L 4\UÅ/) An( Kummunniäki

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "L 4\UÅ/) An( Kummunniäki"

Transkriptio

1 luvulla toiminnan PITÄJÄJ U LISTUS Entisen Kiihtelysvaaran kunnan alueella toimivat kyläyhdistykset ovat päättäneet tänään allekirjoittaa tämän pitäja:ju!istuksen, jolla tästä edes allekirjoittaneiden kyläyhdistysten toimesta tullaan vuoden 2005 alusta Joensuun kaupunkiin liitetyn Kiihtelysvaaran kunnan aluetta kutsumaan Kiihtelysvaaran pitäjäksi. Täten allekirjoittaneet kyläyhdistykset esittävät Joensuun kaupungille, että kaupunki vastedes hallinnossaan tulisi käyttämään Kiihtelysvaaran alueesta pitajäjulistuksen mukaisesti pitäjänimitystä ja päättäisi virallisesti luovuttaa perustettavan Kiihtelysvaaran pitq/ätoiman käyttöön (käyttöoikeuden) entisen Kiihtelysvaaran kunnan vaakunan, viirinja kunnan lipun. Kyläyhdistysten toimesta on tarkoitus perustaa pitäjän yhteistoimintaelimeksi pitäjäneuvosto ( pitäjätoimija). Kyläyhdistykset esittävät, että kaupunki päättää tulla kehittämään yhteistyössä kyläyhdistysten kanssa pitä/äneuvoston toimintaa lähidemokratian toteuttamiseksi mm. antamalla neuvo stolle resurssej aja päätäntävaltaa. Pitäläksi lulistautumisen tarkoituksena on nostaa esille Joensuun kaupunkiin liittyneen kunnan alueen, joka ei välittömästi liity nykyiseen kaupunkitaaj amaan, erityisasema niin palvelujen säilymisen, alueen elinvoimanja demokratian kehittämisen kannalta ja ylipäätänsä alueella asuvien kuntalaisten hyvinvoinnin ja tulevaisuuden uskon turvaamisessa. Kyläyhdistykset uskovat pitäj ä nimityksen vahvistavan alueen asukkaiden identiteettiä ja tuovan lisääntyvän yhteisöllisyyden nykyistä vahvemmaksi voimavaraksi. Pitäjä imagollisesti merkitsee toimijaa, jolle kuuluu aktiivinen rooli nykyolosuhteista huolehtimisesta ja tulevaisuuden rakentamisesta. Pitäj ätoimijan ja kaupunkihallinnon yhteistyöllä ja kaupungin toimintaan osoittamilla resursseilla kyläyhdistykset tavoittelevat alueen väestön lisääntyvien osallisuus- ja vaikuttamismahdollisuuksien myötä toimintaa, joka edesauttaa Kiihtelysvaaran pitäjän positiivista kehitystä. Tässä kehitystyössä hyödynnetään mm. niitä resursseja, joita Joensuun kaupungilla Kiihtelysvaaran pitäjän alueella onjo nyt olemassa. Pitäjätoiminta mahdollistaisi kaupungin käyttöön uutena voimavarana ns. suoran demokratian toimintamallin, joka todennäköisesti toisi koko kaupungin kehittämiselle lisäarvoa. Allekirjoittaneet kyläyhdistykset esittävät vielä kaupungille, että kaupunki harkitsisi pitäjä nimityksen käyttöön ottamista myös muista 2000 Joensuun kaupunkiin liittyneistä kunnista. Näiden alueiden pitäjätoilninnan kehittämiseksi ja pitäjien verkostotoiminnan aikaansaamiseksi kaupunki voisi käyttää Kiihtelysvaaran pitäjätoiminnan kehittämistä pilottihankkeena. Mikäli Kuntaliitto käynnistää ministeriöiden kanssa valmisteilla olevan ns. PED hankkeen (palvelut, elinvoima, demokratia) vuoden 2015 alusta, Joensuun kaupunki voisi osallistua yhtenä kokeilukuntana hankkeeseen mm. tämän pitäjämallin kehittämiseksi. Allekirjoittaneet kyläyhdistykset uskovat pitäjätoirnijanja olevan sitä, mikä tällä hetkellä liitoskuntien alueilta puuttuu; pitäjästatus toisi identiteetin ja yhteisöllisyyden vahvistumisen myötä yhteistoimintaan perustuvaa kehittämistyötä ja siten lisäarvoa koko kaupungille. Tämän pitäjäjulistuksen ja tässä kaupungille tehtyjen esitysten tueksi viitataan kuntalain 23 :ään sekä liitetään taustoitukseksi viirneisimmän kuntajakoselvityksen yhdistymissopimusesityksessä mukana olleen dernokratiaryhmän esitys pitäjäneuvostornallin käyttöön ottamisesta lakkautettuihin kuntiin. Liitteenä on myös muistio pitäjäkäsitteestä.

2 /a!i1 i// kirjoiiiunct i /!ldifk. I ki(/7,7ioi/11 (!fi (.ifili L!I. eifi,j0eih/tuh kuiipiiiikivhii ii P/fa/u/lf/LvflIkseLI;1i11c /(( i/ijl/ f()i liiicl)11uufl /)ei1/%!1?/i(fl1i1 J\jih!(!1% (!U1LIfl /)I/((JUfl p/1li/loi/11i/lli kc111,%u 1i/j ( /i? fill /(IiiHh)7fO/L( ja kii JIUISI 1UI1)11I/i)UI1 J?il(flUUhf UI V(Ir/L fl i zi/ a 2015!7IId/C/Ii? );IurLr(i!ioja. Joensuun kaupungissa Alavin kvlflaioiia 2. piäni lokakuuta 2014 ALAVI-JLKAJÄRVISLLDLN YH[)ISTYS y 1 leikki Nuutinen pu[eenjohtata L 4\UÅ/) An( Kummunniäki 0k KESKI.IÄRVI-RÖKSA\ KYLYIif)LX1 J-RY L Kaisa Tikkaiien nuhcnjoiitaja // // /1 Martti \iiine11 sihtle; KI1HT1iYSLAARA 1TELÄ1SET KYI T RY Kyösti Vatanen nweeiohtna Aarne Vnnen \ Tohtaa KIIHTELYKSEN KYLÅYHD1S[YS RY ) Eevi Viistd < puleenj ohta u -- 1 Leri RA.Y[LVAAR \ K 1 Y1-1l)lSfYS RY [lannu Laikkanen nr 1\1ho1rn nuiicenohiaja SRKiVAARA KY[SY1iDiS[YS RY &. San \ lal inen 1 ik.anen \unpuhll1ji1taia 7, yyiisfysr Km Hain ui nen 1 uomo Kai lonen puheenjohtaja vurupuiieeniohtuia

3 Jukajärvi: Liitteet - taustamuistio - viimeisimmän Joensuun seudun kuntajakoselvityksen demokratiaryhmän esitys pitäjäneuvostomallin käyttöön ottamisesta lak.kautettuihin kuntiin - muistio pitäjäkäsitteestä; Ville Nieminen, Suomen Kuntaliiton kuntamuutostiimin (kuntakehitys, demokratia ja johtaminen) projektikoordinaattori Lisätietoj a - maaseututoimij a Juhani Rouvinen, - kyläyhdistysten puheenjohtajat Alavi Heikki Nuutinen Keskij ärvi-röksä: Kaisa Tikkanen, , Kiilitelys: Eevi Väistö, eevi.vaistogmai1.com Kiihtelysvaarau Eteläiset kylät: Kyösti Vatanen, , vatanenkgmail.com Raatevaara: Hannu Jaakkonen, Uskali: Kari Fiotulainen , kari.hotulai nen,hotmai1.com Särkivaara: San Malinen, , san.rnalinen

4 KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄJ U LISTU KSEN TAUSTAM U ISTIO Pitäjäksi julistautumisen tarkoituksena on nostaa esille Joensuun kaupunkiin liittyneen kunnan alueen, joka ei välittömästi liity kantakaupunkiin tai se ei ole sen läheistä maaseutua, erityisasema niin palveluj en säilymisen, alueen elinvoiman ja demokratian kannalta sekä ylipäätänsä alueella asuvien kuntalaisten hyvinvoinnin edellytyksistä huolehtimisesta ja tulevaisuuden uskon ylläpitämisestä. Kiihtelysvaaran alueen nimittäminen kaupungin aluee]lisessa jaossa ent. Kiihtelysvaaran kunnan alueeksi antaa mielikuvan siitä, että alue on tavallaan menneisyyttä eikä siten alueen kehittämiseen juurikaan liity tarpeita. Samoin käytetty kaupunginosanimitys koetaan vieraana maaseutumaisessa ympäristössä. Kaupunginosat ovat perinteisesti olleet kaupunkitaajaman osia, joissa on tiivis asutus, palvelut kivenheiton päässä ja enemmän koetaan kehityksen tuomia paineita ja kaupunkiorganisaation luonnollista huolenpitoa kuin tarvetta aktiiviseen kehittämi stoimintaan, joka eritysaseman tunnustuksen saaneessa pitäjässä voisi yhteisöllisyyden nimissä versoa alueen kansalaisista. Kiihtelysvaaran pitäjä nimitys, sen ohella, että nimitys todennäköisesti vahvistaa myönteisellä tavalla alueen asukkaiden identiteettiä ja tuo mukanaan nykyistä vahvempana yhteisöllisyyden voimavarana, merkitsee myös imagollisesti sitä, että alue sellaisenaan on toimija, jolle kuuluu menneisyyden vaalimisen ohella aktiivinen rooli nykyisyydestä huolehtirnista ja tulevaisuuden rakentamisesta. Pitäj äksi julistautumisella sekä perustettavalla pitäjätoimij allaja Joensuun kaupunkihallinnon yhteistyöllä ja kaupungin toimintaan osoittarnilla resursseilla tavoitellaan alueen väestön lisääntyvien osallisuus- ja vaikuttamismahdollisuuksien myötä toimintaa, joka edesauttaa Kiihtelysvaaran pitäjän alueen positiivista kehitystä, jossa kehitystyössä hyödynnetään mm. niitä resursseja, joita Joensuun kaupungilla Kiihtelysvaaran pitäjän alueella on jo olemassa. Kaupungin haasteena on, nyt kun kaupunkikeskustan kehittämistavoitteet ovat tulleet ratkaistuiksi, valmistella kehittämisohj elma/-tavoitteet/-toiminnot kaupungin maaseutumaisten alueiden elinvoiman kehittämiselle. Tässä ohjelman laatimisessa ja sen toteutuksessa pitäjätoimija ja toiminta on sitä, mikä tällä hetkellä liitoskuntien alueilta puuttuu; pitäjästatus toisi uudenlaista identiteetin ja yhteisöllisyyden vahvisturnista liitoskuntien alueille ja mikäli kaupunki antaisi vallassaan olevissa asioissa pitäjätoimijalle päätösvaltaa ja täytäntöönpano-oikeuksia se toisi kaupungille käyttöön uutena voimavarana ns. suoran demokratian toimintamallin, joka todennäköisesti toisi koko kaupungin kehittämiselle lisäarvoa. Kaupungille esitettyjen aloitteiden taustoitukseksi Iiitärnme mukaan Suomen Kuntaliitoii kuntam uutostiimin (kuntakehitys, demokratia ja johtaminen) proj ektikoordinaattorin Ville Niemisen muistion Pitäjistä kuntalaisten identiteetin kiteytymiä. Muistiossa on tuotu esille mm. pitäjä käsitteen eri aikakausien merkitystä ja kehitystä. Muistion osalta voisi mm. korostaa, että pohjoismaissa on tutkimuksien mukaan havaittu aktiivisempaa osallistumista ja vastuunkantoa pienempien kuntien asukkaissa. Tämä tukee myös pitäjän erottautumi sta suuremman kunnan osana omaksi toim innal liseksi kokonaisuudeksi. Sivu 1 / 2

5 Kuten Niemisen muistiossa todetaan, Suomen kielen lautakunnassa on pohdittu, pitäisikö pitäjä-sana ottaa käyttöön uudelleen virallisestikin. Sillä voitaisiin viitata lakkautettuun kuntaan. Tiettävästi myös Kotiseutuliitto on käsitellyt asiaa Kunnan nimestä pitäjäksi eli lakkautettuj en kuntien alueiden kutsumista saman nimisiksi pitäj iksi. Pitäjäjulistuksessa Joensuun kaupungille esitettyjen aloitteiden merkittävimpänä asiakirjana viitataan viimeksi tehtyyn Joensuun seudun kuntajakoselvitykseen, johon liittyvän kuntajakoselvittäjän esityksen ja esitetyn liitosopimuksen Joensuun kaupungin valtuusto hyväksyi. Liitosopimuksessa todetaan nirn: Kuntalaisten vapaaehtoisen osallisuuden aktivoirniseksi ja vaikutusmahdollisuuksien turvaamiseksi johtamisjärj estelmään sisällytetään suuralueisiin (lakkautettuihin kuntim i pitäj iin ) aluevaikuttajatoimijoiksi pitäjäneuvostot ja valtuuston nähden viralliseksi vaikuttajakanavaksi pitäjäneuvostojen edustajisto, jonka jäseninä ovat pitäjäneuvostojen puheenjohtajat. Heitä kutsutaan pitäjäneuvoksiksi. Pitäjäneuvosto järjestää mm. kuntalaisten, palveluiden järjestäjien ja tuottajien sekä kunnan päättäjien keskustelu- ja kuulemistilaisuuksia, joiden tuloksia käytetään kaupungin suunnittelu- ja talousarvioprosessissa. Pitäj äneuvostolle varataan kaupungin talousarvioon vuosittain määräraha, joka osoitetaan aktiivisesti toimiville pitäjille käytettäväksi oman alueensa kehittämistoimintaan. Esitys perustui kuntaj akoselvityksen demokratiaryhmän esitykseen, jossa on alustavasti tuotu esille pitäjäneuvostotoimijan toimintarakenne ja toimintamalli (liite). Vaikka kuntaliitosta Joensuun, Outokummun, Liperin, Kontiolahden ja Polvijärven kuntien kesken ei syntynytkään, on esitetyn ja hyväksytyn mallin käyttöön ottamisen konkreettinen selvittäminen ja kehittäminen ajankohtaista ja perusteltua 2000 luvulla Joensuuhun liittyneiden Kiihtelysvaaran, Tuupovaaran, Enon ja Pyhäselän kuntien alueiden osalta, jossa selvityksessä tämän aloitteen mukaisesti Kiihtelysvaara voisi toimia pilottina. Vahvana taustoittajana pitäjäjulistuksessa esitetyille tavoitteille Kiihtelysvaaran pitäjän ja Joensuun kaupungin hallinnon yhteistyöstä pitäjätoimiimari kehittämisessä on Kuntalaki (23 ), joka edellyttää kunnan luovan edellytyksiä kuntalaisten osallisuuteen ja vaikuttamiseen. Vireillä olevassa uudessa kuntalaissa tästä asiaa tullaan edelleenkin korostamaan. Pitäjämallillaan Joensuun kaupunki voisi olla yksi edellä kävijä kuntalaisten osallisuus- ja vaikuttamisedeuytysten kehittäjänä l0-02/jr Sivu 2 / 2

6 ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOHTAMISJÄRJESTELMÄ ASUKKAIDEN OSALLISUUS JA VAIKU7TAMINEN LIITE Demokratiatyöryhmän loppuraporttiin Aluevaikuttamisen/osallisuuden organisaatio (IDEA) - aluevaikuttaminen perustuu asukkaiden aktiivisuuteen ja omaehtoiseen toimintaan, jolle osana kaupungin johtamisjärjestelmää organisoidaan kaupunginorganisaatiossa virallinen vaikuttamisen kanava, osoitetaan kaupunginhallinnosta resursseja ja annetaan ratkaisuvaltaa. Aluevaikuttamisen keskeisiä tahoja ja toimijoita ovat kylä-/asukasyhdistykset, yhteisöt (esim. srk), järjestöt (kolmassektori), julkiset (kunta) ja yksityiset palveluntuottajat (yritykset), muutoin vapaaehtoistoimijat ja naapuriapulaiset Q - mahdollistetaan - jäsenet - pitäjäneuvosto - pitäjäneuvoston - pitäjäneuvostojen lakkautettuihin/lakkaaviin kuntiin (p1. kantakaupunki) pitäjäneuvosto, jonka toiminta-alueena on lakkautettavien/lakanneiden kuntien [tai joissakin tapauksessa niiden osien] alueisiin; perustaminen on alueen väestölle vapaaehtoista pitäjäneuvostoon valitsevat alueen kyläyhdistykset; kyläyhdistyksen edustus pitäjäneuvostossa muodostuu esim. kyläyhdistyksen jäsenmäärän suhteessa jne... tai että pitäjän kyläyhdistysten puheenjohtajat ovat neuvoston jäseniä päättää mm. alueen järjestötoiminnan avustuksista, kehittämisrahan käytöstä, markkinoinnista, osaltaan edistää alueen elinvoimatoimintoja (elinkeinopolitiikka), organisoi pitäjän aluevaikuttamiseen/osallisuuteen liittyvän yhteistyön, osallistuu lähipalvelujen toiminnan sisällölliseen kehittämiseen, antaa lausuntoja mm. pitäjäneuvoston edustajistolle puheenjohtajaa kutsutaan pitäjäneuvokseksi (nimike ei ole sama kuin arvonimiasetuksessa mainittu pitäjänneuvos) valmistelu- ym työ sisällytetään maaseudun kehittämispäällikön ja alueellisten palvelupisteiden toimenkuvaan apunaan kaupungin muu asiantuntijaorganisaatio - perustetaan pitäjäneuvostojen edustajisto, jossa jäseninä ovat kahdeksan pitäjäneuvosta (tai pitäjän kokokoon suhteutettu) - edustajisto käsittelee mm. kaikki kaupungin valtuustoon menevät ohjelmat, kehittämissuunnitelmat, kaavoitukset, säännöt, ja palvelurakenneratkaisut, budjetit, ym., pitäjäneuvostojen aloitteet eli toimii kaupurikiorganisaation sisäisenä virallisena alueitten vaikuttamiskanavana o valtuusto ei käsittelisi em. asioita, ellei pitäjäneuvostojen edustajistolla olisi ollut tilaisuutta käsitellä niitä asianmukaisesti

7 (: N PN KAUPUNGINVALTLOUSrO ASUKKAAT O O u.aheessa kvaa ecust8is:c nt hem ;set a ustolle ( ohi haltuksn. cs:: On : :va a ataa iku taa ei osto CS3 s mu csa unra sss a i c ja 0 e:ta a stu t halitus otte. o c i:aava toirnintarnallina es.aa ius -ston ou autta a ka suorao oilaja eu o tcen d.s ajs 0 ciisi knna - :a kuinan tehtaissa toowi ta.u.l antoehtoisesti lopullise Daatokset :& e esr. maaseudun keh an. aa jos (.tää knnalltsta : Ita, e r e nua kul n3 e toineiin.ai c kc pftäjäneuvoszo kunnan c ga.aja io h :.. s/s Kysymyksiä a s o ttäsi siten!säarvoa joenslulaisena eniseie ja aupurgin resursseilla totsivat kaivattua ja taoeelista positiivista cöhn aiue e ijheuvostct,jotka perustuvat alueen aktiivisuu:een, Isättynä yhteist öveostca osala on tarkoitus taata alueitten tahtotilan näkyiyys. Esitetyllä johtarnisjä:-jesteimään kuuluvalla i.-a sella aivevai ttanisen organsaato sekava, on Joensuun Enoa tms* jopa karttaan merkittyine rajoineen (rytiiän nimikkeistö kuntahitos alueha on hien- ar kuuluvaa identiteettiä ja siten kasvattaa halua sal!isturniseen ja aiklttamiseen vanhempi polvi vielä tunnistaa. Pitäjä nimikkeeä voitaisiin yllä pitää kur.talaiso;ee. Otettaisiin käyttöö9 hstciallinen aluetta ku aava imie pitäjä, jonka a!nan Pitäjänirnikettä tulisi harkita myös visalliseei pakallisiin ikk&stöön sis ytärniseksi laajentumisen takia. vakuttamisen edistärniseks. Asia on ajan chtainen mm. kuntien aueehse. Kar.salflsesti ollaan hakemassa toirnintama!&a <ansaaisten osaflisuuden la Peruste uja PN = Pitäjäneuvosto, alueen tcimijain yh:eisty5veosto KAUPUNGINHALLITUS_5 Kuueiriner A EDUSTAJISTO PITAJANEUVOSTOJEN A / /

8 MUISTIO Ville Nieminen Pitäjistä kuntalaisten identiteetin kiteytymiä Pitäjällä näyttäisi olevan selkeä kulttuurihistoriallinen tausta puhekielessä. Suomen kielen lautakunnassa on pohdittu, pitäisikö pitäjä-sana ottaa käyttöön uudelleen virallisestikin. Sillä voitaisiin viitata lakkautettuun kuntaan. Vaikka esimerkiksi Ruotsissa pi täjä-nimeä käytetään, Suomessa sen rasitteena on pidetty liiallista maalaismaisuutta. Var sinkin kaupunkiseudulla on vierastettu ajatusta aiemmin nimenomaan maalaiskuntaa tar koitta van pitäjän käyttämisestä. (Yle: Palaavatko pitäjät takaisin?) Pitäjät muodostuivat nimenomaan yhteisöllisten toimintojen pohjalle. Siten sillä on myös merkit tävä osa paikallista identiteettiä ja sen syntymistä. Pitäjä (aikaisemmin myös pitäjäs) on Suomessa jo esihistoriallisena aikana käytetty sa na,[1] joka on ollut erilaisten hallinnollisten ja kirkollisten paikallisyhteisöiden nimenä 1800-luvulle asti. Sanaa pitäjä saatetaan epävirallisesti käyttää puhuttaessa myös ajasta, jolloin niitä ei hallinnollisina yksikköinä ole ollut olemassa. (Wikipedia: Pitäjä) Suomen ensimmäisinä hallinnollisina organisaatioina (1100 -luvulla) voidaan pitää mui naispitäjiä, jotka olivat alueeltaan laajoja kulttiyhteisöjä ja jotka toimivat myös oikeusyh teisöinä omine käräjineen ja sotajoukkoineen. (Kuotola 2009: 116.) Kulttiyhteisöjä kutsuttiin pitäjiksi, koska ne pitivät pyhissä lehdoissa eli hiisissä yhteisiä säännöllisiä uhripitoja (Oja 1955: 123.) P4uinaispitäjistä tuli kirkkopitäjiä kirkon vakiinnuttaessa asemaansa. Kirkko pyrki organi soimaan toimintaansa sopimalla siitä erikseen kuntin muinaispitäjän kanssa. Kirkkopitäjäs sä valtaa käytti kirkkoherran johtama yleinen kokous, pitäjänkokous. Kirkkopitäjä alueelli sena kokonaisuutena käsitti samaa kirkkoa käyttävät henkilöt. Kirkkopitäjää laajempana kokonaisuutena toimi rovasti kunta, jonka johdossa toimi jonkin alueella sijaitsevan kirkkopitäjän kirkkoherra. Kirkkopitäjillä ja pitäjä kokouksella oli omanlaisensa oikeudellinen asema, joka perustui ajan saatossa hioutuneeseen oikeuskäsitykseen ja oli siten asukas lähtöinen. (Kuotola 2009: ) Laki ei tunnista pitäjää julkisena toimijana. Niin ikään laissa ei myöskään kielletä pitäjän tai pitä jäneuvoston toimintaa. Kuntalain mukaan kunnanvaltuusto voi asettaa alueilleen kunnanosahal intoa (esim. aluelautakunnat) ja delegoida niille tehtäviä. Pitäjien palauttamisessa on kuitenkin myös huomioitava pitkä historiallinen kehitys, jolloin nykyi set kuntaliitokset ovat usein monen entisen pitäjän muodostamien kuntien liitoksia. Millä kutsu taan eri vaiheessa syntyneitä pitäjiä? Ruotsin kun tajaon perustuminen seurakuntiin ja pitäjiin vastaa kehitystä suomessa. Kuten Suomessakin kuntien määrä vaihteli vain vähän ja pääasiassa kunnat jakautui vat pienem miksi. Suomessa ajatus perustui näkemykselle, että kunnat muodostuivat seurakunnista ja täten uuden kunnan muodostumiseksi tuli synnyttää uusi seurakunta. (Kuotola 2009: & Wikipedia: http ://fi. wikipedia. org/wiki/ruotsin kun tauudistukset) Pohjoismaissa on tutkimuksien mukaan havaittu aktiivisempaa osallistumista ja vastuunkantoa pienempien kuntien asukkaissa. Tämä tukee myös pitäjän erottautumista suuremmasta kunnasta omaksi toiminnalliseksi kokonaisuudekseen. Ruotsissa on ollut myös iikehdintää suuremmista yksiköistä erottautumiseen. Viimeisin erottautuminen omaksi kunnakseen tapahtui vuonna 2003, jolloin Knivstan kunta itsenäistyi Uppsalasta.

9 Ruotsissa kun talaisten vastustuksen takia kuntaliitoksia on purkautunut. Kun talaisten si toutuneisuus pienissä kunnissa on suurempaa, mutta suurissa kunnissa kiinnostus politiik kaan on niin ikään kasvanut (Kuotola 2009: 91.) Norjassa kuntalaisten näkemyksille kun tarajan järkevästä kulusta tuli asettaa suuri paino arvo. (Kuotola 2009: 93.) Tanskassa on havaittu, että pienissä kunniisaa kuntalaiset kokevat olevansa enemmän vas tuussa kun tansa asioista. Suurissa kunnissa on myös todettu ongelmaksi, että kun talaiset eivät kykene samalla tavalla samaistumaan kuntaansa kuntaliitoksen jälkeen. (Kuotola 2009: ) - Kuntien koon kasvaessa kuntalaisten identiteetti ei välttämättä kehity samassa suhteessa tai sa man suuntaisesti. Kunnan rajan ei välttämättä tulisi olla määräävä tekijä vaan kuntalaisten yhtei söllisyyden, joka saattaa ylittää niin ikään jo olemassa olevat kuntarajat. Yhteisöllisyys alueella voi ulottua myös kunnan tai valtion rajojen ulkopuolelle. Yhteisölli syys voi tietyillä alueilla olla myös voimakkaampaa kuin koko kunnan yhteisöllisyys Kunnan rajojen tulisi tapailla ennemmin yhteisön muodostamia rajoja kuin hallinnon määräämiä. (Kuotola 2009: ) - Aikaisempaa - Loppujen selkeää pitäjän aktivoitumista ei tullut lyhyessä katsauksessa vastaan. Vastaavan laisena voidaan kuitenkin pitää kuntaliitoksissa tapahtuneita aluelautakuntia. Esimerkiksi Osmo Soininvaaran (2010; 44) tekemässä Päijät-Hämeen erityisessä kuntajakoselvityksessä pohdittiin tulisiko uuden kunnan aluelautakunnat perustaa vahvemman identiteetin omaavien kylien vai pi täjien pohjalta. Tässä tapauksessa päädyttiin pitäjiin tarkoittaen vanhoja kuntia. lopuksi uusi pitäjä on vain identiteetin ja yhteisöllisyyden tiivistymä. Jos kunta ei dele goi pitäjälle tehtäviä, onko pitäjästatuksella käytännössä mitään merkitystä. Jos kuitenkin pitäjä saa esimerkiksi tehdä päätöksiä ja panna niitä täytäntöön alueellaan, voidaan puhua kehitykses tä, joka tukee suoran demokratia trendiä Suomessa. Pitäjä- ja kaupunginosa -käsitteet voisivat luoda yhtenäisen käsitteen vastaavan suoran demokratian hyödyntämisessä. Siinä missä kau pungissa kokoontuisivat kaupunginosaneuvostot, pitäjissä voisi toimia pitäjäneuvostot paikallis yhteisön parhaaksi katsomalla tavalla. Lähteet Kuotola, Yrjö (2009). Kunnan raja. Tampere: Tampereen yliopisto, Oikeustieteiden laitos. Väitöskirja. Oja, Aulis (1955). Keskiaikaisen Etelä-Suomen asutus ja aluejaot. Historiallisia tutkimuksia XLIV. Forssa: Suomen historiallinen seura. Soininvaara, Osmo & Markku Lehto (2010). Päijät-Hämeen yhdeksän kunnan erityinen kuntajakoselvitys. Valtiovarainministeriö. Yle uutiset. Palaavatko pitäjät takaisin? Linkki tarkastettu //y1eji/uutiset/palavatkgpitttakaljn Wikiedia: Pitäjä. Linkki tarkastettu Wiki pedia: Ruotsin kuntauudistukset. Linkki tarkastettu httjj.wikpedia.orci/wiklruotsin kuntauijks

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys 6.5.2014 Jarkko Majava (yhteyshenkilö) Johtava konsultti, FCG Konsultointi Oy jarkko.majava@fcg.fi 050 3252306 22.5.2014 Page 1 Kuntarakenneselvityksen

Lisätiedot

Lähidemokratian vahvistaminen

Lähidemokratian vahvistaminen Lähidemokratian vahvistaminen Kuntaliitosverkoston seminaari Kuntatalo 4.6.2014 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija ritva.pihlaja@pp.inet.fi Lähidemokratiasta on? enemmän kysymyksiä kuin vastauksia,

Lisätiedot

ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET

ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen 23.1.2014 Erityisen kuntajakoselvitysalueen kunnat Joensuu www.joensuu.fi

Lisätiedot

KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ

KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ J o e n s u u Kyläyhdistysten pitäjäjulistus ja yhteiskunnallinen yrittäminen MATTI VÄISTÖ Osuuskunta Viesimon puheenjohtaja KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ entinen kunta Kunta perustettu

Lisätiedot

Kohti kumppanuusyhteiskuntaa

Kohti kumppanuusyhteiskuntaa Kohti kumppanuusyhteiskuntaa Kyläpäällikkökoulutus 27.10. Somero Tauno Linkoranta erityisasiantuntija Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaistoiminta Isoja muutoksia julkisissa rakenteissa Kartat:

Lisätiedot

Kuntajakoselvityksen tausta ja toteutus. Kuntajakoselvittäjä Ossi Repo

Kuntajakoselvityksen tausta ja toteutus. Kuntajakoselvittäjä Ossi Repo Kuntajakoselvityksen tausta ja toteutus Kuntajakoselvittäjä Ossi Repo Joensuun selvitysalueen yhteistarkastelu Ennustettu väestökehitys 2012-2030: +5,4% Koko väestö 110 Joensuun selvitysalue Koko maa Pohjois-Karjala

Lisätiedot

Alueellisen osallistumisen ja demokratian vaihtoehdot Esitys Mikkelin, Suomenniemen ja Ristiinan valtuustojen yhteisseminaarissa 1.2.

Alueellisen osallistumisen ja demokratian vaihtoehdot Esitys Mikkelin, Suomenniemen ja Ristiinan valtuustojen yhteisseminaarissa 1.2. Alueellisen osallistumisen ja demokratian vaihtoehdot Esitys Mikkelin, Suomenniemen ja Ristiinan valtuustojen yhteisseminaarissa 1.2.2012 Sisältö Kuntalaisten osallisuus: lähidemokratia ja kuntapalvelut

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013-2016

Lisätiedot

Maaseutuvaikutusten arviointi NILAKAN alueen pilotti. Kuntajakoselvittäjien työseminaari Seija Korhonen, YTR, kansalaistoiminta

Maaseutuvaikutusten arviointi NILAKAN alueen pilotti. Kuntajakoselvittäjien työseminaari Seija Korhonen, YTR, kansalaistoiminta Maaseutuvaikutusten arviointi NILAKAN alueen pilotti Kuntajakoselvittäjien työseminaari 12.3.2015 Seija Korhonen, YTR, kansalaistoiminta Rooli ja tausta asiantuntijana Kehittäjä: työtehtävät maaseudun

Lisätiedot

Maaseutuvaikutusten arviointi kuntalaisten osallistamisen välineenä. Kuntalaiset keskiöön seminaari Seija Korhonen, YTR, kansalaistoiminta

Maaseutuvaikutusten arviointi kuntalaisten osallistamisen välineenä. Kuntalaiset keskiöön seminaari Seija Korhonen, YTR, kansalaistoiminta Maaseutuvaikutusten arviointi kuntalaisten osallistamisen välineenä Kuntalaiset keskiöön seminaari 26.2.2015 Seija Korhonen, YTR, kansalaistoiminta Arvioinnin tarkoitus varmistaa, että päätöksissä otetaan

Lisätiedot

MAASEUTULAUTAKUNNAN (RANTASALMI, JUVA, SULKAVA, JOROINEN) PUHEENJOHTAJAN VALINTA VUODEKSI /00.00/2013

MAASEUTULAUTAKUNNAN (RANTASALMI, JUVA, SULKAVA, JOROINEN) PUHEENJOHTAJAN VALINTA VUODEKSI /00.00/2013 Kunnanhallitus 24 14.01.2013 Kunnanvaltuusto 11 28.01.2013 Kunnanhallitus 75 25.02.2013 Kunnanvaltuusto 29 04.03.2013 Kunnanhallitus 102 07.04.2015 Kunnanvaltuusto 8 20.04.2015 Kunnanhallitus 64 08.03.2016

Lisätiedot

Osallistumista ja vaikuttamista voidaan edistää erityisesti:

Osallistumista ja vaikuttamista voidaan edistää erityisesti: Kaupunginhallitus 193 27.04.2015 Vastaus Kiihtelysvaaran pitäjäjulistus -kuntalaisaloitteeseen 4429/00.01.01/2014 KH 193 Kiihtelysvaaran kyläyhdistykset luovuttivat 20. lokakuuta 2014 kau pun gin hal lituk

Lisätiedot

Lausuntopyyntö Kunnallishallinnon rakenne-työryhmän selvityksestä sekä kuntauudistukseen liittyvistä muista uudistuksista 13.4.

Lausuntopyyntö Kunnallishallinnon rakenne-työryhmän selvityksestä sekä kuntauudistukseen liittyvistä muista uudistuksista 13.4. KEURUUN KAUPUNKI OTE PÖYTÄKIRJASTA Kaupunginhallitus 82 05.03.2012 Kaupunginhallitus 96 26.03.2012 Valtuusto 9 02.04.2012 Lausuntopyyntö Kunnallishallinnon rakenne-työryhmän selvityksestä sekä kuntauudistukseen

Lisätiedot

OSUUSKUNTA VIESIMO Kiihtelysvaaran pitäjä Joensuu

OSUUSKUNTA VIESIMO Kiihtelysvaaran pitäjä Joensuu OSUUSKUNTA VIESIMO Kiihtelysvaaran pitäjä Joensuu Hallituksen puheenjohtaja MATTI VÄISTÖ Kumppanuuspäivä 14.10.2015 TÄSTÄ LÄHDETTIIN Joensuun kaupunki, selvityshanke: Yhteiskunnallisen yrittämisen mahdollisuudet

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

Kuntalaiset keskiöön projektin päätösseminaari Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto

Kuntalaiset keskiöön projektin päätösseminaari Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto Kuntalaiset keskiöön projektin päätösseminaari 26.2.2015 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto Äänestysaktiivisuuden lasku Ilkeät ongelmat Luottamuspula Luottamustoimien ei-houkuttelevuus

Lisätiedot

TOPAKKA (toimivat lähipalvelut paikallisdemokratian avulla) -hanke

TOPAKKA (toimivat lähipalvelut paikallisdemokratian avulla) -hanke TOPAKKA (toimivat lähipalvelut paikallisdemokratian avulla) -hanke Lähidemokratia -hanke Hanketta hallinnoi Rovaniemen kaupunki Hankkeen kestoaika 1.10.2012 31.12.2013 Rahoitus / Peräpohjolan kehitys ry

Lisätiedot

KÄRSÄMÄEN KUNTA ESITYSLISTA 1/2013 1

KÄRSÄMÄEN KUNTA ESITYSLISTA 1/2013 1 KÄRSÄMÄEN KUNTA ESITYSLISTA 1/2013 1 AIKA 16.01.2013 klo 10:00 PAIKKA Kärsämäen kunnanvirasto, Keskuskatu 14 KÄSITELTÄVÄT ASIAT Asia Otsikko Sivu 1 Laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 2 Pöytäkirjan tarkastus

Lisätiedot

Aluelautakunnat kylien asialla. ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 3.10.2015

Aluelautakunnat kylien asialla. ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 3.10.2015 Aluelautakunnat kylien asialla ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 3.10.2015 Osallisuus, vaikuttaminen ja elinvoima Aluelautakunnat tärkeä osa Rovaniemen kaupungin pitkäjänteistä itsehallinnon ja asukkaiden

Lisätiedot

Asianro 134/ / Kuntarakennelain mukaisen erityisen kuntajakoselvityksen tekeminen Turun seudulla

Asianro 134/ / Kuntarakennelain mukaisen erityisen kuntajakoselvityksen tekeminen Turun seudulla Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 134/00.04.00/2012 127 Kuntarakennelain mukaisen erityisen kuntajakoselvityksen tekeminen Turun seudulla Tiivistelmä 1.7.2013 voimaan tullut kuntarakennelaki edellyttää

Lisätiedot

Kuntarakennelain mukaisen erityisen kuntajakoselvityksen tekeminen Turun seudulla

Kuntarakennelain mukaisen erityisen kuntajakoselvityksen tekeminen Turun seudulla Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 134/00.04.00/2012 360 Kuntarakennelain mukaisen erityisen kuntajakoselvityksen tekeminen Turun seudulla Tiivistelmä 1.7.2013 voimaan tullut kuntarakennelaki edellyttää

Lisätiedot

TALOUSARVION 2015 MUUTOS / HUOVILAN KOULUN ILTAPÄIVÄTOIMINTA / OPETUS- JA VARHAISKASVATUSPALVELUT

TALOUSARVION 2015 MUUTOS / HUOVILAN KOULUN ILTAPÄIVÄTOIMINTA / OPETUS- JA VARHAISKASVATUSPALVELUT Opetus- ja 112 26.08.2015 varhaiskasvatuslautakunta Kunnanhallitus 303 14.09.2015 Valtuusto 64 28.09.2015 TALOUSARVION 2015 MUUTOS / HUOVILAN KOULUN ILTAPÄIVÄTOIMINTA / OPETUS- JA VARHAISKASVATUSPALVELUT

Lisätiedot

HYVINVOINTIPALVELUJEN TULOSKORTIT JA TALOUSARVIO VUODELLE 2015

HYVINVOINTIPALVELUJEN TULOSKORTIT JA TALOUSARVIO VUODELLE 2015 Sosiaali- ja terveysltk 146 16.09.2014 Sosiaali- ja terveysltk 154 30.09.2014 Sosiaali- ja terveysltk 166 14.10.2014 HYVINVOINTIPALVELUJEN TULOSKORTIT JA TALOUSARVIO VUODELLE 2015 713/02.02.00/2014 SOSTE

Lisätiedot

Osallisuussuunnitelma

Osallisuussuunnitelma Osallisuussuunnitelma Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen Tukea suunnitelmatyöhön - työkokous Kolpeneen palvelukeskus Kerttu Vesterinen Osallisuus Osallisuus on kokemus mahdollisuudesta päättää

Lisätiedot

VALTUUSTOALOITE SIIRTOLAPUUTARHATOIMINNAN MAHDOLLISUUKSIEN SELVITTÄMISESTÄ

VALTUUSTOALOITE SIIRTOLAPUUTARHATOIMINNAN MAHDOLLISUUKSIEN SELVITTÄMISESTÄ Kaupunginvaltuusto 92 01.07.2013 Kaupunginhallitus 275 19.08.2013 Kaupunginhallitus 88 16.03.2015 Tekninen lautakunta 94 28.10.2015 Kaupunginhallitus 80 29.03.2016 Kaupunginvaltuusto 18 25.04.2016 VALTUUSTOALOITE

Lisätiedot

Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palveluja kuntarakenneselvitys

Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palveluja kuntarakenneselvitys Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palveluja kuntarakenneselvitys Demokratiatyöryhmän esitykset kuntayhteistyön tiivistämisestä 29.9.2014 28.11.2014 Page 1 Työryhmän esitykset 1. Kuntalaisten osallisuus

Lisätiedot

Onko aluelautakunnista apua alueen elinvoimaisuuden kehittämisessä?

Onko aluelautakunnista apua alueen elinvoimaisuuden kehittämisessä? Onko aluelautakunnista apua alueen elinvoimaisuuden kehittämisessä? Rovaniemen kaupunki ja sitä ympäröivä Rovaniemen maalaiskunta yhdistyivät vuonna 2006 Uudesta Rovaniemestä muodostui väestöltään Suomen

Lisätiedot

Paikallisesti, kumppaneina ja ulos karsinoista!

Paikallisesti, kumppaneina ja ulos karsinoista! Paikallisesti, kumppaneina ja ulos karsinoista! PED: kaksi esimerkkiä ja kolme ajatusta Demokratiapäivä 2015 Kuntatalo 13.10.2015 Ritva Pihlaja palvelut demokratia Kuntien toiminnan lähtökohtana on paikallisuus.

Lisätiedot

KH liite n:o 2/ VALT liite n:o 2/

KH liite n:o 2/ VALT liite n:o 2/ KH liite n:o 2/4.12.2012 VALT liite n:o 2/13.12.2012 Sivu 2 / 5 1 VALIOKUNNAT Pudasjärven kaupungin valiokunnat osallistuvat kaupungin päätöksien valmisteluun valtuustolle, kaupunginhallitukselle tai virkamiehille.

Lisätiedot

KUNTARAKENTEEN MUUTOS JA SUKUPUOLTEN TASA-ARVO Päättäjä- ja kuntalaisnäkökulmia Paras-uudistukseen

KUNTARAKENTEEN MUUTOS JA SUKUPUOLTEN TASA-ARVO Päättäjä- ja kuntalaisnäkökulmia Paras-uudistukseen KUNTARAKENTEEN MUUTOS JA SUKUPUOLTEN TASA-ARVO Päättäjä- ja kuntalaisnäkökulmia Paras-uudistukseen 27.10.2011 SARI PIKKALA Tasa-arvotiedon keskus Minna Tampereen yliopisto sari.pikkala@uta.fi, p. 040 190

Lisätiedot

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä kirjoittaa:

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä kirjoittaa: Kunnanhallitus 18 11.01.2016 Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän ikäsuunnitelma vuosille 2016-2025 Khall 11.01.2016 18 Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä kirjoittaa: "Yhall 28.08.2013 88 "Vanhuspalvelulaki"

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan Kuntajakoselvityksen tavoitteet ja tilannekatsaus 24.9.2007 Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan valtuustot Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Kaupunginhallitus 248 02.11.2015 Kaupunginvaltuusto 63 09.11.2015. Tulo- ja kiinteistöveroprosentin määrääminen vuodelle 2016 591/211/2015

Kaupunginhallitus 248 02.11.2015 Kaupunginvaltuusto 63 09.11.2015. Tulo- ja kiinteistöveroprosentin määrääminen vuodelle 2016 591/211/2015 Kaupunginhallitus 248 02.11.2015 Kaupunginvaltuusto 63 09.11.2015 Tulo- ja kiinteistöveroprosentin määrääminen vuodelle 2016 591/211/2015 Kaupunginhallitus 02.11.2015 248 Kuntalain 66 :n mukaan valtuuston

Lisätiedot

Viisi kiinnostavinta löytöä Johanna Viita

Viisi kiinnostavinta löytöä Johanna Viita Viisi kiinnostavinta löytöä Johanna Viita 11.12.2014 Sisällysluettelo 1. Vapaaehtoinen kuntayhteistyö kehitystiensä päässä 2. Valtion paine kuntaliitoksiin tarpeen, jos liitoksia halutaan saada aikaan

Lisätiedot

Osallistavaa kuntaa rakentamassa

Osallistavaa kuntaa rakentamassa Osallistavaa kuntaa rakentamassa - esimerkkejä maailmalta ja Suomesta Suonenjoki 12.5.2015 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija ritva.pihlaja@pp.inet.fi Isoja muutoksia julkisissa rakenteissa Kartat:

Lisätiedot

Yhistykset yhessä. JärjestöRalli 2016 Yhteenvetoa

Yhistykset yhessä. JärjestöRalli 2016 Yhteenvetoa Yhistykset yhessä JärjestöRalli 2016 Yhteenvetoa Yhistykset yhessä - JärjestöRalli2016 Kaikki tilaisuudet klo 17-19 6.10 Rääkkylä 8.11 Juuka 10.10 Kesälahti 9.11 Kontiolahti 12.10 Pyhäselkä 9.11 Eno 25.10

Lisätiedot

Suomalaisen yhteiskunnan

Suomalaisen yhteiskunnan Suomalaisen yhteiskunnan iso muutos muuttuvatko kunta ja kuntalainen? Kyläparlamentti Ilomantsi 31.3.2015 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija ritva.pihlaja@pp.inet.fi Kuulostaa hyvältä! Ilomantsi

Lisätiedot

Kuprusta sotkuun mistä uusi suunta kuntauudistukselle? Yrjö Hakanen Paikallispolitiikan seminaari 22.9.2013 Turussa

Kuprusta sotkuun mistä uusi suunta kuntauudistukselle? Yrjö Hakanen Paikallispolitiikan seminaari 22.9.2013 Turussa Kuprusta sotkuun mistä uusi suunta kuntauudistukselle? Yrjö Hakanen Paikallispolitiikan seminaari 22.9.2013 Turussa Kataisen hallituksen ohjelma Työssäkäyntialueiden perusteella suurkunnat, jotka kykenevät

Lisätiedot

JOENSUU: Kuntaliitokset, maankäyttö, tontinluovutus. Juha-Pekka Vartiainen 13.6.2011 juha-pekka.vartiainen@jns.fi www.jns.fi, www.joensuunseutu.

JOENSUU: Kuntaliitokset, maankäyttö, tontinluovutus. Juha-Pekka Vartiainen 13.6.2011 juha-pekka.vartiainen@jns.fi www.jns.fi, www.joensuunseutu. JOENSUU: Kuntaliitokset, maankäyttö, tontinluovutus Juha-Pekka Vartiainen 13.6.2011 juha-pekka.vartiainen@jns.fi www.jns.fi, www.joensuunseutu.fi VÄESTÖN SIJOITTUMINEN KAUPUNKISEUDULLA Asukasmäärä eri

Lisätiedot

Savonlinnan kansalaisopistopalvelujen saatavuus laajentuvassa kaupungissa

Savonlinnan kansalaisopistopalvelujen saatavuus laajentuvassa kaupungissa Kaupunginhallitus 332 24.09.2012 Yhdistymishallitus 113 03.10.2012 Savonlinnan kansalaisopistopalvelujen saatavuus laajentuvassa kaupungissa KH 332 Selostus: Opetus- ja kulttuuriministeriö on pyytänyt

Lisätiedot

Rinnakkaisseminaari 5. klo Palveluja, demokratiaa ja elinvoimaa - kohti kumppanuutta

Rinnakkaisseminaari 5. klo Palveluja, demokratiaa ja elinvoimaa - kohti kumppanuutta Demokratiapäivä 13.10.2015 Rinnakkaisseminaari 5. klo 13.15-15.00 Palveluja, demokratiaa ja elinvoimaa - kohti kumppanuutta Ritva Pihlaja: + keskustelu Marja Tiittanen: Paikallisesti, kumppaneina ja ulos

Lisätiedot

Valmistelija talousjohtaja Anne Vuorjoki:

Valmistelija talousjohtaja Anne Vuorjoki: Kaupunginhallitus 243 17.10.2016 Kaupunginhallitus 256 31.10.2016 Kaupunginhallitus 263 07.11.2016 Kaupunginhallitus 272 21.11.2016 Yhteistyötoimikunta 22 23.11.2016 Kaupunginhallitus 283 28.11.2016 Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Kuntalaisaloitteet kunnan asukkaiden osallistumiskanavana

Kuntalaisaloitteet kunnan asukkaiden osallistumiskanavana Kuntalaisaloitteet kunnan asukkaiden osallistumiskanavana Tietoja kuntalaisaloitteiden määristä 2005-2011 Kuntalaisten suhtautuminen kuntalaisaloitteisiin Maaliskuu 2012 Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun selvitysryhmän 5. kokous

Jyväskylän kaupunkiseudun selvitysryhmän 5. kokous Jyväskylän kaupunkiseudun selvitysryhmän 5. kokous Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Kuntajakoselvittäjät Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi

Lisätiedot

Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto

Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus 239 28.11.2016 Kunnanvaltuusto 59 12.12.2016 TALOUSARVIOMUUTOKSET 2016 167/02.02/2016 KHALL 239 Vuoden 2016 talousarvioon on tullut tarve tehdä muutoksia sekä meno jen että tulojen osalta.

Lisätiedot

Elämää elinvoimaisella alueella

Elämää elinvoimaisella alueella Pitäjäntupa Vahva henki ja elävä yhteisö Paikallinen vetovoima Paikallinen työntövoima Elämänuskon infravaunut Perustana peruskunta Elämää elinvoimaisella alueella 5.6.2014 Page 1 ELINVOIMAISET PAIKALLISYHTEISÖT

Lisätiedot

Yhteistyösopimus 1 (9) YHTEISTYÖSOPIMUS TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄSTÄ MONIALAISESTA YHTEISPAL- VELUSTA (TYP)

Yhteistyösopimus 1 (9) YHTEISTYÖSOPIMUS TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄSTÄ MONIALAISESTA YHTEISPAL- VELUSTA (TYP) Yhteistyösopimus 1 (9) YHTEISTYÖSOPIMUS TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄSTÄ MONIALAISESTA YHTEISPAL- VELUSTA (TYP) 1 Sopimuksen tarkoitus Tämä sopimus on työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta

Lisätiedot

K Ä Y T T Ö S U U N N I T E L M A Y H D Y S K U N T A L A U T A K U N T A

K Ä Y T T Ö S U U N N I T E L M A Y H D Y S K U N T A L A U T A K U N T A K Ä Y T T Ö S U U N N I T E L M A 2 0 1 7 Y H D Y S K U N T A L A U T A K U N T A Forssan kaupunki Talousarvio ja -suunnitelma 2017-2019 / T O I M I A L A P A L V E L U 50 YHDYSKUNTAPALVELUT 5 0 0 T E

Lisätiedot

Sosterin kanssa on käyty neuvotteluja 30.1.2015 ja 4.3.2015 sääs töjen saamiseksi. Neuvottelujen tuloksia käsitellään kokouksessa.

Sosterin kanssa on käyty neuvotteluja 30.1.2015 ja 4.3.2015 sääs töjen saamiseksi. Neuvottelujen tuloksia käsitellään kokouksessa. Kunnanhallitus 60 30.03.2015 Kunnanhallitus 68 21.04.2015 Kunnanhallitus 82 11.05.2015 Kunnanhallitus 102 11.06.2015 Kunnanhallitus 107 18.06.2015 Kunnanvaltuusto 27 18.06.2015 Talouden tasapainottamistoimenpiteet

Lisätiedot

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus Kunnanhallitus 305 27.11.2014 Kunnanhallitus 151 10.06.2015 Kunnanhallitus 19 28.01.2016 Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus 143/00.04.01/2014 KH 27.11.2014 305 Työ-

Lisätiedot

HYVINVOINTIJOHTAMINEN OSANA KUNTAJOHTAMISTA LIIKENNESUUNNITTELUN JA KAAVOITUKSEN NÄKÖKULMASTA - ONKO KUNTALAINEN KESKIÖSSÄ?

HYVINVOINTIJOHTAMINEN OSANA KUNTAJOHTAMISTA LIIKENNESUUNNITTELUN JA KAAVOITUKSEN NÄKÖKULMASTA - ONKO KUNTALAINEN KESKIÖSSÄ? HYVINVOINTIJOHTAMINEN OSANA KUNTAJOHTAMISTA LIIKENNESUUNNITTELUN JA KAAVOITUKSEN NÄKÖKULMASTA - ONKO KUNTALAINEN KESKIÖSSÄ? Anne Sormunen/ erityisasiantuntija 1 Elinvoimainen kunta mistä syntyy? Elinvoimaisuus

Lisätiedot

Demokratiapäivä

Demokratiapäivä Demokratiapäivä 17.10.2013 www.kunnat.net/demokratiapaiva Euroopan neuvoston paikallisdemokratian viikko Euroopan neuvoston paikallisen itsehallinnon peruskirja avattiin allekirjoitettavaksi 15.10.1985.

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

KOOSTE LIITOSALUEIDEN ESITYKSISTÄ KUOPION PÄÄTTÄJILLE 7.4.2014 Kokoaja: Asukkaan ääni paikallisvaikuttamisen mahdollisuudet

KOOSTE LIITOSALUEIDEN ESITYKSISTÄ KUOPION PÄÄTTÄJILLE 7.4.2014 Kokoaja: Asukkaan ääni paikallisvaikuttamisen mahdollisuudet KOOSTE LIITOSALUEIDEN ESITYKSISTÄ KUOPION PÄÄTTÄJILLE 7.4.2014 Kokoaja: Asukkaan ääni paikallisvaikuttamisen mahdollisuudet Pohjois-Savossa - Lähidemokratian tiedonvälityshanke 1.8.2013-30.9.2014 -Rahoitus:

Lisätiedot

Kansainvälinen avoimen hallinnon kumppanuushanke. 8 valtiota käynnisti vuonna Suomi liittyi huhtikuussa 2013

Kansainvälinen avoimen hallinnon kumppanuushanke. 8 valtiota käynnisti vuonna Suomi liittyi huhtikuussa 2013 Avoin Hallinto 2 Kansainvälinen avoimen hallinnon kumppanuushanke Tiedon saatavuus Kansalaisten osallisuus Hallinnon vastuullisuus Uusien teknologioiden hyödyntäminen 8 valtiota käynnisti vuonna 2011 Nyt

Lisätiedot

Näin luet toimintasuunnitelmaa

Näin luet toimintasuunnitelmaa Näin luet toimintasuunnitelmaa HELVARYn toimintasuunnitelman tavoitteet on merkitty tähän esitykseen tummennetulla ja merkattu nuolella. Toimenpiteitä kuvataan tavoitteiden yhteydessä. Tässä esityksessä

Lisätiedot

Kuntauudistus ja Kittilä. Kuntalaisinfo Kunnanjohtaja Anna Mäkelä

Kuntauudistus ja Kittilä. Kuntalaisinfo Kunnanjohtaja Anna Mäkelä Kuntauudistus ja Kittilä Kuntalaisinfo 22.10.2013 Kunnanjohtaja Anna Mäkelä Kaikki mitä olet halunnut kysyä! Mikä on kuntauudistus ja mihin sitä tarvitaan? Miksi Kittilän kunta on mukana kuntauudistuksessa?

Lisätiedot

MITEN KUNTAA JOHDETAAN VAIKUTTAVUUDELLA JA HYVINVOINTITIEDOLLA. Kuntaliitto 6.5.2014 Kehitysjohtaja Soile Kuitunen

MITEN KUNTAA JOHDETAAN VAIKUTTAVUUDELLA JA HYVINVOINTITIEDOLLA. Kuntaliitto 6.5.2014 Kehitysjohtaja Soile Kuitunen MITEN KUNTAA JOHDETAAN VAIKUTTAVUUDELLA JA HYVINVOINTITIEDOLLA Kuntaliitto 6.5.2014 Kehitysjohtaja Soile Kuitunen Kunnan tehtävänä on hyvinvoinnin tuottaminen asukkailleen ja kestävän kehityksen edistäminen

Lisätiedot

Lähidemokratian. uudet mahdollisuudet. KAMPA-hankkeen päätösseminaari Kaustinen 12.2.2013 Ritva Pihlaja, erityisasiantuntija, tutkija

Lähidemokratian. uudet mahdollisuudet. KAMPA-hankkeen päätösseminaari Kaustinen 12.2.2013 Ritva Pihlaja, erityisasiantuntija, tutkija Lähidemokratian uudet mahdollisuudet KAMPA-hankkeen päätösseminaari Kaustinen 12.2.2013 Ritva Pihlaja, erityisasiantuntija, tutkija Alueellista demokratiaa? Lähidemokratian toimintamallit Suomen kunnissa

Lisätiedot

Aluelautakuntien tehtävät

Aluelautakuntien tehtävät Aluelautakuntien tehtävät 28.11.2012 Palveluiden järjestäminen Hallinto- ja johtosäännön mukaisesti Lautakuntien yleiset tehtävät ja lautakuntien yleinen ratkaisuvalta Kullekin lautakunnalle erikseen määritellyt

Lisätiedot

Esitys valtiovarainministeriölle erityisen kuntajakoselvityksen tekemiseksi ja esiselvityksen käynnistäminen. Kunnanhallitus

Esitys valtiovarainministeriölle erityisen kuntajakoselvityksen tekemiseksi ja esiselvityksen käynnistäminen. Kunnanhallitus Kunnanhallitus 148 10.06.2013 Esitys valtiovarainministeriölle erityisen kuntajakoselvityksen tekemiseksi ja esiselvityksen käynnistäminen 31/00.01.00/2013 Kunnanhallitus 148 Kunnanhallitus 20.05.2013

Lisätiedot

Mistä ICT-muutostukiohjelma alkoi ja mihin se päättyi?

Mistä ICT-muutostukiohjelma alkoi ja mihin se päättyi? Mistä ICT-muutostukiohjelma alkoi ja mihin se päättyi? Ylijohtaja, osastopäällikkö Päivi Laajala, valtiovarainministeriö, Kunta- ja aluehallinto-osasto Kuntien ICT-muutostuen päätösseminaari, 25.11.2015

Lisätiedot

TYÖVALIOKUNNAN KOKOUS 3 MUISTIO

TYÖVALIOKUNNAN KOKOUS 3 MUISTIO 1 (2) Seinäjoen kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys 8.9.2014 TYÖVALIOKUNNAN KOKOUS 3 MUISTIO Aika: Torstai 4.9.2014 klo 14.30 16.15 Paikka: Seinäjoen kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone

Lisätiedot

Monikulttuurinen yhteisöllisyys tähtää hyvinvointiin Lapissa - tietoa, taitoa ja välittämistä

Monikulttuurinen yhteisöllisyys tähtää hyvinvointiin Lapissa - tietoa, taitoa ja välittämistä Monikulttuurinen yhteisöllisyys tähtää hyvinvointiin Lapissa - tietoa, taitoa ja välittämistä Maaseudun Sivistysliitto Aluepäällikkö Elina Vehkala Monikulttuurisuus maaseudulla Toimimme globaalissa yhteisössä,

Lisätiedot

ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI

ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI TYÖVALIOKUNTA MUISTIO III Aika ma 02.09.2013 klo 8-10.15 Paikka Joensuun kaupunginhallituksen kokoushuone, kaupungintalo

Lisätiedot

Asukas- ja järjestönäkökulma Siun Sotessa

Asukas- ja järjestönäkökulma Siun Sotessa Asukas- ja järjestönäkökulma Siun Sotessa 12.5.2016 toiminnanjohtaja Elina Pajula Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry: 1. Osallisuus ihmisten äänen kuunteleminen ja välittäminen eri tasoille osallistumisen

Lisätiedot

Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA

Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA Maarit Alikoski 15.9.2015 ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 15.92015 Kuva: Pasi Tarvainen 2015 Rovaniemen maaseudun kehittämisohjelma 2013-2020 Laaja yhteys

Lisätiedot

Sivu 1 / 5. RAAHEN LÄHIDEMOKRATIAMALLI, ehdotus 4.11.2015. 1. Johdanto

Sivu 1 / 5. RAAHEN LÄHIDEMOKRATIAMALLI, ehdotus 4.11.2015. 1. Johdanto Sivu 1 / 5 RAAHEN LÄHIDEMOKRATIAMALLI, ehdotus 4.11.2015 1. Johdanto Raahen kaupungilla on pitkät perinteet yhteistyöstä ja kylien tukemisesta. Vuonna 1989 Raahen kaupunki osallistui kolmivuotiseen, valtakunnalliseen

Lisätiedot

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Yleistä Sääntelyä kansainvälisellä tasolla YK:n lasten oikeuksien sopimus EU:n valkoinen kirja Sääntelyä yleislaeissa Perustuslaki, kuntalaki Erityislait

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Esa Iivonen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

JOENSUUN SEUDUN SEUTUHALLINNON TALOUSARVIO 2014

JOENSUUN SEUDUN SEUTUHALLINNON TALOUSARVIO 2014 Liite Seutuhallinto JOENSUUN SEUDUN SEUTUHALLINNON TALOUSARVIO 2014 Sisältö Seutuyhteistyön 2014 talousarvio Joensuun kaupungin talousarviossa Talousarvion käyttösuunnitelma Laskelma kuntien maksuosuuksista

Lisätiedot

Hallituksen linjaukset itsehallintoaluejaon perusteiksi ja sote-uudistuksen askelmerkeiksi, kunnanvaltuuston lausunto

Hallituksen linjaukset itsehallintoaluejaon perusteiksi ja sote-uudistuksen askelmerkeiksi, kunnanvaltuuston lausunto Kunnanhallitus 10 18.01.2016 Kunnanvaltuusto 1 26.01.2016 Hallituksen linjaukset itsehallintoaluejaon perusteiksi ja sote-uudistuksen askelmerkeiksi, kunnanvaltuuston lausunto 557/05.00.00/2015 Kunnanhallitus

Lisätiedot

ALUEELLINEN SISÄISEN TURVALLISUUDEN YHTEISTYÖ UHKA VAI MAHDOLLISUUS?

ALUEELLINEN SISÄISEN TURVALLISUUDEN YHTEISTYÖ UHKA VAI MAHDOLLISUUS? ALUEELLINEN SISÄISEN TURVALLISUUDEN YHTEISTYÖ UHKA VAI MAHDOLLISUUS? UHKA 25.9.2012 2 MAHDOLLISUUS! 25.9.2012 3 Aluehallinnon yhteisen sisäisen turvallisuuden sihteeristön asettaminen Lounais-Suomen aluehallintovirasto

Lisätiedot

Raahen koulutuskuntayhtymän talousarvio 2016 ja -suunnitelma KH 41 Raahen koulutuskuntayhtymän yhtymävaltuusto

Raahen koulutuskuntayhtymän talousarvio 2016 ja -suunnitelma KH 41 Raahen koulutuskuntayhtymän yhtymävaltuusto KAUPUNGINHALLITUS 41 01.02.2016 KAUPUNGINVALTUUSTO 17 22.02.2016 Raahen koulutuskuntayhtymän talousarvio 2016 ja -suunnitelma 2017-2018 802/02.0202.020200/2016 KH 41 Raahen koulutuskuntayhtymän yhtymävaltuusto

Lisätiedot

Luovan osaamisen mahdollisuudet

Luovan osaamisen mahdollisuudet Luovan osaamisen mahdollisuudet Val Luovien alojen kehittämistoimenpiteitä Helsingissä Kimmo Heinonen Helsingin kaupunginkanslia Elinkeino-osasto 6.11.2014 Esityksen sisältö 1. Luovat alat (elinkeinopolitiikan

Lisätiedot

qwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwe rtyuiasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiop åasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåas dfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfgh

qwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwe rtyuiasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiop åasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåas dfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfgh qwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwe 1 rtyuiasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiop åasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåas dfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfgh LOVIISAN JA LAPINJÄRVEN YHDISTYMISSELVITYS jklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklö

Lisätiedot

Kuntauudistus ja talouden paineet Onko hyvinvointikunta vielä ensi kuntavaalikaudella naisen paras ystävä ja miehen?

Kuntauudistus ja talouden paineet Onko hyvinvointikunta vielä ensi kuntavaalikaudella naisen paras ystävä ja miehen? Kuntauudistus ja talouden paineet Onko hyvinvointikunta vielä ensi kuntavaalikaudella naisen paras ystävä ja miehen? Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Turku 27.10.2011 Hallitus toteuttaa koko

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS 1.1.2009

POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS 1.1.2009 1(9) POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS 1.1.2009 1. LUKU KUNTAYHTYMÄ 1 Nimi ja kotipaikka Kuntayhtymän nimi on Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä ja sen kotipaikka on Joensuun kaupunki.

Lisätiedot

Kumppanuudet ovat mahdollisuuksien palapeli

Kumppanuudet ovat mahdollisuuksien palapeli 19.10.2016 kello 9.30-15.30 Kumppanuuden käsikirjasto maaseutupolitiikka.fi/ kumppanuus Kuntaorganisaatio henkilöstö ja poliitikot keskushallinto ja sektorit, yli sektorirajojen kunnalla tärkeä koordinoiva

Lisätiedot

Yhdessä Oulussa osallisuus, vaikuttaminen ja paikalliskulttuuri Oulun maaseutualueilla. Erityisasiantuntija Päivi Kurikka Kuntaliitto 20.2.

Yhdessä Oulussa osallisuus, vaikuttaminen ja paikalliskulttuuri Oulun maaseutualueilla. Erityisasiantuntija Päivi Kurikka Kuntaliitto 20.2. Yhdessä Oulussa osallisuus, vaikuttaminen ja paikalliskulttuuri Oulun maaseutualueilla Erityisasiantuntija Päivi Kurikka Kuntaliitto 20.2.2013 Kuntademokratian kehittämiselle on jo nyt hyvää pohjaa lainsäädännössä

Lisätiedot

Kuntajakoselvittämisen mahdollisuudet ja haasteet Kuntamarkkinat klo kh. 3.1.

Kuntajakoselvittämisen mahdollisuudet ja haasteet Kuntamarkkinat klo kh. 3.1. Kuntajakoselvittämisen mahdollisuudet ja haasteet Kuntamarkkinat 12.9. klo 13.00-13.45 kh. 3.1. Markus Pauni: Avaus (3 min) Kari Prättälä: Kuntajakoselvitykset kuntauudistuksessa (10 min) Markus Pauni:

Lisätiedot

Porin seudun kuntarakenneselvitys

Porin seudun kuntarakenneselvitys Porin seudun kuntarakenneselvitys Työvaliokunnan kokous 11.11.2013 Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen FCG Konsultointi Oy 12.11.2013 Page 1 Uuden kuntalain tuki demokratialle 1. Säilyttämällä kuntien oma päätös-

Lisätiedot

Kunnan rooli muuttuu Kuntalaki uudistuu...entä kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet?

Kunnan rooli muuttuu Kuntalaki uudistuu...entä kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet? Kunnan rooli muuttuu Kuntalaki uudistuu...entä kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet? Salon kansalaisopisto & Kylien Salo 25.9.2014 Siv Sandberg, Åbo Akademi siv.sandberg@abo.fi Kuntalaisten

Lisätiedot

Demokratiapäivä

Demokratiapäivä Demokratiapäivä 13.10.2015 Teemasessio 2:Edustuksellisen ja suoran demokratian muodostama kokonaisuus - miten niiden johtaminen ja kehittäminen vaikuttaa toisiinsa ja miten niitä kehitetään samanaikaisesti?

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä. Esityslista 2/2016 1. Yhtymävaltuusto. Kokouskutsu. 02.03.2016 kello

Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä. Esityslista 2/2016 1. Yhtymävaltuusto. Kokouskutsu. 02.03.2016 kello PohjoisKarjalan sosiaali ja terveyspalvelujen Esityslista 2/2016 1 Kokouskutsu Aika Paikka Toimielimen jäsenet 02.03.2016 kello Nurmes Heinävesi Suhonen Maija Happonen Aarno Ilomantsi Urjanheimo Hannu

Lisätiedot

Mitä olemme saaneet aikaiseksi Kuntalaiset keskiöön projektissa?

Mitä olemme saaneet aikaiseksi Kuntalaiset keskiöön projektissa? Mitä olemme saaneet aikaiseksi Kuntalaiset keskiöön projektissa? Päivi Kurikka paivi.kurikka@kuntaliitto.fi erityisasiantuntija Kuntakehitys, demokratia ja johtaminen Suomen Kuntaliitto Projektin taustalla

Lisätiedot

Johdanto. Aineistojen analysoiminen perustuu paikkatietomenetelmiin.

Johdanto. Aineistojen analysoiminen perustuu paikkatietomenetelmiin. Johdanto Pirkanmaan 1. maakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 9.3.2005 ja se on vahvistettu valtioneuvostossa 29.3.2007. Maakuntakaavan seuranta perustuu maankäyttö ja rakennuslakiin (MRL). Lain

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet. Selvitysryhmän kokous

Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet. Selvitysryhmän kokous Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet Selvitysryhmän kokous 11.3.2014 Selvitysprosessi ja aikataulu 2013 Elo-Joulukuu 2014 Tammi-Huhtikuu Syyskuu Joulukuu

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/ (1) Nilsiä-neuvottelukunta Asianro 833/ /2014. Kaupunginhallitus 14.4.

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/ (1) Nilsiä-neuvottelukunta Asianro 833/ /2014. Kaupunginhallitus 14.4. Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (1) 23 Asianro 833/00.01.01/2014 Valtuustoaloite/lähidemokratiaan Kuopio-malli historia Kaupunginhallitus 14.4.2014 142: Valtuustoaloite 3.2.2014 Kokoomuksen valtuustoryhmä,

Lisätiedot

Uudenlaista osallisuutta ja aitoa kuulemista: kansalaispaneelista sosiaaliseen mediaan

Uudenlaista osallisuutta ja aitoa kuulemista: kansalaispaneelista sosiaaliseen mediaan PANEELIKESKUSTELU Uudenlaista osallisuutta ja aitoa kuulemista: kansalaispaneelista sosiaaliseen mediaan Kuntamarkkinat 11.9.2012 24.9.2013 Page 1 KESKUSTELIJAT Dekaani Hannu Katajamäki, Vaasan yliopiston

Lisätiedot

Kylien ja kunnan muuttuvat suhteet

Kylien ja kunnan muuttuvat suhteet Kari Leinamo Kylien ja kunnan muuttuvat suhteet 20.5.2011 Kuntalaki 2 Kunta hoitaa itsehallinnon nojalla itselleen ottamansa ja sille laissa säädetyt tehtävät. Kunta voi sopimuksen nojalla ottaa hoitaakseen

Lisätiedot

ASIAKASOSALLISUUS VARHAISKASVATUKSESSA LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.9.2011. Birgitta Vilpas ja Sylvia Tast

ASIAKASOSALLISUUS VARHAISKASVATUKSESSA LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.9.2011. Birgitta Vilpas ja Sylvia Tast ASIAKASOSALLISUUS VARHAISKASVATUKSESSA LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.9.2011 Birgitta Vilpas ja Sylvia Tast Miksi lähdimme kehittämään toimintaamme tähän suuntaan? Mikä sai meidät pohtimaan asiakkaidemme osallistamista?

Lisätiedot

Green Care mitä se on? Sanna Vinblad Green Care Lapland alajaosto Omavarainen Lappi

Green Care mitä se on? Sanna Vinblad Green Care Lapland alajaosto Omavarainen Lappi Green Care mitä se on? Sanna Vinblad Green Care Lapland alajaosto Omavarainen Lappi 4.11.2014 Mistä nyt puhutaan? Taustaa luontolähtöiselle hyvinvointitoiminnalle Taustaa ja tutkimuksia Tarve ja kysyntä

Lisätiedot

KÄRSÄMÄEN KUNTA ESITYSLISTA 18/2015 1

KÄRSÄMÄEN KUNTA ESITYSLISTA 18/2015 1 KÄRSÄMÄEN KUNTA ESITYSLISTA 18/2015 1 AIKA 16.11.2015 klo 17:30 PAIKKA Kärsämäki-sali, Frosteruksenkatu 25 KÄSITELTÄVÄT ASIAT Asia Otsikko Sivu 276 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki kunta- talouden puristuksessa. Talous Liikuntalain keskeiset kuntapykälät Mikä muuttuu vai muuttuuko?

Uusi liikuntalaki kunta- talouden puristuksessa. Talous Liikuntalain keskeiset kuntapykälät Mikä muuttuu vai muuttuuko? Uusi liikuntalaki kunta- talouden puristuksessa Talous Liikuntalain keskeiset kuntapykälät Mikä muuttuu vai muuttuuko? Kari Sjöholm 26.11.2014 Bruttokansantuote, määrän muutos-% ed. vuodesta Lähde: kansalliset

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Ylitarkastaja VM/1497/ /2013 Suvi Savolainen

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Ylitarkastaja VM/1497/ /2013 Suvi Savolainen VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Ylitarkastaja 11.6.2015 VM/1497/00.01.01.00/2013 Suvi Savolainen ESITYS KUNTAJAON MUUTTAMISESTA VIHDIN KUNNAN JA ESPOON KAUPUN- GIN VÄLILLÄ Esitys Esityksen perustelut

Lisätiedot

Puheenjohtaja avasi kokouksen. 46 Kokouksen osallistujien sekä laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen

Puheenjohtaja avasi kokouksen. 46 Kokouksen osallistujien sekä laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Perustettavan Salon seurakunnan järjestelytoimikunta Aika: 15.10.2008 klo 18.00-19.10 Paikka: Seurakuntatalo, Keskisali, Kirkkokatu 6, Salo Osallistujat: 45 Kokouksen avaus Pöytäkirja Esityslista 5/2008

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 43/ (5) Kaupunginhallitus Sj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 43/ (5) Kaupunginhallitus Sj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 43/2012 1 (5) 1374 Valtuutettu Yrjö Hakasen toivomusponsi: uuden keskuskirjaston toteutus ja lähikirjastot Päätös päätti merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 14.12.2011

Lisätiedot