Ukaanjärven, Likolahden, Ukaanpohjan ja Frantsinlammin kulttuuriympäristökokonaisuus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ukaanjärven, Likolahden, Ukaanpohjan ja Frantsinlammin kulttuuriympäristökokonaisuus"

Transkriptio

1 Ukaanjärven, Likolahden, Ukaanpohjan ja Frantsinlammin kulttuuriympäristökokonaisuus HISTORIA Ukaa (epävirallinen nimi) on kylä, joka sijaitsee Ukaanjärven ympärillä. Alueella vanhaa asutusta, nimi voi viitata lappalaisiin. Nimi esiintyy eri muodoissa eri yhteyksissä, esim. Uasjärvi tai Uesjärvi. kaantuivat 1700-luvulla. Sorri maini in maakirjassa ensimmäisen kerran Tuhrian kylä: Frantsi ja Naapila eli Iso-Tuhria, joista kummastakin erosi kaksi osaa 1700-luvulla. Vuonna 1682 Tuhrialle oli tullut vävyksi seppä, josta syystä, olete avas, talon puolikas sai si emmin nimen Seppälä. Ensimmäinen maakirja 1540: Kiimajoen kylä: Kiimajoki ja Nalli, jotka molemmat ja- Isojako Pelto Niitty Talo Mylly Tie Alueen rajaus Isojakokar a Kiimajoen kylän Nallin (rek. 1799) kahdesta Isojakokar a Tuhrian kylän Frantsista 1848 Nathan Lilius talosta sekä Tuhrian Naapilan kahdesta talosta 1761 Zachris Frantsi oli kolmessa osassa (rek. 1848): Iso-Frantsi (50%), MäEnebäck kelä (25%) ja Keskinen (25%). Frantsinlammin etelärannalla oli Iso-Frantsille kuuluva asuinton, mahdollises torppa. NykyisIsojakokar a Tuhrian kylän Naapilasta eli Iso-Tuhriasta 1792 tä Siltasavon etä vastaava e teki mutkan tämän asumuksen Johan Florin kohdalla lähempänä rantaa. Toinen olete avas Iso-Frantsille Naapila oli aluksi 1795 kolmessa osassa ja jokaisen kolmen kuuluva torppa oli nykyistä Teiskon kirkko etä vastaavan en Naapilan osan nimi oli Tuhria (kaikki kolme rek. 1795). länsipuolella, Ukaanpohjan pohjukan tuntumassa. Keskinen Isojakokar a Kiimajoen Nallin ja Ala-Nallin taloista (rek. (Raku 1201, s. 168) ja Mäkelä olivat lähellä Iso-Frantsia. Tuon aikainen Sorrinsilta sijaitsi n. 40 metriä nykyisestä sillasta lou1799) 1797 Nathan Lilius Taloille joh e lännestä (nykyinen Kiimajoen e) ja itään kul- naaseen. je aessa ylite in Nallinsalmi. Etelään johtavan en varrella oli Nalleille kuuluneita torppia peltoineen. s 270 no Luon

2 Maarekisterikylät: Kiimajoki 703, Tuhria 719 Nimi:Ukaanjärven, Likolahden, Ukaanpohjan ja Frantsinlammin kul uuriympäristökokonaisuus 1800-luku Henkikirjat Nallien torppia olivat Ukaanpohja, Loppinen, Särkiniemi, Lähteenmäki ja Pohjalah. Nallissa oli myös pitäjänsuutari Ma Lindgren. - Sorrilla oli Nituniemi-niminen torppa sekä pitäjänsuutari Johan Adolf Sillman. - Knaapiloilla oli torppia, yhdellä oli Riihinii y-niminen torppa ja toisella maini in pitäjänsuutari Henrik Alm. - Frantsi on kahdessa osassa, toisen torppia ovat Pohjalah ja Ma la ja toisen Andila ja Joenniemi, lisäksi mainitaan pitäjänseppä Thomas Helander Henkikirjat luvulla Yli-Nallin torppia olivat Loppinen (Raku 1202, s. 169) ja Kukkasniemi ja Ala-Nallin Pohjala ja Erkkilä sekä myöhemmin vielä Lukko. - Sorrin torppia olivat Järvenpää ja Nii uniemi. Järvenpää sijaitsi Vehokylän eteläpuolella ja Nii yniemi Pehuanau on eteläpuolella. - Naapila oli edelleen kolmessa osassa 1870, yhdellä niistä on Riihinii y- ja toisella Saarenmaa- ja Naurissaarinimiset torpat. Naurissaaren torpassa oli pitäjänsuutari Karl Helenius. - Frantsi oli kolmessa osassa ja yhdellä niistä oli torppa Andila Kar a Kiimajoen Sorrista 1860 A. Öhman Sorrin (rek. 1863) talo oli kahdessa osassa. Talot olivat Nallinsalmen itäpuolella. Sorrien peltoja sijaitsi talojen lähiympäristö lisäksi myös Pajasalmen itäpuolella ja Heikinkallion pohjoispuolella. Sorrilla oli kaksi myllyä Frantsinlampeen laskevassa Tiikonojassa. 14 s 271 no Luon

3 Maarekisterikylät: Kiimajoki 703, Tuhria 719 Nimi:Ukaanjärven, Likolahden, Ukaanpohjan ja Frantsinlammin kul uuriympäristökokonaisuus 1920-luku pitäjänkar a Pelto Niitty Talo Tie Alueen rajaus Maanviljely lat: - Kiimajoen Nalli, Kukkasniemi Ukaanjärven länsirannalla; Sorri ja siitä muodoste u Korpiniemi (Frantsinlammen rannalla) - Tuhrian Iso-Frantsi ja Keskinen - Tuhrian Naapila ja An la; Seppälästä muodoste u Naurissaari Huvilat: - Kiimajoen Lukko (Ukaanjärven länsirannalla) - Tuhrian Keskisestä muodostetut Pihlajamäki ja Moisio (etelämpänä Teiskon Kirkko en tuntumassa) Pienet asumukset: - Kiimajoen Leppimäki (Likolahden rannalla) sekä Rajanotko (Ukaanpohjan eteläpuolella) - Tuhrian Keskisestä muodoste u Ahola sekä toinen nimetön pieni asumus; Keskisen lalla Rajala (lähellä Loppisjärveä) - Tuhrian An lan mailla 1 kpl; Seppälän mailla Hakala 272 Nalli oli lähes nykyisellä paikallaan. Peltopinta-ala lisääntyi hieman. Sorri sekä Sorrista muodoste u Ukaan kansakoulu (Raku 1198, s. 165) sijaitsivat jokseenkin vanhoilla sijoillaan. Korpiniemen pellot ulo uivat Tiikonojan rantaan as. Tuhrian Mäkelän lalla ei ollut rakennuksia. Iso-Frantsista muodoste u Valkeejärvi oli melko kaukana kaakossa Siltasavon en varrella. Peltoala oli selväs kasvanut ja niitytkin olivat enimmäkseen rantanii yjä myös Tiikonojan rantamilla. Frantsinlammen koillispuolella, samoin kuin nykyisen Siltasavon en eteläpuolella, oli uu a peltoa mu a edelleen myös nii yjä. Vasta vuosina 1917 ja 1925 Naapilan osat merki in maarekisteriin erinimisinä eli Naapila (Raku 1199, s. 166) (25%), An la (25%) ja Seppälä (Raku1200, s. 167) (50%). Naapila ja An la olivat siirtyneet kauemmas toisistaan; An la sijaitsi en länsipuolella.

4 Maarekisterikylät: Kiimajoki 703, Tuhria 719 Nimi:Ukaanjärven, Likolahden, Ukaanpohjan ja Frantsinlammin kul uuriympäristökokonaisuus 1950-luku peruskar a Asuminen laajeni. Naapilan alueen peltoala ei ollut juurikaan muu unut. Myös Hosioneva oli peltona. Uu a peltoa oli mm. Tiikonojan mutkassa, Jokinieminnimisellä lalla sekä pienen Tapionlammin koillispuolella. Kartasta puu ui Nallin ja Teiskon kirkko en välinen osuus (nykyisin Kiimajoen etä) Ukaan kansakoululta avautuu avoin näkymä Ukaanpohjan yli Mäkelänvainiolle. Sorrin silta ei ihan näy kuvan vasemmalla puolella. Näkymä vastakkaiseen suuntaan, Ukaan eltä Ukaan koululle. Oikealla Mar nlah, jonka vasemmalla puolella on Sorrin silta. Vasemmalta pilkahtaa Ukaanpohja ja Keskisen talon pihapiiri. 273

5 Maarekisterikylät: Kiimajoki 703, Tuhria 719 Nimi:Ukaanjärven, Likolahden, Ukaanpohjan ja Frantsinlammin kul uuriympäristökokonaisuus 1970-luku ns. Kansakoulukar a Pelto Talo Tie Alueen rajaus Loma-asutus lisääntyi rannoilla. Peltoalueet yhtenäistyivät, niityt hävisivät. Nallinsalmeen ei ole merki y eyhtey ä. NYKYTILA Rantojen loma-asutus on lisääntynyt. Sorrin, Korpineimen ja Frantsin peltojen ydinalueet ovat sitä vastoin edelleen viljeltyinä. Naappilan eltä, Ukaan eltä, Sorrin- eltä ja Saarikonniemi- nimiseltä eltä on hyvät näköyhteydet avoimille viljelyksille ja vesistöille. Metsite yjä/metsi yneitä alueita sijaitsee Naapilan alueilla, Nallin alueella runsaas, Hosionevan pellolla, Tapionlammin koillispuolella, Nii yniemen eteläpuolella sekä Särkijärven länsi- ja etelärannoilla. 274

6 Maarekisterikylät: Kiimajoki 703, Tuhria 719 Nimi:Ukaanjärven, Likolahden, Ukaanpohjan ja Frantsinlammin kul uuriympäristökokonaisuus Tähän tilattu kuva Siiristä. Peltomaisema Ukaasta. Kuva Muorinpellon ja Pariladonvainion yli Ukaanpohjaan päin 1930-luvulta. Kuva Jarmo Louhimon ja Katri Haimilan ko arkisto. Näkymä Frantsinlammin rannalla sijaitsevalle Korpiniemen talolle Saarikonniemen eltä. 275

7 Maarekisterikylät: Kiimajoki 703, Tuhria 719 Nimi:Ukaanjärven, Likolahden, Ukaanpohjan ja Frantsinlammin kul uuriympäristökokonaisuus Arvokar a ARVOKKAAN KULTTUURIYMPÄRISTÖKOKONAISUUDEN PERUSTELUT Rakennuskulttuuri Kulttuurimaisema Perinnebiotoopit Muinaisjäännökset Ukaan kansakoulu (Raku 1198, s. 165) Naapila (Raku 1199, s. 166) Seppälä (Raku1200, s. 167) Keskinen (Raku 1201, s. 168) Loppinen (Raku 1202, s. 169) Sirpalemaisen vesistöalueen lomassa olevat yhteneväiset viljelyalueet. Seppälän, Anttilan, Keskisen, Frantsin ja Haapasen pihapiirit ja avoimet peltoalueet. Avoimen alueet Lapinsalmen ja Likolahden välissä (rikkonaisessa maastossa 1700-luvulla kuljettiin vuoroin maata, vuoroin vesistöä pitkin) 36. Seppälän haka. Paikallisesti arvokas. Arvoperuste: maisemallinen ja kulttuurihistoriallinen. 37. Ukaan Martinlahden keto. Paikallisesti arvokas. Arvoperuste: maisemallinen. 38. Korpiniemen haka. Paikallisesti arvokas. Arvoperuste: maisemallinen. 39. Frantsinlammi, Haapasen rantaniitty. Paikallisesti arvokas. Arvoperuste: lajistollinen ja maisemallinen 40. Frantsin niitty. Paikallisesti arvokas. Arvoperuste: maisemallinen ja kulttuurihistoriallinen. Ei ole tiedossa. 276

8 Maarekisterikylät: Kiimajoki 703, Tuhria 719 Nimi:Ukaanjärven, Likolahden, Ukaanpohjan ja Frantsinlammin kul uuriympäristökokonaisuus Luontokohteet: Ei ole edossa TOIMENPIDESUOSITUKSET Alue/kohde ei kestä huoma avaa muutosta ominaispiirteiden muu uma a merki äväs - Alueen rakennuskanta sekä vanhan kul uurimaiseman rakenne ja mi akaava tulee säily ää - Viljelymaiseman yhteys lakeskukseen tulee säily ää - Rakennuskul uurikohteiden ja maisemaelemen en näkyvyy ä (historialliset näkymät) ja maisema lojen avoimuu a ylläpidetään ja mahdollises ennallistetaan maisemanhoidollisin toimenpitein (Ukaan koululta, Teiskon kirkko eltä ja Naappilan eltä) 277

9 Vehokylän kulttuuriympäristökokonaisuus HISTORIA Isojako Pelto Niitty 14 s no Luon Talo Tie Alueen rajaus

10 Maarekisterikylät: Asun la 701, Kiimajoki 703 Nimi:Vehokylän kul uuriympäristökokonaisuus 1800-luku 14 s 279 no Luon

11 Maarekisterikylät: Asun la 701, Kiimajoki 703 Nimi:Vehokylän kul uuriympäristökokonaisuus 1920-luku pitäjänkar a Pelto Niitty Talo Tie Alueen rajaus 280

12 Maarekisterikylät: Asun la 701, Kiimajoki 703 Nimi:Vehokylän kul uuriympäristökokonaisuus 1950-luku peruskar a 281

13 Maarekisterikylät: Asun la 701, Kiimajoki 703 Nimi:Vehokylän kul uuriympäristökokonaisuus 1970-luku ns. Kansakoulukar a Pelto Talo Tie Alueen rajaus NYKYTILA 282

14 Maarekisterikylät: Asun la 701, Kiimajoki 703 Nimi:Vehokylän kul uuriympäristökokonaisuus Arvokar a ARVOKKAAN KULTTUURIYMPÄRISTÖKOKONAISUUDEN PERUSTELUT Rakennuskulttuuri Kulttuurimaisema Perinnebiotoopit Muinaisjäännökset Luontokohteet: TOIMENPIDESUOSITUKSET 283

15 Velaatan Yrjölänkylän kulttuuriympäristökokonaisuus HISTORIA Velaa a on kylä Pohjois-Teiskossa (ei virallinen nimi). Suuri osa Velaa aa kuuluu virallises Ahoin kylään. Nimi merkinnee venepaikkaa. Isojako Pelto Maakirja 1540 Ahoin maarekisterikylän kantatalo Knuu la sekä kantatalo Kurjenlah 1566 (Raku 1186, s. 152). Ju lan maarekisterikylän kantatalot Kauppila ja Yrjölä. Niitty Ahoin maarekisterikylän isojakokartat 1795 Johan Florin Tie Alueen rajaus Kurjenlah sai isojaossa pitää kaikki sille siihen as kuuluneet maat. 14 s Mylly kohdalla Etelä-Arolan eltä kääntyi jo isojaon aikaan e lounaaseen nykyisen Tolppalan en tapaan, samoin Etelä-Arolan eltä on johtanut e koh Saarikkoa. Isojakokartassa Knuu lan torppien Kangasniemi, Saricko ja Hieta luokse johtaa jo e. Ainoastaan Knuu la kuului Terälahden jakokuntaan ja 1800-luvulla Knuu la (rek. 1817) sijaitsi maanen varressa nykyisen Tolppalan en risteyksen kohdalla Welatanlahden rannan puolella. Talo oli täysin peltojensa ympäröimä. Nii yjä oli eteläisten peltojen lähellä sekä Welatanlahden pohjukan rannoilla. Knuu lan no Luon Talo

16 Maarekisterikylät: Ahoi 700, Ju la 702 Nimi:Velaatan Yrjölänkylän kul uuriympäristökokonaisuus 1800-luku Suomen asutuksen yleislue elo Seppä Heinrich Vidgren asui Hietala-nimisessä torpassa. Henkikirja 1835 Knuu lan torppia olivat Kangasniemi, Saricko ja Hieta sekä pitäjänseppä H. Widegren ja pitäjänsuutari Eric Färdig. Kurjenlahden torppia olivat Tanhuansuu ja Majaniemi. Henkikirja 1870 Knuu lan torppina mainitaan Hietaranta, Aatola, Stenbacka ja Kangasniemi. Kurjenlahden torppia olivat Etelä ja Majaniemi. 14 s 285 no Luon

17 Maarekisterikylät: Ahoi 700, Ju la 702 Nimi:Velaatan Yrjölänkylän kul uuriympäristökokonaisuus 1920-luku pitäjänkar a Pelto Niitty Talo Tie Alueen rajaus 286

18 Maarekisterikylät: Ahoi 700, Ju la 702 Nimi:Velaatan Yrjölänkylän kul uuriympäristökokonaisuus 1950-luku peruskar a 287

19 Maarekisterikylät: Ahoi 700, Ju la 702 Nimi:Velaatan Yrjölänkylän kul uuriympäristökokonaisuus 1970-luku ns. Kansakoulukar a Pelto Talo Tie Alueen rajaus NYKYTILA 288

20 Maarekisterikylät: Ahoi 700, Ju la 702 Nimi:Velaatan Yrjölänkylän kul uuriympäristökokonaisuus Arvokar a ARVOKKAAN KULTTUURIYMPÄRISTÖKOKONAISUUDEN PERUSTELUT Rakennuskulttuuri Kulttuurimaisema Perinnebiotoopit Muinaisjäännökset Luontokohteet: Nuu lanlah on lintujärvi, joka kuuluu valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan. TOIMENPIDESUOSITUKSET 289

21 Viitapohjan kulttuuriympäristökokonaisuus HISTORIA Viitapohja on Paarlahden itäpään alueen virallinen nimi. Suurin osa alue a kuuluu Männistön ja Savon kylään, osa alueista kuuluu Teiskon muihin kyliin. Viitapohjan suurimman talon nimi on Viitaniemi. Alueella oli aikoinaan torppariasutusta (Paavolan, Kämmenniemen ja Savon kylää). Isojako Maakirja 1540 Männistön kylää ei ollut vielä ensimmäisen maakirjan aikaan, eikä Männistöä maini u kanta lalue elossakaan sillä se oli kruunun uudis la. Viitaniemi (Raku 1133 s. 93) merki in maakirjoihin vasta Pelto Isojakokar a Kämmenniemen ns. Paarlahden sarka P. H. Pelander Paarlahden saralla Kuivaniemen torpan ympäristössä oli peltoja. Niitty Talo Tie Alueen rajaus Isojakokar a Savo 1795 ja 1799 Pehr Henric Pelander Viitaniemi oli kahdessa osassa Teiskon pitäjän suutari Tuomas Mikonpoika solmi torpparisopimuksen 1795 Viitaniemen kanssa. Isojakokar a Männistö 1779 Johan Florin Männistön niemessä oli kolme asuinton a. Tuolloin Männistöllä (rek. 1788) oli torpat Joentausta ja Kirjavainen. Kartalla esite in Peräjoen ja Peräjärven eteläpuolella koh Orive ä kulkenut e. 14 s 290 no Luon

22 Maarekisterikylät: Kuusniemi 707, Kämmenniemi 708, Männistö 710, Paavola 711, Pohtola 714, Savo 716 Nimi:Viitapohjan kul uuriympäristökokonaisuus 1800-luku Männistö oli halo u kahteen nime ömään osaan (2/3 ja 1/3) 1815, mu a osat yhdiste in myöhemmin. Henkikirja Kämmenniemen Per ulan torppiin lukeutui mm. Kuivaniemi - Männistö oli jälleen yhtenä ja tuolloin sillä maini in torppa Tervajoki (rek. 1932). - Savon kylän Viitaniemen torppia olivat Peltola, Irjala, Raiskio, Siltanen ja Suontaka. Isojakokar a Savo 1813 ja 1825 Nathan Lilius Viitaniemeä ryhdy in 1850-luvulla hoitamaan voimaperäises muonamiesten avulla. Viitaniemestä tuli kartano 1855, jolloin Idman os sen. Henkikirja Männistö oli vielä kahdessa osassa. - toisella Viitaniemellä oli torppa Ihanaketo ja toisella torpat Ahola, Raiskio, Siltanen ja Suontaka. 14 s 291 no Luon

23 Maarekisterikylät: Kuusniemi 707, Kämmenniemi 708, Männistö 710, Paavola 711, Pohtola 714, Savo 716 Nimi:Viitapohjan kul uuriympäristökokonaisuus 1920-luvun pitäjänkar a Pelto Niitty Talo Tie Alueen rajaus Maanviljely lat: Männistö (Raku 1135 s. 95); Viitaniemi; Pie lästä 1922 muodoste u Rantala (Vaavunjärven rannassa). Huvilat: Raiskio, Rauhala sekä Männistön huvila aivan niemen kärjessä; Kämmenniemen Kahnan mailla Pal ala. Pienet asumukset: 4 kpl Kaakkolammin en varressa, lähellä Viitaniemeä sekä 1 kpl Männistön lähellä; Vei oo Paavolan mailla 3 kpl (rannan tuntumassa). Viitaniemen kaksi puolikasta oli rekisteröity nimillä Jussila ja Pie lä. Jussila ja Pie lä yhdiste in uudestaan Viitaniemen laan luvun alussa Viitaniemen omis insinööri Hugo Mäklin. Niityt oli raiva u pelloiksi ja peltoala oli muutenkin lisääntynyt nykyisen Viitaniemen en ja Kaakkolammin välisellä alueella Viitaniemen ohitse kulki eyhteys Kaakkolammin rantaalueille. Viitaniemen mailla Paarlahden rannassa oli laivalaituri. Paarlahden pohjoispuolella Viitapohjan koulu (Raku 1136, s. 97) aloi toimintansa Viitapohjan osuuskauppa vuokrasi Vei oo Paavolan lasta palstan kaupan rakentamista varten 1900-luvun alussa. Kauppa lii yi vastaperuste uun osuusliike Voimaan Osuuskaupan rannassa oli laivalaituri. Asutus lisääntyi ja uusia peltoja raiva in, mm. Kuivaniemen mailla. Vei oo Paavolan ympäristössä oli laajat pellot. Vei oo Paavolasta kulki eyhteydet sekä itään Viitapohjan suuntaan e ä länteen Kulkkilan suuntaan. 292

24 Maarekisterikylät: Kuusniemi 707, Kämmenniemi 708, Männistö 710, Paavola 711, Pohtola 714, Savo 716 Nimi:Viitapohjan kul uuriympäristökokonaisuus 1950-luvun peruskar a Asutus lisääntyi pääasiassa Kaakkolammin en varressa ja Mäkikylän en päässä. Loma-asutus lisääntyi Niemelännokassa ja Kaakkolammin rannoilla. Peltoala kasvoi hieman, nii yjä oli jäljellä enää siellä täällä. Tiestö laajeni asutuksen laajentuessa. 293

25 Maarekisterikylät: Kuusniemi 707, Kämmenniemi 708, Männistö 710, Paavola 711, Pohtola 714, Savo 716 Nimi:Viitapohjan kul uuriympäristökokonaisuus 1970-luku ns. Kansakoulukar a Pelto Talo Tie Alueen rajaus Loma-asutus lisääntyi vesistöjen rannoilla. Peltoalueet yhtenäistyivät ja loputkin niityt hävisivät. Tiestö laajeni loma-asutuksen levitessä. NYKYTILA Asutus on laajentunut vähäisessä määrin. Laajimmat avoimet viljelymaisemat sijaitsevat Viitapohjan en ja Kaakkolammin en varsilla. Tähän vielä lisää teks ä 294

26 Maarekisterikylät: Kuusniemi 707, Kämmenniemi 708, Männistö 710, Paavola 711, Pohtola 714, Savo 716 Nimi:Viitapohjan kul uuriympäristökokonaisuus 295

27 Maarekisterikylät: Kuusniemi 707, Kämmenniemi 708, Männistö 710, Paavola 711, Pohtola 714, Savo 716 Nimi:Viitapohjan kul uuriympäristökokonaisuus Arvokar a 296

28 Maarekisterikylät: Kuusniemi 707, Kämmenniemi 708, Männistö 710, Paavola 711, Pohtola 714, Savo 716 Nimi:Viitapohjan kul uuriympäristökokonaisuus ARVOKKAAN KULTTUURIYMPÄRISTÖKOKONAISUUDEN PERUSTELUT Rakennuskulttuuri Kulttuurimaisema Perinnebiotoopit Muinaisjäännökset Viitaniemi (Raku 1133, s. 93) Petäjäinen (Raku 1134, s. 94) Männistö (Raku 1135, s. 95) Viitapohjan koulu (Raku 1136, s. 97) Ahvenistokallio ja Erämaja (Raku 1137, s. 98) Kuivaniemi (Raku 1138, s. 99) Viitapohjan kauppa (Raku 1139, s. 100) Veittoo Paavola (Raku 1140, s. 101) Männistön ja Viitapohjan talot pihapiireineen ja lähipeltoineen. Kaakkolammin pohjoispuolinen, entisten torppien alue peltoineen. 6. Männistön kallioketo. Maakunnallisesti arvokas. Arvoperuste: lajistollinen, maisemallinen ja kulttuurihistoriallinen. 13. Kaakkolammin kallioketo. Alueellisesti arvokas. Arvoperuste: lajistollinen ja maisemallinen. 47. Veittoo-Paavolan haka. Paikallisesti arvokas. Arvoperuste: lajistollinen ja maisemallinen. 54. Viitaniemen niityt. Paikallisesti arvokas. Arvoperuste: maisemallinen ja kulttuurihistoriallinen. Ei ole tiedossa. Luontokohteet Tummaverkkoperhosverkosto ulo uu Viitapohjan alueelle, pääosin alueen eteläosassa puronvarsia pitkin. Niityt ovat arvokkaita hyönteisalueita ja ne lii yvät myös tummaverkkoperhosiin; ni yjen uhkana on metsi yminen. Alueella on lepakoita. TOIMENPIDESUOSITUKSET Alue/kohde kestää muutosta vain kul uuriympäristön ehdoilla - Alueen vanhan kul uurimaiseman rakenne ja mi akaava tulisi säily ää. - Näkymien avaamista kasvillisuu a karsimalla tulisi harkita (Männistön kohdalla Paarlahdelle niin itään kuin luoteeseenkin) - Uuden rakentamisen tulee sijoi ua vanhaan tapaan pihapiiriin sekä maisemarakenteen reunoille kuten pellon ja metsän rajavyöhykkeeseen. Uudesta rakentamisesta ei saisi tulla maisemaa hallitsevaa elemen ä. 297

29 Värmälän kulttuuriympäristökokonaisuus HISTORIA Värmälä on Teiskon eteläisin kylä. Nimen alkuperästä ei ole etoa. Maakirjassa muodossa 1540 Wermelä. Ensimmäinen maakirja 1540 Värmälässä oli neljä laa, joista yksi hävisi he, kaksi liittyi Värmälän rustholliksi ja yhdestä tuli Pirilä. Isojako Pelto Niitty Talo Tie Alueen rajaus Värmälän isojakokar a 1786 Johan Florin Kartano eli Värmälä oli jakaantuneena kahdeksi nimettömäksi laksi. Toinen puolisko nime in myöhemmin (rek. 1908) Iso Kartanoksi (40%) (lisäksi Eerola 10%) ja toinen puolisko jakaantui edelleen 1823 kahdeksi nimettömäksi, joista myöhemmin (rek. 1910) muodostuivat Vähä Kartano (25%, nyk. Värmälä I) ja Niemi Kartano (25%). 298 Isojakokartoilla toinen Kartanon eli Värmälän tuolloin nime ömästä osasta sijaitsi Walkejärven länsirannalla (sittemmin Vähä-Kartano, nyk. Värmälä) ja toinen nykyisen Iso-Kartanon kohdalla. Iso-Kartanon mailla, Viitapohjan- en ja Valkeajärven etelärannan välissä, oli pienempi asuinton, olete avas torppa.

30 Maarekisterikylät:Värmälä 722 Nimi:Värmälän kul uuriympäristökokonaisuus 1800-luku Värmälän kylän Pirilän talon kar oja 1831, 1846 ja 1849 Nathan Lilius Nuorajärven ja Kukonjärven eteläpuolella, Päiväjärvenen molemmin puolin, oli 1830-luvun kartassa pienet asuinton t, jotka olivat olete avas Pirilöiden torppia. Pirilä jakaantui 1849 Ala Piriläksi (nyk. Pirilä) ja Ylä Piriläksi. Alueen estö oli lähes yhteneväinen nyky estön kanssa. Ainoastaan Ala ja Ylä Pirilän välinen e puuttuu nykyisin. Valkeajärven ympärillä oli peltoja ja nii yjä nykyisen Korkeamäen kohtaa lukuun o ama a. Nuorajärven ja Kukonjärven pohjoisen puoleisilla rannoilla oli peltoja ja nii yjä. Henkikirja Kartano eli Värmälä oli kolmessa osassa, yhdellä oli torpat Vormisto ja Kolu, toisella torpat Mäkelä, Tervakivi ja Rajala sekä kolmannella torpat Katajapaja, Kolu ja kaksi Kantola (Elias ja Henrik) sekä lisäksi pitäjänsuutari Erik Lindström. Henkikirja Kartano eli Värmälä oli edelleen kolmessa osassa, yhdellä oli torpat Vormisto ja Kolu sekä pitäjänsuutari Erik Lindström, toisella torpat Tervakivi, Pispala ja Rajala sekä kolmannella torpat Katajapohja, Moisio, Kolu ja Kantola. - Pirilän Alasen torppia olivat Ivana, Hietanen, Salimäki ja Korkeaniemi, lisäksi on pitäjänräätäli Herman Stenberg. - Pirilän Ylisen torppia olivat Kukkola ja Lintusalo. Värmälän käsityöläisiä olivat olleet mm. nahkuri Herman Lehtonen sekä puuseppä Ma Orava(inen). Pirilän torpan poika Markus Birkman valmistui aikanaan papiksi. Kämmenniemen kievari siirre in 1910 Värmälän Karimaalle, tällöin ei enää myöskään tarvi u Polson kievaria. - Pirilän torppia olivat Koskue, Korkeaniemi, Kukkola, Lintusalo ja Mäyrä. 14 s 299 no Luon

31 Maarekisterikylät:Värmälä 722 Nimi:Värmälän kul uuriympäristökokonaisuus 1920-luvun pitäjänkar a Pelto Niitty Talo Tie Alueen rajaus Alkuperäisen Kartanon eli Värmälän puolikas, tai oikeammin 40% siitä, rekisteröi in 1908 nimellä Iso Kartano samalla kun 10% siitä rekisteröi in nimellä Eerola. Kaksi alkuperäisen Kartanon eli Värmälän nimetöntä neljäsosaa yhdiste in ja jae in uudelleen 1910 Vähä Kartanoksi (nyk. Värmälä) ja Niemi Kartanoksi. Vähä Kartanosta muodoste in Kansakoulu-niminen la. Maanviljely lat: Iso Kartano, Vähä Kartano (Raku 1121, s. 80) ja siitä muodostetut Tuomisto, Mäkelä ja Koivisto; Hormiston Nii ymaa; Niemi Kartano; Ala Pirilä (lukee Pirilä) (Raku 1122, s. 82); Ylä Pirilä ja siitä muodostetut Kukkola ja Lintuneva II. Huvilat: Kiviniemi (suuren maan en varressa), Keskinen (etelämpänä) ja sen lähellä Viitanen; Vähä Kartanosta muodoste u Saramäki, jonka naapurissa Lounakallio; Niemi Kartanosta muodostetun Tervalahden lalla 1 kpl; Suutari; Tervakivestä muodostetuilla loilla Vernamo ja Tervakivi I molemmilla 1 kpl; Ala Pirilästä muodostetut Kulmala ja Mäki; Ylä Pirilästä muodostetut Mäntylä, Kukonsaari, Kukkola I, Kukkola sekä siitä muodoste u Tasala sekä lisäksi Luoma. Pienet asumukset: Iso-Kartanon mailla muutama kpl, joista yksi Lähteenmäki; Vähä-Kartanosta muodoste u Kärki (Näsijärven Syvälahden rannalla); Heikkilällä joitakin; Hormistolla useita; Ahjomäki (Tervalahden lähellä); Kulmalan lähellä 1 kpl. Peltoala oli kasvanut 1920-luvulle tultaessa, nii yä lin oikeastaan ainoastaan lasketun Nuorajärven rantamilla. Niemi-Kartanon ympäristössäkin oli nyt laajat pellot. 300

32 Maarekisterikylät:Värmälä 722 Nimi:Värmälän kul uuriympäristökokonaisuus 1950-luvun peruskar a Asutus lisääntyi Nuorajärven itäpuolella, Viitapohjan- en varressa sekä Ketunhännnän en ja Kapukiven en varsilla. Nii yjä raiva in pelloiksi niin, e ä niitä oli enää rippeet jäljellä. Osa niityistä soistui, esim. Nuorajärven ja Kuolemaisen ympärillä. Tiestö laajeni asutuksen laajentuessa. Selvitä Kuolemaisen soistuminen/kuiva aminen! 301

33 Maarekisterikylät:Värmälä 722 Nimi:Värmälän kul uuriympäristökokonaisuus 1970-luku ns. Kansakoulukar a Pelto Talo Tie Alueen rajaus Loma-asutus lisääntyi vesistöjen rannoilla. Peltoalueet yhtenäistyivät ja niityt hävisivät. Tiestö laajeni loma-asutuksen levitessä. NYKYTILA Alueen parhaat rakennuspaikat vakiinnu vat asemansa jo isojaon aikoina: Värmälä, Pirilät, Iso Kartano sekä näiden torpat. Isojaon aikaiset pellot ovat pysyneet avoimena viljelymaisemana. Tiestön pääsuunnat ovat muodostuneet myös viimeistään 1700-luvulla. Nuorajärvi ja Kuolemainen ovat ku stuneet vesipinta-alaltaan rantojen soistuessa. 302

34 Maarekisterikylät:Värmälä 722 Nimi:Värmälän kul uuriympäristökokonaisuus Arvokar a ARVOKKAAN KULTTUURIYMPÄRISTÖKOKONAISUUDEN PERUSTELUT Rakennuskulttuuri Kulttuurimaisema Perinnebiotoopit Muinaisjäännökset Värmälä ja Mäntylä (Raku 1121, s. 80) Pirilä (Raku 1122, s. 82) Kantatalot pihapiireineen ja lähipeltoineen sekä niiden yhteydet vesistöihin. 58. Ylä Sääksin niitty. Paikallisesti arvokas. Arvoperuste: maisemallinen ja lajistollinen. Kivikautinen asuinpaikka 2. Iso Kartano 3. Piriläntie E Historiallisen ajan asuinpaikka 25. Värmälä Pirilä Muu historiallisen ajan muinaisjäännös 42. Valkeamäki Luontokohteet: Nuorajärvi on luonnonsuojelualue, Natura-alue, arvokas kasvialue ja kuuluu valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan. Värmälän Va ulan Pohtolan alueella on tummaverkkoperhoselle verkosto, joka sisältää kulkurei ejä ja soveliaita alueita. TOIMENPIDESUOSITUKSET Alue/kohde ei kestä huoma avaa muutosta ominaispiirteiden muu uma a merki äväs - Alueen rakennuskanta sekä vanhan kul uurimaiseman rakenne ja mi akaava tulee säily ää - Viljelymaiseman yhteys lakeskukseen tulee säily ää - Maisema lojen avoimuu a ylläpidetään ja mahdollises ennallistetaan maisemanhoidollisin toimenpitein (Kanta lojen yhteydet vesistöihin) 303

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 304 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 305 Virrat Kihniö Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen

Lisätiedot

Tampere Teisko Isosaari muinaisjäännösinventointi 2009

Tampere Teisko Isosaari muinaisjäännösinventointi 2009 1 Tampere Teisko Isosaari muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Plus arkkitehdit 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 4 Kuvia... 5 Kansikuva: rakennettavaa tonttialuetta,

Lisätiedot

LIITE 6 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS. Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015

LIITE 6 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS. Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS LIITE 6 Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015 1. Maakunnallisesti arvokas kulttuurimaisema Suunnittelualue ja sitä Laviantien

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 356 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 357 Kihniö Virrat YLÖJÄRVI Mutalan kulttuurimaisema Parkano Mänttä-Vilppula Ruovesi Ikaalinen Ylöjärvi Juupajoki

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 344 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 345 Kihniö Virrat YLÖJÄRVI Mutalan kulttuurimaisema Parkano Mänttä-Vilppula Ruovesi

Lisätiedot

HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS

HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS 18.11.011 YLEISTÄ Kuva 1. Kaava-alue ilmakuvassa. Ilmakuvaan on yhdistetty maastomalli maaston korostamiseksi. Jokikylän yleiskaavan kaava-alue on

Lisätiedot

TERVEISIÄ TARVAALASTA

TERVEISIÄ TARVAALASTA TERVEISIÄ TARVAALASTA TIESITKÖ, ETTÄ TARVAALA ON MAAKUNNALLISESTI ARVOKASTA MAISEMA- ALUETTA. TARVAALASSA ON MYÖS VALTAKUNNALLISESTI ARVOKASTA RAKENNUSPERINNETTÄ. NO NIIN, ASIAAN! eli hieman taustaa Sotilasvirkata-losta

Lisätiedot

VIRRAT Herraskosken kanavan itä- ja eteläpuolisen alueen muinaisjäännösinventointi

VIRRAT Herraskosken kanavan itä- ja eteläpuolisen alueen muinaisjäännösinventointi 1 VIRRAT Herraskosken kanavan itä- ja eteläpuolisen alueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila Kustantaja: Pirkanmaan liitto 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Muinaisjäännöksen kuvaus...

Lisätiedot

Suunnittelualueen rakentumisen vaiheet on esitetty kartassa sivulla 15.

Suunnittelualueen rakentumisen vaiheet on esitetty kartassa sivulla 15. Huvila-aatetta tuki 1900-luvun alussa Keski-Euroopasta Suomeen levinnyt puutarha- ja esikaupunki-ideologia. Vuosisadan alussa suunnittelualueen maisema muuttui voimakkaasti venäläisten toimesta aloitetun

Lisätiedot

Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja Timo Jussila

Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja Timo Jussila 1 Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja Timo Jussila Kustantaja: Vesilahden kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Vanha tielinja...

Lisätiedot

Historialliset perusteet Maisemalliset perusteet Rak.historialliset perusteet

Historialliset perusteet Maisemalliset perusteet Rak.historialliset perusteet 33 Pirkanmaan maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat maatalousalueet v. 2014 Historialliset perusteet Maisemalliset perusteet Rak.historialliset perusteet Peruste Kunta Nimi (km = kulttuurimaisema)

Lisätiedot

Kalle Kallenpoika Sorri

Kalle Kallenpoika Sorri 1 Perhe 1 I Hanna Kustaantytär Rekola Kansakoululla keittäjänä sodan aikana ja jälkeen, s. 13.2.1872 Kulkkila, Teisko, k. 4.8.1960. Ollut Wärmälän kylän, Iso-kartanon palkollisten kirjoilla. 2.6.1891 Muutti

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 282 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 283 Virrat Kihniö Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen Juupajoki Ylöjärvi

Lisätiedot

VARKAUS Konnasalon asemakaavoitettavan alueen muinaisjäännösinventointi 2006

VARKAUS Konnasalon asemakaavoitettavan alueen muinaisjäännösinventointi 2006 1 VARKAUS Konnasalon asemakaavoitettavan alueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila Kustantaja: Varkauden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Mastokarttaote... 3 Konnansalon muinaisjäännökset...

Lisätiedot

Miljöö, rakennettu ympäristö sekä vanha rakennuskanta ja rakennetun ympäristön suojelukohteet

Miljöö, rakennettu ympäristö sekä vanha rakennuskanta ja rakennetun ympäristön suojelukohteet 1 Virttaan asemakaava Liite 2 Kyläalueen kuvaus Miljöö, rakennettu ympäristö sekä vanha rakennuskanta ja rakennetun ympäristön suojelukohteet Sr- ja/tai /s-merkityt kohteet ovat luokitukseltaan paikallisesti

Lisätiedot

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 1 KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 Hannu Poutiainen, Hans-Peter Schulz, Timo Jussila Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Kartoitustyö...

Lisätiedot

Kangasala Huutijärvi Asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2011

Kangasala Huutijärvi Asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2011 1 Kangasala Huutijärvi Asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2011 Hannu Poutiainen Timo Jussila Kustantaja: Kangasalan kunta 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi...

Lisätiedot

Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Kalhonkylä, Hartola. Kyläajelu 13.6.2013. Auli hirvonen

Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Kalhonkylä, Hartola. Kyläajelu 13.6.2013. Auli hirvonen KYLÄKÄVELYRAPORTTI 2013 Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin Kalhonkylä, Hartola Kyläajelu 13.6.2013 Auli hirvonen Kalhon kyläajelu toteutettiin 13.6.2013. Ajelulle oli ennakkoilmoittautuminen. Mukaan mahtui

Lisätiedot

JOKIVARSIEN SELVITYKSET

JOKIVARSIEN SELVITYKSET PROJEKTIN NIMI Pyhännän kunta Jokivarsien selvitykset rakennusjärjestyksen uusimista ja jokivarsien vapautuksia varten LAATIJA Elina Marjakangas Arkkitehti YKS 519 PÄIVÄYS 26.3.2015 1. Yleistä selvityksistä

Lisätiedot

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA Kehittämisyhdistys Kalakukko ry Varpu Mikola 2009 Sisältö Maisemanhoidon tavoitteet 3 Maisemanhoidon painopisteet 5 Maisemanhoitotoimenpiteet 6 Viljelymaisema 6 Avoimena

Lisätiedot

TAMPERE Pohtola, Pohtosillankuja muinaisjäännöskartoitus 2011

TAMPERE Pohtola, Pohtosillankuja muinaisjäännöskartoitus 2011 TAMPERE Pohtola, Pohtosillankuja muinaisjäännöskartoitus 2011 Tapani Rostedt Timo Sepänmaa Kustantaja: Tauno Syrjäsen perikunta Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Kartoitus... 2 Kartat... 4 Sijaintikartta...

Lisätiedot

Vesilahti Naarvanjoen suun pohjoispuolisen asemakaava-alueen muinaisjäännnösinventointi 2009

Vesilahti Naarvanjoen suun pohjoispuolisen asemakaava-alueen muinaisjäännnösinventointi 2009 1 Vesilahti Naarvanjoen suun pohjoispuolisen asemakaava-alueen muinaisjäännnösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Vesilahden kunta Sisältö: Perustiedot... 1 Inventointi... 2 Kartat... 2 Kuvia...

Lisätiedot

POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki

POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki POHJASLAHTI sijaitsee Pirkanmaalla Tarjanneveden rannalla

Lisätiedot

Parkano Vatusen ja Pahkalan kaavamuutosalueiden muinaisjäännösinventointi 2012

Parkano Vatusen ja Pahkalan kaavamuutosalueiden muinaisjäännösinventointi 2012 1 Parkano Vatusen ja Pahkalan kaavamuutosalueiden muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: Parkanon kaupunki 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Muinaisjäännös... 4 PARKANO

Lisätiedot

Uusikaarlepyy Munsalan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014

Uusikaarlepyy Munsalan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 1 Uusikaarlepyy Munsalan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: Uudenkaarlepyyn kaupunki 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3 Munsala

Lisätiedot

Ikaalinen Sarkkila, tien 13139 parannusalueen muinaisjäännösinventointi 2011

Ikaalinen Sarkkila, tien 13139 parannusalueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Ikaalinen Sarkkila, tien 13139 parannusalueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Ikaalisten kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Yleiskartta... 4 Kuvia... 4 Muinaisjäännös...

Lisätiedot

Sastamala Houhajärvi Kylätontti-inventointi 2010

Sastamala Houhajärvi Kylätontti-inventointi 2010 1 Sastamala Houhajärvi Kylätontti-inventointi 2010 Timo Jussila Kustantaja: Sastamalan kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartat... 3 Muinaisjäännökset... 5 VAMMALA 98 HOUHALA RUSTHOLLI...

Lisätiedot

Valkeakoski Jutikkalan itäpuolen osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Timo Jussila

Valkeakoski Jutikkalan itäpuolen osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Timo Jussila 1 Valkeakoski Jutikkalan itäpuolen osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Timo Jussila Kustantaja: Valkeakosken kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi...

Lisätiedot

Jämijärvi Lauttakankaan tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014

Jämijärvi Lauttakankaan tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 Jämijärvi Lauttakankaan tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 Tiina Vasko 2014 Satakunnan Museo SISÄLLYSLUETTELO Yleiskartat 2 kpl Arkisto ja rekisteritiedot Tiivistelmä 1.

Lisätiedot

Kinnula Hautakangas tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2014

Kinnula Hautakangas tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2014 1 Kinnula Hautakangas tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Teemu Tiainen Tilaaja: Tuulipuisto Oy Kinnula 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 4

Lisätiedot

ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS

ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS ANALYYSI JA KEHITTÄMISSUUNNITELMA 20.10.2011 Suunnittelualueen sijainti / maiseman historia Jokilaakso oli pitkään metsäselänteiden reunustamaa avointa maisemaa, peltoja ja

Lisätiedot

Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008

Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008 1 Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008 Hannu Poutiainen Timo Jussila Kustantaja: Valkeakosken kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot...

Lisätiedot

Liite 1 Tampereen kantakaupungin avoimet maisematilat KOHDELUETTELO

Liite 1 Tampereen kantakaupungin avoimet maisematilat KOHDELUETTELO Liite 1 Tampereen kantakaupungin avoimet maisematilat KOHDELUETTELO Nro Kohteen nimi Maisematilatyyppi Suositus Kehitetään kulttuurihistoriallisten arvojen ehdoilla. Avoimen maisematilan ketjumaisen kansallismaisema,

Lisätiedot

koivuranta-895-472-0007-0003 1/13

koivuranta-895-472-0007-0003 1/13 koivuranta-895-472-0007-0003 1/13 Uusikaupunki (895) Vohdensaari (472) Koivuranta 895-472-0007-0003 1 001 Talonpoikaistalo 002 Navetta 003 Sauna 004 Vaja Osoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Historia

Lisätiedot

Hämeenkyrö Kirkonseudun kortteleiden 65, 66 ja 68 alueen sekä Nuutin alueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila

Hämeenkyrö Kirkonseudun kortteleiden 65, 66 ja 68 alueen sekä Nuutin alueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila 1 Hämeenkyrö Kirkonseudun kortteleiden 65, 66 ja 68 alueen sekä Nuutin alueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: Hämeenkyrön kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kuvia...

Lisätiedot

Laukaa Kirkkoranta Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013

Laukaa Kirkkoranta Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013 1 Laukaa Kirkkoranta Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Laukaan kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot:... 2 Inventointi... 3 Valokuvia... 4

Lisätiedot

Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014. Aura OK

Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014. Aura OK Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 Samuel Vaneeckhout Aura OK Työn suorittaja: FT Samuel Vaneeckhout (Osuuskunta Aura) Työn tilaaja: Rautalammin kunta Kenttätyöajankohta:

Lisätiedot

IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA Rakentamisen mitoitus

IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA Rakentamisen mitoitus IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA Rakentamisen mitoitus MRL 72 mukaan rannoille ei saa rakentaa ilman asemakaavaa tai rakentamisen ohjaamiseen tarkoitettua yleiskaavaa. Silloin kun kaavaa ei ole, rakentamiseen

Lisätiedot

Tammela Pääjärvi Mäkilän ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013

Tammela Pääjärvi Mäkilän ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 1 Tammela Pääjärvi Mäkilän ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Tilaaja: Ympäristösuunnittelu Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3 Arkistolähteet:...

Lisätiedot

Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012

Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 FT Samuel Vaneeckhout TAUSTA Muinaisjäännösselvityksen tavoitteena oli selvittää muinaisjäännösrekisteriin kuuluvia kohteita UPM:n

Lisätiedot

Sastamala Hyrkin asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2010

Sastamala Hyrkin asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2010 1 Sastamala Hyrkin asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2010 Timo Jussila Tapani Rostedt Kustantaja: Sastamalan kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Valokuvia... 4 Maastokartat...

Lisätiedot

Hämeenkyrö Vt. 3:n parannusalueen välillä Turkimus - Kostula muinaisjäännösinventointi 2012

Hämeenkyrö Vt. 3:n parannusalueen välillä Turkimus - Kostula muinaisjäännösinventointi 2012 1 Hämeenkyrö Vt. 3:n parannusalueen välillä Turkimus - Kostula muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: Ramboll Finland Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 8 Vanhat

Lisätiedot

Kangasala Vatialan ja Lempoisten (Riunvaiva) kylätonttien arkeologinen maastotarkastus 2010. Timo Jussila Hannu Poutiainen

Kangasala Vatialan ja Lempoisten (Riunvaiva) kylätonttien arkeologinen maastotarkastus 2010. Timo Jussila Hannu Poutiainen 1 Kangasala Vatialan ja Lempoisten (Riunvaiva) kylätonttien arkeologinen maastotarkastus 2010. Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Kangasalan kunta 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi...

Lisätiedot

Ikaalinen Vanha kauppala kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009

Ikaalinen Vanha kauppala kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Ikaalinen Vanha kauppala kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: AIRIX Ympäristö 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Maastokartta ja ilmakuva... 4 Kartta 1788...

Lisätiedot

RÖÖLÄN TAAJAMAOSAYLEISKAAVA LIITE 4

RÖÖLÄN TAAJAMAOSAYLEISKAAVA LIITE 4 RÖÖLÄN TAAJAMAOSAYLEISKAAVA LIITE 4 OHJEITA RAKENTAMISEEN JA MAISEMANHOITOON KYLÄALUEELLA Röölän taajamaosayleiskaavan alueella tulee noudattaa Rymättylän kunnan rakennusjärjestystä ellei osayleiskaavassa

Lisätiedot

LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006

LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006 1 LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila Kustantaja: Lappeenrannan kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Maastokartta, tutkimusalue,

Lisätiedot

4. Historialliset tiet

4. Historialliset tiet 4. Historialliset tiet Muinaisten huomattavien kulkuteiden jäännökset ovat muinaismuistolain suojaamia kiinteitä muinaisjäännöksiä (Muinaismuistolaki 2 ). Lain tarkoittamien teiden lähtökohtana pidetään

Lisätiedot

Ilomantsi Ruhkarannan ranta-asemakaavan alueen muinaisjäännösinventointi 2010.

Ilomantsi Ruhkarannan ranta-asemakaavan alueen muinaisjäännösinventointi 2010. 1 Ilomantsi Ruhkarannan ranta-asemakaavan alueen muinaisjäännösinventointi 2010. Timo Jussila Kustantaja: Ilomantsin kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Yleiskartta... 4 Suojelukohteet...

Lisätiedot

Kangasala Ruutanan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009

Kangasala Ruutanan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Kangasala Ruutanan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Kustantaja: Kangasalan kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Inventointi...

Lisätiedot

Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009

Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009 1 Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Alavuden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Historiallinen

Lisätiedot

Rautajärven torpat ja torpparit Asutus1694-1713 sivu 1/29

Rautajärven torpat ja torpparit Asutus1694-1713 sivu 1/29 Rautajärven torpat ja torpparit Asutus1694-1713 sivu 1/29 Rautajärvi Pietilä Esko Pekanpoika 1695 Sipi Sipinpoika 1695 Kollanen Yrjö Paavonpoika 1695 Niilo Pertinpoika 1695 Erkki Juhonpoika 1701 Erkki

Lisätiedot

Aikajanan yläpuoliset teks t koskevat koko Suomea. ja alapuoliset teks t kertovat Aitolahden ja Teiskon tapahtumista.

Aikajanan yläpuoliset teks t koskevat koko Suomea. ja alapuoliset teks t kertovat Aitolahden ja Teiskon tapahtumista. 6 Eri aikojen jäljet Luonnos 31.1.2014 6.1 Kulttuurimaiseman kehityksen yleispiirteet keskiajalta lähtien Aikajanan yläpuoliset teks t koskevat koko Suomea ja alapuoliset teks t kertovat Aitolahden ja

Lisätiedot

Siilinjärvi-Maaninka Kevätön-Pyylampi yleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2012

Siilinjärvi-Maaninka Kevätön-Pyylampi yleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2012 1 Siilinjärvi-Maaninka Kevätön-Pyylampi yleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Siilinjärven kaupunki 2 Sisältö: Kansikuva: Inventointi... 3 Yleiskartta...

Lisätiedot

YLÖJÄRVI Mettistön asemakaavalaajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015

YLÖJÄRVI Mettistön asemakaavalaajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 1 YLÖJÄRVI Mettistön asemakaavalaajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Timo Sepänmaa Ville Laakso Tilaaja: Ylöjärven kaupunki 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3 Vanhoja

Lisätiedot

Pelkosenniemen kylät ja luonto

Pelkosenniemen kylät ja luonto Pelkosenniemen kylät ja luonto Pelkosenniemen kirkonkylä ja kunta Sijaitsee Lapin maakunnan itäosassa Kunnan asukasluku on 963 (31.8.2012) Pinta-ala on 1 881,73 km2, josta 45,39 km2 on vesistöjä Väestötiheys

Lisätiedot

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ja ihmisten jokapäiväinen

Lisätiedot

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Seppo Lamppu tmi 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi...

Lisätiedot

Ylöjärvi Kuru Poikelisjärvi, Heinuu, Pitkäjärvi, Ahvenlammi. Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2011

Ylöjärvi Kuru Poikelisjärvi, Heinuu, Pitkäjärvi, Ahvenlammi. Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2011 1 Ylöjärvi Kuru Poikelisjärvi, Heinuu, Pitkäjärvi, Ahvenlammi Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Metsähallitus / Laatumaa 2 Sisältö: Kansikuva:

Lisätiedot

Imatra Ukonniemen alueen sekä sen pohjoispuolisen rantaalueen ja kylpylän ranta-alueen muinaisjäännösinventointi 2012

Imatra Ukonniemen alueen sekä sen pohjoispuolisen rantaalueen ja kylpylän ranta-alueen muinaisjäännösinventointi 2012 1 Imatra Ukonniemen alueen sekä sen pohjoispuolisen rantaalueen ja kylpylän ranta-alueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: Imatran kaupunki 2 Sisältö: Kansikuva Perustiedot... 2 Inventointi...

Lisätiedot

Elinantien linjauksen ja liittymän paikan maisemallinen tarkastelu. A-Insinöörit Suunnittelu Oy 3.7.2012. Vesilahti, Suomelan asemakaava

Elinantien linjauksen ja liittymän paikan maisemallinen tarkastelu. A-Insinöörit Suunnittelu Oy 3.7.2012. Vesilahti, Suomelan asemakaava Vesilahti, Suomelan asemakaava Elinantien linjauksen ja liittymän paikan maisemallinen tarkastelu A-Insinöörit Suunnittelu Oy 3.7.2012 Selostus 10.5.2012 JOHDANTO Selvityksessä tutkittiin maisemallisesta

Lisätiedot

PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS

PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS Maanmittari Oy Öhman 2014 RANTA-ASEMAKAAVASELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Ranta-asemakaavaselostus koskee 2.1.2014 päivättyä ranta-asemakaavakarttaa.

Lisätiedot

LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN

LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN MAISEMALLINEN SELVITYS LINIKKALAN OSAYLEISKAAVA FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN MAAKIRJAKARTAT 1660-70-LUKU Linikkalan osayleiskaava-alueen

Lisätiedot

Lusi-Hartola välillä (Heinola, Sysmä, Hartola) Vt-4:n tielinjauksen muinaisjäännösinventointi 2004

Lusi-Hartola välillä (Heinola, Sysmä, Hartola) Vt-4:n tielinjauksen muinaisjäännösinventointi 2004 1 Lusi-Hartola välillä (Heinola, Sysmä, Hartola) Vt-4:n tielinjauksen muinaisjäännösinventointi 2004 Timo Jussila ja Hannu Poutiainen Kustantaja: Tielaitos 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Kartta: tutkimusalue...

Lisätiedot

kesämökki X X X 2X X X 7 nuorempia 4 1950-l 1+1 Jälleenrakennusajan omakotitalo X X 2 Käyttämätön 5 X X X X X X 6 lopussa torppa) ja liiveri

kesämökki X X X 2X X X 7 nuorempia 4 1950-l 1+1 Jälleenrakennusajan omakotitalo X X 2 Käyttämätön 5 X X X X X X 6 lopussa torppa) ja liiveri 1 VALTAALAN, ORISMALAN JA NAPUENKYLÄN VANHAN RAKENNUSKANNAN ARVOTUSLUONNOS v. 2002 RAKENNUSKANNAN ARVOTUS/ KAJ HÖGLUND, POHJANMAAN MUSEO JA TIINA LEHTISAARI, INVENTOIJA 29.05.2007 määrä 1 1953 1+1 Jälleenrakennusajan

Lisätiedot

LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10.

LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10. LAVIAN KUNTA LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10.2014 Ilmari Mattila Kaavoitus- ja Arkkitehtipalvelu Mattila Oy

Lisätiedot

Hirvensalmi Itäisten osien rantaosayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2010.

Hirvensalmi Itäisten osien rantaosayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2010. 1 Hirvensalmi Itäisten osien rantaosayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2010. Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Hirvensalmen kunta 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi...

Lisätiedot

Yht. 876:2:0 11:52 6:71 13:32 11:56 6:15 13:7 11:62 13:8 6:53 9:28 6:70 11:57 9:88 11:56 13:33 11:61 13:4 11:45 11:58. Yht. 43:0 9:54 9:54 11:14. Yht.

Yht. 876:2:0 11:52 6:71 13:32 11:56 6:15 13:7 11:62 13:8 6:53 9:28 6:70 11:57 9:88 11:56 13:33 11:61 13:4 11:45 11:58. Yht. 43:0 9:54 9:54 11:14. Yht. P 876:2:0 0 1 km 3:59 2:61 7:60 878:5:0 13:5 10:169 7:80 9:106 1:52 1:19 50:0 7:166 7:167 7:165 7:169 10:170 7:174 10:171 7:168 7:170 10:172 7:171 10:175 10:173 10:176 7:175 10:178 10:177 10:174 46:0 10:155

Lisätiedot

Valkeakoski Lounaissuunnan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009

Valkeakoski Lounaissuunnan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Valkeakoski Lounaissuunnan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Valkeakosken kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Yleiskartta... 3 Havaintoja...

Lisätiedot

PIIRUSTUS JA SUUNNITTELUKOE ARKKITEHTUURIN JA MAISEMA ARKKITEHTUURIN HAKUKOHTEET MAANANTAI 3.6.2013

PIIRUSTUS JA SUUNNITTELUKOE ARKKITEHTUURIN JA MAISEMA ARKKITEHTUURIN HAKUKOHTEET MAANANTAI 3.6.2013 PIIRUSTUS JA SUUNNITTELUKOE ARKKITEHTUURIN JA MAISEMA ARKKITEHTUURIN HAKUKOHTEET MAANANTAI 3.6.2013 1 TULEVAISUUDEN TONNIN SETELI Suunni ele neliön muotoinen 1000 euron seteli. Kuva-aiheena voit käy ää

Lisätiedot

VIHTI Otalampi Muinaisjäännösten arkistoselvitys 2015

VIHTI Otalampi Muinaisjäännösten arkistoselvitys 2015 1 VIHTI Otalampi Muinaisjäännösten arkistoselvitys 2015 Timo Jussila Tilaaja: Vihdin kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Selvitys... 3 Torpat... 4 Rajamerkit... 6 Tiet... 8 Tulos... 10 Lähteet...

Lisätiedot

Juupajoki Kopsamon kyläosayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014

Juupajoki Kopsamon kyläosayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 1 Juupajoki Kopsamon kyläosayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 Hannu Poutiainen Tilaaja: Juupajoen kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi...

Lisätiedot

REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1

REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 KEVYEN LIIKENTEEN REITTITARKASTELUT KESKUSTASTA ITÄÄN - ESISELVITYS 1. Työn sisältö ja tarkoitus Keskustasta itään suuntautuva reitti kulkee Lapinniemestä Rauhaniementien

Lisätiedot

Muurame Keskustaajaman osayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2006

Muurame Keskustaajaman osayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2006 1 Muurame Keskustaajaman osayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila ja Timo Sepänmaa 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartta... 4 Muinaisjäännökset... 5 MUURAME 1

Lisätiedot

Honkajoki Paholammin tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014

Honkajoki Paholammin tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 Honkajoki Paholammin tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 Tiina Vasko 2014 Satakunnan Museo 2 SISÄLLYSLUETTELO Yleiskartat 2 kpl Arkisto ja rekisteritiedot Tiivistelmä 1.

Lisätiedot

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti 5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti Korkeakoskenhaaran ja Koivukoskenhaaran haarautumiskohdassa on laaja kulttuurikeskittymä vanhoilla kylätonteilla sijaitsevine kylineen ja vanhoine peltoineen. Joen niemekkeet

Lisätiedot

Pälkäne Tommolan puhdistamo muinaisjäännösinventointi 2012 Hannu Poutiainen Johanna Stenberg

Pälkäne Tommolan puhdistamo muinaisjäännösinventointi 2012 Hannu Poutiainen Johanna Stenberg 1 Pälkäne Tommolan puhdistamo muinaisjäännösinventointi 2012 Hannu Poutiainen Johanna Stenberg Kustantaja: Pälkäneen kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Kartat... 3 Inventointi... 4 Havainnot...

Lisätiedot

VIRRAT Killinkoski asemakaavan muutos- ja laajennusalueen. muinaisjäännösinventointi 2009

VIRRAT Killinkoski asemakaavan muutos- ja laajennusalueen. muinaisjäännösinventointi 2009 1 VIRRAT Killinkoski asemakaavan muutos- ja laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2009 Hannu Poutiainen, Tapani Rostedt Timo Jussila Kustantaja: Ramboll Finland Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot...

Lisätiedot

Kirkkonummi Finnträsk Kurkirannan kaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013

Kirkkonummi Finnträsk Kurkirannan kaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 1 Kirkkonummi Finnträsk Kurkirannan kaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Tilaaja: EKE- Rakennus Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3 Kuvia... 4 Vanhoja karttoja...

Lisätiedot

KAAVOITTAJAN VASTINEET RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSLUONNOKSESTA SAARISJÄRVELLÄ ANNETTUIHIN LAUSUNTOIHIN

KAAVOITTAJAN VASTINEET RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSLUONNOKSESTA SAARISJÄRVELLÄ ANNETTUIHIN LAUSUNTOIHIN KAAVOITTAJAN VASTINEET RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSLUONNOKSESTA SAARISJÄRVELLÄ ANNETTUIHIN LAUSUNTOIHIN Kaakkois-Suomen Ely-keskus Haettu kaavamuutos on ristiriidassa rantojen säästämistä koskevan tavoitteen

Lisätiedot

Tampere Terälahden osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014

Tampere Terälahden osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 1 Tampere Terälahden osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 Ville Laakso Antti Bilund Tilaaja: Tampereen kaupunki ID 1207881 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3 Tulos...

Lisätiedot

Nokia Keskustan yleiskaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2010.

Nokia Keskustan yleiskaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2010. 1 Nokia Keskustan yleiskaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2010. Tapani Rostedt Timo Jussila Kustantaja: Nokian kaupunki 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi...

Lisätiedot

Kuvia Kauniaisten keskusta-alueen muutoksesta 1900-luvun alusta vuoteen 2010. Muuttuva keskusta

Kuvia Kauniaisten keskusta-alueen muutoksesta 1900-luvun alusta vuoteen 2010. Muuttuva keskusta Kuvia Kauniaisten keskusta-alueen muutoksesta 1900-luvun alusta vuoteen 2010. Muuttuva keskusta GRANKULLA GRANKULLA KAUNIAINEN 1900-1910 (KAUNIAINEN) 1900-luvun alku - noin 1920-luvulle Thurmanin puistotie

Lisätiedot

MAISEMASELVITYKSEN TÄYDENNYS. Sastamalan kaupunki. Yhdyskunta ja ympäristö. Yhdyskuntasuunnittelu

MAISEMASELVITYKSEN TÄYDENNYS. Sastamalan kaupunki. Yhdyskunta ja ympäristö. Yhdyskuntasuunnittelu MOUHIJÄRVI - HÄIJÄÄ SALMI OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAYLEISKAAVA 2030 MAISEMASELVITYKSEN TÄYDENNYS 3.10.2013 Sastamalan kaupunki Yhdyskunta ja ympäristö Yhdyskuntasuunnittelu Sisällys 1 JOHDANTO... 1 2 TARKASTELUALUE...

Lisätiedot

VESILAHTI LAUKKO muinaisjäännösinventointi rantaasemakaavan

VESILAHTI LAUKKO muinaisjäännösinventointi rantaasemakaavan 1 VESILAHTI LAUKKO muinaisjäännösinventointi rantaasemakaavan muutosalueella 2015 Timo Sepänmaa Ville Laakso Tilaaja: Insinööritoimisto Poutanen Oy 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi...

Lisätiedot

Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Putula, Hämeenkoski. Kyläkävely 27.6.2012. Auli hirvonen

Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Putula, Hämeenkoski. Kyläkävely 27.6.2012. Auli hirvonen KYLÄKÄVELYRAPORTTI 2012 Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin Putula, Hämeenkoski Kyläkävely 27.6.2012 Auli hirvonen RIITTA kinnari Putulan kyläkävely tehtiin 27.6.2012. Mukana kävelyllä oli 21 henkilöä. Pieni

Lisätiedot

Kulttuuriympäristöt Länsi-Lapin maakuntakaavassa

Kulttuuriympäristöt Länsi-Lapin maakuntakaavassa Kulttuuriympäristöt Länsi-Lapin maakuntakaavassa Tornio 14.1.2012 Riitta Lönnström Suunnittelujohtaja Lapin liitto Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaavoituksessa on osoitettava valtakunnallisesti

Lisätiedot

Vihti Palojärvi muinaisjäännösselvitys 2014

Vihti Palojärvi muinaisjäännösselvitys 2014 1 Vihti Palojärvi muinaisjäännösselvitys 2014 Timo Jussila Tilaaja: Vihdin Vesi 2 Sisältö Perustiedot... 2 Selvitys... 3 Yleiskartat... 3 Kohteet... 7 1 VIHTI PALOJÄRVI... 7 2 VIHTI PALOJÄRVI KROG... 9

Lisätiedot

TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT

TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT 2013 SISÄLLYS 1. Johdanto 2. Uusi rakennuspaikka 3. Rakennuspaikan kuvaus 4. Lepakot 5. Johtopäätökset

Lisätiedot

SUVUN TILALLISET KULKKILA

SUVUN TILALLISET KULKKILA SUVUN TILALLISET KULKKILA Heikki Hermanni Myllylän äidin Greta Liisan äidin Margareetan äiti Anna antintytär on Vähä-Kulkkilan ensimmäisen isännän Antti Simonpojan tytär. Kullkilan tila jaettiin vuonna

Lisätiedot

Arvokkaat kulttuuriympäristöt

Arvokkaat kulttuuriympäristöt Arvokkaat kulttuuriympäristöt Pirkanmaan Maisema-alueet Maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat maatalousalueet Arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt Kylätontit ja muu arkeologinen kulttuuriperintö

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2013 1 (21) Kaupunkisuunnittelulautakunta Nimistöryhmä 21.1.2013

VANTAAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2013 1 (21) Kaupunkisuunnittelulautakunta Nimistöryhmä 21.1.2013 VANTAAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2013 1 (21) NIMISTÖRYHMÄN KOKOUS Aika klo 16.00 Paikka Kokoushuone 215, kaupunkisuunnittelu, Kielotie 28, Tikkurila Läsnä Erkki Pekola pj. Minna Kuusela jäsen Timo Kallaluoto

Lisätiedot

Tampere Kalliojärven ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013

Tampere Kalliojärven ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 1 Tampere Kalliojärven ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Hannu Poutiainen Jasse Tiilikkala Tilaaja: Finsilva Oyj 2 Sisältö Perustiedot... 2 Lähtötiedot... 3 Inventointi... 3 Tulos...

Lisätiedot

EURAJOEN KESKUSTAN JA LAPIJOEN OSAYLEISKAAVA-ALUEEN RAKENNUSINVENTOINTI 2009. Arkkitehti Jyrki Yrjölä Satakunnan Museo ja Eurajoen kunta

EURAJOEN KESKUSTAN JA LAPIJOEN OSAYLEISKAAVA-ALUEEN RAKENNUSINVENTOINTI 2009. Arkkitehti Jyrki Yrjölä Satakunnan Museo ja Eurajoen kunta EURAJOEN KESKUSTAN JA LAPIJOEN OSAYLEISKAAVA-ALUEEN RAKENNUSINVENTOINTI 2009 Arkkitehti Jyrki Yrjölä Satakunnan Museo ja Eurajoen kunta 1 Eurajoen keskustan ja Lapijoen osayleiskaava-alueen rakennusinventointi

Lisätiedot

MUUTTUVA NASTOLA. Siunauskappeli 1960 - luvulla ja nykyaikana. Huomaa tiealueen nosto etualalla.

MUUTTUVA NASTOLA. Siunauskappeli 1960 - luvulla ja nykyaikana. Huomaa tiealueen nosto etualalla. Näyttely kertoo, kuinka Nastola on kehittynyt ja maisema muuttunut. Näyttelyssä on rinnan vanhoja ja uusia näkymiä samoista kohteista. Valitut kohteet ovat olleet tärkeitä paikkoja. Myös niiden merkitys

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila

LEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila 1 LEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila Tilaaja: Lempäälän kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartat...

Lisätiedot

LEMI kunnan pohjoisosan tuulivoimayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2015

LEMI kunnan pohjoisosan tuulivoimayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2015 1 LEMI kunnan pohjoisosan tuulivoimayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2015 Timo Sepänmaa Ville Laakso Tilaaja: Lemin kunta 2 Sisältö Perustiedot... 2 Kartat... 3 Inventointi... 5 Tulos... 6

Lisätiedot

Loppi UPM-Kymmene Oyj:n pienten vesistöjen ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila

Loppi UPM-Kymmene Oyj:n pienten vesistöjen ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Loppi UPM-Kymmene Oyj:n pienten vesistöjen ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Tilaaja: UPM-Kymmene Oyj / Karttaako Oy Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartat...

Lisätiedot

Joensuu Iiksenvaaran-Ketunpesien- Papinkankaan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Timo Sepänmaa

Joensuu Iiksenvaaran-Ketunpesien- Papinkankaan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Timo Sepänmaa 1 Joensuu Iiksenvaaran-Ketunpesien- Papinkankaan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Joensuun kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi...

Lisätiedot