Tilannekatsaus Suunnitelmia Satoa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tilannekatsaus Suunnitelmia Satoa"

Transkriptio

1 6/ ,00 Luomulehti Tilannekatsaus Suunnitelmia Satoa

2 Pääkirjoitus Tuotanto vastaa kysyntään! Kauppakeskus Karisma, Kauppiaankatu 2, Lahti Suomen suosituin rehuvirna EBENA varma ja satoisa Kuluvan vuoden aikana luomun kysyntä on kasvanut Suomessa ennennäkemättömän hurjaa vauhtia. Syksyn luomupäivässä pureuduttiinkin kotimaisen luomutotannon kehittämiseen, vastaamaan kasvavan kysynnän tarpeita. Viljelijöillä on halu kehittää luomutuotantoa. Luomuviljelyssä oleva pinta-ala on kasvanut jatkuvasti vuodesta 2007 lähtien ja on ylittänyt tänä vuonna, siirtymävaiheessa oleva ala mukaanlukien, kahdeksan prosentin rajan. Tänä vuonna luomualan kasvu on ollut huimat 11 prosenttia ja ennusteiden mukaan kasvu ei tule lähivuosinakaan hiipumaan. Tuottajien lisäksi myös monet jatkojalostajat ovat panostaneet luomuun. Vielä alkuvuodesta uumoiltiin huutavaa pulaa muun muassa luomuviljatuotteista. Kevään ennusteisiin nähden luomuviljaketju on kuitenkin onnistunut vastaamaan odotettua paremmin kasvavaan kysyntään. Luomuviljatuotteiden tarjonnan lisääntymisestä kiitos kuuluu erityisesti pienille ja keskisuurille jatkojalostajille. Tuotannon kasvattamisen tarve on todellinen erityisesti kotieläin- ja puutarhatuotannossa. Jos haasteeseen ei pystytä vastaamaan, vaarana on kauppojen hyllytilan täyttyminen ulkomaisilla luomutuotteilla. Nopein ratkaisu lisätä luomukotieläintuotteiden tarjontaa on kannustaa luomutiloja, joiden karja on vielä tavanomaisessa tuotannossa, siirtymään luomukotieläintiloiksi. Luomupäivässä pohdittiin tuotannon kasvuun liittyviä kysymyksiä. Luomu ei kehity pelkästä hyvästä tahdosta, vaan sen kehitystä ohjaa taloudellinen kannattavuus. Jos ja kun elintarvikeketjussa on todellista kiinnostusta lisätä luomun osuutta, sen tulisi näkyä myös tuottajille maksettavissa luomulisissä. Tuoreiden tutkimusten mukaan luomutilat ovat selkeästi tavanomaisia kannattavampia, mutta niidenkin tulos jäänyt koko 2000-luvun tappiollisiksi. Ennakkotietojen mukaan tänä vuonna yrittäjäntappiota kertyy /tila. Parastahtoisinkaan viljelijä ei pysty pitkän päälle tuottamaan pelkkää hyväntekeväisyyttään, vaan tekemästään työstä kuuluu saada tuotantoon kannustava korvaus. Taloudellisia tilastoja tarkastellessa koko maatalouden tulevaisuus näyttää synkältä. Maatalousyritysten joukosta löytyy kuitenkin monia kannustavia esimerkkejä. Vuoden luomuyritykseksi palkittu Kiven Säästöpossu Karkkilasta on yksi oiva esimerkki yrityksestä, joka on omalla ennakkoluulottomalla toimintamallilla raivannut tiensä menestykseen. Luomuliitolla on nyt näytön paikka saada ohjattua luomun menestyskulun hedelmiä myös laajemmin alkutuotannon toimijoille. Vain taloudellisesti kannattavan toiminnan avulla luomuraaka-aineiden riittävä tuotanto saadaan varmistettua tulevaisuudessakin. Jukka Lassila Myynti alan liikkeet sekä Ruukki, Puh. (08) , (02) Anne Hytönen Luomulehti 6/2011 3

3 Kiitämme kuluneesta vuodesta, sekä Toivotamme Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! juvanluomu.fi kekkila.fi Hyvää Joulua ja Onnea Vuodelle 2012 Sisällys 6/ Tuotanto vastaa kysyntään! 6 Luomuviljan ketjuyhteistyö tuottaa tulosta 8 Keski-Suomeen tänä vuonna seitsemän uutta luomutilaa 10 Luomuinstituutti Mikkeliin! 11 Luomu liitoon 12 Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen: Valtio on nyt valmis panostamaan luomuun 14 Vuoden Luomuyritys 2011 Kiven Säästöpossu 16 Luomuporsastuotantotilasta kierrättävä luomutila 18 Luomukaupan perustaminen: yllättävän helppoa mutta työlästä 20 Kasvukausikatsaus 24 Ylängön tilan tinkimaidolla on erinomainen maine 26 Laadukas, luomukas lähikauppa Kumpuoti 28 Opetustilalta käytännön luomua 31 Mikkelissä tarjotaan luomuruokaa 33 Parresta pihattoon 34 Hollantilaiset luomumunat menevät saksalaisille kuluttajille 36 Suoramyyntitilalle siirrettävä kanala 38 USA:kin luonnonmukaistuu 40 Eko förr och nu 41 Valeluomua, huijaritomaatteja 42 Tehokasta luomumaidon tuotantoa 44 Luomun kannattavuus keskustelutti 45 Alus- ja kerääjäkasvien mahdollisuudet 46 Maistelussa luomusuklaat 48 Ohdakkeen niitto viljapellosta? 50 Mats-Eric Nilsson muutti Ruotsin ruokakulttuuria 52 Luomuliiton syyskokous: Uusia hallituksen jäseniä ja toimintasuunnitelma 53 IFOAM EU-ryhmän kokous: Kasvihuone- ja siipikarjasäädökset päätettävinä 54 Messuilta löytyy tuotavaa 58 Kartanon omat luomuvihannekset laatikoista 60 Luomumaitoa Uudeltamaalta? Palstat Kokeilusta käytäntöön Luomua opiskelemassa Ulkomailta På svenska Tutkittua tietoa Luomut vertailussa Palveluksessanne Minä ja luomu Ly h ye t Luomun menestyksen tekijöitä Keski-Euroopassa Luomuviikolla opittiin ja innostuttiin Viisi kertaa enemmän voita Sivu 14: Vuoden Luomuyritys 2011 on Kiven Säästöpossu Sivu 26: Laadukas, luomukas lähikauppa Sivu 45: Alus- ja kerääjäkasvien mahdollisuudet Kannen kuva: Markku Arvonen Luomulehti 6/2011 5

4 Informaatiovirta Menekkiennusteet ja -analyysit Viljan tuotanto Viljan välitys Viljan jauhatus Viljatuotteiden valmistus Kauppa, viljatuotteiden myynti Kuluttaja Lähde: VYR Tavaravirta Teksti: Marja Suutarla Kuva: Reijo Käki Luomuviljan ketjuyhteistyö tuottaa tulosta Viljatuotteiden määrä kaupoissa on lisääntynyt merkittävästi. Erityisesti pienten ja keskisuurten jatkojalostajien työn tuloksena kysynnän ja tarjonnan välistä kuilua on saatu kurottua umpeen. Maaliskuussa 2011 kaupan laatimien kysyntäennusteiden mukaan kuluttajien luomuviljatuotteiden tarve oli kolme kertaa suurempi kuin tarjonta. Syyskuun loppuun mennessä erilaisten luomuviljatuotteiden Suomalaiset kauppaketjut ovat halukkaita varmistamaan tuotantoketjun ja etenkin luomutuottajien toimintaedellytyksiä, toteaa VYR luomuryhmän raportti. määrä kaupoissa oli lisääntynyt merkittävästi etenkin pienten ja keskisuurten jatkojalostajien toimesta. Tämä johti siihen, että päivitetty kysyntäennuste oli enää kaksinkertainen tarjontaan nähden. Luomuviljan tarjontaketju on siis ollut reak- tioherkkä ja toiminut ehkä odotettua nopeammin ensimmäisen kysyntäennusteen tultua viljaketjun käyttöön. Ei varmasti ole ihme, jos viljaketju saavuttaa kysyntäennustetta vastaavan tason jo tulevan vuoden aikana. Luomuviljaketju on tehnyt yhteistyötä vuodesta 2006 ja nykyisin se toimii Vilja-alan yhteistyöryhmän (VYR) alla omana työryhmänään. Ryhmään ovat tiiviisti kuuluneet kaikki keskeiset luomuvilja-alan toimijat kuten MTK, Luomuliitto, Agrimarket, Raisio, Helsingin Mylly, Kankaisten Öljykasvit, Leipomo Rosten, S-ryhmä, MTT, ProAgria ja Vilja-alan yhteistyöryhmän sihteeristö. Mukana on lisäksi ollut Viljakallion luomuviljatilan edustaja. Muut luomuvilja-alan yritykset toimivat Vilja-alan yhteistyöryhmässä ja ovat näin halutessaan voineet osallistua työryhmän toimintaan. Luomutyöryhmän tavoitteena on ollut alusta pitäen laatia ketjulle yhteinen tavoite ja kehittää ketjun toimintaa sujuvammaksi sekä poistaa toiminnallisia pullonkauloja. Yhteistyö ja ketjun kehittäminen jatkuvat Syyskuun lopussa VYR luomutyöryhmä sai valmiiksi raportin, jossa tarkasteltiin niitä muutoksia, joita luomuviljan elintarvikeketjun on syytä tehdä, jos kotimaan kulutus kasvaa kysyntäennusteiden mukaan. Raportissa käsitellään luomuketjun nykytilaa ja kotimaan kysyntäennusteiden muutosvaikutusta sekä tunnistetaan kysyntäennusteiden tuotekehitykseen kohdistuvia muutospaineita. Raportti perustuu realistisiin markkinaennusteisiin ja liiketaloudellisiin realiteetteihin. Ketjun toimivuus alkutuotannossa ja jalostuksessa Luomuviljaketjun edustajat näkivät, että on tavoiteltavaa, että jatkossa luomuun siirtyy vuosittain vähintään vuoden 2011 luomuun siirtynyt peltoala eli noin ha Tavoiteltavan peltoalan pitäisi jakautua paitsi nurmen, johon nykyisin menee vähintään puolet uudesta luomualasta, myös leipäviljan ja öljykasvien tuotantoon. Raportin mukaan kotimaisella luomualkutuotannolla onkin valmiuksia tuottaa kysyntäennusteiden mukaiset tarpeet, kunhan niistä saadaan selkeä signaali ja kannustin läpi jalostusketjun. Näkökohta korostuu, kun otetaan huomioon luomusektorin siirtymäaikavaatimukset, jotka vaikuttavat nopeuteen, jolla eri raaka-aineita voidaan tuottaa vastaamaan kysyntämuutoksia. Luomutyöryhmä näkee myös alkutuotannon ja sen teknologian kehittämisen tärkeänä, koska pellon käytössä kannattavin tulos on eri kuin tukipohjainen tulos. Luomuviljantuotannon nähdään Vilja-alan yhteistyöryhmän luomutyöryhmän raportin tavoitteet Muodostaa luomuviljaketjun jäsenille yhtenäisempi käsitys luomuviljaketjun toiminnasta. Yhtenäinen näkemys ketjun toiminnasta on tarpeen myös päättäjille. Tukea näkemystä alkutuotannon pitkäaikaisesta kannattavasta tuotantovaihtoehdosta, joka syntyy arvoketjuyhteistyön tuloksena. Raportti on nähtävissä vyr.fi/luomu ja agronet.fi/luomu -sivuilla. myös soveltuvan hyvin isommille pintaaloille viljelykierron järjestämisen ja tehokkaan tuotannon näkökulmasta. Alkutuotannon määrien ja tuotantotavan kehittämiseksi edellytetäänkin valtiovallalta toimenpiteitä, jonka vuoksi etenkin alkutuotannon tarvitseman tiedon hankkiminen ja välittäminen on varmistettava. Jalostavan sektorin on omalta osaltaan ratkaistava tarjonnan voimakas vaihtelu, jota vuosittaiset sääolosuhteet tuovat. Yhtenä keinona tähän nähdäänkin pitkäjänteisen sopimustoiminnan kehittäminen, esimerkiksi yrityksen ja viljelijän välistä tilavarastointia kehittämällä tarjonnan vuosittaisen vaihtelun tasaamiseksi. Kaupan laatimat kysyntäennusteet edellyttävät jalostukselta kaiken kaikkiaan uudenlaista tuotekehitystä ja vaihtoehtoisten jalostusmenetelmien käyttöä. Tämän vuoksi jalostussektorin luomusäädösten tuntemus ja niiden vaikuttavuus tuotantoon ovat perusedellytyksiä toimintojen kehittymiselle luomupeltotuotteiden jalostuksessa. Kotimaan kulutus ja vienti Luomutuotteiden kulutuspuolella ammattikeittiöissä käytön esteinä ovat saatavuus ja hinta. Viljapohjaiset tuotteet, etenkin hiutaleet, ovat tällä hetkellä käytössä joissain ammattikeittiöissä. Tuotekehityksen edetessä ja valikoimien laajentuessa ammattikeittiöihin sopivat edulliset viljatuotteet kuten leivät ja pasta. Suomalaiset kauppaketjut ovat halukkaita sitoutumaan luomutuotteiden myyntiin ja laatimaan luomuelintarvikkeiden kysyntäennusteita. Näillä menettelyillä kauppa haluaa varmistaa niin ketjun ja etenkin luomutuottajien toimintaa. Kaupan tavoitteena on omalta osaltaan lisätä luomuelintarvikeketjun toiminnan vakautta. Luomuviljaketju näkee luomuviljan ja -viljatuotteiden viennin kotimaisen kulutuksen kasvua lisäävänä ja mahdollistavana tekijänä: Viennin tarvitsema perusvolyymi mahdollistaa mielekkäät tuotantomäärät, joista riittää myös kotimaan kasvaviin tarpeisiin. Luomuviljan elintarvikeketjun toimintaa ja sen kehittymistä kuvaava raportti on laadittu Vilja-alan yhteistyöryhmän luomutyöryhmässä. Raportin kokoajana on toiminut luomutyöryhmän sihteeri Marja Suutarla ProAgriasta. 6 Luomulehti 6/2011 Luomulehti 6/2011 7

5 Teksti: Minna Keränen Markku Arvonen Lehtolan tilayhtymän Saila Kaunikkila (vas.) ja Arja Kaunikkila-Laurikainen yhdessä Umber-lehmän ja muiden lauman jäsenten kera. vaiheessa. Tilaa pyörittää Saila Kaunikkila, joka saa apua siskoltaan Arja Kaunikkila-Laurikaiselta. Siskosten vanhemmat kasvattivat tilalla aikoinaan lypsykarjaa, joka vaihtui emolehmiksi 90-luvulle tultaessa. Sukupolvenvaihdos tilalla tapahtui kymmenen vuotta sitten. Luomuun siirtyminen on Kaunikkilan mukaan vaatinut etupäässä uteliaisuutta ja asioihin perehtymistä. Päätös siirtyä luomutuotantoon syntyi halusta erikoistua johonkin. Tavoitteenamme on siirtää myös eläimet luomutuotantoon tulevaisuudessa, sillä luomulihan kysyntä on jatkuvasti kasvussa ja siitä voi saada paremman tuottajahinnan. Lehmämme elävät jo nyt väljästi ja saavat ulkoilla. Eläinten hyvinvointi on meille arvokas asia, ja olisin ylpeä, jos voisin myydä luomulihaa, Kaunikkila kertoo. Häntä mietityttää toistaiseksi kuitenkin ruokintapuoli, sillä pelkkä nurmi ei lehmille riitä, eikä lähiseudulta ole löytynyt yhteistyökumppaniksi tilaa, joka tuottaisi lehmille luomurehua. Kaunikkila toivookin, että lähiseudun tilojen kanssa voisi jatkossa tehdä yhteistyötä, joka hyödyttäisi kaikkia osapuolia. Tällä hetkellä valtaosa Lehtolan tilayhtymän tuottamasta lihasta myydään Saarioiselle. Kaunikkila kertoo, että lihaa myydään tilalta myös suoraan kuluttajille, ja suoramyyntiin panostetaankin yhä enemmän. Yksityiset kyselevät ja ostavat meiltä paljon lihaa, mikä kertoo ihmisten kiinnostuksesta lähiruokaa ja ruuan alkuperää kohtaan, Kaunikkila pohtii. Minna Keränen ELY-keskuksen tarkastaja Aili Heinonen esittelee keskisuomalaisia luomutiloja kartalle merkittyinä. Keski-Suomeen tänä vuonna seitsemän uutta luomutilaa Luomutuotanto on notkahduksen jälkeen taas kasvusuunnassa Keski- Suomen alueella. Yhteensä keskisuomalaisilla luomutiloilla on nyt pintaalaa 5600 hehtaaria, mikä merkitsee yli kymmenen prosentin lisäystä aiempaan, kertoo luomutarkastajana työskentelevä Aili Heinonen. Tällä hetkellä Keski-Suomen alueella toimii kaikkiaan 162 luomutilaa. Samalla kun keskisuomalaisten luomutilojen määrä on kasvanut, on myös niiden koko suurentunut. Uusien luomutilojen keskikoko on peräti 77 hehtaaria. Tämä nostaa keskisuomalaisten luomutilojen keskipinta-alan 35 hehtaariin. Alueelle tuli tänä vuonna seitsemän uutta luomutilaa, joilla kaikilla on myös eläimiä. Yksi näistä tiloista aloitti myös eläintuotannon siirtämisen luomutuotantoon heti. Useiden tilojen suunnitelmissa on siirtää eläimetkin luomuun, kunhan peltotuotanto on ensin siirretty, Heinonen kertoo. Keski-Suomen luomutilat ovat etupäässä kasvinviljelytiloja. Alueella toimii myös marjatiloja ja eläintiloja, joilla on lypsy- ja lihanautoja. Keski-Suomen luomutiloilla on myös lampaita ja mehiläisiä. Kanoja, sikoja ja vuohia ei toistaiseksi kasvateta luomuna Keski-Suomen alueella. Keski-Suomeen on suunnitteilla tulevan talven aikana kaksi luomukurssia, joista toinen järjestetään Jyvässeudulla ja toinen pohjoisessa Keski-Suomessa. Luomukursseja onkin jo kyselty keskisuomalaisten tuottajien toimesta. Keskisuomalaiset ovat käyneet luomukursseilla myös Etelä-Pohjanmaalla. Pitkäjänteistä työtä ja sitoutumista Heinonen muistuttaa, ettei luomutilaksi koskaan siirrytä hetken mielijohteesta, sillä luomuviljely vaatii pitkäjänteistä työtä ja sitoutumista. Onkin tärkeää lähteä riittävän ajoissa liikkeelle ja etsiä tietoa luomukursseista. Vaikka ELY-keskukset eivät järjestä luomun peruskursseja, niin ne pyrkivät auttamaan sopivan kurssin löytymisessä. Ei olisi ollenkaan pahitteeksi käydä luomukurssi vaikka vuosikin ennen kuin on tarkoitus aloittaa luomuviljelyn. Asia kannattaa suunnitella ja miettiä huolellisesti, silloin siirtyminen voi sujua jouhevammin. Olisi myös ihanteellista, jos useammat viljelijät voisivat suunnitella tuotteidensa markkinointia porukalla ja saada siten tuotteille toimivat markkinat, Heinonen perustelee. Luomutuotantoon siirtymiselle on monia syitä. Heinonen uskoo, että yksi suuri syy on se, että viljelijät tahtovat vastata markkinatilanteeseen. Luomutuotanto perustuu ympäristönäkökulman huomiointiin ja puhtaampien elintarvikkeiden tuottamiseen. Molemmat seikat korostuvat kuluttajien toiveissa, Heinonen listaa. Joidenkin tuotteiden osalta kysyntä ylittää tarjonnan. Esimerkiksi luomulihaa on toistaiseksi tarjolla melko niukasti. Heinonen kertoo kuitenkin huomanneensa, että teurastamot ovat vähitellen kiinnostuneet aiemmin vain marginaalituotteena pidetystä luomulihasta. Luomulihalle olisi kysyntää Lehtolan emolehmätila toimii Jyväskylän maalaiskunnassa Puuppolassa. Noin satapäistä laumaa kasvattava tila on nurmiviljelyn osalta luomutuotannon siirtymä- Tiedämme miltä hyvälaatuisen ruoan tulee maistua. Tämä koskee myös mausteita, sillä niillä voidaan viimeistellä hyvistä raaka-aineista taidolla tehty ruoka. Jaakko Nuutila & Vaula Veirala Metsolan Luomu Tuomme maahan ja toimimme tukkukauppana tunnetuille Sonnentorin luomutuotteille, kuten mausteille, teelle ja kahville. Näiden lisäksi on mahdollista tilata myös kuivattuja vihanneksia ja hedelmiä. Tuotteita on saatavana myös SK-pakkauksissa. Lisätietoja: 8 Luomulehti 6/2011

6 Teksti: Pirjo Siiskonen Kolumni Teksti: Tarja Cronberg, MEP (vihreät/eva) Kolumni Luomuinstituutti Mikkeliin! Luomu liitoon Jorma Ollilan johtama maabrändivaltuuskunta jätti raporttinsa marraskuussa Se antoi suomalaisille ja suomalaisille organisaatioille tehtäviä. Maabrändivaltuuskunnan esityksen mukaan luomutuotannosta tulee tehdä Suomen maatalouden kehittämisen standardi ja tuotannosta tulisi vuonna 2030 olla luomua 50 prosenttia. Valtuuskunta antoi Helsingin yliopiston ja Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskukselle tehtävän perustaa luomuinstituutti. Toimeksiantoon reagoitiin sekä Helsingin yliopistossa että MTT:ssä, mutta myös Mikkelin kaupungissa. Helsingin yliopisto ja MTT asettivat työryhmän luomutuotannon ja kestävän elintarviketalouden tutkimuksen kehittämiseksi ja ryhmä luovutti ehdotuksensa toimeksiantajille kesäkuun lopussa. Mikkelin kaupunki ja seudun kunnat yhdessä Etelä-Savon maakuntaliiton ja ELY-keskuksen kanssa käynnistivät maalis-huhtikuussa Luomuinstituuttiselvityshankkeen ja selvityshenkilöksi kutsuttiin TkT, KTT Tarja Cronberg. Mikkelin aloitteellisuuden taustalla oli se, että Mikkelin yliopistokeskuskampuksella toimivat sekä Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti että MTT:n Mikkelin yksikkö. Näistä Ruralia tunnetaan yliopistollisena luomualan kehittäjänä ja MTT:ssä on tehty luomualan kasvintuotannon tutkimusta. Etelä-Savo taas tunnetaan Ekoläänihistoriastaan ja vahvasta luomualan tuotannosta ja jalostustoiminnasta. Oli siis hyvät syyt ryhtyä selvittämään edellytyksiä valtakunnallisen Luomuinstituutin saamiseksi Mikkeliin. Selvitystyön tulokset ja raportti Luomu: Tehtävä Suomelle? Luomuinstituutti Mikkeliin julkistettiin Siinä esitetään Suomen Luomuinstituutin perustamista Mikkeliin. Selvityksessä haastatellut 51 asiantuntijaa olivat yksimielisiä siitä, että instituuttia tarvitaan ja että Mikkeli on sille sopiva sijoituspaikka. Selvityksessä todetaan, että Luomuinstituuttia tarvitaan välittömästi tukemaan luomun kokonaisvaltaista kehittämistä Suomen elintarviketuotannossa. Suomi on jäänyt pahasti jälkeen muista Euroopan maista niin luomun kulutuksessa kuin sen tuotannossa. Esimerkiksi Tanskassa luomun osuus elintarvikemarkkinoista ja kuluttajien ruokaostoista on kymmenkertainen Suomeen verrattuna. Luomuinstituutin keskeisiä tehtäviä olisivat soveltava tutkimus ja tutkimusyhteistyön koordinaatio, tiedonvälitys, tieteestä tiedottaminen ja koulutus, luomualan yritystoiminnan ja teknologian kehittäminen sekä tuotekehitys ja kansainvälisten yhteyksien rakentaminen. Etelä-Savo toimisi luomun pilottialueena ja Luomuinstituutin koekenttänä. Maakunnassa onkin vahva luomuosaamisen ja luomutekemisen keskittymä: luomukotieläintilaverkosto, luomumeijeri, luomuvihannestuotantoverkosto, Krunexin luomuruokatehdas ja tilajalostusta. Luomutuotantoa ja -jalostusta tukevat Mikkelissä sijaitsevat tutkimus- ja koulutusorganisaatiot. Instituutti käynnistyisi kokoamalla aluksi yhteen Mikkelissä jo oleva luomuosaaminen. Instituutti toimisi yhteistoiminnallisesti ja verkostomaisesti niin kansallisella kuin kansainväliselläkin tasolla. Raportissa esitetään myös käynnistysvaiheen yhteistoiminnallinen rahoitusmalli, organisoitumisvaihtoehtoja ja tulevien vuosien toimintasuunnitelma. Kyse on Suomen Luomuinstituutista Finnish Institute for Organic Food Mikkeli. On kiistatonta, että Suomi tarvitsee nyt vahvaa luomun kehittämisponnistusta kiriäkseen kiinni Euroopan muiden maiden etumatkan ja Sirpa Piskonen vastatakseen luomutuotteiden kasvavaan kulutuskysyntään kotimaisella luomulla eikä tuonnilla. Tässä työssä tarvitaan tutkimusta, alan opetusta kaikilla oppilaitostasoilla, täydennyskoulutusta, tiedonvälitystä, tutkimustulosten kääntämistä, tieteellisen tiedon popularisointia, yritysten tukemista, tuotekehitystyötä, teknologista kehittämistyötä, kansainvälistymistä sekä poliittista tahtotilaa ja rahaa. Suunnanmuutostyöhön tarvitaan mukaan kaikki luomutoimijat monitieteinen yliopistollinen tutkimus ja opetus mukaan lukien. Mikkelissä sijaitseva Finnish Institute for Organic Food voi olla sille määriteltyä roolia toteuttaessaan kaikkien muiden luomutoimijoiden tuki, solmukohta ja yhteistyökumppani suuren kansallisen tehtävän toteuttamisessa. Raportti luettavissa osoitteessa Kirjoittaja on professori Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa ja Luomuinstituuttiselvityksen projektiryhmän jäsen. Jean-Yves Leblon Maabrändivaltuuskunnan mukaan Suomen tavoitemielikuvana on olla maa, joka ratkaisee ongelmat. Mielikuvaan kuuluu myös toimivuus, koulutus ja luonto. Tältä pohjalta valtuuskunta asetti maataloudelle haasteen kehittää tuotantotapoja, jotka menestyvät maailmantalouden myrskyistä riippumatta. Omavaraisuus ja paikallistalous, riippumattomuus tuontiin perustuvista tuotantopanoksista, nousevat merkityksellisiksi, kun luomusta halutaan kansainvälinen brändi. Tavoitteeseen sisältyy, että vuoteen 2030 mnnessä vähintään puolet maatalouden tuotannosta on luomua. Lähdemme asetettua tavoitetta kohti takaa-ajoasemasta: Suomen ruokamarkkinoista vain 1 % on luomua, kun vastaavan väestömäärän ja luomupinta-alan maassa, Tanskassa, se on 7 % ja eurooppalainen (EU15) keskiarvokin on 2 %. Mistä erot luomun kulutuksessa sitten juontavat? Luomun menestystarinaa Tanskassa selittää kehittämismalli, jossa ekologisuuden rinnalla ovat modernius, innovatiivisuus ja taloudellisuus. Raha on hyvä konsultti luomussakin ja teknologinen kehitys avainasemassa. Luomuun on panostettu. Tuotteiden välinen hintaero on alusta asti ollut pieni ja luomu kaikkien kuluttajien ulottuvissa. Suomessa luomu on saanut toisenlaisen kohtelun. Lähtökohta kaikessa ruoantuotannossamme on positiivinen, puhtaus. Käsitys puhtaasta suomalaisesta ruoasta on kuitenkin ollut luomun kehittymisen suurin este: melkein-luomua ei tunneta kansainvälisesti. Luomutuotanto on vahvaa ammattitaitoa vaativaa. Sen tueksi ei ole ollut riittävästi tutkimusta eikä koulutusta ja neuvonnankin saatavuus on vaihdellut. Taitolajiksi tunnustamisen sijaan vallalla ollut asenteellisuus ja ennakkoluulot luomusta puunhalauksena ja huuhaana ovat saaneet rehottaa. Luomun mainetta ja mielikuvaa erityisesti sen taloudellisesta kannattavuudesta ovat heikentäneet myös niin kutsutus jäähdyttelijät, viljelijät, joille tuotannon kehittämistä tärkeämpää on ollut luomun tavanomaista tuotantoa suurempi tuki. Luomu on nosteessa, nyt myös meillä. Kuluttajien suhde ruokaan monimuotoistuu ja kauppa reagoi etsimällä valikoimiinsa lisää luomutuotteita. Etsintä johtaa valitettavan usein ulkomaisille ruokamarkkinoille, kotimaisten vaihtoehtojen puuttuessa hyllyt täyttyvät tuontiruoasta. Markkinalähtöisyys sellaisenaan, ilman minkäänlaista julkista ohjausta, onkin kotimaisen luomutuotannon sudenkuoppa. Nyt, kun luomutuotannon ottaminen maatalouden kehittämisen standardiksi on asetettu tavoitteeksi ja omat luomuun liittyvät ongelmamme tunnistettu, tarvitsemme keinoja niiden voittamiseksi. Suomen Luomuinstituutti Mikkeli tarjoaa puuttuvan infrastruktuurin monialaisen, eri toimijoiden välisen yhteistyön kokoamiseen ja voimavarojen tehokkaaseen suuntaamiseen. Tämän uuden yhteistyön avulla korkealle asetetut tavoitteet luomun edelläkävijyydestä on mahdollista saavuttaa. Luomulla on Suomessa tulevaisuus. 10 Luomulehti 6/2011 Luomulehti 6/

7 Teksti: Mikko Rahtola Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen: Valtio on nyt valmis panostamaan luomuun Janne Suhonen/valtioneuvoston kanslia Hallitusohjelmassa luomu on vahvemmin esillä kuin milloinkaan aiemmin. Miksi luomu nostettiin näin vahvasti esille? Hallitusohjelmaan kirjattu tavoite kuvaa hallituspuolueiden tahtoa edistää luomutuotantoa, jotta kuluttajien luomun arvostukseen ja kasvavaan luomutuotteiden kysyntään voidaan vastata. Neuvonnan, tutkimuksen ja tukipolitiikan rahoihin kohdistuu budjetissa tiukkoja talouden leikkaustavoitteita. Samaan aikaan luomun kehittämiseen vaadittaisiin merkittäviä panostuksia näillekin sektoreille. Miten vaikeana näette tämän yhtälön ratkaisemisen ja mistä luomun kehittämisen raha ylipäätään on mahdollista saada? Luomutuet on tarkoitus laittaa myös tulevina vuosina haettaviksi. Budjettileikkauksilla ei siten ole vaikutusta luomutuotannon edistämiseen. Olette olleet maa- ja metsätalousministerinä aiemmin vuosina aikana jolloin suomalainen luomun kehittäminen oli aika lailla pysähdyksissä muun Euroopan vastaavaan kehitykseen nähden. Tehtiinkö meillä silloin jotain vääriä valintoja? Suomessa on ollut käytössä ympäristötukiin kuuluva luonnonmukaisen tuotannon tuki vuodesta 1995 lähtien. Lisäksi kotieläintaloutta koskeva luomutuki saatiin käyttöön vuonna Luomusopimukset ovat olleet haettavissa lähes joka vuosi ja niinpä EU-aikana luonnonmukaisesti viljelty peltoala on lisääntynyt vuoden 1995 noin hehtaarista tämän vuoden noin hehtaariin. Se on siis moninkertaistunut. Alan kasvu kuvaa viljelijöiden kiinnostusta luonnonmukaiseen tuotantoon. Kasvupyrähdyksiä on tapahtunut erityisesti ohjelmakausien taitteissa sekä erityisesti lannoitteiden ja luomutuotteiden hintojen noustessa. Luomutukijärjestelmää on parannettu aina uudelle ohjelmakaudelle siirryttäessä. Nyt uudistustyö on jälleen käynnistymässä vuonna 2014 alkavaa ohjelmakautta varten. Haastetta on tulossa myös EU-raamin kautta, sillä luomua esitetään komission ehdotuksissa omaksi, ympäristötuesta irrotetuksi tukijärjestelmäksi. Ehdotetuista viherryttämistoimenpiteistä luomupelto saisi vapautuksen. Maaseudun kehittämisen rahoitusraami ja tuen kohdentaminen eri järjestelmiin tullevat päätettäviksi ensi vuoden aikana. Luomualalla toimii monia yrityksiä ja järjestöjä, kuten Luomuliitto, Ruralia-instituutti, EkoCentria ja uusimpana yhteisjärjestö Pro Luomu ry. Minkälaista viestiä ja toiveita ministeriöstä halutaan lähettää alan toimijoille yhteistyön tiimoilta? Luomun asema hallitusohjelmassa ja vuoden 2012 budjettiesityksessä osoittaa, että valtio on nyt valmis panostamaan luomuun. Tilanne antaa hyvät mahdollisuudet kehittää luomutuotantoa Suomessa. Ala on kuitenkin Suomessa pieni ja kehittämisen haasteet ovat varsin moninaiset. Nyt jos koskaan tarvitaan myös järjestöjen välistä yhteistyötä, jotta kaikki asiantuntemus saadaan palvelemaan yhteistä tavoitetta. Nimenomaan yhteistyö käytännön toimissa on tärkeää. Yhteistyö myös muiden kuin luomuun erikoistuneiden järjestöjen kanssa on tärkeää, kun tavoitellaan kasvua. Pro Luomun toiminta on syntynyt niiden tarpeesta yhdistää toimintaa koko alan ja ketjun kattavaksi kokonaisuudeksi. Ensimmäisessä vaiheessa täytyy muodostaa riittävän hyvä ja selkeä kuva toiminnan pullonkauloista, jotta toiminnan kehittämiskohteet valitaan oikein. Toiminnan täytyy myös jatkossa koko ajan olla riittävän tavoitteellista ja käytännönläheistä, jotta edistystä tapahtuu. Moni viljelijä miettii tällä hetkellä oman tuotantosuuntansa heikkoa kannattavuutta tai luomuun siirtymistä uutena vaihtoehtona. Millä toimin ministeriö pyrkii tukemaan rakennemuutosta ja tuotantosuunnan muuttamista? Kannattavuus vaihtelee suuresti tilojen ja alueiden välillä ja kannattavuuteen vaikuttavat suuresti markkinoiden ja koko ketjun toiminta. Tuki on vain yksi kannattavuuteen vaikuttava tekijä ja sillä on ilmeisesti merkitystä etenkin silloin, kun viljelijä harkitsee siirtymistä luomuun. Pidemmällä aikavälillä kannattavuuden tulee kuitenkin perustua kuluttajien kysyntään ja tuotteesta maksettavaan hintaan. Minkälaisia ovat omat käytännön kokemuksenne tai havaintonne luomusta viljelijänä tai kuluttajana? Minkälaisia adjektiiveja luomu tuo mieleen? Minulla ei ole käytännön kokemusta luomusta viljelijänä. Kuluttajana käytän luomua aika usein. Minulla on hyviä kokemuksia luomutuotteista. Harri Hakala Teksti: Elisa Niemi Luomun menestyksen tekijöitä Keski-Euroopassa Luomualaa on kehitetty erilaisilla keinoilla eri alueilla. Tanskaa on nostettu viime vuosina esimerkiksi Suomessa Mikko Rahtolan Luomutieto-raportin mukaisesti. Luomuliiton järjestämässä Luomupäivässä marraskuussa Urs Niggli, FiBL-tutkimuskeskuksen johtaja, esitteli Saksan, Itävallan ja Sveitsin luomun menestystekijöitä. Mitkä näistä voisi hyödyntää tehokkaammin Suomessa? Vähittäiskaupat, myös halpaketjut, edistävät luomuruoan myyntiä Itävallassa. Sveitsissä kauppojen luomukilpailuun on lähiaikoina selkeästi lähtenyt ensimmäisen edelläkävijän vierelle toinenkin ketju. Saksassa taas on selkeästi nähtävissä luomuun erikoistuneita kauppaketjuja. Kaikissa näissä maissa maatalouden ympäristöohjelma on hyödyttänyt myös luomua. Lisäksi toimivat omat luomumaatalouden kehittämisohjelmat. Luomuviljelijäjärjestöt Bio Austria, Bio Suisse ja Saksassa Bioland sekä BÖWL ovat poliittisesti aktiivisia. Itävallassa pientilojen EU-strategia on myös edistänyt luomutuotantoa. Lisäksi ekomatkailu ja alueellinen voimaannuttaminen ovat tukeneet luomuyrittäjyyttä. Kansallisesta ruoan menekinedistämiskampanjasta on tullut muun muassa slogan Itävalta = EU:n luomuruokakauppa. Saksassa kansallinen luomumerkki Biosiegel ja Sveitsissä Bio Suisse ovat olleet merkittäviä tekijöitä vahvan luomubrändin luomisessa. Urs Niggli nostaa esille, miten luomua on edistetty eri alueilla ja miksi edistäminen kannattaa. FiBL viestii luomun vahvuuksista Erityisesti FiBL-tutkimuskeskuksen perustamismaassa Sveitsissä näkyy luomututkimuksen vahva asema ja myös neuvonta on saatu toimimaan tehokkaasti. Urs Niggli käy aktiivisesti puhumassa erilaisissa tilaisuuksissa ja listaa luomun vahvuuksia uskottavasti: Luomu on tehokas ruoan tuottaja vähäisin ulkopuolisin panoksin, hyvä ravinteidenkierrättäjä, palkokasvien hyödyntäjä, maan viljavuuden parantaja ja innovatiivinen ei-kemiallisten menetelmien hyödyntäjä. Luomutiloilla on tutkimuksien mukaan enemmän lajimonimuotoisuutta ja maatilaympäristön lisäksi myös luomutilat hyötyvät tästä. Nigglin mukaan luomu on myös hyvä tiedon soveltamisessa paikallisiin olosuhteisiin sekä lisäarvon tuottamisessa ruokaketjussa. Luomu on paljon enemmän kuin etuoikeutettuja kuluttajia, tiivistää Niggli. 12 Luomulehti 6/2011 Luomulehti 6/

8 Luomuliiton varapuheenjohtaja Jukka Lassila ojentaa Vuoden Luomuyritys diplomin Kiven Säästöpossun Reetta Kivelle ja Timo Kolille. sa painiville tavanomaisille sikafarmareille, sanovat Reetta Kivi ja Timo Koli hakiessaan Vuoden Luomuyritys -palkinnon Luomupäivän päätteeksi. Kotoisella rehulla Tilan luomusiat kasvavat porsaasta teurastuskokoisiksi 7 8 kuukauden aikana, josta kahdeksasta kymmeneen viikkoa porsaana ja loppuajan lihotussiat kasvavat isoissa kuivikepohjakarsinoissa. Ruoakseen luomusiat saavat omalla tilalla tuotettua rehua, johon laitetaan vehnää, ohraa, kauraa, hernettä ja härkäpapua. Seosta täydennetään tarpeen mukaan luomutuotantoon sopivalla kivennäisseoksella ja rypsipuristeella. Kuivikepohja perustetaan turpeen ja sahanpurun seoksesta ja sen jälkeen kuivikkeena käytetään olkea. Oljet ovat sioille tärkeitä, ne syövät sitä, leikkivät sen kanssa ja lopuksi se jää kuivikepohjan pintaan ja pitää siat puhtaina. Oljet annetaan karsinoihin suurina paaleina, joista siat repivät olkea tarpeen mukaan. Sulan kelin aikana siat pääsevät ulkotarhaan, mutta talvipakkasilla ne oleskelevat vain sisätiloissa. Kiven Säästöpossun sioista osa kasvatetaan oman tilan luomuemakkojen porsaista, jatkossa osa on Himbergin tilalla tuotettuja luomuporsaita. Kaksi kuukautta pidempi lihasian elämä luomutuotannossa verrattuna tavanomaisesti tuotettuihin johtuu muun muassa ei-intensiivisestä ruokinnasta, suuremmista kasvatustiloista ja lisääntyneestä liikunnasta. Urheilevat siat käyttävät enemmän ruokaa elämiseen kuin vain pienissä karsinoissa oleilevat. Ruokinta perustuu pelkästään kotoiseen rehuun. Kiven Säästöpossun sioille ei tarjota soijaa eikä kalajauhoa. Kiven Säästöpossussa kinkkuhotelli Näin joulun alla ihmiset varautuvat joulujuhliin ja haluavat tarjota vierailleen vain parasta. Kiven Säästöpossustakin kysellään joulukinkkuja marraskuun alusta lähtien kiihtyvällä tahdilla, vaikka tilan nettisivujen mukaan tilalta myydään sianlihaa vain joko noin 40 kilon sianpuolikkaina tai 20 kilon possukassina, kertoo Reetta Kivi. Tilan tavoitteena on mahdollisimman tasainen tuotanto ympäri vuoden. Asiakkaita pyritään kuitenkin palvelemaan mahdollisimman hyvin. Tila tarjoaa asiakkailleen muun muassa niin sanottua kinkkuhotellipalvelua, jos kotipakastimeen ei kinkku sovi ja se halutaan säästää jouluksi. Tuoreen puolikkaan voi ostaa hyvissä ajoin ennen joulua ja noutaa kotiinsa pakastettavaksi tai heti käytettäväksi, mutta jättää kinkun kinkkuhotelliin odottamaan joulua. Tämän vuoden teurassiat on jo kaikki varattu, mutta ensi vuodelle voi tehdä varauksia luomusianlihasta. Tuleeko kinkkuhotellista siis nimi Säästöpossu? Ei todellakaan! Tilateurastamo Kiven Säästöpossu on toiminut 20 vuotta ja pakkasvarasto rakennettiin vasta Nimi on aikanaan teurastamon avajaisissa erään asiakkaan keksimä, kertoo Kivi. Kirjoittajista Jukka Kivelä toimii Beras-hankkeessa ja Elisa Niemi Luomuliitossa. Teksti: Jukka Kivelä ja Elisa Niemi Kuva: Anne Hytönen Vuoden Luomuyritys 2011 Kiven Säästöpossu Luomuliitto valitsi Kiven Säästöpossun Vuoden Luomuyritykseksi. Luomu tarvitsee edelläkävijöitä, jotka osaavat myös tuoda esiin, mitä luomutuotanto on ja mihin siinä pyritään. Karkkilalainen Kiven Säästöpossu pitää sisällään niin sianlihan tuotantotilan kuin myös tilateurastamon. Kaikki liha myydään suoramyyntinä tilalta. Kesällä possut ovat ulkotarhassa ja asiakkaat voivat katsella niitä samalla kun käyvät ostamassa lihaa. Nämä possut eivät joudu kärsimään pitkistä kuljetusmatkoista, matkaa sikalasta teurastamoon on parikymmentä metriä. Myytävä liha on varmasti tuoretta, koska sikoja teurastetaan tilausten perusteella, todetaan yrityksen nettisivuilla. Kiven Säästöpossun uusi sikala valmistui vuonna Muun muassa vuoden 2011 aikana on voitu havaita, että luomusiantuotanto kiinnostaa yhä useampia ja kysyntää on paljon. Niin paljon, ettei siihen aina pystytä vastaamaan niin nopeasti kuin asiakkaat haluaisivat. Luomusianlihantuotanto on haastavaa työtä. Vaativuudestaan huolimatta se saattaisi olla ratkaisu joillekin vaikeuksis- 14 Luomulehti 6/2011

9 BERAS Baltic Ecological Recycling Agriculture and Society = Itämeren alueen ekologisesti kierrättävä maatalous ja yhteiskunta Teksti: Jukka Kivelä Kuvat: Kim Westerling Joutilaat emakot ovat pihatossa, jossa on myös päivänvaloa. tetaan heti säiden salliessa. Olkikuivikkeiden käyttöä on hieman lisätty ja toisaalta sahanpurun käyttöä vähennetty. Joutilaat emakot olivat jo ennestään kuivikepohjapihatossa noin 20 eläimen ryhmissä, vain ulkoilumahdollisuus puuttui. Toisaalta jo yli 30 vuotta käytössä ollut sikala alkaa kaivata jo peruskorjausta. Jos sikala olisi vaatinut suuria muutoksia heti siirtymävaiheessa, ei Timo Himberg olisi lähtenyt siirtämään porsastuotantoaan luomuun. Koska koko tuotanto- ja markkinointijärjestelmä muuttuu, olisivat riskit olleet liian suuria. BERAS-hankkeen ytimenä ravinteita tehokkaasti kierrättävät maatilat Ravinteita kierrättävän ERA -tilan tavoitteena ovat monipuolinen viljelykierto, peltoalaan suhteutettu eläinmäärä, rehuomavaraisuus ja tehokas lannan ravinteiden käyttö. ERAtilat voivat rakentua myös tilayhteistyön varaan. Koko Itämeren alueen kattavassa Beras -hankkeessa on Suomesta mukana yhdeksän ERA-tilaa. Tiloilla seurataan aktiivisesti erilaisten viljelytoimenpiteiden vaikutusta ravinteiden käyttöön. Tärkeimpänä menetelmänä käytetään Rehun tuotanto ja hankkiminen Suurimpia ongelmia siirtymävaiheessa ovatkin olleet pienet sadot viljelykasveista, ostorehun saatavuus ja sen hinta sekä liian pieni peltomäärä suhteessa eläinmäärään. Emakkomäärää onkin vähennetty noin 50 emakkoon, tilan viljelyssä olevia 33 ha peltojen viljelyä on tehostettu ja tehty lähitilan kanssa sopimus hernekauran tuotannosta 15 ha alalta. Timo on laskenut että vilja- ja palkoviljarehurehuun. Myös pelkän rypsirouheen ostaminen kiinnostaisi, mutta sitä on ollut huonosti tarjolla. Yhteensä tällainen 50 emakon emakkosikala tarvitsisi noin 60 ha peltoa, jotta se voisi olla omavarainen rehujen suhteen. Timo Himbergin tilan läheisyydes- MTT:n tutkija Pentti Seurin kehittämää primääriravinnetaselaskelmaa, jota verrataan muihin ravinnetaseisiin. Taseiden avulla hankkeessa arvioidaan myös kierrättävän luomuviljelyn vesistövaikutuksia. Himbergin tilalta lasketaan satomäärät, rehuissa annetut ja lannan sisältämä ravinnemäärä ja biologinen typensidonta. Näin saadaan selville, kuinka tehokkaasti ravinteet käytetään ja miten viljelyä ja rehunkäyttöä voisi vielä tehostaa. Tällä hetkellä luomuporsaiden kysyntä näyttää hyvältä ja jos rehut vain riittävät, tulee luomuporsastuotannosta piakkoin tilan päätuotantosuunta. Tämän vuoden lokakuun alussa lähti välitykseen tilan ensimmäiset 30 luomuvälitysporsasta 10 viikon ikäisinä. Odotukset uuden tuotantotavan suhteen ovat korkealla. Luomuporsastuotantotilasta kierrättävä luomutila Himbergin tila siirtyi luomuun ja tuottaa nyt porsaita Kiven Säästöpossulle. Ravinteiden kierrätys on BERAS-tilan tuotannon perusta. Timo Himbergin porsastuotantotila on siirtynyt luomuporsaiden tuotantoon 2010 alkaneen siirtymävaiheen jälkeen. Todellisuudessa siirtymävaihe luomutuotantoon tulee vielä jatkumaan useiden vuosien ajan. Ensin siirtyivät pellot luomuun, sitten piti hankkia luomurehua sioille ympäri Suomea. Nyt on vuorossa ikkunoiden suurentaminen vastaamaan luomukotieläintuotannon ehtoja ja seuraavaksi joutilaiden emakkojen ulkotarhan rakentaminen ja lantalan remontti. Kun kaikki luomutuotannon vaatimat muutokset on saatu tehtyä ja pellotkin ovat hyvässä luomukunnossa ja yhteistyö naapuritilan kanssa päässyt hyvään vauhtiin, tuottaa Suomusjärveläinen luomutila noin luomuporsasta kasvatettavaksi luomusikatiloilla vaikka paljon kaivatuiksi luomukinkuiksi. Tila liittyi kesällä 2011 BERAS-hankkeeseen, jossa seurataan ravinteiden kierrätyksen tehokkuutta. Yhteistyöstä apua siirtymävaiheeseen Timo Himbergin tilalla on tuotettu porsaita jo 1970-luvulta lähtien. Sikalassa on tilaa noin 70 emakolle tavanomaisessa tuotannossa. Sen kokoinen tuotanto ei enää 2010 vuonna ollut kannattavaa ja porsaiden myymisessä oli usein ongelmia ja ne kasvoivat tilalla aivan liian suuriksi. Koska luomupossuilla tuntui olevan kysyntää, kuten luomusianlihallakin, päätti Timo Himberg ottaa riskin ja siirtää koko tilan luomutuotantoon. Koska tilalla ei ollut kokemusta eikä tietoa luomuviljelyn asettamista vaatimuksista, siirtymävaiheen suunnittelussa turvauduttiin neuvontapalveluihin. Luomuviljelyn viljelykierron ja ravinnetalouden suunnitteli ProAgrian Esa Partanen ja luomuemakoiden ja kasvien porsaiden ruokintasuunnitelman teki MTT:n tutkija Kirsti Partanen. Luomueläintuotantosuunnitelma ja rehun hankinta sekä käsittely on suunniteltu itse. Tilan oma kuivuri ja sikalan yhteydessä olevat varastosiilot tarjosivat hyvät edellytykset sekoittaa myös luomurehua. Seosrehut valmistaa tilalle kerran kuussa tuleva luomuhyväksytty rahtimylläri. Siirtymistä helpotti huomattavasti se että Kiven Säästöpossun tila Karkkilasta tarjoutui ostamaan kaikki tuotetut porsaat. Näin porsaitten markkinointiongelmakin ratkesi helposti heti ensimmäisellä yhteydenotolla. Hyvät edellytykset helpottivat siirtymistä Sikalassa on ollut alun perin jo käytössä suurehkot porsituskarsinat ilman emakkohäkkejä, joten porsitustiloihin ei tarvinnut tehdä suuria muutoksia. Ikkunapinta-ala täytyy lisätä nykyisestä kaksinkertaiseksi, että porsitussikala täyttää luomuvaatimukset. Lantalan laajennus ja joutilaiden emakkojen ulkoilutarha toteu- jen tuottamiseen tarvittaisiin noin 35 ha peltoa, jos satotaso olisi 3000 kiloa hehtaarilta. Lisäksi tarvittaisiin viljelykiertoa varten noin 15 ha apilanurmelle, josta voisi korjata yhden sadon apilasäilörehuksi, jota tarjotaan kantaville emakoille rehuksi. Tämän alueen lisäksi tarvitaan vielä noin 10 ha alue rypsiä, jos sen satotaso olisi noin 1000 kiloa hehtaarilta. Rypsi on tarkoitus ostaa jatkossakin. Rypsin siemenistä puristetaan öljy erilleen, jota annetaan energiarehuna imettäville emakoille ja jäljelle jäävä rouhe sekoitetaan valkuaistäydennyksenä seostä ei ole tarjolle kohtuuhintaan peltoa, joten rehuntarpeen hoitaminen on tarkoitus hoitaa tekemällä yhteistyötä muutamien lähellä sijaitsevien tilojen kanssa, joilta sato voidaan ostaa suoraan pellolta tilalle kuivatettavaksi. Hiesusavisten, yksipuolisessa viljanviljelyssä, olleiden peltojen kunnostus luomutuotantoon näyttää vain vievän aikaa, vaikka sianlantaa onkin käytetty peltojen lannoitukseen koko ajan. Maan rakenne korjaantuu vasta apilanviljelyn myötä, mutta toisaalta koko ajan pitää tuottaa myös viljaa rehuksi sioille. Paljon purua sisältävää lantaa kompostoidaan peitteen alla ennen levitystä pellolle -pitkään, vähintään vuoden ajan. Sianlihan tuotannon kehittämistarpeita Timo Himbergin mielestä olisi tärkeää, että kotoisten luomurehujen markkinointia tehostettaisiin niin että tilat voisivat helpommin käydä kauppaa keskenään. Ohran ja valkuaiskasvien saatavuus on ollut suurin ongelma luomuemakoiden rehustusta suunniteltaessa. Esimerkiksi härkäpavun viljely epäonnistui viime kesänä kuivuuden ja helteen takia. Nettikauppapaikka helpottaisi pientenkin erien myyntiä, jos se olisi sellainen että viljelijät voisivat jättää sinne ilmoituksensa, siitä kuka haluaa ostaa ja kuka myydä erilaisia rehueriä. Lisäksi erilaisten valkuaispitoisten elintarviketeollisuuden sivutuotteiden käyttöä voisi helpottaa. Himbergin tilalla on kokeiltu rehuna okaraa, jota muodostuu luomutofun valmistuksen sivutuotteena. Mutta sitä ei voi käyttää luomurehuna, koska luomutofun valmistaja ei ole rekisteröitynyt rehunvalmistajaksi. Tällä hetkellä valkuaispitoinen okara menee kaatopaikalle. Urakointipalveluja tila myös kaipaisi lisää. Esimerkiksi lietelannan ja kuivalannan levityksen tekeminen kesällä muiden kiireiden keskellä vie aikaa tärkeämmiltä töiltä. Urakoitsija voisi hankkia paremmat laitteet ja hoitaa työt tehokkaammin kuin jos jokaisen tilan pitää hoitaa tällaiset työt itse. 16 Luomulehti 6/2011 Luomulehti 6/

10 Kirsi Laamasen (vas.) apuna liikkeessä häärivät luottoystävät ja työntekijät Katri Lagus, Riitta Flekander ja Petri Lagus. Teksti ja kuvat: Taru Schroderus Kaupan perustamisessa jännittävimpiä vaiheita oli rahoituksen hankkiminen, jonka järjesteleminen vaati aikaa ja pitkäjänteisyyttä, toteaa Kirsi Laamanen. Luomukaupan perustaminen: Kärköläläisen Kirsi Laamasen haaveet omasta luomukaupasta kävivät marraskuun alussa toteen, kun Luomumarket Tähkä avasi ovensa Lahdessa upouudessa Kauppakeskus Karismassa. Pohdin jo vuosia sitten luomukahvilan perustamista kotipaikkakunnalleni Kärkölään ja kävin katsomassa sieltä liikepaikkaakin. Onneksi ne ajatukset kariutuivat, koska siellä olisin melko varmasti saanut olla ihan yksin aamusta iltaan, Luomumarket Tähkän kauppias Kirsi Laamanen naurahtaa. Äitiys innosti yrittäjyyteen Haaveilin omasta luomukapasta pitkään ja nyt se on vihdoin totta, Laamanen sanoi muutama päivä ennen avajaisia täyttäessään luomumarketin hyllyjä. Tie kauppiaaksi vaati huolellista suunnittelua ja pitkää pinnaa. Pyörät lähtivät pyörimään, kun Kirsin nyt 2,5 -vuotias tytär ilmoitti tulostaan. Olin työskennellyt rakennusalalla 20 vuotta ja reissannut työni puolesta toista sataa päivää vuodessa. Ajattelin, että toisen lapsen synnyttyä pitkät päivät ja jatkuva autossa istuminen saavat riittää. Äitiysloma toi tulleessaan kaipaamani hengähdystauon työstä sekä mahdollisuuden hoidella yrittäjyyden edellyttämiä paperihommia ja rahoitusta kuntoon. Hyvä kauppapaikka tärkeintä Koska hyvä kauppapaikka oli Kirsin mielestä liikkeen menestyksen kannalta tärkeintä, hän kiinnostui heti kuulleessaan Lahteen suunnitteilla olleesta uudesta liikekeskuksesta. En osannut paikallistaa, missä Karisto on, ennen kuin kävin täällä ajelemassa. Kun näin kauppakeskuksen suunnitelmat, varasin liikepaikan melkein heti, vaikka yrityksen rahoituskaan ei ollut vielä aivan varmaa. Nyt olo tuntuu vahvalta, sillä kauppapaikka on kerrassaan yllättävän helppoa mutta työlästä mainio, Laamanen myhäilee. Edes Lahden suurimman Citymarketin sijoittuminen Luomumarketin naapuriin ei hirvittänyt tulevaa yrittäjää. Soitin Keskoon henkilölle, joka vastasi kauppakeskukseen liittyvistä asioista ja kysyin, voinko perustaa oman kauppani Citymarketin viereen. Aluksi sieltä vähän naureskeltiin, että ihan elintarvikekaupanko meinasit laittaa pystyyn ja vielä samaan kauppakeskukseen, mutta kun kerroin, että kyseessä on luomukauppa, sille näytettiin vihreää valoa. Citymarketista saa yhtä sun toista, mutta meiltä vain luomuelintarvikkeita. Jos tuotteella ei ole luomusertifiointia, se ei ole valikoimassamme, Laamanen linjaa. Sata ja tuhat asiaa Oman yrityksen perustaminen ensimmäisistä neuvotteluista ELY-keskuksessa kaupan avajaisiin vei Kirsiltä vajaat kaksi vuotta. Hankkeen jännittävimpiä vaiheita oli rahoitus, jonka järjesteleminen vaati aikaa ja pitkäjänteisyyttä. Minulla oli vähän omaisuutta pieni mökki joten tiesin, että realisoimalla sen pääsen jollakin tavalla alkuun, jos pankista tai Finnveralta ei irtoa lainaa. Niin ei kuitenkaan tarvinnut tehdä, sillä loppujen lopuksi sain hakemani rahoituksen molemmilta tahoilta. Rakentamani kivimökki sekä liiketoiminnan suunnitelmat riittivät heille lainojen vakuudeksi. Todellinen työ alkoi Kirsin mukaan vasta rahoituksen ratkettua. Kaupan rakenteiden ja tuotevalikoiman suunnittelu, työntekijöiden rekrytoiminen sekä markkinoinnin ja monen muun päällekkäisen asian hoitaminen ovat vaatineet Kirsiltä lehmän hermoja ja ympäripyöreitä työpäiviä. Ystävät apuna Onneksi sain työntekijöikseni ystäväni, Katri ja Petri Laguksen, jotka ovat toimineet luomun parissa jo pitkään. Myös myymälänhoitajana toimiva Riitta Flekander on ystäväni, jolla on pitkä kokemus kaupan alalta. Heidän lisäkseen rekrytoin työvoimatoimiston kautta kaksi kokopäiväistä työntekijää. Rakennusalan ammattilaisena Laamanen teki itse lähestulkoon kaikki kaupan sisustamiseen ja rakentamiseen liittyvät työt. Kaupan ekohenkisyys huokuu tuotevalikoiman lisäksi sisustuksesta, jossa on hyödynnetty mahdollisimman paljon kierrätettyjä materiaaleja sekä luonnonmukaisia pinnoitteita. Kauppansa hyllyille kauppias on valinnut runsaasti lähituottajien luomu- sekä biodynaamisesti kasvatettuja tuotteita: sipulia, lanttua, perunaa, porkkanaa, punajuuria, selleriä, purjoa, kaalia, omenoita ja leivonnaisia. Niiden lisäksi valikoimassa on pitkä liuta teollisesti valmistettuja luomuelintarvikkeita. Kaupan sisäänkäynnin yhteydessä palvelevasta take away Delistä saa tuoreita ja luomulaatuisia leivonnaisia, salaatteja ja smoothieita. Ajatuksenani on, että asiakas saa täältä kaikki tarvitsemansa peruselintarvikkeet luomuna. Tähkän tuotevalikoima täydentyy vielä avajaisten jälkeen ja pyrin toteuttamaan myös asiakkaiden toiveita mahdollisuuksien mukaan, Laamanen lupaa. Kirjoittaja on vapaa toimittaja. Puutarha-alan koulutusta Saaren kartanolla Puutarhatalouden perustutkinto, puutarhuri monimuotokoulutusta , haku päättyy puutarhatuotannon osaamisala, mahdollisuus painottua luomuviljelyyn Floristin ammattitutkinto monimuotokoulutusta , haku päättyy asiakaspalvelu ja markkinointi, kukkasidonta ja tilakoristelu, vihersisustus tai yrittäjyys Floristimestarin erikoisammattitutkinto monimuotokoulutusta, jossa jokaiseen osioon haetaan erikseen Tilasommittelumoduuli: koulutusaika , haku päättyy Sidontamoduuli: koulutusaika: , haku päättyy Viljelypuutarhurin ammattitutkinto monimuotokoulutusta , haku päättyy Keuda Mäntsälä Saaren kartano Paroninkuja Saarentaus Luomulehti 6/2011 Luomulehti 6/

11 Kokeilusta käytäntöön Kasvukausikatsaus Kokeiluista käytännöksisarjassa kaksi innovatiivistä viljelijää kertovat viljelymenetelmäkokeiluistaan. Kommentoi tai kysy lisää viljelijöiltä: 3 Kokeiluista käytännöksi-sarja päätetään viljelijöiden kuvakatsaukseen kuluneesta kasvukaudesta. Minkälaisia tuloksia kokeilut ovat tuottaneet Kilpiän ja Tyynelän tiloilla? Tällä kertaa fokuksessa ovat aluskasvit ja kasvipeitteisyys. Maan biologian kannalta on keskeistä, että läsnä on yhteyttäviä kasveja juurieritteineen. Lisäksi aluskasvit hoitavat rikkakasvien torjuntaa, muokkaavat juurillaan maata ja estävät tehokkaasti sadepisaroiden iskeytymisen aiheuttamaa eroosiota. 1 Keväällä 2010 rapsin aluskasviksi kylvetty valkoapila on selvinnyt elinvoimaisena muokkauksista huolimatta ja toimi erinomaisena aluskasvina kauralle tänä vuonna. Vasemmalla kasvusto ennen puintia ja oikealla kevytmuokkauksen jälkeen lokakuun alussa kuvattuna. Teksti ja kuvat: Juuso Joona Kun syysmuokkaus toteutetaan välittömästi sadonkorjuun jälkeen kevytmuokkaimella, muodostavat puintitappiojyvät kelpo kerääjäkasvuston. Tyynelässä puimuri säädetään siten, että kevyet jyvät päätyvät peltoon kerääjäkasvuston siemeneksi sen sijaan, että niillä kuormitettaisiin jatkokäsittelyketjua. Vasemmalla kevätvehnää ja oikealla härkäpapua syyskuun lopulla kuvattuna. Teksti ja kuvat: Juuso Joona 4 Heinäkuussa täryjankkurilla syväkuohkeutettu viherlannoitusnurmi kärsi hieman kuivuudesta kuohkeutuksen jälkeen mutta elpyi nopeasti elokuun sateiden myötä. Kuvassa vasen puoli on kuohkeuttamaton ja oikea kuohkeutettu. Teksti ja kuvat: Juuso Joona 2 5 Valkoapila sopi tattarin aluskasviksi erinomaisesti. Kolme kiloa valkoapilan siementä hehtaarille tuotti hieman liiankin tiheän aluskasvuston, mikä aiheutti kasvuston turhaa kasvua ylöspäin. Näin ollen siemenmäärää voisi vähentää kahteen kiloon. Tattarilla siementä oli 40 kg/ha, jota sen sijaan voi hieman lisätä tiheämmän kasvuston saavuttamiseksi. Paikoissa joissa tattari ei menestynyt esimerkiksi liian märkyyden tai tiiviin maan rakenteen takia, otti valkoapila hienosti tilan haltuunsa ehkäisten rikkakasvien kasvua ja parantaen maata. Teksti ja kuvat: Juuso Joona Tyynelän naapuritilalta täytyy esitellä onnistunut syysrypsi ja rapsikasvustojen perustaminen härkäpavun alle. Kylvö suoritettiin rikkaäestyksen yhteydessä härkäpavun ollessa noin kymmensenttistä. Koska kasvukauden alku oli Etelä-Karjalassa kuiva, jäi papu harvaksi ja öljykasvit pääsivät kasvamaan ehkä liikaakin. Näin ollen täytyi pavun alimmat palot jättää puimatta, jotta öljykasvit säästyisivät. Syysrypsi- ja rapsi roihahtivat kasvuun elokuun sateiden ja tuleentuneen papukasvuston läpi päässeen valon avulla. Öljykasvit vaikuttivat myös hyötyneen pavun sitomasta typestä. Kilpailu typestä voisi hyvänä papuvuonna olla eduksi pavun tasaisen ja aikaisen valmistumisen kannalta. Vasemmalla syysrypsi ja oikealla syysrapsi. Teksti ja kuvat: Juuso Joona 20 Luomulehti 6/2011 Luomulehti 6/

12 6 7 Lisää tietoa jankkuroinnista tulossa: Lisää Luomua! Tässä pellon biologia näyttää kyntensä. Härkäpavun puinnin aikaan aluskasvinurmi näytti harvalta, mutta ehti venähtää muutamassa viikossa 40 cm korkuiseksi matoksi. Yksivuotisella italian raiheinällä on erinomainen kasvukyky etenkin syksyllä, jolloin monivuotiset kasvit hidastuvat ja valmistautuvat talveen. Sen johdosta raiheinä tukahduttaa alleen useita ongelmarikkoja ja estää syysitoisten kasvien taimettumisen. Tämän lisäksi raiheinä sitoo ilmakehästä hiiltä, pidättää ravinteita ja parantaa maan rakennetta. Kuvassa tehtävä jankkurointi jättää suurimman osan kasvustosta vahingoittumaksi, joten nurmi jatkaa näiden ekosysteemipalveluiden tarjoamista pitkälle talveen. Teksti ja kuvat: Tuomas Mattila 8 Syväkuohkeutuksen jäljiltä tämä lohko ei ole enää tukipoliittisesti kasvipeitteinen, mutta onneksi todellisuudessa on toisin. Paljasta maanpintaa on näkyvillä alle 10 % muu on elävän paksun nurmimaton alla peitossa. (Maan todelliselle peitteisyydelle on helppo kolikkotesti : heitä kolikkoa 20 kertaa, laske montako kertaa kolikko jäi kasvin tai oljen päälle, joka kerta on 5 % maanpeitettä. Syysviljoilla peitteisyys on noin 20 %, suorakylvössä jopa 50 %, laitumilla ja nurmilla tätä korkeampi) Paksu nurmikasvusto suojaa maan pintaa paitsi vesieroosiolta, myös sään vaihteluilta ja pakkaselta. Lisäksi 24 cm syvyyteen kuohkeutettu pelto pysyy ilmavana ja lämpimänä vaikka sadetta tulisi useampi sata milliä. Talven lähestyessä pellon mikroilmasto on maan biologian kannalta lähes ihanteellinen: peitto on päällä mutta jalat pysyvät kuivina. Teksti ja kuvat: Tuomas Mattila Tässäkin kuvassa voisi olla musta ja märkä pelto. Sen sijaan Kilpiän vuohet laiduntavat kasvimaalle kylvetyssä aluskasviseoksessa juuresten sadonkorjuun jälkeen. Kasvimaalle kylvettiin viherlannoituspenkkeihin italian raiheinää, ruisvirnaa, hernettä ja kauraa. Valkoapilan annettiin kasvaa penkkien väleissä, josta se levisi sadonkorjuun jälkeen peittämään myös penkit. Kasvimaa toimiikin siis myöhäissyksyn laitumena, jolloin varsinaiset nurmet voivat levätä. Vuohet ovat valikoivia laiduntajia, ensimmäisenä suihin katoavat kukkivat kasvit, joten kyseessä on myös eritysen tehokas saunakukan torjunta. Teksti ja kuvat: Tuomas Mattila Vuosi lähenee loppuaan ja luomuviljakauppa käy vilkkaasti. Agrimarket ostaa: Luomukauraa Toimituspaikat Ylivieska, Iisalmi, Kuopio, Rauma Luomuvehnää Toimituspaikka Rauma Seosviljoja Toimituspaikka Kokemäki Luomuohraa Toimituspaikka Kokemäki Luomuhärkäpapua Toimituspaikka Kokemäki Luomurehuvehnää Toimituspaikka Kokemäki Kotieläintiloja ajatellen tuotevalikoimasta löytyvät valmiit luomurehuseokset suursäkkeihin pakattuna: Luomu Punaheltta -tiiviste kanoille ja ennakkotilausten mukaan Luomu Nasu -rehut sioille sekä Luomu Krono -tiiviste ja -täysrehu naudoille. Lisäksi Agrimarket ostaa ja myy luomurehuviljoja. Rauhallista joulunalusaikaa! Lisätietoja: Ostopäällikkö Terhi Kujala Puh terhi.kujala@agrimarket.fi sekä Agrimarketit kautta maan Luomulehti 6/2011

13 Ylängön tilan tinkimaidolla on erinomainen maine Itse keitetty punamultamaali maksoi murto-osan siitä, mitä kaupan maalit olisivat maksaneet. Ja seinässä itse tehty maali näyttää pysyvän huomattavasti tehdasvalmisteisia kauemmin. Ylängön tilalla tehdään latokuivattua väkiheinää vielä syyskuussakin. Heinä on kuivanut hyvin, vakuuttavat Anitta ja Ari Orava. Teksti ja kuvat: Visa Vilkuna Haukiputaan Jokikylässä Ylängön luomumaitotilaa pitävät Anitta ja Ari Orava saivat Vuoden Lähiruokateko palkinnon. Perusteluissa mainittiin tilan tehneet merkittävästi työtä maidon vähittäismyynnin eli tinkimaidon nykymuotoisen myynnin jatkumisen hyväksi. Suomalaisviranomaisilla tuntuu olevan kova halu saada tinkimaidolle kansallisella tasolla entistä tiukemmat säännökset ja monimutkaisemmat lupakäytännöt. Tämä siitä huolimatta, vaikka suomalaistiloilta myytyyn maitoon ei ole oikeastaan kohdistunut edes epidemiaepäilyjä. Tinkimaidon kohdalla maalaillaan herkästi uhkakuvia ja lietsotaan perus- teetonta pelkoa. Olisi mukava, että viranomaiset puhuisivat joskus käsittelemättömän maidon tervehdyttävistä ja suorastaan useita allergikkoja parantavista vaikutuksista, toivoo Anitta Orava. Lukuisat Ylängön tilan maitoasiakkaat ovat kertoneet vatsavaivojen vähentyneen ja häipyneen kokonaan, kun maito on ollut aitoa ja käsittelemätöntä tavaraa suoraan lehmän utareesta. Kuluttajat tuottajien tukena Ylängön tilan tinkimaitoasiakkaat ovat leikkimielisesti uhanneet jopa kapinalla, jos viranomaisten kaavailema tiukennus pannaan käytäntöön. Kuluttajat haluavat itse päättää mitä ruokaa ja mistä he ostavat. Siihen ei viranomaisilla luulisi olevan sanomista. Sekä Anitta että Ari ovat ilahtuneita kuluttajien kannanotoista ja tuen lupauksista. Tämän tyylisen kehityksen voimistumisesta on merkkejä muualtakin Suomesta. Kuluttajat ovat ymmärtäneet lähiruuan, luomun ja prosessoimattomien elintarvikkeiden todellisen arvon. Ylängön tinkimaitoa ei ole markkinoitu juuri missään. Mainion maidon maine on levinnyt puskaradion välityksellä ja tällä hetkellä noin viidennes tilan 24 -päisen karjan maidosta menee suoraan asiakkaille. Maitokauppa on auki arkisin aamulla ja illalla ja viikonloppuisin pelkästään illalla. Eli maitoa saa vuoden joka ikinen päivä. Hyvänmakuisen maidon salaisuus piilee osaksi myös rehustuksessa. Tilalla käytetään laidunta ja kuivaheinää, josta kerätään kaksi satoa. Väkirehuna on melassilla säilötty litistevilja. Pienen valkuaistäydennyksen on hoitanut Kinnusen mylly, jonka luomurypsi lienee pääosin romanialaista. Koko sen parikymmentä vuotta mitä me olemme luomumaitoa tuottaneet, luomuvalkuaisen ympärillä on käyty keskustelua. Hankkeista ja muusta touhuamisesta huolimatta tilanne ei ole oikeastaan muuttunut miksikään, harmittelee Ari Orava. Tasaista kasvua Tila on ollut Oravan suvun hallussa reilusti yli 200 vuotta. Ari ja Anitta ovat tul- leet isännöimään Arin mummolaa vuonna Tällöin tilalla oli alle 10 hehtaaria petoa. Nyt viljelyssä on vuokramaineen lähemmäs 70 hehtaaria ja reilun 20 hehtaarin raivio saadaan peltokuntoon näillä näkymin ensi kesäksi. Eihän tuota raiviota tukikelpoiseksi pelloksi saa, mutta mielestämme rehuomavaraisuus on luomutilalla sen verran tärkeä seikka, että päädyimme uuden viljelysmaan tekoon, perustelevat Anitta ja Ari. Luomuviljelyyn tila siirtyi jo vuonna Vanha parsinavetta laajennettiin ja muutettiin pihatoksi jo 15 vuotta sitten. Ari Oravan mukaan pienemmälläkin tilalla on mahdollisuudet menestyä, kun ei innostu liian isoihin investointeihin mahdollisten tukieurojen sokaisemana. Ylängön navettaremonttikin tehtiin pääosin omana työnä ja rakentamisessa käytettiin mahdollisimman paljon käytettyä rakennusmateriaalia. Karja on pääosin vuonna 1983 tilalle tulleiden neljän friisiläishiehon perua. Vajaan 9000 kilon keskituotoksella eläimet pysyvät hyvässä kunnossa, mistä kertoo myös tilan karjan valtakunnan tasoa huomattavasti koreampi keskipoikimakertojen määrä. Oravat ovat erittäin tyytyväisiä valitsemaansa rotuun. Luomulihaa pakastepakkauksissa Lihaa Ylängön tilalta myydään niin sanotusti rahtiteurastuksena tilauksesta. Eläimet teurastettiin aiemmin lähellä Oulussa, mutta nyt eläimet teurastetaan ja pakastepaloitellaan Kemissä. Pienin tilalta myytävä lihamäärä on puoli ruhoa, jonka asiakkaat näppärästi saavat perille kuljetettuna. Melko usein puolikkaan ruhon ostajana on muutaman ihmisen porukka tai ruokapiiri. Ylängön tilan viljelykierto jakautuu kahteen erilliseen osaan. Peltoviljelyssä kolmea nurmivuotta seuraa seosviljavuosi ja sen perään uusi nurmi perustetaan suojaviljan kanssa. Laitumien kohdalla kierrossa käytetään nelivuotista kiertoa. Tässä kahden laidunvuoden jälkeen on vuorossa yksivuotinen nurmi, joka varttuu sopivasti laidunnuskuntoon juhannuksen jälkeen. Seuraavana keväänä tälle lohkolle kylvetään laidunnurmiseos suojaviljan kanssa. Navetan kuivalanta käytetään kokonaan viljoille, nurmien tullessa toimeen vanhalla voimalla. Enemmänhän tässä luomussa on työtä tehtävä kuin tavanomaisessa viljelyssä. Mutta siinä kait se viehätys piileekin, kun saa koko ajan etsiä tietoa ja kuulostella muiden luomuviljelijöiden keksimiä ratkaisuja tilanpidon kannattavuuden parantamiseen. Sellaista yhteispelillä etenevää ja mielenkiintoista viljelyähän tämä luomu on, tunnustavat Anitta ja Ari Orava. Lihan kuljetukseen Ari Orava valmisti omalla kylmäkoneella varustetun kontin, joka sopii henkilöauton peräkärryyn. Rullilla oleva pohjalevy helpottaa kuormaamista ja purkamista. Pohjoispohjanmaalaisen Ylängön tilan maitokauppa on auki joka ikinen päivä vuodessa, lupaavat Ari ja Anitta Orava. Jokainen maitolitra on tarkasti merkitty pöytäkirjoihin ja vakuutena on vielä asiakkaan allekirjoitus. 24 Luomulehti 6/2011 Luomulehti 6/

14 Luomuliitto nostaa esille luomukaupat: Teksti ja kuvat: Heidi Hovi Laadukas, luomukas lähikauppa Kumpuoti Kumpuodin tarina Kesällä tuli täyteen kaksi vuotta siitä, kun Erja Salo ja monet muutkin kyläläiset kuulivat, että Kumpulan kyläkauppa aiotaan lopettaa. Yhteiskuntatieteilijän logiikalla Erja päätti lähteä pelastamaan kyläkaupan. Olihan hän kumpulalaisena ollut jo taistelemassa kyläkoulun puolesta ja uskoi Kumpu- Hyvästä tukusta huolimatta Kumpuoti ostaa monia tuotteita suoraan viljelijältä ja tuottajalta. lan yhteisön voimaan sekä elinvoimaiseen kylään. Erjan mielestä toimivassa kyläyhteisössä tulee olla palveluita, joissa yhteishenki syntyy. Kumpuoti on Erjan sydämen asia, ja kaupan pitäminen enemmänkin maailmanparannuskysymys kuin talouspäätös. Erja Salon mukaan paras tapa vaikuttaa maailmaan on kulutuspäätös: mitä ostat, mitä syöt, mitä ja miten laadukasta myyt, kuluttaa? mikä on paras tapa Luomun on oltava laatua Jos pienissä lähikaupoissa on luomua tarjolla, tulee sen olla laadukasta ja hinnoittelun maltillista, toteaa Erja Salo. Luomun on ehdottamasti oltava priimaa. Pikkukaupassa myydään puheen voimalla luomua. Ennakkoasenne, ikävä kyllä, pikkukauppoja kohtaan on, että ei siellä mitään ostettavaa ole. Kumpuoti haluaa olla tämän aatteen vastaikkuna. Kumpuoti vaihtoi hevitukkunsa Satotukkuun, koska tiesi, että siellä on tarjolla eniten luomua. Erja kokee, että luomutuotteen laadun on oltava vieläkin enemmän kohdallaan kuin tavanomaisen, sillä silloin kuluttaja löytää aivan ihanan maistuvan luomumaailman. Se ilahduttaa ja saa valitsemaan tuotteen uudelleenkin. Ongelmana luomun markkinoinnissa Erja kokee suuret marketit, jotka myyvät jo parhaat päivänsä nähneitä luomutuotteita, jolloin kuluttuja pettyy, kun hinta on korkeampi ja tuote kuitenkin huonolaatuinen. Luomulle tekee hallaa, kun luomuosaston tuotteiden määrä on kunnossa, mutta laatu pielessä. Erjasta on myös kiva käydä kauppaa, kun tietää viljelijän saavan kunnon hinnan tuotteestaan. Eli hyvästä tukusta huolimatta Kumpuoti ostaa monia tuotteita suoraan viljelijältä ja tuottajalta. Luomuna löytyvät perusjuurekset, hedelmistä vahva esitys, leivän päälle voi, juusto, tomaatti ja salaattituotteet. Lisäksi löytyvät luomuna liha, keksit, leivät, suklaa, jugurtit, maitotuotteet, kahvit, teet, mysli, karkit, sipsit ja vuodenaikaan kuuluvat erikoisuudet. Pienessä kaupassa myös hinnan on oltava kohdallaan. Luomutomaatit on hinnoiteltu hyvin alas, että jokainen voisi valita paremmanmakuisen luomun. Omalla hinnoittelulla voi vaikuttaa ostospäätökseen, ja välillä se menee hyväntekeväisyyden puolellekin. Luomutuotteiden hinnoissa ei Kumpuodissa ole luomuekstroja, sillä kauppias haluaa tarjota luomun sellaisena, että kaikki voivat sen valita. Pieni kauppa ei voi pitää rinnakkaistuotteita, joten Kumpuoti on valinnut muun muassa Reilun kaupan luomubanaanit. Kuluttaja on tämän hyväksynyt ja kiitellyt vielä paremmasta mausta. Onneksi Kumpulan alueen ihmiset ovat kiinnostuneita ruoan alkuperästä ja luomusta. Kumpuodissa toteutettiin kansainvälinen suzukiviuluperheiden konsertti keväällä Japanin katastrofiavun hyväksi. Kuvassa Robert, Johannes, Amos ja Elsa. Kumpuotiin on valittu laatu, luomu ja lähiruoka maustettuina hyvällä tunnelmalla ja oikeudenmukaisemman maailman toiveella. Usko palvelun renesanssiin: aidosti kivaa palvella ihmisiä Lähikaupassa ihmisiä tervehditään iloisesti ja myös palveleminen on kivaa. Kerran pieni poika kysyi: Voiko tälläisessa kaupassa tehdä ostoksia? Ajatuksena taisi olla, että kauppahan on pieni ja vanhantyylinen. Myös monilta muilta asiakkailta kuulee kommentin: onpa teillä erikoinen ja ihana kauppa! Erja haluaa tarjota juuri tällaisen elämyksen keskellä Helsinkiä. Kyläkauppa on lähellä ihmistä, se on kotoisa ja siellä saa kontaktin ihmisiin ja tuotteisiin sekä ideoihin, joita tuotteiden takana on. Lisäksi lähikaupan tulee olla valikoimaltaan uskottava ja laadukas. Kumpuodissa on vanhanajan hyvä kyläyhteisön kiireetön tunnelma. Asikkaiden kanssa puhutaan ruoan alkuperästä, keskustellaan arvoista sekä tuotteita voi lisäksi myös maistaa. Kumpuodissa järjestetään lasten tapahtumia ja välillä voi myös kuulla livenä Kumpuoti -kappaleen! Kumpuoti tarjoaa Helsingissä hyvää ruokaa ja hyvänolon kulttuuria! 26 Luomulehti 6/2011 Luomulehti 6/

15 Luomua opiskelemassa Heinäkuussa harattiin rikkakasveja talkoilla. tointimahdollisuudet, kastelu ja tuotteiden paikallinen kysyntä. Lajeja vajaalle hehtaarille valittiin kolmisenkymmentä. Opiskelijoiden omalle näytemaalle saatiin mahtumaan myös erikoisempia lajeja, kuten vihannesportulakkaa ja latva-artisokkaa. Toukokuun puolessa välissä päästiin puutarhalohkoa jyrsimään ja monelle opiskelijalle maanmuokkaus traktorilla oli ensikosketus todelliseen puutarhaviljelijän työhön. Samoin kasvihuoneen kehikon rakennus ja pystytys kartuttivat monen kädentaitoja. Luomuopiskelijoilla on usein korkea motivaatio ja hyvät perustiedot niistä ekologisista ja sosiaalisista tekijöistä, joiden takia luomuviljelyn lisääminen on asetettu yhteiskunnalliseksi tavoitteeksi niin Suomen kuin Euroopan Unionin toimesta. Sen sijaan, toisin kuin monilta tavanomaisiin koulutuksiin hakeutuvilta, heiltä saattaa kokonaan puuttua aikaisempi kokemus käytännön viljelytöistä, pohtii biodynaamisen yhdistyksen koulutusvastaavana opetustilan suunnitteluun ja toimintaan osallistunut Janne Länsipuro. Tällöin opetustila, jolla käytännön töitä tehdään aidossa ympäristössä, mutta yhdessä ja opastetusti on ihanteellinen paikka harjaannuttaa taitoja opintojen ensimmäisenä kasvukautena, jatkaa Länsipuro. Keväisten tihku kastelujärjestelmän asennuksen, muovikatteen levittämisen ja kylvöjen välissä ehdittiin myös havainnoimaan tilaa ympäröivää luontoa sekä tutustumaan biodynaamisen tilan elämäntapaan. Keskikesällä osa opiskelijoista kitki käsiharoilla puutarhalohkoa ja kävi kastelemassa näytemaataan. Sadonkorjuu huipentui opiskelijoiden suunnittelemaan ja järjestämään satojuhlaan tilalla syyskuun lopussa. Kasvukauden vaihtelevien työkokemusten lisäksi opiskelijat nauttivat tilan yhteisöllisyydestä sekä ilmapiiristä. Käytännön työ opettaa aina enemmän kuin kirjasta luettu ja yhdessä tekemällä mikä tahansa työ on mielekkäämpää. Tämä on ollut antoisa kokemus, joka antaa varmasti eväitä ja ideoita tulevaisuuteen luomuviljelijänä, tiivistää koko luomupuutarhuriopiskelijoiden tuntoja opetustilalta porvoolainen opiskelija Riitta Merilä. Kirjoittaja opiskelee Keski-Uudenmaan ammattiopiston Saaren kartanon yksikössä Mäntsälässä luomupuutarhuriksi. Uusi luomupuutarhurin tutkintoon johtava koulutus aloitetaan Lisätietoja: Teksti ja kuvat: Suvi Lehtonen Opetustilalta käytännön luomua Mäntsälän Keudan Saaren kartanon luomupuutarhuriopiskelijat pääsivät uudella opetustilalla harjoittelemaan luonnonmukaista avomaavihannesviljelyä kevätmuokkauksista syksyn sadonkorjuuseen. Biodynaaminen Heinolan tila Mäntsälän Nummisissa tarjosi aikuisopiskelijoille mahdollisuuden olla mukana kunnostamassa, kylvämässä ja hoitamassa vajaan heh- taarin kokoista Muijaniityn puutarhalohkoa toukokuusta lokakuun loppuun. Opiskelijat osallistuivat pellon kunnostustöihin, kylvöihin sekä käsin että koneella, istutuksiin ja viherlannoitukseen. Kesän aikana tutuksi tulivat myös tilan siirtymävaiheen viljelykierto 4,2 hehtaarin peltoalan siirtämiseksi puutarhatuotantoon. Tilalle pystytettiin myös opiskelijoiden itse suunnittelema ja rakentama muovikasvihuone. Opetustilan opiskelijoiden ohjauksesta ja toiminnasta vastasivat Muijaniityn puutarhuri-yrittäjä Kirsi Keltti ja Pirkko Okkonen biodynaamisesta yhdistyksestä. Osa koulutuksen markkinointiopetusta oli suunnitella ja perustaa tilalle vihannes-yrttinäytemaa, joka esiteltiin syksyllä opiskelijoiden järjestämän satojuhlan kahdelle sadalle kävijälle. Kevättöistä satojuhlaan Alkukevät ennen lumien sulamista mietittiin tulevien kasvien lajivalintoja ja ahkeroitiin koululla esikasvattamalla taimia uudelle opetustilalle. Lähtökohtina valinnoille olivat savinen maalaji, varas- Lokakuun luomuporkkanasatoa keräämässä luomupuutarhuriopiskelijat Rebecca Koskenniemi ja Kaisa Nuuttila. Katemuovin levitys antoi monelle opiskelijalle tarvittavaa traktorin ajokokemusta opetustilalla. Opiskelijat kylvämässä tarkkuuskylvökoneella punajuurta toukokuussa. Rikkakasvien liekityksen opettelua varten jokaisen opiskelijan tuli ensin suorittaa tulityökortti. Ennen rikkakasvien liekitystä seurataan varsinaisen viljelykasvin taimettumista. Tässä tutkitaan punajuuren itämistä. Luomupuutarhuriopiskelijoiden suunnittelema ja rakentaman kasvihuoneen harjakaiset. 28 Luomulehti 6/2011 Luomulehti 6/

16 Ammattikeittiöteemaisen Luomupäivän kunniaksi kilpailussa on ensi kertaa mukana myös ammattikeittiöille suunniteltujen tuotteiden sarja. Vuoden luomutuote 2011 Vuoden luomutuote 2010 Vuoden luomutuote 2009 Haluatteko luomu-uutuudellenne lisää näkyvyyttä? Juvan Muumaassa makumatkalaiset saivat tutustua luomunavettaan Heli Ahosen esittelemänä. Teksti ja kuvat: Anne Hytönen Ravintola Kampuksessakin luomutuotteiden määrää on lisätty tasaisesti. Mikkelissä tarjotaan luomuruokaa Kilpailu nostaa esille Suomen parhaat luomu-uutuudet. Voittajan valitsee asiantuntijaraati ja voittaja julkaistaan suurelle yleisölle Gastro-messuilla Luomupäivässä Luomutuotteiden käyttö ammattikeittiöissä on lisääntynyt tasaisesti. Ruralia-instituutin MAUKAS- ja ILME-hankkeiden järjestämällä Makumatkalla luomuun tutustuttiin eteläsavolaiseen luomutuotantoon ja pohdittiin samalla luomutuotteiden käyttöä julkisissa ammattikeittiöissä. Vuoden luomutuote 2008 Vuoden luomutuote 2007 Vuoden luomutuote 2006 Tuotteen tulee olla valmistettu Suomessa ja pääraaka-aineiden tulee olla alkuperältään suomalaisia. Tuote on tullut markkinoille jälkeen. Kilpailussa on kaksi sarjaa: kuluttajatuotteet ja ammattikeittiötuotteet. Tuotteen arvioinnin kriteereinä ovat maku, haju ja rakenne. Tuotepakkauksesta arvioidaan houkuttavuus, ulkonäkö, käytettävyys ja kierrätettävyys. Tuotteen kokonaisuudesta arvioidaan sen uutuusarvo, innovatiivisuus ja kaupallinen potentiaali. Vuoden 2011 voittajat olivat KKK-Vihanneksen Onnelliset Luomu Snack-kurkut ja Nokian panimon Keisari Luomu Pils. Osallistu mennessä: Lisätietoja: puh Mikkelissä luomutuotteita käytetään julkisissa ammattikeittiöissä ilahduttavan paljon. Useita luomutuotteita saa jo suurkeittiöpakkauksissa, osaa omasta maakunnasta vahvan luomutuotannon myötä. Ravintola Talli profiloituu yhä enemmän luomu- ja lähiruoan käyttöön, kertoo palvelupäällikkö Minna-Mari Mentula Mikkelin ammattikorkeakoulusta. Ravintola Talli on ainoa eteläsavolainen ravintola, jolla on Joutsenmerkki eli Pohjoismainen ympäristömerkki. 80 % elintarvikeostoistamme tulee merkin vaatimusten mukaisesti 500 km:n säteellä Mikkelistä, kertoo Mentula. Eteläsavolaisia näistä ostoista on 17,2 % ja luomuelintarvikkeita 1 %. Tulevaisuudessa on tarkoitus lisätä eteläsavolaisten lähiraaka-aineiden ja samalla luomuraakaaineiden ostomääriä. Esimerkiksi Beeffi Oy:n limousinelihan luomumerkintää on odotettu pitkään, toteaa Mentula. Myös tänä syksynä avatussa ravintola DeXissä käytetään luomutuotteita. Molemmat ravintolat ovat portaalla kolme ammattikeittiöiden Portaat Luomuun -ohjelmassa, ja Ravintola DeXin joutsenmerkkihaku on käynnissä. Sekä Tallin että DeXin keittiöissä käytetään pysyvästi noin kymmentä luomuraaka-ainetta. Muita luomutuotteita käytetään aina mahdollisuuksien mukaan. Päivittäisiä luomuraaka-aineita ovat esimerkiksi luomuruis- ja sämpyläjauho, luomupiimä, luomujogurtti, luomuhunaja, luomutee ja luomukaurahiutale. Näiden lisäksi Tallissa on tarjolla luomuviinejä Espanjasta. Tämän vuoden uutuusluomutuotteita ovat Santa Marian luomutimjami ja luomumustapippurirouhe. Nils Grotenfelt esitteli makumatkalaisille Juvan Luomu Oy:n toimintaa. Meijerissä valmistetaan luomujogurttia myös suurkeittiöille käytännöllisissä suurtalouspakkauksissa. Luomulehti 6/

17 Osatarjouksilla mukaan julkisiin hankintoihin Kruunu Herkun luomutuotesarjaan kuuluu luomuversioita tavallisista perustuotteista myös suurkeittiöille. 32 Luomulehti 6/2011 Myös Mikkelin kaupunki on ollut aktiivinen luomun ja paikallisten tuotteiden hyödyntämisessä. Mikkeli on uudistetussa Portaat luomuun -ohjelmassa ensimmäinen kaupunki, jonka kaikki yksiköt 28 keittiötä ja 36 toimituspistettä ovat mukana ohjelmassa. Keittiöt ovat portaalla II tai III asiakassegmentistä ja tuotteiden saatavuudesta riippuen. Erityisesti päiväkodeissa luomutuotteiden määrää pyritään lisäämään nykyisestä, kertoo kehityssuunnittelija Mia Hassinen Mikkelin ruoka- ja puhtauspalveluista. Luomutuotteiden käyttö on lisääntynyt myös kaupungin edustustarjoiluissa. Ruokapalvelujen säännöllisessä käytössä on tällä hetkellä kahdeksan luomutuotetta: luomupiimä, luomuhunaja, luomukasvisliemijauhe, luomukaurahiutale, luomuvehnäjauho, luomuruisjauho, luomuperuna ja luomukaali. Tämän lisäksi käytetään satunnaisesti luomuporkkanaa ja muita kasviksia sekä naudan luomulihaa ja Krunexin valmisaterioita. Tuotteiden valintaperusteena on ollut lähiluomu. Ostamme aina vähintään kotimaista luomua, jos eteläsavolaista luomutuotetta ei ole ollut saatavilla, painottaa Hassinen. Julkisten suurkeittiöiden hankintoja ohjataan hankintalain kautta. Mikkelin seudun hankintarenkaan tarjouspyynnössä on mahdollista antaa osatarjous muun muassa tuoretuotteiden osalta, jolloin myös pienet ja paikalliset toimijat voivat toimittaa tuotteita. Joissakin tuotteissa pyydetään tarjousta sekä tavanomaisesti tuotetusta tuotteesta että vastaavasta luomutuotteesta. Luomu voidaan sellaisenaan laittaa hankintakriteeriksi, toisin kuin lähiruoka, muistuttaa Hassinen. Luomu on kansainvälisesti määritelty tuotantotapa, lähiruoka tai -tuote sen sijaan ei. Vanhat tutut haasteet voitettavana Luomutuotteiden käytön haasteista Makumatkalla nousivat esiin vanhat tutut logistiikka, luomutuotteiden saatavuus, hinta ja hankintakäytänteet. Sekä Mentula että Hassinen näkevät haasteita erityisesti logistiikan kehittämisessä. Helpotusta voisi tuoda paikallinen luomu- ja lähiruokatukkuri, joka ottaisi vastaan asiakkaiden tilaukset, keräisi tuotteet alueen tuottajilta, esikäsittelisi ne ja jakelisi asiakkaille, ideoi Hassinen. Luomutuotteiden saatavuudessa on vielä ongelmia, mutta tilanne paranee koko ajan. Suurkeittiölle on tärkeää, että tuotteet saa niille soveltuvassa pakkauskoossa. Luomutuotteiden hankinta tukkuostojen kautta on myös parantunut, toteaa Mentula. Kunnat voivat helpottaa byrokratiaesteitä valitsemalla tarjousten pisteytyskriteeriksi luomuelintarvikkeen käyttämisen. Yrittäjän on puolestaan oltava aktiivinen tarjousten tekemisessä suurkeittiöille ja seurattava tarjouspyyntöjen määräaikoja. Määräraha antaa tiukat rajoitteet hankinnoille, ja siksi työhön tarvitaan myös päättäjien tukea. On muistettava, että euro ei ole ainut mittari esimerkiksi kouluruoan arvioimisessa. Ruoan laatu ja arvotekijät ovat asioita, joilla on pitkäkestoisia vaikutuksia lasten ja nuorten hyvinvointiin. MAUKAS Maakunnallista luomu- ja lähiruokaa yhteistyössä ammattikeittiöille -hanketta ja ILME Etelä-Savon pk-elintarvikeyritysten imagon parantaminen sekä lähi- ja luomutuotteiden menekin edistäminen -hanketta rahoittaa Etelä- Savon ELY-keskus Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta. Lisää paikallista pelivaraa Mikkelin yliopistokeskuksen kampuksella sijaitseva Ravintola Kampus on juuri pääsemässä kolmannelle portaalle Portaat Luomuun -ohjelmassa. Fazer Food Servicesin kaikkien Amicaravintoloiden tavoitteena on liittyä vuoden 2012 alusta ammattikeittiöiden Portaat luomuun -ohjelmaan. Tahtoa luomutuotteiden käyttöön kyllä on, mutta niiden hankinta ei aina ole yksinkertaista, kertoo ravintolaesimies Sari Siiskonen. Hankinnat tehdään pääsääntöisesti keskustukun kautta, ja luomutuotteet on tilattava kaksi viikkoa aikaisemmin. Luomutuotteiden saatavuus tukun kautta on jo parantunut, mutta usein tilauksen tuotteet jäävät saamatta. Tilanteen korjaamiseksi tarvittaisiin enemmän paikallista pelivaraa hankintoihin, toteaa Siiskonen. Hienoa, että luomu- ja lähiruokatuotteiden käyttöä edistetään nyt koko ketjun taholta. MASCHIO NINA 300 Kustannustehokas ratkaisu luomu- ja karjatiloille (sis. alv 23%) +toim.kulut Kompakti koko, laadukkaat osat ja yksinkertainen rakenne mahdollistavat vähäisen huollontarpeen Nurmen suora-/paikkauskylvöön, kylvömuokatuilla mailla viljalle, rapsille, herneelle ja pienten siementen pieniin kylvömääriin Saatavana myös 4 m malli Leikkuupään kelluntaominaisuus. Työleveys 257 cm, ulottuvuus 3,65 m, paino 1150 kg Leikkuupään kaksikerroksinen kotelonpaksuus 8 mm (2 x 4 mm) Jyrällä tapahtuva leikkuukorkeuden säätö - tarkka ja tasainen jälki Vakiovarusteena kouruterä vaihteleviin olosuhteisiin ja laajakulmanivelakseli 3 jousella toteutettu estekuormitussuojaus. MASCHIO GIRAFFONA 260 PIENNARMURSKAIN K-MAATALOUDESTA KONEET LUOMUTILALLE Leikkupään sivulla sijaitseva kulmavaihde parantaa koneen liikkumavaraa. MASCHIO Giraffa 210 SE Piennarmurskain vaihteleviin olosuhteisiin Työleveys 212 cm Vakiona kouruterät Paino 620 kg NETTOHINTA! 9.990,- Alk ,- (sis. alv 23%) +toim.kulut NETTOHINTA! 6.490,- (sis. alv 23%) +toim.kulut MASCHIO TIGRE Soveltuu niin sängen kuin kesantokasvuston murskaukseen. Työleveys 3m, leikkuukorkeus säädetään pyörillä Varusteltu kouruterillä ja kahdella kammion sisäisellä vastaterällä Voidaan siirtää 30 cm traktorin keskilinjasta sivuun kiinnityskehikkoa mek. liikuttamalla Alk. MASCHIO BISONTE 7.690,- (sis. alv 23%) +toim.kulut Kesantopelloille ja jättömaille Murskaa heinien ja ruohojen ohella vesakkoa jopa 6-7 cm läpimittaan saakka Voidaan kytkeä sekä traktorin etu- että takanostolaitteisiin kaksoissovitteen ansiosta Voimansiirto on toteutettu hihnoilla Työleveys 3 m, työsyv. säätö tukirullalla (2-port.) Vakiona kouruterä ja hydraulinen sivusiirto ELHO SideChopper 420 ja 460 Pro piennarmurskain Korkea etupää - nielee hyvin vesakonkin Avara poistopuoli ja tilava kammio - erittäin siisti työjälki Suuri ulottuvuus Pro 4,6 m traktorin keskilinjasta Elho 460 Pro:ssa törmäyssuoja hydr. laukaisulla Vakiona 1,3 kg:n vasaraterät, 2 x heittosuojat ELHO SC Tornado ketjumurskaimet 440 hydraulisella 1,8 m:n sivuttaissiirrolla ja 330 kiinteällä puomilla Työleveys 160cm, 13mm karkaistut ketjut Kuvien koneissa mahdollisesti nettohintatarjoukseen kuulumattomia lisävarusteita. Suoran kaupan nettohintatarjoukset (sis alv. 23%) ovat voimassa saakka tai niin kauan kuin varattu erä riittää. Alk ,- (sis. alv 23%) +toim.kulut K-MAATALOUS

18 HE-VA MUOKKAUS - JA KYLVÖKONEET LUOMUTILALLE LEMKEN PALUUAURAT JA KULTIVAATTORIT LUOMUTILALLE He-Va Seed-Weeder piensiemenkylvöäkeet, 4-12 m Nurmien kylvöön, hoitoharaamiseen, rikkaäestykseen sekä tarvittaessa täydennys- sekä paikkauskylvöön. Piikit 5 rivissä, säädettävissä 5 kulmaan Vapaasti kelluvat lohkot seuraavat maan pintaa tarkasti Varustettu pneumaattisella Multi-Seeder piensiemenkylvöyksiköllä ja maapyörällä Lisävarusteena saatavana He-Va Auto-Controller elektroninen hallintalaite. Puhaltimen ja syöttökelan On/Off kytkin on traktorin hytissä. Seed-Weeder 6 m Suoran kaupan NETTOHINTA! 9.990,- +toim.kulut HE-VA Sub-Tiller jankkuri He-Va Sub-Tiller pystyy työskentelemään aina 60 cm syvyyteen asti. 200 mm levyinen terä nostaa ja irrottaa maata, kun se on riittävän kuivaa. Terien vaihto on helppoa, sillä ne on kiinnitetty yhdellä pultilla. Terät voidaan helposti säätäää ajourien muokkausta varten rungon V-muodon ansiosta. Varustettu säädettävällä hydraulisella laukaisimella Hydraulinen syvyydensäätö Lemken VariOpal 7H -paluuaurat CS 40 sälesiipi Suomalaisiin olosuhteisiin suunniteltu terämalli Erityisesti suunniteltu tarttuville maalajille Rikkoo viilun tehokkaasti Kovametallipinnoitetut kärjet - 4-kertainen kulutuskestävyys! Vahva runkorakenne Avara rakenne, ojaskorkeus 80 ja teräväli 90 cm Kaikki liikkuvat nivelet varustettu vaihdettavilla holkeilla Vahva runkorakenne LEMKEN KRISTALL Kultivaattorien uusin sukupolvi Vakiona varustettu innovatiivisilla Tri Mix -terillä, erittäin tehokas muokkaus kolmessa eri vaiheessa Soveltuu sekä sänki- että kylvömuokkaukseen Tukeva mekaaninen laukaisulaite takaa häiriöttömän muokkauksen Tasauslautaset on integroitu kultivaattorin työsyvyydensäätöön Suoran kaupan nettohintatarjoukset (sis alv. 23%) ovat voimassa saakka tai niin kauan kuin varattu erä riittää. Hinnat eivät sisällä toimituskuluja. Kuvien koneissa mahdollisesti nettohintatarjoukseen kuulumattomia lisävarusteita. Sub-Tiller 2,5 m Alk ,- (sis. alv 23%) +toim.kulut HE-VA Grass-Roller HE-VA Grass-Roller on tarkoitettu nurmien erikoiskylvökoneeksi. 1-lohkoinen 2,9 m He-Va Grass-Roller kylvökone sopii ahtaisiin paikkoihin ja kulkee hyvinkin pienellä traktorilla 2-lohkoisena työleveydet ovat 4,5 m - 8 m Vesitäytteisen teräsjyrän läpimitta on 710 mm. Veden määrällä säädetään jyrän painoa Ainutlaatuinen lohkojen välinen painonsiirtojärjestelmä Vakiovarustukseen kuuluu sekä kaksirivinen pitkäpiikkinen hara sekä jousitettu etulata Kylvöyksikkönä toimii vakiona HE-VA Multi- Seeder 200 litraa siemensäiliöllä Puhallin toimii 12 voltin tasavirralla. Grass-Roller 2,9 m alk ,- (sis. alv 23%) +toim.kulut HE-VA Triple Tiller kultivaattorit Avara ja vankkarakenteinen Ainutlaatuinen piikki 455 kg laukaisuvoimalla Rungon korkeus 85 cm, piikkiväli 75 cm ja piikkiakseliväli 70 cm Työleveydet 3-5 m, T tai V-profiilijyrällä Terien pikavaihtosysteemi Triple Tiller 3 m kultivaattori, alk ,- (sis. alv 23%) +toim.kulut Lyömätön Optiquick työleveyden säätöjärjestelmä Hydraulisesti säädettävä työleveys cm Minimoi paluuauran vetovastuksen Hydrix -laukaisulaite Hydraulinen, kahdella herkkyystasolla Herkkyys säädettävissä traktorin hytistä ajon aikana Varmista rikkakasvien torjunta oikeilla paluuauran lisävarusteilla Esiaurat Esiaurojen merkitys korostuu luomuviljelyssä rikkakasvien ennakkotorjunnassa Tasaisempi kyntöjälki Tasaisempi kylvökerroksen kosteuspitoisuus erityisesti keväällä Lyömätön Optiquick työleveyden säätöjärjestelmä Hydrix -laukaisulaite POTILA OLKIÄES Potilan olkiäes rikkasiemenpankin vähentämiseen Puinnin jälkeen ajettaessa saadaan rikkasiemenet ja varisseet jyvät itämään pienentäen pellon rikkasiemenpankkia Levittää oljet tasaiseksi kerrokseksi edistäen olkien hajoamista 6 ja 8 m hinattavat mallit K-MAATALOUS

19 RAVINTEET KIERTOON TARKASTI Teksti: Olli Valtonen Kuvat: Visa Vilkuna DLG-testattua tarkkuutta ja laatua! Poikkeuslupa nautojen parressa pitoon loppuu luomutuotannossa 2013 vuoden päättyessä. Useammalla tilalla mietitään, mitä tehdä luvan loppumisen jälkeen? Pumppukuormaimella ja tehokkaalla multauslaitteella varustetut LIVAKKA LIETTEENLEVITYSVAUNUT Vaunutilavuudet 12,5 m 3-20 m 3 Livakka multain kaksoiskiekkovantailla ja Harso pystyjakajalla Hydraulinen vannaskohtainen jousitus takaa tasaisen ja tarkan levitystuloksen Livakka multaa lieteen tarkasti peltoon ja sijoittaa lannan ravinteet kasvien käyttöön Multainvaunuissa nyt uusi käyttäjäystävällinen ohjain helppokäyttötoiminnoin! Biologinen säilöntämestari Käytössä suomalaistiloilla jo yli 10 vuotta! Sisältää entsyymin ja kahta maitohappobakteerikantaa Maittava, sulava ja edullinen rehu hyvissä korjuuolosuhteissa Laskee nopeasti ph:n optimitasolle Sopii tuoreen ja esikuivatun rehun säilöntään sekä myös murskeviljan säilöntään (KTTK:n hyväksymä) Syövyttämätön ja turvallinen käyttää Hyväksytty luomutuotantoon Kovaan käyttöön suunnitellut saksalaiset TEBBE LEVITYSVAUNUT Vankka hitsattu lavarakenne Hardox pohjalevyllä Vahvat vaakarepijäkelat hienontavat materiaalin tehokkaasti Erilliset levitinlautaset neljällä heittosiivellä takaavat tasaisen, tarkan levityksen Vaunut ton kantavuudella Isommat vaunut saatavana myös erikoisvahvalla levylenkkiketjulla VAHVA Pro Varma happo myös vaikeisiin olosuhteisiin! Muurahaishappoa 80%, propionihappoa 2% Tuoreen ja esikuivatun nurmirehun säilöntään sekä murskeviljan säilöntään, vasikoiden hapanjuottoon ja sikojen liemirehun ph:n säätelyyn Tutkimusten mukaan orgaaniset hapot parantavat porsaiden ja lihasikojen kasvua ja rehuhyötysuhdetta Hyväksytty luomutuotantoon KNZ STANDARD NUOLUKIVI Puhdasta elintarvikesuolaa Jodia kasvuun ja kehitykseen Seleeniä parantamaan lisääntymiskykyä Erittäin hyvänmakuista Hyväksytty luomutuotantoon UUTUUS! Kuivalannan tarkkuuslevitykseen TRITON LEVITYSVAUNUT Peltokantavuudet 9,5 tn 12 tn ja 14,5 tn Kaksikelaisessa levittimessä käännettävät ja vaihdettavat kulutuspalat Isot 90 cm kolmisiipiset levitinlautaset - vaihdettavat levityssiivet Triton 95:ssä on kolmiketjuinen ja 120 ja 150TR -malleissa neliketjuinen pohjakuljetin Triton 95 ja 120 yhdet isot pyörät ja 150TR:ssä jousitettu teliakseli Ylös asti avautuva hydraulitoiminen peräportti Hivenlehtilannoite luomunurmelle ja luomuviljalle Runsaasti mangaania sisältävä lehtilannoite 1 litra Multiplea sisältää 608 g hivenravinteita Erittäin vahva hivenseos! Pieni vesi- ja käyttömäärän tarve Nopea imeytyminen ja sateenkesto Soveltuu erinomaisesti luomuviljelyyn Parresta pihattoon taminen ei ole ensimmäinen vaihtoehto useammalle tilalle. Mahdolliset muutokset täytyy puntaroida tilakohtaisesti mihin kannattaa investoida tai onko investointi ylipäätään järkevä tilan tuotannon kannalta. Vaihtoehto 1. Makuuhalli Yksi vaihtoehto on tehdä lehmille kestokuivikkeella oleva makuuhalli. Tässä vaihtoehdossa vanhoja parsia voi käyttää lypsyasemana. Makuuhalli voisi olla kylmäpihatto tyyppinen. Makuuhallin yhteyteen on hyvä tehdä erillinen ruokinta-alue, jossa on tiivispohjainen lantakäytävä ja joka on mahdollista puhdistaa päivittäin. Väkirehun anto voi tapahtua lypsyn yhteydessä parsinavetan puollelle tai erillisen väkirehukioskin kautta. Makuu alueen kuivitus tehdään oljella Pihattonavetan malleja on monia. Alle 30 eläinyksikköä saa vuoden 2013 jälkeenkin pitää parsinavetassa. Monella tilalla on vuonna 2010 tehty luomusopimus joka jatkuu asti. Suurin osa parsinavetta poikkeusta käyttävistä tiloista ovat siinä vaiheessa, että eläkeikään on aikaa alle 10 vuotta tai eläinten pidosta ollaan luopumassa siinä vaiheessa kun luomusopimus loppuu. Tätä taustaa vasten voi todeta, että uuden navetan rakentai turpeella. Olki on syytä silputa, jotta neste imeytyy paremmin kuivikkeeseen. Ainoa ongelma on kuivikeoljen kulutus: olkea pitää pystyä korjaamaan riittävästi varastoon. Mikäli olkia ei paalaa muovin sisään, on katollinen varasto lähes välttämätön pyöröpaaleille, mikäli haluaa käyttää kuivaa olkea. Vaihtoehto 2. Kombiparsi Parsien muuttaminen säädösten sallimaksi kombiparsiksi voi olla muutamille tiloille vaihtoehto. Kombiparressa eläin on vapaana karsina tyyppisessä parressa. Lietelantanavetoissa kombiparren teko on yleensä mahdollista lehmälle saadaan 6 neliömetriä tilaa aikaiseksi. Tämä kuitenkin vaatii, että parren leveys on vähintään 120 cm ja pituutta ruokintapöydältä takaseinään 5 m. Käytännössä tällöin nykyiset parsijaot menevät täysin uusiksi mikäli 5 metriä ei täyty. Toisaalta naudan osalta on parempi, että parren leveys on yli 130 cm eläimen liikkumatilan vuoksi. Kuivalanta navetan muutos on sitten vieläkin haastavampi, koska ruokintapöydän ja seinän väli jää usein noin 4,6 m. Tällöin eläinpaikkojen määrä laskee vääjäämättömästi useammalla lehmäpaikalla. Lisäksi osa parsista pitää kuitenkin jättää lypsypaikoiksi, jollei pysty rakentamaan erillistä lypsyasemaa. Vaihtoehto 3. Alle 30 eläinyksikköä Useammalla tilalla on täällä hetkellä valittuna vaihtoehto, että eläinmäärä lasketaan alle 30 ey 2013 vuoden lopussa. Tällöin ei tarvita tehdä mitään muutoksia rakennuksissa ja eläinmäärän lasku on käytännössä 2 5 lehmää. Kuitenkin tiloilla, joilla on lisäksi emolehmiä, tämä 30 ey sääntö jakaa mielipiteitä. Yleensä emojen olosuhteet täyttävät luomuehdot, mutta lypsylehmät ovat parressa. Se että emot ja lypsylehmät katsotaan samoiksi eläinlajeiksi aiheuttaa sen, että 30 ey sääntöä ei näillä tiloilla voi käyttää. Käytännössä tiloilla on menossa siirtymäkausi, jossa tuotanto siirtyy emolehmiin pikkuhiljaa. Näillä tiloilla maidontuotanto loppuu varmasti vuoden 2013 lopussa, koska investointeja ei enää haluta tehdä maitopuolelle. Luomumaito pulan vallitessa näiden navetoiden panos on kuitenkin tällä hetkellä tärkeä. Onko meillä tällä hetkellä kokonaisuutta ajatellen varaa tulkita ohjeita pilkulleen vai voidaanko vielä harkita asiaa? K-MAATALOUS Kirjoittaja toimii ProAgria Oulussa luomuneuvonnan vastaavana. Luomulehti 6/

20 Ulkomailta noja maassa on noin miljoona. van Deelen kertoo aloittaneensa aivan tyhjästä eli aikaisempaa kokemusta kanoista hänellä ei ollut. H & N Brown Nick- hybridiä olevat kanat on jaettu kahteen eri rakennukseen. Kaikissa eri ryhmissä on käytössä Vencomatic-merkkinen kerroslattiakanala. Kanat on jaettu luomusääntöjen vaatimaan 3000 yksilön ryhmään paitsi yhdessä ryhmässä jossa on vain 1000 kanaa. Kananuorikot laitetaan kanalaan 18 viikon iässä, jolloin nuorikoiden kunnioitusta herättävä rokotusohjelma on saatu vietyä läpi. Isäntä sanoo, että hän haluaa laittaa nuorikot sisään myöhään, jotta kanalassa olisi mahdollisimman vähän tyhjäkäyntiä. Kanoja munitetaan noin 77 viikon ikään saakka ja munantuotanto kanaa kohti on keskimäärin 305 munaa. Kaikki luomutuotantoon tulevat kanat on kasvatettu hollantilaisia nuorikkosääntöjä noudattaen. Sääntöjen mukaan kananpojilla pitää olla ikkunat ja orret ja niiden on päästävä ulos viimeistään kahdeksan viikon ikäisinä ympäri vuoden. kanssa. Osalla tuottajista munista saatava hinta on sidottu rehun hinnan vaihteluun. Tuottajille maksettavissa hinnoissa esiintyy hänen mukaansa suurta vaihtelua. Hintaneuvotteluja yksittäisen tuottajan osalta kuitenkin helpottaa se, että luomumunantuottajien tuottajajärjestö ylläpitää hintarekisteriä. Jokainen luomumunantuottaja on velvollinen antamaan muiden tietoon pak- Luotettavuus puhuttaa Luomutuotantoketjun luotettavuus on isännän mukaan paljon keskustelua herättävä teema sekä Hollannissa että Saksassa. Luomukaan ei näissä maissa ole välttynyt erilaisilta skandaaleilta. Hollannissa jopa 80 prosenttia tuotetuista luomumunista menee vientiin, pääosin Saksaan. Tälläkin hollantilaisella luomutilalla joudutaan nou- Teksti ja kuvat: Katarina Rehnström Hollantilaiset luomumunat menevät saksalaisille kuluttajille Hollannissa intensiivisyys näkyy myös luomutiloilla. Jaap van Deelenin kanojen kaikki rehut ostetaan tilan ulkopuolelta, mikä on Hollannissa hyvin tavallista. Kansainvälinen luomumunantuottajista muodostuva ryhmämme on menossa tutustumaan hollantilaiseen luomukanatilaan ja tilavierailun isäntänä toimii Jaap van Deelen. Hollannissa maatalous on läsnä lähes kaikkialla. Joka paikassa on eläimiä laitumella ja ilmassa leijuu selvä lannan haju. Barneveld on todellista kana-aluetta Hollanissa ja jo rautatieasemalla matkai- lijaa on vastassa eläviä kanoja. Rautatieaseman edessä olevassa tarhassa kuopsuttaa ihmisten iloksi muutamia Barneveld-rotuisia kanoja. van Deelenin tilalla on 40 luomulypsylehmää ja luomukanaa, mutta peltoa on viljelyksessä vain 45 hehtaaria. Kaikki kanojen tuottama lanta myös myydään tilan ulkopuolelle. Lanta varastoidaan katetussa lantalassa, johon Hollannissa lähes kaikki luomukanat ovat ruskeita hybridejä, sillä kuluttajat mieltävät valkoiset munat häkkimuniksi. asennettu lannan kuivauslaitteisto. Pellettimuotoon poltettu lanta varastoidaan suursäkkeihin ja kanankakkarakeet myydään muille tiloille. Tuottaja saa luomukananakakkarakeista 15 euroa tonnilta. Ulkoilemaan kahdeksanviikkoisina van Deelen kertoo aloittaneensa luomumunien tuotannon vuonna 1999 ja tällä hetkellä hän on yksi Hollannin suurimmista luomumunantuottajista. Munantuotannon hän aloitti 5000 kanalla ja nosti sitten kanamäärän lintuun. Luomumunia tuotetaan Hollannissa tällä hetkellä yhteensä 120 tilalla ja luomuka- Karkearehu välttämättömyys eläinten hyvinvoinnin kannalta Rehua kuluu kanaa kohti noin 118 grammaa päivässä, mikä on isännän mukaan noin kymmenen grammaa vähemmän kuin hollantilaisilla luomukanatiloilla keskimäärin. Kanoille syötetään luomutäysrehua, jonka hinta tällä hetkellä on noin 43 senttiä kilolta. Rehu on täysin kasviperäistä eikä siis sisällä kalajauhoa. Kalajauhoa ei muutenkaan käytetä rehujen raaka-aineena Keski-Euroopassa vaan valkuainen saadaan pääosin soijasta, maissitärkkelyksestä ja auringonkukansiemenistä. Karkearehua van Deelen pitää tärkeänä osana eläinten hyvinvointia. Karkearehuna kanoille syötetään Ranskassa tuotettua silputtua ja kuivattua sinimailasta, jota saa ostaa 25 kilon pikkupaaleissa. Hinnoista rekisteri Hollantilaiset luomumunantuottajat ovat järjestäytyneet yhdistykseksi. Tuottajat kokoontuvat kolme kertaa vuodessa keskustelemaan ajankohtaisista asioista ja pitämään opintoryhmiä. Yhdistyksen ylläpitämä kananmunan tuottajahintarekisteri on myös tärkeä osa toimintaa. Isännän mukaan luomumunasta saatava hinta riippuu monista eri seikoista, kuten tuotantovolyymeistä, munien laadusta sekä myös pitkälti tuottajan neuvottelutaidoista. Jokainen tila neuvotellee aina erikseen hinnan pakkaamon Viiden viikon ikäiset luomukananuorikot siirtyvät munituskanalaan 18 viikon iässä. kaamon hänelle maksama hinta ja myös todistettava hinnan paikkansapitävyys kuitilla. Kaikilla hintavertailussa mukana olevilla on vaitiolovelvollisuus. Se, että tuottaja on tietoinen munanpakkaamoiden muille maksamista hinnoista, antaa aivan eri lähtökohdan kun pakkaamon kanssa käydään hintaneuvotteluja. Munanpakkaamoita tällainen tuottajien ylläpitämä rekisteri ei luonnollisestikaan miellytä. van Deelen itse kertoo saavansa luomumunistaan tällä hetkellä senttiä/muna. Kaupassa kuluttaja maksaa luomumunasta 43 senttiä kappale. dattamaan saksalaisia sääntöjä, jotka tuntuvat olevan hyvin pikkutarkkoja ja määrittelevän tuotannon reunaehdot tarkkaan. Isäntä kertoo, että saksalaiset KATsäännöt muun muassa edellyttävät munien leimaamista jo tilalla. Hollannissa on esiintynyt vilppiä, kun tavanomaisia munia on leimattu luomutuotetuiksi ja pakkaamoihin ei tämän takia luoteta. Luomutuotteille on onnistuttu Hollannin maatalousyliopistossa kehittämään eräänlainen sormenjälkijärjestelmä ja munille tehdään tiloilla säännöllisin väliajoin testejä luomuisuuden todentamiseksi. 34 Luomulehti 6/2011 Luomulehti 6/

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Luomuviljelyn talous Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso 1.12.2009 Luonnonmukaisen tuotannon näkymät 1/2 Luomutuotteiden kysyntä on kasvanut kaikkialla Suomessa kulutus on tapahtunut muuta Eurooppaa

Lisätiedot

Luomuviljelyn peruskurssi. LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke

Luomuviljelyn peruskurssi. LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Luomuviljelyn peruskurssi LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Luomutuotannon tilanne Muutokset tilan toiminnassa luomuun siirryttäessä Maan rakenteen ja viljelykierron merkitys Viljelykiertoon

Lisätiedot

Tehoa Luomutoimintaan!

Tehoa Luomutoimintaan! Tehoa Luomutoimintaan! luomuasiantuntija Agr. Mikko Rahtola Luomuliitto ry Luomupäivät 2010 16.03.10 1 Kansallinen luomustrategia Luomustrategiaryhmä & viestintätoimisto Kuule Oy Vuonna 2008 Osuus kotimaan

Lisätiedot

Luomutuotannon kannattavuus

Luomutuotannon kannattavuus Luomuviljelyn peruskurssi Luomutuotannon kannattavuus LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Mitä muutoksia luomu saattaa tuoda tuotantoon? Tuotantosuunnalla iso merkitys Viljelykierron noudattaminen

Lisätiedot

LUOMUALAN EDUSKUNTAVAALI- TAVOITTEET 2019 #TUPLATAANLUOMU. Biodynaaminen yhdistys Luomuliitto Pro Luomu Yhdistyneet luomutuottajat

LUOMUALAN EDUSKUNTAVAALI- TAVOITTEET 2019 #TUPLATAANLUOMU. Biodynaaminen yhdistys Luomuliitto Pro Luomu Yhdistyneet luomutuottajat LUOMUALAN EDUSKUNTAVAALI- TAVOITTEET 2019 Biodynaaminen yhdistys Luomuliitto Pro Luomu Yhdistyneet luomutuottajat LUOMULLA ON MARKKINAPOTENTIAALIA Suomen luomumarkkina Kaupan ja teollisuuden Luomun markkina

Lisätiedot

Luomun kannattavuus ja markkinatilanne. Marraskuu Eero Vanhakartano, ProAgria Länsi-Suomi ry

Luomun kannattavuus ja markkinatilanne. Marraskuu Eero Vanhakartano, ProAgria Länsi-Suomi ry Luomun kannattavuus ja markkinatilanne Marraskuu 2017 Eero Vanhakartano, ProAgria Länsi-Suomi ry Tulojen ja menojen muodostuminen Lähtökohtaisesti tavanomainen maataloustuotanto on luomutuotantoa tehokkaampaa

Lisätiedot

Luomu Suomessa 2012 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön tukea. Päivitetty

Luomu Suomessa 2012 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön tukea. Päivitetty Luomu Suomessa 2012 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön tukea. Päivitetty 19.9.2013 Sisällys Luomupeltoala Luomuviljelyn kehitys 2006-2012 Luomukasvintuotanto Luomukotieläintilat

Lisätiedot

Pro Luomu kiittää tuesta

Pro Luomu kiittää tuesta Pro Luomu kiittää tuesta Pro Luomu on luomualan yhteistyöjärjestö Mitä se luomu oikein on? Tavoitteet Kuluttajat ja monet ruoka-ammattilaisetkin tuntevat huonosti luomua. Vääriä käsityksiä ja vanhentuneita

Lisätiedot

Luomun asema tulevalla tukikaudella. Elisa Niemi Toiminnanjohtaja Luomuliitto

Luomun asema tulevalla tukikaudella. Elisa Niemi Toiminnanjohtaja Luomuliitto Luomun asema tulevalla tukikaudella Elisa Niemi Toiminnanjohtaja Luomuliitto Luomuliitto 13 paikallista luomuyhdistystä Luomutuottajien edunvalvontaa ja neuvontaa Pienyritysjäseniä ja elintarvikejalostuksen

Lisätiedot

Luomu50. Toimittajatilaisuus, Säätytalo Kauko Koikkalainen, MTT.

Luomu50. Toimittajatilaisuus, Säätytalo Kauko Koikkalainen, MTT. Luomu50 - mitä tarkoittaisi, jos 50 % viljelyalasta siirtyisi luomuun Toimittajatilaisuus, Säätytalo 30.01.2012 Kauko Koikkalainen, MTT kauko.koikkalainen@mtt.fi 27.1.2012 Taustaa selvitykselle MMM:n tilaama

Lisätiedot

BERAS Implementaion Paikallisesti pellolta pöytään Itämeren parhaaksi

BERAS Implementaion Paikallisesti pellolta pöytään Itämeren parhaaksi BERAS Implementaion Paikallisesti pellolta pöytään Itämeren parhaaksi Sampsa Heinonen BERAS Implementation Communications Manager sampsa.heinonen (at) beras.eu Maaseutututkijoiden tapaaminen, Kaarina 18.8.2011

Lisätiedot

Luomuohjelman arviointi. Sari Rannanpää

Luomuohjelman arviointi. Sari Rannanpää Luomuohjelman arviointi Sari Rannanpää Luomuohjelman arviointi Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI & TK-Eval Kesä syyskuu 2018 Aineisto: dokumentti- ja tilastoaineisto, haastattelut (29), luomualan

Lisätiedot

MUUTTUESSA 21.9.2011

MUUTTUESSA 21.9.2011 LUOMUVILJAKETJUN TOIMINTA KOTIMAAN KULUTUKSEN MUUTTUESSA Vyr luomutyöryhmän raportti 21.9.2011 Informaatiovirta Menekkiennusteet ja -analyysit Viljan tuotanto Viljan välitys Viljan jauhatus Viljatuotteiden

Lisätiedot

Luomu Suomessa 2013 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön Laatuketjun tukea. Päivitetty 31.3.2014

Luomu Suomessa 2013 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön Laatuketjun tukea. Päivitetty 31.3.2014 Luomu Suomessa 2013 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön Laatuketjun tukea. Päivitetty 31.3.2014 Sisällys Luomupeltoala Luomuviljelyn kehitys 2006-2013 Luomukasvintuotanto

Lisätiedot

Yhteenveto luomun kehittämisen alueellisista tavoitteista ja toimenpiteistä vuoteen

Yhteenveto luomun kehittämisen alueellisista tavoitteista ja toimenpiteistä vuoteen Yhteenveto luomun kehittämisen alueellisista tavoitteista ja toimenpiteistä vuoteen 2020 1 Tärkeimpiä alueellisia tavoitteita: Luonnonmukaisen tuotannon lisääminen ja monipuolistaminen Luomukotieläintuotannon

Lisätiedot

Luomun kehityksestä kahdeksassa Euroopan maassa. Tutkittua tietoa luomusta -luento Pirjo Siiskonen Helsingin yliopiston vieraileva tutkija

Luomun kehityksestä kahdeksassa Euroopan maassa. Tutkittua tietoa luomusta -luento Pirjo Siiskonen Helsingin yliopiston vieraileva tutkija Luomun kehityksestä kahdeksassa Euroopan maassa Tutkittua tietoa luomusta -luento 21.2.2017 Pirjo Siiskonen Helsingin yliopiston vieraileva tutkija Luennon rakenne Mitä tutkittiin, miksi ja miten? Luomun

Lisätiedot

Case Tenhon tila historiaa. Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa

Case Tenhon tila historiaa. Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa Case Tenhon tila historiaa Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa Tilan toimintaa Suomalaisen suoramyynnin pioneeritila Suoramyyntiä

Lisätiedot

Luonnonmukainen viljely on parhaimmillaan tehotuotantoa

Luonnonmukainen viljely on parhaimmillaan tehotuotantoa Luonnonmukainen viljely on parhaimmillaan tehotuotantoa Kuva: Arttu Muukkonen Juuso Joona, Tyynelän tila, Joutseno Pro Luomun luomubrunssi Sisältö - Tilan esittely - Miksi luomuviljely? - Luonnonmukainen

Lisätiedot

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Viljamarkkinanäkymät Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Vehnän tuotanto Markkinoiden epävarmuus väheni tuotannon kasvun seurauksena Vientimarkkinoiden tarjonta kasvaa Tuotannon kasvu Mustanmeren alueella,

Lisätiedot

Luomupuutarhatuotanto Pohjois-Karjalassa. Päivi Turunen ProAgriaPohjois-Karjala Luomu- ja hyvinvointiseminaari 26.3.2013

Luomupuutarhatuotanto Pohjois-Karjalassa. Päivi Turunen ProAgriaPohjois-Karjala Luomu- ja hyvinvointiseminaari 26.3.2013 Pohjois-Karjalassa Päivi Turunen ProAgriaPohjois-Karjala Luomu- ja hyvinvointiseminaari 26.3.2013 Puutarhatuotannossa luomupinta-ala on noin 1 000 hehtaaria, joka on noin 6 % kokonaisalasta Hehtaareissa

Lisätiedot

Mitä kuluttaja tuumii luomusta?

Mitä kuluttaja tuumii luomusta? Tervetuloa Mitä kuluttaja tuumii luomusta? Ohjelma klo 9.30 Luomubrunch klo 0.00 Luomun kuluttajabarometrin 203 tulokset, toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila/Pro Luomu ry klo 0.30 Luomun rooli suomalaisessa

Lisätiedot

Luomuinstituutin valmistelun tilanne Joko on luomun aika?

Luomuinstituutin valmistelun tilanne Joko on luomun aika? Luomuinstituutin valmistelun tilanne Joko on luomun aika? MUC MAMK lounas 16.11.2011 Pirjo Siiskonen Ruralia-instituutti / Pirjo Siiskonen 18.11.2011 1 Lähiruoka, mitä se on? Lähiruoalla tarkoitetaan elintarvikkeita,

Lisätiedot

Luomusika esiselvitys luomusiantuotannon aktivoimiseksi

Luomusika esiselvitys luomusiantuotannon aktivoimiseksi Luomusika2020 - esiselvitys luomusiantuotannon aktivoimiseksi 7.6.2017 Luomulihan arvoketjupalaveri Kati Kastinen, ProAgria Liha Osaamiskeskus Taustaa 1) Luomusikatiloille tehdyn kyselyn tuloksista syötteitä

Lisätiedot

SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY

SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Jukka Saarinen 18.3.2014 Huittinen Luonnonmukaisen tuotannon nykytilanne ja kehittämistarpeet Satakunnassa Satafood Kehittämisyhdistyksen ja Pyhäjärviinstituutin yhteishanke

Lisätiedot

Onko viljelijöillä kiinnostusta siirtyä luomuun? Anne Kallinen 10.6.2014

Onko viljelijöillä kiinnostusta siirtyä luomuun? Anne Kallinen 10.6.2014 Onko viljelijöillä kiinnostusta siirtyä luomuun? Anne Kallinen 10.6.2014 SISÄLTÖ 1. Luomutuotannon osuudet 2013 2. Luomutuottajan yrittäjäominaisuudet 3. Luomutuotannossa jatkaminen ja luomuun siirtyminen

Lisätiedot

Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana?

Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana? Kooste luomun ketjubarometrista ja luomualan keskustelutilaisuudesta! Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana? Kaikki 2015, n=336 2013,

Lisätiedot

Tutkittua tietoa luomusta

Tutkittua tietoa luomusta Tutkittua tietoa luomusta Luomumarkkinoiden ja liiketoiminnan nykytila Sinikka Mynttinen, Aalto yliopiston Pienyrityskeskus 4.3.2014 Kansainväliset luomumarkkinat Luomumarkkinoiden kehitys Euroopassa ja

Lisätiedot

Luomu Suomessa Päivitetty

Luomu Suomessa Päivitetty Luomu Suomessa 2018 Päivitetty 2.5.2019 Sisällys 2. Sisällys 3. Luomualan kehitys 4. Luomutilat 5. Puutarhatuotanto 6. Kasvintuotanto 7. Kotieläintilat 8. Kotieläintuotanto 9. Luomukeruu 10. Luomun valmistus

Lisätiedot

Apetit Luomuviljelyn kiinnostavuus

Apetit Luomuviljelyn kiinnostavuus Apetit Luomuviljelyn kiinnostavuus vilja, marja, vihannes, öljykasvit..201 Lähde mainittava aineistoa käytettäessä Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Tutkimusnäytteen rakenne Mitä seuraavista tuotantosuunnista

Lisätiedot

Luonnonmukainen tuotanto

Luonnonmukainen tuotanto Luonnonmukainen tuotanto Ympäristötuen erityistuki: luomusopimus 1 Luomusopimuksen yleiset edellytykset Uusi digiala/ sopimusala Vuokrasopimukset voimassa vähintään koko sopimuskauden Sopimuksen ulkopuolelle

Lisätiedot

Luomu Suomessa 2014 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön tukea. Päivitetty 12.10.2015

Luomu Suomessa 2014 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön tukea. Päivitetty 12.10.2015 Luomu Suomessa 2014 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön tukea. Päivitetty 12.10.2015 Sisällys Luomupeltoala Luomuviljelyn kehitys 2006-2014 Luomukasvintuotanto Luomukotieläintilat

Lisätiedot

Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen

Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen Sisältö Kannattavan luomumaidontuotannon perusedellytykset luomulypsykarjatilalla Peltoviljelyn suunnittelu Herneen ja härkäpavun

Lisätiedot

Luomutuotannon kannattavuudesta

Luomutuotannon kannattavuudesta Luomutuotannon kannattavuudesta Kauko Koikkalainen, tutkija Luomuinstituutti, 31.3.2015, Mikkeli Esityksen sisältö Vähän perusteita Vähän maatalouspolitiikkaa Toteutunutta kannattavuutta kannattavuuskirjanpitoaineiston

Lisätiedot

MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa

MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa Liite 15.3.2004 61. vuosikerta Numero 1 Sivu 2 MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa Oiva Niemeläinen, MTT Egyptissä olisi ruokittava 70 miljoonaa suuta Suomen peltopinta-alalta. Onnistuuko?

Lisätiedot

Viljakaupan markkinakatsaus

Viljakaupan markkinakatsaus Viljakaupan markkinakatsaus Hyvinkää 17.3.2011 Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy Vilja- ja raaka-aineryhmä Pohjois-Amerikan sateet keväällä Venäjän helle heinäkuussa La Nina sääilmiö aiheuttanut. .tulvia

Lisätiedot

Luomun kannattavuus ja markkinatilanne

Luomun kannattavuus ja markkinatilanne Luomun kannattavuus ja markkinatilanne Tuorla 28.11.2016 Satu Näykki, ProAgria Länsi-Suomi Tulojen ja menojen muodostuminen Lähtökohtaisesti tavanomainen maataloustuotanto on luomutuotantoa tehokkaampaa

Lisätiedot

Luomumaidon arvoketjutyöryhmä. 6.3. 2014 klo 10.00-13.00, Ässäkeskus

Luomumaidon arvoketjutyöryhmä. 6.3. 2014 klo 10.00-13.00, Ässäkeskus Luomumaidon arvoketjutyöryhmä 6.3. 2014 klo 10.00-13.00, Ässäkeskus Työryhmän kokoonpano Nimi Organisaatio Paikalla 6.3. Arja Peltomäki Maatila x Heli Ahonen Muumaa/Luomuliitto Katarina Rehnström Luomuliitto

Lisätiedot

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Solidaarinen maatalous Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Työn arvotus Ruoan tuotanto 5 /h Jatkojalostus 10 /h Edunvalvonta 0-15 /h Luomenauraus ym. 20 /h Luennot 40-50 /h Maatila nykymalli Tuotantopanos

Lisätiedot

LUOMUVILJAN LAATU JA MARKKINAKATSAUS. Tarmo Kajander Hankkija Oy, Vilja- ja raaka-aineryhmä

LUOMUVILJAN LAATU JA MARKKINAKATSAUS. Tarmo Kajander Hankkija Oy, Vilja- ja raaka-aineryhmä LUOMUVILJAN LAATU JA MARKKINAKATSAUS Tarmo Kajander Hankkija Oy, Vilja- ja raaka-aineryhmä 1 HANKKIJAN LUOMU Tarjoamme luomutiloille laajan valikoiman. Valmistamme luomurehuja (Kotkan tehtaalla) ja luomuun

Lisätiedot

Luomuliitto. Luomuleht

Luomuliitto. Luomuleht Luomuliitto Alueelliset luomuyhdistykset ympäri Suomea Luomutuottajien edunvalvontaa Neuvontaa ja verkostoitumista Pienimuotoisen elintarvikejalostuksen edistäminen Luomuleht Luomuleht Ammattitaito parantaa

Lisätiedot

Kehitetään luomutuotantoa. Timo Kaila, hankintapäällikkö, Apetit

Kehitetään luomutuotantoa. Timo Kaila, hankintapäällikkö, Apetit Kehitetään luomutuotantoa Timo Kaila, hankintapäällikkö, Apetit timo.kaila@apetit.fi Luomupäivät 2018 Timo Kaila, Apetit 16.11.2018 1 Apetit kotimaista viljelyä kehittämässä Viljelyttämistä ja viljelyyn

Lisätiedot

LUOMU POHJOIS-KARJALASSA

LUOMU POHJOIS-KARJALASSA LUOMU POHJOIS-KARJALASSA LUOMUTUOTANNON KEHITYS Pohjois-Karjalassa luomutuotannon kehittämistyötä on tehty kauan. Nyt Pohjois-Karjala on suhteellisesti mitaten johtava luomumaakunta. Viljat, marjat, hunajat

Lisätiedot

Luomuliitto. Luomulehti

Luomuliitto. Luomulehti Luomuliitto Alueelliset luomuyhdistykset ympäri Suomea Luomutuottajien edunvalvonta Asiantuntijapalvelu ja mentor-toiminta Pienimuotoisen elintarvikejalostuksen edistäminen Luomulehti Luomulehti Ammattitaito

Lisätiedot

SME ORGANICS -esittely

SME ORGANICS -esittely SME ORGANICS -esittely Pekka MAIJALA Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Elintarvike ja maatalous pekka.maijala@seamk.fi 1.1.216 Kestävät, innovatiiviset ja kilpailukykyiset ruokaketjut, Seinäjoki Päätavoite

Lisätiedot

Luomuliitto vie luomua eteenpäin. www.luomuliitto.fi

Luomuliitto vie luomua eteenpäin. www.luomuliitto.fi Luomuliitto vie luomua eteenpäin www.luomuliitto.fi Luomuliitto 14 paikallista luomuyhdistystä Luomutuotannon kehittäminen tuottajien kanssa yhteistyössä Pienimuotoisen elintarviketuotannon edistäminen

Lisätiedot

Rehukasvien viljely ja Markkinointivaihtoehdot

Rehukasvien viljely ja Markkinointivaihtoehdot Rehukasvien viljely ja Markkinointivaihtoehdot Tuotanto kasvuun 9.11.2011 Sari Hiltunen ProAgria Pirkanmaa Esityksen sisältö Luomurehun tuotanto tiloilla Määrä ja laatu; kotimainen luomuvalkuainen säilörehunurmet

Lisätiedot

Lisää kannattavuutta luomuerikoiskasvien tuotantoon lisää luomupuutarhatuotantoa Tampere Jaana Elo

Lisää kannattavuutta luomuerikoiskasvien tuotantoon lisää luomupuutarhatuotantoa Tampere Jaana Elo Lisää kannattavuutta luomuerikoiskasvien tuotantoon lisää luomupuutarhatuotantoa 5.4.2018 Tampere Jaana Elo Luomutuotannosta Suomessa Luomutiloja 4587 kpl Keskikoko 56,6 ha Luomuomenoita 58 ha Avomaan

Lisätiedot

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013. Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013. Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013 Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala 1 ELY-keskus: Pohjois-Karjala Ansiotulorakenne 2011 * Perustietoja: 2012 2 584 milj. Maatalous Metsä

Lisätiedot

Kasviöljyteollisuuden puheenvuoro. Öljynpuristamoyhdistys, Pekka Heikkilä 3.2.2009

Kasviöljyteollisuuden puheenvuoro. Öljynpuristamoyhdistys, Pekka Heikkilä 3.2.2009 Kasviöljyteollisuuden puheenvuoro Öljynpuristamoyhdistys, Yleistä Puristamoteollisuuden volyymi on n. 270 000 t ja liikevaihto n. 100 milj. Öljy ja valkuainen ovat molemmat tärkeitä rypsi/rapsi öljyä 30-40

Lisätiedot

Luomuliiketoiminnan kehittäminen. Hankesuunnittelun esittely (haut vasta aukeamassa) 18.3.2015 Hilkka Heikkilä Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Luomuliiketoiminnan kehittäminen. Hankesuunnittelun esittely (haut vasta aukeamassa) 18.3.2015 Hilkka Heikkilä Jyväskylän ammattikorkeakoulu Luomuliiketoiminnan kehittäminen Hankesuunnittelun esittely (haut vasta aukeamassa) 18.3.2015 Hilkka Heikkilä Jyväskylän ammattikorkeakoulu Miksi luomuliiketoimintaa pitää kehittää nyt? LUOMUMYÖNTEISYYS

Lisätiedot

Luomu Suomessa 2017 Päivitetty

Luomu Suomessa 2017 Päivitetty Luomu Suomessa 2017 Päivitetty 10.4.2018 Sisällys 2. Sisällys 3. Luomualan kehitys 4. Luomutilat 5. Puutarhatuotanto 6. Kasvintuotanto 7. Kotieläintilat 8. Kotieläintuotanto 9. Luomukeruu 10. Luomun valmistus

Lisätiedot

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Miten ruokaan käytettävät kulutusmenot jakautuvat elintarvikeketjussa? Lähestymistapa perustuu kotimaisten elintarvikkeiden,

Lisätiedot

LUOMU 2016 KESKI-SUOMESSA

LUOMU 2016 KESKI-SUOMESSA Tietoa maakunnan luomusta LUOMU 2016 KESKI-SUOMESSA 1. Luomutuotannon kehitys Keski-Suomessa Luomuks Luomuliiketoiminnan kehittäminen Keski-Suomessa Luomutilat Keski-Suomessa Luomutilojen lukumäärä on

Lisätiedot

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen Alus- ja kerääjäkasvit ovat sovitettavissa viljelyyn Kerääjäkasvi Kerää maasta typpeä estäen huuhtoutumista

Lisätiedot

Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012

Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012 Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012 26.1.2011 Valio Luomu on lanseerattu vuonna 1993 Lähes 20 vuotta luomua Valiolta Valio on tarjonnut kuluttajille luomuvaihtoehtoja jo vuodesta 1993 alkaen Tuotevalikoimaa

Lisätiedot

Tilataan, Luomua! Sisältö. Jaska Nuutila, mikä mies? Luomu nyt EU:n ohjeet Suomen ohjeet Syyt luomuun Kuluttajien toiveet Tulevaisuus Luomuliitto

Tilataan, Luomua! Sisältö. Jaska Nuutila, mikä mies? Luomu nyt EU:n ohjeet Suomen ohjeet Syyt luomuun Kuluttajien toiveet Tulevaisuus Luomuliitto Tilataan, Luomua! Jaakko Nuutila Sisältö Jaska Nuutila, mikä mies? Luomu nyt EU:n ohjeet Suomen ohjeet Syyt luomuun Kuluttajien toiveet Tulevaisuus Luomuliitto 1 Luomu nyt Suomi on jäljessä muista maista

Lisätiedot

Gluteeniton luomuviljelykierto, puhdas kaura ja syysrypsi Joensuu

Gluteeniton luomuviljelykierto, puhdas kaura ja syysrypsi Joensuu Gluteeniton luomuviljelykierto, puhdas kaura ja syysrypsi 18.1.2019 Joensuu Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala Markkinatilanne Luomu Puhdaskaura: Kinnusen Mylly Uusi mylly käynnistymässä keväällä

Lisätiedot

Luomukinkeritilaisuudet 2016

Luomukinkeritilaisuudet 2016 LISÄÄ OSAAMISTA, PAREMPI TULOS Luomukinkeritilaisuudet 2016 Elinvoimainen maatilatalous - ELINA Lahti 28.1.2016 Tammela 3.2.2016 ProAgria Etelä-Suomi Luomumarkkinoista Pienet tuotantoalat, pienet markkinat,

Lisätiedot

Luomu Suomessa SISÄLLYS

Luomu Suomessa SISÄLLYS Luomu Suomessa SISÄLLYS 1. Luomutilat v. 2012 2. Luomupeltoala v. 2012 3. Luomuviljelyn kehitys 2006-2012 4. Luomukasvintuotanto 5. Luomukotieläintilat 6. Luomukotieläintuotanto 7. Luomukeruu 8. Luomun

Lisätiedot

Luomulihan arvoketjutyöryhmä. 30.11. klo 10.00-13.00, MTK Muistio

Luomulihan arvoketjutyöryhmä. 30.11. klo 10.00-13.00, MTK Muistio Luomulihan arvoketjutyöryhmä 30.11. klo 10.00-13.00, MTK Muistio Työryhmän kokoonpano Nimi Paikalla 30.11. Petteri Mäkelä, naudanlihan tuottaja Hermanni Huhtala, naudanlihan tuottaja Fredrik von Limburg

Lisätiedot

Strategian perusteet

Strategian perusteet Strategian perusteet Visio Suomessa tuotetaan kannattavasti kysyntää vastaava määrä puhdasta ja turvallista, kuluttajien arvostamaa sianlihaa eläinten hyvinvoinnin ja ympäristön kannalta kestävillä tuotantotavoilla.

Lisätiedot

Luomu- ja lähiruoantuotanto ja markkinat

Luomu- ja lähiruoantuotanto ja markkinat Luomu- ja lähiruoantuotanto ja markkinat 1.8.2012 31.12.2014 Kehitetään paikallis- ja luomuelintarvikeketjun yhteistyötä, jotta asiakaslähtöisten tuotteiden määrä lisääntyy. Luomustatus ja paikallisen

Lisätiedot

Luomu Suomessa 2016 Päivitetty

Luomu Suomessa 2016 Päivitetty Luomu Suomessa 2016 Päivitetty 21.3.2017 Sisällys 2. Sisällys 3. Luomualan kehitys 4. Luomutilat 5. Puutarhatuotanto 6. Kasvintuotanto 7. Kotieläintilat 8. Kotieläintuotanto 9. Luomukeruu 10. Luomun valmistus

Lisätiedot

Viljasatotutkimus. Tutkimusmenetelmä ja -aineisto. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Tutkimusmenetelmä:

Viljasatotutkimus. Tutkimusmenetelmä ja -aineisto. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Tutkimusmenetelmä: Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä 30.10.2009 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista

Lisätiedot

Kysyntäohjautuva naudanlihantuotanto Kuinka vastaamme kuluttajien odotuksiin naudanlihantuotannosta

Kysyntäohjautuva naudanlihantuotanto Kuinka vastaamme kuluttajien odotuksiin naudanlihantuotannosta Kysyntäohjautuva naudanlihantuotanto Kuinka vastaamme kuluttajien odotuksiin naudanlihantuotannosta Pohjois- Suomen Nurmipäivät 12.1.2012 Mitä kuluttajat odottavat? 2 12.1.2012 Ostopäätöksiin vaikuttavat

Lisätiedot

Lisää luomulihaa. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere

Lisää luomulihaa. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere Lisää luomulihaa Luomupäivä 14.11.2012 Tampere Luomueläintilastoja v. 2010 - lypsylehmiä 4809 - emolehmiä 10473 - lihanautoja 2525-0,24 lihanautaa / emolehmä v. 2011 - lypsylehmiä 5776 - emolehmiä 11865

Lisätiedot

Luomuliitto. Valtakunnallinen luomutuottajien yhteistyöjärjestö Savo-Karjalan Luomuyhdistys ry

Luomuliitto. Valtakunnallinen luomutuottajien yhteistyöjärjestö Savo-Karjalan Luomuyhdistys ry Luomuliitto Valtakunnallinen luomutuottajien yhteistyöjärjestö Savo-Karjalan Luomuyhdistys ry Luomuliiton tarkoituksena on: valvoa luonnonmukaisen tuotannon etuja edistää jäsentensä välistä yhteistoimintaa

Lisätiedot

Luomuperunatuotannon kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla

Luomuperunatuotannon kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla Luomuperunatuotannon kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla Pohjoisen luomupäivät 22.3.2017 Oulu Lea Hiltunen Luke Luomuperunatuotannon kehittäminen Pohjois- Pohjanmaalla Hallituksen luomuohjelmaa - Lisää luomua!

Lisätiedot

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Raisio-konserni Toimintaa 12 maassa, pääkonttori Raisiossa Tuotantoa 14 paikkakunnalla 3 maassa Henkilöstön määrä n. 1450, josta Suomessa 1/3 Listataan

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Luomukasvintuotannon kannattavuus. ProAgria Etelä-Suomen viljelyryhmien tuloksia. Vyr Luomuviljaseminaari Salo

Luomukasvintuotannon kannattavuus. ProAgria Etelä-Suomen viljelyryhmien tuloksia. Vyr Luomuviljaseminaari Salo Luomukasvintuotannon kannattavuus ProAgria Etelä-Suomen viljelyryhmien tuloksia. Vyr Luomuviljaseminaari Salo Luomukasvintuotannon kannattavuus Luomumallasohraa 2017 Lohkon sato 2330 kg/ha 2 Luomukasvintuotannon

Lisätiedot

Luomun kuluttajabarometri 2015. Anne Kallinen Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Luomun kuluttajabarometri 2015. Anne Kallinen Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Luomun kuluttajabarometri 2015 Anne Kallinen Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Luomuelintarvikkeiden aktiivikäyttäjiä entistä enemmän ja käyttö säännöllisempää 2012 2015 13 23 14 37 32 Aktiivit Käyttäjät

Lisätiedot

Luomuliitto vie luomua eteenpäin.

Luomuliitto vie luomua eteenpäin. Luomuliitto vie luomua eteenpäin www.luomuliitto.fi Luomuliitto 13 paikallista luomuyhdistystä Luomutuottajien edunvalvontaa ja neuvontaa Pienyritysjäseniä ja elintarvikejalostuksen edistäminen Kuluttajajäseniä

Lisätiedot

Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta

Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää, 24.11.2011 Ilmajoki Kumina viljelykierrossa

Lisätiedot

Mitä luomukalkkunan tuottaminen maksaa?

Mitä luomukalkkunan tuottaminen maksaa? Mitä luomukalkkunan tuottaminen maksaa? Timo Karhula ja Jarkko Niemi MTT Taloustutkimus Johdanto Luomulihan tuotanto on Suomessa vähäistä Noin prosentti kaikesta tuotetusta lihasta, luomukalkkunaa vain

Lisätiedot

Luomupellon rikkakasvit hallintaan viljelyn keinoin

Luomupellon rikkakasvit hallintaan viljelyn keinoin Luomupellon rikkakasvit hallintaan viljelyn keinoin LUKEKAS hanke (Aluskasvit, Torjunta) PRODIVA hanke (Seurannat, Tiedonvälitys) Jukka Salonen www.coreorganic.org HANKE-kuvausta Luomupellon rikkakasvit

Lisätiedot

Monipuolisen viljelykierron mahdollisuudet maan kasvukunnon parantajana

Monipuolisen viljelykierron mahdollisuudet maan kasvukunnon parantajana Monipuolisen viljelykierron mahdollisuudet maan kasvukunnon parantajana Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Viljelykiertojen monipuolistaminen miksi? Maan kasvukunto vaatii viljelyn muutosta maa väsyy

Lisätiedot

Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius

Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius Mitkä ovat kasvintuotannon tärkeimmät menestykseen vaikuttavat tekijät? ProAgrian asiantuntija-arvio vastausten määrä ProAgria

Lisätiedot

Luomuliitto. Luomulehti

Luomuliitto. Luomulehti Luomuliitto Alueelliset luomuyhdistykset ympäri Suomea Luomutuottajien edunvalvonta Asiantuntijapalvelu ja mentor-toiminta Pienimuotoisen elintarvikejalostuksen edistäminen Luomulehti Luomulehti Ammattitaito

Lisätiedot

Nurmisiementen tuotanto- ja tuontitilanne sekä info Sieppari pellossa -hankkeesta

Nurmisiementen tuotanto- ja tuontitilanne sekä info Sieppari pellossa -hankkeesta Nurmisiementen tuotanto- ja tuontitilanne sekä info Sieppari pellossa -hankkeesta Oiva Niemeläinen, Luke Nurmesta ja kuminasta vaihtoehtoja viljalle, 16.2.2017 Livia, Tuorla Nurmikasvien siemenviljelyn

Lisätiedot

Viljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon. Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke

Viljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon. Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke Viljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke 1 Viljelykierto? Suomen pelloilla yleisimpiä viljelykiertoja

Lisätiedot

Satoennuste. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Satoennuste ( )

Satoennuste. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Satoennuste ( ) Satoennuste Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman.11.01 101 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy VYR Satoennuste (1011) 1 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n= Kokonaisvastaajanäyte 1 0 vastaajaa vastausprosentti

Lisätiedot

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys BioRefine innovaatioita ja liiketoimintaa 27.11.2012 Ilmo Aronen, T&K-johtaja, Raisioagro Oy Taustaa Uusiutuvien energialähteiden käytön

Lisätiedot

Maa- ja elintarviketalouden ennuste Kyösti Arovuori, Hanna Karikallio, Heini Lehtosalo, Suvi Rinta-Kiikka, Tapani Yrjölä

Maa- ja elintarviketalouden ennuste Kyösti Arovuori, Hanna Karikallio, Heini Lehtosalo, Suvi Rinta-Kiikka, Tapani Yrjölä Maa- ja elintarviketalouden ennuste Kyösti Arovuori, Hanna Karikallio, Heini Lehtosalo, Suvi Rinta-Kiikka, Tapani Yrjölä Maatalous Maailman vehnäntuotanto Vehnäala ja keskisadot pienentyvät hieman tänä

Lisätiedot

Luomukasvisten kysyntä kasvaa miten siihen vastaamme?

Luomukasvisten kysyntä kasvaa miten siihen vastaamme? @apetit_oyj #apetitluomu Luomukasvisten kysyntä kasvaa miten siihen vastaamme? Liiketoimintajohtaja Anu Ora twitter: @AnuOra1 APETIT OYJ Luomuelintarvikepäivä 5.10.2017 1 Luomme hyvinvointia kasviksista

Lisätiedot

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 21.10.2011 Työnro. 221100084 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 21.10.2011 Työnro. 221100084 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä.0.0 Työnro. 000 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista

Lisätiedot

Luomufoorumi Marja Suutarla

Luomufoorumi Marja Suutarla Luomufoorumi 4.2.2016 Marja Suutarla Luomufocusryhmätyöskentely Hanke toteuttaa EIP Agri-toiminnasta räätälöidyn fokusryhmätyöskentelyn alueellisten hanketoimijoiden yhteisistä tarpeista nousseista kahdesta

Lisätiedot

Ruokamenot kuluttajan arjessa

Ruokamenot kuluttajan arjessa Ruokamenot kuluttajan arjessa Tieteiden yö Rahamuseossa 13.1.2011 Jarkko Kivistö Ekonomisti Ruokamenot kuluttajan arjessa Ruokamenot Kuinka suuren osan tuloistaan kuluttajat käyttävät elintarvikkeisiin?

Lisätiedot

Luomulla lisäarvoa ja euroja. Pasi Hartikainen/Eeva Vornanen ProAgria Pohjois-Karjala

Luomulla lisäarvoa ja euroja. Pasi Hartikainen/Eeva Vornanen ProAgria Pohjois-Karjala Luomulla lisäarvoa ja euroja Pasi Hartikainen/Eeva Vornanen ProAgria Pohjois-Karjala Suomi: Luomun nykytila Pellon osuus (luomu+sv) 7,5 % (3,7-22,2%) Tiloista 6,2 %, keskikoko 43,1 ha 520 tilaa luomueläinvalvonnassa

Lisätiedot

Elintarvikeyrittäjyyden kehittämisen hankeseminaari

Elintarvikeyrittäjyyden kehittämisen hankeseminaari Elintarvikeyrittäjyyden kehittämisen hankeseminaari Marja-Riitta Kottila Sisältö Mikä on elintarvikeketju? Case luomuketju Tuloksia toimivuudesta ja tiedonkulusta Ajatuksia hankevetäjille Elintarvikeketju

Lisätiedot

Lampaat luomussa. Rokua 23.11.2013. Anna-Leena Vierimaa Luomutuotannon asiantuntija ProAgria Oulu/YmpäristöAgro II

Lampaat luomussa. Rokua 23.11.2013. Anna-Leena Vierimaa Luomutuotannon asiantuntija ProAgria Oulu/YmpäristöAgro II Lampaat luomussa Rokua 23.11.2013 Anna-Leena Vierimaa Luomutuotannon asiantuntija ProAgria Oulu/YmpäristöAgro II Lammas luomu vs. tavanomainen Sisätiloissa enemmän tilaa Lampaat (myös kartitsat) laitumelle

Lisätiedot

Luomualan uusi yhteistyöjärjestö Pro Luomu ry on syntynyt. Luomualan organisointiryhmä

Luomualan uusi yhteistyöjärjestö Pro Luomu ry on syntynyt. Luomualan organisointiryhmä Luomualan uusi yhteistyöjärjestö Pro Luomu ry on syntynyt Luomualan organisointiryhmä Syntymä aika: 22.3.2011 Strategiset mitat Perustajajäsenet: MTK, SLC, Luomuliitto, Siipikarjaliitto, Biodynaaminen

Lisätiedot

Luomuliiton ympäristöstrategia

Luomuliiton ympäristöstrategia Luomuliiton ympäristöstrategia Luomun ympäristöhyödyt esille ja tavoitteet kirkkaiksi. Elisa Niemi Luomuliiton toiminnanjohtaja Luomu. Hyvää sinulle, hyvää luonnolle. Luomu. Hyvää vesistöille, ilmastolle

Lisätiedot

Ruoan ecodesign matka ekotuotteistamisen markkinoinnin maailmaan

Ruoan ecodesign matka ekotuotteistamisen markkinoinnin maailmaan Liite 19.12.2005 62. vuosikerta Numero 4 Sivu 16 Ruoan ecodesign matka ekotuotteistamisen markkinoinnin maailmaan Maarit Pallari, MTT Muotoilun juuret istuvat yhtä tukevasti kulttuurissamme kuin puikulaperunan

Lisätiedot

Siirtyisinkö luomuun?

Siirtyisinkö luomuun? Siirtyisinkö luomuun? Uusikaupunki 27.1.2012 Anne Johansson, ProAgria Satakunta KENELLE LUOMU SOPII? Luomu vaatii ammattitaitoa ja kiinnostusta uuden oppimiseen Usein vaaditaan panostamista perusparannuksiin

Lisätiedot

Välineitä viljamarkkinoiden seurantaan. Sadonkorjuuseminaari 2011 - Lahti 30.9.2011 Kati Lassi, Vilja-alan yhteistyöryhmä (VYR)

Välineitä viljamarkkinoiden seurantaan. Sadonkorjuuseminaari 2011 - Lahti 30.9.2011 Kati Lassi, Vilja-alan yhteistyöryhmä (VYR) Välineitä viljamarkkinoiden seurantaan Sadonkorjuuseminaari 2011 - Lahti 30.9.2011 Kati Lassi, Vilja-alan yhteistyöryhmä (VYR) 1 Sisältö Viljan hintaan vaikuttavia tekijöitä Mitä seurata markkinoilla?

Lisätiedot

Suomalaista luomua maailmalle Kokemuksia luomun viennistä länteen ja itään. Miska Kuusela / Helsingin Mylly Oy Pro Luomu ry Syyskokous 24.11.

Suomalaista luomua maailmalle Kokemuksia luomun viennistä länteen ja itään. Miska Kuusela / Helsingin Mylly Oy Pro Luomu ry Syyskokous 24.11. Suomalaista luomua maailmalle Kokemuksia luomun viennistä länteen ja itään / Helsingin Mylly Oy Pro Luomu ry Syyskokous 24.11.2014 Helsingin Mylly Oy ammattitaitoa ja kokemusta jo vuosisatojen takaa perheyritys,

Lisätiedot

Luomun ketjubarometri. Toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila Pro Luomu ry

Luomun ketjubarometri. Toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila Pro Luomu ry Luomun ketjubarometri Toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila Pro Luomu ry Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää luomuketjun toimijoiden näkemyksiä ja käsityksiä luomualan

Lisätiedot

RaHa-hanke. Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere

RaHa-hanke. Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere RaHa-hanke Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen Luomupäivä 14.11.2012 Tampere 13.11.2012 RaHa-hanke Tavoitteena edistää vesiensuojelun ja ympäristön kannalta kestäviä viljelymenetelmiä

Lisätiedot

Selvitystä ja koontia valvonnassa olevista luomujatkojalostajista

Selvitystä ja koontia valvonnassa olevista luomujatkojalostajista Selvitystä ja koontia valvonnassa olevista luomujatkojalostajista 20.8.2012 Jaana Elo Kokopalvelut Valvonnasta poistuneet / poistumassa Aikavälillä 2.1. 31.5.2012 11 viljavarastoa (Suomen Viljava Oy:n

Lisätiedot