Sisällys JOHDANTO: PALVELULIIKETOIMINNAN MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET... 13

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sisällys JOHDANTO: PALVELULIIKETOIMINNAN MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET... 13"

Transkriptio

1 Sisällys SISÄLLYS... 3 ESIPUHE... 7 KIRJOITTAJAT... 9 JOHDANTO: PALVELULIIKETOIMINNAN MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET Palveluliiketoiminnan muodonmuutos Arvontuotantojärjestelmän muutos Johtamisen avaimet Kirjan tavoitteet Kirjan rakenne ja sisältö OSA I: JOHTAMINEN MUUTOKSESSA Miksi nyt tarvitaan uudenlaista johtamista? Jaakko Virkkunen 1.1 Johtamisen uudenlaiset haasteet Nykyisen johtamisajattelun kaksi lähtökohtaa Taloudellisen toiminnan pelisääntöjen ja johtamisajattelun syvät muutokset Uuden johtamistavan aineksia OSA II: PALVELULIIKETOIMINNAN RAKENTUMINEN YRITYKSISSÄ Palveluliiketoiminnan muutosstrategiat Raimo Hyötyläinen ja Maaria Nuutinen 2.1 Strategisen ajattelumallin muutos Palveluliiketoiminnan kehitysluokittelu Kohti vuorovaikutteista toimintamallia Palveluliiketoiminnan muodonmuutosprosessi Palveluliiketoiminnan muutos- ja suunnittelumallit Johtopäätökset

2 3 Tuotteesta palveluun liiketoiminnan kehityksen epäjatkuvuuden hallinta ohjelmistoyrityksessä Jaakko Virkkunen, Juha Pihlaja ja Päivi Ristimäki 3.1 Yrityksen uudelleensuuntautumisen haaste Teknologinen kehitys ja liiketoiminnan epäjatkuvuudet Yrityksen oppimisen haasteet epäjatkuvuustilanteissa Organisaation oppiminen epäjatkuvuustilanteessa Epäjatkuvuudet ohjelmistoalan yrityksen liiketoiminnassa Ratkaisumalleja tuottavien toimijaryhmien johtamiskäytänteet liiketoiminnan muodonmuutoksessa Kemira GrowHow n synty Matti Virkki 4.1 Liiketoiminnan muodonmuutos konsernirakenteessa Kemiran lannoiteliiketoiminnan muodonmuutos Minkälaiset toimijaryhmät tarvittiin tuottamaan liiketoiminnan muodonmuutos? Minkälaisten oppimisprosessien kautta vaihekohtaiset toimijaryhmät muodostuivat? GrowHow n syntyyn johtaneet johtamiskäytänteet Yhteenveto Palveluliiketoiminnan tiedonluonti ja asiakastoiminta Raimo Hyötyläinen, Iiro Salkari, Tapani Ryynänen ja Jari Kettunen 5.1 Palvelutoiminnan tiedonluonnin malli Palveluliiketoiminnan kehitysportaikko Palvelutoiminnan johtamis- ja toimintakartta Palveluliiketoiminnan mallikehikko ja toiminnan arviointi Tapaustutkimus: palveluportaan arviointi Johtopäätökset

3 OSA III: PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMINEN VERKOSTOSSA Vuorovaikutteinen palvelukehitys verkostossa Taru Hakanen ja Tapio Koivisto 6.1 Monimuotoisella verkostoyhteistyöllä uusia palveluinnovaatioita Verkostomaisen toiminnan haasteet palvelukehityksessä Erilaisten verkostojen hyödyntäminen palvelukehityksessä Esimerkkejä käytännön keinoista tukea verkostomaista palvelukehitystä Verkostomaisen palvelukehityksen avainkohdat Yhteenveto ja johtopäätökset Yhteisfoorumi palveluliiketoiminnan kehittämisessä Raimo Hyötyläinen ja Iiro Salkari 7.1 Yhteisfoorumi ja sen tavoitteet Yhteisfoorumin tutkimus- ja kehitystoimet Toimintamuodot ja -tavat vuoteen Tiedonluonti ja hyödyntäminen yhteisfoorumissa Uudet painotukset Innovaatioverkoston mahdollisuudet Johtopäätökset Kokemustenvaihto uusliiketoiminnan kasvualustana: havaintoja elintarviketoimialan yrityksistä Kari Lilja ja Risto Saarni 8.1 Uusliiketoimintahankkeet yritysten uudistumisen katalysaattorina VAIHE 1: yritysten mukaan pyytäminen ServO-hankkeen projektiin VAIHE 2: Ydinryhmän kokoukset, yritysten edustajien haastattelut ja foorumi-työskentelyn käynnistyminen VAIHE 3: Yritysvetoisten hankkeiden valmistelun käynnistyminen VAIHE 4: Paluu lähtöpisteeseen eli tutkijavetoisen mobilisaation käynnistäminen foorumityöskentelyn uudelleen virittämiseksi Lopuksi: havaintoja elintarviketoimialan voimakentästä ja yritysten kehittämishaasteista

4 OSA IV: PALVELUKULTTUURIN KEHITTYMINEN Teknologiayritykset matkalla palveluliiketoimintaan: Palvelukyky ja -kulttuuri muutoksen johtamisen tulkkina Maaria Nuutinen ja Inka Lappalainen 9.1 Palveluliiketoiminnan rakentamisen haaste kannattavassa tuoteliiketoiminnassa Kahden maailman välimaastossa Kohti teollisen palvelukyvyn ja -kulttuurin ymmärtämistä Palvelukyvyn ja -kulttuurin elementit ja siirtymät Palvelukyky- ja kulttuuri kahdessa teknologiayrityksessä Viitekehyksen rajat ja muutoksen mieli Teollisen palvelukyvyn ja -kulttuurin arviointimenettely Inka Lappalainen ja Maaria Nuutinen 10.1 Arviointiprosessi organisatorisena oppimisprosessina Arvioinnin hyödyt palveluliiketoiminnan muutoksessa Arvioinnin vaiheittainen eteneminen sekä keskeiset työkalut. 216 VAIHE 1: Arviointitarpeen tunnistaminen ja avainhenkilöiden sitouttaminen VAIHE 2: Moniääninen näkemys yrityksen palvelukyvystä ja -kulttuurista VAIHE 3: Alustava jaettu näkemys palvelukyvyn ja -kulttuurin kehityskohteista ja toimenpiteistä VAIHE 4: Kehityssuunnitelman laadinta osana yrityksen muutosprosessia VAIHE 5: Muutoksen edellytysten varmistaminen Kokemuksia ja oppeja menettelyn käytöstä JOHTOPÄÄTÖKSET LÄHTEET

5 Esipuhe P alvelu- ja asiakaskeskeisen liiketoiminnan kehittäminen tuoteorientoituneissa yrityksissä nostaa esiin erityisiä ja monimutkaisia haasteita, jotka koskevat liiketoimintamallien, organisaation johtamisen, osaamisten ja organisaatiokulttuurin muutoksia. Kyse on erityisesti vuorovaikutteisista johtamismuodoista ja kehittämisen tavoista, jotka edistävät muodonmuutosta kohti palveluliiketoimintaa. Tämän kirjan kirjoittamista inspiroinut, keskeinen kysymys on, kuinka syvällisestä uu - dis tumistarpeesta on kysymys? Tarkastelemme tässä kirjassa palveluliiketoiminnan muodonmuutosta liiketoiminnallisen periaatteen muutoksena. Palveluliiketoiminta on yksi suunta, johon voidaan edetä liiketoiminnan muutospaineissa. Muodonmuutoksen ehtona ovat organisaatio- ja johtamismuutokset. Siirtyminen palveluliiketoimintaan edellyttää teknologiayrityksiltä toiminnan uudistamisen vaiheiden ja palveluliiketoiminnan kehitysportaiden tunnistamista. Se edellyttää myös uudenlaisen yhteisen oppimistavan kehittymistä siten, että asiakkaat ja verkostokumppanit tulevat mukaan. Saatavissa oleva organisaatio- ja johtamistutkimus ei anna paljon eväitä liiketoiminnan radikaalille uudistamiselle, vaan tukee paremmin olemassa olevan toiminnan parantamista. Yrityskirjallisuus puolestaan, mukaan lukien palveluliiketoimintaa koskeva kirjallisuus, on suurelta osin lopputulema-kieltä. Sitä polkua, jonka kautta lopputulokseen päästään, ei kirjallisuudessa riittävästi kuvata. Eikä niissä myöskään esitetä niitä vaihtoehtoja, jotka jouduttiin hylkäämään. Todellisissa kehityshistoriakuvauksissa yrityksistä, jotka ovat onnistuneet toimintansa uudistamisessa palveluliiketoiminnan alueella, kuvataan harvoin muutokseen liittyvää hapuilua. Näkemyksemme mukaan jokaisen yrityksen on toimittava oman lähtötilanteensa mukaan ja löydettävä oma kehityspolkunsa. Yrityksen on tiedostettava liiketoimintamallinsa, jossa se on ja johon se pyrkii. Samoin yrityksen on analysoitava organisaatio- ja johtamiskäytäntönsä ja niiden muutostarpeet. Tämä on välttämätöntä, sillä olemassa olevat tuotanto- ja tuotekeskeiset johtamismallit estävät uudistumista kohti palveluliiketoimintaa. Organisaatio- ja johtamiskäytäntöjen muuttaminen kohti uusia vuorovaikutteisia muotoja on kuitenkin hidas prosessi. 7

6 Yritysten on avauduttava asiakkaiden suuntaan ja pystyttävä hyödyntämään yhteistyöpartnereiden osaaminen asiakasprosessien palvelemisessa. Tämä edellyttää yrityksiltä uusien johtamistapojen eli johtamisinnovaatioiden luontia ja omaksumista. Kirjassa esitellään palveluliiketoiminnan johtamisen kenttää ja johtamisen roolia muodonmuutoksessa kohti palveluliiketoimintaa. Tavoitteena on syvällinen uusi tietämys palvelutoiminnan organisointija johtamismalleista sekä palvelukulttuurin muutoksesta. Kirjassa käsiteltävät palveluliiketoiminnan vuorovaikutteiset organisointi- ja johtamismallit pohjautuvat laajaan tutkimushankkeeseen ja sen tulosten analysointiin. Analyysi ja tarkastelu perustuvat kolmivuotiseen yhteistyöhön yli kymmenen yrityksen kanssa. Tämän lisäksi tarkastellaan laajempaa teollisten yritysten muodostamaa yhteistyöfoorumia ja sen toimintaa. Tutkijat osallistuivat yrityksissä aktiivisesti organisaatio- ja johtamiskysymysten analysointiin ja kehityskysymysten käsittelyyn. Kirja on osa VTT:n koordinoimaa ServO-hanketta (Palveluliiketoimintojen vuorovaikutteinen organisointi ja johtaminen), jonka tutkimuskonsortion muodostavat Helsingin kauppakorkeakoulun markkinoinnin ja johtamisen laitos sekä Helsingin yliopiston Toiminnan, kehityksen ja oppimisen yksikkö. Kirjassa palvelutoimintaa ja sen kehittämistä tarkastellaan eri näkökulmista näiden kolmen tutkimuslaitoksen asiantuntijoiden voimin. Kirja koostuu neljästä osasta ja kaikkiaan kymmenestä artikkelista, joissa tarkastellaan monipuolisesti palveluliiketoiminnan muodonmuutosta sekä vuorovaikutteisen johtamisen luonnetta ja merkitystä tässä prosessissa. Näkökulmana on myös se, kuinka uudet johtamistavat muotoutuvat organisaatioissa ja kuinka tätä muotoutumista voidaan tukea. Kirja on suunnattu teknologialähtöisille yrityksille ja sellaisille organisaatiolle, jotka ovat kehittämässä palveluliiketoimintaa sekä aihealueen tutkijoille ja kehittäjille. Kirja palvelee yrityksiä tarpeellisten organisaatio- ja johtamismuutosten määrittämisessä. Kiitämme tutkimushankkeeseen osallistuneita yrityksiä ja niiden henkilökuntaa aktiivisesta uusien organisaatio- ja johtamistapojen hahmottamis- ja määrittelypanoksesta. Kiitämme TEKESiä ja osallistuneita yrityksiä tutkimushankkeen rahoi - tuksesta. 8 Espoossa lokakuussa 2009 Kirjoittajat

7 JOHDANTO Palveluliiketoiminnan mahdollisuudet ja haasteet Palveluliiketoiminnan muodonmuutos Palveluihin perustuvan liiketoiminnan kasvattaminen on monelle teknologiayritykselle ajankohtainen asia. Se on myös liiketoiminnan periaatteen syvällisen uudistamisen mahdollisuus. Palveluliiketoimintaan siirtymistä käytetäänkin usein analogiana sellaiselle liiketoiminnan uudistamiselle, jossa asiakkaiden rooli kasvaa ja heidän kanssaan tehtävä yhteistyö syvenee. Palveluliiketoiminnassa voidaan edetä liiketoiminnan kehittämiseen yhdessä asiakkaan kanssa. Terminä palvelu ei välttämättä kuvaa parhaiten, mistä on kyse. Palveluliiketoiminnan kehittämisestä puhuminen on jo joissain yrityksissä menettämässä voimansa toiminnan uudistamisen tienä. Usein myös puhutaan ratkaisuliiketoiminnasta, kun halutaan korostaa kokonaisvaltaisempaa vastuuta asiakkaan tarpeiden täyttämisestä ja yhteisesti jaetusta liiketoiminnan riskistä. Tässä kirjassa tarkastellaan palveluliiketoiminnan muodonmuutosta jatkumona. Sen alkupäässä, jossa toimitaan edelleen tuotteiden myyntiperustaisessa liiketoimintakonseptissa, on nykytoiminnan parantaminen ja laajentaminen palvelujen avulla. Jatkumon loppupäässä on liiketoiminnan periaatteen ja kohteen muuttuminen radikaalin muodonmuutoksen kautta. Se, kuinka radikaaliin ja nopeaan uudistumiseen tulisi tähdätä, riippuu yrityksen liiketoiminnan tilanteesta markkinoilla. Olennaista on myös, milloin herääminen uudistumisen tarpeeseen tapahtuu. Selkeä kriisi nykyliiketoiminnassa havahduttaa nopeasti, mutta silloin liikkumavara ja voimavarat voivat olla jo melko rajatut. Toisaalta uuden liiketoiminnan kehittäminen toisen, kannattavan toiminnan ohella aiheuttaa omat haasteensa. Silloin keskustelut, ongelmanratkaisu ja kehittämisponnistelut voivat pyöriä pääliiketoiminnan ympärillä. Jos yrityksellä menee hyvin, koetaanko rämäpäiset ajatukset uhkana, varsinkin jos ne menevät johdon mukavuusalueen ulkopuolelle? Kuinka saada 13

8 koko henkilöstö mukaan muutokseen, johon se ei näe tarvetta päivittäisessä toiminnassaan? Tässä kirjassa kuvatut yritystilanteet valottavat näitä haasteita. Palveluihin perustuvan liiketoiminnan kasvattaminen saati toiminnan muuttaminen kokonaan uuden logiikan mukaiseksi on monelle teknologiayritykselle laaja organisatorinen muutoshaaste. Aikaisemmat organisaatio- ja johtamiskäytännöt on omaksuttu toisenlaisessa toimintaympäristössä, missä ovat painottuneet tuotantoja tuotepohjainen toiminta sekä tuotteiden asiakasräätälöinti. Palveluliiketoiminnassa pelkkä asiakasräätälöinti ei ole vastaus uudenlaisiin yrityksen toimintamalleihin eikä asiakkaan prosessien hallintaan. Organisatorisille muutoksille on laajeneva tarve, sillä palveluliiketoiminnasta on tulossa kasvava liiketoiminta-alue yritystoiminnassa (Prahalad & Ramaswamy, 2004; Grönroos, 2005). Palveluliiketoiminnan organisaatio- ja johtamiskonseptien alueella on menossa kokeilujen ja kehitystoiminnan vaihe (Kalliokoski et al., 2005; Pettigrew & Massini, 2001). Yrityksissä joudutaan miettimään syvälle meneviä toimintatapojen ja organisointimallien muutoksia. Tunnetusti organisaatiomuutokset ovat työläitä ja niillä tavoitellut muutokset toteutuvat, jos toteutuvat, vasta ajan myötä. Ei riitä, että johto strategisella tasolla asettaa palveluliiketoiminnan yrityksen tulevaksi kasvualueeksi, vaan tämän tulee tulla arkipäiväiseksi toiminnaksi ja käytännöksi kaikilla organisaation tasoilla ja asiakkaalla. Viime kädessä on kyse organisaatiokulttuuriin ja organisaation toimintaperiaatteisiin ulottuvista muutoksista. Tämän vastapainona on aikaisemmista malleista tapahtuva poisoppiminen. Palveluliiketoimintaan siirtymisessä on kysymys palvelujen toimittajan ja asiakkaan vuorovaikutteisten toimintamallien kehittämisestä ja omaksumisesta. Arvontuotantojärjestelmän muutos 14 Palveluliiketoiminnan mahdollisuudet liittyvät läheisesti yrityksen ja sen asiakkaiden arvontuottoon ja yhteiseen arvontuotantojärjestelmään. Kirjallisuudessa on jo kauan korostettu teollisuuden arvontuotantojärjestelmän muuttamistarvetta (esim. Norman & Ramirez, 1994; Hamel, 2002). Perustellusti on esitetty, että teollisuuden palvelutoimintojen arvontuotto on parempi kuin fyysisten tuotteiden. Myös viimeaikaiset tutkimukset vahvistavat tämän (esim. Koudal, 2006). Mistä on sitten kysymys? Yritykset ilmoittavat tavoitteekseen lisätä palvelujen osuutta liikevaihdostaan. Kuitenkin kansainväliset

9 aineistot ja myös suomalaisten yritysten käytännöt osoittavat, että palveluliiketoiminnassa ei ole helppo edetä. Ainoastaan harvat kansainväliset yritykset ovat ylittäneet 50 prosentin rajan palveluliiketoiminnan liikevaihto-osuudessa, jolloin voidaan katsoa arvontuotantojärjestelmän muuttuneen. Suomalaisista yrityksistä tähän on pystynyt vain muutama yritys. Pääosa yrityksistä ponnistelee prosentin rajalla, jolloin palvelut koostuvat erillisistä osista kuten asiantuntijaselvitykset, asennuspalvelut, koulutuspalvelut ja varaosapalvelut. Perustana on edelleen tuotanto- ja tuotekeskeinen ajattelumalli, johon on lisätty palveluelementtejä. Tällainen malli edustaa niin sanottua tuote+ -lähestymistapaa, joka ei vielä edellytä toiminnallisia muutoksia tuotanto- ja tuotekeskeisessä organisointi- ja johtamisjärjestelmässä (Norman, 2001). Kuitenkin entistä useammat tuotanto- ja tuotelähtöiset yritykset ovat etsineet ja löytäneet tapoja muuttua ratkaisujen tuottajiksi ja asiakkaiden läheisiksi yhteistyökumppaneiksi. Tällaista kehityskulkua voidaan kutsua liiketoiminnan muodonmuutokseksi. Tämä voi toteutua siirtymällä arvonmuodostusketjussa osaksi seuraavaa vaihetta tai luomalla kokonaan uusi arvoverkko asiakkaiden, kumppaneiden sekä erikoistuneiden palvelujen tuottajien kanssa. Ratkaisut voivat perustua täysin uuden teknologisen innovaation varaan, jolloin ne voivat olla uusia tietointensiivisiä palveluja tai useiden yritysten yhdessä tuottamia palvelutarjoomia. Liiketoiminnan muodonmuutoksessa olennainen tekijä on aika. Innovaatiotoiminnassa painotetaan kuitenkin usein yksittäisiä ideoita eikä pitkäjänteisyyttä liiketoiminnallisen tason innovaatioiden kehittämiseen. Yksittäinen teknologinen keksintö voi olla nopea tapa synnyttää uutta liiketoimintaa, mutta kuitenkin melko harvoille avautuva tie. Sama lyhytjänteisyys heijastuu yritysten kehitysohjelmista kehittämisessä on vallalla käsitys, että muutoksen täytyy tapahtua kahdessa vuodessa. Ilman akuutin kriisin muodostamaa hengissä pysymisen pakkoa tässä ajassa tuskin saadaan radikaalia muutosta aikaan. Harva yritys on valmis satsaamaan liiketoiminnan syvälliseen muodonmuutokseen sen vaatiman 10-vuotisen kehityspanoksen. Voidaan pohtia, heijastaako tuo % taso sitä, mihin voidaan päästä ilman, että yrityksen liiketoimintalogiikka, toiminnan organisointi, asiakassuhde ja tapa ajatella ja toimia kokonaisuutena syvällisesti muuttuu? Koko organisaation toimintalogiikan uudistaminen vie systemaattisestikin tavoiteltuna useita vuosia. Muutostarpeeseen heräämisen jälkeen on löydettävä 15

10 16 uusi suunta. Kyse on siitä, kuinka tunnistaa toimintaympäristössä mahdollisuus, joka pystytään hyödyntämään nykyistä ja uutta osaamista kehittelemällä. Tästä voi muodostua liiketoiminnan uusi kohde, jonka mukaan yrityksen toimintakonsepti uudistuu. Tälle uudelle kohteelle on saatava uusi nimi, käsite, kuten palveluliiketoiminta. Uuden rakentaminen on puoliksi yhteisten käsitteiden uudelleenrakentamista. Palveluliiketoiminnan rakentamisessa on tarpeen ottaa huomioon, että liiketoiminnan muodonmuutoksessa pelkkä strateginen liiketoimintamallien muuttaminen ei yksin riitä takamaan onnistunutta siirtymää palvelukeskeiseen toimintaan. Palveluliiketoiminta leikkaa koko organisaation ja sen eri toimijatasot. Strategiseen suunnitteluun liittyy ristiriitoja, jotka syntyvät siitä, että uuden liiketoiminnan rakentaminen ei ole tasajalkahyppy uuteen. Toisella jalalla on seistävä vanhassa, kun toisella jalalla otetaan askelta uuteen. Puhutaan polkuriippuvuudesta, jolloin aikaisemmista toimintatavoista voi muodostua muutoksen este. Jo strategisen tason määrittelemiseen olisi hyvä kytkeä laajasti eri asemissa ja tehtävissä olevia henkilöitä. Heillä on arvokkaita havaintoja ja tietoa toimintaympäristöstä, asiakkaista sekä nykytoiminnan vahvuuksista ja heikkouksista. Tärkeää tietoa löytyy myös laajemmista yhteistyöverkostoista. On löydettävä laajasti ne ihmiset, joiden kesken tiedonmuodostus tapahtuu. Mutta miten tämä toteutetaan tehokkaasti osana normaalia toimintaa? Ylimmän johdon ongelmaksi voi nousta oman mukanaolonsa varmistaminen tässä tiedonmuodostuksessa. Vuorovaikutteisuutta lisäävät johtamisinnovaatiot ovat arvontuotantojärjestelmän muodonmuutoksessa keskeinen ja välttämätön osa, jotta voidaan edetä kohti palveluliiketoimintaa. Kui - ten kin perusmallina suomalaisissa yrityksissä, jotka ovat vahvasti tuoteteknologian asiantuntijoita, on vallalla toimintolähestymistapa. Sen mukaan keskeisiä toimintoja ovat tuotanto ja tuotekehitys ja niiden hallinta. Teknologiayritys tarjoaa tuotteitaan ja niihin liittyviä palveluja markkinoille ja asiakkaille, mutta toimii hajautetusti, jolloin erilliset toiminnot toimivat suhteellisen itsenäisesti hoitaessaan tarjoamiaan palveluja, kuten koulutuspalvelut ja varaosapalvelut, asiakkaille. Arvontuotantojärjestelmän muodonmuutos edellyttää yrityksiltä kuitenkin uudenlaisten vuorovaikutteisten lähestymistapojen omaksumista, millä on läheinen yhteys yrityksen tulkintaan toiminnastaan ja kasvumalleistaan (Hyötyläinen, 2007).

11 Johtamisen avaimet Palveluliiketoiminnan vuorovaikutteinen organisointi ja johtaminen ovat osa laajempaa johtamisoppien alueella tapahtuvaa muutosta. Tunnettu liikkeenjohdon konsultti ja tutkija Hamel korostaa johtamisinnovaatioiden merkitystä ja erottaa ne operatiivisista innovaatioista, jotka koskevat yrityksen liiketoimintaprosesseja kuten hankintaa, tuotantoa, markkinointia ja toimitusprosessia. Johtamisinnovaatio merkitsee arvonluonnin muutoksia organisatorisissa rakenteissa ja toimijarooleissa. Johtamisinnovaatiossa on kyse siitä, miten johtamisprosessit hoidetaan organisaatiossa. Kohteena ovat johtamisreseptit ja toimintamallit, jotka määräävät, kuinka johtamistyö ja operaatiot hoidetaan jokapäiväisessä toiminnassa. (Hamel, 2007) Johtamisella on monia ulottuvuuksia. Keskeiset ulottuvuudet ovat vertikaalinen ja horisontaalinen suunta. Vertikaalisessa ulottuvuudessa on kyse siitä, kuinka moniportainen organisaatio on, ja millaiseen toimintaan se perustuu. Horisontaalinen ulottuvuus kuvaa eri toimintoja ja henkilöryhmiä ja niiden tehtäväkenttää ja vastuita. Kolmas ulottuvuus koskee yhteistoimintamuotoja ja yhteistyötapoja (Pettigrew & Massini, 2001). Siinä on toisaalta kyse siitä, kuinka toiminta on strategisesti ja päätöksenteollisesti keskittyä tai hajautettua organisaatiossa. Toisaalta on kyse vertikaalisessa ja horisontaalisessa suunnassa tapahtuvasta kommunikaatiosta ja yhteistyöfoorumeista eri organisaatiotahojen ja toimijoiden välillä. Nämä käsittävät organisaation toimintatavat ja johtamisen käytännöt. Johtamisinnovaatio merkitsee uudenlaisen jaetun johtajuuden omaksumista (Lilja, 2005). Organisaatiossa on saatava kaikkien tasojen aloitteellisuus ja ideat yhteiseen käyttöön (Hamel, 2007). Yrityksessä on erilaisia yhteisöjä, joissa on muodostunut ajan myötä omia opittuja käytäntöjä. Nämä yhteisöt on saatava mukaan palvelutoimintaan. Yhteisöjen rooli voi olla erilainen palvelutoiminnan kehittämisessä, mutta niiden tietämys olisi hyödynnettävä palvelutoiminnassa ja palveluratkaisujen määrityksessä ja toteutuksessa. Tätä kautta voidaan vähitellen myös vaikuttaa organisaation uudenlaisen palvelukulttuurin rakentumiseen. Toiminnan todellisessa muuttamisessa on haasteena tilan, ajan ja käytänteiden löytäminen uutta suuntaa ja innostusta luovalle toiminnalle, muun muassa käytäväkeskusteluille. Se on haastavaa erityisesti olemassa olevan liiketoiminnan mukaan tehokkaasti organisoidussa ja usein globaalissa toiminnassa. Nämä keskusteluaree- 17

12 nat ovat kuitenkin olennaisia tiedon jakamisessa ja uuden yhteisen ymmärryksen muodostamisessa. Tällainen areena keskusteluille voi löytyä yli organisaatiorajojen menevissä valmennuksissa tai eri toimijatahojen yhteisissä järjestetyissä foorumeissa. Uudistumisessa on tarve sekä tilapäisille, tiettyyn tarpeeseen kohdistetuille että jatkuville käytännöille, jossa ihmisillä on mahdollisuus jakaa kokemuksia ja kehittää radikaaleja innovaatioita. Olemassa olevat mittarit eivät kerro uuden liiketoiminnan kehityksen etenemisestä ja suunnan mielekkyyden säilymisestä. Uuden toimintamallin ja käytännön kokeilujen onnistumisia ja epäonnistumisia tulee käsitellä laajasti. Kysymys on myös siitä, miten tehostaa eri foorumien ja käytäntöjen hyödyntämistä, ja kuinka uudistuminen siirtyy käytännön tekemiseksi ja arkimaailmaksi eli kuinka kehitys saadaan jatkumaan? Kirjan tavoitteet Teknologiayritysten palveluliiketoimintaan siirtymisen edellytyksenä olevia johtamismuotoja on käsitelty vähän kirjallisuudessa. Samoin johtamisinnovaatioiden muodostumista on käsitelty harvoin. Tässä kirjassa nämä kaksi kysymystä otetaan tarkastelun kohteeksi. Lisäksi tarkastellaan palveluliiketoimintaan siirtymistä monivaiheisena prosessina, jossa voidaan tunnistaa seuraavat päävaiheet: 1) liiketoiminnan muutostarpeeseen herääminen, 2) uuden suunnan etsiminen kokeilujen ja uuden ymmärryksen luomisen kautta, 3) toiminnan muuttamisen ja muuttumisen vaihe ja 4) kehityksen jatkumisen ja laajenemisen vaihe. Kussakin vaiheessa voidaan joutua palaamaan edellisiin vaiheisiin ja eteneminen voi tapahtua eri tahtia eri alueilla. Vaiheet vaikuttavat toisiinsa ja voivat esiintyä päällekkäin. Uuden toimintalogiikan etsiminen voi edetä useiden pienempien oppimis - syklien kautta, jossa edelliset vaiheet toteutuvat joissakin toiminnan osissa tai asioita käsitellään vain pinnallisesti. Kirjoittajat tarkastelevat näitä vaiheita jonkin verran eri näkökulmista. Tämän kirjan tavoitteena on kuvata palveluliiketoiminnan edellyttämää vuorovaikutteista organisointia ja johtamista ja niiden muotoutumista. Tämä voidaan jakaa kolmeen alakysymykseen: 18 1) Millaisia ovat palveluliiketoiminnan vuorovaikutteiset johtamistavat ja mikä on niiden merkitys palveluliiketoiminnan kehityksessä?

13 2) Miten johtamisinnovaatiot muotoutuvat organisaatiossa ja mikä asema organisaation avaintoimijoilla on palveluliiketoiminnan muodonmuutoksessa? 3) Miten voidaan tukea palveluliiketoiminnan muodonmuutosta ja johtamisinnovaatioiden muotoutumista? Kirjan rakenne ja sisältö Kirja on jäsennetty neljään osaan, joista kukin koostuu muutamista artikkeleista. Kirjan rakenne ja eri artikkelien paikka sekä keskeiset teemat on esitetty taulukossa (taulukko 1). Kirjassa on jokaisen osan alussa lyhyt johdantoteksti, joka esittää osassa käsiteltävät päähaasteet ja esittelee artikkelien tärkeimmät kysymykset. Tarkoituksena on helpottaa lukijaa suunnistamaan kirjan kokonaisuudessa. Lukija voi myös koko kirjan lukemisen sijaan valita esimerkiksi itseään kiinnostavan osan kirjasta tai lukea vain valitut artikkelit. Tässäkin tapauksessa suosittelemme myös johtopäätösosan lukemista. 19

14 Taulukko 1. Kirjan osat, niiden tavoitteet ja sisällöt Osa Nimi Tavoitteet Sisältö I Johtaminen muutoksessa Arvioida ja tunnistaa liiketoiminnan uudistamiseen vaikuttavia tekijöitä ja johtamisen muutostarvetta Osassa on yksi artikkeli, jossa käsitellään liiketoiminnan johtamisen muutoksen tarvetta. Osa palvelee kirjan lähtökohtien ja perustan kuvaamisen tarpeita. II Palveluliiketoiminnan rakentuminen yrityksissä Tarkastella ja analysoida palveluliiketoiminnan muodostumista ja irrottautumista perinteisestä tuotanto- ja tuoteorientoituneesta toiminta - mallista Osa koostuu neljästä artik - kelista. Osassa kuvataan ensin muutosstrategioita ja sitten yritysaineistoihin perustuen palveluliiketoiminnan muutosta ja vuorovaikutteisia johtamismuotoja sekä niiden edellytyksiä. III Palveluliiketoiminnan kehittäminen verkostossa Arvioida verkostojen ja yhteisfoorumeiden merkitystä ja muotoja palveluliiketoiminnan kehittämisessä Osa koostuu kolmesta artikkelista, joissa käsitellään mallien ja tapausesimerkkien kautta palveluliike - toiminnan kehittämisverkostoja. IV Palvelukulttuurin kehittyminen Tarkastella muodon - muutosta palvelukyvynja palvelukulttuurin näkökulmasta Osa koostuu kahdesta artikkelista, joissa esitetään lähestymistapa yrityksen palvelukyvyn ja -kulttuurin tarkasteluun sekä arviointimenetelmä organisaatio - kulttuurin kehittymisen tukemiseen. Johtopäätökset Hahmottaa palvelu - liiketoiminnan tulevaisuuden suuntia ja johtamishaasteita Organisaation oppimis- ja johtamistavan uudistaminen 20

MUUTOS JA MENESTYS. Teknologiayritykset matkalla kohti palveluliiketoimintaa Miten luomme tuotekeskeisestä yrityksestä palveluyrityksen?

MUUTOS JA MENESTYS. Teknologiayritykset matkalla kohti palveluliiketoimintaa Miten luomme tuotekeskeisestä yrityksestä palveluyrityksen? Teknologiayritykset matkalla kohti palveluliiketoimintaa Miten luomme tuotekeskeisestä yrityksestä palveluyrityksen? S Muutos ja menestys -seminaari 26.5.2010 Maaria Nuutinen, VTT, Organisaatioiden kehittäminen

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Ennakointiyksikkö Samuli Leveälahti 15.12.2004 Osaamisen ja sivistyksen asialla Ennakoinnin ESR hanke Opetushallituksessa 1.1.2004

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot

Osaaminen ja innovaatiot

Osaaminen ja innovaatiot Osaaminen ja innovaatiot "Yhtenä ohjelman tärkeimmistä tavoitteista on tukea ja edistää uuden teknologian käyttöönottoa. Kullekin kehityshankkeelle pyritään löytämään kumppaniksi hanke, jossa uutta tietämystä

Lisätiedot

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Jaana Auramo 1.2.2012 Miksi Serve panostaa palvelututkimukseen? Taataan riittävä osaamispohja yritysten kilpailukyvyn kasvattamiseen Tutkimusvolyymin ja laadun

Lisätiedot

Yritysverkoston strateginen kehittäminen ja kehittämisen välineet. Verka- menetelmäpaketti Katri Valkokari VTT

Yritysverkoston strateginen kehittäminen ja kehittämisen välineet. Verka- menetelmäpaketti Katri Valkokari VTT Yritysverkoston strateginen kehittäminen ja kehittämisen välineet Verka- menetelmäpaketti Katri Valkokari VTT Sisältö Verkostojen elinkaarimalli Verka- mentelmäkehitysprojektin aineisto strategisen kehittämisen

Lisätiedot

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes Green Growth 11/0/01 GG ICT iltapäiväsessio Oulussa 15.11.01 Tilaisuuden ohjelma Avaus Anneli Ojapalo, Spinverse, Green Growth koordinaattori Green Growth vihreän talouden mahdollisuudet yrityksille Ritva

Lisätiedot

Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä

Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä Tuotanto, konseptit, oppiminen yritystoiminnan kehittämisen uudet näkökulmat 25.5.2011 Aalto-yliopiston

Lisätiedot

UUSI PALVELUKOKONAISUUS ANTAA PK-YRITYKSILLE HYVÄT EVÄÄT ETEENPÄIN.

UUSI PALVELUKOKONAISUUS ANTAA PK-YRITYKSILLE HYVÄT EVÄÄT ETEENPÄIN. UUSI PALVELUKOKONAISUUS ANTAA PK-YRITYKSILLE HYVÄT EVÄÄT ETEENPÄIN. 1 Yritysten kehittämispalvelut ovat ELY-keskuksen tarjoamia konsultointi- ja koulutuspalveluja, joiden avulla tuetaan pk-yritysten kasvua,

Lisätiedot

ASKELMERKKIÄ TULOKSELLISEEN HANKEVIESTINTÄÄN

ASKELMERKKIÄ TULOKSELLISEEN HANKEVIESTINTÄÄN Business Arena 10 ASKELMERKKIÄ TULOKSELLISEEN HANKEVIESTINTÄÄN Opas hankkeiden tuloskortin hyödyntämiseen versio 6/2014 Business Arena Hankkeiden tuloskortti on rakennerahastohankkeiden parissa toimivien

Lisätiedot

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen Maarit Lahtonen, asiantuntija Työelämän innovaatiot ja kehittäminen DM 629213 11-2011 VetoVoimaa! tekesläisen silmin

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Työyhteisöjen rajat ja rajattomuudet

Työyhteisöjen rajat ja rajattomuudet Työyhteisöjen rajat ja rajattomuudet Minna Janhonen ja Anu Järvensivu Lappeenranta-seminaari 15.8.2013 16.8.2013 Janhonen ja Järvensivu 1 Rajoja rikkova työ ulkoistettu toiminta organisaation sisäinen

Lisätiedot

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Lauri Ala-Opas Tekes 21.3.2013 Rahoituspäätökset teollisuuteen ja palveluihin Miljoonaa euroa 200 Palvelut 150 Teollisuus 100 Muut toimialat

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Innovaatio? Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen. Innovatiiviset liiketoimintakonseptit

Innovaatio? Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen. Innovatiiviset liiketoimintakonseptit Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Nuppu Rouhiainen etunimi.sukunimi@tekes.fi Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen?

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen? Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Mitä ohjelman jälkeen? Tekesin ohjelma 2009 2012 Sapuska loppuu, elämä jatkuu! Tekesin Sapuska-ohjelmasta on muodostunut koko elintarvikealan tuntema

Lisätiedot

Kohti teollisuuden älykästä palveluliiketoimintaa

Kohti teollisuuden älykästä palveluliiketoimintaa Kohti teollisuuden älykästä palveluliiketoimintaa Miia Martinsuo Tampereen teknillinen yliopisto, Teollisuustalouden laitos 1.9.2015 Puh. 040-8490895 e-mail miia.martinsuo@tut.fi Sisältö Alykäs teollinen

Lisätiedot

Verkostot kehittämistyössä

Verkostot kehittämistyössä Verkostot kehittämistyössä Lääkkeiden käytön järkeistämisen verkosto, työpaja 27.9.2012 Timo Järvensivu, KTT, tutkimuspäällikkö Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kaksi näkökulmaa verkoston määrittelyyn

Lisätiedot

Työkaluja innovatiivisiin hankintoihin Juha Kauppinen kehitysjohtaja, Miktech Oy Juha.kauppinen@miktech.fi 0440 361 616 www.miktech.

Työkaluja innovatiivisiin hankintoihin Juha Kauppinen kehitysjohtaja, Miktech Oy Juha.kauppinen@miktech.fi 0440 361 616 www.miktech. Työkaluja innovatiivisiin hankintoihin Juha Kauppinen kehitysjohtaja, Miktech Oy Juha.kauppinen@miktech.fi 0440 361 616 www.miktech.fi Huippuostajat-seminaari 28.8.2013, Helsinki Osken tuloksilla edelläkävijämarkkinoille

Lisätiedot

Systeemisen muutoksen johtaminen sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä. To Be or Wellbe, Oulu 27.9.2011 Sirkku Kivisaari, VTT

Systeemisen muutoksen johtaminen sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä. To Be or Wellbe, Oulu 27.9.2011 Sirkku Kivisaari, VTT Systeemisen muutoksen johtaminen sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä To Be or Wellbe, Oulu 27.9.2011 Sirkku Kivisaari, VTT 2 Jäsennys 1. Systeemisten innovaatioiden tarve 2. Monitasoinen näkökulma

Lisätiedot

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi Prosessikonsultaatio Lähtötilanteessa kumpikaan, ei tilaaja eikä konsultti, tiedä mikä organisaation tilanne oikeasti on. Konsultti ja toimeksiantaja yhdessä tutkivat organisaation tilannetta ja etsivät

Lisätiedot

Big datan hyödyntäminen

Big datan hyödyntäminen Big datan hyödyntäminen LVM/FIIF-yhteistyö 1 0 /1 9 /1 4 Nykytilanne Useita olemassa olevia ohjelmia ja tahoja, josta yritykset ja tutkimuslaitokset voivat hakea rahoitusta Big Dataan ja teollisen internetin

Lisätiedot

Uusi strategia tarvitsee uudistetun johtamisjärjestelmän

Uusi strategia tarvitsee uudistetun johtamisjärjestelmän Uusi strategia tarvitsee uudistetun johtamisjärjestelmän Talent Vectia johtamisjärjestelmäselvitys 13.06.2013 Arto Smolander & Sonja Tanskanen Yritysten näkemys johtamisjärjestelmänsä toimivuudesta Talent

Lisätiedot

Inno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi 3.10.2012

Inno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi 3.10.2012 Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa 1 -tutkimushanke: Hyviä käytäntöjä innovaatiojohtamiseen julkisella palvelusektorilla Miten palveluja voidaan kehittää

Lisätiedot

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Miten julkiset hankinnat voivat tukea rakentamisen cleantechratkaisuja? Motiva / Tekes seminaari 10.2.2015 Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Tekesin Rakennettu ympäristö ja Huippuostajat

Lisätiedot

PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen. Aki Parviainen 7.10.2013

PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen. Aki Parviainen 7.10.2013 PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen Aki Parviainen 7.10.2013 PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen Rahoitusta kasvuhaluisille pk-yrityksille liiketoiminnan uudistamiseen uusimman tietotekniikan ja internetin

Lisätiedot

27-TPAJA: Opetussuunnitelmatyön johtaminen. Peda-forum -päivät, Tampere Tytti Tenhula ja Miia Wennström 21.8.2013

27-TPAJA: Opetussuunnitelmatyön johtaminen. Peda-forum -päivät, Tampere Tytti Tenhula ja Miia Wennström 21.8.2013 27-TPAJA: Opetussuunnitelmatyön johtaminen Peda-forum -päivät, Tampere Tytti Tenhula ja Miia Wennström 21.8.2013 Esittäytyminen: missä roolissa olet osallistunut opetussuunnitelmatyöhön? Opiskelija Opettaja

Lisätiedot

Inno-Vointi -projektin alkuseminaarin avaus

Inno-Vointi -projektin alkuseminaarin avaus Inno-Vointi -projektin alkuseminaarin avaus Tuomo Alasoini tuomo.alasoini(at)tekes.fi Tekesin rooli työelämän tutkimuksessa ja kehittämisessä Suomen innovaatiopolitiikkaa ohjaa nykyään kansalliseen innovaatiostrategiaan

Lisätiedot

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista?

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? ITK2012 Call for papers vaihe Sari Muhonen, luokanopettaja, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Ari Myllyviita, hankekoordinaattori,

Lisätiedot

Yhteisöllinen oppiminen ja asiakaslähtöinen toiminta avaimet tuottavuuteen ja kasvuun. Tekes-liideri aamukahvitilaisuus 27.5.

Yhteisöllinen oppiminen ja asiakaslähtöinen toiminta avaimet tuottavuuteen ja kasvuun. Tekes-liideri aamukahvitilaisuus 27.5. Yhteisöllinen oppiminen ja asiakaslähtöinen toiminta avaimet tuottavuuteen ja kasvuun Tekes-liideri aamukahvitilaisuus 27.5.2015, Tampere Yritys Lähtökohta Tarve kehittämiselle Esityksen sisältö Kehityshanke

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Arvoverkkojen kehittämisen rahoitus

Arvoverkkojen kehittämisen rahoitus TEKES 25.6.2013 Jukka Laakso Arvoverkkohankkeiden erityispiirteet Arvoverkkohankkeiden tavoitteena on laaja kansainvälinen liiketoiminta tai merkittävä kansallinen järjestelmätason muutos. Yleisenä tavoitteena

Lisätiedot

JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN VARHAISKASVATUKSEN MUUTTUVASSA YMPÄRISTÖSSÄ. KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA / VAKA/ Virpi Timonen 10/20/15

JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN VARHAISKASVATUKSEN MUUTTUVASSA YMPÄRISTÖSSÄ. KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA / VAKA/ Virpi Timonen 10/20/15 1 JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN VARHAISKASVATUKSEN MUUTTUVASSA YMPÄRISTÖSSÄ KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA / VAKA/ Virpi Timonen 10/20/15 Long-range planning does not deal with the future decisions, but with

Lisätiedot

Strateginen ketteryys

Strateginen ketteryys Strateginen ketteryys Strategisen ketteryyden ja herkkyyden rakentaminen organisaatioon ForeC Advisors Asko Horttanainen 1.9.2012 STRATEGINEN KETTERYYS STRATEGINEN KETTERYYS tarkoittaa kykyä tehdä tosiaikaisia

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä

Lisätiedot

YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Ytyä yksinyrittämiseen! -tutkimus. Professori Ulla Hytti & projektitutkija Lenita Nieminen YTYÄ YRITTÄJYYTEEN!

YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Ytyä yksinyrittämiseen! -tutkimus. Professori Ulla Hytti & projektitutkija Lenita Nieminen YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Ytyä yksinyrittämiseen! -tutkimus Professori Ulla Hytti & projektitutkija Lenita Nieminen YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Tutkimus yhteisön synnystä ja yhteisön merkityksestä yksinyrittäjille yrittäjänä

Lisätiedot

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Nuppu Rouhiainen etunimi.sukunimi@tekes.fi Ohjelman tavoitteet Yritysten liiketoiminnan ja kilpailukyvyn uudistaminen: Ihmiset

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

Fiiliksestä fyrkkaa pähkinänkuoressa

Fiiliksestä fyrkkaa pähkinänkuoressa Fiiliksestä fyrkkaa pähkinänkuoressa Nostaa tunteen ja asiakkaan kokeman arvon yhdeksi liiketoiminnan keskeiseksi ajuriksi. Haastaa yrityksiä tarkastelemaan liiketoimintaa asiakkaiden tunteiden kautta.

Lisätiedot

MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012

MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012 MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012 Strategisten verkostojen johtaminen ja organisaatioiden uudistuminen Helena Kuusisto-Ek Metropolia Ammattikorkeakoulu 1 Teemat: - Johtamisen haasteet muuttuvat

Lisätiedot

ProCoach -kehitysohjelmat

ProCoach -kehitysohjelmat ProCoach -kehitysohjelmat Työkalu kilpailukykyisen liiketoiminnan rakentamiseen Toimintaympäristö muuttuu jatkuvasti ja se näkyy yritysten asiakkailleen tarjoamien palvelujen määrän ja saatavuuden paranemisena,

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Hiljaisen tietämyksen johtaminen

Hiljaisen tietämyksen johtaminen Hiljaisen tietämyksen johtaminen Uudista ja uudistu 2009 Hiljainen tietämys on osa osaamista Hiljainen ja näkyvä tieto Hiljainen tieto Tiedämme enemmän kuin kykenemme ilmaisemaan *) kokemusperäistä, alitajuista

Lisätiedot

TRIPLEWIN KEHITYSTARINA

TRIPLEWIN KEHITYSTARINA TRIPLEWIN KEHITYSTARINA Mistä olemme tulossa, mitä olemme tänään ja mihin olemme menossa? will invest into customer xperience leadership TripleWinin juuret ovat General Motorsissa (GM) ja Saturn automerkissä

Lisätiedot

Parempaan ja tuottavampaan työelämään Satakunnassa

Parempaan ja tuottavampaan työelämään Satakunnassa Parempaan ja tuottavampaan työelämään Satakunnassa Pori 2.9.2015 Anne Jortikka Visio Työelämästrategia Suomen työelämä Euroopan paras vuoteen 2020 Työelämän laadun ja tuottavuuden samanaikainen kehittäminen

Lisätiedot

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Kari Penttinen 12.3.2013 Katsaus päättyneeseen ohjelmaan, jossa tavoitteina oli eri toimialoilla: Kilpailukyvyn parantaminen samanaikaisesti ICT:tä hyödyntämällä

Lisätiedot

Enterprise SOA. Nyt. Systeemi-integraattorin näkökulma

Enterprise SOA. Nyt. Systeemi-integraattorin näkökulma Enterprise SOA. Nyt. Systeemi-integraattorin näkökulma 12.11.2007 Janne J. Korhonen 12.11.2007 Agenda 1. Prosessit ja palvelut, BPM ja SOA 2. BPM-projekteista yleensä 3. Prosessin elinkaarimalli 4. Kokemuksia

Lisätiedot

www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT

www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT Hankintatoimen kehittäminen teknologiateollisuudessa - VTT mukana kehitystyössä VTT:n Liiketoiminta ja teknologian johtaminen -osaamiskeskuksen toteuttamissa

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

ITS Finland esiselvitys

ITS Finland esiselvitys ITS Finland esiselvitys Raine Hautala VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Liikenne- ja viestintäministeriö VTT Jussa Consulting Traficon Oy SysOpen Oyj Raine Hautala # 1 Taustaa Liikennetelematiikan merkitys

Lisätiedot

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma 2010-2012 Hämeen Matkailu Oy Kehittämiskeskus Oy Häme Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Janakkalan kunta 13.10.2010 Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Projektin

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Uudistuva esiopetus ja näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Opetusneuvos Arja-Sisko Holappa OPETUSHALLITUS 25.9.2013 1 Kirjoittamaan voi oppia sitten kun hampaat putoaa Esiopetus uudistuu Esiopetuksen

Lisätiedot

WEBINAARI 14.3.2012 CLOUD SOFTWARE SRA- esi;ely

WEBINAARI 14.3.2012 CLOUD SOFTWARE SRA- esi;ely WEBINAARI 14.3.2012 CLOUD SOFTWARE SRA- esi;ely Janne Järvinen Director, F- Secure FAD, Cloud So7ware Program Yhteenveto TKI - näkymät Skaalautuvat pilvipalvelualustat ja sovelluskehitystä tukevat komponenbt

Lisätiedot

Strategiat, rakenteet, ja johtaminen uudistuvat miten ja millä keinoin?

Strategiat, rakenteet, ja johtaminen uudistuvat miten ja millä keinoin? Strategiat, rakenteet, ja johtaminen uudistuvat miten ja millä keinoin? Strategisen uudistumisen elementit ja kokemuksia vaativista julkisen sektorin uudistamisprosesseista Mitä digitaalinen transformaatio

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Energiatehokas ja kestävä Uusien ratkaisujen testaus Käyttäjät mukaan Rakentuu paikallisille vahvuuksille Elinvoimainen elinkeinoelämä

Lisätiedot

Kuntien uudistuminen. Markku Sotarauta

Kuntien uudistuminen. Markku Sotarauta Kuntien uudistuminen Markku Sotarauta Osaavatko kunnat uudistua? Kunta innovaatioympäristönä Kuntaorganisaation innovaatioympäristö Markku Sotarauta University of Tampere Research Unit for Urban and Regional

Lisätiedot

Jouni Pöllänen Timo Rope ASIAKKUUSJOHTAMINEN. Kuinka kehitän asiakkuuksia ja toimintaa tyytyväisyyskokemuksia. hyödyntäen

Jouni Pöllänen Timo Rope ASIAKKUUSJOHTAMINEN. Kuinka kehitän asiakkuuksia ja toimintaa tyytyväisyyskokemuksia. hyödyntäen Jouni Pöllänen Timo Rope ASIAKKUUSJOHTAMINEN Kuinka kehitän asiakkuuksia ja toimintaa tyytyväisyyskokemuksia hyödyntäen Sisällys Esipuhe 4 1. Johdanto 7 1.1. Aiheen käsitteistön tulkinta-avaimet 7 1.2.

Lisätiedot

Jaana Auramo. Copyright Tekes

Jaana Auramo. Copyright Tekes Jaana Auramo Copyright Tekes Miksi palveluinnovaatiot? Palveluinnovaation ulottuvuudet Asiakasrajapinta- ja jakeluratkaisut Verkostot ja arvoketjut Organisatoriset ratkaisut Palvelutuotteet ja palveluprosessit

Lisätiedot

Välkky-projekti Teematyö: Nuoret. Ramboll Management Consulting

Välkky-projekti Teematyö: Nuoret. Ramboll Management Consulting 1 Välkky-projekti Teematyö: Nuoret Ramboll Management Consulting Käytännön asiat 2 Päivän agenda 3 Miksi me olemme täällä? Teematyön tavoitteiden ja toteutustavan kertaus. Esittely(CV:t) Kansainvälisten

Lisätiedot

Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja

Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja Keva 1.4.2014 ----------------------------------- Kari Hakari Tilaajajohtaja, HT Tampereen kaupunki Uusi julkinen hallinta hallinnonuudistusten

Lisätiedot

Hyvät eväät ETEENPÄIN

Hyvät eväät ETEENPÄIN Hyvät eväät ETEENPÄIN YRITYKSILLE SIIVET Yritysten kehittämispalvelut kaikissa ELY-keskuksissa UUSI PALVELUKOKONAISUUS pk-yrityksille Olipa yrityksesi minkä tahansa haasteen tai muutoksen edessä, saat

Lisätiedot

Käyttäjälähtöiset tilat Uutta ajattelua tilojen suunnitteluun

Käyttäjälähtöiset tilat Uutta ajattelua tilojen suunnitteluun Käyttäjälähtöiset tilat Uutta ajattelua tilojen suunnitteluun Johanna Kosonen-Karvo 9.3.2012 Technopolis Vantaa 01-2012 DM# 917670 Kuka minä olen? Johanna Kosonen-Karvo Tuotantotalouden DI, TKK, 1997 Asiantuntija

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Strategiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi pedagogisen toiminnan johtaminen

Strategiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi pedagogisen toiminnan johtaminen Ammattiosaamisen kehittämisyhtiö AMKE Oy Strategiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi pedagogisen toiminnan johtaminen Pedagogisen johtamisen hankkeen johtoryhmän jäsen Ritva Ylitervo ja AMKEn kehittämispäällikkö

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot

Strateginen johtaminen tässä ajassa. Henry-foorumi KTT Mikko Luoma, JTO 9.11.2010

Strateginen johtaminen tässä ajassa. Henry-foorumi KTT Mikko Luoma, JTO 9.11.2010 Strateginen johtaminen tässä ajassa Henry-foorumi KTT Mikko Luoma, JTO 9.11.2010 Strateginen johtaminen organisaation ohjaavana voimana Vakiintuneen johtamisajattelun ja -tutkimuksen mukaan strategia muodostaa

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

Verkostoitumisen merkitys Teoriaa ja tutkimuksia verkostoitumisesta

Verkostoitumisen merkitys Teoriaa ja tutkimuksia verkostoitumisesta Verkostoitumisen merkitys Teoriaa ja tutkimuksia verkostoitumisesta ft Merja Kanervisto-Koivunen 1.12.2007 1 Verkostoituminen On sosiaalista ja aktiivista toimintaa, joka syntyy toistensa kanssa yhteistyöhön

Lisätiedot

VIESTI RY:N MENTOROINTI 2015. Huominen on aina tulevaisuutta! VTT Hanna Salminen

VIESTI RY:N MENTOROINTI 2015. Huominen on aina tulevaisuutta! VTT Hanna Salminen VIESTI RY:N MENTOROINTI 2015 Huominen on aina tulevaisuutta! VTT Hanna Salminen UUSIA URAKEHITYSMALLEJA! Sama tehtävä eri toimialalla Sama toimiala, mutta eri tehtävä Nousujohteisen tai tasaisen työn sijaan

Lisätiedot

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Kari Pokkinen, Finpro 16.4.2015 2 Finpro Export Finland yritysten kansainvälistäjä Export Finland on suomalaisten yritysten kansainvälistäjä,

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

UUSI PALVELUKOKONAISUUS ANTAA PK-YRITYKSILLE HYVÄT EVÄÄT ETEENPÄIN. TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Anna-Liisa Heikkinen

UUSI PALVELUKOKONAISUUS ANTAA PK-YRITYKSILLE HYVÄT EVÄÄT ETEENPÄIN. TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Anna-Liisa Heikkinen UUSI PALVELUKOKONAISUUS ANTAA PK-YRITYKSILLE HYVÄT EVÄÄT ETEENPÄIN. TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Anna-Liisa Heikkinen 1 Yritysten kehittämispalvelut ovat ELY-keskuksen tarjoamia konsultointi- ja koulutuspalveluja,

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

Kokonaisuuksien, riippuvuuksien ja synergioiden hahmottaminen helpottuvat

Kokonaisuuksien, riippuvuuksien ja synergioiden hahmottaminen helpottuvat Johtaminen voidaan jakaa karkeasti kolmeen osaan: 1. Arvojohtaminen (Leadership) 2. Työn(kulun) johtaminen (Process management) 3. Työn sisällön ja tulosten/ tuotosten johtaminen (esim. Product management)

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,

Lisätiedot

Palveluliiketoiminnan kehittäminen tuoteorientoituneessa teollisuuden yrityksessä Palveluliiketoimintaseminaari 23.5.2013

Palveluliiketoiminnan kehittäminen tuoteorientoituneessa teollisuuden yrityksessä Palveluliiketoimintaseminaari 23.5.2013 Palveluliiketoiminnan kehittäminen tuoteorientoituneessa teollisuuden yrityksessä Palveluliiketoimintaseminaari 23.5.2013 Projekti-insinööri Jukka Ohvanainen Esityksen sisältö: 1. Teollisuuden palveluliiketoiminta

Lisätiedot

Millaiset reunaehdot uusin johtamistutkimus antaa johtamiselle?

Millaiset reunaehdot uusin johtamistutkimus antaa johtamiselle? Kilpailuylivoimaa johtamisen avulla 1.6.2010 Mitkä ovat oikeita kysymyksiä? Millaiset reunaehdot uusin johtamistutkimus j antaa johtamiselle? Väitöstutkimuksen tarkoitus TUTKIMUSKYSYMYS: Onko löydettävissä

Lisätiedot

FlowIT virtaa IT-hankintoihin

FlowIT virtaa IT-hankintoihin FlowIT virtaa IT-hankintoihin Virpi Kalakoski, Matti Gröhn, Kirsi Jääskeläinen, Tiina Kalliomäki-Levanto, Jani Lukander, Kristian Lukander, Jarno Turunen, Teppo Valtonen, Tiina Vihtonen, Tuija Virtanen

Lisätiedot

(Suomen virallinen tilasto (SVT) 2010) 100 % 75 % 50 % 25 % 0 % kyllä ei Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - julkinen sektori (34) Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - kuluttajat (35) Pääasialliset

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

P-P VERKKOPALVELUT Kasvuyritysten kumppani Antti Kotka p. 0400 958 180 antti.kotka@ysk.fi www.ysk.fi

P-P VERKKOPALVELUT Kasvuyritysten kumppani Antti Kotka p. 0400 958 180 antti.kotka@ysk.fi www.ysk.fi P-P VERKKOPALVELUT Kasvuyritysten kumppani Antti Kotka p. 0400 958 180 antti.kotka@ysk.fi www.ysk.fi 26.3.2015 presentaatio 1 TAUSTA Kärkihanke 2015-2017 (konsortio) Haapavesi-Siikalatvan seutukunta (päähallinnoija),

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Iisalmen Teollisuuskylä Oy Kehitysyhtiö Savogrow Oy Taustaa Pohjois-Savon kone- ja energiateknologian

Lisätiedot

Verkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Verkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Verkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kaksi näkökulmaa verkoston määrittelyyn 1. Abstrakti määritelmä: verkosto

Lisätiedot

Julkiset palveluinnovaatiot syntyvät organisoidusti ja yhteistyönä. Merja Sankelo, THT, Dosentti,Tutkijayliopettaja, Seinäjoen ammattikorkeakoulu

Julkiset palveluinnovaatiot syntyvät organisoidusti ja yhteistyönä. Merja Sankelo, THT, Dosentti,Tutkijayliopettaja, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Julkiset palveluinnovaatiot syntyvät organisoidusti ja yhteistyönä Merja Sankelo, THT, Dosentti,Tutkijayliopettaja, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Julkiset palvelut Ovat palveluita, jotka ovat luonteeltaan

Lisätiedot

EN 16555 -sarja Innovaatiojohtaminen yksi uusi työkalu

EN 16555 -sarja Innovaatiojohtaminen yksi uusi työkalu klo 15.45-16.15 EN 16555 -sarja Innovaatiojohtaminen yksi uusi työkalu Tekn.lis. Jarmo Hallikas, Falcon Leader Oy 2 Innovaatiojohtamisen standardi CEN/TS 16555 Osa 1: Innovaatioiden hallintajärjestelmä

Lisätiedot