RAKENNUSALAN SÄHKÖISTYSOPAS SÄHKÖINFO OY

Transkriptio

1 RAKENNUSALAN SÄHKÖISTYSOPAS

2 Miksi rakennusalan ammattilaisen olisi hyvä tietää myös sähköistyksestä? Nykyaikaisessa rakentamisessa rakennussähköistyksellä on koko ajan lisääntyvän taloautomaation ansiosta yhä suurempi merkitys. Rakennusalan edustajat (vastaavat mestarit, valvojat ja työn suorittajat) tarvitsevat työssään ajantasaista tietoa sähköistystöiden prosesseista, määräyksistä, tarkastuskäytännöistä ja pätevyysvaatimuksista. Tiedon lisäämisen kautta parannetaan rakennustyömaan eri ammattiryhmien yhteistyötä, sujuvoitetaan rakentamisen prosessia ja kohennetaan lopputuloksen laatua. 2

3 Rakennusalan sähköistysopas Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry:n vuonna 2013 käynnistämä hanke. Julkaisija Sähköinfo Oy. Rahoittajana Sähköturvallisuuden edistämiskeskus STEK. Tarkoituksena tuottaa rakennusalan vastuuhenkilöille ohje- ja koulutusaineisto sähköalan erityispiirteistä ja perehdyttää toimijoita sähköalan töiden tekniikoihin, prosesseihin, sekä osaamis- ja pätevyysvaatimuksiin Aineisto julkaistaan STEK:in internetsivuilla sekä Sähköala.fisivustolla vapaasti ladattavaksi, sekä jaellaan rakennusalan järjestöjen kautta. 3

4 Sähköistysoppaan sisältö Oppaan rakenne seuraa käytännön rakentamisprosessin kulkua. Asioita tarkastellaan erikseen sähköasennusten, tietoteknisten järjestelmien ja turvajärjestelmien osalta. Käsittelyssä on pyritty löytämään sähkötöiden ja rakennustyön prosessien yhteensovittamisen kriittisiä pisteitä ja tarjoamaan niihin ratkaisuja. Kieliasussa on pyritty välttämään sähkömiesten ammattikieltä tai teknisiin yksityiskohtiin paneutumista. Hankkeeseen on osallistunut rakennusmestareiden ja rakennusvalvojien edustajia, joilta on saatu arvokkaita näkemyksiä ja suuntaviivoja oppaan sisällön suhteen. 4

5 Oppaan sisältö 1. Sähköasennuksia koskevat määräykset, ohjeet ja määritelmät 2. Tele- ja turvalaiteasennuksia koskevat määräykset 3. Sopimustekniikka 4. Sähkö- ja teleasennusten toteutusten suunnittelu 5. Sähkö- ja teleasennusten prosessit työmaalla 6. Tarkastukset ja pöytäkirjat 7. Piirustukset ja dokumentointi 8. Töiden luovutus ja takuuaika 9. Erityiskohteita sähköalan töiden näkökulmasta 5

6 1. Sähköasennuksia koskevat määräykset, ohjeet ja määritelmät Tärkeimmät lait: Sähköturvallisuuslaki ja Sähköturvallisuusasetus KTM:n päätös sähköalan töistä (516/96) KTM:n päätös sähkölaitteiston käytöstä ja käyttöönotosta (517/96) Standardit: SFS 6000 Pienjännitesähköasennukset SFS 6002 Sähkötyöturvallisuus 6

7 Sähköturvallisuuslaki ja Sähköturvallisuusasetus Sähköturvallisuuslain (410/96) keskeiset pykälät käsittelevät sähköalan töitä ja sähkölaitteistojen käyttöönottoa ja käyttöä. Sähkölaitteiden korjaus- ja huoltotöitä sekä sähkölaitteistojen rakennus-, korjaus-, huolto- ja käyttötöitä saa tehdä seuraavilla edellytyksillä: töitä johtamaan nimetään luonnollinen henkilö, jolla on riittävä kelpoisuus (sähkötöiden johtaja) itsenäisesti töitä suorittavalla ja valvovalla henkilöllä on riittävä kelpoisuus tai muuten riittävä ammattitaito; sekä käytössä on töiden tekemisen kannalta tarpeelliset tilat ja työvälineet sekä sähköturvallisuutta koskevat säännökset ja määräykset. Sähköurakoinnista pitää tehdä ilmoitus Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes:iin, joka ylläpitää rekisteriä sähköurakoitsijoista. Sähkösuunnittelu ei edellytä ilmoitusta sähköturvallisuusviranomaiselle Sähköturvallisuusasetus (498/96) täydentää sähköturvallisuuslakia. 7

8 KTM:n päätös sähköalan töistä (516/1996) Antaa pätevyysvaatimuksia koskevat määräykset sekä sähköalan töitä tekevien ammattitaitovaatimukset. Mikä on sähkötyötä? Sähkötyöllä tarkoitetaan sähkölaitteiden korjaus- ja huoltotöitä sekä sähkölaitteistojen rakennus-, korjaus-, ja huoltotöitä. Rakennustyön kannalta olennaista on, että sähkötyöksi ei katsota sähkölaitteen ja laitteiston purkutyötä, jos laite tai laitteisto on tehty luotettavasti ja asianmukaisesti jännitteettömäksi. 8

9 Sähkötöitä tekevä henkilöstö Sähkötöitä tekevässä yrityksessä on oltava nimetty sähkötöiden johtaja, joka vastaa siitä, että toiminta on sähköturvallisuudesta annettujen säännösten ja määräysten mukaista. Laitteiston käytön johtaja tarvitaan, jos sähkölaitteistoon kuuluu yli voltin nimellisjännitteisiä osia tai sähkölaitteiston liittymisteho on yli kva. Käytön johtajan tulee olla sähkölaitteiston haltija tai tämän palveluksessa. Sähkötöiden johtajalla ja käytön johtajalla on oltava sähköalan pätevyys. Pätevyyksiä arvioi ja pätevyystodistuksia myöntää Henkilö- ja yritysarviointi Seti Oy. Pätevyysluokituksia on kolme (SP1 SP3). Jokaiseen pätevyyteen vaaditaan hyväksytysti suoritettu sähköturvallisuustutkinto, jota ei pidä sekoittaa yleiseen SFS6002 sähkötyöturvallisuuskoulutukseen. 9

10 Maallikko ja sähköalan ammattihenkilö Riittävän ammattitaitoiseksi valvomaan ja itsenäisesti tekemään koulutustaan ja työkokemustaan vastaavan alan sähkö- ja käyttötyötä katsotaan se, joka on mainittuihin töihin opastettu ja jolla on soveltuva koulutus ja kokemus, joiden perusteella hän kykenee arvioimaan riskit ja välttämään sähkön mahdollisesti aiheuttamat vaarat. KTM päätöksen 516/ :ssä annetaan tarkemmat vaatimukset koulutuksesta ja työkokemuksesta. Sähkötyöt eivät ole jokamiehen oikeus. Määrättyjä pieniä sähköalan joista voi aiheutua vain vähäistä vaaraa tai häiriötä, on kuitenkin sallittua tehdä ilman sähköalan koulutusta tai työkokemusta: 1) enintään 250 voltin nimellisjännitteisten asennusrasioiden peitekansien irrotusta ja kiinnitystä, yksivaiheisten pistotulppien, liitosjohtojen, jatkojohtojen ja sisustusvalaisimien asennus-, korjaus- ja huoltotöitä sekä näihin rinnastettavia töitä, 2) nimellisjännitteeltään enintään 50 voltin vaihtojännitteisiin tai 120 voltin tasajännitteisiin laitteistoihin kohdistuvia sähkötöitä, 3) käyttötöitä sähkölaitteistossa, jonka jännitteiset osat on suojattu tahattomalta koskettamiselta, sekä 4) omaan käyttöön rakennettujen sähkölaitteiden korjaamista, jos tämä liittyy sähköalan harrastustoimintaan. 10

11 Sähköalan standardit Sähköasennuksia koskevat turvallisuusvaatimukset on esitetty Ktm:n päätöksessä sähkölaitteistojen turvallisuudesta (1193/1999). Käytännössä vaatimukset on helpointa toteuttaa noudattamalla voimassa olevia standardeja. SFS 6000-standardi sisältää tekniset turvallisuusvaatimukset enintään 1000 V vaihtojännitteisten sähköasennusten toteuttamiseksi. Standardin uusin painos on julkaistu lokakuussa 2012 käsikirjana SFS Sähköalan työn katsotaan täyttävän olennaiset turvallisuusvaatimukset, kun työ tehdään noudattaen sähkötyöturvallisuusstandardia SFS

12 Sähkötietokortisto ST-kortisto on kattava sähköalan suunnittelu- ja asennusohjeisto. Kortistoa toimitetaan sekä painettuna että sähköisenä versiona ( Kortiston julkaisija on Sähkötieto ry ja kustantajana Sähköinfo Oy. Rakennuttajille ST-aineistosta löytyy mm.: järjestelmäkohtaista hankesuunnittelussa tarvittavaa tietoa suunnittelun tehtäväluettelot, yleiset sopimusehdot sekä sopimusmallit kaupalliset asiakirjat ja lomakemallit mm. tarjouspyyntöjen tekemiseen toteutusten laadun valvontaan ja dokumentointiin liittyvät ohjeet ja lomakkeet käyttäjäkoulutuksiin soveltuvaa materiaalia 12

13 2. Viestintä- ja tietoverkkojen määräykset ja pätevyydet Kiinteistön sisäjohtoverkkojen ja yhteisantennijärjestelmien asennuksessa ja ylläpidossa on noudatettava Viestintäviraston määräystä 65/2013 M. Määräys koskee kaikkia vakinaiseen asumiseen tarkoitettuja asuinkiinteistöjä ja toimialakiinteistöjä. 13

14 Telealan pätevyydet Telealan pätevyydet ovat vapaaehtoisia pätevyyksiä, joiden kriteerit on hyväksytty yhteisesti alalla toimivien ja palveluja käyttäjien muodostamissa ryhmissä. Teleurakointipätevyydet jakaantuvat seuraaviin luokkiin: AT, antenniverkko ja tietoverkkotyöt A, antenniverkkotyöt T, tietoverkkotyöt Tele- ja turvalaitejärjestelmien asennustyössä kannattaa käyttää tarvittavan pätevyyden omaavaa asennusliikettä, joka tuntee alaa koskevat määräykset ja vaatimukset ja osaa toteuttaa työn niiden mukaisesti. 14

15 Turvaurakointipätevyydet Turva-alan töistä paloilmoittimien ja sammutuslaitteistojen asennusja huoltotoiminta on lakisääteistä toimintaa ja edellyttää vastuuhenkilöä, jolla on kyseisiin töihin pätevyystodistus. Muissa turva-alan töissä on syytä käyttää liikettä, jolla on rakennuttaja- ja urakointialan suosittelema TU-sertifiointi. 15

16 3. Sopimustekniikka Rakennusalalla on kehitetty sopimuksen teon helpottamiseksi erilaisia sopimuslomakkeita ja yleisiä sopimusehtoja. Valmiissa lomakkeissa on huomioitu ainakin kaikki tärkeimmät seikat, joista pitää sopia. Sopimuslomaketyypin valintaan vaikuttavat sekä tilaajan asema että tilattavan sähkötyön laatu ja laajuus. Yritysten ja yhteisöjen välisissä sopimuksissa sovelletaan rakennusalan yleisiä sopimusehtoja YSE

17 Sopimukset kuluttajien kanssa Kuluttajalle tehtävissä töissä (tilaajana yksityishenkilö tai kohdetta käytetään pääasiallisesti muuhun tarkoitukseen kuin elinkeinotoimintaan) sovelletaan työn laajuudesta riippuen joko kuluttajansuojalakia rakennusalan erikoistöitä koskevia yleisiä sopimusehtoja REYS-8 (kuluttajansuojalain 8 luvussa tarkoitettuja arvonlisäverolliselta hinnaltaan alle n euron urakoita varten) rakennusalan töitä koskevia yleisiä kuluttajasopimusehtoja RYS- 9 (Yli euron urakat) Laaditut asiakirjat eivät laajuutensa vuoksi sovellu hyvin käytettäviksi pieniin, muutaman työtunnin kestäviin töihin. Näihin soveltuu Kuluttajaviraston laatima sopimuslomake Pienremontin sopimus. 17

18 Rakennusalan erikoistöitä koskevat yleiset sopimusehdot, REYS Määrittelee mm. Ennakkomaksuja ja maksuerien määräytymistä Urakkahinnan muutoksia (arvonlisävero, lainsäädännölliset kustannusmuutokset ym.) Urakkasopimuksen muutoksia ja lisäyksiä Urakka-asiakirjojen tulkintaa Urakkasuoritusta ja urakkakohdetta koskevaa vaaranvastuuta Urakkakohteen vakuuttamista Urakoitsijan neuvontavelvollisuutta Urakkasuorituksen viivästymisen ja virheen seuraamuksia Urakoitsijan, tavarantoimittajan ja aliurakoitsijan virhevastuuta Tilaajan myötävaikutusvelvollisuutta ja sen laiminlyönnin seuraamuksia 18

19 Rakennusalan töitä koskevat yleiset kuluttajasopimusehdot, RYS Erona REYS-8-ehtoihin RYS-9-ehdoissa on huomioitu myös työn tekeminen laskutyönä. Tähän liittyen ehdoissa on mm. säännökset hinta-arvion antamisesta ja sen sitovuudesta. On syytä olla tarkkana, minkälaisesta arviosta on kysymys! Sitovaa hinta-arviota urakoitsija ei saa ylittää enemmällä kuin 15 %:lla, ellei urakkasopimuksessa ole toisin sovittu. Ylityksen suuruutta arvioitaessa ei oteta huomioon tilaajan tilaamia lisä- ja muutostöitä. Suuntaa-antava hinta-arvio ei sido urakoitsijaa, jos tästä on ilmoitettu annettaessa tietoa tilaajalle. Urakoitsijan on viipymättä otettava yhteyttä tilaajaan, jos työn kuluessa havaitaan, että hinta nousee huomattavasti ennakoitua suuremmaksi. Enimmäishinta on tilaajan maksettavaksi tulevan urakkahinnan yläraja, jota urakoitsija ei saa ylittää. 19

20 Rakennusalan yleiset sopimusehdot (YSE 1998) YSE 1998 on tarkoitettu elinkeinonharjoittajien välisiin rakennusurakkasopimuksiin. Rakennusalan urakkasopimus on useimmiten laadittu YSE 1998:n mukaiselle sopimuslomakkeelle. Sähkö- ja teleurakoitsija liitto STUL ry julkaisee käsikirjaa Urakoitsijan YSE-opas. Kirja on perusteos, jonka olisi hyvä kuulua jokaisen urakkasopimuksia solmivan ja työmaasta vastaavan henkilön perusvarustukseen. Niissä sähköurakoissa, joissa YSE-ehdot sopimuslomakkeineen tuntuvat liian laajoilta ja monimutkaisilta, voidaan käyttää Pienurakkasopimusta RT

21 Tilaajavastuulaki ja Suomen Tilaajavastuu Oy Tilaajavastuulaki (HE18/2012) astui voimaan Laki velvoittaa työn tilaajan selvittämään, että hänen sopimuskumppaninsa on hoitanut lainmukaiset velvoitteensa. Mikäli sopijaosapuoli ei anna em. selvityksiä, tilaaja voi hankkia osan myös itse tai hyväksyä myös muun yleisesti luotettavan selvityksen Tilaajavastuu.fi -palvelu on Suomen suurin ja kattavin yrityksille suunnattu tilaajavastuutietojen rekisteri ja ylläpitäjä. Suomen Tilaajavastuu Oy:n omistavat Rakentamisen Laatu RALA ry, Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry, Suomen Kiinteistöliitto ry, Rakennusteollisuus RT ry ja Talonrakennusteollisuus ry. Luotettava Kumppani -ohjelma on elinkeinoharjoittajalle tai yritykselle suunnattu ohjelma. Sen kautta yrityksen tilaajavastuuraportti on aina ajan tasalla eikä paperisia todistuksia tarvitse enää toimittaa. Tilaajavastuu.fi - palvelusta yritykset saavat tilaajavastuulain mukaiset Luotettava Kumppani -raportit maksutta. 21

22 4. Sähkö- ja teleasennusten toteutusten suunnittelu Sähköasennusprojekti kuten muut rakennusalan projektit alkaa tavallisimmin siten, että siitä vastuun kantava työnhoitaja saa eteensä kohteen sähkötyöselityksen ja piirustukset, allekirjoitetun urakkasopimuksen sekä muuta työhön ja toteutukseen liittyvää aineistoa Urakoitsijan ilmoitettava rakennuttajalle havaitsemistaan virheellisyyksistä, joita voi olla sähkösuunnittelun asiakirjoissa. Jos urakoitsija ei havaitse virheitä, jotka hänen kohtuuden mukaan olisi pitänyt havaita, hän voi joutua vastaamaan niistä. Rakennuttaja on kuitenkin vastuussa antamiensa tietojen oikeellisuudesta. 22

23 Asiakirjojen ristiriitaisuudet Yleinen periaate: yksityiskohtaisemmin asian esittävä asiakirja on pätevämpi kuin asian yleisemmin esittävä: Jos sähköurakkasopimukseen liitetään muiden alojen työselitykset sopimusasiakirjoiksi, tulee mahdolliset ristiriitaisuudet selvittää jo ennen sopimuksen allekirjoitusta. Eri urakkasopimusten välisiä ristiriitoja voi olla: käytävien lasketuissa katoissa valaisimien ja ilmanvaihtoventtiilien sijoituksessa ovien aukeamissuunnissa kalustopiirustuksissa verrattuna tasopiirustuksiin urakkarajoissa ja aputyövelvoitteissa. 23

24 Urakkasopimusten ristiriitaisuudet Muiden alojen asiapaperit, jotka eivät ole olleet tarjousasiakirjoina ja joita ei ole liitetty sähköurakkasopimukseen, eivät sido sähköurakoitsijaa millään tavalla. Ristiriidat sähköurakka-asiakirjojen ja muiden alojen asiakirjojen kesken selvittää tilaaja ja antaa tarvittavat toimintaohjeet eri urakoitsijoille. Jos nämä ohjeet muuttavat urakkasopimuksen sisältöä, käsitellään niitä normaaliin tapaan joko muutoksina tai lisäyksinä sähköurakkaan. Huomautusvelvollisuus havaituista ristiriidoista on Yleisten sopimusehtojen mukaisesti urakoitsijalla. Ristiriidasta ilmoitetaan heti, kun se on havaittu. Suunnitelmien vertailu ja yhteensovittaminen on kuitenkin yksiselitteisesti rakennuttajan vastuulla. 24

25 Sähköistysprojektin toteutuksen suunnittelu Työmaan organisaatiokaaviosta selviävät projektin osapuolet ja yhteyshenkilöt Asennushenkilökunnan tarpeesta tehdään resurssisuunnitelma. Pääurakoitsija laatii yleisaikataulun, mutta sähköurakoitsija laatii omista töistään erillisen työvaiheaikataulun, jossa on tärkeää esittää sähkötöiden kannalta kriittiset riippuvuudet rakennustöistä: maankaivutyöt keskustilojen rakennustekniset työt alakattojen teon aloittamis- ja valmistumisajankohdat johtokourun taustojen maalaustyöt lattiatöiden ajankohdat 25

26 Muuta toteutuksen suunnittelussa huomioitavaa Tarvittavat piirustukset ja dokumentit Alihankinnat (erikoistyöt, raskaiden esineiden haalaukset) Toimitusaikataulut Hyväksyttämiset (tuotemerkit ym) Työturvallisuus (työturvakortit, tulityökortit, sähkötyöturvallisuuskortit) Jätteiden käsittely (erityisesti purkujätteet, loistevalaisimet, kuparikaapelit) Työmaasopimus Sähköasennusalan työehtosopimus edellyttää, että urakkatyökohteesta laaditaan kirjallinen kohdekohtainen työmaasopimus. 26

27 Sähköasennustyön projektiryhmä Työnjohtajalla/projektinhoitajalla on toiminnallinen vastuu työmaasta. Kärkimies eli nokkamies johtaa asennustyötä työmaalla, pitää yhteyttä työnjohtoon, tilaa tarvikkeet työmaalle, osallistuu tarvittaessa työmaakokouksiin ja huolehtii siitä että työryhmällä on käytössä tarpeelliset työ- ja suojeluvälineet. Sähköasentaja suorittaa asennustyötä ja huolehtii tekemänsä työn työturvallisuudesta. Hyvässä urakkaporukassa jokainen tekee omien vahvuuksiensa mukaista työtä ja hyödyttää näin työmaan edistymistä. 27

28 5. Sähkö- ja teleasennusten prosessit työmaalla: valvonta ja ohjaus Aloituspalaveri Tilaajan tai pääurakoitsijan tulisi huolehtia, että jo aloituspalaverissa on mukana kohteen sähkötöiden vastuuhenkilö. Työmaakokoukset Sähköurakoitsijan edustajana työmaakokouksissa on vastaava projektinhoitaja tai työnjohtaja, tarpeen vaatiessa kohteen kärkimies. Urakoitsijakokoukset ja katselmukset 28

29 Valvonnan kohteita Työaikataulun toteutuminen Sähköurakoitsijan kannalta työaikataulun kriittisiä kohtia ovat osatyövaiheiden toteutumisen edellytyksenä olevat riippuvuudet (sähkötilojen rakennustyöt, alakattotyöt jne). Oman työn viivästyminen Materiaalitoimitusten myöhästyminen Resurssit Suunnitelmien muutokset Aina muutoksen tekijä ei tiedä, miten laajalle muutoksen vaikutus ulottuu. Esim. ovien aukeamissuuntien kääntäminen saattaa aiheuttaa sähköurakoitsijalle laajoja piirustuskorjauksia työpiirustuksiin ja pahimmillaan työläitä ja kalliita muutoksia jo tehtyihin asennuksiin. 29

30 Muutos- ja lisätyöt YSE 98:n mukaan lisä- tai muutostyö voidaan aloittaa vasta kun se on tilattu tarjousmenettelyn mukaisesti. Käytännössä tämä on mahdollista erittäin harvoin. Pikaisesti suoritettavat kaapelihyllyjen purkamiset ja uudelleenasennukset, valaisimien siirrot jne. ovat sähköalalla yleisiä. Työmaan toimintoja suunniteltaessa olisikin tärkeää sopia tapa, jolla spontaanit muutostyöpyynnöt todetaan ja dokumentoidaan tarjousja laskutuskelpoisiksi. Lisätyö on urakoitsijan suoritus, joka ei alun perin kuulu hänen suoritusvelvollisuuteensa. Lisätöiden hinnoittelun sopijapuolet sopivat keskenään. Muutostyö (muutos, lisäys tai vähennys) on sopimuksen mukaisten suunnitelmien muuttamisesta aiheutuva urakoitsijan suorituksen muutos. Muutostöiden hinnoittelusta on määräyksiä YSE-ehdoissa. 30

31 Erimielisyydet ja reklamaatiot Yleisimpiä aiheita erimielisyyksiin ovat urakkarajojen epäselvyydet. Jokin tehtävä saattaa olla sisällytetty useampaan urakkaan tai puuttua kaikista. Tällöin saattaa muodostua ratkaisevaksi sopimusasiakirjojen pätevyysjärjestys, joka määritellään yleensä urakkasopimuksessa Esimerkiksi sähköurakoitsijan töiden viivästyminen voi aiheuttaa reklamaation, jossa todetaan viivästymisen johtuvan esim. toisen urakoitsijan edeltävien työvaiheiden myöhästymisestä ja viivästymisen aiheuttamia lisäkustannuksia vaaditaan korvattaviksi tai vaaditaan lisäsuoritusaikaa. 31

32 Esimerkkejä rakennustöissä huomioitavista sähköasennustöistä Perustusmaadoituselektrodin asentaminen Pääurakoitsijan olisi oltava yhteydessä sähköurakoitsijaan jo ennen perustusten tekoa. Maakaapelien asentaminen on sähkötyötä Maanrakennusurakoitsija voi asentaa maakaapelin kaivantoon vain sähköurakoitsijan välittömässä valvonnassa. Putketon asennus (asentaminen suoraan rakenteeseen) Peltirankaseinät, hirsirakenteen laskeutuminen. Kaapelia ei saa asentaa lämpöeristeen sisään Lämmityskaapelin asennus on sähkötyötä Teleasennustyöt kaapeleiden suuri vaurioitumisherkkyys ja häiriöherkkyys 32

33 6. Sähköalan tarkastukset ja pöytäkirjat Sähkölaitteiston rakentajan on tarkastettava tekemiensä asennusten turvallisuus ja toimivuus ennen niiden käyttöönottoa. Tarkastuksen sisältö on määritelty standardissa SFS Käyttöönottotarkastuksesta tulee yleensä laatia sähkölaitteiston haltijan käyttöön tarkastuspöytäkirja. Tietyille laitteistoille tulee lisäksi tehdä valtuutetun tarkastajan tai laitoksen tekemä varmennustarkastus. 33

34 Käyttöönottotarkastus Sisältää aistinvaraisia tarkastuksia ja mittauksia sekä toiminnallisia kokeita. Aistinvaraista tarkastusta tehdään koko asennustyön ajan. Mittaukset ja testaukset ajoittuvat suurimmalta osin asennustyön loppuvaiheeseen. Niiden avulla varmistetaan mm. suojausjärjestelmien toimivuus. Tarkastusten tekijän tulee olla kyseiseen tehtävään riittävän ammattitaitoinen sähköalan ammattihenkilö. Jos keskeneräisestä asennuksesta otetaan osa käyttöön, esimerkiksi rakentamisen aikana, on tälle osalle suoritettava käyttöönottotarkastus ennen käyttöönottoa. 34

35 Aistinvarainen tarkastus Tarvikkeiden vaatimuksenmukaisuus Suojaus sähköiskulta (ehjät kotelot, johtimien eristykset, vikasuojaus tilan mukainen) Laitteiden sijoitus paloturvallisuuden kannalta Johtimien poikkipinnat Häiriösuojaus huomioitu (esim. taajuusmuuttajakäytöt) Kaapeleita ei saa olla lämpöeristeen sisällä Kotelointiluokka on tilan mukainen; kosteus, pöly, lämpötila ym. Suojalaitteet ovat suunnitelman mukaisia Erotus- ja kytkentälaitteet, esim. koneiden sähkösyötöissä on oltava erotuskytkin. Keskusten nimilaput, piirustukset, varoituskilvet Liitokset; oikeat liittimet, liitokset eivät paikassa, jossa niihin ei päästä käsiksi Käytön ja huollon vaatima tila, esim. jakokeskuksien edessä 35

36 Testaukset ja mittaukset Jännitteettömänä suoritettavat mittaukset: Suojajohtimen jatkuvuuden mittaus varmistaa suojalaitteiden toiminnan vikatilanteissa. Mittauksessa mitataan suojajohtimen resistanssia, ja tulos riippuu johtimen pituudesta ja poikkipinnasta. Käytännössä mittaustulos on lähes aina luokkaa < 1Ω, erittäin pitkillä johdoilla suurempi. Eristysresistanssin mittaus selvittää sähkölaitteen/kytkennän eristystason. Mittaus tehdään jännitteisten johtimien ja maan väliltä 500V mittausjännitteellä. Vaaditun mittaustuloksen on yleensä oltava suurempi kuin 1 MΩ. Lattialämmityskaapeleille ja lämmityskelmuille täytyy tehdä eristysresistanssimittaus asennuksen jälkeen kaapelin kunnon varmistamiseksi. 36

37 Testaukset ja mittaukset Jännitteisinä suoritettavat mittaukset: Syötön automaattisen poiskytkennän varmistaminen (silmukkaimpedanssimittaus) tapahtuu selvittämällä mittaamalla vikatapauksessa syntyvä oikosulkuvirta ja vertaamalla saatua arvoa suojalaitteiden taulukkoarvoihin. Vaadittu mittaustulos riippuu käytettävästä sulakkeesta tai johdonsuojakatkaisijasta. Mikäli suunnitelmat sisältävät laskelmat suojauksen toiminnasta, ei automaattisen poiskytkennän toimintaa tarvitse tarkastaa mittaamalla. Vikavirtasuojien testaus. Testaukseen kuuluu testipainikkeen toiminnan tarkastus, sekä sen varmistaminen mittaamalla, että laite toimii nimellistoimintavirrallaan. Joissain tapauksissa myös vikavirtasuojan toiminta-aika on mitattava. 37

38 Käyttöönottotarkastuspöytäkirja Käyttöönottotarkastuksesta tulee laatia sähkölaitteiston haltijan käyttöön tarkastuspöytäkirja, josta on käytävä ilmi seuraavat asiat: kohteen yksilöintitiedot selvitys sähkölaitteiston säännösten ja määräysten mukaisuudesta yleiskuvaus käytetyistä tarkastusmenetelmistä tarkastusten ja testausten tulokset. Tarkastuksen tekijän on allekirjoitettava tarkastuspöytäkirja. Pöytäkirjasta täytyy löytyä myös sähkötöiden johtajan yhteystiedot. Maininta EMC-suojauksen vaatimusten toteutumisesta (häiriösuojaus) täytyy löytyä tarkastuspöytäkirjasta. Vähäisellekin sähkötyölle on aina tehtävä käyttöönottotarkastus siinä laajuudessa kuin on tarkoituksenmukaista. Käyttöönottotarkastuspöytäkirjaa ei kuitenkaan aina edellytetä. (Esim. yksittäisen komponentin lisäyksestä tai yksittäisten kojeiden syöttöön liittyvistä muutos- ja täydennysasennuksista) 38

39 Muut tarkastukset ja pöytäkirjat Teleurakoitsijan on laadittava suorittamistaan asennustöistä tarkastuspöytäkirjat, joista ilmenee määräysten vaatimusten täyttyminen. Paloilmoittimen käyttöönottotarkastus on paloilmoitinliikkeen tekemä oman työn tarkastus. Paloilmoittimen varmennustarkastus on kolmannen osapuolen tekemä uuden, uusitun tai laajennettavan tai muutettavan paloilmoittimen tarkastus. Varmennustarkastuksen voi tehdä ainoastaan tehtävään Tukesilta valtuutuksen saanut tarkastuslaitos. Poistumisvalaistuksen kunnossapitomenettelystä Sisäministeriön asetus edellyttää laadittavaksi kunnossapitoohjelman, jossa selostetaan tarvittavat huoltotoimenpiteet. 39

40 7. Sähköalan piirustukset ja dokumentointi Vanhemmista rakennuksista ovat sähköpiirustukset valitettavan usein kadoksissa tai niihin ei ole päivitetty kohteeseen tehtyjä muutoksia. Uusi SFS 6000-standardi edellyttää yksiselitteisesti, että jokaisesta sähköasennuksesta on oltava tarpeelliset dokumentit ja piirustukset päivitetään asennuksen jokaisen muutoksen jälkeen. 40

41 Luovutuspiirustukset eli loppupiirustukset Luovutuspiirustusten lähtökohtana ovat yleensä työnaikaiset työpiirustukset, jotka sähköurakoitsija tarkistaa ja korjaa todellisuutta vastaaviksi. Luovutuspiirustusten laatiminen niissäkin tapauksissa, joissa tilaaja toimittaa työpiirustukset, on sisällytetty usein sähköurakoitsijan velvoitteisiin. Luovutuspiirustusten oikeellisuuden varmistamiseksi olisi työmaalla pidettävä ns. tarkepiirustussarjaa, johon sähköurakoitsija merkitsee asennuksiin tehdyt muutokset. Luovutuspiirustukset tulisi sähköurakoitsijan luovuttaa tilaajalle kuittausta vastaan viimeistään vastaanottotarkastuksessa. 41

42 8. Toimintakokeet, töiden luovutus ja takuuaika Projektin loppuvaiheeseen ja päättämisen valmisteluun kuuluvat sähköalalla toimintakokeet, koekäytöt ja käytönopastus. Suuremmissa kohteissa toimintakokeet saattavat vaatia aikaa jopa viikkoja ja tähän on syytä varautua jo yleisaikataulua tehdessä. Kun laitteistolla on useita toimittajia (esim. LVI-laitteistot), vaatii toimintakokeen järjestäminen eri urakoitsijoilta hyvää yhteistoimintaa. 42

43 Koekäytöt ja käytön opastus Ennen vastaanottotarkastusta on suoritettava sopimusasiakirjojen määrittelemät koekäytöt, joissa pyritään selvittämään laitteen tai pienen laiteryhmäkokonaisuuden kykyä toimia sopimusasiakirjojen mukaisesti. Sopimusasiakirjoissa voidaan asettaa sähköurakoitsijalle velvoite kouluttaa käyttöhenkilökuntaa käyttämään asennettuja laitteita oikein ja turvallisesti. Koulutuksen voi antaa esim. sähköurakoitsijan tai laitetoimittajan henkilökunta. Asennettujen ja toimitettujen laitteiden käyttö- ja huolto-ohjeet sähköurakoitsija luovuttaa sopimusasiakirjojen mukaisesti tilaajan edustajalle vastaanottokuittausta vastaan 43

44 Työn luovuttaminen tilaajalle Urakkaan kuuluvien omien työsuoritusten työnaikainen tarkastaminen ennalta laaditun kirjallisen suunnitelman mukaan, eli ns. itselleluovutus, on hyvä apukeino sen varmistamiseen, että työ on tehty oikein ja sopimuksen mukaisesti. Vastaanottotarkastuksen yhteydessä itsetarkastusdokumentit voivat olla tärkeää todistusaineistoa erimielisyystapauksissa. Ennen varsinaista vastaanottotarkastustilaisuutta suoritetaan varsinainen työkohteen yksityiskohtainen tarkastus ja laaditaan luettelo (puutelista) todetuista virheistä ja puutteista. 44

45 Takuuaika ja STUL-takuu YSE-ehtojen mukaan urakoitsijan takuuaika on kaksi vuotta kohteen luovutuksesta. Urakoitsija on velvollinen käyttämään sellaisia laitteita ja tuotteita, joiden takuuaika vastaa vähintään urakoitsijan takuuaikaa. Koska valtaosalle sähkötarvikkeita ei normaalisti ole voimassa näin pitkää takuuaikaa, Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry on kehittänyt sähköistysalan merkittävimpien toimijoiden kanssa STUL-takuujärjestelmän. Järjestelmän avulla takuuajan riskit jaetaan oikeudenmukaisesti valmistajan ja/tai maahantuojan sekä urakoitsijan välillä. STUL-takuu poikkeaa tavanomaisesta laitetakuusta siinä, että valmistaja sitoutuu vastaamaan myös laitteen korjaamisen tai vaihtamisen aiheuttamista kohtuullisista kustannuksista. 45

46 9. Erikoiskohteita sähkötöiden näkökulmasta: Pientalokohteet Pientalotyömaalla sähkömies on tyypillisesti työmaalla korkeintaan pari päivää kerrallaan. Tämä voi aiheuttaa vaikeuksia töiden yhteensovittamisessa jos rakentajalla ei ole rakennusalan kokemusta. Ammattitaitoisen rakennusalan valvojan ja vastaavan mestarin merkitys pientaloprojektissa on merkittävä. 46

47 Saneerauskohteet sähkötöiden näkökulmasta Saneerauskohteiden sähkötyöt ovat usein vaativampia toteutettavia kuin uudiskohteet ja vaativat sähköurakoitsijalta tietoa sekä vanhoista määräyksistä että korjaus- ja muutostöitä koskevista erityismääräyksistä. SFS 6000-standardi antaa ohjeita korjaus-, laajennus- ja muutostöiden sähköasennuksiin. Standardin soveltamisen kannalta on merkittävää, onko kyseessä korjaustyö vai muutos- ja laajennustyö. Saneeraukseen liittyvää sähkölaitteiston purkutyötä ei katsota sähkötyöksi, jos laite tai laitteisto on tehty luotettavasti ja asianmukaisesti jännitteettömäksi. Jännitteettömäksi tekemisen hoitaa sähköalan ammattilainen. 47

48 Luvattomat sähkötyöt pientalo- ja saneerauskohteissa Luvattomien sähköurakoitsijoiden käyttäminen on Tukes:n mukaan varsinkin saneeraus- ja pientalokohteissa lisääntynyt. Yleensä tapaukset tulevat esille, kun rakennuttaja pyytää sähköurakoitsijaa tekemään muuttolupaan tarvittavaa käyttöönottotarkastusta oikeudettoman sähköasentajan tekemälle työlle. Jokaisen rakennusalalla toimivan velvollisuus on tehdä luvattomasta sähköurakoinnista ilmoitus Tukes:lle. Taitamattomasti tehdyissä sähköasennuksissa voi piillä paloja /tai hengenvaara. Ratkaisu, jossa rakennuttaja tekee itse johtojen vedot ja putkitukset ja sähköurakoitsija tulee kytkemään rasiat, ei myöskään ole hyväksyttävä. Johtojen ja putkien asentaminen on sähkötyötä, joka vaatii sähköalan ammattilaista. 48

49 Lopuksi: Rakennustyömaalla eri alojen ammattilaiset työskentelevät yhdessä yhteisen päämäärän, eli kohteen valmistumisen eteen. Kaikilla olisi hyvä olla näkemys työmaasta kokonaisuutena, ymmärrystä muiden toimijoiden prosesseista sekä kykyä yhteistyöhön. Hyvällä työmaalla jokainen työntekijä arvostaa muiden ammattilaisten työtä, edustivatpa he mitä ammattialaa hyvänsä. 49

50 Kiitos! Kysymyksiä? Kommenteja? 50