Jätteet I. Vastaus. Mitä rikkinäisille farkuille pitää mieluiten tehdä. jälkeen tulee kierrätys materiaalina ja sen jälkeen jätteen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Jätteet I. Vastaus. Mitä rikkinäisille farkuille pitää mieluiten tehdä. jälkeen tulee kierrätys materiaalina ja sen jälkeen jätteen"

Transkriptio

1 Jätteet I Jätelain tarkoituksena on, että jätteitä käsitellään ympäristön kannalta parhaalla tavalla. Mitä rikkinäisille farkuille pitää mieluiten tehdä jätelain mukaan? a) Farkut heitetään roskiin b) Farkut paikataan c) Kangas silputaan, ja siitä valmistetaan uutta farkkukangasta b) Farkut paikataan Jätelaissa erilaiset jätteen käyttötavat on laitettu järjestykseen sen mukaan, mikä on ympäristön kannalta parempi tai huonompi tapa. Tätä kutsutaan etusijajärjestykseksi. Jätelain etusijajärjestyksen mukaan tärkeintä on välttää jätteiden syntymistä. Jos tämä ei ole mahdollista, tuote tulee käyttää uudelleen, eli esimerkiksi korjata. Tämän jälkeen tulee kierrätys materiaalina ja sen jälkeen jätteen hyödyntäminen energiaksi. Vasta viimeisenä vaihtoehtona on, että jäte viedään kaatopaikalle tai poltetaan niin että energiaa ei oteta talteen. Pisteytys: a) 0p. b) 3p. c) 1p.

2 Jätteet II Mitkä seuraavista väittämistä pitävät paikkansa ja mitkä eivät? Käykää läpi väittämä kerrallaan. 1) Ruskeat paperikassit kuuluvat paperinkeräykseen. Totta vai tarua? 2) Energiansäästölamput ovat vaarallista jätettä. Totta vai tarua? 3) Purukumi kuuluu biojätteisiin. Totta vai tarua? 1) TARUA Pahvi, kartonki ja ruskeat paperikassit aiheuttavat ongelmia paperintuotannossa, koska niiden ruskeita kuituja ei voida valkaista. Ruskeat kuidut näkyvät lopputuotteessa (esimerkiksi sanomalehtitai vessapaperissa) ruskeina pilkkuina. Ruskeat paperikassit kuuluvat keräyskartongin joukkoon. 2) TOTTA Energiansäästölampuissa on pieniä määriä elohopeaa, ja siksi ne pitää toimittaa vaarallisen jätteen keräyspisteeseen (entinen ongelmajätteen keräyspiste) tai sähkö- ja elektroniikkaromun (SER) keräyspisteeseen. Lamput voi myös palauttaa sellaiseen kauppaan, jossa lamppuja myydään. 3) TARUA Purukumi maatuu hyvin hitaasti, joten se ei sovellu kompostoitavaksi. Purukumi lajitellaan energia- tai sekajäteastiaan.

3 Jätteet III Keskustelutehtävä Toisen jäte on toisen aarre ja usein vielä käyttökelpoista materiaalia! Mitä erilaisia esineitä tai asioita voisi tehdä esimerkiksi käytetystä mehukanisterista, auton renkaista ja nailon sukkahousuista? Kirjatkaa kaksi mielestänne parasta uusiokäyttöä jokaisesta. Käytettyjä mehukanistereita hyödynnetään usein muun muassa veneilyyn liittyvissä käyttötarkoituksissa: verkko- tai katiskamerkkeinä, ankkureina (hiekalla täytettynä) ja äyskäreinä. Jos kanisterille ei löydy mitään käyttöä, se lajitellaan energiajätteisiin kuten muukin elintarvikemuovi. Kuluneista autonrenkaista valmistetaan mm. meluvalleja, urheilukenttien pohjia, hiljaista asfalttia, räjäytysmattoja, pyörätelineitä, keinuja, kukkapenkkejä, koruja ja kenkiä. Renkaita voi viedä liikkeisiin, joissa niitä myydään. Liikkeistä ne toimitetaan esimerkiksi Kuusakoski Oy:lle kierrätykseen. Renkaiden tuottajat ovat velvoitettuja huolehtimaan, että renkaista päätyy hyötykäyttöön vähintään 95 %. Suomessa poistuu käytöstä vuosittain noin tonnia renkaita. Rikkinäisiä sukkahousuja voi käyttää mm. pesupusseina, hiusverkkona, askartelussa ja siivouksessa. Jos sukkahousuille ei löydy mitään käyttöä, ne lajitellaan energiajätteeseen.

4 Jätteet IV Sananselitystehtävä Selitä muille pelaajille kortin kääntöpuolella mainittu ilmaisu, ilman että käytät siinä olevia sanoja. Oletko itse saanut tai antanut sellaisia? << KÄÄNNÄ KORTTI! Aineeton lahja Aineeton lahja on saajalle elämys sekä vaihtoehto tavaralahjalle ja kulutukselle. Aineeton lahja vähentää tavaran paljoutta ja auttaa vähentämään jätemäärää, sillä jo tuotteiden valmistuksessa syntyy paljon jätettä.

5 Hankinnat I Haluat järjestää kokouksen niin, että se on ympäristön kannalta paras ja eettisesti kestävä. Mitkä seuraavista ohjeista sopivat kokouksen periaatteeksi? Voit valita useamman. a) Valitset kokouspaikan niin, että sinne pääsee julkisilla kulkuneuvoilla b) Suosit tarjoiluissa luomu- ja Reilun kaupan tuotteita c) Lajittelet ylijääneet ruoat biojätteisiin heti kokouksen lopussa a) ja b) Jos tarjoiluja jää yli, ne kannattaa antaa evääksi kokousvieraille tai viedä esimerkiksi kotiin tai toimistolle syötäväksi. Jos vain mahdollista, ruokaa ei kannata koskaan heittää pois, ei edes biojätteeseen. Ruoan tuottaminen vaatii paljon vettä, maa-alaa ja energiaa. Kun pyydät ihmisiä ilmoittautumaan tilaisuuteen etukäteen, on helpompi arvioida tarjoilujen määrä. Pisteytys: a) 1p. b) 2p. c) 0p.

6 Hankinnat II Mitkä seuraavista väittämistä pitävät paikkansa ja mitkä eivät? Käykää läpi väittämä kerrallaan. 1) Jos kodinkone on yli 10 vuotta vanha, se kannattaa heti vaihtaa uuteen vähemmän energiaa kuluttavaan laitteeseen. Totta vai tarua? 2 ) Ekologinen selkäreppu kuvaa sitä, kuinka paljon luonnonvaroja (esim. metallia, puuta ja öljyä) kuluu, kun tuote valmistetaan ja kuljetetaan ja kun sitä käytetään. Totta vai tarua? 3) Kertakäyttömukit ovat ympäristön kannalta kestomukeja parempi valinta, koska niitä ei tarvitse tiskata. Totta vai tarua? 1) TARUA Usein on järkevää huoltaa laitteita säännöllisesti ja käyttää toimiva kone loppuun, koska uuden laitteen valmistaminen kuluttaa energiaa ja luonnonvaroja. Kodinkoneen iän perusteella ei suoraan voi päätellä sen energiankulutusta. Monet sähköyhtiöt lainaavat sähkönkulutusmittareita, joiden avulla kulutusta voi seurata. Posliinimukin materiaalin kulutus/ käyttökerta on alle 0,9 g/muki ** (oletuksena 2500 käyttökertaa), Muovimukin materiaalin kulutus/ käyttökerta on 2,8 g ** Kartonkimukin materiaalin kulutus/ käyttökerta 89 g ** 2) TOTTA Ekologista selkäreppua voidaan käyttää mittarina, kun halutaan tietää paljonko jonkun tuotteen valmistaminen kuluttaa luonnonvaroja. Ekologisen selkärepun laskeminen perustuu MIPS-menetelmään*. 3) TARUA Posliinimukin elinkaaren aikana kuluu paljon vähemmän energiaa ja luonnonvaroja kuin kertakäyttömukin, sillä posliinimuki kestää käytössä pitkään. Tiskaaminen ei kuluta niin paljon energiaa tai luonnonvaroja kuin kertakäyttömukin valmistaminen. * MIPS = Material Input per Service Unit eli materiaalipanos, joka tarvitaan tietyn tuotteen valmistukseen. ** Lähde: Suomen Luonnonsuojeluliitto. Luonnonvarojen kulutuslaskelmat.

7 Hankinnat III Pohdintatehtävä Kaikkea ei aina tarvitse hankkia omaksi, monia tavaroita voi myös lainata tai vuokrata. Esimerkiksi Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus lainaa peräkärryjä, kuljetuspyöriä ja astioita. Minkälaisia tavaroita voisit itse lainata toisilta? Mitä omia tavaroitasi voisit lainata muille? Mitä palveluita tunnet, joiden kautta voi lainata tavaroita? Kirjatkaa jokaisesta kaksi ajatusta. Esimerkiksi monia työkaluja tai retkeilyvarusteita tarvitaan vain satunnaisesti. Kannattaakin harkita sellaisten tavaroiden lainaamista tai vuokraamista omaksi ostamisen sijaan. Näin säästyy luonnonvarojen lisäksi rahaa ja säilytystilaa. Tavaroiden lainaukseen ja vuokraukseen liittyviä palveluita: Älä myöskään unohda kirjastoja niissä lainataan kirjojen lisäksi usein muutakin.

8 Hankinnat IV Yhdistä merkki oikeaan nimeen 1. Avainlippu 2. Pohjoismainen ympäristömerkki eli joutsenmerkki 3. Reilun kaupan merkki a. b. c. Mitä tuotteita olet nähnyt tai itse ostanut, joissa on edellä mainittuja merkkejä? 1 C Avainlippu: tuote on valmistettu Suomessa ja sen kotimaisuusaste on vähintään 50 %. 2 B Pohjoismainen ympäristömerkki eli joutsenmerkki: tuote on ympäristön kannalta parempi vaihtoehto verrattuna muihin vastaaviin tuotteisiin. 3 A Reilun kaupan merkki: tuotteesta maksetaan viljelijälle vähintään takuuhinta, joka kattaa kestävän tuotannon kustannukset. Pisteytys: Jokaisesta oikein yhdistetystä kuvasta ja nimestä saa yhden pisteen.

9 Luonnonvarat I Luonnonvaroilla tarkoitetaan kaikkea luonnossa olevaa, mitä ihmiset ja muut eliöt pystyvät hyödyntämään. Kuinka monen maapallon edestä maailman ihmiset käyttävät luonnonvaroja yhteensä? a) 0,5 b) 1,5 c) 3 c) 1,5 Elämme tällä hetkellä luonnonvarojen suhteen velaksi. Ihmiset kuluttavat jatkuvasti paljon enemmän kuin mitä maapallo pystyy tuottamaan, eli noin 1,5 maapallollisen verran (vuonna 2012). Luonnonvarat siis koko ajan vähenevät ja tuleville sukupolville jää niitä vähemmän. Suurinta kulutus on korkean tulotason maissa, kuten Suomessa. Tarvittaisiin kolme maapalloa, jos kaikki kuluttaisivat luonnonvaroja yhtä paljon kuin suomalaiset. Luonnonvarat ovat elinehto ja hyvinvoinnin edellytys. Lähde: WWF. Living planet raportti Pisteytys: a) 0p. b) 3p. c) 0p.

10 Luonnonvarat II Mitkä seuraavista väittämistä pitävät paikkansa ja mitkä eivät? Käykää läpi väittämä kerrallaan. 1) Metallit ovat uusiutuvia luonnonvaroja, koska niitä voi kierrättää. Totta vai tarua? 2) Ekologinen jalanjälki on kenkäteollisuuden ympäristöjärjestelmä. Totta vai tarua? 3) Piilovesi kertoo, kuinka paljon tuotteen kasvatuksen, tuotannon ja jalostuksen aikana on kulunut vettä. Totta vai tarua? 1) TARUA Maaperässä on rajallinen määrä metalleja, eivätkä ne uusiudu. Metallit ovat siis uusiutumattomia luonnonvaroja, mutta kierrättämällä ne voidaan käyttää yhä uudestaan. Uusiutuvalla luonnonvaralla taas tarkoitetaan mitä tahansa luonnonvaraa, jolla on kyky uusiutua. 2) TARUA Ekologinen jalanjälki kertoo kuinka suuri maa- ja vesialue tarvitaan, jotta voidaan tuottaa ihmisen kuluttama ravinto, materiaali ja energia sekä käsitellä syntyneet jätteet. 3) TOTTA Esimerkiksi kahvikupillisen (125 millilitraa) tuottaminen kuluttaa 140 litraa vettä. Suurin osa tästä on kulunut kahvin kasvatukseen ja papujen jalostamiseen, jotta niistä on saatu kahvijuomaa. Piiloveden määrä riippuu myös maantieteellisistä olosuhteista sekä viljely- ja tuotantotekniikoista.

11 Luonnonvarat III Suomen Luonto -lehti valitsee vuosittain vuoden turhakkeen eli jotain hyödytöntä, jolla on myös haitallisia ympäristövaikutuksia. Tämän kyseenalaisen arvonimen ovat viime vuosina saaneet mm. paristoilla toimiva käsisaippuaautomaatti, wc-pöntöstä alas huuhdottava vessapaperihylsy, turkis, tuplapuhelinluettelot ja hajustettu roskapussi. Keksikää muita turhakkeita ja äänestäkää niistä oma ehdokkaanne seuraavaksi vuoden turhakkeeksi. Ehdotuksia vuoden turhakkeeksi voi lähettää netin kautta osoitteessa: Vuoden turhake valitaan aina joulukuussa. Pisteytys: Jos keksitte turhakkeita ja valitsitte niistä yhden parhaaksi, saatte 3 pistettä.

12 Luonnonvarat IV Mitkä seuraavista ovat uusiutuvia luonnonvaroja? vesi, kivihiili, auringonvalo, öljy, kalat, metallit Uusiutuvilla luonnonvaroilla tarkoitetaan sellaisia luonnonvaroja, joilla on kyky uusiutua. Muun muassa vesi, auringonvalo ja kalat ovat uusiutuvia luonnonvaroja. Uusiutuviakin luonnonvaroja tulee kuitenkin käyttää kestävästi. Esimerkiksi kalat lisääntyvät, mutta ylikalastus voi johtaa kalakantojen häviämiseen. Kivihiili, öljy ja metallit ovat uusiutumattomia luonnonvaroja. Pisteytys: Vesi 1p., auringonvalo 1p., kalat 1p.

13 Ruoka I Mikä seuraavista ruoka-aineista aiheuttaa eniten ilmastopäästöjä kilogrammaa kohden? a) Juusto b) Tumma leipä c) Herneet a) Juusto Esimerkiksi Emmental-juuston ilmastopäästöt ovat 13 kg CO2e/kg. Märehtijöiden kuten lehmien ruoansulatuksessa syntyy runsaasti metaania, joka on voimakas kasvihuonekaasu. Tiesitkö: CO2e eli hiilidioksidiekvivalentti kertoo, mikä on tuotettujen kasvihuonekaasujen yhteenlaskettu ilmastoa lämmittävän vaikutuksen määrä. Sen avulla tuotteiden aiheuttamia ilmastopäästöjä on helpompi vertailla keskenään. Hiilijalanjäljet (kg CO2e/1 kg ruoka-ainetta): Herneet: 0,6 Tumma leipä: 1,1 Emmental-juusto: 13 Lähde: Kaskinen, Kuittinen, Sadeoja, Talasniemi (2011). Kausiruokaa herkuttelijoille ja ilmastonystäville. Pisteytys: a) 3p. b) 0p. c) 0p.

14 Ruoka II Mitkä seuraavista väittämistä pitävät paikkansa ja mitkä eivät? Käykää läpi väittämä kerrallaan. 1) Suomalaiskodeissa heitetään pois ruokaa enemmän kuin kaupoissa. Totta vai tarua? 2) Maatalous on Suomessa suurin yksittäinen vesistöjen ravinnekuormittaja. Totta vai tarua? 3) Lakto-ovovegetaristi ei syö maitotuotteita eikä kananmunia. Totta vai tarua? 1) TOTTA Kodeissa ruokahävikkiä syntyy keskimäärin miljoonaa kiloa vuodessa, kaupoissa miljoonaa kiloa vuodessa. Keskivertosuomalainen heittää pois yli 20 kiloa alun perin syömäkelpoista ruokaa vuodessa.* 2) TOTTA Ravinteet, eli pelloilta huuhtoutuvat lannoitteet ja kotieläinten lanta, aiheuttavat vesistöjen rehevöitymistä. Maatalouden suhteellinen osuus ravinnekuormituksesta on kasvanut samalla kun teollisuuden ja yhdyskuntien jätevesien puhdistus on tehostunut. Ruoantuotannolla on myös muita ympäristövaikutuksia. 3) TARUA Lakto-ovovegetaristi on kasvissyöjä, joka syö maitotuotteita ja kananmunia. Vegaani ei syö eläinperäisiä tuotteita lainkaan. * Lähde: Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT.

15 Ruoka III Keskustelutehtävä Lihan ja maitotuotteiden valmistus vaatii paljon energiaa, vettä, laidunmaata sekä viljelymaata rehun kasvatukseen. Valitse luomua ja kohtuudella. Ruokajätettä syntyy kaupoissa, ravintoloissa ja kotona. Osta se, mitä syöt. Kausituotteet kasvavat luonnon omassa rytmissä. Kasvihuoneviljely taas vaatii paljon energiaa. Luomutuotanto vähentää ympäristön kannalta haitallisten lannoitteiden ja torjunta-aineiden käyttöä. Olisitko valmis muuttamaan omia ruokailutottumuksiasi ympäristöystävällisemmiksi? Mikä olisi helpointa muuttaa? Mikä olisi erityisen vaikeaa? Ympäristöystävällisempien ruokailutottumusten omaksuminen ei tarkoita, että jatkossa söisit vain raakoja kotimaisia juureksia. On jo hyvä alku, että syö entistä vähemmän lihaa ja juustoa sekä suosii kausituotteita. Erityisen tärkeää on, että ruoka päättyy vatsaan eikä biojätteisiin saati sitten kaatopaikalle!

16 Ruoka IV Alla kuvataan espanjalaisen appelsiinikilon vaiheita kasvupaikalta suomalaiseen kotiin. Missä vaiheessa ilmaston kannalta haitallisia päästöjä syntyy eniten appelsiinikiloa kohden? Entä missä vaiheessa päästöjä syntyy vähiten? Laita vaiheet järjestykseen alkaen siitä, missä päästöjä syntyy vähiten. 1. Appelsiinien viljely Espanjassa (1kg). 2. Kuljetus Suomeen rahtilaivalla (noin km). 3. Appelsiinien kuljetus kaupasta kotiin autolla (3 km). Oikea järjestys: 2. Kuljetus Suomeen rahtilaivalla (noin km). Pienimmät päästöt syntyvät laivakuljetuksesta (0,2 kg CO2e). Tiesitkö: CO2e eli hiilidioksidiekvivalentti kertoo, mikä on tuotettujen kasvihuonekaasujen yhteenlaskettu ilmastoa lämmittävän vaikutuksen määrä. Sen avulla tuotteiden aiheuttamia ilmastopäästöjä on helpompi vertailla keskenään. 1. Appelsiinien viljely Espanjassa. Viljelyn päästöt Espanjassa ovat noin 0,3 kg CO2e appelsiinikiloa kohden. 3. Appelsiinien kuljetus kaupasta kotiin autolla (3 km). Eniten ilmastopäästöjä syntyy, kun appelsiinit haetaan autolla kaupasta (0,5 kg CO2e). Pelkkien appelsiinien kuljetus autolla kotiin (1,5 km suuntaansa) tuplaa appelsiineille siihen mennessä kertyneet ilmastopäästöt. Jos kaupasta tuodaan samalla muutakin, päästöt jakautuvat tuotteiden kesken. Jos menet kauppaan kävellen, ei kotiinkuljetuksesta synny päästöjä lainkaan! Lähde: Kaskinen, Kuittinen, Sadeoja, Talasniemi (2011). Kausiruokaa herkuttelijoille ja ilmastonystäville. Pisteytys: Jokaisesta oikein sijoitetusta vaiheesta saa yhden pisteen.

17 Liikenne I Minkä pituiset automatkat ovat Suomessa yleisimpiä? a) 0 1 km b) 1 3 km c) km b) 1 3 km Yli 20 % suomalaisten automatkoista on 1 3 kilometrin pituisia. Kaupungin keskustassa 2,8 kilometrin matkan ajaa pyörällä noin 10 minuutissa ja autolla noin 6 minuutissa. Pohdintatehtävä: Onko näin lyhyiden matkojen kulkeminen autolla turhaa kulutusta vai ei? Missä tilanteessa mielestäsi auton voi jättää kotiin ja missä ei? Lähde: Liikennevirasto. Henkilöliikennetutkimus Pisteytys: a) 0p. b) 3p. c) 0p.

18 Liikenne II Mitkä seuraavista väittämistä pitävät paikkansa ja mitkä eivät? Käykää läpi yksi kerrallaan. 1) Tavallinen kansalainen ei voi vaikuttaa liikenteestä aiheutuviin päästöihin. Totta vai tarua? 2) Taloudellisella ajotavalla voi vähentää auton polttoaineen kulutusta ja päästöjä jopa 15 %. Totta vai tarua? 3) Raideliikenteen osuus Suomen liikenteen hiilidioksidipäästöistä on alle 2 %. Totta vai tarua? 1) TARUA 2) TOTTA Jokainen voi vaikuttaa päästöihin omilla valinnoillaan ja teoillaan. Päästöjä voi vähentää muun muassa järkevöittämällä henkilöautoilua sekä suosimalla joukkoliikennettä ja kevyttä liikennettä. Lomamatkoja suunniteltaessa voi miettiä, löytyisikö kiva lomakohde läheltä. Polttoaineen kulutusta ja päästöjä voi vähentää omilla teoilla merkittävästi, jopa 15 %. Tehokkaita tapoja vähentää kulutusta ovat ennakoiva ajotyyli, tasainen nopeus, pienet kierrosluvut sekä oikeat rengaspaineet. Autoissa on myös lisälaitteita, jotka kuluttavat polttoainetta. Tällaisia ovat radio ja CD-soitin, navigointilaite ja ilmastointi. Muista myös tyhjentää autosta turha painolasti! 3) TOTTA Vuoden 2011 tietojen mukaan raideliikenteen osuus kaikista liikenteen hiilidioksidipäästöistä oli noin 1,6 %. Henkilöautojen hiilidioksidipäästöt ovat noin viisinkertaiset sähköjunien vastaaviin päästöihin verrattuna.* * Lähde: Teknologian tutkimuskeskus VTT. LIPASTO-laskentajärjestelmä.

19 Liikenne III Keskustelutehtävä Jos tarvitsee autoa vain satunnaisesti, ei auton omistaminen ole taloudellisestikaan järkevää. Mitä eri palveluita tunnette, joista voisi olla hyötyä satunnaiseen auton tarpeeseen? Satunnaiselle autoilijalle on usein taloudellisestikin järkevämpää käyttää taksia tai lainata/vuokrata auto tarvittaessa. Muun muassa seuraavat sivustot ja palvelut auttavat satunnaisessa auton tarpeessa: Kimppakyytipalvelut netissä ja Facebookissa (esim. greenriders.fi, kimppakyyti.fi, kimppa.netja kyydit.net) Auton vertaisvuokrauspalvelut (esim. kortteliauto.fi) Auton vuokraaminen (Autovuokraamot ja autojen yhteiskäyttöpalvelu citycarclub.fi) Joskus kuljetustarpeeseen voi riittää vaikkapa kuormapyörä (sellaisen voi lainata mm. Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksesta!) Autovuokraamoista osa tarjoaa lasten turvaistuimia ja istuinkorokkeita lisävarusteina. Tarvittaessa turvaistuimia voi vuokrata mm. Mannerheimin lastensuojeluliiton paikallisyhdistyksiltä. Pisteytys: Jokaisesta keksitystä palvelusta saa yhden pisteen. Maksimissaan kuitenkin 3 pistettä.

20 Liikenne IV Piirrostehtävä Selvitä piirtämällä muille pelaajille kortin kääntöpuolella mainittu ilmaisu. Puhuminen ja elehtiminen kielletty! Tiedättekö, mitä ilmaisulla tarkoitetaan? << KÄÄNNÄ KORTTI! Pyörätasku Pyörätasku on risteyksessä pyöräilijöille varattu odotustila autoliikenteen edessä. Taskun ansiosta pyöräilijät pääsevät valojen vaihtuessa liikkeelle autojen edestä turvallisesti ja miellyttävästi.

21 Energia I Millä seuraavista toimenpiteistä voit säästää energiaa? Voit valita useamman. a) Suljet viihde-elektroniikkalaitteiden valmiustilan, kun et käytä niitä b) Vaihdat kylvyn suihkuun c) Laitat maitopurkin takkaan sen sijaan että viet sen kierrätykseen a) ja b) Elektroniikkalaitteet kuluttavat energiaa myös valmiustilassa. Esimerkiksi televisio on valmiustilassa silloin, kun ruutu on pois päältä, mutta valmiusvalo palaa. Moni laite kuluttaa käyttöikänsä aikana jopa enemmän sähköä valmiustilassa kuin varsinaisessa käytössä. Suomalaisissa kodeissa noin 20 % käytetystä energiasta kuluu veden lämmittämiseen. Kylvyssä kuluu yleensä enemmän vettä kuin suihkussa. Samalla kun käytetyn lämpimän veden määrä kasvaa, kasvaa myös energian kulutus. Uuden kartongin tuotanto vaatii paljon energiaa, joten kierrättämällä materiaalit säästät enemmän energiaa. Pisteytys: a) 1p. b) 2p. c) 0p.

22 Energia II Mitkä seuraavista väittämistä pitävät paikkansa ja mitkä eivät? Käykää läpi väittämä kerrallaan. 1) Fossiilisten polttoaineiden käyttöä pitää välttää erityisesti siksi, että arvokkaat fossiilit säilyvät. Totta vai tarua? 2) Kotien valaisuun käytetyn sähkön määrä kaksinkertaistui Suomessa vuosien 2006 ja 2011 välillä. Totta vai tarua? 3) Puu on ympäristön kannalta parempi polttoaine kuin kivihiili. Totta vai tarua? 1) TARUA Fossiilisilla polttoaineilla tarkoitetaan mm. öljyä, kivihiiltä ja maakaasua, jotka ovat syntyneet miljoonien vuosien aikana, kun muinaiset eliöt ovat muuttuneet fossiileiksi. Fossiilisten polttoaineiden käyttöä tulee välttää, koska niin voi hillitä ilmastonmuutosta. 2) TARUA Energiaa säästävien lamppujen ansiosta suomalaisissa kodeissa sisävalaistukseen kuluvan sähkön määrä lähes puolittui vuosien 2006 ja 2011 välillä.* 3) TOTTA * Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö. Kotitalouksien sähkökäyttö Puu sitoo kasvaessaan saman määrän hiilidioksidia kuin sen palaessa vapautuu. Kun poltetaan fossiilisia polttoaineita, kuten kivihiiltä, ilmakehään vapautuu hiilidioksidia, joka on sitoutunut miljoonia vuosia sitten kuolleiden eliöiden jäänteisiin. Hiilidioksidia vapautuu myös silloin, kun poltetaan puuta, mutta sama määrä sitoutuu kasvavaan puuhun.

23 Energia III Pohdintatehtävä Suomalaisissa kodeissa jopa puolet käytetystä energiasta kuluu lämmitykseen. Minkälaisilla kotikonsteilla lämmitykseen kuluvan energian määrää voi pienentää? Vinkkejä kodin lämmitykseen kuluvan energiantarpeen pienentämiseksi: Seuraa asunnon lämpötilaa. Jos lämpötila on yli 22 C, säädä lämmitys pienemmälle. Varmista, etteivät verhot tai huonekalut peitä patterin termostaattia, sillä silloin termostaatti ei tunnista todellista huonelämpötilaa eikä säädä venttiiliä oikein. Tarkista pattereiden toiminta. Jos patterin alaosa on lämmin ja yläosa kylmä, patteri pitää ilmata. Ilmaus on tarpeen myös silloin, jos patterista kuuluu loriseva ääni. Älä päästä lämmintä ilmaa karkuun. Tuuleta nopeasti ristivedolla, eli niin että avaat kaksi ikkunaa. Silloin ilma vaihtuu tehokkaasti. Tiivistä ikkunat ja ovet. Niin vedon tunne vähenee, ja lämpötilaa asunnossa voidaan laskea. Vedä verhot ikkunoiden eteen kylmällä säällä ja helteellä. Ne antavat lisäeristystä yhden ikkunalasin verran.

24 Energia IV Piirrostehtävä Selvitä piirtämällä muille pelaajille kortin kääntöpuolella ilmaisu. Puhuminen ja elehtiminen kielletty! << KÄÄNNÄ KORTTI! Tuulivoima Tuulivoima on uusiutuva energialähde. Tuuliturbiini muuttaa tuulen liike-energian sähköksi. Vuonna 2012 vain noin 1 % Suomen sähköstä tuotettiin tuulivoimalla. Tiesitkö: Jopa yhdeksän kymmenestä suomalaisesta haluaa lisää tuuli- ja aurinkoenergiaa.

25 Asuminen I Suomalaisissa kodeissa jopa puolet käytetystä energiasta kuluu lämmitykseen. Kuinka paljon vähemmän energiaa kuluu, jos asunnon lämpötilaa lasketaan 22 asteesta 21 asteeseen? a) 0,5 % b) 5 % c) 10% b) 5 % Yhden asteen pudotus säästää energiaa ja kuluja noin 5 %. Sopiva sisälämpötila on noin 21 C. Makuuhuoneissa voi olla viileämpää; samoin muissa sellaisissa tiloissa, joita käytetään vähemmän. Tällaisia tiloja voivat olla esimerkiksi varastot ja vierashuoneet. Jos kaikissa Helsingin kerrostaloasunnoissa lasketaan lämpötilaa yhdellä asteella talvisin, säästetään kaukolämpöenergiaa noin MWh vuodessa. Määrä vastaa kerrostalokaksion lämmöntarvetta yhden vuoden aikana. Jos säästö lasketaan rahassa, se vastaa lähes 7 miljoonaa euroa (2013). Pisteytys: a) 0p. b) 3p. c) 0p.

26 Asuminen II Mitkä seuraavista väittämistä pitävät paikkansa ja mitkä eivät? Käykää läpi väittämä kerrallaan. 1) Suomalaisilla on keskimäärin noin 40 asuinneliötä henkilöä kohti. Totta vai tarua? 2) Talvella koti kannattaa tuulettaa siten, että jättää ikkunan raolleen koko päiväksi. Totta vai tarua? 3) Pendelöinnillä tarkoitetaan työmatkojen kulkemista Pendolinojunalla. Totta vai tarua? 1) TOTTA Vuoden 2012 tilastojen mukaan suomalaisilla on asuinneliöitä keskimäärin 39,6 m2/henkilö. Vuonna 1992 tilaa oli noin 7 neliötä vähemmän. Tšekissä asuinneliöitä on keskimäärin 26m2/henkilö. * 2) TARUA Koti kannattaa tuulettaa lämmityskaudella siten, että pitää ikkunaa täysin auki lyhyen aikaa. Lyhyellä ikkunan avaamisella tai ristivetotuuletuksella sisäilma raikastuu tehokkaasti, eikä lämpö karkaa harakoille. Liian pitkä tuuletus jäähdyttää seinät ja huonekalut, ja niiden lämpiäminen uudestaan vie paljon energiaa. 3) TARUA Pendelöinnillä tarkoitetaan työmatkaliikennettä asuin- ja työpaikkakunnan välillä. Ilmaisu juontuu latinan sanasta pendulum, joka tarkoittaa heiluria. * Lähteet: Housing Statistics in the European Union 2010

27 Asuminen III Pohdintatehtävä Pohtikaa asumismuotojenne ja -tapojenne hyviä ja huonoja puolia ympäristön kannalta. Voitte vertailla esimerkiksi näitä asioita: Lämmitysmuoto, rakennusmateriaalit, koko, sijainti, liikenneyhteydet, energiatehikkuus ja jätehuolto. Poimikaa keskustelusta kaksi hyvää, kaksi huonoa ja kaksi kehitettävää asiaa. Kaukolämpö on parempi vaihtoehto kuin sähkö- tai öljylämmitys. Omakotitalossa hyviä energia- ja lämmitysmuotoja ovat maalämpöpumppu, ilmalämpöpumppu, tulisija sekä aurinkokeräimet. Jos kotia lämmitetään sähköllä, voi valita vihreää sähköä. Vihreä sähkö tarkoittaa sähköä, joka on tuotettu uusiutuvilla luonnonvaroilla. Puurakentamisesta syntyy pienemmät päästöt kuin betonirakentamisesta. Puu sitoo hiilidioksidia kasvaessaan, kun taas betonin tuotannossa syntyy paljon kasvihuonekaasupäästöjä. Pienen asunnon lämmittämiseen ja valaisemiseen tarvitaan vähemmän energiaa kuin ison asunnon. Mitä lähempänä koti on palveluja ja työpaikkaa, sen parempi sen on liikkumisen kannalta. Lyhyet matkat on usein helpompi kulkea kävellen, pyörällä tai julkisilla. Silloin liikkumiseen ei välttämättä tarvita omaa autoa. Uudet rakennukset ovat usein energiatehokkaampia kuin vanhat. Vanhoissa rakennuksissa pienilläkin asioilla voi vaikuttaa tehokkuuteen. Esimerkiksi ikkunat voi tiivistää. Jätteet voi lajitella niin kaupungissa kuin maallakin. Voit ottaa selville, missä lähialueen keräyspisteet ovat. Kaikkien kuntien jätehuoltopalvelut löydät osoitteesta

28 Asuminen IV Sananselitystehtävä Selitä muille pelaajille kortin kääntöpuolella mainittu ilmaisu, ilman että käytät siinä olevia sanoja. Tiedättekö, mitä ilmaisulla tarkoitetaan? << KÄÄNNÄ KORTTI! Vihreä sähkö Vihreällä sähköllä tarkoitetaan sähköä, joka on tuotettu uusiutuvilla energialähteillä. Niitä ovat tuuli- ja vesivoima, biopolttoaineet (kuten metsien harvennushake ja metsäteollisuuden puujäte) sekä aurinkoenergia. Jokainen voi valita, mistä ostaa kotitaloussähkönsä ja miten se on tuotettu. Lisätietoa osoitteessa

29 Vapaaehtoistoiminta I Kuinka suuri osa suomalaisista tekee vapaaehtoistyötä? a) 9 % b) 39 % c) 59 % b) 39 % Euroopassa tehdyn tutkimuksen mukaan suomalaisista jopa 39 % tekee vapaaehtoistyötä. Euroopan maista olemme jopa kärkikolmikossa Hollannin ja Tanskan kanssa. Hyvä me! Lähde: Eurobarometri Vapaaehtoistyö ja sukupolvien välinen solidaarisuus -raportti Pisteytys: a) 0p. b) 3p. c) 0p.

30 Vapaaehtoistoiminta II Mitkä seuraavista väittämistä pitävät paikkansa ja mitkä eivät? Käykää läpi väittämä kerrallaan. 1) Eniten vapaaehtoistyötä tekevät vuotiaat naiset. Totta vai tarua? 2) Helping Hands -toiminta on vapaaehtoisten käsityönopettajien apujärjestön toimintamuoto. Totta vai tarua? 3) Vapaaehtoistyöhön osallistuminen lisää myös vapaaehtoistyön tekijän hyvinvointia. Totta vai tarua? 1) TARUA Tilastokeskuksen tutkimuksen mukaan eniten vapaaehtoistyötä tekevät vuotiaat. Sukupuolierot vapaaehtoistyön teossa ovat pieniä, mutta miehet tekevät vapaaehtoistyötä hieman enemmän kuin naiset. 2) TARUA Helping Hands -toiminnalla tarkoitetaan yritysten vapaaehtoistoimintaa. Ajatuksena siinä on, että yrityksen työntekijät saavat osallistua vapaaehtoistoimintaan työajalla. 3) OIKEIN Vapaaehtoistoimintaan osallistumisesta on iloa myös tekijälle itselleen. Osallistumisen on havaittu vaikuttavan sekä fyysiseen että psyykkiseen terveyteen. Aktiivisuus lisää tyytyväisyyttä ja onnellisuutta.

31 Vapaaehtoistoiminta III Keskustelutehtävä Monet ihmiset ympäri maailmaa tekevät vapaaehtoistyötä. Mitä sinä tiedät vapaaehtoistyöstä? Oletko joskus tehnyt vapaaehtoistyötä? Mitä eri paikkoja tiedät, joissa voi tehdä vapaaehtoistyötä? Minkälaisen asian hyväksi olisit valmis tekemään vapaaehtoistyötä? Vapaaehtoistoimintaan voi osallistua esimerkiksi järjestöissä, yhdistyksissä, seurakunnissa ja kunnissa. Vapaaehtoistyötä tehdään muun muassa urheiluseuroissa ja liikuntakerhoissa, vanhustyössä, kulttuuri- ja asuinalueyhdistyksissä, tapahtumissa ja luonto- ja ympäristöjärjestöissä.

32 Vapaaehtoistoiminta IV Sananselitystehtävä Selitä muille pelaajille kortin kääntöpuolella mainittu ilmaisu, ilman että käytät siinä olevia sanoja. << KÄÄNNÄ KORTTI! Myyjäiset Myyjäisiä järjestetään vapaaehtoisvoimin mm. kouluissa, järjestöissä ja urheilu-seuroissa. Niillä kerätään varoja johonkin yhteiseen toimintaan. Jos olet ollut mukana myyjäisissä, sinäkin olet osallistunut vapaaehtoistoimintaan!

33 Jokeri Draamatehtävä Vapaaehtoisena voit muun muassa tehdä seuraavia asioita liittyä öljyntorjuntajoukkoihin eli torjua öljyvuodon aiheuttamia haittoja vesistöissä ohjata kierrätysaskartelua auttaa vanhuksia arjen askareissa toimia urheiluseuran valmentajana Jakautukaa pieniin ryhmiin ja valitkaa yksi yllä olevista aiheista. Tehkää lyhyt esitys kyseisestä aiheesta ja esittäkää se muille! Voitte antaa esitykselle myös hauskan nimen! Esitys voi olla esimerkiksi pantomiimi, radiolähetys, runo, laulu tai sketsi. Minkälaisia näytelmiä teidän vapaaehtoisteatterissanne näkyy? Pisteytys: Näytelmästä saa kolme pistettä!

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA

ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA Energiansäästö työpaikalla Miksi energiaa kannattaa säästää? Mistä työpaikan energiankulutus muodostuu? Miten töissä voi säästää energiaa? Lämmitys Jäähdytys Sähkö Valaistus

Lisätiedot

Jätteen lajittelu ja asukkaan hiilijalanjälki. Mitä jäte on? Lainsäädäntö 30.10.2012. Jätelainsäädäntö, kierrätys ja lajittelu, jätteen synnyn ehkäisy

Jätteen lajittelu ja asukkaan hiilijalanjälki. Mitä jäte on? Lainsäädäntö 30.10.2012. Jätelainsäädäntö, kierrätys ja lajittelu, jätteen synnyn ehkäisy Jätteen lajittelu ja asukkaan hiilijalanjälki Jätelainsäädäntö, kierrätys ja lajittelu, jätteen synnyn ehkäisy 31.10.2012 Anna Sarkkinen ja Paula Wilkman, Mitä jäte on? Jätelain mukaan jätteellä tarkoitetaan

Lisätiedot

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi H2O CO2 CH4 N2O Lähde: IPCC Intergovernmental Panel on Climate Change Lämpötilan vaihtelut pohjoisella pallonpuoliskolla 1 000 vuodessa Lämpötila

Lisätiedot

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton

Lisätiedot

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala 3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala Esityksen sisältö 1. Energiansäästö, energiatehokkuus ja asuminen 2. Vinkkejä

Lisätiedot

Asumisen ympäristövaikutukset

Asumisen ympäristövaikutukset 1 Asumisen ympäristövaikutukset Energiankulutus: lämmitys, sähkö ja lämmin vesi Veden kulutus Ostostavat ja hankinnat Rakentaminen, remontointi ja kunnossapito Jätehuolto: lajittelu ja kompostointi 2 Energiankulutus

Lisätiedot

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa

Lisätiedot

Jätetäänkö vähemmälle? - Kulutus ja jätteen synnyn ehkäisy

Jätetäänkö vähemmälle? - Kulutus ja jätteen synnyn ehkäisy Jätetäänkö vähemmälle? - Kulutus ja jätteen synnyn ehkäisy Taustamateriaali / päivitetty 17.9.2010 / www.4v.fi/julkaisut Jaana Hiltunen Tämä on vuokratalojen asukkaille tarkoitetun kulutusta ja jätteen

Lisätiedot

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Päätösten ennakkovaikutusten arviointi EVA: Ratamoverkko-pilotti Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Ve0: Nykytilanne Ve1: Ratamopalveluverkko 2012 Ve2: Ratamopalveluverkko 2015 1.

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa. Säteilevät Naiset -seminaari 17.9.2007 Päivi Laitila

Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa. Säteilevät Naiset -seminaari 17.9.2007 Päivi Laitila Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa Säteilevät Naiset -seminaari 17.9.2007 Päivi Laitila Sisältö Motiva lyhyesti Taustaa energiankulutuksesta Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa Energiankäyttö

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka Jaakko Kiander 28.10.2008 Selvityksen rakenne Ilmastopolitiikan tavoitteet Kuinka paljon kotitalouksien energiankulutusta pitää rajoittaa? Energian hinnan

Lisätiedot

Ympäristöosaaminen on investointi tehokkuuteen ja luonnonvarasäästöihin

Ympäristöosaaminen on investointi tehokkuuteen ja luonnonvarasäästöihin Ympäristöosaaminen on investointi tehokkuuteen ja luonnonvarasäästöihin Johanna Krabbe Ympäristöosaamispalvelut 1.2.2013 Luonnonvarat tyydyttävät välttämättömiä tarpeita Luonnonvarat tyydyttävät hyvinvoinnin

Lisätiedot

Abloy oy ympäristökatsaus 2016

Abloy oy ympäristökatsaus 2016 Abloy oy ympäristökatsaus 2016 PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset Ympäristömyötäinen tuotanto

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Helsinki, 24.4.2008 1 Tausta Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta

Lisätiedot

KOHTI TEHOKKAAMPAA ENERGIANKÄYTTÖÄ. Ympäristöasiat Kuopiossa Tapio Kettunen

KOHTI TEHOKKAAMPAA ENERGIANKÄYTTÖÄ. Ympäristöasiat Kuopiossa Tapio Kettunen KOHTI TEHOKKAAMPAA ENERGIANKÄYTTÖÄ Ympäristöasiat Kuopiossa 10.4.2014 Tapio Kettunen Toimenpide Säästö vuodessa Vuotavan wc-istuimen tai hanan korjaaminen 100-900 Huonelämpötilan laskeminen yhdellä asteella

Lisätiedot

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka Kiertotalous ja jätehuolto Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka 15.11.2016 Esityksen sisältö 1. Johdanto 2. Mitä on kiertotalous? 3. Yhdyskuntajätehuolto ja kierrätys

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen ilman sitä maapallolla olisi 33 C kylmempää. Ihminen voimistaa kasvihuoneilmiötä ja siten lämmittää ilmakehää esimerkiksi

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010 LOPPURAPORTTI 1(12) 2011 ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, ja Imatralla ja Lappeenrannassa suoritettiin ilmastonmuutos-kysely kolmannen kerran syksyllä. Kysely kohdistettiin kuntalaisille.

Lisätiedot

Korjausliike kestävään talouteen. Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja. 1Lassila & Tikanoja Oyj

Korjausliike kestävään talouteen. Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja. 1Lassila & Tikanoja Oyj Korjausliike kestävään talouteen Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja 1Lassila & Tikanoja Oyj Lassila & Tikanoja Oyj 2 KIERRÄTYS JA HYÖDYNTÄMINEN:

Lisätiedot

Onni on rajaton Sähköinen versio löytyy www.4v.fi/julkaisut Aiheet: Mitä onni on? Happy Planet Index BKT & onnellisuus Hyvän elämän osatekijät Mikä lisää onnellisuutta? Kestävä kulutus - rajat on Vastuulliset

Lisätiedot

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Biojalostamohanke BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Sunpine&Preem Arizona Chemicals SP Processum Fortum Borregaard Forssa UPM Forchem Neste Oil Kalundborg FORSSAN ENVITECH-ALUE Alueella toimii jätteenkäsittelylaitoksia,

Lisätiedot

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN Kaukolämpöpäivät 25.8.2016 Juhani Aaltonen Vähemmän päästöjä ja lisää uusiutuvaa energiaa Tavoitteenamme on vähentää hiilidioksidipäästöjä

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Ekopassi ekotehokkaaseen loma-asumiseen

Ekopassi ekotehokkaaseen loma-asumiseen Ekopassi ekotehokkaaseen loma-asumiseen 15.6.2011 Jyri Nieminen, VTT 2 Vapaa-ajan asumisen ekotehokkuus Mökkimatkoja vuodessa noin 5 miljardia kilometriä 90 % matkoista henkilöautoilla Matkojen keskipituus

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 10.10.2016 Ilari Rautanen 10.10.2016 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy

Lisätiedot

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Tässä esitetään yksinkertainen menetelmä maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointiin. Vaikka asuinrakennuksia ei ole syytä ohittaa

Lisätiedot

ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE

ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE KIINTEISTÖN ENERGIA- TEHOKKUUTTA LUODAAN JOKA PÄIVÄ Kiinteistöjen tehokas energiankäyttö on fiksua paitsi ympäristön kannalta, myös taloudellisesta

Lisätiedot

TIETOA KODIN ENERGIANSÄÄSTÖÖN. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi

TIETOA KODIN ENERGIANSÄÄSTÖÖN. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi TIETOA KODIN ENERGIANSÄÄSTÖÖN Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Kotitalouden energiankulutus Energiankulutukseen vaikuttavat kulutustottumukset, harrastukset,

Lisätiedot

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET 1(10) VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET TAUSTAA Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta vesivoimaan ja muihin energialähteisiin Jatkoa ET:n teettämälle

Lisätiedot

Resurssiviisaudella kestävää kasvua kaupungeille ja kunnille. Kaupunkeihin uutta voimaa resurssiviisaudesta -seminaari Lari Rajantie 2.6.

Resurssiviisaudella kestävää kasvua kaupungeille ja kunnille. Kaupunkeihin uutta voimaa resurssiviisaudesta -seminaari Lari Rajantie 2.6. Resurssiviisaudella kestävää kasvua kaupungeille ja kunnille Kaupunkeihin uutta voimaa resurssiviisaudesta -seminaari Lari Rajantie 2.6.2015 Resurssiviisaus on valtava mahdollisuus Sitra Lari Rajantie

Lisätiedot

torstaina 15. lokakuuta 2009 Ruokafaktat

torstaina 15. lokakuuta 2009 Ruokafaktat Ruokafaktat - 0 10 % 20 % 30 % 40 % ilmastopäästöt Sähkönkäyttö Liikenne Fossiilisten polttoaineiden käyttö Teollisuustuotanto hiilidioksidi Metsäkato Maatalous Jätteet METAANI Ruoan ILMASTOPÄÄSTÖT Kauppa

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

Metallien kierrätys on RAUTAA!

Metallien kierrätys on RAUTAA! Metallien kierrätys on RAUTAA! METALLEJA VOI KIERRÄTTÄÄ L O P U T T O M A S T I M E T A L L I N E L I N K A A R I Metallituotteen valmistus Metallituotteen käyttö Metallien valmistuksessa raaka-aineiden,

Lisätiedot

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Ammattilaisen kädenjälki 9.11.2016 Mia Nores 1 Cleantech eli puhdas teknologia Tuotteet, palvelut, prosessit ja teknologiat, jotka edistävät

Lisätiedot

PUHDAS VESI MAAILMAN ARVOKKAIN LUONNONVARA

PUHDAS VESI MAAILMAN ARVOKKAIN LUONNONVARA PUHDAS VESI MAAILMAN ARVOKKAIN LUONNONVARA VERCON OY Yli 30 vuoden kokemuksella ja tinkimättömällä palvelulla olemme saavuttaneet asiakkaidemme luottamuksen ja markkinajohtajuuden Suomessa Vertolla on

Lisätiedot

Viljakaupan rooli ympäristöviestinnässä. Jaakko Laurinen Kehityspäällikkö Raisio Oyj

Viljakaupan rooli ympäristöviestinnässä. Jaakko Laurinen Kehityspäällikkö Raisio Oyj Viljakaupan rooli ympäristöviestinnässä Jaakko Laurinen Kehityspäällikkö Raisio Oyj 2.11.2011 Ympäristöasioita viljaketjussa Väestö lisääntyy nyt 7 mrd. vuonna 2050 9 mrd. Samaan aikaan ruokavalio muuttuu

Lisätiedot

ILMASTO-OHJELMA Pienillä arjen muutoksilla VAIKUTTAVIIN ILMASTOTEKOIHIN

ILMASTO-OHJELMA Pienillä arjen muutoksilla VAIKUTTAVIIN ILMASTOTEKOIHIN ILMASTO-OHJELMA 2016 2020 Pienillä arjen muutoksilla VAIKUTTAVIIN ILMASTOTEKOIHIN Espoon kaupunki haluaa olla vastuullinen edelläkävijä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Kaupunki on laatinut ilmasto-ohjelman,

Lisätiedot

[Tiedoston alaotsikko]

[Tiedoston alaotsikko] [Tiedoston alaotsikko] YMPÄRISTÖSUUNNITELMA 1 Sisällysluettelo Lämmönkulutus... 3 Sähkönkulutus... 3 Veden kulutus... 4 Hankinnat... 4 Materiaalikulutus... 5 Jätteet... 6 Kuljetukset ja liikenne... 8 Ympäristösuunnitelman

Lisätiedot

Maija-Stina Tamminen / WWF. WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille

Maija-Stina Tamminen / WWF. WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille Maija-Stina Tamminen / WWF WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille WWF-Canon / Sindre Kinnerød Energia on kyky tehdä työtä. Energia on jotakin mikä säilyy, vaikka se siirtyisi tai muuttaisi muotoaan.

Lisätiedot

Pakkauksen. rooli. SUOMEN PAKKAUSYHDISTYS RY Roger Bagge

Pakkauksen. rooli. SUOMEN PAKKAUSYHDISTYS RY Roger Bagge Pakkauksen rooli Yhteenveto» Hyvä pakkaus täyttää perustehtävänsä: suojaa ja informoi» Tuotteen valmistuksen ympäristökuorma on moninkertainen pakkaukseen verrattuna» Käytetty pakkaus voidaan kierrättää»

Lisätiedot

Pienet muutokset arjessa ovat ilmastotekoja

Pienet muutokset arjessa ovat ilmastotekoja Pienet muutokset arjessa ovat ilmastotekoja WIN-WIN: Monilla ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta hyvillä valinnoilla on myös muita positiivisia vaikutuksia. Säästämällä ilmastoa voit säästää myös euroja

Lisätiedot

Maatalouden ravinteet kiertoon Hämeenlinna Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Luonnonvarakeskus

Maatalouden ravinteet kiertoon Hämeenlinna Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Luonnonvarakeskus Maatalouden ravinteet kiertoon 29.1.2016 Hämeenlinna Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Luonnonvarakeskus Sivu 1 31.1.2016 Sivu 2 31.1.2016 Sivu 3 31.1.2016 Kiertotalous Joka vuosi ylikulutuspäivä tulee

Lisätiedot

TUTKIVA OPPIMINEN, HAVAINNOINTI: Tutustutaan ympäristömerkkeihin

TUTKIVA OPPIMINEN, HAVAINNOINTI: Tutustutaan ympäristömerkkeihin PERUSTELE VÄITTÄMÄT: Ympäristöystävällinen ruoka Ruokaa syödään päivittäin ja ruokavalinnoilla on suuri vaikutus ympäristöön. Tutustutaan erilaisiin tapoihin vähentää oman syömisen ympäristökuormitusta.

Lisätiedot

Ryhmä 5. Ihminen ja Ympäristö Tms. 5 op

Ryhmä 5. Ihminen ja Ympäristö Tms. 5 op Ryhmä 5 Ihminen ja Ympäristö Tms. 5 op Perustiedot Ajankohta: kevätlukukausi, muiden moduulien jälkeen Korvaa: YMPP123 YMPP105 (biologia, avoin yliopisto) Koordinoi: YMP Keskeisin oppiaines.ideointia.

Lisätiedot

Kodin tuntu tulee läheltä

Kodin tuntu tulee läheltä Kodin tuntu tulee läheltä Lämmin koti on arvokas, muttei kallis Hippu-kaukolämpö tuo arkeesi turvaa. Edullisesti ja ekologisesti Lapista. Miksi liittyä kaukolämpöön? Kaukolämpö tuo mukavuutta arkeen ihmisistä

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen

Lisätiedot

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 21.11.2016 Outi Pakarinen outi.pakarinen@keskisuomi.fi Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 1 Biokaasua Voidaan tuottaa yhdyskuntien ja teollisuuden biohajoavista jätteistä, maatalouden sivuvirroista,

Lisätiedot

Korttien avulla voi esimerkiksi

Korttien avulla voi esimerkiksi Mallia luonnosta Korttien avulla voi esimerkiksi Kasveille ja eläimille on kehittynyt monenlaisia keinoja toimia energiatehokkaasti ja hyödyntää uusiutuvaa energiaa. Näistä ihmisellä on paljon opittavaa.

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Taloyhtiön ja taloyhtiöasukkaan energiatehokkuuden askelmerkit. Ilari Rautanen

Taloyhtiön ja taloyhtiöasukkaan energiatehokkuuden askelmerkit. Ilari Rautanen Taloyhtiön ja taloyhtiöasukkaan energiatehokkuuden askelmerkit Ilari Rautanen Esityksen sisältö Kodin ja taloyhtiön energiankulutus Rakenteiden, huollon ja ihmisten vaikutus Turha kulutus pois asumismukavuudesta

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase Energiataseessa lasketaan

Lisätiedot

Tiesitkö, että leipä on ekologinen valinta?

Tiesitkö, että leipä on ekologinen valinta? VASTUULLINEN LEIPÄ Tiesitkö, että leipä on ekologinen valinta? Varsinkin täysjyväleipä on osa ympäristöystävällistä ruokavaliota. Suurin osa leivistä valmistetaan käyttämällä vain kasvipohjaisia raaka-aineita.

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase

Lisätiedot

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio,

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, 12.5.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Kalasataman älykkäät energiajärjestelmät Suvilahden aurinkovoimala

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

Hirsitaloteollisuus r.y.

Hirsitaloteollisuus r.y. Hirsitaloteollisuus r.y. Yhdistyksen tarkoituksena on toimia yhdyssiteenä hirsitaloteollisuutta harjoittavien yritysten kesken sekä edistää tehdasvalmisteisten hirsitalojen käytön, menekin ja tuotannon

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

Pakkauksen rooli ruokahävikin synnyssä. Hanna Hartikainen, MTT LOHASPACK-vuosiseminaari 19.3.2013

Pakkauksen rooli ruokahävikin synnyssä. Hanna Hartikainen, MTT LOHASPACK-vuosiseminaari 19.3.2013 Pakkauksen rooli ruokahävikin synnyssä Hanna Hartikainen, MTT LOHASPACK-vuosiseminaari 19.3.2013 Ruuan ilmasto- ja ympäristövaikutukset Muu Koulu/työ Vaatteet Hyvnvointi Vapaa-aika Ruoka Asuminen Seppälä

Lisätiedot

Energiapoliittisia linjauksia

Energiapoliittisia linjauksia Energiapoliittisia linjauksia Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa -kutsuseminaari Arto Lepistö Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto 25.3.2010 Sisältö 1. Tavoitteet/velvoitteet 2. Ilmasto- ja energiastrategia

Lisätiedot

Farmivirta. Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA

Farmivirta. Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA Farmivirta Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA Farmivirta on puhdasta lähienergiaa pientuottajalta sähkönkäyttäjille Farmivirta tuotetaan mikro- ja pienvoimaloissa uusiutuvilla

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus Osa 4 VESI. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus Osa 4 VESI. Keski-Suomen Energiatoimisto Energiaeksperttikoulutus Osa 4 VESI Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 13.10.2011 Lauri Penttinen Sisältö Ryhmätöiden läpikäynti Taustaa: vesi ja jätevesi

Lisätiedot

Kulutuksen ja asumisen ilmastovaikutukset

Kulutuksen ja asumisen ilmastovaikutukset Kulutuksen ja asumisen ilmastovaikutukset Ilmastotohtorin vastaanotto Kampin kauppakeskuksessa Tieteen päivät 9-10.1.2013 Ari Nissinen, erikoistutkija Marja Salo, tutkija Maija Mattinen, tutkija Suomen

Lisätiedot

UTOPIA* 2016 Aalto ARTS/ SISUSTUSARKKITEHTUURI Venla Rautajoki/Markus Holste/Reetta Vartiala

UTOPIA* 2016 Aalto ARTS/ SISUSTUSARKKITEHTUURI Venla Rautajoki/Markus Holste/Reetta Vartiala UTOPIA* * 1.mahdoton haavekuvitelma 2. haaveellinen (maailmanparannus)suunnitelma. esim. Sydämensiirrot eivät enää ole utopiaa. Utopia ikuisesta rauhasta. Archigram 60-luvulle sijoittunut lehti, joka esitteli

Lisätiedot

Luku 7 Energiansäästö

Luku 7 Energiansäästö Luku 7 Energiansäästö Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013 1 Sisältö Energialasku Lämmitys Sähkö Liikenne Ravinto 2 ENERGIALASKU 3 Perheen energialasku Asuminen Kulutuskohde

Lisätiedot

BIOTALOUDEN MAHDOLLISUUKSIA. Saara Kankaanrinta

BIOTALOUDEN MAHDOLLISUUKSIA. Saara Kankaanrinta BIOTALOUDEN MAHDOLLISUUKSIA Saara Kankaanrinta Soilfood Oy, perustaja-, hallituksen jäsen, T&K Qvidja Kraft Ab, perustaja-, hallituksen jäsen BSAG säätiö, perustaja-, hallituksen jäsen Carbon to Soil Ltd,

Lisätiedot

Energiaremontti-ilta

Energiaremontti-ilta Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa 1 Energiaremontti-ilta 19.4.2011 Valtuustosali Miten päästään 20 % energiansäästöön vuoteen 2020 mennessä Juhani Heljo Jaakko

Lisätiedot

Ympäristöriskianalyysit 1/7 Jätevedet Kyllä Osittain Ei

Ympäristöriskianalyysit 1/7 Jätevedet Kyllä Osittain Ei Ympäristöriskianalyysit 1/7 Jätevedet Kyllä Osittain Ei 1. Tunnetaanko tilalla muodostuvien jätevesien laatu ja niille soveltuvat käsittelymenetelmät? 2. Toimiiko asuinrakennusten jätevesien käsittely

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, 12.5.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Missä olemme? Minne menemme? Millä menemme? Uusiutuva energia Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko-, tuuli-,

Lisätiedot

KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ

KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ MAA- JA BIOKAASUN MAHDOLLISUUDET 2 1 Luonnonkaasusta on moneksi 3 Gasumin kaasuverkosto kattaa puolet suomalaisista Korkeapaineista kaasun siirtoputkea 1 286 km Matalan paineen jakeluputkea

Lisätiedot

Energia on elämää käytä sitä järkevästi

Energia on elämää käytä sitä järkevästi ENERGIATIETOINEN KULUTTAJA -KALVOSARJA Energia on elämää käytä sitä järkevästi Kauppa- ja teollisuusministeriö on tukenut kalvosarjan tuotantoa. Energia on elämää. Käytä sitä järkevästi. Mihin käytämme

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

Osta ja käytä oikein kotisi koneita ja laitteita.

Osta ja käytä oikein kotisi koneita ja laitteita. Osta ja käytä oikein kotisi koneita ja laitteita. Kalvosarja on tuotettu Motivan ja Työtehoseuran yhteistyönä, osana Euroopan Komission SAVE-ohjelman tukemaa hanketta. Myös kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

aiheuttaa planeetallemme ja miten elämäntapaamme voisi muuttaa kestävämpään suuntaan.

aiheuttaa planeetallemme ja miten elämäntapaamme voisi muuttaa kestävämpään suuntaan. E kologisesti kestävä toiminta huomioi luonnon kestokyvyn ja turvaa sen monimuotoisuuden. Ekologinen jalanjälki on maankäyttöön perustuva ekologisen kestävyyden mittari. Se kuvaa globaalihehtaareina, kuinka

Lisätiedot

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik Johdatus työpajaan Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik 14.9.2016 Bioenergian osuus Suomen energiantuotannosta 2015 Puupolttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta

Lisätiedot

Uusiutuvan energian velvoitepaketti

Uusiutuvan energian velvoitepaketti Uusiutuvan energian velvoitepaketti Valtiosihteeri Riina Nevamäki 20.5.2010 Hallituksen energialinja kohti vähäpäästöistä Suomea Tärkeimmät energiaratkaisut Energiatehokkuus 4.2.2010 Uusiutuva energia

Lisätiedot

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos www.ekokymenlaakso.fi Pia Outinen 1 1 Tavoite ja tarkoitus Tehtävä Kymenlaaksolle Strategia sisältää Kymenlaakson vision, toiminnalliset

Lisätiedot

Sanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT)

Sanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Tuoteketjujen massa-, ravinne- ja energiataseet Sanna Marttinen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Kestävästi kiertoon yhdyskuntien ja teollisuuden ravinteiden hyödyntäminen lannoitevalmisteina

Lisätiedot

Itä-Suomen jätesuunnitelman toimenpiteiden priorisointi Ehdotetut hankeaihiot Alue 5: Materiaalitehokkuus

Itä-Suomen jätesuunnitelman toimenpiteiden priorisointi Ehdotetut hankeaihiot Alue 5: Materiaalitehokkuus Itä-Suomen jätesuunnitelman toimenpiteiden priorisointi Ehdotetut hankeaihiot 1 5.1 Ekologisen tuotesuunnittelun edistäminen... 3 5.2 Uusiokäytön ja kestävän kulutuksen edistäminen... 4 5.3 Materiaalitehokkuus

Lisätiedot

HÄMEEN VESIEN SUOJELU- VINKIT. Mitä minä voin tehdä?

HÄMEEN VESIEN SUOJELU- VINKIT. Mitä minä voin tehdä? HÄMEEN VESIEN SUOJELU- VINKIT Mitä minä voin tehdä? Leväpartaiset rantakivet, sinilevämassat ja verkkojen limoittuminen ovat kaikki oireita rehevöitymisestä. Myös vieraslajit uhkaavat herkkää järviluontoa.

Lisätiedot

Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke)

Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke) Kiertotalouden mahdollisuudet 26.10.2016 Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke) 1 AIHEET Maatalouden ravinteiden iso kuva Mitä tukea kärkihanke tarjoaa? 3 vaihetta parempaan kiertotalouteen

Lisätiedot

Onko sijoittajalla oikeutta hyötyä ruuan hinnan noususta?

Onko sijoittajalla oikeutta hyötyä ruuan hinnan noususta? Onko sijoittajalla oikeutta hyötyä ruuan hinnan noususta? Finsifin seminaari 20.9.2011 Hanna Hiidenpalo 19.9.2011 1 Miksi elintarvikkeet ja ruuan tuotanto kiinnostavat myös sijoittajia? 35 % maailman työväestöstä

Lisätiedot

Kilpailukykyä ja uutta liiketoimintaa materiaalitehokkuudesta. Markus Terho, Head of Sustainability, Nokia Oyj

Kilpailukykyä ja uutta liiketoimintaa materiaalitehokkuudesta. Markus Terho, Head of Sustainability, Nokia Oyj Kilpailukykyä ja uutta liiketoimintaa materiaalitehokkuudesta Markus Terho, Head of Sustainability, Nokia Oyj 11.4.2013 Teknologiateollisuus on materiaalitehokkuuden edelläkävijä Suomalaisten yritysten

Lisätiedot

Suomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden

Suomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden Julkaistavissa 30.12.2003 klo 13.00 2003:16 Lisätietoja: Tilastokeskus / Mirja Kosonen (09) 1734 3543, 050 5005 203; ympäristöministeriö / Jaakko Ojala (09) 1603 9478, 050 3622 035 Suomen kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä

Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Sadevettä valuu pintavaluntana vesistöön. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Joki

Lisätiedot

I Ympäristönsuojelu Mitkä ovat mielestäsi viisi (5) suurinta paikallista ympäristöongelmaa?

I Ympäristönsuojelu Mitkä ovat mielestäsi viisi (5) suurinta paikallista ympäristöongelmaa? I Ympäristönsuojelu Mitkä ovat mielestäsi viisi (5) suurinta paikallista ympäristöongelmaa? 1.Liikenne 3a 15 42 % 2. Melu 5 3.lmansaasteet ja/tai hajut 1 24 67 % 4. Likaiset kadut 7 19 % 5. Julkisten rakennusten

Lisätiedot

Jätekeskuksella vastaanotetun yhdyskuntajätteen hyödyntäminen

Jätekeskuksella vastaanotetun yhdyskuntajätteen hyödyntäminen 24.5.216 Yhdyskuntajätteisiin liittyvät tilastot vuodelta 215 Savo-Pielisen jätelautakunnan toimialueella Kerätyn yhdyskuntajätteen määrä ja yhdyskuntajätteen hyödyntäminen Kuopion jätekeskus on kunnallisen

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2011 Energian hankinta ja kulutus 2011, 3. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 2 prosenttia tammi-syyskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 1029

Lisätiedot

Lypsykarjanavetan energiankulutus. Valion navettaseminaari, Pasi Eskelinen

Lypsykarjanavetan energiankulutus. Valion navettaseminaari, Pasi Eskelinen Lypsykarjanavetan energiankulutus Valion navettaseminaari, Pasi Eskelinen 4.2.2015 ERKKA hanke Energiatehokas tuotantorakennus Keskeisinä tutkimuskohteina maalämpö, uusiutuvat energiaratkaisut ja energiatehokkuus

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseudun näkymiä

Keski-Suomen maaseudun näkymiä Keski-Suomen maaseudun näkymiä Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon seminaari 26.3.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maaseudun näkymät ovat varsin haasteelliset Palvelut etääntyvät, kuntien talousvaikeudet

Lisätiedot