L 4\UÅ/) An( Kummunniäki

Transkriptio

1 luvulla toiminnan PITÄJÄJ U LISTUS Entisen Kiihtelysvaaran kunnan alueella toimivat kyläyhdistykset ovat päättäneet tänään allekirjoittaa tämän pitäja:ju!istuksen, jolla tästä edes allekirjoittaneiden kyläyhdistysten toimesta tullaan vuoden 2005 alusta Joensuun kaupunkiin liitetyn Kiihtelysvaaran kunnan aluetta kutsumaan Kiihtelysvaaran pitäjäksi. Täten allekirjoittaneet kyläyhdistykset esittävät Joensuun kaupungille, että kaupunki vastedes hallinnossaan tulisi käyttämään Kiihtelysvaaran alueesta pitajäjulistuksen mukaisesti pitäjänimitystä ja päättäisi virallisesti luovuttaa perustettavan Kiihtelysvaaran pitq/ätoiman käyttöön (käyttöoikeuden) entisen Kiihtelysvaaran kunnan vaakunan, viirinja kunnan lipun. Kyläyhdistysten toimesta on tarkoitus perustaa pitäjän yhteistoimintaelimeksi pitäjäneuvosto ( pitäjätoimija). Kyläyhdistykset esittävät, että kaupunki päättää tulla kehittämään yhteistyössä kyläyhdistysten kanssa pitä/äneuvoston toimintaa lähidemokratian toteuttamiseksi mm. antamalla neuvo stolle resurssej aja päätäntävaltaa. Pitäläksi lulistautumisen tarkoituksena on nostaa esille Joensuun kaupunkiin liittyneen kunnan alueen, joka ei välittömästi liity nykyiseen kaupunkitaaj amaan, erityisasema niin palvelujen säilymisen, alueen elinvoimanja demokratian kehittämisen kannalta ja ylipäätänsä alueella asuvien kuntalaisten hyvinvoinnin ja tulevaisuuden uskon turvaamisessa. Kyläyhdistykset uskovat pitäj ä nimityksen vahvistavan alueen asukkaiden identiteettiä ja tuovan lisääntyvän yhteisöllisyyden nykyistä vahvemmaksi voimavaraksi. Pitäjä imagollisesti merkitsee toimijaa, jolle kuuluu aktiivinen rooli nykyolosuhteista huolehtimisesta ja tulevaisuuden rakentamisesta. Pitäj ätoimijan ja kaupunkihallinnon yhteistyöllä ja kaupungin toimintaan osoittamilla resursseilla kyläyhdistykset tavoittelevat alueen väestön lisääntyvien osallisuus- ja vaikuttamismahdollisuuksien myötä toimintaa, joka edesauttaa Kiihtelysvaaran pitäjän positiivista kehitystä. Tässä kehitystyössä hyödynnetään mm. niitä resursseja, joita Joensuun kaupungilla Kiihtelysvaaran pitäjän alueella onjo nyt olemassa. Pitäjätoiminta mahdollistaisi kaupungin käyttöön uutena voimavarana ns. suoran demokratian toimintamallin, joka todennäköisesti toisi koko kaupungin kehittämiselle lisäarvoa. Allekirjoittaneet kyläyhdistykset esittävät vielä kaupungille, että kaupunki harkitsisi pitäjä nimityksen käyttöön ottamista myös muista 2000 Joensuun kaupunkiin liittyneistä kunnista. Näiden alueiden pitäjätoilninnan kehittämiseksi ja pitäjien verkostotoiminnan aikaansaamiseksi kaupunki voisi käyttää Kiihtelysvaaran pitäjätoiminnan kehittämistä pilottihankkeena. Mikäli Kuntaliitto käynnistää ministeriöiden kanssa valmisteilla olevan ns. PED hankkeen (palvelut, elinvoima, demokratia) vuoden 2015 alusta, Joensuun kaupunki voisi osallistua yhtenä kokeilukuntana hankkeeseen mm. tämän pitäjämallin kehittämiseksi. Allekirjoittaneet kyläyhdistykset uskovat pitäjätoirnijanja olevan sitä, mikä tällä hetkellä liitoskuntien alueilta puuttuu; pitäjästatus toisi identiteetin ja yhteisöllisyyden vahvistumisen myötä yhteistoimintaan perustuvaa kehittämistyötä ja siten lisäarvoa koko kaupungille. Tämän pitäjäjulistuksen ja tässä kaupungille tehtyjen esitysten tueksi viitataan kuntalain 23 :ään sekä liitetään taustoitukseksi viirneisimmän kuntajakoselvityksen yhdistymissopimusesityksessä mukana olleen dernokratiaryhmän esitys pitäjäneuvostornallin käyttöön ottamisesta lakkautettuihin kuntiin. Liitteenä on myös muistio pitäjäkäsitteestä.

2 /a!i1 i// kirjoiiiunct i /!ldifk. I ki(/7,7ioi/11 (!fi (.ifili L!I. eifi,j0eih/tuh kuiipiiiikivhii ii P/fa/u/lf/LvflIkseLI;1i11c /(( i/ijl/ f()i liiicl)11uufl /)ei1/%!1?/i(fl1i1 J\jih!(!1% (!U1LIfl /)I/((JUfl p/1li/loi/11i/lli kc111,%u 1i/j ( /i? fill /(IiiHh)7fO/L( ja kii JIUISI 1UI1)11I/i)UI1 J?il(flUUhf UI V(Ir/L fl i zi/ a 2015!7IId/C/Ii? );IurLr(i!ioja. Joensuun kaupungissa Alavin kvlflaioiia 2. piäni lokakuuta 2014 ALAVI-JLKAJÄRVISLLDLN YH[)ISTYS y 1 leikki Nuutinen pu[eenjohtata L 4\UÅ/) An( Kummunniäki 0k KESKI.IÄRVI-RÖKSA\ KYLYIif)LX1 J-RY L Kaisa Tikkaiien nuhcnjoiitaja // // /1 Martti \iiine11 sihtle; KI1HT1iYSLAARA 1TELÄ1SET KYI T RY Kyösti Vatanen nweeiohtna Aarne Vnnen \ Tohtaa KIIHTELYKSEN KYLÅYHD1S[YS RY ) Eevi Viistd < puleenj ohta u -- 1 Leri RA.Y[LVAAR \ K 1 Y1-1l)lSfYS RY [lannu Laikkanen nr 1\1ho1rn nuiicenohiaja SRKiVAARA KY[SY1iDiS[YS RY &. San \ lal inen 1 ik.anen \unpuhll1ji1taia 7, yyiisfysr Km Hain ui nen 1 uomo Kai lonen puheenjohtaja vurupuiieeniohtuia

3 Jukajärvi: Liitteet - taustamuistio - viimeisimmän Joensuun seudun kuntajakoselvityksen demokratiaryhmän esitys pitäjäneuvostomallin käyttöön ottamisesta lak.kautettuihin kuntiin - muistio pitäjäkäsitteestä; Ville Nieminen, Suomen Kuntaliiton kuntamuutostiimin (kuntakehitys, demokratia ja johtaminen) projektikoordinaattori Lisätietoj a - maaseututoimij a Juhani Rouvinen, ,.juhani.rouvinen@tel .fi - kyläyhdistysten puheenjohtajat Alavi Heikki Nuutinen heikki.nuutinen@tel .fi Keskij ärvi-röksä: Kaisa Tikkanen, , kaisatik@luukku.com Kiilitelys: Eevi Väistö, eevi.vaistogmai1.com Kiihtelysvaarau Eteläiset kylät: Kyösti Vatanen, , vatanenkgmail.com Raatevaara: Hannu Jaakkonen, Uskali: Kari Fiotulainen , kari.hotulai nen,hotmai1.com Särkivaara: San Malinen, , san.rnalinen

4 KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄJ U LISTU KSEN TAUSTAM U ISTIO Pitäjäksi julistautumisen tarkoituksena on nostaa esille Joensuun kaupunkiin liittyneen kunnan alueen, joka ei välittömästi liity kantakaupunkiin tai se ei ole sen läheistä maaseutua, erityisasema niin palveluj en säilymisen, alueen elinvoiman ja demokratian kannalta sekä ylipäätänsä alueella asuvien kuntalaisten hyvinvoinnin edellytyksistä huolehtimisesta ja tulevaisuuden uskon ylläpitämisestä. Kiihtelysvaaran alueen nimittäminen kaupungin aluee]lisessa jaossa ent. Kiihtelysvaaran kunnan alueeksi antaa mielikuvan siitä, että alue on tavallaan menneisyyttä eikä siten alueen kehittämiseen juurikaan liity tarpeita. Samoin käytetty kaupunginosanimitys koetaan vieraana maaseutumaisessa ympäristössä. Kaupunginosat ovat perinteisesti olleet kaupunkitaajaman osia, joissa on tiivis asutus, palvelut kivenheiton päässä ja enemmän koetaan kehityksen tuomia paineita ja kaupunkiorganisaation luonnollista huolenpitoa kuin tarvetta aktiiviseen kehittämi stoimintaan, joka eritysaseman tunnustuksen saaneessa pitäjässä voisi yhteisöllisyyden nimissä versoa alueen kansalaisista. Kiihtelysvaaran pitäjä nimitys, sen ohella, että nimitys todennäköisesti vahvistaa myönteisellä tavalla alueen asukkaiden identiteettiä ja tuo mukanaan nykyistä vahvempana yhteisöllisyyden voimavarana, merkitsee myös imagollisesti sitä, että alue sellaisenaan on toimija, jolle kuuluu menneisyyden vaalimisen ohella aktiivinen rooli nykyisyydestä huolehtirnista ja tulevaisuuden rakentamisesta. Pitäj äksi julistautumisella sekä perustettavalla pitäjätoimij allaja Joensuun kaupunkihallinnon yhteistyöllä ja kaupungin toimintaan osoittarnilla resursseilla tavoitellaan alueen väestön lisääntyvien osallisuus- ja vaikuttamismahdollisuuksien myötä toimintaa, joka edesauttaa Kiihtelysvaaran pitäjän alueen positiivista kehitystä, jossa kehitystyössä hyödynnetään mm. niitä resursseja, joita Joensuun kaupungilla Kiihtelysvaaran pitäjän alueella on jo olemassa. Kaupungin haasteena on, nyt kun kaupunkikeskustan kehittämistavoitteet ovat tulleet ratkaistuiksi, valmistella kehittämisohj elma/-tavoitteet/-toiminnot kaupungin maaseutumaisten alueiden elinvoiman kehittämiselle. Tässä ohjelman laatimisessa ja sen toteutuksessa pitäjätoimija ja toiminta on sitä, mikä tällä hetkellä liitoskuntien alueilta puuttuu; pitäjästatus toisi uudenlaista identiteetin ja yhteisöllisyyden vahvisturnista liitoskuntien alueille ja mikäli kaupunki antaisi vallassaan olevissa asioissa pitäjätoimijalle päätösvaltaa ja täytäntöönpano-oikeuksia se toisi kaupungille käyttöön uutena voimavarana ns. suoran demokratian toimintamallin, joka todennäköisesti toisi koko kaupungin kehittämiselle lisäarvoa. Kaupungille esitettyjen aloitteiden taustoitukseksi Iiitärnme mukaan Suomen Kuntaliitoii kuntam uutostiimin (kuntakehitys, demokratia ja johtaminen) proj ektikoordinaattorin Ville Niemisen muistion Pitäjistä kuntalaisten identiteetin kiteytymiä. Muistiossa on tuotu esille mm. pitäjä käsitteen eri aikakausien merkitystä ja kehitystä. Muistion osalta voisi mm. korostaa, että pohjoismaissa on tutkimuksien mukaan havaittu aktiivisempaa osallistumista ja vastuunkantoa pienempien kuntien asukkaissa. Tämä tukee myös pitäjän erottautumi sta suuremman kunnan osana omaksi toim innal liseksi kokonaisuudeksi. Sivu 1 / 2

5 Kuten Niemisen muistiossa todetaan, Suomen kielen lautakunnassa on pohdittu, pitäisikö pitäjä-sana ottaa käyttöön uudelleen virallisestikin. Sillä voitaisiin viitata lakkautettuun kuntaan. Tiettävästi myös Kotiseutuliitto on käsitellyt asiaa Kunnan nimestä pitäjäksi eli lakkautettuj en kuntien alueiden kutsumista saman nimisiksi pitäj iksi. Pitäjäjulistuksessa Joensuun kaupungille esitettyjen aloitteiden merkittävimpänä asiakirjana viitataan viimeksi tehtyyn Joensuun seudun kuntajakoselvitykseen, johon liittyvän kuntajakoselvittäjän esityksen ja esitetyn liitosopimuksen Joensuun kaupungin valtuusto hyväksyi. Liitosopimuksessa todetaan nirn: Kuntalaisten vapaaehtoisen osallisuuden aktivoirniseksi ja vaikutusmahdollisuuksien turvaamiseksi johtamisjärj estelmään sisällytetään suuralueisiin (lakkautettuihin kuntim i pitäj iin ) aluevaikuttajatoimijoiksi pitäjäneuvostot ja valtuuston nähden viralliseksi vaikuttajakanavaksi pitäjäneuvostojen edustajisto, jonka jäseninä ovat pitäjäneuvostojen puheenjohtajat. Heitä kutsutaan pitäjäneuvoksiksi. Pitäjäneuvosto järjestää mm. kuntalaisten, palveluiden järjestäjien ja tuottajien sekä kunnan päättäjien keskustelu- ja kuulemistilaisuuksia, joiden tuloksia käytetään kaupungin suunnittelu- ja talousarvioprosessissa. Pitäj äneuvostolle varataan kaupungin talousarvioon vuosittain määräraha, joka osoitetaan aktiivisesti toimiville pitäjille käytettäväksi oman alueensa kehittämistoimintaan. Esitys perustui kuntaj akoselvityksen demokratiaryhmän esitykseen, jossa on alustavasti tuotu esille pitäjäneuvostotoimijan toimintarakenne ja toimintamalli (liite). Vaikka kuntaliitosta Joensuun, Outokummun, Liperin, Kontiolahden ja Polvijärven kuntien kesken ei syntynytkään, on esitetyn ja hyväksytyn mallin käyttöön ottamisen konkreettinen selvittäminen ja kehittäminen ajankohtaista ja perusteltua 2000 luvulla Joensuuhun liittyneiden Kiihtelysvaaran, Tuupovaaran, Enon ja Pyhäselän kuntien alueiden osalta, jossa selvityksessä tämän aloitteen mukaisesti Kiihtelysvaara voisi toimia pilottina. Vahvana taustoittajana pitäjäjulistuksessa esitetyille tavoitteille Kiihtelysvaaran pitäjän ja Joensuun kaupungin hallinnon yhteistyöstä pitäjätoimiimari kehittämisessä on Kuntalaki (23 ), joka edellyttää kunnan luovan edellytyksiä kuntalaisten osallisuuteen ja vaikuttamiseen. Vireillä olevassa uudessa kuntalaissa tästä asiaa tullaan edelleenkin korostamaan. Pitäjämallillaan Joensuun kaupunki voisi olla yksi edellä kävijä kuntalaisten osallisuus- ja vaikuttamisedeuytysten kehittäjänä l0-02/jr Sivu 2 / 2

6 ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOHTAMISJÄRJESTELMÄ ASUKKAIDEN OSALLISUUS JA VAIKU7TAMINEN LIITE Demokratiatyöryhmän loppuraporttiin Aluevaikuttamisen/osallisuuden organisaatio (IDEA) - aluevaikuttaminen perustuu asukkaiden aktiivisuuteen ja omaehtoiseen toimintaan, jolle osana kaupungin johtamisjärjestelmää organisoidaan kaupunginorganisaatiossa virallinen vaikuttamisen kanava, osoitetaan kaupunginhallinnosta resursseja ja annetaan ratkaisuvaltaa. Aluevaikuttamisen keskeisiä tahoja ja toimijoita ovat kylä-/asukasyhdistykset, yhteisöt (esim. srk), järjestöt (kolmassektori), julkiset (kunta) ja yksityiset palveluntuottajat (yritykset), muutoin vapaaehtoistoimijat ja naapuriapulaiset Q - mahdollistetaan - jäsenet - pitäjäneuvosto - pitäjäneuvoston - pitäjäneuvostojen lakkautettuihin/lakkaaviin kuntiin (p1. kantakaupunki) pitäjäneuvosto, jonka toiminta-alueena on lakkautettavien/lakanneiden kuntien [tai joissakin tapauksessa niiden osien] alueisiin; perustaminen on alueen väestölle vapaaehtoista pitäjäneuvostoon valitsevat alueen kyläyhdistykset; kyläyhdistyksen edustus pitäjäneuvostossa muodostuu esim. kyläyhdistyksen jäsenmäärän suhteessa jne... tai että pitäjän kyläyhdistysten puheenjohtajat ovat neuvoston jäseniä päättää mm. alueen järjestötoiminnan avustuksista, kehittämisrahan käytöstä, markkinoinnista, osaltaan edistää alueen elinvoimatoimintoja (elinkeinopolitiikka), organisoi pitäjän aluevaikuttamiseen/osallisuuteen liittyvän yhteistyön, osallistuu lähipalvelujen toiminnan sisällölliseen kehittämiseen, antaa lausuntoja mm. pitäjäneuvoston edustajistolle puheenjohtajaa kutsutaan pitäjäneuvokseksi (nimike ei ole sama kuin arvonimiasetuksessa mainittu pitäjänneuvos) valmistelu- ym työ sisällytetään maaseudun kehittämispäällikön ja alueellisten palvelupisteiden toimenkuvaan apunaan kaupungin muu asiantuntijaorganisaatio - perustetaan pitäjäneuvostojen edustajisto, jossa jäseninä ovat kahdeksan pitäjäneuvosta (tai pitäjän kokokoon suhteutettu) - edustajisto käsittelee mm. kaikki kaupungin valtuustoon menevät ohjelmat, kehittämissuunnitelmat, kaavoitukset, säännöt, ja palvelurakenneratkaisut, budjetit, ym., pitäjäneuvostojen aloitteet eli toimii kaupurikiorganisaation sisäisenä virallisena alueitten vaikuttamiskanavana o valtuusto ei käsittelisi em. asioita, ellei pitäjäneuvostojen edustajistolla olisi ollut tilaisuutta käsitellä niitä asianmukaisesti

7 (: N PN KAUPUNGINVALTLOUSrO ASUKKAAT O O u.aheessa kvaa ecust8is:c nt hem ;set a ustolle ( ohi haltuksn. cs:: On : :va a ataa iku taa ei osto CS3 s mu csa unra sss a i c ja 0 e:ta a stu t halitus otte. o c i:aava toirnintarnallina es.aa ius -ston ou autta a ka suorao oilaja eu o tcen d.s ajs 0 ciisi knna - :a kuinan tehtaissa toowi ta.u.l antoehtoisesti lopullise Daatokset :& e esr. maaseudun keh an. aa jos (.tää knnalltsta : Ita, e r e nua kul n3 e toineiin.ai c kc pftäjäneuvoszo kunnan c ga.aja io h :.. s/s Kysymyksiä a s o ttäsi siten!säarvoa joenslulaisena eniseie ja aupurgin resursseilla totsivat kaivattua ja taoeelista positiivista cöhn aiue e ijheuvostct,jotka perustuvat alueen aktiivisuu:een, Isättynä yhteist öveostca osala on tarkoitus taata alueitten tahtotilan näkyiyys. Esitetyllä johtarnisjä:-jesteimään kuuluvalla i.-a sella aivevai ttanisen organsaato sekava, on Joensuun Enoa tms* jopa karttaan merkittyine rajoineen (rytiiän nimikkeistö kuntahitos alueha on hien- ar kuuluvaa identiteettiä ja siten kasvattaa halua sal!isturniseen ja aiklttamiseen vanhempi polvi vielä tunnistaa. Pitäjä nimikkeeä voitaisiin yllä pitää kur.talaiso;ee. Otettaisiin käyttöö9 hstciallinen aluetta ku aava imie pitäjä, jonka a!nan Pitäjänirnikettä tulisi harkita myös visalliseei pakallisiin ikk&stöön sis ytärniseksi laajentumisen takia. vakuttamisen edistärniseks. Asia on ajan chtainen mm. kuntien aueehse. Kar.salflsesti ollaan hakemassa toirnintama!&a <ansaaisten osaflisuuden la Peruste uja PN = Pitäjäneuvosto, alueen tcimijain yh:eisty5veosto KAUPUNGINHALLITUS_5 Kuueiriner A EDUSTAJISTO PITAJANEUVOSTOJEN A / /

8 MUISTIO Ville Nieminen Pitäjistä kuntalaisten identiteetin kiteytymiä Pitäjällä näyttäisi olevan selkeä kulttuurihistoriallinen tausta puhekielessä. Suomen kielen lautakunnassa on pohdittu, pitäisikö pitäjä-sana ottaa käyttöön uudelleen virallisestikin. Sillä voitaisiin viitata lakkautettuun kuntaan. Vaikka esimerkiksi Ruotsissa pi täjä-nimeä käytetään, Suomessa sen rasitteena on pidetty liiallista maalaismaisuutta. Var sinkin kaupunkiseudulla on vierastettu ajatusta aiemmin nimenomaan maalaiskuntaa tar koitta van pitäjän käyttämisestä. (Yle: Palaavatko pitäjät takaisin?) Pitäjät muodostuivat nimenomaan yhteisöllisten toimintojen pohjalle. Siten sillä on myös merkit tävä osa paikallista identiteettiä ja sen syntymistä. Pitäjä (aikaisemmin myös pitäjäs) on Suomessa jo esihistoriallisena aikana käytetty sa na,[1] joka on ollut erilaisten hallinnollisten ja kirkollisten paikallisyhteisöiden nimenä 1800-luvulle asti. Sanaa pitäjä saatetaan epävirallisesti käyttää puhuttaessa myös ajasta, jolloin niitä ei hallinnollisina yksikköinä ole ollut olemassa. (Wikipedia: Pitäjä) Suomen ensimmäisinä hallinnollisina organisaatioina (1100 -luvulla) voidaan pitää mui naispitäjiä, jotka olivat alueeltaan laajoja kulttiyhteisöjä ja jotka toimivat myös oikeusyh teisöinä omine käräjineen ja sotajoukkoineen. (Kuotola 2009: 116.) Kulttiyhteisöjä kutsuttiin pitäjiksi, koska ne pitivät pyhissä lehdoissa eli hiisissä yhteisiä säännöllisiä uhripitoja (Oja 1955: 123.) P4uinaispitäjistä tuli kirkkopitäjiä kirkon vakiinnuttaessa asemaansa. Kirkko pyrki organi soimaan toimintaansa sopimalla siitä erikseen kuntin muinaispitäjän kanssa. Kirkkopitäjäs sä valtaa käytti kirkkoherran johtama yleinen kokous, pitäjänkokous. Kirkkopitäjä alueelli sena kokonaisuutena käsitti samaa kirkkoa käyttävät henkilöt. Kirkkopitäjää laajempana kokonaisuutena toimi rovasti kunta, jonka johdossa toimi jonkin alueella sijaitsevan kirkkopitäjän kirkkoherra. Kirkkopitäjillä ja pitäjä kokouksella oli omanlaisensa oikeudellinen asema, joka perustui ajan saatossa hioutuneeseen oikeuskäsitykseen ja oli siten asukas lähtöinen. (Kuotola 2009: ) Laki ei tunnista pitäjää julkisena toimijana. Niin ikään laissa ei myöskään kielletä pitäjän tai pitä jäneuvoston toimintaa. Kuntalain mukaan kunnanvaltuusto voi asettaa alueilleen kunnanosahal intoa (esim. aluelautakunnat) ja delegoida niille tehtäviä. Pitäjien palauttamisessa on kuitenkin myös huomioitava pitkä historiallinen kehitys, jolloin nykyi set kuntaliitokset ovat usein monen entisen pitäjän muodostamien kuntien liitoksia. Millä kutsu taan eri vaiheessa syntyneitä pitäjiä? Ruotsin kun tajaon perustuminen seurakuntiin ja pitäjiin vastaa kehitystä suomessa. Kuten Suomessakin kuntien määrä vaihteli vain vähän ja pääasiassa kunnat jakautui vat pienem miksi. Suomessa ajatus perustui näkemykselle, että kunnat muodostuivat seurakunnista ja täten uuden kunnan muodostumiseksi tuli synnyttää uusi seurakunta. (Kuotola 2009: & Wikipedia: http ://fi. wikipedia. org/wiki/ruotsin kun tauudistukset) Pohjoismaissa on tutkimuksien mukaan havaittu aktiivisempaa osallistumista ja vastuunkantoa pienempien kuntien asukkaissa. Tämä tukee myös pitäjän erottautumista suuremmasta kunnasta omaksi toiminnalliseksi kokonaisuudekseen. Ruotsissa on ollut myös iikehdintää suuremmista yksiköistä erottautumiseen. Viimeisin erottautuminen omaksi kunnakseen tapahtui vuonna 2003, jolloin Knivstan kunta itsenäistyi Uppsalasta.

9 Ruotsissa kun talaisten vastustuksen takia kuntaliitoksia on purkautunut. Kun talaisten si toutuneisuus pienissä kunnissa on suurempaa, mutta suurissa kunnissa kiinnostus politiik kaan on niin ikään kasvanut (Kuotola 2009: 91.) Norjassa kuntalaisten näkemyksille kun tarajan järkevästä kulusta tuli asettaa suuri paino arvo. (Kuotola 2009: 93.) Tanskassa on havaittu, että pienissä kunniisaa kuntalaiset kokevat olevansa enemmän vas tuussa kun tansa asioista. Suurissa kunnissa on myös todettu ongelmaksi, että kun talaiset eivät kykene samalla tavalla samaistumaan kuntaansa kuntaliitoksen jälkeen. (Kuotola 2009: ) - Kuntien koon kasvaessa kuntalaisten identiteetti ei välttämättä kehity samassa suhteessa tai sa man suuntaisesti. Kunnan rajan ei välttämättä tulisi olla määräävä tekijä vaan kuntalaisten yhtei söllisyyden, joka saattaa ylittää niin ikään jo olemassa olevat kuntarajat. Yhteisöllisyys alueella voi ulottua myös kunnan tai valtion rajojen ulkopuolelle. Yhteisölli syys voi tietyillä alueilla olla myös voimakkaampaa kuin koko kunnan yhteisöllisyys Kunnan rajojen tulisi tapailla ennemmin yhteisön muodostamia rajoja kuin hallinnon määräämiä. (Kuotola 2009: ) - Aikaisempaa - Loppujen selkeää pitäjän aktivoitumista ei tullut lyhyessä katsauksessa vastaan. Vastaavan laisena voidaan kuitenkin pitää kuntaliitoksissa tapahtuneita aluelautakuntia. Esimerkiksi Osmo Soininvaaran (2010; 44) tekemässä Päijät-Hämeen erityisessä kuntajakoselvityksessä pohdittiin tulisiko uuden kunnan aluelautakunnat perustaa vahvemman identiteetin omaavien kylien vai pi täjien pohjalta. Tässä tapauksessa päädyttiin pitäjiin tarkoittaen vanhoja kuntia. lopuksi uusi pitäjä on vain identiteetin ja yhteisöllisyyden tiivistymä. Jos kunta ei dele goi pitäjälle tehtäviä, onko pitäjästatuksella käytännössä mitään merkitystä. Jos kuitenkin pitäjä saa esimerkiksi tehdä päätöksiä ja panna niitä täytäntöön alueellaan, voidaan puhua kehitykses tä, joka tukee suoran demokratia trendiä Suomessa. Pitäjä- ja kaupunginosa -käsitteet voisivat luoda yhtenäisen käsitteen vastaavan suoran demokratian hyödyntämisessä. Siinä missä kau pungissa kokoontuisivat kaupunginosaneuvostot, pitäjissä voisi toimia pitäjäneuvostot paikallis yhteisön parhaaksi katsomalla tavalla. Lähteet Kuotola, Yrjö (2009). Kunnan raja. Tampere: Tampereen yliopisto, Oikeustieteiden laitos. Väitöskirja. Oja, Aulis (1955). Keskiaikaisen Etelä-Suomen asutus ja aluejaot. Historiallisia tutkimuksia XLIV. Forssa: Suomen historiallinen seura. Soininvaara, Osmo & Markku Lehto (2010). Päijät-Hämeen yhdeksän kunnan erityinen kuntajakoselvitys. Valtiovarainministeriö. Yle uutiset. Palaavatko pitäjät takaisin? Linkki tarkastettu //y1eji/uutiset/palavatkgpitttakaljn Wikiedia: Pitäjä. Linkki tarkastettu Wiki pedia: Ruotsin kuntauudistukset. Linkki tarkastettu httjj.wikpedia.orci/wiklruotsin kuntauijks