VELI-MA TTI TOIVONE N RIITTA ASIKAI NE N USKOTAIALA NLP AJATTELUKIRJA 1

Transkriptio

1

2

3 USKOTAIÄLÄ

4 VELI-MA TTI TOIVONE N RIITTA ASIKAI NE N USKOTAIALA NLP AJATTELUKIRJA 1

5 Veli-Matti Toivonen ja Riitta Asikainen Graafinen suunnittelu: Samppa RaotalFolio Taitto: Harri Taskinen 1 -lk Vaihallankatu Helsinki ISBN Paino: Gummerus Kirjapaino Jyväskylä 2001

6 ESIPUHE Kun nälkäinen hauki ja sen saaliskala pannaan samaan akvaarioon, hauki popsii pienemmän kalan suuhunsa. Kun väliin asennetaan lasi, hauki yrittää raivoisasti saaliin kimppuun, kunnes luopuu. Oppi menee niin hyvin perille, ettei hauki - vaikka lasi poistetaan välistä - edes yritä saaliin perään vaan kuolee nälkään. Tämä on kirja uskomuksista. Uskomuksilla tarkoitetaan sellaisia käsityksiä, joita pidämme tosina. Pekka esimerkiksi ajatteli, että jos tapahtuu jotakin hyvää, siitä seuraa aina takapakki. Kaikki ihmiset eivät ajattele näin. Kun muut yrittivät perustella Pekalle toisenlaista näkemystä, Pekka pysyi tiukasti omansa takana. Tällaiset uskomukset ovat mielessä totta; asia on näin, hän on sellainen, se johtuu siitä, tästä seuraa se. Uskomuksia on määritelty mm. seuraavasti: Uskomuksia ovat kaikki ne asiat, joista meillä ei ole tarkkaa tietoa, mutta joista kuitenkin olemme niin varmoja, että toimimme niiden varassa eli hyväksymme ne totuutena. Tutkijat ovat myös sanoneet, että ihmiset hyväksyvät jopa opiskellessaan vain uskomuksiinsa sopivaa tietoa. Näin uskomuksilla on tärkeä osa ajattelussamme ja elämässämme. Kun ihminen pitää jotakin asiaa totena, hän havaitsee vain seikat, jotka tukevat uskomusta. Monissa tutkimuksissa on todettu, että ihmisillä, jotka onnistuvat ja pärjäävät erilaisissa tehtävissä, on

7 myönteisiä ja avaavia uskomuksia. Kun sitten tutkitaan, miksi jotkut eivät toistuvista yrityksistä huolimatta onnistu jossakin, löytyy usein kielteisiä tai rajoittavia uskomuksia. Voitaisiin sanoa, että alun esimerkissä hauelle muodostui uskomus, ettei pikkukalan kimppuun pääse. Sen jälkeen se havaitsi vain uskomuksensa, ei enää todellisuutta. Usein uskomukset alkavat toimia kehänä: myönteinen uskomus johtaamyönteiseen toimintaan ja onnistumiseen. Kielteinen uskomus johtaa vetäytymiseen, luovuttamiseen tai epäonnistumiseen. Jos joku vaikkapa ajattelee, että ihmiset ovat epäluotettavia, hän tekee paljon työtä todistaakseen tämän ja melko usein onnistuu. Monesti tuntuu melkein siltä, että ihmiset luovat uskomustensa mukaisen elämän itselleen. ässä kirjassa tutkitaan, kuinka uskomukset syntyvät, kuinka niitä voi löytää omasta ajattelusta ja kuinka niitä voi muuttaa tai asentaa kokonaan uusia. Meidän taustamme on NLP:ssä, josta olemme oppineet perusasiat uskomuksista. Jos haluat tiiviin kuvauksen NLP:stä, katso liitettä 1 kirjan lopussa. Olemme keränneet paljon esimerkkejä, jonkin verran tutkimustietoa ja tutkijakommentteja ja paljon erilaisia menetelmiä. Osa menetelmistä on tuttuja muista NLP -kirjoista ja osa tämän kirjan kirjoitusprosessissa kehitettyjä kokonaan uusia tapoja tutkia, asentaa ja muuttaa uskomuksia. Veli-Matti Toivonen ja Riitta Asikainen

8 Sisällysluettelo TIETO, KÄSITYS JA USKOMUS, 11 TEHTÄVÄ: KÄSITYSTÄ- TOTTA, 15 2 KUINKA USKOMUKSET SYNTYVÄT?, 22 Sosiaalistuminen, 23 Kriittiset tilanteet, 25 Toistuvat tilanteet, 27 Merkityksenannen yksilöllisyys, 29 Uskomuksia ohjaamassa uskomuksia, 30 3 USKOMUKSEN PAIKKA AJATTELUSSA JA TOIMINNASSA: LOOGISET TASOT, 32 Loogiset tasot, 32 Identiteetti, 34 TEHTÄVÄ: IDENTITEETTI JA USKOMUKSET, 37 Uskomukset, 38 Loogiset tasot ja uskomuksen muuttaminen, 39 4 MILLAISIA USKOMUKSET OVAT?, 41 Uskomusten kehärakenne, 41 Minäkäsitys, 43 Tieto-tunne-kokonaisuuksia, 48 MERKITYSTIHENTYMÄT, 49 YRITYS USKOMUSJÄRJESTELMÄNÄ, 51 5 USKOMUKSEN VAIKUTUKSET, 55 Uskomukset ja havaitseminen, 55 TEHTÄVÄ: AJATTELE JA SEURAA, 56 Uskomukset ja tulkitseminen, 57 Uskomukset luovat nykyisyyttä, 59 Uskomukset jäsentävät menneisyyttä, 60 Uskomukset ja tulevaisuus:

9 Mahdollisuususkomukset, 61 MAHDOLLISUUSRAJOJEN RIKKOJIA, 61 MAHDOLLISUUS-USKOMUKSEN TUTKIMINEN, 64 TEHTÄVÄ: OMAT MAHDOLLISUUSRAJAT, 68 Uskomukset ja fysiologia, 69 6 USKOMUSTEN TUNNISTAMINEN, 74 PlO, 74 Uskomus kielenä, 77 Uskomus toimintana, 82 TEHTÄVÄ: VASEN KÄSI, 85 Uskomukset ja tunteet, 88 TEHTÄVÄ : TUNNEMITTARI- USKOMUSTEN ETSIMINEN, 88 Tiedostamattoman uskomuksen elävöittäminen loogisilla tasoilla, 91 Uskomukset sisäisinä mittapuina, 94 TEHTÄVÄ: MITTAPUIDEN TUNNISTAMINEN, USKOMUKSET JA TOIMIVA AJATTELU, 101 Uskomussisältöjä, 101 Uskomuksen vaikutus, 104 Positiivinen ajattelu, 105 Uskomuksen sisältö ja vaikutus, 108 Toimiva ajattelu, KAKSI ESIMERKKIÄ, 117 Ikääntyminen, 117 MOTIVAATIO, 118 AJATTELUTAPA, 118 KÄSITYKSIÄ ASIOISTA, 119 Ammattiin liittyvät uskomukset, 121

10 9 USKOMUSTEN MUUTIAMINEN, 125 Uskomusten muuttamisen ehdot, 125 HALU JA LUPA, 126 TOTUUDESTA KÄSITYKSEEN, 126 TEHTÄVÄ 1: TODESTA KÄSITYKSEKSI -KIELIMALLIT, 127 TEHTÄVÄ 2:, AJATIELUN AUKAISU 3-4 HENGEN RYHMÄLLE:, 130 Uskomusten muuttaminen, 131 USKOMUSTEN LAVENTAMINEN, 132 HYVÄ KESKUSTELUJA VALTAKESKUSTELU, 132 TEHTÄVÄ: ESIM. TYÖRYHMILLE/TYÖYHTEISÖILLE/ PERHEENJÄSENILLE:, 135 USKOMUSTEN KOKEILU, 136 KÄSITYSTEN JA USKOMUSTEN KOKEILU- PÄÄPIIIUEET:, 137 KAIUEESISET KOORDINAATIT, 138 TEHTÄVÄ: KARTEESISET KOORDINAATIT, 142 USKOMUKSEN ASENTAMINEN, 144 TEHTÄVÄ: USKOMUKSEN ASENTAMINEN, 146 USKOMUS AJASSA, 148 TEHTÄVÄ: USKOMUS URAKKANA, 151 USKOMUKSEN MUUTIAMINEN MALLITIAMALLA, 153 USKOMUKSEN MUUTIAMINEN ÄÄNENSÄVYILLÄ, 160 TEHTÄVÄ: USKOMUKSEN MUUTIAMINEN ÄÄNENSÄVYILLÄ, 161 LOPPUSANAT, 163 KIRJOITIAJAT, 164 LIITE 1: NLP, 165

11

12 11 1 TIETO, KÄSITYS JA USKOMUS 1800-luvuUa ntyi aivotutkimuksen alueella suuntaus, jota kutsutaan frenologiaksi. Frenologien eräs ajatus oli, että aivojen massa on suoraan verrannouinen ihmisen kyvykkyyteen. Mitä suuremmat aivot, sitä merkittävämpi henkilö. Koulukunnan nimekkäimpiä edustajia oli Paul Broca. Muunlaisiakin käsityksiä tietysti oli ja tarina kertookin, miten muutama merkittävä aivotutkija testamenttasi aivonsa Brocalle osoittaakseen hänen ajatuksensa virheellisiksi. Kun tutkijoista sitten aika jätti, Broca tutki aivot. Osoittautui, että osa tutkijoiden aivoista oli keskivertokokoa ja osa pienempiäkin. Ny t Brocan olisi luullut myöntävän, että hän oli tehnyt toimimalioman yleistyksen. Brocan kommentti kuului:,eivätpä ne näköjään kovin merkittäviä miehiä olleetkaan.,, (Hyyppä-Kronholm 1988.) Rene Descartes oli 1600-luvun alussa tyytymätön aikansa tieteisiin, joilla hänen mukaansa oli "löyhät perustukset" ja jotka perustuivat todennäköisyyksiin ja esimerkkeihin, eivät varmaan tietoon. Hän huomautti, että myös ihmisten arkikäsitykset perustuivat vain esimerkkiin ja tapaan eivätkä varmaan tietoon. Siksi hän mietti, millä lailla pitäisi ajatella, että pääsisi varman tiedon löytämisessä eteenpäin. Tässä pohdinnassaan hän oli osaltaan nykyisen tieteellisen ajattelun alkuunpanijoita. Nykyisin tieteellisessä ajattelussa otetaan huolellisesti huomioon kaikki, mitä Descartes halusi - ja enemmänkin. Toisaalta hänen silloinen tieteellisen ajattelun kritiikkinsä sopii ainakin osin nykyisen arkiajattelun kritiikiksi. Hänen silloin kehittämänsä "Ia methoden", menetelmän ajatella paremmin, voi tiivistää seuraavasti: Alä koskaan pidä totena mitään mitä, et varmasti tiedä. Vältä tässä suhteessa hätäilyä ja kiirehtimistä. Vältä ennakkokäsityksiä

13 12 USKO TAI ÄLÄ (älä hyväksy tapaa, ennakkokäsitystä tms. perusteluksi asian totuudellisuudesta). Hyväksy vain se, mitä ei voi enää millään tavalla epäillä. Kun ajattelet asioita, ota huomioon niiden kaikki puolet. Tämä on edelleen erittäin hyvä ohje. Tarvitsemme tietoa, jotta pystymme toimimaan eri tilanteissa. Mutta kaikista asioita ei voi olla varmaa tietoa. Ei voinut täysin varmasti tietää, mitä tapahtuu, kun luotiin EU. Ei voi varmasti tietää, mitä toinen ihminen ajattelee tai miten hän suhtautuu. Monet tilanteet ovat niin monimutkaisia, ettei voi tietää, miten ne kehittyvät. Silloin kun tietoa ei ole, tarvitsemme jonkinlaisia käsityksiä. Ilman mitään käsitystä jostakin asiasta on miltei mahdoton toimia. Vaikka emme tiedä tarkasti, millainen jokin tilanne on, millainen jokin ihminen on, miten opitaan, kuinka henkilö reagoi jne., arvelemme, ennakoimmme, olemme jotain mieltä, luulemme Jne. Mitä vähemmän on tietoa, sitä enemmän on omia käsityksiä. Monista asioista on jopa kiire ja koya tarve muodostaa jokin käsitys. Tämä kaikki on aivan normaalia ihmiselämään kuuluvaa. Sanoja, jotka kuvaavat tällaisia käsityksiä, on kielessä paljon: mielipide, käsitys, arvelu, aavistus, arvaus, "musta tuntuu", "minä ajattelen siitä, että... " jne. Uskomuksilla tarkoitetaan NLP:ssä aivan tietynlaisia käsityksiä. Uskomukset ovat sellaisia käsityksiä, joita pidämme tosina, jotka ovat mielessämme muuttuneet tosiksi. Mielipide on käsitys, joka voi sisältää ajatuksen, että en tiedä vielä kaikkea, olen tätä mieltä nyt, voi olla, että muutan käsitystäni. Uskomus sen sijaan on mielessä totta: asia on näin, hän on sellainen, se johtuu siitä, tästä seuraa se. Dewey on määritellyt uskomukset seuraavasti: Uskomuksia ovat kaikki ne asiat, joista meillä ei ole tarkkaa tietoa mutta joista kuitenkin olemme niin varmoja, että toimimme niiden varassa eli hyväksymme ne totuutena (Talib 1999). Juuri uskomusten suhteen Descartes halusi ihmisten olevan paljon varovaisempia.

14 TIETO, KÄSITYS JA USKOMUS 13 Silloin kun uskomukset ovat käsityksiä meille tärkeistä asioista, niihin liittyy voimakkaita tunteita. Tällaiset uskomukset eivät muutu järkeilemällä eivätkä tiedon vaikutuksesta. Mielipiteet ja muut käsitykset saattavat muuttua tiedon ja järkeilyn perusteella, uskomukset yleensä eivät. Perususkomukset ovat yleistyksiä henkilökohtaisesti tärkeistä asioista - omasta itsestä (millainen olen), toisista ihmisistä (millaisia ihmiset ovat} ja meille tärkeistä maailman alueista (kuinka maailma toimii, mitä voi 1 ei voi, saa 1 ei saa, täytyy, kannattaa tehdä, mitä mistäkin seuraa jne.) Nespor (1987) on erotellut uskomuksia ja tietoa seuraavilla tavoilla. Uskomukset ovat yksittäisen ihmisen yleisiä totuuksia, jotka eivät muutu järjellä tai harkinnalla. Tieto voi muuttua ja se pyritään yleensä perustelemaan järjellä. Uskomukset ovat syvästi henkilökohtaisia ja niihin sisältyy voimakas oma tunne. Tiedossa tunteen merkitys on vähäisempi. Tieto ja uskomus ovat syntyneet henkilön mieleen eri tavoin: uskomus on syntynyt henkilökohtaisten okemuksien kautta, elämällä, tieto usein kielen kautta ja opiskelemalla. Osa tutkijoista on sitä mieltä, että kaikki tieto, jonka henkilö omaksuu, perustuu hänen olemassa oleviin uskomuksiinsa. Näin olisi hyvin vaikea omaksua sellaista tietoa, joka on vastoin omia uskomuksia. Kun tutkittiin opettajiksi opiskelevien kotoa saamia uskomuksia, huomattiin, että nämä uskomukset vaikuttivat uuden tiedon tulkintaan ja omaksumiseen. To isessa tutkimuksessa todettiin opettajien opettamiseen liittyvän ajattelun olevan yhteydessä tietoon, joka on pääosin peräisin henkilökohtaisista kokemuksista (Talib 1999). Tämä tarkoittaisi, että opettajan opettamisen "käyttöteoria" oli peräisin omista kokemuksista ja uskomuksista eikä niinkään yliopistossa opituista asioista.

15 14 USKO TAI ÄLÄ Koska pidämme uskomuksiamme tosina, ne ohjaavat voimakkaasti ajatuksiamme, havaitsemistamme, toimintaamme ja muistamistamme. Näin ne usein johtavat meidät sellaiseen ajatteluun ja toimintaan, jossa havaitsemme asioita pääasiassa uskomustemme mukaisesti ja joskus jopa luomme itsellemme sellaisen maailman, joka on uskomustemme mukainen. Juuri näin kävi Paul Brocalle. Me tiedämme nyt, että hänen käsityksensä aivoista ei ollut totta vaan uskomus. Uskomus on siis sellainen erityinen käsityksen laji, - joka on yleistys henkilökohtaisesti tärkeistä asioista ("minä olen luova", "minusta ei ole siihen... ") - jota pidämme totena ("niinhän se on, kerrankin kun... ") - jonka mukaisesti maailmaa havaitsemme ja tulkitsemme ("aina kannattaa kysyä... ", "ihmisiin ei voi luottaa") - jonka mukaan käytännössä toimimme (henkilö voi puhua toista "arvostan erilaisia mielipiteitä" ja toimia toisella tavalla, esim. ärsyyntyä erilaisista mielipiteistä). Tästä syystä ei ole yhdentekevää, millaisia uskomuksia meillä on. NLP:ssä on huomattu, että uskomusten etsiminen, arviointi ja tarvittaessa niiden haastaminen ja muuttaminen on tärkeä osa oman ajattelun ja oman itsen kehittämistä. Intiassa elefantinkasvattaja sitoo norsunpoikasen yöksi köydeuä pensaaseen. Pikku norsu riuhtoo ja repii, kunnes se lopulta huomaa, ettei irtipääsy onnistu. My öhemmin sama norsunpoikanen saavuttaa elefantin voimat, joilla se voisi vaivatta repiä suurenkin puun maasta juurineen. Silti täysikasvuisen norsun omistaja voi iltaisin sitoa väkivahvan juhlansa turvauisin mielin köydeuä pensaaseen. Elefantti ei lähde mihinkään, koska sen norsunmuistiin on iskostunut, että pensaasta on turha yrittää riuhtoa itseään irti. Uskomusten totta-luonne on niiden heikkous ja vahvuus yhtä aikaa. To tena pitäminen estää edes testaamasta ja saattaa rajoittaa

16 TIETO, KÄSITYS JA USKOMUS 15 muutenkin ajattelua ja toimintaa. Toisaalta esimerkiksi tavoitteiden asettaminen ja niiden pohjalta motivoituminen edellyttää, että asian voi kokea todeksi ja mahdolliseksi jo etukäteen. Kun pidämme jotakin asiaa totena, ajattelemme sen tietyllä tavalla mielessämme. Keskitymme asioihin, jotka tukevat asian totuudellisuutta, ja ajattelemme sen tietyllä tavalla yksipuolisemmin ja selkeämmin. Kun taas pidämme jotakin asiaa käsityksenä (eli samalla ajattelemme, että emme ehkä vielä tiedä siitä kaikkea) ajattelemme sen mielessämme toisella tavalla. Nyt siihen mahtuu enemmän eri puolia, jopa keskenään ristiriitaisiakin mukaan. Asia on mielessämme monipuolisempana, ja joskus epämääräisempänäkin. Kokeillaan tätä pienellä mielenkiintoisella harjoituksella, jossa voi huomata, mitä aivot tekevät, kun ne määrittävät jonkin asian todeksi, ja mitä ne tekevät, kun ne määrittävät asian käsitykseksi. TEHTÄVÄ: KÄSITYSTÄ- TOTTA 1) Ota jokin asia, joka on sinulle totta. Eläydy siihen:"tämä asia on totta." Anna koko kehon tulla kokemukseen mukaan ja tunnista, mikä ele tai liike on sinulla osa tällaista totta-kokemusta: mihin viitot tai mitä teet kädelläsi/käsilläsi? Käden liike kuvaa totta-kokemusta. Käsi voi viitata tiettyyn paikkaan tai tehdä jonkun liikkeen. Mikä tunne ja mikä käden ele tai liike liittyy sinun totta-kokemukseesi? Kun Leena ajattelee jotakin, mikä on totta,ja eläytyy siihen (Helsinki on Suomen pääkaupunki), hänen vasen kätensä nousee rinnan korkeudelle kämmen ylöspäin, sormet yhdessä. "Totta. Näin se on. " Asia, joka Leenalla on totta, on suoraan hänen edessään, lähellä, rinnan tasosta ylöspäin. 2) Ota sitten jokin asia, josta ajattelet, että se on käsitys (= sinä olet sitä mieltä, mutta et tiedä varmasti, miten asia on). Eläydy

17 16 USKO TAI ÄLÄ samoin kuin edellä tähän kokemukseen ja tunnista tähän käsitys-kokemukseen liittyvä tunne ja käden ele tai liike. Leenan ajatellessa käsitystä (Naiset ovat tunneihmisiä} hänen oikea kätensä ojentuu jonkin verran eteen ja tekee pienen vaakaliikkeen. "TäUainen käsitys on ja varmaan se pitää paikkansakin, mutta ei se ihan näin yksioikoista ole. Naiset ovat monesti varsinaisia arkirealisteja.jatunneihmisiä, missä mielessä? Etteikö miehillä olisi muka tunteita?" LeenaUa asia, joka on käsitys, sijaitsee eri paikassa ja siihen liittyy jokin liike. Se ei ole paikauaan niin kuin totta-kokemus oli. 3) Siirrä sitten totta-ajatuksesi kokeeksi käsityspuolelle: ajattele totta-asiaa ja tee samanaikaisesti käsitysele: "Minulla on tällainen käsitys". Seuraa, mitä ajattelussasi ja kokemisessasi asian suhteen tapahtuu. Leena siirtää ajatuksen 'Helsinki on Suomen pääkaupunki" käsitys-puolelle. "Kun ajattelen, että minulla on tällainen käsitys, että Helsinki on Suomen pääkaupunki, sisäinen puhe lisääntyy, alkaa syntyä erilaisia mielikuvia. Tulee mieleen, että NYT Helsinki on Suomen pääkaupunki. Sitten tulee mieleen, että hauinnouisesti se on sitä. jossain muussa suhteessa ei välttämättä olekaan. " Palauta sitten asia alkuperäiseen muotoonsa todeksi. 4) Tee sama toisinpäin: Siirrä kokeeksi käsitys todeksi ja seuraa, mitä ajattelussasi ja kokemisessasi asian suhteen tapahtuu. Leena siirtää Naiset ovat tunneihmisiä -käsityksen totta-puolelle. "Kun ajattelen tätä totena, niin totta - naisilla on tunteet. Sisäinen puhe vähenee': kuvaa Leena tapahtumista mielessä. "Aivot hakevat nopeasti, miten tämä on totta. " Palauta jälleen asia alkuperäiseen muotoonsa käsitykseksi.

18 TIETO, KÄSITYS JA USKOMUS 17 Kun löytää, kuinka aivot tai mieli koodaa jonkin asian todeksi tai käsitykseksi, pääsee samalla tutkimaan, miten ne mielessä vaikuttavat. Kokiessaan asian käsitykseksi Leena esimerkiksi huomasi havaitsevansa asiassa enemmän yksityiskohtia ja puolia, joista osa oli jopa ristiriitaisia. Kokiessaan asian todeksi Leena huomasi ajatusten yksiviivaistuvan ja aivojen tai mielen kohdentavan vain sellaisiin puoliin, jotka tukivat totta-ajatusta. Ristiriitaisuudet pyyhkiytyivät ajattelusta pois. Vo it tutkia vielä tarkemmin, kuinka sinun aivosi tai mielesi koodaavat asiat tosiksi ja käsityksiksi tekemällä harjoituksen jatko-osan. 5) Listaa muutamia asioita itsestä, muista, elämästä, jotka sinulle on totta. Ja listaa sitten samaan tapaan muutamia asioita, jotka ovat sinun käsityksiäsi tai jotka tunnistat käsityksiksi, mielipiteiksi tms. Leenan totta-listaa: - Elämässä ei saa mitään ilmaiseksi. - Olen laiska ja mukavuudenhaluinen. - Olen onnellinen. "Nämä ovat totta, ei mitään epäröintiä tai muuta, tiedän, että näin on. Tuntuvat tärkeiltä ajatuksilta., Leenan käsitystä-listaa : - Ihmiset ovat nykyään itsekkäitä. - Kari on viisas ja älykäs. - Olen huumorintajuisempi kuin useimmat. "Nämä ovat mielipiteitäni, muunkinlaisia käsityksiä on, yhtä perusteltujakin. Kaikki on suhteellista, mutta ajattelen näistä asioista näin. " 6) Siirrä asioita kokeeksi toiselle puolelle ja seuraa, miten ne muuttuvat. Palauta aina kunkin siirron jälkeen asia takaisin alkupe-

19 18 USKO TA I ÄLÄ räiseen paikkaansa. Tee muutamia siirroksia ja huomaa, mitä tapahtuu. Todesta käsitykseksi: Leena siirtää ajatuksen 'Elämässä ei saa mitään ilmaiseksi' käsitys-puoleue: "Tulee mieleen, että saahan vaikka mitä. Itse asiassa monet todella tärkeät asiat juuri saakin ilmaiseksi. Tieteet, taiteet, vaikka koko rakennetun ympäristönkin jne. Ne on vaan niin itsestään selviä, ettei niitä huomaa. joitakin asioita ei saa, mutta joitakin saa. joitakin saa ilmaiseksi, sitten on eri asia, pysyvätkö ne my ös ilmaiseksi.. ja mikä nyt sitten on 'ilmaiseksi.. " Leena siirtää ajatuksen 'Olen laiska ja mukavuudenhaluinen' käsityspuolelle: "Miten sen ny t ottaa... tämä alkaa suhteellistua... välillä olen ja välillä en yhtään. ja riippuu siitäkin, kehen vertaa. Tuolla tottapuolella tässä oli kielteinen merkitys, joka nyt neutralisoituu. Tulee ajatus, että kyllähän tämänkin puolen voi nostaa esiin ja ajatella näin, mutta yhtä hyvin monta muuta puolta ja tehdä niistä numeroa. " Leena siirtää ajatuksen 'Olen onneuinen käsityspuoleue: "Tässä oli tuolla tottapuolella vahva my önteinen merkitys, tuntui tärkeältä niin, että piti jotenkin pystyä perustelemaan itselle ja muillekin, kuinka voin sanoa. Nyt se selvästi neutralisoituu ja jotenkin rauhoittuu... tulee mieleen, että onhan se hyvä, että tämänkin puolen löytää. Perustelemisen tarve häviää kokonaan. jos osaan kokea itseni onnelliseksi, se riittää. Ei tarvitse pitää luentoa, mistä syystä. Samalla lailla kuin tuo 'laiska ' tämäkin suhteellistuu - välillä olen ja välillä en ole ja sitten on vielä monta muuta tärkeää puolta kuin tämä onnellisuus. " Käsityksestä todeksi: Leena siirtää ajatuksen 'Ihmiset ovat nykyään itsekkäitä' tottapuolelle: "Tulee ensimmäiseksi mieleen, että tätä pitää puolustaa ja perustella... ja että se on VA IN näin, ennen ihmiset eivät olleet itsekkäitä. Tulee vahva, varma olo ja paljon esimerkkejä ja tapauksia, miten tämä on totta. jostain tulee myös arvolataus tai mik-

20 TIETO, KÄSITYS JA USKOMUS 19 si sitä sanoisi. Käsityspuolella tämä oli enemmän vain toteamus, nyt se on kuin moite tai syytös." Leena siirtää ajatuksen 'Kari on viisas ja älykäs tottapuolelle: "Nousee jotenkin ainoaksi tai Karin tärkeimmäksi ominaisuudeksi. jälleen mieli alkaa hakea -ja löy tää - kauheasti perusteluja. jos joku ny t sanoisi, ettei pidä paikkaansa, ajattelisin, ettei hän ymmärrä mitään todellisesta viisaudesta. Käsitys-puolella oli vähän epäröintiäkin 'jos se vain snobbailee'- nyt mahdollinen snobbailukin määrittyy mielessä viisaudeksi. " Leena siirtää ajatuksen 'O len huumorintajuisempi kuin useimmat' totta-puolelle: "Huumorintajuisuus saa ny t vahvan my önteisen merkityksen. Se on jotenkin erityisen tärkeää ja merkittävää. Käsityspuolella se oli kyllä myönteinen my ös, mutta jotenkin neutraalimpi. Tu lee mieleen, miten minun huumorintajuni on jotenkin parempaa tai oikeampaa kuin jonkinlainen muu huumori - mikä ei oikeastaan ole edes huumoria... Wzhva, tyytyväinen olo tästä ominaisuudesta. " 7) Mieti hetken aikaa, mikä oikeasti on totta. Leena:.. Aika harvat asiat... kai. Loppuun asti tai kokonaan. En tiedä, kuinka paljon asioita kannattaa edes ajatella juuri tältä tottakannalta. Vo isi varmaan olla muitakin tärkeitä perusteita. joitakin asioita on varmasti hyvä pitää totena - ainakin jonkin aikaa ja joskus... " Leena hämmästyi sitä, kuinka voimakkaasti tottatapa ajatella vaikutti. Aivot ikään kuin saivat käskyn etsiä kaiken, mikä tuki valittua totta-ajatusta, ja olla huomaamatta asioita, jotka eivät tukeneet sitä. Ikään kuin aivoissa olisi ollut aivo-ohjelma, joka käskyn saatuaan teki milteipä asiasta kuin asiasta totta. Leena ymmärsi, että juuri tällä tavalla tottakokemus syntyy. Tottakokemuksella on hyvät puolensa. Silloin pystyy toimimaan, asiat ovat selkeitä, tunteet usein voimakkaita ja vähän asioittain energiaa riittää. Toisaalta Leenaa kauhistutti se, miten paljon todellisuudesta joutui suo-

21 20 USKO TAI ÄLÄ dattamaan pois pystyäkseen kokemaan jotakin todeksi. Leenaa huolestutti erityisesti se, että voisi jäädä tarpeettomasti tai turhaan totta-kokemuksen vangiksi. Tapahtuuko sellaista usein, hän kyseli mielessään. Molemmat puolet mukana ajattelussa Jotkut ihmiset ajattelevat luonnostaan monipuolisesti tai kokeilevat mielellään kaikki mahdollisuudet. Marja, Pekka ja Pirkko lähtivät NLP-koulutuksessa kokeilemaan, miten totta- ja käsitystänäkökulmat täydentävät tai rikastavat toisiaan. "Kun kokeilin harjoitusta, ajattelin ensin, että kukin asia kuuluu jompaankumpaan koriin. Nyt kun kokeilin monia asioita, ajattelen, että melkein jokainen asia on molempia, sekä totta käsitystä," kertoo Marja. Marja kertoi kokeilleensa omalla avioliitollaan. "Löytyy rikkaampi käsitys asiasta, kun kokeilee molempia", hän sanoi. "Kun ajattelin avioliittoani totuutena, ajatus kohdistui sormukseen, mikä tarkoitti jotain, ehkä uskollisuutta. Kun ajattelin avioliittoa käsityksenä, siitä löytyi paljon muutakin merkityksellistä ja sormusnäkökulma tuntui yksinään vähän ahtaalta. Avioliittoni on totta, mutta kun ajattelin sitä myös käsityksenä, siitä tuli paljon rikkaampi ja monipuolisempi. Tuntuu siltä että useimmat asiat kannattaa ajatella molemmilla puolilla ja sitten valita, kuinka ne haluaa ajatella." Pekka kertoi: "Minulla on hyvä opiskelumenetelmä, ja kun ajattelin sen todeksi, se tuntui OK:lta. Kun sitten kokeilin sitä käsitykseksi, huomasin, että minulla on paljon muitakin hyviä menetelmiä kuin vain se yksi. Totuuspuolella muita menetelmiä ei ollut huomannut eikä noteerannut. Täällä käsityspuolella sen huomaa. Täällä näkee, että minulla on muitakin hyviä menetelmiä. Paradoksaalisesti käsityspuolella niitä asioita, jotka ovat totta, onkin enemmän!" Pirkko kommentoi kekemustaan harjoituksen vaikutuksesta seuraavasti. "Kun kävi tämän harjoituksen läpi, sieltä löytyikin joku kolmas, joka ei ollut aivan totta-ajattelua eikä aivan käsitystäajatteluakaan. Siinä syntyi joku kolmas... viisaus voisi olla hyvä sana. Se asia, jota kuljetti puolelta toiselle, se tuli enemmän omaksi:

22 TIETO, KÄSITYS JA USKOMUS 21 minä ajattelen näin, tämä on minun käsitykseni, muut saavat olla muuta mieltä." Käsitys, uskomus ja ajattelu Vaikka sana ajattelu on hyvin monitasoinen, monipuolinen ja väljä, jopa niin, että sitä on vaikea määritellä, edellä olleen harjoituksen pohjalta voi tarkastella ajattelun ja uskomuksen välistä suhdetta. Kun jokin asia määritellään omassa mielessä todeksi, muuttuu ajattelu mielenkiintoisella tavalla. Ajattelu ikään kuin toimii vain perustellakseen totuutta. Ei voi sanoa, että ajattelu loppuisi, mutta jotenkin se sulkeutuu ja tapahtuu vain uskomuksen määrittelemän todellisuuden rajoissa. Kun taas jokin asia mielessä määrittyy käsitykseksi, alkaa toisenlainen ajattelu, joka etsii asiasta eri puolia ja havaitsee asian monitasaisuuden paremmin. Tämä on avaavampaa ajattelua. Ei kannata sanoa, että jompikumpi näistä tavoista olisi oikein ja toinen väärin. Sen sijaan kannattaa miettiä, missä tai milloin on hyvä ajatella totuuksien kautta ja missä tai milloin käsitysten. Hyyppä, M. T.- Kronholm, E. (1 988): Aivoituksia. Nespor,]. (1987): The Role ofbeliefs in the Practise ofteaching. ]ournal of Cumculum Studies, 19, Talib, M. (1999): Toistuden kohtaaminen koulussa. Opettajien uskomuksia maahanmuuttajaoppilaista. Tu tkimuksia 207 Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitos.

23 22 USKO TAI ÄLÄ 2 KUINKA USKOMUKSET SYNTYVÄT? Ihmisillä on tarve muodostaa käsityksiä asioista, jotta he pystyvät toimimaan edessään olevissa tilanteissa. Tämä on täysin luonnollista: juuri näin toimimme ihmisinä. Tilanne tulee mielenkiintoiseksi, silloin kun alamme syystä tai toisesta pitämään käsityksiämme tosina, eli kun ne muuttuvat uskomuksiksi Kokeellisesti on monet kerrat osoitettu, että ihmiset luovat käsityksiä, selityksiä ja sääntöjä nopeasti silloinkin, kun mitään merkityksiä ja sääntöjä ei ole. Mm. John Wright (1962) laittoi koehenkilöt pelaamaan peliä, jossa oli 16 nappulaa ja laskin. Kun nappuloita onnistui painamaan oikeassa järjestyksessä, sai pisteitä ja tehtävänä oli saada niitä mahdollisimman paljon. Kokeita oli yhteensä 13, joista jokaisessa 25 yritystä. Kokeen juju oli siinä, että koneet oli pelaajien tietämättä asennettu valmiiksi niin, että jokaiselle pelaajalle tuli 10 ensimmäisessä kokeessa puolet oikein, kahdessa seuraavassa ei yhtään oikein ja viimeisessä kaikki oik in. Kymmenen ensimmäisen kokeen aikana pelaajat alkoivat luoda teorioitaan pelin voitonavaimista. Kun kahdella kierroksella pisteitä ei tullut lainkaan, pelaajat luopuivat teorioistaan. Ja kun viimeisessä kaikki osui ja onnistui, pelaajat palasivat teorioihinsa ja olivat valmiit kertomaan kokeenjohtajalle, mikä voittosääntö oli. Monet pelaajat olivat aivan varmoja siitä, että heidän oma ideansa oli lopulta aiheuttanut voitot ja että missään tapauksessa kysymyksessä ei voinut olla sattuma. He ajattelivat kokeenjohtajan valehtelevan. Käsitys säännöstä oli muuttunut todeksi, siitä oli tullut uskomus. Uskomukset syntyvät sosiaalistumisen kautta lähes ei-tietoisesti, kokemuksellisesti jopa kerralla sellaisissa tilanteissa, jotka ovat henkilökohtaisesti hyvin merkityksellisiä ja joissa siitä syystä on

24 KUINKA USKOMUKSET SYNTYVÄT? 23 voimakas tunnelataus, joskus silloinkin kun vähemmän tunnelatausta sisältävät tilanteet toistuvat riittävän usein ja joskus jopa normaalissa käsitysten muodostumisprosessissa, kuten yllä Wrightin esimerkissä. Sosiaalistuminen Osan uskomuksista saamme sosiaalistumalla oman lapsuudenperheemme elämään. Tällaiset uskomukset omaksumme niitä arvioimatta ja usein ei-tietoisesti. Jotkut uskomukset olemme omaksuneet lapsuudessa kuin äidinmaidosta. Tällaiset uskomukset ovat usein aivan automaattisia tapoja ajatella, toimia ja kokea. Ne ovat aina olleet olemassa ehkä kodin ilmapiirissä tai ihmisten tavoissa toimia ja puhua. Emme ehkä pysty muistamaan yhtä tiettyä tilannetta, jossa ne olisivat syntyneet. Ne ovat itsestäänselvyyksiä, jos mahdollista, vielä syvemmin kuin muut uskomukset. Eräässä N LP-koulutuksessa tutkittiin henkilön jännittämistä ja haettiin sen alkamiskohtaa. Hän muisti jännittäneensä nuorena aikuisena, lukiossa, keskikoulussa ja jo ennen kouluikää: "Olen jännittänyt niin pitkään kuin muistan, aina. " Hetken selvittelyn jälkeen ilmeni, että hänen äitinsä oli jännittänyt aivan samalla tavalla. Kun harjoituksessa kokeiltiin hänen mielessään olevan sisäisen äidin muuttamista niin, että äidin ei enää tarvinnut jännittää, koki henkilö, että hänenkin jännittämisensä vähenee. WJi olettaa, että henkilö oli omaksunut jännittämisen jo äidinmaidosta. Monet työntekemiseen ja vuorovaikutukseen liittyvät uskomukset on omaksuttu näin. Kun uskomuksia on tutkittu NLP-koulutuksissa, monet ihmiset ovat sanoneet, että työn tekeminen ja kaikki siihen liittyvät merkitykset ja uskomukset (Millainen on hyvä työntekijä? Miten työtä on tehtävä? Koska saa levätä? Mitä virhe tarkoittaa?) on opittu jo kotoa, isältä, äidiltä, isovanhemmilta ja muilta merkityksellisiltä henkilöiltä.

25 24 USKO TAI ÄLÄ Sanallisesti tällaiset uskomukset on mahdollista tiivistää johonkin yleiseen sanontaan, esimerkiksi Vie mennessäsi ja tuo tullessasi, Laiska töitään luettelee, Työ on tehtävä aina loppuun asti, Ensin työ, sitten leikki, Työt eivät leipää pyydä (= voivat odottaa), Työ ei tekemällä lopu, Minkä taakseen jättää, sen edestään löytää Jne. Jne. Tämä sanallinen muoto saa kuitenkin aina henkilökohtaisen merkityksen lapsuuden ilmapiiristä ja niistä tunnekokemuksista, jotka siihen on kodissa liittynyt. Tällaiset uskomukset voivat olla hyvin syvään juurtuneita. Leena kertoi, että vieläkin - vaikka järki sanoi, että voi rentoutua - television katselu ilman käsityötä elävöitti kokemuksen 'Olen laiska'. Markku kertoi, että pyykinpesun tai imuroinnin teki edelleenkin melkein kuin muilta salaa, jos oli sunnuntai. Yli 5fXJuotias Tuula tunnisti, että hänen kodissaan oli henki, että lasten piti oua sivussa ja hiljaa, kun aikuisia oli vieraina. Ei tullut kuuloonkaan, että kahvipöytään mentiin ensimmäisenä tai edes yhtä aikaa. Kun sitä muutaman kerran yritti, seuraukset olivat ankarat. Tuula kertoi, että edelleen vastaavankaltaisissa tilanteissa hän muuttuu hiljaiseksi ja odottaa niin kauan, että kaikki muut ovat ottaneet. jos jossakin tilanteessa on pakosta toimittava toisin, se tuntuu todella epämukava/ta. Kokemus on vahva - Tuula ikään kuin ei muista, että ny t myös hän on jo samanlainen aikuinen. Lapsuusiässä syntyy kaiken kaikkiaan paljon uskomuksia, ja vaikka uskomusten muuttuminen on niiden luonnollista elämää, jotkin niistä saattavat säilyä muuttumattomina kymmeniä vuosia, ehkä läpi elämän. Tässä mielessä aikuiset, vanhemmat, sukulaiset ja opettajat ovat paljon haltijoina. Koska lapsella on vähemmän tietoa ja kokemusta, johon suhteuttaa ja jolla tulkita näkemäänsä, kuulemaansa ja kokemaansa, aikuisen sanomiset saattavat synnyttää pitkään pitäviä ja vaikuttavia uskomuksia. Omaan persoonallisuuteen tai vaikkapa omaan oppimiskykyyn liittyvät uskomukset ovat saattaneet syntyä jostakin aikuisen sanomasta, kun on 7-vuotias. Tällöin ne myös syntyvät 7-vuotiaan ymmärryskyvyllä ja ajattelulla.

26 KUINKA USKOMUKSET SYNTYVÄT? 25 Erityisesti opettajalla voi olla tässä paljon määräysvaltaa, koska lapsen mielessä opettaja on oikeassa ja tietää kaiken. Monet aikuiset tunnistavat, miten alaluokilla kuultu opettajan arvio on ollut vaikuttamassa myöhemmin elämässä ja miten nimenomaan sen pohjalta ryhtynyt johonkin tai on sulkenut elämästä jotakin pois. Myöhemmin samanlaista tapahtuu esimerkiksi uuteen työpaikkaan mennessämme. Vaikka huomaamme osan uuden työpaikan uusista säännöista ja käsityksistä, olemme usein niin innokkaita sopeutumaan, pääsemään mukaan, tulemaan hyväksytyiksi, että emme mitenkään arvioi uuden työpaikan toimintatapoja ja käsityksiä. Usein uusi työntekijä jo lyhyen ajan kuluttua on paavillisempi kuin paavi itse. Koska hän haluaa päästä mukaan uuteen työyhteisöön, hän toteuttaa sen sääntöjä ja käsityksiä puhtaammin ja ehdottomammin kuin vanhat työntekijät. Tällainen sosiaalistuminen perheessä, kaveriporukassa, alakulttuurissa tai työpaikalla tapahtuu osittain tietoisesti ja aina myös osittain ei-tietoisesti. Sosiaalistumisen jälkeen huomio on muualla ja opitut käsitykset, toimintaperiaatteet, arvot ja toimintatavat sisäistyvät ei-tietoiseksi toiminnanohjaukseksi. Kriittiset tilanteet Joskus yksikin voimakas kokemus saattaa synnyttää uskomuksen. Voimakas pettymys johonkin ihmiseen saattaa synnyttää uskomuksen, ettei häneen voi luottaa. Tai ettei koko kyseiseen sukupuoleen voi luottaa. Tai koko ammattikuntaan. Hieno onnistuminen ensimmäisessä kielikokeessa saattaa synnyttää uskomuksen, että on hyvä juuri siinä kielessä. Tai että on ja tulee olemaan hyvä kaikissa kielissä. Uskomukset voivat syntyä yhden kokemuksen perusteella, jos tilanteen henkilökohtaisiin merkityksiin sisältyvä tunnelataus, tunteiden voimakkuus, on riittävän suuri. Tein erään henkilön kanssa NLP:nfobianhoitomenetelmän, jolla tutkimme 20 vuotta aikaisemmin tapahtunutta moottoripyörä-

27 26 USKO TAI ÄLÄ onnettomuutta. Hän oli lentänyt pyörän selästä nurmikolle ja oli sinä ikuisuuden mittaisen silmänräpäyksen aikana luullut kuolevansa. Apua tuli nopeasti, eivätkä hänen vammansa oueet vaarallisia. Onnettomuudesta oli jäänyt pelkoreaktioita ja fobianhoitomenetelmä poisti ne. Samalla hän huomasi, että onnettomuudessa oli tapahtunut muutakin kuin pelkoreaktioiden.rynry. Nurmikolla maalessaan hänen perusturvallisuususkomuksensa oli muotoutunut uudestaan. Siitä eteenpäin se kuului jotakuinkin seuraavasti: koska tahansa voi sattua mitä tahansa. Itse asiassa tämä uusi uskomus oli vaikuttanut hänen elämässään tuhat kertaa enemmän kuin pelkoreaktiot. ja tämä uusi uskomus oli muodostunut kerralla sinä hyvin lyhyenä hetkenä, jonka hän makasi yksin nurmikolla. Mitä voimakkaampi tunnelataus johonkin tilanteeseen liittyy, sitä tärkeämpi on tietää, mikä tilanne se on ja miten siinä toimitaan, ja sitä nopeammin siitä luodaan käsitys tai uskomus. Mitä tämä on? Mitä tämä tarkoittaa? Mistä tämä johtuu? Mitä tästä seuraa? Ja mitä voimakkaampi tunnelataus on, sitä voimakkaampi ja lujempi uskomus syntyy. Millainen olet oppijana? Kuinka muodostit tuon käsityksen? Harva ihminen tekee niin, että esimerkiksi nelivuotiaana päättää kerätä sadan oppimiskokemuksen otoksen, josta tekemänsä yhteenvedon perusteella päättää, millainen oppija hän on. Pikemminkin käsitys omasta oppimiskyvystä syntyy joissakin kriittisissä tilanteissa kotona tai koulussa. 8-vuotias lapsi pelasi ensimmäistä kertaa tietokonepeliä. Tilanteen tunnelataus (Olenko hyvä, osaanko?) tuli kilpailusta, koska mukana peliä aloittamassa oli toinen lapsi ja yksi aikuinen. Hänen kuljettamansa ukkeli putosi ensimmäiseen kuoppaan. "A i jaa, en minä tätä osaakaan hän sanoi äänen itsekseen. Seuraavaksi ukkelia kuljetti aikuinen ja vahingossa ukkeli putosi samaan kuoppaan. "Ai, sinäkään et osannut, annas kun minä kokeilen uudestaan. "

28 KUINKA USKOMUKSET SYNTYVÄ T1 27 Voisi arvella, että tämä oli herkkä hetki. Kun lapsi koki kilpailun ja osaamis- ja onnistumispakon tunnepaineen, hän oli valmis melko nopeasti muodostamaan käsityksen itsestään tietokonepelin pelaajana. Jos tunnelataus olisi ollut niin voimakas, että hän olisi muodostanut käsityksen jo ensimmäisen epäonnistumisen jälkeen, hän ei olisi jäänyt enää seuraamaan seuraavaa yrittäjää. Toistuvat tilanteet Jotkut uskomukset ovat syntyneet toistuvien kokemusten myötä. Kun jotakin tapahtuu ensimmäisen kerran, se ei vielä saa erityistä merkitystä omassa mielessä. Merkityksenanto tapahtuu vasta tapahtuman toistuessa. Ihmiset eroavat paljon siinä, kuinka monta kertaa jotakin on nähtävä, kuultava tai koettava ennen kuin syntyy yleistys tai päätös siitä, kuinka asiat ovat. Millainen toisto riittää uskomuksen syntyyn, vaihtelee myös tilanneyhteyksittäin. Joseph a Connorin (19 98) viisivuotias tytär kysyi kerran isältään, pitikö hänen katkaista kätensä tai jalkansa tullakseen aikuiseksi. I(ysymys tuntui kummalliselta, kunnes Joseph ymmärsi, että tyttö tunsi todeua monia, jotka olivat murtaneet luitaan teini-ikäisenä. Eräältä ystäväitä oli katkennut jalka auto-onnettomuudessa samaua viikoua ja juuri edeuisenä päivänä Joseph oli kertonut tytölle kätensä murtumisesta 14-vuotiaana. Toistuvissa tilanteissa tai tapauksissa vaikuttaa toinen logiikka kuin tunneintensiteetin kohdalla. Kuinka monta kertaa on aina? Kuinka monta kertaa jonkun pitää unohtaa avaimet sisään, ennen kuin sanotaan, että hän unohtaa ne aina? Kuinka monta kertaa jonkun pitää unohtaa ostaa sinappia, ennen kuin sanotaan, että hän ei koskaan muista? Kuinka monta kertaa jonkun on unohdettava minun pyyntöni, ennen kuin sanon: "Sinä et koskaan muista minun pyyntöäni?"

29 28 USKO TAI ÄLÄ Ennen kuin ihminen päättää, kuinka asia on, hän tarvitsee tietyn määrän esimerkkejä (yleensä 1-3) tai tietyn ajanjakson, jolloin asia tapahtuu. Jos olet kolme kertaa unohtanut tuoda kaupasta minun pyytämäni asian, et koskaan muista sitä, mitä minä pyydän. Kun torjuit minut viime kesänä ja eilen, kun halusin keskustella ja avautua, olet piittaamaton. Parturi-kampaaja oli masentunut: "Olen huono parturi." "Kuinka niin?" "Kaikki asiakkaat sanovat niin." Kun asiaa selviteltiin, huomattiin, että hänen toistolukunsa oli kolme: kun kolme asiakasta oli ilmaissut tyytymättömyyttä, asia oli muuttunut hänelle todeksi. Hän ei enää muistanut neutraaleja eikä tyytyväisiä asiakkaita. Joskus tavat, joilla vakuutumme myönteisistä asioita ja kielteisistä asioista, eroavat toisistaan. Joku ihminen saattaa tunnistaa, että jostain syystä kielteisesti koetut tapahtumat synnyttävät nopeammin uskomuksia kuin myönteiset tapahtumat. Kun joku ihminen pettää kerran, saattaa joillekin meistä syntyä uskomus, että hän on epäluotettava. Vaikka tuo sama ihminen on luotettava 364 päivää vuodessa. Vaikuttaisi siis siltä, että kun jotakin kielteistä tapahtuu kerran, syntyy uskomus. Sen sijaan päivittäin voi tapahtua paljon myönteistä ilman, että sen pohjalta syntyy erityistä uskomusta. Kokemus siitä, että kielteisestä syntyy helpommin uskomusyleistys, voi johtua monesta syystä. Filosofi Paavo Pylkkänen on sanonut, että ehkä tämänkaltainen tapa muodostaa uskomuksia johtuu siitä, että kielteisiä kokemuksia on kuitenkin niin harvoin. Harvinaisuudessaan ne saavat enemmän painoarvoa. Koska kaikki ihmiset eivät tunnista tällaista tapaa luoda uskomuksia, taustalla voi olla jokin syvempi henkilökohtainen uskomus siitä, mikä on kielteisen ja myönteisen merkitys ja miksi jompikumpi on tärkeämpää tai olennaisempaa. Meillä jokaisella on myös lukemattomia erilaisia voimavarakokemuksia. Jokainen on joskus, useinkin, itseensä luottava, muihin luottava, rakastettu, rakastava, rauhallinen, energinen, hauska, viisas, hyvin keskittyvä, kekseliäs, rento jne. Kuinka paljon näistä ko-

30 KUINKA USKOMUKSET SYNTYVÄT? 29 kemuksista syntyy minään liittyviä uskomuksia niin, että alamme määritellä itseämme näiden kaikkien ominaisuuksien kautta? Merkityksenannen yksilöllisyys Ulkoisesti samankaltaisessa tilanteessa voi syntyä hyvinkin erilaisia uskomuksia kokijan maailmankuvan mukaan. Kun koulutusryhmässä tutkittiin uskomuksia, ihmiset huomasivat, että eri ihmisillä saattoi olla samasta työajatuksesta melkeinpä päinvastaisia henkilökohtaisia merkityksiä. Jotkut kokivat, että 'Minkä taakseen jättää, sen edestään löytää' on ahdistava ja pakottava. Se on kuin uhkaus kostosta - jos et tee jotakin heti, se tulee eteen vielä hankalampana. Eräs henkilö puolestaan koki, että uskomus on rauhoittava ja rentouttava: Mikään ei häviä, ei tarvitse huolehtia, voin palata tehtävän pariin ja jatkaa eteenpäin. Lapsuusiässä asioita saatetaan yhdistellä ja tulkita vieläkin odottamattomammin kuin aikuisuudessa. Kun ulkoiselta puitteeltaan samankaltaista tilannetta on elämässä lapsi tai aikuinen, heille voi syntyä jopa päinvastaisia uskomuksia. Marjan oli vaikea luottaa ihmisiin, ja pitemmän prosessin tuloksena hän tunnisti, että hänellä oli uskomus "Kukaan ei voi rakastaa minua". Marja tunnisti myös, että uskomus oli syntynyt kokemuksesta, joka hänellä oli 4-5-vuotiaana. Tu olloin äiti oli vienyt hänet sairaalaan saamaan kotjausta syntymävikaan. Elettiin 50- lukua, sairaalassa ei ollut vanhemmille yöpymismahdollisuuksia, eikä äiti olisi saanut työstäkään vapaata. Perheessä oli muitakin pieniä kuin Marja. Marja koki tilanteen hylkäämisenä, koska 4- vuotiaan maailmankuvassa ei ouut tietoa järjestelyistä, työoloista yms., ei edes sairaalaan menon syistä. Kuvittele samankaltaista tilannetta aikuisen kokemana. Joku läheinen saattaa aikuisen saamaan hoitoa. Mitä kaikkea se voi nyt tarkoittaa?

31 30 USKO TAI ÄLÄ Uskomuksia ohjaamassa uskomuksia Kun nälkäinen hauki ja sen saaliskala pannaan samaan akvaarioon, hauki popsii pienemmän kalan suuhunsa. Kun väliin asennetaan lasi, hauki yrittää raivoisasti saaliin kimppuun, kunnes se luopuu. Oppi menee niin hyvin perille, että hauki ei edes yritä saaliin perään, vaikka lasi välistä poistetaan. Esimerkiksi perheväkivalta- ja uskottomuustilanteissa ulkopuolinen saattaa ihmetellä, miksi kumpikaan puoliso ei muuta käsityksiään ja uskomuksiaan suhteen onnistumisesta, vaikka kielteiset tilanteet toistuvat ja toistuvat. Ehkä puolisolla on uskomus 'Olen itse syyllinen (ja kun muutan toimintaani, kaikki muuttuu hyväksi)', 'On mahdotonta tehdä yksin mitään, 'En pärjää yksin' tms. Miksi taas joku kirjoittaja, säveltäjä tai esiintyjä voi jatkaa toimintaansa, vaikka saa osakseen epäilyä ja kritiikkiä? Kolumbus jatkoi vuosia tutkimusmatkansa valmistelua ilman aikomustakaan luopua. Miten motivaatio voi säilyä? Ilmeisesti taustalla on jokin vielä vahvempi uskomus, joka ohjaa toimintaa. Jo olemassa olevat uskomukset muodostavat uskomusjärjestelmän, joka puolestaan vaikuttaa uusien uskomusten syntyyn. Kun ihmisiltä kysyttiin, miten he vakuuttuvat, että jokin koulutus (tai kouluttaja) on hyvä, useimmat vastasivat, että ei sitä noin voi sanoa, se riippuu... Eli he alkoivat puhua henkilökohtaisista uskomuksista. Joku sanoi, ettei mikään määrä toisten suosituksia riittänyt, vaan todella ja varmasti vakuuttuakseen oli mentävä itse mukaan. Mitä uskomuksia tässä saattaisi olla takana? Joku puolestaan sanoi, että yksi omakaan kokemus ei vielä riitä. Mitä uskomuksia tässä saattaisi olla takana? Joku sanoi, että yksikin myönteinen kuultu arvio riitti, kunhan sen antoi joku, jonka arvostelukykyyn luotti. Entä mitä uskomuksia tässä? Kuinka monta kertaa ja miten sinun on nähtävä, kuultava, koettava ennen kuin vakuutut, että koulutus on hyvä? Ja miksi juuri näin?

32 KUINKA USKOMUKSET SYNTYVÄT? 31 Kun voimakkaasta tunnelatauksesta huolimatta uutta uskomusta ei synny (tai vanha ei muutu) ja kun kokee jotakin voimakasta vielä toistuvastikin eikä siitä huolimatta tee johtopäätöstä tai vakuutu, taustalla voi olla jo olemassa oleva uskomus. Jokin uskomus, joka on vielä syvempi tai tärkeämpi toiminnan ohjaaja ja joka säätelee myös sitä, miten vakuututaan ja millaisia merkityksiä annetaan. Maailma, elämä, työ, itse tai muut ihmiset ovat täynnä erilaisia puolia ja ilmiöitä, joilla sinänsä ei ole ominaisuuksia tai merkityksiä, ennen kuin me oman kokemistapamme ja uskomustemme pohjalta niitä annamme. Kun vauva syntyy, hänellä ei ole sisäänrakennettuna käsityksiä ja uskomuksia, vain kyky luoda ja ylläpitää niitä. Käsitykset ja uskomukset ovat tärkeä osa näitä merkityksiä, joita maailmaan luomme. Käsitykset ja uskomukset määrittävät, millaisessa maailmassa elämme, mitkä puolet maailmasta havaitsemme, mihin puoliin liitymme. Ajattele, kuinka eri lailla ihmiset kuvaavat sen saman maailman, jossa elämme. Joillekin se on mahdollisuuksien, joillekin kärsimyksen, joillekin epäoikeudenmukaisuuden, joillekin hämmennyksen ja joillekin jonkin muun paikka, se sama kaikille yhteinen maailma. Ja kun uskomuksia muuttaa, muuttuu maailma - tai pikemminkin sieltä löytyy jotain kokonaan toisenlaista, voi liittyä johonkin muuhun. Mitä uskomuksia sinulla on maailmasta (ne ovat niitä käsityksiä, mitä pidät totena ja joista muut ovat - ihme ja kumma - eri mieltä)? Millaisessa maailmassa sinä haluat elää? Mihin asioihin maailmassa haluat liittyä? O'Connor,j. - McDermott, /. (1998): NLP:n aakkoset. ai-ai. Wright,}. (1962): Consistenry and complexity ofresponse sequences.journal ofexperimental Psychology

33 32 USKOTAI ÄLÄ 3 USKOMUKSEN PAIKKA AJATTELUSSA JA TOIMINNASSA: LOOGISET TASOT On olemassa kaksi keskeistä tekijää, jotka selittävät, miksi uskomuksella on niin merkittävä osa siinä, miten asioita koemme, mitä niistä ajattelemme ja miten elämäämme elämme. Ensimmäinen on se paikka, joka uskomuksilla on kokemisessa ja ajattelussa. Tätä selventää tässä luvussa esiteltävä loogisten tasojen malli. Toinen on tapa, jolla uskomus mielessä toimii, mitä se aktiivisesti tekee tai teetättää ajattelijalla. Tätä kuvataan neljännessä luvussa, jossa käsitellään uskomuksen kehärakennetta, ja viidennessä luvussa, jossa aiheena ovat uskomuksen vaikutukset tulkitsemiseen, havaitsemiseen ja muistamiseen sekä uskomuksen vaikutukset fysiologiaan, kehoon. Loogiset tasot Kun lapset tulevat kouluun, he alkavat oppia erilaisia koulussa opetettavia asioita. Esimerkiksi Pohjanmaan joet tai kertotaulun. Tämä sisältöjen ja asioiden oppiminen on yksi oppimisen taso. Samalla kertaa toisella tasolla jokainen oppilas oppii oppimaan. Hän oppii, kuinka muistetaan, kuinka keskitytään, kuinka tehdäänasiat mielenkiintoisiksi, kuinka ymmärretään. Esimerkiksi kuinka muistetaan Pohjanmaan joet: kuvana, loruna tai jotenkin muuten. Tämä toinen taso on tärkeämpi, koska saamaansa oppimiskykyä lapsi voi käyttää laajemmin kuin pelkästään opittuja asioita. Pohjanmaan jokia tarvitsee vain Suomen maantiedon yhteydessä, mutta muistamiskykyä tarvitsee lukemattomissa eri tilanteissa. Ne

34 LOOGISET TASOT: USKOMUKSEN PAIKKA AJATTELUSSA 33 oppilaat, jotka oppivat oppimaan parhaiten, pärjäävät parhaiten koulussa. NLP-näkökulmasta tasa-arvo oppimisessa tarkoittaa myös sitä, että kukin oppilas on saanut tasa-arvoiset mahdollisuudet myös oppimistaitojen oppimisessa. Vielä kolmannellakin tasolla koulussa voi oppia uskomuksia siitä, kuinka voi oppia oppimaan ja millaista oppiminen on. Tällaiset käsitykset ja uskomukset ovat vielä tärkeämpiä oppimisen kannalta, sillä ne voivat edistää tai ehkäistä oppimaan oppimista ja sitä kautta kaikkea myöhemmin seuraavaa oppimista. Tämäntyyppisten pohdintojen jälkeen Robert Dilts esitti Gregory Batesonin työhön perustuen idean ihmisen toiminnan eri tasoista, jotka hän nimesi loogisiksi tasoiksi. Loogiset tasot on systeemiajattelun (systems thinking) käsite, ja ne voidaan löytää kaikista inhimillisistä järjestelmistä. Esimerkiksi ihminen on järjestelmä, perhe on järjestelmä, työyhteisö on järjestelmä ja ihmiskunta kokonaisuutena on oma järjestelmänsä. (Dilts 1990.) Systeemiajattelussa järjestelmä on eri osien muodostama kokonaisuus, jossa kaikki osat ovat vuorovaikutuksessa keskenään tavalla, joka ylläpitää järjestelmää. Systeemin vastakohta on kasa tai joukko osia, joilla ei ole keskenään sellaista vuorovaikutusta, joka pitäisi kokonaisuuden koossa. Esimerkiksi neljä toisilleen vierasta ihmistä odottamassa liikennevalojen vaihtumista ei ole järjestelmä, koska he lähtevät eri suuntiin eivätkä ehkä koskaan tapaa. Neljä ihmistä eri puolilla kaupunkia - yksi päiväkodissa, toinen koulussa, kolmas kaupassa ostoksilla ja neljäs ajamassa jakeluautoa ympäri kaupunkia - muodostavat järjestelmän, koska heidän vuorovaikutuksensa on sellaista, että he palaavat iltaisin yhteen. Se mitä kukin tekee, vaikuttaa koko ajan muihin, he reagoivat toisiltaan tulevaan palautteeseen, toimivat tiettyjen omien sääntöjen mukaisesti jne., koska he ovat perhe.

35 34 USKOTAI ÄLÄ Inhimillisten systeemien loogiset tasot voidaan kuvata seuraavasti: Looginen taso Identiteetti ja rooli: kuka minä olen Uskomukset ja arvot: yleistykset, käsitykset, merkitykset Taidot ja kyvyt: sisäiset ja ulkoiset toimintatavat Käyttäytyminen, reaktiot: mitä teen Ympäristö: ulkoiset rajoitukset ja mahdollisuudet Tasoa ilmaiseva kysymys Kuka? Miksi? Miten? Mitä? Missä? Milloin? KufJio 1. Loogiset tasot. Identiteetti Identiteetti-sanalla viitataan siihen, miten joku ihminen määrittelee itseään tai kuinka jokin työyhteisö määrittelee itsensä. Esimerkiksi minämäärittelyjä on tietenkin hyvin paljon: minä olen mies/ nainen, nuori/vanha, äiti/isä, ammatiltani... jne. Identiteetti on perus- tai ydinkäsitys itsestä: minä olen (pohjimmiltani)... Joskus tämä ydinkäsitys itsestä voi liittyä jopa ammattiin (esim. 'olen lääkäri/insinööri'), joskus johonkin ominaisuuteen ('olen avulias/ jännittäjä/vaihtelunhaluinen'). Joskus se voi olla yhdellä sanalla määrittelyn ulkopuolella oleva asia ja löytyä vaikkapa metaforana ('olen etsijä/perusjuureton/hiekan jyvä maailmankaikkeudessa') (Matikka 1994).

36 LOOGISET TASOT: USKOMUKSEN PAIKKA AJATTELUSSA 35 Identiteettiin kuuluvat myös monet roolit. Työpaikalla voin olla uudistajan tai jarruttajan roolissa, hauskuttaja tai kriitikko tai huolehtija. Työyhteisön identiteetti voi olla sen perustehtävä: miksi tämä laitos, osasto, tiimi on olemassa, mikä on sen perustehtävä. Työyhteisön identiteetti voi myös poiketa virallisesta perustehtävästä. Esimerkiksi organisaation perustehtävä voi olla itsensä säilyttäminen eikä virallisen perustehtävän hoitaminen. Loogisissa tasoissa kukin ylempi taso järjestää ja säätelee alla olevaa tasoa. Esimerkiksi identiteetti asettaa rajat sille, millaisia uskomukset ja arvot voivat olla. Olenko oppija tai millainen oppija olen? Uskomukset ja arvot määrittävät, mitä kykyjä lähtee kehittymään. Onko tärkeätä oppia kieliä, millaista niiden oppiminen on ja miten se tapahtuu? Taidot puolestaan toteutuvat käyttäytymisen kautta ja säätelevät näin sitä, mitä käytännössä konkreettisesti tehdään. Luenko kirjoja, kuuntelenko kasetteja, osallistunko kursseille? Kuinka painan sanoja ja rakenteita mieleeni jne.? Taidot toteutuvat siis konkreettisena käyttäytymisenä, tekoina, ja näiden tekojen kautta vasta olemme vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa. Identiteetti ja uskomukset itse asiassa ratkaisevat, millainen ympäristö löytyy. (Toivonen 1994.) Jos ihmisen identiteetin voisi ilmaista esimerkiksi sanoilla "Minä olen pohjimmiltani luopuja", siihen sopivia uskomukset voisivat olla esimerkiksi: -En minä koskaan kuitenkaan onnistu. - Ei kannata yrittää, ettei tule pettymyksiä. -Jos saavuttaa jotain, niin kyllä sen jollakin tavalla menettää. - En minä ansaitse onnistumista. -Jos onnistun, muut tulevat liian kateellisiksi. -Jne. Jos identiteetti on vastakkainen, esimerkiksi ilmaistavissa sanoilla "Minä olen ihminen, joka ei oikeastaan koskaan anna periksi, minä olen taistelija", ovat uskomukset ja arvotkin erilaisia, esimerkiksi: - Kannattaa aina yrittää uudelleen. - Vielä se aurinko paistaa risukasaankin.