Kantavat Siivet strategian tarkistus, johtopäätökset ja toimenpiteet vuosille

Transkriptio

1 Kantavat Siivet strategian tarkistus, johtopäätökset ja toimenpiteet vuosille Kaupungin päästrategia Kantavat Siivet valmisteltiin keväällä 2009 hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa kesäkuussa Strategian ajantasaisuuden varmistamiseksi edellytettiin arviointia tai välitarkistusta vuoden 2011 alussa. Strategiassa on asetettu viisi näkökulmaa: kehittyvä ja vetovoimainen kaupunki kestävä talous toimivat palvelut ja uudistuvat rakenteet osaava johtaminen ja henkilöstö osallistuva ja hyvinvoiva kuntalainen. Tässä tarkistuksessa esitettävistä kehityshankkeista lähes kaikki poikkileikkaavat useampia näkökulmia. valtuustoryhmät arvioivat valtuustosopimuksen sisältöä ja ajantasaisuutta määriteltiin vuosien keihäänkärkiä ja toimenpiteitä. Ryhmätöissä esiin nousivat useimmiten seuraavat teemat tai asiakokonaisuudet: ikärakenteen muutoksen vaikutus palvelurakenteeseen ja talouden haasteisiin elinkeinopolitiikan ja työllisyyden edistämisen merkitys hyvinvoinnin ja talouden turvaajana palvelujen järjestämistavan ja palveluverkkopäätösten tekemisen merkitys johtamisen ja organisaation uudistaminen yhtenäisen ja kokonaisen Joensuun tarve. Seminaarin tulosten perusteella asetetaan vuosille seuraavat kuusi kehittämishanketta: 1 Kaupunginvaltuuston strategiaseminaariin osallistui kaikkiaan 63 henkilöä. Kahden päivän aikana alustusten, luentojen ja ryhmätöiden avulla arvioitiin vuosina tapahtuneita toimintaympäristön muutoksia ja niiden vaikutuksia keväällä 2009 hyväksyttyyn kaupungin päästrategiaan hahmoteltiin keinoja, joilla Joensuu olisi vielä iskukykyisempi ja menestyksekkäämpi tutkittiin hyväksi havaitun vision toteuttamisen avaimia 1. Joensuusta Suomen yritysystävällisin kaupunki Joensuu on sijoittunut Taloustutkimuksen imagotutkimuksissa viime vuosina sijoille 2 4. Viimeisimmässä, vuonna 2010 tehdyssä tutkimuksessa, kaupungin sijoitus oli 3. omassa luokassaan. Lähtökohdat tavoitteen toteuttamiselle ovat siis realistiset. Julkisen talouden tasapainotusvaateet ja toimenpiteet lähivuosina merkitsevät keskimääräistä suurempaa uhkaa niille kunnille ja kaupungeille, jotka ovat merkittävän riippuvaisia valtionosuuksista ja verotulontasauk-

2 sista. Tulevaa ennakoiden olisi viisasta tehdä välttämättömyydestä hyve. Joensuun työllisyystilanteen ja elinvoiman parantamiseksi tulisi selvittää ne tekijät/seikat, joissa vielä voisimme parantaa toimintaamme sekä kaupungissa jo toimivien että uusien yritysten toimintaedellytysten ja työpaikkakehityksen edistämisessä. Kaupungin tulee pyrkiä omalla toiminnallaan poistamaan kaikki ne esteet, jotka vaikeuttavat tavoitteen saavuttamista. Kaavoitettujen ja kunnallistekniikan piirissä olevien yritystonttien riittävyys, tonttien laajennettavuus tarvittaessa, yritystilojen tarjonta, edunvalvonnan ja resurssien riittävyys kaupungin organisaatiossa ja päätöksenteon nopeus ovat esimerkkejä asioista, jotka tulee käydä läpi. Tavoitteena on luoda kahdessa vuodessa JOENSUU malli, jossa edellä olevien seikkojen ohella huomiota kiinnitetään myös koulutuksen osuvuuteen ja yritysten sijoittumisen kannalta muihin tärkeisiin julkisiin palveluihin. Kaupunki edistää ja tukee seudullisen, keskitetyn yrityspalvelukeskuksen luomista. Yrityspalvelukeskukseen keskitetään mm. yritysten yleisneuvonta, yritysten perustamis- ja kehittämisasiat, rahoitus- ja sukupolven vaihdoskysymykset, yritystilojen järjestäminen ja yritysten sijoittumisen edistäminen. Molemminpuolista kumppanuutta yrittäjäjärjestöjen ja kauppakamarin kanssa tiivistetään. Pohjois-Karjalan markkinointi- ja vetovoimaohjelmassa Joensuun rahoitusosuus tulee suunnata palvelemaan tätä kehityshanketta. Vastuu ja resurssit: Työryhmä, jonka muodostavat kaupunginjohtaja, Josek Oy:n edustaja, yritysyhteistyötahot ja asiantuntijat. Toimenpide-esitykset elokuun 2012 loppuun mennessä. Mittari: Taloustutkimuksen imagomittauksessa 2013 Joensuu on omassa kokoluokassaan Suomen yritysystävällisin kaupunki. 2. Palveluverkkopäätökset Palveluprosessien kehittäminen ja laaja-alaisen kaupungin logististen mahdollisuuksien (ihmisten ja tavaroiden kuljetus) optimaalinen hyödyntäminen edellyttää toimipisteverkoston kiinnittämistä. Laaditun aikataulun mukaan palveluverkkopäätökset lähivuosien osalta tulee tehdä viimeistään toukokuussa Mikäli mahdollista, keskeiset investointipäätökset tai linjaukset tulisi tehdä samassa yhteydessä, mutta viimeistään elo-syyskuussa Toimitilojen osalta hienosäätöä ja tilojen optimointia tehdään jatkuvan kehittämisen periaatteella. Vastuu: kaupunginvaltuusto, lautakunnat. 2

3 3 3. Johtamisen ja organisaation kehittäminen Kaupunginhallitus on hyväksynyt joulukuussa 2010 johtamisen ja organisaation kehittämisen puiteohjelman. Ohjelmalle on asetettu poliittinen seuranta- ja ohjausryhmä. Ohjelma on laaja ja ohjausryhmä voi suunnata sitä tarpeen mukaan. Ohjelman ja seminaarin tulosten perusteella Vuoden 2011 aikana määritellään johtokuntien, lautakuntien, kaupunginhallituksen ja sen jaostojen sekä kaupunginvaltuuston tehtävät ja roolit. Määrittämisen lähtökohtana on tilaaja-tuottaja ajattelun soveltaminen Joensuulle sopivalla mallilla. Reunaehtoina ovat hallinnon ja organisaation selkeys, mallin yksinkertaisuus, tehokkuus ja läpinäkyvyys. määritellään viranhaltijoiden / työntekijöiden sekä esimiesten rooli määritellään kuntalaisten / asukkaiden rooli toimialojen raportointia kehitetään Joensuu mallia tukevaksi talousarvioasiakirjaa kehitetään siten, että kaupunginhallituksella ja kaupunginvaltuustolla on käytettävissään enemmän yksityiskohtaista tietoa ainakin palveluiden määristä ja yksikkökustannuksista Vuoden 2012 aikana raportoinnin automatisointia ja reaaliaikaista tietojen keruuta lisätään uuden, vuoden 2013 alusta voimaan tulevan hallintorakenteen mukaiset johtosäännöt käsitellään keväällä 2012 Vastuu ja resurssit: puiteohjelman ohjausryhmä, kehittämisjohtoryhmä 4. Talouden pitkän aikavälin kestävyys Taantuman aikainen elvytys on johtanut velkaantumiseen ja alijäämäiseen julkiseen talouteen, joka on tasapainotettava. Tasapinottamisen vaikeutta lisää taloudellisen kasvun hidastuminen ja huoltosuhteen heikentyminen. Ikärakenteen muutoksen kiihtyminen ja sitä seuraava talouden ja palvelujen järjestämisen todellinen haaste on enää vain muutaman vuoden päässä. Joensuun ikärakenteen muutos alkaa kiihtyä vuonna Uusien palvelumallien ja talouden rakenteiden muutos vaatii muutaman vuoden sisäänajon. Niinpä meillä on 2 3 vuotta etsikkoaikaa etsiä ja tehdä ratkaisut. Koelaskelmien mukaan nykyisellä tavalla toimiminen johtaa taloudellisesti kestämättömään tilanteeseen jo

4 vuoteen 2015 mennessä. Talouden ongelmat kasvavat sen jälkeen kiihtyvällä vauhdilla. Kuntatalous on ollut toistuvasti ylijäämäinen, kuten Joensuunkin talous muutamia vuosia lukuun ottamatta. Tästä huolimatta velkaantuminen on jatkunut. Syynä on ollut virheellinen talouden tasapainon määritelmä. Taloutta on pidetty tasapainossa olevana, jos vuosikate kattaa poistot (vuosikate vähintään 100 %). Tasapainoehto ei kuitenkaan huomioi nousevia hintoja. Tänään hankitun rakennuksen hinta on sitä uusittaessa 30 tai 40 vuoden kuluttua moninkertainen. Nykysäännösten mukaisella poistorahoituksella varaudutaan kuitenkin vain samanhintaisen rakennuksen hankintaan. Kuntalakia tultaneen muuttamaan talouden tasapainon määrittelyn osalta vuoden 2013 alusta lukien. Ymmärrettävä ja yksinkertainen tasapainoehto vertaa vuosikatetta poistonalaisten investointien nettomenoon (= tulorahoitusjäämä). Jos tulorahoitusjäämä on positiivinen, talous on tasapainossa sinä vuonna. Kaupungin talousstrategian reunaehdot ovat olleet: käyttötalouden menojen enintään 1,5 % kasvu vuosikate -% vähintään 100 lainaa enintään 1500 euroa/asukas Käyttötalouden menojen kasvu tarkoittaa nimellistä kasvua. Vuosien 2009 ja 2010 matalan inflaation oloissa tavoite on ollut hyvä. Inflaation kiihtynee vuosina ja 1,5 % kasvutavoite saattaa olla liian tavoitteellinen ottaen huomioon sitä vielä kiristävät tuottavuusohjelmat. Vuosikatteen pitäisi Joensuussa olla Joensuun investointitasolla 150 % 160 %, jotta velkaantuminen pysähtyisi. Vastuut: Tulorahoitusjäämä otetaan käyttöön uutena talouden tasapainomittarina. Strategian asettamaa käyttötalouden menokasvu - % tavoitetta arvioidaan kevään 2011 aikana inflaatioarvioiden ja palkkaratkaisujen perusteella. Mahdollinen uusi tavoite päätetään valtuuston talousseminaarin yhteydessä elokuussa Kilpailukykyinen oma palvelutuotanto ja tarkoituksen mukaiset ostopalvelut 4 Oman palvelutuotannon kehittäminen Oman palvelutuotannon kilpailukykyisyyden todentaminen edellyttää yksikkökustannusten tuntemista. Käyttöön otettavien raportointimallien yhtenä tehtävänä on yksikkökustannusten automaattinen laskenta riittävällä tarkkuudella ja läpinäkyvästi. Tuotannon kehittäminen edellyttää siihen panostamista. Nykyisestä organisaatiosta on vaikea irrottaa resursseja tuotannon kehittämiseen. Toisaalta prosessien kehittäminen vaatii erityisosaamista ja työkaluja. Kehittäminen voisi olla järkevintä aloittaa muutamalla pilottikohteella.

5 Vastuut ja resurssit: perustettava tuotannon kehittämisryhmä. Ryhmä tekee esityksen etenemismallista ja tuotannon kehittämisen organisoinnista. Esitys käsitellään puiteohjelman ohjausryhmässä. Aikataulu: esitykset toukokuun 2011 loppuun mennessä. Ostopalvelut Raportoinnissa otetaan erityisen seurannan kohteeksi ostopalvelut. Euromääräiseltä arvoltaan 5 10 suurinta ostopalvelukohdetta tutkitaan ja arvioidaan erikseen (mm. kilpailutuksen onnistuminen, sopimuksen tarkoituksenmukaisuus, hintojen korotuksista sovittu käytäntö, ostopalvelujen valvonta ja käytännön ohjaus, kokemukset). Selvityksen perusteella luodaan suositukset ostopalvelujen hankinnalle ja johtamiselle. Sopimusten hallinnan kehittäminen on johtamisen ja organisaation kehittämisen puiteohjelmaa. Sopimusten hallinta on esitetty yhdeksi teemaksi USO hankkeeseen (Uuden Sukupolven Organisaatiot). Vastuu ja resurssit: talous- ja strategiayksikkö, toimialat, hankintatoimi Kaupunki tukee asukas- ja kyläyhdistysten toimintaa eurolla vuosittain. Yhdistysten roolia asuinalueiden ja kylien ympäristöjen ja palvelujen kehittäjänä sekä osallistumisen aktivoijina tulee kasvattaa ja arvostaa. Tavoitteena on vireä kansalaisyhteiskunta ja vastuullinen ja omatoiminen kuntalainen. Viestintä ja aktiivinen vuorovaikutus palautteineen puolin ja toisin lisää yhteisöllisyyttä ja osallisuutta. Vastuut ja resurssit: kaupunkisuunnittelu ja tiedotus Aikataulu: kaupungin nettisivut uusitaan vuonna Uusimisessa kiinnitetään erityistä huomiota mm. asukasnäkökulmaan, käytettävyyteen ja palautteen järjestämiseen. Esitykset asukas- ja kyläyhdistysten toiminnan tukemisesta ja vuorovaikutuksen järjestämisestä/kuulemisista tehdään kesäkuun 2011 loppuun mennessä. Muutokset huomioidaan vuoden 2012 talousarviossa. Kaupungin viestintästrategia päivitetään vuoden 2011 loppuun mennessä. 5 Aikataulu: Selvitys kesäkuun loppuun 2011 mennessä. PÄÄSTRATEGIAN STRATEGISTEN KEIDEN KÄRJET VUOSINA HANK- 6. Asukastoiminnan ja osallistumisen edistäminen Päästrategiassa on asetettu kaikkiaan 17 strategista hanketta, joista kahdeksan on kaupungin omia hankkei-

6 ta ja loput yhdeksän muiden toteuttamia, mutta kaupungin kannalta merkittäviä hankkeita. 6 Kaikki hankkeet ovat edelleen strategisia ja niitä edistetään. Joensuu-Kuopio nopea junayhteys vaatii kuitenkin alustavien arvioiden perusteella lisäperusteluja. Mahdollinen yhteys saattaisi veisi todennäköisesti merkittävän osan muusta julkisen liikenteen tuesta. Vuosien aikana strategisten hankkeiden kärjet ovat: Tiedepuiston 4.vaihe Kauppatorin ja keskustan elävyyden kehittäminen Terveysasemaverkosto ja niiden investoinnit Muiden toteuttamien hankkeiden kärjet ovat: Poliisi- ja oikeustalo Raatekankaantien eritasoliittymä VT 23 parantaminen