VELI-MA TTI TOIVONE N RIITTA ASIKAI NE N USKOTAIALA NLP AJATTELUKIRJA 1

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VELI-MA TTI TOIVONE N RIITTA ASIKAI NE N USKOTAIALA NLP AJATTELUKIRJA 1"

Transkriptio

1

2

3 USKOTAIÄLÄ

4 VELI-MA TTI TOIVONE N RIITTA ASIKAI NE N USKOTAIALA NLP AJATTELUKIRJA 1

5 Veli-Matti Toivonen ja Riitta Asikainen Graafinen suunnittelu: Samppa RaotalFolio Taitto: Harri Taskinen 1 -lk Vaihallankatu Helsinki ISBN Paino: Gummerus Kirjapaino Jyväskylä 2001

6 ESIPUHE Kun nälkäinen hauki ja sen saaliskala pannaan samaan akvaarioon, hauki popsii pienemmän kalan suuhunsa. Kun väliin asennetaan lasi, hauki yrittää raivoisasti saaliin kimppuun, kunnes luopuu. Oppi menee niin hyvin perille, ettei hauki - vaikka lasi poistetaan välistä - edes yritä saaliin perään vaan kuolee nälkään. Tämä on kirja uskomuksista. Uskomuksilla tarkoitetaan sellaisia käsityksiä, joita pidämme tosina. Pekka esimerkiksi ajatteli, että jos tapahtuu jotakin hyvää, siitä seuraa aina takapakki. Kaikki ihmiset eivät ajattele näin. Kun muut yrittivät perustella Pekalle toisenlaista näkemystä, Pekka pysyi tiukasti omansa takana. Tällaiset uskomukset ovat mielessä totta; asia on näin, hän on sellainen, se johtuu siitä, tästä seuraa se. Uskomuksia on määritelty mm. seuraavasti: Uskomuksia ovat kaikki ne asiat, joista meillä ei ole tarkkaa tietoa, mutta joista kuitenkin olemme niin varmoja, että toimimme niiden varassa eli hyväksymme ne totuutena. Tutkijat ovat myös sanoneet, että ihmiset hyväksyvät jopa opiskellessaan vain uskomuksiinsa sopivaa tietoa. Näin uskomuksilla on tärkeä osa ajattelussamme ja elämässämme. Kun ihminen pitää jotakin asiaa totena, hän havaitsee vain seikat, jotka tukevat uskomusta. Monissa tutkimuksissa on todettu, että ihmisillä, jotka onnistuvat ja pärjäävät erilaisissa tehtävissä, on

7 myönteisiä ja avaavia uskomuksia. Kun sitten tutkitaan, miksi jotkut eivät toistuvista yrityksistä huolimatta onnistu jossakin, löytyy usein kielteisiä tai rajoittavia uskomuksia. Voitaisiin sanoa, että alun esimerkissä hauelle muodostui uskomus, ettei pikkukalan kimppuun pääse. Sen jälkeen se havaitsi vain uskomuksensa, ei enää todellisuutta. Usein uskomukset alkavat toimia kehänä: myönteinen uskomus johtaamyönteiseen toimintaan ja onnistumiseen. Kielteinen uskomus johtaa vetäytymiseen, luovuttamiseen tai epäonnistumiseen. Jos joku vaikkapa ajattelee, että ihmiset ovat epäluotettavia, hän tekee paljon työtä todistaakseen tämän ja melko usein onnistuu. Monesti tuntuu melkein siltä, että ihmiset luovat uskomustensa mukaisen elämän itselleen. ässä kirjassa tutkitaan, kuinka uskomukset syntyvät, kuinka niitä voi löytää omasta ajattelusta ja kuinka niitä voi muuttaa tai asentaa kokonaan uusia. Meidän taustamme on NLP:ssä, josta olemme oppineet perusasiat uskomuksista. Jos haluat tiiviin kuvauksen NLP:stä, katso liitettä 1 kirjan lopussa. Olemme keränneet paljon esimerkkejä, jonkin verran tutkimustietoa ja tutkijakommentteja ja paljon erilaisia menetelmiä. Osa menetelmistä on tuttuja muista NLP -kirjoista ja osa tämän kirjan kirjoitusprosessissa kehitettyjä kokonaan uusia tapoja tutkia, asentaa ja muuttaa uskomuksia. Veli-Matti Toivonen ja Riitta Asikainen

8 Sisällysluettelo TIETO, KÄSITYS JA USKOMUS, 11 TEHTÄVÄ: KÄSITYSTÄ- TOTTA, 15 2 KUINKA USKOMUKSET SYNTYVÄT?, 22 Sosiaalistuminen, 23 Kriittiset tilanteet, 25 Toistuvat tilanteet, 27 Merkityksenannen yksilöllisyys, 29 Uskomuksia ohjaamassa uskomuksia, 30 3 USKOMUKSEN PAIKKA AJATTELUSSA JA TOIMINNASSA: LOOGISET TASOT, 32 Loogiset tasot, 32 Identiteetti, 34 TEHTÄVÄ: IDENTITEETTI JA USKOMUKSET, 37 Uskomukset, 38 Loogiset tasot ja uskomuksen muuttaminen, 39 4 MILLAISIA USKOMUKSET OVAT?, 41 Uskomusten kehärakenne, 41 Minäkäsitys, 43 Tieto-tunne-kokonaisuuksia, 48 MERKITYSTIHENTYMÄT, 49 YRITYS USKOMUSJÄRJESTELMÄNÄ, 51 5 USKOMUKSEN VAIKUTUKSET, 55 Uskomukset ja havaitseminen, 55 TEHTÄVÄ: AJATTELE JA SEURAA, 56 Uskomukset ja tulkitseminen, 57 Uskomukset luovat nykyisyyttä, 59 Uskomukset jäsentävät menneisyyttä, 60 Uskomukset ja tulevaisuus:

9 Mahdollisuususkomukset, 61 MAHDOLLISUUSRAJOJEN RIKKOJIA, 61 MAHDOLLISUUS-USKOMUKSEN TUTKIMINEN, 64 TEHTÄVÄ: OMAT MAHDOLLISUUSRAJAT, 68 Uskomukset ja fysiologia, 69 6 USKOMUSTEN TUNNISTAMINEN, 74 PlO, 74 Uskomus kielenä, 77 Uskomus toimintana, 82 TEHTÄVÄ: VASEN KÄSI, 85 Uskomukset ja tunteet, 88 TEHTÄVÄ : TUNNEMITTARI- USKOMUSTEN ETSIMINEN, 88 Tiedostamattoman uskomuksen elävöittäminen loogisilla tasoilla, 91 Uskomukset sisäisinä mittapuina, 94 TEHTÄVÄ: MITTAPUIDEN TUNNISTAMINEN, USKOMUKSET JA TOIMIVA AJATTELU, 101 Uskomussisältöjä, 101 Uskomuksen vaikutus, 104 Positiivinen ajattelu, 105 Uskomuksen sisältö ja vaikutus, 108 Toimiva ajattelu, KAKSI ESIMERKKIÄ, 117 Ikääntyminen, 117 MOTIVAATIO, 118 AJATTELUTAPA, 118 KÄSITYKSIÄ ASIOISTA, 119 Ammattiin liittyvät uskomukset, 121

10 9 USKOMUSTEN MUUTIAMINEN, 125 Uskomusten muuttamisen ehdot, 125 HALU JA LUPA, 126 TOTUUDESTA KÄSITYKSEEN, 126 TEHTÄVÄ 1: TODESTA KÄSITYKSEKSI -KIELIMALLIT, 127 TEHTÄVÄ 2:, AJATIELUN AUKAISU 3-4 HENGEN RYHMÄLLE:, 130 Uskomusten muuttaminen, 131 USKOMUSTEN LAVENTAMINEN, 132 HYVÄ KESKUSTELUJA VALTAKESKUSTELU, 132 TEHTÄVÄ: ESIM. TYÖRYHMILLE/TYÖYHTEISÖILLE/ PERHEENJÄSENILLE:, 135 USKOMUSTEN KOKEILU, 136 KÄSITYSTEN JA USKOMUSTEN KOKEILU- PÄÄPIIIUEET:, 137 KAIUEESISET KOORDINAATIT, 138 TEHTÄVÄ: KARTEESISET KOORDINAATIT, 142 USKOMUKSEN ASENTAMINEN, 144 TEHTÄVÄ: USKOMUKSEN ASENTAMINEN, 146 USKOMUS AJASSA, 148 TEHTÄVÄ: USKOMUS URAKKANA, 151 USKOMUKSEN MUUTIAMINEN MALLITIAMALLA, 153 USKOMUKSEN MUUTIAMINEN ÄÄNENSÄVYILLÄ, 160 TEHTÄVÄ: USKOMUKSEN MUUTIAMINEN ÄÄNENSÄVYILLÄ, 161 LOPPUSANAT, 163 KIRJOITIAJAT, 164 LIITE 1: NLP, 165

11

12 11 1 TIETO, KÄSITYS JA USKOMUS 1800-luvuUa ntyi aivotutkimuksen alueella suuntaus, jota kutsutaan frenologiaksi. Frenologien eräs ajatus oli, että aivojen massa on suoraan verrannouinen ihmisen kyvykkyyteen. Mitä suuremmat aivot, sitä merkittävämpi henkilö. Koulukunnan nimekkäimpiä edustajia oli Paul Broca. Muunlaisiakin käsityksiä tietysti oli ja tarina kertookin, miten muutama merkittävä aivotutkija testamenttasi aivonsa Brocalle osoittaakseen hänen ajatuksensa virheellisiksi. Kun tutkijoista sitten aika jätti, Broca tutki aivot. Osoittautui, että osa tutkijoiden aivoista oli keskivertokokoa ja osa pienempiäkin. Ny t Brocan olisi luullut myöntävän, että hän oli tehnyt toimimalioman yleistyksen. Brocan kommentti kuului:,eivätpä ne näköjään kovin merkittäviä miehiä olleetkaan.,, (Hyyppä-Kronholm 1988.) Rene Descartes oli 1600-luvun alussa tyytymätön aikansa tieteisiin, joilla hänen mukaansa oli "löyhät perustukset" ja jotka perustuivat todennäköisyyksiin ja esimerkkeihin, eivät varmaan tietoon. Hän huomautti, että myös ihmisten arkikäsitykset perustuivat vain esimerkkiin ja tapaan eivätkä varmaan tietoon. Siksi hän mietti, millä lailla pitäisi ajatella, että pääsisi varman tiedon löytämisessä eteenpäin. Tässä pohdinnassaan hän oli osaltaan nykyisen tieteellisen ajattelun alkuunpanijoita. Nykyisin tieteellisessä ajattelussa otetaan huolellisesti huomioon kaikki, mitä Descartes halusi - ja enemmänkin. Toisaalta hänen silloinen tieteellisen ajattelun kritiikkinsä sopii ainakin osin nykyisen arkiajattelun kritiikiksi. Hänen silloin kehittämänsä "Ia methoden", menetelmän ajatella paremmin, voi tiivistää seuraavasti: Alä koskaan pidä totena mitään mitä, et varmasti tiedä. Vältä tässä suhteessa hätäilyä ja kiirehtimistä. Vältä ennakkokäsityksiä

13 12 USKO TAI ÄLÄ (älä hyväksy tapaa, ennakkokäsitystä tms. perusteluksi asian totuudellisuudesta). Hyväksy vain se, mitä ei voi enää millään tavalla epäillä. Kun ajattelet asioita, ota huomioon niiden kaikki puolet. Tämä on edelleen erittäin hyvä ohje. Tarvitsemme tietoa, jotta pystymme toimimaan eri tilanteissa. Mutta kaikista asioita ei voi olla varmaa tietoa. Ei voinut täysin varmasti tietää, mitä tapahtuu, kun luotiin EU. Ei voi varmasti tietää, mitä toinen ihminen ajattelee tai miten hän suhtautuu. Monet tilanteet ovat niin monimutkaisia, ettei voi tietää, miten ne kehittyvät. Silloin kun tietoa ei ole, tarvitsemme jonkinlaisia käsityksiä. Ilman mitään käsitystä jostakin asiasta on miltei mahdoton toimia. Vaikka emme tiedä tarkasti, millainen jokin tilanne on, millainen jokin ihminen on, miten opitaan, kuinka henkilö reagoi jne., arvelemme, ennakoimmme, olemme jotain mieltä, luulemme Jne. Mitä vähemmän on tietoa, sitä enemmän on omia käsityksiä. Monista asioista on jopa kiire ja koya tarve muodostaa jokin käsitys. Tämä kaikki on aivan normaalia ihmiselämään kuuluvaa. Sanoja, jotka kuvaavat tällaisia käsityksiä, on kielessä paljon: mielipide, käsitys, arvelu, aavistus, arvaus, "musta tuntuu", "minä ajattelen siitä, että... " jne. Uskomuksilla tarkoitetaan NLP:ssä aivan tietynlaisia käsityksiä. Uskomukset ovat sellaisia käsityksiä, joita pidämme tosina, jotka ovat mielessämme muuttuneet tosiksi. Mielipide on käsitys, joka voi sisältää ajatuksen, että en tiedä vielä kaikkea, olen tätä mieltä nyt, voi olla, että muutan käsitystäni. Uskomus sen sijaan on mielessä totta: asia on näin, hän on sellainen, se johtuu siitä, tästä seuraa se. Dewey on määritellyt uskomukset seuraavasti: Uskomuksia ovat kaikki ne asiat, joista meillä ei ole tarkkaa tietoa mutta joista kuitenkin olemme niin varmoja, että toimimme niiden varassa eli hyväksymme ne totuutena (Talib 1999). Juuri uskomusten suhteen Descartes halusi ihmisten olevan paljon varovaisempia.

14 TIETO, KÄSITYS JA USKOMUS 13 Silloin kun uskomukset ovat käsityksiä meille tärkeistä asioista, niihin liittyy voimakkaita tunteita. Tällaiset uskomukset eivät muutu järkeilemällä eivätkä tiedon vaikutuksesta. Mielipiteet ja muut käsitykset saattavat muuttua tiedon ja järkeilyn perusteella, uskomukset yleensä eivät. Perususkomukset ovat yleistyksiä henkilökohtaisesti tärkeistä asioista - omasta itsestä (millainen olen), toisista ihmisistä (millaisia ihmiset ovat} ja meille tärkeistä maailman alueista (kuinka maailma toimii, mitä voi 1 ei voi, saa 1 ei saa, täytyy, kannattaa tehdä, mitä mistäkin seuraa jne.) Nespor (1987) on erotellut uskomuksia ja tietoa seuraavilla tavoilla. Uskomukset ovat yksittäisen ihmisen yleisiä totuuksia, jotka eivät muutu järjellä tai harkinnalla. Tieto voi muuttua ja se pyritään yleensä perustelemaan järjellä. Uskomukset ovat syvästi henkilökohtaisia ja niihin sisältyy voimakas oma tunne. Tiedossa tunteen merkitys on vähäisempi. Tieto ja uskomus ovat syntyneet henkilön mieleen eri tavoin: uskomus on syntynyt henkilökohtaisten okemuksien kautta, elämällä, tieto usein kielen kautta ja opiskelemalla. Osa tutkijoista on sitä mieltä, että kaikki tieto, jonka henkilö omaksuu, perustuu hänen olemassa oleviin uskomuksiinsa. Näin olisi hyvin vaikea omaksua sellaista tietoa, joka on vastoin omia uskomuksia. Kun tutkittiin opettajiksi opiskelevien kotoa saamia uskomuksia, huomattiin, että nämä uskomukset vaikuttivat uuden tiedon tulkintaan ja omaksumiseen. To isessa tutkimuksessa todettiin opettajien opettamiseen liittyvän ajattelun olevan yhteydessä tietoon, joka on pääosin peräisin henkilökohtaisista kokemuksista (Talib 1999). Tämä tarkoittaisi, että opettajan opettamisen "käyttöteoria" oli peräisin omista kokemuksista ja uskomuksista eikä niinkään yliopistossa opituista asioista.

15 14 USKO TAI ÄLÄ Koska pidämme uskomuksiamme tosina, ne ohjaavat voimakkaasti ajatuksiamme, havaitsemistamme, toimintaamme ja muistamistamme. Näin ne usein johtavat meidät sellaiseen ajatteluun ja toimintaan, jossa havaitsemme asioita pääasiassa uskomustemme mukaisesti ja joskus jopa luomme itsellemme sellaisen maailman, joka on uskomustemme mukainen. Juuri näin kävi Paul Brocalle. Me tiedämme nyt, että hänen käsityksensä aivoista ei ollut totta vaan uskomus. Uskomus on siis sellainen erityinen käsityksen laji, - joka on yleistys henkilökohtaisesti tärkeistä asioista ("minä olen luova", "minusta ei ole siihen... ") - jota pidämme totena ("niinhän se on, kerrankin kun... ") - jonka mukaisesti maailmaa havaitsemme ja tulkitsemme ("aina kannattaa kysyä... ", "ihmisiin ei voi luottaa") - jonka mukaan käytännössä toimimme (henkilö voi puhua toista "arvostan erilaisia mielipiteitä" ja toimia toisella tavalla, esim. ärsyyntyä erilaisista mielipiteistä). Tästä syystä ei ole yhdentekevää, millaisia uskomuksia meillä on. NLP:ssä on huomattu, että uskomusten etsiminen, arviointi ja tarvittaessa niiden haastaminen ja muuttaminen on tärkeä osa oman ajattelun ja oman itsen kehittämistä. Intiassa elefantinkasvattaja sitoo norsunpoikasen yöksi köydeuä pensaaseen. Pikku norsu riuhtoo ja repii, kunnes se lopulta huomaa, ettei irtipääsy onnistu. My öhemmin sama norsunpoikanen saavuttaa elefantin voimat, joilla se voisi vaivatta repiä suurenkin puun maasta juurineen. Silti täysikasvuisen norsun omistaja voi iltaisin sitoa väkivahvan juhlansa turvauisin mielin köydeuä pensaaseen. Elefantti ei lähde mihinkään, koska sen norsunmuistiin on iskostunut, että pensaasta on turha yrittää riuhtoa itseään irti. Uskomusten totta-luonne on niiden heikkous ja vahvuus yhtä aikaa. To tena pitäminen estää edes testaamasta ja saattaa rajoittaa

16 TIETO, KÄSITYS JA USKOMUS 15 muutenkin ajattelua ja toimintaa. Toisaalta esimerkiksi tavoitteiden asettaminen ja niiden pohjalta motivoituminen edellyttää, että asian voi kokea todeksi ja mahdolliseksi jo etukäteen. Kun pidämme jotakin asiaa totena, ajattelemme sen tietyllä tavalla mielessämme. Keskitymme asioihin, jotka tukevat asian totuudellisuutta, ja ajattelemme sen tietyllä tavalla yksipuolisemmin ja selkeämmin. Kun taas pidämme jotakin asiaa käsityksenä (eli samalla ajattelemme, että emme ehkä vielä tiedä siitä kaikkea) ajattelemme sen mielessämme toisella tavalla. Nyt siihen mahtuu enemmän eri puolia, jopa keskenään ristiriitaisiakin mukaan. Asia on mielessämme monipuolisempana, ja joskus epämääräisempänäkin. Kokeillaan tätä pienellä mielenkiintoisella harjoituksella, jossa voi huomata, mitä aivot tekevät, kun ne määrittävät jonkin asian todeksi, ja mitä ne tekevät, kun ne määrittävät asian käsitykseksi. TEHTÄVÄ: KÄSITYSTÄ- TOTTA 1) Ota jokin asia, joka on sinulle totta. Eläydy siihen:"tämä asia on totta." Anna koko kehon tulla kokemukseen mukaan ja tunnista, mikä ele tai liike on sinulla osa tällaista totta-kokemusta: mihin viitot tai mitä teet kädelläsi/käsilläsi? Käden liike kuvaa totta-kokemusta. Käsi voi viitata tiettyyn paikkaan tai tehdä jonkun liikkeen. Mikä tunne ja mikä käden ele tai liike liittyy sinun totta-kokemukseesi? Kun Leena ajattelee jotakin, mikä on totta,ja eläytyy siihen (Helsinki on Suomen pääkaupunki), hänen vasen kätensä nousee rinnan korkeudelle kämmen ylöspäin, sormet yhdessä. "Totta. Näin se on. " Asia, joka Leenalla on totta, on suoraan hänen edessään, lähellä, rinnan tasosta ylöspäin. 2) Ota sitten jokin asia, josta ajattelet, että se on käsitys (= sinä olet sitä mieltä, mutta et tiedä varmasti, miten asia on). Eläydy

17 16 USKO TAI ÄLÄ samoin kuin edellä tähän kokemukseen ja tunnista tähän käsitys-kokemukseen liittyvä tunne ja käden ele tai liike. Leenan ajatellessa käsitystä (Naiset ovat tunneihmisiä} hänen oikea kätensä ojentuu jonkin verran eteen ja tekee pienen vaakaliikkeen. "TäUainen käsitys on ja varmaan se pitää paikkansakin, mutta ei se ihan näin yksioikoista ole. Naiset ovat monesti varsinaisia arkirealisteja.jatunneihmisiä, missä mielessä? Etteikö miehillä olisi muka tunteita?" LeenaUa asia, joka on käsitys, sijaitsee eri paikassa ja siihen liittyy jokin liike. Se ei ole paikauaan niin kuin totta-kokemus oli. 3) Siirrä sitten totta-ajatuksesi kokeeksi käsityspuolelle: ajattele totta-asiaa ja tee samanaikaisesti käsitysele: "Minulla on tällainen käsitys". Seuraa, mitä ajattelussasi ja kokemisessasi asian suhteen tapahtuu. Leena siirtää ajatuksen 'Helsinki on Suomen pääkaupunki" käsitys-puolelle. "Kun ajattelen, että minulla on tällainen käsitys, että Helsinki on Suomen pääkaupunki, sisäinen puhe lisääntyy, alkaa syntyä erilaisia mielikuvia. Tulee mieleen, että NYT Helsinki on Suomen pääkaupunki. Sitten tulee mieleen, että hauinnouisesti se on sitä. jossain muussa suhteessa ei välttämättä olekaan. " Palauta sitten asia alkuperäiseen muotoonsa todeksi. 4) Tee sama toisinpäin: Siirrä kokeeksi käsitys todeksi ja seuraa, mitä ajattelussasi ja kokemisessasi asian suhteen tapahtuu. Leena siirtää Naiset ovat tunneihmisiä -käsityksen totta-puolelle. "Kun ajattelen tätä totena, niin totta - naisilla on tunteet. Sisäinen puhe vähenee': kuvaa Leena tapahtumista mielessä. "Aivot hakevat nopeasti, miten tämä on totta. " Palauta jälleen asia alkuperäiseen muotoonsa käsitykseksi.

18 TIETO, KÄSITYS JA USKOMUS 17 Kun löytää, kuinka aivot tai mieli koodaa jonkin asian todeksi tai käsitykseksi, pääsee samalla tutkimaan, miten ne mielessä vaikuttavat. Kokiessaan asian käsitykseksi Leena esimerkiksi huomasi havaitsevansa asiassa enemmän yksityiskohtia ja puolia, joista osa oli jopa ristiriitaisia. Kokiessaan asian todeksi Leena huomasi ajatusten yksiviivaistuvan ja aivojen tai mielen kohdentavan vain sellaisiin puoliin, jotka tukivat totta-ajatusta. Ristiriitaisuudet pyyhkiytyivät ajattelusta pois. Vo it tutkia vielä tarkemmin, kuinka sinun aivosi tai mielesi koodaavat asiat tosiksi ja käsityksiksi tekemällä harjoituksen jatko-osan. 5) Listaa muutamia asioita itsestä, muista, elämästä, jotka sinulle on totta. Ja listaa sitten samaan tapaan muutamia asioita, jotka ovat sinun käsityksiäsi tai jotka tunnistat käsityksiksi, mielipiteiksi tms. Leenan totta-listaa: - Elämässä ei saa mitään ilmaiseksi. - Olen laiska ja mukavuudenhaluinen. - Olen onnellinen. "Nämä ovat totta, ei mitään epäröintiä tai muuta, tiedän, että näin on. Tuntuvat tärkeiltä ajatuksilta., Leenan käsitystä-listaa : - Ihmiset ovat nykyään itsekkäitä. - Kari on viisas ja älykäs. - Olen huumorintajuisempi kuin useimmat. "Nämä ovat mielipiteitäni, muunkinlaisia käsityksiä on, yhtä perusteltujakin. Kaikki on suhteellista, mutta ajattelen näistä asioista näin. " 6) Siirrä asioita kokeeksi toiselle puolelle ja seuraa, miten ne muuttuvat. Palauta aina kunkin siirron jälkeen asia takaisin alkupe-

19 18 USKO TA I ÄLÄ räiseen paikkaansa. Tee muutamia siirroksia ja huomaa, mitä tapahtuu. Todesta käsitykseksi: Leena siirtää ajatuksen 'Elämässä ei saa mitään ilmaiseksi' käsitys-puoleue: "Tulee mieleen, että saahan vaikka mitä. Itse asiassa monet todella tärkeät asiat juuri saakin ilmaiseksi. Tieteet, taiteet, vaikka koko rakennetun ympäristönkin jne. Ne on vaan niin itsestään selviä, ettei niitä huomaa. joitakin asioita ei saa, mutta joitakin saa. joitakin saa ilmaiseksi, sitten on eri asia, pysyvätkö ne my ös ilmaiseksi.. ja mikä nyt sitten on 'ilmaiseksi.. " Leena siirtää ajatuksen 'Olen laiska ja mukavuudenhaluinen' käsityspuolelle: "Miten sen ny t ottaa... tämä alkaa suhteellistua... välillä olen ja välillä en yhtään. ja riippuu siitäkin, kehen vertaa. Tuolla tottapuolella tässä oli kielteinen merkitys, joka nyt neutralisoituu. Tulee ajatus, että kyllähän tämänkin puolen voi nostaa esiin ja ajatella näin, mutta yhtä hyvin monta muuta puolta ja tehdä niistä numeroa. " Leena siirtää ajatuksen 'Olen onneuinen käsityspuoleue: "Tässä oli tuolla tottapuolella vahva my önteinen merkitys, tuntui tärkeältä niin, että piti jotenkin pystyä perustelemaan itselle ja muillekin, kuinka voin sanoa. Nyt se selvästi neutralisoituu ja jotenkin rauhoittuu... tulee mieleen, että onhan se hyvä, että tämänkin puolen löytää. Perustelemisen tarve häviää kokonaan. jos osaan kokea itseni onnelliseksi, se riittää. Ei tarvitse pitää luentoa, mistä syystä. Samalla lailla kuin tuo 'laiska ' tämäkin suhteellistuu - välillä olen ja välillä en ole ja sitten on vielä monta muuta tärkeää puolta kuin tämä onnellisuus. " Käsityksestä todeksi: Leena siirtää ajatuksen 'Ihmiset ovat nykyään itsekkäitä' tottapuolelle: "Tulee ensimmäiseksi mieleen, että tätä pitää puolustaa ja perustella... ja että se on VA IN näin, ennen ihmiset eivät olleet itsekkäitä. Tulee vahva, varma olo ja paljon esimerkkejä ja tapauksia, miten tämä on totta. jostain tulee myös arvolataus tai mik-

20 TIETO, KÄSITYS JA USKOMUS 19 si sitä sanoisi. Käsityspuolella tämä oli enemmän vain toteamus, nyt se on kuin moite tai syytös." Leena siirtää ajatuksen 'Kari on viisas ja älykäs tottapuolelle: "Nousee jotenkin ainoaksi tai Karin tärkeimmäksi ominaisuudeksi. jälleen mieli alkaa hakea -ja löy tää - kauheasti perusteluja. jos joku ny t sanoisi, ettei pidä paikkaansa, ajattelisin, ettei hän ymmärrä mitään todellisesta viisaudesta. Käsitys-puolella oli vähän epäröintiäkin 'jos se vain snobbailee'- nyt mahdollinen snobbailukin määrittyy mielessä viisaudeksi. " Leena siirtää ajatuksen 'O len huumorintajuisempi kuin useimmat' totta-puolelle: "Huumorintajuisuus saa ny t vahvan my önteisen merkityksen. Se on jotenkin erityisen tärkeää ja merkittävää. Käsityspuolella se oli kyllä myönteinen my ös, mutta jotenkin neutraalimpi. Tu lee mieleen, miten minun huumorintajuni on jotenkin parempaa tai oikeampaa kuin jonkinlainen muu huumori - mikä ei oikeastaan ole edes huumoria... Wzhva, tyytyväinen olo tästä ominaisuudesta. " 7) Mieti hetken aikaa, mikä oikeasti on totta. Leena:.. Aika harvat asiat... kai. Loppuun asti tai kokonaan. En tiedä, kuinka paljon asioita kannattaa edes ajatella juuri tältä tottakannalta. Vo isi varmaan olla muitakin tärkeitä perusteita. joitakin asioita on varmasti hyvä pitää totena - ainakin jonkin aikaa ja joskus... " Leena hämmästyi sitä, kuinka voimakkaasti tottatapa ajatella vaikutti. Aivot ikään kuin saivat käskyn etsiä kaiken, mikä tuki valittua totta-ajatusta, ja olla huomaamatta asioita, jotka eivät tukeneet sitä. Ikään kuin aivoissa olisi ollut aivo-ohjelma, joka käskyn saatuaan teki milteipä asiasta kuin asiasta totta. Leena ymmärsi, että juuri tällä tavalla tottakokemus syntyy. Tottakokemuksella on hyvät puolensa. Silloin pystyy toimimaan, asiat ovat selkeitä, tunteet usein voimakkaita ja vähän asioittain energiaa riittää. Toisaalta Leenaa kauhistutti se, miten paljon todellisuudesta joutui suo-

21 20 USKO TAI ÄLÄ dattamaan pois pystyäkseen kokemaan jotakin todeksi. Leenaa huolestutti erityisesti se, että voisi jäädä tarpeettomasti tai turhaan totta-kokemuksen vangiksi. Tapahtuuko sellaista usein, hän kyseli mielessään. Molemmat puolet mukana ajattelussa Jotkut ihmiset ajattelevat luonnostaan monipuolisesti tai kokeilevat mielellään kaikki mahdollisuudet. Marja, Pekka ja Pirkko lähtivät NLP-koulutuksessa kokeilemaan, miten totta- ja käsitystänäkökulmat täydentävät tai rikastavat toisiaan. "Kun kokeilin harjoitusta, ajattelin ensin, että kukin asia kuuluu jompaankumpaan koriin. Nyt kun kokeilin monia asioita, ajattelen, että melkein jokainen asia on molempia, sekä totta käsitystä," kertoo Marja. Marja kertoi kokeilleensa omalla avioliitollaan. "Löytyy rikkaampi käsitys asiasta, kun kokeilee molempia", hän sanoi. "Kun ajattelin avioliittoani totuutena, ajatus kohdistui sormukseen, mikä tarkoitti jotain, ehkä uskollisuutta. Kun ajattelin avioliittoa käsityksenä, siitä löytyi paljon muutakin merkityksellistä ja sormusnäkökulma tuntui yksinään vähän ahtaalta. Avioliittoni on totta, mutta kun ajattelin sitä myös käsityksenä, siitä tuli paljon rikkaampi ja monipuolisempi. Tuntuu siltä että useimmat asiat kannattaa ajatella molemmilla puolilla ja sitten valita, kuinka ne haluaa ajatella." Pekka kertoi: "Minulla on hyvä opiskelumenetelmä, ja kun ajattelin sen todeksi, se tuntui OK:lta. Kun sitten kokeilin sitä käsitykseksi, huomasin, että minulla on paljon muitakin hyviä menetelmiä kuin vain se yksi. Totuuspuolella muita menetelmiä ei ollut huomannut eikä noteerannut. Täällä käsityspuolella sen huomaa. Täällä näkee, että minulla on muitakin hyviä menetelmiä. Paradoksaalisesti käsityspuolella niitä asioita, jotka ovat totta, onkin enemmän!" Pirkko kommentoi kekemustaan harjoituksen vaikutuksesta seuraavasti. "Kun kävi tämän harjoituksen läpi, sieltä löytyikin joku kolmas, joka ei ollut aivan totta-ajattelua eikä aivan käsitystäajatteluakaan. Siinä syntyi joku kolmas... viisaus voisi olla hyvä sana. Se asia, jota kuljetti puolelta toiselle, se tuli enemmän omaksi:

22 TIETO, KÄSITYS JA USKOMUS 21 minä ajattelen näin, tämä on minun käsitykseni, muut saavat olla muuta mieltä." Käsitys, uskomus ja ajattelu Vaikka sana ajattelu on hyvin monitasoinen, monipuolinen ja väljä, jopa niin, että sitä on vaikea määritellä, edellä olleen harjoituksen pohjalta voi tarkastella ajattelun ja uskomuksen välistä suhdetta. Kun jokin asia määritellään omassa mielessä todeksi, muuttuu ajattelu mielenkiintoisella tavalla. Ajattelu ikään kuin toimii vain perustellakseen totuutta. Ei voi sanoa, että ajattelu loppuisi, mutta jotenkin se sulkeutuu ja tapahtuu vain uskomuksen määrittelemän todellisuuden rajoissa. Kun taas jokin asia mielessä määrittyy käsitykseksi, alkaa toisenlainen ajattelu, joka etsii asiasta eri puolia ja havaitsee asian monitasaisuuden paremmin. Tämä on avaavampaa ajattelua. Ei kannata sanoa, että jompikumpi näistä tavoista olisi oikein ja toinen väärin. Sen sijaan kannattaa miettiä, missä tai milloin on hyvä ajatella totuuksien kautta ja missä tai milloin käsitysten. Hyyppä, M. T.- Kronholm, E. (1 988): Aivoituksia. Nespor,]. (1987): The Role ofbeliefs in the Practise ofteaching. ]ournal of Cumculum Studies, 19, Talib, M. (1999): Toistuden kohtaaminen koulussa. Opettajien uskomuksia maahanmuuttajaoppilaista. Tu tkimuksia 207 Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitos.

23 22 USKO TAI ÄLÄ 2 KUINKA USKOMUKSET SYNTYVÄT? Ihmisillä on tarve muodostaa käsityksiä asioista, jotta he pystyvät toimimaan edessään olevissa tilanteissa. Tämä on täysin luonnollista: juuri näin toimimme ihmisinä. Tilanne tulee mielenkiintoiseksi, silloin kun alamme syystä tai toisesta pitämään käsityksiämme tosina, eli kun ne muuttuvat uskomuksiksi Kokeellisesti on monet kerrat osoitettu, että ihmiset luovat käsityksiä, selityksiä ja sääntöjä nopeasti silloinkin, kun mitään merkityksiä ja sääntöjä ei ole. Mm. John Wright (1962) laittoi koehenkilöt pelaamaan peliä, jossa oli 16 nappulaa ja laskin. Kun nappuloita onnistui painamaan oikeassa järjestyksessä, sai pisteitä ja tehtävänä oli saada niitä mahdollisimman paljon. Kokeita oli yhteensä 13, joista jokaisessa 25 yritystä. Kokeen juju oli siinä, että koneet oli pelaajien tietämättä asennettu valmiiksi niin, että jokaiselle pelaajalle tuli 10 ensimmäisessä kokeessa puolet oikein, kahdessa seuraavassa ei yhtään oikein ja viimeisessä kaikki oik in. Kymmenen ensimmäisen kokeen aikana pelaajat alkoivat luoda teorioitaan pelin voitonavaimista. Kun kahdella kierroksella pisteitä ei tullut lainkaan, pelaajat luopuivat teorioistaan. Ja kun viimeisessä kaikki osui ja onnistui, pelaajat palasivat teorioihinsa ja olivat valmiit kertomaan kokeenjohtajalle, mikä voittosääntö oli. Monet pelaajat olivat aivan varmoja siitä, että heidän oma ideansa oli lopulta aiheuttanut voitot ja että missään tapauksessa kysymyksessä ei voinut olla sattuma. He ajattelivat kokeenjohtajan valehtelevan. Käsitys säännöstä oli muuttunut todeksi, siitä oli tullut uskomus. Uskomukset syntyvät sosiaalistumisen kautta lähes ei-tietoisesti, kokemuksellisesti jopa kerralla sellaisissa tilanteissa, jotka ovat henkilökohtaisesti hyvin merkityksellisiä ja joissa siitä syystä on

24 KUINKA USKOMUKSET SYNTYVÄT? 23 voimakas tunnelataus, joskus silloinkin kun vähemmän tunnelatausta sisältävät tilanteet toistuvat riittävän usein ja joskus jopa normaalissa käsitysten muodostumisprosessissa, kuten yllä Wrightin esimerkissä. Sosiaalistuminen Osan uskomuksista saamme sosiaalistumalla oman lapsuudenperheemme elämään. Tällaiset uskomukset omaksumme niitä arvioimatta ja usein ei-tietoisesti. Jotkut uskomukset olemme omaksuneet lapsuudessa kuin äidinmaidosta. Tällaiset uskomukset ovat usein aivan automaattisia tapoja ajatella, toimia ja kokea. Ne ovat aina olleet olemassa ehkä kodin ilmapiirissä tai ihmisten tavoissa toimia ja puhua. Emme ehkä pysty muistamaan yhtä tiettyä tilannetta, jossa ne olisivat syntyneet. Ne ovat itsestäänselvyyksiä, jos mahdollista, vielä syvemmin kuin muut uskomukset. Eräässä N LP-koulutuksessa tutkittiin henkilön jännittämistä ja haettiin sen alkamiskohtaa. Hän muisti jännittäneensä nuorena aikuisena, lukiossa, keskikoulussa ja jo ennen kouluikää: "Olen jännittänyt niin pitkään kuin muistan, aina. " Hetken selvittelyn jälkeen ilmeni, että hänen äitinsä oli jännittänyt aivan samalla tavalla. Kun harjoituksessa kokeiltiin hänen mielessään olevan sisäisen äidin muuttamista niin, että äidin ei enää tarvinnut jännittää, koki henkilö, että hänenkin jännittämisensä vähenee. WJi olettaa, että henkilö oli omaksunut jännittämisen jo äidinmaidosta. Monet työntekemiseen ja vuorovaikutukseen liittyvät uskomukset on omaksuttu näin. Kun uskomuksia on tutkittu NLP-koulutuksissa, monet ihmiset ovat sanoneet, että työn tekeminen ja kaikki siihen liittyvät merkitykset ja uskomukset (Millainen on hyvä työntekijä? Miten työtä on tehtävä? Koska saa levätä? Mitä virhe tarkoittaa?) on opittu jo kotoa, isältä, äidiltä, isovanhemmilta ja muilta merkityksellisiltä henkilöiltä.

25 24 USKO TAI ÄLÄ Sanallisesti tällaiset uskomukset on mahdollista tiivistää johonkin yleiseen sanontaan, esimerkiksi Vie mennessäsi ja tuo tullessasi, Laiska töitään luettelee, Työ on tehtävä aina loppuun asti, Ensin työ, sitten leikki, Työt eivät leipää pyydä (= voivat odottaa), Työ ei tekemällä lopu, Minkä taakseen jättää, sen edestään löytää Jne. Jne. Tämä sanallinen muoto saa kuitenkin aina henkilökohtaisen merkityksen lapsuuden ilmapiiristä ja niistä tunnekokemuksista, jotka siihen on kodissa liittynyt. Tällaiset uskomukset voivat olla hyvin syvään juurtuneita. Leena kertoi, että vieläkin - vaikka järki sanoi, että voi rentoutua - television katselu ilman käsityötä elävöitti kokemuksen 'Olen laiska'. Markku kertoi, että pyykinpesun tai imuroinnin teki edelleenkin melkein kuin muilta salaa, jos oli sunnuntai. Yli 5fXJuotias Tuula tunnisti, että hänen kodissaan oli henki, että lasten piti oua sivussa ja hiljaa, kun aikuisia oli vieraina. Ei tullut kuuloonkaan, että kahvipöytään mentiin ensimmäisenä tai edes yhtä aikaa. Kun sitä muutaman kerran yritti, seuraukset olivat ankarat. Tuula kertoi, että edelleen vastaavankaltaisissa tilanteissa hän muuttuu hiljaiseksi ja odottaa niin kauan, että kaikki muut ovat ottaneet. jos jossakin tilanteessa on pakosta toimittava toisin, se tuntuu todella epämukava/ta. Kokemus on vahva - Tuula ikään kuin ei muista, että ny t myös hän on jo samanlainen aikuinen. Lapsuusiässä syntyy kaiken kaikkiaan paljon uskomuksia, ja vaikka uskomusten muuttuminen on niiden luonnollista elämää, jotkin niistä saattavat säilyä muuttumattomina kymmeniä vuosia, ehkä läpi elämän. Tässä mielessä aikuiset, vanhemmat, sukulaiset ja opettajat ovat paljon haltijoina. Koska lapsella on vähemmän tietoa ja kokemusta, johon suhteuttaa ja jolla tulkita näkemäänsä, kuulemaansa ja kokemaansa, aikuisen sanomiset saattavat synnyttää pitkään pitäviä ja vaikuttavia uskomuksia. Omaan persoonallisuuteen tai vaikkapa omaan oppimiskykyyn liittyvät uskomukset ovat saattaneet syntyä jostakin aikuisen sanomasta, kun on 7-vuotias. Tällöin ne myös syntyvät 7-vuotiaan ymmärryskyvyllä ja ajattelulla.

26 KUINKA USKOMUKSET SYNTYVÄT? 25 Erityisesti opettajalla voi olla tässä paljon määräysvaltaa, koska lapsen mielessä opettaja on oikeassa ja tietää kaiken. Monet aikuiset tunnistavat, miten alaluokilla kuultu opettajan arvio on ollut vaikuttamassa myöhemmin elämässä ja miten nimenomaan sen pohjalta ryhtynyt johonkin tai on sulkenut elämästä jotakin pois. Myöhemmin samanlaista tapahtuu esimerkiksi uuteen työpaikkaan mennessämme. Vaikka huomaamme osan uuden työpaikan uusista säännöista ja käsityksistä, olemme usein niin innokkaita sopeutumaan, pääsemään mukaan, tulemaan hyväksytyiksi, että emme mitenkään arvioi uuden työpaikan toimintatapoja ja käsityksiä. Usein uusi työntekijä jo lyhyen ajan kuluttua on paavillisempi kuin paavi itse. Koska hän haluaa päästä mukaan uuteen työyhteisöön, hän toteuttaa sen sääntöjä ja käsityksiä puhtaammin ja ehdottomammin kuin vanhat työntekijät. Tällainen sosiaalistuminen perheessä, kaveriporukassa, alakulttuurissa tai työpaikalla tapahtuu osittain tietoisesti ja aina myös osittain ei-tietoisesti. Sosiaalistumisen jälkeen huomio on muualla ja opitut käsitykset, toimintaperiaatteet, arvot ja toimintatavat sisäistyvät ei-tietoiseksi toiminnanohjaukseksi. Kriittiset tilanteet Joskus yksikin voimakas kokemus saattaa synnyttää uskomuksen. Voimakas pettymys johonkin ihmiseen saattaa synnyttää uskomuksen, ettei häneen voi luottaa. Tai ettei koko kyseiseen sukupuoleen voi luottaa. Tai koko ammattikuntaan. Hieno onnistuminen ensimmäisessä kielikokeessa saattaa synnyttää uskomuksen, että on hyvä juuri siinä kielessä. Tai että on ja tulee olemaan hyvä kaikissa kielissä. Uskomukset voivat syntyä yhden kokemuksen perusteella, jos tilanteen henkilökohtaisiin merkityksiin sisältyvä tunnelataus, tunteiden voimakkuus, on riittävän suuri. Tein erään henkilön kanssa NLP:nfobianhoitomenetelmän, jolla tutkimme 20 vuotta aikaisemmin tapahtunutta moottoripyörä-

27 26 USKO TAI ÄLÄ onnettomuutta. Hän oli lentänyt pyörän selästä nurmikolle ja oli sinä ikuisuuden mittaisen silmänräpäyksen aikana luullut kuolevansa. Apua tuli nopeasti, eivätkä hänen vammansa oueet vaarallisia. Onnettomuudesta oli jäänyt pelkoreaktioita ja fobianhoitomenetelmä poisti ne. Samalla hän huomasi, että onnettomuudessa oli tapahtunut muutakin kuin pelkoreaktioiden.rynry. Nurmikolla maalessaan hänen perusturvallisuususkomuksensa oli muotoutunut uudestaan. Siitä eteenpäin se kuului jotakuinkin seuraavasti: koska tahansa voi sattua mitä tahansa. Itse asiassa tämä uusi uskomus oli vaikuttanut hänen elämässään tuhat kertaa enemmän kuin pelkoreaktiot. ja tämä uusi uskomus oli muodostunut kerralla sinä hyvin lyhyenä hetkenä, jonka hän makasi yksin nurmikolla. Mitä voimakkaampi tunnelataus johonkin tilanteeseen liittyy, sitä tärkeämpi on tietää, mikä tilanne se on ja miten siinä toimitaan, ja sitä nopeammin siitä luodaan käsitys tai uskomus. Mitä tämä on? Mitä tämä tarkoittaa? Mistä tämä johtuu? Mitä tästä seuraa? Ja mitä voimakkaampi tunnelataus on, sitä voimakkaampi ja lujempi uskomus syntyy. Millainen olet oppijana? Kuinka muodostit tuon käsityksen? Harva ihminen tekee niin, että esimerkiksi nelivuotiaana päättää kerätä sadan oppimiskokemuksen otoksen, josta tekemänsä yhteenvedon perusteella päättää, millainen oppija hän on. Pikemminkin käsitys omasta oppimiskyvystä syntyy joissakin kriittisissä tilanteissa kotona tai koulussa. 8-vuotias lapsi pelasi ensimmäistä kertaa tietokonepeliä. Tilanteen tunnelataus (Olenko hyvä, osaanko?) tuli kilpailusta, koska mukana peliä aloittamassa oli toinen lapsi ja yksi aikuinen. Hänen kuljettamansa ukkeli putosi ensimmäiseen kuoppaan. "A i jaa, en minä tätä osaakaan hän sanoi äänen itsekseen. Seuraavaksi ukkelia kuljetti aikuinen ja vahingossa ukkeli putosi samaan kuoppaan. "Ai, sinäkään et osannut, annas kun minä kokeilen uudestaan. "

28 KUINKA USKOMUKSET SYNTYVÄ T1 27 Voisi arvella, että tämä oli herkkä hetki. Kun lapsi koki kilpailun ja osaamis- ja onnistumispakon tunnepaineen, hän oli valmis melko nopeasti muodostamaan käsityksen itsestään tietokonepelin pelaajana. Jos tunnelataus olisi ollut niin voimakas, että hän olisi muodostanut käsityksen jo ensimmäisen epäonnistumisen jälkeen, hän ei olisi jäänyt enää seuraamaan seuraavaa yrittäjää. Toistuvat tilanteet Jotkut uskomukset ovat syntyneet toistuvien kokemusten myötä. Kun jotakin tapahtuu ensimmäisen kerran, se ei vielä saa erityistä merkitystä omassa mielessä. Merkityksenanto tapahtuu vasta tapahtuman toistuessa. Ihmiset eroavat paljon siinä, kuinka monta kertaa jotakin on nähtävä, kuultava tai koettava ennen kuin syntyy yleistys tai päätös siitä, kuinka asiat ovat. Millainen toisto riittää uskomuksen syntyyn, vaihtelee myös tilanneyhteyksittäin. Joseph a Connorin (19 98) viisivuotias tytär kysyi kerran isältään, pitikö hänen katkaista kätensä tai jalkansa tullakseen aikuiseksi. I(ysymys tuntui kummalliselta, kunnes Joseph ymmärsi, että tyttö tunsi todeua monia, jotka olivat murtaneet luitaan teini-ikäisenä. Eräältä ystäväitä oli katkennut jalka auto-onnettomuudessa samaua viikoua ja juuri edeuisenä päivänä Joseph oli kertonut tytölle kätensä murtumisesta 14-vuotiaana. Toistuvissa tilanteissa tai tapauksissa vaikuttaa toinen logiikka kuin tunneintensiteetin kohdalla. Kuinka monta kertaa on aina? Kuinka monta kertaa jonkun pitää unohtaa avaimet sisään, ennen kuin sanotaan, että hän unohtaa ne aina? Kuinka monta kertaa jonkun pitää unohtaa ostaa sinappia, ennen kuin sanotaan, että hän ei koskaan muista? Kuinka monta kertaa jonkun on unohdettava minun pyyntöni, ennen kuin sanon: "Sinä et koskaan muista minun pyyntöäni?"

29 28 USKO TAI ÄLÄ Ennen kuin ihminen päättää, kuinka asia on, hän tarvitsee tietyn määrän esimerkkejä (yleensä 1-3) tai tietyn ajanjakson, jolloin asia tapahtuu. Jos olet kolme kertaa unohtanut tuoda kaupasta minun pyytämäni asian, et koskaan muista sitä, mitä minä pyydän. Kun torjuit minut viime kesänä ja eilen, kun halusin keskustella ja avautua, olet piittaamaton. Parturi-kampaaja oli masentunut: "Olen huono parturi." "Kuinka niin?" "Kaikki asiakkaat sanovat niin." Kun asiaa selviteltiin, huomattiin, että hänen toistolukunsa oli kolme: kun kolme asiakasta oli ilmaissut tyytymättömyyttä, asia oli muuttunut hänelle todeksi. Hän ei enää muistanut neutraaleja eikä tyytyväisiä asiakkaita. Joskus tavat, joilla vakuutumme myönteisistä asioita ja kielteisistä asioista, eroavat toisistaan. Joku ihminen saattaa tunnistaa, että jostain syystä kielteisesti koetut tapahtumat synnyttävät nopeammin uskomuksia kuin myönteiset tapahtumat. Kun joku ihminen pettää kerran, saattaa joillekin meistä syntyä uskomus, että hän on epäluotettava. Vaikka tuo sama ihminen on luotettava 364 päivää vuodessa. Vaikuttaisi siis siltä, että kun jotakin kielteistä tapahtuu kerran, syntyy uskomus. Sen sijaan päivittäin voi tapahtua paljon myönteistä ilman, että sen pohjalta syntyy erityistä uskomusta. Kokemus siitä, että kielteisestä syntyy helpommin uskomusyleistys, voi johtua monesta syystä. Filosofi Paavo Pylkkänen on sanonut, että ehkä tämänkaltainen tapa muodostaa uskomuksia johtuu siitä, että kielteisiä kokemuksia on kuitenkin niin harvoin. Harvinaisuudessaan ne saavat enemmän painoarvoa. Koska kaikki ihmiset eivät tunnista tällaista tapaa luoda uskomuksia, taustalla voi olla jokin syvempi henkilökohtainen uskomus siitä, mikä on kielteisen ja myönteisen merkitys ja miksi jompikumpi on tärkeämpää tai olennaisempaa. Meillä jokaisella on myös lukemattomia erilaisia voimavarakokemuksia. Jokainen on joskus, useinkin, itseensä luottava, muihin luottava, rakastettu, rakastava, rauhallinen, energinen, hauska, viisas, hyvin keskittyvä, kekseliäs, rento jne. Kuinka paljon näistä ko-

30 KUINKA USKOMUKSET SYNTYVÄT? 29 kemuksista syntyy minään liittyviä uskomuksia niin, että alamme määritellä itseämme näiden kaikkien ominaisuuksien kautta? Merkityksenannen yksilöllisyys Ulkoisesti samankaltaisessa tilanteessa voi syntyä hyvinkin erilaisia uskomuksia kokijan maailmankuvan mukaan. Kun koulutusryhmässä tutkittiin uskomuksia, ihmiset huomasivat, että eri ihmisillä saattoi olla samasta työajatuksesta melkeinpä päinvastaisia henkilökohtaisia merkityksiä. Jotkut kokivat, että 'Minkä taakseen jättää, sen edestään löytää' on ahdistava ja pakottava. Se on kuin uhkaus kostosta - jos et tee jotakin heti, se tulee eteen vielä hankalampana. Eräs henkilö puolestaan koki, että uskomus on rauhoittava ja rentouttava: Mikään ei häviä, ei tarvitse huolehtia, voin palata tehtävän pariin ja jatkaa eteenpäin. Lapsuusiässä asioita saatetaan yhdistellä ja tulkita vieläkin odottamattomammin kuin aikuisuudessa. Kun ulkoiselta puitteeltaan samankaltaista tilannetta on elämässä lapsi tai aikuinen, heille voi syntyä jopa päinvastaisia uskomuksia. Marjan oli vaikea luottaa ihmisiin, ja pitemmän prosessin tuloksena hän tunnisti, että hänellä oli uskomus "Kukaan ei voi rakastaa minua". Marja tunnisti myös, että uskomus oli syntynyt kokemuksesta, joka hänellä oli 4-5-vuotiaana. Tu olloin äiti oli vienyt hänet sairaalaan saamaan kotjausta syntymävikaan. Elettiin 50- lukua, sairaalassa ei ollut vanhemmille yöpymismahdollisuuksia, eikä äiti olisi saanut työstäkään vapaata. Perheessä oli muitakin pieniä kuin Marja. Marja koki tilanteen hylkäämisenä, koska 4- vuotiaan maailmankuvassa ei ouut tietoa järjestelyistä, työoloista yms., ei edes sairaalaan menon syistä. Kuvittele samankaltaista tilannetta aikuisen kokemana. Joku läheinen saattaa aikuisen saamaan hoitoa. Mitä kaikkea se voi nyt tarkoittaa?

31 30 USKO TAI ÄLÄ Uskomuksia ohjaamassa uskomuksia Kun nälkäinen hauki ja sen saaliskala pannaan samaan akvaarioon, hauki popsii pienemmän kalan suuhunsa. Kun väliin asennetaan lasi, hauki yrittää raivoisasti saaliin kimppuun, kunnes se luopuu. Oppi menee niin hyvin perille, että hauki ei edes yritä saaliin perään, vaikka lasi välistä poistetaan. Esimerkiksi perheväkivalta- ja uskottomuustilanteissa ulkopuolinen saattaa ihmetellä, miksi kumpikaan puoliso ei muuta käsityksiään ja uskomuksiaan suhteen onnistumisesta, vaikka kielteiset tilanteet toistuvat ja toistuvat. Ehkä puolisolla on uskomus 'Olen itse syyllinen (ja kun muutan toimintaani, kaikki muuttuu hyväksi)', 'On mahdotonta tehdä yksin mitään, 'En pärjää yksin' tms. Miksi taas joku kirjoittaja, säveltäjä tai esiintyjä voi jatkaa toimintaansa, vaikka saa osakseen epäilyä ja kritiikkiä? Kolumbus jatkoi vuosia tutkimusmatkansa valmistelua ilman aikomustakaan luopua. Miten motivaatio voi säilyä? Ilmeisesti taustalla on jokin vielä vahvempi uskomus, joka ohjaa toimintaa. Jo olemassa olevat uskomukset muodostavat uskomusjärjestelmän, joka puolestaan vaikuttaa uusien uskomusten syntyyn. Kun ihmisiltä kysyttiin, miten he vakuuttuvat, että jokin koulutus (tai kouluttaja) on hyvä, useimmat vastasivat, että ei sitä noin voi sanoa, se riippuu... Eli he alkoivat puhua henkilökohtaisista uskomuksista. Joku sanoi, ettei mikään määrä toisten suosituksia riittänyt, vaan todella ja varmasti vakuuttuakseen oli mentävä itse mukaan. Mitä uskomuksia tässä saattaisi olla takana? Joku puolestaan sanoi, että yksi omakaan kokemus ei vielä riitä. Mitä uskomuksia tässä saattaisi olla takana? Joku sanoi, että yksikin myönteinen kuultu arvio riitti, kunhan sen antoi joku, jonka arvostelukykyyn luotti. Entä mitä uskomuksia tässä? Kuinka monta kertaa ja miten sinun on nähtävä, kuultava, koettava ennen kuin vakuutut, että koulutus on hyvä? Ja miksi juuri näin?

32 KUINKA USKOMUKSET SYNTYVÄT? 31 Kun voimakkaasta tunnelatauksesta huolimatta uutta uskomusta ei synny (tai vanha ei muutu) ja kun kokee jotakin voimakasta vielä toistuvastikin eikä siitä huolimatta tee johtopäätöstä tai vakuutu, taustalla voi olla jo olemassa oleva uskomus. Jokin uskomus, joka on vielä syvempi tai tärkeämpi toiminnan ohjaaja ja joka säätelee myös sitä, miten vakuututaan ja millaisia merkityksiä annetaan. Maailma, elämä, työ, itse tai muut ihmiset ovat täynnä erilaisia puolia ja ilmiöitä, joilla sinänsä ei ole ominaisuuksia tai merkityksiä, ennen kuin me oman kokemistapamme ja uskomustemme pohjalta niitä annamme. Kun vauva syntyy, hänellä ei ole sisäänrakennettuna käsityksiä ja uskomuksia, vain kyky luoda ja ylläpitää niitä. Käsitykset ja uskomukset ovat tärkeä osa näitä merkityksiä, joita maailmaan luomme. Käsitykset ja uskomukset määrittävät, millaisessa maailmassa elämme, mitkä puolet maailmasta havaitsemme, mihin puoliin liitymme. Ajattele, kuinka eri lailla ihmiset kuvaavat sen saman maailman, jossa elämme. Joillekin se on mahdollisuuksien, joillekin kärsimyksen, joillekin epäoikeudenmukaisuuden, joillekin hämmennyksen ja joillekin jonkin muun paikka, se sama kaikille yhteinen maailma. Ja kun uskomuksia muuttaa, muuttuu maailma - tai pikemminkin sieltä löytyy jotain kokonaan toisenlaista, voi liittyä johonkin muuhun. Mitä uskomuksia sinulla on maailmasta (ne ovat niitä käsityksiä, mitä pidät totena ja joista muut ovat - ihme ja kumma - eri mieltä)? Millaisessa maailmassa sinä haluat elää? Mihin asioihin maailmassa haluat liittyä? O'Connor,j. - McDermott, /. (1998): NLP:n aakkoset. ai-ai. Wright,}. (1962): Consistenry and complexity ofresponse sequences.journal ofexperimental Psychology

33 32 USKOTAI ÄLÄ 3 USKOMUKSEN PAIKKA AJATTELUSSA JA TOIMINNASSA: LOOGISET TASOT On olemassa kaksi keskeistä tekijää, jotka selittävät, miksi uskomuksella on niin merkittävä osa siinä, miten asioita koemme, mitä niistä ajattelemme ja miten elämäämme elämme. Ensimmäinen on se paikka, joka uskomuksilla on kokemisessa ja ajattelussa. Tätä selventää tässä luvussa esiteltävä loogisten tasojen malli. Toinen on tapa, jolla uskomus mielessä toimii, mitä se aktiivisesti tekee tai teetättää ajattelijalla. Tätä kuvataan neljännessä luvussa, jossa käsitellään uskomuksen kehärakennetta, ja viidennessä luvussa, jossa aiheena ovat uskomuksen vaikutukset tulkitsemiseen, havaitsemiseen ja muistamiseen sekä uskomuksen vaikutukset fysiologiaan, kehoon. Loogiset tasot Kun lapset tulevat kouluun, he alkavat oppia erilaisia koulussa opetettavia asioita. Esimerkiksi Pohjanmaan joet tai kertotaulun. Tämä sisältöjen ja asioiden oppiminen on yksi oppimisen taso. Samalla kertaa toisella tasolla jokainen oppilas oppii oppimaan. Hän oppii, kuinka muistetaan, kuinka keskitytään, kuinka tehdäänasiat mielenkiintoisiksi, kuinka ymmärretään. Esimerkiksi kuinka muistetaan Pohjanmaan joet: kuvana, loruna tai jotenkin muuten. Tämä toinen taso on tärkeämpi, koska saamaansa oppimiskykyä lapsi voi käyttää laajemmin kuin pelkästään opittuja asioita. Pohjanmaan jokia tarvitsee vain Suomen maantiedon yhteydessä, mutta muistamiskykyä tarvitsee lukemattomissa eri tilanteissa. Ne

34 LOOGISET TASOT: USKOMUKSEN PAIKKA AJATTELUSSA 33 oppilaat, jotka oppivat oppimaan parhaiten, pärjäävät parhaiten koulussa. NLP-näkökulmasta tasa-arvo oppimisessa tarkoittaa myös sitä, että kukin oppilas on saanut tasa-arvoiset mahdollisuudet myös oppimistaitojen oppimisessa. Vielä kolmannellakin tasolla koulussa voi oppia uskomuksia siitä, kuinka voi oppia oppimaan ja millaista oppiminen on. Tällaiset käsitykset ja uskomukset ovat vielä tärkeämpiä oppimisen kannalta, sillä ne voivat edistää tai ehkäistä oppimaan oppimista ja sitä kautta kaikkea myöhemmin seuraavaa oppimista. Tämäntyyppisten pohdintojen jälkeen Robert Dilts esitti Gregory Batesonin työhön perustuen idean ihmisen toiminnan eri tasoista, jotka hän nimesi loogisiksi tasoiksi. Loogiset tasot on systeemiajattelun (systems thinking) käsite, ja ne voidaan löytää kaikista inhimillisistä järjestelmistä. Esimerkiksi ihminen on järjestelmä, perhe on järjestelmä, työyhteisö on järjestelmä ja ihmiskunta kokonaisuutena on oma järjestelmänsä. (Dilts 1990.) Systeemiajattelussa järjestelmä on eri osien muodostama kokonaisuus, jossa kaikki osat ovat vuorovaikutuksessa keskenään tavalla, joka ylläpitää järjestelmää. Systeemin vastakohta on kasa tai joukko osia, joilla ei ole keskenään sellaista vuorovaikutusta, joka pitäisi kokonaisuuden koossa. Esimerkiksi neljä toisilleen vierasta ihmistä odottamassa liikennevalojen vaihtumista ei ole järjestelmä, koska he lähtevät eri suuntiin eivätkä ehkä koskaan tapaa. Neljä ihmistä eri puolilla kaupunkia - yksi päiväkodissa, toinen koulussa, kolmas kaupassa ostoksilla ja neljäs ajamassa jakeluautoa ympäri kaupunkia - muodostavat järjestelmän, koska heidän vuorovaikutuksensa on sellaista, että he palaavat iltaisin yhteen. Se mitä kukin tekee, vaikuttaa koko ajan muihin, he reagoivat toisiltaan tulevaan palautteeseen, toimivat tiettyjen omien sääntöjen mukaisesti jne., koska he ovat perhe.

35 34 USKOTAI ÄLÄ Inhimillisten systeemien loogiset tasot voidaan kuvata seuraavasti: Looginen taso Identiteetti ja rooli: kuka minä olen Uskomukset ja arvot: yleistykset, käsitykset, merkitykset Taidot ja kyvyt: sisäiset ja ulkoiset toimintatavat Käyttäytyminen, reaktiot: mitä teen Ympäristö: ulkoiset rajoitukset ja mahdollisuudet Tasoa ilmaiseva kysymys Kuka? Miksi? Miten? Mitä? Missä? Milloin? KufJio 1. Loogiset tasot. Identiteetti Identiteetti-sanalla viitataan siihen, miten joku ihminen määrittelee itseään tai kuinka jokin työyhteisö määrittelee itsensä. Esimerkiksi minämäärittelyjä on tietenkin hyvin paljon: minä olen mies/ nainen, nuori/vanha, äiti/isä, ammatiltani... jne. Identiteetti on perus- tai ydinkäsitys itsestä: minä olen (pohjimmiltani)... Joskus tämä ydinkäsitys itsestä voi liittyä jopa ammattiin (esim. 'olen lääkäri/insinööri'), joskus johonkin ominaisuuteen ('olen avulias/ jännittäjä/vaihtelunhaluinen'). Joskus se voi olla yhdellä sanalla määrittelyn ulkopuolella oleva asia ja löytyä vaikkapa metaforana ('olen etsijä/perusjuureton/hiekan jyvä maailmankaikkeudessa') (Matikka 1994).

36 LOOGISET TASOT: USKOMUKSEN PAIKKA AJATTELUSSA 35 Identiteettiin kuuluvat myös monet roolit. Työpaikalla voin olla uudistajan tai jarruttajan roolissa, hauskuttaja tai kriitikko tai huolehtija. Työyhteisön identiteetti voi olla sen perustehtävä: miksi tämä laitos, osasto, tiimi on olemassa, mikä on sen perustehtävä. Työyhteisön identiteetti voi myös poiketa virallisesta perustehtävästä. Esimerkiksi organisaation perustehtävä voi olla itsensä säilyttäminen eikä virallisen perustehtävän hoitaminen. Loogisissa tasoissa kukin ylempi taso järjestää ja säätelee alla olevaa tasoa. Esimerkiksi identiteetti asettaa rajat sille, millaisia uskomukset ja arvot voivat olla. Olenko oppija tai millainen oppija olen? Uskomukset ja arvot määrittävät, mitä kykyjä lähtee kehittymään. Onko tärkeätä oppia kieliä, millaista niiden oppiminen on ja miten se tapahtuu? Taidot puolestaan toteutuvat käyttäytymisen kautta ja säätelevät näin sitä, mitä käytännössä konkreettisesti tehdään. Luenko kirjoja, kuuntelenko kasetteja, osallistunko kursseille? Kuinka painan sanoja ja rakenteita mieleeni jne.? Taidot toteutuvat siis konkreettisena käyttäytymisenä, tekoina, ja näiden tekojen kautta vasta olemme vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa. Identiteetti ja uskomukset itse asiassa ratkaisevat, millainen ympäristö löytyy. (Toivonen 1994.) Jos ihmisen identiteetin voisi ilmaista esimerkiksi sanoilla "Minä olen pohjimmiltani luopuja", siihen sopivia uskomukset voisivat olla esimerkiksi: -En minä koskaan kuitenkaan onnistu. - Ei kannata yrittää, ettei tule pettymyksiä. -Jos saavuttaa jotain, niin kyllä sen jollakin tavalla menettää. - En minä ansaitse onnistumista. -Jos onnistun, muut tulevat liian kateellisiksi. -Jne. Jos identiteetti on vastakkainen, esimerkiksi ilmaistavissa sanoilla "Minä olen ihminen, joka ei oikeastaan koskaan anna periksi, minä olen taistelija", ovat uskomukset ja arvotkin erilaisia, esimerkiksi: - Kannattaa aina yrittää uudelleen. - Vielä se aurinko paistaa risukasaankin.

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

Miina ja Ville etiikkaa etsimässä

Miina ja Ville etiikkaa etsimässä Miina ja Ville etiikkaa etsimässä Elämänkatsomustieto Satu Honkala, Antti Tukonen ja Ritva Tuominen Sisällys Opettajalle...4 Oppilaalle...5 Työtavoista...6 Elämänkatsomustieto oppiaineena...6 1. HYVÄ ELÄMÄ...8

Lisätiedot

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA?

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA? ETIIKKA on oppiaine ja tutkimusala, josta käytetään myös nimitystä MORAALIFILOSOFIA. Siinä pohditaan hyvän elämän edellytyksiä ja ihmisen moraaliseen toimintaan liittyviä asioita. Tarkastelussa voidaan

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet

Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet Henkinen valmennus -luento Annen Akatemia 27.7.2007 Eerikkilä Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet ITSE- TUNTEMUS ITSE- LUOTTAMUS INTOHIMO & PÄÄTTÄVÄISYYS KORKEAT TAVOITTEET KESKITTYMIS- KYKY SOPIVA

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Märsky 29.10.2012. Heikki Pajunen Novetos Oy. Luomme menestystarinoita yhdessä

Märsky 29.10.2012. Heikki Pajunen Novetos Oy. Luomme menestystarinoita yhdessä Märsky 29.10.2012 Heikki Pajunen Novetos Oy Luomme menestystarinoita yhdessä Aamun ajatus By Positiivarit: Maanantai 29.10.2012 AAMUN AJATUS Elämä on 10-prosenttisesti sitä miten elää ja 90-prosenttisesti

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja

Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Yhdessä tekemisen hyödyt Perustehtävän laadukas toteutuminen Toimijoiden hyvinvointi Toimijoiden hyvinvoinnin vaikutus

Lisätiedot

Hyvinkään opisto 10.11. ja 17.11.2012

Hyvinkään opisto 10.11. ja 17.11.2012 Muuta mieltäsi kehitä itseäsi si Sinikka Hiltunen Hyvinkään opisto 10.11. ja 17.11.2012 FK (käännöstiede, 1992) tulkki ja kääntäjä (venäjä, saksa) v:sta 1975 NLP-kouluttaja v:sta 1992, NLP Trainer v. 2000

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

FT Katja Koski 2 lapsen äiti. Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi.

FT Katja Koski 2 lapsen äiti. Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi. FT Katja Koski 2 lapsen äiti SELÄTÄ UHMA Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi. Arkea Ilman Taistelua Millaista arkesi olisi, jos sinun ei tarvisi

Lisätiedot

Keskity jo harjoituksissa - keskity peleissäkin - panosta onnistumisiin. Porin Ässät C-1 22.10.2014. Markku Gardin

Keskity jo harjoituksissa - keskity peleissäkin - panosta onnistumisiin. Porin Ässät C-1 22.10.2014. Markku Gardin Keskity jo harjoituksissa - keskity peleissäkin - panosta onnistumisiin Porin Ässät C-1 22.10.2014 Markku Gardin Mentaaliharjoittelun perusta (hyvä tietää) Aivot ohjaavat - hermojärjestelmät, hormonit

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat Tunteet SISÄLTÖ Värikylläinen tunne-elämä Tunne on aina viesti Olet malli tunteiden ilmaisemisessa Auta lasta tunnistamaan Auta lasta nimeämään Kiukku lapsen haasteena Kun lapsi kiukustuu Sano näin itsellesi

Lisätiedot

Yksinhuoltajana monikkoperheessä

Yksinhuoltajana monikkoperheessä Yksinhuoltajana monikkoperheessä J A N N A R A N T A L A L A S T E N P S Y K I A T R I A N E R I K O I S L Ä Ä K Ä R I P A R I - JA P E R H E P S Y K O T E R A P E U T T I 4. 9. 2 0 1 5 w w w. j a n n

Lisätiedot

Oman suorituksen hallinta TempO-kilpailussa

Oman suorituksen hallinta TempO-kilpailussa Oman suorituksen hallinta TempO-kilpailussa Tempo-päivä 30.3.2014 Tampereella Markku Gardin Mentaalitarinoita "Peliä edeltävänä iltana makaan vuoteessani ja kuvittelen mielessäni, kuinka teen maalin ja

Lisätiedot

Valmistaudu peliin, keskity omaan pelaamiseesi. Porin Narukerä Markku Gardin 6.2.2015

Valmistaudu peliin, keskity omaan pelaamiseesi. Porin Narukerä Markku Gardin 6.2.2015 Valmistaudu peliin, keskity omaan pelaamiseesi Porin Narukerä Markku Gardin 6.2.2015 Mentaaliharjoittelun perusta (hyvä tietää) Aivot ohjaavat - hermojärjestelmät, hormonit ja lihakset toimeenpanevat Omat

Lisätiedot

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Suvi von Becker Miksi yhdessä tekeminen? Johtoporras: Ymmärrys valuu kuin vesi hanhen selästä Ovat niin hankalia, asennevamma. Eikö sana kuulu vai eikö se mene perille?

Lisätiedot

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Lapsen kannustaminen Erilaiset tavat kannustaa

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

Kokemuksia Unesco-projektista

Kokemuksia Unesco-projektista Kokemuksia Unesco-projektista Puheviestinnän harjoitusten tavoitteet Kuuden oppitunnin mittaisen jakson aikana asetin tavoitteiksi seuraavia oppimis- ja kasvatustavoitteita: Oppilas oppii esittämään omia

Lisätiedot

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli SEISKALUOKKA Itsetuntemus ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat pohtivat sukupuolen vaikutusta kykyjensä ja mielenkiinnon kohteidensa muotoutumisessa. Tarkastelun kohteena

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi 1. Milloin lapsenne otti ensiaskeleensa? 2. Minkä ikäisenä lapsenne sanoi ensisanansa? Esimerkkejä ensisanoista (käännöksineen):

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen Koulutuksen rakenne Ryhmästä syntyy turvallinen oppimista ja itsen reflektointia edistävä ympäristö Tukihenkilönä toimimisen lähtökohdat: mikä

Lisätiedot

Johda omaa elämääsi! Voi hyvin työssä 2015 20.4.-23.4.2015. Paula Viljanen

Johda omaa elämääsi! Voi hyvin työssä 2015 20.4.-23.4.2015. Paula Viljanen Johda omaa elämääsi! Voi hyvin työssä 2015 20.4.-23.4.2015 Paula Viljanen Valmentaja Paula Viljanen Ekonomi LCF Life Coach Mindfulness Tunnetaitovalmentaja NLP Practitioner (NLP Master opiskelija) 10 vuoden

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi ESIINTYMINEN Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi Jännitys hyvä renki huono isäntä Kumpi kuvaa sinua? Jännitys auttaa minua. Jännitys lamaannuttaa ja vaikeuttaa esillä oloani. Jännitys

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Tehtäviä. Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi

Tehtäviä. Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi JULKAISIJA: Oppimateriaalikeskus Opike, Kehitysvammaliitto ry Viljatie 4 C, 00700 Helsinki puh. (09) 3480 9350 fax (09) 351 3975 s-posti: opike@kvl.fi www.opike.fi

Lisätiedot

ENNAKKOTEHTÄVÄT / JAKSO A VALMISTAUTUMINEN. Otteita vetäjän ohjeista

ENNAKKOTEHTÄVÄT / JAKSO A VALMISTAUTUMINEN. Otteita vetäjän ohjeista 1 Otteita vetäjän ohjeista ENNAKKOTEHTÄVÄT / JAKSO A Tarkista että o aikataulut on sovittu ja koulutustila on varattu o osallistujat ovat saaneet kutsun ajoissa o sinulla on nimilista, jonka avulla sijoitat

Lisätiedot

Kuraattorityön helmet ja helvetit

Kuraattorityön helmet ja helvetit Kuraattorityön helmet ja helvetit Vuokatti 8.10.2010 Katariina Ylä-Rautio-Vaittinen katariina.yla-rautio@sci.fi Nykyajan nuoret rakastavat ylellisyyttä. Heillä on huonot tavat, he pilkkaavat auktoriteetteja

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Lastentuntien opettaminen Taso 1

Lastentuntien opettaminen Taso 1 Lastentuntien opettaminen Taso 1 OSA 2: JAKSOT 8-12 LEIKIN MERKITYS JA OHJAAMINEN BAHÀ Ì-LASTENTUNNEILLA Ruhi-instituutti Kirja 3 JAKSO 8 Sanotaan, että leikkiminen on lasten työtä. Itse asiassa leikit

Lisätiedot

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.

Lisätiedot

Välähdyksiä lasten maailmasta välähdyksiä tulevaisuudesta

Välähdyksiä lasten maailmasta välähdyksiä tulevaisuudesta Välähdyksiä lasten maailmasta välähdyksiä tulevaisuudesta Lapsen ääni ja peruspalvelut -päivä Jyrki Reunamo Merja Salmi 7.4.2011 Hyvinkää, Laurea Helsingin yliopisto 1. Ajatellaan että olet leikkimässä

Lisätiedot

MIKSI OLET SELLAINEN KUIN OLET?

MIKSI OLET SELLAINEN KUIN OLET? Karl-Magnus Spiik Ky Itseluottamus / sivu 1 MIKSI OLET SELLAINEN KUIN OLET? Itseluottamus on ihmisen sisäinen mielikuva (uskomus) itsestään. Ihminen on sellainen kuin uskoo olevansa. Itseluottamus ei siis

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

1) Ymmärrä - ja tule asiantuntijaksi askel askeleelta

1) Ymmärrä - ja tule asiantuntijaksi askel askeleelta Tarkkailuharjoitus 4..4. Tarkkailu- harjoitus Tarkkailuvihkotekniikka Alla on kuvattu askel askeleelta etenevät ohjeet siitä, kuinka kuluttajien tarpeita voidaan paljastaa. Tämä metodi auttaa sinua tekemään

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 30.9.2014 Hämeenlinna Pixabay Minna Rytkönen TtT, TH, tutkija, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos minna.rytkonen@uef.fi

Lisätiedot

Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission. Leaving Certificate 2011. Marking Scheme. Finnish. Higher Level

Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission. Leaving Certificate 2011. Marking Scheme. Finnish. Higher Level Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission Leaving Certificate 2011 Marking Scheme Finnish Higher Level VASTAUKSET I Tehtävä: Vastaa kaikkiin kysymyksiin. 1. Selitä omin sanoin seuraavat

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.

Lisätiedot

OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE

OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE Maria Ruokonen 10.3.2013 Tunne itsesi ja tunnista unelmasi. Ymmärrä missä olet kaikkein vahvin. Miksi teet sitä mitä teet? Löydä oma intohimosi. Menestymme sellaisissa

Lisätiedot

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 3/14

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 3/14 KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14 Tervetuloa täyttämään kysely! Koulutunnus: Oppilaiden tilannekartoitussalasana: Kirjaudu kyselyyn KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14 Kukaan

Lisätiedot

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 Käsiteltäviä näkökulmia Mitä muutos on? Mitä ihmiselle muutoksessa tapahtuu? Työkaluja muutoksessa kipuilevan tukemiseen. Muutos Tilanteen tai

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06 Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

8-99- vuotiaille taikuri + yleisö

8-99- vuotiaille taikuri + yleisö 8-99- vuotiaille taikuri + yleisö Pelin tavoite: Tulla taikuriksi FI Sisältö: 61 korttia (48 kortin pakka + 6 tuplatausta korttia + 1 lyhyt kortti + 6 temppukorttia 4 perhettä (punainen, sininen, vihreä,

Lisätiedot

Myönteinen vuorovaikutus työelämässä

Myönteinen vuorovaikutus työelämässä Myönteinen vuorovaikutus työelämässä Tarkoitus ja arvot tuovat työhön mielekkyyden, innostuksen ja sitoutumisen Suomen Logoterapiainstituutti Oy:n 10-vuotisjuhlaseminaari Turku 12. 13.10.2013 Iina Åman

Lisätiedot

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? Oppiakseen perustietoja ja -taitoja sekä sosiaalisuutta Oppiakseen erilaisia sosiaalisia taitoja ja sääntöjä

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A

Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A 1 Otteita osallistujalle jaettavasta materiaalista Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A Nimi Päivämäärä TUTUSTUMINEN NAAPURIIN Naapurin kertomat tiedot itsestään TOTUUDEN HETKI o Totuuden

Lisätiedot

MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE

MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE 8 ASIAA, JOTKA KANNATTAA HUOMIOIDA, KUN OSTAA MYYNTI- VALMENNUSTA 8 ASIAA, JOKTA KANNATTAA HUOMIOIDA KUN OSTAA MYYNTI- VALMENNUSTA Olen kerännyt

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

FcJazzC14 Mentaalisesti vahvana. kesän peleihin. Markku Gardin 1.4.2014

FcJazzC14 Mentaalisesti vahvana. kesän peleihin. Markku Gardin 1.4.2014 FcJazzC14 Mentaalisesti vahvana kesän peleihin Markku Gardin 1.4.2014 Mentaalitarinoita "Peliä edeltävänä iltana makaan vuoteessani ja kuvittelen mielessäni, kuinka teen maalin ja kuinka pelaan hyvin.

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen?

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? Yhteistyövanhemmuus Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? On tärkeää, että lapsi saa varmuuden siitä, että molemmat vanhemmat säilyvät hänen elämässään. Toisen vanhemman puuttuessa lapsen elämästä on

Lisätiedot

Miten työyhteisökokemus synnyttää asiakaskokemuksen? Merja Fischer Merja@posemotions.com Seinäjoki 8.5.2014

Miten työyhteisökokemus synnyttää asiakaskokemuksen? Merja Fischer Merja@posemotions.com Seinäjoki 8.5.2014 Miten työyhteisökokemus synnyttää asiakaskokemuksen? Merja Fischer Merja@posemotions.com Seinäjoki 8.5.2014 Ihmiset haluavat olla synny0ämässä jotain itseään suurempaa. Työelämän arvot vastuu on jokaisella

Lisätiedot

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita

Lisätiedot

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy Pesutilanteet Vastustelu pesutilanteissa on aika yleistä Voi johtua pelosta Alapesu voi pelottaa, jos ihmistä on käytetty hyväksi seksuaalisesti tai hän on

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo)

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI? Puhumista Lapsen ja aikuisen välillä ITSETUNTO?

Lisätiedot

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Struktuurista vuorovaikutukseen Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Termeistä Ihminen, jolla on puhevamma = ei pärjää arjessa puhuen, tarvitsee kommunikoinnissa puhetta

Lisätiedot

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä LASTEN OIKEUDET Setan Transtukipiste Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä >> SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON JOIDENKIN LASTEN OMINAISUUS Joskus lapsi haluaa olla välillä poika ja välillä tyttö.

Lisätiedot

EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN

EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN TYÖSSÄOPPIMINEN 1. Neuvottele ensin opettajan kanssa Kerro opettajalle minne työpaikkaan aiot soittaa. Työpaikka: Puhelinnumero: Varaa itsellesi - rauhallinen

Lisätiedot

15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto

15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?

Lisätiedot

PORTFOLIO-OHJEET. 1. Periodi. Lukuvuosi 2006-07 FyKeMaTT -aineet

PORTFOLIO-OHJEET. 1. Periodi. Lukuvuosi 2006-07 FyKeMaTT -aineet PORTFOLIO-OHJEET Lukuvuosi 2006-07 FyKeMaTT -aineet 1. Periodi portfolioryhmä, keskustelu, kirjoitus (2-3 sivua) Palautuspäivä: ennen keskustelua tai viimeistään 20.10.2006 klo 16:00 Perusharjoittelun

Lisätiedot

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi.

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Kysymys: Kuka voi olla sellainen henkilö, joka täyttää seksuaalinen kaltoinkohtelijan määritelmän? Kysymys: Kenen vastuulla seksuaalinen kaltoinkohtelu on? Kuka vaan. Naapuri, sukulainen, tuttu, tuntematon,

Lisätiedot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Totuudesta väitellään Perinteinen käsitys Tutkimuksella tavoitellaan a. On kuitenkin erilaisia käsityksiä. Klassinen tiedon määritelmä esitetään Platonin

Lisätiedot

KYSELY MUISTIHÄIRIÖPOTILAAN LÄHEISELLE

KYSELY MUISTIHÄIRIÖPOTILAAN LÄHEISELLE KYSELY MUISTIHÄIRIÖPOTILAAN LÄHEISELLE Suomen Alzheimer-tutkimusseura ja muistitutkimusyksiköiden asiantuntijaryhmä Kustantaja: Novartis Oy otilaan ja omaisen huolellinen haastattelu on tärkeä osa muistihäiriöpotilaan

Lisätiedot

Ihminen ensin tukea, apua ja ratkaisuja!

Ihminen ensin tukea, apua ja ratkaisuja! Ihminen ensin tukea, apua ja ratkaisuja! 41. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 10.-11.4.2013 Aikuiskouluttaja Raine Manninen www.rainemanninen.fi Uskotko itsesi kehittämiseen, vai kuluuko aikasi itsesi

Lisätiedot

Jorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja

Jorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja Jorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja Uusavuttomuus - uusi ilmiö Jorma Lehtojuuri Wikipedia määrittelee uusavuttomuuden varsinkin nuorten aikuisten

Lisätiedot

Palautuskansio moduuli, ja sen vuorovaikutukset tehtävien annossa!

Palautuskansio moduuli, ja sen vuorovaikutukset tehtävien annossa! Palautuskansio moduuli, ja sen vuorovaikutukset tehtävien annossa! - Elikkä tässä ohjeessa näet kuinka voit tehdä peda.net palveluun koti/etätehtäviä tai vaikka kokeitten tekoa, tapoja on rajattomasti.

Lisätiedot

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Miten avioero satuttaisi osapuolia mahdollisimman vähän? Belgiassa Lowenin ja Gentin yliopistoissa on

Lisätiedot

Lapsen osallistava opetus. = Lapsilähtöisyys = Toiminnallisuus/ Kokemuksellisuus

Lapsen osallistava opetus. = Lapsilähtöisyys = Toiminnallisuus/ Kokemuksellisuus Lapsen osallistava opetus = Lapsilähtöisyys = Toiminnallisuus/ Kokemuksellisuus Teemu Lappalainen 2008 Osallistavan opetuksen tavoite Lapsi ymmärtää Lapsi ymmärtää kokemusten kautta Ei toiminnallisuutta

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn

Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset,

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

Miten oppimisvaikeudet näkyvät koulunkäynnissä ja millaiset tukitoimet voisivat auttaa?

Miten oppimisvaikeudet näkyvät koulunkäynnissä ja millaiset tukitoimet voisivat auttaa? Miten oppimisvaikeudet näkyvät koulunkäynnissä ja millaiset tukitoimet voisivat auttaa? 16.9.2010 Teija Jalanne Ylioppilaaksi 1 pahaa-aavistamaton, lukioimaton iltakoulukas 10 rlk englannin kieliopin poikkeuksia

Lisätiedot

Oppiminen yliopistossa. Satu Eerola Opintopsykologi

Oppiminen yliopistossa. Satu Eerola Opintopsykologi Oppiminen yliopistossa Satu Eerola Opintopsykologi Ongelmia voi olla.. missä tahansa opintojen vaiheissa Eniten ekana vuonna ja gradun kanssa, myös syventäviin siirryttäessä yllättävästi: huippu opiskelija

Lisätiedot

SELVIYTYMISTARINOITA Pesäpuu ry:n Selviytyjät tiimi Suvi Koski

SELVIYTYMISTARINOITA Pesäpuu ry:n Selviytyjät tiimi Suvi Koski SELVIYTYMISTARINOITA Pesäpuu ry:n Selviytyjät tiimi Suvi Koski SELVIYTYJÄT LASTENSUOJELUN KEHITTÄJÄTIIMI..on perustettu vuonna 2008. Tiimiin kuuluu 16-26-vuotiaita nuoria miehiä ja naisia, joilla on monipuolisia

Lisätiedot

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus Paha tapa pystytään hoitamaan parantumaton; miten hoidetaan? pystytään muuttamaan muuttumaton; miten hoidetaan? Miten tietoinen olen 1. omista asenteistani?

Lisätiedot

Jakkara ja neljä jalkaa

Jakkara ja neljä jalkaa Jakkara ja neljä jalkaa Sanna Piirainen 1 Tunti 1 Jakkaran rakentamisen perusteet Eli mitä ihmettä varten pitäisi tulla uskoon 2 Mitähän se Jumala oikein hommaa? Jakkaran rakentamisen perusteet voi löytää

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika Nettiraamattu lapsille Tuhlaajapoika Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for Children,

Lisätiedot

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT Opiskelijan nimi Maija-Kerttu Sarvas Sähköpostiosoite maikku@iki.f Opiskelumuoto 1 vuosi Helsinki Tehtävä (merkitse myös suoritusvaihtoehto A tai B) KAS 3A osa II Tehtävän

Lisätiedot