Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI

Transkriptio

1 Numero 4/2012 Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI Johtoryhmän kolumni: Toiminta arjen kriisitilanteessa Tarkastuslistat palveluntuottajan turvaksi Työhyvinvointifoorumi mahdollistajana Zero Accident Netwerk Nederland Ajankohtaista

2 Yrjö Heimonen, turvallisuuspäällikkö Hyvinkään kaupunki Toiminta arjen kriisitilanteessa Organisaatiot tekevät suunnitelmia normaaliajan häiriötilanteita ja poikkeusoloja silmällä pitäen. Suunnitelmilla on eri nimiä käyttötarkoituksesta ja laatijan omaksumasta termistöstä riippuen. Käytetyimpiä nimikkeitä ovat turvallisuussuunnitelma, pelastussuunnitelma ja valmiussuunnitelma. Näitä suunnitelmia täydentävät eri toimintoja koskevat suunnitelmat, kuten kriisiviestintäsuunnitelma. Valitettavan usein suunnitelmat jäävät valmistuttuaan pölyttymään laatijansa hyllyyn viimeistään sen jälkeen, kun suunnitelma on esitelty henkilöstölle tai organisaation johtoryhmälle. Tärkein vaihe eli suunnitelman testaaminen harjoitustilanteessa jää suorittamatta. Tällöin mahdolliset puutteet tai virheet suunnitelmassa jäävät huomaamatta. Niihin törmätään käytännössä aina yllättäen eteen tulevassa tositilanteessa. oman kriisityön järjestäminen, mahdollisen suruliputuksen järjestäminen ja tilanteen hoitamiseen sitoutuneen henkilökunnan ravitseminen ja levon järjestäminen. Muistettavia ja huomioon otettavia asioita on niin paljon, että on syytä käyttää tilanteeseen soveltuvaa muistilistaa avuksi. Muistilistan lisäksi tarvitaan avainhenkilöiden ja heidän varahenkilöidensä yhteystiedot. Kun akuutti tilanne on ohi, on syytä arvioida, miten tilanteen hoitamisessa onnistuttiin. Mahdollisista epäonnistumisista otetaan opiksi. Viimeistään tässä vaiheessa pohditaan myös sitä, tarvitsevatko tilanteen hoitamiseen osallistuneet yhteisön tai organisaation edustajat itse jälkihoitoa. Otetaan esimerkiksi yhteisössä tai organisaatiossa sattunut väkivallanteko. Operatiivisen toimintavastuun tapauksen hoitamisessa ottaa poliisiviranomainen. Poliisi vastaa tässä tapauksessa myös tiedottamisesta medialle. Lisäksi poliisi ottaa harkintansa mukaan yhteyttä kriisiavun tuottajatahoon. Organisaation oma aktiivisuus on tärkeää Yhteisön tai organisaation tulee myös toimia tilanteessa aktiivisesti, osaltaan viranomaisten työtä tukien ja hyvässä yhteisymmärryksessä heidän kanssaan. Tilanteen kehittymistä seuraamaan ja omia toimenpiteitä suunnittelemaan ja toteuttamaan tarvitaan tilannekohtainen johtoryhmä. Siihen kuuluu ainakin yhteisön tai organisaation ylimmän johdon edustaja/edustajia, viestintäasiantuntija ja mahdolliset avustavat henkilöt. Ratkaistavia asioita ovat mm. yhteydenpito viranomaisiin, sisäisen ja ulkoisen viestinnän tarve ja aikataulu sosiaalista mediaa unohtamatta, viestinnästä vastaavien nimeäminen, Nolla tapaturmaa -foorumin johtoryhmän jäsen Yrjö Heimonen. Kuva:Sarno Ojell 2 Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI 4/2012

3 Päivi Haavisto, vapaa toimittaja Tarkastuslistat palveluntuottajan turvaksi Uusi toimintamalli parantaa teollisuuden palveluntuottajien työturvallisuutta yhteisellä työpaikalla. Teollisuusyritykset ostavat yhä useammin ydintehtäviinsä kuulumattomat toiminnot ulkopuolelta. Näitä palveluja tarjoavien siivous-, kunnossapito- tai vartiointiliikkeiden henkilöstö työskenteleekin tyypillisesti erilaisissa asiakasyrityksissä ja vaihtuvissa kohteissa. Palveluntuottajien työ on tavallista riskialttiimpaa, koska yhteisellä työpaikalla on helposti puutteita tiedonkulussa, vaarojen tunnistamisessa tai töiden suunnittelussa. Yksi yleisimmistä ongelmista on se, että asiakasyritys ei yhteistyön alkajaisiksi selvitä palveluntuottajalle oman riskienkartoituksensa tuloksia. Niistä kävisivät kerralla ilmi työympäristön erityispiirteet ja vaarat. Yhteisen työpaikan arjessa puolestaan solmukohtia voivat olla vuoronvaihdokset, joissa tieto esimerkiksi keskeneräisistä töistä ei aina kulje seuraavalle. Näihin ongelmiin tutkijatohtori Sanna Nenonen tarttui väitöskirjassaan, jossa hän selvitti teollisuuden ulkoistettujen palvelujen turvallisuusjohtamista. Työn tuloksena syntyi turvallisuusjohtamisen tueksi toimintamalli, jota muokattiin yritysten kokeilujen perusteella. Nenonen työskentelee Tampereen teknillisen yliopiston teollisuustalouden laitoksella. Väitöskirjan materiaali on koottu Työsuojelurahaston rahoittamassa hankkeessa (TSR-hankenumero ). Siinä aineistoa kerättiin kirjallisuusselvitysten, haastattelujen, tapaturmaraporttien analyysien ja kyselyn avulla. Mukana hankkeessa oli useita teollisuuden palveluita tarjoavia yrityksiä ja niiden asiakaskumppaneita. Tiivistää yhteistyötä Malli tarjoaa apua ja työkaluja palveluntuottajien yleisimpiin turvallisuusongelmiin sekä lisäksi parantaa palveluntuottajan ja asiakkaan yhteistyötä, Sanna Nenonen sanoo. Hänen mukaansa juuri pelisääntöjen puute on tuottanut hankaluuksia yhteisillä työpaikoilla. Etenkin lyhytaikaisissa asiakassuhteissa turvallisuustyön organisointi ja hallinta on ollut vaikeaa. Tutkija toteaa, että teollisuuden palveluntuottajille ei ole aiemmin tarjottu näin kattavaa turvallisuusjohtamisen mallia. Se sisältää esimerkiksi kansallisen lainsäädännön, jota toki yritysten pitää päivittää. Mallia kehitettiin niin, että se sopii täydentäjäksi myös muiden turvallisuusjohtamisen käytäntöjen rinnalle. Ensin määritellään turvallisuustaso Toimintamalli sisältää monentasoisia ohjeita turvallisuuden yleisperiaatteista käytännön tarkastuslistoihin. Niitä voivat hyödyntää yrityksen johto, työnjohto sekä työntekijät. Ensimmäiseksi määritellään yrityksen oma turvallisuustaso ja -tavoite. Palveluntuottajan kannattaa kehittämistyössään ottaa huomioon myös asiakkaidensa turvallisuusvaatimukset. Tavoite on se, että ensin laitetaan omassa yrityksessä asiat kuntoon. Tätä palveluntuottaja voi käyttää hyödykseen jo markkinoinnissa ja tarjouspyyntövaiheessa. Nykyään monia asiakkaita kiinnostaa urakoitsijoiden turvallisuusjohtamisen taso, Nenonen sanoo. Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI 4/2012 3

4 Sitten huomioidaan työkohteen asiat Mallin seuraava osio liittyy vaiheeseen, jossa työkohde on jo selvillä. Osiossa on lista työnjohtajille ja muille yhteyshenkilöille asioista, joita pitää ottaa huomioon työtä käynnistettäessä. Listassa on 19 kohtaa esimerkiksi perehdyttämisestä ja turvallisuuskoulutuksesta suojaimiin, lupiin ja riskienhallintaan. Jokaisesta selvitetään lainsäädäntö ja menettelytavat omassa organisaatiossa; lopuksi käydään läpi asiakaskohteeseen liittyvät erikoiskysymykset. Joka kohdasta on myös lisätietolista sekä tiivistelmä. Kohtia ja tiivistelmiä voi poimia ja hyödyntää työkohteen tarpeen mukaan, Nenonen kertoo. Lopuksi arvioidaan onnistuminen Toimintamallin kolmatta osaa toiminnan arviointia ja kehittämistä Sanna Nenonen haluaa korostaa. Työn valmistumisen jälkeen jää helposti arvioimatta, miten hanke onnistui turvallisuuden kannalta ja mitä korjaamista olisi ollut. Tämä olisi kuitenkin tärkeä tehdä, koska se auttaa palveluntuottajaa uusissa hankkeissa ja uusien asiakkaiden kanssa. Turvallisuusjohtaminen on jatkuvaa kehittämistä. Kuolemaan johtaneet tapaturmat teollisuuden yhteisillä työpaikoilla Tarkastuslistat käytännön työkaluina Malli tarjoaa lomakepohjia moneen tarpeeseen, kuten lupalomakkeita tuli-, säiliö- ja nostotöitä varten ja yhteenvetolomakkeita toiminnan varmistamiseksi ja dokumentoimiseksi. Erilaiset tarkastuslistat muistuttavat, mitä turvallisuusasioita pitää huomata ja arvioida ennen töiden aloittamista, työn aikana ja yhteistyön päätyttyä. Tarkastuslistat ovat mallin varsinaisia työkaluja, joita myös työntekijät voivat käyttää. Vaikka lomake- ja tarkastuslistavalikoima on melkoinen, kaikkien ei tarvitse hallita kaikkea. Yleensä niitä käyttävät ja täyttävät eri henkilöt organisaatiossa: joku vastaa perehdyttämisestä, joku toinen koneiden turvallisuudesta, kolmas riskienkartoituksesta jne. Mallista voi poimia pelkkiä tarkastuslistojakin tueksi esimerkiksi lyhytaikaisiin yhteistyöprojekteihin, Nenonen sanoo. Lisätietoa Työturvallisuuskeskus on julkaissut 20-sivuisen lyhennelmän toimintamallista nimellä Turvallisuusjohtaminen teollisuuden palveluissa - Palveluntoimittajan opas. Väitöskirja Implementation of Safety Management in Outsourced Services in the Manufacturing Industry ja suomenkielinen loppuraportti Työsuojelurahaston hankkeesta Toimintatavan kehittäminen teollisuuden palveluiden turvallisuusjohtamiseen - Palveluntuottajan näkökulma löytyvät Tampereen teknillisen yliopiston www-sivuilta. Valtaosa (85 %) uhreista palveluntuottajan työntekijöitä. Riittämätön tiedonkulku kytköksissä viidennekseen tapauksista yhteisillä työpaikoilla ja viiteen prosenttiin tapauksista yksittäisillä työpaikoilla. Töiden suunnittelun puutteet viisi kertaa yleisempiä ja varoitusmerkintöjen puutteet kolme kertaa yleisempiä kuin yksittäisillä työpaikoilla. (Lähde: Sanna Nenosen väitöskirja, TOT-raporttien analyysi vuosilta ) Sanna Nenonen. Kuva: Tampereen teknillinen yliopisto 4 Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI 4/2012

5 Turbiinien huoltaja sopii toimintatavoista etukäteen Salmisaaren B-voimalaitoksen turbiinihallissa asennetaan Skodan tehtailta Tsekeistä tuotua uutta turbiinia. Turbiinin ohella uusittiin kuluvana vuonna myös generaattori. Työt liittyvät uudistamisprojektiin, jolla voimalaitoksen energiatehokkuus paranee, laitoksen sähkötehoa saadaan nostettua noin 11 megawattia ja sen elinikää jatkettua 20 vuotta. Kuva: Helsingin energia. Energia-alan kunnossapitopalveluita tarjoava HelenService tuntee yhteistyön koukerot myös ostavan asiakkaan näkökulmasta. HelenService tuottaa emoyritykselleen Helsingin Energialle tuotanto- ja jakelujärjestelmien kunnossapitopalvelut. Niitä se myy myös ulkopuolisille teollisuusyrityksille. Lisäksi HelenService toimii itse asiakkaana ostaessaan alihankkijoilta hitsaus- ja asennustöitä isojen vuosihuoltojen aikana. Omaa henkilökuntaa on 350. HelenServicen johtaja Kaj Grönroos kertoo, että pitkäaikaisissa asiakassuhteissa toimintamallit ovat vakiintuneet. Mutta tarjousten perusteella saatujen ulkoisten asiakkaiden tiloissa esimerkiksi turbiinien huoltajat joutuvat uusiin ja haastaviin ympäristöihin. Kirjaamme aina jo sopimusvaiheessa yhteiset menettelyt asiakkaan ja palveluntuottajan välillä. Sähkötöissä on tiedettävä tarkkaan, mitä kukin tekee. Esimerkiksi prosessiin liittyvät kytkennät ja irtikytkennät sovitaan selkeästi yhdessä etukäteen. Näihin keskusteluihin osallistuvat asiakkaan asianomaiset työntekijät, hän sanoo. HelenService oli mukana palveluntuottajien turvallisuutta koskevassa Sanna Nenosen väitöskirjatutkimuksessa, ja silloin yrityksessä myös kokeiltiin väitöksen tuloksena syntynyttä toimintamallia. Grönroosin mukaan toimintamallissa parasta ovat tarkastuslistat. Listat auttavat muistamaan, mitä kaikkea on otettava huomioon, kun urakoista sovitaan. Toimintamalli tuo järjestelmällisyyttä ja selkeyttä yhteistyöhön. Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI 4/2012 5

6 Pätevyysvaatimukset ja koulutuspaketti Työntekijöiden pätevyys varmistetaan ennen yhteisen työprojektin alkua. Jo tarjouspyynnössä on mainittu tietyt pätevyysvaatimukset, joihin kuuluvat muun muassa voimassa olevat työturvallisuus- ja tulityökortit. Sen lisäksi isoilla tilaajilla on yleensä valmis tiedotusja koulutuspaketti alihankkijoiden henkilöstölle. Näin mekin toimimme, kun käytämme ulkoisia urakoitsijoita, Kaj Grönroos mainitsee. Työkohdetta, työtapoja ja turvallisuusjärjestelmiä koskeva ennakkokoulutus HelenServicessä kestää puoli päivää ja koostuu luennoista sekä tentistä. Jos tentti ei mene läpi, sen joutuu uusimaan suullisesti. Ulkomaisia työntekijöitä on jonkin verran, ja heidän osaltaan koulutus on vastuutettu yrityksen työpäällikölle. Hänen tehtävänään on myös varmistaa, ettei puutteellinen kielitaito aiheuta riskiä työssä. Pulmina poikkeamat ja suuri vaihtuvuus Grönroos arvioi, että työkohteissa tieto kulkee pääpiirteissään hyvin. Ongelmat koskevat lähinnä äkillisiä muutostilanteita. Niissä joku voi ottaa aloitteen käsiinsä ja poiketa sovitusta. Näitä kokemuksia meillekin on tullut tilaajana toimiessamme. Hän kertoo esimerkin nostoista, joita voimalaitostyömailla tarvitaan paljon. HelenServicessä vaativasta nostosta on tehtävä aina nostosuunnitelma. Muutama vaaratilanne on syntynyt, kun alihankkija ei ole noudattanut tätä nostotyöohjetta. Tämä kertoo myös siitä, että meidän tulisi parantaa omia johtamiskäytäntöjämme yhteisellä työmaalla. Palveluntoimittajien käyttö on hänen mukaansa lisääntynyt, ja yksi sen tuomista haasteista on henkilövaihdosten hallinta. Viime vuosina urakoitsijoiden toimintaan on tullut piirteitä henkilöstövuokrauksesta ja henkilöiden vaihtuvuus voi tällöin olla suuri. Se voi aiheuttaa ongelmia pitkäaikaisella työmaalla siitä huolimatta, että perehdytys on hoidettu. Tieto vaihdoksista pitäisi saada kulkemaan nykyistä paremmin. Arviointia aiotaan kehittää Sanna Nenosen väitöskirjan toimintamallissa esitetystä loppuarvioinnista Grönroos on painokkaasti samaa mieltä. Työn valmistuttua olisi tärkeää käydä läpi, miten sovitut tavoitteet on saavutettu myös turvallisuuskysymyksissä. Meillä ei vielä ole arviointia käytössä, mutta olemme jo tehneet päätöksen, että omien palveluntoimittajien kanssa sitä aletaan toteuttaa. Arviointi lisää myös oppimista. Palveluntoimittajat ovat osaavia ammattilaisia, joiden hyviä käytäntöjä asiakasyrityskin voi omaksua. Hän kertoo myös ennakoivasta ja säännöllisestä auditointi- tai arviointimenettelystä, jota HelenService toteuttaa telineitä tekevän aliurakoitsijan kanssa. Yhteyshenkilöt käyvät arvioimassa kerran vuodessa urakoitsijan toimintaa. Se koskee laadun lisäksi työturvallisuus- ja ympäristöasioita. Käytäntö on lähtöisin palveluntuottajalta itseltään. Telineisiin liittyviä tapaturmia on ollut vain yksi viimeisten viiden vuoden aikana HelenServicen työmailla. 6 Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI 4/2012

7 Rauno Hanhela, aluejohtaja Työterveyslaitos Työhyvinvointifoorumi mahdollistajana Kataisen hallituksen keskeisiä tavoitteita ovat laadukas työelämä ja pitemmät työurat. Hallitus toimii aktiivisesti osaamisen, työssä jaksamisen ja hyvän johtamisen sekä työpaikkojen johdon ja henkilöstön yhteistyön kehittämiseksi. Yksi näiden päämäärien saavuttamiseksi sovittu toimenpide on Työhyvinvointifoorumin jatkaminen ja kehittäminen. Työhyvinvointifoorumi on mahdollistaja. Se tukee työpaikkoja työhyvinvointikäytäntöjen edistämisessä ja nostaa esille onnistuneita työhyvinvoinnin toimintatapoja. Foorumi koordinoi ja edistää työhyvinvoinnin verkostotoimintaa saattaen työpaikkoja, kehittäjiä ja palvelun tarjoajia yhteen. Foorumi kokoaa työhyvinvoinnin edistämisen ja työhyvinvointitoiminnan tason arvioinnin toimintamalleja työpaikkojen tarpeisiin. Työhyvinvointifoorumin sateenvarjon alla organisoidaan valtakunnallisia (VAPA) ja alueellisia (APAJA) työpajoja. Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko johtaa foorumin toimintaa. Ministeriön alainen työsuojeluneuvottelukunta toimii johtoryhmänä. Neuvottelukunta on perustanut erillisen jaoston johtoryhmätyön tueksi. Sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosasto ohjaa ja luo puitteet toiminnalle. Työhyvinvointifoorumin käytännön toiminnan hoitaminen on annettu Työterveyslaitoksen tehtäväksi. Projektipäälliköksi on nimetty Tampereen aluejohtaja Rauno Hanhela. Kaikki Työterveyslaitoksen aluejohtajat ovat foorumin alueellisia yhdyshenkilöitä. Foorumi toimii kiinteässä yhteistyössä Työterveyslaitoksen Työpaikkojen työhyvinvoinnin ratkaisut -teeman kanssa. Teeman puitteissa on koottu työhyvinvointitoimijoiden verkostokartta ja jäsennetty työhyvinvointipalveluja työpaikkojen näkökulmasta. Jatkossa pureudutaan myös yritysten työhyvinvointitason luokitukseen ja työelämän laadun arviointiin. Niin ikään kiinnitetään huomiota työhyvinvointitoiminnan merkitykseen työpaikan vetovoimaisuuden ja yritysten tuottavuuden näkökulmasta. Työhyvinvointifoorumi pureutuu ensi vuonna erityisesti sosiaali- ja terveysalan työpaikkojen työhyvinvointiin ja vetovoimaisuuteen. Hyviä käytäntöjä ja verkostoitumista edistetään erityisesti psykososiaalisiin tekijöihin, ergonomiaan ja kemikaaleihin liittyen. Yksittäisistä aiheista esiin nostetaan ainakin työpaikkakiusaaminen ja asiakasväkivalta. Erityishuomiota kiinnitetään alueelliseen toimintaan. Kaikilla alueilla järjestetään alueellisia hankkeita ja työpajoja. Esimerkkinä aluetoiminnasta mainittakoon yritysten ja työterveyshuoltojen yhteistyön kehittäminen Lapissa ja pienteollisuusalueen työpaikoille suunnattu apajaisku Pirkanmaalla. Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto on hieno esimerkki Foorumin rahoittamasta alueellisesta toiminnasta. Verkosto on työpaikan toimijoiden ja asiantuntijoiden kohtaamispaikka, jossa saa tietoa työhyvinvointiin liittyvistä ajankohtaisista asioista ja hyvistä käytännöistä ja voi jakaa kokemuksia työhyvinvointitoiminnasta työpaikoilla. Työterveyslaitos auttaa alueita verkoston perustamisessa ja tukee toimintaa. Varsinaisen vastuun kantavat kuitenkin alueelliset toimijat ja erityisesti alueelliset yhteyshenkilöt. Tänä vuonna verkosto on perustettu Poriin, Mikkeliin, Kokkolaan ja Rovaniemelle. Ensi vuonna on tarkoitus laajentaa vähintään viidelle uudelle alueelle. Työhyvinvointifoorumi tukee myös nolla tapaturmaa ja nolla vahinkoa -ajattelun levittämistä yleisesti kaikille työpaikoille. Työhyvinvointifoorumi rahoittaa Nolla tapaturmaa -foorumin uutislehden artikkeleita, Nolla tapaturmaa kalenterin ja mediamateriaalin tuotantoa, materiaalien kääntämistä ruotsiksi ja englanniksi sekä avoimia tiedotustilaisuuksia ja seminaareja. Työhyvinvointifoorumin läheinen yhteistyökumppani on Johtamisen kehittämisverkosto, joka on vastaavanlainen hallitusohjelmaan kirjattu sosiaali- ja terveysministeriön ohjaama ja Työterveyslaitoksen koordinoima verkosto. Lisätietoja: Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI 4/2012 7

8 Markku Aaltonen, tiimipäällikkö Työterveyslaitos Zero Accident Netwerk Nederland Nolla tapaturmaa verkosto käynnistymässä Hollannissa Suomen Nolla tapaturmaa foorumin innoittamana on Hollannissa käynnistymässä oma kansallinen verkosto nimeltään Zero Accident Netwerk Nederland. Verkoston toimintaa koordinoi TNO Safe and Healthy Business yksikkö, joka sijaitsee Amsterdamissa. TNO on Hollannissa iso soveltavan tutkimuksen laitos, joka työllistää yli 5000 tutkijaa. Verkoston toiminnan käynnistämistä rahoittaa Hollannin Sosiaali- ja työministeriö. Vuonna 2009 käynnistettiin Suomen aloitteesta EU-PEROSH -asiantuntijaverkoston puitteissa yhteistyöprojekti, jonka tavoitteena on kehittää turvallisuuskulttuuria ja nolla tapaturmaa ajattelun edistämistä EU:ssa. Projektia vetää Työterveyslaitos ja TNO Hollannista ja siinä on mukana tutkimuslaitokset Belgiasta, Puolasta, Tanskasta ja Englannista. Tämän yhteistyön tuloksena on nyt mm. syntynyt Hollannin Nolla tapaturmaa verkosto. Käynnistyskokous marraskuussa Verkoston käynnistyskokous pidettiin TNO:n kokoustilassa Leidenissä Mukana oli 15 eri yrityksen edustajia. Tilaisuuden avasi professori Gerard Zwetsloot, joka vastaa nolla tapaturmaa -verkostoprojektista TNO:ssa, jonka jälkeen johtaja Joy Oh Hollannin Sosiaali- ja työministeriöstä piti oman puheenvuoronsa. Näissä puheenvuoroissa tuotiin esille tarve edistää tapaturmantorjuntaa Hollannissa ja kuinka nolla tapaturmaa ajattelu voi sitä vauhdittaa. Omassa puheenvuorossani kerroin Suomen Nolla tapaturmaa foorumin toiminnasta ja kokemuksista. Esitykseni jälkeen käytiin keskustelua nolla tapaturmaa tavoitteesta ja kuinka se sopii esim. prosessiturvallisuuden hallintaan. Tämän jälkeen professori Gerard Zwetsloot esitteli hahmotelmaa Hollannin nolla tapaturmaa verkoston toiminnasta, jossa oli mukana samoja elementtejä kuin Suomen foorumitoiminnassa. Tämän jälkeen oli kolmen yrityksen puheenvuorot. Suuren ruoanvalmistusyrityksen Marelin HSE johtaja Hennie van Diest esitteli 6Sjärjestyksenhallintaohjelmaa, joka on käytössä heidän yrityksessään. Turvallisuusjohtaja Albert de Groot Philips Health Care yrityksestä esitteli heidän nolla tapaturmaa projektin sisältöä. RDW yrityksen työympäristökoordinaattori Marije Mos kertoi puolestaan heidän kokemuksiaan nolla tapaturmaa kampanjasta. Lopuksi käytiin yleiskeskustelu, kuinka toimintaa tulisi jatkaa. Mukana eri toimialoja Käynnistyskokouksessa mukana olevat 15 yritystä edustivat eri toimialoja, kuten rakennus-, elintarvike-, elektroniikka- ja kemianalaa. Lisäksi Hollannissa on 10 yritystä, jotka ovat ilmaisseet halunsa olla mukana, mutta jotka eivät päässeet mukaan kokoukseen. Näiden joukossa on suomalainen Neste Oil. Yleiskeskustelussa tuli esille vahvasti näkemys siitä, että verkoston tulisi yhdistää yritysten linjajohtoa ja työsuojeluhenkilöstöä. Näin tulisi yhdistettyä toisaalta johtajien sitoutuminen turvallisuuteen ja työsuojehenkilöstön asiantuntemus. Tämä olisi verkoston antama lisäarvo. 8 Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI 4/2012

9 Tarvetta myös kansainväliselle verkostolle Keskustelussa myös todettiin, että useilla yrityksillä on jo globaali- tai eurooppalainen ohjelma nolla tapaturmaa tavoitteen saavuttamiseksi. Siksi kansallisella verkostolla on vain rajallinen arvo, jonka vuoksi kansainväliset yritykset eivät välttämättä liity kansalliseen verkostoon. Siksi on olemassa tarve myös kansainväliselle nolla tapaturmaa verkostolle, mutta se voi edellyttää erilaista toimintaa kuin mitä kansalliset verkostot tekevät. Tässä olisi yhteistyön paikka suomalaiselle ja hollantilaiselle verkostolle. Toiminnan kehittämisessä voisi olla mukana kansainvälinen sosiaalivakuutusalan yhteistyöjärjestö ISSA, joka mm. järjestää Dresdenissä helmikuussa 2013 kansainvälisen konferenssin turvallisuuskulttuurista (ml. nolla tapaturmaa-ajattelu). Vastaavasti Työterveyslaitos, Ranskan työsuojelun tutkimuslaitos INRS ja Korean vastaava laitos KOSHA järjestävät syyskuussa 2013 Helsingissä kansainvälisen symposiumin torjuntakulttuurin kehittämisestä. Tässä järjestelyssä on mukana myös ISSA. Tämä symposium voi siten tarjota myös yhteisen kohtaamispaikan suomalaisen ja hollantilaisen nolla tapaturmaa verkostojen edustajille. Markku Aaltonen. Kuva: Sarno Ojell Lopuksi kokouksessa nimettiin viisi henkilöä mukana olevista yrityksistä, jotka alkavat suunnitella Nolla tapaturmaa verkoston toiminnan yksityiskohtia Hollannissa. Nämä samat henkilöt muodostavat siten verkoston epävirallisen johtoryhmän. Lisätietoa Eurooppalainen työsuojelututkimuslaitosten verkosto PEROSH: Hollannin Nolla tapaturmaa verkoston esite (hollanniksi): Kansainvälinen symposium Culture of prevention future approaches, , Helsinki: Kansainvälinen konferenssi Occupational Health and Safety: Networking as a driving force for a culture of prevention, , Dresden: TNOn kotisivut: Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI 4/2012 9

10 Nolla tapaturmaa -foorumi tiedottaa Uusi materiaalipaketti jäsentyöpaikoille Uusi Nolla tapaturmaa -foorumin materiaalipaketti Turvallisuusviestintä ilmestyy joulukuun alussa. Materiaalipaketissa kerrotaan mitä turvallisuusviestintä on ja opastetaan työpaikkoja turvallisuusviestinnän suunnittelussa. Jäsentyöpaikat voivat ladata materiaalipaketin foorumin ekstranetistä osoitteesta: materiaalipaketit Nolla tapaturmaa foorumin jäsenseminaari Foorumin jäsenseminaari järjestetään Rantasipi Tropiclandiassa Vaasassa. Tarkemmat tiedot seminaarin teemoista ja sisällöstä julkistetaan ensi vuoden puolella, mutta varaa päivät jo nyt kalenteriisi! Uudet jäsentyöpaikat Turun Seudun Kiinteistöpalvelu Oy Lapin sairaahoitopiirin kuntayhtymä (LSHP Ky) Surfactor Finland Oy Pöyry Finland Oy Tervetuloa mukaan! Nolla tapaturmaa -foorumin koko ajantasainen jäsenlista löytyy osoitteesta 10 Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI 4/2012

11 Nolla tapaturmaa -foorumin kalenteri vuodelle 2013 Foorumin vuoden 2013 kalenterin päähenkilönä seikkailee kaikille tuttu toimiston antisankari B. Virtanen yhdessä Oy Firma Ab:n muiden työntekijöiden kanssa. Kalenterikuukausien teemat käsittelevät työpaikan haitta- ja vaaratekijöitä ja niistä on helppo napata esimerkiksi joka kuukauden oma turvallisuusteema työpaikalle. Hinta 9 Tilaa seinällesi annos B. Virtasen ryydittämää Nolla tapaturmaa -ajattelua tai osta kalenteri vaikka lahjaksi tai palkinnoksi! Tilausohjeet löydät osoitteesta (+alv. 23 %) Hintaan lisätään posti- ja toimituskulut Nolla tapaturmaa -foorumi nollatapaturmaa-foorumi@ttl.fi puh (vaihde) Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI 4/

12 Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI Nolla tapaturmaa -foorumin sähköinen uutislehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa: helmi-, touko-, elo- ja marraskuussa. Uutislehti on ladattavissa Nolla tapaturmaa -foorumin internet-sivulta osoitteesta Julkaisija Nolla tapaturmaa -foorumi Topeliuksenkatu 41 a A Helsinki puh (vaihde) faksi nollatapaturmaa-foorumi@ttl.fi Toimitus Susanna Mattila Työterveyslaitos susanna.mattila@ttl.fi Maija-Leena Merivirta Työterveyslaitos maija-leena.merivirta@ttl.fi Vastaava päätoimittaja Mika Liuhamo Työterveyslaitos mika.liuhamo@ttl.fi Jakelu 1525 Kannen kuva stock.xchng Julkaisupaikka Helsinki, 2012 ISSN