L 4\UÅ/) An( Kummunniäki

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "L 4\UÅ/) An( Kummunniäki"

Transkriptio

1 luvulla toiminnan PITÄJÄJ U LISTUS Entisen Kiihtelysvaaran kunnan alueella toimivat kyläyhdistykset ovat päättäneet tänään allekirjoittaa tämän pitäja:ju!istuksen, jolla tästä edes allekirjoittaneiden kyläyhdistysten toimesta tullaan vuoden 2005 alusta Joensuun kaupunkiin liitetyn Kiihtelysvaaran kunnan aluetta kutsumaan Kiihtelysvaaran pitäjäksi. Täten allekirjoittaneet kyläyhdistykset esittävät Joensuun kaupungille, että kaupunki vastedes hallinnossaan tulisi käyttämään Kiihtelysvaaran alueesta pitajäjulistuksen mukaisesti pitäjänimitystä ja päättäisi virallisesti luovuttaa perustettavan Kiihtelysvaaran pitq/ätoiman käyttöön (käyttöoikeuden) entisen Kiihtelysvaaran kunnan vaakunan, viirinja kunnan lipun. Kyläyhdistysten toimesta on tarkoitus perustaa pitäjän yhteistoimintaelimeksi pitäjäneuvosto ( pitäjätoimija). Kyläyhdistykset esittävät, että kaupunki päättää tulla kehittämään yhteistyössä kyläyhdistysten kanssa pitä/äneuvoston toimintaa lähidemokratian toteuttamiseksi mm. antamalla neuvo stolle resurssej aja päätäntävaltaa. Pitäläksi lulistautumisen tarkoituksena on nostaa esille Joensuun kaupunkiin liittyneen kunnan alueen, joka ei välittömästi liity nykyiseen kaupunkitaaj amaan, erityisasema niin palvelujen säilymisen, alueen elinvoimanja demokratian kehittämisen kannalta ja ylipäätänsä alueella asuvien kuntalaisten hyvinvoinnin ja tulevaisuuden uskon turvaamisessa. Kyläyhdistykset uskovat pitäj ä nimityksen vahvistavan alueen asukkaiden identiteettiä ja tuovan lisääntyvän yhteisöllisyyden nykyistä vahvemmaksi voimavaraksi. Pitäjä imagollisesti merkitsee toimijaa, jolle kuuluu aktiivinen rooli nykyolosuhteista huolehtimisesta ja tulevaisuuden rakentamisesta. Pitäj ätoimijan ja kaupunkihallinnon yhteistyöllä ja kaupungin toimintaan osoittamilla resursseilla kyläyhdistykset tavoittelevat alueen väestön lisääntyvien osallisuus- ja vaikuttamismahdollisuuksien myötä toimintaa, joka edesauttaa Kiihtelysvaaran pitäjän positiivista kehitystä. Tässä kehitystyössä hyödynnetään mm. niitä resursseja, joita Joensuun kaupungilla Kiihtelysvaaran pitäjän alueella onjo nyt olemassa. Pitäjätoiminta mahdollistaisi kaupungin käyttöön uutena voimavarana ns. suoran demokratian toimintamallin, joka todennäköisesti toisi koko kaupungin kehittämiselle lisäarvoa. Allekirjoittaneet kyläyhdistykset esittävät vielä kaupungille, että kaupunki harkitsisi pitäjä nimityksen käyttöön ottamista myös muista 2000 Joensuun kaupunkiin liittyneistä kunnista. Näiden alueiden pitäjätoilninnan kehittämiseksi ja pitäjien verkostotoiminnan aikaansaamiseksi kaupunki voisi käyttää Kiihtelysvaaran pitäjätoiminnan kehittämistä pilottihankkeena. Mikäli Kuntaliitto käynnistää ministeriöiden kanssa valmisteilla olevan ns. PED hankkeen (palvelut, elinvoima, demokratia) vuoden 2015 alusta, Joensuun kaupunki voisi osallistua yhtenä kokeilukuntana hankkeeseen mm. tämän pitäjämallin kehittämiseksi. Allekirjoittaneet kyläyhdistykset uskovat pitäjätoirnijanja olevan sitä, mikä tällä hetkellä liitoskuntien alueilta puuttuu; pitäjästatus toisi identiteetin ja yhteisöllisyyden vahvistumisen myötä yhteistoimintaan perustuvaa kehittämistyötä ja siten lisäarvoa koko kaupungille. Tämän pitäjäjulistuksen ja tässä kaupungille tehtyjen esitysten tueksi viitataan kuntalain 23 :ään sekä liitetään taustoitukseksi viirneisimmän kuntajakoselvityksen yhdistymissopimusesityksessä mukana olleen dernokratiaryhmän esitys pitäjäneuvostornallin käyttöön ottamisesta lakkautettuihin kuntiin. Liitteenä on myös muistio pitäjäkäsitteestä.

2 /a!i1 i// kirjoiiiunct i /!ldifk. I ki(/7,7ioi/11 (!fi (.ifili L!I. eifi,j0eih/tuh kuiipiiiikivhii ii P/fa/u/lf/LvflIkseLI;1i11c /(( i/ijl/ f()i liiicl)11uufl /)ei1/%!1?/i(fl1i1 J\jih!(!1% (!U1LIfl /)I/((JUfl p/1li/loi/11i/lli kc111,%u 1i/j ( /i? fill /(IiiHh)7fO/L( ja kii JIUISI 1UI1)11I/i)UI1 J?il(flUUhf UI V(Ir/L fl i zi/ a 2015!7IId/C/Ii? );IurLr(i!ioja. Joensuun kaupungissa Alavin kvlflaioiia 2. piäni lokakuuta 2014 ALAVI-JLKAJÄRVISLLDLN YH[)ISTYS y 1 leikki Nuutinen pu[eenjohtata L 4\UÅ/) An( Kummunniäki 0k KESKI.IÄRVI-RÖKSA\ KYLYIif)LX1 J-RY L Kaisa Tikkaiien nuhcnjoiitaja // // /1 Martti \iiine11 sihtle; KI1HT1iYSLAARA 1TELÄ1SET KYI T RY Kyösti Vatanen nweeiohtna Aarne Vnnen \ Tohtaa KIIHTELYKSEN KYLÅYHD1S[YS RY ) Eevi Viistd < puleenj ohta u -- 1 Leri RA.Y[LVAAR \ K 1 Y1-1l)lSfYS RY [lannu Laikkanen nr 1\1ho1rn nuiicenohiaja SRKiVAARA KY[SY1iDiS[YS RY &. San \ lal inen 1 ik.anen \unpuhll1ji1taia 7, yyiisfysr Km Hain ui nen 1 uomo Kai lonen puheenjohtaja vurupuiieeniohtuia

3 Jukajärvi: Liitteet - taustamuistio - viimeisimmän Joensuun seudun kuntajakoselvityksen demokratiaryhmän esitys pitäjäneuvostomallin käyttöön ottamisesta lak.kautettuihin kuntiin - muistio pitäjäkäsitteestä; Ville Nieminen, Suomen Kuntaliiton kuntamuutostiimin (kuntakehitys, demokratia ja johtaminen) projektikoordinaattori Lisätietoj a - maaseututoimij a Juhani Rouvinen, - kyläyhdistysten puheenjohtajat Alavi Heikki Nuutinen Keskij ärvi-röksä: Kaisa Tikkanen, , Kiilitelys: Eevi Väistö, eevi.vaistogmai1.com Kiihtelysvaarau Eteläiset kylät: Kyösti Vatanen, , vatanenkgmail.com Raatevaara: Hannu Jaakkonen, Uskali: Kari Fiotulainen , kari.hotulai nen,hotmai1.com Särkivaara: San Malinen, , san.rnalinen

4 KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄJ U LISTU KSEN TAUSTAM U ISTIO Pitäjäksi julistautumisen tarkoituksena on nostaa esille Joensuun kaupunkiin liittyneen kunnan alueen, joka ei välittömästi liity kantakaupunkiin tai se ei ole sen läheistä maaseutua, erityisasema niin palveluj en säilymisen, alueen elinvoiman ja demokratian kannalta sekä ylipäätänsä alueella asuvien kuntalaisten hyvinvoinnin edellytyksistä huolehtimisesta ja tulevaisuuden uskon ylläpitämisestä. Kiihtelysvaaran alueen nimittäminen kaupungin aluee]lisessa jaossa ent. Kiihtelysvaaran kunnan alueeksi antaa mielikuvan siitä, että alue on tavallaan menneisyyttä eikä siten alueen kehittämiseen juurikaan liity tarpeita. Samoin käytetty kaupunginosanimitys koetaan vieraana maaseutumaisessa ympäristössä. Kaupunginosat ovat perinteisesti olleet kaupunkitaajaman osia, joissa on tiivis asutus, palvelut kivenheiton päässä ja enemmän koetaan kehityksen tuomia paineita ja kaupunkiorganisaation luonnollista huolenpitoa kuin tarvetta aktiiviseen kehittämi stoimintaan, joka eritysaseman tunnustuksen saaneessa pitäjässä voisi yhteisöllisyyden nimissä versoa alueen kansalaisista. Kiihtelysvaaran pitäjä nimitys, sen ohella, että nimitys todennäköisesti vahvistaa myönteisellä tavalla alueen asukkaiden identiteettiä ja tuo mukanaan nykyistä vahvempana yhteisöllisyyden voimavarana, merkitsee myös imagollisesti sitä, että alue sellaisenaan on toimija, jolle kuuluu menneisyyden vaalimisen ohella aktiivinen rooli nykyisyydestä huolehtirnista ja tulevaisuuden rakentamisesta. Pitäj äksi julistautumisella sekä perustettavalla pitäjätoimij allaja Joensuun kaupunkihallinnon yhteistyöllä ja kaupungin toimintaan osoittarnilla resursseilla tavoitellaan alueen väestön lisääntyvien osallisuus- ja vaikuttamismahdollisuuksien myötä toimintaa, joka edesauttaa Kiihtelysvaaran pitäjän alueen positiivista kehitystä, jossa kehitystyössä hyödynnetään mm. niitä resursseja, joita Joensuun kaupungilla Kiihtelysvaaran pitäjän alueella on jo olemassa. Kaupungin haasteena on, nyt kun kaupunkikeskustan kehittämistavoitteet ovat tulleet ratkaistuiksi, valmistella kehittämisohj elma/-tavoitteet/-toiminnot kaupungin maaseutumaisten alueiden elinvoiman kehittämiselle. Tässä ohjelman laatimisessa ja sen toteutuksessa pitäjätoimija ja toiminta on sitä, mikä tällä hetkellä liitoskuntien alueilta puuttuu; pitäjästatus toisi uudenlaista identiteetin ja yhteisöllisyyden vahvisturnista liitoskuntien alueille ja mikäli kaupunki antaisi vallassaan olevissa asioissa pitäjätoimijalle päätösvaltaa ja täytäntöönpano-oikeuksia se toisi kaupungille käyttöön uutena voimavarana ns. suoran demokratian toimintamallin, joka todennäköisesti toisi koko kaupungin kehittämiselle lisäarvoa. Kaupungille esitettyjen aloitteiden taustoitukseksi Iiitärnme mukaan Suomen Kuntaliitoii kuntam uutostiimin (kuntakehitys, demokratia ja johtaminen) proj ektikoordinaattorin Ville Niemisen muistion Pitäjistä kuntalaisten identiteetin kiteytymiä. Muistiossa on tuotu esille mm. pitäjä käsitteen eri aikakausien merkitystä ja kehitystä. Muistion osalta voisi mm. korostaa, että pohjoismaissa on tutkimuksien mukaan havaittu aktiivisempaa osallistumista ja vastuunkantoa pienempien kuntien asukkaissa. Tämä tukee myös pitäjän erottautumi sta suuremman kunnan osana omaksi toim innal liseksi kokonaisuudeksi. Sivu 1 / 2

5 Kuten Niemisen muistiossa todetaan, Suomen kielen lautakunnassa on pohdittu, pitäisikö pitäjä-sana ottaa käyttöön uudelleen virallisestikin. Sillä voitaisiin viitata lakkautettuun kuntaan. Tiettävästi myös Kotiseutuliitto on käsitellyt asiaa Kunnan nimestä pitäjäksi eli lakkautettuj en kuntien alueiden kutsumista saman nimisiksi pitäj iksi. Pitäjäjulistuksessa Joensuun kaupungille esitettyjen aloitteiden merkittävimpänä asiakirjana viitataan viimeksi tehtyyn Joensuun seudun kuntajakoselvitykseen, johon liittyvän kuntajakoselvittäjän esityksen ja esitetyn liitosopimuksen Joensuun kaupungin valtuusto hyväksyi. Liitosopimuksessa todetaan nirn: Kuntalaisten vapaaehtoisen osallisuuden aktivoirniseksi ja vaikutusmahdollisuuksien turvaamiseksi johtamisjärj estelmään sisällytetään suuralueisiin (lakkautettuihin kuntim i pitäj iin ) aluevaikuttajatoimijoiksi pitäjäneuvostot ja valtuuston nähden viralliseksi vaikuttajakanavaksi pitäjäneuvostojen edustajisto, jonka jäseninä ovat pitäjäneuvostojen puheenjohtajat. Heitä kutsutaan pitäjäneuvoksiksi. Pitäjäneuvosto järjestää mm. kuntalaisten, palveluiden järjestäjien ja tuottajien sekä kunnan päättäjien keskustelu- ja kuulemistilaisuuksia, joiden tuloksia käytetään kaupungin suunnittelu- ja talousarvioprosessissa. Pitäj äneuvostolle varataan kaupungin talousarvioon vuosittain määräraha, joka osoitetaan aktiivisesti toimiville pitäjille käytettäväksi oman alueensa kehittämistoimintaan. Esitys perustui kuntaj akoselvityksen demokratiaryhmän esitykseen, jossa on alustavasti tuotu esille pitäjäneuvostotoimijan toimintarakenne ja toimintamalli (liite). Vaikka kuntaliitosta Joensuun, Outokummun, Liperin, Kontiolahden ja Polvijärven kuntien kesken ei syntynytkään, on esitetyn ja hyväksytyn mallin käyttöön ottamisen konkreettinen selvittäminen ja kehittäminen ajankohtaista ja perusteltua 2000 luvulla Joensuuhun liittyneiden Kiihtelysvaaran, Tuupovaaran, Enon ja Pyhäselän kuntien alueiden osalta, jossa selvityksessä tämän aloitteen mukaisesti Kiihtelysvaara voisi toimia pilottina. Vahvana taustoittajana pitäjäjulistuksessa esitetyille tavoitteille Kiihtelysvaaran pitäjän ja Joensuun kaupungin hallinnon yhteistyöstä pitäjätoimiimari kehittämisessä on Kuntalaki (23 ), joka edellyttää kunnan luovan edellytyksiä kuntalaisten osallisuuteen ja vaikuttamiseen. Vireillä olevassa uudessa kuntalaissa tästä asiaa tullaan edelleenkin korostamaan. Pitäjämallillaan Joensuun kaupunki voisi olla yksi edellä kävijä kuntalaisten osallisuus- ja vaikuttamisedeuytysten kehittäjänä l0-02/jr Sivu 2 / 2

6 ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOHTAMISJÄRJESTELMÄ ASUKKAIDEN OSALLISUUS JA VAIKU7TAMINEN LIITE Demokratiatyöryhmän loppuraporttiin Aluevaikuttamisen/osallisuuden organisaatio (IDEA) - aluevaikuttaminen perustuu asukkaiden aktiivisuuteen ja omaehtoiseen toimintaan, jolle osana kaupungin johtamisjärjestelmää organisoidaan kaupunginorganisaatiossa virallinen vaikuttamisen kanava, osoitetaan kaupunginhallinnosta resursseja ja annetaan ratkaisuvaltaa. Aluevaikuttamisen keskeisiä tahoja ja toimijoita ovat kylä-/asukasyhdistykset, yhteisöt (esim. srk), järjestöt (kolmassektori), julkiset (kunta) ja yksityiset palveluntuottajat (yritykset), muutoin vapaaehtoistoimijat ja naapuriapulaiset Q - mahdollistetaan - jäsenet - pitäjäneuvosto - pitäjäneuvoston - pitäjäneuvostojen lakkautettuihin/lakkaaviin kuntiin (p1. kantakaupunki) pitäjäneuvosto, jonka toiminta-alueena on lakkautettavien/lakanneiden kuntien [tai joissakin tapauksessa niiden osien] alueisiin; perustaminen on alueen väestölle vapaaehtoista pitäjäneuvostoon valitsevat alueen kyläyhdistykset; kyläyhdistyksen edustus pitäjäneuvostossa muodostuu esim. kyläyhdistyksen jäsenmäärän suhteessa jne... tai että pitäjän kyläyhdistysten puheenjohtajat ovat neuvoston jäseniä päättää mm. alueen järjestötoiminnan avustuksista, kehittämisrahan käytöstä, markkinoinnista, osaltaan edistää alueen elinvoimatoimintoja (elinkeinopolitiikka), organisoi pitäjän aluevaikuttamiseen/osallisuuteen liittyvän yhteistyön, osallistuu lähipalvelujen toiminnan sisällölliseen kehittämiseen, antaa lausuntoja mm. pitäjäneuvoston edustajistolle puheenjohtajaa kutsutaan pitäjäneuvokseksi (nimike ei ole sama kuin arvonimiasetuksessa mainittu pitäjänneuvos) valmistelu- ym työ sisällytetään maaseudun kehittämispäällikön ja alueellisten palvelupisteiden toimenkuvaan apunaan kaupungin muu asiantuntijaorganisaatio - perustetaan pitäjäneuvostojen edustajisto, jossa jäseninä ovat kahdeksan pitäjäneuvosta (tai pitäjän kokokoon suhteutettu) - edustajisto käsittelee mm. kaikki kaupungin valtuustoon menevät ohjelmat, kehittämissuunnitelmat, kaavoitukset, säännöt, ja palvelurakenneratkaisut, budjetit, ym., pitäjäneuvostojen aloitteet eli toimii kaupurikiorganisaation sisäisenä virallisena alueitten vaikuttamiskanavana o valtuusto ei käsittelisi em. asioita, ellei pitäjäneuvostojen edustajistolla olisi ollut tilaisuutta käsitellä niitä asianmukaisesti

7 (: N PN KAUPUNGINVALTLOUSrO ASUKKAAT O O u.aheessa kvaa ecust8is:c nt hem ;set a ustolle ( ohi haltuksn. cs:: On : :va a ataa iku taa ei osto CS3 s mu csa unra sss a i c ja 0 e:ta a stu t halitus otte. o c i:aava toirnintarnallina es.aa ius -ston ou autta a ka suorao oilaja eu o tcen d.s ajs 0 ciisi knna - :a kuinan tehtaissa toowi ta.u.l antoehtoisesti lopullise Daatokset :& e esr. maaseudun keh an. aa jos (.tää knnalltsta : Ita, e r e nua kul n3 e toineiin.ai c kc pftäjäneuvoszo kunnan c ga.aja io h :.. s/s Kysymyksiä a s o ttäsi siten!säarvoa joenslulaisena eniseie ja aupurgin resursseilla totsivat kaivattua ja taoeelista positiivista cöhn aiue e ijheuvostct,jotka perustuvat alueen aktiivisuu:een, Isättynä yhteist öveostca osala on tarkoitus taata alueitten tahtotilan näkyiyys. Esitetyllä johtarnisjä:-jesteimään kuuluvalla i.-a sella aivevai ttanisen organsaato sekava, on Joensuun Enoa tms* jopa karttaan merkittyine rajoineen (rytiiän nimikkeistö kuntahitos alueha on hien- ar kuuluvaa identiteettiä ja siten kasvattaa halua sal!isturniseen ja aiklttamiseen vanhempi polvi vielä tunnistaa. Pitäjä nimikkeeä voitaisiin yllä pitää kur.talaiso;ee. Otettaisiin käyttöö9 hstciallinen aluetta ku aava imie pitäjä, jonka a!nan Pitäjänirnikettä tulisi harkita myös visalliseei pakallisiin ikk&stöön sis ytärniseksi laajentumisen takia. vakuttamisen edistärniseks. Asia on ajan chtainen mm. kuntien aueehse. Kar.salflsesti ollaan hakemassa toirnintama!&a <ansaaisten osaflisuuden la Peruste uja PN = Pitäjäneuvosto, alueen tcimijain yh:eisty5veosto KAUPUNGINHALLITUS_5 Kuueiriner A EDUSTAJISTO PITAJANEUVOSTOJEN A / /

8 MUISTIO Ville Nieminen Pitäjistä kuntalaisten identiteetin kiteytymiä Pitäjällä näyttäisi olevan selkeä kulttuurihistoriallinen tausta puhekielessä. Suomen kielen lautakunnassa on pohdittu, pitäisikö pitäjä-sana ottaa käyttöön uudelleen virallisestikin. Sillä voitaisiin viitata lakkautettuun kuntaan. Vaikka esimerkiksi Ruotsissa pi täjä-nimeä käytetään, Suomessa sen rasitteena on pidetty liiallista maalaismaisuutta. Var sinkin kaupunkiseudulla on vierastettu ajatusta aiemmin nimenomaan maalaiskuntaa tar koitta van pitäjän käyttämisestä. (Yle: Palaavatko pitäjät takaisin?) Pitäjät muodostuivat nimenomaan yhteisöllisten toimintojen pohjalle. Siten sillä on myös merkit tävä osa paikallista identiteettiä ja sen syntymistä. Pitäjä (aikaisemmin myös pitäjäs) on Suomessa jo esihistoriallisena aikana käytetty sa na,[1] joka on ollut erilaisten hallinnollisten ja kirkollisten paikallisyhteisöiden nimenä 1800-luvulle asti. Sanaa pitäjä saatetaan epävirallisesti käyttää puhuttaessa myös ajasta, jolloin niitä ei hallinnollisina yksikköinä ole ollut olemassa. (Wikipedia: Pitäjä) Suomen ensimmäisinä hallinnollisina organisaatioina (1100 -luvulla) voidaan pitää mui naispitäjiä, jotka olivat alueeltaan laajoja kulttiyhteisöjä ja jotka toimivat myös oikeusyh teisöinä omine käräjineen ja sotajoukkoineen. (Kuotola 2009: 116.) Kulttiyhteisöjä kutsuttiin pitäjiksi, koska ne pitivät pyhissä lehdoissa eli hiisissä yhteisiä säännöllisiä uhripitoja (Oja 1955: 123.) P4uinaispitäjistä tuli kirkkopitäjiä kirkon vakiinnuttaessa asemaansa. Kirkko pyrki organi soimaan toimintaansa sopimalla siitä erikseen kuntin muinaispitäjän kanssa. Kirkkopitäjäs sä valtaa käytti kirkkoherran johtama yleinen kokous, pitäjänkokous. Kirkkopitäjä alueelli sena kokonaisuutena käsitti samaa kirkkoa käyttävät henkilöt. Kirkkopitäjää laajempana kokonaisuutena toimi rovasti kunta, jonka johdossa toimi jonkin alueella sijaitsevan kirkkopitäjän kirkkoherra. Kirkkopitäjillä ja pitäjä kokouksella oli omanlaisensa oikeudellinen asema, joka perustui ajan saatossa hioutuneeseen oikeuskäsitykseen ja oli siten asukas lähtöinen. (Kuotola 2009: ) Laki ei tunnista pitäjää julkisena toimijana. Niin ikään laissa ei myöskään kielletä pitäjän tai pitä jäneuvoston toimintaa. Kuntalain mukaan kunnanvaltuusto voi asettaa alueilleen kunnanosahal intoa (esim. aluelautakunnat) ja delegoida niille tehtäviä. Pitäjien palauttamisessa on kuitenkin myös huomioitava pitkä historiallinen kehitys, jolloin nykyi set kuntaliitokset ovat usein monen entisen pitäjän muodostamien kuntien liitoksia. Millä kutsu taan eri vaiheessa syntyneitä pitäjiä? Ruotsin kun tajaon perustuminen seurakuntiin ja pitäjiin vastaa kehitystä suomessa. Kuten Suomessakin kuntien määrä vaihteli vain vähän ja pääasiassa kunnat jakautui vat pienem miksi. Suomessa ajatus perustui näkemykselle, että kunnat muodostuivat seurakunnista ja täten uuden kunnan muodostumiseksi tuli synnyttää uusi seurakunta. (Kuotola 2009: & Wikipedia: http ://fi. wikipedia. org/wiki/ruotsin kun tauudistukset) Pohjoismaissa on tutkimuksien mukaan havaittu aktiivisempaa osallistumista ja vastuunkantoa pienempien kuntien asukkaissa. Tämä tukee myös pitäjän erottautumista suuremmasta kunnasta omaksi toiminnalliseksi kokonaisuudekseen. Ruotsissa on ollut myös iikehdintää suuremmista yksiköistä erottautumiseen. Viimeisin erottautuminen omaksi kunnakseen tapahtui vuonna 2003, jolloin Knivstan kunta itsenäistyi Uppsalasta.

9 Ruotsissa kun talaisten vastustuksen takia kuntaliitoksia on purkautunut. Kun talaisten si toutuneisuus pienissä kunnissa on suurempaa, mutta suurissa kunnissa kiinnostus politiik kaan on niin ikään kasvanut (Kuotola 2009: 91.) Norjassa kuntalaisten näkemyksille kun tarajan järkevästä kulusta tuli asettaa suuri paino arvo. (Kuotola 2009: 93.) Tanskassa on havaittu, että pienissä kunniisaa kuntalaiset kokevat olevansa enemmän vas tuussa kun tansa asioista. Suurissa kunnissa on myös todettu ongelmaksi, että kun talaiset eivät kykene samalla tavalla samaistumaan kuntaansa kuntaliitoksen jälkeen. (Kuotola 2009: ) - Kuntien koon kasvaessa kuntalaisten identiteetti ei välttämättä kehity samassa suhteessa tai sa man suuntaisesti. Kunnan rajan ei välttämättä tulisi olla määräävä tekijä vaan kuntalaisten yhtei söllisyyden, joka saattaa ylittää niin ikään jo olemassa olevat kuntarajat. Yhteisöllisyys alueella voi ulottua myös kunnan tai valtion rajojen ulkopuolelle. Yhteisölli syys voi tietyillä alueilla olla myös voimakkaampaa kuin koko kunnan yhteisöllisyys Kunnan rajojen tulisi tapailla ennemmin yhteisön muodostamia rajoja kuin hallinnon määräämiä. (Kuotola 2009: ) - Aikaisempaa - Loppujen selkeää pitäjän aktivoitumista ei tullut lyhyessä katsauksessa vastaan. Vastaavan laisena voidaan kuitenkin pitää kuntaliitoksissa tapahtuneita aluelautakuntia. Esimerkiksi Osmo Soininvaaran (2010; 44) tekemässä Päijät-Hämeen erityisessä kuntajakoselvityksessä pohdittiin tulisiko uuden kunnan aluelautakunnat perustaa vahvemman identiteetin omaavien kylien vai pi täjien pohjalta. Tässä tapauksessa päädyttiin pitäjiin tarkoittaen vanhoja kuntia. lopuksi uusi pitäjä on vain identiteetin ja yhteisöllisyyden tiivistymä. Jos kunta ei dele goi pitäjälle tehtäviä, onko pitäjästatuksella käytännössä mitään merkitystä. Jos kuitenkin pitäjä saa esimerkiksi tehdä päätöksiä ja panna niitä täytäntöön alueellaan, voidaan puhua kehitykses tä, joka tukee suoran demokratia trendiä Suomessa. Pitäjä- ja kaupunginosa -käsitteet voisivat luoda yhtenäisen käsitteen vastaavan suoran demokratian hyödyntämisessä. Siinä missä kau pungissa kokoontuisivat kaupunginosaneuvostot, pitäjissä voisi toimia pitäjäneuvostot paikallis yhteisön parhaaksi katsomalla tavalla. Lähteet Kuotola, Yrjö (2009). Kunnan raja. Tampere: Tampereen yliopisto, Oikeustieteiden laitos. Väitöskirja. Oja, Aulis (1955). Keskiaikaisen Etelä-Suomen asutus ja aluejaot. Historiallisia tutkimuksia XLIV. Forssa: Suomen historiallinen seura. Soininvaara, Osmo & Markku Lehto (2010). Päijät-Hämeen yhdeksän kunnan erityinen kuntajakoselvitys. Valtiovarainministeriö. Yle uutiset. Palaavatko pitäjät takaisin? Linkki tarkastettu //y1eji/uutiset/palavatkgpitttakaljn Wikiedia: Pitäjä. Linkki tarkastettu Wiki pedia: Ruotsin kuntauudistukset. Linkki tarkastettu httjj.wikpedia.orci/wiklruotsin kuntauijks

Lähidemokratia ja kuntarakenneuudistus (tiivistelmä)

Lähidemokratia ja kuntarakenneuudistus (tiivistelmä) Lähidemokratia ja kuntarakenneuudistus (tiivistelmä) MTK-Pohjois-Savo ry Kylpylähotelli Kunnonpaikka, Siilinjärvi 2.12.2013 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä,

Lisätiedot

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys 6.5.2014 Jarkko Majava (yhteyshenkilö) Johtava konsultti, FCG Konsultointi Oy jarkko.majava@fcg.fi 050 3252306 22.5.2014 Page 1 Kuntarakenneselvityksen

Lisätiedot

ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET

ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen 23.1.2014 Erityisen kuntajakoselvitysalueen kunnat Joensuu www.joensuu.fi

Lisätiedot

Lähidemokratian vahvistaminen

Lähidemokratian vahvistaminen Lähidemokratian vahvistaminen Kuntaliitosverkoston seminaari Kuntatalo 4.6.2014 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija ritva.pihlaja@pp.inet.fi Lähidemokratiasta on? enemmän kysymyksiä kuin vastauksia,

Lisätiedot

KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ

KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ J o e n s u u Kyläyhdistysten pitäjäjulistus ja yhteiskunnallinen yrittäminen MATTI VÄISTÖ Osuuskunta Viesimon puheenjohtaja KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ entinen kunta Kunta perustettu

Lisätiedot

YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto

YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012 Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto AJATUKSIA PALVELURAKENNEUUDISTUKSISTA 2000-LUVULLA Aikaisemman kuin nykyisenkin

Lisätiedot

Demokratiatyöryhmä 4.4.2014 klo 14-16 Päijät-Hämeen liitto

Demokratiatyöryhmä 4.4.2014 klo 14-16 Päijät-Hämeen liitto Demokratiatyöryhmä 4.4.2014 klo 14-16 Päijät-Hämeen liitto Työryhmän työskentely jäljellä olevissa kokouksissa 1) Työryhmä muodostaa 1 tai 2 lähidemokratian toteuttamisen mallia, ehdotuksen hyödynnettäviksi

Lisätiedot

YTR:n kansalaistoiminnan teemaverkosto ja lähidemokratian edistäminen

YTR:n kansalaistoiminnan teemaverkosto ja lähidemokratian edistäminen YTR:n kansalaistoiminnan teemaverkosto ja lähidemokratian edistäminen Kylätoiminnan neuvottelupäivät Tampere 16.11.2015 Tauno Linkoranta YTR:n verkostot Tukevat maaseutupoliittisen kokonaisohjelman 2014-2020

Lisätiedot

Maaseutuvaikutusten arviointi Kuopio seudun pilotti. Kuntajakoselvittäjien työseminaari 12.3.2015 Tarja Pöyhönen, Kuntaliiton MVA-pilotti

Maaseutuvaikutusten arviointi Kuopio seudun pilotti. Kuntajakoselvittäjien työseminaari 12.3.2015 Tarja Pöyhönen, Kuntaliiton MVA-pilotti Maaseutuvaikutusten arviointi Kuopio seudun pilotti Kuntajakoselvittäjien työseminaari 12.3.2015 Tarja Pöyhönen, Kuntaliiton MVA-pilotti Asiantuntijan rooli ja tausta Yritysneuvoja: monipuoliset tehtävät

Lisätiedot

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS 21.11.2013 Lapin pääkaupunki ja Joulupukin virallinen kotikaupunki 21.11.2013 Matkailufaktoja

Lisätiedot

Alueellista demokratiaa? Lähidemokratian toimintamallit Suomen kunnissa

Alueellista demokratiaa? Lähidemokratian toimintamallit Suomen kunnissa Alueellista demokratiaa? Lähidemokratian toimintamallit Suomen kunnissa Paikalliskehittämisen superpäivät Porissa 18-19.1.2013 Siv Sandberg, Åbo Akademi Siv.sandberg@abo.fi Siv Sandberg Åbo Akademi 2013

Lisätiedot

Aluetoimikunnat ja Svenska kommittèn. Osallisuustyöryhmä 12.9.2011 Marjo Nurminen

Aluetoimikunnat ja Svenska kommittèn. Osallisuustyöryhmä 12.9.2011 Marjo Nurminen Aluetoimikunnat ja Svenska kommittèn Osallisuustyöryhmä 12.9.2011 Marjo Nurminen Aluetoimikunnat Vantaalla Aviapoliksen aluetoimikunta Hakunilan aluetoimikunta Koivukylän aluetoimikunta Korson aluetoimikunta

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

LÄHIDEMOKRATIA kuuluuko maaseudun ääni kuntaliitoksissa?

LÄHIDEMOKRATIA kuuluuko maaseudun ääni kuntaliitoksissa? LÄHIDEMOKRATIA kuuluuko maaseudun ääni kuntaliitoksissa? Lähidemokratiaseminaari Päijät Hämeessä 16.3. 2010 Rovaniemen kaupunki / Yläkemijoen aluelautakunta Meeri Vaarala YLÄKEMIJOEN ALUE Yläkemijoki

Lisätiedot

OSUUSKUNTA VIESIMO Kiihtelysvaaran pitäjä Joensuu

OSUUSKUNTA VIESIMO Kiihtelysvaaran pitäjä Joensuu OSUUSKUNTA VIESIMO Kiihtelysvaaran pitäjä Joensuu Hallituksen puheenjohtaja MATTI VÄISTÖ Kumppanuuspäivä 14.10.2015 TÄSTÄ LÄHDETTIIN Joensuun kaupunki, selvityshanke: Yhteiskunnallisen yrittämisen mahdollisuudet

Lisätiedot

Aluelautakunnat kylien asialla. ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 3.10.2015

Aluelautakunnat kylien asialla. ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 3.10.2015 Aluelautakunnat kylien asialla ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 3.10.2015 Osallisuus, vaikuttaminen ja elinvoima Aluelautakunnat tärkeä osa Rovaniemen kaupungin pitkäjänteistä itsehallinnon ja asukkaiden

Lisätiedot

Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko. Tulevaisuuden kunta -tilaisuus 10.12.2014 Kuopio

Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko. Tulevaisuuden kunta -tilaisuus 10.12.2014 Kuopio Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko Tulevaisuuden kunta -tilaisuus 10.12.2014 Kuopio Kuntien toimintaympäristön jatkuva muutos Kuntien toimintaympäristön jatkuva muutos 1/3 Kuntatalouden paineet

Lisätiedot

Kuntaliiton julkaisut Kuntakehitys, demokratia ja johtaminen

Kuntaliiton julkaisut Kuntakehitys, demokratia ja johtaminen Kuntaliiton julkaisut Kuntakehitys, demokratia ja johtaminen KL-Shop Toinen linja 14, 00530 Helsinki puh. 09 771 2199 julkaisumyynti@kuntaliitto.fi 1 Tilausnumero 509465 Hinta 25.00 Tutkimus selvitti kuntalaisten

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

Miksi kumppanuutta? Suomalaisen yhteiskunnan ja kuntien suuri murros

Miksi kumppanuutta? Suomalaisen yhteiskunnan ja kuntien suuri murros Miksi kumppanuutta? Suomalaisen yhteiskunnan ja kuntien suuri murros Hyvinvointia ja kumppanuutta kulttuurista Härmän Kuntokeskus, Ylihärmä 26.3.2015 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija ritva.pihlaja@pp.inet.fi

Lisätiedot

Varkauden seudun kuntarakenneselvitys

Varkauden seudun kuntarakenneselvitys Varkauden seudun kuntarakenneselvitys Demokratiatyöryhmän pohdintoja ja linjauksia 13.8.2014 9.10.2014 Page 1 Uudistuksen tavoitteita Kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksien parantaminen Poliittisen johtamisen

Lisätiedot

KÄRSÄMÄEN KUNTA ESITYSLISTA 1/2013 1

KÄRSÄMÄEN KUNTA ESITYSLISTA 1/2013 1 KÄRSÄMÄEN KUNTA ESITYSLISTA 1/2013 1 AIKA 16.01.2013 klo 10:00 PAIKKA Kärsämäen kunnanvirasto, Keskuskatu 14 KÄSITELTÄVÄT ASIAT Asia Otsikko Sivu 1 Laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 2 Pöytäkirjan tarkastus

Lisätiedot

TALOUSARVION 2015 MUUTOS / HUOVILAN KOULUN ILTAPÄIVÄTOIMINTA / OPETUS- JA VARHAISKASVATUSPALVELUT

TALOUSARVION 2015 MUUTOS / HUOVILAN KOULUN ILTAPÄIVÄTOIMINTA / OPETUS- JA VARHAISKASVATUSPALVELUT Opetus- ja 112 26.08.2015 varhaiskasvatuslautakunta Kunnanhallitus 303 14.09.2015 Valtuusto 64 28.09.2015 TALOUSARVION 2015 MUUTOS / HUOVILAN KOULUN ILTAPÄIVÄTOIMINTA / OPETUS- JA VARHAISKASVATUSPALVELUT

Lisätiedot

Osallistavaa kuntaa rakentamassa

Osallistavaa kuntaa rakentamassa Osallistavaa kuntaa rakentamassa - esimerkkejä maailmalta ja Suomesta Suonenjoki 12.5.2015 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija ritva.pihlaja@pp.inet.fi Isoja muutoksia julkisissa rakenteissa Kartat:

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta-asiaa

Ajankohtaista kunta-asiaa Ajankohtaista kunta-asiaa Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko Kuntaliitosverkoston aamukahvit Kuntarakennelaki Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis -laki Kuntien valtinosuusja rahoitusjärjestelmän

Lisätiedot

JOENSUU: Kuntaliitokset, maankäyttö, tontinluovutus. Juha-Pekka Vartiainen 13.6.2011 juha-pekka.vartiainen@jns.fi www.jns.fi, www.joensuunseutu.

JOENSUU: Kuntaliitokset, maankäyttö, tontinluovutus. Juha-Pekka Vartiainen 13.6.2011 juha-pekka.vartiainen@jns.fi www.jns.fi, www.joensuunseutu. JOENSUU: Kuntaliitokset, maankäyttö, tontinluovutus Juha-Pekka Vartiainen 13.6.2011 juha-pekka.vartiainen@jns.fi www.jns.fi, www.joensuunseutu.fi VÄESTÖN SIJOITTUMINEN KAUPUNKISEUDULLA Asukasmäärä eri

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 289. Kaupunginhallitus 28.09.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 289. Kaupunginhallitus 28.09.2015 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 28.09.2015 Sivu 1 / 1 2581/07.02.01/2015 289 Valtuustoaloite Espoon liittymisestä kuntalaisaloite.fi -palveluun (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Mari Immonen, puh. 050 525 2706 etunimi.e.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Vihdin kunnanvaltuusto 2.10.2014 Sevón

Vihdin kunnanvaltuusto 2.10.2014 Sevón Vihdin kunnanvaltuusto 2.10.2014 Sevón Metropolikaupunki uusi kunta Metropolikaupungin hahmottelussa on ideoita, joita voi hyödyntää myös muissa kuntaliitoksissa ja nykyisissä kunnissa Uuden kunnan jakamisesta

Lisätiedot

Monikeskuksinen aluerakenne

Monikeskuksinen aluerakenne Monikeskuksinen aluerakenne Seminaarin paneeli Helsinki 17.3.2011 Keijo Sahrman Johtaja, Suomen Kuntaliitto Kuntahallinnon murros: Kuntapalveluiden uudistaminen kohti 2020 lukua, muutosvaateita mm. Palveluiden

Lisätiedot

YHTEISTYÖSOPIMUS TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄSTÄ MONIALAISESTA YHTEISPALVELUSTA (TYP)

YHTEISTYÖSOPIMUS TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄSTÄ MONIALAISESTA YHTEISPALVELUSTA (TYP) luonnos 1.12.2015 YHTEISTYÖSOPIMUS TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄSTÄ MONIALAISESTA YHTEISPALVELUSTA (TYP) 1 Sopimuksen tarkoitus Tämä sopimus on työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta (jäljempänä

Lisätiedot

Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015

Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015 Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015 Äänestysaktiivisuuden lasku Ilkeät ongelmat Luottamustoimien ei-houkuttelevuus Vallankäytön korostuminen

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖ- ORGANISAATIO

LUOTTAMUSHENKILÖ- ORGANISAATIO LUOTTAMUSHENKILÖ- ORGANISAATIO Kuntajakoselvitys 13.11.2006-30.6.2007 Paikallinen asiantuntijaorganisaatio koostui yli 300 henkilöstä, kokoontumisia yli 50 228 valtuutettua 78 kunnanhallitusten jäsentä

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun selvitysryhmän 5. kokous

Jyväskylän kaupunkiseudun selvitysryhmän 5. kokous Jyväskylän kaupunkiseudun selvitysryhmän 5. kokous Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Kuntajakoselvittäjät Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi

Lisätiedot

HYVINVOINTIPALVELUJEN TULOSKORTIT JA TALOUSARVIO VUODELLE 2015

HYVINVOINTIPALVELUJEN TULOSKORTIT JA TALOUSARVIO VUODELLE 2015 Sosiaali- ja terveysltk 146 16.09.2014 Sosiaali- ja terveysltk 154 30.09.2014 Sosiaali- ja terveysltk 166 14.10.2014 HYVINVOINTIPALVELUJEN TULOSKORTIT JA TALOUSARVIO VUODELLE 2015 713/02.02.00/2014 SOSTE

Lisätiedot

Sosterin kanssa on käyty neuvotteluja 30.1.2015 ja 4.3.2015 sääs töjen saamiseksi. Neuvottelujen tuloksia käsitellään kokouksessa.

Sosterin kanssa on käyty neuvotteluja 30.1.2015 ja 4.3.2015 sääs töjen saamiseksi. Neuvottelujen tuloksia käsitellään kokouksessa. Kunnanhallitus 60 30.03.2015 Kunnanhallitus 68 21.04.2015 Kunnanhallitus 82 11.05.2015 Kunnanhallitus 102 11.06.2015 Kunnanhallitus 107 18.06.2015 Talouden tasapainottamistoimenpiteet vuodelle 2015 KHALL

Lisätiedot

VALTUUSTOALOITE SIIRTOLAPUUTARHATOIMINNAN MAHDOLLISUUKSIEN SELVITTÄMISESTÄ

VALTUUSTOALOITE SIIRTOLAPUUTARHATOIMINNAN MAHDOLLISUUKSIEN SELVITTÄMISESTÄ Kaupunginvaltuusto 92 01.07.2013 Kaupunginhallitus 275 19.08.2013 Kaupunginhallitus 88 16.03.2015 Tekninen lautakunta 94 28.10.2015 Kaupunginhallitus 80 29.03.2016 Kaupunginvaltuusto 18 25.04.2016 VALTUUSTOALOITE

Lisätiedot

Jäsentiedote 1/2013. Pohjois-Savon Kylät ry:n uusi kyläasiamies on JARKKO PITKÄNEN. Siilinjärvellä asuva Jarkko aloitti työt helmikuussa.

Jäsentiedote 1/2013. Pohjois-Savon Kylät ry:n uusi kyläasiamies on JARKKO PITKÄNEN. Siilinjärvellä asuva Jarkko aloitti työt helmikuussa. Jäsentiedote 1/2013 Pohjois-Savon Kylät ry:n uusi kyläasiamies on JARKKO PITKÄNEN. Siilinjärvellä asuva Jarkko aloitti työt helmikuussa. Yhteystiedot löytyvät sivulta 6. Paitoja ja liivejä on nyt mahdollista

Lisätiedot

KOOSTE LIITOSALUEIDEN ESITYKSISTÄ KUOPION PÄÄTTÄJILLE 7.4.2014 Kokoaja: Asukkaan ääni paikallisvaikuttamisen mahdollisuudet

KOOSTE LIITOSALUEIDEN ESITYKSISTÄ KUOPION PÄÄTTÄJILLE 7.4.2014 Kokoaja: Asukkaan ääni paikallisvaikuttamisen mahdollisuudet KOOSTE LIITOSALUEIDEN ESITYKSISTÄ KUOPION PÄÄTTÄJILLE 7.4.2014 Kokoaja: Asukkaan ääni paikallisvaikuttamisen mahdollisuudet Pohjois-Savossa - Lähidemokratian tiedonvälityshanke 1.8.2013-30.9.2014 -Rahoitus:

Lisätiedot

Yhtymävaltuusto 13 11.02.2013 Hallitus 146 05.03.2013 Hallitus 328 21.08.2013 153/00.00 02 00/2013 YV 13

Yhtymävaltuusto 13 11.02.2013 Hallitus 146 05.03.2013 Hallitus 328 21.08.2013 153/00.00 02 00/2013 YV 13 Yhtymävaltuusto 13 11.02.2013 Hallitus 146 05.03.2013 Hallitus 328 21.08.2013 Valtuustoaloite: Koulutusta ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista sekä

Lisätiedot

Kuntalaisaloitteet kunnan asukkaiden osallistumiskanavana

Kuntalaisaloitteet kunnan asukkaiden osallistumiskanavana Kuntalaisaloitteet kunnan asukkaiden osallistumiskanavana Tietoja kuntalaisaloitteiden määristä 2005-2011 Kuntalaisten suhtautuminen kuntalaisaloitteisiin Maaliskuu 2012 Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö

Lisätiedot

Kuntaliiton julkaisut Kuntakehitys, demokratia ja johtaminen

Kuntaliiton julkaisut Kuntakehitys, demokratia ja johtaminen Kuntaliiton julkaisut Kuntakehitys, demokratia ja johtaminen KL-Shop Toinen linja 14, 00530 Helsinki puh. 09 771 2199 julkaisumyynti@kuntaliitto.fi 1 Tilasnumero 509465 Hinta 25.00 Tutkimus selvitti kuntalaisten

Lisätiedot

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014 Kuntalain kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu Kuntalain valmistelun organisointi Hallinnon ja aluekehityksen ministeriryhmä Parlamentaarinen

Lisätiedot

Kaupunginhallitus 248 02.11.2015 Kaupunginvaltuusto 63 09.11.2015. Tulo- ja kiinteistöveroprosentin määrääminen vuodelle 2016 591/211/2015

Kaupunginhallitus 248 02.11.2015 Kaupunginvaltuusto 63 09.11.2015. Tulo- ja kiinteistöveroprosentin määrääminen vuodelle 2016 591/211/2015 Kaupunginhallitus 248 02.11.2015 Kaupunginvaltuusto 63 09.11.2015 Tulo- ja kiinteistöveroprosentin määrääminen vuodelle 2016 591/211/2015 Kaupunginhallitus 02.11.2015 248 Kuntalain 66 :n mukaan valtuuston

Lisätiedot

Miten muissa Pohjoismaissa lailla edistetään kuntalaisten suoraa osallistumista?

Miten muissa Pohjoismaissa lailla edistetään kuntalaisten suoraa osallistumista? Miten muissa Pohjoismaissa lailla edistetään kuntalaisten suoraa osallistumista? Kuntalaki uudistuu seminaari 20.11.2013 Marianne Pekola-Sjöblom Tutkimuspäällikkö Kuntakehitys ja tutkimus Vaaliosallistumisesta

Lisätiedot

Kuprusta sotkuun mistä uusi suunta kuntauudistukselle? Yrjö Hakanen Paikallispolitiikan seminaari 22.9.2013 Turussa

Kuprusta sotkuun mistä uusi suunta kuntauudistukselle? Yrjö Hakanen Paikallispolitiikan seminaari 22.9.2013 Turussa Kuprusta sotkuun mistä uusi suunta kuntauudistukselle? Yrjö Hakanen Paikallispolitiikan seminaari 22.9.2013 Turussa Kataisen hallituksen ohjelma Työssäkäyntialueiden perusteella suurkunnat, jotka kykenevät

Lisätiedot

Palveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa

Palveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa Palveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa Pasi Laukka 27.3.2014 Palvelut on järjestettävä Kaupunkistrategian kuntalaisten hyvinvointiin liittyvät strategiset linjaukset

Lisätiedot

Miksi Uusi Kunta? Jyrki Myllyvirta 9.10.2009

Miksi Uusi Kunta? Jyrki Myllyvirta 9.10.2009 Miksi Uusi Kunta? Jyrki Myllyvirta 9.10.2009 Miksi päijäthämäläisten tulee olla innostuneita Uudesta Kunnasta? 1. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen yleiset perusteet 2. Lisäperusteita kuntarajojen purkuun

Lisätiedot

Alueellisen vaikuttamisen muodot meillä ja muissa pohjoismaissa. Marraskuu 2012 Siv Sandberg Siv.sandberg@abo.fi

Alueellisen vaikuttamisen muodot meillä ja muissa pohjoismaissa. Marraskuu 2012 Siv Sandberg Siv.sandberg@abo.fi Alueellisen vaikuttamisen muodot meillä ja muissa pohjoismaissa Marraskuu 2012 Siv Sandberg Siv.sandberg@abo.fi Lähidemokratian kehittämisen vaihtoehtoiset polut Yksilö (kuntalainen, asiakas) Palvelujen

Lisätiedot

JOENSUUN SEUDUN SEUTUHALLINNON TALOUSARVIO 2014

JOENSUUN SEUDUN SEUTUHALLINNON TALOUSARVIO 2014 Liite Seutuhallinto JOENSUUN SEUDUN SEUTUHALLINNON TALOUSARVIO 2014 Sisältö Seutuyhteistyön 2014 talousarvio Joensuun kaupungin talousarviossa Talousarvion käyttösuunnitelma Laskelma kuntien maksuosuuksista

Lisätiedot

Sivistyslautakunta 15 27.03.2014 Sivistyslautakunta 44 21.10.2014 Sivistyslautakunta 52 02.12.2014

Sivistyslautakunta 15 27.03.2014 Sivistyslautakunta 44 21.10.2014 Sivistyslautakunta 52 02.12.2014 Sivistyslautakunta 15 27.03.2014 Sivistyslautakunta 44 21.10.2014 Sivistyslautakunta 52 02.12.2014 OSIKONMÄEN KOULUN LAKKAUTTAMINEN SIVLTK 27.03.2014 15 Kunnanvaltuuston on hyväksynyt 21.3.2011 11 kouluverkkosuunnitelman

Lisätiedot

RAAHEN LÄHIDEMOKRATIAMALLI, ehdotus 10.12.2014

RAAHEN LÄHIDEMOKRATIAMALLI, ehdotus 10.12.2014 Sivu 1 / 5 RAAHEN LÄHIDEMOKRATIAMALLI, ehdotus 10.12.2014 1. Johdanto Raahen kaupungilla on pitkät perinteet yhteistyöstä ja kylien tukemisesta. Vuonna 1989 Raahen kaupunki osallistui kolmivuotiseen, valtakunnalliseen

Lisätiedot

Asukas- ja järjestönäkökulma Siun Sotessa

Asukas- ja järjestönäkökulma Siun Sotessa Asukas- ja järjestönäkökulma Siun Sotessa 12.5.2016 toiminnanjohtaja Elina Pajula Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry: 1. Osallisuus ihmisten äänen kuunteleminen ja välittäminen eri tasoille osallistumisen

Lisätiedot

Lähidemokratian. uudet mahdollisuudet. KAMPA-hankkeen päätösseminaari Kaustinen 12.2.2013 Ritva Pihlaja, erityisasiantuntija, tutkija

Lähidemokratian. uudet mahdollisuudet. KAMPA-hankkeen päätösseminaari Kaustinen 12.2.2013 Ritva Pihlaja, erityisasiantuntija, tutkija Lähidemokratian uudet mahdollisuudet KAMPA-hankkeen päätösseminaari Kaustinen 12.2.2013 Ritva Pihlaja, erityisasiantuntija, tutkija Alueellista demokratiaa? Lähidemokratian toimintamallit Suomen kunnissa

Lisätiedot

Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA

Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA Maarit Alikoski 15.9.2015 ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 15.92015 Kuva: Pasi Tarvainen 2015 Rovaniemen maaseudun kehittämisohjelma 2013-2020 Laaja yhteys

Lisätiedot

"Selvitysperusteet sekä sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien turvaaminen:

Selvitysperusteet sekä sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien turvaaminen: Kaupunginhallitus 87 11.02.2013 Lappeenrannan kaupungin lausunto kuntarakennelakiluonnoksesta 740/002/2012 KH 87 Strategia- ja talousyksikön kirje 8.2.2013: "Selvitysperusteet sekä sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä kirjoittaa:

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä kirjoittaa: Kunnanhallitus 18 11.01.2016 Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän ikäsuunnitelma vuosille 2016-2025 Khall 11.01.2016 18 Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä kirjoittaa: "Yhall 28.08.2013 88 "Vanhuspalvelulaki"

Lisätiedot

VIII/09 IX/09 X/09 XI/09 XII/09 I/10 II/10 III/10 IV/10 V/10. 2. 3. Kjs:n esitys to 18.2.

VIII/09 IX/09 X/09 XI/09 XII/09 I/10 II/10 III/10 IV/10 V/10. 2. 3. Kjs:n esitys to 18.2. n seudun kuntien erityisen kuntajakoselvityksen aikataululuonnos VIII/09 IX/09 X/09 XI/09 XII/09 I/10 II/10 III/10 IV/10 V/10 VI/10 Selvitys käynnistetään 2. 3. Kjs:n esitys to 18.2. Kuntalaisten alkukuuleminen

Lisätiedot

23.5.2013 Joensuu Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskus. Terveyden edistämisen suunnittelija Kari Hyvärinen

23.5.2013 Joensuu Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskus. Terveyden edistämisen suunnittelija Kari Hyvärinen 23.5.2013 Joensuu Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskus Terveyden edistämisen suunnittelija Kari Hyvärinen 22.11.2012 Pielisen Karjala 12 kpl JUUKA Ellin kulma Juuan terveyskeskus LIEKSA Honkalampi-säätiö,

Lisätiedot

Sosterin kanssa on käyty neuvotteluja 30.1.2015 ja 4.3.2015 sääs töjen saamiseksi. Neuvottelujen tuloksia käsitellään kokouksessa.

Sosterin kanssa on käyty neuvotteluja 30.1.2015 ja 4.3.2015 sääs töjen saamiseksi. Neuvottelujen tuloksia käsitellään kokouksessa. Kunnanhallitus 60 30.03.2015 Kunnanhallitus 68 21.04.2015 Kunnanhallitus 82 11.05.2015 Kunnanhallitus 102 11.06.2015 Kunnanhallitus 107 18.06.2015 Kunnanvaltuusto 27 18.06.2015 Talouden tasapainottamistoimenpiteet

Lisätiedot

Nuorisovaltuustotoiminta ja uusi kuntalaki

Nuorisovaltuustotoiminta ja uusi kuntalaki Nuorisovaltuustotoiminta ja uusi kuntalaki Aleksi Koivisto, liittohallituksen jäsen, Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto Nuva ry. 14.8.2014, Ilmajoki Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto Nuva ry. Vuonna 1998

Lisätiedot

MITEN KUNTAA JOHDETAAN VAIKUTTAVUUDELLA JA HYVINVOINTITIEDOLLA. Kuntaliitto 6.5.2014 Kehitysjohtaja Soile Kuitunen

MITEN KUNTAA JOHDETAAN VAIKUTTAVUUDELLA JA HYVINVOINTITIEDOLLA. Kuntaliitto 6.5.2014 Kehitysjohtaja Soile Kuitunen MITEN KUNTAA JOHDETAAN VAIKUTTAVUUDELLA JA HYVINVOINTITIEDOLLA Kuntaliitto 6.5.2014 Kehitysjohtaja Soile Kuitunen Kunnan tehtävänä on hyvinvoinnin tuottaminen asukkailleen ja kestävän kehityksen edistäminen

Lisätiedot

Asukkaiden Lappeenranta & Neljäs sektori Positiivinen vaikuttaminen yhteiskuntaan ilman politiikkaa

Asukkaiden Lappeenranta & Neljäs sektori Positiivinen vaikuttaminen yhteiskuntaan ilman politiikkaa Asukkaiden Lappeenranta & Neljäs Positiivinen vaikuttaminen yhteiskuntaan ilman politiikkaa Pia Haakana, asukasyhteyshenkilö Sektorit Yritykset Markkinaehtoinen Tavoittelee voittoa 1. YKSITYINEN Valtio,

Lisätiedot

Sivu 1 / 5. RAAHEN LÄHIDEMOKRATIAMALLI, ehdotus 4.11.2015. 1. Johdanto

Sivu 1 / 5. RAAHEN LÄHIDEMOKRATIAMALLI, ehdotus 4.11.2015. 1. Johdanto Sivu 1 / 5 RAAHEN LÄHIDEMOKRATIAMALLI, ehdotus 4.11.2015 1. Johdanto Raahen kaupungilla on pitkät perinteet yhteistyöstä ja kylien tukemisesta. Vuonna 1989 Raahen kaupunki osallistui kolmivuotiseen, valtakunnalliseen

Lisätiedot

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA 1 2 Hallitusohjelman tarkoitus ja merkitys Pirkkalan pormestarimalliin kuuluu toimintatapa, jossa uusi pormestari ryhtyy heti valintansa jälkeen kokoamaan hallitusohjelmaa.

Lisätiedot

Kotkan Haminan seutusopimus

Kotkan Haminan seutusopimus Kotkan Haminan seutusopimus Kotkan Haminan seudun seutuvaltuusto 19.8.2013 Kotkan kaupunginvaltuusto 12.11.2013 Haminan kaupunginvaltuusto 15.10.2013 Miehikkälän kunnanvaltuusto 30.9.2013 Pyhtään kunnanvaltuusto

Lisätiedot

TYÖVALIOKUNNAN KOKOUS 3 MUISTIO

TYÖVALIOKUNNAN KOKOUS 3 MUISTIO 1 (2) Seinäjoen kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys 8.9.2014 TYÖVALIOKUNNAN KOKOUS 3 MUISTIO Aika: Torstai 4.9.2014 klo 14.30 16.15 Paikka: Seinäjoen kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone

Lisätiedot

Asuntotoimen järjestäminen Lohjan kaupungissa vuonna 2016

Asuntotoimen järjestäminen Lohjan kaupungissa vuonna 2016 Kaupunginhallitus 327 07.09.2015 Asuntotoimen järjestäminen Lohjan kaupungissa vuonna 2016 297/00.01.02/2015 PERLJ 16.06.2015 59 Lohjan kaupunginvaltuusto hyväksyi marraskuussa 2014 vuoden 2015 talousarvion.

Lisätiedot

Sivistyslautakunta 4 20.02.2013 Sivistyslautakunta 60 16.09.2015. Asiantuntijoiden läsnäolo-oikeus lautakunnan kokouksissa 29/00.

Sivistyslautakunta 4 20.02.2013 Sivistyslautakunta 60 16.09.2015. Asiantuntijoiden läsnäolo-oikeus lautakunnan kokouksissa 29/00. Sivistyslautakunta 4 20.02.2013 Sivistyslautakunta 60 16.09.2015 Asiantuntijoiden läsnäolo-oikeus lautakunnan kokouksissa 29/00.01/2013 SIVLK 4 Hallintosihteeri Kuntalain (365/1995) 57 :n 3 momentin mukaan

Lisätiedot

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus Kunnanhallitus 305 27.11.2014 Kunnanhallitus 151 10.06.2015 Kunnanhallitus 19 28.01.2016 Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus 143/00.04.01/2014 KH 27.11.2014 305 Työ-

Lisätiedot

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työryhmien toimeksianto II Uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia 17.1.2014

Lisätiedot

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA KAUPUNKISTRATEGIAN TARKENTAMINEN UUDISTUVA HMEENLINNA 2015 STRATEGIA STRATEGIA OHJAA UUDISTUNEEN KAUPUNGIN TOIMINTAA Strategia ohjaa kaupungin kokonaissuunnittelua sekä lautakuntien suunnittelua ja toimintaa

Lisätiedot

Avoimen hallinnon kumppanuusohjelma. katju.holkeri@vm.fi Jyväskylä 29.8.2013

Avoimen hallinnon kumppanuusohjelma. katju.holkeri@vm.fi Jyväskylä 29.8.2013 Avoimen hallinnon kumppanuusohjelma katju.holkeri@vm.fi Jyväskylä 29.8.2013 Mitä on Open Government Partnership? Open Government Partnership (avoimen hallinnon kumppanuushanke) eli OGP käynnistettiin

Lisätiedot

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Yleistä Sääntelyä kansainvälisellä tasolla YK:n lasten oikeuksien sopimus EU:n valkoinen kirja Sääntelyä yleislaeissa Perustuslaki, kuntalaki Erityislait

Lisätiedot

Kuntauudistus ja talouden paineet Onko hyvinvointikunta vielä ensi kuntavaalikaudella naisen paras ystävä ja miehen?

Kuntauudistus ja talouden paineet Onko hyvinvointikunta vielä ensi kuntavaalikaudella naisen paras ystävä ja miehen? Kuntauudistus ja talouden paineet Onko hyvinvointikunta vielä ensi kuntavaalikaudella naisen paras ystävä ja miehen? Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Turku 27.10.2011 Hallitus toteuttaa koko

Lisätiedot

Kylien kehittäminen, kyläsuunnitelma ja niistä nousseet hankkeet

Kylien kehittäminen, kyläsuunnitelma ja niistä nousseet hankkeet Leader-toiminta - Leader-yhdistykset perustettu vuosina 1995-1997 - Alkamassa on neljäs ohjelmakausi - Yhdistyksissä on jäseniä yli 650 - Hallitustyöskentelyyn on osallistunut yli 200 henkilöä - Leader-ryhmien

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS 1.1.2009

POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS 1.1.2009 1(9) POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS 1.1.2009 1. LUKU KUNTAYHTYMÄ 1 Nimi ja kotipaikka Kuntayhtymän nimi on Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä ja sen kotipaikka on Joensuun kaupunki.

Lisätiedot

Alueellinen lähidemokratia ja kylien kehittäminen nyt on aika toimia!

Alueellinen lähidemokratia ja kylien kehittäminen nyt on aika toimia! Alueellinen lähidemokratia ja kylien kehittäminen nyt on aika toimia! Maaseudun pienin kehittämisyksikkö on kylä. Suomen maaseudulla on melko kattavasti kyläyhdistyksiä ja kylätoimikuntia, yhteensä lähes

Lisätiedot

Uuden sukupolven organisaatio

Uuden sukupolven organisaatio Uuden sukupolven organisaatio Kaupunkiorganisaation palvelujen järjestämistason perusrakenne ja luottamushenkilöorganisaation toimielinrakenne Organisaatiotoimikunta 30.08.2010 Muutosjohtaja Risto Kortelainen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 92. Valtuusto 11.06.2012 Sivu 1 / 1. 92 Valtuustoaloite puistokummitoiminnan käynnistämisestä Espoossa (Pöydälle 21.5.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 92. Valtuusto 11.06.2012 Sivu 1 / 1. 92 Valtuustoaloite puistokummitoiminnan käynnistämisestä Espoossa (Pöydälle 21.5. Valtuusto 11.06.2012 Sivu 1 / 1 659/10.03.01/2012 Kaupunginhallitus 136 7.5.2012 Valtuusto 71 21.5.2012 92 Valtuustoaloite puistokummitoiminnan käynnistämisestä Espoossa (Pöydälle 21.5.2012) Valmistelijat

Lisätiedot

PUUMALAN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2014 1. 1 Tutustuminen ruokapalveluiden toimintaan 3

PUUMALAN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2014 1. 1 Tutustuminen ruokapalveluiden toimintaan 3 PUUMALAN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2014 1 Tarkastuslautakunta Aika 13.02.2014 klo 13:00-16:15 Paikka Kunnanhallituksen kokoushuone Käsitellyt asiat 1 Tutustuminen ruokapalveluiden toimintaan 3 2 Kunnanjohtaja

Lisätiedot

Kylien ja kunnan muuttuvat suhteet

Kylien ja kunnan muuttuvat suhteet Kari Leinamo Kylien ja kunnan muuttuvat suhteet 20.5.2011 Kuntalaki 2 Kunta hoitaa itsehallinnon nojalla itselleen ottamansa ja sille laissa säädetyt tehtävät. Kunta voi sopimuksen nojalla ottaa hoitaakseen

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä. Esityslista 2/2016 1. Yhtymävaltuusto. Kokouskutsu. 02.03.2016 kello

Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä. Esityslista 2/2016 1. Yhtymävaltuusto. Kokouskutsu. 02.03.2016 kello PohjoisKarjalan sosiaali ja terveyspalvelujen Esityslista 2/2016 1 Kokouskutsu Aika Paikka Toimielimen jäsenet 02.03.2016 kello Nurmes Heinävesi Suhonen Maija Happonen Aarno Ilomantsi Urjanheimo Hannu

Lisätiedot

Alueellista demokratiaa?

Alueellista demokratiaa? Alueellista demokratiaa? Lähidemokratian toimintamallit Suomen kunnissa Kuntalaisena Salossa Salo 24.10.2012 Ritva Pihlaja Selvitystyön tarkoitus oli tuottaa tietoa demokratian sekä kansalaisten osallistumis-

Lisätiedot

HAAPARANNAN KUNNAN OHJELMA KANSALLISILLE VÄHEMMISTÖILLE JA VÄHEMMISTÖKIELILLE 2015

HAAPARANNAN KUNNAN OHJELMA KANSALLISILLE VÄHEMMISTÖILLE JA VÄHEMMISTÖKIELILLE 2015 HAAPARANNAN KUNNAN OHJELMA KANSALLISILLE VÄHEMMISTÖILLE JA VÄHEMMISTÖKIELILLE 2015 Kunnanvaltuuston hyväksymä 2015-04-13, 58 INNEHÅLLSFÖRTECKNING Sida 1 TAUSTA 1 2 KIELEN MERKITYKSESTÄ 2 3 NEUVONPITO JA

Lisätiedot

Kuntauudistus sote kuntien tehtävät. Kari Prättälä 2.4.2013

Kuntauudistus sote kuntien tehtävät. Kari Prättälä 2.4.2013 Kuntauudistus sote kuntien tehtävät Kari Prättälä 2.4.2013 Kehysriihi + rakennelaki Kuntarakennelaki annetaan eduskunnalle huhtikuun alussa siten, että laki voi tulla voimaan 1.7.2013 alkaen. Kuntien tulee

Lisätiedot

Kuntarakenneselvitys Oulun seudulla

Kuntarakenneselvitys Oulun seudulla Kuntarakenneselvitys Oulun seudulla Elinvoimainen ja toimintakykyinen kunta Kuntarakennelaki: Kuntajaon kehittämisen tavoitteena on elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva

Lisätiedot

NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE?

NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE? NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE? Anne Ilvonen innovointipäällikkö, OK-opintokeskus 1 ESITYKSEN RAKENNE 1. Järjestöt lähidemokratian tukena -hanke 2. Nuoret ja verkko(vaikuttaminen)

Lisätiedot

ALUEELLINEN SISÄISEN TURVALLISUUDEN YHTEISTYÖ UHKA VAI MAHDOLLISUUS?

ALUEELLINEN SISÄISEN TURVALLISUUDEN YHTEISTYÖ UHKA VAI MAHDOLLISUUS? ALUEELLINEN SISÄISEN TURVALLISUUDEN YHTEISTYÖ UHKA VAI MAHDOLLISUUS? UHKA 25.9.2012 2 MAHDOLLISUUS! 25.9.2012 3 Aluehallinnon yhteisen sisäisen turvallisuuden sihteeristön asettaminen Lounais-Suomen aluehallintovirasto

Lisätiedot

ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI

ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI MUISTIO kuntajakoselvittäjän ja kuntajohtajien kuntajakoselvityksen valmistelukokouksesta Aika 18.4.2013 klo 16-18.15 Paikka

Lisätiedot

Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat -

Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat - Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat - Arja Janhonen Kiteen kaupunki/perusturvakeskus Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Asuntotoimen järjestäminen Lohjan kaupungissa vuonna 2016

Asuntotoimen järjestäminen Lohjan kaupungissa vuonna 2016 Kaupunginhallitus 327 07.09.2015 Kaupunginvaltuusto 100 16.09.2015 Asuntotoimen järjestäminen Lohjan kaupungissa vuonna 2016 297/00.01.02/2015 PERLJ 16.06.2015 59 Lohjan kaupunginvaltuusto hyväksyi marraskuussa

Lisätiedot

Ikäihminen kehittäjänä Aijjoos-kumppanuushanke II RISTO-kehittämishankkeen työpaja 5.12.2013. Järjestön logo tähän

Ikäihminen kehittäjänä Aijjoos-kumppanuushanke II RISTO-kehittämishankkeen työpaja 5.12.2013. Järjestön logo tähän Ikäihminen kehittäjänä Aijjoos-kumppanuushanke II RISTO-kehittämishankkeen työpaja 5.12.2013 1 Yhteistyökumppanit Hallinnoijana Kauhavan Seudun Vanhustenkotiyhdistys ry Rahoittajana Raha-automaattiyhdistys

Lisätiedot

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 1.12.2003 1. luku YLEISTÄ 1 Soveltamisala Tätä johtosääntöä sovelletaan Kajaanin kaupungin ylläpitämän, kunnallisena

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Päätös VM!1593/00.01.01.01/2011

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Päätös VM!1593/00.01.01.01/2011 r J. VALTIOVARAINMINISTERIÖ Päätös VM!1593/00.01.01.01/2011 Kunta ja aluehallintoosasto 30.12.2011 Kerimäeri kunta Mikkelin kaupunki Punkahaijun kunta Puurnalan kunta Svon1innan kaupunki Sulkavan kunta

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät?

Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät? Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät? Kari Sjöholm 10.9 2014 -200-400 -600-800 -1000-1200 -1400-1600 Hallitusohjelman sekä vuosien 2012-2014 kehysriihien

Lisätiedot

Vaikea yhtälö. Palvelujen järjestämisen haasteet ja elinvoiman vahvistaminen. Näkökulmana kolmas sektori. Mitä tälle tehdään? 31.1.

Vaikea yhtälö. Palvelujen järjestämisen haasteet ja elinvoiman vahvistaminen. Näkökulmana kolmas sektori. Mitä tälle tehdään? 31.1. Palvelujen järjestämisen haasteet ja elinvoiman vahvistaminen Näkökulmana kolmas sektori Kuntajohtajapäivät 2011 Seinäjoki 11.8.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä

Lisätiedot

KORPILAHTELAISTEN ARKI KUNTALIITOKSEN JÄLKEEN

KORPILAHTELAISTEN ARKI KUNTALIITOKSEN JÄLKEEN KORPILAHTELAISTEN ARKI KUNTALIITOKSEN JÄLKEEN Paula Määttä Korpilahden aluelautakunnan pj. 2009-2012 Pohjoisen Korpilahden yhteistyöyhdistys ry:n pj. KUNTALIITOKSEN TAUSTOJA Kunnanhallituksen aloite Kansanäänestyksen

Lisätiedot

TURKU YHTEISÖLLISTÄ ASUMISTA JYRKKÄLÄN ALUEELLE MONIKKO -HANKE

TURKU YHTEISÖLLISTÄ ASUMISTA JYRKKÄLÄN ALUEELLE MONIKKO -HANKE TURKU YHTEISÖLLISTÄ ASUMISTA JYRKKÄLÄN ALUEELLE MONIKKO -HANKE TA P I O K A N G A S A H O 2 6. 1 0. 2 0 11 L Ä H TÖ KO H DAT S U UNNIT TE LUA LU E Lähdin suunnittelussa liikkeelle tutkimalla pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot