Raision kaupungin strategialuonnos
|
|
- Kirsi Hänninen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Raision kaupungin strategialuonnos Kaupunginhallituksen strategiaseminaari Seminaarin ryhmätyöosuudessa rasteilla arvioidaan: 1. Strategiakokonaisuutta a. Onko Raision kohtalonkysymykset huomioitu riittävästi? b. Onko visioluonnoksessa haastetta? Onko siinä osviittaa koko organisaatiolle? c. Muodostavatko menestystekijät tasapainoisen kokonaisuuden? 2. Menestystekijöitä a. Onko menestystekijän määritelmä oikea? Muuttaisitko sitä jotenkin tai vaatiiko se täsmennystä? b. Ovatko toimenpiteet oikeita, riittäviä ja perusteltuja? c. Mittaavatko mittarit oikeita asioita? Muuttaisitko niitä?
2 1 Sisällys Aluksi... 2 Toiminta-ajatus... 2 Visio... 2 Muutosvoimat ja niihin liittyvät haasteet ja mahdollisuudet... 3 Strategian näkökulmat... 8 Raision menestystekijät... 9
3 2 Aluksi Kaupungin perustehtävä on palveluiden järjestäminen alueellaan. Palveluihin kuuluvat kaupunkilaisille tarjottavat julkiset palvelut, infrastruktuurin ylläpito, maankäytön, asumisen, liikenteen ja muun elinympäristön edellytyksistä ja kehityksestä huolehtiminen sekä elinkeinopoliittisten ja elinvoiman edellytysten luominen. Perustehtävistä pääosa on lakisääteisiä, mutta lisäksi kaupunki järjestää myös muita palveluita ja toimintoja kaupunkilaisten tarpeiden mukaisesti. Kaupungin onnistuminen perustehtävässä edellyttää riittäviä voimavaroja ja osaamista niin palvelun järjestämiskyvyn kuin taloudenkin näkökulmasta. Raision kehityksen suuntaviivat luodaan kaupungin strategiassa, joka ulottuu läpi valtuustokauden aina seuraavan valtuustokauden alkuvuosille. Raision strategia antaa suunnan ja raamit luottamushenkilö- ja työntekijäorganisaatiolle päätösten ja suunnitelmien tekemiseksi seuraavan nelivuotiskauden aikana. Lisäksi strategiassa määritetään erilliset ohjelmat, jotka täydentävät strategiaa ja luovat edellytykset valtuuston päättämien linjausten toimeenpanemiseksi käytännön arjessa. Toiminta ajatus Raision edistää kuntalaisten hyvinvointia elämän eri vaiheissa, tarjoaa asukkailleen viihtyisän ja monipuolisen elinympäristön ja luo elinkeinoelämälle hyvät toimintaedellytykset. Visio Raisio on ihmisille ja yrityksille vetovoimainen kaupunki, jolla on hyvä mukautumiskyky erilaisiin tilanteisiin ja olosuhteisiin. Asiakaslähtöisillä ja ennakoivilla palveluratkaisuilla edistetään kuntalaisten hyvinvointia nyt ja tulevaisuudessa.
4 3 Raisio pidetään asukkaille vetovoimaisena vaikuttamalla erityisesti tonttitarjontaan, asumisen edellytyksiin ja lähiympäristön viihtyvyyteen. Raisio ylläpitää kilpailukykyistä yritystonttivarantoa ja markkinoi alueitaan. Uusia toimijoita haetaan myös seudun ulkopuolelta. Raisio hyödyntää logistista asemaansa elinkeinopoliittisessa maankäytössä. Liikenneyhteyksien toimivuudesta huolehditaan riittävien investointien, aktiivisen yhteistyön sekä edunvalvonnan kautta. Palveluhenkisyys, nopeus ja tasapuolisuus määrittävät kaupungin toimintatapaa. Raisio toimii vastuullisesti ja yhteistyökykyisesti Turun seudulla. Muutosvoimat ja niihin liittyvät haasteet ja mahdollisuudet Merkittävimmät tulevaisuuden mahdollisuudet ja haasteet ovat sidoksissa kansainvälisiin muutosvoimiin kuten talouden globalisaatio, Euroopan taloustilanne, huoltosuhteen heikentyminen, muuttoliike, ilmaston muutos, yleisten terveysriskien kasvu ja teknologian kehitys. Raision kannalta lähitulevaisuuden merkittävimmät haasteet ovat kuntatalouden epätasapaino, kunta- ja palvelurakenneuudistus, sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenneuudistus, väestön ikääntyminen ja väestökehitys. Talouden tasapaino ja palvelut Julkisen sektorin rahoituspohja on vaarassa rapautua. Samaan aikaan palvelutarve lisääntyy koko ajan. Kunnille on vuosien ajan luotu lisää velvoitteita, mutta rahoitus ei ole kasvanut samassa suhteessa. Myös työpaikkarakenne muuttuu. Entiset teollisuustyöpaikat ovat muuttuneen palvelutyöpaikoiksi, jotka pääosin perustuvat kotimaiseen kysyntään tai julkisen sektorin rahoitukseen. Tämä tuo uuden haasteen koko Suomen
5 4 taloudelle: mikä on tulevaisuudessa Suomen viennin ja matkailun tulevaisuus, jotta kotimainen ostovoima ja veropohja säilyvät. Myös huoltosuhteen heikentymisellä on merkittäviä vaikutuksia mahdollisuuteen järjestää palveluita tulevaisuudessa. Palvelujen tarve kasvaa, kaupungin rahoituspohja heikkenee ja palveluja tuottavia ammattilaisista joudutaan kilpailemaan. Ratkaisuksi kuntasektorille on tarjottu kuntarakenneuudistusta sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenneuudistusta. Raisio ei ole nähnyt riittäviä perusteita massiivisille kuntarajojen muutoksille. Myös sosiaalija terveyspalveluissa uudistuksen oletetut hyödyt ovat toistaiseksi jääneet uskomusasteelle. Muutosvoimien, haasteiden ja mahdollisuuksien näkökulmasta Raision lähtee siitä, että se jatkaa itsenäisenä peruskuntana. Tämä tarkoittaa, että Raision on ratkaistava kuntatalouteen ja palvelutarpeen kasvuun liittyvät haasteet omassa toiminnassaan. Tämä edellyttää edelläkävijän asennetta, kykyä hahmottaa tulevaisuuden haasteet oikea-aikaisesti ja kykyä ratkaista palveluihin ja talouteen liittyviä kysymyksiä ennakoivasti. Talouden tasapainon kannalta myös tulonmuodostus on keskeisessä asemassa. Tulonmuodostus kytkeytyy vahvasti väestökehitykseen ja muuttoliikkeeseen, mutta myös elinkeinopolitiikan onnistumiseen ja työpaikkaomavaraisuuteen. Raision logistinen asema, vapaat maa-alueet, kyky päätöksentekoon ja palveluhenkisyys ovat avainasemassa yritysten sijoittumismahdollisuuksista kilpailtaessa. Raisiolla on edelleen hyvät edellytykset luoda alueelle vahvaa elinkeinoelämän kasvua. Väestökehitys ja väestösuunnite Raision väkiluvun vuosikasvu on ollut 00-luvulla keskimäärin 0,5 %.. Raision ikärakenteessa on vuodesta 05 alkaen havaittavissa selkeä piirre: alle 15-vuotiaiden lasten ja vuotiaiden määrä on vähentynyt. Kasvua on vuotiaissa ja 65 vuotta täyttäneiden määrässä. Tilastokeskus julkaisi uuden kuntakohtaisen väestöennusteen syksyllä 12. Uudessa ennusteessa 65 vuotta täyttäneiden määrä on koko maassa vuonna 40 vajaat 3 prosenttia alhaisempi verrattuna aiempaan ennusteeseen. Raision kohdalla ao. muutos on koko maata jyrkempi. Ennusteessa on otettu huomioon myös vuotiaiden kehitys Raision muuttoliikkeessä: viiden viime vuoden aikana Raisio on kokenut muuttotappiota vuotiaiden osalta (vajaat 100 henkilöä). Poismuuttoa on ollut eniten Naantaliin ja
6 5 Turkuun. Poismuutossa on havaittavissa vuodesta 09 alkaen pientä kasvua 65 vuotta täyttäneissä ja selvää notkahdusta on havaittavissa Raisioon muuttaneissa 65 +:ssa vuodesta 08. Raision väestöennuste 13 ikäryhmittäin Lähde tilastokeskus (12) Väkiluku % 10 % % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %
7 6 Vaikka seniori-ikäisten ryntäyksestä Raisioon ei siis näy merkkejä tilastoissa, varmaa on, että väki vanhenee Raisiossakin. Oheinen ikärakennevertailu kertoo, että 65 vuotta täyttäneitä on 30 % raisiolaisista vuonna 35, kun heidän osuutensa on nykytilanteessa 18 %. Kaikkien muiden ikäryhmien osuudet supistuvat. Ikäjakautuma (%) Yhteensä Yhden hengen talous on jo nyt Raision yleisin asuntokuntatyyppi (38 %) asuntokunnista. Neljän hengen asuntokuntia on noin 11 %. Muuttoliiketrendejä Vilkas muuttoliike on Raisiolle ominaista; pitkällä aikavälillä muuttoja joko Raisioon ja Raisiosta pois on ollut yli 3000 vuosittain. Raisioon on muuttanut vuodessa keskimäärin 1565 uutta asukasta ja Raisiosta on muuttanut pois 1501 asukasta. Vuotuiset vaihtelut ovat olleet huomattavia.
8 7 Valtaosa muuttoliikettä on ollut ns. kuntien välistä muuttoa ja maahan ja maastamuuton merkitys on ollut vähäinen. Pitkällä aikavälillä tulomuutosta 96,4 % on ollut ns. kuntien välistä maassamuuttoa ja lähtömuutosta vastaavasti 97,9 % on suuntautunut Suomen muihin kuntiin Raision muuttoliike pitkällä aikavälillä Alueelle muuttaneet yhteensä Alueelta muuttaneet yhteensä Maahanmuuttaneet yhteensä Maastamuuttaneet yhteensä Raisio Ikärakenteen ja työllisyyskehityksen kannalta muuttoliike on Raisiolle edullinen: Raisio on saanut muuttovoittoa nuorten aktiivi-ikäisten ikäluokissa ja työllisissä. Mutta muuttoliikkeessä on Raision kannalta myös epätasapainottavia piirteitä. Muuttoliikkeen tulokertymävaikutus on Timo Aron tutkimuksen mukaan Raisiolle epäedullinen, sillä tulomuuttajien keskimääräiset tulot ovat pienemmät kuin lähtömuuttajilla. Toinen epäedullinen piirre on siinä, että Raisio kärsii muuttotappiota keskiasteen suorittaneista. Muuttoliikkeellä ei ole ilmeisesti ollut Raision tulorakennetta nostattavaa vaikusta, sillä valtionveron alaiset tulot ovat kasvaneet Raisiossa selvästi hitaammin kuin naapurikunnissa.
9 8 Strategian näkökulmat Asiakasnäkökulma Mitä asioita kaupunkilaiset pitävät tärkeimpinä? Mikä tekee kaupungista vetovoimaisen ihmisille ja yrityksille? Miten asiakastarpeet suhtautuvat voimavaroihin? Toiminnallinen näkökulma Onnistutaanko perustehtävässä? Onko voimavarat mitoitettu oikein? Miten kaupungin tulee organisoida toimintansa ja voimavarojensa käyttö. Huolehditaanko riittävästi tulevaisuuden edellytyksistä? Seudullinen näkökulma Mikä on Raision lisäarvo seudun elinvoimalle ja vetovoimalle? Kantaako Raisio seudullista yhteisvastuuta?
10 9 Raision menestystekijät Menestystekijä Toimenpiteet Mahdollisia mittareita Tavoitetaso (asetetaan mittarivalintojen jälkeen) 1. Tasapainoinen talous Investoinnit kustannetaan keskipitkällä aikavälillä omarahoitteisesti eikä nettovelan määrä kasva. Vuositulos on positiivinen ja eikä yksikään kriisikuntamittareista täyty. 1. Henkilöstön määrä ja palveluiden ostot hallitaan 2. Ostopalvelut pyritään kilpailuttamaan siten, että toimivilta markkinoilta saadaan kustannustehokkaita vaihtoehtoja. 3. Henkilöstön voimavarat kohdennetaan oikein eläköitymisen yhteydessä. 4. Raisio on vetovoimainen työnantaja. 5. Kaupungin käytössä olevien tilojen määrää pyritään laskemaan. 6. Investoinnit kustannetaan keskipitkällä aikavälillä omarahoitteisesti. Henkilöstön määrä / palveluiden ostot Velan määrä asukasta kohden Kriisikuntamittarit 6 kpl Käytössä olevien tilojen kokonaismäärä (m2) Ulkopuolelta vuokrattujen tilojen kokonaismäärä (m2) Työnantajan vetovoimaa kuvaava Kunta 10-mittari
11 10 2. Parempaa hyvinvointia ja kustannustehokkuut ta ennakoivista palveluista 1. Ennakoivalla ikäihmisten hoidolla vähennetään ympärivuorokautisen hoidon tarvetta Ympärivuorokautisessa hoidossa olevien ikäihmisten suhteellinen osuus on korkeintaan valtakunnallisten suositusten mukainen Ennakoivilla palveluilla Raisio hakee asiakaslähtöisyyttä ja parempaa kustannusten hallintaa palvelutarpeen muutoksiin. 2. Päihdekäytöstä johtuvat ongelmat vähenevät 3. Oikea-aikaisilla perusterveydenhuollon palveluilla vähennetään erikoissairaanhoidon käyttöä 4. Huostaanottojen määrä vähenee. 5. Ennakoivalla lastensuojelulla vähennetään häiriötilanteista koituvia haittoja 6. Raisio on liikuntakaupunki Esim. päihdekäytön seurauksena tehtyjen lastensuojeluilmoitusten määrä vähenee Erikoissairaanhoidon polikliinisten käyntien ja hoitovuorokausien määrä vähenee Esim. kiireellisten kodin ulkopuolelle tapahtuvien sijoitusten määrä ei kasva Erikoissairaanhoidon kustannusten osuus perusterveydenhuollon kustannuksista. 7. Peruskoulun jälkeen jokaisella on opinto-, työpaikka tai muu jatkosuunnitelma 8. Esim. mittareita hoito- ja hoivapalveluohjelmasta sekä lasten ja nuorten hyvinvointiohjelmasta. Liikuntapaikkojen käyttö
12 11 3. Houkuttelevat asuinalueet ja vetovoimainen keskusta Raisio pidetään asukkaille vetovoimaisena vaikuttamalla erityisesti tonttitarjontaan, asumisen edellytyksiin ja lähiympäristön viihtyvyyteen. 1. Tonttitarjonnan painopiste on omakotitonteissa ja laadukkaassa kerrostaloasumisessa kaupunkikeskustassa. 2. Kaavoitusohjelma laaditaan siten, että ohjemassa määritetään seuraavan kolmen vuoden kaavoituksen suuntaviivat. Strategisessa maankäyttösuunnitelmassa määritetään tätä pidempi suunnitelma, joka pohjautuu kaupunkiseudun MALaiesopimuksessä määritettyihin maankäytön suunnitelmiin. Väestömäärän kasvu Nettomuutto Väestökehitysmittareita, lapsiperheiden määrä, yli 75-v. osuus Valmistuneet kaavat AK, AP, AO (m2) Valmistuneet alueet m2 Valmistuneet rakennukset Joukkoliikenteen käyttäjämäärä 3. Kaavoitussuunnitelmissa huomioidaan taloudelliset edellytykset suunnitellun maankäytön toteutumiselle. 4. Investointitaso määritetään siten, että tontit saadaan luovutuskuntoon suunnitellussa aikataulussa. 5. Vuokra-asuntojen ja muun asumisen tavoitteet
13 12 määritellään asunto- ja maankäyttöohjelmassa. 6. Joukkoliikenteen käyttöä edistetään. 7. Asunto- ja työpaikka-alueiden sijoittelussa huomioidaan joukkoliikenneakseli 4. Elinkeinoelämän tarpeet huomioiva kaupunki Raisiossa on kilpailukykyinen yritystonttivaranto ja markkinointiin panostetaan vuosittain. Uusia toimijoita haetaan myös seudun ulkopuolelta. Raisio hyödyntää logistista asemaansa elinkeinopoliittisessa maankäytössä. Liikenneyhteyksien toimivuudesta huolehditaan riittävien investointien, aktiivisen yhteistyön sekä edunvalvonnan kautta. Palveluhenkisyys, nopeus ja tasapuolisuus 1. Yritystonttien kaavoitus ja niihin liittyvät investoinnit suunnataan erityisesti kauppakeskusalueelle, Raision porttiin sekä Raision keskustan alueelle sekä Hahdenniemen alueelle. 2. Osana elinkeinopoliittista ohjelmaa keskeisimmistä yritysalueista laaditaan kehityssuunnitelma. 3. Raision ydinkeskustan vetovoimasta ja huolehditaan ja kehittämiseen suunnataan voimavaroja. 4. Raisio osallistuu seudulliseen elinkeinopolitiikan yhteistyöhön. Yritysten määrä, työpaikkojen määrä Vapaana olevat kaupungin omakotitontit Myydyt yritystontit (m2) Elinkeinoelämän ilmapiiri (EK:n tutkimus)
14 13 määrittävät kaupungin toimintatapaa yritysyhteistyössä. 5. Yrityksiä kohdellaan palveluhenkisesti ja tasapuolisesti. 5. Itsenäinen toimija ja aktiivinen vaikuttaja seutuyhteistytössä Raisio on itsenäinen peruskunta, joka tekee yhteistyötä seudun kuntien kanssa ja osallistuu aktiivisesti kaupunkiseutua hyödyttäviin hankkeisiin. Raisio kantaa seudullista vastuuta ja edellyttää sitä myös muilta alueen kunnilta. 1. Raision kaupunki on mukana kuntaseudun yhteistyössä. 2. Raisio on mukana maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimuksessa. 3. Raisio osallistuu teknisen sektorin seudullisiin kehittämishankkeisiin. 4. Raisio osallistuu seudullista yhteistyötä edistäviin selvityksiin.
Raision kaupungin strategialuonnos
RAISIO KASVUN PAIKKA! Raision kaupungin strategialuonnos Kaupunginvaltuusto 14.10.2013 1 Sisällys Aluksi... 2 Toiminta-ajatus... 2 Visio... 3 Muutosvoimat ja niihin liittyvät haasteet ja mahdollisuudet...
LisätiedotRaisio KASVUN PAIKKA. Toteutuminen valtuustokauden puolivälissä Suunnittelupäällikkö Marja-Riitta Pulkkinen
RAISION KAUPUNGIN STRATEGIA 2013 2017 Toteutuminen valtuustokauden puolivälissä Suunnittelupäällikkö Marja-Riitta Pulkkinen 23.9.2015 Raisio KASVUN PAIKKA Viisi menestystekijää: yleiskuva toteutumisesta
LisätiedotVapaa-aikapalveluissa henkilöstön määrä pysyy ennallaan, vapautuvat vakanssit täytetään.
Liikuntapalvelut Kaikki yhteensä Kaikki yhteensä Kaikki yhteensä Kaikki yhteensä Käsittelysarake 2015 2016 2017 2017 / 2016 Tilinpäätös Lisätalousarvio 1 Talousarvio lautakunta Talousarvio lautakunta/lisätalousarvio
LisätiedotMittari tai seurantatapa Tavoitetaso 2016/Toteutunut 2016
VAPAA-AIKALAUTAKUNNAN SITOVAT TAVOITTEET 2016 TALOUS (ulkoiset) Vuosi Menot Tulot Netto TP2014 3 690 530 1 031 046 2 659 483 TP2015 3 667 719 1 024 328 2 643 390 TA2016 TP2016 3 802 477 3 824 924 STRATEGISET
LisätiedotRaision väestökehitys ja muuttoliike
Raision kaupunki Raision väestökehitys ja muuttoliike Taustatietoja koko kaupungin strategiatyötä varten Kaupunginhallitus 7.10.2013 Sisällysluettelo 1. Väestörakenne ja väestörakenteen muutokset... 2
LisätiedotVirolahti. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -4,8 % VÄESTÖENNUSTE (%) -6,3 %
01 TUNNUSLUKU ARVO VÄKILUKU 11/2016 3 275 VÄESTÖNLISÄYS 2010-2015 (%) -4,8 % VÄESTÖENNUSTE 2015-2030 (%) -6,3 % 15-64 VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) 2015 58,1 % Virolahti. VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE 2015
LisätiedotVaalan kuntastrategia 2030
Vaalan kuntastrategia 2030 Mikä on kuntastrategia? Kuntastrategiassa kunnanvaltuusto päättää kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista. Strategisen suunnittelun tarkoituksena on etsiä
LisätiedotKUNTASTRATEGIA
KUNTASTRATEGIA 2018 2021 Arvot IHMISLÄHEINEN VASTUULLINEN AKTIIVINEN Visio KARSTULA ON ELINVOIMAINEN KUNTA, JOSSA IHMISTEN ON HYVÄ ELÄÄ JA YRITYSTEN MENESTYÄ! Palvelut ja hyvinvointi IHMISTÄ LÄHELLÄ Karstunen
LisätiedotYmpäristön- ja rakennusvalvontapalvelut 2015
Ympäristön- ja rakennusvalvontapalvelut 2015 Rakennusvalvonta Rakennuslupia myönnettiin vuonna 2014 yhteensä 63 kpl, toimenpidelupia 147 kpl ja maisematyölupia 59 kpl. Myönnettyjen rakennuslupien yhteenlasketut
LisätiedotMittari tai seurantatapa Tavoitetaso 2017
VAPAA-AIKALAUTAKUNNAN SITOVAT TAVOITTEET 2017 TALOUS (ulkoiset) Vuosi Menot Tulot Netto TP2014 TP2015-3 690 538-3 667 717 1 031 046 1 024 328-2659 492-2 643 389 TP2016 TAM2017-3 824 924-3 706 383 1 060
LisätiedotIisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari
Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1 Strategiaseminaari 27.6.2017 Visio 2030 Suomen houkuttelevin seutukaupunki Strategiset ohjelmat Vetovoima ja kasvu Osaaminen ja hyvinvointi Toimiva kaupunkiympäristö
LisätiedotKokkolan seudun koko kuva
Kannus Kokkola Kruunupyy Toholampi Kaustinen Halsua Lestijärvi Veteli Perho Kokkolan seudun koko kuva Toimintaympäristön tilastoaineiston perustuva koonti Konsultti Anni Antila 19.6.2014 Page 1 Pidemmän
Lisätiedotämsä 2025 Arvot I Visio ja toiminta-ajatus I Strategiset tavoitteet ja toimenpiteet
ämsä 2025 Arvot I Visio ja toiminta-ajatus I Strategiset tavoitteet ja toimenpiteet Visio, toiminta-ajatus ja arvot Talousarvio ja toimintasuunnitelma Kunkin strategisen kärkitavoitteen suunnitelmien laatimisesta
LisätiedotKaupunginvaltuusto
Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä
LisätiedotKaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen
Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen Kaupunginvaltuuston talous ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio
LisätiedotVetovoimainen Ylivieska 2021 hyvinvointia koko alueelle
Vetovoimainen Ylivieska 2021 hyvinvointia koko alueelle Vetovoimainen Ylivieska 2021 - hyvinvointia koko alueelle -kaupunkistrategia Ylivieskan kaupunkistrategia perustuu Ylivieskan asemaan alueensa kasvavana
LisätiedotMiehikkälä. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -5,7 % VÄESTÖENNUSTE (%) -12,5 %
Miehikkälä 01 TUNNUSLUKU ARVO VÄKILUKU 11/2016 2 038 VÄESTÖNLISÄYS 2010-2015 (%) -5,7 % VÄESTÖENNUSTE 2015-2030 (%) -12,5 % 15-64 VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) 2015 55,6 % Miehikkälä. VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE
LisätiedotNURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.
NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät
LisätiedotPORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS
PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS Strategia tarkoittaa valintojen tekemistä. Mitkä ovat kaikkein suurimmat haasteet porvoolaisten hyvinvoinnille vuosina 2013-2017? STRATEGIA RAKENNETTIIN YHDESSÄ
LisätiedotYhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset
Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän
LisätiedotKunnat ja yrittäjät yhdessä Loppi 18.9.2013
1 Kunnat ja yrittäjät yhdessä Loppi 18.9.2013 116 000 jäsenyritystä 21 aluejärjestöä 400 paikallisyhdistystä 53 toimialajärjestöä yli 4000 luottamushenkilöä 1500 jäsentä kuntien valtuustoissa 55000 Elinkeinorakenne
LisätiedotTAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008
TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 8 TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 28 Tampereen maaliskuun muuttotappio oli aiempia vuosia suurempi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Tampereella asui maaliskuun
LisätiedotLAPINJÄRVEN KUNTASTRATEGIA
1 LAPINJÄRVEN KUNTASTRATEGIA Kuntastrategia on ylin kunnan toimintaa ohjaava asiakirja, se sisältää valtuuston keskeiset linjaukset halutusta tulevaisuuden tilasta kattaen valtuustokauden 2013 2016. Kuntastrategia
LisätiedotKilpailukykyinen Jyväskylän kaupunkiseutu ja elinkeinotoiminnan kehittäminen ja tehostaminen KV 30.9.2013 Kaupunginjohtaja Markku Andersson
Kilpailukykyinen Jyväskylän kaupunkiseutu ja elinkeinotoiminnan kehittäminen ja tehostaminen KV 30.9.2013 Kaupunginjohtaja Markku Andersson Markku Andersson Miten hyvät veronmaksajat saadaan pysymään
LisätiedotElinvoimainen Ylivieska 2021
Elinvoimainen Ylivieska 2021 Elinvoimainen Ylivieska 2021- kaupunkistrategia Ylivieskan kaupunkistrategia perustuu Ylivieskan asemaan alueensa kasvavana keskuksena. Kaupunki edistää asukkaidensa hyvinvointia
LisätiedotVIHDIN SISÄINEN VÄESTÖN- KEHITYS VUOSINA
VIHTI VIHDIN SISÄINEN VÄESTÖN- KEHITYS VUOSINA 2005-2016 Kartan jokaiseen kennoon on paikkatiedon avulla muodostettu 10 neliökilometrin alue, johon on summattu jokaisen Vihdin alueen sisällä asuva väestö
LisätiedotEspoon väestöennusteet. Konserniesikunta/ Strategiayksikkö Teija Jokiranta
Konserniesikunta/ Strategiayksikkö 20.2.2018 Teija Jokiranta Ennustekokonaisuus sisältää: Helsingin seudun väestöennusteet (14 kuntaa) (vuoteen 2050) Helsinki, Espoo, Vantaa (erikseen) + Muu seutu ja Kauniainen
LisätiedotPyhtää. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -0,6 % VÄESTÖENNUSTE (%) 0,8 % VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) ,9 %
Pyhtää 01 TUNNUSLUKU ARVO VÄKILUKU 11/2016 5 334 VÄESTÖNLISÄYS 2010-2015 (%) -0,6 % VÄESTÖENNUSTE 2015-2030 (%) 0,8 % 15-64 VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) 2015 59,9 % Pyhtää. VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE 2015
LisätiedotMUUTAMA HUOMIO LASKELMISTA TUOREIN TRENDILASKELMA POVAA MAAKUNTAAN AIEMPAA HITAAM- PAA VÄESTÖNKASVUA
TUOREIN TRENDILASKELMA POVAA MAAKUNTAAN AIEMPAA HITAAM- PAA Tilastokeskus laatii noin kolme vuoden välein ns. trendilaskelman. Laskelmassa arvioidaan väestönkehitystä noin 30 vuotta eteenpäin. Tuoreimman
LisätiedotHamina. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -2,6 % VÄESTÖENNUSTE (%) -6,4 % VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) ,3 %
Hamina 01 TUNNUSLUKU ARVO VÄKILUKU 11/2016 20 654 VÄESTÖNLISÄYS 2010-2015 (%) -2,6 % VÄESTÖENNUSTE 2015-2030 (%) -6,4 % Hamina. 15-64 VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) 2015 59,3 % VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE
LisätiedotLOIMAAN JUTTU Strategian uudistaminen / päivitys Kh oheismateriaali Loimaan kaupunki Jari Rantala 1
LOIMAAN JUTTU 2020 + Strategian uudistaminen / päivitys 2017- Kh 14.8.2017 oheismateriaali Loimaan kaupunki Jari Rantala 1 Strategia-uudistaminen/päivitys 2017- Uusi valtuustokausi 1.6.2017 2020 Sote-uudistus
LisätiedotJUUAN KUNTA KUNTASTRATEGIA
JUUAN KUNTA KUNTASTRATEGIA SISÄLTÖ Visio 2017 2 Päästrategia 3 Painopistealueet Painopistealueiden kehityssuunnitelmat 4 5-9 VISIO 2017 Itsenäinen Juuka- parasta Pielistä Visio tarkoittaa mm. - avaraa
LisätiedotTARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA
KAUPUNKISTRATEGIAN TARKENTAMINEN UUDISTUVA HMEENLINNA 2015 STRATEGIA STRATEGIA OHJAA UUDISTUNEEN KAUPUNGIN TOIMINTAA Strategia ohjaa kaupungin kokonaissuunnittelua sekä lautakuntien suunnittelua ja toimintaa
LisätiedotToimintaympäristön tila Espoossa 2017 Väestö ja väestönmuutokset
Väestö ja väestönmuutokset Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen Lähde: Tilastokeskus 10.4.2017 Väestö ja väestönmuutokset Yli puolet espoolaisista on työikäisiä Kuuden suurimman kaupungin väestö
LisätiedotTampereen kaupunkiseutu Seutufoorumi 2010. Aika 15.1.2010
Tampereen kaupunkiseutu Seutufoorumi 2010 Aika 15.1.2010 Paikka: Tampere-talo 1 2 Tehdä selvitys keskuskaupunkien ja kehyskuntien taloudellisista vuorovaikutus- ja kehitystekijöistä ja selvitykseen perustuvat
LisätiedotTAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA
LEMPÄÄLÄN KUNNAN ELINKEINOSTRATEGIA TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA Johdanto Lempäälä on vetovoimainen ja tasaisesti kasvava yli 22 000 asukkaan kunta, jolla on erinomainen sijainti Tampereen kaupunkiseudulla.
LisätiedotVISIOMME ELINVOIMAISESTA JA HYVINVOIVASTA SOINISTA AKTIIVINEN & YHTEENPUHALTAVA
VISIOMME ELINVOIMAISESTA JA HYVINVOIVASTA SOINISTA ITSENÄINEN & KEHITTYVÄ Soini on itsenäinen kunta, jossa perheet ja työpaikat ovat elinvoiman lähde. Kunnassa on riittävästi palveluita, joita kehitetään
LisätiedotMiten väestöennuste toteutettiin?
Miten väestöennuste toteutettiin? Väestöennusteen laatiminen perustui kolmeen eri väestökehityksen osatekijään: 1) luonnollinen väestönlisäykseen (syntyvyys ja kuolleisuus, 2) kuntien väliseen nettomuuttoon
LisätiedotKuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016
Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016 Kuopion viime vuosien hyvä väestönkasvu perustuu muuttovoittoon. Keitä nämä muuttajat ovat? Tässä tiedotteessa kuvataan muuttajien taustatietoja kuten, mistä
LisätiedotVäestönmuutokset 2013 Tammi-lokakuu
muutokset 2013 Tammi-lokakuu Tampere Tampereen kaupunkiseutu Suurimmat kaupungit Suurimmat seutukunnat Tampereella lähes 220 200 asukasta Tampereen väkiluku lokakuun 2013 lopussa oli 220 194 asukasta.
LisätiedotKUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.
KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5
LisätiedotPuitelain 7 :n mukainen kaupunkiseutusuunnitelma Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen
Puitelain 7 :n mukainen kaupunkiseutusuunnitelma 15.5.2007 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Kaupunkiseutusuunnitelma (7 ) Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupunkien (pääkaupunkiseutu) tulee laatia
LisätiedotSuunittelujärjestelmän tulevaisuus kommenttipuheenvuoro kaupunkiseutujen roolista
Suunittelujärjestelmän tulevaisuus kommenttipuheenvuoro kaupunkiseutujen roolista Suomi kaupungistuu kaupungistuuko Suomi Kalasataman Kellohalli, Helsinki Anne Jarva Tulevaisuuden kuntaan kohdistuu monia
LisätiedotArvomme ovat. Yhteistyökykyisyys Palveluhenkisyys Avoimuus
Jämsän tarina 2035 Arvomme ovat Yhteistyökykyisyys Palveluhenkisyys Avoimuus 2 Visio 2035 Jämsä Himoittu osaamisen, yrittämisen ja matkailun kaupunki 3 Toiminta-ajatus Jämpsän aktiiviset äijät ja ämmät
LisätiedotNurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset
Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset Palvelutarpeiden kehitys Nurmijärven väestötavoite vuonna 2040 on 60 000 asukasta, jolloin kunta kasvaa keskimäärin noin 670 asukkaalla
LisätiedotMÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS
MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS 19.10.2017 1 Kuntastrategia on kuntakokonaisuuden pitkän tähtäyksen päätöksentekoa ja toimintaa ohjaava tulevaisuuden suunta tai kantava idea. Visio = toivottu ja haluttu
LisätiedotMYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020
Kunnanhallitus 30.5.2011 91 LIITE 37 Valtuusto 13.6.2011 15 LIITE 18 MYRSKYLÄN KUNTA MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 JA STRATEGIA VISION TOTEUTUMISEKSI Kunnan visio 2020 Myrskylä on viihtyisä asuinkunta kohtuullisten
LisätiedotTERVO 2025 KUNTASTRATEGIN TARKISTAMINEN
TERVO 2025 KUNTASTRATEGIN TARKISTAMINEN Tervon kuntastrategian lähtökohdista Tervon kuntastrategia hahmottaa kunnan halutun tulevaisuuden kuvan, painopisteet ja päämäärät. Kuntastrategia on johtamisen
LisätiedotKaupunkistrategian toteuttamisohjelma 2: Kaupunkikehitysohjelma
Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 2: Kaupunkikehitysohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki KAUPUNKIKEHITYSOHJELMA 1 Kaupunkikehitysohjelman lähtökohdat Strateginen
LisätiedotARVOT. Kehityshakuisuus. Asukaslähtöisyys. Avoimuus. Luotettavuus. Perusteltu ja selkeä valmistelu ja päätöksenteko
TOIMINTA-AJATUS Siilinjärvi luo hyvinvointia asukkaille elämän eri vaiheissa laadukkailla peruspalveluilla ja viihtyisällä elinympäristöllä yhteistyössä yritysten, yhteisöjen ja ympäristökuntien kanssa
LisätiedotVaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja
Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen 30.1.2014 Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja Tutkimus paljastaa: Vaasan seutu kovassa vauhdissa Aluetutkija Timo Aro: 'Viiden kaupunkiseudun
LisätiedotKAUPUNKISTRATEGIA
KAUPUNKISTRATEGIA 2017-2025 VISIO 2025 - Hulluna Huittisiin! Huittinen on turvallinen ja kehittyvä lapsiystävällinen kaupunki, jossa on yhteisöllisyyden ja hyvän ilmapiirin myötä hyvä elää ja yrittää.
Lisätiedot6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD
6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD 1 9,6,2 6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQDVXNDVWD 675$7(*,$ 1RSHDVXXQQLWHOPDOOLQHQNDVYXXXGLVWXPLQHQMDNHKLW\VMRWND WRWHXWHWDDQLQQRYDWLLYLVHVWLYHUNRVWRLWXPLVHQDYXOOD 7$92,77((7 ƒ
LisätiedotTILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki
TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki Sisältö 1.Yleistä väestönkehityksestä ja muuttoliikkeestä 2010-luvun Suomessa 2.Tilannekuva Etelä-Pohjanmaan
LisätiedotMuuttoliike 2007. 29.5.2008 Janne Vainikainen
Muuttoliike 27 29.5.28 Janne Vainikainen Muuttoliike 27 Tampereen saama muuttovoitto pieneni. Muuttovoittoa kertyi 927 henkilöä, kun edeltävänä vuonna voitto oli 1 331 henkilöä. Taustalla oli kotimaan
LisätiedotSUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI
SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset
LisätiedotPieksämäen kaupungin Strategia 2020
Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,
LisätiedotKirkkonummen kuntastrategia
KIRDno-2017-952 Kirkkonummen kuntastrategia Tähän tarvittaessa otsikko 2018 2021 Kv 18.12.2017 91: Kirkkonummen kuntastrategia 2018 2021 Kirkkonummen arvot Rohkeus tarkoittaa meille ennakkoluulottomuutta
LisätiedotMIKKELIN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY JA MUUTTAJIEN PROFIILI. VTT, Timo Aro 27.1.2011
MIKKELIN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY JA MUUTTAJIEN PROFIILI VTT, Timo Aro 27.1.2011 Suomi repeytyy!!!: - Kolme viidestä suomalaisesta asuu 10 suurimmalla kaupunkiseudulla ja neljä viidestä 20 suurimmalla
LisätiedotPyhäjoella virtaa Pyhäjoen kuntastrategia
Pyhäjoella virtaa 2030 Pyhäjoen kuntastrategia Toimintaympäristömme VAHVUUDET 1. Hanhikivi 1-investoinnit alueelle ja liikenneyhteyksiin 2. Kunnan talous on vakaa 3. Hyvät ja toimivat peruspalvelut 4.
LisätiedotELINVOIMAOHJELMA Hämeen ripein ja elinvoimaisin kunta 2030
ELINVOIMAOHJELMA 2018-2021 Hämeen ripein ja elinvoimaisin kunta 2030 Elinvoimaisen kunnan teesit Hausjärven elinvoimaohjelma on laadittu elinympäristön ja alueen elinvoiman kehittämiseksi yhdessä yrittäjien
LisätiedotVäestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat
Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat Konserniesikunta, Strategiayksikkö Lähde: Tilastokeskus 24.4.2018 Yhteenveto Väestömäärä ja väestönkasvu osatekijöittäin
LisätiedotToimintaympäristön tila Espoossa 2019 Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat
Toimintaympäristön tila Espoossa 2019 Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat Konsernihallinto, Tutkimus ja tilastot Lähde: Tilastokeskus 5.4.2019 Yhteenveto Väestömäärä ja väestönkasvu osatekijöittäin
LisätiedotLAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ
LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 VÄESTÖN
LisätiedotNÄKÖKULMIA OULUN KAUPUNKISEUDULTA. yleiskaavapäällikkö Paula Paajanen
NÄKÖKULMIA OULUN KAUPUNKISEUDULTA yleiskaavapäällikkö Paula Paajanen 13.12.2017 tilaa, valoa ja pohjoista voimaa H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I - II Pohjois- Pohjanmaan
LisätiedotSAVONLINNAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOSILLE Kansainvälinen kulttuuri- ja sivistyskaupunki Saimaan sydämessä
SAVONLINNAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOSILLE 2018 2021 Kansainvälinen kulttuuri- ja sivistyskaupunki Saimaan sydämessä SISÄLLYS S. 2-3 S. 4-5 S. 6-7 S. 8-9 S. 10-11 S. 12-13 Yleinen strateginen päämäärä Visio
LisätiedotElinkeinopoliittinen ohjelma luonnos kommenteille
Elinkeinopoliittinen ohjelma luonnos kommenteille Salon kaupunki Elokuu 2018 Salon kaupungin visio, perustehtävä ja arvot Salo joka päivä parempi Perustehtävä: Salon kaupunki kehittää alueensa elinvoimaa,
LisätiedotKuntien nykyiset strategiat. UusiKunta Strategisen kehittämisen ja alueiden käytön toimikunta
Kuntien nykyiset strategiat UusiKunta Strategisen kehittämisen ja alueiden käytön toimikunta Asikkala 2012 Asikkala Mahdollisuuksia Päijänteen rannalla Asikkala on oman identiteettinsä säilyttävä, verkottuva
LisätiedotSTRATEGIAKARTTA. Multian kunnan ARVOT - VISIO - MISSIO MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT
MULTIA 2020 STRATEGIAKARTTA Multian kunnan - - MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT Käytännön toimenpiteet on kirjoitettu toimialojen tuloskortteihin Kunnanvaltuusto 11/2011 MULTIA Kuntaparikunta Jyvässeudulla
LisätiedotElinkeino-ohjelma 2015-2020
Elinkeino-ohjelma 2015-2020 Elinkeino-ohjelma 2015-2020 Painopisteet: Yrittäjyysmyönteisen ilmapiirin edistäminen Toimintaedellytysten luominen elinkeinoelämälle Seudullisen yhteistyön Yrittäjyysmyönteisen
LisätiedotKUNTASTRATEGIA
KUNTASTRATEGIA 2017 2021 KUNTASTRATEGIA KUNNAN TOIMINNAN OHJENUORANA MERKITYS JA OHJAUSVAIKUTUS Kuntalain (410/2015) 37 :n mukaan kunnassa on oltava kuntastrategia, jossa valtuusto päättää kunnan toiminnan
LisätiedotVahvat peruskunnat -hanke
Vahvat peruskunnat -hanke Signe Jauhiainen 22.5.2012 Tutkimuskysymykset Syntyykö kuntaliitoksissa elinvoimaisia peruskuntia? Ovatko kunnat elinvoimaisia myös tulevaisuudessa? Millaisia vaikutuksia liitoksilla
LisätiedotToimintaympäristön muutokset
Merikarvia Siikainen Pomarkku Lavia Pori Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Toimintaympäristön muutokset Porin selvitysalue 28.2.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Harjavalta Kokemäki Lavia
LisätiedotKirkkonummen kuntastrategia
Kirkkonummen kuntastrategia Tähän tarvittaessa otsikko 2018 2021 Kuntakehitysjaosto 14.11.2017 Ehdotus kunnanhallitus 27.11.2017 Kirkkonummen arvot Rohkeus tarkoittaa meille ennakkoluulottomuutta kokeilla
LisätiedotKuntastrategia
Kuntastrategia 2018-2021 Olemme nuorekas ja uudistuva kunta Luontoa, palveluita, yrittäjyyttä kaikki kätevästi liikenneyhteyksien varrella. Liperissä kaikki tarvittava on luonnollisesti lähellä kolmessa
LisätiedotTIEDOTE 3/2014 KUOPION MUUTTOLIIKE
KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 214 TIEDOTE 3/214 KUOPION MUUTTOLIIKE Kuopion tulomuutto kasvussa Tilastokeskuksen keväällä julkistettujen muuttajatietojen mukaan Kuopion
LisätiedotKaupunkistrategian uudistaminen - toimintaympäristö ja strategiaperusta. Asukasfoorumi
Kaupunkistrategian uudistaminen - toimintaympäristö ja strategiaperusta Asukasfoorumi 15.2.2017 Strategiatyön eteneminen Rovaniemen strategiatyön malli Toimintaympäristön ja aiemman strategian analyysi
LisätiedotAsiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan
Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Strategian laadintaa varten on tunnistettu neljä näkökulmaa, joiden kautta kaupungin toiminnalle asetetaan tavoitteita. Näkökulmat ovat: kuntalaisen hyvinvointi
LisätiedotKaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013
Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki PALVELUOHJELMA 1 Palvelujen järjestäminen Kaupungin ydintoimintoja ovat palvelutarpeen
LisätiedotHelsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat
Asuntopolitiikan kehittäminen Fokusryhmä 10.3.2017 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat Alustavia tuloksia ja johtopäätöksiä pääkaupunkiseudun
LisätiedotAsukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Pyhäjoki 15.8.2014 Tuomas Jalava
Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 15.8.2014 Tuomas Jalava Raahe Siikajoki Raahen seudun selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset
LisätiedotHankasalmi, Konnevesi, Äänekoski elinvoimapaja
Hankasalmi, Konnevesi, Äänekoski elinvoimapaja 4.4.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen
LisätiedotInkoo 2020 18.6.2015
Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut
LisätiedotAsukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Siikajoki 15.8.2014 Tuomas Jalava
Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 15.8.2014 Tuomas Jalava Raahe Pyhäjoki Raahen seudun selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset
LisätiedotOhittamaton Keminmaa elinvoimaa ja luonnetta
Ohittamaton Keminmaa elinvoimaa ja luonnetta Strategian aikajänne on valtuustokausi + vuosi Keminmaan kunta 2018 Strategian osa-alueet: 1. Talouden oikaisuliike 2. Kuntarakenne ja sote uudistus 3. Kunnan
LisätiedotO U L A I S T E N K AU P U N G I N S T R AT E G I A
Yhteinen sävel O U L A I S T E N K A U P U N G I N S T R AT E G I A 2 0 1 8 2 0 2 5 Esipuhe Oulaisten kaupungin strategiaa on työstetty luottamushenkilöiden ja kaupungin henkilöstön yhteistyönä tavalla,
LisätiedotKUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012
KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012 UUSI JYVÄSKYLÄ 2009 ASUKKAITA 130 000 MAAPINTA-ALA 106 km2 1172 km2 UURAINEN LAUKAA HANKASALMI
LisätiedotUuden sukupolven organisaatio
Uuden sukupolven organisaatio Kaupunkiorganisaation palvelujen järjestämistason perusrakenne ja luottamushenkilöorganisaation toimielinrakenne Organisaatiotoimikunta 30.08.2010 Muutosjohtaja Risto Kortelainen
LisätiedotKUNTASTRATEGIA
Kaustinen on Sinun KUNTASTRATEGIA 2018-2025 Valokuva: Risto Savolainen Mikä on kuntastrategiamme tarkoitus? YHDESSÄ KILPAILUKYKYISTÄ KAUSTISTA RAKENTAMASSA Strategisen suunnittelun avulla pyritään parantamaan
LisätiedotIisalmen kaupunkistrategia Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto
Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Kaupunginhallitus 27.11.2017 Kaupunginvaltuusto 4.12.2017 Visio 2030 Suomen houkuttelevin seutukaupunki VETOVOIMA JA KASVU TOIMIVA KAUPUNKIYMPÄRISTÖ JA RAKENTAMINEN Strategiset
LisätiedotMetropolialueen 9 kunnan erityinen kuntajakoselvitys
Metropolialueen 9 kunnan erityinen kuntajakoselvitys Toimintaympäristön haasteet ja kuntarakenne Seurantaryhmän kokous 4.3.2014 Matti Vatilo Tähtäin vuoteen 2030 ilmiöitä ja ongelmia Väkiluku kasvaa ja
LisätiedotVastuullinen ja rohkea Säkylä. Säkylän kuntastrategia
Vastuullinen ja rohkea Säkylä Säkylän kuntastrategia Kunnanhallitus 21.11.2016 Kunnanhallitus 29.11.2016 Kunnanvaltuusto 12.12.2016 SISÄLLYS Esipuhe 1 TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT 5 2 VISIO 2030 6 3 STRATEGISET
LisätiedotHäme-ohjelma Maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma. Järjestöfoorum Riihimäki. Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä!
Maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma Hämeen parasta kehittämistä! Järjestöfoorum 4.9.2017 Riihimäki Maakunnan suunnittelujärjestelmään kuuluvat -maakuntasuunnitelma, -alueiden käytön suunnittelua ohjaava
LisätiedotTalousarvion 2018 strategiset toiminnan painopisteet
Talousarvion 2018 strategiset toiminnan painopisteet Kaupunginhallitus 26.6.2017 1 21.6.2017 Uusi strategia ja talousarvio 2018 Tampereen uutta strategiaa laaditaan parhaillaan. Strategia ulottuu vuoteen
LisätiedotValkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017
Valkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017 2 Strategiaperusta Visio: Kasvava Valkeakoski on puhtaasta luonnosta ja asiakaslähtöisistä palveluista tunnettu kaupunki asukkaiden ja yritysten
LisätiedotKokonaisuuden hallinta merkitys kunnille
Kokonaisuuden hallinta merkitys kunnille Ritva Laine Kokonaisuuden näkeminen välttämätöntä Erilaisia ilmiöitä - ilmastonmuutos, niukkeneva julkinen talous, väestön ikääntyminen, erilaistumiskehitys Pelikenttä
LisätiedotEspoo-tarinan toteutumista kuvaavat indikaattorit
Espoo-tarinan toteutumista kuvaavat indikaattorit Valtuuston strategiaseminaari 22.4.2015, Valtuustotalo Strategiajohtaja Jorma Valve Espoo-tarinan indikaattorit Espoo-tarinan toteutumisen arvioinnissa
LisätiedotKestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva
Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Joensuun seudun kestävä ja älykkäästi uudistuva kasvu edellyttää, että kaikki käytettävissä olevat voimavarat suunnataan entistäkin määrätietoisemmin kaikkein lupaavimmille
LisätiedotSuomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017
Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut
LisätiedotAsukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Raahe Tuomas Jalava
Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 15.8.2014 Tuomas Jalava Pyhäjoki Siikajoki n seudun selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset
Lisätiedot