materia Jo 70 vuotta vuoriteollisuuden asialla Jo Jo 70 Jo vuotta vuoriteollisuuden asialla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "materia Jo 70 vuotta vuoriteollisuuden asialla Jo Jo 70 Jo 70 70 vuotta vuoriteollisuuden asialla"

Transkriptio

1 materia Jo 70 vuotta vuoriteollisuuden asialla Jo Jo 70 Jo vuotta vuoriteollisuuden asialla asialla Vuorimiespäivät 2014 Outokummun Tornion tehtaiden ja Kemin kaivoksen sekakuoro viihdytti vuorimiehiä vuorimiespäivien iltajuhlassa. Sitra ja kaivokset s.7 Pohjoinen teollisuus, s. 17 Valut kunniaan, s. 40 Kultamalmien prosessointi, s. 47, Jännityskorroosion esto, s. 56 Geologia - Kaivos- - Kaivos- ja prosessitekniikka ja - Metallurgia - -- Materiaalitekniikka

2

3 72. vuosikerta ISSN Lukijalle Päätoimittaja Toni Eerola, FL, erikoisasiantuntija Vakionumeroiden levikki 4000 kpl. FinnMateria messujen erikoisnumero (n:o 4) kpl JULKAISIJA / Publisher VUORIMIESYHDISTYS BERGSMANNAFÖRENINGEN r.y. Materia-lehti kattaa teknologian alueet geofysiikasta ja geologiasta lähtien ml. kaivosja prosessitekniikka ja metallurgia sekä materiaalien valmistus ja materiaalitekniikan erilaiset sovellukset. Lehden alkuosa painottuu alan ja yritysten ajankohtaisiin asioihin. Tiede & Tekniikka -osa keskittyy tutkimuksen ja kehitystyön tuloksiin. Materia magazine covers all areas of technology in the mining and metallurgical field, from geology and geophysics to mining, process technology, metallurgy, manufacturing and various materials technology applications. The first part of the magazine focuses on what s happening in the field and the companies involved while the R&D section concentrates on the results of research and development. ILMESTYMISAIKATAULU 2014 Coming out Deadline / postitus No. 4* / No / * Erikoisnumero, joka toimii FinnMateria-messujen virallisena näyttelyluettelona. ILMESTYMISAIKATAULU 2015 Coming out Deadline / postitus No / No. 2* / No / No / No / * Erikoisnumero, joka toimii EuroMining-messuoppaana ILMOITUSMYYNTI Advertising Marketing L&B Forstén Öb Ay, , Ilmoitustilavaraukset / -aineiston toimitus 4/ / / / Kesä tuli ja aurinkokin näyttäytyi vuorimiehille ja -naisille. Alkukesän koleuden aiheuttamista pahoista ennakkoaavistuksista huolimatta saimme nauttia jopa helteestä! Lyhyt kesämme on vain kohta taas valitettavasti ohi, mutta ei hätää, sillä käsissäsi on Materia-lehden uusi numero! Sitä lukiessa on hyvä suunnistaa kohti alkavaa syksyä mieli täynnä iloa, tahtoa ja tarmoa. Näitä maamme tarvitsee tällä hetkellä. Huonosta taloustilanteesta huolimatta meidän kannattaa tsempata, koska talous ei suosta nouse vieressä tumput suorina odotellessa, vaan työtä, innovaatioita ja investointeja tekemällä. Siihen tarvitaan intoa, jota toivottavasti positiivisuudestaan tunnettu uusi pääministerimme osaa kansakuntaamme luoda, varsinkin parantamalla samalla maamme yritystoiminnan edellytyksiä. Tätä odottavat kaikki. Materia-lehti osoittaa, että vaikeuksista huolimatta vuoriala ei jää tuleen makaamaan, vaan tuo lehden sivuille aktiivista keskustelua, uusia aloitteita, avauksia, ideoita, ajatuksia ja tekemisen meininkiä. Vaikeuksien aikana on hyvä panostaa myös yhteisymmärrykseen, yhteistyöhön ja erilaisten ristiriitojen selvittelyyn. Tätä yrittää Suomen itsenäisyyden rahaston (Sitra) Kestävän kaivostoiminnan verkosto, joka esitellään tässä numerossa. Verkosto kokoaa yhteen kaivannaisteollisuuden ja sen sidosryhmät vuoropuheluun yhteisen sävelen ja luottamuksen löytämiseksi, joka on hieman kadoksissa, kuten lehdessä kerrottavien tilaisuuksien kaivoskeskustelutkin osoittavat. Materia-lehti toivottaa aloitteelle onnea ja menestystä! Myös erilaiset messut ja muut tapahtumat osoittavat vuorialan runsaan aktiivisuuden. Väitöksiä ja tutkimuksia on tullut kasapäin eri aloilta ja ala on saanut merkittäviä kansainvälisiä tunnustuksia. Tämän lisäksi lehdessä on totuttuun tapaan pintaa, pintaa syvemmältä ja SHOKkia! Uutta anatomista ulottu vuutta lehti ottaa taas käsitellessään perstuntuman merkitystä koneiden käsittelyssä. Valitettavasti joudumme samalla kuitenkin käsittelemään myös ikäviä asioita, kuten turhaan tehtailtuja valituksia ja pitkä aikaisen toimittajakuntamme jäsenen poismenoa. Reippain mielin kohti syksyä toivoo, Päätoimittaja PAINO/Printing house Mariehamns Tryckeri Ab Materia 3/2014 1

4 HOW CAN YOU INCREASE BOTH SAFETY AND YOUR PRODUCTION RATE? THIS WAY! If you are in the mining business, you know that an improved safety record means a lot to your employees and your entire company. This safety mind-set is part of everything we do from research and product development to on-site service. Join the movement towards The Future of Mining. It s This Way: sandvik.com/thisway

5 N:o elokuu 7 Pääkirjoitus: Sylvie Fraboulet-Jussila, Tuula Sjöstedt: Luottamus rakentuu kuuntelemalla 8 Bo-Eric Forstén: Sitra kätilöi kestävän kaivostoiminnan verkostoa, Sylvie Fraboulet-Jussilan haastattelu 11 John Chadwick: Suomalaiset kaivosteknologian kehittäjät International Mining Technology Hall of Famen jäseniksi 14 Toni Eerola: Jänniä juttuja, Kaivokset Suomen sosiaalifoorumissa Helsingissä Pohjoinen Teollisuus 2014, Oulu, s Bo-Eric Forstén: Teollisuus mittautti osaamistaan Oulussa; 18 Kevitsa tiivistää tahtiaan; 18 M-Technology: Mobiliteetti tulossa laajalla rintamalla; 20 LKAB haluttu työnantaja; 23 Lapin AMK pohjoisen elinkeinoelämän palveluksessa; 24 Kaivoskeskustelu vei ja toi; 26 Luvitus ja rikkidirektiivi askarruttivat; 28 Toni Eerola: Kestävä kaivosinvestointi seminaari s. 17 Maria Lund esiintyi pianistinsa kanssa Oulussa Pohjoinen teollisuus -tapahtuman illanvietossa. Euro Mine Expo 2014, Skellefteå, s Bo-Eric Forstén: Kaivoskatselmus Skellefteå'ssa; 34 Simulaattori tutustuttaa operaattorin koneeseensa ; 35 Tien varrelta teräs- ja kaivosteollisuuteen; 36 Kieli kilpailutekijänä; 37 Ovakon teräs puree kallioon s. 31 Messujärjestäjät Jaana Tengman (Nolia AB) ja Lennart Gustavsson (Georange) 38 Bo-Eric Forstén: Palsatech malminetsinnän asialla; 39 Juniori-yhtiöille apua 40 Tuomo Tiainen: Valimoinstituutti valaa uskoa tulevaisuuteen 42 Tuomo Tiainen: Pinta ratkaisee paljon, SMT th International Conference on Surface Modification Technologies 46 Eetu-Pekka Heikkinen: POHTOssa pohdittiin teräksenvalmistuksen ongelmia ja onnistumisen edellytyksiä s. 42 TTY:n professoriorkesteri TUT Prof Experience s. 40 Valimoinstituutti kouluttaa, tutkii ja palvelee. Tiede&Tekniikka, s Lotta Rintala, Jari Aromaa, Olof Forsén: Case-based reasoning assisted process selection for refractory gold ores 53 Heikki Handroos: Perstuntuma työkoneisiin Sivuilla Materia 3/2014 3

6 N:o elokuu PÄÄTOIMITTAJA / Editor in chief FL, erikoisasiantuntija Toni Eerola, Geologian tutkimuskeskus, ERIKOISTOIMITTAJAT / Specialists TkT, prof. (emer.) Tuomo Tiainen, , s. 17 DI Hannele Vuorimies, Outotec FIMECC on-line: Jarmo Söderman: SHOK Summit 2014; 55 FIMECCin ELEMET-ohjelman loppuseminaari Tuomo Tiainen: FIMECC DEMAPP-ohjelman projekti Mn Steels: Sähköinen suojaus ja uudet rakennemateriaalit sellukeittämön olosuhteissa 59 Eero Laine: Miten löytää käyttötarkoitusta vastaava teräs Akateeminen maailma, s Tuomo Tiainen: Tukea ja palkintoja tekniikan tekijöille 63 TUTin materiaalitekniikan koulutusohjelmasta valmistuneita diplomi-insinöörejä 64 VÄITÖS Hannu Johto: Sulan faasin muodostuminen valituissa rikkipitoisissa seoksissa 64 VÄITÖS Riina Ritasalo: PECS-menetelmällä kiinteytettyjen kuparin ja kuparikomposiittien ominaisuudet 65 VÄITÖS Essi Sarlin: Taloudellinen ja tehokas hybridimateriaali syntyy kumin avulla 66 VÄITÖS Jari Voutilainen: Tehtaiden asemointi vaikeasti ennustettavassa ympäristössä: liikkeenjohdollinen näkemys tuotantostrategian muodostamisesta 66 Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön Metallinjalostajien rahaston apurahojen hakeminen 67 BEF: Alan maailmasta 67 Kari Knuutila: Oulun yliopiston kaivannaisalan tiedekunta käynnistynyt 68 Esa Pohjolainen: Pintaa syvemmältä 69 Kaivosteollisuuden edunvalvonta: Pekka Suomela: Suuren yleisön mielipide hakusessa; Marko Mannila: Mediasta pari piirua poliitikkoihin päin 70 Paavo Hurskainen, Lauri Uotinen: Kalliotekniikan kerho KTK 71 Pertti Sarala: Geokemian Päivien 2014 antia 72 Kirjaesittely: Toni Eerola: Eespäin, toverit! 'Tutkijat' taistojen tiellä 73 GTK:n koordinoima ProMine valittiin EU:n 7:nnen puiteohjelman parhaaksi teknologiaprojektiksi 74 In memoriam 75 Lukijalta: Pasi Lehmuspelto: Varauksista valitetaan turhaan 76 Pääsihteeriltä: Ari Juva: Vahdinvaihto 76 Heikki Rantanen: Vuorimiespäivien suosio säilyy; Uusia jäseniä 77 VMY:n toimihenkilöitä 78 Alansa osaajat 79 Ohjeita kirjoittajille 79 Ilmoittajamme tässä numerossa 80 Kolumni: Pertti Voutilainen: TOIMITUSNEUVOSTO / Editorial Board DI Liisa Haavanlammi, pj / chairman Outotec Prof. (emer.) Veikko Lindroos, Aalto-yliopisto, TKK, Materiaalitekniikka , DI Matti Palperi, Helsinki, FM Esa Pohjolainen, GTK, DI Topias Siren, Posiva Oy, M.Sc Pia Voutilainen, Scandinavian Copper Development Ass. TOTEUTTAVA TOIMITUS/Editorial staff L & B Forstén Öb Ay, Bo-Eric Forstén, Leena Forstén (ulkoasu) PL 45, Tammisaari , Osoitteenmuutokset & TILAUKSET/Changes of address & Subscriptions Outi Lampela, VMY:n jäsenistön osoitteenmuutokset myös verkkosivujen jäsenrekisterin kautta. materia Jo 70 Jo 70 vuotta vuoriteollisuuden asialla asialla Sitra ja kaivokset s.7 Pohjoinen teollisuus, s. 17 Valut kunniaan, s. 40 Kultamalmien prosessointi, s. 47, Jännityskorroosion esto, s. 56 Geologia - Kaivos- ja prosessitekniikka - Metallurgia - Materiaalitekniikka KANSI Sylvie Fraboulet- Jussila, Sitra, s. 7 ja 8 Kuva Leena Forstén 4 Materia 3/2014

7 Outotec provides leading technologies and services for the sustainable use of Earth s natural resources. As the global leader in minerals and metals processing technology, we have developed many breakthrough technologies over the decades for our customers in metals and mining industry. We also provide innovative solutions for industrial water treatment, the utilization of alternative energy sources and the chemical industry. For the whole story, please visit our YouTube channel.

8 Energia- Energiaja ja tuotantotehokkuutta tuotantotehokkuutta kaivosteollisuuteen kaivosteollisuuteen Enemmän Enemmän vähemmällä vähemmällä Tehokas energiankäyttö on kaivosteollisuudelle entistä kriittisempi Tehokas tuloksen energiankäyttö tekijä. Anna ABB:n on kaivosteollisuudelle määritellä kaivoksesi entistä energian kriittisempi ja tuotannon tuloksen tehostamistarpeet. tekijä. Anna Kokemuksemme ABB:n määritellä mukaan kaivoksesi säästöpotentiaali energian ja tuotannon on tehostamistarpeet. 5-20%, jonka sitoudumme Kokemuksemme toteuttamaan mukaan hyödyntäen säästöpotentiaali alan laajimpia on 5-20%, ratkaisuja jonka ja ympäri sitoudumme maailmaa toteuttamaan tunnustettua hyödyntäen osaamistamme. alan laajimpia ratkaisuja ja ympäri maailmaa tunnustettua osaamistamme. Autamme sinua 125 vuoden kokemuksella. Autamme sinua 125 vuoden kokemuksella. ABB Oy ABB Asiakaspalvelukeskus Oy ABB Sähköposti: Asiakaspalvelukeskus Sähköposti:

9 Pääkirjoitus Sylvie Fraboulet-Jussila, johtava asiantuntija & Tuula Sjöstedt, viestinnän asiantuntija Kestävän kaivostoiminnan verkosto, Sitra Luottamus rakentuu kuuntelemalla Kuva Markku Sjöstedt, Sitra Sylvie Fraboulet-Jussila (vas.) ja Tuula Sjöstedt SUOMI ELÄÄ GLOBAALIEN MURROSTEN PYÖR- TEISSÄ. Talousmarkkinat kuohuvat, väestö ikääntyy ja ilmasto muuttuu. Kaivostoiminta on kasvussa ja siinä on Suomelle valtava bisnespotentiaali. Ollakseen kestävää kaivostoiminnan pitää kuitenkin pystyä toimimaan paitsi taloudellisesti kestävällä tavalla, myös huomioon ottaen muut elinkeinot, ympäröivät yhteisöt ja ympäristö. KAIVOSALA JA SEN SIDOSRYHMÄT joutuvat turhan usein käymään vuoropuhelua median kautta. Alalla onkin herännyt tarve aidolle, luottamukseen pohjautuvalle yhteistyölle. Tätä Sitrakin haluaa, ja siksi lähdimme viime vuonna tukemaan kaivosalaa ja sen sidosryhmiä luomaan Kestävän kaivostoiminnan verkosto. Tärkeä piirre verkostossa on, että se edellyttää aidon luottamuksen aikaansaamista osapuolten välille, mutta tuo kaikkien ulottuville yhteistyön edut ja hyödyt. KESTÄVÄN KAIVOSTOIMINNAN VERKOSTON työ aloitettiin pienemmällä porukalla viime vuoden lopulla. Toden teolla verkosto pääsi vauhtiin toukokuun lopulla, kun se piti ensimmäisen kokouksensa Tytyrin kaivosmuseossa Lohjalla. Paikalla olivat niin kaivosalan kuin sen sidosryhmienkin edustajat. Siellä päästiin hyvään vauhtiin toiminnan suunnittelussa ja eri työryhmissä pohdittavat aiheet alkoivat hahmottua. Yhteistyön henki on ryhmässä erinomainen ja kaikki osapuolet tuntuvat aidosti motivoituneilta. VERKOSTO VALITSI YKSIMIELISESTI varapuheenjohtajakseen kaivosteollisuuden edustajien ehdottamana Eero Yrjö-Koskisen Suomen luonnonsuojeluliitosta. Vuodenvaihteessa Sitra väistyy puheenjohtajan paikalta ja verkosto valitsee tällöin uudet vetäjät. Sitran tuki jatkuu kuitenkin vielä vuoden päivät. KESTÄVÄN KAIVOSTOIMINNAN VERKOSTOS- SA on tällä hetkellä 15 jäsentä. Vaikka verkosto onkin pieni ryhmä, haluaa se myös hyödyntää muiden arvokasta osaamista. Sekä käymämme keskustelut että laatimamme kartoitus kaivosalan kestävään kehitykseen liittyvistä tutkimushankkeista ovat osoittaneet kiistattomasti, että Suomessa on paljon kaivostoiminnan vastuullisuuteen liittyvää arvokasta osaamista. Toivomme, että tämä osaaminen saadaan kytketyksi laajasti verkoston käyttöön. Tähän tulee tarjoutumaan erinomainen mahdollisuus verkoston työryhmissä, joiden toiminta saadaan polkaistuksi käyntiin toden teolla syksyllä. SUOMELLA ON HYVÄT EDELLYTYKSET tulla kestävän kaivostoiminnan kansainväliseksi edelläkävijäksi. Yhteistyö vaatii kuitenkin pitkäaikaista sitoutumista, keskinäistä luottamusta ja kunnioitusta. Ja luottamusta rakennetaan kuuntelemalla toisiaan. Osa on jo allekirjoittanut verkoston yhteistyösitoumuksen ja toivomme, että muutkin kokevat tämän tärkeäksi sitoutumisen osoitukseksi. ELOKUUN 13. PÄIVÄNÄ järjestimme yhdessä verkoston kanssa kaikille avoimen kutsuseminaarin, jossa avasimme verkoston työtä ja sen merkitystä kaivosalalle ja sen sidosryhmille. Lisää tietoja löydät verkkosivuiltamme. x Materia 3/2014 7

10 Sitra kätilöi kestävän kaivostoiminnan verkostoa Haastattelu Bo-Eric Forstén Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra alkoi vuoden 2011 syksyllä valmistella uutta avainaluetta kestävämmän kaivostoiminnan edistämiseksi. Tavoitteena oli auttaa kaivosalaa ja sen sidosryhmiä luomaan itsesääntelyyn pohjautuva kestävän kaivostoiminnan verkosto, joka pyrkii rakentamaan luottamusta ja yhteistyötä sekä ennalta sovittamaan kaivostoiminnan, ympäristön ja ympäröivän yhteiskunnan välisiä intressiristiriitoja ja vähentämään konflikteja. Kuvat Leena Forstén Pyrimme luomaan kaivosteollisuudelle ja sen sidosryhmille työvälineitä näiden etsiessä muotoja keskinäiselle yhteistyölleen. Annamme tukemme samalla, kun tuomme esille erilaisia näkemyksiä ja ajatuksia osapuolten pohdittavaksi, toteaa Sylvie Fraboulet- Jussila, joka vuoden päivät on vastannut avainalueen toiminnasta. Painopisteessä ovat ympäristö- ja yhteiskuntavaikutusten ja riskien hallinta sekä ympäristöjohtaminen, ekologinen kestävyys ja yhteiskunnallinen hyväksyttävyys. Tapasimme Sylvien Sitran konttorissa Helsingin Ruoholahdessa ja esitimme hänelle joukon kysymyksiä Sitran roolista kaivannaistoiminnan tulevaisuuden rakentamisessa kuten myös hänen henkilökohtaisesta suhtautumisestaan ympäristöön. Mikä on saanut Sitran lähtemään mukaan kaivannaistoiminnan tukemiseen? Emme tue kaivostoimintaa sellaisenaan, vaan kaivostoiminnan vastuullisuuden parantamista. Kaivostoiminta on kasvu-uralla ja sen merkitys Suomelle on suuri, mutta sitä pitää pystyä harjoittamaan kestävällä tavalla, ottaen sidosryhmät huomioon. Suomella on mahdollisuus nousta vastuullisuuden edelläkävijäksi kaivosalallakin. TEMillä on vastaavanlainen ohjelma, teettekö päällekkäistä työtä? Emme suinkaan. TEMin Kestävän kaivannaisteollisuuden ohjelmassa on listattu 35 toimenpidettä. Niistä suurimmassa osassa toteuttamisvastuu on joko viranomaisilla tai teollisuudella, mutta mukana on myös sellaisia, joissa vastuu jakautuu kaikille osapuolille, myös eri sidosryhmille. Tämän yhteisvastuun kantaminen vaatii todellista yhteistyötä, ja sen rakentamisessa yritämme olla avuksi. Teette siis yhteistyötä TEMin kanssa? Voidaan puhua rinnakkaistoiminnasta. Sitran sisällä oli pohdittu kaivannaisteollisuuden yhteistyökysymyksiä jo silloin, kun ne nousivat esille TEMissä. TEMissä ollaan hyvin perillä siitä, mitä me teemme. Meidän toimintamme ja TEMin ohjelman välillä on vahva linkki. Yhteys henkilöityy TEMin ohjelman vetäjään Maija Uusisuohon sekä Mari Pantsar-Kallioon, joka vuoden alusta siirtyi TEMistä Sitraan johtamaan teemaa Resurssiviisas ja hiilineutraali yhteiskunta. Kestävän kaivostoiminnan verkoston tukeminen on osa tätä teemaa. Onko Sitralla erikoisosaamista tämän kaltaisissa yhteistyöasioissa? Sitra oli mm. mukana tukemassa Green Building Council -konseptin tuomista Suomeen ja siihen liittyvien työkalujen kehittämistä. Kaivannaistoiminnan verkoston rakentamisessa on vähän vastaavanlaisia kuvioita. Sanotte, että konflikteja syntyy vähemmän, kun sidosryhmien tarpeet otetaan huomioon. Mistä ryhmistä on kysymys? Kaivosalan sidosryhmiä ovat mm. paikalliset asukkaat, työntekijäjärjestöt, luonnonsuojelujärjestöt, saamelaiskäräjät, muiden elinkeinojen etujärjestöt kuten matkailu- ja ravintolapalvelut MaRa tai paliskuntain yhdistys, teknologiatoimittajat, kunnat sekä maakuntaliitot. Toimiva verkosto perustuu siihen, että kaivosten ja näiden ryhmien välillä vallitsee keskinäinen luottamus. Missä ajassa sellainen syntyy? Luottamus syntyy pikku hiljaa, avoimen vuoropuhelun kautta, ilman vallan käyttöä. Sitran rooli on rakentaa mahdollisimman hyvät puitteet luottamuksen ja yhteistyön aikaansaamiseksi. Heinäkuussa 2015 verkosto pyörii jo omillaan ja avainalueen tiimin sitralaiset siirtyvät toisiin tehtäviin. Tavoitteemme on, että kestävät yhteistyökuviot ovat siihen mennessä löytyneet ja Kestävän kaivostoiminnan verkoston toiminta jatkuu. 8 Materia 3/2014

11 Eroaako kaivosteollisuus muista teollisuuden aloista? Periaatteessa ei, mutta käytännössä kyllä. Kaivokset syntyvät yleensä sellaisiin paikkoihin, joissa ei ole entuudestaan kokemuksia teollisesta toiminnasta. Lisäksi kaivosta, kuten jokaista liikelaitosta, voi hoitaa hyvin tai huonosti. Kaivosten osalta mahdolliset puutteet tulevat hyvin herkästi näkyviin. Matkailukin jättää luontoon jalanjälkiä. Miksi niistä ei puhuta? Kaikki ihmisen toiminta jättää jälkiä luontoon. Matkailu on kuitenkin paljon lähempänä ihmistä. Ala myy tuotteensa ja mielikuvansa suoraan ihmisille. Silloin kukaan ei edes halua tietää, miten jätevedet käsitellään. Miten kuvaisit nykyisen kaivosalan ja joidenkin sidosryhmien välillä vallitsevaa pattitilannetta? Turhautuneisuutta on puolin ja toisin. Kaivosteollisuus kokee tehneensä paljon vastuullisuuden hyväksi. Sidosryhmien mielestä se ei kuitenkaan riitä. On kyettävä sopimaan pelisäännöistä, joilla voidaan varmistaa, ettei muiden elinkeinojen harjoittaminen käy mahdottomaksi, ja että myös muut tarpeet, kuten suojeluarvot, tulevat huomioon otetuiksi. Miten sillä saralla on edetty? Kestävän kaivostoiminnan ryhmä on siinä avainasemassa, ja KT ry on panostanut siihen kiitettävällä tavalla. Ryhmän jäseninä ovat Eeva Ruokonen Talvivaarasta, Timo Luukkonen Pyhäsalmelta, Jukka Jokela Anglo Americanilta ja Ulla Syrjälä Kevitsasta. Pekka Suomela on yhteisenä varamiehenä. Teknologiateollisuuden Mika Nykänen edustaa metallien jalostajia. Tällä kokoonpanolla lähdetään tänä vuonna yhteistyökeskusteluihin. Mistä kiinnostus ympäristökysymyksiin? En pysty määrittelemään mitään tarkkaa syytä. Ehkä se oli Bhopalin myrkkykatastrofi 1984, joka vaikutti nuoren tytön uran valintaan. Olet opiskellut ympäristötiedettä ja -tekniikkaa ja sinulla on lisäksi toinen tutkinto riskienhallinnassa. Onko se ollut hyvä yhdistelmä? Pöyryn palveluksessa työskentelin monissa eri hankkeissa ympäristöriskien arvioijana suomalaisissa teollisuuslaitoksissa ja mm. limnologina Senegalissa. Finnfundissa arvioin rahoitushankkeita kehitysmaissa. Kyllä se on ollut hyvä yhdistelmä. Riskienhallintaajattelusta on yllättävän paljon hyötyä monissa eri yhteyksissä. Nyt työskentelet kaivosteollisuuden parissa. Onko sinulla entuudestaan linkkejä siihen? Ei ole, muutamaa konsulttitoimeksiantoa lukuun ottamatta. Muistan elävästi ensikosketukseni kaivosmaailmaan. Kolmetoistavuotiaana kävin koulun kanssa hiilikaivoksessa Keski- Ranskassa. Kuva siitä maisemasta on edelleen silmieni edessä. Mitkä ympäristöasiat ovat Ranskassa tänään päällimmäisinä? Kuuntelen päivittäin radiouutisia Ranskasta ja luen ranskalaisia lehtiä. Sen perusteella uusiutuvat energiamuodot ovat siellä kovasti esillä. Ranskassa cleantechiin asetetaan samanlaisia odotuksia kuin täällä Suomessa. Talvella Ranskan valtio ilmoitti myös kansallisen malminetsintä- ja kaivosyhtiön perustamisesta. Miten Suomi mielestäsi sijoittuu ympäristöasioiden hoidossa? Kyllä Suomi vertailussa pärjää. Suomessa on tiukka lainsäädäntö ja hyvä koulutustaso. Suomessa pitäisi ehkä kuitenkin kiinnittää enemmän huomiota ympäristöasioihin laajemmassa perspektiivissä. Minua häiritsee, kun välillä törmää käsitykseen, että Suomi olisi maailman ympäristöystävällisin maa. Kyllä muuallakin tiedetään, miten nämä asiat hoidetaan. Olen nähnyt erittäin hyvin hoidettuja teollisuuslaitoksia esimerkiksi Puolassa ja Afrikassa, mutta myös nähnyt vähemmän hyvin hoidettuja täällä Suomessa. x Sitten muutama kysymys yksityishenkilö Sylvie Fraboulet-Jussilalle Aloitetaan Jussilasta! Lokakuun neljäntenä päivänä olen ollut 20 vuotta Suomessa. Tulin ihanan miehen takia, ja naimisissa olemme edelleen. Luonnehdit itseäsi ruskeaksi ympäristöihmiseksi. Mitä sinä sillä tarkoitat? Olen erikoistunut jätevesiasioihin ja raskasmetallipäästöihin. Koen ymmärtäväni teollisuuden toimintatapoja ja tunnen melko hyvin teollisuuden ympäristö- ja yhteiskuntavaikutukset sekä riskit. Tuotantoprosessit viehättävät minua. Metsässä eksyn. Sylvien (vas.) vieressä hänen tiiminsä avustava asiantuntija Heikki Sorasahi sekä Sotkamo Silverin hallituksen jäsen Katja Keitaanniemi. Oikealla Tukesin kaivosryhmän päällikko Terho Liikamaa. (Pohjoinen teollisuus -tapahtuma Oulussa, kts. sivu 17). Sylvie Fraboulet-Jussila Kasvanut Pariisin välittömässä läheisyydessä omakotitaloalueella, josta hänellä oman kertomansa mukaan oli kilometrin matka lähimpään kauppaan. Opiskellut Pariisissa: Université Paris Val-de-Marne (Paris XII) Ympäristötieteen ja -tekniikan lisensiaatti (DEA); École Centrale de Paris Teollisten riskien hallinta (maisteritutkinto). Muutti valmistuttuaan Suomeen syksyllä Toimi aluksi ranskan kielen opettajana. Työura: Pöyry Ympäristökonsulttina Suomessa, Euroopassa ja kehitysmaissa. Kokemus monista eri teollisuuden aloista ja toimeksiannoista. FINNFUND (Teollisen kehitysyhteistyön rahasto) Rahoitettavien yksityissektorin hankkeiden ympäristö- ja yhteiskuntakelpoisuuden arvioijana kehitysmaissa. Sitra 2013 Kestävän kaivostoiminnan verkostoa tukevan avainalueen vetäjä. Materia 3/2014 9

12 SOLUTIONS FOR TOUGH JOBS CHEMICALS EQUIPMENT SUPPORT NOR_110420_ImageAd_MatMag_175x124.indd :34 YTM-Industrial INDUTRADE GROUP Ratkaisut kaivosteollisuuden tarpeisiin Koneiden ja laitteiden tarvikkeet Keskusvoitelu, kemikaalit ja kunnossapito Virtaus-, prosessija muovitekniikka...ja paljon muuta: 10 Materia 3/2014

13 Suomalaiset kaivosteknologian kehittäjät International Mining Technology Hall of Famen jäseniksi Alkuperäinen englanninkielinen teksti: John Chadwick, Publisher (Julkaisija), International Mining Tämän vuoden helmikuussa suuri joukko alan toimijoita eri puolilta maailmaa kokoontui Salt Lake Cityssä Yhdysvalloissa Grand America -hotelliin illallispöydän ääreen juhlistamaan ensimmäisiä nimityksiä International Mining Technology Hall of Fameen (www. im-halloffame.com). IM:n päätoimittaja Paul Moore ja Rio Tinton innovaatiojohtaja John McGagh lukivat esittelyt ja jakoivat tunnustukset 12:lle Hall of Famen jäseneksi nimitettävälle tai heidän edustajilleen. Vieraat olivat saapuneet tilaisuuteen maailman eri kolkista: esimerkiksi Australiasta, Kanadasta, Suomesta ja Isosta-Britanniasta. Suomesta paikalla oli kolme Sandvik Miningin AutoMine-tiimin neljästä jäsenestä. Tiimi nimitettiin jäseniksi Hall of Famen Underground Load and Haul -luokkaan. Sandvikin tarina maailman johtavana kaivoskäyttöön tarkoitettujen liikkuvien laitteiden automaatioratkaisujen toimittajana alkoi Tampereella. Riku Pulli, Timo Soikkeli, Brett Cook ja Janne Kallio tiimeineen ovat 1990-luvulta lähtien yhdessä asiakkaittensa kanssa kehittäneet innovaatioitaan, jotka muodostavat yrityksen yhä laajenevan AutoMine-automaatiotarjonnan. Tunnustuksena uraauurtavasta työstään kaivosautomaation alalla heidät kutsuttiin International Mining Technology Hall of Famen jäseniksi. On kuvaavaa, että Sandvik AutoMine -tuotevalikoiman alkujuuret ovat juuri Tampereella luvulla Suomea pidettiin yhtenä telekommunikaatio- ja informaatiotekniikan kehityksen syntysijoista, mikä osaltaan kiihdytti teknologian kehitystä muillakin aloilla ja synnytti satoja erilaisia kehitysohjelmia. Intelligent Mine -ohjelma alkoi Suomessa jo 1980-luvulla. Tärkein tekijä oli metalli- ja kaivosalan suuryritys Outokumpu, joka halusi modernisoida kaivostoimintaa. Sandvikin kaivostoiminnan automatisointia koskeva tutkimus alkoi kuitenkin toden teolla vasta 1990-luvulla. Riku Pulli on työskennellyt Auto- Mine-tuotteiden parissa jo 15 vuoden ajan. Hänen vastuualueitaan ovat nykyään tutkimus ja tuotekehitys (R&D), tuotehallinta ja asiakastoimitukset. Nykyään Pulli vastaa Mining Automation -tuotelinjan toiminnasta Suomessa. Vuosien 1998 ja 1999 aikoihin ymmärsimme, että useat tarvittavista teknologiaosa-alueista olivat jo kehittyneet riittävän pitkälle ja että voisimme tuoda markkinoille mielenkiintoisen uuden tuotteen, hän muistelee. Kokosimme palapelin palaset yhteen ja aloimme integroida järjestelmää. Niin syntyi AutoMine. Alussa toimimme muutaman asiakkaan kanssa, jotka halusivat olla alansa parhaita ja ottaa ensimmäisenä käyttöön tuotantoa ja turvallisuutta tehostavaa uutta teknologiaa, Pulli kertoo. Emme olisi onnistuneet ilman heitä. Vasemmalta: Sandvik Miningin Brett Cook, Timo Soikkeli ja Janne Kallio, ja Rusty International Mining Technology Hall of Fame -nimityksen yhteydessä annettu palkinto. Rio Tinto Groupin teknologia- ja innovaatiojohtaja Preston Chiaro avasi virallisen osuuden. Kun olimme toteuttaneet ensimmäiset toimitukset näiden asiakkaiden kanssa, pystyimme siirtymään automaatioliiketoiminnan kehityksessä uudelle tasolle. Tiivis yhteistyö asiakkaiden kanssa on jatkunut siitä asti. AutoMine-tuotteita on kehitetty edelleen yhteistyössä uusien asiakkaiden kanssa, joita ovat esimerkiksi China Molybdenum (Northparkes), Rio Tinto, Newcrest, Dundee Precious Metals, Glencore Xstrata, LKAB ja Boliden. Materia 3/

14 Sandvikin automaatiotiimin testauspaikkana toimiva Koekaivos Tampereella on tärkeä osa AutoMine-järjestelmän kehitystä, mutta samalla kuitenkin vain osa kokonaisuutta. Sandvik Mining Chinan Key Accounts and Mining Applications -johtaja Timo Soikkeli oli Mining Automation -yksikön johtaja vuosina Ensimmäisen vuoden aikana tiimi saavutti tärkeän välitavoitteen: AutoMine-lastausja -kuljetusjärjestelmän tuotteistamisen. Pitkän tutkimus- ja teknologiakehitysvaiheen jälkeen laadimme 1999 kaivosautomaation liiketoimintastrategian ja läpimurto tapahtui ensimmäisten, lohkosorroslouhintaa käyttävien asiakkaidemme kaivoksilla", Soikkeli kertoo. Vuosien 1999 ja 2003 välillä AutoMinejärjestelmät sekä tuotantolastaukseen että malmin dumpperikuljetukseen viimeisteltiin yhteistyössä asiakkaidemme kanssa De Beersin Finschin kaivoksella Etelä-Afrikassa, Codelcon El Teniente -kaivoksella Chilessä ja Inmet Miningin Pyhäsalmen kaivoksella Suomessa. Kehitimme testikaivokseen täysimittaisen AutoMine-järjestelmän näiltä avainasiakkailta saamiemme vaatimusten pohjalta, Soikkeli kertoo. Se oli loistava tilaisuus testata tekniikkaa käytännössä ja todistaa järjestelmän luotettavuus ennen järjestelmäasennusten alkamista kaivoksilla. Automatisoidusta maanalaisen lastauksen ja kuljetuksen järjestelmästä alkanut toiminta on kehittynyt ja kehittyy edelleen yhä laajemmaksi automaatiojärjestelmien tarjonnaksi sekä Sandvik Group Sandvik on kansainvälinen korkean teknologian teollisuuskonserni, jonka pitkälle kehitetyt tuotteet ovat markkinajohtajia valikoiduilla erikoisaloilla. Näitä ovat metallintyöstössä käytettävät työkalut, kaivos- ja rakennusteollisuuden laitteet ja työkalut, ruostumattomat materiaalit, erikoismetalliseokset, metalliset ja keraamiset kestomateriaalit sekä prosessijärjestelmät. Vuonna 2011 konserni työllisti henkilöä, ja sillä oli työntekijöitä ja toimintaa yli 130 maassa. Liikevaihto oli lähes 94 miljardia Ruotsin kruunua. Sandvik Mining Sandvik-konserniin kuuluva Sandvik Mining on johtava kaivosteollisuuden laitteiden ja työkalujen sekä huolto- ja teknisten palveluiden tuottaja. Sen tuotteita ovat mm. poralaitteet, mekaanisen louhinnan laitteet, murskaimet, lastaus- ja kuljetuslaitteet sekä materiaalinkäsittelyn laitteet. Vuonna 2011 liikevaihto ylitti 32,2 miljardia Ruotsin kruunua. Yhtiössä työskenteli n henkilöä. x avolouhoksiin että maanalaisiin kaivoksiin; lastaukseen ja kuljetukseen, poraukseen sekä erilaisiin kaivostoiminnan tuottavuutta parantaviin, reaaliaikaisiin tuotannonohjaus ja etävalvontaratkaisuihin. Australialainen Sales Support Manager Brett Cook on työskennellyt jo 17 vuotta Sandvikilla. Hän muistaa hyvin Testikaivoksen valvomossa pizzankin voimalla vietetyt pitkät illat, kun kehitysprosessi oli kiivaimmillaan. Se on todella ainutlaatuista, Cook sanoo. En usko, että monella muulla kaivosteollisuuden laite- ja järjestelmätoimittajalla on mahdollisuus testata uusia ideoita käytännössä 200 metrin päässä toimistostaan. Ilman Testikaivosta meillä ei olisi nykyistä automaatiotarjontaamme. Cook toimii linkkinä asiakkaiden pyyntöjä käsittelevän myyntihenkilöstön sekä automaatiotuotehallinnan ja suunnitteluosaston välillä. Hänelle automaatio ja turvallisuus kulkevat käsi kädessä. Tärkein etu järjestelmästämme on, että ihmiset voidaan siirtää maan alta valvomoihin, hän sanoo. Haluamme parantaa koneenkäyttäjien hyvinvointia antamalla heille turvallisemmat ja mukavammat työskentelyolosuhteet. Asiakkaat ovat yhä kiinnostuneempia automaatiosta keinona parantaa kaivosten turvallisuutta. He haluavat myös parantaa toiminnan hallittavuutta, pienentää kustannuksia ja tehostaa toimintaa. Cook korostaa silti, että toiminnan automatisointi ei tapahdu hetkessä. Uudessa kaivoksessa on helpompaa ottaa automaation vaatimukset huomioon etukäteen ja järjestää kaivostoiminta niiden ehdoilla alusta lähtien. Telekommunikaatioinsinöörinä työuransa aloittanut Engineering Manager Janne Kallio vastaa automaatiotuotekehityksen turvallisuudesta. Kollegoidensa tapaan hänkin on työskennellyt vuosia AutoMine-järjestelmän parissa. Aloitimme aikoinaan lähes tyhjästä, hän kertoo luvun lopulla meillä oli jo käytössämme joitakin järjestelmän osasia, mutta niiden kaikkien integroiminen vaati paljon aikaa ja työtä. Kallio uskoo, että jatkossa kaivoksissa käytetään nykyistä enemmän tietoliikenneyhteyksiä. Tulevaisuudessa lähes kaikissa kaivoksissa on maanalainen tietoverkko, hän toteaa. Se avaa uusia mahdollisuuksia kehittää laitteistamme entistäkin älykkäämpiä. Keskitymme jatkossa kehittämään entisestään järjestelmiemme joustavuutta ja käyttäjäystävällistä toiminnallisuutta. Tavoitteemme on, että kaikki laitteemme ovat yhteydessä verkkoon, Kallio kertoo. Joitakin käytetään etäyhteyden kautta, muita käytetään paikallisesti, mutta valvotaan verkon kautta. International Miningin julkaisija John Chadwick kertoo, miksi International Mining Technology Hall of Fame päätettiin perustaa: Moni paikallisen median edustaja eri puolilla maailmaa on kysynyt meiltä samaa juhliessaan omaa sankariaan 22. helmikuuta 2014 tapahtuneen nimityksen jälkeen. Jo sinä aikana, jonka minä olen ollut alalla (olen koulutukseltani kaivosinsinööri), on tapahtunut paljon merkittäviä innovaatioita ja huomattavaa teknistä kehitystyötä, joka on mullistanut alan tuottavuuden ja turvallisuuden. Myös ennen sitä on ollut vastaavia mullistavia läpimurtoja jo vuosikymmenien ajan". Monia näiden innovaatioiden toteuttajista ei tunneta eikä heitä ole riittävästi tunnustettu, joten koimme, että on syytä ryhtyä toimeen asiantilan korjaamiseksi. Kyseessä on kaivosteollisuuden ensimmäinen, aidosti kansainvälinen Hall of Fame ja ensimmäiset nimitykset vuonna 2013 menivät amerikkalaisille, australialaisille, eteläafrikkalaisille, suomalaisille, ruotsalaisille ja kanadalaisille. Pyydänkin teiltä ehdotuksia tämän vuoden nimityksiksi. Lisätietoja on verkkosivustossamme Muistakaa, että huolellisesti tehty esitys kuka, mikä tekniikka, mitä on saavutettu jne. on tärkeää valituksi tulemisessa. International Technology Mining Hall of Fame tulee vuosi vuodelta tunnetummaksi, ja saamme joka vuosi edellistä enemmän nimitysehdotuksia, Chadwick lisäsi. Haluaisin nähdä kaikkien nimityksen ansainneiden saavan tunnustuksen omana aikanani. Se ei kuitenkaan ole minusta kiinni, vaan päätöksen tekee eri puolilta maailmaa kokoamani kansainvälinen tuomaristo. Koko ala voi tehdä ehdotuksia, ja nämä tuomarit tekevät päätökset. "Ehdotuksia otetaan parhaillaan vastaan muistakaa, että hyvä esitys ja pätevät perustelut ovat hyvä tapoja taivuttaa kansainvälinen tuomaristo puolellenne. Odotan lisää ehdotuksia suomalaisista palkittavista osoitteessa "x Lisätietoja: Timo Soikkeli, Key Accounts and Mining Applications Director Sandvik Mining China 12 Materia 3/2014

15 Teolliset kaasusovellukset parantavat kilpailukykyä AGAn Tommi Niemi kertoo kokemuksistaan kuinka kaasut voivat parantaa kilpailukykyä Vuorimies Tommi Niemi on AGAn metallurgian asiantuntijaryhmän vetäjä Suomessa, omana vastuualueenaan kaasusovellukset metalliteollisuudessa. Pohjoista voimaa tarvitaan myös AGAn palveluksessa, toteaa Tommi pilke silmäkulmassa. Teksti: Tommi Niemi Kuva: Pekka Kiirala Metallurgiset prosessit ovat kiinnostaneet minua siitä lähtien, kun olin ensimmäistä kertaa kesätöissä Outokummun Tornion tehtailla. Prosessimetallurgian opinnot Oulussa antoivat pohjan työuralle, joka sai hieman yllättäen alkunsa Luulajassa ja MEFOSilla. Siellä sain mahdollisuuden oppia kuinka kokeellinen toiminta, eli teorian ja käytännön yhdistäminen auttaa investoinneista päätettäessä. Teolliset kaasut ja niiden hyödyntäminen eri prosesseissa saivat uuden merkityksen, kun siirryin AGAlle kymmenen vuotta sitten. Kaasusovellusten edelläkävijä AGA on yli satavuotisen historiansa ajan ollut edistyksellisten teknisten tuotteiden kehittäjä. Sitä yritys on edelleen. Innovatiivisilla kaasusovelluksilla pystymme parantamaan asiakkaidemme kilpailukykyä. Ajankohdasta ja asiakkaan tarpeista riippuen sopivin ratkaisu voi vaihdella, mutta ratkaisun laatu, hinta, tuottavuus, energiatehokkuus, turvallisuus ja myös ympäristöystävällisyys ovat korkealla listalla hankintapäätöstä tehdessä. Kaasuilla on tärkeä osa mm. prosessiteollisuudessa ja eri metallituotteiden valmistuksessa. Terästeollisuuden happipoltto- sekä lämpökäsittelyratkaisut parantavat tuottavuutta sekä vähentävät energiankulutusta ja päästöjä. Yksi AGAn vahvuuksista onkin kyky hyödyntää kokemuksia, ei vain eri maanosien, vaan myös eri toimialojen kesken. Perusidealtaan sama sovellus voi toimia sekä kalkki- ja sementtiuuneissa, että myös valokaari- ja askelpalkkiuuneissa. Uunit ovatkin yksi eniten energiaa kuluttavista laiteryhmistä teollisuudessa, jolloin jo pieni muutos on merkittävä. tutkimus ja Kehitys agalla Ensisijaisesti pyrimme hyödyntämään jo testattuja ja hyväksi havaittuja ratkaisuja. Esimerkiksi alun perin alumiinin sulatukseen kehitettyä happisovellusta (hapen lanssaus) käytetään nykyään myös teräsaihioiden kuumennukseen, myös meillä Suomessa. Hapen käytöstä kuumennusuuneissa AGAlla on kokemusta jo 20 vuoden ajalta ja yli 130 asennuksesta. Tästä kertynyt kokemus, omat simulointiohjelmistot ja uunidivisioona UTAB tarkoittavat, että voimme tarjota avaimet käteen -toimituksia takuuarvoineen. AGAn omistajan Linden yksi keskeisistä tutkimuskeskuksista sijaitsee Tukholmassa. Siellä voimme testata mm. eri poltintekniikoiden ja polttoaineiden, sekä kuumennusaikojen ja lämpötilojen vaikutusta asiakkaan omaan teräkseen. Suurin osa nykyisin käytössä olevista happisovelluksista onkin testattu ensin Tukholmassa, ja vasta sitten viety tuotantomittakaavaan. yhteistyö inspiroi Hyvät yhteistyökumppanit ovat yksi menestyksen edellytys. MORE S.r.l. on kumppanimme valokaariuuniratkaisuissa, ja olemme jäsen MEFOSissa, josta olen hyvin mielissäni. Kaikkien antoisinta on kuitenkin yhteistyö asiakkaidemme kanssa. Yhteistyö on sekä tärkeää, että inspiroivaa molemmille osapuolille. Se mahdollistaa ideoimisen, testaamisen ja sovelluksiemme kehittämisen. AGA kehittää liekittömään happipolttoon (REBOX Flameless Oxyfuel), hapen lanssaukseen (REBOX HLL High Level Lancing) sekä inertteihin ja aktiivisiin kaasuihin perustuvia sovelluksia metallurgisiin prosesseihin sekä valmistaa ja toimittaa nesteytettyä maakaasua (LNG). Sovelluksemme auttavat asiakkaitamme parantamaan tuotantokapasiteettia, laatua sekä nopeutta ja joustavuutta lähes missä tahansa metallien valmistuksen prosessissa. Ota yhteyttä meihin: tai vieraile osoitteessa

16 Kaivokset Suomen sosiaalifoorumissa Helsingissä Jänniä juttuja Suomen sosiaalifoorumi kerää vuosittain kansalaisjärjestöt ja punavihreän väen kevätviikonlopuksi Arbiksen tiloihin Helsingin Töölöön keskustelemaan yhteiskunnallisista teemoista. Tänä vuonna foorumi järjestettiin Lauantai-iltapäivän ohjelmistossa oli kaksi kaivossessiota: Kaivokset Suomessa ja Kaivoshaitat ja kansalaistoiminta: mitä, missä, milloin? Ne järjesti Suomen luonnonsuojeluliitto (SLL) ja sessiot olivat hyvä tilaisuus kuulla kaivoskriittisten aktivistien ajatuksia. Tässä otteita seminaarien puheenvuoroista. Teksti: Toni Eerola 14 Materia 3/ seminaari SLL:n suojeluasiantuntija Otto Bruun avasi ensimmäisen session. Kaikille jaettiin luettelo Suomen kriittisimmistä kaivoshankkeista ja ongelmakaivoksista. Tämän jälkeen Hannu Hyvönen Stop Talvivaara -liikkeestä esitti Al- Jazeeran dokumenttielokuvan Under the Northern Lights kaivostoiminnasta Suomessa ja Ruotsissa. Pohjoinen kaivosbuumi Videon jälkeen Kuusamon kunnanvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen Mika Flöjt (vihr.) mainosti kirjaansa Kysymyksiä Talvivaarasta ja kertoi Pohjois-Suomen, mutta erityisesti Kuusamon tilanteesta ja kampanjasta Dragon Miningin Juomasuon kultakaivoshanketta vastaan. Seurasi syytöksiä kaikkia kaivosalan toimijoita kohtaan. Kaivoshankkeet pitää estää, koska niissä haetaan uraania. Kaivosbuumin syyt ja toimijat Helsingin yliopiston tutkijatohtori Markus Kröger esitteli tutkimuksensa Suomen kaivosbuumin syistä. Tähän haastateltiin virkamiehiä, poliitikkoja ja kaivosalaa. Syitä kertyi pitkä lista, vaikka on ristiriitaa siitä, mitä niistä voidaan pitää varsinaisina kaivosbuunin syinä. Krögeristä on vaarallista, että pienelle, Outokummun palveluksessa olleelle eliitille kertyi kaivostoiminnasta osaamista ja tietoa, jota ulkomaiset firmat nyt hyödyntävät. Ammattilaiset vuorottelevat viranomaisina ja yhtiöiden palveluksessa. Kaivosmyönteisyys on patriarkaalista, eikä ala suvaitse kritiikkiä tai halua keskustelua. Korkeat hinnat eivät selitä kaivosbuumia, koska sellaista ei ole monissa muissa maissa ja Fraser-instituutin Suomen sijoitus kaivosinvestointien suositumpana kohteena kertoo, kuinka helppoa tänne on tulla. Kyseessä on maakaappaus. Vaikutukset poronhoitoon Lapin yliopiston tutkija ja porotalousneuvoja Sanna Hast Paliskuntien yhdistyksestä toi keskusteluun poronhoidon näkökulman. Kaivostoiminta on tuonut paliskunnille paljon haasteita ja kuormittaa niitä. Kerrottiin kaivostoiminnan aiheuttamista haitoista poronhoidolle ja todettiin, että tämä pitäisi ottaa huomioon jo suunnitteluvaiheessa yhdessä paliskuntien kanssa. Vaikutukset kalastukseen Kalastaja Raimo Tervonen kertoi Talvivaaran vaikutuksista alueen vesistöihin. Laakajärven pohja on täynnä kuolleita kaloja Talvivaara vei työn, mutta samalla lisäsi sitä. Piti oppia valittamaan jo vuodesta 2007 lähtien, vaikka vakuuteltiin, että kannettiin turhaa huolta. Kaikkien pitäisi nyt toimia porukassa, taustoittaa tilannetta ja vaatia ennakkoselvityksiä, muuten on vaikea todistaa kaivosyhtiön syyllisyyttä. Aina kun luulee, että Talvivaaran taru päättyy, löytyy uusi temppu ja matka jatkuu. Ministereitä vedetään kölin alta. Eduskunnassa ollaan Talvivaarasta yllättävän yksimielisiä kaikilla on suu kiinni. Kannattaakin kysyä poliitikkojen mielipiteitä asiasta. 2. seminaari Sokli Mika Flöjtin mukaan Soklin fosfaatissa ja niobiumissa on uraania. Fosfaattia käytetään lannoitteena. Sen mukana radioaktiivisuus levitetään pelloille ja päätyy tupakassa savukkeisiin. Tämä on syynä keuhkosyöpiin, mitä esitettiin jo 1970-luvulla. Fosfaattilannoitteiden uraanin määrää ei kuitenkaan rajoiteta lainsäädännössä. Soklin kaivostoiminta tuhoaisi vääjäämättä Nuortin ja Sotajoen vesistöt ja saasteet leviäisivät Venäjän puolelle. Nyt kerätään adressia Soklin radioaktiivista lannoitetuotantoa vastaan. Se on tarkoitus luovuttaa EU-komissaarille. Kaivosmanifesti Tuomo Tormulainen Pohjois-Karjalan uraaninvastaisesta liikkeestä esitteli Kaivosmanifestin. Hän saa jatkuvasti yhteydenottoja ihmisiltä, jotka haluavat vastustaa kaivoksia. Tilanne onkin muuttunut paljon Talvivaaran jälkeen. Vaadittiin selvitettäväksi, kuka omistaa värimetallit ja millainen kaivostoiminta on mahdollista sekä mineraalistrategian uudelleen laatimista. Kaivospolitiikkaa ohjaavat kasvun logiikka sekä työllisyystavoitteet ja mineraalivarat halutaan heti käyttöön. Kaikkea ei kui-

17 Sosiaalifoorumin kaivossessioissa osanottajia oli noin kolmisenkymmentä. Taustalla Maan ystävien puheenjohtaja Angi Mauranen kertoo järjestönsä kaivoskriittisestä toiminnasta. Tuomo Tormulainen esitteli kaivosmanifestin. tenkaan tartte tehdä heti, vaan voidaan jättää jotain myös jälkipolville. Uraanitietoa-sivustolla julkistetaan ajatuksia kohtuullisuuden kaivostoiminnasta sekä tietoja kaivoshankkeiden sijainnista. Tarkasteltiin myös kaivostoiminnan hyötyjä ja haittoja sekä uraaninetsintäfirmojen toimintaa Pohjois-Karjalassa. SLL:n näkymät SLL:n tekninen neuvonantaja Pertti Sundqvist vakuutti, että SLL ei ole kaivostoimintaa vastaan. Kerrattiin Talvivaaran tapahtumia ja ongelmia muissakin kaivoksissa. Stressitesteissä ei löydetty yhtäkään esimerkillistä kaivosta. Pyhäsalmen pohjavedet ovat kontaminoituneita, Kemin kromikaivoksen nikkelipitoisuudet vesistössä korkeita, eikä kaivoksissa ole varauduttu tulviin. Jos sataa, vettä päästetään ympäristöön. SLL:n kokoama asiantuntijaryhmä haastaa Talvivaaraan liittyvän tiedon. Maan ystävien kaivostoiminta Maan ystävien puheenjohtaja Angi Mauranen kertoi yhdistyksensä valinneen toimintansa kohteeksi Dragon Miningin, jolla on Oriveden ja Jokisivun kultakaivokset Etelä-Suomessa ja Juomasuon kultakaivoshanke Kuusamossa. Firma valikoitui kullan takia, koska kullalle ei ole tarvetta. Kultaa on varastoissa sijoituskohteena eikä sitä kyseenalaisteta. Maan ystävät järjesti viime kesänä toimintaleirin, jonka aikana se toi julkisuuteen kohonneen uraanipitoisuuden Oriveden kaivoksen vesistöstä. Tämä on hälyttävä esimerkki, joten firmaa ei pidä päästää Kuusamoon. Kaikki yritykseen liittyvä on epäilyttävää. Vammalan rikastamon vesissä löytyy metalleja Kaivosfirmaa ei haittaa, vaikka se voi aiheuttaa vaikka mitä. Valmisteilla on raportti yhtiön toiminnasta. Pieni vapaaehtoisryhmä löytää jänniä juttuja. Talvivaara ei ole yksittäistapaus. Mediassa pitää saada asialle julkisuutta, koska tietoa pimitetään. Kaivostietopankki-verkosto Mika Huhtanen Kaivostietopankkiverkostosta kertoi kaivosbuumin asettavan paikalliset vaikeaan asemaan: jokaisen pitäisi olla jonkin alan asiantuntija, jotta kaivoksiin liittyviä asioita voisi ymmärtää ja niihin vaikuttaa. Kaivostieto.info haluaa kokeilla karttaaineistoa, johon kerätään tietoa kaivoshankkeista. Kaikkiin kaivoshankkeisiin suhtaudutaan kriittisemmin kuin ennen, koska tiedetään uraanin liittyvän niihin. Muita puheenvuoroja Kaivosaktivisti Ruotsista toi terveisiä paikallisesta vastarinnasta ja kertoi Kalakin kaivoshankkeen vastustajien tiesulusta, joka näytetään Al-Jazeeran dokumentissa. Hänen mukaansa kaivosyhtiö välittää vain rahasta ja toimii sekä poronhoitoalueella että kansallispuistossa. Varoitettiin EU:n ja Yhdysvaltain välisistä investointisuojaneuvotteluista. Yrityksiä halutaan suojata riskeiltä, kuten ympäristölainsäädännön kiristymiseltä, joka koskee myös kaivoksia. Belvederen kerrotaan vetoavan tähän Kuusamon lupahakemuksissaan. Kehotettiin listaamaan eriävät mielipiteet jo malminetsintävaiheessa. Päivän lopuksi pienryhmissä pohdittiin erilaisia kaivosvastaisia toimintamuotoja. Kommentti Tilaisuus toimi aktivistien yhteishengen kohottajana. Yleisö nyökytteli ja tuhahteli vuoronperään aktiivisesti esittäjien puheita kompaten. Tunnelma oli tiivis ja harras. Absoluuttinen oikeassa olemisen varmuus suorastaan huokui salissa. Aurinkoisen lauantai-iltapäivän voisi varmasti viettää muullakin tavoin kuin kuuntelemalla kaivoskriittisiä puheenvuoroja sisätiloissa. Anti oli kuitenkin mielenkiintoista, mutta odotetusti kaivannaisten tarpeesta ei puhunut kukaan. Yhteenvetona: Suomeen on helppo tulla, mineraalit saa täältä ilmaiseksi, viranomaiset pimittävät tietoa ja GTK antaa kaikki tarvittavat tiedot ulkomaalaisille. Kaikki kaivoshankkeet ovat ongelmallisia ja tähtäävät uraanin tuotantoon. Luontaisia taustapitoisuuksia ei oteta huomioon, eikä ole väliä, vaikka uraania olisi vain miljardisosia. Uraanin vuoksi kaivoshankkeet pitää estää. Uraanista on tullut joillekin pakkomielle. Tapahtuma oli loistava esimerkki siitä, kuinka asiat voi nähdä mustavalkoisesti. Se antoi kuitenkin myös ajattelemisen aihetta ja hyviä vinkkejä kaivosalalle. Sen kannattaa harjoittaa vuoropuhelua, tehdä luonnontilaselvityksiä ja ottaa poronhoito huomioon jo varhaisessa vaiheessa. Ja jos tupakoi, kannattaa se (joka tapauksessa) lopettaa heti. x Materia 3/

18 Groundbreaking explosives Metallien musiikki soi kauniimmin kuin koskaan 1900-luvun alussa Helsingin ratapihalla työskenteli parisataa ihmistä metallin kalskeessa, junia lastaten ja ohjaten. Nyt kolina on kaikonnut, vaikka tällä paikalla Helsingissä työskentelee moninkertainen määrä ihmisiä - uutisten, musiikin ja nykytaiteen parissa. Metalli ei ole kadonnut. Korkeana teknologiana se on osa nurmen alla soivaa konserttia, kaikkia aisteja puhuttelevaa nykytaidetta ja nopeaa globaalia tiedonvälitystä. Ihmisten tarpeet muuttuvat, ja ideat sekä materiaalit uudistuvat. Tulevaisuutta ei voi tarkkaan ennustaa, mutta tiedämme, että myös tulevaisuudessa ihmiset tarvitsevat metalleja. 16 Materia 3/2014

19 Pohjoinen teollisuus 2014 sivut Teollisuus mittautti osaamistaan Oulussa Tekstit Bo-Eric Forstén Kuvat Leena Forstén Expomarkin toukokuun lopussa järjestämässä messutapahtumassa Pohjoinen Teollisuus kävi selkeästi ilmi, että Oulu ja oululaiset ovat kiinnostuneet muustakin kuin kärppäslätkästä. Tosin jääkiekon Suomen mestareita muistettiin messupäivien aikana virallisissakin puheenvuoroissa. Tällä kertaa teollisuus oli kuitenkin se, joka oli saanut fanijoukot liikkeelle. Loppuun myydyssä Ouluhallissa ja sen ulkoalueella 340 näytteilleasettajaa kilpaili hyvässä sovussa lähes 4000 messuvieraan huomiosta. Järjestäjien toimesta kävijöille oli tarjolla korkealaatuista asiaohjelmaa kuten paneelikeskusteluja. Ensimmäisen päivän aiheena olivat kaivokset, ja toisena päivänä mietittiin pohjoisen teollisuuden kilpailukykyä. Lapin Kansan päätoimittaja Antti Kokkonen teki miehen työn keskustelujen puheenjohtajana. Hän sai kokeneet keskustelijat esittämään selkeästi mielipiteensä ja näkemyksensä, eikä tunteitakaan peitelty. Kuulijoille keskustelut tarjosivat mielenkiintoiset ja antoisat puolitoistatuntiset. Messujen yhteistyöpartnerit järjestivät vuorostaan eri puolilla kaupunkia omia oheistapahtumiaan. Inspectan seminaari käsitteli kaivostoiminnan turvallisuutta, KaivosAkatemia/GTK:n tapahtuman otsikkona oli Kestävä Kaivosinvestointi 2014, BusinessOulun aiheena oli Pohjoiset Investoinnit ja POHTOn seminaareissa pohdittiin mobiiliteknologian hyödyntämistä ja ihmisen roolia turvallisuustyössä. Messutapahtuma on muotonsa löytänyt. Konsepti, jossa kunnossapidon, kaivosalan ja automaatioalan tapahtumat yhdistetään yhdeksi kokonaisuudeksi, tuntuu toimivan. Olemme saaneet kiitosta siitä, että tapahtumasta on tehty hyvin monipuolinen. Alat todella täydentävät ja tukevat toisiaan. Kun kaikki sujui niin kuin piti ja sääkin suosi meitä, ei voi olla muuta kuin tyytyväinen. Erityisen iloinen olen yhteistyöpartnereiltamme saamistamme palautteista, toteaa Expomarkin Juha Nyholm muutama tunti ennen messujen sulkemista. Hän ja muut expomarkilaiset olivat yhteistyöpartnerien kehujen kohteena edellispäivän messuillallisella. Kehuja sateli puheissa, joita kuunneltiin ennen kuin illan vieraileva taitelija, Maria Lund päästettiin ääneen. Ensimmäisenä vuorossa oli Pohjois- Pohjanmaan liiton uusi kehitysjohtaja Tiina Rajala, joka toi Oulun kaupungin tervehdyksen. Hän painotti teollisuuden ja teknologian merkitystä Oulun ja koko maakunnan kehitykselle. Puheensa lopussa hän muistutti Oulun olevan Suomessa yhdessä lajissa yli muiden jääkiekossa. Fennovoiman suurimman osakkaan, Voimaosakeyhtiö SF:n toimitusjohtaja Pekka Ottavainen loi messuväkeen uskoa Hanhikivi-projektin toteuttamiseen. Kiittäessään järjestäjiä Pekka Suomela luonnehti Oulua oivaksi kokoontumispaikaksi kaivannaisteollisuudelle ja kehui Oulun yliopiston tekemää pitkäjänteistä työtä alan ja sen koulutuksen kehittämiseksi. Viralliset seremoniat päättyivät palkinnonjakoon. M-Technologyn toimitusjohtaja Matti Myllylä vastaanotti Expomarkin ja Promaintin Kunnossapidon kehittäjä -palkinnon.x Materia 3/

Vastuullisuus kaivosteollisuudessa. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari, 28.1.2016

Vastuullisuus kaivosteollisuudessa. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari, 28.1.2016 Vastuullisuus kaivosteollisuudessa Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari, 28.2016 Kestävän kaivostoiminnan verkosto Mitä Kaivosteollisuus ja sen sidosryhmät loivat Kestävän kaivostoiminnan verkoston

Lisätiedot

KAIVOSALALLE TYÖ ELÄMÄÄN -TAPAHTUMA 21.1.2014. Harri Kosonen

KAIVOSALALLE TYÖ ELÄMÄÄN -TAPAHTUMA 21.1.2014. Harri Kosonen KAIVOSALALLE TYÖ ELÄMÄÄN -TAPAHTUMA 21.1.2014 Harri Kosonen MITÄ YHTEISTÄ ON KIVELLÄ JA KITARALLA? Varsinkin nuorilla on harvoin tietoa kaivannaisalasta ILMAN KAIVOSTEOLLISUUTTA ET SOITA KITARAAKAAN (etkä

Lisätiedot

SUOMEN KAIVOSTEOLLISUUDEN TILANNE. Kaivosseminaari

SUOMEN KAIVOSTEOLLISUUDEN TILANNE. Kaivosseminaari SUOMEN KAIVOSTEOLLISUUDEN TILANNE Kaivosseminaari 090616 Aiheita 1. Kaivosteollisuus tänään 2. Kaivospolitiikka 3. Kestävä kaivostoiminta 4. Koulutus 5. Tulevaisuus KAIVOSTEOLLISUUS TÄNÄÄN Kaivosteollisuus

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot

Kaivannaisteollisuus ry

Kaivannaisteollisuus ry Kaikki kaivokset ovat tärkeitä kaikki kaivokset ovat erilaisia Kaivannaisteollisuus ry Suomessa toimivan kaivostoimialan yhteistyöjärjestö, johon kuuluu 48 jäsentä. Kaivokset muodostavat yhdessä metallien

Lisätiedot

Prosessimetallurgian opintosuunta

Prosessimetallurgian opintosuunta Opintosuuntainfo Perjantai 27.1.2017, PR102 1 prosessi- ja ympäristötekniikan koulutusohjelmissa Osaamistavoitteet - Tutkimus- ja kehitystehtävissä tarvittava menetelmällinen osaaminen - Kokeellinen tutkimus

Lisätiedot

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille?

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? 10.10.01 Tuomo Suortti Ohjelman päällikkö Riina Antikainen Ohjelman koordinaattori 10/11/01 Tilaisuuden teema Kansainvälistymiseen

Lisätiedot

Suomen Kaivosyrittäjät ry. Kaivosseminaari 2013, Kittilä, Levi 5.-7.6.2013

Suomen Kaivosyrittäjät ry. Kaivosseminaari 2013, Kittilä, Levi 5.-7.6.2013 Suomen Kaivosyrittäjät ry Kaivosseminaari 2013, Kittilä, Levi 5.-7.6.2013 Kaivannaisteollisuus ry: KAIVOSTEOLLISUUDEN ÄÄNI! Suomessa toimivan kaivostoimialan yhteistyöjärjestö, 48 jäsentä! Kaivokset muodostavat

Lisätiedot

Elämä rikkidirektiivin kanssa - seminaari

Elämä rikkidirektiivin kanssa - seminaari Elämä rikkidirektiivin kanssa - seminaari Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Keskiviikko 17.4.2013 Tarmo Tuominen Puheenjohtaja, Kaivannaisteollisuus ry Kaivannaisteollisuus ry: KAIVOSTEOLLISUUDEN ÄÄNI

Lisätiedot

Esineiden, palveluiden ja ihmisten internet

Esineiden, palveluiden ja ihmisten internet Simo Säynevirta Global Technology Manager ABB Process Automation Services, Aalto AlumniWeekend 2015 24.10.2015 Teollisen tuotannon uusi aika Esineiden, palveluiden ja ihmisten internet A global leader

Lisätiedot

Kansainvälistymiseen tarvitset rohkean tarinan

Kansainvälistymiseen tarvitset rohkean tarinan Kansainvälistymiseen tarvitset rohkean tarinan Sisältömarkkinoinnilla kasvuun seminaari 6.6. / Kati Keronen Kuvalähde: https://www.flickr.com/photos/psd/8591351239 Tervehdys! @KatiKeronen Asiakaslähtöisen

Lisätiedot

Antti Asplund suunnittelee kummia

Antti Asplund suunnittelee kummia ENERGIAPOLARIN ja Rovakairan ASIAKASLEHTI 1 2010 rovakairan omat sivut keskiaukeamalla Antti Asplund suunnittelee kummia kevitsa aukeaa - Sodankylästä kaupunki? Keskiaukeamalla Energiankäytön tee-se-itse

Lisätiedot

septima tuotannon uusi elämä

septima tuotannon uusi elämä septima tuotannon uusi elämä 1 2 3 4 5 6 7 Lupaus Septima-palvelutuotteella saamme seitsemässä päivässä aikaan yrityksesi tuotannolle uuden elämän. Uuden tehokkaamman elämän, jossa kustannukset saadaan

Lisätiedot

Kaivosalaan investoidaan

Kaivosalaan investoidaan Kaivosalaan investoidaan Suomessa tapahtuu kaivosalalla paljon hyviä asioita. Toukokuun lopulla nähtiin taas merkittävää panostusta tulevaisuuteen kun Suomen Rakennuskone Oy luovutti E. Hartikainen Oy:lle

Lisätiedot

KOLIN ARVOISESTI. Nyt ja tulevaisuudessa

KOLIN ARVOISESTI. Nyt ja tulevaisuudessa KOLIN ARVOISESTI Nyt ja tulevaisuudessa Kolin arvo-ohjeet 2014 1 HUOLEHDI PARHAASTA LAADUSTA Asetamme riman entistäkin korkeammalle! YRITTÄJÄ Ota omat arvosi näkyväksi osaksi toimintaasi. Kerro ne nettisivuillasi

Lisätiedot

ANTTI ISOKANGAS & RIKU VASSINEN

ANTTI ISOKANGAS & RIKU VASSINEN ANTTI ISOKANGAS & RIKU VASSINEN Me kirjoittajat tapasimme toisemme ensimmäisen kerran alkuvuodesta 2008 haastattelun merkeissä. Riku oli juuri aloittanut tuolloin maailman suosituimman verkkoyhteisön,

Lisätiedot

JÄSENTIEDOTE 4/2016 PUHEENJOHTAJALTA. Hienoa on ollut kokea, miten hyvällä vireellä ja fiiliksellä yrittäjät ovat olleet liikkeellä!

JÄSENTIEDOTE 4/2016 PUHEENJOHTAJALTA. Hienoa on ollut kokea, miten hyvällä vireellä ja fiiliksellä yrittäjät ovat olleet liikkeellä! Raastuvankatu 12-14 D 65100 VAASA info@vaasanyrittajat.com 15.12.2016 PUHEENJOHTAJALTA Sinulle jäsenyrittäjämme, haluan puheenjohtajana tuoda vuoden viimeisen tervehdyksen. Ensinnäkin kiitän saamastani

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Poronhoitoyhteisöjen osallistaminen kaivosten suunnitteluprosessiin

Poronhoitoyhteisöjen osallistaminen kaivosten suunnitteluprosessiin Poronhoitoyhteisöjen osallistaminen kaivosten suunnitteluprosessiin Tapaustutkimus Northland Resources in kaivoshankkeesta Muonion paliskunnan ja Muonion lapinkylän alueilla Teresa Komu (2013) Retoriikkaa

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseudun näkymiä

Keski-Suomen maaseudun näkymiä Keski-Suomen maaseudun näkymiä Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon seminaari 26.3.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maaseudun näkymät ovat varsin haasteelliset Palvelut etääntyvät, kuntien talousvaikeudet

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

Seutuimago ja kaivosteollisuus: havaintoja lähimenneisyydestä. Esa Tommila, ympäristöneuvos Kuusamon luonto, imago ja elinkeinot seminaari 29.1.

Seutuimago ja kaivosteollisuus: havaintoja lähimenneisyydestä. Esa Tommila, ympäristöneuvos Kuusamon luonto, imago ja elinkeinot seminaari 29.1. Seutuimago ja kaivosteollisuus: havaintoja lähimenneisyydestä Esa Tommila, ympäristöneuvos Kuusamon luonto, imago ja elinkeinot seminaari 29.1.2014 Kaivosseudun imago riippuu monesta seikasta 1/2 Raija

Lisätiedot

Ekologisen innovaation merkitys. Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset

Ekologisen innovaation merkitys. Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset Ekologisen innovaation merkitys Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset Meidän kaikkien täytyy ottaa ekologinen innovaatio huomioon Kun 53 % eurooppalaisten yritysten päätöksentekijöistä pitää

Lisätiedot

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA ASIAOSAAMISEEN KESKITTYMINEN ON VÄÄRÄ FOKUS. ETSI ASENNETTA. Uuden työntekijän sopeutuminen uusiin tehtäviin voi viedä jopa

Lisätiedot

Innovation Thursday Helsinki 7.4.2016 Pirjo Rinnepelto

Innovation Thursday Helsinki 7.4.2016 Pirjo Rinnepelto Puhdas teknologia liiketoiminnan ja innovaatioiden lähtökohtana Innovation Thursday Helsinki 7.4.2016 Pirjo Rinnepelto Esityksen sisältö Cleantech Suomessa missä mennään ja vieläkö mahtuu mukaan? Caset:

Lisätiedot

Valuvatko Barentsin mahdollisuudet Lapin ohi? Mitä Suomessa pitää tehdä?"

Valuvatko Barentsin mahdollisuudet Lapin ohi? Mitä Suomessa pitää tehdä? Valuvatko Barentsin mahdollisuudet Lapin ohi? Mitä Suomessa pitää tehdä?" TIISTAINA 29.3.2011 klo 18:00 20:00 Arktikum-talon Polarium-salissa, (Pohjoisranta 4, Rovaniemi) Suomi ei lukeudu jäämeren rantavaltioihin,

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma 2012 2018 Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Tähtää korkealle Rahoitamme yrityksiä, joilla on halu ja kyky kasvaa. Intoa ja osaamista Loistava

Lisätiedot

Arvoisa kansleri, rehtori, vararehtori ja kaikki muutkin LUMA-ystävät!

Arvoisa kansleri, rehtori, vararehtori ja kaikki muutkin LUMA-ystävät! PUHE 10.12.2012/Maija Aksela Arvoisa kansleri, rehtori, vararehtori ja kaikki muutkin LUMA-ystävät! Tänään on meille suuri päivä. Sydämellinen KIITOS yliopistolle tästä hienosta tunnustuksesta omasta sekä

Lisätiedot

Luotettava ratkaisutoimittaja

Luotettava ratkaisutoimittaja Luotettava ratkaisutoimittaja 40 vuoden kokemuksella 1 Asiakaslähtöistä ongelmanratkaisua jo 40 vuotta Vuonna 1976 perustettu Sermatech Group on kasvanut 40 vuodessa mekaniikan suunnittelu- ja valmistusyhtiöstä

Lisätiedot

Viestintäalan ympäristölinjaus

Viestintäalan ympäristölinjaus Viestintäalan ympäristölinjaus Matkalla kestävämpään 24.8.2010 1 Ympäristölinjaus-projekti Projektin ohjausryhmä VKL:n strategia- ja tulevaisuusryhmä Projektin johtoryhmä Jukka Ottela, ESA Tarja Kyllönen,

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Sisältönäkökulma Tutkimus Yritysten tuotekehitys Innovatiiviset julkiset hankinnat Kansainväliset T&K&I- alustat DM Luonnonvarat

Lisätiedot

liiketoimintamahdollisuuksia Automaatiolla tuottavuutta ja koneenrakennukseen ELKOM 07 ECT Forum FIMA pääsihteeri Antti Sirén Governed by

liiketoimintamahdollisuuksia Automaatiolla tuottavuutta ja koneenrakennukseen ELKOM 07 ECT Forum FIMA pääsihteeri Antti Sirén Governed by ELKOM 07 ECT Forum 6.9.2007 Antti Sirén FIMA pääsihteeri Automaatiolla tuottavuutta ja liiketoimintamahdollisuuksia koneenrakennukseen Miksi lisää automaatiota työkoneisiin? Automaation hyödyt asiakkaalle

Lisätiedot

Prosessimetallurgian opintosuunta

Prosessimetallurgian opintosuunta Prosessimetallurgian opintosuunta Opintosuuntien informaatiotilaisuus Perjantai 5.2.2016 klo 15.35-16.00 (KTK215) Perjantai 12.2.2016 klo 14.00-14.25 (PR174) Prosessimetallurgia prosessi- ja ympäristötekniikan

Lisätiedot

Team Finland Mukaan globaaliin liiketoimintaan!

Team Finland Mukaan globaaliin liiketoimintaan! Team Finland Mukaan globaaliin liiketoimintaan! 3.11.2015 Pauli Berg Team Finland koordinaattori Sisältö Mikä Team Finland? Miksi koottu? Miten toimii? DM 1272687 Mikä Team Finland? tarjoaa kansainväliseen

Lisätiedot

Ympäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki

Ympäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki Place for a photo (no lines around photo) Ympäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki Tekstiilien ympäristövaikutusten arviointi 30.1.2014 VTT, Espoo Johtava

Lisätiedot

Nostetta kuormankäsittelyyn

Nostetta kuormankäsittelyyn Kuormausnosturit Vaihtolavalaitteet Ajoneuvotrukit Takalaitanostimet Puutavara- ja kierrätysnosturit Nostetta kuormankäsittelyyn www.hiab.com Hiab tuntee kuormankäsittelyn toimialat ja niiden erityispiirteet.

Lisätiedot

Virtuaalitiimit ja Luottamuksen merkitys virtuaaliorganisaatioissa. Mari Mykkänen Hallman-Yhtiöt

Virtuaalitiimit ja Luottamuksen merkitys virtuaaliorganisaatioissa. Mari Mykkänen Hallman-Yhtiöt Virtuaalitiimit ja Luottamuksen merkitys virtuaaliorganisaatioissa Mari Mykkänen Hallman-Yhtiöt 30.5.2007 Alustuksen sisältö Virtuaalitiimit, mitä ne ovat? Miksi hyödyntäisin yrityksessäni virtuaalitiimejä?

Lisätiedot

Säätiöt rahoittajina. Eero Pirttijärvi, Jyväskylä 13.2.2014

Säätiöt rahoittajina. Eero Pirttijärvi, Jyväskylä 13.2.2014 Säätiöt rahoittajina Eero Pirttijärvi, Jyväskylä 13.2.2014 Aluksi Yksi ajatus on tarjota teille lisätietoa yhdestä rahoitusvaihtoehdosta, säätiöistä. Joskus ne toimivat tarpeeseen, sen kokoon nähden ainoana

Lisätiedot

Sosiaalisten vaikutusten arviointi kehittämisehdotuksia

Sosiaalisten vaikutusten arviointi kehittämisehdotuksia Sosiaalisten vaikutusten arviointi kehittämisehdotuksia Sosiologian yliopistonlehtori Leena Suopajärvi, YTK, Lapin yliopisto DILACOMI-tutkimushankkeen loppuseminaari 27.9.2013, Rovaniemi Puheenvuoron rakenne

Lisätiedot

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta Teknotarinoita Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta www.visiolehti.fi 1 Hyvinvointia Suomelle Teknologiateollisuus on Suomen tärkein vientiala. Teknologiayritykset toimivat

Lisätiedot

Iloa yhteistyöstä. Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus. Kati Kuula

Iloa yhteistyöstä. Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus. Kati Kuula Iloa yhteistyöstä Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus Kati Kuula 8.10.2016 Koirilla on oikeus hyvään elämään Meillä kaikilla on oikeus hyvään elämään Mitä kaikkea hyvää koiraharrastustoimintaan osallistumisesta

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ

HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ --Raporttisi perehtymisestä harjoittelupaikkaasi-- Voit myös kerätä muuta tietoa harjoittelupaikastasi! ENNAKKOTETEHTÄVÄ: 1. Perehtyminen harjoittelupaikkaan 2. Organisaatio,

Lisätiedot

Säätiöt rahoittajina

Säätiöt rahoittajina Säätiöt rahoittajina Jyväskylä 9.2.2012 Aluksi Kun suunnittelimme ohjelmaa tälle päivälle, yksi ajatus oli tarjota lisätietoa yhdestä rahoitusvaihtoehdosta, säätiöistä. Joskus ne toimivat tarpeeseen, sen

Lisätiedot

Osallistuja: Eräkeskus Wildernes Lodge Nurmijärvi-Sveitsi Northern Star Wildernes Lodge Vieki-Sveitsi Kaatrahovi Hotelli- Lieksan keskusta-venäjä

Osallistuja: Eräkeskus Wildernes Lodge Nurmijärvi-Sveitsi Northern Star Wildernes Lodge Vieki-Sveitsi Kaatrahovi Hotelli- Lieksan keskusta-venäjä Osallistuja: Eräkeskus Wildernes Lodge Nurmijärvi-Sveitsi Northern Star Wildernes Lodge Vieki-Sveitsi Kaatrahovi Hotelli- Lieksan keskusta-venäjä Master Pizza- Lieksan Keskusta-Turkki Pizzeria Slemani

Lisätiedot

Smart solutions for saving energy

Smart solutions for saving energy SCI-C1000 SCI-projektikurssi Smart solutions for saving energy Työsuunnitelma Ryhmä: Elias Axelsson 428446 Arne Kiaupa 78892E Alison Tshala 481360 Lassi Ruonavaara 480895 Mari Porko 344562 Sisällysluettelo

Lisätiedot

KEHITTÄMIS- HANKKEET 26.4.2016

KEHITTÄMIS- HANKKEET 26.4.2016 KEHITTÄMIS- HANKKEET 26.4.2016 KÄYNNISSÄ OLEVAT HANKKEET Naturpolis päätoteuttajana Toteutusaika Rahoitus Budjetti Yrityksiä mukana Elintarvikkeista ja luonnosta elinvoimaa Koillismaalle 1.4.2015-31.1.2018

Lisätiedot

Metallikaivosteollisuuden kehityspolut vähähiilisessä yhteiskunnassa. Mari Kivinen Geologian tutkimuskeskus

Metallikaivosteollisuuden kehityspolut vähähiilisessä yhteiskunnassa. Mari Kivinen Geologian tutkimuskeskus Metallikaivosteollisuuden kehityspolut vähähiilisessä yhteiskunnassa Mari Kivinen Geologian tutkimuskeskus 10.11.2014 1 Työryhmä GTK Laura Lauri Susanna Kihlman Mari Kivinen Saku Vuori VTT Tiina Koljonen

Lisätiedot

Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia

Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia VASTAVÄITTEET Tapio Joki Johdanto Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia K aupat syntyvät harvoin ilman vastaväitteitä. Myyjälle ratkaisevan tärkeää on ymmärtää,

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

LähiTapiola vuonna 2020 miten menestymme?

LähiTapiola vuonna 2020 miten menestymme? LähiTapiola vuonna 2020 miten menestymme? LähiTapiola vuonna 2020 Palautekysely 22.8.2014 miten menestymme? Palautekysely 22.8.2014 Vastasiko asiaosuus odotuksianne? 4,96 1 1,5 2 2,5 3 3,5 4 4,5 5 5,5

Lisätiedot

Miten suojaat aineettoman omaisuuden yritystoiminnassa?

Miten suojaat aineettoman omaisuuden yritystoiminnassa? Miten suojaat aineettoman omaisuuden yritystoiminnassa? 8:30 Ilmoittautuminen ja aamukahvit 9:00 9:20 Tervetuloa - seminaarin avaus Aineeton oikeus käytännössä ja julkinen rahoitus Tapani Saarenpää, asiantuntija,

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Satakuntaliitto, Pohjoisranta 1, Neuvotteluhuone 1, Pori

Satakuntaliitto, Pohjoisranta 1, Neuvotteluhuone 1, Pori Aika klo 9.00 10.40 Paikka Satakuntaliitto, Pohjoisranta 1, Neuvotteluhuone 1, 28100 Pori Läsnä: Huhtanen Tapio Kallio Reijo, ohjausryhmän puheenjohtaja Karvonen Marja/ Saari Maija Kaunistola Mari Laitinen

Lisätiedot

Tilikausi 2008. Tapani Järvinen, toimitusjohtaja 30.1.2009

Tilikausi 2008. Tapani Järvinen, toimitusjohtaja 30.1.2009 Tilikausi 2008 Tapani Järvinen, toimitusjohtaja 30.1.2009 2 Hyvä neljäs kvarttaali milj. EUR Q4 2008 Q4 2007 Muutos- % Liikevaihto 398,8 315,5 +26,4 Bruttokate, % 22,8 20,6 +10,7 Liikevoitto 47,5 33,0

Lisätiedot

Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä. Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira

Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä. Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira Johtamis- ja innovaatiojärjestelmät avainroolissa Kemira 2011-> Kemira 2007 asti Diversifioitunut portfolio

Lisätiedot

Tallinnan-kokous

Tallinnan-kokous Tallinnan-kokous 8. 10.9. 010.3.010 Egoprise-sähköpostikysely yrityksille 010 Seamkin markkinatutkimusyksikkö teki kesäkuussa 010 sähköpostikyselyn, joka lähetettiin 1000 pienen ja keskisuuren yrityksen

Lisätiedot

Oman toiminnan esittely Eläkeliiton Joutsan yhdistys ry. Kumppanuuspöytä Maija Salonen

Oman toiminnan esittely Eläkeliiton Joutsan yhdistys ry. Kumppanuuspöytä Maija Salonen Oman toiminnan esittely Eläkeliiton Joutsan yhdistys ry Kumppanuuspöytä 08.11.2016 Maija Salonen Eläkeliitto numeroina Kattojärjestö Eläkeliitto - jäsenmäärä 130000 jäsentä - 20 piiriä - 403 paikallisyhdistystä

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen

Lisätiedot

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman jatko Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-toiminta jatkuu vaikka ohjelma päättyy Kansallisesti tarkasteltuna kehittymisen ja sen tukemisen tarve

Lisätiedot

Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin

Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin Pirkanmaan maanrakennuspäivä 2016 12.1.2016 Markku Niemi Taustaa Liikenneviraston hallinnoiman väyläomaisuuden

Lisätiedot

Paljon tukea tarvitsevat paljon palveluita käyttävät hanke

Paljon tukea tarvitsevat paljon palveluita käyttävät hanke Paljon tukea tarvitsevat paljon palveluita käyttävät hanke Tavoitteena on asiakkaan osallisuuden lisääminen, sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon toiminnallisen integraation kehittäminen,

Lisätiedot

K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset

K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset Kohdistuivat lähinnä K3- konseptin kulttuuri osioon - eli miten saadaan konsepti palvelemaan kulttuurielämän raikastamista ja rakennetaan hyvä alusta kulttuurityölle ja

Lisätiedot

KASVUN OSAAJAT VALTAKUNNALLISISSA KIITORATAPÄIVISSÄ. Palautteet

KASVUN OSAAJAT VALTAKUNNALLISISSA KIITORATAPÄIVISSÄ. Palautteet KASVUN OSAAJAT VALTAKUNNALLISISSA KIITORATAPÄIVISSÄ Palautteet MÄTCHIEN ONNISTUMINEN OSAAJA Kuinka onnistuneena pidät sinulle valittua mätchiä? (1=huono, 5=erinomainen) YRITYS Kuinka onnistuneena pidät

Lisätiedot

Palveluteollinen käänne ja ekologinen kestävyys

Palveluteollinen käänne ja ekologinen kestävyys Palveluteollinen käänne ja ekologinen kestävyys Talouskasvu vakaan yhteiskuntakehityksen edellytys? -seminaari 11.3.2011 Pekka Ylä-Anttila ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH

Lisätiedot

TYÖHAASTATTELU- OPAS

TYÖHAASTATTELU- OPAS TYÖHAASTATTELU- OPAS Työhaastattelu Työhaastattelu on työnhakijan ja rekrytoivan tahon vuorovaikutteinen kohtaaminen. Haastattelussa käydään yleensä läpi sekä työnhakijan persoonaan että ammattitaitoon

Lisätiedot

Muuttuva työelämä työelämän ja koulutuksen yhteistyön haasteet. Timo Rautajoki 9.10.2013

Muuttuva työelämä työelämän ja koulutuksen yhteistyön haasteet. Timo Rautajoki 9.10.2013 Muuttuva työelämä työelämän ja koulutuksen yhteistyön haasteet Timo Rautajoki 9.10.2013 Työelämän ja koulutuksen yhteistyön haasteet elinkeinoelämän näkökulmasta Elinkeinoelämän tarpeisiin koulutetaan

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

E-kirjan kirjoittaminen

E-kirjan kirjoittaminen 1 E-kirjan kirjoittaminen Ohjeet e-kirjan kirjoittamiseen Tämän ohjeistuksen tavoitteena on auttaa sinua luomaan yksinkertainen e-kirja (pdftiedosto) asiakkaallesi. Kirja näyttää hänelle kuinka hyvin ymmärrät

Lisätiedot

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Helsinki, 24.4.2008 1 Tausta Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta

Lisätiedot

Koulutusta 35 vuotta. Laboratorioalan teemapäivät 22. 23.9.2009. www.pohto.fi

Koulutusta 35 vuotta. Laboratorioalan teemapäivät 22. 23.9.2009. www.pohto.fi Koulutusta 35 vuotta. Laboratorioalan teemapäivät 22. 23.9.2009 www.pohto.fi Laboratorioalan teemapäivät Teemapäivistä on muodostunut laboratorioalan ammattilaisten alkusyksyn kohtaamispaikka, missä kuullaan,

Lisätiedot

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen.

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Tutkittua tietoa & punnittuja näkemyksiä. Osallistu, innostu

Lisätiedot

Sometetaan Sitoumuksesta Pariisin ilmastokokouksen alla! Sitoumuksen yhteinen sosiaalisen median kampanja

Sometetaan Sitoumuksesta Pariisin ilmastokokouksen alla! Sitoumuksen yhteinen sosiaalisen median kampanja Sometetaan Sitoumuksesta Pariisin ilmastokokouksen alla! Sitoumuksen yhteinen sosiaalisen median kampanja 22. 29.11.2015 #Sitoumus2050 #Pariisi2015 Tulossa sitoumuksen tehneiden yhteinen some-kampanja

Lisätiedot

Luonnostellaan ilmastoviestinnän suunnitelma. CHAMP II työpaja Tampere Pekka Salminen

Luonnostellaan ilmastoviestinnän suunnitelma. CHAMP II työpaja Tampere Pekka Salminen Luonnostellaan ilmastoviestinnän suunnitelma CHAMP II työpaja Tampere 4.5.2010 Pekka Salminen Ilmastoviestinnän suunnitelma Strategisessa ilmastoviestinnän suunnitelmassa voidaan mm. määritellä: Miksi

Lisätiedot

Verkkokauppa ja Kotisivut

Verkkokauppa ja Kotisivut Kaupan liiton verkkokauppa -koulutus 2011 6.4.2011 Hotelli Radisson Blu Royal Verkkokauppa ja Kotisivut Markku Korkiakoski, Vilkas Group Oy Agenda Vilkas Group Oy:n esittely Käsitteitä? Monikanavainen

Lisätiedot

Asennetutkimus ja sosiaalinen toimilupa

Asennetutkimus ja sosiaalinen toimilupa Asennetutkimus ja sosiaalinen toimilupa Tuija Jartti, projektitutkija (YTM), Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Jyväskylän yliopisto, 17.3.2015 Kirja kaivannaistoiminnan hyväksyttävyydestä Saatavissa:

Lisätiedot

Tervetuloa ympäristöohjelman kolmanteen työpajaan Pori/Turku

Tervetuloa ympäristöohjelman kolmanteen työpajaan Pori/Turku Tervetuloa ympäristöohjelman kolmanteen työpajaan Pori/Turku 16.12.2013 Työpajan tavoitteet Missä ollaan nyt ja prosessi, jolla edetään Ensimmäisten toimintahaasteiden valinta ja viilaus Ohjelman ja haastekampanjan

Lisätiedot

CASR tänään ja 5 vuoden päästä. Prof. Jouko Härkki & Dos. Timo Fabritius Terästutkimuskeskus Prosessimetallurgian laboratorio

CASR tänään ja 5 vuoden päästä. Prof. Jouko Härkki & Dos. Timo Fabritius Terästutkimuskeskus Prosessimetallurgian laboratorio 1 CASR tänään ja 5 vuoden päästä Prof. Jouko Härkki & Dos. Timo Fabritius Terästutkimuskeskus Prosessimetallurgian laboratorio 2 Sisältö Terästutkimuskeskuksen lyhyt historia Terästutkimuskeskus tänään

Lisätiedot

DSII. Teollisuuden tohtorikoulu Doctoral School of Industry Innovations. Seppo Tikkanen Tampere University of Technology

DSII. Teollisuuden tohtorikoulu Doctoral School of Industry Innovations. Seppo Tikkanen Tampere University of Technology DSII Teollisuuden tohtorikoulu Doctoral School of Industry Innovations Seppo Tikkanen Tampere University of Technology DSII on TTY:n tohtorikoulu joka yhdistää teollisuuden tarpeet ja akateemisen tutkimuksen

Lisätiedot

UAV alustaisten menetelmien asiakastarpeet malminetsinnässä ja kaivostoiminnassa

UAV alustaisten menetelmien asiakastarpeet malminetsinnässä ja kaivostoiminnassa UAV alustaisten menetelmien asiakastarpeet malminetsinnässä ja kaivostoiminnassa Jukka Konnunaho ja Tuomo Karinen Geologian tutkimuskeskus, Rovaniemi Esityksen asialista Asiakastarvekartoitus ja sen tulokset

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Yhdistystoiminnan kehittämisen tsekkauslista Missä meillä menee hyvin ja missä voisimme tulla yhdessä paremmiksi?

Yhdistystoiminnan kehittämisen tsekkauslista Missä meillä menee hyvin ja missä voisimme tulla yhdessä paremmiksi? Yhdistystoiminnan kehittämisen tsekkauslista Missä meillä menee hyvin ja missä voisimme tulla yhdessä paremmiksi? Yhdistyksen toiminta-ajatus Onko meillä yhteinen näkemys siitä, miksi yhdistys on olemassa?

Lisätiedot

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010 JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Iloisin mielin kohti tulevaa vuotta 2011 Joulukuu 2010 Näin joulun alla on hyvä pysähtyä

Lisätiedot

Tutkimuksen tausta. Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään -tutkimus, 2016

Tutkimuksen tausta. Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään -tutkimus, 2016 Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään Kyselytutkimuksen tuloksia 2016 Tutkimuksen tausta Sitra tutki, miten suomalaiset ovat saaneet viimeisen työpaikkansa, ovatko he aikeissa hakea uutta työtä, miten

Lisätiedot

Paikka Oulun yliopisto, Yliopistokatu 9, C ovi, tila KTK 112

Paikka Oulun yliopisto, Yliopistokatu 9, C ovi, tila KTK 112 Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus/ Lapin toimintayksikkö Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä Myllärintie 35 96400 ROVANIEMI PÖYTÄKIRJA 26.5.2010 Pohjois-Suomen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut

Lisätiedot

LAADUN MERKITYS PALVELULIIKE- TOIMINNASSA. Arto Engbom 23.1.2015 Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Laatupäivä

LAADUN MERKITYS PALVELULIIKE- TOIMINNASSA. Arto Engbom 23.1.2015 Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Laatupäivä LAADUN MERKITYS PALVELULIIKE- TOIMINNASSA Arto Engbom Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Laatupäivä LAADUN MERKITYS PALVELULIIKETOIMINNASSA Arto Engbom Laatu ja kehitysjohtaja, Laitteet liiketoiminta-alue

Lisätiedot

TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen

TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen Esittelyteksti (mainostyylinen): Koskaan ihminen ei ole tiennyt niin paljon kuin nyt. Mutta huomenna tiedämme taas

Lisätiedot

OMAN TYÖNSÄ SANKARI. Katso kuinka Seppo loi yrityksessään unelmiensa työn.

OMAN TYÖNSÄ SANKARI. Katso kuinka Seppo loi yrityksessään unelmiensa työn. OMAN TYÖNSÄ SANKARI Katso kuinka Seppo loi yrityksessään unelmiensa työn. DO WHAT YOU LOVE AND YOU LL NEVER HAVE TO WORK A DAY IN YOUR LIFE. - VANHA KIINALAINEN SANONTA TÄSSÄ OPPAASSA KERROMME SEPON TARINAN.

Lisätiedot

Pohjoiskalotilla toimivasta pienestä laitetoimittajasta merkittäväksi kansainväliseksi järjestelmätoimittajaksi

Pohjoiskalotilla toimivasta pienestä laitetoimittajasta merkittäväksi kansainväliseksi järjestelmätoimittajaksi Pohjoiskalotilla toimivasta pienestä laitetoimittajasta merkittäväksi kansainväliseksi järjestelmätoimittajaksi Tuomo Juntikka, Civ. Ing. Hallituksen puheenjohtaja Paakkola Conveyors Oy Historiikki Yritys

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Tuoteluettelo / 2014 RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Maatalous Teollisuus & materiaalin käsittely Ympäristönhoito Kevytperävaunut Muut laitteet THE SKY IS NOT THE LIMIT STARCO FINLAND

Lisätiedot

Katsaus mineraaliklusterin näkymiin

Katsaus mineraaliklusterin näkymiin Katsaus mineraaliklusterin näkymiin Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Toimialajohtaja Kirsti Loukola-Ruskeeniemi Elinkeino- ja innovaatio-osasto 13.5.2016 1 Mineraaliklusteri Mineral Industry Cluster

Lisätiedot

Pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus Cleantech alueella Jukka Leppälahti Tekes

Pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus Cleantech alueella Jukka Leppälahti Tekes Pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus Cleantech alueella 25.8.2015 Jukka Leppälahti Tekes Tilaisuuden tavoite Kertoa millaista rahoitusta on saatavilla erityisesti pk-yritysten pilotointihankkeisiin ja sitä

Lisätiedot

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Toimintatutkimus? Toimintatutkimus on sosiaalinen prosessi,

Lisätiedot