Jätteet I. Vastaus. Mitä rikkinäisille farkuille pitää mieluiten tehdä. jälkeen tulee kierrätys materiaalina ja sen jälkeen jätteen
|
|
- Heidi Niemelä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Jätteet I Jätelain tarkoituksena on, että jätteitä käsitellään ympäristön kannalta parhaalla tavalla. Mitä rikkinäisille farkuille pitää mieluiten tehdä jätelain mukaan? a) Farkut heitetään roskiin b) Farkut paikataan c) Kangas silputaan, ja siitä valmistetaan uutta farkkukangasta b) Farkut paikataan Jätelaissa erilaiset jätteen käyttötavat on laitettu järjestykseen sen mukaan, mikä on ympäristön kannalta parempi tai huonompi tapa. Tätä kutsutaan etusijajärjestykseksi. Jätelain etusijajärjestyksen mukaan tärkeintä on välttää jätteiden syntymistä. Jos tämä ei ole mahdollista, tuote tulee käyttää uudelleen, eli esimerkiksi korjata. Tämän jälkeen tulee kierrätys materiaalina ja sen jälkeen jätteen hyödyntäminen energiaksi. Vasta viimeisenä vaihtoehtona on, että jäte viedään kaatopaikalle tai poltetaan niin että energiaa ei oteta talteen. Pisteytys: a) 0p. b) 3p. c) 1p.
2 Jätteet II Mitkä seuraavista väittämistä pitävät paikkansa ja mitkä eivät? Käykää läpi väittämä kerrallaan. 1) Ruskeat paperikassit kuuluvat paperinkeräykseen. Totta vai tarua? 2) Energiansäästölamput ovat vaarallista jätettä. Totta vai tarua? 3) Purukumi kuuluu biojätteisiin. Totta vai tarua? 1) TARUA Pahvi, kartonki ja ruskeat paperikassit aiheuttavat ongelmia paperintuotannossa, koska niiden ruskeita kuituja ei voida valkaista. Ruskeat kuidut näkyvät lopputuotteessa (esimerkiksi sanomalehtitai vessapaperissa) ruskeina pilkkuina. Ruskeat paperikassit kuuluvat keräyskartongin joukkoon. 2) TOTTA Energiansäästölampuissa on pieniä määriä elohopeaa, ja siksi ne pitää toimittaa vaarallisen jätteen keräyspisteeseen (entinen ongelmajätteen keräyspiste) tai sähkö- ja elektroniikkaromun (SER) keräyspisteeseen. Lamput voi myös palauttaa sellaiseen kauppaan, jossa lamppuja myydään. 3) TARUA Purukumi maatuu hyvin hitaasti, joten se ei sovellu kompostoitavaksi. Purukumi lajitellaan energia- tai sekajäteastiaan.
3 Jätteet III Keskustelutehtävä Toisen jäte on toisen aarre ja usein vielä käyttökelpoista materiaalia! Mitä erilaisia esineitä tai asioita voisi tehdä esimerkiksi käytetystä mehukanisterista, auton renkaista ja nailon sukkahousuista? Kirjatkaa kaksi mielestänne parasta uusiokäyttöä jokaisesta. Käytettyjä mehukanistereita hyödynnetään usein muun muassa veneilyyn liittyvissä käyttötarkoituksissa: verkko- tai katiskamerkkeinä, ankkureina (hiekalla täytettynä) ja äyskäreinä. Jos kanisterille ei löydy mitään käyttöä, se lajitellaan energiajätteisiin kuten muukin elintarvikemuovi. Kuluneista autonrenkaista valmistetaan mm. meluvalleja, urheilukenttien pohjia, hiljaista asfalttia, räjäytysmattoja, pyörätelineitä, keinuja, kukkapenkkejä, koruja ja kenkiä. Renkaita voi viedä liikkeisiin, joissa niitä myydään. Liikkeistä ne toimitetaan esimerkiksi Kuusakoski Oy:lle kierrätykseen. Renkaiden tuottajat ovat velvoitettuja huolehtimaan, että renkaista päätyy hyötykäyttöön vähintään 95 %. Suomessa poistuu käytöstä vuosittain noin tonnia renkaita. Rikkinäisiä sukkahousuja voi käyttää mm. pesupusseina, hiusverkkona, askartelussa ja siivouksessa. Jos sukkahousuille ei löydy mitään käyttöä, ne lajitellaan energiajätteeseen.
4 Jätteet IV Sananselitystehtävä Selitä muille pelaajille kortin kääntöpuolella mainittu ilmaisu, ilman että käytät siinä olevia sanoja. Oletko itse saanut tai antanut sellaisia? << KÄÄNNÄ KORTTI! Aineeton lahja Aineeton lahja on saajalle elämys sekä vaihtoehto tavaralahjalle ja kulutukselle. Aineeton lahja vähentää tavaran paljoutta ja auttaa vähentämään jätemäärää, sillä jo tuotteiden valmistuksessa syntyy paljon jätettä.
5 Hankinnat I Haluat järjestää kokouksen niin, että se on ympäristön kannalta paras ja eettisesti kestävä. Mitkä seuraavista ohjeista sopivat kokouksen periaatteeksi? Voit valita useamman. a) Valitset kokouspaikan niin, että sinne pääsee julkisilla kulkuneuvoilla b) Suosit tarjoiluissa luomu- ja Reilun kaupan tuotteita c) Lajittelet ylijääneet ruoat biojätteisiin heti kokouksen lopussa a) ja b) Jos tarjoiluja jää yli, ne kannattaa antaa evääksi kokousvieraille tai viedä esimerkiksi kotiin tai toimistolle syötäväksi. Jos vain mahdollista, ruokaa ei kannata koskaan heittää pois, ei edes biojätteeseen. Ruoan tuottaminen vaatii paljon vettä, maa-alaa ja energiaa. Kun pyydät ihmisiä ilmoittautumaan tilaisuuteen etukäteen, on helpompi arvioida tarjoilujen määrä. Pisteytys: a) 1p. b) 2p. c) 0p.
6 Hankinnat II Mitkä seuraavista väittämistä pitävät paikkansa ja mitkä eivät? Käykää läpi väittämä kerrallaan. 1) Jos kodinkone on yli 10 vuotta vanha, se kannattaa heti vaihtaa uuteen vähemmän energiaa kuluttavaan laitteeseen. Totta vai tarua? 2 ) Ekologinen selkäreppu kuvaa sitä, kuinka paljon luonnonvaroja (esim. metallia, puuta ja öljyä) kuluu, kun tuote valmistetaan ja kuljetetaan ja kun sitä käytetään. Totta vai tarua? 3) Kertakäyttömukit ovat ympäristön kannalta kestomukeja parempi valinta, koska niitä ei tarvitse tiskata. Totta vai tarua? 1) TARUA Usein on järkevää huoltaa laitteita säännöllisesti ja käyttää toimiva kone loppuun, koska uuden laitteen valmistaminen kuluttaa energiaa ja luonnonvaroja. Kodinkoneen iän perusteella ei suoraan voi päätellä sen energiankulutusta. Monet sähköyhtiöt lainaavat sähkönkulutusmittareita, joiden avulla kulutusta voi seurata. Posliinimukin materiaalin kulutus/ käyttökerta on alle 0,9 g/muki ** (oletuksena 2500 käyttökertaa), Muovimukin materiaalin kulutus/ käyttökerta on 2,8 g ** Kartonkimukin materiaalin kulutus/ käyttökerta 89 g ** 2) TOTTA Ekologista selkäreppua voidaan käyttää mittarina, kun halutaan tietää paljonko jonkun tuotteen valmistaminen kuluttaa luonnonvaroja. Ekologisen selkärepun laskeminen perustuu MIPS-menetelmään*. 3) TARUA Posliinimukin elinkaaren aikana kuluu paljon vähemmän energiaa ja luonnonvaroja kuin kertakäyttömukin, sillä posliinimuki kestää käytössä pitkään. Tiskaaminen ei kuluta niin paljon energiaa tai luonnonvaroja kuin kertakäyttömukin valmistaminen. * MIPS = Material Input per Service Unit eli materiaalipanos, joka tarvitaan tietyn tuotteen valmistukseen. ** Lähde: Suomen Luonnonsuojeluliitto. Luonnonvarojen kulutuslaskelmat.
7 Hankinnat III Pohdintatehtävä Kaikkea ei aina tarvitse hankkia omaksi, monia tavaroita voi myös lainata tai vuokrata. Esimerkiksi Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus lainaa peräkärryjä, kuljetuspyöriä ja astioita. Minkälaisia tavaroita voisit itse lainata toisilta? Mitä omia tavaroitasi voisit lainata muille? Mitä palveluita tunnet, joiden kautta voi lainata tavaroita? Kirjatkaa jokaisesta kaksi ajatusta. Esimerkiksi monia työkaluja tai retkeilyvarusteita tarvitaan vain satunnaisesti. Kannattaakin harkita sellaisten tavaroiden lainaamista tai vuokraamista omaksi ostamisen sijaan. Näin säästyy luonnonvarojen lisäksi rahaa ja säilytystilaa. Tavaroiden lainaukseen ja vuokraukseen liittyviä palveluita: Älä myöskään unohda kirjastoja niissä lainataan kirjojen lisäksi usein muutakin.
8 Hankinnat IV Yhdistä merkki oikeaan nimeen 1. Avainlippu 2. Pohjoismainen ympäristömerkki eli joutsenmerkki 3. Reilun kaupan merkki a. b. c. Mitä tuotteita olet nähnyt tai itse ostanut, joissa on edellä mainittuja merkkejä? 1 C Avainlippu: tuote on valmistettu Suomessa ja sen kotimaisuusaste on vähintään 50 %. 2 B Pohjoismainen ympäristömerkki eli joutsenmerkki: tuote on ympäristön kannalta parempi vaihtoehto verrattuna muihin vastaaviin tuotteisiin. 3 A Reilun kaupan merkki: tuotteesta maksetaan viljelijälle vähintään takuuhinta, joka kattaa kestävän tuotannon kustannukset. Pisteytys: Jokaisesta oikein yhdistetystä kuvasta ja nimestä saa yhden pisteen.
9 Luonnonvarat I Luonnonvaroilla tarkoitetaan kaikkea luonnossa olevaa, mitä ihmiset ja muut eliöt pystyvät hyödyntämään. Kuinka monen maapallon edestä maailman ihmiset käyttävät luonnonvaroja yhteensä? a) 0,5 b) 1,5 c) 3 c) 1,5 Elämme tällä hetkellä luonnonvarojen suhteen velaksi. Ihmiset kuluttavat jatkuvasti paljon enemmän kuin mitä maapallo pystyy tuottamaan, eli noin 1,5 maapallollisen verran (vuonna 2012). Luonnonvarat siis koko ajan vähenevät ja tuleville sukupolville jää niitä vähemmän. Suurinta kulutus on korkean tulotason maissa, kuten Suomessa. Tarvittaisiin kolme maapalloa, jos kaikki kuluttaisivat luonnonvaroja yhtä paljon kuin suomalaiset. Luonnonvarat ovat elinehto ja hyvinvoinnin edellytys. Lähde: WWF. Living planet raportti Pisteytys: a) 0p. b) 3p. c) 0p.
10 Luonnonvarat II Mitkä seuraavista väittämistä pitävät paikkansa ja mitkä eivät? Käykää läpi väittämä kerrallaan. 1) Metallit ovat uusiutuvia luonnonvaroja, koska niitä voi kierrättää. Totta vai tarua? 2) Ekologinen jalanjälki on kenkäteollisuuden ympäristöjärjestelmä. Totta vai tarua? 3) Piilovesi kertoo, kuinka paljon tuotteen kasvatuksen, tuotannon ja jalostuksen aikana on kulunut vettä. Totta vai tarua? 1) TARUA Maaperässä on rajallinen määrä metalleja, eivätkä ne uusiudu. Metallit ovat siis uusiutumattomia luonnonvaroja, mutta kierrättämällä ne voidaan käyttää yhä uudestaan. Uusiutuvalla luonnonvaralla taas tarkoitetaan mitä tahansa luonnonvaraa, jolla on kyky uusiutua. 2) TARUA Ekologinen jalanjälki kertoo kuinka suuri maa- ja vesialue tarvitaan, jotta voidaan tuottaa ihmisen kuluttama ravinto, materiaali ja energia sekä käsitellä syntyneet jätteet. 3) TOTTA Esimerkiksi kahvikupillisen (125 millilitraa) tuottaminen kuluttaa 140 litraa vettä. Suurin osa tästä on kulunut kahvin kasvatukseen ja papujen jalostamiseen, jotta niistä on saatu kahvijuomaa. Piiloveden määrä riippuu myös maantieteellisistä olosuhteista sekä viljely- ja tuotantotekniikoista.
11 Luonnonvarat III Suomen Luonto -lehti valitsee vuosittain vuoden turhakkeen eli jotain hyödytöntä, jolla on myös haitallisia ympäristövaikutuksia. Tämän kyseenalaisen arvonimen ovat viime vuosina saaneet mm. paristoilla toimiva käsisaippuaautomaatti, wc-pöntöstä alas huuhdottava vessapaperihylsy, turkis, tuplapuhelinluettelot ja hajustettu roskapussi. Keksikää muita turhakkeita ja äänestäkää niistä oma ehdokkaanne seuraavaksi vuoden turhakkeeksi. Ehdotuksia vuoden turhakkeeksi voi lähettää netin kautta osoitteessa: Vuoden turhake valitaan aina joulukuussa. Pisteytys: Jos keksitte turhakkeita ja valitsitte niistä yhden parhaaksi, saatte 3 pistettä.
12 Luonnonvarat IV Mitkä seuraavista ovat uusiutuvia luonnonvaroja? vesi, kivihiili, auringonvalo, öljy, kalat, metallit Uusiutuvilla luonnonvaroilla tarkoitetaan sellaisia luonnonvaroja, joilla on kyky uusiutua. Muun muassa vesi, auringonvalo ja kalat ovat uusiutuvia luonnonvaroja. Uusiutuviakin luonnonvaroja tulee kuitenkin käyttää kestävästi. Esimerkiksi kalat lisääntyvät, mutta ylikalastus voi johtaa kalakantojen häviämiseen. Kivihiili, öljy ja metallit ovat uusiutumattomia luonnonvaroja. Pisteytys: Vesi 1p., auringonvalo 1p., kalat 1p.
13 Ruoka I Mikä seuraavista ruoka-aineista aiheuttaa eniten ilmastopäästöjä kilogrammaa kohden? a) Juusto b) Tumma leipä c) Herneet a) Juusto Esimerkiksi Emmental-juuston ilmastopäästöt ovat 13 kg CO2e/kg. Märehtijöiden kuten lehmien ruoansulatuksessa syntyy runsaasti metaania, joka on voimakas kasvihuonekaasu. Tiesitkö: CO2e eli hiilidioksidiekvivalentti kertoo, mikä on tuotettujen kasvihuonekaasujen yhteenlaskettu ilmastoa lämmittävän vaikutuksen määrä. Sen avulla tuotteiden aiheuttamia ilmastopäästöjä on helpompi vertailla keskenään. Hiilijalanjäljet (kg CO2e/1 kg ruoka-ainetta): Herneet: 0,6 Tumma leipä: 1,1 Emmental-juusto: 13 Lähde: Kaskinen, Kuittinen, Sadeoja, Talasniemi (2011). Kausiruokaa herkuttelijoille ja ilmastonystäville. Pisteytys: a) 3p. b) 0p. c) 0p.
14 Ruoka II Mitkä seuraavista väittämistä pitävät paikkansa ja mitkä eivät? Käykää läpi väittämä kerrallaan. 1) Suomalaiskodeissa heitetään pois ruokaa enemmän kuin kaupoissa. Totta vai tarua? 2) Maatalous on Suomessa suurin yksittäinen vesistöjen ravinnekuormittaja. Totta vai tarua? 3) Lakto-ovovegetaristi ei syö maitotuotteita eikä kananmunia. Totta vai tarua? 1) TOTTA Kodeissa ruokahävikkiä syntyy keskimäärin miljoonaa kiloa vuodessa, kaupoissa miljoonaa kiloa vuodessa. Keskivertosuomalainen heittää pois yli 20 kiloa alun perin syömäkelpoista ruokaa vuodessa.* 2) TOTTA Ravinteet, eli pelloilta huuhtoutuvat lannoitteet ja kotieläinten lanta, aiheuttavat vesistöjen rehevöitymistä. Maatalouden suhteellinen osuus ravinnekuormituksesta on kasvanut samalla kun teollisuuden ja yhdyskuntien jätevesien puhdistus on tehostunut. Ruoantuotannolla on myös muita ympäristövaikutuksia. 3) TARUA Lakto-ovovegetaristi on kasvissyöjä, joka syö maitotuotteita ja kananmunia. Vegaani ei syö eläinperäisiä tuotteita lainkaan. * Lähde: Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT.
15 Ruoka III Keskustelutehtävä Lihan ja maitotuotteiden valmistus vaatii paljon energiaa, vettä, laidunmaata sekä viljelymaata rehun kasvatukseen. Valitse luomua ja kohtuudella. Ruokajätettä syntyy kaupoissa, ravintoloissa ja kotona. Osta se, mitä syöt. Kausituotteet kasvavat luonnon omassa rytmissä. Kasvihuoneviljely taas vaatii paljon energiaa. Luomutuotanto vähentää ympäristön kannalta haitallisten lannoitteiden ja torjunta-aineiden käyttöä. Olisitko valmis muuttamaan omia ruokailutottumuksiasi ympäristöystävällisemmiksi? Mikä olisi helpointa muuttaa? Mikä olisi erityisen vaikeaa? Ympäristöystävällisempien ruokailutottumusten omaksuminen ei tarkoita, että jatkossa söisit vain raakoja kotimaisia juureksia. On jo hyvä alku, että syö entistä vähemmän lihaa ja juustoa sekä suosii kausituotteita. Erityisen tärkeää on, että ruoka päättyy vatsaan eikä biojätteisiin saati sitten kaatopaikalle!
16 Ruoka IV Alla kuvataan espanjalaisen appelsiinikilon vaiheita kasvupaikalta suomalaiseen kotiin. Missä vaiheessa ilmaston kannalta haitallisia päästöjä syntyy eniten appelsiinikiloa kohden? Entä missä vaiheessa päästöjä syntyy vähiten? Laita vaiheet järjestykseen alkaen siitä, missä päästöjä syntyy vähiten. 1. Appelsiinien viljely Espanjassa (1kg). 2. Kuljetus Suomeen rahtilaivalla (noin km). 3. Appelsiinien kuljetus kaupasta kotiin autolla (3 km). Oikea järjestys: 2. Kuljetus Suomeen rahtilaivalla (noin km). Pienimmät päästöt syntyvät laivakuljetuksesta (0,2 kg CO2e). Tiesitkö: CO2e eli hiilidioksidiekvivalentti kertoo, mikä on tuotettujen kasvihuonekaasujen yhteenlaskettu ilmastoa lämmittävän vaikutuksen määrä. Sen avulla tuotteiden aiheuttamia ilmastopäästöjä on helpompi vertailla keskenään. 1. Appelsiinien viljely Espanjassa. Viljelyn päästöt Espanjassa ovat noin 0,3 kg CO2e appelsiinikiloa kohden. 3. Appelsiinien kuljetus kaupasta kotiin autolla (3 km). Eniten ilmastopäästöjä syntyy, kun appelsiinit haetaan autolla kaupasta (0,5 kg CO2e). Pelkkien appelsiinien kuljetus autolla kotiin (1,5 km suuntaansa) tuplaa appelsiineille siihen mennessä kertyneet ilmastopäästöt. Jos kaupasta tuodaan samalla muutakin, päästöt jakautuvat tuotteiden kesken. Jos menet kauppaan kävellen, ei kotiinkuljetuksesta synny päästöjä lainkaan! Lähde: Kaskinen, Kuittinen, Sadeoja, Talasniemi (2011). Kausiruokaa herkuttelijoille ja ilmastonystäville. Pisteytys: Jokaisesta oikein sijoitetusta vaiheesta saa yhden pisteen.
17 Liikenne I Minkä pituiset automatkat ovat Suomessa yleisimpiä? a) 0 1 km b) 1 3 km c) km b) 1 3 km Yli 20 % suomalaisten automatkoista on 1 3 kilometrin pituisia. Kaupungin keskustassa 2,8 kilometrin matkan ajaa pyörällä noin 10 minuutissa ja autolla noin 6 minuutissa. Pohdintatehtävä: Onko näin lyhyiden matkojen kulkeminen autolla turhaa kulutusta vai ei? Missä tilanteessa mielestäsi auton voi jättää kotiin ja missä ei? Lähde: Liikennevirasto. Henkilöliikennetutkimus Pisteytys: a) 0p. b) 3p. c) 0p.
18 Liikenne II Mitkä seuraavista väittämistä pitävät paikkansa ja mitkä eivät? Käykää läpi yksi kerrallaan. 1) Tavallinen kansalainen ei voi vaikuttaa liikenteestä aiheutuviin päästöihin. Totta vai tarua? 2) Taloudellisella ajotavalla voi vähentää auton polttoaineen kulutusta ja päästöjä jopa 15 %. Totta vai tarua? 3) Raideliikenteen osuus Suomen liikenteen hiilidioksidipäästöistä on alle 2 %. Totta vai tarua? 1) TARUA 2) TOTTA Jokainen voi vaikuttaa päästöihin omilla valinnoillaan ja teoillaan. Päästöjä voi vähentää muun muassa järkevöittämällä henkilöautoilua sekä suosimalla joukkoliikennettä ja kevyttä liikennettä. Lomamatkoja suunniteltaessa voi miettiä, löytyisikö kiva lomakohde läheltä. Polttoaineen kulutusta ja päästöjä voi vähentää omilla teoilla merkittävästi, jopa 15 %. Tehokkaita tapoja vähentää kulutusta ovat ennakoiva ajotyyli, tasainen nopeus, pienet kierrosluvut sekä oikeat rengaspaineet. Autoissa on myös lisälaitteita, jotka kuluttavat polttoainetta. Tällaisia ovat radio ja CD-soitin, navigointilaite ja ilmastointi. Muista myös tyhjentää autosta turha painolasti! 3) TOTTA Vuoden 2011 tietojen mukaan raideliikenteen osuus kaikista liikenteen hiilidioksidipäästöistä oli noin 1,6 %. Henkilöautojen hiilidioksidipäästöt ovat noin viisinkertaiset sähköjunien vastaaviin päästöihin verrattuna.* * Lähde: Teknologian tutkimuskeskus VTT. LIPASTO-laskentajärjestelmä.
19 Liikenne III Keskustelutehtävä Jos tarvitsee autoa vain satunnaisesti, ei auton omistaminen ole taloudellisestikaan järkevää. Mitä eri palveluita tunnette, joista voisi olla hyötyä satunnaiseen auton tarpeeseen? Satunnaiselle autoilijalle on usein taloudellisestikin järkevämpää käyttää taksia tai lainata/vuokrata auto tarvittaessa. Muun muassa seuraavat sivustot ja palvelut auttavat satunnaisessa auton tarpeessa: Kimppakyytipalvelut netissä ja Facebookissa (esim. greenriders.fi, kimppakyyti.fi, kimppa.netja kyydit.net) Auton vertaisvuokrauspalvelut (esim. kortteliauto.fi) Auton vuokraaminen (Autovuokraamot ja autojen yhteiskäyttöpalvelu citycarclub.fi) Joskus kuljetustarpeeseen voi riittää vaikkapa kuormapyörä (sellaisen voi lainata mm. Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksesta!) Autovuokraamoista osa tarjoaa lasten turvaistuimia ja istuinkorokkeita lisävarusteina. Tarvittaessa turvaistuimia voi vuokrata mm. Mannerheimin lastensuojeluliiton paikallisyhdistyksiltä. Pisteytys: Jokaisesta keksitystä palvelusta saa yhden pisteen. Maksimissaan kuitenkin 3 pistettä.
20 Liikenne IV Piirrostehtävä Selvitä piirtämällä muille pelaajille kortin kääntöpuolella mainittu ilmaisu. Puhuminen ja elehtiminen kielletty! Tiedättekö, mitä ilmaisulla tarkoitetaan? << KÄÄNNÄ KORTTI! Pyörätasku Pyörätasku on risteyksessä pyöräilijöille varattu odotustila autoliikenteen edessä. Taskun ansiosta pyöräilijät pääsevät valojen vaihtuessa liikkeelle autojen edestä turvallisesti ja miellyttävästi.
21 Energia I Millä seuraavista toimenpiteistä voit säästää energiaa? Voit valita useamman. a) Suljet viihde-elektroniikkalaitteiden valmiustilan, kun et käytä niitä b) Vaihdat kylvyn suihkuun c) Laitat maitopurkin takkaan sen sijaan että viet sen kierrätykseen a) ja b) Elektroniikkalaitteet kuluttavat energiaa myös valmiustilassa. Esimerkiksi televisio on valmiustilassa silloin, kun ruutu on pois päältä, mutta valmiusvalo palaa. Moni laite kuluttaa käyttöikänsä aikana jopa enemmän sähköä valmiustilassa kuin varsinaisessa käytössä. Suomalaisissa kodeissa noin 20 % käytetystä energiasta kuluu veden lämmittämiseen. Kylvyssä kuluu yleensä enemmän vettä kuin suihkussa. Samalla kun käytetyn lämpimän veden määrä kasvaa, kasvaa myös energian kulutus. Uuden kartongin tuotanto vaatii paljon energiaa, joten kierrättämällä materiaalit säästät enemmän energiaa. Pisteytys: a) 1p. b) 2p. c) 0p.
22 Energia II Mitkä seuraavista väittämistä pitävät paikkansa ja mitkä eivät? Käykää läpi väittämä kerrallaan. 1) Fossiilisten polttoaineiden käyttöä pitää välttää erityisesti siksi, että arvokkaat fossiilit säilyvät. Totta vai tarua? 2) Kotien valaisuun käytetyn sähkön määrä kaksinkertaistui Suomessa vuosien 2006 ja 2011 välillä. Totta vai tarua? 3) Puu on ympäristön kannalta parempi polttoaine kuin kivihiili. Totta vai tarua? 1) TARUA Fossiilisilla polttoaineilla tarkoitetaan mm. öljyä, kivihiiltä ja maakaasua, jotka ovat syntyneet miljoonien vuosien aikana, kun muinaiset eliöt ovat muuttuneet fossiileiksi. Fossiilisten polttoaineiden käyttöä tulee välttää, koska niin voi hillitä ilmastonmuutosta. 2) TARUA Energiaa säästävien lamppujen ansiosta suomalaisissa kodeissa sisävalaistukseen kuluvan sähkön määrä lähes puolittui vuosien 2006 ja 2011 välillä.* 3) TOTTA * Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö. Kotitalouksien sähkökäyttö Puu sitoo kasvaessaan saman määrän hiilidioksidia kuin sen palaessa vapautuu. Kun poltetaan fossiilisia polttoaineita, kuten kivihiiltä, ilmakehään vapautuu hiilidioksidia, joka on sitoutunut miljoonia vuosia sitten kuolleiden eliöiden jäänteisiin. Hiilidioksidia vapautuu myös silloin, kun poltetaan puuta, mutta sama määrä sitoutuu kasvavaan puuhun.
23 Energia III Pohdintatehtävä Suomalaisissa kodeissa jopa puolet käytetystä energiasta kuluu lämmitykseen. Minkälaisilla kotikonsteilla lämmitykseen kuluvan energian määrää voi pienentää? Vinkkejä kodin lämmitykseen kuluvan energiantarpeen pienentämiseksi: Seuraa asunnon lämpötilaa. Jos lämpötila on yli 22 C, säädä lämmitys pienemmälle. Varmista, etteivät verhot tai huonekalut peitä patterin termostaattia, sillä silloin termostaatti ei tunnista todellista huonelämpötilaa eikä säädä venttiiliä oikein. Tarkista pattereiden toiminta. Jos patterin alaosa on lämmin ja yläosa kylmä, patteri pitää ilmata. Ilmaus on tarpeen myös silloin, jos patterista kuuluu loriseva ääni. Älä päästä lämmintä ilmaa karkuun. Tuuleta nopeasti ristivedolla, eli niin että avaat kaksi ikkunaa. Silloin ilma vaihtuu tehokkaasti. Tiivistä ikkunat ja ovet. Niin vedon tunne vähenee, ja lämpötilaa asunnossa voidaan laskea. Vedä verhot ikkunoiden eteen kylmällä säällä ja helteellä. Ne antavat lisäeristystä yhden ikkunalasin verran.
24 Energia IV Piirrostehtävä Selvitä piirtämällä muille pelaajille kortin kääntöpuolella ilmaisu. Puhuminen ja elehtiminen kielletty! << KÄÄNNÄ KORTTI! Tuulivoima Tuulivoima on uusiutuva energialähde. Tuuliturbiini muuttaa tuulen liike-energian sähköksi. Vuonna 2012 vain noin 1 % Suomen sähköstä tuotettiin tuulivoimalla. Tiesitkö: Jopa yhdeksän kymmenestä suomalaisesta haluaa lisää tuuli- ja aurinkoenergiaa.
25 Asuminen I Suomalaisissa kodeissa jopa puolet käytetystä energiasta kuluu lämmitykseen. Kuinka paljon vähemmän energiaa kuluu, jos asunnon lämpötilaa lasketaan 22 asteesta 21 asteeseen? a) 0,5 % b) 5 % c) 10% b) 5 % Yhden asteen pudotus säästää energiaa ja kuluja noin 5 %. Sopiva sisälämpötila on noin 21 C. Makuuhuoneissa voi olla viileämpää; samoin muissa sellaisissa tiloissa, joita käytetään vähemmän. Tällaisia tiloja voivat olla esimerkiksi varastot ja vierashuoneet. Jos kaikissa Helsingin kerrostaloasunnoissa lasketaan lämpötilaa yhdellä asteella talvisin, säästetään kaukolämpöenergiaa noin MWh vuodessa. Määrä vastaa kerrostalokaksion lämmöntarvetta yhden vuoden aikana. Jos säästö lasketaan rahassa, se vastaa lähes 7 miljoonaa euroa (2013). Pisteytys: a) 0p. b) 3p. c) 0p.
26 Asuminen II Mitkä seuraavista väittämistä pitävät paikkansa ja mitkä eivät? Käykää läpi väittämä kerrallaan. 1) Suomalaisilla on keskimäärin noin 40 asuinneliötä henkilöä kohti. Totta vai tarua? 2) Talvella koti kannattaa tuulettaa siten, että jättää ikkunan raolleen koko päiväksi. Totta vai tarua? 3) Pendelöinnillä tarkoitetaan työmatkojen kulkemista Pendolinojunalla. Totta vai tarua? 1) TOTTA Vuoden 2012 tilastojen mukaan suomalaisilla on asuinneliöitä keskimäärin 39,6 m2/henkilö. Vuonna 1992 tilaa oli noin 7 neliötä vähemmän. Tšekissä asuinneliöitä on keskimäärin 26m2/henkilö. * 2) TARUA Koti kannattaa tuulettaa lämmityskaudella siten, että pitää ikkunaa täysin auki lyhyen aikaa. Lyhyellä ikkunan avaamisella tai ristivetotuuletuksella sisäilma raikastuu tehokkaasti, eikä lämpö karkaa harakoille. Liian pitkä tuuletus jäähdyttää seinät ja huonekalut, ja niiden lämpiäminen uudestaan vie paljon energiaa. 3) TARUA Pendelöinnillä tarkoitetaan työmatkaliikennettä asuin- ja työpaikkakunnan välillä. Ilmaisu juontuu latinan sanasta pendulum, joka tarkoittaa heiluria. * Lähteet: Housing Statistics in the European Union 2010
27 Asuminen III Pohdintatehtävä Pohtikaa asumismuotojenne ja -tapojenne hyviä ja huonoja puolia ympäristön kannalta. Voitte vertailla esimerkiksi näitä asioita: Lämmitysmuoto, rakennusmateriaalit, koko, sijainti, liikenneyhteydet, energiatehikkuus ja jätehuolto. Poimikaa keskustelusta kaksi hyvää, kaksi huonoa ja kaksi kehitettävää asiaa. Kaukolämpö on parempi vaihtoehto kuin sähkö- tai öljylämmitys. Omakotitalossa hyviä energia- ja lämmitysmuotoja ovat maalämpöpumppu, ilmalämpöpumppu, tulisija sekä aurinkokeräimet. Jos kotia lämmitetään sähköllä, voi valita vihreää sähköä. Vihreä sähkö tarkoittaa sähköä, joka on tuotettu uusiutuvilla luonnonvaroilla. Puurakentamisesta syntyy pienemmät päästöt kuin betonirakentamisesta. Puu sitoo hiilidioksidia kasvaessaan, kun taas betonin tuotannossa syntyy paljon kasvihuonekaasupäästöjä. Pienen asunnon lämmittämiseen ja valaisemiseen tarvitaan vähemmän energiaa kuin ison asunnon. Mitä lähempänä koti on palveluja ja työpaikkaa, sen parempi sen on liikkumisen kannalta. Lyhyet matkat on usein helpompi kulkea kävellen, pyörällä tai julkisilla. Silloin liikkumiseen ei välttämättä tarvita omaa autoa. Uudet rakennukset ovat usein energiatehokkaampia kuin vanhat. Vanhoissa rakennuksissa pienilläkin asioilla voi vaikuttaa tehokkuuteen. Esimerkiksi ikkunat voi tiivistää. Jätteet voi lajitella niin kaupungissa kuin maallakin. Voit ottaa selville, missä lähialueen keräyspisteet ovat. Kaikkien kuntien jätehuoltopalvelut löydät osoitteesta
28 Asuminen IV Sananselitystehtävä Selitä muille pelaajille kortin kääntöpuolella mainittu ilmaisu, ilman että käytät siinä olevia sanoja. Tiedättekö, mitä ilmaisulla tarkoitetaan? << KÄÄNNÄ KORTTI! Vihreä sähkö Vihreällä sähköllä tarkoitetaan sähköä, joka on tuotettu uusiutuvilla energialähteillä. Niitä ovat tuuli- ja vesivoima, biopolttoaineet (kuten metsien harvennushake ja metsäteollisuuden puujäte) sekä aurinkoenergia. Jokainen voi valita, mistä ostaa kotitaloussähkönsä ja miten se on tuotettu. Lisätietoa osoitteessa
29 Vapaaehtoistoiminta I Kuinka suuri osa suomalaisista tekee vapaaehtoistyötä? a) 9 % b) 39 % c) 59 % b) 39 % Euroopassa tehdyn tutkimuksen mukaan suomalaisista jopa 39 % tekee vapaaehtoistyötä. Euroopan maista olemme jopa kärkikolmikossa Hollannin ja Tanskan kanssa. Hyvä me! Lähde: Eurobarometri Vapaaehtoistyö ja sukupolvien välinen solidaarisuus -raportti Pisteytys: a) 0p. b) 3p. c) 0p.
30 Vapaaehtoistoiminta II Mitkä seuraavista väittämistä pitävät paikkansa ja mitkä eivät? Käykää läpi väittämä kerrallaan. 1) Eniten vapaaehtoistyötä tekevät vuotiaat naiset. Totta vai tarua? 2) Helping Hands -toiminta on vapaaehtoisten käsityönopettajien apujärjestön toimintamuoto. Totta vai tarua? 3) Vapaaehtoistyöhön osallistuminen lisää myös vapaaehtoistyön tekijän hyvinvointia. Totta vai tarua? 1) TARUA Tilastokeskuksen tutkimuksen mukaan eniten vapaaehtoistyötä tekevät vuotiaat. Sukupuolierot vapaaehtoistyön teossa ovat pieniä, mutta miehet tekevät vapaaehtoistyötä hieman enemmän kuin naiset. 2) TARUA Helping Hands -toiminnalla tarkoitetaan yritysten vapaaehtoistoimintaa. Ajatuksena siinä on, että yrityksen työntekijät saavat osallistua vapaaehtoistoimintaan työajalla. 3) OIKEIN Vapaaehtoistoimintaan osallistumisesta on iloa myös tekijälle itselleen. Osallistumisen on havaittu vaikuttavan sekä fyysiseen että psyykkiseen terveyteen. Aktiivisuus lisää tyytyväisyyttä ja onnellisuutta.
31 Vapaaehtoistoiminta III Keskustelutehtävä Monet ihmiset ympäri maailmaa tekevät vapaaehtoistyötä. Mitä sinä tiedät vapaaehtoistyöstä? Oletko joskus tehnyt vapaaehtoistyötä? Mitä eri paikkoja tiedät, joissa voi tehdä vapaaehtoistyötä? Minkälaisen asian hyväksi olisit valmis tekemään vapaaehtoistyötä? Vapaaehtoistoimintaan voi osallistua esimerkiksi järjestöissä, yhdistyksissä, seurakunnissa ja kunnissa. Vapaaehtoistyötä tehdään muun muassa urheiluseuroissa ja liikuntakerhoissa, vanhustyössä, kulttuuri- ja asuinalueyhdistyksissä, tapahtumissa ja luonto- ja ympäristöjärjestöissä.
32 Vapaaehtoistoiminta IV Sananselitystehtävä Selitä muille pelaajille kortin kääntöpuolella mainittu ilmaisu, ilman että käytät siinä olevia sanoja. << KÄÄNNÄ KORTTI! Myyjäiset Myyjäisiä järjestetään vapaaehtoisvoimin mm. kouluissa, järjestöissä ja urheilu-seuroissa. Niillä kerätään varoja johonkin yhteiseen toimintaan. Jos olet ollut mukana myyjäisissä, sinäkin olet osallistunut vapaaehtoistoimintaan!
33 Jokeri Draamatehtävä Vapaaehtoisena voit muun muassa tehdä seuraavia asioita liittyä öljyntorjuntajoukkoihin eli torjua öljyvuodon aiheuttamia haittoja vesistöissä ohjata kierrätysaskartelua auttaa vanhuksia arjen askareissa toimia urheiluseuran valmentajana Jakautukaa pieniin ryhmiin ja valitkaa yksi yllä olevista aiheista. Tehkää lyhyt esitys kyseisestä aiheesta ja esittäkää se muille! Voitte antaa esitykselle myös hauskan nimen! Esitys voi olla esimerkiksi pantomiimi, radiolähetys, runo, laulu tai sketsi. Minkälaisia näytelmiä teidän vapaaehtoisteatterissanne näkyy? Pisteytys: Näytelmästä saa kolme pistettä!
LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013
Nuukuusviikko 2013 LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ Nuukuusviikko vko 16 TEEMAVIIKKO, JOLLE ON TÄNÄ VUONNA VALITTU TEEMAKSI LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ NUUKUUSVIIKOLLA NOSTETAAN TÄRKEÄÄ KESTÄVÄN
LisätiedotKulutuksesta kestävään ja vastuulliseen kuluttamiseen
Kulutuksesta kestävään ja vastuulliseen kuluttamiseen Avainsanat: kulutus, kestävä kulutus, luonnonvara, millainen kuluttaja sinä olet?, halu ja tarve Mitä kulutus on? Kulutus on jonkin hyödykkeen käyttämistä
LisätiedotLead Facility Services Globally. ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa
ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa TOIMINNALLASI ON ISO VAIKUTUS YMPÄRISTÖÖN Suurin osa ympäristövaikutuksista syntyy kiinteistöjen käytönaikaisista päivittäisistä toiminnoista,
LisätiedotEnergian tuotanto ja käyttö
Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä
LisätiedotOnnea ostamalla - vai onnea ostamatta? www.nuukuusviikko.net
Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? Mikä ihmeen kulutus? Minä ja tavarat Mikä on turhin tavarasi? Mitä tavaraa toivoisit ja miksi? Mikä sinun tekemisistäsi on kuluttamista? Mikä ihmeen kaari? Tavaran
LisätiedotJÄTETÄÄNKÖ VÄHEMMÄLLE? sähköinen versio löytyy www.4v.fi/julkaisut
JÄTETÄÄNKÖ VÄHEMMÄLLE? Kulutus ja jätteen synnyn ehkäisy sähköinen versio löytyy www.4v.fi/julkaisut Sisältö Kestävä kuluttaminen ja kohtuus Jätteen synnyn ehkäisy Tuotteen elinkaari Ekotehokkuus Ekologinen
LisätiedotEnergiatietäjä-kilpailukysymyksiä
Energiatietäjä-kilpailukysymyksiä Lämmitys: Terveellinen ja energiataloudellinen lämpötila on: a) 19 C b) 21 C c) 25 C Suositeltava sisälämpötila koulurakennuksessa on 20-21 C. Tuulettaminen pitämällä
LisätiedotIlmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä
Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO
LisätiedotHarjoituksia 2013 oikeat vastaukset. Jätteiden lajittelu & jätteiden hyödyntäminen
Harjoituksia 2013 oikeat vastaukset Jätteiden lajittelu & jätteiden hyödyntäminen Ristikko Täytä ristikon vaakarivit annettujen vihjeiden avulla. Selvitä pystyriville muodostuva sana. 1. -keräykseen kuuluvat
LisätiedotKÄSIEN PESUN JÄLKEEN KUIVAAT KÄTESI. ONKO PAREMPI. KÄYTTÄÄ KÄSIPAPERIA (siirry kohtaan 32) VAI PYYHKIÄ KÄDET PYYHKEESEEN (siirry kohtaan 6)
KÄSIEN PESUN JÄLKEEN KUIVAAT KÄTESI. ONKO PAREMPI KÄYTTÄÄ KÄSIPAPERIA (siirry kohtaan 32) VAI PYYHKIÄ KÄDET PYYHKEESEEN (siirry kohtaan 6) BIOJÄTETTÄ EI VIEDÄ KAATOPAIKALLE, VAAN SIITÄ TEHDÄÄN BIOETANOLIA,
LisätiedotOPAS JÄRKEVÄÄN VEDEN KÄYTTÖÖN
1 7 6 7 2 3 4 5 Kun tiedät mitä kulutat, tiedät mitä voit säästää OPAS JÄRKEVÄÄN VEDEN KÄYTTÖÖN Suomalainen käyttää vettä keskimäärin 160 litraa vuorokaudessa. Tällä kulutuksella vesimaksun pitäisi olla
LisätiedotMiksi rajoittaa omaa veden ja energian kulutustaan? Vinkkejä energian säästöön Vinkkejä veden säästöön
HARAKATKIN HIKOILEVAT Asumisen veden- ja energiansäästö Sisältö Miksi rajoittaa omaa veden ja energian kulutustaan? Vinkkejä energian säästöön Vinkkejä veden säästöön Omien kokemusten vaihto ja keskustelu
LisätiedotUUSIUTUVAN ENERGIAN ILTA
UUSIUTUVAN ENERGIAN ILTA Vihreää sähköä kotiin Arjen energiansäästöt Sähkön kulutusjousto Tomi Turunen, Pohjois-Karjalan sähkö POHJOIS-KARJALAN SÄHKÖ OY LUKUINA Liikevaihto 114 milj. Liikevoitto 13,1 milj.
LisätiedotKiertokapula Oy. 13 kunnan omistama jätehuoltoyhtiö. 5 jätteidenkäsittelyaluetta 1 käytössä oleva loppusijoitusalue
Kiertokapula Oy 13 kunnan omistama jätehuoltoyhtiö 5 jätteidenkäsittelyaluetta 1 käytössä oleva loppusijoitusalue Jätehuolto Jätehuollon järjestäminen Jätteiden käsittely Jätteiden hyödyntämisen edistäminen
Lisätiedot1. Mitä seuraavista voit laittaa biojäteastiaan tai kompostiin?
1. Mitä seuraavista voit laittaa biojäteastiaan tai kompostiin? a) maitotölkki b) suodatinpussi ja kahvinporot c) lasinsirut d) ruuanjätteet muovipussissa KOMPOSTI 2. Hyötispiste on paikka johon voit viedä
LisätiedotTEHTÄVÄ 7 / KESTÄVÄ KEHITYS
Kilpailuparin Numero: Kilpailijoiden Nimet: TEHTÄVÄ 7 / KESTÄVÄ KEHITYS Tehtävä tehdään lyijykynällä tälle tehtäväpaperille. Lisäpaperia saa tarvittaessa käyttää, käytetyt lisäpaperit tulee myös palauttaa
LisätiedotJäteselviytyjät 2013. Tietokilpailu. Koulun nimi. Paikkakunta. Luokka. Joukkue (jokaisen osallistujan etu- ja sukunimi) pisteet yhteensä / 90 pistettä
Jäteselviytyjät 2013 Tietokilpailu Koulun nimi Paikkakunta Luokka Joukkue (jokaisen osallistujan etu- ja sukunimi) 1. 2. 3. pisteet yhteensä / 90 pistettä 1. Ympyröi YKSI oikea vaihtoehto. 1. Miksi jätteitä
LisätiedotKierrätys ja kompostointi 21.11.2015
Kierrätys ja kompostointi 21.11.2015 Anne Silver Jäteneuvoja Porin kaupungin ympäristövirasto Jätehuollon etusijajärjestys (kuluttajalle) Vähennä syntyvän jätteen määrää ja haitallisuutta Korjaa, tuunaa,
LisätiedotTulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014
Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Elinkaariarvio pientalojen kaukolämpöratkaisuille Sirje Vares Sisältö Elinkaariarvio ja hiilijalanjälki Rakennuksen
LisätiedotEKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?
EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan
LisätiedotMaapallon rajat ovat tulossa vastaan
Maapallon rajat ovat tulossa vastaan BIOS 3 jakso 3 Talouskasvun priorisointi on tapahtunut ympäristön kustannuksella, mikä on johtanut mittaviin ympäristöongelmiin. Lisäksi taloudellinen eriarvoisuus
LisätiedotENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA
ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA Energiansäästö työpaikalla Miksi energiaa kannattaa säästää? Mistä työpaikan energiankulutus muodostuu? Miten töissä voi säästää energiaa? Lämmitys Jäähdytys Sähkö Valaistus
LisätiedotMaija-Stina Tamminen / WWF ENERGIA HALTUUN! WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille
Maija-Stina Tamminen / WWF ENERGIA HALTUUN! WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille MITÄ ENERGIA ON? WWF-Canon / Sindre Kinnerød Energia on kyky tehdä työtä. Energia on jotakin mikä säilyy, vaikka
LisätiedotNORDISKE ARBEJDSPAPIRER P OHJOISMAISET T YÖASIAKIRJAT
Ved Stranden 18 DK-1061 København K www.norden.org NORDISKE ARBEJDSPAPIRER P OHJOISMAISET T YÖASIAKIRJAT Kuluttajaopas Käytä vaatteitasi Käytä päätäsi Vaali ympäristöä! Rostra Kommunikation v/ David Zepernick,
LisätiedotTäytä selvällä käsialalla koulun ja joukkueen yhteystiedot. Onnea kilpailuun! Koulun nimi. Paikkakunta. 1. Oppilas Etunimi. Sukunimi.
Tietokilpailu 2015 Täytä selvällä käsialalla koulun ja joukkueen yhteystiedot. Onnea kilpailuun! Koulun nimi Paikkakunta Joukkue 1. Oppilas Etunimi Sukunimi Luokka 2. Oppilas Etunimi Sukunimi Luokka 3.
LisätiedotPuu vähähiilisessä keittiössä
Puu vähähiilisessä keittiössä 16.09.2013 Matti Kuittinen Arkkitehti, tutkija Tässä esityksessä: 1. Miksi hiilijalanjälki? 2. Mistä keittiön hiilijalanjälki syntyy? 3. Puun rooli vähähiilisessä sisustamisessa
LisätiedotLASSILA & TIKANOJA OY Suomalaisten kierrätysasenteet ja jätteiden lajitteluhalukkuus 2012
LASSILA & TIKANOJA OY Suomalaisten kierrätysasenteet ja jätteiden lajitteluhalukkuus 2012 I N N O L I N K R E S E A R C H O Y T A M P E L L A N E S P L A N A D I 2, 4. k r s, 3 3 1 0 0 T A M P E R E F
LisätiedotKasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi
Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi H2O CO2 CH4 N2O Lähde: IPCC Intergovernmental Panel on Climate Change Lämpötilan vaihtelut pohjoisella pallonpuoliskolla 1 000 vuodessa Lämpötila
LisätiedotJätteen lajittelu ja asukkaan hiilijalanjälki. Mitä jäte on? Lainsäädäntö 30.10.2012. Jätelainsäädäntö, kierrätys ja lajittelu, jätteen synnyn ehkäisy
Jätteen lajittelu ja asukkaan hiilijalanjälki Jätelainsäädäntö, kierrätys ja lajittelu, jätteen synnyn ehkäisy 31.10.2012 Anna Sarkkinen ja Paula Wilkman, Mitä jäte on? Jätelain mukaan jätteellä tarkoitetaan
LisätiedotSijoita huonelämpömittari oleskelutiloihin, ei ulkoseinälle. Pidemmän poissaolon ajaksi kannattaa alentaa huonelämpötilaa.
Maanantai Lämmitys 1 C alhaisempi huonelämpötila säästää 5 % lämmityskustannuksissa Oikea huonelämpötila on 20 22 C. Hanki huonelämpömittari, seuraa lämpötilaa ja ilmoita liian korkeasta lämpötilasta isännöitsijälle
LisätiedotLiikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa
Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800
LisätiedotViisas kuluttaa vähemmän 2011
Viisas kuluttaa vähemmän 2011 www.kiertokapula.fi Ekotehokkuus Mitä ekotehokkuus tarkoittaa? Ekotehokkuus tarkoittaa sitä, että vähemmistä raaka-aineista ja energiasta tuotetaan enemmän. Luonnonvaroja
LisätiedotRakentamisen ja rakennusmateriaalien ympäristövaikutukset
Rakentamisen ja rakennusmateriaalien ympäristövaikutukset Rakentamisen käsitteet ja materiaalit kurssi Luento 1 10.10.2017 Esa Partanen esa.partanen@xamk.fi p. 044 7028 437 SCE - Sustainable Construction
LisätiedotLiikenneväylät kuluttavat
Liikenneväylät kuluttavat Suuri osa liikenteen aiheuttamasta luonnonvarojen kulutuksesta johtuu liikenneväylistä ja muusta infrastruktuurista. Tie- ja rautatieliikenteessä teiden ja ratojen rakentamisen
LisätiedotLEIRITOIMINNAN YMPÄRISTÖKÄSIKIRJA YMPÄRISTÖTOIMINTOJEN KARTOITUSLOMAKE. Järjestävä taho Leirin nimi Vierailun ajankohta 1. LEIRIN PERUSTIEDOT
LEIRITOIMINNAN YMPÄRISTÖKÄSIKIRJA YMPÄRISTÖTOIMINTOJEN KARTOITUSLOMAKE Järjestävä taho Leirin nimi Vierailun ajankohta 1. LEIRIN PERUSTIEDOT Osallistujamäärä alle 20 Leirialue nimi (leiriläiset) 2050 koko
LisätiedotAsumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi
Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton
Lisätiedot3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala
3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala Esityksen sisältö 1. Energiansäästö, energiatehokkuus ja asuminen 2. Vinkkejä
LisätiedotVäittämä Jos jätteet lajitellaan oikein, niitä voidaan käyttää uusien tuotteiden valmistamiseen.
Väittämä Jos jätteet lajitellaan oikein, niitä voidaan käyttää uusien tuotteiden valmistamiseen. Voisin kuvitella ostavani tavaroita tai vaatteita kirpputorilta. Jos tarvitsen jonkin tavaran jota käytän
LisätiedotIlmastonmuutos. Ovatko lukiolaiset tietoisia ilmastonmuutoksesta? Yrittävätkö lukiolaiset tietoisesti ehkäistä ilmastonmuutosta?
Ilmastonmuutos Ovatko lukiolaiset tietoisia ilmastonmuutoksesta? Yrittävätkö lukiolaiset tietoisesti ehkäistä ilmastonmuutosta? Mikä ilmastonmuutos on? ilmastonmuutos on suurin ympäristöongelma maailmassa
LisätiedotEkokompassi avainhenkilöiden koulutus. Irina Niinivaara 2015
Ekokompassi avainhenkilöiden koulutus Irina Niinivaara 2015 Kierrätys on (vain) osaratkaisu Kuvitus: Sopiva Design Jätelaki Etusijajärjestys: 1. Jätteen määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön
LisätiedotJätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo
Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen
LisätiedotSata pientä vai kolme isoa tekoa?
Kepeää elämää! Nuukuusviikon seminaari Vanhalla 17.4.2008 Sata pientä vai kolme isoa tekoa? Suomalaisen ekologinen selkäreppu ja sen keventäminen Satu Lähteenoja kestävän kulutuksen tutkija Suomen luonnonsuojeluliitto
LisätiedotAsumisen ympäristövaikutukset
1 Asumisen ympäristövaikutukset Energiankulutus: lämmitys, sähkö ja lämmin vesi Veden kulutus Ostostavat ja hankinnat Rakentaminen, remontointi ja kunnossapito Jätehuolto: lajittelu ja kompostointi 2 Energiankulutus
LisätiedotLUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ
LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ Syöminen vaikuttaa ympäristöön. Ruoan tuottamiseen tarvitaan valtavasti peltoja, vettä, ravinteita ja energiaa. Peltoja on jo niin paljon, että niiden määrää on vaikeaa lisätä,
LisätiedotTietokilpailun tavoitteena on aktivoida oppilaat miettimään, miten kukin omalla toiminnallaan voisi vaikuttaa energiankulutukseen arkielämässä.
Mari Kyngäs OuLUMA, sivu 1 ENERGIANSÄÄSTÖVISA Avainsanat: energia, energiansäästö, energiankulutus Luokkataso: 5.-7. luokat Tavoitteet: Tietokilpailun tavoitteena on aktivoida oppilaat miettimään, miten
LisätiedotJäteselviytyjät 2014. Tietokilpailu OIKEAT VASTAUKSET
Jäteselviytyjät 2014 Tietokilpailu OIKEAT VASTAUKSET 1. Ympyröi YKSI oikea vaihtoehto. 1. Jätteiden lajittelu = a) laitetaan kaikki jätteet samaan astiaan b) laitetaan jokainen jäte omaan jäteastiaansa
LisätiedotLÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT?
LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? HYVÄN OLON ENERGIAA Kaukolämmitys merkitsee asumismukavuutta ja hyvinvointia. Se on turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen. Kaukolämmön asiakkaana
LisätiedotRavinto ja ilmastonmuutos
Ravinto ja ilmastonmuutos 22.01.2009 Aleksi MäntylM ntylä Ilmastonmuutos yksi ongelma muiden joukossa Biodiversiteetin väheneminen Radioaktivisoituminen Maankäytön muutokset Rehevöityminen Happamoituminen
LisätiedotEnergiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma
Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa
LisätiedotJätehuolto, kierrätys ja lajittelu
Jätehuolto, kierrätys ja lajittelu Tuotamme jätettä Yhdyskuntajätettä syntyy Suomessa vuosittain noin 2,4-2,8 miljoonaa tonnia Henkilöä kohden jätettä syntyy noin 500kg vuodessa Tällä hetkellä suurin osa
LisätiedotLahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy
Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Miksi voimalaitos on rakennettu? Lahti Energialla on hyvät kokemukset yli 12 vuotta hiilivoimalan yhteydessä
LisätiedotBH60A0000 Ympäristötekniikan perusteet M. Horttanainen, R. Soukka, L. Linnanen Nimi:
Tentissä saa olla käsinkirjoitetut muistiinpanot mukana. Mitään monistettua tai tulostettua materiaalia ei saa olla tentissä. Laskimen käyttö on kielletty. Tenttikysymysten vastaukset on kirjoitettava
LisätiedotKodin tavarat mistä on 6128 esinettä tehty?
Teollisen ekologian syysseminaari Lahti, 27.-28.11.2007 Kodin tavarat mistä on 6128 esinettä tehty? Michael Lettenmeier ja Tiina Moisio Suomen Luonnonsuojeluliitto / Helsingin yliopisto Kodin tavarat KotiMIPS-tutkimuksissa
LisätiedotENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA. Helsingin Kaupungin energiansäästötapahtuma 9.10.2013
ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA Helsingin Kaupungin energiansäästötapahtuma 9.10.2013 1 MIKSI SÄÄSTÄÄ ENERGIAA? NOPEIN JA TEHOKKAIN TAPA HILLITÄ ILMASTON- MUUTOSTA. SE SÄÄSTÄÄ RAHAA. UUSIUTUMATTOMIEN ENERGIANLÄHTEIDEN
LisätiedotUudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007
Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Olli-Pekka Pietiläinen, Suomen ympäristökeskus, 20.2.2009 Ilmastonmuutos on haastavin ja ajankohtaisin maailmanlaajuisista ympäristöuhkista johtuu kasvihuonekaasujen
LisätiedotJätetäänkö vähemmälle? - Kulutus ja jätteen synnyn ehkäisy
Jätetäänkö vähemmälle? - Kulutus ja jätteen synnyn ehkäisy Taustamateriaali / päivitetty 17.9.2010 / www.4v.fi/julkaisut Jaana Hiltunen Tämä on vuokratalojen asukkaille tarkoitetun kulutusta ja jätteen
LisätiedotOMISTAUTUNUT YMPÄRISTÖLLE
YOU DRINK WE CARE OMISTAUTUNUT YMPÄRISTÖLLE Vesi on yksi planeettamme kallisarvoisimmista luonnonvaroista ja sen ollessa yrityksemme päätuote, tiedostamme kuinka tärkeää sen suojeleminen on. Valitsemalla
LisätiedotIlmastonmuutos lautasella. 10.11.2009 Pääsihteeri Leo Stranius
Ilmastonmuutos lautasella 10.11.2009 Pääsihteeri Leo Stranius FAO:n mukaan maatalouseläinten kasvatus on maailmanlaajuisesti liikennettäkin pahempi kasvihuonekaasupäästöjen lähde. Lähde: Steinfeld et al.
LisätiedotEnergiansäästökotitalouksissa
Energiansäästökotitalouksissa Energianeuvoja Sanna Moilanen, Pohjois-Pohjanmaan energiatoimisto Popento 6.5 seminaari Muutosta ilmassa Kainuun ilmastostrategia 2020 9.5.2011 1 Pohjois-Pohjanmaan energiatoimisto
LisätiedotLaukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Laukaan energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Laukaan energiatase 2010 Öljy 354 GWh Puu 81 GWh Teollisuus 76 GWh Sähkö 55 % Prosessilämpö 45 % Rakennusten lämmitys 245 GWh Kaukolämpö
LisätiedotKierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu?
Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu? Green Growth osaamisfoorumi 31.5.2012 Jaana Lehtovirta, viestintäjohtaja, Lahti Energia Oy Lahti Energia Oy Toimimme energia-alalla Hyödynnämme jätettä
LisätiedotYmpäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa
Päätösten ennakkovaikutusten arviointi EVA: Ratamoverkko-pilotti Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Ve0: Nykytilanne Ve1: Ratamopalveluverkko 2012 Ve2: Ratamopalveluverkko 2015 1.
LisätiedotIlmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa. Säteilevät Naiset -seminaari 17.9.2007 Päivi Laitila
Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa Säteilevät Naiset -seminaari 17.9.2007 Päivi Laitila Sisältö Motiva lyhyesti Taustaa energiankulutuksesta Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa Energiankäyttö
LisätiedotBiokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen
BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen
LisätiedotJÄTTEIDEN KÄSITTELY PINTAKÄSITTELYSSÄ. 9.9.2014 Copyright Isto Jokinen 1
JÄTTEIDEN KÄSITTELY PINTAKÄSITTELYSSÄ 9.9.2014 Copyright Isto Jokinen 1 MIKSI JÄTTEET LAJITELLAAN? Tavoitteena on: - Vähentää kaatopaikalle menevän jätteen määrää - Kierrättää käyttökelpoisia materiaaleja
LisätiedotHyviä ohjeita työpaikan energian säästämiseksi
Hyviä ohjeita työpaikan energian säästämiseksi Miksi tätä kaikkea tehdään? Konkreettisesti energiansäästötoimien vaikutus näkyy energialaskussa. Syyt siihen, miksi meidän kaikkien pitäisi alkaa ajatella
LisätiedotRuokajärjestelmän kestävyys ja tulevaisuusnäkymät Hanna Mattila,
Ruokajärjestelmän kestävyys ja tulevaisuusnäkymät Hanna Mattila, 12.1.2018 VISIO Suomi menestyy kestävän hyvinvoinnin edelläkävijänä. Loppuuko ruoka maapallolta vuoteen 2050 mennessä? Ei lopu, meidän pitää
LisätiedotSkanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti!
Skanskan väripaletti TM Ympäristötehokkaasti! { Tavoitteenamme on, että tulevaisuudessa projektiemme ja toimintamme ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä. Väripaletti (Skanska Color Palette
LisätiedotEnergia- ja ilmasto-ohjelma 04/2019. MAIJA ALASALMI Kehittämispäällikkö
Energia- ja ilmasto-ohjelma 04/2019 MAIJA ALASALMI Kehittämispäällikkö Esityksen sisältö 1. Miksi energia- ja ilmastoohjelmaa tarvitaan 2. Tavoitteet 3. Tavoitetila vuonna 2035 4. Päästöjen tilanne Vaasassa
LisätiedotElinkaariajattelu autoalalla
Elinkaariajattelu autoalalla Mikä on tuotteen ELINKAARI? Tuotteen vaiheet raaka-aineiden hankinnasta tai tuottamisesta tuotteen käyttöön ja loppukäsittelyyn. MARKKINOINTI JAKELU, KAUPPA TUOTANTO KÄYTTÖ,
Lisätiedot#omailmastokokous
Oma ilmastokokous on kokous, joka voidaan pitää meidän kavereiden kesken. Päätetään yhdessä, mitä tehdään. Tiäkkö, rasti ruutuun ja nimi alle. Pidän luonnosta ja haluan elää puhtaassa ympäristössä. Tiedän,
LisätiedotJätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen
Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään Jätteistä bioenergiaa ja ravinnetuotteita - mädätyksen monet mahdollisuudet Tuuli Myllymaa, Suomen ympäristökeskus
LisätiedotEU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.
EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan
LisätiedotHarjoituksia 2012 oikeat vastaukset. Vaaralliset jätteet & biojätteet
Harjoituksia 2012 oikeat vastaukset Vaaralliset jätteet & biojätteet Ristikko Täytä ristikon vaakarivit annettujen vihjeiden avulla. Selvitä pystyriville muodostuva sana. 1. Kuva tai symboli kertoo myrkyllisyydestä.
LisätiedotMaailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia)
Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 19 1998 ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut
LisätiedotEnergiatehokkuus logistiikassa ja liikkumisessa 19.4.2011. Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy
Energiatehokkuus logistiikassa ja liikkumisessa 19.4.2011 Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy Energiatehokkuus : Case Isover Lyhyt yritysesittely Energiatehokkuustyön taustat Energiatehokas toiminta käytännössä
Lisätiedot& KESTÄVÄ ARKI. Neuvonnan johtaja Teija Jerkku #Järkiruokaa lautasella -seminaari
& KESTÄVÄ ARKI Neuvonnan johtaja Teija Jerkku #Järkiruokaa lautasella -seminaari 20.4.2018 OLEMME EDISTÄNEET KESTÄVÄÄ ARKEA JO 119 VUOTTA Välitämme tietoa ja tarjoamme ratkaisuja kohtuulliseen kulutukseen
Lisätiedot#omailmastokokous
Järjestä yrityksessäsi Oma ilmastokokous ja nosta organisaatiosi edelläkävijöiden joukkoon! Nykyaikainen yritys huolehtii toimintaympäristönsä hyvinvoinnista ja kantaa vastuunsa ympäristöstä. Konkreettisiin
LisätiedotIlmastovaikutuksia vai vesistönsuojelua?
Ilmastovaikutuksia vai vesistönsuojelua? Juha Grönroos ja Tuuli Myllymaa Suomen ympäristökeskus JaloJäte päätösseminaari 2.12.2010, Mikkeli Etelä Savon biomassat TARKASTELUN ULKOPUOLELLE JÄTETYT TOIMINNOT:
LisätiedotKeski-Suomen energiatase 2016
Keski-Suomen energiatase 216 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 216 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus
LisätiedotKuolemmeko JÄTTEISIIMME?
Kuolemmeko JÄTTEISIIMME? Mieti ensin kaksi kertaa heitätkö roskat luontoon. Tiesitkö, että yksi veteen heitetty tupakka saastuttaa 7 litraa vettä? Kuolemmeko jätteisiimme? Kännykkä vaihtoon uutta ostattaessa,
LisätiedotEnergia- ilta 01.02.2012. Pakkalan sali
Energia- ilta 01.02.2012 Pakkalan sali Pekka Seppänen LVI- Insinööri Kuntoarvioija, PKA energiatodistuksen antajan pätevyys, PETA Tyypilliset ongelmat -Tilausvesivirta liian suuri (kaukolämpökiinteistöt)
LisätiedotVähänkö hyvää! -lautasella
Vähänkö hyvää! -lautasella Vastuullisen ruoan tuntomerkit Otetaan huomioon ruoan ympäristövaikutukset, ilmastovaikutukset, tuotanto-olosuhteet, terveysvaikutukset. Ruoantuotannon vaikutukset Ruoka kuormittaa
LisätiedotUuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö
LisätiedotYmpäristöosaaminen on investointi tehokkuuteen ja luonnonvarasäästöihin
Ympäristöosaaminen on investointi tehokkuuteen ja luonnonvarasäästöihin Johanna Krabbe Ympäristöosaamispalvelut 1.2.2013 Luonnonvarat tyydyttävät välttämättömiä tarpeita Luonnonvarat tyydyttävät hyvinvoinnin
LisätiedotJämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima
LisätiedotKAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA
KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen
LisätiedotKeski Suomen energiatase Keski Suomen Energiatoimisto
Keski Suomen energiatase 2012 Keski Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 10.2.2014 Sisältö Keski Suomen energiatase 2012 Energiankäytön ja energialähteiden kehitys Uusiutuva
LisätiedotÄänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Äänekosken energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Äänekosken energiatase 2010 Öljy 530 GWh Turve 145 GWh Teollisuus 4040 GWh Sähkö 20 % Prosessilämpö 80 % 2 Mustalipeä 2500 GWh Kiinteät
LisätiedotRuoan kiertotalous-verkosto. Lähiruokafoorumi,
Ruoan kiertotalous-verkosto Lähiruokafoorumi, 13.12.2017 5 tärkeää Sitrasta +1 erittäin tärkeä 1. Eduskunnan lahja 50-vuotiaalle Suomelle. 2. Riippumaton tulevaisuustalo: ennakoija, herättelijä, visionääri,
LisätiedotJokaisella teolla on väliä IKEA Oy
Jokaisella teolla on väliä IKEA Oy Parempi arkipäivä monille ihmisille Kestävä kehitys IKEAssa Sisältyy kaikkiin toimintoihimme Kestävän kehityksen toimintasuunnitelma FY15 kokonaisvaltainen lähestymistapa
LisätiedotEnergiaexpertin mietteitä. Mikko Muukki
Energiaexpertin mietteitä Mikko Muukki 13.3.2017 Tässä esityksessä Esimerkkejä yhden energiaexpertin toiminnasta ja ajatuksista Miksi olen energiaexpertti Taloyhtiöni Mitä on tehty Vinkkejä energiaexpertti
LisätiedotPäästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010
Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010: Päästökuvioita Kasvihuonekaasupäästöt Tamperelaisesta energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden
LisätiedotMateriaalitehokkuus kierrätysyrityksessä
Materiaalitehokkuus kierrätysyrityksessä Materiaalitehokkuusseminaari, Lahti 11.4.2013 Hanna Pynnönen Kuusakoski Oy Title and content slide Level 1 bullet - Level 2 bullet Level 3 bullet 1 Title and content
LisätiedotEnergiatehokas koti asukas avainasemassa. Asuminen ja ilmastonmuutos Ajankohtaisseminaari 12.2.2008 Päivi Laitila
Energiatehokas koti asukas avainasemassa Ajankohtaisseminaari Päivi Laitila Motiva - asiantuntija energian ja materiaalien tehokkaassa käytössä Motiva yhtiönä 100 % valtion omistama valtionhallinnon sidosyksikkö
LisätiedotViisas liikkuminen. Kestävät liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä
Viisas liikkuminen Kestävät liikkumisvalinnat Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Tarja Jääskeläinen, päivitetty 30.10.2015 Valitse viisaasti liikenteessä Liikkumalla kävellen, pyörällä ja joukkoliikenteellä
LisätiedotKestävä liikenne ja matkailu
Kestävä liikenne ja matkailu Avainsanat: kestävä liikenne, kestävä matkailu, vastuullinen kuluttaminen Liikenne mitä se on? Liikenne on... ihmisten, asioiden, raaka-aineiden ja tavaroiden kuljetusta tietoliikennettä
LisätiedotMaailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)
Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut
LisätiedotKiinteistöhuolto taloyhtiössä ja säästötoimenpiteet
Kiinteistöhuolto taloyhtiössä ja säästötoimenpiteet 12.04.2012 Pakkalasali Pekka Seppänen LVI- Insinööri Kuntoarvioija, PKA energiatodistuksen antajan pätevyys, PETA Tyypilliset ongelmat -Tilausvesivirta
LisätiedotTeollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä
Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen
Lisätiedot