVÄLISTYMISEEN VERKOSTOISTA Mikä

Lisätiedot

Henkinen johtaminen Pomon päivä

Henkinen johtaminen Pomon päivä 13.10.16 Henkinen johtaminen Pomon päivä 12.10.2016 Elina Juntunen, TT, YTK elina.juntunen@helsinki.fi Spirtus (lat.), henki, hengitys. elämää ylläpitävä voima, elinvoima. 1 13.10.16 Työelämän spirit Merkityksellisyys

Lisätiedot

ZA4883. Flash Eurobarometer 247 (Family life and the needs of an ageing population) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4883. Flash Eurobarometer 247 (Family life and the needs of an ageing population) Country Specific Questionnaire Finland ZA4883 Flash Eurobarometer 247 (Family life and the needs of an ageing population) Country Specific Questionnaire Finland 2008 EUROBAROMETER ON FAMILIES, AND ADAPTING TO THE NEEDS OF AN AGEING POPULATION

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Vieraantunut yksilö ja anominen yhteiskunta sosiaalisesta mediasta ratkaisu? Lehtori Matti Pesola Humanistinen ammattikorkeakoulu

Vieraantunut yksilö ja anominen yhteiskunta sosiaalisesta mediasta ratkaisu? Lehtori Matti Pesola Humanistinen ammattikorkeakoulu Vieraantunut yksilö ja anominen yhteiskunta sosiaalisesta mediasta ratkaisu? Lehtori Matti Pesola Humanistinen ammattikorkeakoulu Vieraantuminen ja anomia Sosiaalinen vieraantuminen (alienaatio), kuvaa

Lisätiedot

Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa. Elli Heikkilä

Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa. Elli Heikkilä Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa Elli Heikkilä Amerikansuomalaisten ensimmäisen ja toisen sukupolven alueellinen sijoittuminen USA:ssa

Lisätiedot

Sisällys. Johdanto... 13

Sisällys. Johdanto... 13 Sisällys Johdanto... 13 1 Välittäminen on asiakaspalvelua... 17 Määrän ja laadun vuoropuhelu... 17 Asiakkaan on ymmärrettävä, mistä hän maksaa... 19 Sekä ostaja että myyjä ovat asiakkaita... 23 Asiakas

Lisätiedot

Isä seksuaalikasvattaja. Jussi Pekkola, Sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Poikien ja nuortenmiesten keskus&vanhemmuuskeskus

Isä seksuaalikasvattaja. Jussi Pekkola, Sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Poikien ja nuortenmiesten keskus&vanhemmuuskeskus Isä seksuaalikasvattaja Jussi Pekkola, Sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Poikien ja nuortenmiesten keskus&vanhemmuuskeskus Onko eroa isä/äiti seksuaalikasvattajana? Isät äitien kanssa samalla lähtöviivalla

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

ZA5901. Flash Eurobarometer 386 (The Euro Area, 2013) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA5901. Flash Eurobarometer 386 (The Euro Area, 2013) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA90 Flash Eurobarometer 86 (The Euro Area, 0) Country Questionnaire Finland (Finnish) EB FLASH 86 - The Euro Area - FIF D Minkä ikäinen olette? (KIRJOITA IKÄ JOS KIELTÄYTYI, KOODI ON '99') D Vastaajan

Lisätiedot

Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta

Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta TNS 0 Tutkimuksen toteuttaminen ja sisältö Kysely toteutettiin TNS Gallup Foruminternetpaneelissa. Yhteensä tehtiin

Lisätiedot

Suomalaisen palvelujärjestelmän haasteet

Suomalaisen palvelujärjestelmän haasteet Suomalaisen palvelujärjestelmän haasteet VÄESTÖLIITTO Anita Novitsky Monikulttuurinen Osaamiskeskus Orientoituminen palveluihin on haasteellista Kulttuurin vaihtuminen - mm. lastenkasvatuksen normit erilaiset

Lisätiedot

- jos ahdistaa, kannattaa eritellä miksi (mikä oikein ahdistaa?)

- jos ahdistaa, kannattaa eritellä miksi (mikä oikein ahdistaa?) Pirkko Heiske: MUUTOS JA MUUTOKSESSA ONNISTUMINEN / ESIMIES JA MUUTOS 1) Muutokset ja niihin suhtautuminen Kaksi tapaa suhtautua: - avautuminen, aktiivisuus - sulkeutuminen Mitkä ovat suhtautumistapojen

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINTIA TIETOISUUSTAIDOILLA ELI MINDFULNESSILLA

MIELEN HYVINVOINTIA TIETOISUUSTAIDOILLA ELI MINDFULNESSILLA MIELEN HYVINVOINTIA TIETOISUUSTAIDOILLA ELI MINDFULNESSILLA MINDFULNESS ON TIETOISTA LÄSNÄOLOA Mindfulness on valintaa ja tietoinen päätös kohdistaa huomio nykyhetkeen. Tavoitteena on luoda uudenlainen

Lisätiedot

Kansainvälinen naistenpäivä 8. maaliskuuta 2013. Naiset ja sukupuolten välinen epätasa-arvo kriisiaikoina

Kansainvälinen naistenpäivä 8. maaliskuuta 2013. Naiset ja sukupuolten välinen epätasa-arvo kriisiaikoina Viestinnän pääosasto YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ Bryssel 26. helmikuuta 2013 Kansainvälinen naistenpäivä 8. maaliskuuta 2013 Naiset ja sukupuolten välinen epätasa-arvo kriisiaikoina Euroopan parlamentin

Lisätiedot

Nettiluento - Mitä aggressio on ja mitä se ei ole. Väestöliitto Perheaikaa.fi

Nettiluento - Mitä aggressio on ja mitä se ei ole. Väestöliitto Perheaikaa.fi Nettiluento - Mitä aggressio on ja mitä se ei ole Väestöliitto Perheaikaa.fi 17.3.2016 Mika Lehtonen Psykiatrinen sairaanhoitaja Psykoterapeutti Seksuaaliterapeutti Aggressiokasvattaja (Aggression portaat-malli)

Lisätiedot

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Erityisopettaja Anne Kuusisto Neuvokas perhe Syömisen ja liikkumisen tavat lapsiperheen arjessa Tämän hetken lapset kuulevat paljon ruoka- ja liikkumiskeskustelua

Lisätiedot

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn

Lisätiedot

Uni ja lepo töissä sallittua vai kiellettyä?

Uni ja lepo töissä sallittua vai kiellettyä? Uni ja lepo töissä sallittua vai kiellettyä? 21.8.2014 Professori, KTT, Anu Valtonen Lapin yliopisto, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Tausta Tutkimusprojekti New Sleep Order Mitä on tapahtumassa unen ja

Lisätiedot

Uusi Sairaala-hanke on mittava muutosprosessi

Uusi Sairaala-hanke on mittava muutosprosessi Uusi Sairaala-hanke on mittava muutosprosessi M I K Ä O N TÄ R K E Ä Ä, KUN TO I M I N N A N M U U TO S V I E DÄ Ä N L Ä P I J O H TA M I S E N J A H E N K I LÖ S TÖ N O S A A M I S E N N Ä KÖ KU L M A

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

YHDENVERTAISUUSKYSELY

YHDENVERTAISUUSKYSELY YHDENVERTAISUUSKYSELY Hyvä oikeusministeriöläinen, Tervetuloa vastaamaan ministeriön yhdenvertaisuuskyselyyn! Vastaukset annetaan ja niitä käsitellään anonyymisti. Vastaamalla olet mukana kehittämässä

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot