Sisällys JOHDANTO: PALVELULIIKETOIMINNAN MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET... 13

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sisällys JOHDANTO: PALVELULIIKETOIMINNAN MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET... 13"

Transkriptio

1 Sisällys SISÄLLYS... 3 ESIPUHE... 7 KIRJOITTAJAT... 9 JOHDANTO: PALVELULIIKETOIMINNAN MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET Palveluliiketoiminnan muodonmuutos Arvontuotantojärjestelmän muutos Johtamisen avaimet Kirjan tavoitteet Kirjan rakenne ja sisältö OSA I: JOHTAMINEN MUUTOKSESSA Miksi nyt tarvitaan uudenlaista johtamista? Jaakko Virkkunen 1.1 Johtamisen uudenlaiset haasteet Nykyisen johtamisajattelun kaksi lähtökohtaa Taloudellisen toiminnan pelisääntöjen ja johtamisajattelun syvät muutokset Uuden johtamistavan aineksia OSA II: PALVELULIIKETOIMINNAN RAKENTUMINEN YRITYKSISSÄ Palveluliiketoiminnan muutosstrategiat Raimo Hyötyläinen ja Maaria Nuutinen 2.1 Strategisen ajattelumallin muutos Palveluliiketoiminnan kehitysluokittelu Kohti vuorovaikutteista toimintamallia Palveluliiketoiminnan muodonmuutosprosessi Palveluliiketoiminnan muutos- ja suunnittelumallit Johtopäätökset

2 3 Tuotteesta palveluun liiketoiminnan kehityksen epäjatkuvuuden hallinta ohjelmistoyrityksessä Jaakko Virkkunen, Juha Pihlaja ja Päivi Ristimäki 3.1 Yrityksen uudelleensuuntautumisen haaste Teknologinen kehitys ja liiketoiminnan epäjatkuvuudet Yrityksen oppimisen haasteet epäjatkuvuustilanteissa Organisaation oppiminen epäjatkuvuustilanteessa Epäjatkuvuudet ohjelmistoalan yrityksen liiketoiminnassa Ratkaisumalleja tuottavien toimijaryhmien johtamiskäytänteet liiketoiminnan muodonmuutoksessa Kemira GrowHow n synty Matti Virkki 4.1 Liiketoiminnan muodonmuutos konsernirakenteessa Kemiran lannoiteliiketoiminnan muodonmuutos Minkälaiset toimijaryhmät tarvittiin tuottamaan liiketoiminnan muodonmuutos? Minkälaisten oppimisprosessien kautta vaihekohtaiset toimijaryhmät muodostuivat? GrowHow n syntyyn johtaneet johtamiskäytänteet Yhteenveto Palveluliiketoiminnan tiedonluonti ja asiakastoiminta Raimo Hyötyläinen, Iiro Salkari, Tapani Ryynänen ja Jari Kettunen 5.1 Palvelutoiminnan tiedonluonnin malli Palveluliiketoiminnan kehitysportaikko Palvelutoiminnan johtamis- ja toimintakartta Palveluliiketoiminnan mallikehikko ja toiminnan arviointi Tapaustutkimus: palveluportaan arviointi Johtopäätökset

3 OSA III: PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMINEN VERKOSTOSSA Vuorovaikutteinen palvelukehitys verkostossa Taru Hakanen ja Tapio Koivisto 6.1 Monimuotoisella verkostoyhteistyöllä uusia palveluinnovaatioita Verkostomaisen toiminnan haasteet palvelukehityksessä Erilaisten verkostojen hyödyntäminen palvelukehityksessä Esimerkkejä käytännön keinoista tukea verkostomaista palvelukehitystä Verkostomaisen palvelukehityksen avainkohdat Yhteenveto ja johtopäätökset Yhteisfoorumi palveluliiketoiminnan kehittämisessä Raimo Hyötyläinen ja Iiro Salkari 7.1 Yhteisfoorumi ja sen tavoitteet Yhteisfoorumin tutkimus- ja kehitystoimet Toimintamuodot ja -tavat vuoteen Tiedonluonti ja hyödyntäminen yhteisfoorumissa Uudet painotukset Innovaatioverkoston mahdollisuudet Johtopäätökset Kokemustenvaihto uusliiketoiminnan kasvualustana: havaintoja elintarviketoimialan yrityksistä Kari Lilja ja Risto Saarni 8.1 Uusliiketoimintahankkeet yritysten uudistumisen katalysaattorina VAIHE 1: yritysten mukaan pyytäminen ServO-hankkeen projektiin VAIHE 2: Ydinryhmän kokoukset, yritysten edustajien haastattelut ja foorumi-työskentelyn käynnistyminen VAIHE 3: Yritysvetoisten hankkeiden valmistelun käynnistyminen VAIHE 4: Paluu lähtöpisteeseen eli tutkijavetoisen mobilisaation käynnistäminen foorumityöskentelyn uudelleen virittämiseksi Lopuksi: havaintoja elintarviketoimialan voimakentästä ja yritysten kehittämishaasteista

4 OSA IV: PALVELUKULTTUURIN KEHITTYMINEN Teknologiayritykset matkalla palveluliiketoimintaan: Palvelukyky ja -kulttuuri muutoksen johtamisen tulkkina Maaria Nuutinen ja Inka Lappalainen 9.1 Palveluliiketoiminnan rakentamisen haaste kannattavassa tuoteliiketoiminnassa Kahden maailman välimaastossa Kohti teollisen palvelukyvyn ja -kulttuurin ymmärtämistä Palvelukyvyn ja -kulttuurin elementit ja siirtymät Palvelukyky- ja kulttuuri kahdessa teknologiayrityksessä Viitekehyksen rajat ja muutoksen mieli Teollisen palvelukyvyn ja -kulttuurin arviointimenettely Inka Lappalainen ja Maaria Nuutinen 10.1 Arviointiprosessi organisatorisena oppimisprosessina Arvioinnin hyödyt palveluliiketoiminnan muutoksessa Arvioinnin vaiheittainen eteneminen sekä keskeiset työkalut. 216 VAIHE 1: Arviointitarpeen tunnistaminen ja avainhenkilöiden sitouttaminen VAIHE 2: Moniääninen näkemys yrityksen palvelukyvystä ja -kulttuurista VAIHE 3: Alustava jaettu näkemys palvelukyvyn ja -kulttuurin kehityskohteista ja toimenpiteistä VAIHE 4: Kehityssuunnitelman laadinta osana yrityksen muutosprosessia VAIHE 5: Muutoksen edellytysten varmistaminen Kokemuksia ja oppeja menettelyn käytöstä JOHTOPÄÄTÖKSET LÄHTEET

5 Esipuhe P alvelu- ja asiakaskeskeisen liiketoiminnan kehittäminen tuoteorientoituneissa yrityksissä nostaa esiin erityisiä ja monimutkaisia haasteita, jotka koskevat liiketoimintamallien, organisaation johtamisen, osaamisten ja organisaatiokulttuurin muutoksia. Kyse on erityisesti vuorovaikutteisista johtamismuodoista ja kehittämisen tavoista, jotka edistävät muodonmuutosta kohti palveluliiketoimintaa. Tämän kirjan kirjoittamista inspiroinut, keskeinen kysymys on, kuinka syvällisestä uu - dis tumistarpeesta on kysymys? Tarkastelemme tässä kirjassa palveluliiketoiminnan muodonmuutosta liiketoiminnallisen periaatteen muutoksena. Palveluliiketoiminta on yksi suunta, johon voidaan edetä liiketoiminnan muutospaineissa. Muodonmuutoksen ehtona ovat organisaatio- ja johtamismuutokset. Siirtyminen palveluliiketoimintaan edellyttää teknologiayrityksiltä toiminnan uudistamisen vaiheiden ja palveluliiketoiminnan kehitysportaiden tunnistamista. Se edellyttää myös uudenlaisen yhteisen oppimistavan kehittymistä siten, että asiakkaat ja verkostokumppanit tulevat mukaan. Saatavissa oleva organisaatio- ja johtamistutkimus ei anna paljon eväitä liiketoiminnan radikaalille uudistamiselle, vaan tukee paremmin olemassa olevan toiminnan parantamista. Yrityskirjallisuus puolestaan, mukaan lukien palveluliiketoimintaa koskeva kirjallisuus, on suurelta osin lopputulema-kieltä. Sitä polkua, jonka kautta lopputulokseen päästään, ei kirjallisuudessa riittävästi kuvata. Eikä niissä myöskään esitetä niitä vaihtoehtoja, jotka jouduttiin hylkäämään. Todellisissa kehityshistoriakuvauksissa yrityksistä, jotka ovat onnistuneet toimintansa uudistamisessa palveluliiketoiminnan alueella, kuvataan harvoin muutokseen liittyvää hapuilua. Näkemyksemme mukaan jokaisen yrityksen on toimittava oman lähtötilanteensa mukaan ja löydettävä oma kehityspolkunsa. Yrityksen on tiedostettava liiketoimintamallinsa, jossa se on ja johon se pyrkii. Samoin yrityksen on analysoitava organisaatio- ja johtamiskäytäntönsä ja niiden muutostarpeet. Tämä on välttämätöntä, sillä olemassa olevat tuotanto- ja tuotekeskeiset johtamismallit estävät uudistumista kohti palveluliiketoimintaa. Organisaatio- ja johtamiskäytäntöjen muuttaminen kohti uusia vuorovaikutteisia muotoja on kuitenkin hidas prosessi. 7

6 Yritysten on avauduttava asiakkaiden suuntaan ja pystyttävä hyödyntämään yhteistyöpartnereiden osaaminen asiakasprosessien palvelemisessa. Tämä edellyttää yrityksiltä uusien johtamistapojen eli johtamisinnovaatioiden luontia ja omaksumista. Kirjassa esitellään palveluliiketoiminnan johtamisen kenttää ja johtamisen roolia muodonmuutoksessa kohti palveluliiketoimintaa. Tavoitteena on syvällinen uusi tietämys palvelutoiminnan organisointija johtamismalleista sekä palvelukulttuurin muutoksesta. Kirjassa käsiteltävät palveluliiketoiminnan vuorovaikutteiset organisointi- ja johtamismallit pohjautuvat laajaan tutkimushankkeeseen ja sen tulosten analysointiin. Analyysi ja tarkastelu perustuvat kolmivuotiseen yhteistyöhön yli kymmenen yrityksen kanssa. Tämän lisäksi tarkastellaan laajempaa teollisten yritysten muodostamaa yhteistyöfoorumia ja sen toimintaa. Tutkijat osallistuivat yrityksissä aktiivisesti organisaatio- ja johtamiskysymysten analysointiin ja kehityskysymysten käsittelyyn. Kirja on osa VTT:n koordinoimaa ServO-hanketta (Palveluliiketoimintojen vuorovaikutteinen organisointi ja johtaminen), jonka tutkimuskonsortion muodostavat Helsingin kauppakorkeakoulun markkinoinnin ja johtamisen laitos sekä Helsingin yliopiston Toiminnan, kehityksen ja oppimisen yksikkö. Kirjassa palvelutoimintaa ja sen kehittämistä tarkastellaan eri näkökulmista näiden kolmen tutkimuslaitoksen asiantuntijoiden voimin. Kirja koostuu neljästä osasta ja kaikkiaan kymmenestä artikkelista, joissa tarkastellaan monipuolisesti palveluliiketoiminnan muodonmuutosta sekä vuorovaikutteisen johtamisen luonnetta ja merkitystä tässä prosessissa. Näkökulmana on myös se, kuinka uudet johtamistavat muotoutuvat organisaatioissa ja kuinka tätä muotoutumista voidaan tukea. Kirja on suunnattu teknologialähtöisille yrityksille ja sellaisille organisaatiolle, jotka ovat kehittämässä palveluliiketoimintaa sekä aihealueen tutkijoille ja kehittäjille. Kirja palvelee yrityksiä tarpeellisten organisaatio- ja johtamismuutosten määrittämisessä. Kiitämme tutkimushankkeeseen osallistuneita yrityksiä ja niiden henkilökuntaa aktiivisesta uusien organisaatio- ja johtamistapojen hahmottamis- ja määrittelypanoksesta. Kiitämme TEKESiä ja osallistuneita yrityksiä tutkimushankkeen rahoi - tuksesta. 8 Espoossa lokakuussa 2009 Kirjoittajat

7 JOHDANTO Palveluliiketoiminnan mahdollisuudet ja haasteet Palveluliiketoiminnan muodonmuutos Palveluihin perustuvan liiketoiminnan kasvattaminen on monelle teknologiayritykselle ajankohtainen asia. Se on myös liiketoiminnan periaatteen syvällisen uudistamisen mahdollisuus. Palveluliiketoimintaan siirtymistä käytetäänkin usein analogiana sellaiselle liiketoiminnan uudistamiselle, jossa asiakkaiden rooli kasvaa ja heidän kanssaan tehtävä yhteistyö syvenee. Palveluliiketoiminnassa voidaan edetä liiketoiminnan kehittämiseen yhdessä asiakkaan kanssa. Terminä palvelu ei välttämättä kuvaa parhaiten, mistä on kyse. Palveluliiketoiminnan kehittämisestä puhuminen on jo joissain yrityksissä menettämässä voimansa toiminnan uudistamisen tienä. Usein myös puhutaan ratkaisuliiketoiminnasta, kun halutaan korostaa kokonaisvaltaisempaa vastuuta asiakkaan tarpeiden täyttämisestä ja yhteisesti jaetusta liiketoiminnan riskistä. Tässä kirjassa tarkastellaan palveluliiketoiminnan muodonmuutosta jatkumona. Sen alkupäässä, jossa toimitaan edelleen tuotteiden myyntiperustaisessa liiketoimintakonseptissa, on nykytoiminnan parantaminen ja laajentaminen palvelujen avulla. Jatkumon loppupäässä on liiketoiminnan periaatteen ja kohteen muuttuminen radikaalin muodonmuutoksen kautta. Se, kuinka radikaaliin ja nopeaan uudistumiseen tulisi tähdätä, riippuu yrityksen liiketoiminnan tilanteesta markkinoilla. Olennaista on myös, milloin herääminen uudistumisen tarpeeseen tapahtuu. Selkeä kriisi nykyliiketoiminnassa havahduttaa nopeasti, mutta silloin liikkumavara ja voimavarat voivat olla jo melko rajatut. Toisaalta uuden liiketoiminnan kehittäminen toisen, kannattavan toiminnan ohella aiheuttaa omat haasteensa. Silloin keskustelut, ongelmanratkaisu ja kehittämisponnistelut voivat pyöriä pääliiketoiminnan ympärillä. Jos yrityksellä menee hyvin, koetaanko rämäpäiset ajatukset uhkana, varsinkin jos ne menevät johdon mukavuusalueen ulkopuolelle? Kuinka saada 13

8 koko henkilöstö mukaan muutokseen, johon se ei näe tarvetta päivittäisessä toiminnassaan? Tässä kirjassa kuvatut yritystilanteet valottavat näitä haasteita. Palveluihin perustuvan liiketoiminnan kasvattaminen saati toiminnan muuttaminen kokonaan uuden logiikan mukaiseksi on monelle teknologiayritykselle laaja organisatorinen muutoshaaste. Aikaisemmat organisaatio- ja johtamiskäytännöt on omaksuttu toisenlaisessa toimintaympäristössä, missä ovat painottuneet tuotantoja tuotepohjainen toiminta sekä tuotteiden asiakasräätälöinti. Palveluliiketoiminnassa pelkkä asiakasräätälöinti ei ole vastaus uudenlaisiin yrityksen toimintamalleihin eikä asiakkaan prosessien hallintaan. Organisatorisille muutoksille on laajeneva tarve, sillä palveluliiketoiminnasta on tulossa kasvava liiketoiminta-alue yritystoiminnassa (Prahalad & Ramaswamy, 2004; Grönroos, 2005). Palveluliiketoiminnan organisaatio- ja johtamiskonseptien alueella on menossa kokeilujen ja kehitystoiminnan vaihe (Kalliokoski et al., 2005; Pettigrew & Massini, 2001). Yrityksissä joudutaan miettimään syvälle meneviä toimintatapojen ja organisointimallien muutoksia. Tunnetusti organisaatiomuutokset ovat työläitä ja niillä tavoitellut muutokset toteutuvat, jos toteutuvat, vasta ajan myötä. Ei riitä, että johto strategisella tasolla asettaa palveluliiketoiminnan yrityksen tulevaksi kasvualueeksi, vaan tämän tulee tulla arkipäiväiseksi toiminnaksi ja käytännöksi kaikilla organisaation tasoilla ja asiakkaalla. Viime kädessä on kyse organisaatiokulttuuriin ja organisaation toimintaperiaatteisiin ulottuvista muutoksista. Tämän vastapainona on aikaisemmista malleista tapahtuva poisoppiminen. Palveluliiketoimintaan siirtymisessä on kysymys palvelujen toimittajan ja asiakkaan vuorovaikutteisten toimintamallien kehittämisestä ja omaksumisesta. Arvontuotantojärjestelmän muutos 14 Palveluliiketoiminnan mahdollisuudet liittyvät läheisesti yrityksen ja sen asiakkaiden arvontuottoon ja yhteiseen arvontuotantojärjestelmään. Kirjallisuudessa on jo kauan korostettu teollisuuden arvontuotantojärjestelmän muuttamistarvetta (esim. Norman & Ramirez, 1994; Hamel, 2002). Perustellusti on esitetty, että teollisuuden palvelutoimintojen arvontuotto on parempi kuin fyysisten tuotteiden. Myös viimeaikaiset tutkimukset vahvistavat tämän (esim. Koudal, 2006). Mistä on sitten kysymys? Yritykset ilmoittavat tavoitteekseen lisätä palvelujen osuutta liikevaihdostaan. Kuitenkin kansainväliset

9 aineistot ja myös suomalaisten yritysten käytännöt osoittavat, että palveluliiketoiminnassa ei ole helppo edetä. Ainoastaan harvat kansainväliset yritykset ovat ylittäneet 50 prosentin rajan palveluliiketoiminnan liikevaihto-osuudessa, jolloin voidaan katsoa arvontuotantojärjestelmän muuttuneen. Suomalaisista yrityksistä tähän on pystynyt vain muutama yritys. Pääosa yrityksistä ponnistelee prosentin rajalla, jolloin palvelut koostuvat erillisistä osista kuten asiantuntijaselvitykset, asennuspalvelut, koulutuspalvelut ja varaosapalvelut. Perustana on edelleen tuotanto- ja tuotekeskeinen ajattelumalli, johon on lisätty palveluelementtejä. Tällainen malli edustaa niin sanottua tuote+ -lähestymistapaa, joka ei vielä edellytä toiminnallisia muutoksia tuotanto- ja tuotekeskeisessä organisointi- ja johtamisjärjestelmässä (Norman, 2001). Kuitenkin entistä useammat tuotanto- ja tuotelähtöiset yritykset ovat etsineet ja löytäneet tapoja muuttua ratkaisujen tuottajiksi ja asiakkaiden läheisiksi yhteistyökumppaneiksi. Tällaista kehityskulkua voidaan kutsua liiketoiminnan muodonmuutokseksi. Tämä voi toteutua siirtymällä arvonmuodostusketjussa osaksi seuraavaa vaihetta tai luomalla kokonaan uusi arvoverkko asiakkaiden, kumppaneiden sekä erikoistuneiden palvelujen tuottajien kanssa. Ratkaisut voivat perustua täysin uuden teknologisen innovaation varaan, jolloin ne voivat olla uusia tietointensiivisiä palveluja tai useiden yritysten yhdessä tuottamia palvelutarjoomia. Liiketoiminnan muodonmuutoksessa olennainen tekijä on aika. Innovaatiotoiminnassa painotetaan kuitenkin usein yksittäisiä ideoita eikä pitkäjänteisyyttä liiketoiminnallisen tason innovaatioiden kehittämiseen. Yksittäinen teknologinen keksintö voi olla nopea tapa synnyttää uutta liiketoimintaa, mutta kuitenkin melko harvoille avautuva tie. Sama lyhytjänteisyys heijastuu yritysten kehitysohjelmista kehittämisessä on vallalla käsitys, että muutoksen täytyy tapahtua kahdessa vuodessa. Ilman akuutin kriisin muodostamaa hengissä pysymisen pakkoa tässä ajassa tuskin saadaan radikaalia muutosta aikaan. Harva yritys on valmis satsaamaan liiketoiminnan syvälliseen muodonmuutokseen sen vaatiman 10-vuotisen kehityspanoksen. Voidaan pohtia, heijastaako tuo % taso sitä, mihin voidaan päästä ilman, että yrityksen liiketoimintalogiikka, toiminnan organisointi, asiakassuhde ja tapa ajatella ja toimia kokonaisuutena syvällisesti muuttuu? Koko organisaation toimintalogiikan uudistaminen vie systemaattisestikin tavoiteltuna useita vuosia. Muutostarpeeseen heräämisen jälkeen on löydettävä 15

10 16 uusi suunta. Kyse on siitä, kuinka tunnistaa toimintaympäristössä mahdollisuus, joka pystytään hyödyntämään nykyistä ja uutta osaamista kehittelemällä. Tästä voi muodostua liiketoiminnan uusi kohde, jonka mukaan yrityksen toimintakonsepti uudistuu. Tälle uudelle kohteelle on saatava uusi nimi, käsite, kuten palveluliiketoiminta. Uuden rakentaminen on puoliksi yhteisten käsitteiden uudelleenrakentamista. Palveluliiketoiminnan rakentamisessa on tarpeen ottaa huomioon, että liiketoiminnan muodonmuutoksessa pelkkä strateginen liiketoimintamallien muuttaminen ei yksin riitä takamaan onnistunutta siirtymää palvelukeskeiseen toimintaan. Palveluliiketoiminta leikkaa koko organisaation ja sen eri toimijatasot. Strategiseen suunnitteluun liittyy ristiriitoja, jotka syntyvät siitä, että uuden liiketoiminnan rakentaminen ei ole tasajalkahyppy uuteen. Toisella jalalla on seistävä vanhassa, kun toisella jalalla otetaan askelta uuteen. Puhutaan polkuriippuvuudesta, jolloin aikaisemmista toimintatavoista voi muodostua muutoksen este. Jo strategisen tason määrittelemiseen olisi hyvä kytkeä laajasti eri asemissa ja tehtävissä olevia henkilöitä. Heillä on arvokkaita havaintoja ja tietoa toimintaympäristöstä, asiakkaista sekä nykytoiminnan vahvuuksista ja heikkouksista. Tärkeää tietoa löytyy myös laajemmista yhteistyöverkostoista. On löydettävä laajasti ne ihmiset, joiden kesken tiedonmuodostus tapahtuu. Mutta miten tämä toteutetaan tehokkaasti osana normaalia toimintaa? Ylimmän johdon ongelmaksi voi nousta oman mukanaolonsa varmistaminen tässä tiedonmuodostuksessa. Vuorovaikutteisuutta lisäävät johtamisinnovaatiot ovat arvontuotantojärjestelmän muodonmuutoksessa keskeinen ja välttämätön osa, jotta voidaan edetä kohti palveluliiketoimintaa. Kui - ten kin perusmallina suomalaisissa yrityksissä, jotka ovat vahvasti tuoteteknologian asiantuntijoita, on vallalla toimintolähestymistapa. Sen mukaan keskeisiä toimintoja ovat tuotanto ja tuotekehitys ja niiden hallinta. Teknologiayritys tarjoaa tuotteitaan ja niihin liittyviä palveluja markkinoille ja asiakkaille, mutta toimii hajautetusti, jolloin erilliset toiminnot toimivat suhteellisen itsenäisesti hoitaessaan tarjoamiaan palveluja, kuten koulutuspalvelut ja varaosapalvelut, asiakkaille. Arvontuotantojärjestelmän muodonmuutos edellyttää yrityksiltä kuitenkin uudenlaisten vuorovaikutteisten lähestymistapojen omaksumista, millä on läheinen yhteys yrityksen tulkintaan toiminnastaan ja kasvumalleistaan (Hyötyläinen, 2007).

11 Johtamisen avaimet Palveluliiketoiminnan vuorovaikutteinen organisointi ja johtaminen ovat osa laajempaa johtamisoppien alueella tapahtuvaa muutosta. Tunnettu liikkeenjohdon konsultti ja tutkija Hamel korostaa johtamisinnovaatioiden merkitystä ja erottaa ne operatiivisista innovaatioista, jotka koskevat yrityksen liiketoimintaprosesseja kuten hankintaa, tuotantoa, markkinointia ja toimitusprosessia. Johtamisinnovaatio merkitsee arvonluonnin muutoksia organisatorisissa rakenteissa ja toimijarooleissa. Johtamisinnovaatiossa on kyse siitä, miten johtamisprosessit hoidetaan organisaatiossa. Kohteena ovat johtamisreseptit ja toimintamallit, jotka määräävät, kuinka johtamistyö ja operaatiot hoidetaan jokapäiväisessä toiminnassa. (Hamel, 2007) Johtamisella on monia ulottuvuuksia. Keskeiset ulottuvuudet ovat vertikaalinen ja horisontaalinen suunta. Vertikaalisessa ulottuvuudessa on kyse siitä, kuinka moniportainen organisaatio on, ja millaiseen toimintaan se perustuu. Horisontaalinen ulottuvuus kuvaa eri toimintoja ja henkilöryhmiä ja niiden tehtäväkenttää ja vastuita. Kolmas ulottuvuus koskee yhteistoimintamuotoja ja yhteistyötapoja (Pettigrew & Massini, 2001). Siinä on toisaalta kyse siitä, kuinka toiminta on strategisesti ja päätöksenteollisesti keskittyä tai hajautettua organisaatiossa. Toisaalta on kyse vertikaalisessa ja horisontaalisessa suunnassa tapahtuvasta kommunikaatiosta ja yhteistyöfoorumeista eri organisaatiotahojen ja toimijoiden välillä. Nämä käsittävät organisaation toimintatavat ja johtamisen käytännöt. Johtamisinnovaatio merkitsee uudenlaisen jaetun johtajuuden omaksumista (Lilja, 2005). Organisaatiossa on saatava kaikkien tasojen aloitteellisuus ja ideat yhteiseen käyttöön (Hamel, 2007). Yrityksessä on erilaisia yhteisöjä, joissa on muodostunut ajan myötä omia opittuja käytäntöjä. Nämä yhteisöt on saatava mukaan palvelutoimintaan. Yhteisöjen rooli voi olla erilainen palvelutoiminnan kehittämisessä, mutta niiden tietämys olisi hyödynnettävä palvelutoiminnassa ja palveluratkaisujen määrityksessä ja toteutuksessa. Tätä kautta voidaan vähitellen myös vaikuttaa organisaation uudenlaisen palvelukulttuurin rakentumiseen. Toiminnan todellisessa muuttamisessa on haasteena tilan, ajan ja käytänteiden löytäminen uutta suuntaa ja innostusta luovalle toiminnalle, muun muassa käytäväkeskusteluille. Se on haastavaa erityisesti olemassa olevan liiketoiminnan mukaan tehokkaasti organisoidussa ja usein globaalissa toiminnassa. Nämä keskusteluaree- 17

12 nat ovat kuitenkin olennaisia tiedon jakamisessa ja uuden yhteisen ymmärryksen muodostamisessa. Tällainen areena keskusteluille voi löytyä yli organisaatiorajojen menevissä valmennuksissa tai eri toimijatahojen yhteisissä järjestetyissä foorumeissa. Uudistumisessa on tarve sekä tilapäisille, tiettyyn tarpeeseen kohdistetuille että jatkuville käytännöille, jossa ihmisillä on mahdollisuus jakaa kokemuksia ja kehittää radikaaleja innovaatioita. Olemassa olevat mittarit eivät kerro uuden liiketoiminnan kehityksen etenemisestä ja suunnan mielekkyyden säilymisestä. Uuden toimintamallin ja käytännön kokeilujen onnistumisia ja epäonnistumisia tulee käsitellä laajasti. Kysymys on myös siitä, miten tehostaa eri foorumien ja käytäntöjen hyödyntämistä, ja kuinka uudistuminen siirtyy käytännön tekemiseksi ja arkimaailmaksi eli kuinka kehitys saadaan jatkumaan? Kirjan tavoitteet Teknologiayritysten palveluliiketoimintaan siirtymisen edellytyksenä olevia johtamismuotoja on käsitelty vähän kirjallisuudessa. Samoin johtamisinnovaatioiden muodostumista on käsitelty harvoin. Tässä kirjassa nämä kaksi kysymystä otetaan tarkastelun kohteeksi. Lisäksi tarkastellaan palveluliiketoimintaan siirtymistä monivaiheisena prosessina, jossa voidaan tunnistaa seuraavat päävaiheet: 1) liiketoiminnan muutostarpeeseen herääminen, 2) uuden suunnan etsiminen kokeilujen ja uuden ymmärryksen luomisen kautta, 3) toiminnan muuttamisen ja muuttumisen vaihe ja 4) kehityksen jatkumisen ja laajenemisen vaihe. Kussakin vaiheessa voidaan joutua palaamaan edellisiin vaiheisiin ja eteneminen voi tapahtua eri tahtia eri alueilla. Vaiheet vaikuttavat toisiinsa ja voivat esiintyä päällekkäin. Uuden toimintalogiikan etsiminen voi edetä useiden pienempien oppimis - syklien kautta, jossa edelliset vaiheet toteutuvat joissakin toiminnan osissa tai asioita käsitellään vain pinnallisesti. Kirjoittajat tarkastelevat näitä vaiheita jonkin verran eri näkökulmista. Tämän kirjan tavoitteena on kuvata palveluliiketoiminnan edellyttämää vuorovaikutteista organisointia ja johtamista ja niiden muotoutumista. Tämä voidaan jakaa kolmeen alakysymykseen: 18 1) Millaisia ovat palveluliiketoiminnan vuorovaikutteiset johtamistavat ja mikä on niiden merkitys palveluliiketoiminnan kehityksessä?

13 2) Miten johtamisinnovaatiot muotoutuvat organisaatiossa ja mikä asema organisaation avaintoimijoilla on palveluliiketoiminnan muodonmuutoksessa? 3) Miten voidaan tukea palveluliiketoiminnan muodonmuutosta ja johtamisinnovaatioiden muotoutumista? Kirjan rakenne ja sisältö Kirja on jäsennetty neljään osaan, joista kukin koostuu muutamista artikkeleista. Kirjan rakenne ja eri artikkelien paikka sekä keskeiset teemat on esitetty taulukossa (taulukko 1). Kirjassa on jokaisen osan alussa lyhyt johdantoteksti, joka esittää osassa käsiteltävät päähaasteet ja esittelee artikkelien tärkeimmät kysymykset. Tarkoituksena on helpottaa lukijaa suunnistamaan kirjan kokonaisuudessa. Lukija voi myös koko kirjan lukemisen sijaan valita esimerkiksi itseään kiinnostavan osan kirjasta tai lukea vain valitut artikkelit. Tässäkin tapauksessa suosittelemme myös johtopäätösosan lukemista. 19

14 Taulukko 1. Kirjan osat, niiden tavoitteet ja sisällöt Osa Nimi Tavoitteet Sisältö I Johtaminen muutoksessa Arvioida ja tunnistaa liiketoiminnan uudistamiseen vaikuttavia tekijöitä ja johtamisen muutostarvetta Osassa on yksi artikkeli, jossa käsitellään liiketoiminnan johtamisen muutoksen tarvetta. Osa palvelee kirjan lähtökohtien ja perustan kuvaamisen tarpeita. II Palveluliiketoiminnan rakentuminen yrityksissä Tarkastella ja analysoida palveluliiketoiminnan muodostumista ja irrottautumista perinteisestä tuotanto- ja tuoteorientoituneesta toiminta - mallista Osa koostuu neljästä artik - kelista. Osassa kuvataan ensin muutosstrategioita ja sitten yritysaineistoihin perustuen palveluliiketoiminnan muutosta ja vuorovaikutteisia johtamismuotoja sekä niiden edellytyksiä. III Palveluliiketoiminnan kehittäminen verkostossa Arvioida verkostojen ja yhteisfoorumeiden merkitystä ja muotoja palveluliiketoiminnan kehittämisessä Osa koostuu kolmesta artikkelista, joissa käsitellään mallien ja tapausesimerkkien kautta palveluliike - toiminnan kehittämisverkostoja. IV Palvelukulttuurin kehittyminen Tarkastella muodon - muutosta palvelukyvynja palvelukulttuurin näkökulmasta Osa koostuu kahdesta artikkelista, joissa esitetään lähestymistapa yrityksen palvelukyvyn ja -kulttuurin tarkasteluun sekä arviointimenetelmä organisaatio - kulttuurin kehittymisen tukemiseen. Johtopäätökset Hahmottaa palvelu - liiketoiminnan tulevaisuuden suuntia ja johtamishaasteita Organisaation oppimis- ja johtamistavan uudistaminen 20

Teollisuuden palveluksista palveluliiketoimintaan

Teollisuuden palveluksista palveluliiketoimintaan Christian Grönroos, Raimo Hyötyläinen, Tiina Apilo, Heidi Korhonen, Pekka Malinen, Taina Piispa, Tapani Ryynänen, Iiro Salkari, Markku Tinnilä, Pekka Helle Teollisuuden palveluksista palveluliiketoimintaan

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

AJAN ILMIÖIDEN KIETOMINEN S-RYHMÄ- KONTEKSTIIN MONIKANAVAISUUS & SEN HYÖDYNTÄMINEN JOHDATKO TIEDOLLA VAI TUNTEELLA? T U L O S S A S Y K S Y L L Ä!

AJAN ILMIÖIDEN KIETOMINEN S-RYHMÄ- KONTEKSTIIN MONIKANAVAISUUS & SEN HYÖDYNTÄMINEN JOHDATKO TIEDOLLA VAI TUNTEELLA? T U L O S S A S Y K S Y L L Ä! S-TALENT V A L M E N N U S K O K O N A I S U U S, J O K A P U R E U T U U S - R Y H M Ä N S T R A T E G I A N T O I M E E N P A N O A T U K E V I I N T E E M O I H I N K U N K I N A I H E A L U E E N P

Lisätiedot

Arjen elämyksistä globaalia bisnestä klo 12 alkaen

Arjen elämyksistä globaalia bisnestä klo 12 alkaen Arjen elämyksistä globaalia bisnestä 29.1.2015 klo 12 alkaen Oulun Kaupunginteatteri, Pikisali #northernserviceday Yhteinen ymmärrys asiakkaan kanssa ja oman organisaation sisällä Oulu 29.1.2015 Marja

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes Green Growth 11/0/01 GG ICT iltapäiväsessio Oulussa 15.11.01 Tilaisuuden ohjelma Avaus Anneli Ojapalo, Spinverse, Green Growth koordinaattori Green Growth vihreän talouden mahdollisuudet yrityksille Ritva

Lisätiedot

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Kalafoorumi 11.9.2014 Kalatalousneuvos Risto Lampinen Maa- ja metsätalousministeriö Venäjän pakotteiden vaikutukset kalatalouteen Suorat vaikutukset Kalan vientikiellolla

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

MUUTTUVA OPPIMISKÄSITYS JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2004

MUUTTUVA OPPIMISKÄSITYS JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2004 MUUTTUVA OPPIMISKÄSITYS JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2004 5.5.2004 Hannu Soini, Kasope, 2004 Luennon teemat Muuttuva oppimiskäsitys

Lisätiedot

Työyhteisöjen rajat ja rajattomuudet

Työyhteisöjen rajat ja rajattomuudet Työyhteisöjen rajat ja rajattomuudet Minna Janhonen ja Anu Järvensivu Lappeenranta-seminaari 15.8.2013 16.8.2013 Janhonen ja Järvensivu 1 Rajoja rikkova työ ulkoistettu toiminta organisaation sisäinen

Lisätiedot

JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN VARHAISKASVATUKSEN MUUTTUVASSA YMPÄRISTÖSSÄ. KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA / VAKA/ Virpi Timonen 10/20/15

JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN VARHAISKASVATUKSEN MUUTTUVASSA YMPÄRISTÖSSÄ. KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA / VAKA/ Virpi Timonen 10/20/15 1 JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN VARHAISKASVATUKSEN MUUTTUVASSA YMPÄRISTÖSSÄ KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA / VAKA/ Virpi Timonen 10/20/15 Long-range planning does not deal with the future decisions, but with

Lisätiedot

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen Petri Pietikäinen yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu petri.pietikainen@savonia-amk.fi 044-785 6609 1 Mitä pitäisi tehdä

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serven julkisen tutkimuksen haun 2012 tiedotustilaisuus

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serven julkisen tutkimuksen haun 2012 tiedotustilaisuus Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serven julkisen tutkimuksen haun 2012 tiedotustilaisuus Sanna Piiroinen 1.2.2012 Esityksen sisältö 1. Tekesin julkisen tutkimusrahoituksen uudistuksen suhde

Lisätiedot

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Aika 27.11.11.2013 klo 9.45 10.30 Kouluttaja: Koulutus- ja kehitysjohtaja Miten hankkeen toimintaa voidaan motivoida, keinoja viedä hanketta

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

#innovaativat julkiset hankinnat. Ilona Lundström

#innovaativat julkiset hankinnat. Ilona Lundström #innovaativat julkiset hankinnat Ilona Lundström Innovaatio on kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnetty tieto ja osaaminen Tuoteinnovaatiot, prosessi-innovaatiot, palveluinnovaatiot,

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 16.4.2013 Tekniikka&Talous 5.4.2013 ManufacturingNet 4/17/201 Tekes uudistamassa digitaalista liiketoimintaa Käynnissä olevia ohjelmia:

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto MUUTOSOHJELMA 1 Muutosohjelman lähtökohdat Strategiset päämäärät Järvenpäätä johdetaan strategialähtöisesti

Lisätiedot

Rohkea tiikerin loikka: arvoa ja arvostusta arkeen

Rohkea tiikerin loikka: arvoa ja arvostusta arkeen Rohkea tiikerin loikka: arvoa ja arvostusta arkeen Maaria Nuutinen PsT, Tutkimuspäällikkö VTT LIIDERIT Rohkeus, muutoskyky ja tuottavuus tiistai 28.10. http://www.vtt.fi/sites/aaa/ 2 Tiikerin loikka -

Lisätiedot

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Oppivat tuotantokonseptit välineitä verkoston kehittämiseen 17.4.2012 Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Helsingin yliopisto Lappeenrannan

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä 14.3.2016-13.3.2019 Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Lisätiedot

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes.

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes. Tutkimushaku 2013 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes DM 1098753 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tutkimushaku 2013

Lisätiedot

Digikuntakokeilu kehittämisohjelma. Juhta LUONNOS

Digikuntakokeilu kehittämisohjelma. Juhta LUONNOS Digikuntakokeilu kehittämisohjelma Juhta 10.5.2016 Digikuntakokeilun tausta hallitusohjelmassa Kuntien, maakuntien ja koko julkisen sektorin kustannusten karsinta - reformi Toimenpidenohjelma 2/2016 Teema

Lisätiedot

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja Lauri Oksanen Head of Research 27.9.2010 Nämä kommentit ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta Nokia Siemens Networksin

Lisätiedot

UUSIX. Työkaluja INWORK hankkeesta

UUSIX. Työkaluja INWORK hankkeesta UUSIX Työkaluja INWORK hankkeesta Anna-Maija Nisula Tutkijatohtori, projekti päällikkö Lappeenrannan yliopiston kauppakorkeakoulu Technology Business Research Center (TBRC) anna-maija.nisula@lut.fi INWORK

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma 2012 2018 Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Tähtää korkealle Rahoitamme yrityksiä, joilla on halu ja kyky kasvaa. Intoa ja osaamista Loistava

Lisätiedot

Arviointi'10 kehittävän arvioinnin prosessi. Helsinki Ylitarkastaja Henna Antila

Arviointi'10 kehittävän arvioinnin prosessi. Helsinki Ylitarkastaja Henna Antila Arviointi'10 kehittävän arvioinnin prosessi Helsinki 9.9.2010 Ylitarkastaja Henna Antila Kehittävä arviointi 1. Arvioinnin tehtävänä on aina jonkin kehittäminen Kehittävän arvioinnin lähtökohtana on tiedon

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6 Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja

Lisätiedot

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tuomo Suortti 29.9.2011 DM Green Growth Tie kestävään talouteen Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman arvioitu volyymi noin 79 miljoonaa euroa Lisätietoja:

Lisätiedot

Työn tulevaisuuden kuvaus sosioteknisenä muutoksena

Työn tulevaisuuden kuvaus sosioteknisenä muutoksena VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Työn tulevaisuuden kuvaus sosioteknisenä muutoksena Mikko Dufva, Minna Halonen, Mika Kari, Tapio Koivisto, Raija Koivisto, Jouko Myllyoja mikko.dufva@vtt.fi

Lisätiedot

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma 2010-2012 Hämeen Matkailu Oy Kehittämiskeskus Oy Häme Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Janakkalan kunta 13.10.2010 Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Projektin

Lisätiedot

Palveluyritysten yhteistyöstä verkostomaiseen liiketoimintaan. Lahden Tiedepäivä Kirsi Kallioniemi Lahden ammattikorkeakoulu

Palveluyritysten yhteistyöstä verkostomaiseen liiketoimintaan. Lahden Tiedepäivä Kirsi Kallioniemi Lahden ammattikorkeakoulu Palveluyritysten yhteistyöstä verkostomaiseen liiketoimintaan Lahden Tiedepäivä 10.11.2015 Kirsi Kallioniemi Lahden ammattikorkeakoulu Tausta puheenvuorolle Käsitteet Verkostoitumisen tavoitteita, hyötyjä

Lisätiedot

Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI. Esittelyaineisto

Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI. Esittelyaineisto Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI Esittelyaineisto Boardmanin BOARD MAPPING HALLITUSARVIOINTI Board Mapping -hallitusarviointi auttaa hallitusta arvioimaan omaa toimintaansa ja kehittämään sitä

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,

Lisätiedot

Tinkauspaja 1 Sali LS 2. Ketterä oppiminen

Tinkauspaja 1 Sali LS 2. Ketterä oppiminen Tinkauspaja 1 Sali LS 2 Ketterä oppiminen Tinkauspajan sisältö Johdanto: Ketterä oppiminen kokemuksia Ketterän oppimisen edellytyksiä, ryhmätyöt Millaisia taitoja ihmiset tarvitsevat kyetäkseen oppimaan

Lisätiedot

Avoimuus ja strateginen hankintatoimi. BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa Sari Laari-Salmela

Avoimuus ja strateginen hankintatoimi. BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa Sari Laari-Salmela Avoimuus ja strateginen hankintatoimi BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa 27.9.2016 Sari Laari-Salmela Hankintamenettelyt strategisina käytäntöinä Millaisia hankintamenettelyjen/-

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

QL Excellence -käsikirja

QL Excellence -käsikirja QL Excellence -käsikirja QL Laatutoiminta Oy:n laadunhallinta 2010 Sisällysluettelo: QL Excellence -käsikirja...3 Yleiskuvaus... 3 Laatupolitiikka...3 Laatukäsikirja...3 Laadunhallintajärjestelmän kuvaus...

Lisätiedot

FastLane-koulutusohjelma

FastLane-koulutusohjelma FastLane-koulutusohjelma Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista kasvu-, kansainvälistymis- ja uudistumishakuisten pk-yritysten johtoryhmille Kun koko johtoryhmä osallistuu, varmistetaan yhteinen

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen

Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kuntatutkijoiden seminaari 25.5.2011, Lapin yliopisto, Rovaniemi Pasi-Heikki Rannisto, HT Tampereen yliopisto Haasteita johtamiselle ja johtamisteorioille Miksi ennustaminen

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

YHTEISKUNTATIETEIDEN TIEDEKUNTA, LAPIN YLIOPISTO. Tehtävä I (max 15 pistettä) Vastaajan nimi. Hallintotieteen valintakoe

YHTEISKUNTATIETEIDEN TIEDEKUNTA, LAPIN YLIOPISTO. Tehtävä I (max 15 pistettä) Vastaajan nimi. Hallintotieteen valintakoe 1 YHTEISKUNTATIETEIDEN TIEDEKUNTA, LAPIN YLIOPISTO Hallintotieteen valintakoe 10.6.2008 Valintakokeessa on tehtävät I, II ja III. Jokaiselle tehtävälle on oma oheismateriaalinsa. Kokeen yhteispistemäärä

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla?

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 12.3.2013 Digitaalisuus palvelujen ja tuotannon uudistajana Perustelut Organisaatioiden kokonaisvaltainen uudistaminen prosesseja

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

4Muskettisoturia-palvelut. Sales Flow koulutus

4Muskettisoturia-palvelut. Sales Flow koulutus 4Muskettisoturia-palvelut Sales Flow koulutus 4M-koulutus Koulutuksemme kehittää osanottajien ja heidän organisaatioittensa valmiuksia johtaa ja organisoida menestyksellisesti alansa toimintoja sekä hyödyntää

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serven julkisen tutkimuksen haun 2012 tiedotustilaisuus 1.2.2012 Kansallissali, Helsinki Serve-ohjelman koordinaattori Heli Paavola Manager, Ramboll Management

Lisätiedot

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Sisältönäkökulma Tutkimus Yritysten tuotekehitys Innovatiiviset julkiset hankinnat Kansainväliset T&K&I- alustat DM Luonnonvarat

Lisätiedot

6 TARKASTELU. 6.1 Vastaukset tutkimusongelmiin

6 TARKASTELU. 6.1 Vastaukset tutkimusongelmiin 173 6 TARKASTELU Hahmottavassa lähestymistavassa (H-ryhmä) käsitteen muodostamisen lähtökohtana ovat havainnot ja kokeet, mallintavassa (M-ryhmä) käsitteet, teoriat sekä teoreettiset mallit. Edellinen

Lisätiedot

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Sisällys Lukijalle...12 Johdanto...16 Ajattelutehtävä kokeiltavaksi... 18 1 Arvot, ihmiskäsitys ja oppimiskäsitys... 20 Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Mitä tästä voisi ajatella?...

Lisätiedot

FastLane-koulutusohjelma

FastLane-koulutusohjelma FastLane-koulutusohjelma Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista kasvu-, kansainvälistymis- ja uudistumishakuisten pk-yritysten johtoryhmille Kun koko johtoryhmä osallistuu, varmistetaan yhteinen

Lisätiedot

Adaptiivinen potilasturvallisuuden johtaminen. Terveysteknologia-messut 2014 Jouko Heikkilä, Elina Pietikäinen ja Teemu Reiman

Adaptiivinen potilasturvallisuuden johtaminen. Terveysteknologia-messut 2014 Jouko Heikkilä, Elina Pietikäinen ja Teemu Reiman Adaptiivinen potilasturvallisuuden johtaminen Terveysteknologia-messut 2014 Jouko Heikkilä, Elina Pietikäinen ja Teemu Reiman 2 Potilasturvallisuus ei ole itsestäänselvyys Potilasturvallisuuden järjestelmällinen

Lisätiedot

Ethical Leadership and Management symposium

Ethical Leadership and Management symposium www.laurea.fi Ethical Leadership and Management symposium Hyvinvointipalvelut ekosysteemien tietojen mallintaminen 6.10.2016 Dos. Jorma Jokela 2 3 MORFEUS hanke WORKSHOP työskentelyn taustalla yliopettaja

Lisätiedot

MYYNNIN JA MARKKINOINNIN KOULUTUSOHJELMA

MYYNNIN JA MARKKINOINNIN KOULUTUSOHJELMA MYYNNIN JA MARKKINOINNIN KOULUTUSOHJELMA Koulutusohjelma, jonka keskiössä ovat yrityksellesi ajankohtaiset asiat. Myyntikoulutuksessamme keskitytään asiakaslähtöisempien myynti- ja markkinointitoimenpiteiden

Lisätiedot

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Toimintatutkimus? Toimintatutkimus on sosiaalinen prosessi,

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Balanced Scorecard (BSC) = Tasapainoitettu mittaristo

Balanced Scorecard (BSC) = Tasapainoitettu mittaristo Balanced Scorecard (BSC) = Tasapainoitettu mittaristo Jaana Bom Merja Prepula Balanced Scorecard Yritysstrategian ja rakenteen yhdensuuntaistamisjärjestelmä Strateginen johtamisjärjestelmä Strategiset

Lisätiedot

Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä.

Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä. Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä. Edunvalvonta Toimintaympäristön seuranta Osaamisen ja kilpailukyvyn kehittäminen Ratkaisumyynti: mahdollisuuksia

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

Osaamisella ja johtamisella uutta kilpailukykyistä liiketoimintaa. Julkisen tutkimuksen haku Nuppu Rouhiainen 2.6.

Osaamisella ja johtamisella uutta kilpailukykyistä liiketoimintaa. Julkisen tutkimuksen haku Nuppu Rouhiainen 2.6. Osaamisella ja johtamisella uutta kilpailukykyistä liiketoimintaa Julkisen tutkimuksen haku 1.9.2014-28.11.2014 Nuppu Rouhiainen 2.6.2014 DM1291371 Haun kuvaus Tekesin useiden ohjelmien yhteinen tutkimushaku,

Lisätiedot

Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla. Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille

Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla. Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille Maine tulee nostaa hallituksen ja johdon agendalle Hallituksen ja johdon tärkein tehtävä on yrityksen

Lisätiedot

Johtamisen kehitysloikka

Johtamisen kehitysloikka Johtamisen kehitysloikka Mikä? VIA Leadership in Action -kehitysohjelma keskittyy oman vastuualueen kehittämiseen operatiivisesta ja strategisesta näkökulmasta. Ihmisten johtamisen haasteisiin vastaaminen

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Tero Oinonen

Tero Oinonen Tekes ja Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä -ohjelma 15.6.2011 Tero Oinonen DM 797721 Tekesin strategia DM 797721 Tekesin strategia Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Tekes rahoittaa

Lisätiedot

Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin

Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin Pirkanmaan maanrakennuspäivä 2016 12.1.2016 Markku Niemi Taustaa Liikenneviraston hallinnoiman väyläomaisuuden

Lisätiedot

Lapin ja Länsi-pohjan sote-johdon seminaari Muutosjohtaminen. Sirkka Saranki-Rantakokko, THM, HTT.

Lapin ja Länsi-pohjan sote-johdon seminaari Muutosjohtaminen. Sirkka Saranki-Rantakokko, THM, HTT. Lapin ja Länsi-pohjan sote-johdon seminaari 26.5 Muutosjohtaminen Sirkka Saranki-Rantakokko, THM, HTT Open Innovation 2.0: A New Paradigm /käyttäjälähtöisyys Curley M. & Salmelin,B. 2013 Mahdollisten maailmojen

Lisätiedot

SUUNNITTELUN MUUTTUVA TOIMINTAYMPÄRISTÖ. Markku Moilanen, hallituksen puheenjohtaja, SKOL SKOL konsulttipäivä,

SUUNNITTELUN MUUTTUVA TOIMINTAYMPÄRISTÖ. Markku Moilanen, hallituksen puheenjohtaja, SKOL SKOL konsulttipäivä, SUUNNITTELUN MUUTTUVA TOIMINTAYMPÄRISTÖ Markku Moilanen, hallituksen puheenjohtaja, SKOL SKOL konsulttipäivä, 18.4.2016 MEGATRENDIT MUOKKAAVAT MAAILMAA ARVOT JA ARVOKETJUT MUUTTUVAT MINKÄ PITÄÄ MUUTTUA

Lisätiedot

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus AALTO PK-JOKO 79 Uuden sukupolven johtamisvalmennus Kenelle PK-JOKO soveltuu? Pienten ja keskisuurten yritysten toimitusjohtajille nykyisille ja tuleville avainhenkilöille tulosyksiköiden johdolle Joilla

Lisätiedot

Johdatus markkinointiin

Johdatus markkinointiin Markkinoinnin perusteet 23A00110 Johdatus markkinointiin Ilona Mikkonen, KTT Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Markkinoinnin laitos Päivän agenda Kuka kukin on? Mitä markkinointi on? Miksi sinun tulisi

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Liite 2: Hankinnan kohteen kuvaus

Liite 2: Hankinnan kohteen kuvaus Asiakirjatyyppi 1 (8) Liite 2: Hankinnan kohteen kuvaus Asiakirjatyyppi 2 (8) Sisällysluettelo 1 Dokumentin tarkoitus... 3 2 Taustaa... 3 3 Future Watch palvelu osana Team Finlandin palvelusalkkua... 3

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 22.5.2013 Tunnustusta päättyneen ohjelman projekteille Yritysprojektien ja tutkimusprojektien loppuraporttiin on kerätty ohjelman

Lisätiedot

Verkostoanalyysi yritysten verkostoitumista tukevien EAKRhankkeiden arvioinnin menetelmänä. Tamás Lahdelma ja Seppo Laakso

Verkostoanalyysi yritysten verkostoitumista tukevien EAKRhankkeiden arvioinnin menetelmänä. Tamás Lahdelma ja Seppo Laakso Verkostoanalyysi yritysten verkostoitumista tukevien EAKRhankkeiden arvioinnin menetelmänä Tamás Lahdelma ja Seppo Laakso Euroopan aluekehitysrahasto-ohjelmien arviointi alueellisten osaamisympäristöjen

Lisätiedot

Uusi arvonluonti. Julkisen tutkimuksen haku Minna Suutari

Uusi arvonluonti. Julkisen tutkimuksen haku Minna Suutari Uusi arvonluonti Julkisen tutkimuksen haku 22.5.-16.9.2014 Minna Suutari 28.5.2014 Haun kuvaus Tekesin useiden ohjelmien yhteinen tutkimushaku, jossa haetaan 1) Yritysten ja tutkimusorganisaatioiden rinnakkaishankekokonaisuuksia

Lisätiedot

VOITTAJAT ENNAKOIVAT HÄVIÄJÄT VAIN REAGOIVAT

VOITTAJAT ENNAKOIVAT HÄVIÄJÄT VAIN REAGOIVAT Hämeen Näky - Pk-yritysten ennakointiosaamisen kehittäminen kuva: www.google.fi VOITTAJAT ENNAKOIVAT HÄVIÄJÄT VAIN REAGOIVAT Tulevaisuus on tehtävä Tulevaisuuden ymmärtäminen Historiantutkimus, muisti,

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Johtajana oleminen -työn sisältö, uudistuvat organisaatiot ja muuttuvat toimintaympäristöt

Johtajana oleminen -työn sisältö, uudistuvat organisaatiot ja muuttuvat toimintaympäristöt JOHTAJANA MUUTOKSISSA seminaari Kuntatalo, Helsinki 28.10.2014 Johtajana oleminen -työn sisältö, uudistuvat organisaatiot ja muuttuvat toimintaympäristöt Professori Vuokko Niiranen Itä-Suomen yliopisto/kuopion

Lisätiedot

Kouluopetuksen avaintaitoja käsittelevä eurooppalainen verkosto http://keyconet.eun.org Yleistä KeyCoNet-projektista KeyCoNet (2012 2014) on eurooppalainen verkosto, jonka tarkoituksena on tunnistaa ja

Lisätiedot

Viitta talous- ja henkilöstöhallinnon itsearviointityökalu. Esittelymateriaali

Viitta talous- ja henkilöstöhallinnon itsearviointityökalu. Esittelymateriaali Viitta talous- ja henkilöstöhallinnon itsearviointityökalu Esittelymateriaali Esityksen sisältö Viitta-työkalun tausta Miten työkalu on syntynyt? Viitta-työkalun tavoitteet ja hyödyt Itsearviointiprosessi

Lisätiedot

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari Markku Lindqvist 040 190 2554 markku.lindqvist@cursor.fi 3D-tulostuksen seminaari 13.1.2016 2 Uusi itsenäisesti toimiva ja taloudellisesti kannattava 3D-palvelujen tuotanto- ja yritysympäristö Vastaa 3D-alan

Lisätiedot

UEF EXECUTIVE MBA. aducate.fi JOHDON JA ASIANTUNTIJOIDEN facebook.com/weaducate

UEF EXECUTIVE MBA. aducate.fi JOHDON JA ASIANTUNTIJOIDEN facebook.com/weaducate UEF EXECUTIVE MBA JOHDON JA ASIANTUNTIJOIDEN KOULUTUSOHJELMA aducate.fi @weaducate facebook.com/weaducate UEF EMBA-opinnot SMART AT WORK Kenelle: Itä-Suomen yliopiston UEF EMBA -koulutusohjelma on tarkoitettu

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi. Siksi

Lisätiedot

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014 Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Tutkimusorganisaatio Rahoitus yliopistoille, ammattikorkeakouluille ja muille tutkimusorganisaatioille Strategiseen tutkimusavaukseen Organisaation tiedot Perustiedot Y-tunnus

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Tuotantotalouden analyysimallit. TU-A1100 Tuotantotalous 1

Tuotantotalouden analyysimallit. TU-A1100 Tuotantotalous 1 Tuotantotalouden analyysimallit TU-A1100 Tuotantotalous 1 Esimerkkejä viitekehyksistä S O W T Uudet tulokkaat Yritys A Yritys B Yritys E Yritys C Yritys F Yritys I Yritys H Yritys D Yritys G Yritys J Alhainen

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN ASIANTUNTIJATYÖN TUKEMINEN

TULEVAISUUDEN ASIANTUNTIJATYÖN TUKEMINEN www.gotowebinar.com TULEVAISUUDEN ASIANTUNTIJATYÖN TUKEMINEN Webinaari 31.1.2017 Corporate Spirit Oy, Annukka Väisänen ja Esko Piekkari ENGAGING PEOPLE FOR SUCCESS MIKSI TÄMÄ TEEMA? Perinteisesti organisaatioissa

Lisätiedot

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan

Lisätiedot