NUORET NIVELVAIHEESSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "NUORET NIVELVAIHEESSA"

Transkriptio

1 NUORET NIVELVAIHEESSA KEINOJA SUJUVOITTAA NUORTEN SIIRTYMISTÄ PERUSOPETUKSESTA JATKO-OPINTOIHIN JA OPINNOISTA TYÖELÄMÄÄN Työ- ja elinkeinoministeriö Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Sini Koivumäki

2 TEM/ TYO/ Sini Koivumäki Nuoret nivelvaiheissa Keinoja sujuvoittaa nuorten siirtymistä perusopetuksesta jatkoopintoihin ja opinnoista työelämään Esipuhe Nuorisotakuu on pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen yksi kärkihankkeista. Nuorisotakuun perimmäisenä tavoitteena on luoda kaikille nuorille mahdollisuus suorittaa perusasteen jälkeinen tutkinto ja työllistyä. Takuu perustuu Public Private People Partnership malliin, jossa tarvitaan viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja nuorten yhteistyötä. Tähän koonnokseen on pyritty valitsemaan hankkeita, jotka koskevat nuorten työllistymistä. Hankkeet on rahoitettu Euroopan sosiaalirahastosta ohjelmakaudella ja niitä on toteutettu tasaisesti ympäri Suomea. Toteuttajat ovat yrityksiä ja kolmannen sektorin toimijoita. Valituissa hankkeissa on keskitytty erityisesti nivelvaiheisiin, joissa nuoria autetaan siirtymään koulutuksesta työelämään tai peruskoulutuksesta jatko opintoihin. Hankkeiden toiminnasta on pyritty nostamaan esille hyvät käytännöt. Hankeraporttien perusteella nuorilla, joilla on vaikeuksia työllistyä, on myös vaikeuksia elämänhallinnassa ja yleisissä työelämävalmiuksissa. Henkilökohtainen ohjaus ja räätälöidyt opinto ja työpolut auttavat useimpia nuoria eteenpäin, mutta esteenä tällaiselle toiminnalle on usein resurssien puute. Myös nuoret itse ovat sitä mieltä, että apua on tarjolla, mutta ajan puute vaikeuttaa nuoren ja nuorta auttavan työntekijän välistä pitkäjänteistä yhteistyötä. Usein ongelmat kasautuvat samoille nuorille ja ongelmavyyhtien purkaminen ei onnistu yhdellä palvelulla tai hankkeella. Verkostoitumalla ja yhteistyöllä voidaan saada paljon hyvää nuoren elämään, kuten hankeraporteissa on todettu. Hankkeet on jaettu karkeasti kolmeen eri osaan. Ensimmäisessä osassa hankkeet liittyvät työllistymisen tukemiseen ja työelämävalmiuksien kehittämiseen. Näissä hankkeissa nuorten työllistymistä ja työelämävalmiuksia on kehitetty niin, että nuoret ovat päässeet itse kokeilemaan erilaisia ammatteja. Usein nuori sai kokeilla työtä tuetussa ympäristössä, jossa palveluiden ulkopuolelle putoaminen on tehty mahdottomaksi. Kun nuoret saavat kokeilla työntekoa yhdessä, he saavat tukea myös toisiltaan. Ymmärrys siitä, ettei ole yksin ongelmiensa kanssa, vahvistaa nuoren itsetuntoa. Toisen osan hankkeet käsittelevät lähinnä pajatyöskentelyä ja yksilöllisiä opinpolkuja. Näiden hankkeiden nuorilla oli ongelmia elämänhallinnan kanssa, ja ennen työllistymistä tai opintojen suorittamista oli keskityttävä kokonaisvaltaiseen kuntoutumiseen. Yleensä opinnot eivät sujuneet luokkamuotoisessa opiskeluympäristössä, joten oli mietittävä räätälöityjä opinpolkuja, joissa nuori pystyi etenemään omaan tahtiin.

3 Kolmas osa keskittyy yrittämiseen yhtenä uravaihtoehtona. Nuorelle yrittäminen tulee yleensä vasta siinä vaiheessa ajankohtaiseksi, kun yleinen elämänhallinta on kunnossa. Tietoa hankkeista on saatu EURA 2007 järjestelmästä sekä hankkeiden omilta internetsivuilta.

4 Sisältö 1. Työllistymisen tukeminen ja työelämävalmiuksien kehittäminen Nuorta ei jätetä työllistymisen edistämishanke Ura ja elämänsuunnittelulla ote ammattiin (URATAKOMO) TASKU: Tutkintotodistus taskussa miten kiinni työelämään? Työnäky Elämäntapa Innovaatioassistentti korkeakoulupohjaista osaamista yrityksiin ja työorganisaatioihin Työelämä tutuksi ja töihin TYÖVOIMAPOLIITTISET TOIMENPITEET Työvoimaa metsäalalle Yksilölliset polut jatko opintoihin ja työelämään Ammattiin valmentava työpajakoulutus Avartajat hanke Puente Joustavasti työelämään Pajalta tutkintoon Uusien työpajamallien kehittäminen REKRYTALLI Sirius nivelvaiheohjaus/ handledning i overgångskedet TUKIPOLKU klinikka Yrittäjyys uravaihtoehtona Creative Blender! uudenlainen toimintamalli nuorten työllistymiseen, yrittäjyyteen ja pkyritysten kehittämiseen Veeran Verstas nuoren harjoitteluyritys luovaan yhteisöyrittäjyyteen... 13

5 1. Työllistymisen tukeminen ja työelämävalmiuksien kehittäminen 1.1. Nuorta ei jätetä työllistymisen edistämishanke Sosiaalikehitys Oy, Hämeenlinna Nuorta ei jätetä hankkeen taustalla on 2011 voimaan tullut kuntien lakisääteinen yhteistyö nuorten ohjaus ja palveluverkostoissa. Nuorisolain muutoksen mukaan kuntien tulee nimetä nuorten ohjaus ja palveluverkostot. Hämeenlinnassa tällainen monialainen nuorten työllistämistyöryhmä on toiminut jo vuodesta 2009, mutta hankkeen tarkoituksena oli tehostaa ja selkeyttää työryhmän toimintaa. Hankkeessa oli mukana myös Forssan työllistämisryhmät (myöh. Forssan työllisyysasioiden toimikunta). Hankkeen päätarkoitus olikin antaa viranomaisryhmille tehtäväksi parantaa nuorten mahdollisuuksia työllistyä. Tehtävän toteuttamista tuettiin tiedottamalla kuntia ja viranomaisia nuorten työllistymisen tärkeydestä. Lisäksi viranomaisia kehotettiin etsimään monipuolista keinovalikoimaa yhteistyöverkostoissa, jotta nuoria saataisiin työelämään. Hanke synnytti Hämeenlinnaan monia työllistämiskampanjoita ja kesätyösetelitoimintaa. Erityisesti kaupungin tukema kesätyösetelitoiminta on ollut suosittua. Forssassa edistyttiin nuorten matalan kynnyksen tapaamispaikan suunnittelussa sekä palvelusetelitoiminnassa. Tilastoja seurattiin ja niistä tulikin ryhmien toimintaa ohjaavia työkaluja. Nuoret itse otettiin mukaan suunnittelemaan sekä Forssan että Hyvinkään nuorten rekrytapahtumia. Näissä tapahtumissa monet yrittäjät saivat tietoa palkkatuesta ja muista mahdollisuuksista työllistää alueen nuoria. Hyvinkään rekrymessut onnistuivat niin hyvin, että niitä päätettiin pitää jatkossa vuosittain. Hanke sitoi yhteen eri toimijoita kaikilta kolmelta sektorilta. Hankkeen raportissa nostetaan esille se, miten tärkeää on ottaa nuoret mukaan suunnitteluun. Nuoret saivat itse järjestää Nuorten rekrymessuja, sillä nuoret itse tietävät parhaiten mistä nuoret pitävät. Lisäksi todettiin, että seutukunnilla toimivat nuorten ohjaus ja palveluverkostot toimivat parhaiten, jos verkostolla on oma koordinaattori. Tällainen koordinaattori levittää tietoa ryhmille verkoston toiminnasta ja helpottaa uusien hyvien käytäntöjen käyttöönotossa. Lisätietoja: Ura ja elämänsuunnittelulla ote ammattiin (URATAKOMO) Rovaniemen koulutuskuntayhtymä/ Lapin ammattiopisto, Rovaniemi URATAKOMO hankkeen perusideana on ollut tukea ammatillisesta perustutkintokoulutuksesta valmistuvien nuorten työllistymistä tai jatko opintoihin hakeutumista. Taustalla oli huoli kasvaneesta nuorisotyöttömyydestä, jota pyrittiin ehkäisemään aktivoimalla nuoria ja kehittämällä Lapin ammattiopistossa tehtävää ura ja elämänsuunnittelun ohjaustyötä. Nuoret otettiin mukaan hankkeeseen, mikä osaltaan ehkäisi nuorten syrjäytymistä. Projektin varsinaisia kohderyhmiä oli kaksi: Lapin ammattiopiston opetus ja ohjaushenkilöstö ja ammattiopiston opiskelijoita kaikilta aloilta ja vuosikursseilta. Lisäksi projektissa tehtiin yhteistyötä kolmen julkisen organisaation ja 15 yrityksen kanssa. 1

6 Projektin tavoitteita tavoiteltiin mm. tapahtumien ja tempausten avulla. Apuna tiedottamisessa käytettiin internetsivuja, flyereita, julisteita, Facebook sivuja sekä erilaisia opiskelijoiden tekemiä videoita. Lisäksi hankkeessa luotiin ohjauksen toimintamalli, jonka tarkoituksena on opastaa ohjaustyötä tekeviä motivaatio ja elämänhallintaongelmien varhaiseen tunnistamiseen. Toimintamallin pohjalta luotiin Amis ammattiin käsikirja, joka löytyy Lapin ammattiopiston sivuilta: Ohjaus ja opetushenkilöstön koulutus oli haasteellista järjestää henkilöstön kiireisen aikataulun takia. Hanke kuitenkin onnistui erityisesti osallistavassa koulutusmuodossa, sillä konkreettiset harjoitukset oli helppo liittää opettajien ja ohjaushenkilöstön arkeen. Parhaisiin tuloksiin päästään silloin, kun opettaja huomaa hankekehittämisellä olevan vaikutusta omaan arkityöhön. Koulutuksissa oli mukana erilaisia opetushenkilöitä ja oppilashuollon edustajia, jotka keskustellessaan saivat toteuttaa ns. jaettua asiantuntijuutta, jossa asioita tarkastellaan laajemmin monista näkökulmista. Samalla alueella oli käynnissä useampi muukin aiheeseen liittyvä hanke. Hankkeet päättivät järjestää tapahtumia yhdessä, jotta tapahtumista saataisiin suurempia ja jotta ne tavoittaisivat suuremman määrän opiskelijoita ja opettajia. Näissä isoimmissa tilaisuuksissa käytettiin teatteria osallistavana menetelmänä. Teatterissa nuoria puhuttelee erityisesti sen rentous ja tavallisuudesta poikkeava tapa esittää asioita. Myös huumori on keino, jolla nuoret opiskelijat pystyvät lähestymään hankalia asioita helpommin. TAKOMO projektin toiminta ei jatku sellaisenaan. Hyviä käytäntöjä pyritään juurruttamaan ja tuotetut materiaalit ja mallit löytyvät edelleen Lapin ammattiosaston nettisivuilta: TASKU: Tutkintotodistus taskussa miten kiinni työelämään? Seinäjoen koulutuskuntayhtymä, Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Seinäjoki TASKU hankkeessa kehitettiin vastavalmistuneille toimintamalli, jonka tarkoituksena on kehittää yleisiä työelämävalmiuksia, syventää omaa osaamista, tukea työllisyyttä ja ehkäistä syrjäytymistä. Projektin aikana kehitettiin Seinäjoen ammattikorkeakoulun Tekniikan Projektipajaa, jossa opiskelijatiimit toteuttivat yhteistyössä yritysten kanssa oikeita yritysprojekteja. Yritysprojektien lisäksi järjestettiin erilaisia asiantuntijaluentoja. Opiskelijat käyttivät urasuunnittelun apuna SWOT analyysiä, osaamiskartoitusta, joka tehtiin koulutuksen alussa ja päivitettiin koulutuksen lopussa. Analyysin avulla opiskelijat miettivät laajasti omaa osaamistaan ja kiinnostuksiaan. Toimintamallia sovellettiin kahdessa eri täydennyskoulutuksessa, joihin valittiin työttömiä tai työttömyysuhan alaisia vuonna 2008 tai sen jälkeen valmistuneita, alle 30 vuotiaita insinöörejä, tradenomeja tai kauppatieteen maistereita. Projektipajaa kehitettiin täydennyskoulutukseen sopivaksi. Yritysten kanssa tehdyissä yritysprojekteissa opiskelijat saivat tehdä käytännössä niitä asioita, joita he tekisivät oikeassakin työelämässä. Kokemuksen lisäksi opiskelijat verkostoituivat yritysten kanssa. Opiskelijat saivat tukea myös toisiltaan, mikä kasvatti itseluottamusta. Opiskelijat ymmärsivät, että työttömyyteen löytyy syitä myös ympäristöstä, ei pelkästään omasta osaamisesta tai aktiivisuudesta. 2

7 Projektipaja konsepti osoittautui monialaisen täydennyskoulutuksen tarpeisiin sopivaksi. Lisäksi huomattiin, että pienet ryhmät ja räätälöidyt koulutukset kehittävät paremmin omaa osaamista kuin yleisluonteiset ja teoreettiset luennot. Koulutus, jossa yhdistyy työelämä, tekemällä oppiminen ja teoriaopetus, on hyvä tapa tukea vastavalmistuneiden siirtymistä työelämään. Lisätietoja: Info/Yksikot/SeAMK Tekniikka/Tyopaikkaopinnot/SeAMK Projektipaja%C2%AE 1.4. Työnäky Päijät Hämeen koulutuskonserni, Koulutuskeskus Salpaus, Lahti Työnäky hankkeessa pyrittiin lisäämään Koulutuskeskus Salpauksen ohjauksesta vastaavien työntekijöiden työllistymisohjausosaamista ja opiskelijoiden työelämävalmiuksien vahvistumista. Kohderyhmään kuului myös työpaikkaohjaajia, kuntien nuorten työpajaohjaajia, Avainsäätiön ja Tuoterenkaan työhönvalmentajat ja muutoin ohjaustyötä tekevät yhteistyötahot. Keskeisiä toimia oli viisi erilaista: Opiskelijan työnäky ryhmä, Työnäky koulutus, Työhönvalmennuksen kokeilu, pienryhmätilaisuudet opettajille sekä verkostoyhteistyön tilaisuudet. Opiskelijan työnäky ryhmä koostui opiskelijaedustajista eri koulutusaloilta. Ryhmässä käsiteltiin työllistymisohjaukseen ja työelämän yleisiin toimintatapoihin liittyviä asioita. Työnäky ryhmä keskittyi ohjaustyöntekijöiden työllistymisohjaustaitojen kehittämiseen ja se lisäsi tietoa yhteistyöverkoston mahdollisuuksista, jotta nuoret saataisiin nopeammin työelämään. Työhönvalmennuksen kokeilu sai aikaan työhönvalmennusmallin, jota voi käyttää koko oppilaitos millä ammattialalla tahansa. Työllistymisohjauksen materiaali hyödynnettiin kokoamalla AmisKOODI tehäväkirja, jonka avulla opiskelijat voivat harjaannuttaa avaintaitojaan työelämään liittyen. OpeKOODI kirjanen luotiin opettajien pienryhmätilaisuuksien pohjalta. Sen tarkoituksena on tukea ja antaa ideoita ohjaushenkilöstölle. Aiheet käsittelevät haasteelliseksi koettuja ohjaustilanteita. Hyväksi käytännöksi koettiin yhteistyö muiden vireillä olleiden hankkeiden kanssa. Työnäky projekti teki yhteistyötä mm. Lapin ammattiopiston Uratakomo hankkeen ja Kouvolan ammattiopiston Tie tähtiinhankkeen kanssa. Valmiita tuloksia vaihdettiin keskenään ja niitä muokattiin oman oppilaitoksen käyttöön. Raportissa korostettiin yhteistyötä myös opiskelijoiden kanssa ja kehittämistyö opiskelijoiden kanssa tuleekin jatkumaan, tällä kertaa yrittäjyyden näkökulmasta. Hanketta ei jatkettu vuoden 2010 jälkeen, vaan tuotoksia pyrittiin juurruttamaan oppilaitoksen toimintaan. Kaikki hankkeessa tuotetut materiaalit löytyvät Salpauksen kotisivuilta: 3

8 1.5. Elämäntapa Pudasjärven Perhekeskusyhdistys ry, Pudasjärvi Elämäntapa hankkeen toteutti Perhekeskusyhdistys ry. Hanke pyrki aktivoimaan kohderyhmää yrittäjyyteen, ehkäistä syrjäytymistä ja helpottaa yrityksiä ammattitaitoisen työvoiman saamisessa. Kohderyhmään kuului lapsiperheiden työttömät vanhemmat, toimeentulotukiasiakkaat, ammattikoulutetut työttömät nuoret ja kadonneet, jotka eivät kuuluneet minkään yhteiskunnallisen palvelun piiriin. Hankkeen toimijat etsivät ja kehittivät kohderyhmälle työ ja toimintamahdollisuuksia omaehtoisen selviytymisen tukemiseen ja osaamisen edistämiseen. Mukaan tuli paikallisia yrityksiä eri aloilta. Työllistämistoimenpiteenä käytettiin ensisijaisesti palkkatukea, mutta pian huomattiin että se oli kuitenkin haastavaa, mikä johtui mm. työllistettävien työelämävalmiuksien puutteesta. Työllistettävä kohderyhmä koettiin haastavaksi. Työllistymistä kuitenkin tapahtui, mutta se oli määräaikaista ja pääsääntöisesti lyhytkestoista. Projektilaisille tarjottiin vertaistukea järjestämällä vertaiskahveja, yrittäjävierailuita, perhekahviloita jne. Lisäksi TE toimiston palveluja hyödynnettiin. Perhekeskeinen toiminta, kuten koko perheen toimintapäivät tai tapahtumat, koettiin hyödylliseksi, sillä se paransi työttömän lisäksi koko perheen osallisuutta yhteiskuntaan. Yrityksille järjestettiin räätälöityjä yrittäjäaamiaisia, joissa yrittäjät saivat tietoa työllistämisprosessista ja esim. palkkatuen mahdollisuuksista. Kyseiset aamiaiset onnistuivat hyvin, sillä yrittäjäryhmä oli tarpeeksi pieni, jotta syntyisi runsasta keskustelua ja verkottumista. Aamupala ennen työpäivää ei juuri vienyt työaikaa. Projektin keskeisin ja merkityksellisin työmuoto oli yksilöohjaus. Osa kohderyhmästä kärsi heikosta terveydestä ja elämänhallinta oli usein hukassa. Työelämävalmiudet eivät olleet päässeet kehittymään. Ensisijaisena tavoitteena ei ollut palkkatuettu työllistäminen, vaan ratkaisuja lähdettiin etsimään mm. työharjoitteluiden ja kokeilujen avulla. Erityisesti pitkäaikaistyöttömien kohdalla tarvittaisiin mittavammat henkilöresurssit, jotta ongelmiin pystyttäisiin pureutumaan syvällisemmin. Lisätietoja: projekti.html 1.6. Innovaatioassistentti korkeakoulupohjaista osaamista yrityksiin ja työorganisaatioihin Pohjois Karjalan ammattikorkeakoulu liikelaitos, Joensuu Innovaatioassistentti (IA) projektin tavoitteena oli edistää Pohjois Karjalan alueen korkeakoulutettujen vastavalmistuneiden työllistymistä alueen yrityksiin ja organisaatioihin. Lisäksi hanke pyrki parantamaan alueen pk yritysten kilpailu ja innovaatiokyvykkyyttä. Hankkeessa työnhakijat osallistuivat intensiivikoulutusjaksolle ja työskentelivät yrityksissä. 4

9 Intensiivikoulutuksia järjestettiin yhteensä neljä, ja koulutuksen järjesti Pohjois Karjalan ammattikorkeakoulu. Koulutuksissa keskityttiin henkilökohtaisen brändin luomiseen ja itsensä markkinoinnin kehittämiseen. Tärkeää oli myöskin kehittää ihmissuhde ja verkostoitumistaitoja, joiden merkitystä työnhaussa ja työelämässä korostetaan jatkuvasti. Opiskelijat osallistuivat myös ohjattuun työharjoitteluun tai palkkatuettuun työharjoitteluun. Opiskelijat osallistuivat mm. hankehakemuksien valmisteluun, tuote, prosessi tai innovaatiokehittämiseen ja toimeksiantoihin, jotka liittyivät opiskelijan yksilölliseen kiinnostusalueeseen. Yleisesti ottaen yhteistyö projektin ja yritysten ja työyhteisöjen välillä onnistui. Myös kansainvälisesti projekti sai paljon kiinnostusta, ja hankkeeseen oltiin yhteydessä mm. skotlantilaisista tutkimusjärjestöistä. Ongelmaksi koettiin alueella samanaikaisesti järjestettävät muut työvoimakoulutukset. Hankintoja suunniteltaessa pitäisikin muistaa selvittää mahdolliset päällekkäisyydet. IA projekti ylitti tavoitteensa jo ennen viimeistä koulutusta: jopa 54 henkilöä osallistui projektin tuella toteutettavaan työmarkkinakoulutukseen. Hankkeen avulla perustettiin 28 uutta työpaikkaa ja yksi uusi yritys. Innovatiivisen projektin koulutukset perustuivat ns. bottom up ajatteluun, jossa koulutukset räätälöidään tarkasti opiskelijoiden tarpeiden ja toiveiden sekä yritysten osaamistarpeiden mukaan. Jatkuva itsearviointi ja kohderyhmiltä kerättyjen palautteiden hyödyntäminen tukivat ajatusta projektin kaikissa vaiheissa. Hankkeessa koottiin myös ohjausryhmä, jossa oli mukana kaikki projektista hyötyvät tahot, joten toimintatapojen kehittämistä tapahtui jatkuvasti. Lisätietoja: Työelämä tutuksi ja töihin TYÖVOIMAPOLIITTISET TOIMENPITEET Nuorten Ystävät ry, Oulu Kuten monessa aikaisemmassakin hankkeessa, Työelämä tutuksi ja töihin hankkeen lähtökohtana oli korkea työttömyys. Oulun seudulla haluttiin helpottaa erityisesti pitkään työttömänä olleiden nuorten pääsyä työmarkkinoille. Nuorten Ystävät ry lähti toteuttamaan hanketta yhteistyössä Oulun kaupungin, Oulun seudun TE toimiston ja ELY keskuksen kanssa. Projekti pyrki tukemaan nuorten pääsyä työmarkkinoille vahvistamalla nuorten sosiaalisia ja ammatillisia taitoja. Keinoina käytettiin erilaisia lyhytkoulutuksia ja tarvittaessa henkilökohtaista ohjausta. Siirtymistä työelämään helpotettiin myös lisäämällä työnantajien tietoisuutta palkkatuen käytöstä ja harjoittelumahdollisuuksista. Nuoret saivat osallistua kahden kuukauden työelämävalmennus tai työharjoittelujaksoon, jotka toteutettiin Tukkitien työllistymiskeskuksessa tai alueen yrityksissä. Projektin aikana vallitsi taloudellinen taantuma, joka vaikeutti työpaikkojen löytämistä etenkin yrityksistä. Myös nuorilla oli ongelmia: suuri osa valituista nuorista kärsi oppimisvaikeuksista, päihdeongelmista tai mielenterveysongelmista. Useammalla oli lisäksi masentuneisuutta, uupumusta tai uniongelmia. Ammattiin kouluttamattomia oli hankkeessa kaikkiaan 36 eikä heillä ollut pääsääntöisesti työkokemusta. Omaa osaamista oli vaikea tunnistaa, ja sen markkinointi oli siksi mahdotonta. Osalla nuorista puutteet sosiaalisissa taidoissa olivat huomattavat. Hankkeen loppuraportissa kuitenkin korostetaan, että syys seuraussuhteet nuorten ongelmien ja 5

10 työllistymisen välillä eivät ole täysin yksiselitteisiä. Tärkeintä on, että nuoren ongelmat ovat hoidossa ja motivaatio työllistymiseen on kunnossa. Valmennusjaksolle osallistui yhteensä 94 nuorta, joista 31 työllistyi ja 18 jatkoi jossakin muussa toimenpiteessä. 35 nuorta jäi työttömäksi. Yhteistyötä tehtiin noin 20 yrityksen kanssa. Projektin aikana nuoret harrastivat monipuolista liikuntaa kahtena kertana viikossa. Fyysisen kunnon lisäksi liikunta paransi ryhmähenkeä ja työssä jaksamista. Lisätietoja: Työvoimaa metsäalalle Pohjois Karjalan metsäkeskus, Joensuu Hankkeen lähtökohtana oli työvoimapula metsäalalla, etenkin metsäkoneenkuljettajista ja puutavaraautonkuljettajista oli pulaa. Työikäinen väestö vähenee ja väestö keskittyy entisestään asutuskeskuksiin. Metsäalan imago, vetovoimaisuus ja työolot tarvitsivat erityistä huomiota. Hankkeen tavoitteina oli lisätä metsäalan vetovoimaisuutta nuorten ja työttömien keskuudessa. Tarkoituksena oli saada uusia työntekijöitä työvoimapulasta kärsivälle Pohjois Karjalan metsäsektorille. Luomalla yhteistyöverkosto metsäalan toimijoiden, oppilaitosten ja työvoimaviranomaisten välille, lisätään toimijoiden metsätuntemusta. Kohderyhmänä hankkeessa oli mm. oppilaanohjaajat, opettajat, maakunnan nuoret ja työttömät. Keskeinen toteutustapa hankkeessa on ollut tiedottaminen. Sen avulla metsäalasta on pyritty välittämään positiivinen kuva. Projektin loppuhankkeeseen onkin kirjattu esim. kaikki aiheesta julkaistut lehtiartikkelit, joita on yhteensä 31 kappaletta. Hankkeen tiedotustilaisuuksiin osallistui yhteensä 5378 henkilöä, hanke on tavoittanut vuosina noin 2000 nuorta eli yli puolet 8. ja 9. luokkalaisten ikäluokasta. Hankkeen hyviksi käytännöiksi koettiin peruskoululaisille tarkoitetut työelämään tutustumisjaksot. Monipuolinen metsä TET harjoittelujaksoilla oppilailla oli mahdollisuus tutustua metsäalaan käytännössä. Hankkeessa huomattiin myös, että puolustusvoimien kuljetuskomppanian varusmiehet ovat potentiaalinen kohderyhmä saada lisää työvoimaa metsäalalle. Yhteistyönä Pohjois Karjalan prikaatin kanssa hanke järjesti metsäalan ammattien esittelyn. Tulevaisuudessa esittelyjä järjestetään kaksi kertaa vuodessa. Erityisen tärkeä asia nousee esille hankkeen loppuraportissa: toimintojen jatkuvuuteen ja juurruttamiseen on kiinnitetty huomiota jo hankkeen alkuvaiheessa. Tarkoituksena on luoda käytäntöjä, jotka eivät loppuisi hankekauden loppuessa. Lisätietoja: hanke 6

11 2. Yksilölliset polut jatko opintoihin ja työelämään 2.1. Ammattiin valmentava työpajakoulutus Avartajat hanke Silta Valmennusyhdistys ry, Tampere Avartajat hanke toteutettiin yhdessä Silta Valmennusyhdistyksen ja Tampereen seudun ammattiopiston Tredun yhteistyönä. Hankkeen taustalla oli ajatus siitä, että työmarkkinoilla on tehtäviä ja ammatteja, joihin ei välttämättä tarvita laajaa tutkintoperusteista osaamista. Hankkeen tarkoituksena olikin rakentaa työvaltaista koulutusmallia työpajaympäristöön nuorille, joilla on halu ja kyky työhön, mutta ei välttämättä soveltuvaa palvelua tai opiskelupaikkaa kouluttautua työtehtäviin. Kohderyhmänä hankkeessa oli ensisijaisesti vuotiaat nuoret, jotka osallistuivat Silta Valmennusyhdistyksen palveluihin tai olivat vaarassa keskeyttää opintonsa Tredussa ja siirtyivät ammattiin valmentavaan työpajakoulutukseen. Kaikilla projektiin hakeutuneilla nuorilla oli diagnoosi opiskeluun vaikuttavasta sairaudesta tai vammasta. Nuorten elämäntilanteet olivat niin haastavia, että hankkeessa päätettiin keskittyä kokonaisvaltaiseen kuntoutumisen tukemiseen, oman elämänhallinnan vahvistamiseen, opiskeluvalmiuksien kehittämiseen sekä ammatinvalintaan. Hankkeen yhtenä tavoitteena oli myös opinnollistaa Silta Valmennusyhdistyksen työpajoja siten, että työpajoissa tehty toiminta hyväksyttäisiin osaksi Tredun ammatillisia perustutkintoja. Näin nuorilla olisi matala kynnys suorittaa osia ammatillisesta perustutkinnosta, myöhemmin kenties kokonainen tutkinto. Osana yksilötyötä pidettiin teemapäiviä, joissa opiskelijoille tarjottiin teemoittain ajankohtaista tietoa ammatinvalinnan, opiskelun ja työelämään hakeutumisen tueksi. Päivien tarkoituksena oli luoda ryhmämuotoisesti opiskelijoille yhteinen tietoperusta aiheista, joita sitten käsiteltiin jatkossa myös opiskelijoiden kanssa yksittäin. Opinnollistamisen prosessi työpajoilla koettiin mieleiseksi. Prosessi on kuvattu hankkeen julkaisussa Osaamista yksilöllisillä poluilla Opinnollistaminen osana oppilaitos työpajayhteistyötä. Julkaisu löytyy mm. täältä: Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa oli vilkasta. Yhteistyö mahdollisti opiskelijoille yksilöllisiä ja tuettuja oppimispolkuja ja jatko ohjausta Puente Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö, Helsingin Diakoniaopisto, Helsinki Hanke perustettiin niille nuorille, joille tarjolla olevat opinnot ja väylät työelämään eivät tarjoa sopivia vaihtoehtoja. Peruskoulun jälkeiset opinnot eivät ehkä ole sopivia eikä töitä tahdo löytyä peruskoulupohjalla. Puente pyrki ratkaisemaan ongelmaa kahdella uudella toimintamallilla: välittäjä ja työkuraattorimalleilla. Välittäjämallin tarkoituksena on ohjata nuori työelämään tai opiskelemaan. Välittäjämallissa Puente tarjoaa työnantajille erilaista tukea mm. perehdyttämiseen, rekrytointiin jne. Työkuraattorimalli mahdollistaa 7

12 välityömarkkinoille kiinnittymisen ja työssä pysymisen. Nuori saa tukea tarpeen vaatiessa myös työelämään siirtymisen jälkeen, minkä tarkoituksena on varmistaa työsuhteen pysyvyys. Kohderyhmät (nuoret ja työnantajat) ovat itse olleet mukana kehittämässä mallien sisältöjä. Puente projekti toimii samoissa tiloissa Helsingin Diakoniaopiston Vamos palvelukokonaisuuden kanssa. Palvelukokonaisuuteen sisältyy mm. etsivä nuorisotyö sekä nuorille tarkoitettuja sosiaalityön palveluita. Kun suuri osa nuorille suunnatuista palveluista on saman katon alla, nuorilla on matala kynnys ohjautua oikeaan palveluun. Projektin tavoitteena oli työllistää kymmenen nuorta mallien avulla. Vuosien aikana työpaikkoja on löytynyt nuorille jo 26 kappaletta, joista kahdeksan työsuhdetta on toistaiseksi voimassa olevia. Projektissa todettiin, että parhaita tuloksia saadaan, kun kohderyhmät ovat itse kehittämässä toimintaa. Puente luo työllistymismallia sellaisille, joilla ei ole ammatillista koulutusta. Tarkoituksena on saada nuoret työllistymään avoimille työmarkkinoille. Projektin viimeisessä väliraportissa todetaan, että toimivalle työllistymismallille on tilausta yhteiskunnallisestikin. Puente projektissa korostetaan työotetta, jossa käytetään aikaa nuoren kohtaamiseen. Lisäksi pyritään huomioimaan nuoren tilanne kokonaisvaltaisesti ja luodaan kestävä tukiverkosto. Tarkoituksena on saada nuori sitoutumaan aidosti omasta tahdostaan ilman, että tarvitsee pelätä sanktioita tai mahdollisuutta pudota järjestelmästä. Puente projektin toimintaa tullaan juurruttamaan Espoossa ja Helsingissä Vamos palvelukokonaisuuksien yhteydessä. Tarkoituksena on myös kartoittaa Puenten mallien käyttökelpoisuutta TE hallinnossa. Lisätietoja: https://www.hdo.fi/projektit artikkelit/15 projektit yleinen/248 puente silta tyoelamaan 2.3. Joustavasti työelämään Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä, Valkeakoski Joustavasti työelämään hanke suunnattiin Valkeakosken ammattiopiston opiskelijoille, jotka tarvitsivat erityistä tukea opintojen loppuun suorittamisessa ja työllistymisessä. Projektin avulla luotiin ohjausmalli, joka koostui kolmesta osasta: ennaltaehkäisevä toiminta, Jouste ryhmät ja laajennettu työssäoppiminen. Ennaltaehkäisevässä ohjaustoiminnassa keskityttiin opiskelijoiden opiskelutekniikoiden parantamiseen, työnhakuvalmennukseen ja tutor toimintaan. Opiskelutekniikoiden opettaminen on yleistä aikuiskoulutuksessa, mutta nuorille tekniikoita harvemmin opetetaan, vaikka tarvetta olisi. Tutorkoulutuksen tarkoituksena oli saada tutoreiden kautta tietoa apua tarvitsevista opiskelijoista. Projektin toiminta aikana ennaltaehkäisevään ohjaustoimintaan osallistui 705 opiskelijaa. Jouste ryhmät perustettiin opiskelijoille, joille oli tarve suunnitella yksilöllisiä opintopolkuja. Ryhmät jaettiin kahteen: Jouste opetusryhmät, jotka ovat erityisopetukseen suuntautuneita pienryhmiä ja Jouste piste ryhmät, joita vetää mielenterveys ja päihdetyöntekijä. Jouste piste ryhmä keskittyi yksilöohjaukseen, 8

13 jotta päästäisiin käsiksi opiskelijan elämänhallintaa haittaaviin tekijöihin. Ryhmien toimintaan osallistui hankkeen aikana yhteensä 103 opiskelijaa. Laajennettu työssäoppiminen sopii opiskelijoille, jotka eivät sovellu luokkamuotoiseen opiskeluun. Opiskelumotivaatio on usein kadoksissa eikä onnistumisen kokemuksia pääse tapahtumaan. Laajennetun työssäoppimisen avulla opiskelijat saadaan pois epäonnistumisen kehästä ja kasvatetaan opiskelumotivaatiota. Työssäoppimalla myös oppii nopeammin. Malli soveltuu myös lahjakkaille opiskelijoille, joilla on jo aikaisempia opintoja taustalla, tai he kokevat luokkamuotoisen opiskelun liian hitaaksi. Valkeakosken ammattiopiston opiskelijoista 86 oli mukana laajennetussa työssäoppimisessa. Toiminta jatkuu. Opetushallitus on myöntänyt rahoitusta hankkeessa luodun toimintamallin juurruttamiseen. Projektin raportissa todetaan, että toimintaa voidaan monelta osin hyödyntää myös muissa oppilaitoksissa. Lisätietoja: Pajalta tutkintoon Uusien työpajamallien kehittäminen Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy, Mikkeli Pajalta tutkintoon hankkeessa oli tavoitteena luoda yhteistyöverkosto työpajojen ja koulutuksen järjestäjien kesken. Hanke pyrki ehkäisemään ammatillisen koulutuksen keskeyttämistä ja aktivoimaan koulutuksen ulkopuolella olevia nuoria. Lisäksi hanke mahdollisti työpajalla opitun tunnistamisen ja tunnustamisen osaksi ammatillista perustutkintoa. Hankkeessa palkattiin yhteinen työntekijä työpajalle ja ammattiopistoon. Työntekijä tunsi molempien kumppaneiden käytänteet, joten nuorten siirtyminen pajan ja opiston välillä tapahtui joustavasti. Yhteistyössä käytettiin hyväksi erilaisia sopimuskäytäntöjä, ja sopivia malleja etsittiin koko maasta. Työpajoja on ryhdytty käyttämään uudenlaisina oppimisympäristöinä, joissa voidaan hankkia työelämässä tarvittavia valmiuksia. Työpajoissa nuori oppii tekemällä ja omassa tahdissa, mikä helpottaa opinnoissa etenemistä etenkin silloin, kun oppiminen luokkamuotoisessa ympäristössä ei onnistu. Myös pajojen yhteisöllinen luonne ja mahdollisuus sosiaaliseen oppimiseen ja vertaistukeen kasvattaa nuoren elämänhallintataitoja ja lisää opiskelumotivaatiota. Yhteistyö koulutuksen järjestäjien ja työpajojen välillä pyritään juurruttamaan Etelä Savon alueella. Hankkeen loppuraportissa koettiin ensiarvoisen tärkeäksi työpajoilla toimivien työvalmentajien työsuhteiden vakituisuus. Etelä Savossa työpajojen valmentajista vain 49% oli vakinaisesti palkattuja vuonna Epävarmuus henkilöstön olemassaolosta aiheuttaa hyvin suuria ongelmia yhteistyölle. Lisätietoja: 9

14 2.5. REKRYTALLI Länsi Uudenmaan ammattikoulutuskuntayhtymä Luksia/ Innofocus, Lohja REKRYTALLI hanke pyrki ehkäisemään syrjäytymistä ja edistämään työllistymistä työpajatoiminnan, maahanmuuttajien tukipalvelun ja logistiikka alan yhteishankintakoulutuksen avulla. Hankkeen kohderyhmään kuului vaikeasti työllistyvät, maahanmuuttajat, työttömät, joilla on matala koulutus, syrjäytymisvaarassa olevat nuoret sekä nuoret, jotka ovat siirtymässä koulutuksesta työelämään. Myös logistiikka alalla olevat henkilöt, joille osaamisvaje aiheuttaa hankaluuksia pysyä työmarkkinoilla olivat osa kohderyhmää. Toimialueella (läntinen Uusimaa, Espoosta Hankoon) projektia toteutettiin kolmella eri tavalla: Nummelaan perustettiin kolme eri työpajaa (metalli, puu ja puhdistuspalvelupaja), maahanmuuttajille perustettiin palvelupiste Rekrypiste, jossa maahanmuuttajat saivat apua työ ja koulutuspaikkojen hakuun ja logistiikkaalalle yritettiin hankkia yhteishankintakoulutusta, jonka avulla kehitettäisiin alan osaamista. Taantuma alkoi Suomessa juuri hankkeen alettua eikä yhteishankintakoulutusta pystytty järjestämään. Hankkeen takia Luksia, Hangon viranomaiset ja yrittäjät saivat kuitenkin ideoitua alueelle tarvittavaa lisäkoulutusta. Pajojen asiakkailta puuttui ammatillinen koulutus, eikä taantuman takia ollut vapaita työpaikkoja, joten asiakkaita ohjattiin koulutukseen. Pajoilla opeteltiin työnhakutaitoja, osallistuttiin erilaisiin lyhytkoulutuksiin ja harjoiteltiin elämänhallintaa. Toimiympäristö oli yhteisöllinen, ja saadut palautteet olivatkin erittäin positiivisia. Rekrytukipiste maahanmuuttajille oli tarkoitettu niille maahanmuuttajille, jotka olivat käyneet kotoutumiskoulutuksen tai heillä oli suomenkielen perustaso hallussa. Asiakkaita ohjattiin henkilökohtaisesti, minkä takia yli puolet asiakkaista pääsi opiskelemaan tai työelämään. Ohjaus on ollut hyvin käytännönläheistä. Rekrytukipisteessä onnistuttiin kehittämään vaikeasti työllistyvien rekrytukimalli, jossa henkilökohtainen ohjaus oli keskeisessä osassa. Tukipisteessä luotiin myös materiaalia maahanmuuttajien työnhaun opettamista varten sekä selkokielistä materiaalia maahanmuuttajille tarpeellisista aiheista. Erityisesti pajalla olo on parantanut asiakkaiden elämänlaatua ja kohottanut itsetuntoa. Terve itsetunto on ehdoton edellytys onnistuneelle työnhaulle ja työelämässä pysymiselle. Pajalaiset otettiin mukaan pajatoimintaan, heitä kuunneltiin ja he saivat vaikuttaa toiminnan sisältöön. Olosuhteet, joissa pajalainen huomaa voivansa vaikuttaa ja hänellä on mahdollisuus onnistua, kohottaa itsetuntoa ja luo työstä ja työskentelystä positiivisen kuvan. Lisätietoja: 10

15 2.6. Sirius nivelvaiheohjaus/ handledning i overgångskedet Jupiter säätiö, Vaasa Jupiter säätiön hankkeen avulla haettiin ratkaisua peruskoulu, ammattiopisto tai lukio opintonsa keskeyttävien nuorten vähentämiseksi. Hanke halusi myös löytää ne nuoret, jotka ovat nykyisen palveluverkoston ulkopuolella. Hanke pyrki tavoitteisiinsa oppilaitos työpaja yhteistyön avulla. Yhteistyötä tehtiin Jupiter säätiön oppilasvalmennuksen ja Kyrönmaan työpaja Arpeetin pajakoulun avulla. Valmennuksen ja pajan tarkoituksena oli tarjota nuorille vaihtoehtoinen tapa suorittaa osia opinnoistaan. Jupiter säätiössä toimi oppilasvalmennus, jossa nuori sai suorittaa osia opinnoistaan. Valmennusjakso saattoi olla hengähdys tai motivointijakso tai mahdollisuus parantaa opiskelukykyjä tai valmiutta. Yhteistyötä tehtiin Vaasan ammattiopiston, Vaasan lyseon lukion sekä Vaasan ja Mustasaaren opetustoimen kanssa. Oppilasvalmennukseen osallistui hankkeen aikana 41 opiskelijaa. Jupiter säätiössä luotiin myös opintonsa keskeyttäneiden nuorten palveluohjauspiste. Palveluohjauksen tarkoituksena oli parantaa keskeyttäneiden opiskelijoiden työelämätaitoja ja opiskeluvalmiutta. Piste ohjasi nuoria mm. työvoimatoimistoon, sosiaalitoimen asiakkaiksi sekä työpajoille. Palveluohjauksen piiriin ohjautui yhteensä 120 nuorta. Kyrönmaan työpaja Arpeetin tavoitteena oli auttaa koulupudokkaita ja nuoria, jotka olivat vaarassa keskeyttää opintonsa. Pajakoulussa nuori pystyi suorittamaan osia opinnoistaan vaihtoehtoisella tavalla huomioiden nuoren yksilölliset tarpeet. Vaihtoehtoinen polku oli usein hengähdys tai motivointijakso, jossa nuori pystyi kehittämään opiskelutaitojaan. Työpajakoulussa autettiin yhteensä 16 koulunkäyntiongelmista kärsivää nuorta. Lisäksi Jupiter säätiö ja etsivä nuorisotyö kehittivät Kesävalmennuksen, joka on tarkoitettu perusopetuksen päättäville nuorille. Tarkoituksena on tarjota nuorille tekemistä kesän ajaksi, ja ohjata nuoret hakemaan jatko opintoja. Kesällä nuoret kehittivät itsetuntemustaan, oppimistaitojaan, itseohjautuvuutta ja yhteiskuntatietoisuutta. Kesävalmennus ottaa vastuulleen nivelvaiheessa olevat nuoret, sillä aikaisemmin nuorten nivelvaiheen ohjaus ei kuulunut millekään organisaatiolle. Hanke kehitti uudeksi yhteistyömuodoksi tiedonsiirtolomakkeen. Lomake mahdollisti nuorten tietojen siirtymisen palveluohjaukseen opintojen keskeytyessä. Lomake edesauttoi nopeaa reagointia nuoren tilanteeseen. Lupa tietojen siirtoon pyydettiin nuorelta ja tämän vanhemmilta jo peruskouluaikana. Lomake vähentää merkittävästi palvelurakenteiden ulkopuolelle pudonneiden nuorien määrää. Lisätietoja Jupiter säätiöstä: 11

16 2.7. TUKIPOLKU klinikka Niilo Mäki säätiö, Jyväskylä TUKIPOLKU klinikka hanke perustui moniammatillisen asiakastyön toimintamalliin. Klinikka perustettiin vuotiaille nuorille, joilla epäiltiin olevan kehityksellisen oppimisen ongelmia ja rinnakkaisongelmia. Ongelmien takia nuorilla oli vaikeuksia koulutuksen suorittamisessa ja työllistymisessä. Hankkeen moniammatillisessa työryhmässä oli mukana neuropsykologi, kuntoutuspsykologi, ammatinvalintapsykologi, sosiaalityöntekijä ja ammatillisen kuntoutuksen ohjaaja. Työryhmä yhdessä arvioi nuorten tilannetta, teki psykologisia lisätutkimuksia ja laati lausunnot ja suositukset asiakkaalle. Toisena työmuotona olivat koulutukset ja konsultaatiot nuorten parissa toimiville ammattilaisille työvoimapalveluissa, sosiaalipalveluissa, työpajoilla jne. Hankkeessa rakennettiin käyttökelpoinen malli vaikeasti työllistettävien nuorten parissa tehtävään työhön. Ennen hanketta nuoria auttavat käytännöt olivat hyvin hajallaan. Lisätietoja Niilo Mäki Instituutista: 3. Yrittäjyys uravaihtoehtona 3.1. Creative Blender! uudenlainen toimintamalli nuorten työllistymiseen, yrittäjyyteen ja pk yritysten kehittämiseen Aalto yliopisto, Kauppakorkeakoulu, Pienyrityskeskus, Helsinki Creative Blender! hanke tarjoaa nuorille mahdollisuuden kehittää omia liikeideoitaan ja jalostaa ne niin, että nuoret pystyvät työllistämään itsensä yrittäjinä. Hanke myös lisää alueiden pk yritysten ja muiden organisaatioiden kilpailukykyä. Kohderyhmänä olivat työttömät tai työttömyysuhan alla olevat vuotiaat nuoret. Hanke koostui projektiryhmästä, jossa oli mukana Aalto yliopiston Pienyrityskeskuksen edustajia, asiantuntijoita, yhteistyökumppani Diges ry ja nuorten toimintakeskus Happi. Toimintamalliksi muotoutui Creative Blender Basic, noin kaksi tuntia kestävä työpaja. Työpajassa keskityttiin yrittäjämäiseen toiminta ja ajattelutapaan, jota pystyy hyödyntämään myös muilla elämänalueilla. Ideointi ja pitchaus otettiin työpajojen keskeisiksi toimintamalleiksi. Pitchauksella tarkoitetaan myyntipuheen harjoittelemista, ja sen tarkoituksena on olla tiivis, innostava ja vaikuttava. Tavoitteena on saada vietyä omia ideoitaan eteenpäin. Basic osiota kehiteltiin eteenpäin ja syntyi Creative Blender Pro ja Master osiot. 12

17 Hankkeella oli vaikeuksia tavoittaa oikea kohderyhmä, sillä facebook ja hankkeen oma nettisivu eivät olleet osoittautuneet hyviksi kanaviksi. Markkinointi suunnattiin oppilaitoksiin ja opettajiin, jotta kohderyhmä tavoitettaisiin. Lopulta kysyntää oli enemmän kuin mitä hankkeen puitteissa oli mahdollista tarjota. Palaute toiminnasta oli erittäin hyvää. Hankkeen loppuraportissa kuitenkin todetaan, että työläimmät työpajat pidettiin nuorten omissa työpajoissa ja TE toimistojen nuorten asiakkaiden parissa. Liikeideoiden kehittämisen sijaan painotettiin omien vahvuuksien tunnistamista ja vuorovaikutustilanteita pitchauksen keinoin, sillä nuorten elämäntilanne oli usein sellainen, etteivät taidot oman liikeidean kehittämiseen riittäneet. Tarkoituksena on levittää Creative Blender Basic toimintamallia laajemmin myös valtakunnallisesti osaksi koulujen yrittäjyyskasvatuksen opintoja. Lisätietoja: Veeran Verstas nuoren harjoitteluyritys luovaan yhteisöyrittäjyyteen Kansan Sivistystyön Liitto KSL ry, Helsinki Hankkeessa rakennettiin yhteisöyrittäjyyden ohjausmenetelmän malli nuorten työpajatoimintaan. Tarkoituksena oli luoda ohjausmenetelmä, jossa nuori harjoitteli sisäistä ja ulkoista yrittäjyyttä yhtenä uravaihtoehtona. Projekti kehitti aikalisän siirtymävaiheeseen perusasteen koulutuksen ja jatkosuunnitelmien väliin, jonka aikana nuori pystyi tekemään asioita, jotka motivoivat ja aktivoivat. Projektin kohderyhmäksi valittiin vuotiaat nuoret, jotka olivat kiinnostuneet yrittäjyydestä ja pitivät sitä mahdollisena uravaihtoehtona. Hankkeessa tuotteistettiin nuorten yhdessä tekeminen ja kokeminen harjoitusyritykseksi, mallinnuksena käytettiin Veeran Verstas työpajamallia. Veeran verstaan projektiin rekrytoitiin yhteensä 76 nuorta. Veeran Verstas harjoitteluyrityksessä syntyi ohjauskäytänteitä, kaksi koulutustuotetta, nuorten harjoitteluyritys Kulttuuribingo ja erilaisia taideprojekteja, kuten runokirja. Albumityöskentelyn työpaja oli yksi hankkeessa kehitetty ohjausmenetelmä. Siinä nuori tutki valokuvien avulla omaa elämäntarinaansa, perhettä, ystäviä, omia tunteita ja mielikuvia. Menetelmän tarkoituksena oli lisätä nuorten itsetuntemusta. Harjoitteluyritys Kulttuuribingo kasvoi projektin aikana 40 nuoren taiteilijan yhteisöksi. Vanhan bingohallin tiloissa työskentelee nuoria kuvataiteilijoita, muusikoita, käsityöläisiä jne. Toimintaa Kulttuuribingossa on valtavasti: kulttuuritapahtumat, konsertit, näyttelyt, työpajat, opintopiirit jne. Kulttuuribingo on pystynyt tarjoamaan myös työharjoittelupaikkoja nuorille, sillä kevääseen 2012 mennessä Kulttuuribingo oli työllistänyt jo 17 työharjoittelijaa. Lisätietoja: 13

OPUS projektisuunnitelma

OPUS projektisuunnitelma OPUS projektisuunnitelma PROJEKTISUUNNITLEMA 1(5) Taustaa Sotek on ollut mukana vuosina 2012-2013 toteutettavassa, myös Euroopan sosiaalirahaston osittain rahoittamassa Tiet työhön 2 hankkeessa. Tiet työhön

Lisätiedot

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle Väyliä Työelämään Tietoa työnantajalle Sisällysluettelo Diili 4-5 Hankkeen tavoitteena on auttaa ammattikoulutettuja alle 29-vuotiaita työnhakijoita työllistymään hyödyntäen työvoimahallinnon palveluita

Lisätiedot

Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa

Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa Palveluesimies Päivi Kuusela Osaamisen kehittämispalvelut, nuoret 1 5.11.2013 TE-palvelut Lappi Päivi Kuusela TEM:n linjaukset nuorisotakuun toteuttamisessa TE-hallinnossa

Lisätiedot

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle 2 Milloin opiskelija voi tarvita tukea työllistymiseen? Miten oppilaitoksessa voidaan ohjata työllistymisessä? Ammatillisen koulutuksen tavoitteena

Lisätiedot

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008 Elise Virnes AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET Madaltaa siirtymiskynnystä perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen

Lisätiedot

Avoin ammattiopisto. Stadin ammattiopiston avointen opintojen toimintamalli

Avoin ammattiopisto. Stadin ammattiopiston avointen opintojen toimintamalli Avoin ammattiopisto Stadin ammattiopiston avointen opintojen toimintamalli Taustaa Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän Nuorten tuki hanke Ohjaamo malli Nuorten pitkäkestoinen ohjaus ja tuki http://avoinammattiopisto.ning.com/page/ohjaamo-1

Lisätiedot

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA!

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! Sisällys Mikä nuorisotakuu? Miksi nuorisotakuu? Nuorisotakuun tavoitteet ja viestit Ketkä toteuttavat nuorisotakuuta? Nuorisotakuun tuloksia Nuorisotakuun kehittämistarpeita

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Työministerin erityisavustaja, VTT Pilvi Torsti Osuuskuntayrittäjyys uusia liiketoimintamalleja seminaari 13.11.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 110

Lisätiedot

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla h Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla Syrjäytymisen uhka Nuorisotyöttömyyden lisääntyminen Lasten ja nuorten psyykkisen pahoinvoinnin lisääntyminen Päihteiden käytön lisääntyminen Ammattitaitoisen

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015 Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö MITÄ on VALMA? Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (vakinaistui 2010, perusteet), Ammattistartti Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Jyväskylä ammattiopiston opintoohjaussuunnitelma

Jyväskylä ammattiopiston opintoohjaussuunnitelma No. Jyväskylä ammattiopiston opintoohjaussuunnitelma KT Jukka Lerkkanen Jyväskylän ammattikorkeakoulu, ammatillinen opettajakorkeakoulu Julkaistu 10.01.2005 Lerkkanen, Jukka Jyväskylä ammattiopiston opinto-ohjaussuunnitelma

Lisätiedot

Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen. Johanna Laukkanen 27.1.2010

Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen. Johanna Laukkanen 27.1.2010 Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen Johanna Laukkanen 27.1.2010 Ammatillinen työvoimakoulutus Ammatillinen työvoimakoulutus Pääosin tutkintotavoitteista koulutusta Myös lisä- ja täydennyskoulutusta Yrittäjäkoulutusta

Lisätiedot

Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö

Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö Nuorisotoimen monet mahdollisuudet Johtaja Georg Henrik Wrede 1 Nuorisotyön mahdollisuudet - nuorelle Nuorisotyö on harrastamista ja omaa tekemistä lukuisissa järjestöissä.

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Kipinä syttyy työpajoilla

Kipinä syttyy työpajoilla Kipinä syttyy työpajoilla Nuorten työpajat Kaakkois-Suomessa 2013 25.9.2013 Työpaja Työpajoilla tuetaan nuoren elämänhallintaa sekä järjestetään työkokeiluja Työpajojen tavoitteena on ehkäistä nuorten

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Alle 30-vuotiaat nuoret Suomessa

Alle 30-vuotiaat nuoret Suomessa Alle 30-vuotiaat nuoret Suomessa 55 000 työttömänä Nuorten syrjäytymisen kustannukset yhteiskunnalle 300 miljoonaa euroa vuositasolla. Heistä 40 000 työn ja koulutuksen ulkopuolella 110 000 pelkän peruskoulun

Lisätiedot

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Maahanmuuttajien valmennus työpajoilla Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Työpaja monialainen yhteistyökumppani työpajojen kanssa yhteistyössä toimivia tahoja ovat muun muassa työ-

Lisätiedot

Nuorisotakuu. Timo Mulari timo.mulari@alli.fi

Nuorisotakuu. Timo Mulari timo.mulari@alli.fi Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke Suomen nuorisoyhteistyö Allianssi ry Hyvinkään kaupunki Lohjan kaupunki Porvoon kaupunki Nuorisotutkimusseura ry Nuorisotakuu Timo Mulari timo.mulari@alli.fi

Lisätiedot

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09 MAHIS TYÖHÖN Kiinni työelämässä -seminaari Työllistymisen tuet ja palvelut Sari Honkonen ja Arja Pitkänen 11.11.09 1 TYÖLLISTYMISTÄ EDELTÄVÄT PALVELUT Työssäoppiminen on oppilaitoksen järjestämää työpaikalla

Lisätiedot

Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin

Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin Nuorten tuetut opinpolut -ohjelman esittely 9.12.2010 Verkatehdas, Hämeenlinna Esityksen sisältö

Lisätiedot

Miten siinä on onnistuttu Pohjois- Savossa? Tulevaisuusseminaari 11.11.2013 Kuopio Ylijohtaja Kari Virranta

Miten siinä on onnistuttu Pohjois- Savossa? Tulevaisuusseminaari 11.11.2013 Kuopio Ylijohtaja Kari Virranta Miten siinä on onnistuttu Pohjois- Savossa? Tulevaisuusseminaari 11.11.2013 Kuopio Ylijohtaja Kari Virranta Nuorisotakuu 2013 -määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammattistartti on valtakunnallisesti ja paikallisesti suunnattu ratkaisemaan ongelmia, jotka syntyvät nuoren uravalinnan

Lisätiedot

Nuorisotakuu 2013 ELYn alueella. KASELY/ek

Nuorisotakuu 2013 ELYn alueella. KASELY/ek Nuorisotakuu 2013 ELYn alueella 20.2.2013 Hallituksen linjaukset Yksi hallituksen kärkihankkeista Tavoitteena on nuoren koulutukseen ja työmarkkinoille sijoittumisen edistäminen, työttömyyden pitkittymisen

Lisätiedot

Yleistä kuntouttamiseen liittyen

Yleistä kuntouttamiseen liittyen Työhön kuntoutumisen tukitoimet TE-hallinnossa 3.11.2015 1 Yleistä kuntouttamiseen liittyen Julkisen työ ja yrityspalvelulakiin liittyviä palveluita. Ovat toissijaisia palveluita eli aina ensin selvitettävä

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen Päijät-Hämeessä SOS II hankkeen tavoitteet Asiakkaan osallisuutta edistävien käytäntöjen kehittäminen Aikuissosiaalityön raportoinnin ja arvioinnin mallien kehittäminen

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

NUORISSA ON TULEVAISUUS!

NUORISSA ON TULEVAISUUS! NUORISSA ON TULEVAISUUS! TERVETULOA! 1 HUKASSA Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? - Pekka Myrskylä, EVA-analyysi Syrjäytyneitä 15-29-vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä noin 51 300. Syrjäytymisen ytimessä

Lisätiedot

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Taustatilaisuus nuorisotakuusta Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Nuorisotakuu on tapa toimia uudella tavalla Nuorisotakuu ei ole laki vaan tapa toimia saumattomassa yhteistyössä Toteutus nykyjärjestelmää

Lisätiedot

TYÖVOIMAN MAAHANMUUTTO - TE-TOIMISTOJEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN. Kansainvälisten opiskelijoiden uraohjaus 22.5.2013. Anne Kumpula

TYÖVOIMAN MAAHANMUUTTO - TE-TOIMISTOJEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN. Kansainvälisten opiskelijoiden uraohjaus 22.5.2013. Anne Kumpula TYÖVOIMAN MAAHANMUUTTO - TE-TOIMISTOJEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN Kansainvälisten opiskelijoiden uraohjaus 22.5.2013 Anne Kumpula 2000 1800 1600 1400 1858 Pirkanmaan maahanmuuttajat työllisyyskoodin mukaan

Lisätiedot

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA Hallitusneuvos Päivi Kerminen RAKENNETYÖTTÖMYYTTÄ KOSKEVAT KEHITTÄMISLINJAUKSET 1. Ongelmalähtöisestä tarkastelusta vahvuuksien

Lisätiedot

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA:

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA: OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA: Pälkäneen kunta Perusopetuksen luokat 6-9, Pälkäneen lukio Koordinaattori: Jussi Vilanen-Arkimies Opetuksen järjestäjän (koulu/ kunta/seutu)

Lisätiedot

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.

Lisätiedot

Yhteystiedot. Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, 40101 Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15

Yhteystiedot. Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, 40101 Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15 Yhteystiedot Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, 40101 Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15 Nuorten oppisopimuskoulutus Tarja Orellana, koulutustarkastaja p. 040 341 5189 tarja.orellana@jao.fi

Lisätiedot

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut

Lisätiedot

Omnian avoin ammattiopisto Mahdollistaa yksilöllisiä ja joustavia polkuja

Omnian avoin ammattiopisto Mahdollistaa yksilöllisiä ja joustavia polkuja Omnian aoin ammattiopisto Mahdollistaa yksilöllisiä ja joustaia polkuja Marja Muukkonen ja Jaanamari Österman Aoin ammattiopisto Mahdollisuus suorittaa ammattiopiston ammatillisen perustutkinnon opetussuunnitelman

Lisätiedot

Uudenmaan TE-toimisto

Uudenmaan TE-toimisto Uudenmaan TE-toimisto Nuorten palvelut 1 Uudenmaan TE-toimiston toimipaikat Helsinki (Pasila, Keskusta ja Itäkeskus) Espoo (Leppävaara) Vantaa (Tikkurila) Hyvinkää Järvenpää Lohja Porvoo Raasepori (Tammisaari)

Lisätiedot

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen 7.11.2013 Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Nuorten työttömyys on kasvanut 2012 Syyskuun lopussa 29 721

Lisätiedot

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012 Anu Anttila Yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa on kiteytetty viiteen toimintamalliin 1. Työpajalla

Lisätiedot

Nuorisotakuu on yksi hallituksen kärkihankkeista

Nuorisotakuu on yksi hallituksen kärkihankkeista Nuorisotakuu on yksi hallituksen kärkihankkeista Nuorisotakuu on kirjattu pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmaan. Sillä tavoitellaan nuorten työllisyyden edistämistä ja syrjäytymisen ehkäisyä.

Lisätiedot

Valmentaudu tuleviin opintoihin!

Valmentaudu tuleviin opintoihin! Valmentaudu tuleviin opintoihin! Perusopetuksen jälkeinen valmistava koulutus 2015 2016 Koe tekemisen, osaamisen ja onnistumisen iloa! Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus (Valma) Valmentavassa

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinotoimisto tänään

Työ- ja elinkeinotoimisto tänään Työ- ja elinkeinotoimisto tänään Kiuruvesi 11.4.2013 Helena Määttälä 1 18.4.2013 Pohjois-Savon työ- ja elinkeinotoimisto Otsikko TE-TOIMISTO UUDISTUS 2013 Palveluverkko Palvelumalli perustuu kolmeen palvelulinjaan

Lisätiedot

Oulun seudun etsivän nuorisotyön ohjaus- ja neuvontapalvelut. Virpi Huittinen, Sanna Lakso ja Anna Visuri

Oulun seudun etsivän nuorisotyön ohjaus- ja neuvontapalvelut. Virpi Huittinen, Sanna Lakso ja Anna Visuri Oulun seudun etsivän nuorisotyön ohjaus- ja neuvontapalvelut Virpi Huittinen, Sanna Lakso ja Anna Visuri Oulun seudun etsivän nuorisotyön ohjaajat Hailuoto: vapaa-aikasihteeri Satu Rahkola Haukipudas:

Lisätiedot

YTY 3 Yksilöllisten opintopolkujen toteuttaminen yhteistyössä - toimintasuunnitelma 2014-2015

YTY 3 Yksilöllisten opintopolkujen toteuttaminen yhteistyössä - toimintasuunnitelma 2014-2015 YTY 3 Yksilöllisten opintopolkujen toteuttaminen yhteistyössä - toimintasuunnitelma 2014-2015 YTY 3 -hankkeessa tähdätään ammatillisten erityisoppilaitosten palvelu- ja kehittämistoiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla. TPY:n symposium 27.5.2014

Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla. TPY:n symposium 27.5.2014 Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla TPY:n symposium 27.5.2014 OIVA - Ohjauksen interventioilla vaikuttavuutta läpäisyn tehostamiseen 1.9.2013-31.12.2014 OIVA on osa Opetushallituksen

Lisätiedot

Nuorten tuki-hankkeen ydintavoite:

Nuorten tuki-hankkeen ydintavoite: Nuorten tuki-hankkeen ydintavoite: on parantaa koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten kiinnittymistä ja pääsemistä koulutukseen, kehittää elämänhallinnan taitojaan ja saamaan työelämäkokemuksia

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin HENRY Foorumi 2012 Lisa Forss Liiketoimintajohtaja, Taitoprofiilit/StaffEdu Oy 1 Taitoprofiilit/StaffEdu Oy Koulutuspalveluita työhallinnolle

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillinen koulutus: Hallitusohjelman ja KESU-luonnoksen painopisteet Koulutustakuu osana yhteiskuntatakuuta

Lisätiedot

Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen. Lauri Ihalainen 16.10.2012

Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen. Lauri Ihalainen 16.10.2012 Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen Lauri Ihalainen 16.10.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 32 400 työtöntä alle 25v-vuotiasta työnhakijaa. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista 33 000:lla

Lisätiedot

SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS. Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista

SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS. Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista JULKISEN TYÖVOIMAPALVELUN TAVOITTEITA Työllisyysasteen nostaminen Osaavaa työvoimaa joustavasti työnantajan

Lisätiedot

Uraohjaus joustavasti toiselta asteelta ammattikorkeakouluun -projekti 1.1.2011 31.12.2012

Uraohjaus joustavasti toiselta asteelta ammattikorkeakouluun -projekti 1.1.2011 31.12.2012 Uraohjaus joustavasti toiselta asteelta ammattikorkeakouluun -projekti 1.1.2011 31.12.2012 Tavoite Kehittää toiselta asteelta ammattikorkeakouluun tapahtuvan siirtymävaiheen sujuvuutta Ohjaus Ura- ja jatko-opintosuunnittelu

Lisätiedot

vaikuttavuutta. Osaavaa työ- ja työhönvalmennusta hankkeen

vaikuttavuutta. Osaavaa työ- ja työhönvalmennusta hankkeen A) Hankkeen tavoitteena on, että Iisalmen seudun TE-toimiston alueella sijaitsevat työpajat ja tuotannolliset työkeskukset alkavat yhdessä tuotteistaa pajayksiköissä valmentautuville tai kouluttautuville

Lisätiedot

POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010

POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010 POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Pointti Maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä- Savossa hankkeessa kehitetään ja tuotetaan maahanmuuttajien

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto Oppijan polku - kohti eoppijaa Mika Tammilehto Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020 Asiakaspalvelun

Lisätiedot

Kanava työvoimaa avoimille työmarkkinoille 2014

Kanava työvoimaa avoimille työmarkkinoille 2014 Kanava työvoimaa avoimille työmarkkinoille 2014 Toiminta-aika 1.4.2011-31.12.2014 4 palveluohjaajaa + projektipäällikkö Rahoitus ESR 85% ja kuntaosuus 15% mukana olevien kuntien mukaan asukasmäärien suhteessa:

Lisätiedot

Ohjaukseen ja nuorisotakuuseen liittyvät hankkeet. Hämeen ELY-keskus Merja Rossi 16.4.2015

Ohjaukseen ja nuorisotakuuseen liittyvät hankkeet. Hämeen ELY-keskus Merja Rossi 16.4.2015 Ohjaukseen ja nuorisotakuuseen liittyvät hankkeet Hämeen ELY-keskus Merja Rossi 16.4.2015 Suuri tarve työtä ja ohjausta Työllisyyden trendit Hämeessä Työttömiä työnhakijoita oli helmikuun lopussa 26 241,

Lisätiedot

Kohti Ohjaamoa projekti 3.2. 31.10.2014

Kohti Ohjaamoa projekti 3.2. 31.10.2014 Kohti Ohjaamoa projekti 3.2. 31.10.2014 Projektin rahoitus ja toteuttajat Rahoitus ESR/ Keski-Suomen ELY-keskus Päätoteuttajana Jyväskylän ammattikorkeakoulun ammatillinen opettajakorkeakoulu (työaikaresurssi

Lisätiedot

2013 valmistuneiden opiskelijoiden lukumäärä

2013 valmistuneiden opiskelijoiden lukumäärä Saimaan ammattiopisto Sampo tarjoaa ammatillista koulutusta nuorille ja aikuisille sekä koulutus- ja kehittämispalveluja yrityksille ja muille yhteisöasiakkaille. Saimaan ammattiopisto Sampo aloitti toimintansa

Lisätiedot

Kotona Suomessa -hanke

Kotona Suomessa -hanke Kotona Suomessa -hanke KOTONA SUOMESSA -hanke Uudenmaan ELY-keskuksen koordinaatiohanke HYVÄ ALKU -osahanke Kotoutumisen alkuvaiheen palvelukokonaisuuden ja palveluiden ulkopuolelle jääneiden kotoutumiskoulutuksen

Lisätiedot

Työelämälähtöinen opetussuunnitelma uraohjauksen tukena

Työelämälähtöinen opetussuunnitelma uraohjauksen tukena Työelämälähtöinen opetussuunnitelma uraohjauksen tukena Kiinni Työelämässä Mahis työhön projektin väliseminaari 11.11.2009 Liisa Metsola Ammattikoulutuksen kehittäminen - yksikkö Opetushallitus Ammatillisten

Lisätiedot

Kumppaniksi ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2012

Kumppaniksi ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2012 Kumppaniksi ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2012 Toiminta- ajatus Kajaanin kaupunki sekä Ristijärven ja Sotkamon kunnat järjestävät Kumppaniksi ry:n toimesta työhön ja koulutukseen tähtäävää valmennusta

Lisätiedot

CP-vammaisen aikuisen elämänpolku seminaari

CP-vammaisen aikuisen elämänpolku seminaari CP-vammaisen aikuisen elämänpolku seminaari Helsinki 27.5.2009 CP-vammaisten nuorten ammatillisten suunnitelmien haasteet ja mahdollisuudet projektityöntekijä, psykologi Aino Ahonen Invalidiliiton Jyväskylän

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet

Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet Parantaa työttömän työnhakijan ammattitaitoa, osaamista ja työmarkkina-asemaa ja näin edistää hänen työllistymistään avoimille työmarkkinoille TE-toimisto arvioi,

Lisätiedot

Katariina Männikkö. Haku perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen uudistuu 11.12.2012 Oppijan seminaari, Finlandia-talo

Katariina Männikkö. Haku perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen uudistuu 11.12.2012 Oppijan seminaari, Finlandia-talo Katariina Männikkö Haku perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen uudistuu 11.12.2012 Oppijan seminaari, Finlandia-talo Haku perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen Mitä on perusopetuksen jälkeinen koulutus?

Lisätiedot

Erilaisista osaajista työvoimaa -tour 2011 (Työmieli, Punainen Talo, Valtaväylä, Mieluisa)

Erilaisista osaajista työvoimaa -tour 2011 (Työmieli, Punainen Talo, Valtaväylä, Mieluisa) Erilaisista osaajista työvoimaa -tour 2011 (Työmieli, Punainen Talo, Valtaväylä, Mieluisa) Tiistai 23.8.2011, Rauma Rauman Merimuseo Oppilaitos-yhteistyöyritys -työmalli ja opinnollistaminen: käytännöllinen

Lisätiedot

Osallisena Suomessa Delaktig i Finland. Vaasa - Vasa

Osallisena Suomessa Delaktig i Finland. Vaasa - Vasa Osallisena Suomessa Delaktig i Finland Vaasa - Vasa Tina Ura 14.11.2012 Osallisena Suomessa on lainsäädäntöhanke, perustettu kehittämään maahanmuuttajien kotoutumista kokonaisvaltaisesti, kokeilut 30.6.2013

Lisätiedot

Katse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa 8.12.2014 Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Katse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa 8.12.2014 Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ESR-hankkeet ja rahoitusmahdollisuudet Katse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa 8.12.2014 Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Alueellinen ESR-rahoitus Kainuussa ohjelmakaudella 2014-2020,

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Nurmeksen etsivänuorisotyö on osa Nuoriso- ja matkailukeskys Hyvärilä Oy:n toteuttamista paikallisista nuorisopalveluista.

Nurmeksen etsivänuorisotyö on osa Nuoriso- ja matkailukeskys Hyvärilä Oy:n toteuttamista paikallisista nuorisopalveluista. ETSIVÄNUORISOTYÖ Vuosiraportti 2015 Paula Timonen Nurmeksen etsivänuorisotyö on osa Nuoriso- ja matkailukeskys Hyvärilä Oy:n toteuttamista paikallisista nuorisopalveluista. Etsivien tyypillinen asiakas

Lisätiedot

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin YHDESSÄ Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin AMISTO 2.1.2014 Anu Raudasoja HAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu 1.1.2014 YHDESSÄ Teemat: 1. Tutkinnon perusteista OPSiin 2. OPSista HOPSiin

Lisätiedot

KK! Toimintasuunnitelma v. 2011

KK! Toimintasuunnitelma v. 2011 KK! Toimintasuunnitelma v. 2011 1) Romanien koulutuksen ja työllistymisen toimijaverkosto Tavoite: Verkoston toiminnan edelleen kehittäminen sekä laajentaminen Tiivis yhteistyö eri tahojen välillä eri

Lisätiedot

VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN YHTEISTYÖSEMINAARI 25.11.2013 AVAUS

VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN YHTEISTYÖSEMINAARI 25.11.2013 AVAUS VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN YHTEISTYÖSEMINAARI 25.11.2013 AVAUS Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos KESU 2011-2016 / OKM-OPH TUSO Koulutuksen ja

Lisätiedot

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 1 Lähtökohta Vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden palvelut ja niiden kehittäminen Pitkäaikaistyöttömät Vammaiset

Lisätiedot

Opsodiili, nuorten oppisopimuskoulutuksen toteutusedellytysten vahvistaminen

Opsodiili, nuorten oppisopimuskoulutuksen toteutusedellytysten vahvistaminen Opsodiili, nuorten oppisopimuskoulutuksen toteutusedellytysten vahvistaminen Pertti Karhunen, Esedu Hannu Fyhr, SAMIedu Juva 8.5.2015 Vedet virtaamaan - Etelä-Savon oppimisen, ohjauksen - Ja nuorisotakuun

Lisätiedot

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Marjut Nyström, lehtori Keskuspuiston ammattiopisto 23.9.2015 Erityisesti Sinulle Opinnollistamisen määritelmä Opinnollistamisella tarkoitetaan ammatillisen

Lisätiedot

Välityömarkkinoilta avoimille työmarkkinoille mahdollisuudet

Välityömarkkinoilta avoimille työmarkkinoille mahdollisuudet Välityömarkkinoilta avoimille työmarkkinoille mahdollisuudet Kyvyt käyttöön seminaari 13.10.2015 Mirja Willberg, Parik säätiö 1 Pelkkä työvalmennus ei riitä? Hallituksen kärkihankkeita STM Toimenpide 1.

Lisätiedot

VAL211 OSAAMISEN ARVIOINTI OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN

VAL211 OSAAMISEN ARVIOINTI OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Rovaniemen koulutuskuntayhtymä koulutuksen osa Osaamis- n itsetuntemus Hyväksymismerkinnät 1 (6) ryhmä- tai vertaisarviointia. n itsearviointi selvittää fyysisiä, sosiaalisia ja psyykkisiä edellytyksiään

Lisätiedot

TALOUSALUEPARLAMENTTI

TALOUSALUEPARLAMENTTI TALOUSALUEPARLAMENTTI NÄKEMYKSIÄ NUORTEN TYÖLLISYYSTILANTEESEEN JA TARJOLLA OLEVIIN PALVELUIHIN HYVINKÄÄN-RIIHIMÄEN SEUDULLA 18.8.2010 Viljo Venäläinen Nuoret työttömänä, yleisimmät ammatit Riihimäen

Lisätiedot

Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen

Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus 19. 20.3.2009, Helsinki Opetushallitus Ulla Nieminen, Koulutuskeskus Salpaus Taustaa Osuma-projekti,

Lisätiedot

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää 40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää Työryhmä 6. Aikuisohjauksella tukea elinikäiseen opiskeluun ja työurien pidentämiseen 23.3.2012 1 Työryhmän ohjelma 9.00 Avaus 9.10 Opin ovista

Lisätiedot

Elinikäiseen oppimiseen liittyvä ohjaus

Elinikäiseen oppimiseen liittyvä ohjaus Aikuisopotoiminta Joutsassa 4/2010-5/2011 Seija Vuori Aikuisohjausta paikallisesti hanke, Joutsan kunta 31.5.2011 Elinikäiseen oppimiseen liittyvä ohjaus CEDEFOPIN (=Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen)

Lisätiedot

Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011. paula.kukkonen@bovallius.fi 1

Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011. paula.kukkonen@bovallius.fi 1 Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011 paula.kukkonen@bovallius.fi 1 1) Bovallius - ammattiopiston ja Kuntoutus ORTON in esitys työhön kuntoutuksen ja työelämään valmennuksen

Lisätiedot

KAUPUNGIN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ TYÖLLISYYDEN HOIDOSSA

KAUPUNGIN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ TYÖLLISYYDEN HOIDOSSA KAUPUNGIN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ TYÖLLISYYDEN HOIDOSSA 10.042015 Yhdistysten tulevaisuus työllisyystoimijoina - tilaisuus Tarja Husso Työllisyyspäällikkö TYÖTTÖMÄT TYÖNHAKIJAT JOENSUUSSA 2009-2015 (suluissa

Lisätiedot

Projektivastaava Sari Laiho p. 020 615 8721 sari.laiho@ksao.fi. www.ksao.fi/projektit/koulustaduuniin/

Projektivastaava Sari Laiho p. 020 615 8721 sari.laiho@ksao.fi. www.ksao.fi/projektit/koulustaduuniin/ Projektivastaava Sari Laiho p. 020 615 8721 sari.laiho@ksao.fi www.ksao.fi/projektit/koulustaduuniin/ 1.4.2008 31.12.2011 Tavoitteet: Kouvolan seudun ammattiopiston läpäisyasteen kohottaminen sekä valmistumisen

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Sosiaalinen kuntoutuminen 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Työ- ja elinkeinopalvelut Työ- ja elinkeinotoimiston uusi palvelumalli rakentuu kolmeen palvelulinjaan ja yrityslähtöisyyden

Lisätiedot

YHTEISHANKINTAKOULUTUS

YHTEISHANKINTAKOULUTUS Yhteishankintakoulutus on yritykselle sen eri muutostilanteisiin räätälöityä aikuiskoulutusta, joka suunnitellaan yhdessä Ely-keskuksen, yrityksen ja kouluttajan kesken. Koulutuksen toteuttaa aikuiskoulutukseen

Lisätiedot

Nuorten työpaja Masku, Mynämäki ja Nousiainen 2015 2016

Nuorten työpaja Masku, Mynämäki ja Nousiainen 2015 2016 Nuorten työpaja Masku, Mynämäki ja Nousiainen 2015 2016 Toiminnan järjestäjä Mynämäen kunta toimii isäntäkuntana kolmen kunnan yhteiselle nuorten työpajatoiminnalle vuonna 2015 2016. Toiminta alkaa 1.9.2015

Lisätiedot

Karikoista kartalle. Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari. Kunnat ja työllisyyden hoito

Karikoista kartalle. Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari. Kunnat ja työllisyyden hoito Karikoista kartalle Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari Kunnat ja työllisyyden hoito Taustaa kuntakokeiluun mukaan lähtemiselle Haasteet pitkäaikaistyöttömyyden hoidossa Irralliset palveluprosessit

Lisätiedot

Ohjauksen tilanne, haasteet ja ratkaisuehdotuksia. Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kaupungin opetusvirasto

Ohjauksen tilanne, haasteet ja ratkaisuehdotuksia. Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kaupungin opetusvirasto Ohjauksen tilanne, haasteet ja ratkaisuehdotuksia Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kaupungin opetusvirasto Ohjauksen tilanne tällä hetkellä Ammatillisen koulutuksen suosio kasvanut, jolloin monille

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot