materia Jo 70 vuotta vuoriteollisuuden asialla Jo Jo 70 Jo vuotta vuoriteollisuuden asialla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "materia Jo 70 vuotta vuoriteollisuuden asialla Jo Jo 70 Jo 70 70 vuotta vuoriteollisuuden asialla"

Transkriptio

1 materia Jo 70 vuotta vuoriteollisuuden asialla Jo Jo 70 Jo vuotta vuoriteollisuuden asialla asialla Vuorimiespäivät 2014 Outokummun Tornion tehtaiden ja Kemin kaivoksen sekakuoro viihdytti vuorimiehiä vuorimiespäivien iltajuhlassa. Sitra ja kaivokset s.7 Pohjoinen teollisuus, s. 17 Valut kunniaan, s. 40 Kultamalmien prosessointi, s. 47, Jännityskorroosion esto, s. 56 Geologia - Kaivos- - Kaivos- ja prosessitekniikka ja - Metallurgia - -- Materiaalitekniikka

2

3 72. vuosikerta ISSN Lukijalle Päätoimittaja Toni Eerola, FL, erikoisasiantuntija Vakionumeroiden levikki 4000 kpl. FinnMateria messujen erikoisnumero (n:o 4) kpl JULKAISIJA / Publisher VUORIMIESYHDISTYS BERGSMANNAFÖRENINGEN r.y. Materia-lehti kattaa teknologian alueet geofysiikasta ja geologiasta lähtien ml. kaivosja prosessitekniikka ja metallurgia sekä materiaalien valmistus ja materiaalitekniikan erilaiset sovellukset. Lehden alkuosa painottuu alan ja yritysten ajankohtaisiin asioihin. Tiede & Tekniikka -osa keskittyy tutkimuksen ja kehitystyön tuloksiin. Materia magazine covers all areas of technology in the mining and metallurgical field, from geology and geophysics to mining, process technology, metallurgy, manufacturing and various materials technology applications. The first part of the magazine focuses on what s happening in the field and the companies involved while the R&D section concentrates on the results of research and development. ILMESTYMISAIKATAULU 2014 Coming out Deadline / postitus No. 4* / No / * Erikoisnumero, joka toimii FinnMateria-messujen virallisena näyttelyluettelona. ILMESTYMISAIKATAULU 2015 Coming out Deadline / postitus No / No. 2* / No / No / No / * Erikoisnumero, joka toimii EuroMining-messuoppaana ILMOITUSMYYNTI Advertising Marketing L&B Forstén Öb Ay, , Ilmoitustilavaraukset / -aineiston toimitus 4/ / / / Kesä tuli ja aurinkokin näyttäytyi vuorimiehille ja -naisille. Alkukesän koleuden aiheuttamista pahoista ennakkoaavistuksista huolimatta saimme nauttia jopa helteestä! Lyhyt kesämme on vain kohta taas valitettavasti ohi, mutta ei hätää, sillä käsissäsi on Materia-lehden uusi numero! Sitä lukiessa on hyvä suunnistaa kohti alkavaa syksyä mieli täynnä iloa, tahtoa ja tarmoa. Näitä maamme tarvitsee tällä hetkellä. Huonosta taloustilanteesta huolimatta meidän kannattaa tsempata, koska talous ei suosta nouse vieressä tumput suorina odotellessa, vaan työtä, innovaatioita ja investointeja tekemällä. Siihen tarvitaan intoa, jota toivottavasti positiivisuudestaan tunnettu uusi pääministerimme osaa kansakuntaamme luoda, varsinkin parantamalla samalla maamme yritystoiminnan edellytyksiä. Tätä odottavat kaikki. Materia-lehti osoittaa, että vaikeuksista huolimatta vuoriala ei jää tuleen makaamaan, vaan tuo lehden sivuille aktiivista keskustelua, uusia aloitteita, avauksia, ideoita, ajatuksia ja tekemisen meininkiä. Vaikeuksien aikana on hyvä panostaa myös yhteisymmärrykseen, yhteistyöhön ja erilaisten ristiriitojen selvittelyyn. Tätä yrittää Suomen itsenäisyyden rahaston (Sitra) Kestävän kaivostoiminnan verkosto, joka esitellään tässä numerossa. Verkosto kokoaa yhteen kaivannaisteollisuuden ja sen sidosryhmät vuoropuheluun yhteisen sävelen ja luottamuksen löytämiseksi, joka on hieman kadoksissa, kuten lehdessä kerrottavien tilaisuuksien kaivoskeskustelutkin osoittavat. Materia-lehti toivottaa aloitteelle onnea ja menestystä! Myös erilaiset messut ja muut tapahtumat osoittavat vuorialan runsaan aktiivisuuden. Väitöksiä ja tutkimuksia on tullut kasapäin eri aloilta ja ala on saanut merkittäviä kansainvälisiä tunnustuksia. Tämän lisäksi lehdessä on totuttuun tapaan pintaa, pintaa syvemmältä ja SHOKkia! Uutta anatomista ulottu vuutta lehti ottaa taas käsitellessään perstuntuman merkitystä koneiden käsittelyssä. Valitettavasti joudumme samalla kuitenkin käsittelemään myös ikäviä asioita, kuten turhaan tehtailtuja valituksia ja pitkä aikaisen toimittajakuntamme jäsenen poismenoa. Reippain mielin kohti syksyä toivoo, Päätoimittaja PAINO/Printing house Mariehamns Tryckeri Ab Materia 3/2014 1

4 HOW CAN YOU INCREASE BOTH SAFETY AND YOUR PRODUCTION RATE? THIS WAY! If you are in the mining business, you know that an improved safety record means a lot to your employees and your entire company. This safety mind-set is part of everything we do from research and product development to on-site service. Join the movement towards The Future of Mining. It s This Way: sandvik.com/thisway

5 N:o elokuu 7 Pääkirjoitus: Sylvie Fraboulet-Jussila, Tuula Sjöstedt: Luottamus rakentuu kuuntelemalla 8 Bo-Eric Forstén: Sitra kätilöi kestävän kaivostoiminnan verkostoa, Sylvie Fraboulet-Jussilan haastattelu 11 John Chadwick: Suomalaiset kaivosteknologian kehittäjät International Mining Technology Hall of Famen jäseniksi 14 Toni Eerola: Jänniä juttuja, Kaivokset Suomen sosiaalifoorumissa Helsingissä Pohjoinen Teollisuus 2014, Oulu, s Bo-Eric Forstén: Teollisuus mittautti osaamistaan Oulussa; 18 Kevitsa tiivistää tahtiaan; 18 M-Technology: Mobiliteetti tulossa laajalla rintamalla; 20 LKAB haluttu työnantaja; 23 Lapin AMK pohjoisen elinkeinoelämän palveluksessa; 24 Kaivoskeskustelu vei ja toi; 26 Luvitus ja rikkidirektiivi askarruttivat; 28 Toni Eerola: Kestävä kaivosinvestointi seminaari s. 17 Maria Lund esiintyi pianistinsa kanssa Oulussa Pohjoinen teollisuus -tapahtuman illanvietossa. Euro Mine Expo 2014, Skellefteå, s Bo-Eric Forstén: Kaivoskatselmus Skellefteå'ssa; 34 Simulaattori tutustuttaa operaattorin koneeseensa ; 35 Tien varrelta teräs- ja kaivosteollisuuteen; 36 Kieli kilpailutekijänä; 37 Ovakon teräs puree kallioon s. 31 Messujärjestäjät Jaana Tengman (Nolia AB) ja Lennart Gustavsson (Georange) 38 Bo-Eric Forstén: Palsatech malminetsinnän asialla; 39 Juniori-yhtiöille apua 40 Tuomo Tiainen: Valimoinstituutti valaa uskoa tulevaisuuteen 42 Tuomo Tiainen: Pinta ratkaisee paljon, SMT th International Conference on Surface Modification Technologies 46 Eetu-Pekka Heikkinen: POHTOssa pohdittiin teräksenvalmistuksen ongelmia ja onnistumisen edellytyksiä s. 42 TTY:n professoriorkesteri TUT Prof Experience s. 40 Valimoinstituutti kouluttaa, tutkii ja palvelee. Tiede&Tekniikka, s Lotta Rintala, Jari Aromaa, Olof Forsén: Case-based reasoning assisted process selection for refractory gold ores 53 Heikki Handroos: Perstuntuma työkoneisiin Sivuilla Materia 3/2014 3

6 N:o elokuu PÄÄTOIMITTAJA / Editor in chief FL, erikoisasiantuntija Toni Eerola, Geologian tutkimuskeskus, ERIKOISTOIMITTAJAT / Specialists TkT, prof. (emer.) Tuomo Tiainen, , s. 17 DI Hannele Vuorimies, Outotec FIMECC on-line: Jarmo Söderman: SHOK Summit 2014; 55 FIMECCin ELEMET-ohjelman loppuseminaari Tuomo Tiainen: FIMECC DEMAPP-ohjelman projekti Mn Steels: Sähköinen suojaus ja uudet rakennemateriaalit sellukeittämön olosuhteissa 59 Eero Laine: Miten löytää käyttötarkoitusta vastaava teräs Akateeminen maailma, s Tuomo Tiainen: Tukea ja palkintoja tekniikan tekijöille 63 TUTin materiaalitekniikan koulutusohjelmasta valmistuneita diplomi-insinöörejä 64 VÄITÖS Hannu Johto: Sulan faasin muodostuminen valituissa rikkipitoisissa seoksissa 64 VÄITÖS Riina Ritasalo: PECS-menetelmällä kiinteytettyjen kuparin ja kuparikomposiittien ominaisuudet 65 VÄITÖS Essi Sarlin: Taloudellinen ja tehokas hybridimateriaali syntyy kumin avulla 66 VÄITÖS Jari Voutilainen: Tehtaiden asemointi vaikeasti ennustettavassa ympäristössä: liikkeenjohdollinen näkemys tuotantostrategian muodostamisesta 66 Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön Metallinjalostajien rahaston apurahojen hakeminen 67 BEF: Alan maailmasta 67 Kari Knuutila: Oulun yliopiston kaivannaisalan tiedekunta käynnistynyt 68 Esa Pohjolainen: Pintaa syvemmältä 69 Kaivosteollisuuden edunvalvonta: Pekka Suomela: Suuren yleisön mielipide hakusessa; Marko Mannila: Mediasta pari piirua poliitikkoihin päin 70 Paavo Hurskainen, Lauri Uotinen: Kalliotekniikan kerho KTK 71 Pertti Sarala: Geokemian Päivien 2014 antia 72 Kirjaesittely: Toni Eerola: Eespäin, toverit! 'Tutkijat' taistojen tiellä 73 GTK:n koordinoima ProMine valittiin EU:n 7:nnen puiteohjelman parhaaksi teknologiaprojektiksi 74 In memoriam 75 Lukijalta: Pasi Lehmuspelto: Varauksista valitetaan turhaan 76 Pääsihteeriltä: Ari Juva: Vahdinvaihto 76 Heikki Rantanen: Vuorimiespäivien suosio säilyy; Uusia jäseniä 77 VMY:n toimihenkilöitä 78 Alansa osaajat 79 Ohjeita kirjoittajille 79 Ilmoittajamme tässä numerossa 80 Kolumni: Pertti Voutilainen: TOIMITUSNEUVOSTO / Editorial Board DI Liisa Haavanlammi, pj / chairman Outotec Prof. (emer.) Veikko Lindroos, Aalto-yliopisto, TKK, Materiaalitekniikka , DI Matti Palperi, Helsinki, FM Esa Pohjolainen, GTK, DI Topias Siren, Posiva Oy, M.Sc Pia Voutilainen, Scandinavian Copper Development Ass. TOTEUTTAVA TOIMITUS/Editorial staff L & B Forstén Öb Ay, Bo-Eric Forstén, Leena Forstén (ulkoasu) PL 45, Tammisaari , Osoitteenmuutokset & TILAUKSET/Changes of address & Subscriptions Outi Lampela, VMY:n jäsenistön osoitteenmuutokset myös verkkosivujen jäsenrekisterin kautta. materia Jo 70 Jo 70 vuotta vuoriteollisuuden asialla asialla Sitra ja kaivokset s.7 Pohjoinen teollisuus, s. 17 Valut kunniaan, s. 40 Kultamalmien prosessointi, s. 47, Jännityskorroosion esto, s. 56 Geologia - Kaivos- ja prosessitekniikka - Metallurgia - Materiaalitekniikka KANSI Sylvie Fraboulet- Jussila, Sitra, s. 7 ja 8 Kuva Leena Forstén 4 Materia 3/2014

7 Outotec provides leading technologies and services for the sustainable use of Earth s natural resources. As the global leader in minerals and metals processing technology, we have developed many breakthrough technologies over the decades for our customers in metals and mining industry. We also provide innovative solutions for industrial water treatment, the utilization of alternative energy sources and the chemical industry. For the whole story, please visit our YouTube channel.

8 Energia- Energiaja ja tuotantotehokkuutta tuotantotehokkuutta kaivosteollisuuteen kaivosteollisuuteen Enemmän Enemmän vähemmällä vähemmällä Tehokas energiankäyttö on kaivosteollisuudelle entistä kriittisempi Tehokas tuloksen energiankäyttö tekijä. Anna ABB:n on kaivosteollisuudelle määritellä kaivoksesi entistä energian kriittisempi ja tuotannon tuloksen tehostamistarpeet. tekijä. Anna Kokemuksemme ABB:n määritellä mukaan kaivoksesi säästöpotentiaali energian ja tuotannon on tehostamistarpeet. 5-20%, jonka sitoudumme Kokemuksemme toteuttamaan mukaan hyödyntäen säästöpotentiaali alan laajimpia on 5-20%, ratkaisuja jonka ja ympäri sitoudumme maailmaa toteuttamaan tunnustettua hyödyntäen osaamistamme. alan laajimpia ratkaisuja ja ympäri maailmaa tunnustettua osaamistamme. Autamme sinua 125 vuoden kokemuksella. Autamme sinua 125 vuoden kokemuksella. ABB Oy ABB Asiakaspalvelukeskus Oy ABB Sähköposti: Asiakaspalvelukeskus Sähköposti:

9 Pääkirjoitus Sylvie Fraboulet-Jussila, johtava asiantuntija & Tuula Sjöstedt, viestinnän asiantuntija Kestävän kaivostoiminnan verkosto, Sitra Luottamus rakentuu kuuntelemalla Kuva Markku Sjöstedt, Sitra Sylvie Fraboulet-Jussila (vas.) ja Tuula Sjöstedt SUOMI ELÄÄ GLOBAALIEN MURROSTEN PYÖR- TEISSÄ. Talousmarkkinat kuohuvat, väestö ikääntyy ja ilmasto muuttuu. Kaivostoiminta on kasvussa ja siinä on Suomelle valtava bisnespotentiaali. Ollakseen kestävää kaivostoiminnan pitää kuitenkin pystyä toimimaan paitsi taloudellisesti kestävällä tavalla, myös huomioon ottaen muut elinkeinot, ympäröivät yhteisöt ja ympäristö. KAIVOSALA JA SEN SIDOSRYHMÄT joutuvat turhan usein käymään vuoropuhelua median kautta. Alalla onkin herännyt tarve aidolle, luottamukseen pohjautuvalle yhteistyölle. Tätä Sitrakin haluaa, ja siksi lähdimme viime vuonna tukemaan kaivosalaa ja sen sidosryhmiä luomaan Kestävän kaivostoiminnan verkosto. Tärkeä piirre verkostossa on, että se edellyttää aidon luottamuksen aikaansaamista osapuolten välille, mutta tuo kaikkien ulottuville yhteistyön edut ja hyödyt. KESTÄVÄN KAIVOSTOIMINNAN VERKOSTON työ aloitettiin pienemmällä porukalla viime vuoden lopulla. Toden teolla verkosto pääsi vauhtiin toukokuun lopulla, kun se piti ensimmäisen kokouksensa Tytyrin kaivosmuseossa Lohjalla. Paikalla olivat niin kaivosalan kuin sen sidosryhmienkin edustajat. Siellä päästiin hyvään vauhtiin toiminnan suunnittelussa ja eri työryhmissä pohdittavat aiheet alkoivat hahmottua. Yhteistyön henki on ryhmässä erinomainen ja kaikki osapuolet tuntuvat aidosti motivoituneilta. VERKOSTO VALITSI YKSIMIELISESTI varapuheenjohtajakseen kaivosteollisuuden edustajien ehdottamana Eero Yrjö-Koskisen Suomen luonnonsuojeluliitosta. Vuodenvaihteessa Sitra väistyy puheenjohtajan paikalta ja verkosto valitsee tällöin uudet vetäjät. Sitran tuki jatkuu kuitenkin vielä vuoden päivät. KESTÄVÄN KAIVOSTOIMINNAN VERKOSTOS- SA on tällä hetkellä 15 jäsentä. Vaikka verkosto onkin pieni ryhmä, haluaa se myös hyödyntää muiden arvokasta osaamista. Sekä käymämme keskustelut että laatimamme kartoitus kaivosalan kestävään kehitykseen liittyvistä tutkimushankkeista ovat osoittaneet kiistattomasti, että Suomessa on paljon kaivostoiminnan vastuullisuuteen liittyvää arvokasta osaamista. Toivomme, että tämä osaaminen saadaan kytketyksi laajasti verkoston käyttöön. Tähän tulee tarjoutumaan erinomainen mahdollisuus verkoston työryhmissä, joiden toiminta saadaan polkaistuksi käyntiin toden teolla syksyllä. SUOMELLA ON HYVÄT EDELLYTYKSET tulla kestävän kaivostoiminnan kansainväliseksi edelläkävijäksi. Yhteistyö vaatii kuitenkin pitkäaikaista sitoutumista, keskinäistä luottamusta ja kunnioitusta. Ja luottamusta rakennetaan kuuntelemalla toisiaan. Osa on jo allekirjoittanut verkoston yhteistyösitoumuksen ja toivomme, että muutkin kokevat tämän tärkeäksi sitoutumisen osoitukseksi. ELOKUUN 13. PÄIVÄNÄ järjestimme yhdessä verkoston kanssa kaikille avoimen kutsuseminaarin, jossa avasimme verkoston työtä ja sen merkitystä kaivosalalle ja sen sidosryhmille. Lisää tietoja löydät verkkosivuiltamme. x Materia 3/2014 7

10 Sitra kätilöi kestävän kaivostoiminnan verkostoa Haastattelu Bo-Eric Forstén Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra alkoi vuoden 2011 syksyllä valmistella uutta avainaluetta kestävämmän kaivostoiminnan edistämiseksi. Tavoitteena oli auttaa kaivosalaa ja sen sidosryhmiä luomaan itsesääntelyyn pohjautuva kestävän kaivostoiminnan verkosto, joka pyrkii rakentamaan luottamusta ja yhteistyötä sekä ennalta sovittamaan kaivostoiminnan, ympäristön ja ympäröivän yhteiskunnan välisiä intressiristiriitoja ja vähentämään konflikteja. Kuvat Leena Forstén Pyrimme luomaan kaivosteollisuudelle ja sen sidosryhmille työvälineitä näiden etsiessä muotoja keskinäiselle yhteistyölleen. Annamme tukemme samalla, kun tuomme esille erilaisia näkemyksiä ja ajatuksia osapuolten pohdittavaksi, toteaa Sylvie Fraboulet- Jussila, joka vuoden päivät on vastannut avainalueen toiminnasta. Painopisteessä ovat ympäristö- ja yhteiskuntavaikutusten ja riskien hallinta sekä ympäristöjohtaminen, ekologinen kestävyys ja yhteiskunnallinen hyväksyttävyys. Tapasimme Sylvien Sitran konttorissa Helsingin Ruoholahdessa ja esitimme hänelle joukon kysymyksiä Sitran roolista kaivannaistoiminnan tulevaisuuden rakentamisessa kuten myös hänen henkilökohtaisesta suhtautumisestaan ympäristöön. Mikä on saanut Sitran lähtemään mukaan kaivannaistoiminnan tukemiseen? Emme tue kaivostoimintaa sellaisenaan, vaan kaivostoiminnan vastuullisuuden parantamista. Kaivostoiminta on kasvu-uralla ja sen merkitys Suomelle on suuri, mutta sitä pitää pystyä harjoittamaan kestävällä tavalla, ottaen sidosryhmät huomioon. Suomella on mahdollisuus nousta vastuullisuuden edelläkävijäksi kaivosalallakin. TEMillä on vastaavanlainen ohjelma, teettekö päällekkäistä työtä? Emme suinkaan. TEMin Kestävän kaivannaisteollisuuden ohjelmassa on listattu 35 toimenpidettä. Niistä suurimmassa osassa toteuttamisvastuu on joko viranomaisilla tai teollisuudella, mutta mukana on myös sellaisia, joissa vastuu jakautuu kaikille osapuolille, myös eri sidosryhmille. Tämän yhteisvastuun kantaminen vaatii todellista yhteistyötä, ja sen rakentamisessa yritämme olla avuksi. Teette siis yhteistyötä TEMin kanssa? Voidaan puhua rinnakkaistoiminnasta. Sitran sisällä oli pohdittu kaivannaisteollisuuden yhteistyökysymyksiä jo silloin, kun ne nousivat esille TEMissä. TEMissä ollaan hyvin perillä siitä, mitä me teemme. Meidän toimintamme ja TEMin ohjelman välillä on vahva linkki. Yhteys henkilöityy TEMin ohjelman vetäjään Maija Uusisuohon sekä Mari Pantsar-Kallioon, joka vuoden alusta siirtyi TEMistä Sitraan johtamaan teemaa Resurssiviisas ja hiilineutraali yhteiskunta. Kestävän kaivostoiminnan verkoston tukeminen on osa tätä teemaa. Onko Sitralla erikoisosaamista tämän kaltaisissa yhteistyöasioissa? Sitra oli mm. mukana tukemassa Green Building Council -konseptin tuomista Suomeen ja siihen liittyvien työkalujen kehittämistä. Kaivannaistoiminnan verkoston rakentamisessa on vähän vastaavanlaisia kuvioita. Sanotte, että konflikteja syntyy vähemmän, kun sidosryhmien tarpeet otetaan huomioon. Mistä ryhmistä on kysymys? Kaivosalan sidosryhmiä ovat mm. paikalliset asukkaat, työntekijäjärjestöt, luonnonsuojelujärjestöt, saamelaiskäräjät, muiden elinkeinojen etujärjestöt kuten matkailu- ja ravintolapalvelut MaRa tai paliskuntain yhdistys, teknologiatoimittajat, kunnat sekä maakuntaliitot. Toimiva verkosto perustuu siihen, että kaivosten ja näiden ryhmien välillä vallitsee keskinäinen luottamus. Missä ajassa sellainen syntyy? Luottamus syntyy pikku hiljaa, avoimen vuoropuhelun kautta, ilman vallan käyttöä. Sitran rooli on rakentaa mahdollisimman hyvät puitteet luottamuksen ja yhteistyön aikaansaamiseksi. Heinäkuussa 2015 verkosto pyörii jo omillaan ja avainalueen tiimin sitralaiset siirtyvät toisiin tehtäviin. Tavoitteemme on, että kestävät yhteistyökuviot ovat siihen mennessä löytyneet ja Kestävän kaivostoiminnan verkoston toiminta jatkuu. 8 Materia 3/2014

11 Eroaako kaivosteollisuus muista teollisuuden aloista? Periaatteessa ei, mutta käytännössä kyllä. Kaivokset syntyvät yleensä sellaisiin paikkoihin, joissa ei ole entuudestaan kokemuksia teollisesta toiminnasta. Lisäksi kaivosta, kuten jokaista liikelaitosta, voi hoitaa hyvin tai huonosti. Kaivosten osalta mahdolliset puutteet tulevat hyvin herkästi näkyviin. Matkailukin jättää luontoon jalanjälkiä. Miksi niistä ei puhuta? Kaikki ihmisen toiminta jättää jälkiä luontoon. Matkailu on kuitenkin paljon lähempänä ihmistä. Ala myy tuotteensa ja mielikuvansa suoraan ihmisille. Silloin kukaan ei edes halua tietää, miten jätevedet käsitellään. Miten kuvaisit nykyisen kaivosalan ja joidenkin sidosryhmien välillä vallitsevaa pattitilannetta? Turhautuneisuutta on puolin ja toisin. Kaivosteollisuus kokee tehneensä paljon vastuullisuuden hyväksi. Sidosryhmien mielestä se ei kuitenkaan riitä. On kyettävä sopimaan pelisäännöistä, joilla voidaan varmistaa, ettei muiden elinkeinojen harjoittaminen käy mahdottomaksi, ja että myös muut tarpeet, kuten suojeluarvot, tulevat huomioon otetuiksi. Miten sillä saralla on edetty? Kestävän kaivostoiminnan ryhmä on siinä avainasemassa, ja KT ry on panostanut siihen kiitettävällä tavalla. Ryhmän jäseninä ovat Eeva Ruokonen Talvivaarasta, Timo Luukkonen Pyhäsalmelta, Jukka Jokela Anglo Americanilta ja Ulla Syrjälä Kevitsasta. Pekka Suomela on yhteisenä varamiehenä. Teknologiateollisuuden Mika Nykänen edustaa metallien jalostajia. Tällä kokoonpanolla lähdetään tänä vuonna yhteistyökeskusteluihin. Mistä kiinnostus ympäristökysymyksiin? En pysty määrittelemään mitään tarkkaa syytä. Ehkä se oli Bhopalin myrkkykatastrofi 1984, joka vaikutti nuoren tytön uran valintaan. Olet opiskellut ympäristötiedettä ja -tekniikkaa ja sinulla on lisäksi toinen tutkinto riskienhallinnassa. Onko se ollut hyvä yhdistelmä? Pöyryn palveluksessa työskentelin monissa eri hankkeissa ympäristöriskien arvioijana suomalaisissa teollisuuslaitoksissa ja mm. limnologina Senegalissa. Finnfundissa arvioin rahoitushankkeita kehitysmaissa. Kyllä se on ollut hyvä yhdistelmä. Riskienhallintaajattelusta on yllättävän paljon hyötyä monissa eri yhteyksissä. Nyt työskentelet kaivosteollisuuden parissa. Onko sinulla entuudestaan linkkejä siihen? Ei ole, muutamaa konsulttitoimeksiantoa lukuun ottamatta. Muistan elävästi ensikosketukseni kaivosmaailmaan. Kolmetoistavuotiaana kävin koulun kanssa hiilikaivoksessa Keski- Ranskassa. Kuva siitä maisemasta on edelleen silmieni edessä. Mitkä ympäristöasiat ovat Ranskassa tänään päällimmäisinä? Kuuntelen päivittäin radiouutisia Ranskasta ja luen ranskalaisia lehtiä. Sen perusteella uusiutuvat energiamuodot ovat siellä kovasti esillä. Ranskassa cleantechiin asetetaan samanlaisia odotuksia kuin täällä Suomessa. Talvella Ranskan valtio ilmoitti myös kansallisen malminetsintä- ja kaivosyhtiön perustamisesta. Miten Suomi mielestäsi sijoittuu ympäristöasioiden hoidossa? Kyllä Suomi vertailussa pärjää. Suomessa on tiukka lainsäädäntö ja hyvä koulutustaso. Suomessa pitäisi ehkä kuitenkin kiinnittää enemmän huomiota ympäristöasioihin laajemmassa perspektiivissä. Minua häiritsee, kun välillä törmää käsitykseen, että Suomi olisi maailman ympäristöystävällisin maa. Kyllä muuallakin tiedetään, miten nämä asiat hoidetaan. Olen nähnyt erittäin hyvin hoidettuja teollisuuslaitoksia esimerkiksi Puolassa ja Afrikassa, mutta myös nähnyt vähemmän hyvin hoidettuja täällä Suomessa. x Sitten muutama kysymys yksityishenkilö Sylvie Fraboulet-Jussilalle Aloitetaan Jussilasta! Lokakuun neljäntenä päivänä olen ollut 20 vuotta Suomessa. Tulin ihanan miehen takia, ja naimisissa olemme edelleen. Luonnehdit itseäsi ruskeaksi ympäristöihmiseksi. Mitä sinä sillä tarkoitat? Olen erikoistunut jätevesiasioihin ja raskasmetallipäästöihin. Koen ymmärtäväni teollisuuden toimintatapoja ja tunnen melko hyvin teollisuuden ympäristö- ja yhteiskuntavaikutukset sekä riskit. Tuotantoprosessit viehättävät minua. Metsässä eksyn. Sylvien (vas.) vieressä hänen tiiminsä avustava asiantuntija Heikki Sorasahi sekä Sotkamo Silverin hallituksen jäsen Katja Keitaanniemi. Oikealla Tukesin kaivosryhmän päällikko Terho Liikamaa. (Pohjoinen teollisuus -tapahtuma Oulussa, kts. sivu 17). Sylvie Fraboulet-Jussila Kasvanut Pariisin välittömässä läheisyydessä omakotitaloalueella, josta hänellä oman kertomansa mukaan oli kilometrin matka lähimpään kauppaan. Opiskellut Pariisissa: Université Paris Val-de-Marne (Paris XII) Ympäristötieteen ja -tekniikan lisensiaatti (DEA); École Centrale de Paris Teollisten riskien hallinta (maisteritutkinto). Muutti valmistuttuaan Suomeen syksyllä Toimi aluksi ranskan kielen opettajana. Työura: Pöyry Ympäristökonsulttina Suomessa, Euroopassa ja kehitysmaissa. Kokemus monista eri teollisuuden aloista ja toimeksiannoista. FINNFUND (Teollisen kehitysyhteistyön rahasto) Rahoitettavien yksityissektorin hankkeiden ympäristö- ja yhteiskuntakelpoisuuden arvioijana kehitysmaissa. Sitra 2013 Kestävän kaivostoiminnan verkostoa tukevan avainalueen vetäjä. Materia 3/2014 9

12 SOLUTIONS FOR TOUGH JOBS CHEMICALS EQUIPMENT SUPPORT NOR_110420_ImageAd_MatMag_175x124.indd :34 YTM-Industrial INDUTRADE GROUP Ratkaisut kaivosteollisuuden tarpeisiin Koneiden ja laitteiden tarvikkeet Keskusvoitelu, kemikaalit ja kunnossapito Virtaus-, prosessija muovitekniikka...ja paljon muuta: 10 Materia 3/2014

13 Suomalaiset kaivosteknologian kehittäjät International Mining Technology Hall of Famen jäseniksi Alkuperäinen englanninkielinen teksti: John Chadwick, Publisher (Julkaisija), International Mining Tämän vuoden helmikuussa suuri joukko alan toimijoita eri puolilta maailmaa kokoontui Salt Lake Cityssä Yhdysvalloissa Grand America -hotelliin illallispöydän ääreen juhlistamaan ensimmäisiä nimityksiä International Mining Technology Hall of Fameen (www. im-halloffame.com). IM:n päätoimittaja Paul Moore ja Rio Tinton innovaatiojohtaja John McGagh lukivat esittelyt ja jakoivat tunnustukset 12:lle Hall of Famen jäseneksi nimitettävälle tai heidän edustajilleen. Vieraat olivat saapuneet tilaisuuteen maailman eri kolkista: esimerkiksi Australiasta, Kanadasta, Suomesta ja Isosta-Britanniasta. Suomesta paikalla oli kolme Sandvik Miningin AutoMine-tiimin neljästä jäsenestä. Tiimi nimitettiin jäseniksi Hall of Famen Underground Load and Haul -luokkaan. Sandvikin tarina maailman johtavana kaivoskäyttöön tarkoitettujen liikkuvien laitteiden automaatioratkaisujen toimittajana alkoi Tampereella. Riku Pulli, Timo Soikkeli, Brett Cook ja Janne Kallio tiimeineen ovat 1990-luvulta lähtien yhdessä asiakkaittensa kanssa kehittäneet innovaatioitaan, jotka muodostavat yrityksen yhä laajenevan AutoMine-automaatiotarjonnan. Tunnustuksena uraauurtavasta työstään kaivosautomaation alalla heidät kutsuttiin International Mining Technology Hall of Famen jäseniksi. On kuvaavaa, että Sandvik AutoMine -tuotevalikoiman alkujuuret ovat juuri Tampereella luvulla Suomea pidettiin yhtenä telekommunikaatio- ja informaatiotekniikan kehityksen syntysijoista, mikä osaltaan kiihdytti teknologian kehitystä muillakin aloilla ja synnytti satoja erilaisia kehitysohjelmia. Intelligent Mine -ohjelma alkoi Suomessa jo 1980-luvulla. Tärkein tekijä oli metalli- ja kaivosalan suuryritys Outokumpu, joka halusi modernisoida kaivostoimintaa. Sandvikin kaivostoiminnan automatisointia koskeva tutkimus alkoi kuitenkin toden teolla vasta 1990-luvulla. Riku Pulli on työskennellyt Auto- Mine-tuotteiden parissa jo 15 vuoden ajan. Hänen vastuualueitaan ovat nykyään tutkimus ja tuotekehitys (R&D), tuotehallinta ja asiakastoimitukset. Nykyään Pulli vastaa Mining Automation -tuotelinjan toiminnasta Suomessa. Vuosien 1998 ja 1999 aikoihin ymmärsimme, että useat tarvittavista teknologiaosa-alueista olivat jo kehittyneet riittävän pitkälle ja että voisimme tuoda markkinoille mielenkiintoisen uuden tuotteen, hän muistelee. Kokosimme palapelin palaset yhteen ja aloimme integroida järjestelmää. Niin syntyi AutoMine. Alussa toimimme muutaman asiakkaan kanssa, jotka halusivat olla alansa parhaita ja ottaa ensimmäisenä käyttöön tuotantoa ja turvallisuutta tehostavaa uutta teknologiaa, Pulli kertoo. Emme olisi onnistuneet ilman heitä. Vasemmalta: Sandvik Miningin Brett Cook, Timo Soikkeli ja Janne Kallio, ja Rusty International Mining Technology Hall of Fame -nimityksen yhteydessä annettu palkinto. Rio Tinto Groupin teknologia- ja innovaatiojohtaja Preston Chiaro avasi virallisen osuuden. Kun olimme toteuttaneet ensimmäiset toimitukset näiden asiakkaiden kanssa, pystyimme siirtymään automaatioliiketoiminnan kehityksessä uudelle tasolle. Tiivis yhteistyö asiakkaiden kanssa on jatkunut siitä asti. AutoMine-tuotteita on kehitetty edelleen yhteistyössä uusien asiakkaiden kanssa, joita ovat esimerkiksi China Molybdenum (Northparkes), Rio Tinto, Newcrest, Dundee Precious Metals, Glencore Xstrata, LKAB ja Boliden. Materia 3/

14 Sandvikin automaatiotiimin testauspaikkana toimiva Koekaivos Tampereella on tärkeä osa AutoMine-järjestelmän kehitystä, mutta samalla kuitenkin vain osa kokonaisuutta. Sandvik Mining Chinan Key Accounts and Mining Applications -johtaja Timo Soikkeli oli Mining Automation -yksikön johtaja vuosina Ensimmäisen vuoden aikana tiimi saavutti tärkeän välitavoitteen: AutoMine-lastausja -kuljetusjärjestelmän tuotteistamisen. Pitkän tutkimus- ja teknologiakehitysvaiheen jälkeen laadimme 1999 kaivosautomaation liiketoimintastrategian ja läpimurto tapahtui ensimmäisten, lohkosorroslouhintaa käyttävien asiakkaidemme kaivoksilla", Soikkeli kertoo. Vuosien 1999 ja 2003 välillä AutoMinejärjestelmät sekä tuotantolastaukseen että malmin dumpperikuljetukseen viimeisteltiin yhteistyössä asiakkaidemme kanssa De Beersin Finschin kaivoksella Etelä-Afrikassa, Codelcon El Teniente -kaivoksella Chilessä ja Inmet Miningin Pyhäsalmen kaivoksella Suomessa. Kehitimme testikaivokseen täysimittaisen AutoMine-järjestelmän näiltä avainasiakkailta saamiemme vaatimusten pohjalta, Soikkeli kertoo. Se oli loistava tilaisuus testata tekniikkaa käytännössä ja todistaa järjestelmän luotettavuus ennen järjestelmäasennusten alkamista kaivoksilla. Automatisoidusta maanalaisen lastauksen ja kuljetuksen järjestelmästä alkanut toiminta on kehittynyt ja kehittyy edelleen yhä laajemmaksi automaatiojärjestelmien tarjonnaksi sekä Sandvik Group Sandvik on kansainvälinen korkean teknologian teollisuuskonserni, jonka pitkälle kehitetyt tuotteet ovat markkinajohtajia valikoiduilla erikoisaloilla. Näitä ovat metallintyöstössä käytettävät työkalut, kaivos- ja rakennusteollisuuden laitteet ja työkalut, ruostumattomat materiaalit, erikoismetalliseokset, metalliset ja keraamiset kestomateriaalit sekä prosessijärjestelmät. Vuonna 2011 konserni työllisti henkilöä, ja sillä oli työntekijöitä ja toimintaa yli 130 maassa. Liikevaihto oli lähes 94 miljardia Ruotsin kruunua. Sandvik Mining Sandvik-konserniin kuuluva Sandvik Mining on johtava kaivosteollisuuden laitteiden ja työkalujen sekä huolto- ja teknisten palveluiden tuottaja. Sen tuotteita ovat mm. poralaitteet, mekaanisen louhinnan laitteet, murskaimet, lastaus- ja kuljetuslaitteet sekä materiaalinkäsittelyn laitteet. Vuonna 2011 liikevaihto ylitti 32,2 miljardia Ruotsin kruunua. Yhtiössä työskenteli n henkilöä. x avolouhoksiin että maanalaisiin kaivoksiin; lastaukseen ja kuljetukseen, poraukseen sekä erilaisiin kaivostoiminnan tuottavuutta parantaviin, reaaliaikaisiin tuotannonohjaus ja etävalvontaratkaisuihin. Australialainen Sales Support Manager Brett Cook on työskennellyt jo 17 vuotta Sandvikilla. Hän muistaa hyvin Testikaivoksen valvomossa pizzankin voimalla vietetyt pitkät illat, kun kehitysprosessi oli kiivaimmillaan. Se on todella ainutlaatuista, Cook sanoo. En usko, että monella muulla kaivosteollisuuden laite- ja järjestelmätoimittajalla on mahdollisuus testata uusia ideoita käytännössä 200 metrin päässä toimistostaan. Ilman Testikaivosta meillä ei olisi nykyistä automaatiotarjontaamme. Cook toimii linkkinä asiakkaiden pyyntöjä käsittelevän myyntihenkilöstön sekä automaatiotuotehallinnan ja suunnitteluosaston välillä. Hänelle automaatio ja turvallisuus kulkevat käsi kädessä. Tärkein etu järjestelmästämme on, että ihmiset voidaan siirtää maan alta valvomoihin, hän sanoo. Haluamme parantaa koneenkäyttäjien hyvinvointia antamalla heille turvallisemmat ja mukavammat työskentelyolosuhteet. Asiakkaat ovat yhä kiinnostuneempia automaatiosta keinona parantaa kaivosten turvallisuutta. He haluavat myös parantaa toiminnan hallittavuutta, pienentää kustannuksia ja tehostaa toimintaa. Cook korostaa silti, että toiminnan automatisointi ei tapahdu hetkessä. Uudessa kaivoksessa on helpompaa ottaa automaation vaatimukset huomioon etukäteen ja järjestää kaivostoiminta niiden ehdoilla alusta lähtien. Telekommunikaatioinsinöörinä työuransa aloittanut Engineering Manager Janne Kallio vastaa automaatiotuotekehityksen turvallisuudesta. Kollegoidensa tapaan hänkin on työskennellyt vuosia AutoMine-järjestelmän parissa. Aloitimme aikoinaan lähes tyhjästä, hän kertoo luvun lopulla meillä oli jo käytössämme joitakin järjestelmän osasia, mutta niiden kaikkien integroiminen vaati paljon aikaa ja työtä. Kallio uskoo, että jatkossa kaivoksissa käytetään nykyistä enemmän tietoliikenneyhteyksiä. Tulevaisuudessa lähes kaikissa kaivoksissa on maanalainen tietoverkko, hän toteaa. Se avaa uusia mahdollisuuksia kehittää laitteistamme entistäkin älykkäämpiä. Keskitymme jatkossa kehittämään entisestään järjestelmiemme joustavuutta ja käyttäjäystävällistä toiminnallisuutta. Tavoitteemme on, että kaikki laitteemme ovat yhteydessä verkkoon, Kallio kertoo. Joitakin käytetään etäyhteyden kautta, muita käytetään paikallisesti, mutta valvotaan verkon kautta. International Miningin julkaisija John Chadwick kertoo, miksi International Mining Technology Hall of Fame päätettiin perustaa: Moni paikallisen median edustaja eri puolilla maailmaa on kysynyt meiltä samaa juhliessaan omaa sankariaan 22. helmikuuta 2014 tapahtuneen nimityksen jälkeen. Jo sinä aikana, jonka minä olen ollut alalla (olen koulutukseltani kaivosinsinööri), on tapahtunut paljon merkittäviä innovaatioita ja huomattavaa teknistä kehitystyötä, joka on mullistanut alan tuottavuuden ja turvallisuuden. Myös ennen sitä on ollut vastaavia mullistavia läpimurtoja jo vuosikymmenien ajan". Monia näiden innovaatioiden toteuttajista ei tunneta eikä heitä ole riittävästi tunnustettu, joten koimme, että on syytä ryhtyä toimeen asiantilan korjaamiseksi. Kyseessä on kaivosteollisuuden ensimmäinen, aidosti kansainvälinen Hall of Fame ja ensimmäiset nimitykset vuonna 2013 menivät amerikkalaisille, australialaisille, eteläafrikkalaisille, suomalaisille, ruotsalaisille ja kanadalaisille. Pyydänkin teiltä ehdotuksia tämän vuoden nimityksiksi. Lisätietoja on verkkosivustossamme Muistakaa, että huolellisesti tehty esitys kuka, mikä tekniikka, mitä on saavutettu jne. on tärkeää valituksi tulemisessa. International Technology Mining Hall of Fame tulee vuosi vuodelta tunnetummaksi, ja saamme joka vuosi edellistä enemmän nimitysehdotuksia, Chadwick lisäsi. Haluaisin nähdä kaikkien nimityksen ansainneiden saavan tunnustuksen omana aikanani. Se ei kuitenkaan ole minusta kiinni, vaan päätöksen tekee eri puolilta maailmaa kokoamani kansainvälinen tuomaristo. Koko ala voi tehdä ehdotuksia, ja nämä tuomarit tekevät päätökset. "Ehdotuksia otetaan parhaillaan vastaan muistakaa, että hyvä esitys ja pätevät perustelut ovat hyvä tapoja taivuttaa kansainvälinen tuomaristo puolellenne. Odotan lisää ehdotuksia suomalaisista palkittavista osoitteessa "x Lisätietoja: Timo Soikkeli, Key Accounts and Mining Applications Director Sandvik Mining China 12 Materia 3/2014

15 Teolliset kaasusovellukset parantavat kilpailukykyä AGAn Tommi Niemi kertoo kokemuksistaan kuinka kaasut voivat parantaa kilpailukykyä Vuorimies Tommi Niemi on AGAn metallurgian asiantuntijaryhmän vetäjä Suomessa, omana vastuualueenaan kaasusovellukset metalliteollisuudessa. Pohjoista voimaa tarvitaan myös AGAn palveluksessa, toteaa Tommi pilke silmäkulmassa. Teksti: Tommi Niemi Kuva: Pekka Kiirala Metallurgiset prosessit ovat kiinnostaneet minua siitä lähtien, kun olin ensimmäistä kertaa kesätöissä Outokummun Tornion tehtailla. Prosessimetallurgian opinnot Oulussa antoivat pohjan työuralle, joka sai hieman yllättäen alkunsa Luulajassa ja MEFOSilla. Siellä sain mahdollisuuden oppia kuinka kokeellinen toiminta, eli teorian ja käytännön yhdistäminen auttaa investoinneista päätettäessä. Teolliset kaasut ja niiden hyödyntäminen eri prosesseissa saivat uuden merkityksen, kun siirryin AGAlle kymmenen vuotta sitten. Kaasusovellusten edelläkävijä AGA on yli satavuotisen historiansa ajan ollut edistyksellisten teknisten tuotteiden kehittäjä. Sitä yritys on edelleen. Innovatiivisilla kaasusovelluksilla pystymme parantamaan asiakkaidemme kilpailukykyä. Ajankohdasta ja asiakkaan tarpeista riippuen sopivin ratkaisu voi vaihdella, mutta ratkaisun laatu, hinta, tuottavuus, energiatehokkuus, turvallisuus ja myös ympäristöystävällisyys ovat korkealla listalla hankintapäätöstä tehdessä. Kaasuilla on tärkeä osa mm. prosessiteollisuudessa ja eri metallituotteiden valmistuksessa. Terästeollisuuden happipoltto- sekä lämpökäsittelyratkaisut parantavat tuottavuutta sekä vähentävät energiankulutusta ja päästöjä. Yksi AGAn vahvuuksista onkin kyky hyödyntää kokemuksia, ei vain eri maanosien, vaan myös eri toimialojen kesken. Perusidealtaan sama sovellus voi toimia sekä kalkki- ja sementtiuuneissa, että myös valokaari- ja askelpalkkiuuneissa. Uunit ovatkin yksi eniten energiaa kuluttavista laiteryhmistä teollisuudessa, jolloin jo pieni muutos on merkittävä. tutkimus ja Kehitys agalla Ensisijaisesti pyrimme hyödyntämään jo testattuja ja hyväksi havaittuja ratkaisuja. Esimerkiksi alun perin alumiinin sulatukseen kehitettyä happisovellusta (hapen lanssaus) käytetään nykyään myös teräsaihioiden kuumennukseen, myös meillä Suomessa. Hapen käytöstä kuumennusuuneissa AGAlla on kokemusta jo 20 vuoden ajalta ja yli 130 asennuksesta. Tästä kertynyt kokemus, omat simulointiohjelmistot ja uunidivisioona UTAB tarkoittavat, että voimme tarjota avaimet käteen -toimituksia takuuarvoineen. AGAn omistajan Linden yksi keskeisistä tutkimuskeskuksista sijaitsee Tukholmassa. Siellä voimme testata mm. eri poltintekniikoiden ja polttoaineiden, sekä kuumennusaikojen ja lämpötilojen vaikutusta asiakkaan omaan teräkseen. Suurin osa nykyisin käytössä olevista happisovelluksista onkin testattu ensin Tukholmassa, ja vasta sitten viety tuotantomittakaavaan. yhteistyö inspiroi Hyvät yhteistyökumppanit ovat yksi menestyksen edellytys. MORE S.r.l. on kumppanimme valokaariuuniratkaisuissa, ja olemme jäsen MEFOSissa, josta olen hyvin mielissäni. Kaikkien antoisinta on kuitenkin yhteistyö asiakkaidemme kanssa. Yhteistyö on sekä tärkeää, että inspiroivaa molemmille osapuolille. Se mahdollistaa ideoimisen, testaamisen ja sovelluksiemme kehittämisen. AGA kehittää liekittömään happipolttoon (REBOX Flameless Oxyfuel), hapen lanssaukseen (REBOX HLL High Level Lancing) sekä inertteihin ja aktiivisiin kaasuihin perustuvia sovelluksia metallurgisiin prosesseihin sekä valmistaa ja toimittaa nesteytettyä maakaasua (LNG). Sovelluksemme auttavat asiakkaitamme parantamaan tuotantokapasiteettia, laatua sekä nopeutta ja joustavuutta lähes missä tahansa metallien valmistuksen prosessissa. Ota yhteyttä meihin: tai vieraile osoitteessa

16 Kaivokset Suomen sosiaalifoorumissa Helsingissä Jänniä juttuja Suomen sosiaalifoorumi kerää vuosittain kansalaisjärjestöt ja punavihreän väen kevätviikonlopuksi Arbiksen tiloihin Helsingin Töölöön keskustelemaan yhteiskunnallisista teemoista. Tänä vuonna foorumi järjestettiin Lauantai-iltapäivän ohjelmistossa oli kaksi kaivossessiota: Kaivokset Suomessa ja Kaivoshaitat ja kansalaistoiminta: mitä, missä, milloin? Ne järjesti Suomen luonnonsuojeluliitto (SLL) ja sessiot olivat hyvä tilaisuus kuulla kaivoskriittisten aktivistien ajatuksia. Tässä otteita seminaarien puheenvuoroista. Teksti: Toni Eerola 14 Materia 3/ seminaari SLL:n suojeluasiantuntija Otto Bruun avasi ensimmäisen session. Kaikille jaettiin luettelo Suomen kriittisimmistä kaivoshankkeista ja ongelmakaivoksista. Tämän jälkeen Hannu Hyvönen Stop Talvivaara -liikkeestä esitti Al- Jazeeran dokumenttielokuvan Under the Northern Lights kaivostoiminnasta Suomessa ja Ruotsissa. Pohjoinen kaivosbuumi Videon jälkeen Kuusamon kunnanvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen Mika Flöjt (vihr.) mainosti kirjaansa Kysymyksiä Talvivaarasta ja kertoi Pohjois-Suomen, mutta erityisesti Kuusamon tilanteesta ja kampanjasta Dragon Miningin Juomasuon kultakaivoshanketta vastaan. Seurasi syytöksiä kaikkia kaivosalan toimijoita kohtaan. Kaivoshankkeet pitää estää, koska niissä haetaan uraania. Kaivosbuumin syyt ja toimijat Helsingin yliopiston tutkijatohtori Markus Kröger esitteli tutkimuksensa Suomen kaivosbuumin syistä. Tähän haastateltiin virkamiehiä, poliitikkoja ja kaivosalaa. Syitä kertyi pitkä lista, vaikka on ristiriitaa siitä, mitä niistä voidaan pitää varsinaisina kaivosbuunin syinä. Krögeristä on vaarallista, että pienelle, Outokummun palveluksessa olleelle eliitille kertyi kaivostoiminnasta osaamista ja tietoa, jota ulkomaiset firmat nyt hyödyntävät. Ammattilaiset vuorottelevat viranomaisina ja yhtiöiden palveluksessa. Kaivosmyönteisyys on patriarkaalista, eikä ala suvaitse kritiikkiä tai halua keskustelua. Korkeat hinnat eivät selitä kaivosbuumia, koska sellaista ei ole monissa muissa maissa ja Fraser-instituutin Suomen sijoitus kaivosinvestointien suositumpana kohteena kertoo, kuinka helppoa tänne on tulla. Kyseessä on maakaappaus. Vaikutukset poronhoitoon Lapin yliopiston tutkija ja porotalousneuvoja Sanna Hast Paliskuntien yhdistyksestä toi keskusteluun poronhoidon näkökulman. Kaivostoiminta on tuonut paliskunnille paljon haasteita ja kuormittaa niitä. Kerrottiin kaivostoiminnan aiheuttamista haitoista poronhoidolle ja todettiin, että tämä pitäisi ottaa huomioon jo suunnitteluvaiheessa yhdessä paliskuntien kanssa. Vaikutukset kalastukseen Kalastaja Raimo Tervonen kertoi Talvivaaran vaikutuksista alueen vesistöihin. Laakajärven pohja on täynnä kuolleita kaloja Talvivaara vei työn, mutta samalla lisäsi sitä. Piti oppia valittamaan jo vuodesta 2007 lähtien, vaikka vakuuteltiin, että kannettiin turhaa huolta. Kaikkien pitäisi nyt toimia porukassa, taustoittaa tilannetta ja vaatia ennakkoselvityksiä, muuten on vaikea todistaa kaivosyhtiön syyllisyyttä. Aina kun luulee, että Talvivaaran taru päättyy, löytyy uusi temppu ja matka jatkuu. Ministereitä vedetään kölin alta. Eduskunnassa ollaan Talvivaarasta yllättävän yksimielisiä kaikilla on suu kiinni. Kannattaakin kysyä poliitikkojen mielipiteitä asiasta. 2. seminaari Sokli Mika Flöjtin mukaan Soklin fosfaatissa ja niobiumissa on uraania. Fosfaattia käytetään lannoitteena. Sen mukana radioaktiivisuus levitetään pelloille ja päätyy tupakassa savukkeisiin. Tämä on syynä keuhkosyöpiin, mitä esitettiin jo 1970-luvulla. Fosfaattilannoitteiden uraanin määrää ei kuitenkaan rajoiteta lainsäädännössä. Soklin kaivostoiminta tuhoaisi vääjäämättä Nuortin ja Sotajoen vesistöt ja saasteet leviäisivät Venäjän puolelle. Nyt kerätään adressia Soklin radioaktiivista lannoitetuotantoa vastaan. Se on tarkoitus luovuttaa EU-komissaarille. Kaivosmanifesti Tuomo Tormulainen Pohjois-Karjalan uraaninvastaisesta liikkeestä esitteli Kaivosmanifestin. Hän saa jatkuvasti yhteydenottoja ihmisiltä, jotka haluavat vastustaa kaivoksia. Tilanne onkin muuttunut paljon Talvivaaran jälkeen. Vaadittiin selvitettäväksi, kuka omistaa värimetallit ja millainen kaivostoiminta on mahdollista sekä mineraalistrategian uudelleen laatimista. Kaivospolitiikkaa ohjaavat kasvun logiikka sekä työllisyystavoitteet ja mineraalivarat halutaan heti käyttöön. Kaikkea ei kui-

17 Sosiaalifoorumin kaivossessioissa osanottajia oli noin kolmisenkymmentä. Taustalla Maan ystävien puheenjohtaja Angi Mauranen kertoo järjestönsä kaivoskriittisestä toiminnasta. Tuomo Tormulainen esitteli kaivosmanifestin. tenkaan tartte tehdä heti, vaan voidaan jättää jotain myös jälkipolville. Uraanitietoa-sivustolla julkistetaan ajatuksia kohtuullisuuden kaivostoiminnasta sekä tietoja kaivoshankkeiden sijainnista. Tarkasteltiin myös kaivostoiminnan hyötyjä ja haittoja sekä uraaninetsintäfirmojen toimintaa Pohjois-Karjalassa. SLL:n näkymät SLL:n tekninen neuvonantaja Pertti Sundqvist vakuutti, että SLL ei ole kaivostoimintaa vastaan. Kerrattiin Talvivaaran tapahtumia ja ongelmia muissakin kaivoksissa. Stressitesteissä ei löydetty yhtäkään esimerkillistä kaivosta. Pyhäsalmen pohjavedet ovat kontaminoituneita, Kemin kromikaivoksen nikkelipitoisuudet vesistössä korkeita, eikä kaivoksissa ole varauduttu tulviin. Jos sataa, vettä päästetään ympäristöön. SLL:n kokoama asiantuntijaryhmä haastaa Talvivaaraan liittyvän tiedon. Maan ystävien kaivostoiminta Maan ystävien puheenjohtaja Angi Mauranen kertoi yhdistyksensä valinneen toimintansa kohteeksi Dragon Miningin, jolla on Oriveden ja Jokisivun kultakaivokset Etelä-Suomessa ja Juomasuon kultakaivoshanke Kuusamossa. Firma valikoitui kullan takia, koska kullalle ei ole tarvetta. Kultaa on varastoissa sijoituskohteena eikä sitä kyseenalaisteta. Maan ystävät järjesti viime kesänä toimintaleirin, jonka aikana se toi julkisuuteen kohonneen uraanipitoisuuden Oriveden kaivoksen vesistöstä. Tämä on hälyttävä esimerkki, joten firmaa ei pidä päästää Kuusamoon. Kaikki yritykseen liittyvä on epäilyttävää. Vammalan rikastamon vesissä löytyy metalleja Kaivosfirmaa ei haittaa, vaikka se voi aiheuttaa vaikka mitä. Valmisteilla on raportti yhtiön toiminnasta. Pieni vapaaehtoisryhmä löytää jänniä juttuja. Talvivaara ei ole yksittäistapaus. Mediassa pitää saada asialle julkisuutta, koska tietoa pimitetään. Kaivostietopankki-verkosto Mika Huhtanen Kaivostietopankkiverkostosta kertoi kaivosbuumin asettavan paikalliset vaikeaan asemaan: jokaisen pitäisi olla jonkin alan asiantuntija, jotta kaivoksiin liittyviä asioita voisi ymmärtää ja niihin vaikuttaa. Kaivostieto.info haluaa kokeilla karttaaineistoa, johon kerätään tietoa kaivoshankkeista. Kaikkiin kaivoshankkeisiin suhtaudutaan kriittisemmin kuin ennen, koska tiedetään uraanin liittyvän niihin. Muita puheenvuoroja Kaivosaktivisti Ruotsista toi terveisiä paikallisesta vastarinnasta ja kertoi Kalakin kaivoshankkeen vastustajien tiesulusta, joka näytetään Al-Jazeeran dokumentissa. Hänen mukaansa kaivosyhtiö välittää vain rahasta ja toimii sekä poronhoitoalueella että kansallispuistossa. Varoitettiin EU:n ja Yhdysvaltain välisistä investointisuojaneuvotteluista. Yrityksiä halutaan suojata riskeiltä, kuten ympäristölainsäädännön kiristymiseltä, joka koskee myös kaivoksia. Belvederen kerrotaan vetoavan tähän Kuusamon lupahakemuksissaan. Kehotettiin listaamaan eriävät mielipiteet jo malminetsintävaiheessa. Päivän lopuksi pienryhmissä pohdittiin erilaisia kaivosvastaisia toimintamuotoja. Kommentti Tilaisuus toimi aktivistien yhteishengen kohottajana. Yleisö nyökytteli ja tuhahteli vuoronperään aktiivisesti esittäjien puheita kompaten. Tunnelma oli tiivis ja harras. Absoluuttinen oikeassa olemisen varmuus suorastaan huokui salissa. Aurinkoisen lauantai-iltapäivän voisi varmasti viettää muullakin tavoin kuin kuuntelemalla kaivoskriittisiä puheenvuoroja sisätiloissa. Anti oli kuitenkin mielenkiintoista, mutta odotetusti kaivannaisten tarpeesta ei puhunut kukaan. Yhteenvetona: Suomeen on helppo tulla, mineraalit saa täältä ilmaiseksi, viranomaiset pimittävät tietoa ja GTK antaa kaikki tarvittavat tiedot ulkomaalaisille. Kaikki kaivoshankkeet ovat ongelmallisia ja tähtäävät uraanin tuotantoon. Luontaisia taustapitoisuuksia ei oteta huomioon, eikä ole väliä, vaikka uraania olisi vain miljardisosia. Uraanin vuoksi kaivoshankkeet pitää estää. Uraanista on tullut joillekin pakkomielle. Tapahtuma oli loistava esimerkki siitä, kuinka asiat voi nähdä mustavalkoisesti. Se antoi kuitenkin myös ajattelemisen aihetta ja hyviä vinkkejä kaivosalalle. Sen kannattaa harjoittaa vuoropuhelua, tehdä luonnontilaselvityksiä ja ottaa poronhoito huomioon jo varhaisessa vaiheessa. Ja jos tupakoi, kannattaa se (joka tapauksessa) lopettaa heti. x Materia 3/

18 Groundbreaking explosives Metallien musiikki soi kauniimmin kuin koskaan 1900-luvun alussa Helsingin ratapihalla työskenteli parisataa ihmistä metallin kalskeessa, junia lastaten ja ohjaten. Nyt kolina on kaikonnut, vaikka tällä paikalla Helsingissä työskentelee moninkertainen määrä ihmisiä - uutisten, musiikin ja nykytaiteen parissa. Metalli ei ole kadonnut. Korkeana teknologiana se on osa nurmen alla soivaa konserttia, kaikkia aisteja puhuttelevaa nykytaidetta ja nopeaa globaalia tiedonvälitystä. Ihmisten tarpeet muuttuvat, ja ideat sekä materiaalit uudistuvat. Tulevaisuutta ei voi tarkkaan ennustaa, mutta tiedämme, että myös tulevaisuudessa ihmiset tarvitsevat metalleja. 16 Materia 3/2014

19 Pohjoinen teollisuus 2014 sivut Teollisuus mittautti osaamistaan Oulussa Tekstit Bo-Eric Forstén Kuvat Leena Forstén Expomarkin toukokuun lopussa järjestämässä messutapahtumassa Pohjoinen Teollisuus kävi selkeästi ilmi, että Oulu ja oululaiset ovat kiinnostuneet muustakin kuin kärppäslätkästä. Tosin jääkiekon Suomen mestareita muistettiin messupäivien aikana virallisissakin puheenvuoroissa. Tällä kertaa teollisuus oli kuitenkin se, joka oli saanut fanijoukot liikkeelle. Loppuun myydyssä Ouluhallissa ja sen ulkoalueella 340 näytteilleasettajaa kilpaili hyvässä sovussa lähes 4000 messuvieraan huomiosta. Järjestäjien toimesta kävijöille oli tarjolla korkealaatuista asiaohjelmaa kuten paneelikeskusteluja. Ensimmäisen päivän aiheena olivat kaivokset, ja toisena päivänä mietittiin pohjoisen teollisuuden kilpailukykyä. Lapin Kansan päätoimittaja Antti Kokkonen teki miehen työn keskustelujen puheenjohtajana. Hän sai kokeneet keskustelijat esittämään selkeästi mielipiteensä ja näkemyksensä, eikä tunteitakaan peitelty. Kuulijoille keskustelut tarjosivat mielenkiintoiset ja antoisat puolitoistatuntiset. Messujen yhteistyöpartnerit järjestivät vuorostaan eri puolilla kaupunkia omia oheistapahtumiaan. Inspectan seminaari käsitteli kaivostoiminnan turvallisuutta, KaivosAkatemia/GTK:n tapahtuman otsikkona oli Kestävä Kaivosinvestointi 2014, BusinessOulun aiheena oli Pohjoiset Investoinnit ja POHTOn seminaareissa pohdittiin mobiiliteknologian hyödyntämistä ja ihmisen roolia turvallisuustyössä. Messutapahtuma on muotonsa löytänyt. Konsepti, jossa kunnossapidon, kaivosalan ja automaatioalan tapahtumat yhdistetään yhdeksi kokonaisuudeksi, tuntuu toimivan. Olemme saaneet kiitosta siitä, että tapahtumasta on tehty hyvin monipuolinen. Alat todella täydentävät ja tukevat toisiaan. Kun kaikki sujui niin kuin piti ja sääkin suosi meitä, ei voi olla muuta kuin tyytyväinen. Erityisen iloinen olen yhteistyöpartnereiltamme saamistamme palautteista, toteaa Expomarkin Juha Nyholm muutama tunti ennen messujen sulkemista. Hän ja muut expomarkilaiset olivat yhteistyöpartnerien kehujen kohteena edellispäivän messuillallisella. Kehuja sateli puheissa, joita kuunneltiin ennen kuin illan vieraileva taitelija, Maria Lund päästettiin ääneen. Ensimmäisenä vuorossa oli Pohjois- Pohjanmaan liiton uusi kehitysjohtaja Tiina Rajala, joka toi Oulun kaupungin tervehdyksen. Hän painotti teollisuuden ja teknologian merkitystä Oulun ja koko maakunnan kehitykselle. Puheensa lopussa hän muistutti Oulun olevan Suomessa yhdessä lajissa yli muiden jääkiekossa. Fennovoiman suurimman osakkaan, Voimaosakeyhtiö SF:n toimitusjohtaja Pekka Ottavainen loi messuväkeen uskoa Hanhikivi-projektin toteuttamiseen. Kiittäessään järjestäjiä Pekka Suomela luonnehti Oulua oivaksi kokoontumispaikaksi kaivannaisteollisuudelle ja kehui Oulun yliopiston tekemää pitkäjänteistä työtä alan ja sen koulutuksen kehittämiseksi. Viralliset seremoniat päättyivät palkinnonjakoon. M-Technologyn toimitusjohtaja Matti Myllylä vastaanotti Expomarkin ja Promaintin Kunnossapidon kehittäjä -palkinnon.x Materia 3/

KAIVOSALALLE TYÖ ELÄMÄÄN -TAPAHTUMA 21.1.2014. Harri Kosonen

KAIVOSALALLE TYÖ ELÄMÄÄN -TAPAHTUMA 21.1.2014. Harri Kosonen KAIVOSALALLE TYÖ ELÄMÄÄN -TAPAHTUMA 21.1.2014 Harri Kosonen MITÄ YHTEISTÄ ON KIVELLÄ JA KITARALLA? Varsinkin nuorilla on harvoin tietoa kaivannaisalasta ILMAN KAIVOSTEOLLISUUTTA ET SOITA KITARAAKAAN (etkä

Lisätiedot

Vastuullisuus kaivosteollisuudessa. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari, 28.1.2016

Vastuullisuus kaivosteollisuudessa. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari, 28.1.2016 Vastuullisuus kaivosteollisuudessa Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari, 28.2016 Kestävän kaivostoiminnan verkosto Mitä Kaivosteollisuus ja sen sidosryhmät loivat Kestävän kaivostoiminnan verkoston

Lisätiedot

Kaivannaisteollisuus ry

Kaivannaisteollisuus ry Kaikki kaivokset ovat tärkeitä kaikki kaivokset ovat erilaisia Kaivannaisteollisuus ry Suomessa toimivan kaivostoimialan yhteistyöjärjestö, johon kuuluu 48 jäsentä. Kaivokset muodostavat yhdessä metallien

Lisätiedot

Suomen Kaivosyrittäjät ry. Kaivosseminaari 2013, Kittilä, Levi 5.-7.6.2013

Suomen Kaivosyrittäjät ry. Kaivosseminaari 2013, Kittilä, Levi 5.-7.6.2013 Suomen Kaivosyrittäjät ry Kaivosseminaari 2013, Kittilä, Levi 5.-7.6.2013 Kaivannaisteollisuus ry: KAIVOSTEOLLISUUDEN ÄÄNI! Suomessa toimivan kaivostoimialan yhteistyöjärjestö, 48 jäsentä! Kaivokset muodostavat

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Green Mining. Huomaamaton ja älykäs kaivos 2011 2016

Green Mining. Huomaamaton ja älykäs kaivos 2011 2016 Green Mining Huomaamaton ja älykäs kaivos 2011 2016 Mineraalialan kehitys Suomessa Suomi on vastuullisen kaivostoiminnan tunnustettu osaaja joka vie asiantuntemustaan maailmalle Tekesin Green Mining -ohjelma

Lisätiedot

Elämä rikkidirektiivin kanssa - seminaari

Elämä rikkidirektiivin kanssa - seminaari Elämä rikkidirektiivin kanssa - seminaari Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Keskiviikko 17.4.2013 Tarmo Tuominen Puheenjohtaja, Kaivannaisteollisuus ry Kaivannaisteollisuus ry: KAIVOSTEOLLISUUDEN ÄÄNI

Lisätiedot

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen Pähkinänkuoressa Signal Partners on vuonna 2010 perustettu suomalaisessa omistuksessa oleva yritys. Toimimme pääasiallisesti Pohjoismaissa ja palvelemme kansainvälisesti toimivien asiakkaidemme koko organisaatiota

Lisätiedot

Kestävä kaivannaisteollisuus 23.1.2014 Toimitusjohtaja Jukka Pitkäjärvi

Kestävä kaivannaisteollisuus 23.1.2014 Toimitusjohtaja Jukka Pitkäjärvi Kestävä kaivannaisteollisuus 23.1.2014 Toimitusjohtaja Jukka Pitkäjärvi KAIVOSTOIMINTA SUOMESSA TÄNÄÄN Kaivostoiminnalla Suomessa on pitkät perinteet sekä kokemusta ja osaamista Parainen > 100 v, Pyhäsalmi

Lisätiedot

Prima Network kaivos- ja metallurgisen teollisuuden yritysverkosto. Kaivosseminaari 3.6.2010 Pasi Kenola Kainuun Etu Oy pasi.kenola@kainuunetu.

Prima Network kaivos- ja metallurgisen teollisuuden yritysverkosto. Kaivosseminaari 3.6.2010 Pasi Kenola Kainuun Etu Oy pasi.kenola@kainuunetu. Prima Network kaivos- ja metallurgisen teollisuuden yritysverkosto Kaivosseminaari 3.6.2010 Pasi Kenola Kainuun Etu Oy pasi.kenola@kainuunetu.fi Talvivaarassa ainakin 50 vuotta Priman jäsenyritys aloitti

Lisätiedot

Ympäristömittauspäivät / 3-4.4.2008 Vuokatti 4/1/2008. Esityksen sisältö. Outotec metallurgian teknologiafirmana Ympäristönäkökulma EMMI-hanke

Ympäristömittauspäivät / 3-4.4.2008 Vuokatti 4/1/2008. Esityksen sisältö. Outotec metallurgian teknologiafirmana Ympäristönäkökulma EMMI-hanke Ympäristömittauspäivät / 3-4.4.2008 Vuokatti 2 Esityksen sisältö Outotec metallurgian teknologiafirmana Ympäristönäkökulma EMMI-hanke 1 3 Outotec lyhyesti Kehittää ja myy teknologiaa kaivosja metalliteollisuudelle

Lisätiedot

Ohjattua suorituskykyä.

Ohjattua suorituskykyä. Ohjattua suorituskykyä. Yhdyskuntatekniset ajoneuvot Toimiala Rakennuskoneet Maa- ja metsätalouskoneet Kuljetus ja logistiikka Suorituskykyä. Kaikkien komponentien täydellisen integroinnin ansiosta saavutetaan

Lisätiedot

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja Boliden Kokkola vastuullinen sinkintuottaja Sinkkiteknologian edelläkävijä Luotettavaa laatua Boliden Kokkola on yksi maailman suurimmista sinkkitehtaista. Tehtaan päätuotteet ovat puhdas sinkki ja siitä

Lisätiedot

Kaivostoiminnan kehittäminen ja ympäristö

Kaivostoiminnan kehittäminen ja ympäristö Kaivostoiminnan kehittäminen ja ympäristö Pohjois-Suomessa Risto Pietilä Geologian tutkimuskeskus GTK:n toiminta-alueet ja profiilit GTK on alueellinen toimija, jolla on vahva yhteys alueiden suunnitteluun

Lisätiedot

Kohti kestävää kaivannaisteollisuutta. Suomen kriittiset metallit -seminaari, Kaustinen, 26.10.2015

Kohti kestävää kaivannaisteollisuutta. Suomen kriittiset metallit -seminaari, Kaustinen, 26.10.2015 Kohti kestävää kaivannaisteollisuutta Suomen kriittiset metallit -seminaari, Kaustinen, 26.10.2015 Kestävän kaivostoiminnan verkosto Mitä Kaivosteollisuus ja sen sidosryhmät loivat Kestävän kaivostoiminnan

Lisätiedot

Mitä merkitsee luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen näkökulma erityisesti suomalaisen kaivostoiminnan kestävyyteen

Mitä merkitsee luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen näkökulma erityisesti suomalaisen kaivostoiminnan kestävyyteen Mitä merkitsee luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen näkökulma erityisesti suomalaisen kaivostoiminnan kestävyyteen Mari Tuusjärvi Geologian tutkimuskeskus 22.11.2013 1 Taustaa Kaivostoiminnan kestävyys

Lisätiedot

Ympäristömonitoroinnin neljäs kansallinen seminaari Vantaa 16.6.2009

Ympäristömonitoroinnin neljäs kansallinen seminaari Vantaa 16.6.2009 Ympäristömonitoroinnin neljäs kansallinen seminaari Vantaa 16.6.2009 Jari Moilanen Esityksen sisältö Outotec metallurgian teknologiafirmana Ympäristönäkökulma Vesienkäsittely metallurgisessa teollisuudessa

Lisätiedot

Antti Asplund suunnittelee kummia

Antti Asplund suunnittelee kummia ENERGIAPOLARIN ja Rovakairan ASIAKASLEHTI 1 2010 rovakairan omat sivut keskiaukeamalla Antti Asplund suunnittelee kummia kevitsa aukeaa - Sodankylästä kaupunki? Keskiaukeamalla Energiankäytön tee-se-itse

Lisätiedot

kaivostoiminnan Ritva Heikkinen Tekes Matkailun, ympäristön ja kaivostoiminnan Yhteensovittaminen Koillis-Suomessa Rukatunturi Copyright Tekes

kaivostoiminnan Ritva Heikkinen Tekes Matkailun, ympäristön ja kaivostoiminnan Yhteensovittaminen Koillis-Suomessa Rukatunturi Copyright Tekes Green Mining-ohjelma kaivostoiminnan ympäristöteknologian kehittämisessä Ritva Heikkinen Tekes Matkailun, ympäristön ja kaivostoiminnan Yhteensovittaminen Koillis-Suomessa 24.2.20122 2012 Rukatunturi Green

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden ympäristölinjaus

Teknologiateollisuuden ympäristölinjaus Teknologiateollisuuden ympäristölinjaus Ympäristölinjaus: Tavoitteet 1. Osoitetaan yrityksille ympäristöosaamisen ja -teknologioiden keinot vahvistaa kilpailukykyä ja varmistaa toimintaedellytykset tulevaisuudessa.

Lisätiedot

Työkoneet, tuotekehitys ja muotoilu

Työkoneet, tuotekehitys ja muotoilu Työkoneet, tuotekehitys ja muotoilu Sampo Oy, puimurin kehitys, vasemmalla luonnos ja oikealla valmis tuote Normet Oy, kaivosajoneuvon kehitys Tana Oy, kaatopaikkajyrän kehitys Logset Oy, Titan harvesterin

Lisätiedot

Esineiden, palveluiden ja ihmisten internet

Esineiden, palveluiden ja ihmisten internet Simo Säynevirta Global Technology Manager ABB Process Automation Services, Aalto AlumniWeekend 2015 24.10.2015 Teollisen tuotannon uusi aika Esineiden, palveluiden ja ihmisten internet A global leader

Lisätiedot

Citec journey in Norway

Citec journey in Norway Citec journey in Norway What we do and what services we produce We provide expertise within engineering, information and project management services Citec key facts Established in 1984 Turnover 2013: 70

Lisätiedot

Mineraaliklusterin. Hannu Hernesniemi, Tutkimusjohtaja, Etlatieto Oy Mineraalistrategia Työpaja 1 15.4.2010, Långvik

Mineraaliklusterin. Hannu Hernesniemi, Tutkimusjohtaja, Etlatieto Oy Mineraalistrategia Työpaja 1 15.4.2010, Långvik Mineraaliklusterin liiketoimintavolyymit Hannu Hernesniemi, Tutkimusjohtaja, Etlatieto Oy Mineraalistrategia Työpaja 1 15.4.2010, Långvik 18 000 Louhintavolyymit toimialoittain 2005-2008 (m^3 * 1000) 16

Lisätiedot

Poronhoitoyhteisöjen osallistaminen kaivosten suunnitteluprosessiin

Poronhoitoyhteisöjen osallistaminen kaivosten suunnitteluprosessiin Poronhoitoyhteisöjen osallistaminen kaivosten suunnitteluprosessiin Tapaustutkimus Northland Resources in kaivoshankkeesta Muonion paliskunnan ja Muonion lapinkylän alueilla Teresa Komu (2013) Retoriikkaa

Lisätiedot

Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma

Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma Kestävä kaivostoiminta III Kaivosten ja prosessiteollisuuden sivuvirtojen tuotteistaminen Vuokatti 13.6.2013 Maija Uusisuo Kehittämispäällikkö

Lisätiedot

Bioenergia ry Bioenergian puolesta

Bioenergia ry Bioenergian puolesta Bioenergia ry Bioenergian puolesta Bioenergia ry Bioenergian puolesta! Bioenergia-ala on yksi maailman nopeimmin kasvavista ja kehittyvistä teollisuuden aloista. Suomi on edelläkävijä. Polttoaineen ja

Lisätiedot

Pyhäsalmi Mine Oy. Suomen Kaivosyrittäjät Kaivosseminaari 2014 4.6 6.6.2014 Oulu 11.6.2014. Anja Pekkala Site Services Manager

Pyhäsalmi Mine Oy. Suomen Kaivosyrittäjät Kaivosseminaari 2014 4.6 6.6.2014 Oulu 11.6.2014. Anja Pekkala Site Services Manager Pyhäsalmi Mine Oy Suomen Kaivosyrittäjät Kaivosseminaari 2014 4.6 6.6.2014 Oulu 11.6.2014 Anja Pekkala Site Services Manager Kaivoksen kehitys Malmi löytyi 22.8.1958 Maaliskuussa 1959 oli inventoitu kaivospäätöksen

Lisätiedot

POHJOIS-SCANDINAAVIAN SOLMUKOHTA

POHJOIS-SCANDINAAVIAN SOLMUKOHTA PERÄMERENKAARI POHJOIS-SCANDINAAVIAN SOLMUKOHTA KANSAINVÄLISET KÄYTÄVÄT TEOLLISUUDEN KESKITTYMIÄ PERÄMEREN SUOMALAIS-RUOTSALAINEN RANNIKKOVYÖHYKE Perämerenkaari on Itämeren pohjoisimmassa osassa sijaitseva,

Lisätiedot

SUOMEN MINERAALISTRATEGIAN RAHOITUSSEMINAARI

SUOMEN MINERAALISTRATEGIAN RAHOITUSSEMINAARI SUOMEN MINERAALISTRATEGIAN RAHOITUSSEMINAARI TEOLLISUUSNEUVOS ALPO KUPARINEN 17.9..2010. Suomen mineraalistrategian viitekehys Sidosryhmät Teollisuus Kansallinen luonnonvarastrategia (Sitra) Suomen mineraalistrategian

Lisätiedot

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120

Lisätiedot

Pohjois-Karjala Geopark esiselvityksen tuloksia. 17.6.2013 Joensuu Kaisa-Maria Remes

Pohjois-Karjala Geopark esiselvityksen tuloksia. 17.6.2013 Joensuu Kaisa-Maria Remes Pohjois-Karjala Geopark esiselvityksen tuloksia 17.6.2013 Joensuu Kaisa-Maria Remes 1 POHJOIS-KARJALA Geologisia vahvuuksia: Aluetta ei vielä rajattu, useita mahdollisia kohteita; Arkeeinen/ proterotsooinen

Lisätiedot

SOTERKO-RISKY Kaivostoiminnan riskit-aihealue Antti Kallio, Säteilyturvakeskus. SOTERKO ohjelmaseminaari 10.6.2015

SOTERKO-RISKY Kaivostoiminnan riskit-aihealue Antti Kallio, Säteilyturvakeskus. SOTERKO ohjelmaseminaari 10.6.2015 SOTERKO-RISKY Kaivostoiminnan riskit-aihealue Antti Kallio, Säteilyturvakeskus SOTERKO ohjelmaseminaari 10.6.2015 Sisällysluettelo SOTERKO-RISKY kaivosten riskit Saavutuksia 2014 Käynnissä olevia hankkeita

Lisätiedot

Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta. Janne Vartia 11.12.2012

Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta. Janne Vartia 11.12.2012 Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta Janne Vartia 11.12.2012 Alue TEOLLISUUTTA TAPAHTUMIA HYVINVOINTIA 2 Työllistävyys Suurin merkitys Satakunnassa Jalostuksen työllistävyys maakunnittain 2009

Lisätiedot

Suomen cleantech strategia ja kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijyyden - toimintaohjelma

Suomen cleantech strategia ja kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijyyden - toimintaohjelma Suomen cleantech strategia ja kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijyyden - toimintaohjelma Mari Pantsar-Kallio Strateginen johtaja Cleantechin strateginen ohjelma Cleantech kasvaa Maailmanmarkkinat

Lisätiedot

HINKU-aurinkopaneelien yhteishankinta. Pasi Tainio Suomen ympäristökeskus

HINKU-aurinkopaneelien yhteishankinta. Pasi Tainio Suomen ympäristökeskus HINKU-aurinkopaneelien yhteishankinta Pasi Tainio Suomen ympäristökeskus FAQ Yksityishenkilöiden hanke, joten täysin vapaamuotoinen tarjouspyyntö Muutama kuntakin mahtui mukaan HINKU-toimijat tekivät työn

Lisätiedot

ASCOM MIRATEL YHDESSÄ VAHVEMPI

ASCOM MIRATEL YHDESSÄ VAHVEMPI ASCOM MIRATEL YHDESSÄ VAHVEMPI ASCOM MIRATEL YHDESSÄ VAHVEMPI ASCOM MIRATEL LUONTEVA YHDISTYMINEN Suomalaisen terveydenhuollon alalla nimi Miratel tarkoittaa samaa kuin laadukkaat viestintätuotteet, -ratkaisut

Lisätiedot

TYÖNTEKIJÄMME TARJOAVAT PARASTA NEUVONTAA JA HUOLTOA

TYÖNTEKIJÄMME TARJOAVAT PARASTA NEUVONTAA JA HUOLTOA WWW.GNB-NORDIC.COM TUNNET MEIDÄT NIMELLÄ EXIDE MUTTA NYT OSASTOMME NIMI ON GNB GNB ON MAAILMAN SUURIMPIA AKKUVALMISTAJIA... TYÖNTEKIJÄMME TARJOAVAT PARASTA NEUVONTAA JA HUOLTOA ASIAKAS KErTOO: GNB:SSÄ

Lisätiedot

Martti Korhonen: kehittämiseen (Kuusamo 24.2.2012)

Martti Korhonen: kehittämiseen (Kuusamo 24.2.2012) Martti Korhonen: Ympäristönäkökulma äkök kaivostoiminnan kehittämiseen (Kuusamo 24.2.2012) Suomen tärkeimmät kaivokset Kaivosinvestoinnit 2008-2011 > 1,3 Mrd Tulevat investoinnit 2012-2017 > 3 Mrd Kaivostoiminnan

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

KEHITÄMME JA TUOTAMME INNOVATIIVISIA HENKILÖSTÖ- RATKAISUJA, JOTKA AUTTAVAT ASIAKKAITAMME SAAVUTTAMAAN TAVOITTEENSA.

KEHITÄMME JA TUOTAMME INNOVATIIVISIA HENKILÖSTÖ- RATKAISUJA, JOTKA AUTTAVAT ASIAKKAITAMME SAAVUTTAMAAN TAVOITTEENSA. KEHITÄMME JA TUOTAMME INNOVATIIVISIA HENKILÖSTÖ- RATKAISUJA, JOTKA AUTTAVAT ASIAKKAITAMME SAAVUTTAMAAN TAVOITTEENSA. 2 Talous, työelämä ja markkinat muuttuvat nopeammin kuin koskaan. Pääoma ja teknologia

Lisätiedot

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation DM 607668 03-2011 Expertise and networks for innovations Tekes services Funding for innovative R&D and business Networking Finnish and global

Lisätiedot

Seutuimago ja kaivosteollisuus: havaintoja lähimenneisyydestä. Esa Tommila, ympäristöneuvos Kuusamon luonto, imago ja elinkeinot seminaari 29.1.

Seutuimago ja kaivosteollisuus: havaintoja lähimenneisyydestä. Esa Tommila, ympäristöneuvos Kuusamon luonto, imago ja elinkeinot seminaari 29.1. Seutuimago ja kaivosteollisuus: havaintoja lähimenneisyydestä Esa Tommila, ympäristöneuvos Kuusamon luonto, imago ja elinkeinot seminaari 29.1.2014 Kaivosseudun imago riippuu monesta seikasta 1/2 Raija

Lisätiedot

Miten löydän Sen Oikean? 22.11.2012 Senaattoritilaisuus Liisa Paasiala, Senior Consultant

Miten löydän Sen Oikean? 22.11.2012 Senaattoritilaisuus Liisa Paasiala, Senior Consultant Miten löydän Sen Oikean? 22.11.2012 Senaattoritilaisuus Liisa Paasiala, Senior Consultant On mahdollista löytää Se Oikea! Luotanko sattumaan? Onnistuminen on aloitettava heti Onnistumisen kaava on 4 x

Lisätiedot

OULUN YLIOPISTON KAIVANNAISALAN TIEDEKUNTA

OULUN YLIOPISTON KAIVANNAISALAN TIEDEKUNTA 1 OULUN YLIOPISTON KAIVANNAISALAN TIEDEKUNTA Kari Knuutila Tutkimusprofessori LUOSTO CLASSIC BUSINESS FORUM 8. elokuuta 2014 LAPLAND HOTEL LUOSTOTUNTURI KAIVANNAISALAN TIEDEKUNTA 2 Kaivannaisalan tiedekunta,

Lisätiedot

Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää

Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää Media ja edunvalvonta Kari Klemm KLEMM.IT Julkisuus on päivän sana * Media * Mediassa * Median kanssa Media(kin) on muutoksen kourissa *runsaat 2000 toimittajaa irtisanottu

Lisätiedot

YHTEISÖT. Sivut yhteisöjen omille esimerkeille Kalevassa. KALEVA OY Lekatie 1, 90140 OULU / PL 170, 90401 OULU / Puhelin (08) 5377 111 / www.kaleva.

YHTEISÖT. Sivut yhteisöjen omille esimerkeille Kalevassa. KALEVA OY Lekatie 1, 90140 OULU / PL 170, 90401 OULU / Puhelin (08) 5377 111 / www.kaleva. YHTEISÖT Sivut yhteisöjen omille esimerkeille Kalevassa KALEVA OY Lekatie 1, 90140 OULU / PL 170, 90401 OULU / Puhelin (08) 5377 111 / www.kaleva.fi KALEVA-KONSERNI Pohjois-Suomen suurin media-alan konserni

Lisätiedot

KaivosAkatemia. Vastuullinen malminetsintä

KaivosAkatemia. Vastuullinen malminetsintä Vastuullinen malminetsintä Kuva J. Väätäinen Vastuullinen malminetsintä 2012-2013: Kysely (syksy 2012, Gaia Oy): 10 yhtiötä, 10 muuta tahoa (media, maanomistajat, kunta, ympäristöjärjestö) KT:n jäsenistölle

Lisätiedot

KAIVANNAISTOIMINTA KAINUUSSA

KAIVANNAISTOIMINTA KAINUUSSA KAIVANNAISTOIMINTA KAINUUSSA Alustus perustuu Kainuun ELY-keskuksen Kainuun maakunnalle tehtyyn kaivoshankeselvitykseen Lahnaslammen talkkikaivos Mondo Minerals B.V. Branch Finland Talvivaaran nikkelikaivos

Lisätiedot

PAAKKOLA CONVEYORS OY

PAAKKOLA CONVEYORS OY PAAKKOLA CONVEYORS OY Paakkola Conveyors Paakkola Conveyors on modernien, toimintavarmojen kuljetinjärjestelmien toimittaja kaivannaistoiminnan ja raskaan perusteollisuuden tarpeisiin. Paakkolan vahvuudet

Lisätiedot

LUT:n strategia 2015 YHDESSÄ

LUT:n strategia 2015 YHDESSÄ LUT:n strategia 2015 YHDESSÄ Painopistealueet Kestävän kilpailukyvyn luominen Kansainvälinen Vihreä energia ja teknologia Venäjä-yhteyksien rakentaja Yhdessä Painopisteemme ovat monitieteisiä kokonaisuuksia

Lisätiedot

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Näin syntyy Ulkopolitiikka Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Joonas Pörsti / UP / 17.9.2014 Ulkopolitiikka on sitoutumaton kansainvälisiin suhteisiin erikoistunut aikakauslehti.

Lisätiedot

YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAKLUSTERI YRITYSTEN TUKENA 20.5.2009

YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAKLUSTERI YRITYSTEN TUKENA 20.5.2009 YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAKLUSTERI YRITYSTEN TUKENA 20.5.2009 Dos. Mari Pantsar-Kallio Ohjelmajohtaja Ympäristöteknologian osaamisklusteri (Finnish Cleantech Cluster) Cleantech Finland-brändin kehittämistä tekemisen

Lisätiedot

Sosiaalisten vaikutusten arviointi kehittämisehdotuksia

Sosiaalisten vaikutusten arviointi kehittämisehdotuksia Sosiaalisten vaikutusten arviointi kehittämisehdotuksia Sosiologian yliopistonlehtori Leena Suopajärvi, YTK, Lapin yliopisto DILACOMI-tutkimushankkeen loppuseminaari 27.9.2013, Rovaniemi Puheenvuoron rakenne

Lisätiedot

Vallataan varainhankinta. Salla Saarinen 24.2.2014

Vallataan varainhankinta. Salla Saarinen 24.2.2014 Vallataan varainhankinta Salla Saarinen 24.2.2014 1 Salla Saarinen Varainhankinnan Kampanjoinnin Markkinoinnin Sparrausta * Koulutusta * Suunnittelua * Toteutusta Lisää tunnetta ja tulosta järjestökentälle

Lisätiedot

Koulutuksen ja tutkimuksen näkökulma

Koulutuksen ja tutkimuksen näkökulma Koulutuksen ja tutkimuksen näkökulma Prof. Pekka Särkkä TKK Kalliorakentaminen Kaivosinsinöörikoulutus Ruotsi, (Saksa, Venäjä) aluksi Teknillisen korkeakoulun kemian osasto 1937- Vuoriteollisuusosasto

Lisätiedot

Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto

Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto Sidosryhmäkysely Vantaan Energian sidosryhmäkysely toteutettiin 11.-20.9.2013 Kyselyyn vastasi 445 henkilöä. Vastausprosentti oli 27,6. - Yksityisasiakas 157

Lisätiedot

Valuvatko Barentsin mahdollisuudet Lapin ohi? Mitä Suomessa pitää tehdä?"

Valuvatko Barentsin mahdollisuudet Lapin ohi? Mitä Suomessa pitää tehdä? Valuvatko Barentsin mahdollisuudet Lapin ohi? Mitä Suomessa pitää tehdä?" TIISTAINA 29.3.2011 klo 18:00 20:00 Arktikum-talon Polarium-salissa, (Pohjoisranta 4, Rovaniemi) Suomi ei lukeudu jäämeren rantavaltioihin,

Lisätiedot

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen Aito HSO ry Hyvä sijoitus osaamiseen Aidossa elämässä tarvitaan oikeaa kumppania Työelämä on iso osa elämäämme. Se kulkee aivan samoin periaattein kuin muukin meitä ympäröivä maailma. Siellä on haasteita,

Lisätiedot

Kaivannais- ja kiviainesosaamisen ammattikorkeakouluverkosto kaivosteollisuushenkilöstön kouluttajana. Jari Kähkönen, Kajaanin amk

Kaivannais- ja kiviainesosaamisen ammattikorkeakouluverkosto kaivosteollisuushenkilöstön kouluttajana. Jari Kähkönen, Kajaanin amk Kaivannais- ja kiviainesosaamisen ammattikorkeakouluverkosto kaivosteollisuushenkilöstön kouluttajana Jari Kähkönen, Kajaanin amk Koulutusjärjestelmä Suomen ammattikorkeakoulut >20 ammattikorkeakoulua

Lisätiedot

KEHITTÄVÄT KESÄPÄIVÄT: Nakitus

KEHITTÄVÄT KESÄPÄIVÄT: Nakitus 24. 25.8.2010 Koska ruoka on tärkeä osa inhimillistä elämää, aloitettiin KEKE-tapahtuma perinteiseen tapaan ruokailemalla kunnolla. Ruokailun jälkeen olikin vuorossa tiukka työskentelyrupeama, joka kesti

Lisätiedot

Jyväskylä 2012 - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Jyväskylä 2012 - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - Jyväskylä 2012 2 ON SYNNYTTÄÄ UUSIA KASVUYRITYKSIÄ JA VAUHDITTAA JO OLEMASSA OLEVIEN YRITYSTEN KASVUA. Tavoite Kummankin Kasvu Open 2012 kilpailusarjan (Kasvuyritykset ja Kasvun ideat) voittajat valitsevat

Lisätiedot

septima tuotannon uusi elämä

septima tuotannon uusi elämä septima tuotannon uusi elämä 1 2 3 4 5 6 7 Lupaus Septima-palvelutuotteella saamme seitsemässä päivässä aikaan yrityksesi tuotannolle uuden elämän. Uuden tehokkaamman elämän, jossa kustannukset saadaan

Lisätiedot

Innovation Thursday Helsinki 7.4.2016 Pirjo Rinnepelto

Innovation Thursday Helsinki 7.4.2016 Pirjo Rinnepelto Puhdas teknologia liiketoiminnan ja innovaatioiden lähtökohtana Innovation Thursday Helsinki 7.4.2016 Pirjo Rinnepelto Esityksen sisältö Cleantech Suomessa missä mennään ja vieläkö mahtuu mukaan? Caset:

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen?

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen? Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Mitä ohjelman jälkeen? Tekesin ohjelma 2009 2012 Sapuska loppuu, elämä jatkuu! Tekesin Sapuska-ohjelmasta on muodostunut koko elintarvikealan tuntema

Lisätiedot

Markkinavuoropuhelu cleantech-hankintojen vauhdittajana Motivan neuvontapalvelu

Markkinavuoropuhelu cleantech-hankintojen vauhdittajana Motivan neuvontapalvelu Markkinavuoropuhelu cleantech-hankintojen vauhdittajana Motivan neuvontapalvelu Julkiset hankinnat Cleantech-innovaatioiden edistäjinä seminaari 2.12.2009 Isa-Maria Bergman, Motiva Oy Esityksen sisältö

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

Palveluliiketoimintaa verkostoitumalla

Palveluliiketoimintaa verkostoitumalla 2009-2011 Palveluliiketoimintaa verkostoitumalla Mekatroniikkaklusterin vuosiseminaari Lahti 16.12.2010 Esitys pohjautuu hankkeeseen: VersO Vuorovaikutteinen palvelukehitys verkostossa Taru Hakanen, tutkija

Lisätiedot

5. Laske lopuksi pisteet yhteen ja katso, minkä palkintoesineen keräämilläsi kultahipuilla tienasit.

5. Laske lopuksi pisteet yhteen ja katso, minkä palkintoesineen keräämilläsi kultahipuilla tienasit. KULTAKISA Tervetuloa pelaamaan Heurekan Maan alle -näyttelyyn! Kultakisassa sinun tehtävänäsi on etsiä näyttelystä kultahippusia eli geologiaa, kaivostoimintaa ja maanalaisia tiloja koskevia tiedonmurusia.

Lisätiedot

METSÄN UUDET MAHDOLLISUUDET UPM BIOFORE YHTIÖ. ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen

METSÄN UUDET MAHDOLLISUUDET UPM BIOFORE YHTIÖ. ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen UPM BIOFORE YHTIÖ ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen AGENDA 1. UPM BIOFORE YHTIÖ 2. UUSI METSÄTEOLLISUUS 3. UUDET MAHDOLLISUUDET AGENDA 1. UPM BIOFORE YHTIÖ 2. UUSI METSÄTEOLLISUUS

Lisätiedot

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013 FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013 FSA:n vuosikokous 2.5.2013 TOIMINTASUUNNITELMAN PÄÄLINJAT Vuoden 2013 toimintasuunnitelma keskittyy: Jäsenlähtöisen toiminnan aktivoimiseen* FSA:n toiminnasta

Lisätiedot

Kokemuksia Tampereen kuntakokeilusta. 5.6.2015 Työllisyysfoorumi hotelli Rosendahl Palvelupäällikkö Mari Toivonen

Kokemuksia Tampereen kuntakokeilusta. 5.6.2015 Työllisyysfoorumi hotelli Rosendahl Palvelupäällikkö Mari Toivonen Kokemuksia Tampereen kuntakokeilusta 5.6.2015 Työllisyysfoorumi hotelli Rosendahl Palvelupäällikkö Mari Toivonen Päämäärää kohti kulkiessaan ihminen joutuu usein muuttamaan suuntaa. Paulo Coelho Tavoite

Lisätiedot

Teollisuuden arktiset mahdollisuudet Lapissa. Alueelliset kehitysnäkymät 1 / 2015 12.3.2015, ARKTIKUM, Rovaniemi

Teollisuuden arktiset mahdollisuudet Lapissa. Alueelliset kehitysnäkymät 1 / 2015 12.3.2015, ARKTIKUM, Rovaniemi Teollisuuden arktiset mahdollisuudet Lapissa Alueelliset kehitysnäkymät 1 / 2015 12.3.2015, ARKTIKUM, Rovaniemi Digipolis Oy:n taustaa Kemin Digipolis Oy perustettu 1993 omistus: Kemi, Tornio, Keminmaa,

Lisätiedot

KAIVOSTEOLLISUUDEN KASVUOHJELMA 2015-2017

KAIVOSTEOLLISUUDEN KASVUOHJELMA 2015-2017 KAIVOSTEOLLISUUDEN KASVUOHJELMA 2015-2017 Tuomo Airaksinen, Finpro 24.2.2015 Team Finland kasvuohjelmat ja rahoitus Team Finland Pk-yritysten kansainvälisen liiketoiminnan kehittämiseen suunnattuja - toteutetaan

Lisätiedot

Kokemuksia Unesco-projektista

Kokemuksia Unesco-projektista Kokemuksia Unesco-projektista Puheviestinnän harjoitusten tavoitteet Kuuden oppitunnin mittaisen jakson aikana asetin tavoitteiksi seuraavia oppimis- ja kasvatustavoitteita: Oppilas oppii esittämään omia

Lisätiedot

Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa:

Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa: Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa: Koulutukseen ja Te-toimiston rooliin liittyviä kysymykset: 1. Olen yli 30-vuotias mutta

Lisätiedot

KOLIN ARVOISESTI. Nyt ja tulevaisuudessa

KOLIN ARVOISESTI. Nyt ja tulevaisuudessa KOLIN ARVOISESTI Nyt ja tulevaisuudessa Kolin arvo-ohjeet 2014 1 HUOLEHDI PARHAASTA LAADUSTA Asetamme riman entistäkin korkeammalle! YRITTÄJÄ Ota omat arvosi näkyväksi osaksi toimintaasi. Kerro ne nettisivuillasi

Lisätiedot

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Sisältönäkökulma Tutkimus Yritysten tuotekehitys Innovatiiviset julkiset hankinnat Kansainväliset T&K&I- alustat DM Luonnonvarat

Lisätiedot

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET Matkalle PUHTAAMPAAN maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET NYT TEHDÄÄN TEOLLISTA HISTORIAA Olet todistamassa ainutlaatuista tapahtumaa teollisuushistoriassa. Maailman ensimmäinen kaupallinen biojalostamo valmistaa

Lisätiedot

KATSE POHJOISEEN Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmän raportti

KATSE POHJOISEEN Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmän raportti KATSE POHJOISEEN Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmän raportti 11.1.2013 Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmän raportin luovutustilaisuus Puheenjohtaja Jouni Backman Työryhmän kokoonpano Työryhmän toimikausi: 22.8.2011

Lisätiedot

Kaivosasioiden ajankohtaiskatsaus

Kaivosasioiden ajankohtaiskatsaus Kaivosseminaari 6.6.2013, Levi Kaivosasioiden ajankohtaiskatsaus Kaivosyli- insinööri Terho Liikamaa 14.5.2013 1 ww.tukes.fi/kaivosasiat/ Tukesin kaivosrekisterin kar5apalvelu (=mineraalioikeuksien kar5a)

Lisätiedot

Digian ratkaisu kenttähuoltoon, Microsoft Dynamics AX Field Service. Pekka Pykäläinen, Microsoft Petteri Naulapää, Digia

Digian ratkaisu kenttähuoltoon, Microsoft Dynamics AX Field Service. Pekka Pykäläinen, Microsoft Petteri Naulapää, Digia Digian ratkaisu kenttähuoltoon, Microsoft Dynamics AX Field Service Pekka Pykäläinen, Microsoft Petteri Naulapää, Digia 2 2009 Digia Plc Kenttähuollon seminaari 26.5. 08:30 Rekisteröityminen ja aamiainen

Lisätiedot

BRANDS. Vahvista BRÄNDIÄ

BRANDS. Vahvista BRÄNDIÄ BRANDS Lisää myyntiä Vahvista BRÄNDIÄ VIESTINTÄ myymälässä MIKSI SE ON TÄRKEÄÄ? Hyödyntämällä näitä tietoja voit lisätä myyntiä melkoisesti Haluatko lisätä myyntiä? Viesti enemmän Haluatko kasvattaa MARKKINAOSUUTTASI?

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Energiahankkeet. Jukka Väkeväinen Biostuli-hanke Valtimo 9.2.2010

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Energiahankkeet. Jukka Väkeväinen Biostuli-hanke Valtimo 9.2.2010 Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Energiahankkeet Jukka Väkeväinen Biostuli-hanke Valtimo 9.2.2010 Bioenergiaosaamisen tuotteistaminen liiketoiminnaksi Toteutus 1.8.2008 31.7.2010 Budjetti 199 000 PK

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI. Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti

KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI. Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti 1 KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti 2 Tuotetaan käytännöstä tietoa yhdessä Käytännön kuvaamisen tarkoituksena on

Lisätiedot

Kuusamon kultakaivoshanke. Dragon Mining Oy Lokakuu 2012

Kuusamon kultakaivoshanke. Dragon Mining Oy Lokakuu 2012 Kuusamon kultakaivoshanke Dragon Mining Oy Lokakuu 2012 Dragon Mining Oy Dragon Mining Oy on Suomessa toimiva, Dragon Mining Ltd n omistama tytäryhtiö. Yhtiö hankki omistukseensa vuonna 2003 Outokummun

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

ISSN 0784-2503 1/2007. 100. Monirunkovenelehti. Otteita vuosien varrelta. proaprojekti etenee

ISSN 0784-2503 1/2007. 100. Monirunkovenelehti. Otteita vuosien varrelta. proaprojekti etenee ISSN 0784-2503 6 1/2007 Kaikkien aikojen 100. Otteita vuosien varrelta proaprojekti etenee Martin Hildebrand PUHEENJOHTAJAN P A L S T A Monirunkovenelehdellä alkaa olla ikää. Käsissänne on lehtemme tasan

Lisätiedot

Motek messut, Stuttgart 11.-13.10 2011

Motek messut, Stuttgart 11.-13.10 2011 Motek messut, Stuttgart 11.-13.10 2011 Motek messut 11.-13.10 2011 Matka tehtiin osana pinnoitustekniikan investointi- ja kehittämishankkeen laiteinvestointien suunnittelua. Hankkeessa on tarkoitus suunnitella

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Se ei ole vain porakone

Se ei ole vain porakone Se ei ole vain porakone Me olemme Bosch. Rakennamme turvallisempaa ja kestävämpää kehitystä. Rakennamme ihmisläheisempää ja energiatehokkaampaa tulevaisuutta. Seuraavilta sivuilta löydät esimerkkiratkaisujamme

Lisätiedot

TEKSTIÄ YLEISÖLLE - tarina viestinnässä

TEKSTIÄ YLEISÖLLE - tarina viestinnässä TEKSTIÄ YLEISÖLLE - tarina viestinnässä Lionspiirin viestintäkoulutus Erkki Hujanen, Oulu 8.10.2015 WWW.KALEVA.FI KALEVA-KONSERNI Pohjois-Suomen suurin media-alan konserni, joka tarjoaa asiakkailleen tuoreita

Lisätiedot

Kuluttajat ja uuden teknologian hyväksyminen. Kuluttajan ja markkinoijan suhde tulevaisuudessa Anu Seisto, VTT

Kuluttajat ja uuden teknologian hyväksyminen. Kuluttajan ja markkinoijan suhde tulevaisuudessa Anu Seisto, VTT Kuluttajat ja uuden teknologian hyväksyminen Kuluttajan ja markkinoijan suhde tulevaisuudessa Anu Seisto, VTT 2 Miksi kuluttaja / käyttäjänäkökulma on mielenkiintoinen? Jokainen käyttäjä havainnoi teknologian

Lisätiedot

Löydänkö yritykseeni ammattiosaajia tulevaisuudessa. Pekka Heikonen Pemamek Oy

Löydänkö yritykseeni ammattiosaajia tulevaisuudessa. Pekka Heikonen Pemamek Oy Löydänkö yritykseeni ammattiosaajia tulevaisuudessa Pekka Heikonen Pemamek Oy PEMAMEK YRITYSESITTELY Pemamek Pemamek perustettiin Loimaalle 1970 Uusi tehdas valmistui 2003, pinta-ala on 7500 m 2 Pemamek

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

Tammi maaliskuu 2007. Tapani Järvinen, toimitusjohtaja Outotec Oyj, aiemmin Outokumpu Technology Oyj

Tammi maaliskuu 2007. Tapani Järvinen, toimitusjohtaja Outotec Oyj, aiemmin Outokumpu Technology Oyj Tammi maaliskuu 2007 Tapani Järvinen, toimitusjohtaja Outotec Oyj, aiemmin Outokumpu Technology Oyj 2 Uusi nimi sama osaaminen Uusi nimi Outotec otettiin käyttöön 24.4.2007 Hyvä maine ja imago asiakkaiden

Lisätiedot