VELI-MA TTI TOIVONE N RIITTA ASIKAI NE N USKOTAIALA NLP AJATTELUKIRJA 1

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VELI-MA TTI TOIVONE N RIITTA ASIKAI NE N USKOTAIALA NLP AJATTELUKIRJA 1"

Transkriptio

1

2

3 USKOTAIÄLÄ

4 VELI-MA TTI TOIVONE N RIITTA ASIKAI NE N USKOTAIALA NLP AJATTELUKIRJA 1

5 Veli-Matti Toivonen ja Riitta Asikainen Graafinen suunnittelu: Samppa RaotalFolio Taitto: Harri Taskinen 1 -lk Vaihallankatu Helsinki ISBN Paino: Gummerus Kirjapaino Jyväskylä 2001

6 ESIPUHE Kun nälkäinen hauki ja sen saaliskala pannaan samaan akvaarioon, hauki popsii pienemmän kalan suuhunsa. Kun väliin asennetaan lasi, hauki yrittää raivoisasti saaliin kimppuun, kunnes luopuu. Oppi menee niin hyvin perille, ettei hauki - vaikka lasi poistetaan välistä - edes yritä saaliin perään vaan kuolee nälkään. Tämä on kirja uskomuksista. Uskomuksilla tarkoitetaan sellaisia käsityksiä, joita pidämme tosina. Pekka esimerkiksi ajatteli, että jos tapahtuu jotakin hyvää, siitä seuraa aina takapakki. Kaikki ihmiset eivät ajattele näin. Kun muut yrittivät perustella Pekalle toisenlaista näkemystä, Pekka pysyi tiukasti omansa takana. Tällaiset uskomukset ovat mielessä totta; asia on näin, hän on sellainen, se johtuu siitä, tästä seuraa se. Uskomuksia on määritelty mm. seuraavasti: Uskomuksia ovat kaikki ne asiat, joista meillä ei ole tarkkaa tietoa, mutta joista kuitenkin olemme niin varmoja, että toimimme niiden varassa eli hyväksymme ne totuutena. Tutkijat ovat myös sanoneet, että ihmiset hyväksyvät jopa opiskellessaan vain uskomuksiinsa sopivaa tietoa. Näin uskomuksilla on tärkeä osa ajattelussamme ja elämässämme. Kun ihminen pitää jotakin asiaa totena, hän havaitsee vain seikat, jotka tukevat uskomusta. Monissa tutkimuksissa on todettu, että ihmisillä, jotka onnistuvat ja pärjäävät erilaisissa tehtävissä, on

7 myönteisiä ja avaavia uskomuksia. Kun sitten tutkitaan, miksi jotkut eivät toistuvista yrityksistä huolimatta onnistu jossakin, löytyy usein kielteisiä tai rajoittavia uskomuksia. Voitaisiin sanoa, että alun esimerkissä hauelle muodostui uskomus, ettei pikkukalan kimppuun pääse. Sen jälkeen se havaitsi vain uskomuksensa, ei enää todellisuutta. Usein uskomukset alkavat toimia kehänä: myönteinen uskomus johtaamyönteiseen toimintaan ja onnistumiseen. Kielteinen uskomus johtaa vetäytymiseen, luovuttamiseen tai epäonnistumiseen. Jos joku vaikkapa ajattelee, että ihmiset ovat epäluotettavia, hän tekee paljon työtä todistaakseen tämän ja melko usein onnistuu. Monesti tuntuu melkein siltä, että ihmiset luovat uskomustensa mukaisen elämän itselleen. ässä kirjassa tutkitaan, kuinka uskomukset syntyvät, kuinka niitä voi löytää omasta ajattelusta ja kuinka niitä voi muuttaa tai asentaa kokonaan uusia. Meidän taustamme on NLP:ssä, josta olemme oppineet perusasiat uskomuksista. Jos haluat tiiviin kuvauksen NLP:stä, katso liitettä 1 kirjan lopussa. Olemme keränneet paljon esimerkkejä, jonkin verran tutkimustietoa ja tutkijakommentteja ja paljon erilaisia menetelmiä. Osa menetelmistä on tuttuja muista NLP -kirjoista ja osa tämän kirjan kirjoitusprosessissa kehitettyjä kokonaan uusia tapoja tutkia, asentaa ja muuttaa uskomuksia. Veli-Matti Toivonen ja Riitta Asikainen

8 Sisällysluettelo TIETO, KÄSITYS JA USKOMUS, 11 TEHTÄVÄ: KÄSITYSTÄ- TOTTA, 15 2 KUINKA USKOMUKSET SYNTYVÄT?, 22 Sosiaalistuminen, 23 Kriittiset tilanteet, 25 Toistuvat tilanteet, 27 Merkityksenannen yksilöllisyys, 29 Uskomuksia ohjaamassa uskomuksia, 30 3 USKOMUKSEN PAIKKA AJATTELUSSA JA TOIMINNASSA: LOOGISET TASOT, 32 Loogiset tasot, 32 Identiteetti, 34 TEHTÄVÄ: IDENTITEETTI JA USKOMUKSET, 37 Uskomukset, 38 Loogiset tasot ja uskomuksen muuttaminen, 39 4 MILLAISIA USKOMUKSET OVAT?, 41 Uskomusten kehärakenne, 41 Minäkäsitys, 43 Tieto-tunne-kokonaisuuksia, 48 MERKITYSTIHENTYMÄT, 49 YRITYS USKOMUSJÄRJESTELMÄNÄ, 51 5 USKOMUKSEN VAIKUTUKSET, 55 Uskomukset ja havaitseminen, 55 TEHTÄVÄ: AJATTELE JA SEURAA, 56 Uskomukset ja tulkitseminen, 57 Uskomukset luovat nykyisyyttä, 59 Uskomukset jäsentävät menneisyyttä, 60 Uskomukset ja tulevaisuus:

9 Mahdollisuususkomukset, 61 MAHDOLLISUUSRAJOJEN RIKKOJIA, 61 MAHDOLLISUUS-USKOMUKSEN TUTKIMINEN, 64 TEHTÄVÄ: OMAT MAHDOLLISUUSRAJAT, 68 Uskomukset ja fysiologia, 69 6 USKOMUSTEN TUNNISTAMINEN, 74 PlO, 74 Uskomus kielenä, 77 Uskomus toimintana, 82 TEHTÄVÄ: VASEN KÄSI, 85 Uskomukset ja tunteet, 88 TEHTÄVÄ : TUNNEMITTARI- USKOMUSTEN ETSIMINEN, 88 Tiedostamattoman uskomuksen elävöittäminen loogisilla tasoilla, 91 Uskomukset sisäisinä mittapuina, 94 TEHTÄVÄ: MITTAPUIDEN TUNNISTAMINEN, USKOMUKSET JA TOIMIVA AJATTELU, 101 Uskomussisältöjä, 101 Uskomuksen vaikutus, 104 Positiivinen ajattelu, 105 Uskomuksen sisältö ja vaikutus, 108 Toimiva ajattelu, KAKSI ESIMERKKIÄ, 117 Ikääntyminen, 117 MOTIVAATIO, 118 AJATTELUTAPA, 118 KÄSITYKSIÄ ASIOISTA, 119 Ammattiin liittyvät uskomukset, 121

10 9 USKOMUSTEN MUUTIAMINEN, 125 Uskomusten muuttamisen ehdot, 125 HALU JA LUPA, 126 TOTUUDESTA KÄSITYKSEEN, 126 TEHTÄVÄ 1: TODESTA KÄSITYKSEKSI -KIELIMALLIT, 127 TEHTÄVÄ 2:, AJATIELUN AUKAISU 3-4 HENGEN RYHMÄLLE:, 130 Uskomusten muuttaminen, 131 USKOMUSTEN LAVENTAMINEN, 132 HYVÄ KESKUSTELUJA VALTAKESKUSTELU, 132 TEHTÄVÄ: ESIM. TYÖRYHMILLE/TYÖYHTEISÖILLE/ PERHEENJÄSENILLE:, 135 USKOMUSTEN KOKEILU, 136 KÄSITYSTEN JA USKOMUSTEN KOKEILU- PÄÄPIIIUEET:, 137 KAIUEESISET KOORDINAATIT, 138 TEHTÄVÄ: KARTEESISET KOORDINAATIT, 142 USKOMUKSEN ASENTAMINEN, 144 TEHTÄVÄ: USKOMUKSEN ASENTAMINEN, 146 USKOMUS AJASSA, 148 TEHTÄVÄ: USKOMUS URAKKANA, 151 USKOMUKSEN MUUTIAMINEN MALLITIAMALLA, 153 USKOMUKSEN MUUTIAMINEN ÄÄNENSÄVYILLÄ, 160 TEHTÄVÄ: USKOMUKSEN MUUTIAMINEN ÄÄNENSÄVYILLÄ, 161 LOPPUSANAT, 163 KIRJOITIAJAT, 164 LIITE 1: NLP, 165

11

12 11 1 TIETO, KÄSITYS JA USKOMUS 1800-luvuUa ntyi aivotutkimuksen alueella suuntaus, jota kutsutaan frenologiaksi. Frenologien eräs ajatus oli, että aivojen massa on suoraan verrannouinen ihmisen kyvykkyyteen. Mitä suuremmat aivot, sitä merkittävämpi henkilö. Koulukunnan nimekkäimpiä edustajia oli Paul Broca. Muunlaisiakin käsityksiä tietysti oli ja tarina kertookin, miten muutama merkittävä aivotutkija testamenttasi aivonsa Brocalle osoittaakseen hänen ajatuksensa virheellisiksi. Kun tutkijoista sitten aika jätti, Broca tutki aivot. Osoittautui, että osa tutkijoiden aivoista oli keskivertokokoa ja osa pienempiäkin. Ny t Brocan olisi luullut myöntävän, että hän oli tehnyt toimimalioman yleistyksen. Brocan kommentti kuului:,eivätpä ne näköjään kovin merkittäviä miehiä olleetkaan.,, (Hyyppä-Kronholm 1988.) Rene Descartes oli 1600-luvun alussa tyytymätön aikansa tieteisiin, joilla hänen mukaansa oli "löyhät perustukset" ja jotka perustuivat todennäköisyyksiin ja esimerkkeihin, eivät varmaan tietoon. Hän huomautti, että myös ihmisten arkikäsitykset perustuivat vain esimerkkiin ja tapaan eivätkä varmaan tietoon. Siksi hän mietti, millä lailla pitäisi ajatella, että pääsisi varman tiedon löytämisessä eteenpäin. Tässä pohdinnassaan hän oli osaltaan nykyisen tieteellisen ajattelun alkuunpanijoita. Nykyisin tieteellisessä ajattelussa otetaan huolellisesti huomioon kaikki, mitä Descartes halusi - ja enemmänkin. Toisaalta hänen silloinen tieteellisen ajattelun kritiikkinsä sopii ainakin osin nykyisen arkiajattelun kritiikiksi. Hänen silloin kehittämänsä "Ia methoden", menetelmän ajatella paremmin, voi tiivistää seuraavasti: Alä koskaan pidä totena mitään mitä, et varmasti tiedä. Vältä tässä suhteessa hätäilyä ja kiirehtimistä. Vältä ennakkokäsityksiä

13 12 USKO TAI ÄLÄ (älä hyväksy tapaa, ennakkokäsitystä tms. perusteluksi asian totuudellisuudesta). Hyväksy vain se, mitä ei voi enää millään tavalla epäillä. Kun ajattelet asioita, ota huomioon niiden kaikki puolet. Tämä on edelleen erittäin hyvä ohje. Tarvitsemme tietoa, jotta pystymme toimimaan eri tilanteissa. Mutta kaikista asioita ei voi olla varmaa tietoa. Ei voinut täysin varmasti tietää, mitä tapahtuu, kun luotiin EU. Ei voi varmasti tietää, mitä toinen ihminen ajattelee tai miten hän suhtautuu. Monet tilanteet ovat niin monimutkaisia, ettei voi tietää, miten ne kehittyvät. Silloin kun tietoa ei ole, tarvitsemme jonkinlaisia käsityksiä. Ilman mitään käsitystä jostakin asiasta on miltei mahdoton toimia. Vaikka emme tiedä tarkasti, millainen jokin tilanne on, millainen jokin ihminen on, miten opitaan, kuinka henkilö reagoi jne., arvelemme, ennakoimmme, olemme jotain mieltä, luulemme Jne. Mitä vähemmän on tietoa, sitä enemmän on omia käsityksiä. Monista asioista on jopa kiire ja koya tarve muodostaa jokin käsitys. Tämä kaikki on aivan normaalia ihmiselämään kuuluvaa. Sanoja, jotka kuvaavat tällaisia käsityksiä, on kielessä paljon: mielipide, käsitys, arvelu, aavistus, arvaus, "musta tuntuu", "minä ajattelen siitä, että... " jne. Uskomuksilla tarkoitetaan NLP:ssä aivan tietynlaisia käsityksiä. Uskomukset ovat sellaisia käsityksiä, joita pidämme tosina, jotka ovat mielessämme muuttuneet tosiksi. Mielipide on käsitys, joka voi sisältää ajatuksen, että en tiedä vielä kaikkea, olen tätä mieltä nyt, voi olla, että muutan käsitystäni. Uskomus sen sijaan on mielessä totta: asia on näin, hän on sellainen, se johtuu siitä, tästä seuraa se. Dewey on määritellyt uskomukset seuraavasti: Uskomuksia ovat kaikki ne asiat, joista meillä ei ole tarkkaa tietoa mutta joista kuitenkin olemme niin varmoja, että toimimme niiden varassa eli hyväksymme ne totuutena (Talib 1999). Juuri uskomusten suhteen Descartes halusi ihmisten olevan paljon varovaisempia.

14 TIETO, KÄSITYS JA USKOMUS 13 Silloin kun uskomukset ovat käsityksiä meille tärkeistä asioista, niihin liittyy voimakkaita tunteita. Tällaiset uskomukset eivät muutu järkeilemällä eivätkä tiedon vaikutuksesta. Mielipiteet ja muut käsitykset saattavat muuttua tiedon ja järkeilyn perusteella, uskomukset yleensä eivät. Perususkomukset ovat yleistyksiä henkilökohtaisesti tärkeistä asioista - omasta itsestä (millainen olen), toisista ihmisistä (millaisia ihmiset ovat} ja meille tärkeistä maailman alueista (kuinka maailma toimii, mitä voi 1 ei voi, saa 1 ei saa, täytyy, kannattaa tehdä, mitä mistäkin seuraa jne.) Nespor (1987) on erotellut uskomuksia ja tietoa seuraavilla tavoilla. Uskomukset ovat yksittäisen ihmisen yleisiä totuuksia, jotka eivät muutu järjellä tai harkinnalla. Tieto voi muuttua ja se pyritään yleensä perustelemaan järjellä. Uskomukset ovat syvästi henkilökohtaisia ja niihin sisältyy voimakas oma tunne. Tiedossa tunteen merkitys on vähäisempi. Tieto ja uskomus ovat syntyneet henkilön mieleen eri tavoin: uskomus on syntynyt henkilökohtaisten okemuksien kautta, elämällä, tieto usein kielen kautta ja opiskelemalla. Osa tutkijoista on sitä mieltä, että kaikki tieto, jonka henkilö omaksuu, perustuu hänen olemassa oleviin uskomuksiinsa. Näin olisi hyvin vaikea omaksua sellaista tietoa, joka on vastoin omia uskomuksia. Kun tutkittiin opettajiksi opiskelevien kotoa saamia uskomuksia, huomattiin, että nämä uskomukset vaikuttivat uuden tiedon tulkintaan ja omaksumiseen. To isessa tutkimuksessa todettiin opettajien opettamiseen liittyvän ajattelun olevan yhteydessä tietoon, joka on pääosin peräisin henkilökohtaisista kokemuksista (Talib 1999). Tämä tarkoittaisi, että opettajan opettamisen "käyttöteoria" oli peräisin omista kokemuksista ja uskomuksista eikä niinkään yliopistossa opituista asioista.

15 14 USKO TAI ÄLÄ Koska pidämme uskomuksiamme tosina, ne ohjaavat voimakkaasti ajatuksiamme, havaitsemistamme, toimintaamme ja muistamistamme. Näin ne usein johtavat meidät sellaiseen ajatteluun ja toimintaan, jossa havaitsemme asioita pääasiassa uskomustemme mukaisesti ja joskus jopa luomme itsellemme sellaisen maailman, joka on uskomustemme mukainen. Juuri näin kävi Paul Brocalle. Me tiedämme nyt, että hänen käsityksensä aivoista ei ollut totta vaan uskomus. Uskomus on siis sellainen erityinen käsityksen laji, - joka on yleistys henkilökohtaisesti tärkeistä asioista ("minä olen luova", "minusta ei ole siihen... ") - jota pidämme totena ("niinhän se on, kerrankin kun... ") - jonka mukaisesti maailmaa havaitsemme ja tulkitsemme ("aina kannattaa kysyä... ", "ihmisiin ei voi luottaa") - jonka mukaan käytännössä toimimme (henkilö voi puhua toista "arvostan erilaisia mielipiteitä" ja toimia toisella tavalla, esim. ärsyyntyä erilaisista mielipiteistä). Tästä syystä ei ole yhdentekevää, millaisia uskomuksia meillä on. NLP:ssä on huomattu, että uskomusten etsiminen, arviointi ja tarvittaessa niiden haastaminen ja muuttaminen on tärkeä osa oman ajattelun ja oman itsen kehittämistä. Intiassa elefantinkasvattaja sitoo norsunpoikasen yöksi köydeuä pensaaseen. Pikku norsu riuhtoo ja repii, kunnes se lopulta huomaa, ettei irtipääsy onnistu. My öhemmin sama norsunpoikanen saavuttaa elefantin voimat, joilla se voisi vaivatta repiä suurenkin puun maasta juurineen. Silti täysikasvuisen norsun omistaja voi iltaisin sitoa väkivahvan juhlansa turvauisin mielin köydeuä pensaaseen. Elefantti ei lähde mihinkään, koska sen norsunmuistiin on iskostunut, että pensaasta on turha yrittää riuhtoa itseään irti. Uskomusten totta-luonne on niiden heikkous ja vahvuus yhtä aikaa. To tena pitäminen estää edes testaamasta ja saattaa rajoittaa

16 TIETO, KÄSITYS JA USKOMUS 15 muutenkin ajattelua ja toimintaa. Toisaalta esimerkiksi tavoitteiden asettaminen ja niiden pohjalta motivoituminen edellyttää, että asian voi kokea todeksi ja mahdolliseksi jo etukäteen. Kun pidämme jotakin asiaa totena, ajattelemme sen tietyllä tavalla mielessämme. Keskitymme asioihin, jotka tukevat asian totuudellisuutta, ja ajattelemme sen tietyllä tavalla yksipuolisemmin ja selkeämmin. Kun taas pidämme jotakin asiaa käsityksenä (eli samalla ajattelemme, että emme ehkä vielä tiedä siitä kaikkea) ajattelemme sen mielessämme toisella tavalla. Nyt siihen mahtuu enemmän eri puolia, jopa keskenään ristiriitaisiakin mukaan. Asia on mielessämme monipuolisempana, ja joskus epämääräisempänäkin. Kokeillaan tätä pienellä mielenkiintoisella harjoituksella, jossa voi huomata, mitä aivot tekevät, kun ne määrittävät jonkin asian todeksi, ja mitä ne tekevät, kun ne määrittävät asian käsitykseksi. TEHTÄVÄ: KÄSITYSTÄ- TOTTA 1) Ota jokin asia, joka on sinulle totta. Eläydy siihen:"tämä asia on totta." Anna koko kehon tulla kokemukseen mukaan ja tunnista, mikä ele tai liike on sinulla osa tällaista totta-kokemusta: mihin viitot tai mitä teet kädelläsi/käsilläsi? Käden liike kuvaa totta-kokemusta. Käsi voi viitata tiettyyn paikkaan tai tehdä jonkun liikkeen. Mikä tunne ja mikä käden ele tai liike liittyy sinun totta-kokemukseesi? Kun Leena ajattelee jotakin, mikä on totta,ja eläytyy siihen (Helsinki on Suomen pääkaupunki), hänen vasen kätensä nousee rinnan korkeudelle kämmen ylöspäin, sormet yhdessä. "Totta. Näin se on. " Asia, joka Leenalla on totta, on suoraan hänen edessään, lähellä, rinnan tasosta ylöspäin. 2) Ota sitten jokin asia, josta ajattelet, että se on käsitys (= sinä olet sitä mieltä, mutta et tiedä varmasti, miten asia on). Eläydy

17 16 USKO TAI ÄLÄ samoin kuin edellä tähän kokemukseen ja tunnista tähän käsitys-kokemukseen liittyvä tunne ja käden ele tai liike. Leenan ajatellessa käsitystä (Naiset ovat tunneihmisiä} hänen oikea kätensä ojentuu jonkin verran eteen ja tekee pienen vaakaliikkeen. "TäUainen käsitys on ja varmaan se pitää paikkansakin, mutta ei se ihan näin yksioikoista ole. Naiset ovat monesti varsinaisia arkirealisteja.jatunneihmisiä, missä mielessä? Etteikö miehillä olisi muka tunteita?" LeenaUa asia, joka on käsitys, sijaitsee eri paikassa ja siihen liittyy jokin liike. Se ei ole paikauaan niin kuin totta-kokemus oli. 3) Siirrä sitten totta-ajatuksesi kokeeksi käsityspuolelle: ajattele totta-asiaa ja tee samanaikaisesti käsitysele: "Minulla on tällainen käsitys". Seuraa, mitä ajattelussasi ja kokemisessasi asian suhteen tapahtuu. Leena siirtää ajatuksen 'Helsinki on Suomen pääkaupunki" käsitys-puolelle. "Kun ajattelen, että minulla on tällainen käsitys, että Helsinki on Suomen pääkaupunki, sisäinen puhe lisääntyy, alkaa syntyä erilaisia mielikuvia. Tulee mieleen, että NYT Helsinki on Suomen pääkaupunki. Sitten tulee mieleen, että hauinnouisesti se on sitä. jossain muussa suhteessa ei välttämättä olekaan. " Palauta sitten asia alkuperäiseen muotoonsa todeksi. 4) Tee sama toisinpäin: Siirrä kokeeksi käsitys todeksi ja seuraa, mitä ajattelussasi ja kokemisessasi asian suhteen tapahtuu. Leena siirtää Naiset ovat tunneihmisiä -käsityksen totta-puolelle. "Kun ajattelen tätä totena, niin totta - naisilla on tunteet. Sisäinen puhe vähenee': kuvaa Leena tapahtumista mielessä. "Aivot hakevat nopeasti, miten tämä on totta. " Palauta jälleen asia alkuperäiseen muotoonsa käsitykseksi.

18 TIETO, KÄSITYS JA USKOMUS 17 Kun löytää, kuinka aivot tai mieli koodaa jonkin asian todeksi tai käsitykseksi, pääsee samalla tutkimaan, miten ne mielessä vaikuttavat. Kokiessaan asian käsitykseksi Leena esimerkiksi huomasi havaitsevansa asiassa enemmän yksityiskohtia ja puolia, joista osa oli jopa ristiriitaisia. Kokiessaan asian todeksi Leena huomasi ajatusten yksiviivaistuvan ja aivojen tai mielen kohdentavan vain sellaisiin puoliin, jotka tukivat totta-ajatusta. Ristiriitaisuudet pyyhkiytyivät ajattelusta pois. Vo it tutkia vielä tarkemmin, kuinka sinun aivosi tai mielesi koodaavat asiat tosiksi ja käsityksiksi tekemällä harjoituksen jatko-osan. 5) Listaa muutamia asioita itsestä, muista, elämästä, jotka sinulle on totta. Ja listaa sitten samaan tapaan muutamia asioita, jotka ovat sinun käsityksiäsi tai jotka tunnistat käsityksiksi, mielipiteiksi tms. Leenan totta-listaa: - Elämässä ei saa mitään ilmaiseksi. - Olen laiska ja mukavuudenhaluinen. - Olen onnellinen. "Nämä ovat totta, ei mitään epäröintiä tai muuta, tiedän, että näin on. Tuntuvat tärkeiltä ajatuksilta., Leenan käsitystä-listaa : - Ihmiset ovat nykyään itsekkäitä. - Kari on viisas ja älykäs. - Olen huumorintajuisempi kuin useimmat. "Nämä ovat mielipiteitäni, muunkinlaisia käsityksiä on, yhtä perusteltujakin. Kaikki on suhteellista, mutta ajattelen näistä asioista näin. " 6) Siirrä asioita kokeeksi toiselle puolelle ja seuraa, miten ne muuttuvat. Palauta aina kunkin siirron jälkeen asia takaisin alkupe-

19 18 USKO TA I ÄLÄ räiseen paikkaansa. Tee muutamia siirroksia ja huomaa, mitä tapahtuu. Todesta käsitykseksi: Leena siirtää ajatuksen 'Elämässä ei saa mitään ilmaiseksi' käsitys-puoleue: "Tulee mieleen, että saahan vaikka mitä. Itse asiassa monet todella tärkeät asiat juuri saakin ilmaiseksi. Tieteet, taiteet, vaikka koko rakennetun ympäristönkin jne. Ne on vaan niin itsestään selviä, ettei niitä huomaa. joitakin asioita ei saa, mutta joitakin saa. joitakin saa ilmaiseksi, sitten on eri asia, pysyvätkö ne my ös ilmaiseksi.. ja mikä nyt sitten on 'ilmaiseksi.. " Leena siirtää ajatuksen 'Olen laiska ja mukavuudenhaluinen' käsityspuolelle: "Miten sen ny t ottaa... tämä alkaa suhteellistua... välillä olen ja välillä en yhtään. ja riippuu siitäkin, kehen vertaa. Tuolla tottapuolella tässä oli kielteinen merkitys, joka nyt neutralisoituu. Tulee ajatus, että kyllähän tämänkin puolen voi nostaa esiin ja ajatella näin, mutta yhtä hyvin monta muuta puolta ja tehdä niistä numeroa. " Leena siirtää ajatuksen 'Olen onneuinen käsityspuoleue: "Tässä oli tuolla tottapuolella vahva my önteinen merkitys, tuntui tärkeältä niin, että piti jotenkin pystyä perustelemaan itselle ja muillekin, kuinka voin sanoa. Nyt se selvästi neutralisoituu ja jotenkin rauhoittuu... tulee mieleen, että onhan se hyvä, että tämänkin puolen löytää. Perustelemisen tarve häviää kokonaan. jos osaan kokea itseni onnelliseksi, se riittää. Ei tarvitse pitää luentoa, mistä syystä. Samalla lailla kuin tuo 'laiska ' tämäkin suhteellistuu - välillä olen ja välillä en ole ja sitten on vielä monta muuta tärkeää puolta kuin tämä onnellisuus. " Käsityksestä todeksi: Leena siirtää ajatuksen 'Ihmiset ovat nykyään itsekkäitä' tottapuolelle: "Tulee ensimmäiseksi mieleen, että tätä pitää puolustaa ja perustella... ja että se on VA IN näin, ennen ihmiset eivät olleet itsekkäitä. Tulee vahva, varma olo ja paljon esimerkkejä ja tapauksia, miten tämä on totta. jostain tulee myös arvolataus tai mik-

20 TIETO, KÄSITYS JA USKOMUS 19 si sitä sanoisi. Käsityspuolella tämä oli enemmän vain toteamus, nyt se on kuin moite tai syytös." Leena siirtää ajatuksen 'Kari on viisas ja älykäs tottapuolelle: "Nousee jotenkin ainoaksi tai Karin tärkeimmäksi ominaisuudeksi. jälleen mieli alkaa hakea -ja löy tää - kauheasti perusteluja. jos joku ny t sanoisi, ettei pidä paikkaansa, ajattelisin, ettei hän ymmärrä mitään todellisesta viisaudesta. Käsitys-puolella oli vähän epäröintiäkin 'jos se vain snobbailee'- nyt mahdollinen snobbailukin määrittyy mielessä viisaudeksi. " Leena siirtää ajatuksen 'O len huumorintajuisempi kuin useimmat' totta-puolelle: "Huumorintajuisuus saa ny t vahvan my önteisen merkityksen. Se on jotenkin erityisen tärkeää ja merkittävää. Käsityspuolella se oli kyllä myönteinen my ös, mutta jotenkin neutraalimpi. Tu lee mieleen, miten minun huumorintajuni on jotenkin parempaa tai oikeampaa kuin jonkinlainen muu huumori - mikä ei oikeastaan ole edes huumoria... Wzhva, tyytyväinen olo tästä ominaisuudesta. " 7) Mieti hetken aikaa, mikä oikeasti on totta. Leena:.. Aika harvat asiat... kai. Loppuun asti tai kokonaan. En tiedä, kuinka paljon asioita kannattaa edes ajatella juuri tältä tottakannalta. Vo isi varmaan olla muitakin tärkeitä perusteita. joitakin asioita on varmasti hyvä pitää totena - ainakin jonkin aikaa ja joskus... " Leena hämmästyi sitä, kuinka voimakkaasti tottatapa ajatella vaikutti. Aivot ikään kuin saivat käskyn etsiä kaiken, mikä tuki valittua totta-ajatusta, ja olla huomaamatta asioita, jotka eivät tukeneet sitä. Ikään kuin aivoissa olisi ollut aivo-ohjelma, joka käskyn saatuaan teki milteipä asiasta kuin asiasta totta. Leena ymmärsi, että juuri tällä tavalla tottakokemus syntyy. Tottakokemuksella on hyvät puolensa. Silloin pystyy toimimaan, asiat ovat selkeitä, tunteet usein voimakkaita ja vähän asioittain energiaa riittää. Toisaalta Leenaa kauhistutti se, miten paljon todellisuudesta joutui suo-

21 20 USKO TAI ÄLÄ dattamaan pois pystyäkseen kokemaan jotakin todeksi. Leenaa huolestutti erityisesti se, että voisi jäädä tarpeettomasti tai turhaan totta-kokemuksen vangiksi. Tapahtuuko sellaista usein, hän kyseli mielessään. Molemmat puolet mukana ajattelussa Jotkut ihmiset ajattelevat luonnostaan monipuolisesti tai kokeilevat mielellään kaikki mahdollisuudet. Marja, Pekka ja Pirkko lähtivät NLP-koulutuksessa kokeilemaan, miten totta- ja käsitystänäkökulmat täydentävät tai rikastavat toisiaan. "Kun kokeilin harjoitusta, ajattelin ensin, että kukin asia kuuluu jompaankumpaan koriin. Nyt kun kokeilin monia asioita, ajattelen, että melkein jokainen asia on molempia, sekä totta käsitystä," kertoo Marja. Marja kertoi kokeilleensa omalla avioliitollaan. "Löytyy rikkaampi käsitys asiasta, kun kokeilee molempia", hän sanoi. "Kun ajattelin avioliittoani totuutena, ajatus kohdistui sormukseen, mikä tarkoitti jotain, ehkä uskollisuutta. Kun ajattelin avioliittoa käsityksenä, siitä löytyi paljon muutakin merkityksellistä ja sormusnäkökulma tuntui yksinään vähän ahtaalta. Avioliittoni on totta, mutta kun ajattelin sitä myös käsityksenä, siitä tuli paljon rikkaampi ja monipuolisempi. Tuntuu siltä että useimmat asiat kannattaa ajatella molemmilla puolilla ja sitten valita, kuinka ne haluaa ajatella." Pekka kertoi: "Minulla on hyvä opiskelumenetelmä, ja kun ajattelin sen todeksi, se tuntui OK:lta. Kun sitten kokeilin sitä käsitykseksi, huomasin, että minulla on paljon muitakin hyviä menetelmiä kuin vain se yksi. Totuuspuolella muita menetelmiä ei ollut huomannut eikä noteerannut. Täällä käsityspuolella sen huomaa. Täällä näkee, että minulla on muitakin hyviä menetelmiä. Paradoksaalisesti käsityspuolella niitä asioita, jotka ovat totta, onkin enemmän!" Pirkko kommentoi kekemustaan harjoituksen vaikutuksesta seuraavasti. "Kun kävi tämän harjoituksen läpi, sieltä löytyikin joku kolmas, joka ei ollut aivan totta-ajattelua eikä aivan käsitystäajatteluakaan. Siinä syntyi joku kolmas... viisaus voisi olla hyvä sana. Se asia, jota kuljetti puolelta toiselle, se tuli enemmän omaksi:

22 TIETO, KÄSITYS JA USKOMUS 21 minä ajattelen näin, tämä on minun käsitykseni, muut saavat olla muuta mieltä." Käsitys, uskomus ja ajattelu Vaikka sana ajattelu on hyvin monitasoinen, monipuolinen ja väljä, jopa niin, että sitä on vaikea määritellä, edellä olleen harjoituksen pohjalta voi tarkastella ajattelun ja uskomuksen välistä suhdetta. Kun jokin asia määritellään omassa mielessä todeksi, muuttuu ajattelu mielenkiintoisella tavalla. Ajattelu ikään kuin toimii vain perustellakseen totuutta. Ei voi sanoa, että ajattelu loppuisi, mutta jotenkin se sulkeutuu ja tapahtuu vain uskomuksen määrittelemän todellisuuden rajoissa. Kun taas jokin asia mielessä määrittyy käsitykseksi, alkaa toisenlainen ajattelu, joka etsii asiasta eri puolia ja havaitsee asian monitasaisuuden paremmin. Tämä on avaavampaa ajattelua. Ei kannata sanoa, että jompikumpi näistä tavoista olisi oikein ja toinen väärin. Sen sijaan kannattaa miettiä, missä tai milloin on hyvä ajatella totuuksien kautta ja missä tai milloin käsitysten. Hyyppä, M. T.- Kronholm, E. (1 988): Aivoituksia. Nespor,]. (1987): The Role ofbeliefs in the Practise ofteaching. ]ournal of Cumculum Studies, 19, Talib, M. (1999): Toistuden kohtaaminen koulussa. Opettajien uskomuksia maahanmuuttajaoppilaista. Tu tkimuksia 207 Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitos.

23 22 USKO TAI ÄLÄ 2 KUINKA USKOMUKSET SYNTYVÄT? Ihmisillä on tarve muodostaa käsityksiä asioista, jotta he pystyvät toimimaan edessään olevissa tilanteissa. Tämä on täysin luonnollista: juuri näin toimimme ihmisinä. Tilanne tulee mielenkiintoiseksi, silloin kun alamme syystä tai toisesta pitämään käsityksiämme tosina, eli kun ne muuttuvat uskomuksiksi Kokeellisesti on monet kerrat osoitettu, että ihmiset luovat käsityksiä, selityksiä ja sääntöjä nopeasti silloinkin, kun mitään merkityksiä ja sääntöjä ei ole. Mm. John Wright (1962) laittoi koehenkilöt pelaamaan peliä, jossa oli 16 nappulaa ja laskin. Kun nappuloita onnistui painamaan oikeassa järjestyksessä, sai pisteitä ja tehtävänä oli saada niitä mahdollisimman paljon. Kokeita oli yhteensä 13, joista jokaisessa 25 yritystä. Kokeen juju oli siinä, että koneet oli pelaajien tietämättä asennettu valmiiksi niin, että jokaiselle pelaajalle tuli 10 ensimmäisessä kokeessa puolet oikein, kahdessa seuraavassa ei yhtään oikein ja viimeisessä kaikki oik in. Kymmenen ensimmäisen kokeen aikana pelaajat alkoivat luoda teorioitaan pelin voitonavaimista. Kun kahdella kierroksella pisteitä ei tullut lainkaan, pelaajat luopuivat teorioistaan. Ja kun viimeisessä kaikki osui ja onnistui, pelaajat palasivat teorioihinsa ja olivat valmiit kertomaan kokeenjohtajalle, mikä voittosääntö oli. Monet pelaajat olivat aivan varmoja siitä, että heidän oma ideansa oli lopulta aiheuttanut voitot ja että missään tapauksessa kysymyksessä ei voinut olla sattuma. He ajattelivat kokeenjohtajan valehtelevan. Käsitys säännöstä oli muuttunut todeksi, siitä oli tullut uskomus. Uskomukset syntyvät sosiaalistumisen kautta lähes ei-tietoisesti, kokemuksellisesti jopa kerralla sellaisissa tilanteissa, jotka ovat henkilökohtaisesti hyvin merkityksellisiä ja joissa siitä syystä on

24 KUINKA USKOMUKSET SYNTYVÄT? 23 voimakas tunnelataus, joskus silloinkin kun vähemmän tunnelatausta sisältävät tilanteet toistuvat riittävän usein ja joskus jopa normaalissa käsitysten muodostumisprosessissa, kuten yllä Wrightin esimerkissä. Sosiaalistuminen Osan uskomuksista saamme sosiaalistumalla oman lapsuudenperheemme elämään. Tällaiset uskomukset omaksumme niitä arvioimatta ja usein ei-tietoisesti. Jotkut uskomukset olemme omaksuneet lapsuudessa kuin äidinmaidosta. Tällaiset uskomukset ovat usein aivan automaattisia tapoja ajatella, toimia ja kokea. Ne ovat aina olleet olemassa ehkä kodin ilmapiirissä tai ihmisten tavoissa toimia ja puhua. Emme ehkä pysty muistamaan yhtä tiettyä tilannetta, jossa ne olisivat syntyneet. Ne ovat itsestäänselvyyksiä, jos mahdollista, vielä syvemmin kuin muut uskomukset. Eräässä N LP-koulutuksessa tutkittiin henkilön jännittämistä ja haettiin sen alkamiskohtaa. Hän muisti jännittäneensä nuorena aikuisena, lukiossa, keskikoulussa ja jo ennen kouluikää: "Olen jännittänyt niin pitkään kuin muistan, aina. " Hetken selvittelyn jälkeen ilmeni, että hänen äitinsä oli jännittänyt aivan samalla tavalla. Kun harjoituksessa kokeiltiin hänen mielessään olevan sisäisen äidin muuttamista niin, että äidin ei enää tarvinnut jännittää, koki henkilö, että hänenkin jännittämisensä vähenee. WJi olettaa, että henkilö oli omaksunut jännittämisen jo äidinmaidosta. Monet työntekemiseen ja vuorovaikutukseen liittyvät uskomukset on omaksuttu näin. Kun uskomuksia on tutkittu NLP-koulutuksissa, monet ihmiset ovat sanoneet, että työn tekeminen ja kaikki siihen liittyvät merkitykset ja uskomukset (Millainen on hyvä työntekijä? Miten työtä on tehtävä? Koska saa levätä? Mitä virhe tarkoittaa?) on opittu jo kotoa, isältä, äidiltä, isovanhemmilta ja muilta merkityksellisiltä henkilöiltä.

25 24 USKO TAI ÄLÄ Sanallisesti tällaiset uskomukset on mahdollista tiivistää johonkin yleiseen sanontaan, esimerkiksi Vie mennessäsi ja tuo tullessasi, Laiska töitään luettelee, Työ on tehtävä aina loppuun asti, Ensin työ, sitten leikki, Työt eivät leipää pyydä (= voivat odottaa), Työ ei tekemällä lopu, Minkä taakseen jättää, sen edestään löytää Jne. Jne. Tämä sanallinen muoto saa kuitenkin aina henkilökohtaisen merkityksen lapsuuden ilmapiiristä ja niistä tunnekokemuksista, jotka siihen on kodissa liittynyt. Tällaiset uskomukset voivat olla hyvin syvään juurtuneita. Leena kertoi, että vieläkin - vaikka järki sanoi, että voi rentoutua - television katselu ilman käsityötä elävöitti kokemuksen 'Olen laiska'. Markku kertoi, että pyykinpesun tai imuroinnin teki edelleenkin melkein kuin muilta salaa, jos oli sunnuntai. Yli 5fXJuotias Tuula tunnisti, että hänen kodissaan oli henki, että lasten piti oua sivussa ja hiljaa, kun aikuisia oli vieraina. Ei tullut kuuloonkaan, että kahvipöytään mentiin ensimmäisenä tai edes yhtä aikaa. Kun sitä muutaman kerran yritti, seuraukset olivat ankarat. Tuula kertoi, että edelleen vastaavankaltaisissa tilanteissa hän muuttuu hiljaiseksi ja odottaa niin kauan, että kaikki muut ovat ottaneet. jos jossakin tilanteessa on pakosta toimittava toisin, se tuntuu todella epämukava/ta. Kokemus on vahva - Tuula ikään kuin ei muista, että ny t myös hän on jo samanlainen aikuinen. Lapsuusiässä syntyy kaiken kaikkiaan paljon uskomuksia, ja vaikka uskomusten muuttuminen on niiden luonnollista elämää, jotkin niistä saattavat säilyä muuttumattomina kymmeniä vuosia, ehkä läpi elämän. Tässä mielessä aikuiset, vanhemmat, sukulaiset ja opettajat ovat paljon haltijoina. Koska lapsella on vähemmän tietoa ja kokemusta, johon suhteuttaa ja jolla tulkita näkemäänsä, kuulemaansa ja kokemaansa, aikuisen sanomiset saattavat synnyttää pitkään pitäviä ja vaikuttavia uskomuksia. Omaan persoonallisuuteen tai vaikkapa omaan oppimiskykyyn liittyvät uskomukset ovat saattaneet syntyä jostakin aikuisen sanomasta, kun on 7-vuotias. Tällöin ne myös syntyvät 7-vuotiaan ymmärryskyvyllä ja ajattelulla.

26 KUINKA USKOMUKSET SYNTYVÄT? 25 Erityisesti opettajalla voi olla tässä paljon määräysvaltaa, koska lapsen mielessä opettaja on oikeassa ja tietää kaiken. Monet aikuiset tunnistavat, miten alaluokilla kuultu opettajan arvio on ollut vaikuttamassa myöhemmin elämässä ja miten nimenomaan sen pohjalta ryhtynyt johonkin tai on sulkenut elämästä jotakin pois. Myöhemmin samanlaista tapahtuu esimerkiksi uuteen työpaikkaan mennessämme. Vaikka huomaamme osan uuden työpaikan uusista säännöista ja käsityksistä, olemme usein niin innokkaita sopeutumaan, pääsemään mukaan, tulemaan hyväksytyiksi, että emme mitenkään arvioi uuden työpaikan toimintatapoja ja käsityksiä. Usein uusi työntekijä jo lyhyen ajan kuluttua on paavillisempi kuin paavi itse. Koska hän haluaa päästä mukaan uuteen työyhteisöön, hän toteuttaa sen sääntöjä ja käsityksiä puhtaammin ja ehdottomammin kuin vanhat työntekijät. Tällainen sosiaalistuminen perheessä, kaveriporukassa, alakulttuurissa tai työpaikalla tapahtuu osittain tietoisesti ja aina myös osittain ei-tietoisesti. Sosiaalistumisen jälkeen huomio on muualla ja opitut käsitykset, toimintaperiaatteet, arvot ja toimintatavat sisäistyvät ei-tietoiseksi toiminnanohjaukseksi. Kriittiset tilanteet Joskus yksikin voimakas kokemus saattaa synnyttää uskomuksen. Voimakas pettymys johonkin ihmiseen saattaa synnyttää uskomuksen, ettei häneen voi luottaa. Tai ettei koko kyseiseen sukupuoleen voi luottaa. Tai koko ammattikuntaan. Hieno onnistuminen ensimmäisessä kielikokeessa saattaa synnyttää uskomuksen, että on hyvä juuri siinä kielessä. Tai että on ja tulee olemaan hyvä kaikissa kielissä. Uskomukset voivat syntyä yhden kokemuksen perusteella, jos tilanteen henkilökohtaisiin merkityksiin sisältyvä tunnelataus, tunteiden voimakkuus, on riittävän suuri. Tein erään henkilön kanssa NLP:nfobianhoitomenetelmän, jolla tutkimme 20 vuotta aikaisemmin tapahtunutta moottoripyörä-

27 26 USKO TAI ÄLÄ onnettomuutta. Hän oli lentänyt pyörän selästä nurmikolle ja oli sinä ikuisuuden mittaisen silmänräpäyksen aikana luullut kuolevansa. Apua tuli nopeasti, eivätkä hänen vammansa oueet vaarallisia. Onnettomuudesta oli jäänyt pelkoreaktioita ja fobianhoitomenetelmä poisti ne. Samalla hän huomasi, että onnettomuudessa oli tapahtunut muutakin kuin pelkoreaktioiden.rynry. Nurmikolla maalessaan hänen perusturvallisuususkomuksensa oli muotoutunut uudestaan. Siitä eteenpäin se kuului jotakuinkin seuraavasti: koska tahansa voi sattua mitä tahansa. Itse asiassa tämä uusi uskomus oli vaikuttanut hänen elämässään tuhat kertaa enemmän kuin pelkoreaktiot. ja tämä uusi uskomus oli muodostunut kerralla sinä hyvin lyhyenä hetkenä, jonka hän makasi yksin nurmikolla. Mitä voimakkaampi tunnelataus johonkin tilanteeseen liittyy, sitä tärkeämpi on tietää, mikä tilanne se on ja miten siinä toimitaan, ja sitä nopeammin siitä luodaan käsitys tai uskomus. Mitä tämä on? Mitä tämä tarkoittaa? Mistä tämä johtuu? Mitä tästä seuraa? Ja mitä voimakkaampi tunnelataus on, sitä voimakkaampi ja lujempi uskomus syntyy. Millainen olet oppijana? Kuinka muodostit tuon käsityksen? Harva ihminen tekee niin, että esimerkiksi nelivuotiaana päättää kerätä sadan oppimiskokemuksen otoksen, josta tekemänsä yhteenvedon perusteella päättää, millainen oppija hän on. Pikemminkin käsitys omasta oppimiskyvystä syntyy joissakin kriittisissä tilanteissa kotona tai koulussa. 8-vuotias lapsi pelasi ensimmäistä kertaa tietokonepeliä. Tilanteen tunnelataus (Olenko hyvä, osaanko?) tuli kilpailusta, koska mukana peliä aloittamassa oli toinen lapsi ja yksi aikuinen. Hänen kuljettamansa ukkeli putosi ensimmäiseen kuoppaan. "A i jaa, en minä tätä osaakaan hän sanoi äänen itsekseen. Seuraavaksi ukkelia kuljetti aikuinen ja vahingossa ukkeli putosi samaan kuoppaan. "Ai, sinäkään et osannut, annas kun minä kokeilen uudestaan. "

28 KUINKA USKOMUKSET SYNTYVÄ T1 27 Voisi arvella, että tämä oli herkkä hetki. Kun lapsi koki kilpailun ja osaamis- ja onnistumispakon tunnepaineen, hän oli valmis melko nopeasti muodostamaan käsityksen itsestään tietokonepelin pelaajana. Jos tunnelataus olisi ollut niin voimakas, että hän olisi muodostanut käsityksen jo ensimmäisen epäonnistumisen jälkeen, hän ei olisi jäänyt enää seuraamaan seuraavaa yrittäjää. Toistuvat tilanteet Jotkut uskomukset ovat syntyneet toistuvien kokemusten myötä. Kun jotakin tapahtuu ensimmäisen kerran, se ei vielä saa erityistä merkitystä omassa mielessä. Merkityksenanto tapahtuu vasta tapahtuman toistuessa. Ihmiset eroavat paljon siinä, kuinka monta kertaa jotakin on nähtävä, kuultava tai koettava ennen kuin syntyy yleistys tai päätös siitä, kuinka asiat ovat. Millainen toisto riittää uskomuksen syntyyn, vaihtelee myös tilanneyhteyksittäin. Joseph a Connorin (19 98) viisivuotias tytär kysyi kerran isältään, pitikö hänen katkaista kätensä tai jalkansa tullakseen aikuiseksi. I(ysymys tuntui kummalliselta, kunnes Joseph ymmärsi, että tyttö tunsi todeua monia, jotka olivat murtaneet luitaan teini-ikäisenä. Eräältä ystäväitä oli katkennut jalka auto-onnettomuudessa samaua viikoua ja juuri edeuisenä päivänä Joseph oli kertonut tytölle kätensä murtumisesta 14-vuotiaana. Toistuvissa tilanteissa tai tapauksissa vaikuttaa toinen logiikka kuin tunneintensiteetin kohdalla. Kuinka monta kertaa on aina? Kuinka monta kertaa jonkun pitää unohtaa avaimet sisään, ennen kuin sanotaan, että hän unohtaa ne aina? Kuinka monta kertaa jonkun pitää unohtaa ostaa sinappia, ennen kuin sanotaan, että hän ei koskaan muista? Kuinka monta kertaa jonkun on unohdettava minun pyyntöni, ennen kuin sanon: "Sinä et koskaan muista minun pyyntöäni?"

29 28 USKO TAI ÄLÄ Ennen kuin ihminen päättää, kuinka asia on, hän tarvitsee tietyn määrän esimerkkejä (yleensä 1-3) tai tietyn ajanjakson, jolloin asia tapahtuu. Jos olet kolme kertaa unohtanut tuoda kaupasta minun pyytämäni asian, et koskaan muista sitä, mitä minä pyydän. Kun torjuit minut viime kesänä ja eilen, kun halusin keskustella ja avautua, olet piittaamaton. Parturi-kampaaja oli masentunut: "Olen huono parturi." "Kuinka niin?" "Kaikki asiakkaat sanovat niin." Kun asiaa selviteltiin, huomattiin, että hänen toistolukunsa oli kolme: kun kolme asiakasta oli ilmaissut tyytymättömyyttä, asia oli muuttunut hänelle todeksi. Hän ei enää muistanut neutraaleja eikä tyytyväisiä asiakkaita. Joskus tavat, joilla vakuutumme myönteisistä asioita ja kielteisistä asioista, eroavat toisistaan. Joku ihminen saattaa tunnistaa, että jostain syystä kielteisesti koetut tapahtumat synnyttävät nopeammin uskomuksia kuin myönteiset tapahtumat. Kun joku ihminen pettää kerran, saattaa joillekin meistä syntyä uskomus, että hän on epäluotettava. Vaikka tuo sama ihminen on luotettava 364 päivää vuodessa. Vaikuttaisi siis siltä, että kun jotakin kielteistä tapahtuu kerran, syntyy uskomus. Sen sijaan päivittäin voi tapahtua paljon myönteistä ilman, että sen pohjalta syntyy erityistä uskomusta. Kokemus siitä, että kielteisestä syntyy helpommin uskomusyleistys, voi johtua monesta syystä. Filosofi Paavo Pylkkänen on sanonut, että ehkä tämänkaltainen tapa muodostaa uskomuksia johtuu siitä, että kielteisiä kokemuksia on kuitenkin niin harvoin. Harvinaisuudessaan ne saavat enemmän painoarvoa. Koska kaikki ihmiset eivät tunnista tällaista tapaa luoda uskomuksia, taustalla voi olla jokin syvempi henkilökohtainen uskomus siitä, mikä on kielteisen ja myönteisen merkitys ja miksi jompikumpi on tärkeämpää tai olennaisempaa. Meillä jokaisella on myös lukemattomia erilaisia voimavarakokemuksia. Jokainen on joskus, useinkin, itseensä luottava, muihin luottava, rakastettu, rakastava, rauhallinen, energinen, hauska, viisas, hyvin keskittyvä, kekseliäs, rento jne. Kuinka paljon näistä ko-

30 KUINKA USKOMUKSET SYNTYVÄT? 29 kemuksista syntyy minään liittyviä uskomuksia niin, että alamme määritellä itseämme näiden kaikkien ominaisuuksien kautta? Merkityksenannen yksilöllisyys Ulkoisesti samankaltaisessa tilanteessa voi syntyä hyvinkin erilaisia uskomuksia kokijan maailmankuvan mukaan. Kun koulutusryhmässä tutkittiin uskomuksia, ihmiset huomasivat, että eri ihmisillä saattoi olla samasta työajatuksesta melkeinpä päinvastaisia henkilökohtaisia merkityksiä. Jotkut kokivat, että 'Minkä taakseen jättää, sen edestään löytää' on ahdistava ja pakottava. Se on kuin uhkaus kostosta - jos et tee jotakin heti, se tulee eteen vielä hankalampana. Eräs henkilö puolestaan koki, että uskomus on rauhoittava ja rentouttava: Mikään ei häviä, ei tarvitse huolehtia, voin palata tehtävän pariin ja jatkaa eteenpäin. Lapsuusiässä asioita saatetaan yhdistellä ja tulkita vieläkin odottamattomammin kuin aikuisuudessa. Kun ulkoiselta puitteeltaan samankaltaista tilannetta on elämässä lapsi tai aikuinen, heille voi syntyä jopa päinvastaisia uskomuksia. Marjan oli vaikea luottaa ihmisiin, ja pitemmän prosessin tuloksena hän tunnisti, että hänellä oli uskomus "Kukaan ei voi rakastaa minua". Marja tunnisti myös, että uskomus oli syntynyt kokemuksesta, joka hänellä oli 4-5-vuotiaana. Tu olloin äiti oli vienyt hänet sairaalaan saamaan kotjausta syntymävikaan. Elettiin 50- lukua, sairaalassa ei ollut vanhemmille yöpymismahdollisuuksia, eikä äiti olisi saanut työstäkään vapaata. Perheessä oli muitakin pieniä kuin Marja. Marja koki tilanteen hylkäämisenä, koska 4- vuotiaan maailmankuvassa ei ouut tietoa järjestelyistä, työoloista yms., ei edes sairaalaan menon syistä. Kuvittele samankaltaista tilannetta aikuisen kokemana. Joku läheinen saattaa aikuisen saamaan hoitoa. Mitä kaikkea se voi nyt tarkoittaa?

31 30 USKO TAI ÄLÄ Uskomuksia ohjaamassa uskomuksia Kun nälkäinen hauki ja sen saaliskala pannaan samaan akvaarioon, hauki popsii pienemmän kalan suuhunsa. Kun väliin asennetaan lasi, hauki yrittää raivoisasti saaliin kimppuun, kunnes se luopuu. Oppi menee niin hyvin perille, että hauki ei edes yritä saaliin perään, vaikka lasi välistä poistetaan. Esimerkiksi perheväkivalta- ja uskottomuustilanteissa ulkopuolinen saattaa ihmetellä, miksi kumpikaan puoliso ei muuta käsityksiään ja uskomuksiaan suhteen onnistumisesta, vaikka kielteiset tilanteet toistuvat ja toistuvat. Ehkä puolisolla on uskomus 'Olen itse syyllinen (ja kun muutan toimintaani, kaikki muuttuu hyväksi)', 'On mahdotonta tehdä yksin mitään, 'En pärjää yksin' tms. Miksi taas joku kirjoittaja, säveltäjä tai esiintyjä voi jatkaa toimintaansa, vaikka saa osakseen epäilyä ja kritiikkiä? Kolumbus jatkoi vuosia tutkimusmatkansa valmistelua ilman aikomustakaan luopua. Miten motivaatio voi säilyä? Ilmeisesti taustalla on jokin vielä vahvempi uskomus, joka ohjaa toimintaa. Jo olemassa olevat uskomukset muodostavat uskomusjärjestelmän, joka puolestaan vaikuttaa uusien uskomusten syntyyn. Kun ihmisiltä kysyttiin, miten he vakuuttuvat, että jokin koulutus (tai kouluttaja) on hyvä, useimmat vastasivat, että ei sitä noin voi sanoa, se riippuu... Eli he alkoivat puhua henkilökohtaisista uskomuksista. Joku sanoi, ettei mikään määrä toisten suosituksia riittänyt, vaan todella ja varmasti vakuuttuakseen oli mentävä itse mukaan. Mitä uskomuksia tässä saattaisi olla takana? Joku puolestaan sanoi, että yksi omakaan kokemus ei vielä riitä. Mitä uskomuksia tässä saattaisi olla takana? Joku sanoi, että yksikin myönteinen kuultu arvio riitti, kunhan sen antoi joku, jonka arvostelukykyyn luotti. Entä mitä uskomuksia tässä? Kuinka monta kertaa ja miten sinun on nähtävä, kuultava, koettava ennen kuin vakuutut, että koulutus on hyvä? Ja miksi juuri näin?

32 KUINKA USKOMUKSET SYNTYVÄT? 31 Kun voimakkaasta tunnelatauksesta huolimatta uutta uskomusta ei synny (tai vanha ei muutu) ja kun kokee jotakin voimakasta vielä toistuvastikin eikä siitä huolimatta tee johtopäätöstä tai vakuutu, taustalla voi olla jo olemassa oleva uskomus. Jokin uskomus, joka on vielä syvempi tai tärkeämpi toiminnan ohjaaja ja joka säätelee myös sitä, miten vakuututaan ja millaisia merkityksiä annetaan. Maailma, elämä, työ, itse tai muut ihmiset ovat täynnä erilaisia puolia ja ilmiöitä, joilla sinänsä ei ole ominaisuuksia tai merkityksiä, ennen kuin me oman kokemistapamme ja uskomustemme pohjalta niitä annamme. Kun vauva syntyy, hänellä ei ole sisäänrakennettuna käsityksiä ja uskomuksia, vain kyky luoda ja ylläpitää niitä. Käsitykset ja uskomukset ovat tärkeä osa näitä merkityksiä, joita maailmaan luomme. Käsitykset ja uskomukset määrittävät, millaisessa maailmassa elämme, mitkä puolet maailmasta havaitsemme, mihin puoliin liitymme. Ajattele, kuinka eri lailla ihmiset kuvaavat sen saman maailman, jossa elämme. Joillekin se on mahdollisuuksien, joillekin kärsimyksen, joillekin epäoikeudenmukaisuuden, joillekin hämmennyksen ja joillekin jonkin muun paikka, se sama kaikille yhteinen maailma. Ja kun uskomuksia muuttaa, muuttuu maailma - tai pikemminkin sieltä löytyy jotain kokonaan toisenlaista, voi liittyä johonkin muuhun. Mitä uskomuksia sinulla on maailmasta (ne ovat niitä käsityksiä, mitä pidät totena ja joista muut ovat - ihme ja kumma - eri mieltä)? Millaisessa maailmassa sinä haluat elää? Mihin asioihin maailmassa haluat liittyä? O'Connor,j. - McDermott, /. (1998): NLP:n aakkoset. ai-ai. Wright,}. (1962): Consistenry and complexity ofresponse sequences.journal ofexperimental Psychology

33 32 USKOTAI ÄLÄ 3 USKOMUKSEN PAIKKA AJATTELUSSA JA TOIMINNASSA: LOOGISET TASOT On olemassa kaksi keskeistä tekijää, jotka selittävät, miksi uskomuksella on niin merkittävä osa siinä, miten asioita koemme, mitä niistä ajattelemme ja miten elämäämme elämme. Ensimmäinen on se paikka, joka uskomuksilla on kokemisessa ja ajattelussa. Tätä selventää tässä luvussa esiteltävä loogisten tasojen malli. Toinen on tapa, jolla uskomus mielessä toimii, mitä se aktiivisesti tekee tai teetättää ajattelijalla. Tätä kuvataan neljännessä luvussa, jossa käsitellään uskomuksen kehärakennetta, ja viidennessä luvussa, jossa aiheena ovat uskomuksen vaikutukset tulkitsemiseen, havaitsemiseen ja muistamiseen sekä uskomuksen vaikutukset fysiologiaan, kehoon. Loogiset tasot Kun lapset tulevat kouluun, he alkavat oppia erilaisia koulussa opetettavia asioita. Esimerkiksi Pohjanmaan joet tai kertotaulun. Tämä sisältöjen ja asioiden oppiminen on yksi oppimisen taso. Samalla kertaa toisella tasolla jokainen oppilas oppii oppimaan. Hän oppii, kuinka muistetaan, kuinka keskitytään, kuinka tehdäänasiat mielenkiintoisiksi, kuinka ymmärretään. Esimerkiksi kuinka muistetaan Pohjanmaan joet: kuvana, loruna tai jotenkin muuten. Tämä toinen taso on tärkeämpi, koska saamaansa oppimiskykyä lapsi voi käyttää laajemmin kuin pelkästään opittuja asioita. Pohjanmaan jokia tarvitsee vain Suomen maantiedon yhteydessä, mutta muistamiskykyä tarvitsee lukemattomissa eri tilanteissa. Ne

34 LOOGISET TASOT: USKOMUKSEN PAIKKA AJATTELUSSA 33 oppilaat, jotka oppivat oppimaan parhaiten, pärjäävät parhaiten koulussa. NLP-näkökulmasta tasa-arvo oppimisessa tarkoittaa myös sitä, että kukin oppilas on saanut tasa-arvoiset mahdollisuudet myös oppimistaitojen oppimisessa. Vielä kolmannellakin tasolla koulussa voi oppia uskomuksia siitä, kuinka voi oppia oppimaan ja millaista oppiminen on. Tällaiset käsitykset ja uskomukset ovat vielä tärkeämpiä oppimisen kannalta, sillä ne voivat edistää tai ehkäistä oppimaan oppimista ja sitä kautta kaikkea myöhemmin seuraavaa oppimista. Tämäntyyppisten pohdintojen jälkeen Robert Dilts esitti Gregory Batesonin työhön perustuen idean ihmisen toiminnan eri tasoista, jotka hän nimesi loogisiksi tasoiksi. Loogiset tasot on systeemiajattelun (systems thinking) käsite, ja ne voidaan löytää kaikista inhimillisistä järjestelmistä. Esimerkiksi ihminen on järjestelmä, perhe on järjestelmä, työyhteisö on järjestelmä ja ihmiskunta kokonaisuutena on oma järjestelmänsä. (Dilts 1990.) Systeemiajattelussa järjestelmä on eri osien muodostama kokonaisuus, jossa kaikki osat ovat vuorovaikutuksessa keskenään tavalla, joka ylläpitää järjestelmää. Systeemin vastakohta on kasa tai joukko osia, joilla ei ole keskenään sellaista vuorovaikutusta, joka pitäisi kokonaisuuden koossa. Esimerkiksi neljä toisilleen vierasta ihmistä odottamassa liikennevalojen vaihtumista ei ole järjestelmä, koska he lähtevät eri suuntiin eivätkä ehkä koskaan tapaa. Neljä ihmistä eri puolilla kaupunkia - yksi päiväkodissa, toinen koulussa, kolmas kaupassa ostoksilla ja neljäs ajamassa jakeluautoa ympäri kaupunkia - muodostavat järjestelmän, koska heidän vuorovaikutuksensa on sellaista, että he palaavat iltaisin yhteen. Se mitä kukin tekee, vaikuttaa koko ajan muihin, he reagoivat toisiltaan tulevaan palautteeseen, toimivat tiettyjen omien sääntöjen mukaisesti jne., koska he ovat perhe.

35 34 USKOTAI ÄLÄ Inhimillisten systeemien loogiset tasot voidaan kuvata seuraavasti: Looginen taso Identiteetti ja rooli: kuka minä olen Uskomukset ja arvot: yleistykset, käsitykset, merkitykset Taidot ja kyvyt: sisäiset ja ulkoiset toimintatavat Käyttäytyminen, reaktiot: mitä teen Ympäristö: ulkoiset rajoitukset ja mahdollisuudet Tasoa ilmaiseva kysymys Kuka? Miksi? Miten? Mitä? Missä? Milloin? KufJio 1. Loogiset tasot. Identiteetti Identiteetti-sanalla viitataan siihen, miten joku ihminen määrittelee itseään tai kuinka jokin työyhteisö määrittelee itsensä. Esimerkiksi minämäärittelyjä on tietenkin hyvin paljon: minä olen mies/ nainen, nuori/vanha, äiti/isä, ammatiltani... jne. Identiteetti on perus- tai ydinkäsitys itsestä: minä olen (pohjimmiltani)... Joskus tämä ydinkäsitys itsestä voi liittyä jopa ammattiin (esim. 'olen lääkäri/insinööri'), joskus johonkin ominaisuuteen ('olen avulias/ jännittäjä/vaihtelunhaluinen'). Joskus se voi olla yhdellä sanalla määrittelyn ulkopuolella oleva asia ja löytyä vaikkapa metaforana ('olen etsijä/perusjuureton/hiekan jyvä maailmankaikkeudessa') (Matikka 1994).

36 LOOGISET TASOT: USKOMUKSEN PAIKKA AJATTELUSSA 35 Identiteettiin kuuluvat myös monet roolit. Työpaikalla voin olla uudistajan tai jarruttajan roolissa, hauskuttaja tai kriitikko tai huolehtija. Työyhteisön identiteetti voi olla sen perustehtävä: miksi tämä laitos, osasto, tiimi on olemassa, mikä on sen perustehtävä. Työyhteisön identiteetti voi myös poiketa virallisesta perustehtävästä. Esimerkiksi organisaation perustehtävä voi olla itsensä säilyttäminen eikä virallisen perustehtävän hoitaminen. Loogisissa tasoissa kukin ylempi taso järjestää ja säätelee alla olevaa tasoa. Esimerkiksi identiteetti asettaa rajat sille, millaisia uskomukset ja arvot voivat olla. Olenko oppija tai millainen oppija olen? Uskomukset ja arvot määrittävät, mitä kykyjä lähtee kehittymään. Onko tärkeätä oppia kieliä, millaista niiden oppiminen on ja miten se tapahtuu? Taidot puolestaan toteutuvat käyttäytymisen kautta ja säätelevät näin sitä, mitä käytännössä konkreettisesti tehdään. Luenko kirjoja, kuuntelenko kasetteja, osallistunko kursseille? Kuinka painan sanoja ja rakenteita mieleeni jne.? Taidot toteutuvat siis konkreettisena käyttäytymisenä, tekoina, ja näiden tekojen kautta vasta olemme vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa. Identiteetti ja uskomukset itse asiassa ratkaisevat, millainen ympäristö löytyy. (Toivonen 1994.) Jos ihmisen identiteetin voisi ilmaista esimerkiksi sanoilla "Minä olen pohjimmiltani luopuja", siihen sopivia uskomukset voisivat olla esimerkiksi: -En minä koskaan kuitenkaan onnistu. - Ei kannata yrittää, ettei tule pettymyksiä. -Jos saavuttaa jotain, niin kyllä sen jollakin tavalla menettää. - En minä ansaitse onnistumista. -Jos onnistun, muut tulevat liian kateellisiksi. -Jne. Jos identiteetti on vastakkainen, esimerkiksi ilmaistavissa sanoilla "Minä olen ihminen, joka ei oikeastaan koskaan anna periksi, minä olen taistelija", ovat uskomukset ja arvotkin erilaisia, esimerkiksi: - Kannattaa aina yrittää uudelleen. - Vielä se aurinko paistaa risukasaankin.

Millainen maailmani pitäisi olla?

Millainen maailmani pitäisi olla? Millainen maailmani pitäisi olla? Luomme itsellemme huomaamattamme paineita keräämällä mieleen asioita joiden pitäisi olla toisin kuin ne ovat. Tällä aiheutamme itsellemme paitsi tyytymättömyyttä mutta

Lisätiedot

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. KUUNTELEMINEN 1. Katso henkilöä, joka puhuu 2. Mieti, mitä hän sanoo 3. Odota omaa vuoroasi 4. Sano, mitä haluat sanoa 2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. Tervehdi 2. Jutustele 3. Päättele, kuunteleeko toinen

Lisätiedot

Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä. Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017

Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä. Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017 Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017 Ennakkokäsityksiä Mitä sisarussuhteelta ylipäätään odotetaan

Lisätiedot

Nainen ja seksuaalisuus

Nainen ja seksuaalisuus Nainen ja seksuaalisuus Kun syntyy tyttönä on Kela-kortissa naisen henkilötunnus. Onko hän nainen? Millaista on olla nainen? Naisen keho Kun tytöstä tulee nainen, naiseus näkyy monella tavalla. Ulospäin

Lisätiedot

Ryhmämallitusohje 2016

Ryhmämallitusohje 2016 LUONTAISET TAIPUMUKSET Ryhmämallitusohje 2016 Kalevi Sipinen RYHMÄMALLITUSOHJEITA: VAIHE 1 Mallittamalla otetaan tietoiseen käyttöön olemassa olevia taitoja/mestaruutta LUONTAISET TAIPUMUKSET RYHMÄMALLITUS:

Lisätiedot

Kasvuympäristö, aikuisuus, ikääntyminen

Kasvuympäristö, aikuisuus, ikääntyminen Kasvuympäristö, aikuisuus, ikääntyminen Miten lasten ja nuorten minäpystyvyysuskomuksiin voi vaikuttaa? NLP-harjoitus: kielteisen, rajoittavan uskomuksen muuttaminen hyödynnetään kieltä Minäpystyvyyden

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Hallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen Aija Paakkunainen 1

Hallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen Aija Paakkunainen 1 Hallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen 3.12.2015 Aija Paakkunainen 1 Tunnista hallitsevat uskomukset ja tunnelukkosi Väärät uskomukset: itsestä, työstä, parisuhteesta, onnellisuudesta Uskomus

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan.

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan. KYLLÄ, JA Onnistut yrittämässäsi ja saavutat enemmän kuin odotit, enemmän kuin kukaan osasi odottaa. KYLLÄ, MUTTA Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen asia menee vikaan. EI, MUTTA Et

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Mies ja seksuaalisuus

Mies ja seksuaalisuus Mies ja seksuaalisuus Kun syntyy poikana on Kela-kortissa miehen henkilötunnus. Onko hän mies? Millaista on olla mies? Miehen keho eli vartalo Kehon kehittyminen miehen kehoksi alkaa, kun pojan vartalo

Lisätiedot

Kuraattorityön helmet ja helvetit

Kuraattorityön helmet ja helvetit Kuraattorityön helmet ja helvetit Vuokatti 8.10.2010 Katariina Ylä-Rautio-Vaittinen katariina.yla-rautio@sci.fi Nykyajan nuoret rakastavat ylellisyyttä. Heillä on huonot tavat, he pilkkaavat auktoriteetteja

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Erityisopettaja Anne Kuusisto Neuvokas perhe Syömisen ja liikkumisen tavat lapsiperheen arjessa Tämän hetken lapset kuulevat paljon ruoka- ja liikkumiskeskustelua

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

JOS ET SINÄ, NIIN KUKA?

JOS ET SINÄ, NIIN KUKA? JOS ET SINÄ, NIIN KUKA? Aina, kun haluat asioiden muuttuvan parempaan suuntaan, sinun on otettava ohjat omiin käsiisi. Kun päätät, että olet omien valintojesi arvoinen, voit ottaa vastuun omasta elämästäsi

Lisätiedot

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA ASIAOSAAMISEEN KESKITTYMINEN ON VÄÄRÄ FOKUS. ETSI ASENNETTA. Uuden työntekijän sopeutuminen uusiin tehtäviin voi viedä jopa

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Ajatuksia oppimisesta

Ajatuksia oppimisesta Ajatuksia oppimisesta Turun normaalikoulun kouluttajat Tampereen normaalikoulun 3. 6. sekä 7. 9. luokkalaiset Tampereen yliopiston 2.vsk luokanopettajaopiskelijat OPPIMINEN ON MUUTOS. Luonto ja opetus

Lisätiedot

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA 24.2.2015 Salo Katri Inkinen, erityisperhetyöntekijä, Tl&p-menetelmäkouluttaja Lausteen perhekuntoutuskeskus, Vaalan Perheyksikkö, Turku MITEN KOULUTUSTA

Lisätiedot

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet

Lisätiedot

Omat rajat ja turvaohjeet

Omat rajat ja turvaohjeet Omat rajat ja turvaohjeet Jokaisella ihmisellä on oikeus omaan kehoonsa. Se tarkoittaa, että myös sinä päätät itse, kuka saa koskettaa sinua. Sinä saat myös päättää, mihin paikkoihin toinen ihminen saa

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

NEro-hankkeen arviointi

NEro-hankkeen arviointi NEro-hankkeen arviointi Marja Kiijärvi-Pihkala MKP Aikamatka www.mkp-aikamatka.fi marja@mkp-aikamatka.fi NEro-hankkeen arviointi Tilli Toukka -vertaisryhmämallin arviointi Vastauksia kysymyksiin 1. Minkälainen

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö HYVINVOIVA SIHTEERI Haasta itsesi huipulle seminaari 23.9.2016 Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö SIHTEERI 2 26.9.2016 SIHTEERI ENNEN Kun esimies tuli aamulla töihin, hänen sihteerinsä oli ovella vastassa

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

320075 Mitä nyt (4) What now?

320075 Mitä nyt (4) What now? 320075 Mitä nyt (4) What now? Lapset joutuvat usein tilanteisiin, joissa on hyvä miettiä omia reaktioitaan ennen toimimista. Tässä korttisarjassa esitetään erilaisia hankalia tilanteita, joihin jokainen

Lisätiedot

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 3/14

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 3/14 KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14 Tervetuloa täyttämään kysely! Koulutunnus: Oppilaiden tilannekartoitussalasana: Kirjaudu kyselyyn KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14 Kukaan

Lisätiedot

Pohdittavaa harjoituksenvetäjälle: Jotta harjoituksen tekeminen olisi mahdollista, vetäjän on oltava avoin ja osoitettava nuorille, että kaikkien

Pohdittavaa harjoituksenvetäjälle: Jotta harjoituksen tekeminen olisi mahdollista, vetäjän on oltava avoin ja osoitettava nuorille, että kaikkien Mitä seksi on? Tavoite: Harjoituksen tavoitteena on laajentaa näkemystä siitä, mitä seksi on. Monille seksi on yhtä kuin vaginaalinen yhdyntä/emätinseksi. Reilu seksi projektissa seksillä tarkoitetaan

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

PORTFOLIO-OHJEET. 1. Periodi. Lukuvuosi 2006-07 FyKeMaTT -aineet

PORTFOLIO-OHJEET. 1. Periodi. Lukuvuosi 2006-07 FyKeMaTT -aineet PORTFOLIO-OHJEET Lukuvuosi 2006-07 FyKeMaTT -aineet 1. Periodi portfolioryhmä, keskustelu, kirjoitus (2-3 sivua) Palautuspäivä: ennen keskustelua tai viimeistään 20.10.2006 klo 16:00 Perusharjoittelun

Lisätiedot

FcJazzC14 Mentaalisesti vahvana. kesän peleihin. Markku Gardin 1.4.2014

FcJazzC14 Mentaalisesti vahvana. kesän peleihin. Markku Gardin 1.4.2014 FcJazzC14 Mentaalisesti vahvana kesän peleihin Markku Gardin 1.4.2014 Mentaalitarinoita "Peliä edeltävänä iltana makaan vuoteessani ja kuvittelen mielessäni, kuinka teen maalin ja kuinka pelaan hyvin.

Lisätiedot

Sinnikkyys. Teet paljon töitä saattaaksesi loppuun sen, minkä aloitit.

Sinnikkyys. Teet paljon töitä saattaaksesi loppuun sen, minkä aloitit. Urheus Olet rohkea henkilö, joka ei peräänny uhkien, haasteiden, vaikeuksien tai kivun edessä. Puhut sen puolesta, mikä on oikein, vaikka kohtaisit vastustusta. Toimit vakaumuksesi mukaan. 1 Sinnikkyys

Lisätiedot

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja 13.6. Anne Rantala 13.6.2016 1 1. Jäsennä itseäsi ja suhdetta työhösi Miten työ asettuu suhteessa muuhun elämään ja arvoihisi? Millaisia tavoitteita sinulla on työn

Lisätiedot

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä

Lisätiedot

T A Q. Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire. Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz

T A Q. Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire. Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz T A Q Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Nimi: Päivämäärä:

Lisätiedot

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus

Lisätiedot

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta 30-60 minuuttia valmentajan aikaa, ja Harjoituslomake ja kynä noin 1-2 viikkoa oman työn tarkkailuun. Tavoitteet Harjoite on kokonaisvaltainen

Lisätiedot

1. Valitse jokin neljästä tarinasta ja tulosta lapsen kuva. Jos tulostusmahdollisuutta ei ole, voit etsiä kuvan esim. lehdestä.

1. Valitse jokin neljästä tarinasta ja tulosta lapsen kuva. Jos tulostusmahdollisuutta ei ole, voit etsiä kuvan esim. lehdestä. OHJEET TUOKION TOTEUTTAMISTA VARTEN Tarvitset - tarinan ja kuvan - joko seinälle kiinnitettävät rastitehtävät ja niihin liittyvät materiaalit tai jokaiselle lapselle oman tehtäväpaperin - piirustuspaperia

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta, projektitutkija 2.11.2016 OPS2016 Muovaa käsitystä oppimisesta Oppimisen ilo Oppijan aktiivinen rooli, ongelmanratkaisutaidot Monipuoliset oppimisympäristöt

Lisätiedot

AHOT-TYÖPAJA JOENSUU-KUOPIO-MIKKELI

AHOT-TYÖPAJA JOENSUU-KUOPIO-MIKKELI AHOT-TYÖPAJA 7.2.2012 JOENSUU-KUOPIO-MIKKELI YTM (sosiaalipsykologi), FK (biokemisti), yhteisötyönohjaaja, NLP master (käytännön vuorovaikutus) PALAUTEKOKEMUS Palautepalvelu: hakemukset ja ansioluettelot

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Iloa vanhemmuuteen Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Avoin vanhempainilta Kaakkurin yhtenäiskoululla 27.2.2013 klo:18-19.30. Tilaisuuden järjestää Nuorten Ystävien Vanhempien Akatemia yhdessä

Lisätiedot

Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN?

Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN? Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka 20.1.11 kimmo.karkia@phnet.fi MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN? Mikäauttaa asiakastyössä Asiakas itse 40% Onnistunut vuorovaikutussuhde 30% Toivon

Lisätiedot

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa?

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Mirva Makkonen 1 Miksi osallisuus?

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT Opiskelijan nimi Maija-Kerttu Sarvas Sähköpostiosoite maikku@iki.f Opiskelumuoto 1 vuosi Helsinki Tehtävä (merkitse myös suoritusvaihtoehto A tai B) KAS 3A osa II Tehtävän

Lisätiedot

Lapsen sosiaalisen kehityksen tukeminen ja kiusaamisen ehkäisy

Lapsen sosiaalisen kehityksen tukeminen ja kiusaamisen ehkäisy Lapsen sosiaalisen kehityksen tukeminen ja kiusaamisen ehkäisy 14.10.2016 Osa-alueet Ennaltaehkäisy Tapahtuneen selvittely Roolittamisen purku Jannan malli 1. Haasta omat ennakkokäsityksesi! 2. Kysy lapselta!

Lisätiedot

Stressinhallintaa itsensä johtamisen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin avulla Anne Karilahti

Stressinhallintaa itsensä johtamisen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin avulla Anne Karilahti Stressinhallintaa itsensä johtamisen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin avulla Anne Karilahti Valmennuksen sisältö Mitä stressi on? Mielen ja tunteiden johtaminen Itsensä johtaminen stressin hallinnan työkaluna

Lisätiedot

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan: Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon

Lisätiedot

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA Iina Lempinen Voimavaravalmentaja, kirjailija, kouluttaja Valmiina Coaching 24.11.2015 Tehy Terveydenhoitajien opintopäivät 1 VALMENNUKSEN TAVOITTEET Tulet tietoisemmaksi

Lisätiedot

Kun et saa heitä näkemään valoa, saa heidät tuntemaan sen lämpö

Kun et saa heitä näkemään valoa, saa heidät tuntemaan sen lämpö KAUPANPÄÄTÖS Tapio Joki Johdanto Kun et saa heitä näkemään valoa, saa heidät tuntemaan sen lämpö K aupanpäätös on usein sekä myyjille että asiakkaille stressaavin vaihe myyntikeskustelussa ja kaikki se

Lisätiedot

Uusi Sairaala-hanke on mittava muutosprosessi

Uusi Sairaala-hanke on mittava muutosprosessi Uusi Sairaala-hanke on mittava muutosprosessi M I K Ä O N TÄ R K E Ä Ä, KUN TO I M I N N A N M U U TO S V I E DÄ Ä N L Ä P I J O H TA M I S E N J A H E N K I LÖ S TÖ N O S A A M I S E N N Ä KÖ KU L M A

Lisätiedot

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 30.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 1 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?

Lisätiedot

Oppiminen ja oivaltaminen

Oppiminen ja oivaltaminen Oppiminen ja oivaltaminen Pohdittavaa Kuinka hyvä lapsestasi tulee, jos opetat hänelle kaiken sen mitä jo osaat? Riittääkö tämä lapselle? Kuinka hyvä pelaajasta tulee 2025, jos hän tekee kaiken sen, mitä

Lisätiedot

Kyllä minä tästä selviän aikuisopiskelijan minäpystyvyysuskomukset ohjauksen lähtökohtana

Kyllä minä tästä selviän aikuisopiskelijan minäpystyvyysuskomukset ohjauksen lähtökohtana Kyllä minä tästä selviän aikuisopiskelijan minäpystyvyysuskomukset ohjauksen lähtökohtana Anne Partanen Minäpystyvyyskouluttaja, KT annpartanen@gmail.com http://sites.google.com/site/annpartanen/ 040-7023678

Lisätiedot

Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia

Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia VASTAVÄITTEET Tapio Joki Johdanto Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia K aupat syntyvät harvoin ilman vastaväitteitä. Myyjälle ratkaisevan tärkeää on ymmärtää,

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Kevään 2010 fysiikan valtakunnallinen koe

Kevään 2010 fysiikan valtakunnallinen koe 120 Kevään 2010 fysiikan valtakunnallinen koe 107 114 100 87 93 Oppilasmäärä 80 60 40 20 0 3 5 7 14 20 30 20 30 36 33 56 39 67 48 69 77 76 56 65 35 25 10 9,75 9,5 9,25 9 8,75 8,5 8,25 8 7,75 7,5 7,25 7

Lisätiedot

TAITO TARTTUU TREENAAMALLA!

TAITO TARTTUU TREENAAMALLA! TAITO TARTTUU TREENAAMALLA! TAIDON OPPIMINEN TAITO TARTTUU TAITOTASON VAIHEET Suunnittele harjoitus 1, jossa on neljä osiota omalle joukkueellesi - (Pohdi mitä harjoitteita käyttäisit samaan harjoitteluun

Lisätiedot

SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen

SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta Olli E. Juvonen Talentum Helsinki 2009 Talentum Media Oy ja Olli E. Juvonen ISBN 978-952-14-1446-6 Kansi: Ea Söderberg Taitto: NotePad Ay, www.notepad.fi

Lisätiedot

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE Lapsi Vanhempi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI VANHEMMAN SILMIN Kerro minulle lapsestasi. Millainen hän mielestäsi on? Kerro omin sanoin tai käytä alla olevia kuvauksia:

Lisätiedot

Musiikki oppimisympäristönä

Musiikki oppimisympäristönä Musiikki oppimisympäristönä Opetussuunnitelma, musiikkitieto ja dialogi leena.unkari-virtanen@metropolia.fi Mupe musiikkitiedon näkökulmasta OPSien taustalla Opetuksen dialogisuus Musiikki oppimisympäristönä

Lisätiedot

E Eläydy kuunteluun ja katso koko ajan puhujaan. A Asetu toisen asemaan ja tilanteeseen

E Eläydy kuunteluun ja katso koko ajan puhujaan. A Asetu toisen asemaan ja tilanteeseen HEARS -MALLI H Hyvä kuunteluasento E Eläydy kuunteluun ja katso koko ajan puhujaan A Asetu toisen asemaan ja tilanteeseen R Reagoi ilmeilläsi; jos toinen näyttää surulliselle ole surullinen. Jos toinen

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE JO ITSENÄISTYNEILTÄ- ITSENÄISTYVILLE NUORILLE Talla.... vihkolla haluamme jakaa kokemuksiamme teille. Omilleen-toiminnan kokemusasiantuntijaryhmä on suunnitellut vihkon sisällön. Ryhmään on osallistunut

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet.

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet. Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija Harjoite 12: Kilpailuanalyysi Harjoite 12 A: Kilpailun tavoiteanalyysi Harjoite 12 B: Kilpailussa koettujen tunteiden tarkastelu Harjoite

Lisätiedot

HOT-testin tulokset. Nimi: Teija Tahto Pvä: Ikä: 17 vuotta Ryhmä: Virpiniemien golf juniorit Jakelu: valmentaja Pekka Palo

HOT-testin tulokset. Nimi: Teija Tahto Pvä: Ikä: 17 vuotta Ryhmä: Virpiniemien golf juniorit Jakelu: valmentaja Pekka Palo HOT-testin tulokset Nimi: Teija Tahto Pvä: 12.10.2012 Ikä: 17 vuotta Ryhmä: Virpiniemien golf juniorit Jakelu: valmentaja Pekka Palo PALJON KEHITETTÄVÄÄ SELKEÄ VAHVUUS Tavoitteen asettelu Motivaatio Itsekuri

Lisätiedot

Minä ohjaajana - kokonaisvaltainen ihmiskäsitys

Minä ohjaajana - kokonaisvaltainen ihmiskäsitys Tavoite Harjoitus on tarkoitettu elämäntapamuutosohjaajalle ohjaajan oman ihmiskäsityksen tiedostamiseen. Jokaisella meistä painottuu ihmiskäsityksessä joku puoli: koulutustausta, omat mielenkiinnon kohteet

Lisätiedot

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä elina.kataja@lempaala.fi Kasvatuksen ydinkysymykset Millaisia lapsia haluamme kasvattaa?

Lisätiedot

Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle

Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle Psykologi, psykoterapeutti, YET Tiina Röning Rokua 28.10.2015 Mitä on tunne? Erilaisia selitystapoja

Lisätiedot

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari Koti, koulu ja lapsen paras Kari Uusikylä MLL -seminaari 30.09.2016 Miksi yhteistyötä? Siksi, että se on lapsen etu Opiskelu tehostuu Ongelmat tunnistetaan Muodostuu aito kouluyhteisö, turvallinen, välittävä,

Lisätiedot

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisessa Työntekijän oma vastuu Rooli työyhteisössä Työyhteisön voima Tulevaisuuden haasteet Minäminäminäminäminäminäminäminä

Lisätiedot

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Tekijät: Kristian Lehtiniittu, Linda Törnström, Julia Meritähti Esityspäivä: 5.2.2016 Psykologia kurssi 7 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1 1.1

Lisätiedot

JUMALAN OLEMASSAOLOA. En voinut enää kieltää

JUMALAN OLEMASSAOLOA. En voinut enää kieltää Aikamedia 2 En voinut enää kieltää JUMALAN OLEMASSAOLOA n Vuosia sitten ajattelin, että elämässä ei ole mitään järkeä. Identiteettiongelmien keskellä minulla ei ollut hajuakaan siitä, kuka minä olen, mistä

Lisätiedot

Millainen on hyvä työhakemus?

Millainen on hyvä työhakemus? TYÖHAKEMUS- OPAS Millainen on hyvä työhakemus? Hyvä hakemus erottuu joukosta ja vastaa kysymykseen, miksi sinä olisit hyvä valinta tehtävään. Hakemuksessa voit tuoda omaa persoonaasi esiin, jopa ehkä enemmän

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

Playin Story -hanke Maija Hintikka Leikki on lapsen elämää. Leikki on lapsen elämää

Playin Story -hanke Maija Hintikka Leikki on lapsen elämää. Leikki on lapsen elämää Esityksen sisältö: Mikä Playin Story -hanke? Mitä omaehtoinen leikki merkitsee lapsen kokonaiskehitykselle? Mikä on aikuisen osuus omaehtoisessa leikissä? Mitä ovat Playin Story -materiaalit? Miten Playin

Lisätiedot

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.)

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 1 (Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 2 8.- ja 9.-luokkalaisista (14 16v) 5 % käyttää alkoholia kerran viikossa tai useammin ja 13 % käyttää alkoholia

Lisätiedot

Harjoite 6: Uskomusten tarkistaminen

Harjoite 6: Uskomusten tarkistaminen Harjoite 6: Uskomusten tarkistaminen Tutustuminen ja suunnittelu yksilöllisesti Pitkäjänteinen työskentely Suunnittelun voi tehdä kotitehtävänä Harjoituslomake Tavoitteet Harjoite auttaa pureutumaan monesti

Lisätiedot

Kurssitusten tarve kipuaa

Kurssitusten tarve kipuaa Kurssitusten tarve kipuaa 9.11.2000 08:02 Muinoin tietotekniikkakurssilla opeteltiin ohjelmat läpikotaisin. Nyt niistä opetellaan vain työssä tarvittavat toiminnot. Niissäkin on työntekijälle tekemistä,

Lisätiedot

Ounasrinteen päiväkoti Kasvua ja oppimista arjessa pienryhmätoiminnan

Ounasrinteen päiväkoti Kasvua ja oppimista arjessa pienryhmätoiminnan Ounasrinteen päiväkoti Kasvua ja oppimista arjessa pienryhmätoiminnan keinoin Mitä ajattelet ja sanot minusta, sitä luulet minusta; sinä olet sellainen minulle miten minut näet. Usko kuitenkin, että mitä

Lisätiedot

Tinkauspaja 1 Sali LS 2. Ketterä oppiminen

Tinkauspaja 1 Sali LS 2. Ketterä oppiminen Tinkauspaja 1 Sali LS 2 Ketterä oppiminen Tinkauspajan sisältö Johdanto: Ketterä oppiminen kokemuksia Ketterän oppimisen edellytyksiä, ryhmätyöt Millaisia taitoja ihmiset tarvitsevat kyetäkseen oppimaan

Lisätiedot

Strategikoksi puolessa tunnissa Varsinais-Suomen aikuis- ja ammatillisen koulutuksen kehittämispiknik

Strategikoksi puolessa tunnissa Varsinais-Suomen aikuis- ja ammatillisen koulutuksen kehittämispiknik Strategikoksi puolessa tunnissa Varsinais-Suomen aikuis- ja ammatillisen koulutuksen kehittämispiknik 11.12.2012 Timo Collanus Erityisasiantuntija Turun kaupunki Timo Collanus VTM/ taloustiede 1998 Koulutustutkimusta

Lisätiedot

Ehyeksi aikuiseksi osa 3. 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996

Ehyeksi aikuiseksi osa 3. 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996 Saarnaajan kirjasta (4:9-12) voidaan lukea Kristus-keskeisen kumppanuuden periaate: Kaksin on parempi kuin yksin, sillä

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

Onnellisen kohtaaminen millainen hän on? Outi Reinola-Kuusisto Emäntä Kitinojalta (Psykologi, teologi, toimittaja)

Onnellisen kohtaaminen millainen hän on? Outi Reinola-Kuusisto Emäntä Kitinojalta (Psykologi, teologi, toimittaja) Onnellisen kohtaaminen millainen hän on? Outi Reinola-Kuusisto Emäntä Kitinojalta (Psykologi, teologi, toimittaja) HARJOITUS: MIKÄ SINULLE ON ONNEA? Johtopäätös: Onnen hetket ovat hyvin henkilökohtainen

Lisätiedot

OPStuki TYÖPAJA Rauma

OPStuki TYÖPAJA Rauma OPStuki TYÖPAJA 2. 29.1.2014 Rauma kouluttajat: Tuija Saarivirta Paula Äimälä Pohdintaan tarvitaan jokaisen aivot ja sydän IRMELI HALINEN OPStuki TYÖPAJA 2 Tulevaisuuden koulu Oppiminen ja opiskelu muutoksessa

Lisätiedot