Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI"

Transkriptio

1 Numero 4/2012 Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI Johtoryhmän kolumni: Toiminta arjen kriisitilanteessa Tarkastuslistat palveluntuottajan turvaksi Työhyvinvointifoorumi mahdollistajana Zero Accident Netwerk Nederland Ajankohtaista

2 Yrjö Heimonen, turvallisuuspäällikkö Hyvinkään kaupunki Toiminta arjen kriisitilanteessa Organisaatiot tekevät suunnitelmia normaaliajan häiriötilanteita ja poikkeusoloja silmällä pitäen. Suunnitelmilla on eri nimiä käyttötarkoituksesta ja laatijan omaksumasta termistöstä riippuen. Käytetyimpiä nimikkeitä ovat turvallisuussuunnitelma, pelastussuunnitelma ja valmiussuunnitelma. Näitä suunnitelmia täydentävät eri toimintoja koskevat suunnitelmat, kuten kriisiviestintäsuunnitelma. Valitettavan usein suunnitelmat jäävät valmistuttuaan pölyttymään laatijansa hyllyyn viimeistään sen jälkeen, kun suunnitelma on esitelty henkilöstölle tai organisaation johtoryhmälle. Tärkein vaihe eli suunnitelman testaaminen harjoitustilanteessa jää suorittamatta. Tällöin mahdolliset puutteet tai virheet suunnitelmassa jäävät huomaamatta. Niihin törmätään käytännössä aina yllättäen eteen tulevassa tositilanteessa. oman kriisityön järjestäminen, mahdollisen suruliputuksen järjestäminen ja tilanteen hoitamiseen sitoutuneen henkilökunnan ravitseminen ja levon järjestäminen. Muistettavia ja huomioon otettavia asioita on niin paljon, että on syytä käyttää tilanteeseen soveltuvaa muistilistaa avuksi. Muistilistan lisäksi tarvitaan avainhenkilöiden ja heidän varahenkilöidensä yhteystiedot. Kun akuutti tilanne on ohi, on syytä arvioida, miten tilanteen hoitamisessa onnistuttiin. Mahdollisista epäonnistumisista otetaan opiksi. Viimeistään tässä vaiheessa pohditaan myös sitä, tarvitsevatko tilanteen hoitamiseen osallistuneet yhteisön tai organisaation edustajat itse jälkihoitoa. Otetaan esimerkiksi yhteisössä tai organisaatiossa sattunut väkivallanteko. Operatiivisen toimintavastuun tapauksen hoitamisessa ottaa poliisiviranomainen. Poliisi vastaa tässä tapauksessa myös tiedottamisesta medialle. Lisäksi poliisi ottaa harkintansa mukaan yhteyttä kriisiavun tuottajatahoon. Organisaation oma aktiivisuus on tärkeää Yhteisön tai organisaation tulee myös toimia tilanteessa aktiivisesti, osaltaan viranomaisten työtä tukien ja hyvässä yhteisymmärryksessä heidän kanssaan. Tilanteen kehittymistä seuraamaan ja omia toimenpiteitä suunnittelemaan ja toteuttamaan tarvitaan tilannekohtainen johtoryhmä. Siihen kuuluu ainakin yhteisön tai organisaation ylimmän johdon edustaja/edustajia, viestintäasiantuntija ja mahdolliset avustavat henkilöt. Ratkaistavia asioita ovat mm. yhteydenpito viranomaisiin, sisäisen ja ulkoisen viestinnän tarve ja aikataulu sosiaalista mediaa unohtamatta, viestinnästä vastaavien nimeäminen, Nolla tapaturmaa -foorumin johtoryhmän jäsen Yrjö Heimonen. Kuva:Sarno Ojell 2 Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI 4/2012

3 Päivi Haavisto, vapaa toimittaja Tarkastuslistat palveluntuottajan turvaksi Uusi toimintamalli parantaa teollisuuden palveluntuottajien työturvallisuutta yhteisellä työpaikalla. Teollisuusyritykset ostavat yhä useammin ydintehtäviinsä kuulumattomat toiminnot ulkopuolelta. Näitä palveluja tarjoavien siivous-, kunnossapito- tai vartiointiliikkeiden henkilöstö työskenteleekin tyypillisesti erilaisissa asiakasyrityksissä ja vaihtuvissa kohteissa. Palveluntuottajien työ on tavallista riskialttiimpaa, koska yhteisellä työpaikalla on helposti puutteita tiedonkulussa, vaarojen tunnistamisessa tai töiden suunnittelussa. Yksi yleisimmistä ongelmista on se, että asiakasyritys ei yhteistyön alkajaisiksi selvitä palveluntuottajalle oman riskienkartoituksensa tuloksia. Niistä kävisivät kerralla ilmi työympäristön erityispiirteet ja vaarat. Yhteisen työpaikan arjessa puolestaan solmukohtia voivat olla vuoronvaihdokset, joissa tieto esimerkiksi keskeneräisistä töistä ei aina kulje seuraavalle. Näihin ongelmiin tutkijatohtori Sanna Nenonen tarttui väitöskirjassaan, jossa hän selvitti teollisuuden ulkoistettujen palvelujen turvallisuusjohtamista. Työn tuloksena syntyi turvallisuusjohtamisen tueksi toimintamalli, jota muokattiin yritysten kokeilujen perusteella. Nenonen työskentelee Tampereen teknillisen yliopiston teollisuustalouden laitoksella. Väitöskirjan materiaali on koottu Työsuojelurahaston rahoittamassa hankkeessa (TSR-hankenumero ). Siinä aineistoa kerättiin kirjallisuusselvitysten, haastattelujen, tapaturmaraporttien analyysien ja kyselyn avulla. Mukana hankkeessa oli useita teollisuuden palveluita tarjoavia yrityksiä ja niiden asiakaskumppaneita. Tiivistää yhteistyötä Malli tarjoaa apua ja työkaluja palveluntuottajien yleisimpiin turvallisuusongelmiin sekä lisäksi parantaa palveluntuottajan ja asiakkaan yhteistyötä, Sanna Nenonen sanoo. Hänen mukaansa juuri pelisääntöjen puute on tuottanut hankaluuksia yhteisillä työpaikoilla. Etenkin lyhytaikaisissa asiakassuhteissa turvallisuustyön organisointi ja hallinta on ollut vaikeaa. Tutkija toteaa, että teollisuuden palveluntuottajille ei ole aiemmin tarjottu näin kattavaa turvallisuusjohtamisen mallia. Se sisältää esimerkiksi kansallisen lainsäädännön, jota toki yritysten pitää päivittää. Mallia kehitettiin niin, että se sopii täydentäjäksi myös muiden turvallisuusjohtamisen käytäntöjen rinnalle. Ensin määritellään turvallisuustaso Toimintamalli sisältää monentasoisia ohjeita turvallisuuden yleisperiaatteista käytännön tarkastuslistoihin. Niitä voivat hyödyntää yrityksen johto, työnjohto sekä työntekijät. Ensimmäiseksi määritellään yrityksen oma turvallisuustaso ja -tavoite. Palveluntuottajan kannattaa kehittämistyössään ottaa huomioon myös asiakkaidensa turvallisuusvaatimukset. Tavoite on se, että ensin laitetaan omassa yrityksessä asiat kuntoon. Tätä palveluntuottaja voi käyttää hyödykseen jo markkinoinnissa ja tarjouspyyntövaiheessa. Nykyään monia asiakkaita kiinnostaa urakoitsijoiden turvallisuusjohtamisen taso, Nenonen sanoo. Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI 4/2012 3

4 Sitten huomioidaan työkohteen asiat Mallin seuraava osio liittyy vaiheeseen, jossa työkohde on jo selvillä. Osiossa on lista työnjohtajille ja muille yhteyshenkilöille asioista, joita pitää ottaa huomioon työtä käynnistettäessä. Listassa on 19 kohtaa esimerkiksi perehdyttämisestä ja turvallisuuskoulutuksesta suojaimiin, lupiin ja riskienhallintaan. Jokaisesta selvitetään lainsäädäntö ja menettelytavat omassa organisaatiossa; lopuksi käydään läpi asiakaskohteeseen liittyvät erikoiskysymykset. Joka kohdasta on myös lisätietolista sekä tiivistelmä. Kohtia ja tiivistelmiä voi poimia ja hyödyntää työkohteen tarpeen mukaan, Nenonen kertoo. Lopuksi arvioidaan onnistuminen Toimintamallin kolmatta osaa toiminnan arviointia ja kehittämistä Sanna Nenonen haluaa korostaa. Työn valmistumisen jälkeen jää helposti arvioimatta, miten hanke onnistui turvallisuuden kannalta ja mitä korjaamista olisi ollut. Tämä olisi kuitenkin tärkeä tehdä, koska se auttaa palveluntuottajaa uusissa hankkeissa ja uusien asiakkaiden kanssa. Turvallisuusjohtaminen on jatkuvaa kehittämistä. Kuolemaan johtaneet tapaturmat teollisuuden yhteisillä työpaikoilla Tarkastuslistat käytännön työkaluina Malli tarjoaa lomakepohjia moneen tarpeeseen, kuten lupalomakkeita tuli-, säiliö- ja nostotöitä varten ja yhteenvetolomakkeita toiminnan varmistamiseksi ja dokumentoimiseksi. Erilaiset tarkastuslistat muistuttavat, mitä turvallisuusasioita pitää huomata ja arvioida ennen töiden aloittamista, työn aikana ja yhteistyön päätyttyä. Tarkastuslistat ovat mallin varsinaisia työkaluja, joita myös työntekijät voivat käyttää. Vaikka lomake- ja tarkastuslistavalikoima on melkoinen, kaikkien ei tarvitse hallita kaikkea. Yleensä niitä käyttävät ja täyttävät eri henkilöt organisaatiossa: joku vastaa perehdyttämisestä, joku toinen koneiden turvallisuudesta, kolmas riskienkartoituksesta jne. Mallista voi poimia pelkkiä tarkastuslistojakin tueksi esimerkiksi lyhytaikaisiin yhteistyöprojekteihin, Nenonen sanoo. Lisätietoa Työturvallisuuskeskus on julkaissut 20-sivuisen lyhennelmän toimintamallista nimellä Turvallisuusjohtaminen teollisuuden palveluissa - Palveluntoimittajan opas. Väitöskirja Implementation of Safety Management in Outsourced Services in the Manufacturing Industry ja suomenkielinen loppuraportti Työsuojelurahaston hankkeesta Toimintatavan kehittäminen teollisuuden palveluiden turvallisuusjohtamiseen - Palveluntuottajan näkökulma löytyvät Tampereen teknillisen yliopiston www-sivuilta. Valtaosa (85 %) uhreista palveluntuottajan työntekijöitä. Riittämätön tiedonkulku kytköksissä viidennekseen tapauksista yhteisillä työpaikoilla ja viiteen prosenttiin tapauksista yksittäisillä työpaikoilla. Töiden suunnittelun puutteet viisi kertaa yleisempiä ja varoitusmerkintöjen puutteet kolme kertaa yleisempiä kuin yksittäisillä työpaikoilla. (Lähde: Sanna Nenosen väitöskirja, TOT-raporttien analyysi vuosilta ) Sanna Nenonen. Kuva: Tampereen teknillinen yliopisto 4 Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI 4/2012

5 Turbiinien huoltaja sopii toimintatavoista etukäteen Salmisaaren B-voimalaitoksen turbiinihallissa asennetaan Skodan tehtailta Tsekeistä tuotua uutta turbiinia. Turbiinin ohella uusittiin kuluvana vuonna myös generaattori. Työt liittyvät uudistamisprojektiin, jolla voimalaitoksen energiatehokkuus paranee, laitoksen sähkötehoa saadaan nostettua noin 11 megawattia ja sen elinikää jatkettua 20 vuotta. Kuva: Helsingin energia. Energia-alan kunnossapitopalveluita tarjoava HelenService tuntee yhteistyön koukerot myös ostavan asiakkaan näkökulmasta. HelenService tuottaa emoyritykselleen Helsingin Energialle tuotanto- ja jakelujärjestelmien kunnossapitopalvelut. Niitä se myy myös ulkopuolisille teollisuusyrityksille. Lisäksi HelenService toimii itse asiakkaana ostaessaan alihankkijoilta hitsaus- ja asennustöitä isojen vuosihuoltojen aikana. Omaa henkilökuntaa on 350. HelenServicen johtaja Kaj Grönroos kertoo, että pitkäaikaisissa asiakassuhteissa toimintamallit ovat vakiintuneet. Mutta tarjousten perusteella saatujen ulkoisten asiakkaiden tiloissa esimerkiksi turbiinien huoltajat joutuvat uusiin ja haastaviin ympäristöihin. Kirjaamme aina jo sopimusvaiheessa yhteiset menettelyt asiakkaan ja palveluntuottajan välillä. Sähkötöissä on tiedettävä tarkkaan, mitä kukin tekee. Esimerkiksi prosessiin liittyvät kytkennät ja irtikytkennät sovitaan selkeästi yhdessä etukäteen. Näihin keskusteluihin osallistuvat asiakkaan asianomaiset työntekijät, hän sanoo. HelenService oli mukana palveluntuottajien turvallisuutta koskevassa Sanna Nenosen väitöskirjatutkimuksessa, ja silloin yrityksessä myös kokeiltiin väitöksen tuloksena syntynyttä toimintamallia. Grönroosin mukaan toimintamallissa parasta ovat tarkastuslistat. Listat auttavat muistamaan, mitä kaikkea on otettava huomioon, kun urakoista sovitaan. Toimintamalli tuo järjestelmällisyyttä ja selkeyttä yhteistyöhön. Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI 4/2012 5

6 Pätevyysvaatimukset ja koulutuspaketti Työntekijöiden pätevyys varmistetaan ennen yhteisen työprojektin alkua. Jo tarjouspyynnössä on mainittu tietyt pätevyysvaatimukset, joihin kuuluvat muun muassa voimassa olevat työturvallisuus- ja tulityökortit. Sen lisäksi isoilla tilaajilla on yleensä valmis tiedotusja koulutuspaketti alihankkijoiden henkilöstölle. Näin mekin toimimme, kun käytämme ulkoisia urakoitsijoita, Kaj Grönroos mainitsee. Työkohdetta, työtapoja ja turvallisuusjärjestelmiä koskeva ennakkokoulutus HelenServicessä kestää puoli päivää ja koostuu luennoista sekä tentistä. Jos tentti ei mene läpi, sen joutuu uusimaan suullisesti. Ulkomaisia työntekijöitä on jonkin verran, ja heidän osaltaan koulutus on vastuutettu yrityksen työpäällikölle. Hänen tehtävänään on myös varmistaa, ettei puutteellinen kielitaito aiheuta riskiä työssä. Pulmina poikkeamat ja suuri vaihtuvuus Grönroos arvioi, että työkohteissa tieto kulkee pääpiirteissään hyvin. Ongelmat koskevat lähinnä äkillisiä muutostilanteita. Niissä joku voi ottaa aloitteen käsiinsä ja poiketa sovitusta. Näitä kokemuksia meillekin on tullut tilaajana toimiessamme. Hän kertoo esimerkin nostoista, joita voimalaitostyömailla tarvitaan paljon. HelenServicessä vaativasta nostosta on tehtävä aina nostosuunnitelma. Muutama vaaratilanne on syntynyt, kun alihankkija ei ole noudattanut tätä nostotyöohjetta. Tämä kertoo myös siitä, että meidän tulisi parantaa omia johtamiskäytäntöjämme yhteisellä työmaalla. Palveluntoimittajien käyttö on hänen mukaansa lisääntynyt, ja yksi sen tuomista haasteista on henkilövaihdosten hallinta. Viime vuosina urakoitsijoiden toimintaan on tullut piirteitä henkilöstövuokrauksesta ja henkilöiden vaihtuvuus voi tällöin olla suuri. Se voi aiheuttaa ongelmia pitkäaikaisella työmaalla siitä huolimatta, että perehdytys on hoidettu. Tieto vaihdoksista pitäisi saada kulkemaan nykyistä paremmin. Arviointia aiotaan kehittää Sanna Nenosen väitöskirjan toimintamallissa esitetystä loppuarvioinnista Grönroos on painokkaasti samaa mieltä. Työn valmistuttua olisi tärkeää käydä läpi, miten sovitut tavoitteet on saavutettu myös turvallisuuskysymyksissä. Meillä ei vielä ole arviointia käytössä, mutta olemme jo tehneet päätöksen, että omien palveluntoimittajien kanssa sitä aletaan toteuttaa. Arviointi lisää myös oppimista. Palveluntoimittajat ovat osaavia ammattilaisia, joiden hyviä käytäntöjä asiakasyrityskin voi omaksua. Hän kertoo myös ennakoivasta ja säännöllisestä auditointi- tai arviointimenettelystä, jota HelenService toteuttaa telineitä tekevän aliurakoitsijan kanssa. Yhteyshenkilöt käyvät arvioimassa kerran vuodessa urakoitsijan toimintaa. Se koskee laadun lisäksi työturvallisuus- ja ympäristöasioita. Käytäntö on lähtöisin palveluntuottajalta itseltään. Telineisiin liittyviä tapaturmia on ollut vain yksi viimeisten viiden vuoden aikana HelenServicen työmailla. 6 Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI 4/2012

7 Rauno Hanhela, aluejohtaja Työterveyslaitos Työhyvinvointifoorumi mahdollistajana Kataisen hallituksen keskeisiä tavoitteita ovat laadukas työelämä ja pitemmät työurat. Hallitus toimii aktiivisesti osaamisen, työssä jaksamisen ja hyvän johtamisen sekä työpaikkojen johdon ja henkilöstön yhteistyön kehittämiseksi. Yksi näiden päämäärien saavuttamiseksi sovittu toimenpide on Työhyvinvointifoorumin jatkaminen ja kehittäminen. Työhyvinvointifoorumi on mahdollistaja. Se tukee työpaikkoja työhyvinvointikäytäntöjen edistämisessä ja nostaa esille onnistuneita työhyvinvoinnin toimintatapoja. Foorumi koordinoi ja edistää työhyvinvoinnin verkostotoimintaa saattaen työpaikkoja, kehittäjiä ja palvelun tarjoajia yhteen. Foorumi kokoaa työhyvinvoinnin edistämisen ja työhyvinvointitoiminnan tason arvioinnin toimintamalleja työpaikkojen tarpeisiin. Työhyvinvointifoorumin sateenvarjon alla organisoidaan valtakunnallisia (VAPA) ja alueellisia (APAJA) työpajoja. Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko johtaa foorumin toimintaa. Ministeriön alainen työsuojeluneuvottelukunta toimii johtoryhmänä. Neuvottelukunta on perustanut erillisen jaoston johtoryhmätyön tueksi. Sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosasto ohjaa ja luo puitteet toiminnalle. Työhyvinvointifoorumin käytännön toiminnan hoitaminen on annettu Työterveyslaitoksen tehtäväksi. Projektipäälliköksi on nimetty Tampereen aluejohtaja Rauno Hanhela. Kaikki Työterveyslaitoksen aluejohtajat ovat foorumin alueellisia yhdyshenkilöitä. Foorumi toimii kiinteässä yhteistyössä Työterveyslaitoksen Työpaikkojen työhyvinvoinnin ratkaisut -teeman kanssa. Teeman puitteissa on koottu työhyvinvointitoimijoiden verkostokartta ja jäsennetty työhyvinvointipalveluja työpaikkojen näkökulmasta. Jatkossa pureudutaan myös yritysten työhyvinvointitason luokitukseen ja työelämän laadun arviointiin. Niin ikään kiinnitetään huomiota työhyvinvointitoiminnan merkitykseen työpaikan vetovoimaisuuden ja yritysten tuottavuuden näkökulmasta. Työhyvinvointifoorumi pureutuu ensi vuonna erityisesti sosiaali- ja terveysalan työpaikkojen työhyvinvointiin ja vetovoimaisuuteen. Hyviä käytäntöjä ja verkostoitumista edistetään erityisesti psykososiaalisiin tekijöihin, ergonomiaan ja kemikaaleihin liittyen. Yksittäisistä aiheista esiin nostetaan ainakin työpaikkakiusaaminen ja asiakasväkivalta. Erityishuomiota kiinnitetään alueelliseen toimintaan. Kaikilla alueilla järjestetään alueellisia hankkeita ja työpajoja. Esimerkkinä aluetoiminnasta mainittakoon yritysten ja työterveyshuoltojen yhteistyön kehittäminen Lapissa ja pienteollisuusalueen työpaikoille suunnattu apajaisku Pirkanmaalla. Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto on hieno esimerkki Foorumin rahoittamasta alueellisesta toiminnasta. Verkosto on työpaikan toimijoiden ja asiantuntijoiden kohtaamispaikka, jossa saa tietoa työhyvinvointiin liittyvistä ajankohtaisista asioista ja hyvistä käytännöistä ja voi jakaa kokemuksia työhyvinvointitoiminnasta työpaikoilla. Työterveyslaitos auttaa alueita verkoston perustamisessa ja tukee toimintaa. Varsinaisen vastuun kantavat kuitenkin alueelliset toimijat ja erityisesti alueelliset yhteyshenkilöt. Tänä vuonna verkosto on perustettu Poriin, Mikkeliin, Kokkolaan ja Rovaniemelle. Ensi vuonna on tarkoitus laajentaa vähintään viidelle uudelle alueelle. Työhyvinvointifoorumi tukee myös nolla tapaturmaa ja nolla vahinkoa -ajattelun levittämistä yleisesti kaikille työpaikoille. Työhyvinvointifoorumi rahoittaa Nolla tapaturmaa -foorumin uutislehden artikkeleita, Nolla tapaturmaa kalenterin ja mediamateriaalin tuotantoa, materiaalien kääntämistä ruotsiksi ja englanniksi sekä avoimia tiedotustilaisuuksia ja seminaareja. Työhyvinvointifoorumin läheinen yhteistyökumppani on Johtamisen kehittämisverkosto, joka on vastaavanlainen hallitusohjelmaan kirjattu sosiaali- ja terveysministeriön ohjaama ja Työterveyslaitoksen koordinoima verkosto. Lisätietoja: Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI 4/2012 7

8 Markku Aaltonen, tiimipäällikkö Työterveyslaitos Zero Accident Netwerk Nederland Nolla tapaturmaa verkosto käynnistymässä Hollannissa Suomen Nolla tapaturmaa foorumin innoittamana on Hollannissa käynnistymässä oma kansallinen verkosto nimeltään Zero Accident Netwerk Nederland. Verkoston toimintaa koordinoi TNO Safe and Healthy Business yksikkö, joka sijaitsee Amsterdamissa. TNO on Hollannissa iso soveltavan tutkimuksen laitos, joka työllistää yli 5000 tutkijaa. Verkoston toiminnan käynnistämistä rahoittaa Hollannin Sosiaali- ja työministeriö. Vuonna 2009 käynnistettiin Suomen aloitteesta EU-PEROSH -asiantuntijaverkoston puitteissa yhteistyöprojekti, jonka tavoitteena on kehittää turvallisuuskulttuuria ja nolla tapaturmaa ajattelun edistämistä EU:ssa. Projektia vetää Työterveyslaitos ja TNO Hollannista ja siinä on mukana tutkimuslaitokset Belgiasta, Puolasta, Tanskasta ja Englannista. Tämän yhteistyön tuloksena on nyt mm. syntynyt Hollannin Nolla tapaturmaa verkosto. Käynnistyskokous marraskuussa Verkoston käynnistyskokous pidettiin TNO:n kokoustilassa Leidenissä Mukana oli 15 eri yrityksen edustajia. Tilaisuuden avasi professori Gerard Zwetsloot, joka vastaa nolla tapaturmaa -verkostoprojektista TNO:ssa, jonka jälkeen johtaja Joy Oh Hollannin Sosiaali- ja työministeriöstä piti oman puheenvuoronsa. Näissä puheenvuoroissa tuotiin esille tarve edistää tapaturmantorjuntaa Hollannissa ja kuinka nolla tapaturmaa ajattelu voi sitä vauhdittaa. Omassa puheenvuorossani kerroin Suomen Nolla tapaturmaa foorumin toiminnasta ja kokemuksista. Esitykseni jälkeen käytiin keskustelua nolla tapaturmaa tavoitteesta ja kuinka se sopii esim. prosessiturvallisuuden hallintaan. Tämän jälkeen professori Gerard Zwetsloot esitteli hahmotelmaa Hollannin nolla tapaturmaa verkoston toiminnasta, jossa oli mukana samoja elementtejä kuin Suomen foorumitoiminnassa. Tämän jälkeen oli kolmen yrityksen puheenvuorot. Suuren ruoanvalmistusyrityksen Marelin HSE johtaja Hennie van Diest esitteli 6Sjärjestyksenhallintaohjelmaa, joka on käytössä heidän yrityksessään. Turvallisuusjohtaja Albert de Groot Philips Health Care yrityksestä esitteli heidän nolla tapaturmaa projektin sisältöä. RDW yrityksen työympäristökoordinaattori Marije Mos kertoi puolestaan heidän kokemuksiaan nolla tapaturmaa kampanjasta. Lopuksi käytiin yleiskeskustelu, kuinka toimintaa tulisi jatkaa. Mukana eri toimialoja Käynnistyskokouksessa mukana olevat 15 yritystä edustivat eri toimialoja, kuten rakennus-, elintarvike-, elektroniikka- ja kemianalaa. Lisäksi Hollannissa on 10 yritystä, jotka ovat ilmaisseet halunsa olla mukana, mutta jotka eivät päässeet mukaan kokoukseen. Näiden joukossa on suomalainen Neste Oil. Yleiskeskustelussa tuli esille vahvasti näkemys siitä, että verkoston tulisi yhdistää yritysten linjajohtoa ja työsuojeluhenkilöstöä. Näin tulisi yhdistettyä toisaalta johtajien sitoutuminen turvallisuuteen ja työsuojehenkilöstön asiantuntemus. Tämä olisi verkoston antama lisäarvo. 8 Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI 4/2012

9 Tarvetta myös kansainväliselle verkostolle Keskustelussa myös todettiin, että useilla yrityksillä on jo globaali- tai eurooppalainen ohjelma nolla tapaturmaa tavoitteen saavuttamiseksi. Siksi kansallisella verkostolla on vain rajallinen arvo, jonka vuoksi kansainväliset yritykset eivät välttämättä liity kansalliseen verkostoon. Siksi on olemassa tarve myös kansainväliselle nolla tapaturmaa verkostolle, mutta se voi edellyttää erilaista toimintaa kuin mitä kansalliset verkostot tekevät. Tässä olisi yhteistyön paikka suomalaiselle ja hollantilaiselle verkostolle. Toiminnan kehittämisessä voisi olla mukana kansainvälinen sosiaalivakuutusalan yhteistyöjärjestö ISSA, joka mm. järjestää Dresdenissä helmikuussa 2013 kansainvälisen konferenssin turvallisuuskulttuurista (ml. nolla tapaturmaa-ajattelu). Vastaavasti Työterveyslaitos, Ranskan työsuojelun tutkimuslaitos INRS ja Korean vastaava laitos KOSHA järjestävät syyskuussa 2013 Helsingissä kansainvälisen symposiumin torjuntakulttuurin kehittämisestä. Tässä järjestelyssä on mukana myös ISSA. Tämä symposium voi siten tarjota myös yhteisen kohtaamispaikan suomalaisen ja hollantilaisen nolla tapaturmaa verkostojen edustajille. Markku Aaltonen. Kuva: Sarno Ojell Lopuksi kokouksessa nimettiin viisi henkilöä mukana olevista yrityksistä, jotka alkavat suunnitella Nolla tapaturmaa verkoston toiminnan yksityiskohtia Hollannissa. Nämä samat henkilöt muodostavat siten verkoston epävirallisen johtoryhmän. Lisätietoa Eurooppalainen työsuojelututkimuslaitosten verkosto PEROSH: Hollannin Nolla tapaturmaa verkoston esite (hollanniksi): Kansainvälinen symposium Culture of prevention future approaches, , Helsinki: Kansainvälinen konferenssi Occupational Health and Safety: Networking as a driving force for a culture of prevention, , Dresden: TNOn kotisivut: Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI 4/2012 9

10 Nolla tapaturmaa -foorumi tiedottaa Uusi materiaalipaketti jäsentyöpaikoille Uusi Nolla tapaturmaa -foorumin materiaalipaketti Turvallisuusviestintä ilmestyy joulukuun alussa. Materiaalipaketissa kerrotaan mitä turvallisuusviestintä on ja opastetaan työpaikkoja turvallisuusviestinnän suunnittelussa. Jäsentyöpaikat voivat ladata materiaalipaketin foorumin ekstranetistä osoitteesta: materiaalipaketit Nolla tapaturmaa foorumin jäsenseminaari Foorumin jäsenseminaari järjestetään Rantasipi Tropiclandiassa Vaasassa. Tarkemmat tiedot seminaarin teemoista ja sisällöstä julkistetaan ensi vuoden puolella, mutta varaa päivät jo nyt kalenteriisi! Uudet jäsentyöpaikat Turun Seudun Kiinteistöpalvelu Oy Lapin sairaahoitopiirin kuntayhtymä (LSHP Ky) Surfactor Finland Oy Pöyry Finland Oy Tervetuloa mukaan! Nolla tapaturmaa -foorumin koko ajantasainen jäsenlista löytyy osoitteesta 10 Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI 4/2012

11 Nolla tapaturmaa -foorumin kalenteri vuodelle 2013 Foorumin vuoden 2013 kalenterin päähenkilönä seikkailee kaikille tuttu toimiston antisankari B. Virtanen yhdessä Oy Firma Ab:n muiden työntekijöiden kanssa. Kalenterikuukausien teemat käsittelevät työpaikan haitta- ja vaaratekijöitä ja niistä on helppo napata esimerkiksi joka kuukauden oma turvallisuusteema työpaikalle. Hinta 9 Tilaa seinällesi annos B. Virtasen ryydittämää Nolla tapaturmaa -ajattelua tai osta kalenteri vaikka lahjaksi tai palkinnoksi! Tilausohjeet löydät osoitteesta (+alv. 23 %) Hintaan lisätään posti- ja toimituskulut Nolla tapaturmaa -foorumi puh (vaihde) Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI 4/

12 Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI Nolla tapaturmaa -foorumin sähköinen uutislehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa: helmi-, touko-, elo- ja marraskuussa. Uutislehti on ladattavissa Nolla tapaturmaa -foorumin internet-sivulta osoitteesta Julkaisija Nolla tapaturmaa -foorumi Topeliuksenkatu 41 a A Helsinki puh (vaihde) faksi Toimitus Susanna Mattila Työterveyslaitos Maija-Leena Merivirta Työterveyslaitos Vastaava päätoimittaja Mika Liuhamo Työterveyslaitos Jakelu 1525 Kannen kuva stock.xchng Julkaisupaikka Helsinki, 2012 ISSN

Yhteisiä tekoja. www.tyohyvinvointifoorumi.fi

Yhteisiä tekoja. www.tyohyvinvointifoorumi.fi Yhteisiä tekoja www.tyohyvinvointifoorumi.fi www.tyohyvinvointifoorumi.fi 1 Työhyvinvointifoorumi on Verkostotapaamisia ja yhteistyön vahvistamista Hyvien käytäntöjen jakamista ja niistä oppimista Valtakunnallista,

Lisätiedot

Yhteisiä tekoja. www.tyohyvinvointifoorumi.fi

Yhteisiä tekoja. www.tyohyvinvointifoorumi.fi Yhteisiä tekoja www.tyohyvinvointifoorumi.fi www.tyohyvinvointifoorumi.fi 1 Työhyvinvointifoorumi on hyvien käytäntöjen jakamista ja niistä oppimista verkostotapaamisia ja yhteistyön vahvistamista valtakunnallista,

Lisätiedot

Viestintä ja oppiminen Nolla tapaturmaa foorumissa

Viestintä ja oppiminen Nolla tapaturmaa foorumissa Viestintä ja oppiminen Nolla tapaturmaa foorumissa Mika Liuhamo, palvelukeskuksen päällikkö Työterveyslaitos, Asiakasratkaisut mika.liuhamo@ttl.fi Hyvinvointia työstä Nolla on mahdollisuus! Tapaturmat

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa foorumi ammatillisessa koulutuksessa

Nolla tapaturmaa foorumi ammatillisessa koulutuksessa Nolla tapaturmaa foorumi ammatillisessa koulutuksessa Arja Äyräväinen Hyvinvointia työstä Nolla tapaturmaa -ajattelu kaikki tapaturmat voidaan estää jos ei heti, niin kuitenkin ajan kanssa. tapaturmat

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia-asiantuntijoiden työseminaari 6.-7.6.2013 Liisa Hakala Mielekäs työ sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla - Miksi työn mielekkyys

Lisätiedot

Esimerkki verkostoyhteistyöstä Työhyvinvointifoorumin valtakunnallisessa työpajassa 30.5.2012 Jaana Lerssi-Uskelin

Esimerkki verkostoyhteistyöstä Työhyvinvointifoorumin valtakunnallisessa työpajassa 30.5.2012 Jaana Lerssi-Uskelin Esimerkki verkostoyhteistyöstä Työhyvinvointifoorumin valtakunnallisessa työpajassa 30.5.2012 Jaana Lerssi-Uskelin Verkoston uudistuminen 1 Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 TEM,

Lisätiedot

Työturvallisuuskeskus TTK

Työturvallisuuskeskus TTK Työturvallisuuskeskus TTK Taustatietoja Perustettu 1.4.1970 Liikevaihto n. 5,9 miljoonaa euroa TSR:n toiminta-avustus 3,1 miljoonaa euroa Toiminnan rahoitus pääosin tapaturmavakuutusmaksuilla Työmarkkinakeskusjärjestöjen

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa foorumin

Nolla tapaturmaa foorumin Nolla tapaturmaa foorumin käytännön toiminta Foorumi työpaikoille, jotka haluavat kehittyä työturvallisuuden edelläkävijöiksi. Lähtökohdat Foorumin toiminnan perusta Nolla tapaturmaa ajattelun omaksuminen,

Lisätiedot

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työhyvinvointia edistäviä verkostoja 2014-2015 Työterveyslaitoksen koordinoimat verkostot Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto TTL:n koordinoimat

Lisätiedot

YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015

YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 Vesa Ullakonoja ü työpaikalla on yksi työpaikan kokonaisuutta hallitseva eli pääasiallista määräysvaltaa käyttävä

Lisätiedot

Tukes ja Tampere Yhteistyöllä turvallisuuteen Tampereen turvallisuusklusteri

Tukes ja Tampere Yhteistyöllä turvallisuuteen Tampereen turvallisuusklusteri 1 Tukes avajaisseminaari 9.2.2011 Tukes ja Tampere Yhteistyöllä turvallisuuteen Tampereen turvallisuusklusteri Prof. Kaija Leena Saarela Tampereen teknillinen yliopisto Teollisuustalouden laitos Turvallisuuden

Lisätiedot

Matkailun turvallisuus - katsaus yhteistyösopimuksen tavoitteisiin. MTI 10.4.2013 Eija Raasakka, projektipäällikkö

Matkailun turvallisuus - katsaus yhteistyösopimuksen tavoitteisiin. MTI 10.4.2013 Eija Raasakka, projektipäällikkö Matkailun turvallisuus - katsaus yhteistyösopimuksen tavoitteisiin MTI 10.4.2013 Eija Raasakka, projektipäällikkö Yhteistyösopimus Allekirjoitettiin 15.6.2010 Rovaniemellä MTI:n ja syksyllä 2010 Santasportin

Lisätiedot

www.johtamisverkosto.fi 2012 Johtamisen kehittämisverkosto. www.johtamisverkosto.fi 1

www.johtamisverkosto.fi 2012 Johtamisen kehittämisverkosto. www.johtamisverkosto.fi 1 www.johtamisverkosto.fi 2012 Johtamisen kehittämisverkosto. www.johtamisverkosto.fi 1 Johtamisen kehittämisverkosto - miksi? Hyvällä johtamisella on suuri vaikutus ihmisen työhyvinvointiin ja työurien

Lisätiedot

JOHDATKO TYÖHYVINVOINTIA VAI JAHTAATKO TULOSTA? Pohjois-Savon verkostotapaaminen 2.10.2014. Jaana Lerssi-Uskelin. Työterveyslaitos www.ttl.

JOHDATKO TYÖHYVINVOINTIA VAI JAHTAATKO TULOSTA? Pohjois-Savon verkostotapaaminen 2.10.2014. Jaana Lerssi-Uskelin. Työterveyslaitos www.ttl. JOHDATKO TYÖHYVINVOINTIA VAI JAHTAATKO TULOSTA? Pohjois-Savon verkostotapaaminen 2.10.2014 Jaana Lerssi-Uskelin 9.10.2014 Ohjelma Klo 12.00 Tervetuloa ja kahvi Klo 12.30 Verkostokuulumisia valtakunnallisesti

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen Nolla tapaturmaa 2020 Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015 Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n hallitus asetti

Lisätiedot

Johdanto. Palkinnon myöntämisen perusteet

Johdanto. Palkinnon myöntämisen perusteet Palkinto 2005 Johdanto Työturvallisuus kohti maailman kärkeä työtapaturmaohjelma 2001-2005 on valtioneuvoston hyväksymä hanke, jolla halutaan nostaa suomalainen työturvallisuus maailman kärkeen kaikkien

Lisätiedot

Verkostotapaaminen 5.6.2014 Joensuu

Verkostotapaaminen 5.6.2014 Joensuu Verkostotapaaminen 5.6.2014 Joensuu Jaana Lerssi-Uskelin 6.6.2014 - Työhyvinvointifoorumin mahdollistamana - Verkosto työpaikan työhyvinvointitoimijoille - Verkosto jonka toiminnan lähtökohtana on työpaikkojen

Lisätiedot

KVR-URAKAN TURVALLISUUSASIAKIRJA

KVR-URAKAN TURVALLISUUSASIAKIRJA 11.4.2014 Sivu 1/6 Tilaaja: Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen ky PL 230 13101 Hämeenlinna Hanke: Mustiala Uusi Navetta KVR-URAKAN TURVALLISUUSASIAKIRJA Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen ky PL 230,

Lisätiedot

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Tyhy-verkosto

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Tyhy-verkosto Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Tyhy-verkosto Jaana Lerssi-Uskelin 23.4.2015 Verkosto työpaikkojen työhyvinvointitoimijoille toiminnan lähtökohtana on työpaikkojen / yritysten tarve alueellisesti

Lisätiedot

Parempaan ja tuottavampaan työelämään Satakunnassa

Parempaan ja tuottavampaan työelämään Satakunnassa Parempaan ja tuottavampaan työelämään Satakunnassa Pori 2.9.2015 Anne Jortikka Visio Työelämästrategia Suomen työelämä Euroopan paras vuoteen 2020 Työelämän laadun ja tuottavuuden samanaikainen kehittäminen

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuuri ja ydinlaitosrakentaminen

Turvallisuuskulttuuri ja ydinlaitosrakentaminen ja ydinlaitosrakentaminen - Tsernobyl 1986 - Onnettomuustutkinnan yhteydessä luotiin Turvallisuuskulttuuri -käsite - Turvallisuuskulttuuri -käsite määriteltiin 1991 ensimmäisen kerran 1991 IAEA:n (The

Lisätiedot

Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia

Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia Jaana Lerssi-Uskelin 7.3.2014 Alueelliset verkostot Aluejakona ELY-alueet: 1. Satakunta 2. Etelä-Savo 3. Lappi 4. Pohjanmaa

Lisätiedot

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1 Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011 Annikki Niiranen 1 Potilasturvallisuus ja laadunhallinta kehittämistyön keskiössä Johtaminen korostuu Johdon vastuu toiminnasta Henkilöstön

Lisätiedot

Turvallisuusilmapiiri

Turvallisuusilmapiiri Turvallisuusilmapiiri Metalliteollisuuden työalatoimikunta Muistutuksena Turvallisuuskielteinen Turvallisuusmyönteinen 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vastaajien taustoja Ylin johto 6 % Asiantuntija % Keskijohto

Lisätiedot

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 STM asetti Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmän vuosille

Lisätiedot

Työturvallisuuskeskus TTK. Parempi työ Työ sujuu, voidaan hyvin

Työturvallisuuskeskus TTK. Parempi työ Työ sujuu, voidaan hyvin Työturvallisuuskeskus TTK Parempi työ Työ sujuu, voidaan hyvin Taustatietoja Perustettu 1.4.1970 Liikevaihto n. 5,9 miljoonaa euroa Päärahoitus 3,1 miljoonaa euroa tapaturmavakuutusmaksuista TSR:n kautta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia-asiantuntijoiden työseminaari, 9.6.2011, Oulun seudun ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysalan yksikkö

Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia-asiantuntijoiden työseminaari, 9.6.2011, Oulun seudun ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysalan yksikkö Terveellinen työ yhteinen etu! Euroopan työterveys- ja työturvallisuuskampanja 2010-2011 Kunnossapitotöiden turvallisuus sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia-asiantuntijoiden

Lisätiedot

KANSALLINEN TYÖELÄMÄN ON? JUHA ANTILA / SAK

KANSALLINEN TYÖELÄMÄN ON? JUHA ANTILA / SAK KANSALLINEN TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISSTRATEGIA. MITÄ SE ON? JUHA ANTILA / SAK MAAN HALLITUKSEN OHJELMA SANOO S. 65 Työ- ja elinkeinoministeriö asettaa työryhmän valmistelemaan työelämän kehittämisstrategian,

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

1 Lokakuu 2013. Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen

1 Lokakuu 2013. Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen 1 Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen Työnantajan edustajana huolehtii, että nämä toteutuu Työnantajan on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan

Lisätiedot

Ohje riskien arvioinnin työkalun käyttämiseksi

Ohje riskien arvioinnin työkalun käyttämiseksi Riskien arvioinnin työkalu ohjelmapalveluiden tuottajille Ohje riskien arvioinnin työkalun käyttämiseksi Tämä riskien arvioinnin työkalu on tarkoitettu matkailualan ohjelmapalveluja tarjoaville yrityksille.

Lisätiedot

Työturvallisuus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä

Työturvallisuus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä Työturvallisuus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä 28.09.2010 Työssäoppimisen loppuseminaari DI, tutkija Sari Tappura Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu Teollisuustalous

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Ikäjohtamisen seminaari Tampereen yliopisto, 20.3.2012 Lars-Mikael Bjurström 21.3.2012 Taustaa linjausten valmistelulle Työsuojelustrategia 1998

Lisätiedot

Työturvallisuuskeskus TTK. Parempi työ Työ sujuu, voidaan hyvin

Työturvallisuuskeskus TTK. Parempi työ Työ sujuu, voidaan hyvin Työturvallisuuskeskus TTK Parempi työ Työ sujuu, voidaan hyvin TTK tuottaa ja välittää Työyhteisöjen kehittämiseen tarvittavaa tietoa ja osaamista kouluttamalla tiedottamalla kehitys- ja tietopalveluilla

Lisätiedot

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa?

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Valtakunnallinen harvaan asuttujen alueiden turvallisuusseminaari Mikkeli 29.1.2013 Ari Evwaraye Sisäministeriö 29.1.2013 Sisäisen

Lisätiedot

Viisaat kypärät yhteen Työturvallisuusseminaari 7.5.2014. Mitä työturvallisuus on? Turvallisuusasiantuntija Markku Marjamäki

Viisaat kypärät yhteen Työturvallisuusseminaari 7.5.2014. Mitä työturvallisuus on? Turvallisuusasiantuntija Markku Marjamäki Viisaat kypärät yhteen Työturvallisuusseminaari 7.5.2014 Mitä työturvallisuus on? Turvallisuusasiantuntija Markku Marjamäki Puheenvuoron pitäjän työhistoriasta konsulttisopimus työsuojeluhallituksen kanssa

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 Vaasa Yhteinen työpaikka ja perehdyttäminen

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 Vaasa Yhteinen työpaikka ja perehdyttäminen Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 Vaasa Yhteinen työpaikka ja perehdyttäminen ABB Oy Jukka Peltola April 29, 2015 Slide 1 ABB Vaasassa globaali liiketoiminta Liikevaihto yli 700 miljoonaa euroa

Lisätiedot

Suuntaviivoja työväkivallan ja häirinnän torjuntaan -seminaari

Suuntaviivoja työväkivallan ja häirinnän torjuntaan -seminaari Suuntaviivoja työväkivallan ja häirinnän torjuntaan -seminaari Seminaarin järjestäjät: Työturvallisuuskeskus ja Työterveyslaitos Turvallisuusmessut 2012, Tampere Seminaarin avaus Bjarne Andersson, KT Kuntatyönantajat

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Pori 27.04.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Pori 27.04.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Pori 27.04.2012 Jaana Lerssi-Uskelin 3.5.2012 Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Mitä Porissa on jo tehty? Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto

Lisätiedot

Vetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki. Riitta Sauni

Vetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki. Riitta Sauni Vetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki Riitta Sauni Hankkeen taustaa Sote-alalla tarvitaan tulevaisuudessa runsaasti uutta työvoimaa ja laaja-alaista osaamista On arvioitu, että

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa rakennusteollisuudessa

Nolla tapaturmaa rakennusteollisuudessa Numero 1 / 2011 Johtoryhmän kolumni: Nolla tapaturmaa rakennusteollisuudessa 2020 Pienryhmissä kehitetään arkea pienin askelin Tunnetko turvallisuusviestinnän? Foorumin toiminnan kehittäminen asiakaskyselyn

Lisätiedot

Työympäristötoiminta Caverion Suomi Oy. Oulu 20.05.2015

Työympäristötoiminta Caverion Suomi Oy. Oulu 20.05.2015 Työympäristötoiminta Suomi Oy Oulu 20.05.2015 Liikevaihto Suomessa 521 milj. EUR vuonna 2014 VAHVA markkina-asema Suomessa. kiinteistötekniikan ja teollisuuden palveluiden markkinajohtaja. Suomessa kolme

Lisätiedot

Riskien arviointi on laaja-alaista ja järjestelmällistä vaarojen tunnistamista ja niiden aiheuttamien riskien suuruuden määrittämistä

Riskien arviointi on laaja-alaista ja järjestelmällistä vaarojen tunnistamista ja niiden aiheuttamien riskien suuruuden määrittämistä BETONITEOLLISUUDEN RISKIENARVIOINTI- TYÖKALU Betoniteollisuuden työpaikoilla esiintyy erilaisia vaaroja ja ongelmakohtia, joissa voi esiintyä tapaturman/ sairastumisen mahdollisuus: SUUNNITTELE, TUNNISTA,

Lisätiedot

Hannu Stålhammar Sosiaali- ja terveysministeriö

Hannu Stålhammar Sosiaali- ja terveysministeriö Yhteistyöllä riskit hallintaan sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla Terveellinen työ - Euroopan työterveys- ja työturvallisuuskampanja 2012-2013 Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia-asiantuntijoiden

Lisätiedot

Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI

Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI Pirjo Sirola-Karvinen, projektipäällikkö p. 0500 444575 Merja Turpeinen, tutkija p. 030 4742669 Maria Rautio, kehittämispäällikkö Päivi Husman, hankkeen vastuullinen

Lisätiedot

Työhyvinvoinnilla mielenrauhaa ja tulevaisuutta. Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko Tampere 8.1.2013

Työhyvinvoinnilla mielenrauhaa ja tulevaisuutta. Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko Tampere 8.1.2013 Työhyvinvoinnilla mielenrauhaa ja tulevaisuutta Sosiaali- ja terveysministeri Tampere 8.1.2013 Työhyvinvoinnista Työhyvinvointi omaksuttu yleiskäsitteeksi viime vuosina työpaikoilla ja politiikassa työhyvinvointikortti,

Lisätiedot

MITEN TYÖTURVALLISUUDEN TASO SAADAAN NOUSEMAAN RAKENNUSALALLA. L S Kiinteistö ja rakennuspäivä 06.02.2015 Juha Suvanto

MITEN TYÖTURVALLISUUDEN TASO SAADAAN NOUSEMAAN RAKENNUSALALLA. L S Kiinteistö ja rakennuspäivä 06.02.2015 Juha Suvanto MITEN TYÖTURVALLISUUDEN TASO SAADAAN NOUSEMAAN RAKENNUSALALLA L S Kiinteistö ja rakennuspäivä 06.02.2015 Juha Suvanto Rakentaminen on vaarallinen toimiala näin väitetään Tilastotietoa Lähde: TVL Rullaava

Lisätiedot

Innokylä tutuksi. - Miten Innokylää voi hyödyntää tällä hetkellä ja tulevaisuudessa?

Innokylä tutuksi. - Miten Innokylää voi hyödyntää tällä hetkellä ja tulevaisuudessa? Innokylä tutuksi - Miten Innokylää voi hyödyntää tällä hetkellä ja tulevaisuudessa? Miksi Innokylää tarvitaan? Tietoa käytäntöjen arvioinnista ja vaikuttavuudesta ei ole saatavilla. Hyvinvointi- ja terveyspalvelujärjestelmän

Lisätiedot

Työturvallisuusopashankkeen tavoitteet

Työturvallisuusopashankkeen tavoitteet Alueellinen vesihuoltopäivä 18.11.2015, Kokkola Vesihuoltolaitosten työturvallisuusopas Saijariina Toivikko vesihuoltoinsinööri 10.11.2015 1 Saijariina Toivikko Työturvallisuusopashankkeen tavoitteet Hankkeen

Lisätiedot

Valtakunnallinen työsuojelun vastuualueiden työsuojelulautakuntien seminaari

Valtakunnallinen työsuojelun vastuualueiden työsuojelulautakuntien seminaari Valtakunnallinen työsuojelun vastuualueiden työsuojelulautakuntien seminaari Luottamus ja asenne ratkaisevat Työelämä 2020 hanke Työturvallisuuskeskus TTK Risto Tanskanen Asiantuntija tuottavuus ja työyhteisön

Lisätiedot

edellytykset sairaaloissa Turku 5.6.2009 FT Annika Parantainen, tutkija Sosiaali- ja terveysalan työ tiimi Työterveyslaitos, Turun aluetoimipiste

edellytykset sairaaloissa Turku 5.6.2009 FT Annika Parantainen, tutkija Sosiaali- ja terveysalan työ tiimi Työterveyslaitos, Turun aluetoimipiste Onnistuneen narvioinnin edellytykset sairaaloissa Turku 5.6.2009 FT Annika Parantainen, tutkija Sosiaali- ja terveysalan työ tiimi Työterveyslaitos, Turun aluetoimipiste Aineisto Haastattelut 15 sairaanhoitopiirissä

Lisätiedot

Työnantaja vapaa-ajan turvallisuuden edistäjänä

Työnantaja vapaa-ajan turvallisuuden edistäjänä Työnantaja vapaa-ajan turvallisuuden edistäjänä Tapaturmapäivä 13.5.2011 tutkija Toni Hyytinen,Tampereen teknillinen yliopisto ESITYKSEN TAUSTA Teollisuusyritysten turvallisuuden kehittäminen vapaa-ajan

Lisätiedot

Satakunnan koulutuskuntayhtymä OPPILAITOSTURVALLISUUSSEMINAARI Projektipäällikkö Minna Mari Virtanen 14.11.2014

Satakunnan koulutuskuntayhtymä OPPILAITOSTURVALLISUUSSEMINAARI Projektipäällikkö Minna Mari Virtanen 14.11.2014 Satakunnan koulutuskuntayhtymä OPPILAITOSTURVALLISUUSSEMINAARI Projektipäällikkö Minna Mari Virtanen 14.11.2014 OSA HANKE OPISKELIJOIDEN OSALLISUUS HYVINVOINNISTA Tavoitteena Opiskelijoiden hyvinvoinnin,

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin kohtaamispaikka sähköinen työalusta työhyvinvoinnista vastaaville

Työhyvinvoinnin kohtaamispaikka sähköinen työalusta työhyvinvoinnista vastaaville Työhyvinvoinnin kohtaamispaikka sähköinen työalusta työhyvinvoinnista vastaaville Jarna Savolainen Asiantuntija, Työhyvinvoinnin palvelut Finnsec-messut 13.10.2011 Työhyvinvoinnin tinkimätön rakentaja

Lisätiedot

1 YLEISTÄ... 3 2 SUUNNITTELU... 5 3 RAKENTAMINEN... 6 4 KUNNOSSAPITO... 8 5 MUU PROJEKTITOIMINTA... 10 6 LIIKENTEENOHJAUS... 11

1 YLEISTÄ... 3 2 SUUNNITTELU... 5 3 RAKENTAMINEN... 6 4 KUNNOSSAPITO... 8 5 MUU PROJEKTITOIMINTA... 10 6 LIIKENTEENOHJAUS... 11 RHK Turvallisuusvastuut ja -tehtävät 2 SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ... 3 2 SUUNNITTELU... 5 3 RAKENTAMINEN... 6 4 KUNNOSSAPITO... 8 5 MUU PROJEKTITOIMINTA... 10 6 LIIKENTEENOHJAUS... 11 RH Turvallisuusvastuut ja

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

TAPATURVA LAKI LAKIPYKÄLISTÖ turvallisuuden lainsäädäntö soveltamisohjeineen. Tapaturva Oy 09 464 700 www.tapaturva.fi

TAPATURVA LAKI LAKIPYKÄLISTÖ turvallisuuden lainsäädäntö soveltamisohjeineen. Tapaturva Oy 09 464 700 www.tapaturva.fi TAPATURVA LAKI LAKIPYKÄLISTÖ turvallisuuden lainsäädäntö soveltamisohjeineen Turvakäräjät Uusia oikeustapauksia (ym.) viikoittain TAPATURVA LAKI Aina ajantasainen nettipalvelu Laki Posti Tiedot seurantalistanne

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja vähentää myös kunta-alalla? Tuula Räsänen, tiimipäällikkö, Työhyvinvointi ja turvallisuus -tiimi Organisaatio Palvelemme asiakkaita ja kumppaneita

Lisätiedot

TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA. Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto

TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA. Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto Rakentaminen on vaarallinen toimiala näin väitetään Tilastotietoa Lähde: TVL Rakennusteollisuus RT

Lisätiedot

Pelastusalan työturvallisuuskoulutus

Pelastusalan työturvallisuuskoulutus Pelastusalan työturvallisuuskoulutus Työturvallisuuskoulutuksen taustaa (1) Työturvallisuusasiat ovat nousseet pelastusalalla entistä tärkeämmiksi Esikuvana tälle koulutukselle on Työturvallisuuskeskuksen

Lisätiedot

Tapaturmien ja onnettomuuksien ehkäisy esimiestyönä

Tapaturmien ja onnettomuuksien ehkäisy esimiestyönä Tapaturmien ja onnettomuuksien ehkäisy esimiestyönä Kehittämispäällikö Anne Lounamaa, FT Tapaturmien ehkäisyn yksikkö, THL 4.10.2013 RAI- vertailukehittämisen seminaari 3.10.2013, Helsinki, Paasitorni

Lisätiedot

Tilaaja-tuottaja-toimintatapa kokemuksia ja vaikutuksia

Tilaaja-tuottaja-toimintatapa kokemuksia ja vaikutuksia Tilaaja-tuottaja-toimintatapa kokemuksia ja vaikutuksia Kuntamarkkinat 10.9.2009 Tutkimusprofessori Pekka Huuhtanen Työterveyslaitos KUNTAORGANISAATIOT MUUTOKSESSA Tilaaja-tuottajatoimintatapojen käyttöönotto

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin palvelut

Työhyvinvoinnin palvelut Työhyvinvoinnin palvelut Tilanne ja suunnitelmat nyt Toiminta vuonna 2010 40-vuotisjuhlavuosi, hieno tilaisuus Taloudellinen tulos oli hyvä Toiminnallisesti kiireinen ja laadullisesti hyvä vuosi Koulutus

Lisätiedot

RUDUKSEN TURVALLISUUSTYÖN ESITTELY. Kari Lohva 24.10.2013

RUDUKSEN TURVALLISUUSTYÖN ESITTELY. Kari Lohva 24.10.2013 RUDUKSEN TURVALLISUUSTYÖN ESITTELY Kari Lohva 24.10.2013 Turvallisuustavoitteita Ei kuolemantapauksia Ei vakavia tapaturmia Nolla tapaturmaa Tapaturmapyramidi - Vähentämällä tapaturmien määrää vähenevät

Lisätiedot

Terveellinen työ yhteinen etu! Eurooppalaisen kunnossapidon turvallisuuskampanjan kuulumisia

Terveellinen työ yhteinen etu! Eurooppalaisen kunnossapidon turvallisuuskampanjan kuulumisia Terveellinen työ yhteinen etu! Eurooppalaisen kunnossapidon turvallisuuskampanjan kuulumisia Työturvallisuustapaaminen - aiheena kunnossapidon turvallisuusjohtaminen 27.1.2011, Finlandia talo, Helsinki

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Yrityksen kilpailukyky vahvaksi: ensitietoa matkailun turvallisuusnormistosta. Seinäjoki 8.10.2013 Kouvola 9.10.2013 Eija Raasakka

Yrityksen kilpailukyky vahvaksi: ensitietoa matkailun turvallisuusnormistosta. Seinäjoki 8.10.2013 Kouvola 9.10.2013 Eija Raasakka Yrityksen kilpailukyky vahvaksi: ensitietoa matkailun turvallisuusnormistosta Seinäjoki 8.10.2013 Kouvola 9.10.2013 Eija Raasakka Esityksen sisältöä Taustaa matkailun turvallisuustyölle Matkailun turvallisuusverkosto

Lisätiedot

erisk-työpaja 5. "Yhteistoiminta" 14.9.2005

erisk-työpaja 5. Yhteistoiminta 14.9.2005 erisk-työpaja 5. "Yhteistoiminta" 14.9.2005 Oheisen arviointilomakkeen tarkoituksena on tuottaa päätöksentekoa tukevaa tietoa siitä, minkälaiset sisältöominaisuudet tulisi ensisijaisesti sisällyttää syksyn

Lisätiedot

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työelämä 2020 hanke yhteistyössä Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston kanssa www.tyoelama2020.fi Jaana Lerssi-Uskelin Työterveyslaitos Visio Työelämästrategia

Lisätiedot

Palvelukonsepti suurasiakkaille

Palvelukonsepti suurasiakkaille Palvelukonsepti suurasiakkaille Merplast Oy on vuonna 2005 perustettu työpaikkojen työturvallisuuteen ja siihen liittyvään konsultointiin keskittyvä yhtiö. Asiakkaitamme ovat pienet ja keskisuuret yritykset,

Lisätiedot

Laatu perusopetuksessa 3.5.2012

Laatu perusopetuksessa 3.5.2012 Laatu perusopetuksessa 3.5.2012 Laatuprosessin eteneminen Tampereella Perusopetuksen arviointisuunnitelma (2009) Teemat: Oppilaiden turvallisuus ja hyvinvointi 2009-2010 Osaava ja hyvinvoiva henkilöstö

Lisätiedot

28.9.2015. Mikäli tämän dokumentin vaatimuksista poiketaan, täytyy ne kirjata erikseen hankintasopimukseen.

28.9.2015. Mikäli tämän dokumentin vaatimuksista poiketaan, täytyy ne kirjata erikseen hankintasopimukseen. Turvallisuusohje 1 (5) 1 Turvallisuuden vähimmäisvaatimukset palveluntoimittajille Metsä Groupin tavoitteena on varmistaa turvallinen ja toimintavarma työympäristö joka päivä. Tavoite koskee niin Metsä

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINNIN PALVELUKESKUS

TYÖHYVINVOINNIN PALVELUKESKUS TYÖHYVINVOINNIN PALVELUKESKUS Kohtaamispaikka Työhyvinvointikortti Asta Koivikko Työhyvinvoinnin tinkimätön rakentaja Kestävän työuran edistäjä Tuottavuuden mahdollistaja TTK Työhyvinvointipalvelut Yhteistyötä

Lisätiedot

Turvallisuus ihmisten toimintana

Turvallisuus ihmisten toimintana Turvallisuus ihmisten toimintana OHJELMA Aika: Torstai 5.6.2014 klo 9.00-16.00 Paikka Allergiatalo, Paciuksenkatu 19, 00270 Helsinki 08.30 09.00 Aamukahvi ja ilmoittautuminen 09.00 09.05 Tilaisuuden avaus

Lisätiedot

Reilu Peli Toimintamalleja epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisyyn ja ristiriitojen selvittämiseen > Käsikirja > Koulutukset > Verkosto 1 Reilu Peli Toimintamalleja epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisyyn

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012 TEM ja työelämän laatu Antti Närhinen Antti Närhinen 30.3.2012 1 Esitykseni TEM ja työelämän laatu eli TYLA kavereiden kesken Mitä tarkoittamme? Miten palvelemme? Hallitusohjelma

Lisätiedot

Kohti nollaa. Urpo Hyttinen Työympäristötoimitsija. Teemaseminaari 26.1.2012. 26.1.2012 Edu/UHy 1

Kohti nollaa. Urpo Hyttinen Työympäristötoimitsija. Teemaseminaari 26.1.2012. 26.1.2012 Edu/UHy 1 Kohti nollaa Urpo Hyttinen Työympäristötoimitsija Teemaseminaari 26.1.2012 26.1.2012 Edu/UHy 1 Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Tavoiteltavat muutokset verrattuna vuoteen 2010 Ammattitautien

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

Seminaari IT-hallinnan parhaista käytännöistä 21.3.2012

Seminaari IT-hallinnan parhaista käytännöistä 21.3.2012 08.03.2012 Uutiskirjeen sisältö Seminaari IT-hallinnan parhaista käytännöistä 21.3.2012 Tervetuloa kuulemaan asiantuntijoiden näkemyksiä IT-hallinnan parhaista käytännöistä ja niiden hyödyistä keskiviikkona

Lisätiedot

P. Koskela, Power Systems, 24.11.2015 FG Työturvallisuusseminaari 3.12.2015 ABB Oy - Työturvallisuuden hyvät käytännöt. ABB 27 November 2015 Slide 1

P. Koskela, Power Systems, 24.11.2015 FG Työturvallisuusseminaari 3.12.2015 ABB Oy - Työturvallisuuden hyvät käytännöt. ABB 27 November 2015 Slide 1 P. Koskela, Power Systems, 24.11.2015 FG Työturvallisuusseminaari 3.12.2015 ABB Oy - Työturvallisuuden hyvät käytännöt 27 November 2015 Slide 1 Esityksen sisältö 1. Esittely 2. Turvallisuustilastoja 3.

Lisätiedot

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012-2015. Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012-2015. Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015 Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012-2015 Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015 Taustaa valvontahankkeen käynnistymiselle Kuntasektorilla on tapahtunut ja tapahtuu

Lisätiedot

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä. 28.4.2015 Kemi

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä. 28.4.2015 Kemi Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 Kemi Maintpartner Suomessa Liiketoimintamme on 100 % teollisuuden kunnossapitoa Varmistamme teollisuuden tuotannon ja julkisen sektorin teknisten prosessien

Lisätiedot

Etelä-Savon alueellinen verkostotapaaminen Mikkeli 19.02.2014 Verkostokuulumisia

Etelä-Savon alueellinen verkostotapaaminen Mikkeli 19.02.2014 Verkostokuulumisia Etelä-Savon alueellinen verkostotapaaminen Mikkeli 19.02.2014 Verkostokuulumisia Jaana Lerssi-Uskelin 7.3.2014 Alueilla tapahtuu, Etelä-Savo (2013) 19.2.Työhyvinvoinnin peruskäsitteet ja siitä saatu hyöty

Lisätiedot

Kuinka Sandvik huomioi murskausturvallisuuden Pekka Jauhiainen 13.2.

Kuinka Sandvik huomioi murskausturvallisuuden Pekka Jauhiainen 13.2. Kuinka Sandvik huomioi murskausturvallisuuden Pekka Jauhiainen 13.2. Turvallisuus ensin Hätäuloskäynti Suojavarusteet 112 Kokoontumispaikka Hälytys Sandvikin tavoitteena on, että sen toiminta ei aiheuta

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke 10.4.2015 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & Avanti-hanke AVANTIBOOK Nro 6 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kaupungin Työllisyyspalvelut Seinäjoki

Lisätiedot

Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010. Ammatillisen kuntoutusprosessin. asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla

Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010. Ammatillisen kuntoutusprosessin. asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010 Ammatillisen kuntoutusprosessin tehostaminen sähköisen asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla Matti Tuusa koulutuspäällikkö, YTL, Innokuntoutus

Lisätiedot

Soodakattila ja kemikaalionnettomuusriskit. Kemikaalikuljetukset, rautatie/maantieliikenne. Tietoturva- auditoinnit ja SOX vaatimukset

Soodakattila ja kemikaalionnettomuusriskit. Kemikaalikuljetukset, rautatie/maantieliikenne. Tietoturva- auditoinnit ja SOX vaatimukset 1 VAAROJA JA RISKEJÄ VÄHENTÄVIÄ TEKIJÖITÄ vaarat ja riskit Tekniikan tuoma muutos Koulutus, yrityskulttuurin muutos Henkilökohtaisen ajatustavan muutos ja sitoutuminen turvallisiin työ- ja toimintatapoihin

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden ohjelma ja järjestöt. Elina Pajula, 24.4.2012 järjestöjen aluetyön kokous, Kuopio

Sisäisen turvallisuuden ohjelma ja järjestöt. Elina Pajula, 24.4.2012 järjestöjen aluetyön kokous, Kuopio Sisäisen turvallisuuden ohjelma ja järjestöt Elina Pajula, 24.4.2012 järjestöjen aluetyön kokous, Kuopio 3. Sisäisen turvallisuuden ohjelma Laaja käsitys turvallisuudesta Ennalta ehkäisy, tilanteen mukainen,

Lisätiedot

Tehtaanjohtajan tekemä ensimmäisen vaiheen auditointi

Tehtaanjohtajan tekemä ensimmäisen vaiheen auditointi Sivu 1(6) Tehtaanjohtajan tekemä ensimmäisen vaiheen auditointi Tässä esitetyt kysymykset on tarkoitettu ensimmäisen vaiheen auditointiin (TEJ 1), joka on hyvä tehdä aina yrityksen turvallisuusjohtamisjärjestelmää

Lisätiedot

Verkostoituen. Ritva Partinen, Sosiaali- ja terveysministeriö 29.11.2011

Verkostoituen. Ritva Partinen, Sosiaali- ja terveysministeriö 29.11.2011 Verkostoituen Ritva Partinen, Sosiaali- ja terveysministeriö 29.11.2011 Määritelmiä ja kuvauksia verkostoista Verkosto on käsite, jota käytetään sekä verkkoa muistuttavista muodostumista ja rakenteista

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Turvallisuusviikot 2013

Turvallisuusviikot 2013 Turvallisuusviikot 2013 Aluejohtaja Matti Kaakinen (keskellä) vaihtamassa työturvallisuuskuulumisia vastaava mestari Kari Mehtiön sekä työsuojeluvaltuutettu Toomas Huttorinin kanssa. Työturvallisuusasioissa

Lisätiedot