NUORET NIVELVAIHEESSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "NUORET NIVELVAIHEESSA"

Transkriptio

1 NUORET NIVELVAIHEESSA KEINOJA SUJUVOITTAA NUORTEN SIIRTYMISTÄ PERUSOPETUKSESTA JATKO-OPINTOIHIN JA OPINNOISTA TYÖELÄMÄÄN Työ- ja elinkeinoministeriö Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Sini Koivumäki

2 TEM/ TYO/ Sini Koivumäki Nuoret nivelvaiheissa Keinoja sujuvoittaa nuorten siirtymistä perusopetuksesta jatkoopintoihin ja opinnoista työelämään Esipuhe Nuorisotakuu on pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen yksi kärkihankkeista. Nuorisotakuun perimmäisenä tavoitteena on luoda kaikille nuorille mahdollisuus suorittaa perusasteen jälkeinen tutkinto ja työllistyä. Takuu perustuu Public Private People Partnership malliin, jossa tarvitaan viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja nuorten yhteistyötä. Tähän koonnokseen on pyritty valitsemaan hankkeita, jotka koskevat nuorten työllistymistä. Hankkeet on rahoitettu Euroopan sosiaalirahastosta ohjelmakaudella ja niitä on toteutettu tasaisesti ympäri Suomea. Toteuttajat ovat yrityksiä ja kolmannen sektorin toimijoita. Valituissa hankkeissa on keskitytty erityisesti nivelvaiheisiin, joissa nuoria autetaan siirtymään koulutuksesta työelämään tai peruskoulutuksesta jatko opintoihin. Hankkeiden toiminnasta on pyritty nostamaan esille hyvät käytännöt. Hankeraporttien perusteella nuorilla, joilla on vaikeuksia työllistyä, on myös vaikeuksia elämänhallinnassa ja yleisissä työelämävalmiuksissa. Henkilökohtainen ohjaus ja räätälöidyt opinto ja työpolut auttavat useimpia nuoria eteenpäin, mutta esteenä tällaiselle toiminnalle on usein resurssien puute. Myös nuoret itse ovat sitä mieltä, että apua on tarjolla, mutta ajan puute vaikeuttaa nuoren ja nuorta auttavan työntekijän välistä pitkäjänteistä yhteistyötä. Usein ongelmat kasautuvat samoille nuorille ja ongelmavyyhtien purkaminen ei onnistu yhdellä palvelulla tai hankkeella. Verkostoitumalla ja yhteistyöllä voidaan saada paljon hyvää nuoren elämään, kuten hankeraporteissa on todettu. Hankkeet on jaettu karkeasti kolmeen eri osaan. Ensimmäisessä osassa hankkeet liittyvät työllistymisen tukemiseen ja työelämävalmiuksien kehittämiseen. Näissä hankkeissa nuorten työllistymistä ja työelämävalmiuksia on kehitetty niin, että nuoret ovat päässeet itse kokeilemaan erilaisia ammatteja. Usein nuori sai kokeilla työtä tuetussa ympäristössä, jossa palveluiden ulkopuolelle putoaminen on tehty mahdottomaksi. Kun nuoret saavat kokeilla työntekoa yhdessä, he saavat tukea myös toisiltaan. Ymmärrys siitä, ettei ole yksin ongelmiensa kanssa, vahvistaa nuoren itsetuntoa. Toisen osan hankkeet käsittelevät lähinnä pajatyöskentelyä ja yksilöllisiä opinpolkuja. Näiden hankkeiden nuorilla oli ongelmia elämänhallinnan kanssa, ja ennen työllistymistä tai opintojen suorittamista oli keskityttävä kokonaisvaltaiseen kuntoutumiseen. Yleensä opinnot eivät sujuneet luokkamuotoisessa opiskeluympäristössä, joten oli mietittävä räätälöityjä opinpolkuja, joissa nuori pystyi etenemään omaan tahtiin.

3 Kolmas osa keskittyy yrittämiseen yhtenä uravaihtoehtona. Nuorelle yrittäminen tulee yleensä vasta siinä vaiheessa ajankohtaiseksi, kun yleinen elämänhallinta on kunnossa. Tietoa hankkeista on saatu EURA 2007 järjestelmästä sekä hankkeiden omilta internetsivuilta.

4 Sisältö 1. Työllistymisen tukeminen ja työelämävalmiuksien kehittäminen Nuorta ei jätetä työllistymisen edistämishanke Ura ja elämänsuunnittelulla ote ammattiin (URATAKOMO) TASKU: Tutkintotodistus taskussa miten kiinni työelämään? Työnäky Elämäntapa Innovaatioassistentti korkeakoulupohjaista osaamista yrityksiin ja työorganisaatioihin Työelämä tutuksi ja töihin TYÖVOIMAPOLIITTISET TOIMENPITEET Työvoimaa metsäalalle Yksilölliset polut jatko opintoihin ja työelämään Ammattiin valmentava työpajakoulutus Avartajat hanke Puente Joustavasti työelämään Pajalta tutkintoon Uusien työpajamallien kehittäminen REKRYTALLI Sirius nivelvaiheohjaus/ handledning i overgångskedet TUKIPOLKU klinikka Yrittäjyys uravaihtoehtona Creative Blender! uudenlainen toimintamalli nuorten työllistymiseen, yrittäjyyteen ja pkyritysten kehittämiseen Veeran Verstas nuoren harjoitteluyritys luovaan yhteisöyrittäjyyteen... 13

5 1. Työllistymisen tukeminen ja työelämävalmiuksien kehittäminen 1.1. Nuorta ei jätetä työllistymisen edistämishanke Sosiaalikehitys Oy, Hämeenlinna Nuorta ei jätetä hankkeen taustalla on 2011 voimaan tullut kuntien lakisääteinen yhteistyö nuorten ohjaus ja palveluverkostoissa. Nuorisolain muutoksen mukaan kuntien tulee nimetä nuorten ohjaus ja palveluverkostot. Hämeenlinnassa tällainen monialainen nuorten työllistämistyöryhmä on toiminut jo vuodesta 2009, mutta hankkeen tarkoituksena oli tehostaa ja selkeyttää työryhmän toimintaa. Hankkeessa oli mukana myös Forssan työllistämisryhmät (myöh. Forssan työllisyysasioiden toimikunta). Hankkeen päätarkoitus olikin antaa viranomaisryhmille tehtäväksi parantaa nuorten mahdollisuuksia työllistyä. Tehtävän toteuttamista tuettiin tiedottamalla kuntia ja viranomaisia nuorten työllistymisen tärkeydestä. Lisäksi viranomaisia kehotettiin etsimään monipuolista keinovalikoimaa yhteistyöverkostoissa, jotta nuoria saataisiin työelämään. Hanke synnytti Hämeenlinnaan monia työllistämiskampanjoita ja kesätyösetelitoimintaa. Erityisesti kaupungin tukema kesätyösetelitoiminta on ollut suosittua. Forssassa edistyttiin nuorten matalan kynnyksen tapaamispaikan suunnittelussa sekä palvelusetelitoiminnassa. Tilastoja seurattiin ja niistä tulikin ryhmien toimintaa ohjaavia työkaluja. Nuoret itse otettiin mukaan suunnittelemaan sekä Forssan että Hyvinkään nuorten rekrytapahtumia. Näissä tapahtumissa monet yrittäjät saivat tietoa palkkatuesta ja muista mahdollisuuksista työllistää alueen nuoria. Hyvinkään rekrymessut onnistuivat niin hyvin, että niitä päätettiin pitää jatkossa vuosittain. Hanke sitoi yhteen eri toimijoita kaikilta kolmelta sektorilta. Hankkeen raportissa nostetaan esille se, miten tärkeää on ottaa nuoret mukaan suunnitteluun. Nuoret saivat itse järjestää Nuorten rekrymessuja, sillä nuoret itse tietävät parhaiten mistä nuoret pitävät. Lisäksi todettiin, että seutukunnilla toimivat nuorten ohjaus ja palveluverkostot toimivat parhaiten, jos verkostolla on oma koordinaattori. Tällainen koordinaattori levittää tietoa ryhmille verkoston toiminnasta ja helpottaa uusien hyvien käytäntöjen käyttöönotossa. Lisätietoja: Ura ja elämänsuunnittelulla ote ammattiin (URATAKOMO) Rovaniemen koulutuskuntayhtymä/ Lapin ammattiopisto, Rovaniemi URATAKOMO hankkeen perusideana on ollut tukea ammatillisesta perustutkintokoulutuksesta valmistuvien nuorten työllistymistä tai jatko opintoihin hakeutumista. Taustalla oli huoli kasvaneesta nuorisotyöttömyydestä, jota pyrittiin ehkäisemään aktivoimalla nuoria ja kehittämällä Lapin ammattiopistossa tehtävää ura ja elämänsuunnittelun ohjaustyötä. Nuoret otettiin mukaan hankkeeseen, mikä osaltaan ehkäisi nuorten syrjäytymistä. Projektin varsinaisia kohderyhmiä oli kaksi: Lapin ammattiopiston opetus ja ohjaushenkilöstö ja ammattiopiston opiskelijoita kaikilta aloilta ja vuosikursseilta. Lisäksi projektissa tehtiin yhteistyötä kolmen julkisen organisaation ja 15 yrityksen kanssa. 1

6 Projektin tavoitteita tavoiteltiin mm. tapahtumien ja tempausten avulla. Apuna tiedottamisessa käytettiin internetsivuja, flyereita, julisteita, Facebook sivuja sekä erilaisia opiskelijoiden tekemiä videoita. Lisäksi hankkeessa luotiin ohjauksen toimintamalli, jonka tarkoituksena on opastaa ohjaustyötä tekeviä motivaatio ja elämänhallintaongelmien varhaiseen tunnistamiseen. Toimintamallin pohjalta luotiin Amis ammattiin käsikirja, joka löytyy Lapin ammattiopiston sivuilta: Ohjaus ja opetushenkilöstön koulutus oli haasteellista järjestää henkilöstön kiireisen aikataulun takia. Hanke kuitenkin onnistui erityisesti osallistavassa koulutusmuodossa, sillä konkreettiset harjoitukset oli helppo liittää opettajien ja ohjaushenkilöstön arkeen. Parhaisiin tuloksiin päästään silloin, kun opettaja huomaa hankekehittämisellä olevan vaikutusta omaan arkityöhön. Koulutuksissa oli mukana erilaisia opetushenkilöitä ja oppilashuollon edustajia, jotka keskustellessaan saivat toteuttaa ns. jaettua asiantuntijuutta, jossa asioita tarkastellaan laajemmin monista näkökulmista. Samalla alueella oli käynnissä useampi muukin aiheeseen liittyvä hanke. Hankkeet päättivät järjestää tapahtumia yhdessä, jotta tapahtumista saataisiin suurempia ja jotta ne tavoittaisivat suuremman määrän opiskelijoita ja opettajia. Näissä isoimmissa tilaisuuksissa käytettiin teatteria osallistavana menetelmänä. Teatterissa nuoria puhuttelee erityisesti sen rentous ja tavallisuudesta poikkeava tapa esittää asioita. Myös huumori on keino, jolla nuoret opiskelijat pystyvät lähestymään hankalia asioita helpommin. TAKOMO projektin toiminta ei jatku sellaisenaan. Hyviä käytäntöjä pyritään juurruttamaan ja tuotetut materiaalit ja mallit löytyvät edelleen Lapin ammattiosaston nettisivuilta: TASKU: Tutkintotodistus taskussa miten kiinni työelämään? Seinäjoen koulutuskuntayhtymä, Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Seinäjoki TASKU hankkeessa kehitettiin vastavalmistuneille toimintamalli, jonka tarkoituksena on kehittää yleisiä työelämävalmiuksia, syventää omaa osaamista, tukea työllisyyttä ja ehkäistä syrjäytymistä. Projektin aikana kehitettiin Seinäjoen ammattikorkeakoulun Tekniikan Projektipajaa, jossa opiskelijatiimit toteuttivat yhteistyössä yritysten kanssa oikeita yritysprojekteja. Yritysprojektien lisäksi järjestettiin erilaisia asiantuntijaluentoja. Opiskelijat käyttivät urasuunnittelun apuna SWOT analyysiä, osaamiskartoitusta, joka tehtiin koulutuksen alussa ja päivitettiin koulutuksen lopussa. Analyysin avulla opiskelijat miettivät laajasti omaa osaamistaan ja kiinnostuksiaan. Toimintamallia sovellettiin kahdessa eri täydennyskoulutuksessa, joihin valittiin työttömiä tai työttömyysuhan alaisia vuonna 2008 tai sen jälkeen valmistuneita, alle 30 vuotiaita insinöörejä, tradenomeja tai kauppatieteen maistereita. Projektipajaa kehitettiin täydennyskoulutukseen sopivaksi. Yritysten kanssa tehdyissä yritysprojekteissa opiskelijat saivat tehdä käytännössä niitä asioita, joita he tekisivät oikeassakin työelämässä. Kokemuksen lisäksi opiskelijat verkostoituivat yritysten kanssa. Opiskelijat saivat tukea myös toisiltaan, mikä kasvatti itseluottamusta. Opiskelijat ymmärsivät, että työttömyyteen löytyy syitä myös ympäristöstä, ei pelkästään omasta osaamisesta tai aktiivisuudesta. 2

7 Projektipaja konsepti osoittautui monialaisen täydennyskoulutuksen tarpeisiin sopivaksi. Lisäksi huomattiin, että pienet ryhmät ja räätälöidyt koulutukset kehittävät paremmin omaa osaamista kuin yleisluonteiset ja teoreettiset luennot. Koulutus, jossa yhdistyy työelämä, tekemällä oppiminen ja teoriaopetus, on hyvä tapa tukea vastavalmistuneiden siirtymistä työelämään. Lisätietoja: Info/Yksikot/SeAMK Tekniikka/Tyopaikkaopinnot/SeAMK Projektipaja%C2%AE 1.4. Työnäky Päijät Hämeen koulutuskonserni, Koulutuskeskus Salpaus, Lahti Työnäky hankkeessa pyrittiin lisäämään Koulutuskeskus Salpauksen ohjauksesta vastaavien työntekijöiden työllistymisohjausosaamista ja opiskelijoiden työelämävalmiuksien vahvistumista. Kohderyhmään kuului myös työpaikkaohjaajia, kuntien nuorten työpajaohjaajia, Avainsäätiön ja Tuoterenkaan työhönvalmentajat ja muutoin ohjaustyötä tekevät yhteistyötahot. Keskeisiä toimia oli viisi erilaista: Opiskelijan työnäky ryhmä, Työnäky koulutus, Työhönvalmennuksen kokeilu, pienryhmätilaisuudet opettajille sekä verkostoyhteistyön tilaisuudet. Opiskelijan työnäky ryhmä koostui opiskelijaedustajista eri koulutusaloilta. Ryhmässä käsiteltiin työllistymisohjaukseen ja työelämän yleisiin toimintatapoihin liittyviä asioita. Työnäky ryhmä keskittyi ohjaustyöntekijöiden työllistymisohjaustaitojen kehittämiseen ja se lisäsi tietoa yhteistyöverkoston mahdollisuuksista, jotta nuoret saataisiin nopeammin työelämään. Työhönvalmennuksen kokeilu sai aikaan työhönvalmennusmallin, jota voi käyttää koko oppilaitos millä ammattialalla tahansa. Työllistymisohjauksen materiaali hyödynnettiin kokoamalla AmisKOODI tehäväkirja, jonka avulla opiskelijat voivat harjaannuttaa avaintaitojaan työelämään liittyen. OpeKOODI kirjanen luotiin opettajien pienryhmätilaisuuksien pohjalta. Sen tarkoituksena on tukea ja antaa ideoita ohjaushenkilöstölle. Aiheet käsittelevät haasteelliseksi koettuja ohjaustilanteita. Hyväksi käytännöksi koettiin yhteistyö muiden vireillä olleiden hankkeiden kanssa. Työnäky projekti teki yhteistyötä mm. Lapin ammattiopiston Uratakomo hankkeen ja Kouvolan ammattiopiston Tie tähtiinhankkeen kanssa. Valmiita tuloksia vaihdettiin keskenään ja niitä muokattiin oman oppilaitoksen käyttöön. Raportissa korostettiin yhteistyötä myös opiskelijoiden kanssa ja kehittämistyö opiskelijoiden kanssa tuleekin jatkumaan, tällä kertaa yrittäjyyden näkökulmasta. Hanketta ei jatkettu vuoden 2010 jälkeen, vaan tuotoksia pyrittiin juurruttamaan oppilaitoksen toimintaan. Kaikki hankkeessa tuotetut materiaalit löytyvät Salpauksen kotisivuilta: 3

8 1.5. Elämäntapa Pudasjärven Perhekeskusyhdistys ry, Pudasjärvi Elämäntapa hankkeen toteutti Perhekeskusyhdistys ry. Hanke pyrki aktivoimaan kohderyhmää yrittäjyyteen, ehkäistä syrjäytymistä ja helpottaa yrityksiä ammattitaitoisen työvoiman saamisessa. Kohderyhmään kuului lapsiperheiden työttömät vanhemmat, toimeentulotukiasiakkaat, ammattikoulutetut työttömät nuoret ja kadonneet, jotka eivät kuuluneet minkään yhteiskunnallisen palvelun piiriin. Hankkeen toimijat etsivät ja kehittivät kohderyhmälle työ ja toimintamahdollisuuksia omaehtoisen selviytymisen tukemiseen ja osaamisen edistämiseen. Mukaan tuli paikallisia yrityksiä eri aloilta. Työllistämistoimenpiteenä käytettiin ensisijaisesti palkkatukea, mutta pian huomattiin että se oli kuitenkin haastavaa, mikä johtui mm. työllistettävien työelämävalmiuksien puutteesta. Työllistettävä kohderyhmä koettiin haastavaksi. Työllistymistä kuitenkin tapahtui, mutta se oli määräaikaista ja pääsääntöisesti lyhytkestoista. Projektilaisille tarjottiin vertaistukea järjestämällä vertaiskahveja, yrittäjävierailuita, perhekahviloita jne. Lisäksi TE toimiston palveluja hyödynnettiin. Perhekeskeinen toiminta, kuten koko perheen toimintapäivät tai tapahtumat, koettiin hyödylliseksi, sillä se paransi työttömän lisäksi koko perheen osallisuutta yhteiskuntaan. Yrityksille järjestettiin räätälöityjä yrittäjäaamiaisia, joissa yrittäjät saivat tietoa työllistämisprosessista ja esim. palkkatuen mahdollisuuksista. Kyseiset aamiaiset onnistuivat hyvin, sillä yrittäjäryhmä oli tarpeeksi pieni, jotta syntyisi runsasta keskustelua ja verkottumista. Aamupala ennen työpäivää ei juuri vienyt työaikaa. Projektin keskeisin ja merkityksellisin työmuoto oli yksilöohjaus. Osa kohderyhmästä kärsi heikosta terveydestä ja elämänhallinta oli usein hukassa. Työelämävalmiudet eivät olleet päässeet kehittymään. Ensisijaisena tavoitteena ei ollut palkkatuettu työllistäminen, vaan ratkaisuja lähdettiin etsimään mm. työharjoitteluiden ja kokeilujen avulla. Erityisesti pitkäaikaistyöttömien kohdalla tarvittaisiin mittavammat henkilöresurssit, jotta ongelmiin pystyttäisiin pureutumaan syvällisemmin. Lisätietoja: projekti.html 1.6. Innovaatioassistentti korkeakoulupohjaista osaamista yrityksiin ja työorganisaatioihin Pohjois Karjalan ammattikorkeakoulu liikelaitos, Joensuu Innovaatioassistentti (IA) projektin tavoitteena oli edistää Pohjois Karjalan alueen korkeakoulutettujen vastavalmistuneiden työllistymistä alueen yrityksiin ja organisaatioihin. Lisäksi hanke pyrki parantamaan alueen pk yritysten kilpailu ja innovaatiokyvykkyyttä. Hankkeessa työnhakijat osallistuivat intensiivikoulutusjaksolle ja työskentelivät yrityksissä. 4

9 Intensiivikoulutuksia järjestettiin yhteensä neljä, ja koulutuksen järjesti Pohjois Karjalan ammattikorkeakoulu. Koulutuksissa keskityttiin henkilökohtaisen brändin luomiseen ja itsensä markkinoinnin kehittämiseen. Tärkeää oli myöskin kehittää ihmissuhde ja verkostoitumistaitoja, joiden merkitystä työnhaussa ja työelämässä korostetaan jatkuvasti. Opiskelijat osallistuivat myös ohjattuun työharjoitteluun tai palkkatuettuun työharjoitteluun. Opiskelijat osallistuivat mm. hankehakemuksien valmisteluun, tuote, prosessi tai innovaatiokehittämiseen ja toimeksiantoihin, jotka liittyivät opiskelijan yksilölliseen kiinnostusalueeseen. Yleisesti ottaen yhteistyö projektin ja yritysten ja työyhteisöjen välillä onnistui. Myös kansainvälisesti projekti sai paljon kiinnostusta, ja hankkeeseen oltiin yhteydessä mm. skotlantilaisista tutkimusjärjestöistä. Ongelmaksi koettiin alueella samanaikaisesti järjestettävät muut työvoimakoulutukset. Hankintoja suunniteltaessa pitäisikin muistaa selvittää mahdolliset päällekkäisyydet. IA projekti ylitti tavoitteensa jo ennen viimeistä koulutusta: jopa 54 henkilöä osallistui projektin tuella toteutettavaan työmarkkinakoulutukseen. Hankkeen avulla perustettiin 28 uutta työpaikkaa ja yksi uusi yritys. Innovatiivisen projektin koulutukset perustuivat ns. bottom up ajatteluun, jossa koulutukset räätälöidään tarkasti opiskelijoiden tarpeiden ja toiveiden sekä yritysten osaamistarpeiden mukaan. Jatkuva itsearviointi ja kohderyhmiltä kerättyjen palautteiden hyödyntäminen tukivat ajatusta projektin kaikissa vaiheissa. Hankkeessa koottiin myös ohjausryhmä, jossa oli mukana kaikki projektista hyötyvät tahot, joten toimintatapojen kehittämistä tapahtui jatkuvasti. Lisätietoja: Työelämä tutuksi ja töihin TYÖVOIMAPOLIITTISET TOIMENPITEET Nuorten Ystävät ry, Oulu Kuten monessa aikaisemmassakin hankkeessa, Työelämä tutuksi ja töihin hankkeen lähtökohtana oli korkea työttömyys. Oulun seudulla haluttiin helpottaa erityisesti pitkään työttömänä olleiden nuorten pääsyä työmarkkinoille. Nuorten Ystävät ry lähti toteuttamaan hanketta yhteistyössä Oulun kaupungin, Oulun seudun TE toimiston ja ELY keskuksen kanssa. Projekti pyrki tukemaan nuorten pääsyä työmarkkinoille vahvistamalla nuorten sosiaalisia ja ammatillisia taitoja. Keinoina käytettiin erilaisia lyhytkoulutuksia ja tarvittaessa henkilökohtaista ohjausta. Siirtymistä työelämään helpotettiin myös lisäämällä työnantajien tietoisuutta palkkatuen käytöstä ja harjoittelumahdollisuuksista. Nuoret saivat osallistua kahden kuukauden työelämävalmennus tai työharjoittelujaksoon, jotka toteutettiin Tukkitien työllistymiskeskuksessa tai alueen yrityksissä. Projektin aikana vallitsi taloudellinen taantuma, joka vaikeutti työpaikkojen löytämistä etenkin yrityksistä. Myös nuorilla oli ongelmia: suuri osa valituista nuorista kärsi oppimisvaikeuksista, päihdeongelmista tai mielenterveysongelmista. Useammalla oli lisäksi masentuneisuutta, uupumusta tai uniongelmia. Ammattiin kouluttamattomia oli hankkeessa kaikkiaan 36 eikä heillä ollut pääsääntöisesti työkokemusta. Omaa osaamista oli vaikea tunnistaa, ja sen markkinointi oli siksi mahdotonta. Osalla nuorista puutteet sosiaalisissa taidoissa olivat huomattavat. Hankkeen loppuraportissa kuitenkin korostetaan, että syys seuraussuhteet nuorten ongelmien ja 5

10 työllistymisen välillä eivät ole täysin yksiselitteisiä. Tärkeintä on, että nuoren ongelmat ovat hoidossa ja motivaatio työllistymiseen on kunnossa. Valmennusjaksolle osallistui yhteensä 94 nuorta, joista 31 työllistyi ja 18 jatkoi jossakin muussa toimenpiteessä. 35 nuorta jäi työttömäksi. Yhteistyötä tehtiin noin 20 yrityksen kanssa. Projektin aikana nuoret harrastivat monipuolista liikuntaa kahtena kertana viikossa. Fyysisen kunnon lisäksi liikunta paransi ryhmähenkeä ja työssä jaksamista. Lisätietoja: Työvoimaa metsäalalle Pohjois Karjalan metsäkeskus, Joensuu Hankkeen lähtökohtana oli työvoimapula metsäalalla, etenkin metsäkoneenkuljettajista ja puutavaraautonkuljettajista oli pulaa. Työikäinen väestö vähenee ja väestö keskittyy entisestään asutuskeskuksiin. Metsäalan imago, vetovoimaisuus ja työolot tarvitsivat erityistä huomiota. Hankkeen tavoitteina oli lisätä metsäalan vetovoimaisuutta nuorten ja työttömien keskuudessa. Tarkoituksena oli saada uusia työntekijöitä työvoimapulasta kärsivälle Pohjois Karjalan metsäsektorille. Luomalla yhteistyöverkosto metsäalan toimijoiden, oppilaitosten ja työvoimaviranomaisten välille, lisätään toimijoiden metsätuntemusta. Kohderyhmänä hankkeessa oli mm. oppilaanohjaajat, opettajat, maakunnan nuoret ja työttömät. Keskeinen toteutustapa hankkeessa on ollut tiedottaminen. Sen avulla metsäalasta on pyritty välittämään positiivinen kuva. Projektin loppuhankkeeseen onkin kirjattu esim. kaikki aiheesta julkaistut lehtiartikkelit, joita on yhteensä 31 kappaletta. Hankkeen tiedotustilaisuuksiin osallistui yhteensä 5378 henkilöä, hanke on tavoittanut vuosina noin 2000 nuorta eli yli puolet 8. ja 9. luokkalaisten ikäluokasta. Hankkeen hyviksi käytännöiksi koettiin peruskoululaisille tarkoitetut työelämään tutustumisjaksot. Monipuolinen metsä TET harjoittelujaksoilla oppilailla oli mahdollisuus tutustua metsäalaan käytännössä. Hankkeessa huomattiin myös, että puolustusvoimien kuljetuskomppanian varusmiehet ovat potentiaalinen kohderyhmä saada lisää työvoimaa metsäalalle. Yhteistyönä Pohjois Karjalan prikaatin kanssa hanke järjesti metsäalan ammattien esittelyn. Tulevaisuudessa esittelyjä järjestetään kaksi kertaa vuodessa. Erityisen tärkeä asia nousee esille hankkeen loppuraportissa: toimintojen jatkuvuuteen ja juurruttamiseen on kiinnitetty huomiota jo hankkeen alkuvaiheessa. Tarkoituksena on luoda käytäntöjä, jotka eivät loppuisi hankekauden loppuessa. Lisätietoja: hanke 6

11 2. Yksilölliset polut jatko opintoihin ja työelämään 2.1. Ammattiin valmentava työpajakoulutus Avartajat hanke Silta Valmennusyhdistys ry, Tampere Avartajat hanke toteutettiin yhdessä Silta Valmennusyhdistyksen ja Tampereen seudun ammattiopiston Tredun yhteistyönä. Hankkeen taustalla oli ajatus siitä, että työmarkkinoilla on tehtäviä ja ammatteja, joihin ei välttämättä tarvita laajaa tutkintoperusteista osaamista. Hankkeen tarkoituksena olikin rakentaa työvaltaista koulutusmallia työpajaympäristöön nuorille, joilla on halu ja kyky työhön, mutta ei välttämättä soveltuvaa palvelua tai opiskelupaikkaa kouluttautua työtehtäviin. Kohderyhmänä hankkeessa oli ensisijaisesti vuotiaat nuoret, jotka osallistuivat Silta Valmennusyhdistyksen palveluihin tai olivat vaarassa keskeyttää opintonsa Tredussa ja siirtyivät ammattiin valmentavaan työpajakoulutukseen. Kaikilla projektiin hakeutuneilla nuorilla oli diagnoosi opiskeluun vaikuttavasta sairaudesta tai vammasta. Nuorten elämäntilanteet olivat niin haastavia, että hankkeessa päätettiin keskittyä kokonaisvaltaiseen kuntoutumisen tukemiseen, oman elämänhallinnan vahvistamiseen, opiskeluvalmiuksien kehittämiseen sekä ammatinvalintaan. Hankkeen yhtenä tavoitteena oli myös opinnollistaa Silta Valmennusyhdistyksen työpajoja siten, että työpajoissa tehty toiminta hyväksyttäisiin osaksi Tredun ammatillisia perustutkintoja. Näin nuorilla olisi matala kynnys suorittaa osia ammatillisesta perustutkinnosta, myöhemmin kenties kokonainen tutkinto. Osana yksilötyötä pidettiin teemapäiviä, joissa opiskelijoille tarjottiin teemoittain ajankohtaista tietoa ammatinvalinnan, opiskelun ja työelämään hakeutumisen tueksi. Päivien tarkoituksena oli luoda ryhmämuotoisesti opiskelijoille yhteinen tietoperusta aiheista, joita sitten käsiteltiin jatkossa myös opiskelijoiden kanssa yksittäin. Opinnollistamisen prosessi työpajoilla koettiin mieleiseksi. Prosessi on kuvattu hankkeen julkaisussa Osaamista yksilöllisillä poluilla Opinnollistaminen osana oppilaitos työpajayhteistyötä. Julkaisu löytyy mm. täältä: Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa oli vilkasta. Yhteistyö mahdollisti opiskelijoille yksilöllisiä ja tuettuja oppimispolkuja ja jatko ohjausta Puente Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö, Helsingin Diakoniaopisto, Helsinki Hanke perustettiin niille nuorille, joille tarjolla olevat opinnot ja väylät työelämään eivät tarjoa sopivia vaihtoehtoja. Peruskoulun jälkeiset opinnot eivät ehkä ole sopivia eikä töitä tahdo löytyä peruskoulupohjalla. Puente pyrki ratkaisemaan ongelmaa kahdella uudella toimintamallilla: välittäjä ja työkuraattorimalleilla. Välittäjämallin tarkoituksena on ohjata nuori työelämään tai opiskelemaan. Välittäjämallissa Puente tarjoaa työnantajille erilaista tukea mm. perehdyttämiseen, rekrytointiin jne. Työkuraattorimalli mahdollistaa 7

12 välityömarkkinoille kiinnittymisen ja työssä pysymisen. Nuori saa tukea tarpeen vaatiessa myös työelämään siirtymisen jälkeen, minkä tarkoituksena on varmistaa työsuhteen pysyvyys. Kohderyhmät (nuoret ja työnantajat) ovat itse olleet mukana kehittämässä mallien sisältöjä. Puente projekti toimii samoissa tiloissa Helsingin Diakoniaopiston Vamos palvelukokonaisuuden kanssa. Palvelukokonaisuuteen sisältyy mm. etsivä nuorisotyö sekä nuorille tarkoitettuja sosiaalityön palveluita. Kun suuri osa nuorille suunnatuista palveluista on saman katon alla, nuorilla on matala kynnys ohjautua oikeaan palveluun. Projektin tavoitteena oli työllistää kymmenen nuorta mallien avulla. Vuosien aikana työpaikkoja on löytynyt nuorille jo 26 kappaletta, joista kahdeksan työsuhdetta on toistaiseksi voimassa olevia. Projektissa todettiin, että parhaita tuloksia saadaan, kun kohderyhmät ovat itse kehittämässä toimintaa. Puente luo työllistymismallia sellaisille, joilla ei ole ammatillista koulutusta. Tarkoituksena on saada nuoret työllistymään avoimille työmarkkinoille. Projektin viimeisessä väliraportissa todetaan, että toimivalle työllistymismallille on tilausta yhteiskunnallisestikin. Puente projektissa korostetaan työotetta, jossa käytetään aikaa nuoren kohtaamiseen. Lisäksi pyritään huomioimaan nuoren tilanne kokonaisvaltaisesti ja luodaan kestävä tukiverkosto. Tarkoituksena on saada nuori sitoutumaan aidosti omasta tahdostaan ilman, että tarvitsee pelätä sanktioita tai mahdollisuutta pudota järjestelmästä. Puente projektin toimintaa tullaan juurruttamaan Espoossa ja Helsingissä Vamos palvelukokonaisuuksien yhteydessä. Tarkoituksena on myös kartoittaa Puenten mallien käyttökelpoisuutta TE hallinnossa. Lisätietoja: https://www.hdo.fi/projektit artikkelit/15 projektit yleinen/248 puente silta tyoelamaan 2.3. Joustavasti työelämään Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä, Valkeakoski Joustavasti työelämään hanke suunnattiin Valkeakosken ammattiopiston opiskelijoille, jotka tarvitsivat erityistä tukea opintojen loppuun suorittamisessa ja työllistymisessä. Projektin avulla luotiin ohjausmalli, joka koostui kolmesta osasta: ennaltaehkäisevä toiminta, Jouste ryhmät ja laajennettu työssäoppiminen. Ennaltaehkäisevässä ohjaustoiminnassa keskityttiin opiskelijoiden opiskelutekniikoiden parantamiseen, työnhakuvalmennukseen ja tutor toimintaan. Opiskelutekniikoiden opettaminen on yleistä aikuiskoulutuksessa, mutta nuorille tekniikoita harvemmin opetetaan, vaikka tarvetta olisi. Tutorkoulutuksen tarkoituksena oli saada tutoreiden kautta tietoa apua tarvitsevista opiskelijoista. Projektin toiminta aikana ennaltaehkäisevään ohjaustoimintaan osallistui 705 opiskelijaa. Jouste ryhmät perustettiin opiskelijoille, joille oli tarve suunnitella yksilöllisiä opintopolkuja. Ryhmät jaettiin kahteen: Jouste opetusryhmät, jotka ovat erityisopetukseen suuntautuneita pienryhmiä ja Jouste piste ryhmät, joita vetää mielenterveys ja päihdetyöntekijä. Jouste piste ryhmä keskittyi yksilöohjaukseen, 8

13 jotta päästäisiin käsiksi opiskelijan elämänhallintaa haittaaviin tekijöihin. Ryhmien toimintaan osallistui hankkeen aikana yhteensä 103 opiskelijaa. Laajennettu työssäoppiminen sopii opiskelijoille, jotka eivät sovellu luokkamuotoiseen opiskeluun. Opiskelumotivaatio on usein kadoksissa eikä onnistumisen kokemuksia pääse tapahtumaan. Laajennetun työssäoppimisen avulla opiskelijat saadaan pois epäonnistumisen kehästä ja kasvatetaan opiskelumotivaatiota. Työssäoppimalla myös oppii nopeammin. Malli soveltuu myös lahjakkaille opiskelijoille, joilla on jo aikaisempia opintoja taustalla, tai he kokevat luokkamuotoisen opiskelun liian hitaaksi. Valkeakosken ammattiopiston opiskelijoista 86 oli mukana laajennetussa työssäoppimisessa. Toiminta jatkuu. Opetushallitus on myöntänyt rahoitusta hankkeessa luodun toimintamallin juurruttamiseen. Projektin raportissa todetaan, että toimintaa voidaan monelta osin hyödyntää myös muissa oppilaitoksissa. Lisätietoja: Pajalta tutkintoon Uusien työpajamallien kehittäminen Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy, Mikkeli Pajalta tutkintoon hankkeessa oli tavoitteena luoda yhteistyöverkosto työpajojen ja koulutuksen järjestäjien kesken. Hanke pyrki ehkäisemään ammatillisen koulutuksen keskeyttämistä ja aktivoimaan koulutuksen ulkopuolella olevia nuoria. Lisäksi hanke mahdollisti työpajalla opitun tunnistamisen ja tunnustamisen osaksi ammatillista perustutkintoa. Hankkeessa palkattiin yhteinen työntekijä työpajalle ja ammattiopistoon. Työntekijä tunsi molempien kumppaneiden käytänteet, joten nuorten siirtyminen pajan ja opiston välillä tapahtui joustavasti. Yhteistyössä käytettiin hyväksi erilaisia sopimuskäytäntöjä, ja sopivia malleja etsittiin koko maasta. Työpajoja on ryhdytty käyttämään uudenlaisina oppimisympäristöinä, joissa voidaan hankkia työelämässä tarvittavia valmiuksia. Työpajoissa nuori oppii tekemällä ja omassa tahdissa, mikä helpottaa opinnoissa etenemistä etenkin silloin, kun oppiminen luokkamuotoisessa ympäristössä ei onnistu. Myös pajojen yhteisöllinen luonne ja mahdollisuus sosiaaliseen oppimiseen ja vertaistukeen kasvattaa nuoren elämänhallintataitoja ja lisää opiskelumotivaatiota. Yhteistyö koulutuksen järjestäjien ja työpajojen välillä pyritään juurruttamaan Etelä Savon alueella. Hankkeen loppuraportissa koettiin ensiarvoisen tärkeäksi työpajoilla toimivien työvalmentajien työsuhteiden vakituisuus. Etelä Savossa työpajojen valmentajista vain 49% oli vakinaisesti palkattuja vuonna Epävarmuus henkilöstön olemassaolosta aiheuttaa hyvin suuria ongelmia yhteistyölle. Lisätietoja: 9

14 2.5. REKRYTALLI Länsi Uudenmaan ammattikoulutuskuntayhtymä Luksia/ Innofocus, Lohja REKRYTALLI hanke pyrki ehkäisemään syrjäytymistä ja edistämään työllistymistä työpajatoiminnan, maahanmuuttajien tukipalvelun ja logistiikka alan yhteishankintakoulutuksen avulla. Hankkeen kohderyhmään kuului vaikeasti työllistyvät, maahanmuuttajat, työttömät, joilla on matala koulutus, syrjäytymisvaarassa olevat nuoret sekä nuoret, jotka ovat siirtymässä koulutuksesta työelämään. Myös logistiikka alalla olevat henkilöt, joille osaamisvaje aiheuttaa hankaluuksia pysyä työmarkkinoilla olivat osa kohderyhmää. Toimialueella (läntinen Uusimaa, Espoosta Hankoon) projektia toteutettiin kolmella eri tavalla: Nummelaan perustettiin kolme eri työpajaa (metalli, puu ja puhdistuspalvelupaja), maahanmuuttajille perustettiin palvelupiste Rekrypiste, jossa maahanmuuttajat saivat apua työ ja koulutuspaikkojen hakuun ja logistiikkaalalle yritettiin hankkia yhteishankintakoulutusta, jonka avulla kehitettäisiin alan osaamista. Taantuma alkoi Suomessa juuri hankkeen alettua eikä yhteishankintakoulutusta pystytty järjestämään. Hankkeen takia Luksia, Hangon viranomaiset ja yrittäjät saivat kuitenkin ideoitua alueelle tarvittavaa lisäkoulutusta. Pajojen asiakkailta puuttui ammatillinen koulutus, eikä taantuman takia ollut vapaita työpaikkoja, joten asiakkaita ohjattiin koulutukseen. Pajoilla opeteltiin työnhakutaitoja, osallistuttiin erilaisiin lyhytkoulutuksiin ja harjoiteltiin elämänhallintaa. Toimiympäristö oli yhteisöllinen, ja saadut palautteet olivatkin erittäin positiivisia. Rekrytukipiste maahanmuuttajille oli tarkoitettu niille maahanmuuttajille, jotka olivat käyneet kotoutumiskoulutuksen tai heillä oli suomenkielen perustaso hallussa. Asiakkaita ohjattiin henkilökohtaisesti, minkä takia yli puolet asiakkaista pääsi opiskelemaan tai työelämään. Ohjaus on ollut hyvin käytännönläheistä. Rekrytukipisteessä onnistuttiin kehittämään vaikeasti työllistyvien rekrytukimalli, jossa henkilökohtainen ohjaus oli keskeisessä osassa. Tukipisteessä luotiin myös materiaalia maahanmuuttajien työnhaun opettamista varten sekä selkokielistä materiaalia maahanmuuttajille tarpeellisista aiheista. Erityisesti pajalla olo on parantanut asiakkaiden elämänlaatua ja kohottanut itsetuntoa. Terve itsetunto on ehdoton edellytys onnistuneelle työnhaulle ja työelämässä pysymiselle. Pajalaiset otettiin mukaan pajatoimintaan, heitä kuunneltiin ja he saivat vaikuttaa toiminnan sisältöön. Olosuhteet, joissa pajalainen huomaa voivansa vaikuttaa ja hänellä on mahdollisuus onnistua, kohottaa itsetuntoa ja luo työstä ja työskentelystä positiivisen kuvan. Lisätietoja: 10

15 2.6. Sirius nivelvaiheohjaus/ handledning i overgångskedet Jupiter säätiö, Vaasa Jupiter säätiön hankkeen avulla haettiin ratkaisua peruskoulu, ammattiopisto tai lukio opintonsa keskeyttävien nuorten vähentämiseksi. Hanke halusi myös löytää ne nuoret, jotka ovat nykyisen palveluverkoston ulkopuolella. Hanke pyrki tavoitteisiinsa oppilaitos työpaja yhteistyön avulla. Yhteistyötä tehtiin Jupiter säätiön oppilasvalmennuksen ja Kyrönmaan työpaja Arpeetin pajakoulun avulla. Valmennuksen ja pajan tarkoituksena oli tarjota nuorille vaihtoehtoinen tapa suorittaa osia opinnoistaan. Jupiter säätiössä toimi oppilasvalmennus, jossa nuori sai suorittaa osia opinnoistaan. Valmennusjakso saattoi olla hengähdys tai motivointijakso tai mahdollisuus parantaa opiskelukykyjä tai valmiutta. Yhteistyötä tehtiin Vaasan ammattiopiston, Vaasan lyseon lukion sekä Vaasan ja Mustasaaren opetustoimen kanssa. Oppilasvalmennukseen osallistui hankkeen aikana 41 opiskelijaa. Jupiter säätiössä luotiin myös opintonsa keskeyttäneiden nuorten palveluohjauspiste. Palveluohjauksen tarkoituksena oli parantaa keskeyttäneiden opiskelijoiden työelämätaitoja ja opiskeluvalmiutta. Piste ohjasi nuoria mm. työvoimatoimistoon, sosiaalitoimen asiakkaiksi sekä työpajoille. Palveluohjauksen piiriin ohjautui yhteensä 120 nuorta. Kyrönmaan työpaja Arpeetin tavoitteena oli auttaa koulupudokkaita ja nuoria, jotka olivat vaarassa keskeyttää opintonsa. Pajakoulussa nuori pystyi suorittamaan osia opinnoistaan vaihtoehtoisella tavalla huomioiden nuoren yksilölliset tarpeet. Vaihtoehtoinen polku oli usein hengähdys tai motivointijakso, jossa nuori pystyi kehittämään opiskelutaitojaan. Työpajakoulussa autettiin yhteensä 16 koulunkäyntiongelmista kärsivää nuorta. Lisäksi Jupiter säätiö ja etsivä nuorisotyö kehittivät Kesävalmennuksen, joka on tarkoitettu perusopetuksen päättäville nuorille. Tarkoituksena on tarjota nuorille tekemistä kesän ajaksi, ja ohjata nuoret hakemaan jatko opintoja. Kesällä nuoret kehittivät itsetuntemustaan, oppimistaitojaan, itseohjautuvuutta ja yhteiskuntatietoisuutta. Kesävalmennus ottaa vastuulleen nivelvaiheessa olevat nuoret, sillä aikaisemmin nuorten nivelvaiheen ohjaus ei kuulunut millekään organisaatiolle. Hanke kehitti uudeksi yhteistyömuodoksi tiedonsiirtolomakkeen. Lomake mahdollisti nuorten tietojen siirtymisen palveluohjaukseen opintojen keskeytyessä. Lomake edesauttoi nopeaa reagointia nuoren tilanteeseen. Lupa tietojen siirtoon pyydettiin nuorelta ja tämän vanhemmilta jo peruskouluaikana. Lomake vähentää merkittävästi palvelurakenteiden ulkopuolelle pudonneiden nuorien määrää. Lisätietoja Jupiter säätiöstä: 11

16 2.7. TUKIPOLKU klinikka Niilo Mäki säätiö, Jyväskylä TUKIPOLKU klinikka hanke perustui moniammatillisen asiakastyön toimintamalliin. Klinikka perustettiin vuotiaille nuorille, joilla epäiltiin olevan kehityksellisen oppimisen ongelmia ja rinnakkaisongelmia. Ongelmien takia nuorilla oli vaikeuksia koulutuksen suorittamisessa ja työllistymisessä. Hankkeen moniammatillisessa työryhmässä oli mukana neuropsykologi, kuntoutuspsykologi, ammatinvalintapsykologi, sosiaalityöntekijä ja ammatillisen kuntoutuksen ohjaaja. Työryhmä yhdessä arvioi nuorten tilannetta, teki psykologisia lisätutkimuksia ja laati lausunnot ja suositukset asiakkaalle. Toisena työmuotona olivat koulutukset ja konsultaatiot nuorten parissa toimiville ammattilaisille työvoimapalveluissa, sosiaalipalveluissa, työpajoilla jne. Hankkeessa rakennettiin käyttökelpoinen malli vaikeasti työllistettävien nuorten parissa tehtävään työhön. Ennen hanketta nuoria auttavat käytännöt olivat hyvin hajallaan. Lisätietoja Niilo Mäki Instituutista: 3. Yrittäjyys uravaihtoehtona 3.1. Creative Blender! uudenlainen toimintamalli nuorten työllistymiseen, yrittäjyyteen ja pk yritysten kehittämiseen Aalto yliopisto, Kauppakorkeakoulu, Pienyrityskeskus, Helsinki Creative Blender! hanke tarjoaa nuorille mahdollisuuden kehittää omia liikeideoitaan ja jalostaa ne niin, että nuoret pystyvät työllistämään itsensä yrittäjinä. Hanke myös lisää alueiden pk yritysten ja muiden organisaatioiden kilpailukykyä. Kohderyhmänä olivat työttömät tai työttömyysuhan alla olevat vuotiaat nuoret. Hanke koostui projektiryhmästä, jossa oli mukana Aalto yliopiston Pienyrityskeskuksen edustajia, asiantuntijoita, yhteistyökumppani Diges ry ja nuorten toimintakeskus Happi. Toimintamalliksi muotoutui Creative Blender Basic, noin kaksi tuntia kestävä työpaja. Työpajassa keskityttiin yrittäjämäiseen toiminta ja ajattelutapaan, jota pystyy hyödyntämään myös muilla elämänalueilla. Ideointi ja pitchaus otettiin työpajojen keskeisiksi toimintamalleiksi. Pitchauksella tarkoitetaan myyntipuheen harjoittelemista, ja sen tarkoituksena on olla tiivis, innostava ja vaikuttava. Tavoitteena on saada vietyä omia ideoitaan eteenpäin. Basic osiota kehiteltiin eteenpäin ja syntyi Creative Blender Pro ja Master osiot. 12

17 Hankkeella oli vaikeuksia tavoittaa oikea kohderyhmä, sillä facebook ja hankkeen oma nettisivu eivät olleet osoittautuneet hyviksi kanaviksi. Markkinointi suunnattiin oppilaitoksiin ja opettajiin, jotta kohderyhmä tavoitettaisiin. Lopulta kysyntää oli enemmän kuin mitä hankkeen puitteissa oli mahdollista tarjota. Palaute toiminnasta oli erittäin hyvää. Hankkeen loppuraportissa kuitenkin todetaan, että työläimmät työpajat pidettiin nuorten omissa työpajoissa ja TE toimistojen nuorten asiakkaiden parissa. Liikeideoiden kehittämisen sijaan painotettiin omien vahvuuksien tunnistamista ja vuorovaikutustilanteita pitchauksen keinoin, sillä nuorten elämäntilanne oli usein sellainen, etteivät taidot oman liikeidean kehittämiseen riittäneet. Tarkoituksena on levittää Creative Blender Basic toimintamallia laajemmin myös valtakunnallisesti osaksi koulujen yrittäjyyskasvatuksen opintoja. Lisätietoja: Veeran Verstas nuoren harjoitteluyritys luovaan yhteisöyrittäjyyteen Kansan Sivistystyön Liitto KSL ry, Helsinki Hankkeessa rakennettiin yhteisöyrittäjyyden ohjausmenetelmän malli nuorten työpajatoimintaan. Tarkoituksena oli luoda ohjausmenetelmä, jossa nuori harjoitteli sisäistä ja ulkoista yrittäjyyttä yhtenä uravaihtoehtona. Projekti kehitti aikalisän siirtymävaiheeseen perusasteen koulutuksen ja jatkosuunnitelmien väliin, jonka aikana nuori pystyi tekemään asioita, jotka motivoivat ja aktivoivat. Projektin kohderyhmäksi valittiin vuotiaat nuoret, jotka olivat kiinnostuneet yrittäjyydestä ja pitivät sitä mahdollisena uravaihtoehtona. Hankkeessa tuotteistettiin nuorten yhdessä tekeminen ja kokeminen harjoitusyritykseksi, mallinnuksena käytettiin Veeran Verstas työpajamallia. Veeran verstaan projektiin rekrytoitiin yhteensä 76 nuorta. Veeran Verstas harjoitteluyrityksessä syntyi ohjauskäytänteitä, kaksi koulutustuotetta, nuorten harjoitteluyritys Kulttuuribingo ja erilaisia taideprojekteja, kuten runokirja. Albumityöskentelyn työpaja oli yksi hankkeessa kehitetty ohjausmenetelmä. Siinä nuori tutki valokuvien avulla omaa elämäntarinaansa, perhettä, ystäviä, omia tunteita ja mielikuvia. Menetelmän tarkoituksena oli lisätä nuorten itsetuntemusta. Harjoitteluyritys Kulttuuribingo kasvoi projektin aikana 40 nuoren taiteilijan yhteisöksi. Vanhan bingohallin tiloissa työskentelee nuoria kuvataiteilijoita, muusikoita, käsityöläisiä jne. Toimintaa Kulttuuribingossa on valtavasti: kulttuuritapahtumat, konsertit, näyttelyt, työpajat, opintopiirit jne. Kulttuuribingo on pystynyt tarjoamaan myös työharjoittelupaikkoja nuorille, sillä kevääseen 2012 mennessä Kulttuuribingo oli työllistänyt jo 17 työharjoittelijaa. Lisätietoja: 13

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Uusia tuulia ohjaukseen - kehitystyötä ESR-hankkeissa. Hämeen ELY-keskus

Uusia tuulia ohjaukseen - kehitystyötä ESR-hankkeissa. Hämeen ELY-keskus Uusia tuulia ohjaukseen - kehitystyötä ESR-hankkeissa 31.3.2016 Esityksen sisältö Kestävää kasvua ja työtä - ohjelman tavoitteet Hämeen alueella toteutettavat hankkeet Hankkeiden tavoitteita ja tuloksia

Lisätiedot

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunta Nuorisopalvelut xx.xx.2015 Johdanto Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin (Nuorisolaki, Kuntien nuorisotyö ja

Lisätiedot

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta 6.5.2013 Elise Virnes Nuorisotakuu nyt Väliraportti, Nuorten yhteiskuntatakuu 2013, TEM raportteja 8/2012, valmistui 15.3. Ensimmäisessä työryhmän raportissa

Lisätiedot

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Seinäjoki, 13.3.2013 Nuorisotakuun taustoja Perusasteen varassa olevat nuoret Työttömät alle 30-vuotiaat nuoret Työn ja koulutuksen

Lisätiedot

Nuorisotakuun toteuttaminen

Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuun toteuttaminen Hyvinvointi- ja turvallisuuspalveluja sekä nuorisotakuun toteutumista koskeva kehittämisneuvottelu 4.8.2013 Saariselkä Lapin ELY-keskus Tiina Keränen 11.9.2013 Nuorisotakuu

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta 23.09.2014 1 Nuorisotakuu osana nuorisotoimea 1. Nuorten työpajatoiminta 2. Etsivä nuorisotyö 3. Monialainen yhteistyö 2 1. Nuorten työpajat Nuorten työpajoilla

Lisätiedot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot Te-toimisto työllistymisen tukimuodot Kirsi Elg Asiantuntija, Jyväskylän työvoiman palvelukeskus Keski-Suomen TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 Asiakkaalle hänen palvelutarpeensa mukaista

Lisätiedot

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008 Opetushallitus Pvm 31.3.2008 PL 380 Dnro 00531 HELSINKI 7/521/2008 Asia: NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYYN JA TYÖLLISYYDEN PARANTAMISEEN VALTION TALOUSARVIOSSA VUODELLE 2008 VARATUN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Yhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat. Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Yhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat. Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto Yhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto 21.8.2014 Nuorisotakuu 2013 -määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset kansalaiset voivat määritellä valmiutensa, taitonsa

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle

Lisätiedot

O H J A U S H E N K I L Ö S T Ö L L E klo Omnia Sampola rehtori Maija Aaltola

O H J A U S H E N K I L Ö S T Ö L L E klo Omnia Sampola rehtori Maija Aaltola O M N I A N I N F O O H J A U S H E N K I L Ö S T Ö L L E 23.9.2016 klo 11.30-15.00 Omnia Sampola rehtori Maija Aaltola OHJELMA Uudistuva Omnia, yksi oppilaitos Opiskelijatilanne syksyllä 2016 Ammatilliset

Lisätiedot

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotakuu koulutus 21.3.2014 Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi 25.3.2014 1 Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuusta

Lisätiedot

Poluttamo oma digipolku oppimiseen

Poluttamo oma digipolku oppimiseen Poluttamo oma digipolku oppimiseen Sujuvat siirtymät -aloitusseminaari 16.2.2016 Piia Liikka, Suomen eoppimiskeskus ry Poluttamo-konsortio Suomen eoppimiskeskus ry (koordinaattori) Suomen avointen tietojärjestelmien

Lisätiedot

Yhdessä koulutustakuuseen tietoa ja toimivia työkaluja. Projektipäällikkö Anu Heinonen Uudenmaan liitto

Yhdessä koulutustakuuseen tietoa ja toimivia työkaluja. Projektipäällikkö Anu Heinonen Uudenmaan liitto tietoa ja toimivia työkaluja Projektipäällikkö Anu Heinonen Uudenmaan liitto 14.10.2016 Hankepartnerit Espoon seudun koulutuskuntayhtymä / Omnia Haaga Instituutti-säätiö Helmi Liiketalousopisto Oy Helsingin

Lisätiedot

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia Alueellisten TNO-asiantuntijoiden koulutus 11.-12.11.2014 LAITURI-projekti LAITURI projektin tavoite ja tuloksia Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittämisen

Lisätiedot

Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita

Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita Onnistuvat opit -hanke Hyvinvointipäivä, Rovaniemi 31.3.2011 Pirjo Oulasvirta-Niiranen Onnistuvat opit nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleilla

Lisätiedot

Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi JOOP- Joustavat oppimisympäristöt SYKKÄYS Oma polku NITOJA - nivelvaihe, toiminta ja jatko työelämään Osaaminen käyttöön - Työvoimaa uudesta suunnasta - Amikset asuntoloiden kehittäjinä, Parempaan alkuun,

Lisätiedot

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki 23.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014

Lisätiedot

KATSAUS NUORISOTAKUUN TOTEUTTAMISESTA KUNNISSA. Päivi Pienmäki-Jylhä

KATSAUS NUORISOTAKUUN TOTEUTTAMISESTA KUNNISSA. Päivi Pienmäki-Jylhä KATSAUS NUORISOTAKUUN TOTEUTTAMISESTA KUNNISSA Päivi Pienmäki-Jylhä Nuorisotakuu kunnissa Nuorten monialaiset ohjaus- ja palveluverkostot Etsivä nuorisotyö Työpajatoiminta Nuorisolain mukaiset nuorten

Lisätiedot

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja 050 434 0928 Markku.haurinen@jns.fi Yrityskansio sisältö Työllisyyden kuntakokeilu Koulutus- ja työhönvalmennus Työkokeilu Palkkatuki Esimerkkilaskelmat palkkatuesta

Lisätiedot

Kotona Suomessa-pilottihaku 2016

Kotona Suomessa-pilottihaku 2016 Kotona Suomessa-pilottihaku 2016 tavoite: kotoutumiskoulutuksen jälkeisen palvelun kehittäminen ja mallintaminen mallintamisessa hyödynnetään pilottihankkeita pilottihankkeiden hakuaika on 1.2.2016-31.3.2016

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (7) Opetuslautakunta OTJ/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (7) Opetuslautakunta OTJ/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (7) 7 A. Mirka Vainikan ym. valtuustoaloite nuorisotakuun toteuttamisesta HEL 2012-015496 T 00 00 03 Päätös päätti antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Lisätiedot

TE-palveluja alueellisesti

TE-palveluja alueellisesti 1 2015 TE-palveluja alueellisesti Kaakkois-Suomen TE- Toimialue: Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakunnat Toimipaikat: Hamina, Imatra, Kotka, Kouvola ja Lappeenranta Työvoiman palvelukeskukset: Hamina,

Lisätiedot

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012 Anu Anttila Yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa on kiteytetty viiteen toimintamalliin 1. Työpajalla

Lisätiedot

Mitä perusopetuksen jälkeen? Keski-Suomen Autismiyhdistyksen vanhempainryhmä

Mitä perusopetuksen jälkeen? Keski-Suomen Autismiyhdistyksen vanhempainryhmä Mitä perusopetuksen jälkeen? Keski-Suomen Autismiyhdistyksen vanhempainryhmä 10.1.2015 Tero Kujala, ohjaava opettaja, KM, EO 1 Lisäopetusta? Perusopetuksen jälkeen nuorella on mahdollisuus hakeutua lisäopetukseen

Lisätiedot

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen 7.11.2013 Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Nuorten työttömyys on kasvanut 2012 Syyskuun lopussa 29 721

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous 8.3.2016 Vapaamuotoinen palaute ELO-kyselyyn Kokouksien järjestelyt hyviä Asiat ovat sujuneet

Lisätiedot

Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I

Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I HAUKIPUDAS, KIIMINKI, OULU, OULUNSALO, YLI-II Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari Work shop 1: Kuntien ja valtion välisen työjaon kokeilun mahdollisuudet (hallitusohjelma)

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Maahanmuuttajataustaisten työllistymisen tueksi

Maahanmuuttajataustaisten työllistymisen tueksi Maahanmuuttajataustaisten työllistymisen tueksi OSSI - osaaminen esiin hanke 1.8.2015-31.1.2018 Projektipäällikkö Siru Kilpilampi 2.10.2015 Ossi -hankkeessa tuotetaan ohjaus- ja koulutusmalli, joka edistää

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa

Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa Työtie-projektin ja kuntien yhteinen kokeilu. Mukana Juuka, Valtimo, Nurmes ja Lieksa. Kesto projektin rahoituspäätöksen mukaan. Käynnistynyt kuuden valitun työvalmentajan

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ

POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ Valtakunnalliset linjaukset rakennetyöttömyyden alentamiseksi & ajankohtaista Pohjois-Karjalassa 20.4.2011 Vaivion kurssi- ja leirikeskus Johtaja Jarmo

Lisätiedot

Rahoittajat: Euroopan sosiaalirahasto Etelä-Suomen lääninhallitus Kouvolan Seudun Ammattiopisto

Rahoittajat: Euroopan sosiaalirahasto Etelä-Suomen lääninhallitus Kouvolan Seudun Ammattiopisto Rahoittajat: Euroopan sosiaalirahasto Etelä-Suomen lääninhallitus Kouvolan Seudun Ammattiopisto 2008-2010 2010 Tuettu työllistyminen - yrityspankki Moniammatillinen verkostoyhteistyö - yhteistyökartta

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen strategia Järvenpää

Elinikäisen ohjauksen strategia Järvenpää Elinikäisen ohjauksen strategia Järvenpää 13.10.2011 Markku Liljeström SAK 13.10..2011/MLI/SAK 1 Elinikäisen ohjauksen kehittämistarve Elinikäisen oppimisen neuvosto esitti 2010, että TEM ja OKM ryhtyvät

Lisätiedot

Nivelvaihe peruskoulun päättäville nuorille HENKILÖKUNNAN OPAS

Nivelvaihe peruskoulun päättäville nuorille HENKILÖKUNNAN OPAS Nivelvaihe peruskoulun päättäville nuorille HENKILÖKUNNAN OPAS Vantaan nivelvaihe peruskoulun päättäville nuorille Peruskoulun päättyminen on tärkeä askel nuoren elämässä. Siirtyminen jatko-opintoihin

Lisätiedot

Ammatillisen erityisopetuksen asiantuntijapalvelut, YTY-hankeen helmiä. Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät

Ammatillisen erityisopetuksen asiantuntijapalvelut, YTY-hankeen helmiä. Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Ammatillisen erityisopetuksen asiantuntijapalvelut, YTY-hankeen helmiä Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 21. 22.4.2016 Helsinki YTY Yksilöllisten opintopolkujen tukeminen yhteistyössä YTY-HANKKEET

Lisätiedot

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus Rakennerahastokausi 2014-2020 - millaista toimintaa rahoitetaan? ELY-keskus 22.1.2015 Hankkeita on käynnissä Hakemuksia ELY-keskukselle maakunnassa ESR 43, EAKR 7 kpl, ESR hakemuksista 16% ylialueellisia

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Turun ammattikorkeakoulu, TYT:n Innovointiraha 2012 LOPPURAPORTTI Projektin nimi Monialaiset tutkimuspajat pvm 20.12.2012 1 (7) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Monialaiset tutkimuspajat Tekniikka, ympäristö ja

Lisätiedot

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto Kyselyn tarkoitus Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa Lapin ammattiopiston aikuiskoulutuksen opettajien näkemyksiä Työräätäli -toimintamallin kehittämiseksi opettajien ja opiskelijoiden hyödyksi. Työräätäli

Lisätiedot

ESR Pohjois-Karjalassa. Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari Raisa Lappeteläinen

ESR Pohjois-Karjalassa. Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari Raisa Lappeteläinen ESR Pohjois-Karjalassa Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari 2.12.2010 Raisa Lappeteläinen Euroopan Sosiaalirahasto EU:n rakennerahasto rahoittaa inhimillisten voimavarojen kehittämistä ESR:n tehtävänä

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

ERITYISOPETUS JA ERITYINEN TUKI NYT. Leena Selkivuori JAMK/AOKK Hämeenlinna

ERITYISOPETUS JA ERITYINEN TUKI NYT. Leena Selkivuori JAMK/AOKK Hämeenlinna ERITYISOPETUS JA ERITYINEN TUKI NYT Leena Selkivuori JAMK/AOKK 2.11. Hämeenlinna Erityisopetuksena järjestettävän opetuksen osuus (2015 Tike) Koulutuslaji OPS-perusteinen ammatillinen peruskoulutus n.

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

VAL211 OSAAMISEN ARVIOINTI OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN

VAL211 OSAAMISEN ARVIOINTI OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Rovaniemen koulutuskuntayhtymä koulutuksen osa Osaamis- n itsetuntemus Hyväksymismerkinnät 1 (6) ryhmä- tai vertaisarviointia. n itsearviointi selvittää fyysisiä, sosiaalisia ja psyykkisiä edellytyksiään

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen ESR haku 16.2.2015 mennessä Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen 14.1.2015 Ison kuvan hahmottaminen - Mikä on meidän roolimme kokonaisuudessa? Lähde: Maija-Riitta Ollila,

Lisätiedot

POP perusopetus paremmaksi

POP perusopetus paremmaksi POP perusopetus paremmaksi Oppilaan ohjauksen hankkeen koordinaattoritapaaminen 19.8.2009 Opetusneuvos Irmeli Halinen Osaamisen ja sivistyksen asialla POP - ohjelman merkitys Perusopetus paremmaksi ohjelmassa

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Projektivastaava Sari Laiho p. 020 615 8721 sari.laiho@ksao.fi. www.ksao.fi/projektit/koulustaduuniin/

Projektivastaava Sari Laiho p. 020 615 8721 sari.laiho@ksao.fi. www.ksao.fi/projektit/koulustaduuniin/ Projektivastaava Sari Laiho p. 020 615 8721 sari.laiho@ksao.fi www.ksao.fi/projektit/koulustaduuniin/ 1.4.2008 31.12.2011 Tavoitteet: Kouvolan seudun ammattiopiston läpäisyasteen kohottaminen sekä valmistumisen

Lisätiedot

Elinikäiseen oppimiseen liittyvä ohjaus

Elinikäiseen oppimiseen liittyvä ohjaus Aikuisopotoiminta Joutsassa 4/2010-5/2011 Seija Vuori Aikuisohjausta paikallisesti hanke, Joutsan kunta 31.5.2011 Elinikäiseen oppimiseen liittyvä ohjaus CEDEFOPIN (=Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen)

Lisätiedot

NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013

NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013 NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013 1. Y1 OPPILAITOS -Toimiala / yksikkö 2. Y2. Ikä 3. S0 Valmistutko tänä kevään? 4. S 1a Millaisen arvioit elämäntilanteesi olevan 4 kuukauden kuluttua valmistumisesi

Lisätiedot

Nurmeksen etsivänuorisotyö on osa Nuoriso- ja matkailukeskys Hyvärilä Oy:n toteuttamista paikallisista nuorisopalveluista.

Nurmeksen etsivänuorisotyö on osa Nuoriso- ja matkailukeskys Hyvärilä Oy:n toteuttamista paikallisista nuorisopalveluista. ETSIVÄNUORISOTYÖ Vuosiraportti 2015 Paula Timonen Nurmeksen etsivänuorisotyö on osa Nuoriso- ja matkailukeskys Hyvärilä Oy:n toteuttamista paikallisista nuorisopalveluista. Etsivien tyypillinen asiakas

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö Ammatillisen koulutuksen yksikkö

Opetus- ja kulttuuriministeriö Ammatillisen koulutuksen yksikkö 1 Opetus- ja kulttuuriministeriö Ammatillisen koulutuksen yksikkö 16.06.2010 Asia: Järjestämisluvan myöntäminen 1.8.2010 vakinaisena alkavaan ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavaan ja valmistavaan koulutukseen,

Lisätiedot

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa 17.3.2005, 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus Perusopetuksen oppimäärän suorittaneille

Lisätiedot

Nuorten matalan kynnyksen ohjausmalli

Nuorten matalan kynnyksen ohjausmalli Nuorten matalan kynnyksen ohjausmalli 2009-2011 Iina Peltomaa Toukokuu 2009 Nuorten matalan kynnyksen ohjausmalli: toimijatahot Rahoitus ja hallinnointi Osatoteuttajat Pilotit ja toimintaympäristö Nuorten

Lisätiedot

Erilaiset urapolut perusopetuksen jälkeen. Keuda Elinikäinen ohjaus Raija Tikkanen

Erilaiset urapolut perusopetuksen jälkeen. Keuda Elinikäinen ohjaus Raija Tikkanen Erilaiset urapolut perusopetuksen jälkeen Keuda Elinikäinen ohjaus 13.10.2011 Raija Tikkanen Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma Vahvistetaan opinto-ohjausta kaikilla koulutusasteilla. Laaditaan hyvän opinto-ohjauksen

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta. elinkeinoelämän näkökulmasta

Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta. elinkeinoelämän näkökulmasta Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta elinkeinoelämän näkökulmasta Mirja Mirja Hannula Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK

Lisätiedot

Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä Vintola Mauri

Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä Vintola Mauri Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä 1 Linjaukset Palkkatuettu työ vähenee välityömarkkinoilla Tarkoituksena on tarjota työvälineitä paikallisen yhteistyön kehittämiselle

Lisätiedot

2015 valmistuneiden opiskelijoiden lukumäärä

2015 valmistuneiden opiskelijoiden lukumäärä Saimaan ammattiopisto Sampo tarjoaa ammatillista koulutusta nuorille ja aikuisille sekä koulutus- ja kehittämispalveluja yrityksille ja muille yhteisöasiakkaille. Saimaan ammattiopisto Sampo aloitti toimintansa

Lisätiedot

Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus

Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus Kaakkois-Suomen ELO -verkosto järjestää Kymenlaakson toisen Hyvät käytännöt -kiertueen tilaisuuden 29.10.2014 Ohjaus työelämään

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-,

Lisätiedot

Ryhmä 2: Tosipudokkaat Ryhmän vetäjä: Arto Auruksenaho, vastaava palveluohjaaja, Omnia

Ryhmä 2: Tosipudokkaat Ryhmän vetäjä: Arto Auruksenaho, vastaava palveluohjaaja, Omnia Ryhmä 2: Tosipudokkaat Ryhmän vetäjä: Arto Auruksenaho, vastaava palveluohjaaja, Omnia Tausta: Omassa ryhmässäni on opiskelijoita, joita on todella vaikea saada kouluun, töihin, työssäoppimaan tai ylipäärään

Lisätiedot

Uusi NAO maahanmuuttajille

Uusi NAO maahanmuuttajille Uusi NAO maahanmuuttajille Ikkunat auki eurooppalaiseen aikuiskoulutukseen, Helsinki 17.-18.11.2016 Ulla-Jill Karlsson Neuvotteleva virkamies Ammatillisen koulutuksen osasto Uusi NAO maahanmuuttajille

Lisätiedot

6Aika-strategian ohjausryhmä

6Aika-strategian ohjausryhmä 6Aika-strategian ohjausryhmä Sähköpostikokous 17.1.2017 klo 13-17 Muistio 1. ESR-haun hakusisällöt ja 6Aika-kriteerien asettaminen Tausta päätöksenteon pohjaksi ja päätösesitys: 6Aika-johtoryhmän kokouksessa

Lisätiedot

Teematyöryhmätapaaminen 12.4.2010

Teematyöryhmätapaaminen 12.4.2010 Teematyöryhmätapaaminen 12.4.2010 Tarja Salonen Ammatinvalintapsykologi Jyväskylän työ- ja elinkeinotoimisto Ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalvelut Koulujen ulkopuolella olevien asiakkaiden ammatinvalinnanohjaus,

Lisätiedot

TOPIAS projekti / Topirkka.fi portaali.

TOPIAS projekti / Topirkka.fi portaali. TOPIAS projekti / Topirkka.fi portaali http://www.topirkka.fi 29.11.2011 Topias projekti Topias projekti on Pirkanmaalaisten oppilaitosten vastaus työelämäyhteyksien kehittämishaasteeseen. TOPIAS on lisännyt

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Osallisuus kotouttaa

Osallisuus kotouttaa Osallisuus kotouttaa Virpi Harilahti-Juola, Katja Ruunaniemi Pudasjärvi on mukana valtakunnallisessa Osallisena Suomessa -maahanmuuttotyön kehittämishankkeessa, jossa etsitään uusia tapoja toteuttaa kotoutumiskoulutusta.

Lisätiedot

Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä

Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä Liisi Mattila ja Anu Parantainen 3.5.2016 M.O.T. monenlaisia oppijoita työpaikalla Mukana menossa: Turun kaupungin sivistystoimiala, ammatillinen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma Ammatillisen koulutuksen hyvinvointiseminaari Helsinki ke 9.2.2011 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi Taustaa (1) Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN Koordinaattoritapaaminen 26.5.2008 Paasitorni, Helsinki Päivi-Katriina Juutilainen Ohjauksen koulutus Koulutuksen laaja-alaisena tavoitteena kehittää toimintamalleja verkostoyhteistyön

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Tiina Myllymäki Projektivastaava / Työhönvalmentaja 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti (2015 2017)

Lisätiedot

Maahanmuuttajista elinvoimaa Koillismaalle - hanke

Maahanmuuttajista elinvoimaa Koillismaalle - hanke Maahanmuuttajista elinvoimaa Koillismaalle - hanke 1.8.2016-28.2.2019 10.10.2016 Perustietoa hankkeesta Päärahoittajat: Euroopan sosiaalirahasto, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Lisätiedot

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Lahden diakonian instituutti Vastuuta ottamalla opit 3- hanke Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015 Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Anne-Maria Karjalainen kehittämisvastaava Lahden diakonian

Lisätiedot

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Kotityö ja puhdistuspalvelujen perustutkinnossa Nakkila Pirkko 29.11.2012 Työllistyminen on yksi keskeinen keino syrjäytymisen ehkäisemiseen Riittävät

Lisätiedot

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä 3.3.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö 24.2.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä

Lisätiedot

Valmistaudu tuleviin opintoihin!

Valmistaudu tuleviin opintoihin! Valmistaudu tuleviin opintoihin! Perusopetuksen jälkeinen valmistava koulutus 2017 2018 Oletko vailla opiskelupaikkaa? Ei hätää, tarjolla on useita mahdollisuuksia! Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava

Lisätiedot

OSAAVA-ohjelman mukaisen kehittämishankkeen arviointikysely2015

OSAAVA-ohjelman mukaisen kehittämishankkeen arviointikysely2015 OSAAVA-ohjelman mukaisen kehittämishankkeen arviointikysely2015 1. Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/ nimet - Osaava Pudasjärvi- hanke 1 TAUSTATIEDOT 2. Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen

Lisätiedot

Digitarinat. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamat Nopso-hankkeet 2014 2015 Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa: Oppiminen on yhteispeliä

Digitarinat. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamat Nopso-hankkeet 2014 2015 Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa: Oppiminen on yhteispeliä Digitarinat Oppiminen on yhteispeliä Qr-koodi Youtube soittolistaan: Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamat Nopso-hankkeet 2014 2015 Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa: TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUS

Lisätiedot

Ohjaamot tukea koulutuksen ja työn poluilla Ohjaamot nuorisotakuuta toteuttamassa

Ohjaamot tukea koulutuksen ja työn poluilla Ohjaamot nuorisotakuuta toteuttamassa Ohjaamot tukea koulutuksen ja työn poluilla Ohjaamot nuorisotakuuta toteuttamassa Pasi Savonmäki, projektipäällikkö Kohtaamo-hanke Kymenlaakson ELO-ryhmä 18.10.2016 Ohjaamojen ja verkkopalvelujen kehittämisen

Lisätiedot

Pirkanmaan työllisyydenhoidon seminaari/ kuntaesimerkit/ kolme pajaa/ Pälkäne, Orivesi ja Pirkkala. Työ- ja keskustelupisteet 4.3.

Pirkanmaan työllisyydenhoidon seminaari/ kuntaesimerkit/ kolme pajaa/ Pälkäne, Orivesi ja Pirkkala. Työ- ja keskustelupisteet 4.3. Pirkanmaan työllisyydenhoidon seminaari/ kuntaesimerkit/ kolme pajaa/ Pälkäne, Orivesi ja Pirkkala Työ- ja keskustelupisteet 4.3.2013 7.3.2013 Parasta aikaa Pälkäneen paja 2012-2015 Parasta aikaa Pälkäneen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen ja työelämän kehittyvä yhteistyö (ryhmä 2)

Ammatillisen koulutuksen ja työelämän kehittyvä yhteistyö (ryhmä 2) Ammatillisen koulutuksen ja työelämän kehittyvä yhteistyö (ryhmä 2) Puheenjohtajana kehittämispäällikkö Helena Miettinen, Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry Havainnoija erityisasiantuntija Minna

Lisätiedot

Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä

Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä 29.-30.10.2014 Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi, Pohjois-Suomen Aluehallintovirasto 31.10.2014 2 lukumäärä 1 700 1 600 1

Lisätiedot

Lapin ammattiopistossa

Lapin ammattiopistossa VALMA JA TELMA Lapin ammattiopistossa Mitä on Valma? Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavassa koulutuksessa (VALMA) on yhdistetty neljä aiempaa eri kohderyhmille suunnattua valmistavaa, valmentavaa,

Lisätiedot

TEEMAHAASTATTELU / TYÖNANTAJA. Yleistä oppilaitosyhteistyöstä

TEEMAHAASTATTELU / TYÖNANTAJA. Yleistä oppilaitosyhteistyöstä TEEMAHAASTATTELU / TYÖNANTAJA Yleistä oppilaitosyhteistyöstä - Kokemukset oppilaitosyhteistyöstä - Yhteistyön muodot - Työssäoppimisjaksojen mahdollistaminen - Työssäoppimisjaksoon valmistautuminen työpaikalla

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä

Lisätiedot

Opsotäppä X. Vastaus asiakaslähtöisyyteen. Taitajapedagogiikkaa parhaimmillaan. Lisäarvoa asiakkaille opiskelijalle ja työnantajalle.

Opsotäppä X. Vastaus asiakaslähtöisyyteen. Taitajapedagogiikkaa parhaimmillaan. Lisäarvoa asiakkaille opiskelijalle ja työnantajalle. Opsotäppä X Vastaus asiakaslähtöisyyteen. Taitajapedagogiikkaa parhaimmillaan. Lisäarvoa asiakkaille opiskelijalle ja työnantajalle. https://www.youtube.com/watch?v=hudvcsibcyo https://www.youtube.com/playlist?list=plmhprup4imy4hrconl7cujhtcjl5ygerf

Lisätiedot

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöä tukeva koulutus

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE kevät 2016 Vastausprosentti: 87,6 % Työ, työnhaku ja työllistyminen Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa parhaiten

Lisätiedot

Virtuaalinen ohjaus paljon mahdollistajana. Ohjattu etäopiskelun malli aikuisten perusopetuksessa

Virtuaalinen ohjaus paljon mahdollistajana. Ohjattu etäopiskelun malli aikuisten perusopetuksessa Virtuaalinen ohjaus paljon mahdollistajana Ohjattu etäopiskelun malli aikuisten perusopetuksessa Päivi Peltoniemi ja Paula Santapakka Raudaskylän Kristillinen Opisto 2013 Aikuisten perusopetus Raudaskylän

Lisätiedot