UNIT 1. Seminaari. Virtuaali-instrumentointi yleistä
|
|
- Raili Seppälä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 UNIT 1 Seminaari Virtuaali-instrumentointi yleistä instrumentointi (mot sanakirja) tekn. kojeistus, mittaus- ja säätölaitteet ja niiden käyttö kesto: 2 tuntia Sisällys: A. Johdanto B. Esimerkkejä Virtuaali-instrumentoinnista ja simulointi ohjelmistoista C. Virtuaali-Instrumentoinnin opetuskäytöstä D. Virtuaali-instrumentoinnista ja simulointi www-sivustoja E. Tehtävä F. Lähteet A. Johdanto Virtuaali-instrumentoinnin yhtenä esimerkkinä voidaan pitää National Instuments yhtiön noin 20 vuotta sitten esittelemää LabVIEW-ohjelmistoa. Ohjelmiston tarkoituksena on tarjota välineitä käyttäjän tarvitsemien mittaus- ja säätölaitteistojen laatimiseen [1]. Virtuaali-instrumentointi laitteistossa keskeisenä osana on teollisuusstandardin mukainen pc, joka varustetaan tehokkaalla ohjelmistolla sekä tarvittavilla lisäkorteilla ja tarvittavilla ajureilla. Näin muodostettu ohjelmisto ja laitteistokokonaisuus saadaan toimimaan kuten monipuolinen, mittaus ja säätöautomatiikkalaitteisto. Virtuaali-instrumentointi laitteisto hyödyntää ohjelmistonsa avulla pc-tietokoneen laskenta, ja käyttöliittymä ominaisuuksia sekä lisäkorttiensa se avulla voi ohjata ulkoisia laitteistoja, siten se korvaa samalla useita perinteisiä laitteistopohjaisia mittalaitteistoja.[2]. Yleisimmin käytettyjä laitteistoja ovat IBMyhteensopivat PC-tietokoneet vaikka saatavilla on välineitä myös Macintosh, VME- ja Unixpohjaisille järjestelmille[3]. Virtuaali-instrumentointia tukevia ohjelmistoympäristöjä on esimerkiksi seuraavat: - National Instrumentsin LabVIEW; - Basic ohjelmointikielet (kuten Visual Basic, QuickBasic jne.); - muut ohjelmointikielet(ic, C++, ActiveX, Java jne.). Ohjelmistot muodostavat virtuaali-instrumentoinnin keskeisimmän osan. Oikeanlaisella ohjelmistoympäristössä voivat eri työtehtävissä, kuten insinöörit, luonnontieteilijät ja opetushenkilöstä, toimivat henkilöt tehdä tarvittavien rutiininomaisten prosessien mittaus- ja säätöautomaatio ohjelman suunnittelun ja toteutuksen. Lisäksi ohjelmistoympäristö mahdollistaa ulkoisten laitteistojen käyttöön tarvittavien käyttöliittymien suunnittelun ja toteuttamisen samoin kuin määrittelyt laitteisto-datan hakemisesta käsittelystä, säilyttämisestä sekä datan ja/tai käsiteltyjen tulosten esittämisestä laitteiston käyttäjälle [4]. Vaikka virtuaali-instrumentaatio ei ainakaan vielä täysin korvaa periteisiä mittaus ja säätölaitteistoja, järjestelmissä missä mittaus- ja säätöjärjestelmiä automatisoidaan virtuaaliinstrumentaatio on vallitsevaa. Automatisoiduissa testaus- ja säätöjärjestelmissä ohjelmoitavuutta ja modulaarista rakennetta suositaan yleisesti. Ohjelmoitavat toimintojen Module 1: Virtual Instrumentation Overview 1/7
2 kontrollijärjestelmät ovat usein sulautuneet virtuaali-instrumentoinnin kanssa siten että VI hoitaa mittausteknologiaa ja ohjelmoitava logiikka kontrollijärjestelmiä[5]. Internetin tulo on johtanut tiedonjakamisen aikakauteen ja se on kannustanut verkottamiseen sekä etäjärjestelmien käyttöön myös virtuaali-instrumentoinnissa. Internetin hyödyntäminen mahdollistaa toimintoja, jotka eivät mitenkään ole olleet mahdollisia paikallisia laitteistoja käytettäessä. Internetin avulla virtuaali-instrumentoinnissa voidaan mittaus- ja kontrollidataa siirtää suoraan verkon välityksellä ja lisäksi lukea dataa henkilökohtaisilta pienlaitteilta(kämmekät) tai vaikka matkapuhelimilta.[6] B. Esimerkkejä Virtuaali-instrumentoinnista ja simulointi ohjelmistoista B.1. National Instrumentsin LabVIEW on graafiseen toimintaympäristöön perustuva sovelluskehitysympäristö, jossa voidaan tehdä joustavasti ja skaaltautuvasti. LabVIEW ohjelmistossa käsitellään todellisia mittaus signaaleja, analysoidaan dataa, sekä jaetaan tuloksia: intuitiivisten näyttöjen, raporttien ja WWW:n avulla. LabiVIEW ohjelmisto nopeuttaa ja helpottaa ohjelmistokehitystyötä käyttökokemuksen määrästä riippumatta. LabView ohjelmistoa käytetään maailmanlaajuisesti erilaisissa auto-, tietoliikenne-, ilmailu-, puolijohde-, elektroniikanteollisuuden sekä biolääketieteen suunnittelu, tuotanto ja prosessinohjaus tehtäviin liittyvissä sovelluskehitystehtävissä. Sovellusalueet kattavat koko tuotantoprosessin tutkimus ja tuotekehittelystä, tuotantoon ja huoltoon saakka. LabVIEW sisältää yleiskäyttöisen ohjemointikielen tapaan datarakenteet, silmukkarakenteet ja tapahtumien käsittelyn. LabVIEW:ssä on myös sisäänrakennettuna kääntäjä, joka toimiii ohjelmakoodin muokkauksen aikana. LabVIEW on kuitenkin erikseen sovitettu insinöörien ja luonnontieteilijöiden tarpeita ajatellen ja siinä on korkeantason funktiot, avustajat sekä työkalut virtuaaliinstrumentaation tekemiseen. LabVIEW on saatavissa Windows XP/2000, Mac OS, and Linux. käyttöjärjestelmille [8] National Instrumentsin ELVIS (Educational Laboratory Virtual Instrumentation Suite) opetuslaboratorio versio on LabVIEW-perustainen suunnittelu ja prototyypittely välineistö etupäässä yliopistojen luonnontieteiden opetuksen ja insinöörikoulutuksen tarpeisiin. NI ELVIS sisältää LabVIEW perustaisen virtuaali-instrumentit, monitoimisen tiedon keräyslaitteiston ja työaseman sekä prototyypittely kytkentäkortin. Järjestelmä sisältää useitä tyyppillisesti opetuslaboratorioissa käytettyjä mittalaitteistoja valmiina. LabVIEV-perustaisena sitä on mahdollista laajentaa erilaisin datan keräys ja prototyypittelyvälinein. Opetukselliset sovellukset voivat käsittää erilaiset projektitehtävät, elektroniikan suunnittelussa, tietoliikenteessä, kontrolliteknologiassa, mekatroniikassa, instrumentoinnissaja tiedonhankinnassa.[9] B.2. Cabri Geometry II Plus ohjelmisto on tarkoitettu kokeellisen ja tutkivan geometrian dynaamiseen mallintamiseen Euklidisessa tai metrisessä geometriassa. Käyttäjän on mahdollista piirtää vektoreita ja avaruuskuvioita (kuten kartioleikkauksia) sekä peruskuvioita (suoria, janoja, ympyröitä, ellipsejä) ja avaruuspisteitä koordinaatistossa. Ohjelmassa voidaan muunnella konstruktiota, testata sen ominaisuuksia, testata hypoteeseja, mitata, laskea, poistaa, muokata/muuntaa tai poistaa ennemmin tehtyjä konstruktioita. Pysyviä ominaisuuksia voi hakea transformaatioin: peilaus, venytys ja kierto. Module 1: Virtual Instrumentation Overview 2/7
3 Cabrilla voi tehdä samoja geometrian konstruktioita kuin mitä perinteisesti on tehty harpin, viivaimen ja astelevyn avulla. Tämän lisäksi suoria, ympyröitä, pisteitä, kolmioita, vektoreita kartioita jne. voidaan helposti lisätä, muokata, mitata alasvetovalikkojen ja työkalupalettien avulla. Oppilaiden on mahdollista hahmottaa säännönmukaisuuksia, tehdä hypoteeseja, tehdä johtopäätöksiä, vaihtoehtoisia konstruktioita, liittää kuvioita tekstinkäsittelyohjelmistossa tuotettaviin dokumentteihin tai jakaa konstruktioita Internetissä CabriJava tiedostoina.[10] B.3. Crocodile Clips ohjelmisto on erityisesti opetuskäyttöön tarkoitettu opettajien ja oppilaiden simulaatioiden laadinta ohjelmistoperhe. Ohjelmistoilla voidaan laatia erityyppisten luonnontieteellisten kokeiden simulaatiomalleja, matematiikan malleja sekä liittää simulaatioihin todellisen elämän ilmiöiden malleja. Crocodile clips ohjemistoja on: - Crocodile Physics on kohtuullisen helppokäyttöinen fysiikan ilmiöiden mallinnusohjelma, jossa on välineitä sähköopin, mekaniikan sekä valo- ja aaltoliikeopin ilmiöiden - Crocodile Chemistry on kokeellisen kemian laborointi simulaatioohjelmistopaketti, jossa voi tarkastella mm. reaktioyhtälöitä, reaktionopeuksia, ainemääriä ja sähkökemian ilmiöitä. - Crocodile Technology 3D ohjelmistolla voi mallintaa erilaisia elektroniikan peruskomponenettejä ja piirejä sekä muita mekatroniikan sisältöjä. - Crocodile ICT on ohjelmisto ohjelmoinnin peruskäsitteiden ja rakenteiden, kuten vuokaavioiden, kontrollirakenteiden tai muuttujien käsittelyn simulointiin. Simuloinnissa käytetään erilaisia animaatioita, joissa kontrolloidaan vaikka kasvihuoneen tai ihmishahmojen toimintaa. - Crocodile Mathematics on matemaattisten olioiden siimulointiin ja mallintamiseen tarkoitettu ohjelma, jossa voin tarkastella erityisesti geometristen perusmuotojen ja väittämien käyttäytymistä erilaisissa muunnoksissa. Lisäksi ohjelmistolla voi havainnollistaa muutamien käyräparvien käyttäytymisä[11]. - B.4. Discovery Virtual Instrumentation on esimerkki opetuskäyttöön laaditusta mittalaitteiston virtuaali-instrumentoinnista. Ohjelmistossa kerätään piirikortin piiri data, jota ohjelmisto esittää tietokoneen näytöllä mallintaen tavanomaisen mittaus tai testauslaitteen toimintaa. Discovery Lab Manager (DLM) ohjelmistolaajennus, jolla hyödynnetään edellistä ohjelmistoa verkon avulla laboratoriotyöskentelyssä DLM:n ominaisuuksia: - Laboratorio jakelu Discovery e-oppimisen oppimisaihiot voidaan jaella selaimella hyödynnettäviksi. ohjelmistolla voidaan suorittaa monivalintakysymyksiin perustuvaa oppimisen arviointia. - Tulosten raportointi; - Opettajan kontrolloitavissa oleva oppimisympäristö; - Web-jakelu; - Opiskelijoiden ja ryhmien hallinta; - Aihioiden hallinta; - Oppilaiden työskentelyn seuranta. [12] Module 1: Virtual Instrumentation Overview 3/7
4 B.5. Instrumentation Widgets [13] ohjelmistokirjasto.net (Microsoft) ohjelmointiympäristöön se sisältää valmiita ohjelmistokirjastoja kuten mittareita, näyttölaitteita, kytkimiä, valitsimia, säiliöitä, lämpömittareita, ledejä ja muita todellisten komponentien emulointeja. Ominaisuuksia: - 100%.NET ympäristöön componettejä C# -kielisinä - yhteensopivia Visual Studio.NET; - Tuki data kytkennälle; ominaisuudet voidaan kytkeä erilaisiin data lähteisiin; kontrolli komponeneissä kaksoispuskurointi, joka tuottaa joustamattoman välkkymättömän animoinnin; - Olemukseltaan vastaavat todellisten komponenttien tuntumaa; - Kaikissa värityksissä käytössä GDI+ (Graphics Device Interface käytetään yleisesti viittaamaan Microsoft Windows näyttö ja tulostus määrittelyjä), vapaasti skaalautuvia, ei bittikartta rajoitteita; - Komponentit ovat täysin muokattavissa. Mukana muokkaus työkalut lähes kaikkien ominaisuuksien muuttamiseen, koko, värit, kirjasintyypit, viisteet, mittavälit jne.; - Kirjasto on varustettu demo-sovelluksella,. Täysimääräinen hyperteksti dokumentaatio on saatavilla.. B.6. Instrumentation ModelKit [2] on yleiskäyttöinen.net ohjelmisto kehitys ratkaisu, joka on laadittu 100% C# kielellä, ja jota voidaan käyttää useissa integroidussa ohjelmiston kehitys ympäristössä (Integrated Development Environments IDEs) kuten MS Visual Studio.NET, Borland C# Builder, Borland Delphi 8 tai vastaavat.net 1.1. Frameworkiä soveltavat. Instrumentation ModelKit helpottaa erilaisten yleisten ja erityisten kontrollereiden laatimista kuten (prosessin)etenemisen ilmaisimet, mitarit, valitsimet, liukukytkimet, kytkimet, lämpömittarit, muut mittarit, manipulaattorit, skaalaimet tai muut erityistarkoitus välineet. C. Virtuaali-instrumentoinnin opetuskäytöstä Viimeaikoina enenevässä määrin on alettu hyödyntämään tieto- ja viestintäteknologian välineitä opiskelijoiden oppimisen tukemisessa sekä opetuksen havainnollistamisessa että myös laboratoriotyöskentelyssä.(vrt. Orgaanisten kemian verkoston laboratorio-opas ). Tietotekniikan sekä Internetin kehittymisen myötä tiedon ja kokemusten jakaminen ovat tulossa entistä kriittisemmäksi menestystekijäksi niin koulutusorganisaatioissa kuin käytännön työelämässä. [14] Viimeaikaisissa pedagogisissa lähestymistavoissa kuten sulautuva opetus (Blended Learning) (Bleimann, 2004, vrt. ), yhdistetään kontaktiopetuksen menetelmiä opetusteknologian hyödyntämiseen. Opetusteknologian, esimerkiksi mobiiliteknologia, avulla pyritään siirtämään tietämystä lähelle sen käytännön soveltamisen prosessien yhteyteen. Samalla voidaan soveltaa vaikka teollisuuden käyttämiä standardi työkaluja ja täten helpottaa esimerkiksi opiskelijan siirtymistä yliopistosta työelämään helpommaksi.[15] Nesimi Ertugrul [14] on esittänyt seuraavan kriteeristön opetuskäyttöön soveltuvan virtuaaliinstrumentoinnin ohjelmiston valinnalle: - Modulaarisuus mahdollistaa sovellusten kehittämisen muuntelun ja testaamisen nopeasti, Module 1: Virtual Instrumentation Overview 4/7
5 - monialustaisuuden tuki sallii järjestelmänkehitys työn osittamisen ja koostamisen ja kääntämisen yhdellä alustalla, - yhteensopivuus olemassa olevien ohjelmistojen osien kassa, sallii aiempien sovellusten osasien ja versioiden hyödyntämisen, - laitteistoyhteensopivuus sallii useiden erityyppisten datankeruulaitteistojen hyödyntämisen,. - laajennettavat ohjelmistokirjastot mahdollistavat erilaisten osarutiinien ohjelmoinnin ja kytkemisen ylemmäntason toimintoihin, - kehittyneet debugkkaus toiminnot tehostavat virheiden korjaamista ja suorituskyvyn optimointia,. - itsenäisten sovellusten teko mahdollisuus auttaa välttämään muutoksia ja piilottamaan ohjelmakoodin,. - laajennus komponentit (Add-on) osoittavat markkinamenestystä sekä nopeuttavat ohjelmistokehitystä,. - riittävä suorituskyky, - havainnollinen graafinen käyttöliitymä helpottaa loppukäyttäjää ohjelmiston käytössä, - multimediaominaisuudet, jatkokehittämistä varten, Virtuaali-instrumentoinnin opetuskäytössä (myös etäopetus) ehkä tärkeimpiä ominaisuuksia on se että järjestelmä voi simuloida todellista ilmiötä tuottaa vastaavia signaaleja tai dataa kuin mitä todellinen lähetin (kuvassa transducer). Samaa ohjelmistoa voidaan käyttää tällöin sekä virtuaali- että fyysisessä toteutuksessa ja myös osana virtuaalilaboratoriota (kuva1). Eräs tärkeä virtuaali-instrumentoinnin etu voi olla myös se että opiskelijat voivat ohjelmiston avulla laatia omia sovelluksiaan. Kuva1 A Virtual Laboratory [15] On olemassa esimerkkejä, joissa virtuaali-instrumentointia on käytetty opetuksessa menestyksekkäästi: 1. The College of Engineering and Applied Science at the University of Colorado at Boulder, -monitieteinen koulutusohjelma, jossa on yhdistetty projektiperustaiseen opiskeluun tieto- ja viestintäteknologian hyödyntäminen sekä instrumentointiteknologia 2. Swiss Federal Institute of Technology kehittämä etäopetus järjestely liikekontrolloinnin opiskeluun, jossa opiskelija käyttää etäisesti LabView järjestelmällä kehitettyä liikkeen hallintaa. Module 1: Virtual Instrumentation Overview 5/7
6 3. CyberLab",Stanford University, on eras esimerkki etäopetusjärjestelystä, jossa virtuaalilaboratoriota käytetään optiikan Fourier-muunnosten kokeelliseen etämittausjärjestelyyn [17] 4. Elektroniikan insinöörikoululutus Sinagaporen teknisessä yliopistossa on hyödyntänyt etäkontrolloitavia LabVIEWin ja ComponentWorksin avulla toteutettuja Internetin kautta opiskeltavia kursseja ohjelmoitavasta logiikasta, digittaalielektroniikasta ja kontrollijärjestelmistä 5. Texas A&M University on kehittänyt etäkontrolloitavia kokeita materiaalimekaniikkaan, opiskelijoita joilla ei ole laboratoriotyöskentely mahdollisuutta. LabVieW ohjelmiston avulla toteutetussa koejärjestelyssä on voinut tutkia puristus ja murtolujuuksien testaamista.[16] D. Virtuaali-instrumentoinnista ja simulointi www-sivustoja 1. National Instruments LabVIEW: a. b. c. d. e. f. g. h. i. j. k. l Cabri Geometry II Plus: a. b. c. d. e. PME25.PDF f. EtAl.pdf g. h Crocodile Clips: a. b. c. d. e. f. g. ocodile%20clips%20elementary.pdf Module 1: Virtual Instrumentation Overview 6/7
7 h. m 4. Discovery Virtual Instrumentation: a. b Instrumentation Widgets: a Instrumentation ModelKit: a. b. E. Tehtävä Sinun tehtävänäsi on vierailla kolmella ylläolevista www-sivustoista ja hahmotella simulointia tai virtuaali-instrumentointia hyödyntävä käytännön opetukseen liittyvä laboratorio oppimistehtävä. Laatimasi hahmotelman palautat tiedostona kurssin (moodle) opiskeluympäristöön. F. Lähteet [1] [2] [3] [4] 10DBA?opendocument [5] [6] [7] [8] [9] [10] [11] [12] [13] [14] me= pdf [15] [16] Nermina Zaimovice - Uzunovice, S. Lemes, D. Petkovice, Virtual Instruments A Chance to Teach Engineering at a Distance [17] [18] Module 1: Virtual Instrumentation Overview 7/7
UNIT 2. Seminar. Virtuaali-instrumentoinnista ja simulointi opetuksessa
UNIT 2 Seminar Virtuaali-instrumentoinnista ja simulointi opetuksessa Kesto: n. 4 tuntia Sisällys: A. Johdanto B. Virtuaali-instrumentoinnista ja simulointi opetuksessa C. Virtuaali-instrumentoinnista
LisätiedotVirtual Instrumentation in Science Education
A. Tutorin opas Tämän dokumentin tarkoitus on auttaa kurssin ohjaajaa työskenneltäessä Moodle oppimisympäristössä opiskelijoiden kanssa A. Johdanto Arvoisa tutor, Kurssi on tehty osana EU-rahoitteista
LisätiedotHyvä sivistystoimenjohtaja/rehtori
Hyvä sivistystoimenjohtaja/rehtori Digitaalisten oppimisympäristöjen tulo kouluihin on nopeutunut merkittävästi viimeisen kahden vuoden aikana. Tämä on johtanut opettajien tieto- ja viestintäteknisten
LisätiedotVuoroverkko. Vuorovaikutuslaboratorion kehittäminen ja yritysyhteistyöverkosto
Vuoroverkko Vuorovaikutuslaboratorion kehittäminen ja yritysyhteistyöverkosto Päivi Tikkala, Project manager LET - Learning & Educational Technology Research Unit paivi.tikkala@oulu.fi Tavoite Vuoroverkko-projekti
LisätiedotVisual Basic -sovelluskehitin Juha Vitikka
Visual Basic -sovelluskehitin Helsinki 30.10.2000 Seminaari HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Visual Basic sovelluskehitin Seminaari: Ohjelmistotuotantovälineet Tietojenkäsittelytieteen
LisätiedotOhjelmointi 1 / syksy /20: IDE
Ohjelmointi 1 / syksy 2007 10/20: IDE Paavo Nieminen nieminen@jyu.fi Tietotekniikan laitos Informaatioteknologian tiedekunta Jyväskylän yliopisto Ohjelmointi 1 / syksy 2007 p.1/8 Tämän luennon rakenne
LisätiedotTieto- ja viestintätekniikka. Internetistä toimiva työväline 1,5 osp (YV10TV2) (HUOM! Ei datanomeille)
Kuvaukset 1 (5) Tieto- ja viestintätekniikka Internetistä toimiva työväline 1,5 osp (YV10TV2) (HUOM! Ei datanomeille) Tavoitteet omaksuu verkko-oppimisympäristön ja sähköpostin keskeiset toiminnot tutustuu
LisätiedotIR-lämpömittarityypit
IR-lämpömittarityypit Kokonaissäteilypyrometrit Laaja aallonpituusalue (esim. 1-100 µm) häiriöaltis Hidas (vaste 1-3 s) Osittaissäteilypyrometrit Kapea aallonpituusalue (esim. 0,5-1,1 µm) vähemmän häiriöaltis
LisätiedotLappeenrannan kaupungin kasvatusja opetustoimen tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia
Lappeenrannan kaupungin kasvatusja opetustoimen tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia Visio etaitoa kalastamassa tietoa ja taitoa hyvillä toimintamalleilla, verkoilla ja välineillä Rohkeus
LisätiedotNäin järjestän ohjelmointikurssin, vaikka en ole koskaan ohjelmoinut www.helsinki.fi
Näin järjestän ohjelmointikurssin, vaikka en ole koskaan ohjelmoinut Ohjelmointikurssin järjestäminen Helsingin yliopiston Ohjelmoinnin MOOC-kurssimateriaalin avulla 15.4.2016 1 Linkki Tietojenkäsittelytieteen
LisätiedotSÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010
SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010 Sähkötekniikan koulutusohjelman toimintaympäristö ja osaamistavoitteet Sähkötekniikan koulutusohjelma on voimakkaasti poikkialainen ja antaa mahdollisuuden perehtyä
LisätiedotVerkko-oppiminen: Teoriasta malleihin ja hyviin käytäntöihin. Marleena Ahonen. TieVie-koulutus Jyväskylän lähiseminaari
Verkko-oppiminen: Teoriasta malleihin ja hyviin käytäntöihin Marleena Ahonen TieVie-koulutus Jyväskylän lähiseminaari Virtuaaliyliopistohankkeen taustaa: - Tavoitteena koota verkko-oppimisen alueen ajankohtaista
LisätiedotSuoritustavat: Laboratoriotöitä 2.-3.periodi. Luennot 2h, Laboratorityöt 4h, itsenäinen työskentely 124 h. Yhteensä 130 h.
Janne Parkkila Tavoitteet: Opintojakson aikana opiskelijoiden tulee: - Yhdistellä eri lähteistä löytämiään tietoja. - Kirjoittaa kriteerit täyttäviä alku- ja loppuraportteja. - Ratkaista laboratoriotöissä
LisätiedotS11-09 Control System for an. Autonomous Household Robot Platform
S11-09 Control System for an Autonomous Household Robot Platform Projektisuunnitelma AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt Quang Doan Lauri T. Mäkelä 1 Kuvaus Projektin tavoitteena on
LisätiedotB. Kurssilaisen opas Student s Guide
B. Kurssilaisen opas Student s Guide Tämän oppaan tavoitteena on auttaa kurssilaista kurssin sisältöihin, materiaaleihin sekä toimintaan liittyviin verkkoympäristöihin tutustumisessa. A. Johdanto Arvoisa
LisätiedotBIOS 1 ja OPS 2016 OPS Biologian opetussuunnitelma Opetuksen tavoitteet
BIOS 1 ja OPS 2016 Biologian opetussuunnitelma 2016 Biologian opetuksen tehtävänä on tukea opiskelijan luonnontieteellisen ajattelun kehittymistä. Opetus lisää ymmärrystä biologian merkityksestä osana
LisätiedotTieto- ja viestintätekniikka. Internetistä toimiva työväline, 1 ov (YV10TV2) (HUOM! Ei datanomeille)
Kuvaukset 1 (9) Tieto- ja viestintätekniikka Internetistä toimiva työväline, 1 ov (YV10TV2) (HUOM! Ei datanomeille) Tavoitteet omaksuu verkko-oppimisympäristön ja sähköpostin keskeiset toiminnot tutustuu
LisätiedotKiinnostaako. koodaus ja robotiikka? 2014 Innokas www.innokas.fi All Rights Reserved Copying and reproduction prohibited
Kiinnostaako koodaus ja robotiikka? Innokas-verkosto Innovatiivisen koulun toiminnan kehittäminen ja levittäminen Suomi Yli 30 000 osallistujaa vuosien 2011-2014 aikana Kouluja, kirjastoja, päiväkoteja,
LisätiedotOHJELMISTOKEHITYS -suuntautumisvaihtoehto
OHJELMISTOKEHITYS -suuntautumisvaihtoehto Suuntautumisvaihtoehdon esittely 1. vuoden opiskelijoille Kari Laitinen www.oamk.fi/~karil/opetus.html Ohjelmistokehitys -opintosuunnan valitsevista henkilöistä
LisätiedotYhteensopiva ja stabiili. Käsitteellistää suunnittelun. Parempi kuin koskaan aiemmin. Yksityiskohtien tarkka kuvaus. Saumaton kommunikaatio
ZWCAD 2012 ESITTELY Yhteensopiva ja stabiili Parempi kuin koskaan aiemmin Käsitteellistää suunnittelun Yksityiskohtien tarkka kuvaus Saumaton kommunikaatio ZWCAD -ohjelmointi Yhteensopiva ja stabiili Ylivertainen
LisätiedotLukioiden TVT-koulutusesite Kevät 2013
Lukioiden TVT-koulutusesite Kevät 2013 Sivistystoimi Nuoriso- ja aikuiskoulutus Aika Teema Paikka Kohderyhmä Ilmoittautuminen Tammi-helmikuu 17.1. klo 13.15 15.30 Symboliset laskimet Martinlaakson lukio
LisätiedotKARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020
KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 Sisällys 1. Opetus muutoksessa.2 2. Visio.2 3. Tavoitteet.2 4. Toteutus 3 5. Kehittämissuunnitelmat 4 1 1. Opetus muutoksessa Oppimisympäristöt ja oppimistavat
LisätiedotIR-lämpömittarityypit
IR-lämpömittarityypit Kokonaissäteilypyrometrit Laaja aallonpituusalue (esim. 1-100 µm) häiriöaltis Hidas (vaste 1-3 s) Osittaissäteilypyrometrit Kapea aallonpituusalue (esim. 0,5-1,1 µm) vähemmän häiriöaltis
LisätiedotTyöpöytävirtualisointi
Työpöytävirtualisointi VMware View LIPO - SAMK Liiketoiminta ja kulttuuri Pori Liiketalouden, matkailun, tietojenkäsittelyn, viestinnän ja yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusta. Käyttäjiä noin
LisätiedotNäkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin
Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Tietotekniikka oppiaineeksi peruskouluun Ralph-Johan Back Imped Åbo Akademi & Turun yliopisto 18. maaliskuuta 2010 Taustaa Tietojenkäsittelytieteen professori, Åbo
Lisätiedothttp://info.edu.turku.fi/mato/
Matemaattisia VALOja Vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia matematiikan opettamiseen ja muuhun matemaattiseen käyttöön. http://info.edu.turku.fi/mato/ LaTeX ja Texmaker LaTeX on ladontaohjelmisto, joka
LisätiedotDigi-tv vastaanottimella toteutetut interaktiiviset sovellukset
Tekninen määrittely: Editori Digi-tv vastaanottimella toteutetut interaktiiviset sovellukset Sisällysluettelo 1. Johdanto...4 1.1. Tarkoitus ja kattavuus...4 1.2. Tuote ja ympäristö...4 1.3. Määritelmät,
Lisätiedot5.10 Kemia. Opetuksen tavoitteet
5.10 Kemia Kemian opetuksen tarkoituksena on tukea opiskelijan luonnontieteellisen ajattelun ja nykyaikaisen maailmankuvan kehittymistä osana monipuolista yleissivistystä. Opetus välittää kuvaa kemiasta
LisätiedotJärjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Web Services. Web Services
Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Standardoidutu tapa integroida sovelluksia Internetin kautta avointen protokollien ja rajapintojen avulla. tekniikka mahdollista ITjärjestelmien liittämiseen yrityskumppaneiden
LisätiedotSIMULOINTIYMPÄRISTÖJEN SOVELTAMINEN OPETUKSESSA SIMULOINNILLA TUOTANTOA KEHITTÄMÄÄN-SEMINAARI TIMO SUVELA
SOVELTAMINEN OPETUKSESSA SIMULOINNILLA TUOTANTOA KEHITTÄMÄÄN-SEMINAARI 2.12. TIMO SUVELA KUKA OLEN? Timo Suvela lehtori, sähkö- ja automaatiotekniikka (timo.suvela@samk.fi, 044-7103275) Nykyisyys SAMK:iin
LisätiedotLaaja-alainen, opiskelijalähtöinen ja projektiperusteinen opetussuunnitelma, case Monitori
Laaja-alainen, opiskelijalähtöinen ja projektiperusteinen opetussuunnitelma, case Monitori Insinöörikoulutuksen Foorumi 2012 Seminaariesitelmä Timo Turunen ja Matti Welin Monitori koulutusalarajat ylittävä
LisätiedotIT-OSAAJA, TIETOJENKÄSITTELYN ERIKOISTUMISOPINNOT
IT-OSAAJA, TIETOJENKÄSITTELYN ERIKOISTUMISOPINNOT KOULUTUKSEN KOHDERYHMÄ SISÄLTÖ Koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiudet uusien tietoteknisten menetelmien ja välineiden hyödyntämiseen.
LisätiedotC-ohjelmointikielen perusteet, osa 1
C-ohjelmointikielen perusteet, osa 1 Kurssi johdattaa sinut askel askeleelta C-ohjelmoinnin perusteisiin. Kurssi suoritetaan kokonaan netissä vuorovaikutteisella alustalla itseopiskeluna tutorin avustuksella.
LisätiedotMALog-projekti kehittää oppimateriaalia matemaattiseen logiikkaan. Insinöörikoulutuksen foorumi
MALog-projekti kehittää oppimateriaalia matemaattiseen logiikkaan Insinöörikoulutuksen foorumi 5.10.2012 Taustaa - MALog Huoli (matematiikan ja) matemaattisen logiikan osaamisen tasosta Oppimateriaalien
LisätiedotDigabi Kohti sähköistä ylioppilaskoetta. Digabi-kouluttaja Ari Myllyviita, kemian ja matematiikan lehtori, Hgin yliopiston Viikin normaalikoulu
Digabi Kohti sähköistä ylioppilaskoetta Digabi-kouluttaja Ari Myllyviita, kemian ja matematiikan lehtori, Hgin yliopiston Viikin normaalikoulu Luennon sisältöjä Aikataulut sähköistyksen osalta eri oppiaineissa
LisätiedotMATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN OSAAMINEN
MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN OSAAMINEN Matematiikka ja matematiikan soveltaminen, 4 osp Pakollinen tutkinnon osa osaa tehdä peruslaskutoimitukset, toteuttaa mittayksiköiden muunnokset ja soveltaa talousmatematiikkaa
LisätiedotZENworks Application Virtualization 11
ZENworks Application Virtualization 11 ZENworks / perinteinen asennus ZENworks virtualisointi Ei erillistä asennusta Ei vaadita erilisiä oikeuksia Oletusasetukset mukana Eri versiot samanaikaisesti Sama
LisätiedotOpintoihin käytettävä aika lukukauden tarkkuudella: syyskausi 1.8.-31.12 kevätkausi 1.1.-31.7 Suoritettava yhteensä vähintään opintopistettä
(Liitteeksi kopiot korvaavuuksien / hyväksilukujen perusteena käytetyistä todistuksista) Opiskelijan nimi Opiskelijanumero Ryhmän tunnus TV12S1 Korvattavat / hyväksiluettavat opinnot: Kokonaiset tutkinnot:
LisätiedotVerkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN
Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN Opettajan näkökulma sulautuvaan opetukseen verkkooppimisympäristössä Hyödyllisintä opettajan näkökulmasta on verkkoympäristön
LisätiedotMediatekniikka aikuiskoulutus. (Liitteeksi kopiot korvaavuuksien / hyväksilukujen perusteena käytetyistä todistuksista)
(Liitteeksi kopiot korvaavuuksien / hyväksilukujen perusteena käytetyistä todistuksista) Opiskelijan nimi Opiskelijanumero Ryhmän tunnus TV11S2 Korvattavat / hyväksiluettavat opinnot: Kokonaiset tutkinnot:
LisätiedotOPPIKIRJATON OPETUS! Kari Nieminen!! Tampereen yliopiston normaalikoulu!! ITK 2015!
OPPIKIRJATON OPETUS! Kari Nieminen!! Tampereen yliopiston normaalikoulu!! ITK 2015! OMA TAUSTA! Matematiikan opetukseen liittyvä FL-tutkielma tietojenkäsittelyopissa 90-luvun alussa! Jatko-opiskelija "Mobile
LisätiedotAUTOMAATIOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA
AUTOMAATIOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Suomen teollisuuden kilpailukyky perustuu yhä enemmän tietotaitoon. Automaation avulla osaaminen voidaan hyödyntää tehostuvana tuotantona. Automaatiotekniikan koulutusohjelman
LisätiedotTietotekniikan koulutusohjelman suuntautumisvaihtoehdot
Tietotekniikan koulutusohjelman suuntautumisvaihtoehdot 1. vuosi Perusopinnot 2. vuosi 3. vuosi ELEKTRONIIKAN SUUNNITTELU JA TESTAUS MOBIILI TIETOLIIKENNE OHJELMISTOJEN KEHITYS 4. vuosi Ohjelmistojen kehitys
LisätiedotMunkkiniemen ala-aste
Munkkiniemen ala-aste Mikä on ops? Opetuksen järjestämistä ohjaava suunnitelma Määrittelee: Mitä opiskellaan Miten paljon oppitunteja käytetään Miten opiskellaan Miten arvioidaan Uusitaan n. 10v. välein
LisätiedotKieliversiointityökalu Java-ohjelmistoon. Ohje
Kieliversiointityökalu Java-ohjelmistoon Ohje 2/6 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ OHJELMASTA... 3 2 PÄÄ-IKKUNA...4 3 YLÄVALIKKO... 4 3.1 TIEDOSTO... 4 3.2 TOIMINTO... 4 3.3 ASETUKSET... 5 3.4 OHJE... 5 4 VÄLILEHDET...5
LisätiedotOpetusmenetelmiä ja pedagogisia strategioita virtuaalisen laboroinnin hyödyntämiseksi
UNIT 3 Seminaari Opetusmenetelmiä ja pedagogisia strategioita virtuaalisen laboroinnin hyödyntämiseksi Kesto: 3 tuntia Sisällys: A. Johdanto B. Luonnontieteiden kokeellisesta opetuksesta C. Verkkoperustaisten
LisätiedotKTKO104. Luento
KTKO104 Luento 6.11.2014 OPS2016 Uusi opetussuunnitelma tulee voimaan 2016 syksyllä. Tällä hetkellä vielä luonnosvaiheessa. Muutamia huomioita: peruslukutaito, medialukutaito ym. => monilukutaito. tieto-
LisätiedotTulostimen hallintaohjelmisto MarkVision
Tulostinohjelmisto ja apuohjelmat 1 Tulostimen hallintaohjelmisto MarkVision Windows 95/98/2000-, Windows NT 4.0- ja Macintosh-käyttöjärjestelmien MarkVision toimitetaan tulostimen mukana Drivers, MarkVision
LisätiedotKEMIA 7.LUOKKA. Laajaalainen. liittyvät sisältöalueet. osaaminen. Merkitys, arvot ja asenteet
KEMIA 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Merkitys, arvot ja asenteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja kannustaa oppilasta tunnistamaan
LisätiedotWINE API ja Virtualisointiohjelmistot
WINE API ja Virtualisointiohjelmistot Yleistä Winestä Ohjelmisto, joka mahdollistaa Windows -pohjaisten ohjelmien käytön kuissa käyttöjärjestelmissä Toimii yhteensopivuuskerroksena ohjelman ja käyttöjärjestelmän
LisätiedotETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia
ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA - TVT - strategia YLEISTÄ Ajanmukaisen tieto- ja viestintätekniikan riittävä hallitseminen on yksi merkittävimmistä yksilön elinikäisen oppimisen avaintaidoista
LisätiedotIDEASTA TUOTTEEKSI: Suunnittelu, toteutus, testaus, tuotanto
IDEASTA TUOTTEEKSI: Suunnittelu, toteutus, testaus, tuotanto 3.12.2012 Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Suomen Verkko-Opisto -hanke Suomen Verkko-Opisto 1 19.05.2011-31.12.2012 Taustojen selvitys,
LisätiedotKYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma / Tietoverkkotekniikka. Joni Korjala APACHE WWW-PALVELIN Seminaarityö 2012
KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma / Tietoverkkotekniikka Joni Korjala APACHE WWW-PALVELIN Seminaarityö 2012 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 3 2 WWW-PALVELIMEN TOIMINTA 4 3 OMINAISUUDET
LisätiedotTietoyhteiskuntaosaamista kouluille Selänteellä. TVT osaamiskartoituksen tuloksia
Tietoyhteiskuntaosaamista kouluille Selänteellä TVT osaamiskartoituksen tuloksia Kyselyn toteutuksesta Kysely toteutettiin OPEKA työkalulla syksyllä 2013 Selänteen alueella sekä Nivalan Ylivieskan seutukunnassa
LisätiedotOsaamisperustaisuuden arviointia tentillä
Osaamisperustaisuuden arviointia tentillä Veli-Pekka Pyrhönen Yliopisto-opettaja Tampereen teknillinen yliopisto Peda-forum-päivät 2018 Oulun yliopisto Turun yliopisto Lapin yliopisto Aalto-yliopisto Tampereen
LisätiedotUuden sukupolven verkko-oppimisratkaisut 15.2.2012 Jussi Hurskainen
Uuden sukupolven verkko-oppimisratkaisut 15.2.2012 Jussi Hurskainen Arcusys Oy Toimivan johdon omistama tietotekniikan palveluyritys Perustettu vuonna 2003 Henkilöstö 48 ohjelmistoalan ammattilaista Asiakkaina
LisätiedotLaske Laudatur ClassPadilla
Teemme työstäsi helpompaa. Laske Laudatur ClassPadilla Pitkä matematiikka, syksy 2017 Casio Scandinavia Keilaranta 17 02150 Espoo info@casio.fi Hyvä lukija, Kaksiosaiset matematiikan kokeet saivat jatkoa
LisätiedotLinux rakenne. Linux-järjestelmä koostuu useasta erillisestä osasta. Eräs jaottelu: Ydin Komentotulkki X-ikkunointijärjestelmä Sovellusohjelmat
Linux rakenne Linux-järjestelmä koostuu useasta erillisestä osasta. Eräs jaottelu: Ydin Komentotulkki X-ikkunointijärjestelmä Sovellusohjelmat Linux ydin Ytimen (kernel) päätehtävä on tarjota rajapinta
Lisätiedot30 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. järjestelmätyöt: työskentely
Hyväksymismerkinnät 1 (7) Näytön kuvaus: Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä toimimalla tieto- ja tietoliikennealan yrityksissä erilaisissa työkokonaisuuksissa ja tehtävissä sekä
LisätiedotPOHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU
POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU OPETUKSEN VIRTUAALITUOTANNON PROSESSIMALLIT JA HYVÄT KÄYTÄNTEET ITK-08 Jussi Tapio Kuosa 18.4.2008 Monimuotokurssien kehitystyö vuosina 2004-2007 Millaisia prosesseja
LisätiedotTarvitseeko informaatioteknologia matematiikkaa?
Tarvitseeko informaatioteknologia matematiikkaa? Oulun yliopisto Matemaattisten tieteiden laitos 1 Kyllä kai IT matematiikkaa tarvitsee!? IT ja muu korkea teknologia on nimenomaan matemaattista teknologiaa.
LisätiedotProjektisuunnitelma. Radio-ohjattavan pienoismallin mekatroniikan ja ohjelmiston kehitys
1 Radio-ohjattavan pienoismallin mekatroniikan ja ohjelmiston kehitys Muutoshistoria Versionumero Pvm Selitys Tekijä(t) 0.1 18.9.2012 Otso Saarentaus 2 Sisällysluettelo 1 PROJEKTIN SISÄLTÖ... 3 1.1 TAUSTA......3
LisätiedotTAUSTATIEDOT. 1. Ikäryhmä. 2. Sukupuoli. 3. Äidinkieli. 4. Maakunta, jossa opiskelet
TAUSTATIEDOT Tervetuloa kehittämään ammatillisen koulutuksen digitalisaation tulevaisuutta! Kyselyllä saadaan tietoa siitä, kuinka digitalisaation vaikutukset näkyvät ammatillisessa koulutuksessa opiskelijan
LisätiedotOpiskelija tekee työasemaympäristöön ja sen hankintaan liittyviä toimistotehtäviä ja laskutoimituksia sekä hyödyntää kielitaitoaan.
1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa : Järjestelmän hankinta ja käyttöönotto 20 osp Tavoitteet: Opiskelija toimii työasemaympäristössä asentaen sekä laitteistoja että ohjelmistoja,
Lisätiedot(Acerin) Windows 8 tabletti henkilöstön työkäytössä Koonnut Hanna Frilander, Mobiilit ohjaajat hanke 9.1.2014
(Acerin) Windows 8 tabletti henkilöstön työkäytössä Koonnut Hanna Frilander, Mobiilit ohjaajat hanke 9.1.2014 Tähän dokumenttiin on koottu kokemuksia Acer Iconia W511 NT.L0NED.001 tabletin käytöstä henkilöstön
LisätiedotTeollisuusautomaation standardit Osio 9
Teollisuusautomaation standardit Osio 9 Osio 1: SESKOn Komitea SK 65: Teollisuusprosessien ohjaus Osio 2: Toiminnallinen turvallisuus: periaatteet Osio 3: Toiminnallinen turvallisuus: standardisarja IEC
LisätiedotComet pysäköintimittarin asennus ja kytkeminen tietokoneeseesi (Windows XP) USB-kaapelilla.
Comet pysäköintimittarin asennus ja kytkeminen tietokoneeseesi (Windows XP) USB-kaapelilla. HUOM! TÄMÄ OHJE ON COMET LAITTEEN ENSIMMÄISTÄ ASENNUSKERTAA VARTEN. Ladataksesi rahaa Comet pysäköintimittariisi
LisätiedotPertti Pennanen DOKUMENTTI 1 (5) EDUPOLI ICTPro1 29.10.2013
Virtualisointi Pertti Pennanen DOKUMENTTI 1 (5) SISÄLLYSLUETTELO Virtualisointi... 2 Virtualisointiohjelmia... 2 Virtualisointitapoja... 2 Verkkovirtualisointi... 2 Pertti Pennanen DOKUMENTTI 2 (5) Virtualisointi
LisätiedotKon Simuloinnin Rakentaminen Janne Ojala
Kon 16.4011 Simuloinnin Rakentaminen Janne Ojala Simulointi käytännössä 1/3 Simulaatiomalleja helppo analysoida Ymmärretään ongelmaa paremmin - Opitaan ymmärtämään koneen toimintaa ja siihen vaikuttavia
LisätiedotAgenda. Johdanto Ominaispiirteitä Kokonaisjärjestelmän määrittely Eri alojen edustajien roolit Sulautetut järjestelmät ja sulautettu ohjelmointi
1. Luento: Sulautetut Järjestelmät Arto Salminen, arto.salminen@tut.fi Agenda Johdanto Ominaispiirteitä Kokonaisjärjestelmän määrittely Eri alojen edustajien roolit Sulautetut järjestelmät ja sulautettu
LisätiedotLoppuraportti. Virtuaali-Frami, CAVE-ohjelmisto. Harri Mähönen projektiassistentti Seinäjoen ammattikorkeakoulu. Versio
1 Loppuraportti Virtuaali-Frami, CAVE-ohjelmisto Harri Mähönen projektiassistentti Seinäjoen ammattikorkeakoulu Versio 1.0 15.1.2006 2 Sisällys Tiivistelmä... 3 1 Johdanto... 4 1.1 Dokumentin tarkoitus...
LisätiedotOSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin.
Hyväksymismerkinnät 1 (6) OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen
LisätiedotHENKILÖKOHTAINEN NÄYTTÖSUUNNITELMA
HENKILÖKOHTAINEN NÄYTTÖSUUNNITELMA Jani Niemi Eurajoen kristillinen opisto Audiovisuaalisen viestinnän ammattitutkinto 1 JOHDANTO...1 2 VERKKOVIESTINNÄN SUUNNITTELU JA ILMAISU...2 2.1 Käsikirjoitusprosessi...2
LisätiedotHELPPOUDEN VOIMA. Business Suite
HELPPOUDEN VOIMA Business Suite UHKA ON TODELLINEN Online-uhkat ovat todellinen yrityksiä haittaava ongelma yrityksen toimialasta riippumatta. Jos sinulla on tietoja tai rahaa, voit joutua kohteeksi. Tietoturvatapausten
LisätiedotVuorekseen liittyvä tutkimusja kehitysprojekti. Langaton Vuores. Kotikatupalvelin
Vuorekseen liittyvä tutkimusja kehitysprojekti Langaton Vuores Kotikatupalvelin Tutkimuksen tausta Langaton tietoliikenne on arkipäivää Personoidut päätelaitteet (taskutietokone, matkapuhelin, kannettava
LisätiedotTUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen
1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata
LisätiedotVerkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti
Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Opiskelijoiden kokemuksia oppimisesta ITK 2010 seminaari; Hämeenlinna Soile Bergström Opintojakson esittely
LisätiedotTeollinen Internet. Tatu Lund
Teollinen Internet Tatu Lund Suomalaisen yritystoiminnan kannattavuus ja tuottavuus ovat kriisissä. Nokia vetoinen ICT klusteri oli tuottavuudeltaan Suomen kärjessä ja sen romahdus näkyy selvästi tilastoissa.
LisätiedotOppilas vahvistaa opittuja taitojaan, kiinnostuu oppimaan uutta ja saa tukea myönteisen minäkuvan kasvuun matematiikan oppijana.
Tavoitteet S L 3. lk 4. lk 5. lk 6. lk Merkitys, arvot ja asenteet T1 pitää yllä oppilaan innostusta ja kiinnostusta matematiikkaa kohtaan sekä tukea myönteistä minäkuvaa ja itseluottamusta L1, L3, L5
LisätiedotKäyttäjien tunnistaminen ja käyttöoikeuksien hallinta hajautetussa ympäristössä
www.niksula.cs.hut.fi/~jjkankaa// Demosovelluksen tekninen määrittely v. 0.6 Päivitetty 11.12.2000 klo 20:26 Mickey Shroff 2 (12) Dokumentin versiohistoria Versio Päivämäärä Tekijä / muutoksen tekijä Selite
LisätiedotOnko sinun yritykselläsi jo tietotekniikka Palveluksessa? vtoasp -palvelun avulla siirrät tietojärjestelmäsi haasteet ammattilaisten hoidettaviksi.
Onko sinun yritykselläsi jo tietotekniikka Palveluksessa? vtoasp -palvelun avulla siirrät tietojärjestelmäsi haasteet ammattilaisten hoidettaviksi. vtoasp -palvelu 1) Huolehtii yrityksesi tietojärjestelmän
LisätiedotRauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Kemia vuosiluokat 7-9
2016 Kemia vuosiluokat 7-9 Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma Kemia vuosiluokat 7-9 Rauman normaalikoulun kemian opetuksen pohjana ovat perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden kemian opetuksen
LisätiedotVaivattomasti parasta tietoturvaa
Vaivattomasti parasta tietoturvaa BUSINESS SUITE Tietoturvan valinta voi olla myös helppoa Yrityksen tietoturvan valinta voi olla vaikeaa loputtomien vaihtoehtojen suossa tarpomista. F-Secure Business
LisätiedotTassu Takala pääaineinfo 2.3.2009
Tassu Takala pääaineinfo 2.3.2009 1 Kaksi näkökulmaa mediaan Tekniikka eri medialajeja ja koosteita käsittelevät algoritmit uudet teknologiat Sisältö mediatuotteiden käsittely valmiilla välineillä tuotantoprosessin
LisätiedotTUTKI OMAT TIETOTURVA-AUKKOSI. ENNEN KUIN JOKU MUU TEKEE SEN PUOLESTASI. F-Secure Radar Ville Korhonen
TUTKI OMAT TIETOTURVA-AUKKOSI. ENNEN KUIN JOKU MUU TEKEE SEN PUOLESTASI. F-Secure Radar Ville Korhonen ON OLEMASSA KAHDENLAISIA YRITYKSIÄ: 1. NE JOIHIN ON MURTAUDUTTU 2. NE JOTKA EIVÄT VIELÄ TIEDÄ SITÄ
Lisätiedot5.6.3 Matematiikan lyhyt oppimäärä
5.6.3 Matematiikan lyhyt oppimäärä Matematiikan lyhyen oppimäärän opetuksen tehtävänä on tarjota valmiuksia hankkia, käsitellä ja ymmärtää matemaattista tietoa ja käyttää matematiikkaa elämän eri tilanteissa
LisätiedotPOHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma. Mikael Partanen VAATIMUSMÄÄRITTELYT
POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma Mikael Partanen VAATIMUSMÄÄRITTELYT Opinnäytetyö Syyskuu 2011 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 KÄSITTEET... 3 2.1 Kiinteistöautomaatio... 3 2.2
LisätiedotJärjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Avoimet web-rajapinnat
Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) SOA yleistyvät verkkopalveluissa Youtube Google... Avaavat pääsyn verkkopalvelun sisältöön. Rajapintojen tarjoamia tietolähteitä yhdistelemällä luodaan uusia palveluja,
LisätiedotKumppaniratkaisu. M-Files Cloud Vault Dokumenttien hallinta on helppoa. Paranna tietotyön tehokkuutta ja laatua!
Kumppaniratkaisu M-Files Cloud Vault Dokumenttien hallinta on helppoa Paranna tietotyön tehokkuutta ja laatua! Vaihdoimme vanhan järjestelmän M-Filesiin viikonlopun aikana. Henkilökunnan kouluttamiseen
LisätiedotTaloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: HomePNA. Käyttöjärjestelmä: Windows XP
Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: HomePNA Käyttöjärjestelmä: Windows XP Espoon Taloyhtiöverkot Oy, 2010 Tervetuloa Espoon Taloyhtiöverkkojen laajakaistan käyttäjäksi! Tässä ohjeessa opastetaan,
LisätiedotKemian työtavat. Ari Myllyviita. Kemian ja matematiikan lehtori Hankekoordinaattori
Kemian työtavat Ari Myllyviita Kemian ja matematiikan lehtori Hankekoordinaattori Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Ari Myllyviita / Tieto- ja viestintätekniikan hankemaailma Viikin normaalikoulussa
LisätiedotTeknoEmo-malli pähkinänkuoressa 2012 TEKNOEM. Musiikkiteknologian opetus ja musiikkiteknologinen oppimisympäristö
TeknoEmo-malli pähkinänkuoressa 2012 Musiikkiteknologian opetus ja musiikkiteknologinen oppimisympäristö TeknoEmo www.teknoemo.blogspot.fi OPH:n Oppimisympäristöjen kehittämishanke Laitteet ja ohjelmistot
LisätiedotProjektityöt oppimismenetelmänä sähkötekniikan koulutuksessa Kemi-Tornion Ammattikorkeakoulussa. Jaakko Etto
Projektityöt oppimismenetelmänä sähkötekniikan koulutuksessa Kemi-Tornion Ammattikorkeakoulussa Jaakko Etto Sähkötekniikan koulutusohjelma Suuntautumisvaihtoehdot: Automaatiotekniikka Sähkövoimatekniikka
LisätiedotMoottorin kierrosnopeus Tämän harjoituksen jälkeen:
Moottorin kierrosnopeus Tämän harjoituksen jälkeen: osaat määrittää moottorin kierrosnopeuden pulssianturin ja Counter-sisääntulon avulla, osaat siirtää manuaalisesti mittaustiedoston LabVIEW:sta MATLABiin,
LisätiedotKeski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia
Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia työkappale 20.5.2011 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Tieto- ja viestintätekniikka oppimisessa... 1 2 KPEDUn tieto- ja viestintätekniikan
LisätiedotTIE Ohjelmistojen testaus 2015 Harjoitustyö Vaiheet 1 ja 2. Antti Jääskeläinen Matti Vuori
TIE-21204 Ohjelmistojen testaus 2015 Harjoitustyö Vaiheet 1 ja 2 Antti Jääskeläinen Matti Vuori Työn yleiset järjestelyt 14.9.2015 2 Valmistautuminen Ilmoittaudu kurssille Lue harjoitustyön nettisivut
LisätiedotDIGITAALISEN OPPIMATERIAALIN KÄYTTÖ JA SAATAVUUS, mitä, mistä ja miten. Ella Kiesi Opetushallitus
DIGITAALISEN OPPIMATERIAALIN KÄYTTÖ JA SAATAVUUS, mitä, mistä ja miten Ella Kiesi Opetushallitus Tietotekniikan opetuskäytön määrä Suomessa Suomi tietotekniikan opetuskäytön määrässä Eurooppalaisessa mittakaavassa
LisätiedotHaukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet lv
Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet lv. 2019-2020 Piirros Mika Kolehmainen Haukiputaan koulun 5. luokan valinnaiset aineet Liikunnan syventävä (2 h) (LIV10.3) Musiikin syventävä (1h)
LisätiedotUusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus
Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus InnoOmnia tarjoaa vuonna 2011 seuraavat koulutuskokonaisuudet uusi osaajaverkostolle opetushallituksen rahoittamana maksuttomana täydennyskoulutuksena.
LisätiedotTIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. FT Ari Viinikainen
TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op FT Ari Viinikainen Tietokoneen rakenne Keskusyksikkö, CPU Keskusmuisti Aritmeettislooginen yksikkö I/O-laitteet Kontrolliyksikkö Tyypillinen Von Neumann
Lisätiedot