Suomalaisen lihaketjun kilpailukyky Itämeren alueella

Transkriptio

1 Suomalaisen lihaketjun kilpailukyky Itämeren alueella Csaba Jansik , Vantaa Lihaketjun kilpailukyky-seminaari

2 Lihantuotanto

3 Lihantuotanto % 50 Itämeren alueen lihatuotanto EU:ssa % 43% % 34% 24% 27% 43% 21% Sianlihan tuotanto Lihantuotanto keskimäärin Siipikarjalihan tuotanto Naudanlihan tuotanto Lähde: Eurostat ja AgMemod

4 Lihantuotanto Naudanlihantuotanto Itämeren alueella Tuhat t Ruotsi Tanska Saksa Puola Liettua Latvia Viro Suomi Lähde: Eurostat ja AgMemod

5 Lihantuotanto Sianlihantuotanto Itämeren alueella Ruotsi Tanska Saksa Puola Liettua Latvia Viro Suomi Tuhat t Lähde: Eurostat ja AgMemod

6 Lihantuotanto Emakkojen alueellinen jakauma EU:ssa (1 piste=1000 emakkoa, 2008)

7 Lihantuotanto Siipikarjanlihantuotanto Itämeren alueella Tuhat t Ruotsi Tanska Saksa Puola Liettua Latvia Viro Suomi Lähde: Eurostat ja AgMemod

8 Sianlihantuotannon tilarakenne Sikojen määrä (tuhat) Selite alle 10 sikaa sikaa sikaa Suomessa suurten ja keskisuurten tilojen osuus on alle puolet. yli 5000 sikaa Suuret ja keskisuuret sikatilat dominoivat rakennetta Ruotsissa, Tanskassa ja Baltian maissa Saksassa niiden osuus on yli puolet. Puolassa taas on erittäin pirstoutunut markkinarakenne

9 Lihantuotanto Trendejä: Lihalajien välinen rakennekehitys yleiseurooppalainen ilmiö (naudanlihan tuotanto laskee, siipikarjanlihan tuotanto nousee) Lihantuotannon taantuma laman ja hintasuhteiden seurauksena vuosina Maiden välinen roolijako ja erikoistuminen (porsastuotanto, lihasikojen kasvattaminen) Lihatuotannon painopiste siirtyy maihin, joissa on tilaa ja suhteellisen alhaiset tuotantokustannukset

10 Ulkomaankauppa

11 Omavaraisuusaste Omavaraisuusaste (Self-sufficiency ratio, SSR) SSR = tuotanto tuotanto + tuonti - vienti x 100 kuinka paljon oma tuotanto kattaa omasta kulutuksesta (ilm. prosentteina) EU27 omavaraisuus lihalajeittain (%) Naudanliha 98,0 96,4 96,1 96,2 98,0 97,2 Sianliha 104,3 103,7 103,8 103,9 105,1 104,3 Siipikarjanliha 105,4 104,3 105,3 105,5 106,0 106,5

12 Malta Bulgaria Kreikka Portugali Kypros Romania Luxemburg Ruotsi Italia Iso Britannia Tsekki Viro Slovenia Slovakia Suomi Tanska Ranska Espanja Saksa Alankomaat Unkari Latvia Itävalta Belgia Liettua Puola Irlanti Omavaraisuusaste - naudanliha 277% 257% 213% 120% 145% 154% 142% 120% 114% 97% 93% 95% 87% 87% 87% 82% 83% 78% 76% 71% 63% 31% 29% 55% % EU27-97%

13 Bulgaria Slovenia Liettua Kreikka Latvia Slovakia Romania Tsekki Iso Britannia Viro Italia Luxembourg Malta Portugali Puola Ruotsi Unkari Kypros Itävalta Ranska Saksa Suomi Irlanti Espanja Alankomaat Belgia Tanska Omavaraisuusaste - sianliha 123% 84% 39% 242% 107% 177% 47% 102% 113% 131% 301% 107% 116% 48% 39% 66% 68% 66% 69% 86% 49% 40% 29% 80% % EU27-104%

14 Omavaraisuusaste - siipikarja 86% 126% 91% 285% 82% 52% 96% 99% 98% 148% 112% 109% 32% 105% 78% 52% 95% 107% 93% 75% 77% 72% 92% % EU27-107% Slovakia Malta Viro Latvia Bulgaria Romania Kreikka Tsekki Itävalta Irlanti Kypros Liettua Portugali Ruotsi Iso Britannia Unkari Espanja Saksa Slovenia Italia Suomi Ranska Puola Tanska Alankomaat

15 Tuontiriippuvuusaste Tuontiriippuvuusaste (Import dependency ratio, IDR) IDR = tuonti tuotanto + tuonti - vienti x 100 minkä osuuden tuonti kattaa omasta kokonaiskulutuksesta (ilm. prosentteina) EU27 tuontiriippuvuus lihalajeittain (%) Naudanliha 5,0 5,6 5,7 4,9 3,7 4,1 Sianliha 0,2 0,4 0,5 0,1 0,2 0,1 Siipikarjanliha 3,8 4,3 3,1 2,2 2,0 1,9

16 Balassa-indeksit Balassa-indeksit (Revealed comparative advantage, RCA) määritelmä: Balassa indeksit paljastavat jonkun maan tietyn tuotteen tai tuoteryhmän suhteellisen vientitehokkuuden. Indeksi lasketaan suhteuttamalla maan yhden tuoteryhmän tai tuotteen vientiosuutta maailmanmarkkinoilla maan kokonaisvientiosuuteen maailmanmarkkinoilla. Indeksin laskelmakaavio maalle i ja tuotteelle j on: RCA ij = 100(X ij /X wj )/(X it /X wt ) jossa X ab on maan i vienti (w = maailman) tuotteen j osalta (t = kaikki tuotteet yhteensä). Saksa Tanska Viro Suomi Liettua Latvia Puola Ruotsi osuus maailman sianlihanviennistä (%) 14,3 14,5 0,1 0,5 0,1 0,04 2,1 0,3 osuus maailman ulkomaankaupasta (%) 9,4 0,7 0,1 0,6 0,1 0,1 1,0 1,2

17 Balassa-indeksit - sianliha 2,1 0,8 2,0 2,0 0,7 1,8 1,5 4,2 19,7 1,3 0,7 1,4 0,3 0,3 0,3 0,3 0,3 0,3 0,3 0,3 0,2 Ruotsi 0,5 0,6 0,7 0,2 0,0 0,0 0,0 0,0 Slovakia 0,7 0,6 0,6 0,6 0,8 0,8 0,9 0,0 Slovenia 0,7 0,5 0,3 0,3 0,5 0,3 0,1 0,2 Latvia 0,7 0,8 0,7 0,7 0,7 0,6 0,5 0,5 Suomi 0,8 0,5 0,3 0,3 0,4 0,6 0,2 0,1 Liettua 1,3 1,4 1,3 1,2 1,2 1,2 1,2 1,5 Ranska 1,4 1,5 1,5 2,4 2,6 2,7 2,2 2,2 Viro 1,5 1,4 1,3 1,1 1,0 0,9 0,8 0,7 Saksa 1,8 2,3 2,4 2,5 3,1 3,8 4,3 4,9 Unkari 2,0 2,0 2,0 2,2 2,1 2,0 2,2 2,7 Alankomaat 2,0 2,0 1,8 1,6 1,6 1,8 1,7 1,7 Itävalta 2,1 2,5 2,1 1,6 0,0 0,0 0,0 0,0 Puola 4,2 4,4 4,0 3,7 3,3 3,0 3,1 2,9 Espanja 19,7 20,6 19,2 20,7 21,1 21,3 24,2 24,9 Tanska Sianlihaviennin RCA-indeksit tietyissä EU maissa 2007

18 Ulkomaankauppa Trendejä: Lihan omavaraisuustaso on tärkeä asia kunkin maan lihaketjun toimijoille (esimerkkejä Saksa, Ruotsi) EU omavarainen sianlihan ja siipikarjanlihan suhteen, mutta naudanlihaa joutuu tuomaan myös tulevaisuudessa. EU:n lihaketjun haavoittuvaisin kohta on valkuaisrehun erittäin korkea ja maantieteellisesti keskittynyt tuontiriippuvuus Lihan vienti kolmansiin maihin on vaikeutunut, kova kilpailu muiden viejämaiden kanssa

19 Lihateollisuus.

20 Lihateollisuus Suurimmat lihayritykset globaalimarkkinoilla arvioidut lihan jalostusmäärät (tuhat t ruhopainoekvivalentti) Tyson Foods (US) JBS/Bertin/Pilgrim (US/BR) Cargill Meat Solutions (US) Brasil Foods (BR) Toiminta Itämeren alueella Smithfield Foods (US) Vion (NL) Danish Crown (DK) National Beef Packers (US) Shineway Group (CN) Doux (FR) Seuraavat 10 Naudanliha Sianliha Siipikarjanliha Johtavien lihayritysten markkinaosuus globaalimarkkinoilla Naudanliha Sianliha Siipikarjanliha Yhteensä Johtavan 10 markkinaosuus 25% 11% 18% 17% Toisen 10 markkinaosuus 3% 4% 3% 4% Lähde: GIRA/Richard Brown

21 Itämeren lihateollisuus Markkinarakenne - Keskittyneisyyden aste (CR 4 ) % % 74% 57% 45% 33% 18% 16% 0 Tanska Viro Suomi Ruotsi Latvia Liettua Puola Saksa Lähde: kansalliset tilastokeskukset, yritysten kotisivut.

22 Itämeren lihateollisuus Lihateollisuuden liikevaihto 35 33, ,69 5,5 3,5 2,5 0,6 0,3 0,2 Saksa Puola Tanska Ruotsi Suomi Liettua Latvia Viro Lähde: kansalliset tilastokeskukset.

23 Markkinarakenne Suorat sijoitukset

24 Tuottavuus Tuottavuuden kasvu Suomen lihaketjussa. Xavier Irz

25 Tuottavuus Tausta Tuottavuuden kasvuprosentit Lihateollisuus Sikatilat, karjatilat Vertailu muihin toimialoihin ja tuotantosuuntiin Suomessa kansainvälisiin tuloksiin

26 Tuottavuus Määritelmät Tuottavuudella mitataan tuotantopanosten muuntamisen tehokkuutta tuotokseksi Tuottavuudella on suora yhteys seuraaviin mittareihin: Kannattavuus (mikrotaso yksittäiset yritykset) Komparatiiviset edut (mesotaso toimialat) Tulot, BKT (makrotaso kansantalous) Tuottavuus on kilpailukyvyn avaintunnusluku Tuottavuuden kasvua aiheuttavat tekijät: Teknologinen kehitys Nykyteknologian parempi käyttö (tekninen tehokkuus) parantuneella yrityksen johtamisella, logistiikalla, organisoinnilla Mittakaavaedut Siirtyminen tuottavampaan toimintaan

27 Tuottavuus Tuottavuus mittarina Tuottavuus = Tuotokset/Panokset Yksinkertainen, jos kyseessä on 1 panos ja 1 tuotos Valitettavasti mitattava prosessi on monimutkaisempi; yritykset käyttävät useita eri tuotantopanoksia useiden eri tuotteiden aikaansaamiseen Aggregointiongelma: miten voi summata omenia ja päärynöitä Kaksi mahdollista ratkaisua agregointiongelmaan Ongelman voi jättää huomioitta ja käyttää osatuottavuustunnuslukuja, kuten työn tuottavuutta. Työntekijää kohden laskettu arvonlisäys on helppo, mutta voi pahimmillaan olla harhaanjohtava. Kaikkia tuotantopanoksia käsittävä tuottavuusindeksi: kokonaistuottavuus (Total Factor Productivity, TFP)

28 Tuottavuus Aineisto Lihateollisuus Tilastokeskuksen toimialatilastot vuosista ; TOL Teurastus, lihan ja lihatuotteiden jalostus, sekä säilyvyyskäsittely Lihantuotanto Jalostusarvo (value added) Työtuntien määrä, palkatun henkilöstön palkat ja sosiaalikulut Investoinnit (v saakka) Deflaattorit: lihasektorin tukkuhintaindeksit, pääomanmuodostuksen hintaindeksit Kirjanpitotilojen aineisto, Tilatason tilastotiedot Kaksi relevanttia tuotantosuuntaa: sianliha ja naudanliha (siipikarjatiloja liian vähän aineistossa)

29 Tuottavuus Suomen lihateollisuuden jalostusarvo Vauhdikas kasvu vuoteen 2002 saakka, (3,4% vuosittain) sen jälkeen: stagnaatio

30 Tuottavuus Lihateollisuus työpanos ja työn tuottavuus Nopea kasvu: 3% vuosittain Työn tuottavuus Työpanokset (h) Jyrkkä lasku 1998 jälkeen, - 2,5% vuosittain

31 Tuottavuus Lihateollisuus pääoman tuottavuus Erityisen nopea kasvu vuodesta 2004, 5,5% vuositasolla 120 Lähes jatkuva kasvu vuosina , 2,6% vuositasolla Pääoman tuottavuus 110 Pääomapanokset Nousu vuoteen 2004 saakka Jyrkkä lasku 2004 jälkeen

32 Tuottavuus 150 Lihateollisuus kokonaispanokset Koko ajanjaksolla kokonaispanoksen taso melko vakaa 110 Työn melkein täydellinen korvaaminen pääomalla vuodesta Työpanos (h) 90 Pääomapanos Kokonaispanos

33 Tuottavuus Lihateollisuus kokonaistuottavuus Koko ajanjakson kokonaistuottavuuden kasvu 1,8% vuositasolla (2,6% vuoteen 2007 saakka) TFP tasoittui melko pysyväksi 2004 jälkeen 100 Kokonaistuottavuus Jalostusarvo (VA) Kokonaispanos

34 Tuottavuus Lihateollisuus kokonaistuottavuus 8% 6% 4% 2% Vuosittainen muutos % 0% Tasoitettu indeksi -2% -4% -6%

35 Tuottavuus Sianlihantuotanto kokonaistuottavuus Sikatilojen määrä otoksessa laski 100:sta 25:en Tilarakennemuutosten vaikutukset? 250 Kokonaistuottavuus Jalostusarvo (VA) Kokonaispanos Kokonaistuottavuuden kasvuvauhti: 3,6%/vuosi

36 Tuottavuus 25% Sianlihantuotanto kokonaistuottavuus 20% 15% 10% 5% 0% -5% -10% Tasoitettu indeksi Vuosittainen muutos %

37 Tuottavuus 300 Naudanlihantuotanto kokonaistuottavuus 250 Kokonaistuottavuus 200 Jalostusarvo (VA) Kokonaispanos Kokonaistuottavuuden kasvuvauhti: 3,9%/vuosi, mutta vain 0,9%/vuosi vuosina

38 Tuottavuus 30% 25% 20% Naudanlihantuotanto kokonaistuottavuus Vuosittainen muutos % Tasoitettu indeksi 15% 10% 5% 0% -5% -10% -15% -20%

39 Tuottavuus Vertailu Suomen muihin toimialoihin ja sektoreihin Toimiala/sektori Lihateollisuus Elintarviketeollisuus TFP:n kasvu (% per vuosi) 2,6% 1,2% Lähde Omat laskelmat Tilastokeskus Koko tehdasteollisuus Suomen kansantalous Naudanlihantuottajat Sianlihantuottajat Kaikki maatilat 1,8% 1,6% 3,9% 3,6% 1,6% 1,6% Tilastokeskus Tilastokeskus Omat laskelmat / Sami Myyrä Omat laskelmat / Sami Myyrä Omat laskelmat / Sami Myyrä Tilastokeskus

40 Lihateollisuus Tuottavuus Kansainvälinen vertailu USA, : 1,5% per vuosi (Celikkol & Stefanou, 2004) USA, : 0.31% per vuosi (Fousekis &Karagiannis, 2005) Elintarviketeollisuus (elintarvikkeet, juomat ja tupakka) TFP kasvu vaihtelee maittain (SSDA, 2005) USA, luvut: % per vuosi (Emvalotomis, 2009) EU15, : 2.1% per vuosi (Emvalomatis, 2009) Elintarviketeollisuuden tuottavuuden kasvu jää yleensä kaikkialla alkutuotannon tuottavuuden kasvua alhaisemmaksi. Mikä tahansa 2%:a ylittävä kasvu on korkea Alkutuotanto, koko maatalous USA, 14 tutkimusta: % per vuosi (Trueblood and Ruttam, 1995) Iso-Britannia, 2 tutkimusta: % per vuosi (Paul, 2000) Kanadan TFP kasvu on Iso-Britannian vastaavalla tasolla tai hitaampi, (Paul, 2000)

41 Tuottavuus Maa Itävalta Belgia Kanada Tanska Suomi Ranska Saksa Italia Japani Luxemburg Alankomaat Norja Espanja Ruotsi Iso Britannia TFP:n kasvuprosentti vuosina ,0% 0,6% -0,1% 1,0% 2,8% 0,6% 1,1% -0,8% -0,3% -1,9% 2.1% -0,1% -2,9% 1,3% 0,6% Elintarviketeollisuuden tuottavuuden kasvun kansainvälinen vertailu Lähde: Jagger N., Nesta L., Gerova V., Patel P. (2005). Sectors matter: An International Study of Sector Skills and Productivity, SSDA Research Report 14

42 Johtopäätökset (1) Suomen lihasektorin osuus Itämeren alueella on pieni, suurimmat tuottajamaat ovat Saksa, Tanska ja Puola. Suomen lihatase on pitkälti omavarainen. Tulevaisuuden tärkein tavoite on kotimaan kysynnän tyydyttäminen. Rakennemuutoksissa painopiste on siirtymässä siipikarjantuotantoon, mikä on selvä vastaus kysyntätottumusten muutoksiin. Suomen lihateollisuudella on hyviä mahdollisuuksia Itämeren alueella, koska kooltaan suurimmat yritykset ovat muiden maiden kilpatovereitaan vastaavalla tasolla (pl. Tanskan markkinajohtajan). Kansainvälistymisellä on erittäin suuri merkitys, lihateollisuus on toistaiseksi Euroopassa maltillisesti etabloitunut rajojen yli.

43 Johtopäätökset (2) Itämeren alueella Venäjän markkinat tarjoavat ainutlaatuisen mahdollisuuden lihayrityksille. Venäjän lainsäädäntö, ja poliittiset tavoitteet Kulutuksen kasvupotentiaali Tarve jatkotutkimuksiin Tuottavuus on kasvanut koko lihaketjussa EU jäsenyysvuosina, mutta kasvu hidastui vuoden 2004 jälkeen. Yksi mahdollinen syy on EU:ssa jatkuvasti tiukentunut lihaketjua koskeva lainsäädäntö (hygieeniset vaatimukset, ruokaturvallisuus). Toisaalta massiivisten investointien antamia mahdollisuuksia ei ehkä ole pystytty täysin hyödyntämään. Lisäksi mikä on tilarakennekehityksen ja kansainvälistymisen (MAs) ja kasvavien mittakaavojen vaikutus tuottavuuteen? Koskettaako tuottavuuden kasvun hidastuminen myös muita maita? Tarve jatkotutkimuksiin