VAASAN YLIOPISTO Humanistinen tiedekunta Viestintätieteiden laitos

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VAASAN YLIOPISTO Humanistinen tiedekunta Viestintätieteiden laitos"

Transkriptio

1 VAASAN YLIOPISTO Humanistinen tiedekunta Viestintätieteiden laitos Sirpa Haataja Multimediauutiset mobiiliviestintänä. Kuvaus multimediauutispalvelujen alkuvaiheesta Viestintätieteiden pro gradu Vaasa 2003

2 1 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ 1. JOHDANTO Tavoite Tutkimusaineisto Tutkimusmenetelmä Yhteys aiempaan tutkimukseen MOBIILIVIESTINTÄ Viestintä ja media Mobiiliviestintään liittyvät termit Mobiiliviestintä sanomien siirtoprosessina Mobiiliviestinnän lajit Mobiilipalvelujen kautta tapahtuva joukkoviestintä Multimediauutisvälitysprosessi MOBIILIMEDIAT Mobiilimedioiden tekniset piirteet Mobiilit verkkoteknologiat Mobiilit palveluteknologiat Mobiilimedioiden laiteominaisuudet Mobiilimedioiden viestinnälliset piirteet Vanha ja uusi media Mobiilimediat uusina medioina MOBIILIUUTISET Uutisvälitys ja uutiset Uutisen historia ja määritelmiä Uutisaiheet 57

3 Uutisvälitys eri medioissa Mobiiliuutistyypit Multimediauutisen rakenne MULTIMEDIAUUTISVÄLITYKSEN JA -SISÄLTÖJEN ANALYYSI Tutkimusaineiston kuvaus Aineiston määrät Aineiston keruu Multimediauutisten julkaisijat Mobiilimedioiden piirteiden analyysi multimediauutisvälityksessä Analyysirunko MTV3:n multimediauutispalvelu YLEn multimediauutispalvelu Kalevan multimediauutispalvelu Keskipohjanmaan multimediauutispalvelu Keskisuomalaisen multimediauutispalvelu Yhteenveto mobiilimedioiden piirteistä multimediauutisvälityksessä Multimediauutissisältöjen aiheet Uutisaiheluokittelu Uutisaiheiden analyysi Multimediauutisvälityksen nopeus verrattuna muihin välineisiin Multimediauutissisällöt ja muissa välineissä julkaistut uutiset Kalevan eri välineiden uutissisällöt Keskipohjanmaan eri välineiden uutissisällöt Keskisuomalaisen eri välineiden uutissisällöt Yhteenveto eri välineiden uutissisällöistä Yhteenveto analyyseistä POHDINTAA 100

4 3 LÄHDELUETTELO 104 LIITTEET 113

5 4 KUVIOT Kuvio 1. Median ensimmäinen merkitys. 17 Kuvio 2. Median toinen merkitys. 18 Kuvio 3. Median kolmas merkitys. 18 Kuvio 4. Median neljäs merkitys. 19 Kuvio 5. Viestinnän lajit. 25 Kuvio 6. Mobiiliviestinnän lajit. 27 Kuvio 7. Mobiiliviestinnän jaottelu kaupallisesta näkökulmasta. 28 Kuvio 8. Multimediauutisvälitysprosessi. 30 Kuvio 9. Mobiilit verkkoteknologiat. 35 Kuvio 10. Laiteluokat ja niistä muodostuneet mobiilimediat. 40 Kuvio 11. Puhelintyypit. 43 Kuvio 12. Multimediauutisjutun osat. 63 TAULUKOT Taulukko 1. Tutkimuskysymykset ja analyysikeinot. 13 Taulukko 2. Termit ja niiden tuottamat osumat Googlessa. 21 Taulukko 3. Lasswellin viestintämalli. 22 Taulukko 4. Mobiiliviestintäprosessin osatekijät. 24 Taulukko 5. Mobiiliviestintäprosessin osatekijät multimediauutisvälityksessä. 29 Taulukko 6. Mobiilimedioiden viestinnälliset piirteet. 54 Taulukko 7. Ajalla julkaistut multimediauutisviestit ja niiden 67 sisältämät uudet uutiset. Taulukko 8. Kalevan, Keskipohjanmaan ja Keskisuomalaisen eri välineistä kerättyjen 68 uutisten määrät yhteensä. Taulukko 9. Analyysirunko. 72 Taulukko 10. Mobiilimedioiden piirteet multimediauutisvälityksessä. 78 Taulukko 11. Elisa Salsteen uutisaiheluokittelu. 81 Taulukko 12. Multimediauutisten aiheiden jaottelussa käytettävät luokat. 82 Taulukko 13. Multimediauutisten aiheet. 83 Taulukko 14. Uutisaiheiden osuudet eri välineissä. 85 Taulukko 15. Kalevan uutisten julkaisuajankohdat. 87 Taulukko 16. Keskipohjanmaan uutisten julkaisuajankohdat. 88 Taulukko 17. Keskisuomalaisen uutisten julkaisuajankohdat. 89 Taulukko 18. Yhteenveto eri välineiden uutisten julkaisuajankohdista. 90 Taulukko 19. Luokitus Kalevan multimediauutisia vastaavista sanomalehden 92 uutisista. Taulukko 20. Luokitus Kalevan multimediauutisia vastaavista verkkolehden uutisista. 92 Taulukko 21. Luokitus Keskipohjanmaan multimediauutisia vastaavista sanomalehden 93 uutisista. Taulukko 22. Luokitus Keskipohjanmaan multimediauutisia vastaavista verkkolehden 94 uutisista. Taulukko 23. Luokitus Keskisuomalaisen multimediauutisia vastaavista sanomalehden 95 uutisista.

6 5 Taulukko 24. Luokitus Keskisuomalaisen multimediauutisia vastaavista verkkolehden uutisista. 95 Taulukko 25. Yhteenveto multimedia- ja sanomalehtiuutisten vertailusta. 96 Taulukko 26. Yhteenveto multimediauutisten ja verkkolehden uutisten vertailusta. 96

7 6

8 VAASAN YLIOPISTO Tekijä: Tutkielman nimi: Tutkielman laji: Tiedekunta: Laitos: Oppiaine: Työn ohjaaja: Valmistumisvuosi: 2003 Sivumäärä: 123 TIIVISTELMÄ 7 Sirpa Haataja Multimediauutiset mobiiliviestintänä. Kuvaus multimediauutispalvelujen alkuvaiheesta Viestintätieteiden pro gradu Humanistinen tiedekunta Viestintätieteiden laitos Viestintätieteet Anita Nuopponen Tutkielman tavoitteena on selvittää, millaista multimediauutisvälitys on. Aluksi luodaan aiemman tutkimuksen avulla mobiiliviestinnän viitekehys, jota vasten tarkastellaan multimediauutisvälitystä prosessina sekä sitä, millaisen mobiiliviestinnän kanavan ja median välityksellä se tapahtuu, ja millaisia mobiiliuutisia siinä välitettävät sanomat ovat. Tämän jälkeen tarkastellaan, millaista multimediauutisvälitys käytännössä on ja millaisia välitettävät uutiset ovat. Ensin vertaillaan eri julkaisijoiden multimediauutisvälitystä ja -sisältöjä keskenään ja sitten eri julkaisijoiden multimediauutisvälitystä ja -sisältöjä vertaillaan julkaisijoiden sanoma- ja verkkolehden uutisvälitykseen. Tutkimusaineistoa analysoidaan analyysirungon avulla, havainnoimalla ja sisällön erittelyn keinoin. Tutkimusaineistona ovat julkaistut MTV3:n, YLEn, Kalevan, Keskipohjanmaan ja Keskisuomalaisen multimediauutiset sekä näiden julkaisemat, multimediauutisten aiheita vastaavat sanoma- ja verkkolehden uutiset. Tutkimusaikana mobiilimedioiden ominaispiirteitä ei juuri hyödynnetty. Uutisia ei toimitettu niiden julkaisuhetken jälkeen välittömästi tai mahdollisimman nopeasti tilaajalle, ja tilaaminen oli mahdollista vain muutamalla matkapuhelinmallilla. Multimediauutisvälityksen sanomat sisälsivät tekstiä ja valokuvia, mutta ääntä, animaatiota ja liikkuvaa kuvaa niissä ei vielä ollut. Uutisten tilaajalla ei ollut mahdollisuutta valita tilaamiensa uutisten aihepiirejä, mutta tilauksen keston tilaaja sai eräissä tapauksissa valita. Multimediauutisiin ei oltu sisällytetty mahdollisuutta antaa suoraa mobiilipalautetta. Vuorovaikutusmahdollisuudet rajoittuivatkin mahdollisuuteen antaa epäsuoraa palautetta muiden medioiden kautta sekä kehotukseen osallistua uutiskeskusteluun Internetissä. Aiheiltaan multimediauutiset koskettelivat lähinnä politiikkaa, taloutta ja urheilua. Eri viestimiä verrattaessa kävi ilmi, että multimediauutisvälitys oli tutkimusaikana pääosin yhtä nopeaa kuin sanoma- ja verkkolehden uutisvälitys. Tekstin rakenteeltaan multimediauutiset olivat myös pääosin samoja kuin sanoma- ja verkkolehden vastaavat uutiset. Multimediauutisvälitys ei vielä erityisesti erotu muiden medioiden kautta tapahtuvasta uutisvälityksestä ja se hakee uutena viestinnän muotona vielä paikkaansa ja muotoaan viestinnän kentässä. Avainsanat: langaton viestintä, matkaviestinpalvelut, matkapuhelimet, uutisvälitys, uusmedia

9 8

10 9 1. JOHDANTO Keskiajalla, kauan ennen sanomalehtien keksimistä, kirjoitti keskieurooppalainen kauppias toisessa maakunnassa asuvalle kauppiaalle kirjeen. Kauppias kertoi alueensa heikosta viljasadosta, jonka pakottamana hänen tulisi ostaa viljaa myyntiin muualta sillä oman kylän viljavarannot olivat hupenemassa. Kauppias tiedusteli kirjeessään kuulumiset ja sen, missä hinnoissa viljan hinta hänen kauppakumppaninsa maakunnassa oli. Kirjeen loppuun kauppias kertoi kylänsä tapahtumista ja kulkutaudista, joka alueella paraikaa riehui kaataen ihmisiä vuoteen omiksi. Kauppias sulki kirjeen ja antoi sen ohikulkumatkalla olevalle miehelle, joka lupasi toimittaa kirjeen perille, sillä hän oli matkalla samaan maakuntaan kuin kirjekin. Kauppias jäi odottamaan vastausta. Ehkä jo ensi kuussa vastauskirje saapuu ja saan kuulla uutisia sieltä kaukaa, kauppias tuumi ja jatkoi sitten askareitaan. Uutisvälitys oli syntynyt uutiskirjeen muodossa. Ajat ja uutisvälitys ovat muuttuneet sitten keskiajan. Kun ensimmäiset uutissisällöt olivat ensi sijassa tietylle vastaanottajalle kohdennettuja yksityisviestejä, ovat uutiset olleet jo pitkään sanomalehtien syntymisen jälkeen julkisia ja sisällöltään kaikille samoja. Uutiskirjeiden avulla tapahtuva viestintä oli aikoinaan varsin vuorovaikutteista kaksisuuntaista viestintää, sillä kumpikin kirjeenvaihdossa ollut osapuoli oli vuorollaan uutistoimittaja ja uutisten vastaanottaja. Osapuolet saattoivat myös antaa vastapuolelle helposti kirjeellä palautetta tämän toimittamista uutisista. Kirjapainotaidon syntymisen jälkeen uutisvälitys kuitenkin muuttui yksityishenkilöiden välisestä viestinnästä julkisemmaksi joukkoviestinnäksi, jossa sisällön tuottamisen mahdollisuudet tavallisen kansalaisen kannalta ovat uutiskirjeiden aikaan verrattuna rajoitetummat. Myös palautteen antamisen mahdollisuudet rajoittuivat siirryttäessä joukkoviestintään, koska uutisten vastaanottovälineellä, kuten televisiolla, ei ollut mahdollisuutta antaa suoraa palautetta sanoman lähettäjälle. Uutisvälitys on ajan kuluessa nopeutunut, ja sen keinot ovat monipuolistuneet. Nykyaikaan siirrettynä tuo keskiaikainen kauppiaskaan tuskin jaksaisi odottaa uutiskirjeen saapumista kuukausitolkulla. Todennäköisesti hän haluaisi itseään kiinnostavat, tuoreet tiedot maailman asioista mahdollisimman nopeasti, ja mieluiten missä ja koska vaan.

11 10 Koska kauppias ei kuitenkaan pääsisi missä ja koska tahansa mukaan reaaliaikaiseen uutisvirtaan aivan kaikkien viestinten, kuten sanomalehden tai tv:n avulla, valitsisi hän luultavimmin uutiskanavakseen reaaliaikaisen ja paikasta riippumattoman viestimen maineessa olevan matkapuhelimen. Matkapuhelimet ovat Suomessa hyvin yleisiä, ja matkapuhelimella tilattavia logo- ja soittoäänipalveluita on markkinoilla niinikään runsaasti. Myös uutisia on jo kahdeksan vuoden ajan voinut tilata tekstiviesti- ja WAP-uutispalveluina, kun erilaiset uutisten julkaisijat lehtitaloista matkapuhelinoperaattoreihin ovat löytäneet matkapuhelimen uutisten julkaisukanavakseen. Tekstiviesti- ja WAP-uutispalvelut eivät kuitenkaan ole tähän mennessä osoittautuneet menestyksiksi, vaikka esimerkiksi vuonna 1998 Oksmanin ( ) tekemässä haastattelututkimuksessa haastatellut henkilöt pitivätkin tulevaisuuden visioissaan juuri uutisia hyvinkin kiinnostavina matkapuhelimella käytettävien palveluiden sisältöinä. Vaikka ensimmäisten matkapuhelimilla käytettävien uutispalveluiden eli mobiiliuutisten suosio ei ole ollut paras mahdollinen, on uusien mobiiliuutispalveluiden kehittelyä jatkettu. Vuoden 2002 aikana mobiiliviestinnän kentälle on tullut uuden tyyppinen palvelu, jossa tekstiviestillä tilattava uutisviesti voi periaatteessa sisältää tekstin lisäksi myös kuvaa, ääntä ja animaatiota. Nimitän tätä uutta mobiiliuutistyyppiä multimediauutiseksi, mutta sitä voidaan kutsua myös MMS-uutiseksi tai kuvalliseksi uutiseksi (vrt. MTV3 Internet 2003). Multimediauutisen ollessa uusi tuote juuri tällä hetkellä, on kiinnostavaa selvittää, millaista multimediauutisvälitys oikein on, ja millaisia sisältöjä multimediauutisissa julkaistaan. Multimediauutisvälityksen ja -sisältöjen tarkasteleminen on tärkeää, jotta multimediauutispalveluiden hyviä puolia voitaisiin yhä kehittää, ja jotta voitaisiin välttää ne puutteellisuudet ja huonot puolet, joihin koko palvelun menestys voi kaatua. 1 Oksman

12 Tavoite Tavoitteenani on selvittää, millaista multimediauutisvälitys on. Multimediauutisvälitys on alkanut Suomessa vuoden 2002 aikana, joten kyseessä on uusi viestinnän muoto. Tästä syystä tarkastelen aluksi työni alkuosassa aiemman tutkimuksen avulla multimediauutisten ja niiden välittämisen erikoispiirteitä verrattuna muuhun mobiiliviestintään. Tällöin pohdittavana on muun muassa se, millaista mobiiliviestintää multimediauutisvälitys prosessina on, millaisen mobiiliviestinnän kanavan ja median välityksellä se tapahtuu ja millaisia mobiiliuutisia multimediauutisvälityksessä välitettävät sanomat ovat. Työni analyysiosassa tarkastelen empiirisen materiaalin avulla, millaista multimediauutisvälitys käytännössä on, ja millaisia uutisia siinä välitetään. Analyysiosassa pyrin etsimään vastausta seuraaviin tutkimuskysymyksiin: 1. Onko mobiilimedioiden ominaispiirteitä hyödynnetty multimediauutisvälityksessä? 2. Mitä aiheita multimediauutissisällöissä esiintyy? 3. Miten nopeaa multimediauutisvälitys on verrattuna sanomalehden ja verkkolehden uutisvälitykseen? 4. Millaisia multimediauutissisällöt ovat verrattuna sanoma- ja verkkolehdessä julkaistuihin uutisiin? Teoreettisen tarkastelun ja empiirisen materiaalin avulla pyrin hahmottamaan kokonaiskuvaa multimediauutisvälityksestä. Keskityn multimediauutisten käsittelyssä pääosin niissä olevan tekstin tarkasteluun, koska juuri teksti on se osa uutisjuttua, joka löytyy sanoma- ja verkkolehtiuutisten lisäksi myös multimediauutisten vertailukohteina olevista muista mobiiliuutistyypeistä. Kommentoin kuitenkin multimediauutisissa olevia kuvia yleisesti luvussa 4.3 ja niiden määriä mobiilimedioiden piirteiden analyysissä luvussa Tutkimusaineisto Tutkimusaineistoni koostuu ensinnäkin yhden viikon ajalta, , kerätyistä MTV3:n, YLEn, Kalevan, Keskipohjanmaan ja Keskisuomalaisen multimediauutisista.

13 12 Toisekseen tutkimusaineistooni kuuluvat ne ajalla kerätyt Kalevan, Keskipohjanmaan ja Keskisuomalaisen sanoma- ja verkkolehdissä julkaistut uutisjutut, jotka vastaavat multimediauutisissa julkaistuja aiheita. Tutkimusaineistooni kuuluvia MTV3:lta, YLEltä, Kalevalta, Keskipohjanmaalta ja Keskisuomalaiselta kerättyjä multimediauutisviestejä on yhteensä 27 kappaletta, ja uutisviestit sisältävät yhteensä 82 multimediauutista. Kalevalta, Keskipohjanmaalta ja Keskisuomalaiselta kerättyjä sanomalehtiuutisia on aineistossani 44 kappaletta ja verkkolehtiuutisia yhteensä 37 kappaletta. Esittelen keräämieni multimediauutisten sekä sanoma- ja verkkolehden uutisten määrät tarkemmin luvussa Tutkimusmenetelmä Suoritan analyysin vertailemalla ensin eri julkaisijoiden multimediauutisvälitystä ja - sisältöjä keskenään. Tämän jälkeen vertailen eri julkaisijoiden multimediauutisvälitystä ja -sisältöjä julkaisijoiden sanoma- ja verkkolehden uutisvälitykseen. Käytän tutkimusaineistoni analysoimisessa analyysirunkoa, havainnointia ja sisällön erittelyä, sillä haluan saada aineistostani mahdollisimman paljon tietoa lähestymällä sitä usealla eri tavalla. Ensiksi selvitän muodostamani analyysirungon avulla, etsimällä vastaukset siinä asettamiini kysymyksiin, onko mobiilimedioiden ominaispiirteitä hyödynnetty multimediauutisvälityksessä. Toiseksi kartoitan sisällön erittelyn avulla, mitä aiheita multimediauutissisällöissä esiintyy. Käytän multimediauutisten aiheiden luokittelussa pohjana Elisa Salsteen (2000) tutkimuksessaan käyttämää 17-luokkaista uutisaiheluokittelua muokaten siitä uutisaiheiden kartoituksessa käytettävän 14-luokkaisen luokitusrungon. Jaan luokitusrunkoni avulla tutkimusviikon aikana julkaistujen multimediauutisten aiheet 14 eri aiheluokkaan, ja tarkastelen kunkin julkaisijan uutisaiheiden jakautumista eri aihepiireihin. Esittelen luokitusrunkoni luokat luvussa Kolmanneksi selvitän, miten nopeaa multimediauutisvälitys on verrattuna sanomalehden ja verkkolehden uutisvälitykseen. Suoritan vertailun taulukoimalla kaikki keräämä-

14 13 ni multimediauutiset sekä niitä vastaavat sanoma- ja verkkolehden uutiset niiden julkaisuajankohdan eli julkaisupäivän perusteella ja havainnoimalla taulukon perusteella, minkä välineen kautta kukin uutisaihe julkaistiin ensimmäiseksi. Neljänneksi selvitän sisällön erittelyn keinoin, millaisia multimediauutissisällöt ovat verrattuna sanoma- ja verkkolehdessä julkaistuihin uutisiin. Selvitän, ovatko multimediauutisen jutturunkojen tekstit virkkeiltään samoja vai erilaisia kuin sanoma- ja verkkolehdessä. Mikäli jutturungot ovat samanlaisia, mutta niitä versioidaan eri pituisiksi eri välineisiin, tarkastelen, ovatko multimediauutiset yhtä pitkiä kuin sanoma- ja verkkolehden uutiset, vai ovatko ne muita uutisia pidempiä tai lyhyempiä. Olen koonnut eri tutkimuskysymykset ja niiden selvittämisessä käytettävät analyysikeinot taulukkoon 1. Taulukko 1. Tutkimuskysymykset ja analyysikeinot. Tutkimuskysymys Analyysikeinot 1. Onko mobiilimedioiden ominaispiirteitä hyödynnetty multimediauutis-välityksessä? Tutkimuskysymykset ja analyysikeinot 2. Mitä aiheita multimediauutissisällöissä esiintyy? 3. Miten nopeaa multimediauutisvälitys on verrattuna sanomalehden ja verkkolehden uutisvälitykseen? analyysirunko sisällön erittely havainnointi taulukon perusteella 4. Millaisia multimedia-uutissisällöt ovat verrattuna sanoma- ja verkkolehdessä julkaistuihin uutisiin? sisällön erittely Ensimmäistä tutkimuskysymystä selvitän kuvailemalla tarkasti, miten eri mobiilimedioiden ominaispiirteitä on hyödynnetty, jos niitä ylipäätään on hyödynnetty multimediauutisvälityksessä. Muita tutkimuskysymyksiä selvittäessäni käytän apuna kvantitatiivista otetta. Luokittelen koko aineiston luokkiin kartoittaessani uutisaiheita sekä vertaillessani toisaalta multimediauutisvälityksen nopeutta sanoma- ja verkkolehden uutisvälitykseen ja toisaalta vertaillessani eri välineiden uutissisältöjä keskenään. Teen lopuksi yhteenvedot siitä, minkä luokan tapauksia aineistossa esiintyi eniten. Kolmannen ja neljännen tutkimuskysymyksen selvittämiseen käytän sisällön erittelyä, joka on Pietilän (1973: 4) mukaan joukko menettelytapoja, joita käyttäen dokumenttien sisällöstä voidaan tehdä havaintoja ja kerätä tietoja tieteellisiä pelisääntöjä noudattaen. Pietilän (1973: 21) mukaan tutkittavat dokumentit voidaan jakaa auditiivisiin dokument-

15 14 teihin kuten suorat radiolähetykset, visuaalisiin dokumentteihin kuten valokuvat ja kirjallisiin dokumentteihin kuten kirjeet ja artikkelit. Käytän sisällön erittelyissä aineistonani multimediauutisia ja sanomalehden sekä verkkolehden uutisia. Multimediauutinen on kirjallisen ja visuaalisen dokumentin yhdistelmä, josta keskityn analyysissäni tarkastelemaan pääasiassa tekstin osuutta. 1.4 Yhteys aiempaan tutkimukseen Multimediauutisia käsittelevä tutkimukseni liittyy mobiiliviestinnän tutkimukseen. Aiemmista mobiiliviestinnän tutkimuksista muun muassa Virpi Oksmanin (1998) haastattelututkimus Toisen sukupolven mobiiliviestintä ja sanomalehdet on kartoittanut suomalaisten mediakulutusta sekä mobiiliviestintää koskevia toiveita. Mobiiliviestinnän kaupallisen puolen tutkimuksia taas edustaa Järvelän, Lähteenmäen ja Raijaksen (2001) tekemä haastattelututkimus Mobiilipalvelujen kaupallisen kehityksen haasteet ja mahdollisuudet. Mobiliviestinnän teknistä puolen tutkimusta edustavat muun muassa Antikaisen, Kostiaisen ja Södergårdin (1998) tutkimus News content for mobile terminals sekä Antikaisen (2001) raportti Sanomalehtisisällöt mobiililaitteilla Vuoden 2001 tilanne. Painopisteenä edellä mainitussa tutkimuksessa sekä raportissa on mobiilien verkkoteknologioiden, päätelaitteiden sekä mobiilipalveluiden tekninen kehitys. Varsinaisesti tiettyjä mobiiliuutispalveluita sivuavia tutkimuksia ovat esimerkiksi Tapani Huovilan (2001) tutkimus Uutinen eri välineissä. GSM-sähkeestä taustajuttuun, jossa muun muassa kartoitetaan eri viestintävälineiden ominaisuuksia sekä vaatimuksia uutisjutun koostamiselle. Esimerkkinä mobiiliuutisista on tekstiviestiuutinen. WAPpalveluiden käyttämistä ja kokemista on tutkittu muun muassa haastattelun keinoin Tekesin (2000) teknologiakatsauksessa Kohti yksilöllistä mediamaisemaa. Mobiiliviestinnän tutkimuksessa ei ole tietojeni mukaan vielä tutkittu multimediauutista, joten tutkimukseni tuo näin uutta tietoa mobiiliviestinnän tutkimukseen. Multimediauutisvälityksen ja -sisältöjen tutkiminen on edellä mainittujen näkökulmien lisäksi myöskin uutistutkimusta. Hieman samantyyppistä tutkimusta edustaa esimerkiksi Ullamaija Kivikurun ja 56 opiskelijan (1992) kolmen päivän uutis- ja ajankohtais-

16 15 tarjontaa Helsingissä kartoittanut tutkimus Uutismylly pyörii: katsaus kolmen päivän uutis- ja ajankohtaistarjontaan Helsingissä. Kivikurun (emt.) tutkimuksessa eritellään lehtien, tv:n valtakunnallisen radion ja paikallisradioiden uutis- ja ajankohtaistarjontaa määrällisesti ja laadullisesti kartoittaen muun muassa julkaistuja uutisaiheita. Tutkimukseni sivuaa viitekehyksensä osalta myös medioiden eroja ja ominaispiirteitä kartoittavaa mediatutkimusta. Uutta näkökulmaa tämän alan tutkimukseen tuo mobiilimedioiden ominaispiirteiden ilmenemisen tutkiminen multimediauutisvälityksessä. Medioiden eroista tehdyt jaottelut tarjoavat lisäksi työkaluja ensimmäisen tutkimuskysymykseni selvittämiseen.

17 16 2. MOBIILIVIESTINTÄ Viestinnälle ja medialla voidaan antaa monia eri merkityksiä riippuen näkökulmasta. Käsitteistön selventämiseksi rajaan aluksi, mitä tarkoitan viestinnällä ja medialla tutkimuksessani. Myös mobiiliviestintään tavalla tai toisella liittyvien termien kirjo on laaja, ja kielenkäytössä vilahteleekin usein sekaisin esimerkiksi matkaviestin-, langaton ja myös mobiili-alkuisia termejä vain muutamia mainitakseni. Käsittelenkin viestinnän ja median tarkastelun jälkeen mobiiliviestintään liittyvien termien käytöstä annettuja suosituksia sekä käytettävien termien yleisyyttä termivalintojeni taustaksi. Termivalintojen jälkeen ryhdyn muodostamaan tutkimukseni viitekehystä tarkastelemalla mobiiliviestintäprosessia. Mobiiliviestintäprosessien käsittelyn jälkeen tarkastelen muodostamaani viitekehystä vasten, millainen mobiiliviestintäprosessi multimediauutisvälitys on. 2.1 Viestintä ja media Viestintää voidaan tarkastella esimerkiksi informaation tai sanomien siirtoprosessina sekä merkitysten tai yhteisyyden tuottajana. Tarkastelen viestintää tutkimuksessani informaation ja sanomien siirron näkökulmasta. Tästä näkökulmasta katsottuna viestintäprosessi sisältää ikään kuin kaksi puolta: teknisen ja viestinnällisen puolen. Tekniseltä puolelta viestintä voidaan määritellä informaation siirroksi ja vaihdannaksi järjestelmien välillä (Kuutti & Puro 1998: 193). Tekniseltä puolelta katsottuna viestintäprosessissa voidaan nähdä siirtyvän dataa erilaisina merkkijonoina. Viestinnälliseltä puolelta merkkijonojen voidaan ajatella muodostavan sanomia, joiden siirrosta viestintäprosessissa on kysymys. Viestinnällisestä näkökulmasta viestintä on siis ihmisten välistä, kaksisuuntaista sanomien siirtoa (emt.). Termi media on alun perin monikko latinan keskikohtaa tarkoittavasta medium-sanasta (Pitkäranta 2001: 488). Suomen kielessä käytettävä sana media onkin tarkalleen ottaen monikko, ja siitä käytettävä sana mediat taas jo monikko monikosta (vrt. Lehtonen 2003). Käytän jatkossa sanaa media tarkoittaen sillä yksiköllistä mediumia ja sanaa mediat tarkoittamaan mediumin monikkoa. Valitsen käyttämäni termit sillä perusteella, että

18 17 käsittelemässäni suomenkielisessä kirjallisuudessa sanaa media käytetään pääasiassa siten. Williamsin (1983: 203) mukaan termiä media 2 käytetään kolmesta käsitteestä: 1. välittävä tai väliin tuleva taho, 2. kanava, jota pitkin sanoma välitetään sekä 3. tekninen väline tai teknologia. Jaan kuitenkin Williamsin (emt.) antaman median kolmannen käsitteen selvyyden vuoksi vielä kahteen eri osaan, eli teknistä välineestä tulee käsittelyssäni median kolmas käsite ja teknologiasta median neljäs käsite. Kun ajatellaan mediaa sen ensimmäisenä käsitteenä eli välittävänä tai väliin tulevana tahona, voidaan esimerkiksi jotain tiettyä uutistoimistoa kutsua mediaksi (ks. kuvio 1). Näin esimerkiksi MTV3 on jo yksinään media. Kun mediaa ajatellaan sen sijaan sen toisen käsitteenä eli esimerkiksi uutisvälityksen apuvälineenä, kanavana, voidaan useita uutisten välityksessä käytettäviä kanavia kutsua yhdessä uutismedioiksi ja vastaavasti mainoksia välittäviä kanavia mainosmedioiksi. Median ensimmäiseen käsitteeseen viittaavat myös Kuutti ja Puro (1998: 102) määritellessään median viestinnän kanavaksi ja viestinnässä tarvittavaksi tiedotus- tai mainosvälineeksi. MEDIA VÄLITTÄVÄNÄ TAHONA MTV3 YLE KALEVA KESKI- POHJANMAA KESKI- SUOMALAINEN Kuvio 1. Median ensimmäinen merkitys. Median toisen käsitteen merkityksessä ei käy suoraan selville, mitä sanalla kanava konkreettisesti tarkoitetaan. Williams (1983: 203) itse viittaa kanavalla tekniseen välineeseen kuten sanomalehteen. Kanavalla voidaan kuitenkin tarkoittaa myös täysin fysikaalisia keinoja kuten ääni- ja radioaaltoja, joiden avulla informaatiota siirretään (Fiske 2 Williams määrittää merkitykset yksikölliselle mediumille.

19 : 34). Näen kanavan sisältävän nämä molemmat puolet eli teknisen välineen ja sen hyödyntämät informaation siirrossa ja esittämisessä tarvittavat teknologiat. Olennaista median toisen käsitteen merkityksessä on kuitenkin nähdäkseni se, että jostakin kanavasta tulee media vasta silloin, kun sitä käytetään sanomien, kuten uutisten välitykseen. Näin ollen esimerkiksi radiouutisten aikana kanava eli radiolaite ja sen hyödyntämät informaation ja sanomien siirto- ja esitysteknologiat muuttuvat mediaksi uutisille eli uutismediaksi. Suhteutettaessa välittävänä tahona toimiva media, kuten MTV3, kanavana toimivaan mediaan, voidaan todeta, että MTV3 voi välittävänä tahona käyttää useaakin eri kanavaa apuvälineenä mainosten tai uutisten välityksessä. Median toinen merkitys on esitetty kuviossa 2. MEDIA SANOMIEN VÄLITYS- KANAVANA KANAVA MAINON- NALLE KANAVA UUTIS- VÄLITYK-SELLE Kuvio 2. Median toinen merkitys. Ajateltaessa termin media kolmatta merkitystä eli mediaa täysin teknisenä välineenä, voidaan radiota pitää yhtenä mediana ja televisiota toisena. Näin jo teknisen välineen mahdollisuus toimia sanoman välittäjänä tekee siitä median. Median kolmas merkitys on esitetty kuviossa 3. MEDIA TEKNISENÄ VÄLINEENÄ RADIO MATKAPUHELIN TV Kuvio 3. Median kolmas merkitys. Neljännessä merkityksessä eli ajateltaessa mediaa tiettynä teknologiana, teknologialla voidaan ensinnäkin tarkoittaa informaation ja sanomien siirron mahdollistavia teknolo-

20 19 gioita. Näin lankapuhelimella tapahtuvan viestinnän mahdollistavaa kiinteää, eilangatonta, verkkoteknologiaa voitaisiin pitää yhtenä ja langatonta, matkapuhelimella tapahtuvan viestinnän mahdollistavaa verkkoteknologiaa toisena mediana. Toisekseen teknologialla voidaan tarkoittaa myös informaation ja sanomien eri esitystapojen, kuten äänen, kuvan tai tekstin mahdollistavia teknologioita. Näin äänen esittämisen mahdollistavaa äänitekniikkaa voidaan kutsua yhdeksi ja kuvan esittämisen mahdollistavaa kuvatekniikkaa toiseksi mediaksi. Median neljäs merkitys on esitetty kuviossa 4. MEDIA TEKNOLOGIAINA INFORMAATION TAI SA- NOMIEN SIIRTO- TEKNOLOGIA INFORMAATION TAI SANOMIEN ESITYS- TEKNOLOGIA KIINTEÄ LANKA- PUHELIN- VERKKO- TEKNOLOGIA LANGATON MATKAPUHE- LINVERKKO- TEKNOLOGIA ÄÄNI- TEKNIIKKA KUVA- TEKNIIKKA Kuvio 4. Median neljäs merkitys. Kun sitten suhteutetaan teknisen välineen ja teknologian merkityksessä olevat mediat kanavan merkityksessä olevaan mediaan, voidaan todeta, että tekninen väline ja teknologiat sisältyvät kanavaan. Taas vertailtaessa mediaa teknologiana suhteessa mediaan teknisenä välineenä, voidaan huomata, että tekniset välineet hyödyntävät erilaisia teknologioita niin informaation ja sanomien siirrossa kuin esittämisessäkin. Esimerkiksi radion kohdalla tiedonsiirto hyödyntää siirtoteknologiana radioaaltoja, ja informaation ja sanomien esitystekniikkana äänitekniikkaa. Keskityn jatkossa käyttämään sanaa media sen kolmannessa merkityksessä eli viittamaan tekniseen välineeseen, kuten matkapuhelimeen, jota käytetään viestinnässä sanomien lähetys- ja vastaanottovälineenä. Kutsun välittävän tahon roolissa olevaa mediaa

21 20 jatkossa lähettäjäksi, sanomien välityskanavan merkityksessä olevaa mediaa kanavaksi ja teknologian merkityksessä olevaa mediaa informaation tai sanomien siirto- ja esitysteknologioiksi. Näin ollen edellä käsiteltyjen osien suhde on tutkimuksessani seuraavanlainen: lähettäjä, kuten YLE käyttää sanomansa välitykseen kanavaa, esimerkiksi mobiiliuutiskanavaa, joka sisältää lähettäjän median eli tietokoneen ja vastaanottajan median eli matkapuhelimen sekä informaation tai sanomien siirto- ja esitysteknologiat, kuten GSM-verkon ja lyhytsanomapalvelutekniikan. 2.2 Mobiiliviestintään liittyvät termit Koska mobiiliviestintä on vielä varsin uusi viestintämuoto, vaikuttaa myös siihen liittyvä termistö vielä hakevan muotoaan. Tietotekniikan termitalkoot -projektissa laaditun suosituksen ( ) mukaan englannin mobile-sana viittaa yleensä langatonta tiedonsiirtoa hyödyntäviin järjestelmiin tai niiden osiin. Tässä merkityksessä suomenkielisen termin osa mobiili- voidaan usein korvata ilmauksella matkaviestin-. Mikäli jätetään tarkentamatta, minkä tyyppistä langatonta tiedonsiirtoa tarkoitetaan, voidaan suosituksen (emt.) mukaan termin mobiili sijasta käyttää myös termiä langaton. Sanan mobiili- käyttö on suosituksen (emt.) mukaan mahdollista kuitenkin silloin, kun sillä tarkoitetaan jotakin helposti siirrettävää tai liikuteltavaa, kuten mobiilia päätelaitetta. Tein termivalintani pohjaksi termihakuja hakukone Googlella 4 saadakseni suuntaaantavan kuvan siitä, mitkä mobiiliviestintään liittyvät termit ovat vakiintuneet yleisimmin käyttöön. Muodostin haettavista termeistä kolme ensimmäistä lisäämällä sanaan viestintä etuliitteeksi sanat matka-, langaton ja mobiili. Muut termit muodostin lisäämällä sanoihin media, palvelu ja uutiset etuliitteeksi sanat matkaviestin-, langaton ja mobiili. Termit ja niiden tuottamat osumat on koottu taulukkoon 2. 3 Tietotekniikan termitalkoot Google

22 21 Taulukko 2. Termit ja niiden tuottamat osumat Googlessa. Termi Osumia matkaviestintä 2170 langaton viestintä 497 mobiiliviestintä 195 matkaviestinmedia 0 langaton media 9 mobiilimedia 35 matkaviestinpalvelu 5 langaton palvelu 35 mobiilipalvelu 356 matkaviestinuutiset 0 langattomat uutiset 0 mobiiliuutiset 486 Hakukone Googlella tekemäni haut termeillä matkaviestintä, langaton viestintä ja mobiiliviestintä osoittivat, että termi matkaviestintä on edellä mainituista termeistä eniten ja mobiiliviestintä vähiten käytetty. Vastaavasti termeillä matkaviestinmedia, langaton media ja mobiilimedia tehdyissä hauissa selvisi, että termi mobiilimedia oli termeistä käytetyin. Termeillä matkaviestinpalvelu, langaton palvelu ja mobiilipalvelu tehty haku taas osoitti termin mobiilipalvelu olevan edellä mainituista termeistä vakiintunein. Mobiilipalveluihin kuuluvien uutispalveluiden termeillä matkaviestinuutiset, langattomat uutiset ja mobiiliuutiset tehty haku ei tuottanut tulokseksi yhtään osumaa termeille matkaviestinuutiset ja langattomat uutiset, mutta sen sijaan lukuisia osumia termille mobiiliuutiset. Hakujen perusteella vaikuttaakin siltä, että termi mobiiliuutiset on edellä mainituista termeistä käytetyin nimitys. Tietotekniikan termitalkoiden ( ) suosituksen perusteella päädyn käyttämään pääasiassa termiä mobiiliviestintä termien matkaviestintä ja langaton viestintä sijaan, koska tutkimukseni pääpaino ei ole langattomaan tiedonsiirtoon liittyvien teknologioiden tarkastelussa, vaan näitä teknologioita hyödyntävien, helposti siirreltävien ja liikuteltavien teknisten välineiden eli mobiilimedioiden avulla tapahtuvassa viestinnässä. Käytän termiä matkaviestintä kuitenkin mobiiliviestinnän teknisen näkökulman yhteydessä, jolloin tarkastelen muun muassa mobiiliviestinnässä käytettävien välineiden hyödyntämiä informaation siirrossa tarvittavia teknologioita, kuten langatonta tiedonsiirtoa. 5 Tietotekniikan termitalkoot

23 22 Vaikka termi mobiiliviestintä osoittautui Googlen haussa termeihin matkaviestintä ja langaton viestintä verrattuna vähiten käytetyksi, olivat termit mobiilimedia, mobiilipalvelu ja mobiiliuutiset kuitenkin huomattavasti käytetympiä kuin niiden vertailukohteina olevat matkaviestin- ja langaton -alkuiset termit. Päädyn termihaun tulosten perusteella käyttämään tutkimuksessani mediaan, palveluihin ja uutisiin viittaavista termeistä mobiilimediaa, mobiilipalvelua ja mobiiliuutisia, jolloin ne ovat myöskin yhdenmukaisia termin mobiiliviestintä kanssa. 2.3 Mobiiliviestintä sanomien siirtoprosessina Kun tarkastelen mobiiliviestintää sanomien siirron näkökulmasta, näen mobiiliviestinnän prosessina, johon kuuluvat Lasswellin (1948: 37) joukkoviestintämallissa mainitut osatekijät. Olen koonnut Lasswellin viestintämallin osatekijät taulukkoon 3. Taulukko 3. Lasswellin viestintämalli. Kuka sanoo mitä minkä kanavan välityksellä kenelle millä vaikutuksella? Lasswellin (1948: 37) viestintämallin osatekijä kuka vastaa mobiiliviestinnän sanomien siirtoprosessissa sanoman lähettäjää eli esimerkiksi mobiilioperaattoria tai palveluntarjoajaa. Osatekijä mitä taas vastaa välitettävää sanomaa. Viestintämallin osatekijä minkä kanavan on mobiiliviestinnän sanomien siirtoprosessissa tarvittava kanava, johon kuuluu tekninen väline eli media sekä median hyödyntämät sanomien siirto- ja esitysteknologiat. On huomattava, että mobiiliviestinnässä kanava sisältää tarkalleen ottaen lähettäjän käyttämän teknisen välineen eli median, sanomien siirto- ja esitysteknologiat sekä vastaanottajan sanoman vastaanottoon käyttämän median. Mobiiliviestinnässä sanoman lähettäjällä ja vastaanottajalla tai vähintään jommallakummalla on välineenä mobiilimedia. Vaikka mobiilimedioihin voidaan laajasti ottaen lukea niin erilaiset matkapuhelimet kuin myös ilman puhelinominaisuuksia olevat tas-

24 23 kutietokoneetkin, tarkoitan tutkimuksessani mobiilimedioilla vain puhelinominaisuuksin varustettujen välineitä eli eri tyyppisiä matkapuhelimia, sillä ne voivat toimia yksinäänkin, ilman ulkopuolista verkkoyhteyttä viestintävälineinä, toisin kuin taskutietokoneet, jotka tarvitsevat tiedonsiirtoyhteyden muodostamiseen aina jonkin ulkopuolisen laitteen kuten matkapuhelimen (ks. luku 3.1.3). Lasswellin (1948: 37) viestintämallin osatekijä kenelle vastaa mobiiliviestinnässä välitettävän sanoman vastaanottajaa tai vastaanottajia, ja viestintämallin viimeinen osatekijä millä vaikutuksella vastaa niitä vaikutuksia, joita mobiiliviestinnässä välitetyllä sanomalla vastaanottajaan on. Lasswellin (1948: 37) viestintämallissa viestintä esitetään yksisuuntaisena sanomien siirtona eli siinä ei ole huomioitu palautetta, jonka sanoman vastaanottaja voi välittää lähettäjälle. Kuitenkin ihmisosapuolten välisessä viestinnässä, kuten puhujan ja yleisön välillä tapahtuvassa välittömässä viestinnässä, yleisö voi antaa puhujalle palautetta, jonka perusteella puhuja voi muotoilla sanomansa uudelleen. Teknisen välineen eli median avulla tapahtuvassa viestinnässä palautteen antamismahdollisuudet kuitenkin vaihtelevat. (Fiske 1998: 40.) Fisken (emt.) mukaan palautteen antaminen joukkoviestinten välityksellä saapuneeseen sanomaan on rajoitetumpaa kuin esimerkiksi palautteenanto puhelimen välityksellä tapahtuvassa viestinnässä. Tämä ei silti merkitse, että esimerkiksi joukkoviestintään kuuluvat radiotoiminta olisi täysin yksisuuntaista, vaan palautteen antaminen onnistuu vaikkapa soittamalla radion ohjelmapäivystykseen. (Emt..) Koska viestintäprosessia voidaan pitää käytännössä aina kaksisuuntaisena sanomien siirtona, voidaan myös mobiiliviestintäprosessin viimeiseksi osatekijäksi lisätä osatekijä palaute. Tällöin palautteen kohdalla voidaan tarkastella sitä, voiko vastaanottaja antaa lähettäjälle palautetta käytössään olevan mobiilimedian vai jonkin toisen median välityksellä. Olen koonnut mobiiliviestintäprosesssien tarkastelua varten Lasswellin (1948: 37) viestintämallin viisi osatekijää sekä yhden lisäämäni osatekijän, palautteen, taulukkoon 4. Osatekijöiden nimiksi olen laittanut lähettäjä, sanoma, kanava, vastaanottaja, vaikutus ja palaute.

25 24 Taulukko 4. Mobiiliviestintäprosessin osatekijät. lähettäjä sanoma kanava: - lähettäjän media - sanomien siirto- ja esitysteknologiat - vastaanottajan media vastaanottaja vaikutus palaute Muokkaamani mallin osatekijät ovat palautetta lukuun ottamatta samat, kuin Lasswellin (1948: 37) viestintämallissa. Olen kuitenkin jakanut kanavan osatekijänä kolmeen osaan: lähettäjän media, sanomien siirto- ja esitysteknologiat sekä vastaanottajan media. Mobiiliviestintäprosessia kokonaisuutena tarkastellessani huomioni kohdistuu kaikkiin muihin edellä mainittuihin viestinnän osatekijöihin, paitsi kanavan sanomien siirto- ja esitysteknologioihin. Sen sijaan kolmannessa luvussa Mobiilimediat tarkastelun kohteenani on mobiiliviestintäprosessin osatekijöistä kanava, ja sen tekniset ja viestinnälliset ominaisuudet, ja tässä yhteydessä käsittelen myös mobiiliviestinnän sanomien siirto- ja esitysteknologioita tarkemmin. Neljännessä pääluvussa Mobiiliuutiset tarkastelun kohteena on osatekijöistä mobiiliviestintäprosessissa välitettävä sanoma. 2.4 Mobiiliviestinnän lajit Viestintä voidaan jakaa erilaisiin viestinnän lajeihin viestintäprosessiin osallistuvien lähettäjien ja vastaanottajien mukaan. Tarkastelen erilaisista viestinnän lajeista sisäis-, keskinäis- ja yleisöviestintää selvittäen, voidaanko niitä toteuttaa mobiiliviestintänä. Olen koonnut tarkastelemani viestinnän lajit kuvioon 5. SISÄISVIESTINTÄ KESKINÄISVIESTINTÄ YLEISÖVIESTINTÄ PARIVIESTINTÄ MONENVÄLINEN VIESTINTÄ JULKI- NEN PUHE PIENJOUKKO- VIESTINTÄ JOUKKO- VIESTINTÄ

26 25 Kuvio 5. Viestinnän lajit. Sisäisviestintä tarkoittaa ihmisen sisäistä tiedonkäsittelyä (Wiio 1989: 158). Mobiiliviestintä ei näin ole mahdollista sisäisviestinnässä. Sisäisviestintää voidaan pitää kaiken inhimillisen viestinnän perustana. Keskinäisviestintä on kahden tai useamman henkilön välillä tapahtuvaa kaksisuuntaista sanomien vaihtoa, jossa molemmat viestinnän osapuolet toimivat vuorollaan lähettäjinä ja vastaanottajina. (Wiio 1994: 160.) Keskinäisviestintä voi tapahtua joko suoraan kasvotusten tai sitten jonkin median avulla kuten puhelimitse. (Wiio 1989: 173.) Keskinäisviestintä voidaan jakaa pariviestintään ja monenväliseen viestintään sen mukaan, kuinka monta osapuolta viestintään osallistuu. Pariviestinnässä osapuolia on kaksi ja monenvälisessä viestinnässä useampi kuin kaksi. Monenvälisessä viestinnässä olennaista on kuitenkin se, että ryhmän koko on siinä määrin rajallinen, että viestinnän osapuolet pystyvät suoraan vuorovaikutukseen kaikkien ryhmän jäsenten kanssa. (Wiio 1994: 155, 157; Wiio 1989: 166.) Keskinäisviestintää ja pariviestintää voidaan nähdäkseni toteuttaa mobiiliviestintänä. Kutsun mobiiliviestintänä toteutettavaa pariviestintää mobiiliksi pariviestinnäksi ja mobiiliviestintänä toteutettavaa monenvälistä viestintää mobiiliksi monenväliseksi viestinnäksi. Mobiilia pariviestintää voi olla esimerkiksi kaverusten välinen yhteydenpito soittaen tai tekstiviestejä lähetellen. Mobiilia monenvälistä viestintää taas voi olla esimerkiksi mobiilichat, jossa yhden henkilön on tekstiviestillä chattiin rekisteröidyttyään mahdollista halutessaan lähettää chat-viesti samanaikaisesti kahdelle chattiin rekisteröityneelle henkilölle, jotka taas voivat lähettää omat chat-viestinsä lähettäjälle (vrt. Sonera 2002a 6 ). Chat-viestin vastaanottajat voivat luonnollisesti lähettää chat-viestit myös toisilleen. Mobiilichatin tapauksessa viestinnän osapuolia voi siis olla useampia kuin kaksi, ja kaikki osapuolet voivat olla mobiilimedioiden kautta vuorovaikutuksessa keskenään, kuten monenväliseen viestintään kuuluukin. Toinen tarkastelemistani viestinnän lajeista on yleisöviestintä. Yleisöviestintä on julkisen sanoman lähetystä yhdeltä taholta suurelle, itsestään valikoituvalle yleisölle (Nor- 6 Sonera 2002a.

27 26 denstreng & Wiio 2001: 12). Yleisöviestintä voidaan vielä jakaa Nordenstrengin ja Wiion (emt.) mukaan kolmeen eri tyyppiin: julkinen puhe, pienjoukkoviestintä ja joukkoviestintä. Julkisella puheella tarkoitetaan sitä, että yksi taho lähettää sanoman puheen avulla monille vastaanottajille. Pienjoukkoviestinnässä yksi taho lähettää sanoman median avulla kooltaan rajatulle vastaanottajajoukolle. (Wiio 1994: 168.) Vaikka pienjoukkoviestintä on periaatteessa kaikille avoin järjestelmä, on siinä lähetettävä sanoma suunnattu vain tarkasti valikoidulle ryhmälle, kuten tiettyyn järjestöön kuuluville henkilöille (Nordenstreng & Wiio 2001: 12). Joukkoviestintä taas on muuten samanlaista kuin pienjoukkoviestintä, mutta vastaanottajajoukko on rajaamaton (Wiio 1994: 168). Mobiiliviestintää voi yleisöviestinnän alalajien kohdalla käyttää lähinnä vain pienjoukko- ja joukkoviestinnässä, sillä ne tapahtuvat median välityksellä, toisin kuin julkinen puhe. Pienjoukkoviestintää toteutetaan mobiiliviestintänä esimerkiksi silloin, kun matkapuhelinoperaattori lähettää tietokoneen avulla mainoksen kaikkien liittymäasiakkaidensa matkapuhelimiin. Tällöin sanoman vastaanottajajoukko rajautuu tietyn matkapuhelinoperaattorin asiakkaisiin ja voidaan puhua mobiilista pienjoukkoviestinnästä. Joukkoviestinnän kohdalla mobiiliviestintää eli mobiilia joukkoviestintää voidaan nähdä tapahtuvan esimerkiksi silloin, kun mobiilipalvelujen tarjoaja julkaisee suurelle ja periaatteessa rajaamattomalle vastaanottajakunnalle tarkoitetun mobiilipalvelun. Toki voidaan ajatella, että sanoman vastaanottajakuntaa saattaa tässä tapauksessa rajoittaa esimerkiksi se, että mobiilipalvelun käyttö voi edellyttää uuden ja kalliin matkapuhelinmallin hankkimista, ja mobiilipalvelujen kautta tapahtuvaa viestintää ei voitaisi siten pitää joukkoviestintänä. Näen vastaanottajajoukon rajallisuuden tai rajaamattomuuden olevan tässä yhteydessä kuitenkin kiinni siitä, onko sanoman lähettäjä rajannut ne vastaanottajat, joille hän sanomansa kohdistaa enkä siitä näkökulmasta, että vastaanottajajoukko rajautuu sen mukaan, omistavatko he sanoman vastaanottolaitteen vai eivät. Muutoinhan esimerkiksi televisiouutisia ei voitaisi pitää puhtaasti joukkoviestintänä, sillä kaikki eivät omista televisiolaitetta. Tämän perusteella nimitän mobiilipalvelujen kautta tapahtuvaa viestintää mobiiliksi joukkoviestinnäksi. Mobiiliviestinnän lajit on koottu kuvioon 6.

28 27 MOBIILIVIESTINNÄN LAJIT MOBIILI KESKINÄISVIES- TINTÄ MOBIILI YLEISÖVIESTINTÄ MOBIILI PARIVIESTINTÄ MOBIILI MONENVÄLINEN VIESTINTÄ MOBIILI PIENJOUKKO- VIESTINTÄ MOBIILI JOUKKO- VIESTINTÄ Kuvio 6. Mobiiliviestinnän lajit. Tutkimukseni kohteena olevien multimediauutisten välitys tapahtuu suurelle ja periaatteessa rajaamattomalle vastaanottajakunnalle mobiilipalveluihin kuuluvan multimediauutispalvelun kautta, joten multimediauutisvälitystä voidaan pitää mobiilina joukkoviestintänä. Tarkastelen seuraavaksi yleisellä tasolla mobiilipalvelujen kautta tapahtuvaa mobiilia joukkoviestintää, ja käyn sen jälkeen läpi tarkemmin mobiiliin joukkoviestintään kuuluvan multimediauutisvälitysprosessin.

29 Mobiilipalvelujen kautta tapahtuva joukkoviestintä Vaikka tarkastelen mobiilissa joukkoviestinnässä tapahtuvaa sanomien siirtoa pääasiassa viestinnällisestä näkökulmasta, vastaanottajan tiedontarvetta tyydyttävänä sanomien välityksenä, on mobiililla joukkoviestinnällä kuitenkin myös kaupallinen puolensa. Mobiiliin joukkoviestintään kuuluvat mobiilipalvelut ovat usein maksullisia niiden käyttäjille ja ne tuottavat rahaa niiden tarjoajille. Mobiilipalvelujen tarjoajia voivat olla esimerkiksi operaattorit, kuten Sonera tai vaikkapa mediatalot, kuten Kaleva ja Keskisuomalainen. Jotta voisin tarkastella mobiilipalvelujen kautta tapahtuvaa mobiilia joukkoviestintää tarkemmin, on ensin syytä tarkastella lähemmin mobiilipalvelujen luonnetta kaupallisesta näkökulmasta. Tutkimusmateriaaliksi keräämäni multimediauutiset olivat kaikki maksullisia. Olen koonnut Järvelän, Lähteenmäen ja Raijaksen (2001: 6) mobiilipalvelumarkkinoita ja mobiililiiketoimintaa käsittelevässä tutkimuksessa tekemän mobiiliviestinnän kaupallisen näkökulman jaottelun kuvioon 7. Järvelän ym. (emt.) mukaan mobiilipalvelujen katsotaan kuuluvan kuluttajien ja markkinoijien väliseen mobiiliviestintään, joka vastaa viestinnälliseltä kannalta tarkasteltuna mobiilia yleisöviestintää. MOBIILIVIESTINTÄ HENKILÖKOHTAINEN MOBIILIVIESTINTÄ KULUTTAJIEN JA MARK- KINOIJIEN VÄLINEN MO- BIILIVIESTINTÄ MOBIILIPALVELUT MOBIILI- MARKKINOINTI Kuvio 7. Mobiiliviestinnän jaottelu kaupallisesta näkökulmasta. Järvelä ym. (emt.) jaottelussa mobiilipalvelujen lisäksi kuluttajien ja markkinoijien väliseen mobiiliviestintään kuuluu mobiilimarkkinointi. Järvelä ym. (2001: 6, 8) mukaan mobiilimarkkinointi voidaan yhtä hyvin nähdä mobiilipalveluihin sisältyväksi kuin mobiilipalveluista erilliseksi mobiiliviestinnäksi. Näen mobiilimarkkinoinnin tässä yhtey-

30 29 dessä kuitenkin eri asiana kuin mobiilipalvelut, sillä mobiilimarkkinointi ei ole nähdäkseni varsinaista mobiilipalvelun käyttöä, vaan markkinoija voi mobiilimarkkinoinnin avulla esimerkiksi houkutella asiakasta käyttämään mobiilipalveluja. Kuluttajien ja markkinoijien välisen mobiiliviestinnän lisäksi Järvelän ym. (2001: 6) tekemässä mobiiliviestinnän luokittelussa esiintyy luokka henkilökohtainen mobiiliviestintä, jonka voidaan nähdä vastaavan mobiiliviestinnän lajien luokittelun mobiilia keskinäisviestintää. Ylikosken (1997: 16) mukaan palvelun käyttö tapahtuu joko asiakkaan ja henkilökunnan tai asiakkaan ja palvelujärjestelmän välisessä vuorovaikutuksessa. Mobiilipalveluja käytetään nimenomaan asiakkaan ja palvelun tarjoajan järjestelmien välisessä vuorovaikutuksessa (Järvelä ym. 2001: 7). Näin mobiili joukkoviestintä onkin mobiilipalveluja käytettäessä tarkalleen ottaen viestintää, jonka toisena osapuolena on tekninen järjestelmä ja toisena osapuolena asiakas eli ihmisosapuoli mobiililaitteensa kanssa Multimediauutisvälitysprosessi Koska multimediauutisvälitys on mobiilipalvelun kautta tapahtuvaa mobiilia joukkoviestintää, on myös multimediauutisvälitysprosessissa toisena osapuolena lähettäjän tekninen järjestelmä ja toisena ihmisosapuoli mobiililaitteensa kanssa. Mobiiliviestintäprosessin osatekijät multimediauutisvälityksessä on koottu taulukkoon 5. Taulukko 5. Mobiiliviestintäprosessin osatekijät multimediauutisvälityksessä. lähettäjä palveluntarjoaja sanoma tekstiviesti / multimediaviesti kanava: - lähettäjän media tekninen palvelujärjestelmä - vastaanottajan media mobiilimedia vastaanottaja multimediauutisen tilaaja vaikutus tyytyväinen / ei tyytyväinen palaute mobiilipalaute / palaute muun median kautta Pyrin seuraavaksi kuvaamaan multimediauutisvälitysprosessia esittämieni kuuden viestintäprosessin osatekijän pohjalta selventääkseni, miten sanomat kulkevat multimediauutispalvelua käytettäessä eri osatekijöiden välillä. Sanoman lähettäjä on tässä yhtey-

31 30 dessä palveluntarjoaja eli uutisten julkaisija ja vastaanottaja palvelun tilaavaa asiakas. Vastaanottajalta lähtevä sanoma on joko tilauksen tai palautteen sisältävä tekstiviesti, ja lähettäjältä lähtevä sanoma on taas uutisen sisältävä multimediaviesti. Kanavan osalta tarkastelen vain lähettäjän ja vastaanottajan medioita, enkä puutu sanomien siirto- ja esitysteknologioihin, vaikka ne ovatkin osa kanavaa. Lähettäjän media on tässä yhteydessä tekninen palvelujärjestelmä eli tietokone ja vastaanottajan media taas mobiilimedia, eli jokin kannettava päätelaite, kuten matkapuhelin. Olen kuvannut nelivaiheisen multimediauutisvälitysprosessin kuviossa LÄHETTÄJÄ LÄHETTÄJÄN MEDIA 3. SANOMIEN SIIRTO- JA ESITYS- TEKNOLOGIAT 2. VASTAANOTTAJAN MEDIA 4. VASTAANOTTAJA Kuvio 8. Multimediauutisvälitysprosessi. Multimediauutisvälitysprosessin (1) ensimmäisessä vaiheessa sanoman lähettäjä laittaa ensin sanoman eli multimediauutisen palvelun muodossa käyttämäänsä mediaan eli esimerkiksi palvelintietokoneelleen. Lähettäjä ei kuitenkaan lähetä sanomaa vastaanottajan mediaan eli tässä yhteydessä (2) vastaanottaja lähettää itse tekstiviestillä tilaussanoman lähettäjän mediaan. Vastaanottajan lähettämän sanoman saavuttua lähettäjän mediaan, (3) lähettäjän media lähettää vastaanottajalle vuorostaan tämän tilaaman sanoman. Asiakkaan tilaustekstiviestiin määrittämästä tilaustavasta riippuen sanoma saapuu vastaanottajan mediaan joko kerta- tai kestotilauksena.

32 31 Kun vastaanottaja sitten lukee multimediauutispalvelun kautta saamansa sanoman eli multimediauutisen, sanoman voidaan ajatella aiheuttavan jonkin vaikutuksen hänessä. Mikäli vastaanottaja kokee esimerkiksi saaneensa palvelun kautta sitä sisältöä, jota hän tilasikin, hän ei välttämättä koe tarvetta antaa lähettäjälle palautetta saapuneesta sanomasta. Jos vastaanottaja ei kuitenkaan ole multimediauutispalveluun tai sen kautta välitettäviin multimediauutisiin tyytyväinen, (4) hän luultavasti antaa palautetta lähettäjälle. Palautteen antaminen voi periaatteessa tapahtua kahdella tavalla: mobiilimedian tai jonkin muun median kautta. Mobiilimedian kautta tapahtuvassa palautteenannossa vastaanottaja lähettää palautteensa vaikkapa tekstiviestillä lähettäjän antamaan palvelunumeroon. Muun muassa Suomen Salibandyliitto ry 7 tarjoaa mobiilipalveluidensa käyttäjille mahdollisuuden antaa mobiilipalautetta palvelunumeroon tekstiviestillä. Edellä kuvatun kaltaisen mobiilipalautteen antaminen edellyttää kuitenkin sitä, että sanoman lähettäjän eli palveluntarjoajan järjestelmä mahdollistaa mobiilipalautteen antamisen. Ellei mobiipalautetta ole mahdollista antaa, vastaanottaja eli palvelun tilaaja voi antaa palautetta jonkin muun median kautta, esimerkiksi Internetin kautta, palveluntarjoajan WWW-sivuilla olevan palautelomakkeen välityksellä. Nelivaiheinen multimediauutivälitysprosessi loppuu, kun lähettäjän palvelujärjestelmään saapunut palaute saavuttaa lopulta lähettäjän. 7 Suomen Salibandyliitto ry

33 32 3. MOBIILIMEDIAT Edellisessä luvussa käsiteltiin mobiiliviestintäprosessia sen kaikkien osatekijöiden kannalta ja sitä, millainen mobiiliviestintäprosessi multimediauutisvälitys kokonaisuudessaan on. Tarkastelen seuraavaksi mobiiliviestintäprosessin yksittäisistä osatekijöistä aluksi kanavaa ja siinä mediana käytettävien mobiilimedioiden teknisiä ja viestinnällisiä piirteitä. Teknisten piirteiden kohdalla tarkastelen informaation siirrossa ja esittämisessä hyödynnettäviä mobiileja verkkoteknologioita ja palveluteknologioita sekä mobiilimedioiden laiteominaisuuksia. Otan esiin, millaisen mobiilikanavan ja -median välityksellä multimediauutisvälitys tapahtuu. Pidän mobiilimedioiden teknisten piirteiden erittelyä tarpeellisena muun muassa siksi, että erilaisia mobiiliuutistyyppejä nimitetään usein joko niissä käytettävän verkkoteknologian, palveluteknologian tai jonkin mobiilimedian mukaan. Esimerkiksi tekstiviestiuutisia saatetaan nimittää verkkoteknologian mukaan GSM-uutisiksi, palveluteknologian mukaan SMS-uutisiksi tai mobiilimedian mukaan kännykkä - tai matkapuhelinuutisiksi. Mobiilimedioiden viestinnällisten piirteiden kohdalla tarkastelen ensin, mitä vanhalla ja uudella medialla voidaan tarkoittaa, ja käsittelen sitten uusina pidettävien mobiilimedioiden viestinnällisiä piirteitä vertaillen niitä uusmedian viestinnällisiin piirteisiin. Tämä siksi, että multimediauutisvälityksessä vastaanottajan käyttämä media, multimediapuhelin, on ollut markkinoilla vasta alle vuoden eli se on vielä varsin uusi media. Esimerkiksi aineistoni keräämisessä käyttämäni Nokia multimediapuhelimen myynti aloitettiin kesäkuussa 2002 (Nokia 2002a). 3.1 Mobiilimedioiden tekniset piirteet Mobiiliviestintä on teknisestä näkökulmasta katsottuna matkaviestintää. Matkaviestinsanastossa (2001: 33) matkaviestintä määritellään langattomaksi viestinnäksi, jossa radioyhteyttä käytetään laajalla maantieteellisellä alueella liikkuvien telepäätelaitteiden ja televerkon välillä. Tämä tarkastelunäkökulma on varsin tekninen ja siitä katsottuna mobiiliviestinnässä on kyse informaation siirrosta eri laiteominaisuuksin varustettujen teknisten välineiden sekä niiden informaation siirrossa ja esittämisessä hyödyntämien mobiilien verkkoteknologioiden ja palveluteknologioiden avulla.

34 Mobiilit verkkoteknologiat Mobiilipalveluita käytetään matkaviestinverkoissa. Matkaviestinverkkojen kehityksessä olennaista on ollut tiedonsiirtonopeuksien kasvaminen. Käsittelen ensin eri sukupolviin jaettuja matkaviestinverkkoja. Tällä hetkellä menossa on vielä toisen sukupolven matkaviestinjärjestelmien aikakauden loppu, mutta kehitys lähestyy jo kolmannen sukupolven verkkoteknologioita. Neljännen sukupolven verkkojen kehittelykin on jo käynnissä (Antikainen 2001:10). Matkaviestinsanastossa (2001: 42) ensimmäisen sukupolven matkaviestinjärjestelmä määritellään analogisiin solukkojärjestelmiin perustuvaksi ja toisen sukupolven matkaviestinjärjestelmä digitaaliseksi ja kapeakaistaiseksi matkaviestinjärjestelmäksi. Kolmannen sukupolven matkaviestinjärjestelmä määritellään taas digitaaliseksi ja laajakaistaiseksi matkaviestinjärjestelmäksi, jossa pyritään saamaan aikaan maailmanlaajuinen peittoalue (Matkaviestinsanasto 2001: 43). Vuonna 1992 televiestinnässä siirryttiin ensimmäisen sukupolven matkaviestinjärjestelmiin kuuluvasta NMT-verkosta (Nordic Mobile Telephony) GSM-verkkoon (Global System for Mobile Communications). (Sonera 2002d 8.) Vuosien 1982 ja 1986 välillä Suomessa käyttöönotettu NMT-verkko perustui analogisiin solukkojärjestelmiin, kun taas GSM-verkko on digitaalinen. Verkon digitalisointi saatiin Suomessa päätökseen vuonna (Matkaviestinsanasto 2001: 42; Sonera 2002d 9 ; Sonera 2002d 10.) Tavallisen GSM-verkon siirtonopeus on 9,6 kbit/s, mutta tehokkaampaa GSM-verkon koodaustapaa hyödyntävä, vuonna 1999 markkinoille tullut HSCSD-verkkoteknologia (High Speed Circuit Switched Data) yltää 14,4 kbit/s:n tiedonsiirtonopeuteen. Mikäli 8 Sonera 2002d. pandlevelid%3d6989_6620_330_%26hierarchyid%3d6989,00.html 9 Sonera 2002d. pandlevelid%3d6989_6620_330_%26hierarchyid%3d6989,00.html 10 Sonera 2002d. pandlevelid%3d6989_6620_330_%26hierarchyid%3d6989,00.html

35 34 tiedon siirtoon käytetään yhtä aikaa HSCSD:n mahdollistamaa neljää kanavaa, nousee siirtonopeus kuitenkin nelinkertaiseksi. GSM-verkko kuuluu toisen sukupolven matkaviestinjärjestelmiin ja HSCSD taas 2,5 sukupolven matkaviestinjärjestelmiin. (Antikainen 2001: 6.) GPRS (General Packet Radio System) on GSM-verkkojen hyödyntämä pakettipohjainen tiedonsiirtotapa, jossa siirrettävään tietoon liitetään lähettäjän sekä vastaanottajan tiedot, ja tieto paloitellaan paketeiksi lähettämistä varten. GPRS:n avulla voidaan siirtää esimerkiksi kuvatietoa sekä käyttää WAP-palveluita ja sen tiedonsiirtonopeus vaihtelee 40 kbit/s:sta 115 kbit/s:iin. GPRS kuuluu 2,5 sukupolven matkaviestinjärjestelmiin. (Antikainen 2001: 6-7.) Ensimmäinen GPRS-verkko otettiin Suomessa käyttöön vuonna 2000 (TIEKE ). EDGE (Enhanced Data Rates in GSM Evolution) on nopea, liikkuvan kuvan siirtämisen mahdollistava verkkoteknologia, jonka siirtonopeus on enimmillään 384 kbit/s:a. Suomessa mahdollisesti käyttöönotettava EDGE-verkko on toteutuessaan valtakunnallinen kattavuusalueeltaan. EDGE kuuluu 2,75 sukupolven matkaviestinjärjestelmiin. (Antikainen 2001: 7.) 2,75 sukupolven matkaviestinjärjestelmät ovat näin välivaihe toisen ja kolmannen sukupolvien matkaviestinjärjestelmien välillä. UMTS (Universal Mobile Telecommunication System) on jopa 2 Mbit/s:n tiedonsiirtonopeuteen yltävä, vain taajama-alueilla toimiva kolmannen sukupolven matkaviestinjärjestelmiin kuuluva verkko, joka mahdollistaa liikkuvan kuvan siirtämisen. Kolmannen sukupolven UMTS-verkkojen käyttöönoton on arvioitu sijoittuvan vuosien tienoille. (Antikainen 2001: 8.) Kuitenkaan vuonna 2002 UMTS-verkkojen käyttöönotto ei ainakaan vielä toteutunut. Neljännen sukupolven matkaviestinjärjestelmiin kuuluvat verkkoteknologiat tulevat olemaan langattomia verkkoja ja ne ovat jo kehityksen alla. Kehitystä motivoi eri suku- 11 TIEKE ument

36 35 polvien tekniikoiden ja niitä käyttävien sovellusten ja päätelaitteiden yhteensopimattomuusongelmat. (Sun Microsystems 2002.) Näin neljännen sukupolven verkoista pyritään luomaan sellaisia, että niitä voidaan käyttää sovelluksesta, päätelaitteesta ja verkkoratkaisusta riippumatta. Neljännen sukupolven verkkojen arvioidaan tulevan käyttöön vuoden 2008 tienoilla tai sen jälkeen. (Antikainen 2001: 10.) 1G 2G 2,5G 2,75G 3G 4G 1982: NMT 1992: GSM UMTS 1999: HSCSD 2000: GPRS EDGE Kuvio 9. Mobiilit verkkoteknologiat. Olen koonnut kuvioon 9 käsittelemäni mobiilit verkkoteknologiat ja asettanut ne käyttöönottoajankohdan ja matkapuhelinverkon sukupolven mukaan aikajanalle. Yhteenvetona mobiilien verkkoteknologioiden vaikutuksesta mobiiliviestintään voidaan todeta se, että verkkoteknologiat ovat kehittyessään analogisista digitaalisiksi mahdollistaneet esimerkiksi tekstiviestipalveluiden syntymisen. Toinen mobiiliviestintään olennaisesti vaikuttava asia on verkkoteknologioiden tiedonsiirtonopeuksien kasvaminen, sillä nopeuksien kasvaessa matkaviestinverkoissa on mahdollista siirtää tiedostokooltaan yhä suurempia sisältöjä. Tämän myötä taas mediatyypeiltään yhä monipuolisempien mobiilipalvelujen, kuten ääni- ja videoleikkeitä sisältävien multimediapalveluiden luominen ja käyttöönotto tulee mahdolliseksi.

37 Mobiilit palveluteknologiat Mobiiliviestinnässä mobiilipalvelujen palveluteknologioita ovat tekstiviestien lähetyksen mahdollistava SMS (Short Message Service), selailuun perustuvien mobiilipalveluiden mahdollistava WAP (Wireless Application Protocol), kolmannen sukupolven multimediaviestien lähetystekniikkaa edeltävä EMS (Enhanced Messaging Services) sekä MMS (Multimedia Messaging Service), joka mahdollistaa kolmannen sukupolven multimediaviestien lähetyksen. Tarkastelen edellä mainittujen lisäksi japanilaisessa mobiiliviestinnässä käytettyä, rajoitetun Internet-selailun mahdollistavaa IMode-palvelua sekä tulevaisuuden ennusteissa suosituiksi povattuja GPS- (Global Positioning System) ja GSM- (Global System for Mobile Communications) paikannuspalveluja. SMS:a kutsutaan lyhytsanomapalveluksi (TIEKE ). Lyhytsanomapalvelua on mahdollista käyttää matkaviestimien ohella myös äänitaajuuspuhelimella tai tietokoneella. Tekstiviestien lähettäminen ja vastaanottaminen perustuu lyhytsanomapalveluun. (Matkaviestinsanasto 2001: 138, 144.) Lyhytsanomapalvelussa lähetetyt viestit kulkevat vastaanottajalle lyhytsanomakeskuksen välityksellä. Jos viestin vastaanottajan päätelaite ei ole verkon tavoittamalla alueella viestin lähetyshetkellä, varastoi lyhytsanomakeskus jo lähetetyn viestin. (Jääskeläinen 2002a: 238). WAP:ia nimitetään langattoman viestinnän sovellusyhteyskäytännöksi (Tietotekniikan termitalkoot ). Sen avulla voidaan käyttää Internet-palveluja muistuttavia palveluja langattomilla päätelaitteilla (Matkaviestinsanasto 2001: 155). WAP Forum julkaisi WAP:in ensimmäisen version, vuonna 1998 (WAP Forum 2002: 3). WAP:in kanssa käytettävänä kuvauskielenä oli aluksi WML. (Köykkä 2002: 97.) WML (Wireless Markup Language) on luotu langattomissa päätelaitteissa käytettäviä sähköisessä muodossa olevia aineistoja varten, ja se on HTML-kuvauskielen kaltainen, vaikka onkin sitä suppeampi. (Matkaviestinsanasto 2001: 156.) WAP:in toisessa versiossa WMLkuvauskieli on kuitenkin korvattu kieliopiltaan säännönmukaisemmalla XML:ään poh- 12 TIEKE ument 13 Tietotekniikan termitalkoot

38 37 jautuvalla XHTML-kuvauskielellä (Köykkä 2002: 97.) WAP-tekniikka ja tekstiviestit ovat usein vaihtoehtoinen tapa käyttää samaa palvelua, ja niin sekä WAP- että tekstiviestipalveluiden sisältö on usein päällekkäistä. (IDC Finland Oy 2001: 31.) WAP ei ole ainoa Internet-palveluiden kaltaisia palveluita matkapuhelimeen tarjoava tekniikka. Markkinoilla WAP:ia suurempaan suosioon on yltänyt hieman sitä muistuttava järjestelmä: japanilainen I-mode, jonka avulla käyttäjä voi vastaanottaa ja lukea sähköpostia sekä selata yli Internet-sivua. (Kontio 2002: 155; NTT DoCoMo ) I-Mode on japanilaisen teleoperaattorin NTT DoCoMo:n kehittämä ja vuonna 1999 julkaisema tekniikka (NTT DoCoMo ). I-Mode:n tekniikka perustuu pakettivälitteiseen tiedonsiirtoon, ja palvelun käytöstä laskutetaan sen mukaan, kuinka paljon käyttäjä siirtää tietoa eli pelkkä linjan auki pitäminen on ilmaista (Kontio 2002: 156; NTT DoCoMo ) I-Mode toimii Japanin lisäksi jo myös Euroopassa, sillä I-Mode otettiin käyttöön vuoden 2002 aikana Saksassa, Hollannissa, Belgiassa ja Ranskassa. (NTT DoCoMo ) EMS on standardoitu lyhytsanomapalvelun laajennus, joka mahdollistaa kuvien, äänten, animaatioiden sekä tavallisen tai esimerkiksi kirjasimiltaan tyylitellyn tekstin välittämisen useimmilla mobiililaitteilla. Nokian päätelaitteet eivät kuitenkaan tue EMSstandardia, koska EMS on Ericssonin kehittelemä standardi. (Jääskeläinen 2002b: 245.) MMS on multimediaviestipalvelu, jonka avulla voidaan lähettää ja vastaanottaa tekstiä, ääntä, kuvia ja myös videota sisältäviä multimediasanomia (Mobile Streams Ltd 2003: 3). Multimediaviestipalvelu on EMS:stä poiketen yleinen, ja nimenomaan kolmannen sukupolven matkapuhelinverkkojen mukainen standardi. Multimediaviestipalvelua tukevien matkapuhelimien käyttö on kuitenkin jo mahdollista, sillä tiedonsiirtotienä voidaan käyttää myös GPRS-yhteyttä. (Jääskeläinen 2002c: ) Multimediauutisvälitys on toteutettu multimediaviestipalvelun avulla. 14 NTT DoCoMo NTT DoCoMo NTT DoCoMo NTT DoCoMo

39 38 Paikannuspalvelu määritellään Matkaviestinsanastossa (2001: 145) matkaviestinpalveluksi, joka perustuu matkaviestimen sijainnin tuntemiseen, ja josta matkapuhelimen käyttäjä voi saa tiedon omasta tai esimerkiksi lähimmän huoltamon sijaintipaikasta. Paikannuspalveluista uskotaan tulevaisuudessa tulevan merkittävä osa mobiiliviestintää. Paikannustekniikoita ovat tällä hetkellä muun muassa GPS- ja GSMverkkopaikannus. Yhdysvaltojen puolustusministeriön hallinnoima GPS-paikannus on ollut käytössä jo vuodesta 1978, mutta sen siviilikäyttöä on pitkään rajoittanut paljolti GPS-laitteiden korkea hinta. GPS-paikannuksessa tarvittava kohteen sijaintitieto saadaan selville satelliittien etäisyyksiä selvittävän kolmiomittauksen ja satelliittien itsestään lähettämän sijaintitiedon perusteella. GSM-verkkopaikannuksessa päätelaitteena toimii matkapuhelin ja matkapuhelimen sijainti selvitetään muun muassa matkapuhelimen käyttämän verkon tukiaseman sijainnin perusteella. (Arokoski 2002: , 202.) Jaan tutkimuksessani (ks. 4.2 ja 4.3) mobiiliuutiset eri tyyppeihin edellä käsittelemieni SMS-, WAP- ja MMS- palveluteknologioiden perusteella, jolloin eri tyyyppisiä mobiiliuutisia ovat tekstiviesti-, WAP- ja multimediauutiset. Yhteenvetona mobiileista palveluteknologioista voidaan todeta, että ne ovat eri tyyppisiä ja vaihtoehtoisia tapoja julkaista mobiilipalveluiden sisältöä. Kuitenkin palveluteknologioihin liittyvät rajoitteet, kuten lyhytsanomapalvelun 160 merkkiin perustuva pituusrajoitus, ratkaisevat sen, miten paljon ja millaista sisältöä eri tyyppiset mobiilipalvelut voivat sisältää Mobiilimedioiden laiteominaisuudet Mobiilipalveluita käytetään mobiilien päätelaitteiden avulla. Grönlund, Toivonen, Antikainen, Bäck, Harju & Sirkkunen (2003: 39) jakavat nykyiset mobiilit päätelaitteet mediapuhelimiin, kämmentietokoneisiin, kannettaviin tietokoneisiin ja sähkökirjoihin Mediapuhelimia ovat heidän (emt.) mukaansa IMode- tai WAP-ominaisuuksin varustetut matkapuhelimet, jotka sisältävät yleensä myös erilaisia lisälaitteita, kuten radion. Kämmentietokoneet ovat näppäimistöllä tai ohjauskynällä käytettäviä pieniä tietokoneita, joita on mahdollista käyttää muun muassa kalentereina ja muistilehtiöinä. (Tietoteknii-

40 39 kan termitalkoot ) Sähkökirjalla taas voidaan tarkoittaa joko sähköisessä muodossa olevaa kirja-aineistoa tai sitten kirja-aineiston lukulaitetta (emt. 19 ). Pidän Grönlundin ym. (2003:39) tekemää mobiilien päätelaitteiden jaottelua melko karkean tason luokitteluna, josta ei vielä ilmene kovin tarkasti ne eri laitteiden piirteet, jotka mobiilimedioissa yhdistyvät. Teenkin mobiilimedioiden tarkastelua varten oman jaottelun (ks. kuvio 10), jonka tarkoitus on kuvata suuntaa-antavasti, mistä eri laiteluokista erilaisia mobiilimedioita on kehittynyt, ja minkä laiteluokkien piirteitä multimediauutisvälityksen vastaanottajan mobiilimediassa on. Jaottelussani ei kuitenkaan luetella kaikkia mahdollisia mobiilimedioita. Erotan seitsemän laiteluokkaa, joiden yhdentymisten tuloksena on syntynyt erilaisia puhelinominaisuuksilla varustettuja mobiileja päätelaitteita. Kuten jo luvussa 2.3 totesin, kutsun tutkimuksessani mobiilimedioiksi vain niitä mobiileja päätelaitteita, joissa on sisäänrakennettuna puhelinominaisuudet. Erotan jaottelussani eri laiteluokiksi: matkapuhelimen, kämmentietokoneen, GPSpaikannuslaitteen, radion, musiikkinauhurin ja -soittimen, digitaalikameran ja digitaalivideokameran. Esitän laiteluokat ja niistä syntyneet mobiilimediat eli GSM-GPSpuhelimen, GSM-puhelimen, WAP-puhelimen, mediapuhelimen, älypuhelimen ja multimediapuhelimen kuviossa Tietotekniikan termitalkoot Tietotekniikan termitalkoot

41 40 GPS-PAIKANNUSLAITE GSM-GPS- PUHELIN MATKAPUHELIN KÄMMEN- TIETOKONE GSM-PUHELIN ÄLYPUHELIN WAP-PUHELIN MEDIAPUHELIN RADIO MULTIMEDIA- PUHELIN DIGITAALI- KAMERA DIGITAALI- VIDEOKAMERA MUSIIKKI- NAUHURI JA -SOITIN Kuvio 10. Laiteluokat ja niistä muodostuneet mobiilimediat. Matkapuhelimella tarkoitetaan matkaviestintään tarkoitettua telepäätelaitetta, jota voidaan käyttää liikkeellä oltaessa tai ennalta määräämättömissä paikoissa (Matkaviestinsanasto 2001: 166). Matkapuhelimet voidaan jakaa edelleen sen mukaan, perustuvatko ne ensimmäisen, toisen vai kolmannen sukupolven matkaviestinjärjestelmiin. Matkapuhelimista tarkastelen tässä kohdassa kuitenkin vain toisen sukupolven matkapuhelimia. Käsittelen kolmannen sukupolven matkapuhelimen eli multimediapuhelimen omassa osiossaan, sillä se ansaitsee multimediaominaisuuksiensa perusteella jo oman kategorian.

42 41 Toisen ja kolmannen sukupolven matkapuhelimissa on sisäänrakennettuna mahdollisuudet tiedonsiirtoon. Toisen sukupolven GSM-puhelimissa suosituin tiedonsiirtotapa on lyhytsanomapalvelu SMS. (Antikainen ym. 1998: 17.) Muita GSM-puhelinten tiedonsiirtotapoja ovat siirrettävän datan mukaan jaoteltuina data- puhe- ja faksipalvelut. (Matkaviestinsanasto 2001: 142.) WAP-puhelin on tässä matkapuhelinta, joka on varustettu edellä mainitun GSM-puhelimen perusominaisuuksien lisäksi WAP-selaimella. WAP-selaimen avulla matkapuhelimella voidaan käyttää WML-kuvauskielellä toteutettuja, Internet-palveluiden kaltaisia palveluita. (Matkaviestinsanasto 2001: ) Mediapuhelimella tarkoitan Grönlundin ym. (2003: 39) luokittelusta poiketen vain WAP-ominaisuuksin varustettua matkapuhelinta, joka sisältää jonkin lisälaitteen, kuten radion. Olennaista siis on, että mediapuhelin on varustettu jollakin lisälaitteella, mutta ei kuitenkaan usealla sellaisella. Kuviossa 10 mediapuhelimen kohdalla esiintyvät katkoviiva tarkoittaa erilaisia vaihtoehtoja eli mediapuhelimessa voi olla esimerkiksi radio tai jokin muu lisälaite. Älypuhelin on yleisnimitys monipuolisilla tietojenkäsittelyominaisuuksilla varustetuille matkapuhelimille. (Symbian Ltd 2003; Grönlund ym. 2003: 39.) Koska matkapuhelinten tietojenkäsittelyominaisuudet ovat huomattavasti monipuolistuneet sen jälkeen kun älypuhelin-nimitys on syntynyt, ei ensimmäisiksi älypuhelimiksi kutsuttuja, osoitekirjalla, kalenterilla ja muistikirjalla varustettuja matkapuhelimia enää mielletä älypuhelimiksi. Nykyään älypuhelimina pidetään erilaisia multimediaominaisuuksin varustettuja matkapuhelimia, joista löytyy perinteisten matkapuhelinominaisuuksien lisäksi muun muassa mahdollisuudet Internetin sekä langattoman sähköpostin käyttöön. (vrt. Microsoft Oy 2002a; 2002b.) Voidaankin sanoa, että älypuhelimissa yhdistyy niin matkapuhelimen kuin kämmentietokoneenkin piirteitä. Kämmentietokoneet ovat jaottelussani jo luvun alussa mainittuja, näppäimistöllä tai ohjauskynällä käytettäviä pieniä tietokoneita, joita on mahdollista käyttää muun muassa kalentereina ja muistilehtiöinä. (vrt. Tietotekniikan termitalkoot ) Arokosken ym. (2002: 158) mukaan I-Modepuhelimet ovat älypuhelimia. 20 Tietotekniikan termitalkoot

43 42 Matkapuhelimen ja eri useiden eri laitteiden ominaisuuksia yhdistävää mobiilimediaa nimitetään Google:lla tekemäni haun perusteella muun muassa MMS-puhelimeksi ja multimediapuhelimeksi. Käytän tästä päätelaitteesta itse sanaa multimediapuhelin. Multimediapuhelimessa voi yhdistyä useiden eri laitetyyppien ominaisuuksia. Esimerkiksi Nokian multimediapuhelimessa 21 yhdistyvät muun muassa radio sekä musiikkinauhuri ja -soitin. Taas esimerkiksi Nokian multimediapuhelimessa 22 yhdistyvät niin digitaalikameran kuin digitaalivideokamerankin ominaisuudet. Multimediapuhelin on monipuolisten tietojenkäsittelyominaisuuksiensa ja sähköpostin käyttömahdollisuutensa puolesta luokiteltavissa älypuhelimeksi. Multimediauutisten tilaamisessa käyttämäni laite, Nokia 7650 on tyypiltään multimediapuhelin, jossa on sisäänrakennettuna digitaalikamera (vrt. Nokia ). Multimediauutisten tilaamisessa käyttämäni puhelin on multimediapuhelin, joka tukee edellä käsiteltyä multimediaviestipalvelua, joten sillä on mahdollista lähettää ja vastaanottaa kuvia, tekstiä ja ääntä. GPS-paikannuslaitteen ja matkapuhelimen ominaisuuksia yhdistävää laitetta kutsutaan Googlella tekemäni haun perusteella GSM-GPS -puhelimeksi (vrt. Rainio 2002), GSM/GPS -puhelimeksi (vrt. matkapuhelin.net 2002) tai GSM+GPS -puhelimeksi (vrt. Benefon Oyj 2003b). Käytän itse edellä mainituista nimityksistä ensimmäistä termiä GSM-GPS -puhelin Kielitoimiston neuvontapuhelimessa (2003) saamani suosituksen perusteella. GSM-GPS-puhelinta voidaan pitää puhelinominaisuutensa lisäksi eräänlaisena turvallisuuslaitteena. Kun käyttäjä antaa hälytyksen yhdellä napin painalluksella, laite avaa puhelinyhteyden ja antaa halutulle hälytyksen vastaanottavalle keskukselle tiedot sijainnistaan. (Benefon Oyj 2003a: 3.) Olen koonnut eri puhelintyypeistä tehdyn puuesityksen kuvioon Nokia Nokia Nokia

44 MATKAPUHELIN 43 ÄLYPUHELIN GSM-PUHELIN - GSM-GPS- PUHELIN - GSM/GPS - PUHELIN - GSM+GPS- PUHELIN WAP-PUHELIN MEDIAPUHELIN - MULTIMEDIA- PUHELIN - MMS-PUHELIN IMODE-PUHELIN Kuvio 11. Puhelintyypit. Mobiilimedioiden kehityksessä on havaittavissa ominaisuuksien monipuolistumista ja eri laitteiden, kuten matkapuhelimen, kämmentietokoneen, GPS-paikannuslaitteen, radion, musiikkinauhurin ja -soittimen, digitaalikameran ja digitaalivideokameran yhteenliittymistä. Mobiilimedioiden kehityksestä on esitetty Antikaisen (2001: 14) mukaan ainakin kolmenlaisia erilaisia ennusteita. Ensimmäisen ennusteen mukaan ihmiset käyttävät tulevaisuudessa yhtä laitetta, johon on yhdistetty kaikki tarvittavat palvelut. Toisen ennusteen mukaan niin sanotuista modulaarisista päätelaitteista, joihin voidaan liittää eri toimintoja varten lisävarusteita, tulisi jatkossa käytettävä mobiili päätelaitetyyppi. Kolmannen ennusteen mukaan ihmiset kuljettavat jatkossa mukanaan sekä matkapuhelinta että kämmentietokonetta, joiden välinen viestintä onnistuu langattoman yhteyden avulla. (Emt.) Mobiilimedioiden ominaisuuksien yhä kasvaessa ennusteista ensimmäinen on uskoakseni realistisin tulevaisuuden kehityssuunta mobiilimedioiden käytössä. 3.2 Mobiilimedioiden viestinnälliset piirteet Kuten mobiilimedioiden laiteominaisuuksien käsittelyssä ilmeni, on mobiilimedioiden teknisissä ominaisuuksissa tapahtunut ajan kuluessa monipuolistumista sekä eri laitetyyppien yhteenliittymistä. Myös mobiilimedioiden viestinnälliset piirteet ovat tätä nykyä varsin monipuoliset. Laajemmin ajateltuna itse mobiilimedioiden syntymistä voidaan pitää historiallisesta näkökulmasta viestintämuotojen monipuolistumiskehityksen tuloksena. Tarkastelen aluksi medioiden välinevetoisesta historiasta käsin viestintämuotojen monipuolistumiskehitystä ja sitä, mitä termeillä vanha ja uusi media voidaan tar-

45 44 koittaa. Siirryn sen jälkeen tarkastelemaan mobiilimedioiden viestinnällisiä piirteitä lähtökohtanani uusmedian viestinnälliset piirteet Vanha ja uusi media Nordenstreng ja Starck (2002: 9) erottavat viestinnän historiasta viisi käännekohtaa, joissa uusia viestintämuotoja on syntynyt. Ensimmäinen käännekohdista on puhetaidon ja toinen kirjoitustaidon syntyminen. Kolmantena käännekohtana pidetään kirjapainotaidon syntymistä ja neljäs viestinnän käännekohta saavutettiin sähköviestinnän syntymisen myötä. Viestinnän historian käännekohdista viimeisin on tietokonepohjaisen digitaalisen viestinnän syntyminen. (Nordenstreng & Starck 2002: 9-10.) Vaikka uusia viestintämuotoja on syntynyt runsaasti sitten puhetaidon syntymisen, voidaan todeta, että ne eivät ole kuitenkaan hävittäneet vanhoja viestintämuotoja. Esimerkiksi kirjoitustaito ei hävittänyt puhetta eikä sähköisen viestinnän syntyminen kirjapainoa viestintämuotona. Koska esimerkiksi puhetaito on säilynyt viestintämuotona viimeisimmän viestinnän historian käännekohdan eli digitaalisen viestinnän syntymisen jälkeenkin, voidaan todeta, että viestintämuodot ovat ajan kuluessa vain monipuolistuneet. Uusien viestintämuotojen kehittyminen on mahdollistanut niitä hyödyntävien uusien teknisten välineiden eli medioiden syntymisen. Esimerkiksi sähköisen viestinnän myötä syntyneitä uusia medioita ovat aikanaan olleet lennätin, puhelin, televisio ja radio. Digitaalisen viestinnän syntymisen myötä on jälleen syntynyt uusia viestintämuotoja ja niitä hyödyntäviä uusia medioita, mutta digitaalisen viestinnän aikana syntyneiden medioiden erityispiirteenä voidaan pitää sitä, että ne ovat paljolti useiden erillisinä pidettyjen medioiden yhdistyneitä muotoja. Mobiilimedioihin kuuluva, edellisessä luvussa esitelty multimediapuhelin on hyvä esimerkki uudesta, digitaalisen viestinnän aikana syntyneestä mediasta, jossa yhdistyvät niin matkapuhelimen, kämmentietokoneen kuin digitaalikamerankin laiteominaisuudet. Digitaalisen viestinnän aikakaudelle tyypillistä, eri medioiden yhteen sulautumista nimitetään konvergenssiksi. Aslaman ja Kivikurun (2001: 279) mukaan konvergenssilla tarkoitetaan perinteisen median sekä tietokone- ja teletekniikka-alan samankaltaistumista ja päällekkäisyyttä.

46 45 Leppäsen ja Marttilan (2000: 19) mukaan konvergenssi tarkoittaa laajemmin ajateltuna kaiken median sulautumista yhteen, mutta heidän mukaansa se ei silti johda viestinnän keskittymiseen niin, että osa välineistä katoaisi. Konvergenssikehitys johtaa Fidlerin (1997: 26-27) mukaan paremminkin viestintämuotojen monipuolistumiseen, kun uusia viestintämuotoja syntyy. Kun mietitään, mikä sitten mahdollistaa medioiden yhteen sulautumisen, on syytä tarkastella tarkemmin, mitä digitalisoituminen on. Viestinnän digitalisoitumisella tarkoitetaan kaikissa esitysmuodoissa - niin kuvana, äänenä, videona kuin tekstinäkin - olevan informaation koodausta digitaaliselle merkintäkielelle eli biteiksi (Verhulst 2002: 433). Digitaalisessa viestinnässä digitaaliseen muotoon koodattu informaatio on helposti muunneltavissa, ja sitä voidaan siirtää ja jaella digitaalisissa tietoverkoissa. (Feldman 1997: 4-6.) Digitaalisen viestinnän syntymisen myötä syntyneitä, viestinnällisiltä ominaisuuksiltaan aiempia medioita monipuolisempia medioita kutsutaan usein uusiksi medioiksi ja ennen digitaalisen viestinnän aikakautta syntyneitä medioita taas vanhoiksi medioiksi. Vanhan ja uuden median välinen erottelu tehdään tällöin lähinnä historiallisin perustein, medioiden syntyajankohdan perusteella. Vertailtaessa digitaalisen viestinnän aikana syntynyttä Internetiä mediana esimerkiksi kirjapainotaidon kehittymisen aikaan syntyneeseen sanomalehteen, voidaan Internet luokitella uudeksi ja sanomalehti vanhaksi mediaksi. Viestintävälineiden luokittelu uuteen ja vanhaan on muuttunut digitaalisen viestinnän kehityksen myötä kuitenkin entistä hankalammaksi, sillä monet vanhat mediat ovat kokeneet digitaalisen viestinnän aikana uuden tulemisen. Esimerkiksi televisio on syntynyt uudestaan viestinnällisiltä ominaisuuksiltaan monipuolisempana digi-tv:nä. Luokiteltaessa televisiota välineenä uuteen tai vanhaan mediaan ristiriitaisuuden aiheuttaakin juuri se, onko digitaalisen television kohdalla kyse enää samasta välineestä kuin sähköisen viestinnän aikana syntyneestä televisiosta. Jos on, televisio on toisaalta luokiteltavissa vanhaksi ja toisaalta uudeksi välineeksi. Ellei, on digi-tv tällöin eri väline eli media kuin sähköisen viestinnän aikana

47 46 syntynyt televisio. Näin digi-tv:ta voidaan tällöin kutsua uudeksi ja televisiota vanhaksi mediaksi. Jako uuteen ja vanhaan mediaan tehdään usein sen perusteella, onko median välityksellä tapahtuva viestintä yksi- vai kaksisuuntaista. Muun muassa Hintikan (1996: 3) tekemässä medioiden luokittelussa vanhojen medioiden kautta tapahtuvaa viestintää pidetään automaattisesti yksisuuntaisena. Jaottelu viestinnän yksi- ja kaksisuuntaisuuden perusteella ei ole kuitenkaan toimiva, sillä kuten viestinnän teorian yhteydessä todettiin, on ihmisten välinen viestintä periaatteessa aina, joukkoviestinnänkin yhteydessä kaksisuuntaista. Joukkoviestinnän yhteydessä palautteenantomahdollisuus ei vain välttämättä aina onnistu sen median kautta, jonka kautta sanoma on saapunut, kuten esimerkiksi perinteistä televisiota ajateltaessa. Hintikan (emt.) jaottelussa mainittuja, muita vanhoja medioita uusista medioista erottavia viestinnällisiä piirteitä ovat muun muassa saman sisällön välitys kaikille vastaanottajille ja sisällön jakelu kaikille vastaanottajille samanaikaisesti, aina samaan tiettyyn kellonaikaan. Kun ajatellaan medioiden luokittelua uusiin ja vanhoihin Hintikan (emt.) mainitsemien vanhojen medioiden viestinnällisten piirteiden perusteella, voidaan todeta, että saman sisällön välitys kaikille vastaanottajille ei ole ainoastaan vanhoissa medioissa esiintyvä piirre, sillä myös uusissa medioissa voidaan julkaista samoja sisältöjä kaikille vastaanottajille eli lukijoille. Esimerkiksi silloin, kun sanomalehti julkaistaan sisällöltään täysin samanlaisena sekä paperi- että verkkolehdessä, voidaan puhua saman sisällön välityksestä kaikille vastaanottajille. Ajateltaessa Hintikan (emt.) vanhojen medioiden piirteenä pitämää sisällön jakelua kaikille vastaanottajille samanaikaisesti, aina samaan tiettyyn kellonaikaan, voidaan jälleen todeta, että sisältöä voidaan jakaa kaikille vastaanottajille aina samanaikaisesti tiettyihin kellonaikoihin myös uusia medioita käytettäessä. Esimerkiksi silloin, kun palveluntarjoaja lähettää aina kello 12 tekstiviestillä päivän säätiedotteen kaikkien tiedotteen tilanneiden vastaanottajien matkapuhelimeen, on sisällön jakelu samankaltaista kuin Hintikan (emt.) vanhoina pitämissä medioissa, vaikka historiallisesti katsottuna käytettävä media eli mobiili päätelaite onkin vaikkapa painoviestinnän aikana syntyneeseen sano-

48 47 malehteen verrattuna uusi media. Voidaankin todeta, että Hintikan (emt.) vanhojen ja uusien medioiden välille tekemässä jaossa jakoperusteena käytettävät vanhan median piirteet eivät ole ainoastaan vanhojen medioiden piirteitä, sillä samoja viestinnällisiä piirteitä voi esiintyä myös uusien medioiden välityksellä tapahtuvassa viestinnässä. Näin luokittelu, jossa vanhan median viestinnälliset piirteet ovat vain vanhan median piirteitä, ei ole toimiva. Kuten jo aiemmin todettiin, viestinnän kehitys voidaan nähdä viestintämuotojen monipuolistumisena, jossa uudet viestintämuodot tulevat vanhojen viestintämuotojen rinnalle, eivätkä välttämättä syrjäytä näitä. Myös vanhan ja uuden median kohdalla on nähdäkseni hedelmällisempää tarkastella sitä, mitä uusia, viestintämahdollisuuksia digitaalisen viestinnän aikana syntyneet uudet mediat ovat vanhojen medioiden viestinnällisten piirteiden rinnalle tuoneet, kuin sitä, mitä vanhojen medioiden viestinnällisiä piirteitä ne ovat syrjäyttäneet. Päädyn luokittelemaan tutkimusaineistooni kuuluvat mediat historiallisin perustein, eli tutkimusaineistostani sanomalehdet edustavat vanhaa mediaa ja Internetissä toimivat verkkolehdet sekä mobiilimediat taas uutta mediaa, sillä ne ovat syntyneet sanomalehden syntymisen jälkeen, digitaalisen viestinnän aikakaudella Mobiilimediat uusina medioina Seuraavaksi tarkastelen uusien medioiden viestinnällisiä mahdollisuuksista laajentunutta aikajännettä, tietokonevälitteisyyttä, personointia, multimediaalisuutta ja vuorovaikutteisuutta ja sitä, kuinka nämä viestinnälliset mahdollisuudet toteutuvat uusina medioina pidettävien mobiilimedioiden kohdalla. Käytän tarkastelussa uusista medioista nimitystä uusmedia viitaten sillä Linturin ja Wiion (2001: 265) tavoin 1990-luvulla syntyneeseen digitaaliseen viestintään, jossa eri viestintäkanavien rajat häviävät vähitellen sekä Heinosen (2002a: 162) tavoin viestinnän muutostilaan ja uusiin viestinnällisiin käytäntöihin.

49 48 Laajentunut aikajänne on uusmedian viestinnällinen mahdollisuus, joka sisältää reaaliaikaisuuden sekä sanoman säilyvyyden. Laajentuneella aikajänteellä tarkoitetaan mahdollisuutta luoda viestintätapoja, joissa voidaan yhdistää sähköisille välineille ominainen reaaliaikainen tiedonvälitys ja nopea tietojen päivitys sekä painetuille medioille tyypillinen sanoman säilyvyys. Reaaliaikaisen tiedonvälityksen mahdollistaa tiedon nopea kulku tietoverkoissa, jolloin tieto on esimerkiksi verkkolehden sivulla vastaanottajan ulottuvilla heti tiedon julkaisuhetkellä. (Heinonen 2002a: ) Sanoman säilyvyyden mahdollistavat puolestaan palvelintietokoneen yhä lisättävissä oleva muistikapasiteetti ja tietokannat, joihin tallennettua tietoa voidaan etsiä erilaisten hakutoimintojen avulla. (Feldman 1997: ) Näin esimerkiksi verkkojulkaisuissa vanhojen juttujen poistaminen ei ole välttämätöntä uutta tietoa lisättäessä vaan ne voidaan pitää lukijan löydettävissä arkistoon viittaavien hyperlinkkien avulla (Heinonen 1998: 35-36). Vanhojen medioiden piirissä sanoman säilyvyyden voidaan ajatella toteutuvan lähinnä painettujen medioiden kuten sanomalehtien kohdalla. Laajentuneeseen aikajänteeseen kuuluva reaaliaikaisuus toteutuu myös digitaalisen viestinnän aikana syntyneiden mobiilimedioiden kohdalla, sillä matkapuhelin hyödyntää informaation siirrossa nopeita verkkoteknologioita, ja tiedonsiirto on näin ollen hyvin nopeaa ja reaaliaikaista. Myös sanoman säilyvyys toteutuu mobiilimedioiden kohdalla, sillä esimerkiksi mobiilimedioiden vastaanotettavat teksti- ja multimediaviestit tallentuvat automaattisesti laitteen muistiin ja häviävät vasta sitten, kun laitteen käyttäjä ne poistaa. Laajentuneeseen aikajänteeseen sisältyvistä puolista juuri reaaliaikaisuutta on korostettu erityisesti mobiilimedioiden ominaisuutena. Esimerkiksi Oksman ( ) on listannut mobiilimedioiden kuuden erityispiirteen joukkoon reaaliaikaisuuden, jolla hän tarkoittaa nopeaa tiedon saantia. Reaaliaikaisuus voidaan käsittää nopean tiedon saannin merkityksessä tekniseltä kannalta nopeaksi tiedonsiirroksi ja viestinnälliseltä kannalta esimerkiksi uutissanoman nopeaksi toimitukseksi ja lähettämiseksi vastaanottajalle. Nopea tiedon saanti eli reaaliaikaisuus edellyttääkin viestinnälliseltä kannalta sitä, että sanoman lähettäjä lähettää tuoreen tiedon mahdollisimman nopeasti vastaanot- 24 Oksman

50 49 tajalle. Koska reaaliaikaisuuden ja sanoman säilyvyyden voidaan nähdä toteutuvan myös mobiilimedioiden kohdalla, voidaan laajentunutta aikajännettä pitää mobiilimedioiden viestinnällisenä piirteenä. Uusmedian viestinnällisenä mahdollisuutena voidaan pitää myös tietokonevälitteisyyttä. Tietokonevälitteisyydellä Heinonen (2002a: 167) tarkoittaa sitä, että digitaalisten, tietoverkoissa siirrettävien sisältöjen luomiseen ja vastaanottamiseen tarvitsee ja voi käyttää monenlaisia uusia päätelaitteita. Uusmedian päätelaitteiden ero vanhan median päätelaitteisiin on Heinosen (2002a: 168) mukaan juuri siinä, että niillä ei ainoastaan vastaanoteta sisältöjä kuten vanhoiksi medioiksi luettavilla TV:llä ja radiolla vaan niillä voidaan myös lähettää viestejä. Välineiden merkityksen on arvioitu häviävän, kun vastaanottaja saa vapaasti valita vastaanottamansa digitaalisen informaation muodon sekä vastaanottovälineen. (Hintikka 1996: 6.) Välineiden merkityksen hävitessä tietokonevälitteisyyden voidaan ajatella mahdollistavan jopa täydellisen päätelaiteriippumattomuuden. Heinosen (2002a: 167) mainitsema tietokonevälitteisyyden voidaan nähdä toteutuvan myös mobiilimedian kohdalla, sillä sekä viestien lähettäminen että vastaanottaminen on mahdollista mobiilimedian laitteiden avulla. Päätelaiteriippumattomuuden tietokonevälitteisyys mahdollistaa mobiilimedioiden kohdalla jo esimerkiksi siinä, että tekstiviestejä on mahdollista lähettää ja vastaanottaa riippumatta siitä, onko päätelaitteena GSM-, WAP-, äly- vai multimediapuhelin. Koska tietokonevälitteisyys toteutuu myös mobiilimedian kohdalla, voidaan sitä pitää mobiilimedian viestinnällisenä piirteenä. Myös multimediaalisuus on uusmedian viestinnällinen mahdollisuus. Heinonen (1998: 6) tarkoittaa multimediaalisuudella viestinnällisenä piirteenä sitä, että samanlaisiksi biteiksi koodattua tekstiä, ääntä, graafista sekä liikkuvaa kuvaa voidaan koostaa ja järjestellä monin tavoin yhtenäiseksi esitykseksi, joka siirretään vastaanottajalle. Laajasti ajatellen televisio-ohjelmienkin voidaan ajatella olevan multimediaalisia, sillä niissä esitetään tekstiä, ääntä ja liikkuvaa kuvaa. Kuitenkin tarkemmin määriteltynä eri tiedon esitystapojen voidaan katsoa muodostavan multimedian vasta silloin, kun ne pohjautu-

51 50 vat tietotekniikkaan. Esimerkiksi Tietotekniikan termitalkoot -projektissa ( ) tehdyn määritelmän mukaan multimedia on tietotekniikkaan perustuva viestinnän muoto, jossa yhdistetään useita tiedon esitystapoja. Tietokonepohjaisuus tulee ilmi myös Kuutin ja Puron (1998: 112) määritelmässä, jossa multimedia määritellään tietotekniikkaan pohjautuvaksi viestintäjärjestelmäksi, jossa useat mediat ovat liittyneet yhteen, ja jossa ääntä, kuvaa, tekstiä ja näiden eri muotoja voidaan yhdistää yhdeksi kokonaisuudeksi sekä esittää samanaikaisesti eri muodoissa. Multimediaalisuus toteutuu jo myös mobiilimedioiden kohdalla, sillä uusimmissa tietokoneen ominaisuuksia sisältävissä multimediapuhelimissa on jo tuki eri mediatyyppien, kuten tekstin, kuvan ja mahdollisesti jopa liikkuvan kuvan esittämiseen (vrt. Nokia ). Myös multimediaalisuutta voidaan näin pitää mobiilimedioiden viestinnällisenä piirteenä. Personointi on myös uusmedian viestinnällinen mahdollisuus. Aslaman ja Kivikurun (2001: 293) mukaan televisiotutkijat ovat puhuneet viimeisen vuosikymmenen ajan siitä, että yhtä massayleisöä ei ole enää löydettävissä, sillä yleisö on jakautunut demografisten seikkojen kuten iän ja asuinpaikan mukaan eri profiileihin. Kansalaisten tiedontarpeet ja kiinnostuksen kohteet saattavat sitten vaihdella eri profiiliin kuuluvien välillä. Feldmanin (1997: 155) mukaan sisältöjen tarjonta onkin muuttumassa yhä personoidummaksi eli vastaanottajille tarjotaan yksilöllisiä sisältöjä yleisten sisältöjen sijaan. Personointi on näin vastakkainen piirre sille vanhojen medioiden piirteelle, että kaikille tarjotaan sama sisältö. Personointi mahdollistaa sen, että vastaanottaja voi valita tarjolla olevista sisällöistä niiden yksittäisiä osia tai yhdistellä osia haluamakseen kokonaisuudeksi. Vastaanottajan on myös mahdollista sivuuttaa sisällöstä pois ne osat, jotka eivät kiinnosta häntä. (Heinonen 1998: 29.) Personointi tarkoittaa myös vastaanottajan mahdollisuutta valita tavan ja päätelaitteen, jolla hän vastaanottaa sisällön. Mikäli vastaanottaja antaa kiinnostuksen kohteistaan tietoja, voidaan tiedoista rakentaa profiilikuvauksia, joiden perusteella vastaanottajalle voidaan tarjota automaattisesti tietokoneohjelmilla koostettua, vastaanottajan haluamaa sisältöä. (Heinonen 2002a: 170.) Heinosen (emt.) mukaan joukkoviestin- 25 Tietotekniikan termitalkoot Nokia

52 51 nässä sisällöt luodaan edelleen suurimmaksi osaksi massatuotantona, jolloin personoinnin merkitys ei ole vielä huomattava. Nielsen ( ) jakaa personoimisen kahteen luokkaan: itse personoiminen ja automaattinen personoituminen. Itse personoimisessa käyttäjä suorittaa personoimisen valitsemalla eri vaihtoehdoista sen sisällön, jonka hän haluaa. Nielsenin (emt.) mukaan tätä personoimistyyppiä edustavat esimerkiksi rasti ruutuun valinnat. Automaattisessa personoitumisessa sen sijaan käyttäjälle tarjotaan hänen käyttäjäprofiiliinsa perustuvia sisältöjä (emt.). Käyttäjäprofiili voi perustua esimerkiksi informaatioon, jonka käyttäjä on itse itsestään ja kiinnostuksenkohteistaan antanut tai informaatioon, joka on tallentunut WWW-sivujen lokitietoihin käyttäjän vieraillessa itseään kiinnostavilla WWW-sivuilla. My Yahoo! 28 -verkkopalvelu on yksi esimerkki personoimismahdollisuuksia tarjoavasta palvelusta, jossa käyttäjä voi antaa itsestään tietoja ja saada niitä vastaan itseään kiinnostavia sisältöjä. Automaattisessa personoimisessa käyttäjälle voidaan tarjota sisältöjä myös niiden tietojen perusteella, mistä käyttäjän kanssa samaan käyttäjäprofiiliin kuuluvien muiden käyttäjien havaitaan olevan kiinnostuneita. (Kiuru 2000: 96.) Käyttäjän itse suorittama personointi on mahdollista myös mobiilimedioiden kohdalla esimerkiksi siten, että käyttäjä valitsee palveluntarjoajan WWW-sivulla antamista vaihtoehdoista itseään eniten kiinnostavan palvelun ja tilaa sen tekstiviestillä (vrt. Sonera 2002b). Itse personoiminen on mahdollista myös siten, että käyttäjä personoi esimerkiksi operaattorin WWW-sivulla omassa liittymäkortissaan esillä olevia palveluita mieleisikseen (vrt. Radiolinja ). Mobiilipalveluiden sisällön personoimismahdollisuutta on kehitetty muun muassa VTT tietotekniikan vuonna 2001 loppuunsaatetussa IMU2 30 -projektissa, jossa käyttäjä sai 27 Nielsen My Yahoo! Radiolinja https://www.radiolinja.fi/go?sessionid=8yrqnxixog&section=omat_tyokalut/radiolinja_valikon_mu okkaus&lang=fi 30 Integroituva julkaiseminen multimediaverkossa 2

53 52 valita eli personoida tarjonnasta itselleen sopivan uutisyhdistelmän eli kanavan metadatan avulla luokitellusta uutisaineistosta. (Södergård 2001a: 5.) Projektissa tehdyn kokeilun perusteella käyttäjälle tarjottua personointimahdollisuutta hyödynsi kuitenkin vain suhteellisen pieni osuus (22%) kokeiluun osallistuneista. Käyttäjän lukukäyttäytymiseen perustuvaa sisällön automaattista personoitumista ei kokeilussa käytetty sen epäluotettavuuden takia. (Södergård 2001a: 6; Södergård 2001b: 20.) Mobiilimedioiden henkilökohtaisuus antaa Antikaisen (2001: 34) mukaan mahdollisuuden kohdennettujen eli personoitujen uutisten välittämiseen käyttäjille. Personoitujen sisältöjen toimittamisen ongelmana kuitenkin se, että personoidun sisällön automaattinen toimittaminen edellyttää esimerkiksi uutisaineiston kohdalla siihen liittyvän metatiedon automaattista keräämistä, ja Antikaisen (emt.) mukaan sanomalehtien nykyiset toimitusjärjestelmät eivät kuitenkaan vielä pysty tähän. Koska käyttäjän itse tekemä sisällön personoiminen on kuitenkin mahdollista myös mobiilipalveluita käytettäessä, voidaan personoiminen nähdä myös mobiilimedioiden viestinnällisenä piirteenä. Uusmedian viestinnällisistä mahdollisuuksista vuorovaikutteisuudella tarkoitetaan viestinnän osapuolten mahdollisuutta vastavuoroiseen viestien vaihtoon (Feldman 1997: 6; Heinonen 2002a: 172.) Vuorovaikutteisuudella ei tässä yhteydessä tarkoiteta viestin vastaanottajan vuorovaikutusta sanoman kanssa vaan viestintätilanteessa olevien ihmisosapuolten välistä vuorovaikutusta (Heinonen 2002a: 180). Vuorovaikutteisuus voidaan ajatella joko sisällön tuottamisena tai palautteen antamisena. Laajasti ajateltuna palautteen antaminenkin voidaan nähdä sisällön tuottamisena, sillä palautetta antamalla vastaanottaja voi vaikuttaa tarjottaviin sisältöihin. Aslaman ja Kivikurun (2001: 297) mielestä joukkoviestinnässä ei ole vielä kyetty hyödyntämään verkon kaksisuuntaista ja vuorovaikutuksellista viestintämahdollisuutta vaan verkkoversioissa on paljon perinteisen journalismin ominaisuuksia. Vastaanottaja ei voi näin osallistua sisällön tuottamiseen (emt.). Aslama ja Kivikuru (emt.) viittaavat vuorovaikutuksella tässä yhteydessä sisällön tuottamiseen. Vaikka vuorovaikutteista sisältöjen tuottamista ei heidän (emt.) mukaansa ole vielä juurikaan hyödynnetty, löytyy vastakkaisesta kehityksestäkin jo esimerkkejä. Vastaanottaja voi luoda esimerkiksi digi-tv:n

54 53 superteksti-tv -sisältöjä itse maksamaansa lisenssiä vastaan. (digitv.fi 2002.) Vuorovaikutus toteutuu tässä tapauksessa sisältöjen tuottamisessa. Vuorovaikutteisuuteen liittyvä sisällöntuotanto on mahdollista myös mobiilimedioiden kohdalla, sillä mobiilimedioiden avulla voidaan vastaanottamisen lisäksi myös luoda ja lähettää sanomia. Television chat-ohjelmat ovat hyvä esimerkki mobiilimedian avulla tapahtuvasta vuorovaikutuksesta, jossa katsojien tekstiviesteillä lähettämät sanomat ovat tv-chat ohjelman pääasiallinen sisältö. Myös Oksmanin ( ) mukaan vuorovaikutteisuus on mahdollista mobiilimedioiden kohdalla. Hänen (emt.) mukaansa erityisesti juuri suora palautteenantomahdollisuus on mobiilimedioiden ominaispiirre. Ymmärrän vuorovaikutteisuuden tarkoittavan tässä yhteydessä lähinnä mobiilipalautteen antamista, jossa vastaanottaja lähettää palautteensa esimerkiksi tekstiviestillä tai soittaa palveluntarjoajan palvelunumeroon. Koska edellä käsitellyt uusmedian piirteet: laajentunut aikajänne, tietokonevälitteisyys, multimediaalisuus, personointi ja vuorovaikutteisuus toteutuvat myös mobiilimedioiden kohdalla, näen niiden olevan myös mobiilimedioiden eli myös multimediauutisvälityksessä vastaanottajan mediana olevan multimediapuhelimen viestinnällisiä piirteitä. Olen koonnut mobiilimedioiden viestinnälliset piirteet, piirteiden merkitykset sekä lyhyet esimerkit kunkin piirteen toteutumisesta taulukkoon Oksman

55 54 Taulukko 6. Mobiilimedioiden viestinnälliset piirteet. Viestinnällinen piirre Merkitys Esimerkki laajentunut aikajänne - reaaliaikaisuus sanoman nopea välitys tekniseltä kannalta nopea tiedonsiirto matkaviestinverkoissa, viestinnälliseltä kannalta esimerkiksi uutissanomien nopea toimitus ja lähetys vastaanottajalle - sanoman säilyvyys sanoma ei häviä saavuttuaan teksti- ja multimediaviestit säilyvät matkapuhelimen muistissa kunnes käyttäjä ne poistaa tietokonevälitteisyys useita päätelaitteita, joilla voi lähettää ja vastaanottaa sanomia, päätelaiteriippumattomuus multimediaalisuus tietokonepohjainen, digitaalisessa muodossa olevien kuvan, tekstin, äänen, liikkuvan kuvan, animaation välitys personointi kaikki mobiilimediat voivat toimia sanomien lähetys- ja vastaanottovälineenä, tekstiviestipalvelu toimii eri tyyppisissä matkapuhelimissa eli on jo lähes päätelaiteriippumatonta uusimmat mobiilimediat, kuten multimediapuhelin, tukevat eri mediatyyppien esittämistä - itse personoiminen personointi käyttäjän omien valintojen mukaan - automaattinen personoitumineliin personointi käyttäjäprofii- mukaan vuorovaikutteisuus - sisällön tuottaminen vastaanottaja luo itse sisältöjä julkaistavaksi - palautteen antaminen vastaanottaja antaa lähettäjälle palautetta tämän tuottamista sisällöistä käyttäjä valitsee tilaamansa tekstiviestiuutisen aihepiirin tai personoi liittymäkorttinsa palveluita käyttäjä antaa palveluntarjoajalle tietoa itsestään, jonka perusteella palveluntarjoaja lähettää vastaanottajalle esimerkiksi tietyn aihepiirin tekstiviestiuutisia sanomien luominen ja lähetys tv-chattiin mobiilipalaute esimerkiksi tekstiviestillä tai soittaen palveluntarjoajan palvelunumeroon Muodostan multimediauutisvälityksen tutkimista varten edellä käsitellyistä mobiilimedioiden viestinnällisistä piirteistä analyysirungon. Muut mobiilimedioiden viestinnälliset piirteet otan analyysirunkoon mukaan sellaisenaan, mutta laajentuneen aikajänteen osalta tarkastelen vain reaaliaikaisuutta. Tarkastelen analyysirunkoa lähemmin luvussa

56 55 4. MOBIILIUUTISET Edellä olen käsitellyt mobiiliviestintäprosessin osatekijöistä kanavaa ja siinä mediana käytettävien mobiilimedioiden teknisiä ja viestinnällisiä piirteitä. Seuraavaksi siirryn käsittelemään osatekijöistä sanomaa. Käsittelen ensin yleisellä tasolla uutisvälitystä ja uutisia siirtyen sen jälkeen tarkastelemaan mobiiliuutisia, joihin myös multimediauutisvälityksessä välitettävät multimediauutiset kuuluvat. Lopuksi tarkastelen, millaisia mobiiliuutisia multimediauutisvälityksessä välitettävät uutiset rakenteeltaan ovat. 4.1 Uutisvälitys ja uutiset Lähden liikkeelle uutisen yleiseltä tasolta eli uutisen historiasta ja määritelmistä siirtyen uutisaiheluokitteluiden tarkasteluun. Uutisaiheluokitteluiden jälkeen käsittelen uutisvälitystä eri medioissa analyysiosan eri välineiden uutisvälityksen vertailun taustaksi. Lopuksi siirryn eri mobiiliuutistyyppien käsittelyyn Uutisen historia ja määritelmiä Uutisten historia ulottuu aina ja 1600-luvulle, jolloin uutiskirjeillä oli rooli muun muassa kansainvälistyvän kaupan tiedonvälityksessä ja jolloin uutiset koskettelivat pääasiassa ulkomaan aiheita. (Bruun ym. 1989: ) Sanomalehdistö syntyi, kun uutiskirjeet alkoivat ilmestyä säännöllisesti lehtisinä, joille annettiin nimi. (Kunelius 1998: 53.) Alussa porvariston tiedonnälkää tyydyttämään syntynyt lehdistö alkoi kuitenkin vähitellen nostamaan esiin myös kotimaan aiheita sekä poliittisia ilmauksia eli lehdistö politisoitui. (Bruun ym. 1989: 53.) Kuneliuksen (1998: 57) mukaan poliittisen lehdistön myötä lehden tekemisen tarkoitus muuttui siten, että lehden tarkoituksena ei ollut enää tiedottaa markkinoista vaan sen tuli koota samoin ajattelevia ihmisiä yhteen luvun lopulla uutisvälitys alkoi saada uusia, nykyistä uutistoimintaa muistuttavia piirteitä muun muassa painotekniikan uudistumisen ja lennättimen keksimisen myötä, ja uutisvälitys myöskin nopeutui sekä kaupallistui. (Bruun ym. 1989: 53.)

57 56 Kuneliuksen (1998: 60) mukaan kaupallistuneen journalismin aikana kiinnostus puolueettomasti esitettyjä tosiasioita kohtaan kasvoi, ja neutraalisti asiat esittävä uutinen nousikin tuolloin uuteen arvoonsa luvun alkupuolella uutiset olivat jo vakioituneet tiettyyn kerrontamuotoon, jossa uutisten asia kerrottiin aikajärjestyksessä ja tekstissä saatettiin viitata uutislähteeseen sekä toimittajaan. Aikajärjestykseen perustuva kerronta ja edellä mainitut viittaukset ovat kuitenkin muuttuneet ajan kuluessa, ja varsinkin uutissähkeiden kerronnassa pyritään nykyään etenemään olennaisista asioista toissijaisiin asioihin tapahtumien aikajärjestyksen sijaan. (Bruun ym. 1989: ) Uutiskerrontamuodon muuttumisesta huolimatta uutisjournalismi perustuu vielä nykyäänkin siihen kaupallistuneen journalismin aikana syntyneeseen ajatukseen, että tosiasiat kuuluvat uutiseen, mutta mielipiteet eivät (Kunelius 1998: 60-61). Kuten uutisen historian tarkastelusta käy ilmi, uutisen on tehnyt uutiseksi alunperin sen sisältämän asian uutuus vastaanottajalle. Myöhemmin uutista määrittäviksi piirteiksi nousivat sisällöllisten tekijöiden ohella myös uutisen tietty, vakiintunut kerrontamuoto eli rakenne sekä sanoman objektiivisuus. Tarkastelen seuraavaksi uutisen määrittelyä sisällöllisten tekijöiden, rakenteen ja objektiivisuuden pohjalta. Sanoman sisällöllisistä tekijöistä lähtevässä luokittelussa sanoman tekevät uutiseksi muun muassa sen tuoreus, yllättävyys ja kiinnostavuus. Sisällöllisistä tekijöistä lähtevää uutisten määrittelyä edustaa esimerkiksi Huovilan (1996: 93) määritelmä, jossa hän määrittelee uutisen muutokseksi. Hänen (emt.) mukaansa uutinen kertoo uudesta, ajankohtaisesta sekä todesta asiasta, joka myös kiinnostaa vastaanottajia. Sisällöllisistä tekijöistä lähtevä uutisen määrittely on arkikielessäkin yleinen tapa määritellä uutinen, sillä esimerkiksi Bruunin ym. (1989: 11) mukaan arkikielessä uutisesta puhuttaessa tarkoitetaan yleensä mitä tahansa uutta, yllättävää ja merkittävää asiaa tai selontekoa (Bruun ym. 1989: 11). Uutisen rakenteen tasolta lähtevää määrittelyä edustaa esimerkiksi Kuutin ja Puron (1998: 64) määritelmä, jossa he puhuvat journalistisesta genrestä eli journalistisesta juttutyypistä, jonka avulla yleisö ja juttua kirjoittava journalisti hahmottavat esimerkiksi sen, mitkä muotokielelliset elementit soveltuvat tietyille jutuille ja ohjelmille. Kuutin ja

58 57 Puron (emt.) mukaan eräs tällaisista journalistisista juttutyypeistä on uutinen eli neutraaliksi tarkoitettu, ajankohtainen, faktapohjainen todellisuuden kuvaus. Kuutin ja Puron määritelmistä käy ilmi, että uutinen noudattaa tiettyjä muotokielellisiä elementtejä, mutta Kuutti ja Puro eivät kuitenkaan tarkemmin yksilöi, millaisia rakenteellisia elementtejä uutiseen kuuluu. Huovila (1996: 94) sen sijaan ottaa tarkemmin kantaa uutisen rakenteeseen määrittelemällä uutisen sellaiseksi juttumuodoksi, jossa kerrotaan ensiksi tärkein asia ja sen jälkeen muut asiaan vaikuttavat seikat. Sanoman objektiivisuuden perusteella tehtävässä sanomien luokittelussa sanoman objektiivisuus on tekijä, jonka perusteella jokin sisällöllisten tekijöiden kannalta uusi, yllättävä ja merkittävä asia luokitellaan joko uutiseksi tai joksikin muuksi selonteoksi. Uutinen on tämän näkökulman mukaan objektiivisin juttutyyppi (Huovila 1996: 93). Uutista hieman subjektiivisempia juttutyyppejä taas ovat Huovilan (emt.) mukaan muun muassa uutistausta, - raportti sekä artikkelit, arvostelut ja featuret. Täysin subjektiivisia juttuja edustavat hänen (emt.) mukaansa mielipidekirjoitukset, pakinat ja kolumnit. Lähestyn uutista tutkimuksessani lähinnä sen sisällöllisistä tekijöistä käsin eli äskettäin tapahtunutta ja yleisesti kiinnostavaa asiaa koskevana selontekona. Aineistossani saattaa siten esiintyä uutisjuttuja, joissa uutisen rakenteelliset vaatimukset, kuten tärkeimmän asian esittäminen jutun alussa, tai objektiivisuuden vaatimukset eivät välttämättä tiukasti ottaen toteudu. Valitsen tämän lähtökohdan siksi, että multimediauutisten julkaisijat eivät itsekään jaottele tarjoamiaan uutisjuttuja eri juttutyyppeihin uutisen rakenteen tai objektiivisuuden perusteella Uutisaiheet Kun eri julkaisijoiden uutisaihejakaumia halutaan vertailla, tarvitaan selkeä luokitus, jonka perusteella koko uutisaineisto voidaan jakaa eri luokkiin Tarkastelen seuraavaksi uutisaiheiden jakoa uutisten yhteiskunnallisen merkityksen ja tärkeyden, toimituksen työnjaon tai näitä vielä tarkempien aiheluokkien pohjalta, ja valitsen sen jälkeen jaottelun, jota käytän multimediauutisaiheiden analyysissä.

59 58 Jaoteltaessa uutisia niiden yhteiskunnallisen merkityksen ja tärkeyden pohjalta, uutiset jaetaan koviin ja pehmeisiin uutisiin. Kovilla uutisilla tarkoitetaan uutisia, joissa pääpaino on esimerkiksi kerrottavan tiedon yllätyksellisyydessä ja vaikuttavuudessa, ja jotka käsittelevät aiheiltaan politiikkaa ja taloutta. Pehmeillä uutisilla taas tarkoitetaan uutisia, joissa korostetaan ilmiöiden mielenkiintoisuutta. Pehmeiden uutisten aiheet liittyvät kevyempinä pidettyihin asioihin kuten julkisuuden henkilöiden elämään. (Kuutti & Puro 1998: 44, 82.) Huovila (2001: 61-67) on tutkinut viestintävälineiden eroja ja yhtäläisyyksiä kartoittavassa tutkimuksessaan eri välineiden keskittymistä eri uutisosastojen aiheiden uutisointiin. Huovila (emt.) on jaotellut tarkastelemansa uutistarjonnan luokkiin kotimaa, politiikka, talous ja ulkomaat. Huovilan (emt.) käyttämä uutisaihejaottelu perustuu toimituksen työnjakoon. Myös Luoma ja Sinkko (1986: 23-27) ovat käyttäneet toimituksen työjakoon perustuvaa uutisaiheluokittelua vuosina tekemässään TV-uutisten sisältövertailututkimuksessa, jossa he ovat jakaneet uutisaiheet pääluokkien kotimaa, politiikka, kulttuuri, talous ja ulkomaat alle. Luoma ja Sinkko (1986: 23) ovat lisäksi nostaneet esiin kunkin pääluokan alta esimerkkejä luokkaan kuuluvista alaluokista. Esimerkiksi kotimaa-aiheluokkaan kuuluviksi alaluokiksi Luoma ja Sinkko (emt.) mainitsevat luokat kasvatus, koululaitos, yliopistot; ympäristökysymykset; rakentaminen; sosiaalipolitiikka, terveydenhoito sekä luokka onnettomuudet. Kolmas tapa luokitella uutisia on jakaa uutisaiheet tarkempiin aiheluokkiin, kuten onnettomuudet, koulutus ja liikenne kiinnittämättä tarkemmin huomiota siihen, ovatko uutisoidut asiat tapahtuneet kotimaassa vai ulkomailla. TV-uutisten profiloitumista kilpailutilanteessa tutkinut Elisa Salste (2000: 109) on muodostanut uutisaiheluokittelun edellä mainitulla tavalla, koska hänen (2000: 46) mielestään toimituksen työnjakoon perustuva viiden pääaiheluokan aihejaottelu on karkea ja ei siten kuvaa uutisten aihejakaumaa tarpeeksi hyvin. Salste (2000: 109) on päätynyt käyttämään tutkimuksessaan uutisaiheiden jaottelussa omaa 17-aiheluokkaista jaotteluaan. Vaikka pidänkin Luoman ja Sinkon (1986: 23-27) toimituksen työnjakoon perustuvaa aiheluokittelua melko yksityiskohtaisena, sopii Salsteen (2000: 109) muodostama aihe-

60 59 luokittelu kuitenkin uskoakseni vielä paremmin aineistoni luokittelun lähtökohdaksi kuin toimituksen työnjakoon perustuva aiheluokittelu. Siksi käytän uutisaiheiden analyysissä pohjana Salsteen (2000) luokittelua muokaten sitä muutamien luokkien osalta. Selvitän muodostamani luokittelua lähemmin luvussa Uutisvälitys eri medioissa Viestintämuotojen monipuolistumiskehityksen vaikutus ulottuu uusien medioiden syntymisen lisäksi myös välitettäviin sanomiin. Eräs viestintämuotojen monipuolistumiskehityksen myötä syntynyt piirre on sanomien paketointi. Aslaman ja Kivikurun (2001: 278) mukaan paketoimisessa yksi ja sama taho hallitsee useita eri välineitä ja välittää samoja sanomia eri muodoissa hallitsemiinsa medioihin. Samojen sanomien paketoimista eri muotoihin voi tapahtua myös saman median sisällä (emt.). Hallitessaan useita eri medioita viestintäorganisaatioiden onkin lavennuttava yhden median osaajista median moniosaajiksi (Aslama & Kivikuru 2001: 280.) Heinosen (2002b: 173) mukaan viestintäorganisaatioiden kehitys onkin kulkemassa yhden sisältötuotteen yrityksistä monialaisiksi mediayrityksiksi. Kun viestintäorganisaatio sitten tuottaa journalistisia sisältöjä usealle ja toiselleen rinnakkaiselle medialle, se harjoittaa monimediajournalismia. (Heinonen 2002b: 3). Viestintäorganisaatioiden hallitsemilla medioilla on kuitenkin omat ominaisuutensa, joiden perusteella myös niiden kautta tapahtuvan uutisvälityksen nopeudessa ja sisällöissä voi olla eroja. Sanomalehteä pidetään kokoavana uutisvälineenä, joka ei pyri kilpailemaan uutisvälityksen nopeudessa vaan pääuutisten taustoituksessa, minkä takia pääuutiset usein ilmestyvätkin sanomalehdessä uutisvälineistä viimeisenä. Internetiä pidetään sen sijaan nopeasti ja melko usein päivitettävänä mediana, jonka uutistarjonta on sanomalehden verkkolehden kohdalla kustantajan linjasta riippuen joko samankaltaista tai erilaista kuin sanomalehdessä. Nopeimpana uutisvälineenä pidetään mobiilimediaa, sillä se on vastaanottajan mukana kulkeva ja tavoittavin media. (Huovila 2001: 155, 158, ) Huovilan (2001: 158) mukaan mobiilimediaa voidaan pitää sisältönsä puolesta muita medioita ruokkivana välineenä, eli mobiilimedian kautta saamansa uutisen perusteella vastaanottaja täydentää uutistietoaan muiden välineiden kautta.

61 60 Eri medioiden ominaisuuksien perusteella myös niiden kautta tapahtuvaa uutisvälitystä kohtaan on erilaisia odotuksia niin niiden nopeuden kuin välitettävien sanomienkin suhteen. Ennakko-odotusten perusteella voisi olettaa, että laajasti uutisten taustoista tietoja haluava valitsee uutisvälineekseen sanomalehden, vaikka sanomalehden pääuutiset koskisivatkin eilispäivän asioita. Vastaavasti taas nopeasti tietoa haluava turvautuu Internetiin tai mobiilimediaan. Mikäli hän haluaa uutisjutun mahdollisimman tiiviinä pakettina, saattaa hän ennakko-odotuksiensa pohjalta valita uutismediakseen nimenomaan mobiilimedian. Vaikka eri medioiden kautta tapahtuvan uutisvälityksen journalistisia sisältöjä kunnioittava toteutustapa onkin Heinosen (2002b: 4-5) mukaan sellainen, että esimerkiksi sanoman pituus ja sisältö vaihtelee eri medioissa, tämän toteutustavan omaksuminen vie kuitenkin oman aikansa. Heinonen (emt.) ottaa tässä yhteydessä esiin monimediajournalismin kehityksen kolme vaihetta, joissa saman sisällön käytöstä edetään lopulta vaihtelevien sisältöjen julkaisemiseen eri medioissa. Heinosen (emt.) mainitsemat monimediajournalismin kehitysvaiheet ovat: kierrätys, versiointi ja sisältökeskeinen monimediajournalismi. Kierrätyksellä Heinonen (2002b: 4) tarkoittaa sanomalehdelle tehdyn sisällön jakelua sellaisenaan muihinkin välineisiin. Versioinnissa otetaan jo jossain määrin huomioon päätelaitteen rajoitukset ja sisältöjä muokataan hieman välineen mukaan. Sisältökeskeisessä monimediajournalismissa taas esimerkiksi saman juttukokonaisuuden eri osat julkaistaan eri välineissä. (Heinonen 2002b: 4-5.) Tulen tarkastelemaan multimediauutissisältöjen analyysissä monimediajournalismiin liittyen sitä, kierrättävätkö julkaisijat multimediauutisiin samoja sisältöjä kuin muihin välineisiinsä, versioivatko ne niitä eri pituisiksi vai tuottavatko ne multimediauutisiin samoista aiheista kenties tekstiltään erilaisia sisältöjä. Seuraavaksi siirryn yleisestä uutisvälityksen ja uutisen tarkastelusta syvemmälle eri mobiiliuutistyyyppien tarkasteluun.

62 Mobiiliuutistyypit Huovila (2001: 6) toteaa, että gsm-puhelin (matkapuhelin) on uutisten välityksessä käytetyistä välineistä ominaisuuksiltaan tavoittavin edellyttäen, että se yleistyy kaikkien vastaanottajien mukana kulkevaksi välineeksi, ja että vastaanottajat tilaavat matkapuhelimeen tarjolla olevia uutispalveluita. Matkapuhelimien voidaankin tätä nykyä sanoa yleistyneen lähes kaikkien kansalaisten mukana kulkevaksi välineeksi, sillä Tilastokeskuksen ( ) mukaan matkapuhelinliittymiä oli jo 79 prosentilla asukkaista. Myös matkapuhelimiin tarkoitettuja, eri tyyppisiä uutispalveluita on tarjolla. Tarkalleen ottaen näitä uutispalveluita eli mobiiliuutisia on ollut mahdollista tilata vuodesta 1995 lähtien eli jo kahdeksan vuoden ajan. Mobiiliuutisiin voidaan lukea tekstiviesti-, WAP- ja multimediauutiset, sillä mobiiliuutisten historian voidaan nähdä alkavan ensimmäisten tekstiviestiuutispalveluiden syntymisestä. Tarkastelen eri mobiiliuutistyypeistä ensin tekstiviesti- ja WAP-uutista ja niiden jälkeen tarkemmin multimediauutista. Tekstiviestiuutiset perustuvat tekniseltä toteutukseltaan edellisessä pääluvussa palveluteknologioiden yhteydessä tarkasteltuun lyhytsanomapalveluun (ks ). Tekstiviestiuutisen sisältö on lyhyt rajoittuen toistaiseksi 160 merkkiin ja Huovilan (2001: 29) mukaan tekstiviestiuutinen sisältää uutisjutun osista lähinnä otsikon. Ensimmäisiä tekstiviestipohjaisia sisältöpalveluita alettiin tarjota vuonna 1995, jolloin yksityisviestintäkin yleistyi. Aluksi sisältöpalveluita ei tilattu tekstiviestillä vaan soittamalla palvelunumeroon. Soiton jälkeen tilaaja sai sovitun kappalemäärän tekstiviestiuutisia. (IDC Finland 2001: 14.) WAP-uutinen perustuu tekniseltä toteutukseltaan langattoman viestinnän sovellusyhteyskäytäntöön (ks. luku 3.1.2). WAP-uutisten toteutus ei ole sidottu merkkimäärään kuten tekstiviestiuutisissa, mutta esimerkiksi Riikonen (1999) arvioi YLEn tekniikan tiedotuslehdessä, että matkapuhelimen näytöltä luetaan mieluummin verkkolehden uutista lyhyempi uutinen. Tähän tarkoitukseen sopii uutisjutun osista parhaiten ingressi- 32 Tilastokeskus

63 62 teksti eli jutun olennaisimmat asiat kokoava johdanto olettaen, että se muodostaa yksinäänkin täyden uutisen. (Riikonen 1999; Miettinen 1988: 173.) Vuoden 1999 syksyllä alettiin tarjota ensimmäisiä WAP-teknologiaa hyödyntäviä sisältöpalveluja kuten uutisia, ja palveluiden tarjonta kasvoi huomattavasti vuoden 2000 aikana. (IDC Finland 2001: 31.) Vuonna 2000 Alma Media avasi Port Alman, palvelukokonaisuuden, johon kuuluu niin tekstiviesti- kuin WAP-pohjaisia palveluita kuten uutis- ja sääpalveluita. Muista sanomalehdistä esimerkiksi Vasabladet ja Keskisuomalainen alkoivat tarjota WAP-uutisia myös vuoden 2000 aikana. (Antikainen 2001: ) SanomaWSOY:n 2ndhead-mobiiliportaali tuotiin markkinoille niinikään vuonna Matkapuhelinkäyttäjille tarjottiin portaalissa sekä WAP- että tekstiviestipohjaisia palveluita kuten uutisia, aikatauluja, soittoääniä ja logoja. (Alma Media Oyj 2000; Antikainen 2001: 27.) Vuonna ndhead-mobiiliportaali kuitenkin lakkautettiin kannattamattomana (Holopainen 2002). Saman kohtalon koki myös WAP-palveluita ja matkapuhelinteknologiaa tuottanut, vuonna 1998 perustettu Mato Valtosen yritys Wapit Oy, joka hakeutui konkurssiin vuonna (Holopainen 2001). 4.3 Multimediauutisen rakenne Tutkimukseni kohteena olevat mobiiliuutisiin kuuluvat multimediauutiset perustuvat tekniseltä puoleltaan multimediaviestipalveluun (ks ), joka mahdollistaa tekstin, äänen, kuvien ja tulevaisuudessa myös videon lähetyksen. Multimediaviestien maksimikokoa ei ole määritelty MMS-standardissa, koska tekstiviestien 160 merkkiin rajoittuvaa pituutta on pidetty ongelmallisena (Nokia ). Multimediauutisia on alettu tarjota Suomessa vuoden 2002 aikana (vrt. Arena Partners Oy 2002; Alma Media Oyj 2002). Tässä vaiheessa multimediaviestit voivat sisältää tekstin lisäksi grafiikkaa ja kuvia sekä ääntä. Myöhemmin, verkkoteknologioiden kehittyessä kolmannen sukupolven matkapuhelinverkkoihin, myös liikkuvaa kuvaa voidaan sisällyttää multimediaviesteihin. (Nokia ) 33 Nokia Nokia

64 63 Seuraavaksi kuvaan tarkemmin, millainen mobiiliuutinen multimediauutinen rakenteeltaan on käymällä läpi sen eri rakenneosaset aineiston pohjalta tekemieni havaintojen perusteella. Yksittäisestä uutisjutusta voidaan erottaa rakenneosasia, joista uutinen koostuu. Näitä uutisjutun osia ovat painetussa välineessä Miettisen (1988: 170) mukaan otsikko, ingressi, jutturunko, väliotsikot, kuvat ja kuvatekstit (ks. kuvio 12). OTSIKKO JUTTURUNKO VÄLIOTSIKKO VÄLIOTSIKKO KUVA KUVA- TEKSTI Kuvio 12. Multimediauutisjutun osat. Kaikki tutkimusaineistoni multimediauutisjutut alkavat otsikolla. Kuutti ja Puro (1998: 122) määrittelevät otsikon jutun tunnisteeksi, nimeksi tai jutun sisällön tiivistykseksi. Otsikon tulee Miettisen (1988: 171) mukaan kertoa lukijalle tiiviisti ja nopeasti, mitä on tapahtunut ja sen avulla lukijaa myöskin houkutellaan lukemaan uutisjuttu. Huovila (1996: 100) pitääkin otsikkoa ensisijaisesti jutun mainoksena ja toissijaisesti jutun tärkeimmän asian ilmaisijana. Okkosen (1986: 241) mukaan otsikon tulee heijastella jutun aiheen lisäksi myös kerronnan sävyä. Otsikko ja sille annettu palstanleveys lehdessä kertovat Miettisen (1988:171) mukaan myös siitä, miten tärkeänä uutista toimituksessa pidetään. Tutkimusaineistossani olevien multimediauutisten otsikot vaihtelevat yhden sanan mittaisista otsikoista jopa kuuden sanan otsikkoon. Esimerkki yhden sanan otsikosta löytyy Keskisuomalaisen julkaistusta, tennisturnauksen tuloksista ker-

65 64 tovasta multimediauutisesta, jonka otsikko on lyhyen ytimekkäästi Tennis. Sen sijaan esimerkki kuuden sanan mittaisesta otsikosta löytyy Keskipohjanmaan uutisena julkaisemasta, maskeeraaja Ulla Roivaisesta kertovasta jutusta, jonka otsikko on: Maskeeraaja Ulla Roivainen: Tällää rohkeammin nainen. Ingressiksi kutsutaan ensimmäistä tai muutamaa ensimmäistä otsikon jälkeistä kappaletta. Ingressi on johdanto, jossa käydään läpi jutun tärkeimmät asiat pääpiirteittäin. Tavallisesti ingressi erotetaan muusta tekstistä myös typografisin keinoin, esimerkiksi lihavoimalla tai suurentamalla ingressin kirjasinkokoa. (Miettinen 1988: 173.) Tutkimusaineistoni multimediauutisjutuista ei löydy uutisjutun aiheen pääasioita kokoavaa ingressiä vaan multimediauutisjuttu alkaa otsikon jälkeen suoraan varsinaisella jutturungolla. Jutturungon kappaleiden väleissä voi esiintyä väliotsikoita, jotka auttavat kerronnan etenemistä (Okkonen 1986: 243). Osassa tutkimusaineistooni kuuluvista multimediauutisjutuissa on väliotsikoita ja osassa ei. Väliotsikoita on käytetty vain pisimmissä multimediauutisjutuissa, mutta niitä ei ole erotettu tekstistä typografisesti esimerkiksi lihavoimalla tai jättämällä otsikon ja jutturungon tekstin väliin tyhjää riviä. Väliotsikot tunnistaakin multimediauutisen muusta tekstistä vain siitä, että ne ovat lauseina vajaita ja niiden perästä puuttuu piste. Multimediauutisjuttujen kuvat on tutkimusaineistoni multimediauutisissa sijoitettu yleensä uutisen jutturungon jälkeen. Multimediauutisten kuvat ovat Nokia multimediapuhelimen näytöltä katsottuna kooltaan noin 3,2 x 2,5 senttimetriä. Miettisen (1988: 183) mukaan kuvituksen avulla asiasta voidaan kertoa jokin piirre tai yksityiskohta, jota sanoin ei voida kuvata. Kuva voi olla ns. still-kuva tai liikkuva kuva (Huovila 1996: 117). Kuvitusmahdollisuuksia ovat valokuvien, karttojen, piirrosten tai graafisten esitysten käyttö (Miettinen 1988: 184). Hyvin tehdyn kuvituksen avulla vastaanottajalle voidaan välittää myös jutun olennainen sanoma (Miettinen 1988: 183). Kuva voi Miettisen (emt.) mukaan informoida, taustoittaa jutun asioita ja tulkita jutussa esitetyn asian merkitystä. Näiden tehtävien lisäksi kuva herättää uutisjutussa mielenkiinnon, havainnollistaa, keventää, esittää esimerkiksi rakenteen ja luo näyttävyyttä (emt.). Tutkimusaineistoni multimediauutisjuttujen kuvat olivat suurimmaksi osaksi kuvia yksittäisistä ihmisistä tai ihmisjoukoista.

66 65 Koska sama kuva voi luoda eri yhteyksissä erilaisen viestin, tarvitsee kuvien yhteydessä käyttää usein kuvatekstejä, jotka ohjaavat lukijaa huomaamaan kuvasta kussakin asiayhteydessä olennaisen piirteen (Miettinen 1988: 185). Osassa tutkimusaineistoni multimediauutisjutuissa on kuvateksti ja osassa ei. Kuvatekstien liittäminen osaksi multimediauutisjuttua onkin paljolti julkaisijakohtaista. Multimediauutisjutuissa käytetyt kuvatekstit sisältävät lyhyen tekstipätkän lisäksi usein myös kuvan ottajan nimen. Multimediauutisjutut päättyvät yleensä joko kuvatekstiin tai sen puuttuessa kuvaan. Kuten tutkimusaineistoni multimediauutisten rakenteellisesta tarkastelusta käy ilmi, multimediauutinen voi sisältää lähes kaikki uutisjutun osat, siinä missä tekstiviestiuutisen teksti rajoittuu toistaiseksi vastaamaan uutisjutun osista lähinnä otsikkoa ja WAPuutisen teksti lähinnä uutisjutun ingressiä. Tutkimukseni analyysiosuudessa, multimediauutissisältöjen aiheita tarkastellessani, tutkimukseni kohteena ovat kaikki jutun tekstit kuvateksteineen eli kaikki muut uutisjutun osat paitsi kuvat. Sen sijaan vertaillessani multimediauutissisältöjä sanoma- ja verkkolehden uutissisältöihin tarkasteluni kohteena on multimediauutisjutun osista nimenomaan jutturunko.

67 5. MULTIMEDIAUUTISVÄLITYKSEN JA SISÄLTÖJEN ANALYYSI 66 Tässä luvussa tarkastelen, millaista multimediauutisvälitys on käytännössä ja millaisia siinä välitettävät uutissisällöt ovat. Vertailen multimediauutisvälitystä ja -sisältöjä eri julkaisijoiden välillä sekä suhteessa sanoma- ja verkkolehden uutisvälitykseen ja - sisältöihin. Kuvaan ensin tutkimusaineistoa ja esittelen lyhyesti tutkimusaineistooni kuuluvien multimediauutisten julkaisijat. Tämän jälkeen siirryn multimediauutisvälityksen ja -sisältöjen analysoimiseen. 5.1 Tutkimusaineiston kuvaus Tutkimusaineistoni koostuu ajalla julkaistuista MTV3:n, YLEn, Kalevan, Keskipohjanmaan ja Keskisuomalaisen multimediauutisviesteistä sekä lisäksi Kalevan, Keskipohjanmaan ja Keskisuomalaisen multimediauutisten aiheita vastaavista sanomalehden ja verkkolehden uutisista ajalta Aineiston määrät Keräsin tutkimusaikana yhteensä 27 multimediauutisviestiä. Olen koonnut taulukkoon 10 tutkimusaineistoksi keräämieni multimediauutisviestien määrät ja niiden sisältämät uudet uutiset eriteltyinä eri päivien mukaan. Käytän nimitystä uudet uutiset siitä syystä, että toisinaan esimerkiksi uuden uutisviestin sisältämästä kolmesta uutisesta vain kaksi oli ennen julkaisematonta, ja yksi saattoi olla jo edellispäivän uutisviestissä julkaistu uutinen. Uutisviestejä tilaavan asiakkaan kannalta vanhojen uutisten kierrätys useina päivinä on harmillista, sillä asiakas joutuu kuitenkin maksamaan tilaamistaan multimediauutisia, olivatpa ne sitten vanhoja tai uusia. MTV3 ja YLE eivät kierrättäneet viesteissä vanhoja uutisia, mutta sen sijaan Kalevalla oli ja tilattavissa uutisviesteissä vielä edellisen päivän uutiset eli kyseisinä päivinä ei julkaistu uusia uutisia. Keskipohjanmaalla julkaistussa uutisviestissä oli yksi aiemmin julkaistu uutinen. Keskisuomalaisella vanhoja uutisia taas kierrätettiin 7.11., jolloin uutisviestissä oli peräti kaksi vanhaa uutista sekä 9.11., jolloin uutisviestin

68 67 uutiset oli kaikki kolme edellisen päivän uutisia. Olenkin laskenut uutisviestien uutisista vain ennen julkaisemattomat uutiset mukaan taulukossa esitettyihin määriin. Taulukossa 7 käyttämäni merkintätapa 1/ 6 tarkoittaa sitä, että yksi uutisviesti on sisältänyt kuusi uutta ja julkaisematonta uutista, ja 1/3 taas vastaavasti sitä, että yksi uutisviesti on sisältänyt kolme uutta uutista. Taulukko 7. Ajalla julkaistut multimediauutisviestit ja niiden sisältämät uudet uutiset. Kerättyjen uutisviestien ja niiden sisältämien uusien uutisten määrä Tutkimuspäivä MTV3 YLE Kaleva Keskipohjanmaa Keskisuomalainen / 6 1 / 1 1 / 3 1 / / 2 1 / 6 -* 1 / 3 1* / / 6 1 / 1 1 / 3 1 / / 5 1 / 1 1 / 3 -* / 4 -* 1 / 3 1 / / 6 1 / 1 1 / 3 1 / / 6 1 / 1 1* / 2 1 / 3 Yhteensä: 2 / 2 7 / 39 5 / 5 7 / 20 6 / 16 *) Uutisviesti sisälsi myös aiemmin julkaistuja uutisia. Kuten taulukkoon merkittyjen lukumäärien perusteella voi huomata, julkaisijoista YLE toimitti eniten yksittäisiä uutisia 39 multimediauutisellaan. Keskipohjanmaa toimitti uusia uutisia toiseksi eniten 20 multimediauutisellaan, kun taas Keskisuomalaisen julkaisemien uusien multimediauutisten lukumääräksi jäi 16 kappaletta, Kalevan uusien multimediauutisten lukumäärän jäädessä viiteen ja MTV3:n uutisten jäädessä kahteen kappaleeseen. Yhteensä aineistoni sisältää yksittäisiä multimediauutisia 82 kappaletta. Kalevalta, Keskipohjanmaalta ja Keskisuomalaiselta kerättyjä sanomalehtiuutisia kuuluu aineistooni yhteenlaskettuna 44 kappaletta. Vastaavasti verkkolehtiuutisia on aineistossani yhteensä 37 kappaletta. Yhteismäärät on koottu taulukkoon 8.

69 68 Taulukko 8. Kalevan, Keskipohjanmaan ja Keskisuomalaisen eri välineistä kerättyjen uutisten määrät yhteensä. Kaleva, Keskipohjanmaa ja Keskisuomalainen Julkaisupäivä Multimedia- Sanomalehtiuutiset uutisviestit uutiset Verkkolehtiuutiset * * * * 3 1 Uutisten määrä yhteensä: *) ei kerätty Taulukon perusteella voidaan todeta, että Kalevan, Keskipohjanmaan ja Keskisuomalaisen eri välineiden uutiset yhteenlaskettuna multimediauutisten 41 aihetta vastasi 44 sanomalehtiuutisjuttua ja 37 verkkolehtiuutisjuttua. Sama multimediauutisen aihe esiintyi sanomalehdessä siis useammassa jutussa kuin verkkolehdessä Aineiston keruu Multimediauutisten kerääminen olisi ollut tutkimusaikana periaatteessa mahdollista ilman multimediasanomapalvelua tukevaa puhelintakin. Muun muassa Soneran (2002a 35 ) multimediaviestien käyttöohjeissa multimediaviestien vastaanoton kerrottiin olevan mahdollista myös Internetin kautta, mikäli multimediaviestin vastaanottajan matkapuhelin ei esimerkiksi tue multimediaviestien vastaanottoa. Tällöin multimediaviestien luvattiin ohjautuvan automaattisesti Internetiin, ja vastaanottajalle saapuisi tekstiviesti, joka sisältää osoitteen Internet-sivulle, jossa saapunut multimediaviesti sijaitsee. (Emt.) Testatessani multimediauutisten vastaanottamista Internetin kautta havaitsin, että palvelu ei kuitenkaan toiminut niin kuin sen luvataan toimivan. Ilmoitus multimediaviestin saapumisesta kyllä tuli, mutta itse viestien sisältö jäi tulematta. Tie- 35 Sonera 2002a.

70 69 dustellessani asiaa Soneran teknisestä asiakaspalvelusta kerrottiin kyseessä olevan ohjelmistovika, joka ei korjaantunut ainakaan kuukauden kuluessa vian havaitsemisestani. Keräsin tutkimusaineiston lopulta Nokia mallisella matkapuhelimellani, joka tukee multimediaviestien vastaanottoa ja lähetystä. Otin multimediaviestipalvelun käyttöön lähettämällä tarvittavat tiedot puhelimestani tekstiviestillä operaattorin antamaan palvelunumeroon. Palvelun asetukset saapuivat paluuviestinä, ja tallensin ne matkapuhelimeeni. Multimediauutisten tilaustapoja olivat tutkimusaikana yhden uutisviestin kertatilaus ja useamman kuin yhden uutisviestin sisältävä tilaus. Yhden uutisviestin kertatilaus tapahtui lähettämällä tekstiviesti palvelunumeroon, minkä jälkeen multimediauutisviesti saapui matkapuhelimeen. Myös useamman uutisviestin tilaustavassa tilaus tehtiin tekstiviestillä. Suoritin multimediauutisviestien keräämisen siten, että lähetin päivittäin tekstiviestillä YLE:n, Kalevan, Keskipohjanmaan ja Keskisuomalaisen multimediauutisten palvelunumeroihin uutisen tilauksen. YLE:n uutiset tilasin aina klo 16 jälkeen, koska YLE lupasi päivittää uudet uutisensa päivittäin klo 16. Keskipohjanmaan uutiset tilasin kunakin päivänä hieman vaihteleviin aikoihin, mutta aina kuitenkin uuden uutisten päivityksen eli aamuneljän jälkeen. Kalevan päivitysaikataulua ei oltu Kalevan verkkolehdessä mainittu, mutta kysyessäni asiaa Kalevasta puhelimitse sain tietää, että uuden uutisen päivitysajankohta on iltapäivisin noin klo 13. Tämän vuoksi tilasin Kalevan multimediauutisen iltapäivisin aina reilusti arvioidun päivitysajankohdan jälkeen. Tiedustelin myös Keskisuomalaisen multimediauutisten päivitysajankohtaa puhelimitse, ja uutisen päivitysajaksi arvioitiin aamupäivää. Varmistaakseni sen, että uutiset on ehditty päivittää ennen kuin tilaan ne, tilasin Keskisuomalaisen uutiset vasta illalla noin klo Koska MTV3:n multimediauutisia ei ollut mahdollista tilata vain kertaluonteisesti, tein kymmenen uutisviestiä kattavan uutistilauksen MTV3:n verkkosivuilla olevien ohjeiden mukaisesti. Vaikka virheilmoituksia ei tullut, ei tilaus loppujen lopuksi onnistunut, sillä yhtään MTV3:n uutisviestiä ei saapunut viikon aikana matkapuheli-

71 70 meeni. Sain kuitenkin MTV3:n viikon aikana toimittamat multimediauutiset kerättyä, sillä MTV3 lähetti toimittamansa multimediauutiset sekä tiedot uutisten lähetysajankohdista minulle sähköpostilla niitä pyydettyäni. Multimediauutisten aiheita vastaavat Kalevan, Keskipohjanmaan ja Keskisuomalaisen sanomalehtiuutiset keräsin edellä mainittujen lehtien julkaistuista numeroista. Multimediauutisten aiheita vastaavat Kalevan, Keskipohjanmaan ja Keskisuomalaisen verkkolehden uutiset keräsin ajalla verkkolehtien päivittäisestä uutistarjonnasta. Verkkolehden uutisten keruun suoritin vaihteleviin vuorokauden aikoihin. Ellei jotain multimediauutista vastaavaa verkkolehden uutista löytynyt juuri sinä päivänä julkaistuna verkkolehdestä, hain sitä verkkolehden uutisarkistosta. 5.2 Multimediauutisten julkaisijat Olen kerännyt tutkimusaineistoni multimediauutiset MTV3:n, YLEn, Kalevan, Keskipohjanmaan ja Keskisuomalaisen multimediauutispalvelujen kautta. Koska näillä julkaisijoilla on jo pitkät perinteet uutisvälityksessä, käyn seuraavaksi lyhyesti läpi niiden historiatietoja. MTV on yksityinen vuonna 1957 perustettu tv-yhtiö, joka toimii valtioneuvoston myöntämällä toimiluvalla, ja jonka rahoitus perustuu mainostukseen (YLE ). MTV Oy aloitti MTV3-kanavan lähetykset vuonna 1993 ja sen WWW-sivut avattiin vuonna MTV Oy:stä tuli Alma Media Oyj:n osa vuonna (MTV Oy 2002.) MTV3 oli tuottamassa sisältöä, kun muun muassa WAP- ja tekstiviestiuutisia tarjoava Alma Median mobiiliportaali Port Alma avattiin (Alma Media Oyj 2000). MTV3:n oma multimediauutispalvelu aloitettiin (Alma Media Oyj 2002). YLEn eli Yleisradio Oy:n toiminta on säädetty laissa, koska YLE on julkisen palvelun yleisradioyhtiö, ja YLEn toiminnan rahoitus perustuu pääosin liikenne- ja viestintämi- 36 YLE

72 71 nisteriön viestintäviraston keräämiin tv-lupamaksuihin (YLE ). YLE perustettiin vuonna 1926 nimellä O.Y. Suomen Yleisradio - A.B. Finlands Rundradio ja sen ensimmäiset radiolähetykset alkoivat kuulua lähes valtakunnallisesti vuonna 1928 (YLE ). Mobiiliuutisten toimittamisen YLE aloitti syksyllä Mobiiliuutistarjontaan kuuluu mahdollisuus tilata uutisia tekstiviesteinä ja multimediaviesteinä sekä mahdollisuus lukea kämmenmikrolla uutisia YLEn tiedostokooltaan kevyiltä WWW-sivuilta. (YLE ) Sanomalehti Kalevan perusti vuonna 1899 Kalevan silloinen päätoimittaja Juho Raappana. Kalevaa alkoi julkaista vuonna 1907 perustettu Kirjapaino Osakeyhtiö Kaleva, nykyinen Kaleva Kustannus Oy, joka painaa ja julkaisee myös kirjoja. (Kalevan Kustannus Oy 2002.) Sanomalehti Kaleva ilmestyy seitsemänä päivänä viikossa ja sen levikki oli Levikintarkastus Oy:n selvityksen (2002: 1) mukaan vuonna Kaleva alkoi tarjota multimediauutisia (Arena Partners Oy 2002). Sanomalehti Keskipohjanmaa on perustettu vuonna 1917 ja sen kustantajana toimii Keski-Pohjanmaan Kirjapaino Oyj. Keskipohjanmaa ilmestyy seitsemänä päivänä viikossa Keski-Pohjanmaan talousmaakunnan alueella kuten Kokkolassa, Ylivieskassa sekä Pietarsaaressa. (Keski-Pohjanmaan Kirjapaino -konserni 2003.) Keskipohjanmaalehden levikki oli vuonna 2001 (Levikintarkastus Oy 2002: 1). Myös Keskipohjanmaa aloitti multimediauutisten toimituksen ennen syksyä 2002 (vrt. Sonera 2002c). Sanomalehti Keskisuomalainen on perustettu vuonna Keskisuomalaista julkaisee yhtiö nimeltä Keskisuomalainen Oyj, jonka toimenkuvaan kuuluu sanomalehden julkaisemisen lisäksi myös painopalvelut. (Keskisuomalainen Oyj ) Keskisuomalaisen levikki oli vuonna 2002 (Levikintarkastus Oy 2002: 1). Keskisuomalainen julkaisi ensimmäisen verkkolehtensä vuonna 1996 ja WAP-palvelut se aloitti vuonna 2002 (Keskisuomalainen Oyj ). Keskisuomalaisen multimediauutispalvelu aloitettiin 37 YLE YLE YLE Keskisuomalainen Oyj Keskisuomalainen Oyj

73 72 samaan aikaan kuin Kalevan multimediauutispalvelu eli (Arena Partners Oy 2002). 5.3 Mobiilimedioiden piirteiden analyysi multimediauutisvälityksessä Seuraavaksi analysoin MTV3:n, YLEn Kalevan, Keskipohjanmaan ja Keskisuomalaisen multimediauutisvälitystä muodostamani analyysirungon avulla. Tarkastelen ensin lyhyesti, kuinka suoritan analyysin Analyysirunko Eri julkaisijoiden multimediauutisvälityksen analyysin suoritan muodostamani analyysirungon avulla (ks. taulukko 9). Olen ottanut analyysirunkoon tarkastelun kohteeksi mobiilimedioiden ominaispiirteistä reaaliaikaisuuden, tietokonevälitteisyyden, multimediaalisuuden, personoinnin ja vuorovaikutteisuuden. Taulukko 9. Analyysirunko. * reaaliaikaisuus: - tapahtuuko tuoreen multimediauutisviestin välitys välittömästi tai mahdollisimman nopeasti uutisoitavan asian tapahduttua? - kuinka usein uusi multimediauutinen päivitetään? * tietokonevälitteisyys: - onko multimediauutisvälitys päätelaiteriippumatonta? - millaisilla päätelaitteilla multimediauutisia voi tilata? * multimediaalisuus: - mitä eri mediatyyppejä multimediauutisissa käytetään? - missä suhteessa uutisviestissä on eri mediatyyppejä? * personointi: - mitä mahdollisuuksia tilaajalla on personoida multimediauutisia itselleen sopiviksi sisällön ja tilaustavan suhteen? * vuorovaikutteisuus: - onko multimediauutisiin sisällytetty mahdollisuutta antaa suoraa mobiilipalautetta tai muuta vuorovaikutusmahdollisuutta? Reaaliaikaisuuden osalta tutkin sitä, tapahtuuko tuoreen multimediauutisviestin välitys välittömästi tai mahdollisimman nopeasti uutisoitavan asian tapahduttua. Tarkastelen reaaliaikaisuuden osalta myös sitä, kuinka usein uusi multimediauutinen päivitetään. Tarkoitan päivittämisellä tässä yhteydessä sitä, että palvelujärjestelmään laitetaan tilattavaksi aivan uusi uutinen.

74 73 Mobiilimedioiden piirteistä tietokonevälitteisyyden kohdalla tarkastelen sitä, onko multimediauutisvälitys päätelaiteriippumatonta. Ellei, selvitän millaisilla päätelaitteilla eri julkaisijat kertovat multimediauutisten tilaamisen olevan mahdollista. Multimediaalisuuden kohdalla tutkin sitä, mitä eri mediatyyppejä multimediauutisissa käytetään ja missä suhteessa uutisviestissä on näitä eri mediatyyppejä. Personoinnin osalta selvitän, mitä mahdollisuuksia tilaajalla on personoida multimediauutisia itselleen sopiviksi sisällön ja tilaustavan suhteen. Tarkasteltavista piirteistä viimeisen, vuorovaikutteisuuden kohdalla tarkastelen, onko multimediauutisiin sisällytetty palautteenantomahdollisuutta tai muuta vuorovaikutusmahdollisuutta. Tarkastelen edellä mainitsemieni piirteiden ilmenemistä eri julkaisijoiden WWW-sivuilla annettujen tietojen sekä uutisten keruun yhteydessä tekemieni havaintojen perusteella MTV3:n multimediauutispalvelu MTV3:n multimediauutispalvelussa uutisvälitys oli tarkastelemistani multimediauutispalveluista kaikkein reaaliaikaisin sillä multimediauutinen välitettiin uutisten tilaajalle heti, kun kuvallisesti tärkeä uutinen on tapahtunut ja toimitettu. MTV3:n multimediauutisilla ei mainittu olevan säännöllistä päivitysaikaa ja uutisia luvattiinkin toimittaa vaihtelevasti, yhdestä kolmeen kappaletta viikossa. MTV3:n multimediauutisvälitys ei ollut päätelaiteriippumatonta, sillä palvelun mainittiin toimivan vain Nokia puhelimissa. Eri multimediatyypeistä MTV3:n multimediauutiset sisälsivät tekstiä ja kuvaa. Kuvat olivat kuvatyypiltään valokuvia. Tutkimusaikana julkaistuissa kahdessa uutisviestissä oli molemmissa yksi uutisteksti ja yksi kuva. Personoimismahdollisuuksia sisällön tai tilaustavan suhteen MTV3:n multimediauutispalvelussa ei ollut. Sisältö oli kaikille tilaajille sama ja tilaaminen oli mahdollista vain 10 uutisviestiä kattavana uutistilauksena. Vastaanottajalle luvattiin lähettää tilausta vastaan kymmenen multimediauutisviestiä siten, että niitä toimitetaan yhdestä kolmeen kappaletta viikossa. Yksittäisiä multimediauutisia ei siis voinut tilata. MTV3:n multi-

75 74 mediauutisiin ei oltu sisällytetty mahdollisuutta antaa suoraa mobiilipalautetta eikä kehotusta vuorovaikutukseen YLEn multimediauutispalvelu YLEn multimediauutispalvelussa ei tarjottu reaaliaikaista uutisvälitystä, sillä multimediauutisviesti oli päivittäin samaan aikaan klo 16 julkaistu kooste päivän uutistapahtumista. YLEn multimediauutiset päivittiin siis kerran vuorokaudessa. YLEn multimediauutisvälitys ei ollut myöskään päätelaiteriippumatonta, sillä multimediauutisten vastaanotto onnistui vain multimediaviestien vastaanottoa tukevalla puhelimella, joiksi YLE mainitsi puhelimet Nokia 7650 ja Sony Ericsson T68i. Multimediauutisten sisältämät mediatyypit olivat YLEllä teksti ja kuva. Uutiskuvat olivat kuvatyypiltään valokuvia. Tutkimusaikana tilatuissa YLEn multimediauutisissa oli neljästä kuuteen uutistekstiä ja jokaisessa viestissä yksi kuva. YLEn multimediauutispalvelussa kaikille käyttäjille tarjottiin tilattavaksi sama multimediauutiskatsaus, joka kattoi päivän tärkeimmät uutiset kotimaasta, ulkomailta ja taloudesta, hex-indeksin, päivän uutiskuvan sekä illan TV-, teksti-tv tai Internet-vinkin. Personointimahdollisuutta ei siis sisällön suhteen ollut. Käyttäjän valinnanmahdollisuuden rajoittuvat multimediauutistilauksen tyypin määrittämiseen. Valittavat tilaustyypit olivat YLEllä kertaluonteinen tilaus sekä viikon ja kuukauden kestävät tilaukset. Kertaluonteisessa tilauksessa tilaaja sai yhtä tilausviestiään vastaan yhden multimediauutisviestin, ja viikon ja kuukauden kestävissä tilauksissa tilaajalle luvattiin toimittaa tilausta vastaan yhteensä seitsemän tai 30 multimediauutisviestiä siten, että yksi uutisviesti saapuisi vastaanottajalle päivittäin kello 16. YLEn multimediauutisiin ei oltu sisällytetty suoraa mahdollisuutta antaa mobiilipalautetta. Jokaisen uutisviestin lopusta löytyi kuitenkin osoite WWW-sivulle (http://www.yle.fi/mobiiliuutiset), josta löytyy sähköpostiosoite mobiiliuutisten epäsuoraa palautteenantoa varten. Vuorovaikutuksellisuuteen tähdättiin selvimmin YLEn julkaistussa uutisviestissä, jonka lopussa luki:

76 75 Keskustele ajankohtaisista aiheista YLE24:n uutiskeskustelussa osoitteessa Tässä uutisviestissä multimediauutisen tilaajaa kehotettiin osallistumaan YLEn WWWsivuilla käytävään uutiskeskusteluun. Kehotuksen lisäksi tilaajalle annettiin keskustelun WWW-sivuille johdattava osoite Kalevan multimediauutispalvelu Kalevan multimediauutispalvelu ei toimittanut multimediauutisia reaaliaikaisesti. Kaleva.plus -verkkolehdessä multimediauutispalvelun luonnehdinnan yhteydessä ei myöskään mainittu mitään multimediauutisten päivitysaikataulusta, mutta ainakaan tutkimusviikon aikana Kaleva ei päivittänyt uutta uutista päivittäin. Päätelaiteriippumattomuus ei toteutunut Kalevan multimediauutispalvelussa. Palvelun kerrottiin toimivan Nokia- ja Sony Ericsson -puhelimissa, mutta puhelinten malleja ei mainittu. Tutkimusaikana julkaistuissa multimediauutisissa käytettiin eri mediatyypeistä tekstiä ja kuvaa. Kuvien kuvatyyppinä oli valokuva. Kaikki viisi julkaistua uutisviestiä sisälsivät kukin yhden uutistekstin sekä kuvan. Kalevan multimediauutispalvelussa ei ollut personoimismahdollisuuksia sisällön tai tilaustavan suhteen. Tilaus oli kertaluonteista eli yhtä tilausviestiä vastaan sai yhden multimediauutisviestin Kalevan multimediauutisiin ei oltu sisällytetty mahdollisuutta antaa suoraa mobiilipalautetta eikä niistä löytynyt myöskään kehotusta vuorovaikutukseen.

77 Keskipohjanmaan multimediauutispalvelu Multimediauutisvälitys ei ollut myöskään Keskipohjanmaalla reaaliaikaista. Keskipohjanmaa.net:issä eli Keskipohjanmaan verkkolehdessä olevassa multimediauutispalvelun esittelyssä kuitenkin kerrottiin multimediauutisten tarkka ja säännöllinen päivitysaikataulu. Uusi multimediauutisviesti luvattiin päivittää päivittäin kello neljä aamulla. Keskipohjanmaan verkkolehdessä multimediauutispalvelun kerrottiin toimivan Nokian kuvapuhelimessa, mutta puhelimen mallia ei mainittu tarkemmin. Keskipohjanmaan multimediauutisvälitys oli siis päätelaiteriippuvaista. Eri mediatyypeistä multimediauutisissa käytettiin tekstiä ja kuvaa. Kuvat olivat kuvatyypiltään valokuvia. Jokainen Keskipohjanmaan multimediauutisviesti sisälsi kolme uutistekstiä ja kolme valokuvaa. Personointimahdollisuuksia ei Keskipohjanmaan multimediauutispalvelussa ollut sisällön eikä tilaustavan suhteen. Uutisten tilaaminen onnistui lähettämällä tekstiviestin annettuun numeroon, jonka jälkeen yksi uutisviesti toimitettiin puhelimeen. Keskipohjanmaan multimediauutisissa ei ollut myöskään mahdollisuutta antaa suoraa mobiilipalautetta eivätkä multimediauutiset sisältäneet kehotusta vuorovaikutukseen Keskisuomalaisen multimediauutispalvelu Keskisuomalaisen multimediauutisvälitys ei ollut reaaliaikaista. Keskisuomalaisen WWW-sivulla olevassa multimediauutispalvelun luonnehdinnassa ei myöskään mainittu sitä, onko uuden multimediauutisen päivittäminen säännöllistä tai mihin aikaan päivästä uusi multimediauutinen julkaistaan. Tutkimusviikon aikana Keskisuomalainen päivitti uuden multimediauutisen kuutena päivänä eli lähes päivittäin. Multimediauutisvälitys ei ollut Keskisuomalaisellakaan täysin päätelaiteriippumatonta, vaan palvelu oli käytettävissä Nokian tai Ericssonin kuvapuhelimilla, joiden kuvat esitettiin palvelun luonnehdinnan yhteydessä Keskisuomalaisen WWW-sivulla. Tilaajalle ei tosin kerrottu sanallisesti, mistä puhelinmalleista oli kysymys. Eri mediatyypeistä Keskisuomalaisen multimediauutiset sisälsivät tekstiä ja kuvaa. Kuvat olivat tyypiltään

78 77 valokuvia. Tutkimusaikana multimediauutisviestit sisälsivät yleensä kolme uutistekstiä ja kolme valokuvaa paitsi julkaistu multimediauutisviesti, joka sisälsi kolme uutistekstiä ja vain yhden valokuvan. Personointi ei ollut Keskisuomalaisen multimediauutispalvelussa mahdollista sisällön eikä tilaustavan suhteen. Tilaus oli mahdollista tehdä vain kertaluonteisesti, jolloin yhtä tilausviestiä vastaan sai yhden multimediauutisviestin. Keskisuomalaisen uutisiin ei oltu sisällytetty mahdollisuutta antaa suoraa mobiilipalautetta eikä myöskään kehotusta vuorovaikutukseen Yhteenveto mobiilimedioiden piirteistä multimediauutisvälityksessä Mobiilimedioiden piirteitä ei oltu tarkasteluni perusteella juurikaan hyödynnetty multimediauutisvälityksessä (ks. taulukko 10). Tarkastelemistani multimediauutispalveluista MTV3:n multimediauutispalvelussa oltiin lähinnä reaaliaikaisuuden toteutumista, sillä MTV3:n tilaustyypissä tilaajalle luvattiin lähettää tuore multimediauutisviesti mahdollisimman nopeasti uutisoitavan asian tapahduttua. Myös YLEn multimediauutispalvelussa oli mahdollista valita tilaustyyppi, jonka perusteella uutisia olisi saapunut automaattisesti viikon tai kuukauden ajan tilaajan matkapuhelimeen. Tällöinkin saapuvat uutiset olisivat olleet kuitenkin koosteita koko päivän tapahtumista, eikä tuoreiden uutisten välitys olisi edes kestotilauksen kohdalla ollut niin reaaliaikaista tai nopeaa kuin se voisi olla. Muissa tarkastelemistani multimediauutispalveluissa uutisia ei lähetetty suoraan tilaajalle vaan tilaaja sai tilata yhden uutisviestin kertatilauksena silloin kuin halusi. Kertatilauksen kohdalla reaaliaikaisuuden toteutuminen edellyttäisi sitä, että tilaajan olisi tiedettävä milloin uusi uutinen julkaistaan, jotta hän voisi tilata sen itselleen välittömästi uutisen tultua julkaistuksi. Kuitenkaan esimerkiksi Kaleva ja Keskisuomalainen eivät kertoneet verkkolehdissään, multimediauutispalveluidensa esittelyiden yhteydessä, kuinka usein ja mihin aikaan vuorokaudesta tuore uutinen päivitetään palveluun. Jos tilaustyyppinä on kertaluonteinen uutisen tilaus ja päivitysaikataulua ei ilmoiteta, palvelun luotettavuus kärsii ja reaaliaikaisuus ei toteudu, sillä vastaanottaja saattaa saada tilatessaan matkapuhelimeensa vielä vanhan ja päivittämättömän uutisen. Vaikka täyttä reaaliaikaisuutta ei tarkastelemissani multimediauutispalveluissa MTV3:n multimediauutis-

79 78 palvelua lukuun ottamatta ollutkaan, voidaan multimediauutisten tilaustyypillä ja uutisten päivitysaikataulu kertomalla vaikuttaa nähdäkseni siihen, onko tuoreen tiedon saanti tilaajan kannalta mahdollisimman reaaliaikaista eli nopeaa. Taulukko 10. Mobiilimedioiden piirteet multimediauutisvälityksessä. Piirre MTV3 YLE Kaleva Keskipohjanmaa Keskisuomalainen * reaaliaikaisuus: - tapahtuuko tuoreen multimediauutisviestin kyllä ei ei ei ei välitys välittömäs- ti tai mahdollisimman nopeasti uutisoitavan asian tapahduttua? - kuinka usein uusi multimediauutinen 1-3 kertaa päivittäin ei kerrot- päivittäin ei kerrottu päivitetään? viikossa klo 16 tu klo 4 * tietokonevälitteisyys: - onko multimediauutisvälitys ei ei ei ei ei päätelaiteriippumatonta? - millaisilla päätelaitteilla multimediauutisia voi tilata? * multimediaalisuus: - mitä eri mediatyyppejä multimediauutisissa käytetään? - missä suhteessa uutisviestissä on eri mediatyyppejä? * personointi: - mitä mahdollisuuksia tilaajalla on personoida multimediauutisia itselleen sopiviksi sisällön ja tilaustavan suhteen? * vuorovaikutteisuus: - onko multimediauutisiin sisällytetty mahdollisuutta antaa suoraa mobiilipalautetta tai muuta vuorovaikutusmahdollisuutta? Nokia puhelin teksti ja valokuvia 1 teksti / 1 valokuva Nokia ja Sony Ericsson T68i - puhelimet teksti ja valokuvia 4-6 tekstiä / 1 valokuva Nokia- ja Sony Ericsson -puhelimet teksti ja valokuvia 1 teksti / 1 valokuva Nokian kuvapuhelin teksti ja valokuvia 3 tekstiä / 3 valokuvaa Nokian tai Ericssonin kuvapuhelin teksti ja valokuvia 3 tekstiä / 3 valokuvaa ei mitään tilaustyypin valinta ei mitään ei mitään ei mitään ei ei suoraa mobiilipalautetta, epäsuora sähköpostitse sekä kehotus osallistua WWW-sivulla uutiskeskusteluun ei ei ei Pidän reaaliaikaisuuden kannalta onnistuneimpana MTV3:n käyttämää multimediauutisten tilaustyyppiä sikäli, että tuore multimediauutisviesti toimitetaan palvelun käyttöön ottaneen vastaanottajan matkapuhelimeen heti, kun asia on julkaistu. Näin multimediauutisen saapuessa vastaanottaja tietää uutisen olevan tuore. Tämä luonnollisesti edellyt-

80 79 tää sitä, että multimediauutisen julkaisija todellakin toimittaa multimediauutisviesteihin tuoreita uutisia. MTV3:n käytännön huonona puolena näen kuitenkin sen, että vastaanottaja ei voi vaikuttaa siihen, minä päivinä hän haluaisi pääuutiset lukea vaan hän saa vain ne yhdestä kolmeen uutista, jotka lopulta ylittävät MTV3:n koko viikon multimediauutisten uutiskynnyksen. MTV3:n WWW-sivulla 42 olevassa palvelun luonnehdinnassa: MMS-uutiset sisältävät kuvallisesti tärkeimmät uutiset käy ilmi, että tärkeänä uutiskriteerinä tässä uutiskynnyksen ylittämisessä toimii hyväksi arvioitu kuva. Tämän perusteella voisi olettaa, että vaikeasti kuvitettava ja abstraktimpi uutisaihe ei pääsisi yhtä helposti MTV3:n multimediauutisissa julkaistavaksi kuin suoraan kuvattavissa oleva, konkreettisempi aihe. Kaikkien tarkastelemieni multimediauutispalveluiden uutisvälitys oli siinä mielessä päätelaiteriippuvaista, että multimediaviestien lähetys ja vastaanotto oli mahdollista ainoastaan tietyissä multimediapalvelutekniikkaa tukevissa matkapuhelinmalleissa. Laajemmin ajatellen multimediauutisvälitys ei kuitenkaan ollut täysin päätelaiteriippuvaista, koska multimediauutisten vastaanotto oli mahdollista myös Internetin kautta. Näin multimediauutisia olisi mahdollista lukea esimerkiksi Internet-yhteydellä varustetulla kämmentietokoneella. Koska matkapuhelimen malli tai ainakin niissä vaadittava tuki multimediaviestipalvelulle oli matkapuhelinta käytettäessä edellytys sille, pystyykö palvelua käyttämään, olisi se voinut olla tarkastelemieni maakuntalehtien multimediauutispalvelusta kertovilla WWW-sivuilla tarkemmin kerrottu. Kaleva, Keskipohjanmaan ja Keskisuomalainen viittasivat yleisesti Nokian ja Sony Ericssonin kuvapuhelimiin, joista tutkimusaikana markkinoilla olivat Nokia 3510-, Nokia 3510i-, Nokia ja Sony Ericsson T68i:n -matkapuhelimet. Tosin pari päivää ennen tutkimusviikkoa Nokia esitteli jo taas useita uusia multimediaviestipalvelua tukevia matkapuhelinmalleja, jotka tulivat hieman myöhemmin markkinoille (vrt. Nokia 2002b). Vaikka multimediauutispalvelun käyttö oli vielä tässä vaiheessa melko päätelaiteriippuvaista, on kehitys nähdäkseni kuitenkin menossa kohti päätelaiteriippumattomuutta, sillä uusia multimediaviestipalvelua tukeva puhelimia tulee vähän väliä markkinoille. 42 MTV

81 80 Tutkimusaikana multimediauutisissa käytettiin eri mediatyypeistä tekstiä ja kuvaa. Kaikki käytetyt kuvat olivat kuvatyypiltään valokuvia. Uutistekstien ja -kuvien suhde vaihteli eri julkaisijoiden multimediauutisviesteissä siten, YLEn multimediauutisviesteissä oli neljästä kuuteen uutistekstiä ja jokaisessa uutisviestissä yksi kuva. MTV3 ja Kaleva julkaisivat tutkimusaikana yhden uutistekstin ja yhden valokuvan sisältäviä multimediauutisviestejä, kun taas Keskisuomalainen julkaisi yhtä päivää lukuun ottamatta multimediauutisviesteissään kolme uutistekstiä ja kolme valokuvaa, kuten myös Keskipohjanmaa. Tarkastelemissani multimediauutispalveluissa ei tarjottu sisällöltään automaattisesti personoituja tai aihepiireiltään valikoitavissa olevia uutisia. Tilaajan ainoat valinnanmahdollisuuden rajoittuivat siis multimediauutisten tilaustyyppien määrittämiseen. En löytänyt tarkastelemistani multimediauutisista suoraa mahdollisuutta antaa mobiilipalautetta, mutta palautteenantoon annettiin epäsuorasti mahdollisuus YLEn multimediauutisviesteissä, joiden lopussa oli osoite WWW-sivulle, josta löytyi sähköpostiosoite mobiiliuutisten palautteenantoa varten. YLE tarjosi myös toisenlaista vuorovaikutusmahdollisuutta yhdessä multimediauutisviestissään, jossa tilaajaa kehotettiin osallistumaan annetulla WWW-sivulla käytävään uutiskeskusteluun. 5.4 Multimediauutissisältöjen aiheet Seuraavaksi analysoin multimediauutissisältöjen aiheita. Käyn ensin läpi analyysissä käyttämäni uutisaiheluokittelun ja siirryn sen jälkeen analyysiin.

82 Uutisaiheluokittelu Multimediauutisten aiheiden analyysin suoritan Salsteen (2000: 109) uutisaiheluokittelun pohjalta. Salsteen (emt.) uutisaiheluokittelussa esiintyvät löytyvät luokat ovat taulukossa 11. Taulukko 11. Elisa Salsteen uutisaiheluokittelu. 1 sodat, konfliktit 2 onnettomuudet, katastrofit 3 rikokset, oikeudenkäynnit 4 urheilu 5 kulttuuri, kirkko 6 henkilöuutiset (kuolemat, palkitut) 7 tiede, koulutus 8 politiikka (vaalit, politikointi, lainsäädäntö) 9 armeija-asiat 10 ympäristö 11 talouspolitiikka (verot, tupo, elinkeinot) 12 yritystalous, suhdanteet 13 kuluttaja-asiat (vertailut, hinnat, valistus) 14 sosiaaliasiat (perhe, terveys, asuminen) 15 liikenne 16 muu 17 viranomaistoiminta Koska kaikkiin Salsteen (emt.) luokkiin kuuluvia uutisia ei löydy materiaalistani, olen muokannut Salsteen (emt.) luokittelusta multimediauutisaiheiden luokittelua varten 14- luokkaisen jaottelun. Päädyin muokkaamaan Salsteen (emt.) jaottelua ja yhdistämään joitain luokkia, koska halusin saada luokiteltua materiaalistani jokaiseen luokkaan vähintään yhden uutisen. Omassa materiaalissani Salsteen (emt.) luokista esiintyvät vain sodat, konfliktit, onnettomuudet, katastrofit, rikokset, oikeudenkäynnit, urheilu, tiede, koulutus, politiikka, liikenne ja viranomaistoiminta. Seuraavaksi selvitän, miltä osin oma uutisaihejaotteluni eroaa Salsteen (emt.) jaottelusta. Aineistossani ei ole selkeästi luokkiin henkilöuutiset, armeija-asiat, kuluttaja-asiat ja muu sijoitettavia uutisia, joten en ota näitä luokkia esiin luokitusrunkooni. Yhdistän talouspolitiikka -luokkaan kuuluvat aiheet kuten tupo-neuvottelut politiikka -luokkaan, jolloin talouspolitiikka - luokka eri esiinny luokitusrungossani.

83 82 Muutan myös luokkia kulttuuri, kirkko, ympäristö, talouspolitiikka, yritystalous, suhdanteet ja sosiaaliasiat. Luokan kulttuuri, kirkko jaan kahteen eri luokkaan, sillä en miellä aineistossani esiintyneitä kirkkoon liittyviä seurakuntavaaliaiheita ja kulttuuriin, kuten esimerkiksi muusikko Bruce Springsteeniin liittyviä aiheita kuuluviksi samaan kategoriaan. Luokkaa ympäristö muutan siten, että yhdistän ympäristön ja sosiaaliasiat -luokkaan kuuluvan asumisen yhdeksi luokaksi. Näin esimerkiksi Itä- ja Keski-Suomen talouksien vesipulaa ja Kokkolan keskustan asumista ja ympäristön kehittämistä käsittelevät aiheet on luokiteltu jaottelussani samaan kategoriaan, sillä ne liittyvät sekä asumiseen että ympäristöön. Olen korvannut jaottelussani Salsteen (emt.) luokan yritystalous, suhdanteet luokalla nimeltä talous. Näin talous -luokkani sisältää niin talouden yleisiin suhdannenäkymiin, yritystalouteen kuin myös tarkkoihin HEX-indekseihin liittyviä talousuutisia. Luokkaan sosiaaliasiat sijoitan Salsteen (emt.) luokituksesta poiketen muun muassa terveydenhuoltoa ja terveyskeskusten lääkäripulaa käsittelevät aineistoni uutiset, varsinaisten terveyttä käsittelevien juttujen siirtyessä muodostamaani luokkaan kauneus & terveys. Sijoitan kauneus & terveys - luokkaan missejä, maskeeraajan työtä ja ihoallergioita käsittelevät aiheet. Olen koonnut Salsteen (emt.) uutisaiheluokittelusta mukaan poimimani ja osittain yhdistelemäni 14 luokkaa taulukkoon 12. Taulukko 12. Multimediauutisten aiheiden jaottelussa käytettävät luokat. 1. sodat & konfliktit 2. onnettomuudet 3. rikos & oikeus 4. urheilu 5. kirkko 6. kulttuuri 7. koulutus & tiede 8. politiikka 9. ympäristö & asuminen 10. talous 11. viranomaistoiminta 12. sosiaaliasiat 13. kauneus & terveys 14. liikenne

84 Uutisaiheiden analyysi Tutkimusviikon aikana julkaistujen multimediauutisten aiheet ja niiden osuudet on koottu taulukkoon 13. Taulukossa on eriteltyinä eri julkaisijoiden multimediauutisten aihejakaumat sekä yhteensä kaikkien multimediauutisten aiheiden jakautuminen eri aihepiireihin kappalemäärinä ja prosenttiosuuksina. Olen lihavoinut taulukossa aineistossani eniten esiintyneiden aiheiden kokonaiskappalemäärät ja -prosenttiosuudet. Taulukko 13. Multimediauutisten aiheet. Aihepiiri Kpl % MTV3 YLE ¹Ka KesP KesS YHT. MTV3 YLE Ka KesP KesS YHT. kirkko ,1-15,0-6,1 rikos & , ,7 oikeus politiikka ,9-10,0 37,5 26,8 onnettomuudet , ,5 4,9 talous ,0 28,2-10,0 6,3 19,5 sodat & , ,1 konfliktit ympäristö ,6-5,0-2,4 & asuminen urheilu ,0 15,0 25,0 9,8 kulttuuri ,0-12,5 3,7 viranomaistoiminta ,6 20,0 5,0-3,7 sosiaaliasiat ,0 10,0 6,3 6,1 kauneus & ,0-2,4 terveys koulutus & ,0-3,7 tiede liikenne ,0-1,2 AIHEET ,0 100,0 100,0 100,0 ²100,1 ²100,1 YHT. ¹) Ka = Kaleva, KesP = Keskipohjanmaa, KesS= Keskisuomalainen ²) Prosenttiosuus on yli 100 pyöristyksen takia. YLEn julkaisemissa multimediauutisissa esiintyi tutkimusviikon aikana eniten luokkiin politiikka, talous ja sodat & konfliktit kuuluvia aiheita. YLEn multimediauutisista peräti 35,9 prosenttia käsitteli politiikkaan liittyviä aiheita. Toiseksi eniten YLEn multimediauutistarjonnasta löytyi talouteen liittyviä uutisia 28,2 prosentin osuudella. Kolmanneksi eniten uutisissa käsiteltiin sotiin ja konflikteihin liittyviä uutisaiheita, joita oli YLEn kaikista multimediauutisaiheista 12,8 prosenttia.

85 84 MTV3:n tutkimusaikana julkaisemat kaksi uutista käsittelivät molemmat taloutta. Näin talousuutisten prosenttiosuudeksi muodostuu väistämättä 100,0 prosenttia. MTV3:n tutkimusaikana toimittamien multimediauutisten vähyydestä johtuen MTV3:n multimediauutisten aihejakaumasta ei voida kuitenkaan tehdä pidemmälle meneviä päätelmiä. Kalevan verrattain vähäinen multimediauutistarjonta jakautui aiheiltaan tasaisesti luokkien urheilu, kulttuuri, viranomaistoiminta ja sosiaaliasiat kesken. Luokan sosiaaliasiat uutisia oli kuitenkin niukasti enemmän kuin muiden luokkien uutisia. Kalevan multimediauutistarjonnasta ei kuitenkaan nouse aineiston pienuuden vuoksi selvästi esiin aiheiden keskittymistä tiettyyn luokkaan. Keskipohjanmaan multimediauutisissa esiintyi eri julkaisijoiden uutisista eniten eri luokkien aiheita. Keskipohjanmaan multimediauutisten eniten julkaistut aihepiirit olivat tutkimusviikon aikana kirkko, urheilu sekä koulutus ja tiede. Kaikkien näiden luokkien prosenttisosuudeksi tuli Keskipohjanmaan julkaisemien multimediauutisten kokonaismäärästä 15,0. Myös luokkien politiikka, talous, sosiaaliasiat sekä kauneus & terveys kesken uutisointi oli tasaväkistä sillä näiden luokkien uutisia julkaistiin yhtä paljon eli kutakin 10,0 prosenttia. Viiden prosentin osuudet saivat kerran julkaistut aiheluokat ympäristö & asuminen, viranomaistoiminta ja liikenne. Tutkimusviikon aikana Keskisuomalaisen multimediauutisissa esiintyi eniten luokkiin politiikka ja urheilu liittyviä uutisia. Politiikkaan liittyviä uutisia esiintyi Keskisuomalaisen multimediauutistarjonnassa eniten 37,5 prosentin osuudella. Urheiluuutisia Keskisuomalainen toimitti multimediauutistarjonnassaan toiseksi eniten eli 25,0 prosenttia. Kulttuuriin ja onnettomuuksiin liittyviä uutisia julkaistiin keskenään yhtä paljon eli molempia 12,5 prosenttia. Keskisuomalaisen multimediauutistarjontaan pääsi viikon aikana talousuutisista vain yksi. Myös sosiaaliasioita käsiteltiin yhden kerran, joten sekä talous- että sosiaaliasioihin liittyvien uutisten osuuksiksi jää 6,3 prosenttia. Multimediauutisaiheiden kokonaisjakaumaa tarkasteltaessa käy ilmi, että multimediauutisissa käsiteltiin eniten (26,8 %) politiikkaan ja toiseksi eniten (19,5 %) talouteen liitty-

86 85 viä aiheita. On huomattava, että politiikan ja talouden osuuksiin vaikuttaa ratkaisevasti esimerkiksi YLEn politiikkaan ja talousasioihin painottunut ja muita määrältään runsaampi uutistarjonta. Vaikka aineiston perusteella ei voida tehdä pitkälle meneviä yleistyksiä, voidaan kuitenkin todeta, ettei esimerkiksi YLEn tarjonnassa eniten esiintyneitä politiikkaa ja taloutta esiintynyt Kalevan multimediauutisissa viikon aikana lainkaan. Kyseessä voi olla puhdas sattuma tai sitten tietoinen valinta. Multimediauutisissa esiintyi eri aiheluokista kolmanneksi eniten (9,8 %) urheilu-uutisia. On myös huomattava, että urheilu-uutisia julkaisivat tutkimusaikana vain maakuntalehdet eli urheilu-uutisia ei esiintynyt lainkaan YLEn ja MTV3:n tarjonnassa. Multimediauutisten suosituimmat aihepiirit, politiikka ja talous ovat osoittautuneet myös Kivikurun ym. (1992) eri välineiden uutis- ja ajankohtaistarjontaa kartoittaneessa tutkimuksessa suosituiksi aihepiireiksi. Multimediauutisten aihepiireistä kolmanneksi yleisemmäksi aihepiiriksi nousseet urheilu-uutiset eivät kuitenkaan yltäneet Kivikurun ym. tutkimuksessa kolmen suosituimman uutisaiheen joukkoon. Multimediauutisten kolme suosituimman aihepiirin osuudet sekä Kivikurun ym. (1992) tutkimuksessa saadut, eri välineiden kolmen suosituimman uutisaiheen osuudet on koottu taulukkoon 14. Taulukko 14. Uutisaiheiden osuudet eri välineissä. Multimediauutiset % 1. politiikka 26,8 2. talous 19,5 3. urheilu 9,8 Lehtiuutiset % 1. talous kulttuuri ja taide sisäpolitiikka 17 Tv-uutiset % 1. talous sisäpolitiikka puolustus 18 Radiouutiset % 1. talous sisäpolitiikka ulkopolitiikka 29,5 Vertailtaessa multimediauutisten analyysissä saamiani tuloksia Kivikurun ym. (1992) saamiin tutkimustuloksiin, voidaan todeta, että multimediauutisten uutisointi vaikuttaa

87 86 suosituimpien aihepiirien osalta melko samankaltaiselta kuin muiden välineiden uutisointi eli politiikka ja talous kuuluvat kaikissa edellä verratuissa välineissä kolmeen suosituimpaan aihepiiriin. Erona multimediauutisten aiheissa verrattuna muiden välineiden uutisosuuksiin on lähinnä se, että muissa uutisissa suosituin aihe, talous, on multimediauutisissa vasta toisella sijalla politiikan jälkeen. 5.5 Multimediauutisvälityksen nopeus verrattuna muihin välineisiin Seuraavaksi siirryn multimediauutisvälityksen nopeuden analysoimiseen. Vertailen analyysissä multimediauutisvälityksen nopeutta sanomalehden ja verkkolehden uutisvälitykseen. Suoritan vertailun havainnoimalla taulukoimieni multimediauutisten ja niitä vastaavien sanoma- ja verkkolehtiuutisten julkaisuajankohtien perusteella, minkä välineen kautta kukin uutisaihe julkaistiin ensimmäiseksi. Tarkastelun kohteena on multimediauutisten julkaisijoista tässä vaiheessa vain Kaleva, Keskipohjanmaa ja Keskisuomalainen, sillä olen halunnut vertailla multimediauutisvälityksen nopeutta juuri sanomalehden ja verkkolehden uutisvälitykseen. Tämän vuoksi tarkastelusta on jätetty pois MTV3 ja YLE, jotka eivät julkaise sanomalehteä. Multimediauutisen aihetta vastaavien sanomalehtiuutisten ja verkkolehden uutisten julkaisuajankohta vaihteli tutkimusviikon aikana siten, että multimediauutisen aihetta vastaava uutinen julkaistiin joko samana päivänä, jonakin edeltävänä päivänä tai seuraavana päivänä kuin multimediauutinen. Kalevan multimediauutisia julkaistiin suhteessa sanomalehden vastaaviin uutisiin siten, että multimediauutinen julkaistiin kolmesti päivää ennen saman aiheen sanomalehtiuutista ja kerran samana päivänä. Yhtä multimediauutista vastaavaa sanomalehtiuutista ei löytynyt lainkaan. Kalevalla multimediauutisviestien kautta oli siis mahdollista saada saman aiheen uutinen nopeammin ja tuoreempana kuin sanomalehdestä (ks. taulukko 15).

88 87 Taulukko 15. Kalevan uutisten julkaisuajankohdat. Kaleva Multimediauutinen Sanomalehtiuutinen Verkkolehden uutinen Ville Vakkurin dopingtapaus rikostutkintaan Uotin kirja pois markkinoilta Ivalo on lapin seksirallin ykkösetappi * Oulussa tyytyväisimmät terveyskeskusten asiakkaat Terveyskeskusten lääkärivaje kasvaa (kaksi uutista) *) ei löytynyt Suhteessa saman aiheen verkkolehden uutisiin Kalevan multimediauutisia julkaistiin siten, että multimediauutinen ja verkkolehden uutinen julkaistiin kolmesti samana päivänä. Kuitenkin kaksi multimediauutista julkaistiin päivää myöhemmin kuin verkkolehden vastaavat, jolloin siis saman aiheen uutisen sai verkkolehden kautta nopeammin ja tuoreempana kuin multimediauutisviestistä. Keskipohjanmaan multimediauutiset ja niitä vastaavat sanomalehtiuutiset julkaistiin tutkimusaikana 19 kertaa samoina päivinä eli vastaanottaja sai uutisen tällöin yhtä nopeasti ja yhtä tuoreena multimediauutisviestin ja sanomalehden kautta. Sanomalehdessä yhtä multimediauutista vastasi usein kaksi uutisartikkelia. Yhtä multimediauutista vastaavaa sanomalehtiuutista ei löytynyt. Julkaisuajankohdat ovat taulukossa 16.

89 88 Taulukko 16. Keskipohjanmaan uutisten julkaisuajankohdat. Keskipohjanmaa Multimediauutinen Sanomalehtiuutinen Verkkolehden uutinen 1. Lääkäripulaan uutta reserviä Kiinalaiset ja saksalaiset mukana Keskusta kuuluu kaikille (kaksi uutista) Maskeeraaja Ulla Roivainen: Tällää rohkeammin nainen 2. Monet haasteet odottavat Seurakunnat syrjäytymistä vastaan Teknologialle painoa opetuksessa (kaksi uutista) Laittomat tienvarsimainokset tarkkailuun Valoa ja vähän varjoa (kaksi uutista) Arvelan malli paha pienyhtiöille (kaksi uutista) Väylät vaunukunnossa Rapakunto havahdutti Henkilökunnan piirissä kannatusta Pajuoja tyrmää kritiikin * Ihopäivänä asiaa allergioista Rukoushuone täyttyi äänestäjistä Minna Komu väitteli naiseuden kehityksestä Himangan Urheilijat palasi voittokantaan OMG leikkaa ja karsii (kaksi uutista) Irtisanomisraha jakaa mielipiteet (kaksi uutista) *) ei löytynyt Samoin Keskipohjanmaan multimediauutisia vastaavia verkkolehden uutiset julkaistiin 19 kertaa samoina päivinä. Yhden kerran multimediauutinen julkaistiin jo peräti viisi päivää myöhemmin kuin vastaava verkkolehden uutinen. Keskisuomalaisen multimediauutiset julkaistiin tutkimusaikana 9 kertaa päivää aiemmin kuin vastaavan aiheen sanomalehtiuutiset. Kaksi kertaa multimediauutinen ja vastaava sanomalehtiuutinen julkaistiin samana päivänä. Näin ollen lukijalla oli mahdollisuus saada multimediauutisviestin kautta uutinen tuoreempana tai vähintään yhtä tuoreena kuin sanomalehden kautta (ks. taulukko 17). Viiden multimediauutisen kohdalla niitä vastaavaa sanomalehtiuutista ei löytynyt.

90 89 Taulukko 17. Keskisuomalaisen uutisten julkaisuajankohdat. Keskisuomalainen Multimediauutinen Sanomalehtiuutinen Verkkolehden uutinen 1. Koko kongressi republikaaneille Pomon lippuja jonotettiin (kaksi uutista) Israelissa ennenaikaiset vaalit helmikuussa Kaksi kuoli nokkakolarissa Laukaassa Presidentin teetauko Saku tarkkana * * 3. Serena vauhdissa * * 1. Remu liberaalien ehdokkaaksi Tupo-neuvottelut keskeytyivät (kaksi uutista) Suomalaisuimarit maaotteluvoittoon Helsingissä * Ainakin 10 kuoli koneturmassa Telia jatkaa vaihtotarjoustaan Ihalainen: Enää yksi yritys Tennis Missit matkalla kisaan * * 3. Hus, hus! * * *) ei löytynyt Keskisuomalaisen multimediauutisten ja verkkolehden vastaavien uutisten julkaisuajankohdat olivat tutkimusaikana samat 11 kertaa. Yhden kerran multimediauutinen julkaistiin päivää ennen kuin verkkolehden uutinen. Neljä kertaa multimediauutista vastaavaa verkkolehden uutista ei löytynyt. Vertailtaessa Keskisuomalaisen multimediauutisia ja verkkolehden uutisia voidaan todeta, että niiden julkaisuajankohdissa ei pääosin ollut eroa. Yhteenvetona eri välineiden julkaisuajankohdista voidaan todeta, että multimediauutisvälitys oli tutkimusaikana pääosin yhtä nopeaa kuin sanomalehden ja verkkolehden uutisvälitys (ks. taulukko 18). Tämä tarkoittaa sitä, että suurin osa tarkastelluista multimediauutisista julkaistiin samana päivänä kussakin välineessä.

91 Taulukko 18. Yhteenveto eri välineiden uutisten julkaisuajankohdista. Multimediauutisvälityksen nopeus verrattuna sanomalehden uutisvälitykseen Multimediauutinen julkaistiin: Julkaisija: Tapausten määrä: YHT. 1. ennen sanomalehtiuutista Kaleva 3 Keskipohjanmaa samana päivänä kuin sanomalehtiuutinen 3. jälkeen sanomalehtiuutisen julkaisun 90 Keskisuomalainen 9 Kaleva 1 Keskipohjanmaa 19 Keskisuomalainen 2 Kaleva - Keskipohjanmaa - Keskisuomalainen - Multimediauutisvälityksen nopeus verrattuna verkkolehden uutisvälitykseen Multimediauutinen julkaistiin: Julkaisija: Tapausten määrä: YHT. 1. ennen verkkolehden uutista 2. samana päivänä kuin verkkolehden uutinen 3. jälkeen verkkolehden uutisen julkaisun Kaleva - Keskipohjanmaa - Keskisuomalainen 1 Kaleva 3 Keskipohjanmaa 19 Keskisuomalainen 11 Kaleva 2 Keskipohjanmaa 1 Keskisuomalainen Koska tulokseen vaikuttaa kuitenkin se, että eri julkaisijat toimittivat uutisia hyvinkin eri määrät, on syytä vielä eritellä tapaukset julkaisijoittain. Kalevan multimediauutiset julkaistiin pääasiassa ennen sanomalehtiuutista ja samana päivänä kuin verkkolehden uutiset. Keskipohjanmaan multimediauutiset taas julkaistiin aina saman päivänä kuin sanomalehtiuutiset ja verkkolehden uutiset. Keskisuomalaisen kohdalla multimediauutiset julkaistiin suurimmaksi osaksi ennen sanomalehtiuutista ja samana päivänä kuin verkkolehden uutinen. 5.6 Multimediauutissisällöt ja muissa välineissä julkaistut uutiset Vertailen seuraavaksi multimediauutissisältöjen tekstiä Kalevan, Keskipohjanmaan ja Keskisuomalaisen sanoma- ja verkkolehden uutissisältöjen teksteihin. Käyn ensin läpi analyysissä käyttämäni luokitusrungon ja siirryn sen jälkeen analyysiin.

92 91 Multimediauutisten ja sanoma- ja verkkolehdessä julkaistujen uutisten rakennetta vertailevaa analyysiä varten tiivistin ensin jokaisen multimediauutisen keskeisimpänä pitämäni ydinajatuksen yhteen lauseeseen (ks. liite 1). Tämän jälkeen kävin läpi keräämäni sanomalehden ja verkkolehden multimediauutisten aihetta vastaavat uutiset ja karsin niistä pois ne uutiset, joissa multimediauutisen ydinajatus ei esiintynyt. Analyysin suoritan toisen muodostamani luokitusrungon avulla. Muodostan toisen luokitusrungon lähtökohtanani tutkittava aineisto. Luokitusrunkoni luokat ovat: 1. multimediauutisessa virkkeiltään eri teksti kuin sanomalehdessä/verkkolehdessä 2. multimediauutisessa virkkeiltään sama teksti kuin sanomalehdessä/verkkolehdessä 2a. teksti yhtä pitkä kuin sanomalehdessä/verkkolehdessä 2b.teksti pidempi kuin sanomalehdessä/verkkolehdessä 2c. teksti lyhyempi kuin sanomalehdessä/verkkolehdessä Luokitusrungon avulla jaan multimediauutiset siis ensin kahteen eri luokkaan sen mukaan, onko multimediauutisen jutturungon teksti virkkeiltään sama vai eri kuin sanomaja verkkolehdessä. Virkkeiltään erilaisilla teksteillä tarkoitan sitä, että teksteistä ei löydy täysin samoin sanoin ilmaistuja virkkeitä eli ne eivät vaikuta olevan peräisin samasta jutturungosta. Virkkeiltään samoilla teksteillä tarkoitan taas sitä, että teksteissä olevat virkkeet on ilmaistu täysin samoin sanoin, jolloin niiden voidaan päätellä olevan peräisin samasta uutisjutturungosta. Mikäli uutistekstit vaikuttavat olevan peräisin samasta jutturungosta eli ne ovat virkkeiltään samoja, jaan tekstit vielä kolmeen eri luokkaan sen perusteella, ovatko multimediauutiset yhtä pitkiä kuin sanoma- ja verkkolehden uutiset, vai ovatko ne muita uutisia pidempiä tai lyhyempiä. Sama teksti sisältää pidemmässä versiossaan esimerkiksi kaksi virkettä, joita lyhyemmässä versiossa taas ei ole. Taulukoin jokaisen julkaisijan kohdalla multimediauutisten sijoittumisen eri luokkiin ja tarkastelen, minkä luokan tapauksia aineistossa esiintyi eniten. Malliesimerkit multimediauutistekstien jakamisesta kuhunkin luokitusrungon luokkaan löytyvät liitteestä 2. Suoritan luokitusrungon avulla tehtävän luokittelun jokaisen julkaisija kohdalla ensin

93 92 multimedia- ja sanomalehtiuutisten välillä, ja sitten multimedia- ja verkkolehtiuutisten välillä Kalevan eri välineiden uutissisällöt Kalevan eri välineiden uutissisältöjen vertailussa kävi ilmi, että pääosassa (4 kpl / 5 kpl) tapauksista multimedia- ja sanomalehtiuutisissa oli virkkeiltään eri teksti eli ne olivat peräisin eri jutturungoista. Ainoastaan yhdessä tapauksessa multimedia- ja sanomalehtiuutisessa oli virkkeiltään sama teksti eli ne vaikuttivat olevan peräisin samasta jutturungosta. Tällöin jutturungon tekstiä oli kuitenkin lyhennetty multimediauutista varten (ks. taulukko 19). Taulukko 19. Luokitus Kalevan multimediauutisia vastaavista sanomalehden uutisista. Luokat Tapausten määrä (kpl) YHT. 1. multimediauutisessa virkkeiltään eri teksti kuin 4 4 sanomalehdessä 2. multimediauutisessa virkkeiltään sama teksti kuin sanomalehdessä 2a. teksti yhtä pitkä kuin sanomalehdessä 2b. teksti pidempi kuin sanomalehdessä 2c. teksti lyhyempi kuin sanomalehdessä 1 Kalevan multimediauutisten vertailussa suhteessa verkkolehden uutisiin ilmeni, että multimediauutiset ja verkkolehden uutiset olivat kaikki virkkeiltään samoja eli niiden saattoi havaita olevan peräisin samasta jutturungosta. Kaikissa näistä tapauksissa multimediauutinen oli kuitenkin tekstiltään lyhyempi kuin verkkolehden uutinen (ks. taulukko 20). Taulukko 20. Luokitus Kalevan multimediauutisia vastaavista verkkolehden uutisista. Luokat Tapausten määrä (kpl) YHT. 1. multimediauutisessa virkkeiltään eri teksti kuin - - verkkolehdessä 2. multimediauutisessa virkkeiltään sama teksti kuin verkkolehdessä 2a. teksti yhtä pitkä kuin verkkolehdessä 2b. teksti pidempi kuin verkkolehdessä 2c. teksti lyhyempi kuin verkkolehdessä 5

94 93 Voidaan todeta, että Kaleva julkaisi multimediauutisissaan enimmäkseen juttuja, joiden ei voinut havaita olevan peräisi samasta jutturungosta kuin niiden aiheita vastaavat sanomalehtiuutiset. Sen sijaan multimediauutisten teksti vaikutti aina olevan peräisin samasta jutturungosta kuin sen aihetta vastaavan verkkolehtiuutisen teksti. Sama teksti julkaistiin multimediauutisessa kuitenkin joitakin virkkeitä lyhyempänä kuin verkkolehdessä Keskipohjanmaan eri välineiden uutissisällöt Keskipohjanmaan eri välineiden uutissisältöjen vertailussa kävi ilmi, että suurimmassa osassa tapauksista (19 kpl / 26 kpl) multimedia- ja sanomalehtiuutisen tekstit olivat virkkeiltään täysin samoja eli ne olivat peräisin samasta jutturungosta. Lisäksi suurin osa ( 16 kpl / 19 kpl) samasta jutturungosta peräisin olevista teksteistä julkaistiin vielä yhtä pitkinä sekä multimedia- että sanomalehtiuutisissa. Toiseksi eniten löytyi (7 kpl / 26 kpl) sellaisia tapauksia, joissa samaa aihetta käsittelevissä multimedia- ja sanomalehtiuutisissa oli virkkeiltään eri tekstit eli näiden juttujen ei voinut havaita olevan peräisin samasta jutturungosta (ks. taulukko 21). Taulukko 21. Luokitus Keskipohjanmaan multimediauutisia vastaavista sanomalehden uutisista. Luokat 1. multimediauutisessa virkkeiltään eri teksti kuin sanomalehdessä 2. multimediauutisessa 2a. teksti yhtä pitkä virkkeiltään sama teksti kuin kuin sanomalehdessä sanomalehdessä 2b. teksti pidempi kuin sanomalehdessä 2c. teksti lyhyempi kuin sanomalehdessä Tapausten määrä (kpl) YHT. 26 Virkkeeltään eri tekstien verrattain suuri määrä johtuu käytännössä siitä, että sanomalehdessä julkaistaan kaksi erillistä juttua, joista toinen julkaistiin lähes sellaisenaan multimediauutisena. Vertasin analyysissäni yhtä multimediauutista tällaisessa tapauksessa molempiin aihetta vastaaviin, sanomalehdessä julkaistuihin juttuihin, vaikka toinen niis-

95 94 tä oli peräisin samasta ja toinen eri jutturungosta kuin multimediauutinen. Laskin siis analyysissäni samasta aiheesta kahtena juttuna julkaistut uutiset erillisinä uutisina. Keskipohjanmaan multimedia- ja verkkolehtiuutisten luokittelun tulokset on koottu taulukkoon 22. Tekemästäni luokittelusta käy ilmi, että kaikissa (20 kpl / 20 kpl) tapauksissa Keskipohjanmaan multimediauutisten ja verkkolehden uutisten tekstit oli virkkeiltään täysin samoja. Taulukko 22. Luokitus Keskipohjanmaan multimediauutisia vastaavista verkkolehden uutisista. Luokat Tapausten määrä (kpl) YHT. 1. multimediauutisessa virkkeiltään eri teksti kuin - - verkkolehdessä 2. multimediauutisessa virkkeiltään sama teksti kuin verkkolehdessä 2a. teksti yhtä pitkä kuin verkkolehdessä 2b. teksti pidempi kuin verkkolehdessä 2c. teksti lyhyempi kuin verkkoalehdessä 3 Suurimmassa osassa (17 kpl / 20 kpl) tapauksista, joissa multimediauutisten ja verkkolehden uutisten tekstit olivat peräisin samoista jutturungoista, ne olivat myös keskenään yhtä pitkiä. Lopuissa kolmessa tapauksessa samasta jutturungosta peräisin oleva teksti oli multimediauutisessa lyhyempänä versiona kuin verkkolehden uutisessa Keskisuomalaisen eri välineiden uutissisällöt Keskisuomalaisen eri välineiden uutissisältöjen vertailussa kävi ilmi, että hieman yli puolessa tapauksista (7 kpl / 13 kpl) multimedia- ja sanomalehtiuutiset olivat peräisin eri jutturungoista. Kuitenkin lähes yhtä monessa tapauksessa (6 kpl / 13 kpl) multimedia- ja sanomalehtiuutiset olivat peräisin samasta jutturungosta. Näistä tapauksista neljässä saman jutturungon teksti julkaistiin multimediauutisessa lyhyempänä kuin sanomalehdessä. Silti kuitenkin kahdessa tapauksessa juttu julkaistiin multimediauutisessa pidempänä versiona (ks. taulukko 23).

96 95 Taulukko 23. Luokitus Keskisuomalaisen multimediauutisia vastaavista sanomalehden uutisista. Luokat Tapausten määrä (kpl) YHT. 1. multimediauutisessa virkkeiltään eri teksti kuin 7 7 sanomalehdessä 2. multimediauutisessa virkkeiltään sama teksti kuin sanomalehdessä 2a. teksti yhtä pitkä kuin sanomalehdessä 2b. teksti pidempi kuin sanomalehdessä 2c. teksti lyhyempi kuin sanomalehdessä 4 Keskisuomalaisen multimedia- ja verkkolehtiuutisten luokittelun tulokset on koottu taulukkoon 24. Multimedia- ja verkkolehtiuutisten vertailussa suurimmassa osassa tapauksista (10 kpl / 12 kpl) multimedia- ja verkkolehtiuutiset vaikuttivat olevan peräisin samasta jutturungosta. Taulukko 24. Luokitus Keskisuomalaisen multimediauutisia vastaavista verkkolehden uutisista. Luokat Tapausten määrä (kpl) YHT. 1. multimediauutisessa virkkeiltään eri teksti kuin 2 2 verkkolehdessä 2. multimediauutisessa virkkeiltään sama teksti kuin verkkolehdessä 2a. teksti yhtä pitkä kuin verkkolehdessä 2b. teksti pidempi kuin verkkolehdessä 2c. teksti lyhyempi kuin verkkolehdessä 5 Samasta jutturungosta peräisin olevat tekstit julkaistiin useimmiten (5 kpl / 10 kpl) lyhyempänä versiona multimediauutisessa. Lähes yhtä usein (4kpl / 10 kpl) samasta ne julkaistiin kuitenkin yhtä pitkinä versiona multimedia- ja verkkolehtiuutisissa Yhteenveto eri välineiden uutissisällöistä Kun lasketaan kaikki multimedia- ja sanomalehtiuutisten välisessä vertailussa esiin tulleet tapaukset yhteen käy ilmi, että tutkimusaikana esiintyi eniten sellaisia tapauksia, joissa multimedia- ja sanomalehtiuutiset vaikuttivat olevan peräisin samasta jutturungosta. Näistä tapauksista suurimmassa osassa saman jutturungon uutiset julkaistiin lisäksi yhtä pitkinä sekä multimedia- että sanomalehtiuutisissa (ks. taulukko 25).

97 96 Taulukko 25. Yhteenveto multimedia- ja sanomalehtiuutisten vertailusta. Luokat Tapausten määrä (kpl) YHT. 1. multimediauutisessa virkkeiltään eri teksti kuin sanomalehdessä 2. multimediauutisessa virkkeiltään sama teksti kuin sanomalehdessä 2a. teksti yhtä pitkä kuin sanomalehdessä 2b. teksti pidempi kuin sanomalehdessä 2c. teksti lyhyempi kuin sanomalehdessä 8 Yhteenlasketuista multimediauutisten ja verkkolehden uutisten välillä esiintyneistä tapauksista ilmenee, että suurimmassa osassa tapauksista multimediauutisissa julkaistiin virkkeiltään samoja tekstejä kuin verkkolehdessä. Multimedia- ja verkkolehtiuutisten olivat siis useimmiten peräisin samasta jutturungosta. Lisäksi suurimmassa osassa tapauksia samasta jutturungosta peräsin olevat multimedia- ja verkkolehtiuutiset ovat keskenään yhtä pitkiä (ks. taulukko 26). Taulukko 26. Yhteenveto multimediauutisten ja verkkolehden uutisten vertailusta. Luokat Tapausten määrä (kpl) YHT. 1. multimediauutisessa virkkeiltään eri teksti kuin 2 2 verkkolehdessä 2. multimediauutisessa virkkeiltään sama teksti kuin verkkolehdessä 2a. teksti yhtä pitkä kuin verkkolehdessä 2b. teksti pidempi kuin verkkolehdessä 2c. teksti lyhyempi kuin verkkolehdessä 13 Kaiken kaikkiaan voidaan todeta, että multimediauutisissa käytetään pääosin sanoma- ja verkkolehtiuutisten kanssa samoista jutturungoista peräisin olevia sisältöjä. Vaikutti myös siltä, että samoja sisältöjä käytetään pääasiassa sellaisenaan multimediauutisissa eli tekstejä ei suurimmassa osassa tapauksista esimerkiksi lyhennetä ennen kuin ne julkaistaan multimediauutisina. Vaikka aineistoni ei ole pidemmältä aikaväliltä kerättyä, antaa analyysini uskoakseni kuitenkin suuntaa-antavan kuvan siitä, että tässä vaiheessa multimediauutisissa lähinnä kierrätetään sanomalehti- ja verkkolehtiuutisten sisältöä.

98 Yhteenveto analyyseistä Työni analyysiosassa tavoitteenani oli tarkastella empiirisen materiaalin ja neljän tutkimuskysymyksen avulla, millaista multimediauutisvälitys on käytännössä, ja millaisia uutisia siinä välitetään. Ensimmäisen tutkimuskysymykseni pohjalta selvitin, onko valitsemiani viittä mobiilimedioiden ominaispiirrettä hyödynnetty multimediauutisvälityksessä. Toisen tutkimuskysymykseni pohjalta taas selvitin, mitä aiheita multimediauutissisällöissä esiintyy. Kolmannen tutkimuskysymykseni kohdalla tarkastelin, miten nopeaa multimediauutisvälitys on verrattuna sanomalehden ja verkkolehden uutisvälitykseen ja neljännessä tutkimuskysymyksessä selvitin, millaisia multimediauutissisällöt ovat verrattuna sanoma ja verkkolehdessä julkaistuihin uutisiin. Tutkimustulosteni perusteella, tarkastelemiani mobiilimedioiden ja samalla myös multimediapuhelimen ominaispiirteitä ei oltu juurikaan hyödynnetty tarkastelemieni julkaisijoiden multimediauutisvälityksessä. Tarkastelemieni julkaisijoiden multimediauutisvälitys ei ollut reaaliaikaista MTV3:n uutisvälitystä lukuun ottamatta. Multimediauutisvälityksen reaaliaikaisuus on kuitenkin piirre, johon julkaisijat voisivat jo osaltaan vaikuttaa muun muassa reaaliaikaisuutta tukevaa tilaustyyppiä käyttämällä ja uutisten päivitysaikatauluista tiedottamalla. Myös tilaajan itse suorittama sisällön personointi saattaisi olla mahdollista jo ainakin siten kuin niissä tekstiviestiuutispalveluissa, joissa tilaaja voi määrittää tilausviestiin laitettavan hakusanan avulla, minkä aihepiirin uutisia hän tilaa. Tietokonevälitteisyyteen liittyvää päätelaiteriippumattomuutta matkapuhelinten välillä ei multimediauutisvälityksessä ole vielä saavutettu. Tähän on syynä luonnollisesti se, ettei päätelaiteriippumattomuus voi toteutua ennen kuin kaikki käytössä olevat matkapuhelimet tukevat multimediaviestien vastaanottoa. Multimediauutispalveluiden käyttö mainittiinkin tutkimusajankohtana mahdolliseksi vain kahdelle matkapuhelinmallille. Laajemmin ajatellen multimediauutisvälitys ei kuitenkaan ollut täysin päätelaiteriippuvaista, sillä multimediauutisia pystyi vastaanottamaan myös Internetin ja siten myös esimerkiksi kämmentietokoneen välityksellä.

99 98 Myöskään multimediaalisuus ei toteutunut multimediauutisvälityksessä täydellisesti, sillä multimediauutisviestit sisälsivät eri mediatyypeistä vain tekstiä ja kuvia, vaikka myös äänen lähetys olisi jo ollut mahdollista. Multimediaalisuuden täydellinen toteutuminen siten, että multimediauutisissa olisi käytössä edellä mainittujen mediatyyppien lisäksi myös liikkuvaa kuvaa tulleekin mahdolliseksi vasta silloin, kun liikkuvan kuvaa on mahdollista siirtää Suomen matkaviestinverkoissa. Mobiilimedioiden piirteistä myöskään sisällön automaattista tai käyttäjän itse suorittamaa personointimahdollisuutta ei multimediauutisvälityksessä ollut. Tilaajan valinnanmahdollisuudet rajoittuivat multimediauutisten tilaustyyppien valintaan. Vuorovaikutteisuuteen liittyvää kaksisuuntaista sisällön tuottamista tarkastelemani multimediauutisvälitys ei ainakaan vielä ollut. Vuorovaikutteisuus ei toteutunut edes mahdollisuutena antaa suoraa mobiilipalautetta. Kuitenkin vuorovaikutteisuuteen liittyvän palautteenantomahdollisuuden voisi multimediauutisvälityksessä nähdäkseni jo toteuttaa siten, että asiakas voisi lähettää tekstiviestillä palautteensa palveluntarjoajan järjestelmään tai ainakin siten, että uutisviestin lopussa olisi sisällön kommentointia varten julkaisijan ja teknisissä vikatilanteita varten esimerkiksi operaattorin teknisen asiakaspalvelun yhteystiedot. Yhteystietojen antaminen uutisviestissä olisi tärkeää myös siksi, että multimediauutisten tilaajan käytettävissä ei ole aina välttämättä Internetiä ja julkaisijan verkkolehteä, josta yhteystiedot löytyvät. Multimediauutissisältöjen aiheet käsittelivät pääasiassa politiikkaa ja taloutta. Vertailtaessa multimediauutissisältöjen aiheita lehtien, tv:n ja radion uutisoinnin tarkasteluissa saatuihin tuloksiin (ks. luku 5.4.2) voidaan todeta, että multimediauutisten uutisointi vaikuttaa kahden suosituimman aihepiirinsä osalta melko samankaltaiselta kuin lehtien, tv:n ja radion uutisointi, jossa politiikan ja talouden osuuden on havaittu olevan varsin suuri. Kuitenkin lehtien, tv:n ja radion uutisoinnin tutkimuksessa saaduista tuloksista poiketen myös urheilu-uutiset olivat kolmen eniten julkaistun uutisaiheen joukossa multimediauutisvälityksessä. Urheilu-uutisia julkaisivat tutkimusaikana kuitenkin ainoastaan maakuntalehdet.

100 99 Multimediauutisvälitys osoittautui eri sanoma- ja verkkolehden uutisvälitykseen verrattuna yhtä nopeaksi kuin sanomalehden ja verkkolehden uutisvälitys eli suurin osa tarkastelluista multimediauutisista julkaistiin samana päivänä sekä sanoma- että verkkolehdessä. Luvussa esiin nostamani väite, jonka mukaan sanomalehti on hitain, Internet sitä nopeampi ja mobiilimedia kaikista nopein media uutisvälityksessä, ei tarkasteluni perusteella näyttäisi pitävän paikkaansa ainakaan vertailtaessa sanoma- ja verkkolehden uutisvälitystä multimediauutisvälitykseen, sillä tarkasteluissani näiden medioiden kautta tapahtuva uutisvälitys oli keskimäärin yhtä nopeaa. Eri julkaisijoiden välillä multimediauutisvälityksen nopeudessa oli kuitenkin eroja siten, että Kalevan multimediauutiset ilmestyivät yleensä ennen sanomalehtiuutista ja samana päivänä kuin verkkolehden uutiset, kun taas Keskipohjanmaan multimediauutiset ja niitä vastaavat sanomaja verkkolehden uutiset julkaistiin aina samoina päivänä. Keskisuomalaisen multimediauutiset julkaistiin pääasiassa ennen sanomalehtiuutista ja samana päivänä kuin vastaava verkkolehden uutinen. Multimediauutissisältöjen vertailussa suhteessa sanoma- ja verkkolehdessä julkaistuihin uutisiin kävi ilmi, että multimediauutisten tekstit olivat rakenteeltaan pääosin samanlaisia kuin sanoma- ja verkkolehtiuutisten tekstit. Multimediauutisissa käytettiin siis suurimmaksi osaksi samoja jutturunkoja kuin sanoma- ja verkkolehdessä eikä jutturunkoja suurimmassa osassa tapauksia edes lyhennetty, kun uutinen julkaistiin multimediauutisena. Multimedia- ja sanomalehtiuutisen välillä siis lähinnä kierrätettiin samanlaisia sisältöjä. Näin ollen väite, jonka mukaan mobiilimedian kautta välitettävä sisältö olisi muissa medioissa välitettäviin uutissisältöihin verrattuna erilaista tai niukempaa ja siten muiden medioiden uutiskulutusta lisäävää, ei välttämättä pidä paikkaansa silloin, kun monimediajournalismia harjoittava julkaisija julkaisee sanoma- ja verkkolehtensä pääuutiset tekstiltään täysin samanlaisina myös multimediauutisviesteissä. Multimediauutisten tilaaja ei tällaisessa tapauksessa välttämättä koe tarvetta täydentää uutistietoaan enää muiden välineiden kautta.

101 POHDINTAA Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millaista multimediauutisvälitys on. Multimediauutisvälitys on varsin uusi mobiiliviestinnän muoto. Se on periaatteessa rajaamattomalle vastaanottajakunnalle suunnattua mobiilia joukkoviestintää, mutta se ei vielä erityisesti erotu muiden medioiden, kuten sanoma- ja verkkolehden kautta tapahtuvasta uutisvälityksestä ainakaan nopeutensa, uutisaiheidensa tai uutisjuttujensa sisällön puolesta. Multimediauutisvälitys kuitenkin eroaa perinteiseen joukkoviestintään kuuluvasta uutisvälityksestä siinä, että se on käytännössä vasta harvojen ulottuvilla, toisin kuin esimerkiksi tv:n ja radion kautta tapahtuva joukkoviestintä, sillä multimediauutisten tilaamisessa käytettävät uudet ja kalliit multimediapuhelimet eivät ole vielä ehtineet yleistyä koko kansan käyttöön. Multimediauutisvälityksessä uutisten tilaajan käyttämä multimediapuhelin on teknisiltä ja viestinnällisiltä ominaisuuksiltaan monipuolinen laite. Se on uusi media, joka yhdessä nopeiden sanomien siirrossa ja esittämisessä käyttämiensä teknologioiden kanssa mahdollistaa jo periaatteessa reaaliaikaisen ja sisällöltään tekstiä, kuvaa, ääntä ja animaatiota sisältävän uutisvälityksen, toisin kuin vanhemmat matkapuhelinmallit. Tästä huolimatta multimediauutisvälityksessä ei ole vielä suuremmin hyödynnetty multimediapuhelimen viestinnällisiä mahdollisuuksia, ja multimediauutisvälitys vaikuttaakin olevan esimerkiksi yhtä nopeaa kuin sitä hitaampina pidettyjen sanoma- ja verkkolehden uutisvälitys. Syy siihen, ettei multimediauutisvälityksessä pyritä vielä kunnianhimoisemmin erottautumaan muusta uutisvälityksestä ja satsaamaan mobiilimedioiden piirteiden hyödyntämiseen voi toki olla se, että aiemmat mobiiliuutispalvelut eivät ole osoittautuneet menestyneiksi. Vaikka multimediauutisvälitys ei suuremmin erotu sanoma- ja verkkolehden uutisvälityksestä ovat siinä välitettävät sanoma kuitenkin mobiiliuutisina jo monipuolisempia kuin tekstiviesti- ja WAP-uutiset. Multimediauutisvälityksessä välitettävät multimediauutiset sisältävät lähes kaikki uutisjutun osat otsikoineen, teksteineen, kuvineen ja kuvateksteineen siinä missä esimerkiksi kuvia sisältämättömän tekstiviestiuutisen teksti rajoittuu toistaiseksi vastaamaan uutisjutun osista lähinnä otsikkoa, ja niin ikään kuvia

102 101 sisältämättömän WAP-uutisen teksti vastaa lähinnä uutisjutun ingressiä. Kaiken kaikkiaan multimediauutisvälitys on vasta alkutaipaleella, mikä vaikuttaa myös siihen, että siihen liittyvä termistö on kirjavaa. Multimediauutisvälitys vaikuttaakin hakevan uutena viestinnän muotona vielä paikkaansa ja muotoaan viestinnän kentässä. Tutkimusaineistoni kattoi viiden eri julkaisijan viikon aikana toimittamat multimediauutiset sekä lisäksi kolmen julkaisijan multimediauutisia vastaavat sanomalehden ja verkkolehden uutiset. Aineistoni oli monipuolinen ja uskon sen olleen riittävän suuri luomaan kokonaiskuvaa multimediauutisvälityksestä. Koska tutkimukseni oli poikittaistutkimus ja tutkimusaineistoa ei kerätty pidemmältä ajanjaksolta kuin viikon ajalta, ei multimediauutisvälityksen ja siinä välitettävien sisältöjen kehittymistä pidemmällä aikavälillä ollut mahdollista tutkia aineistosta. Analysoin aineistoani kolmella eri tavalla: analyysirungon avulla, havainnoimalla ja sisällön erittelyn keinoin. Analyysirunko toimi käytännöllisenä analyysin jäsentäjänä, kun vertailin eri julkaisijoiden multimediauutisvälitystä sanallisesti. Analyysirungon rajoitteena oli kuitenkin se, että siihen ottamani mobiilimedian piirteet olivat melko abstrakteja ja vaativat selittämistä ja tulkintaa vielä analyysivaiheessakin. Analyysirunko ei lisäksi ollut siihen ottamani tietokonevälitteisyys-piirteen osalta toimiva, sillä vastaus multimediauutisvälityksen päätelaiteriippuvaisuudesta eri matkapuhelinmallien välillä oli jo ennalta arvattavissa. Uskon analyysirungon kysymysten avulla saatujen tulosten olevan kuitenkin yleistettävissä multimediauutisvälitykseen sen tämänhetkisessä tilanteessa, sillä kysymykset olivat yksinkertaisia ja analysoituja julkaisijoita oli nähdäkseni riittävästi. Sisällön erittely oli soveltuva menettelytapa uusien ja ennalta kartoittamattomien multimediauutissisältöjen analysoimisessa. Sisällön erittelyyn perustuva Salsteen (2000) aiheluokittelu toimi tärkeänä pohjana multimediauutisten aiheluokittelulleni. Suurimman käytännön ongelman aiheutti muutamien monipuolisten uutisaiheiden sijoittaminen vain yhteen luokkaan, ja siksi pidän käyttämääni aiheluokittelua jossain määrin tulkinnanvaraisena menetelmänä. Näin aiheluokittelusta saamani tulokset ovat lähinnä suuntaa-antavia, mutta eivät prosenttiosuuksiltaan suoraan verrattavissa sellaisessa luokitte-

103 102 lussa saatuihin tuloksiin, jossa yksittäisiä aiheluokkia ei ole niputettu yhteen, kuten itse olen tehnyt. Lisäksi eri julkaisijoiden erisuurten multimediauutisten määrien takia tulokseksi saatu aihejakauma on väistämättä painottunut niihin aiheisiin, joiden uutisoimiseen eniten uutisia toimittaneet YLE ja Keskipohjanmaa olivat keskittyneet, joten sen prosenttiosuudet voisivat olla erilaiset, mikäli kaikkien julkaisijoiden uutisia olisi ollut vertailussa yhtä suuret määrät. Taulukon perusteella tehty havainnointi oli varsin yksinkertainen ja luotettava tapa saada selville multimediauutisten julkaisuajankohdat, mutta se vaati paljon tulosten purkua sanalliseen muotoon. Taulukkoon perustuvasta havainnoinnista saadut tulokset multimediauutisvälityksen nopeudesta verrattuna sanoma- ja verkkolehden uutisvälitykseen antoivat uskoakseni jo yleistettävissä olevaa kuvaa kunkin julkaisijan multimediauutisvälityskäytännöistä. Multimediauutisten määrät kuitenkin vaihtelivat Kalevalla, Keskipohjanmaalla ja Keskisuomalaisella kuitenkin niinkin paljon, että yhteenlaskettu tulos näiden julkaisijoiden uutisvälityksen nopeudesta ei ole nähdäkseni suoraan yleistettävissä koskemaan koko multimediauutisvälitystä. Päädyin tekemään eri välineiden uutisten rakennetta vertailevan sisällön erittelyn melko karkealla tasolla puuttumatta uutisjuttujen otsikoiden tai yksittäisten sanavalintojen vertailuun. Rakenteen vertailussa käyttämäni luokitusrunko oli karkeudessaan eri julkaisijoiden multimediauutissisältöjä yleistävä, mutta uskoakseni kuitenkin riittävän tarkka voidakseni tehdä suuntaa-antavia päätelmiä siitä, että multimediauutisen rakenne ei yleensä eroa sitä vastaavien sanomalehti- sekä ja verkkolehtiuutisten rakenteesta. Tutkimukseni oli luonteeltaan uutta asiaa kartoittava ja se tuotti ensinnäkin uutta tietoa siitä, millaista mediauutisvälitys on mobiiliviestintänä ja siitä, millaista alkuvaiheessaan oleva multimediauutisvälitys on käytännössä. Tutkimustuloksia voidaan soveltaa uusien ja nykyisienkin multimediauutispalveluiden kehittämisessä. Multimediauutisvälityksen tutkiminen voisi olla antoisaa myös pidemmällä aikavälillä, jolloin multimediauutispalveluiden sekä niiden sisältöjen kehittymistä olisi mahdollista seurata. Uutta näkökulmaa aiheen tutkimukseen voisi tuoda myös multimediauutisten eri tyyppisten julkaisijoiden kartoitus, koska sitä mukaa, kun multimediaviestintä yleistyy, kasvaa myös multime-

104 103 diauutisten julkaisijoiden kirjo. Näiden lisäksi esimerkiksi multimediauutiskuvien tarkempi analyysi sekä kuluttajien multimediauutispalveluihin liittyvien toiveiden kartoitus voisivat myös olla antoisia aiheita jatkotutkimukselle.

105 104 LÄHDELUETTELO Kirjalliset lähteet Antikainen, Hannele (2001). Sanomalehtisisällöt mobiililaitteilla Vuoden 2001 tilanne. VTT Tietotekniikka, Sanomalehtien Liitto. Arokoski, Ari (2002). Paikannus. Teoksessa: Mobiiliteknologiat, [Helsinki]: Edita, IT Press. Aslama, Minna & Ullamaija Kivikuru (2001). Tyyntä myrskyn edellä? Teoksessa: Suomen mediamaisema, Toim. Kaarle Nordenstreng ja Osmo A. Wiio. Vantaa: WSOY. Bruun, Mikko, Ilkka Koskimies & Ilkka Tervonen (1989). Uutisoppikirja. 2. painos. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi. Feldman, Tony (1997). An introduction to digital media. London : Routledge. Fidler, Roger (1997). Mediamorphosis: understanding new media. Thousand Oaks (Calif.) : Pine Forge Press. Fiske, John (1998). Merkkien kieli. Johdatus viestinnän tutkimiseen. Tampere: Vastapaino. Grönroos, Christian (1990). Nyt kilpaillaan palveluilla. Espoo: Weilin + Göös. Handbook of new media : social shaping and consequences of ICTs (2002). Ed. Lievrouw, Leah & Sonia Livingstone. London: Sage. Heinonen, Ari (1998). Tyrkytystä ja räätälöintiä. Verkkojulkaisujen sisältöpiirteiden tarkastelua journalismin kannalta. Teoksessa: Raportteja verkkojournalismista, Tampere: Journalismin ja kehitystyön yksikkö, Tampereen yliopiston tiedotusopin laitoksen julkaisuja C 25/1998. Heinonen, Ari (2002a). Joukkotiedotuksesta moniviestintään. Teoksessa: media muuttuu. Viestintä savitauluista kotisivuihin, Toim. Aimo Ruusunen. Helsinki: Gaudeamus. Heinonen, Ari (1998). Raportteja verkkojournalismista. Tampere: Journalismin ja kehitystyön yksikkö, Tampereen yliopiston tiedotusopin laitoksen julkaisuja C 25/1998. Hintikka, Kari A. (1996). Uusi media viestintäkanava ja elinympäristö. Teoksessa: Johdatus uuteen mediaan, Helsinki: Edita.

106 105 Huovila, Tapani (1996). Toimittaja vastuussa oleellisesta muutoksessa. Jyväskylän yliopiston viestintätieteiden laitoksen julkaisuja Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Huovila, Tapani (2001). Uutinen eri välineissä GSM-sähkeestä taustajuttuun. Helsinki: Inforviestintä. Jääskeläinen, Juha (2002a). SMS. Teoksessa: Mobiiliteknologiat, [Helsinki]: Edita, IT Press. Jääskeläinen, Juha (2002b). EMS. Teoksessa: Mobiiliteknologiat, [Helsinki]: Edita, IT Press. Jääskeläinen, Juha (2002c). MMS - kun 140 tavua ei riitä. Teoksessa: Mobiiliteknologiat, [Helsinki]: Edita, IT Press. Johdatus uuteen mediaan (1996). Toim. Minna tarkka, Kari A. Hintikka ja Asko Mäkelä. Helsinki: Oy Edita Ab. Kiuru, Jussi (2000). WAP-palvelujen käyttäminen ja kokeminen. Teoksessa: Kuluttajatutkimukset-hanke Kohti yksilöllistä mediamaisemaa. Teknologiakatsaus 98/2000, Helsinki: Tekes. Kivikuru, Ullamaija (1992). Uutismylly pyörii : katsaus kolmen päivän uutis- ja ajankohtaistarjontaan Helsingissä. Julkaisuja Helsingin yliopisto, viestinnän laitos Sarja , C 1. [Helsinki]: Helsingin yliopisto. Kohti yksilöllistä mediamaisemaa (2000). Kuluttajatutkimukset-hanke, Teknologiakatsaus 98/2000. Helsinki: Tekes. Kontio, Mikko (2002). imode. Teoksessa: Mobiiliteknologiat, [Helsinki]: Edita, IT Press. Kunelius, Risto (1998). Viestinnän vallassa: johdatusta joukkoviestinnän kysymyksiin. Porvoo-Helsinki-Juva: WSOY. Kuutti, Heikki, Jukka-Pekka Puro (1998). Mediasanasto. Jyväskylä: Atena. Köykkä, Sami (2002). XHTML ja WAP Teoksessa: Mobiiliteknologiat, [Helsinki]: Edita, IT Press. Lasswell, Harold D. (1948). The Structure and Function of Communication in Society. Teoksessa: The Communication of Ideas, Ed. Lyman Bryson. New York: Institute for Religious and Social Studies.

107 106 Leppänen, Sanna & Mikko Marttila (2000). Uuden television lupaukset ja haasteet. Teoksessa: Kuluttajatutkimukset-hanke Kohti yksilöllistä mediamaisemaa. Teknologiakatsaus 98/2000, Helsinki: Tekes. Linturi, Risto & Osmo A. Wiio (2001). Siirtyykö joukkoviestintä uusmediaan?. Teoksessa: Suomen mediamaisema, Toim. Kaarle Nordenstreng ja Osmo A. Wiio. Vantaa: WSOY. Luoma, Martti & Risto Sinkko (1986). TV-uutisten sisältövertailu kymmenen uutisviikkoa aikasarjana. MTV:n viestintäraportteja, sarja A 4/1986. Helsinki: MTV Oy. Matkaviestinsanasto (2001). Helsinki: Tekniikan sanastokeskus. Media muuttuu. Viestintä savitauluista kotisivuihin (2002). Toim. Aimo Ruusunen. Helsinki: Gaudeamus. Miettinen, Jorma (1988). Toimitustyö. 2. painos. Helsinki: Yliopistopaino. Mobiiliteknologiat (2002). [Helsinki]: Edita, IT Press. Nordenstreng, Kaarle & Starck, Margaretha (2002). Tiedonvälityksen varhaiskehitys. Teoksessa: Media muuttuu. Viestintä savitauluista kotisivuihin, Toim. Aimo Ruusunen. Helsinki: Gaudeamus. Nordenstreng, Kaarle & Osmo A. Wiio (2001). Viestintäjärjestelmä. Teoksessa: Suomen mediamaisema, Toim. Kaarle Nordenstreng ja Osmo A. Wiio. Vantaa: WSOY. Okkonen, Antero (1986). Toimittajan työ I. 4. tark. painos. Hämeenlinna: Karisto. Pietilä, Veikko (1973). Sisällön erittely. [Helsinki]: Gaudeamus. Pitkäranta, Reijo (2001). Suomi-latina-suomi-sanakirja. Helsinki: WSOY. Salste, Elisa (2000). TV-uutisten profiloituminen kilpailutilanteessa: TV1:n MTV3:n ja Nelosen pääuutislähetysten tarkastelua. Julkaisuja Tampereen yliopisto, tiedotusopin laitos Sarja A [Tampere] : Tampereen yliopisto. Suomen mediamaisema (2001). Toim. Kaarle Nordenstreng ja Osmo A. Wiio. Vantaa: WSOY. The Communication of Ideas (1948). Ed. Lyman Bryson. New York: Institute for Religious and Social Studies. Verhulst, Stefan G. (2002). About Scarities and Intermediaries: the Regulatory Paradigm Shift of Digital Content Reviewed. In: Handbook of new media : social

108 107 shaping and consequences of ICTs, Ed. Lievrouw, Leah & Sonia Livingstone. London: Sage. Wiio, Osmo A. (1994). Johdatus viestintään. [Espoo]: Weilin + Göös. Wiio, Osmo A. (1989). Viestinnän perusteet. [Espoo]: Weilin + Göös. Williams, Raymond (1983). Keywords. A vocabulary of culture and society. Lontoo: Fontana Paperbacks. Ylikoski, Tuire (1997). Unohtuiko asiakas? Perustietoa palvelujen markkinoinnista. [Helsinki]: KY-palvelu. Elektroniset lähteet Alma Media Oyj (2000). Alma Median mobiiliportaali avautuu vappuaattona [online]. Lehdistötiedote [viitattu ]. Saatavissa: Alma Media Oyj (2002). MTV3 avasi uutis- ja sääpalvelut MMS-puhelimiin [online]. Lehdistötiedote [viitattu ]. Saatavissa: Antikainen, Hannele, Kaisa Kostiainen, Caj Södergård (1998). News content for mobile terminals [online]. VTT Information Technology [viitattu ]. Saatavissa: Arena Partners Oy (2002). Mobiilimultimediauutisia (MMS) Arena Partners -lehdiltä [online]. Lehdistötiedote [viitattu ]. Saatavissa: =PORTAL30&_mode=3. Benefon Oyj (2003a). TRACK pro [online] [viitattu ]. Saatavissa: Benefon Oyj (2003b). Benefon Suomi :: Yritysesittelyt :: Tuoteinnovaatiot [online] [viitattu ]. Saatavissa: digitoday.fi ( ). digitoday/etusivu [online] [viitattu ]. Saatavissa: digi-tv.fi (2002). Sisältöä helppo tuottaa supertekstitelevisoon - digitv.fi [online]. Tiedote [viitattu ]. Saatavissa: Google (2003). Google [online] [viitattu ]. Saatavissa:

109 108 Grönlund, Mikko, Timo Einari Toivonen, Hannele Antikainen, Asta Bäck, Auli Harju, Esa Sirkkunen (2003). Aikakauslehdet ja uusi teknologia [online]. Liikenne- ja viestintäministeriö [viitattu ]. Saatavissa: df. Heinonen, Ari (2002b). Lehdestä moneksi. Monimediajournalismin koulutustarve sanomalehdissä [online]. Journalismin tutkimusyksikkö, Tampereen yliopisto [viitattu ]. Saatavissa: Holopainen, Reijo (2002). SanomaWSOY muuttaa 2ndhead Oy:n it-palveluyhtiöksi, 2ndhead.comista mobiiliruumis ilman dramatiikkaa [online]. digitoday.fi [viitattu ]. Saatavissa: Holopainen, Reijo (2001). Wapit Oy haki itsensä konkurssiin [online]. digitoday.fi [viitattu ]. Saatavissa: IDC Finland Oy (2001). Tekstiviestimarkkinat [online]. Liikenne- ja viestintäministeriö [viitattu ]. Saatavissa: Integrated news publishing - Tehnology and user experiences. Report of the IMU2 project (2001) [online]. Ed. Caj Södergård. VTT Publications 441. Espoo: VTT Information Technology [viitattu ]. Saatavissa: Järvelä, Pirjo, Mirella Lähteenmäki & Anu Raijas (2001). Mobiilipalvelujen kaupallisen kehityksen haasteet ja mahdollisuudet [online]. Liikenne- ja viestintäministeriö [viitattu ]. Saatavissa: alvelut.pdf. Kaleva Kustannus Oy (2002). Kalevan kirjapaino [online] [viitattu ]. Saatavissa: Kaleva.plus (2003). Kaleva.plus [online] [viitattu ]. Saatavissa: Keski-Pohjanmaan Kirjapaino -konserni (2003). Keskipohjanmaa [online] [viitattu ]. Saatavissa: keskipohjanmaa.net (2003). keskipohjanmaa.net [online] [viitattu ]. Saatavissa:

110 109 Keskisuomalainen Oyj (2002). Keskisuomalainen [online] [viitattu ]. Saatavissa: Keskisuomalainen.net (2003). Keskisuomalainen.net [online] [viitattu ]. Saatavissa: Lehtonen, Mikko (2003). Avainsana: Medium ja media [online]. m-cult.net [viitattu ]. Saatavissa: Levikintarkastus Oy (2002). Sanomalehtien levikit 2001 [online] [viitattu ]. Saatavissa: matkapuhelin.net (2002). GPS-GSM ratkaisulla rallia nettiin [online] [viitattu ]. Saatavissa: Microsoft Oy (2002a). Samsungilta älypuhelin Microsoft-alustalle [online]. Lehdistötiedote [viitattu ]. Saatavissa: Microsoft Oy (2002b). Microsoft ja teleoperaattori Orange tuovat markkinoille Windows-pohjaisen älypuhelimen [online]. Lehdistötiedote [viitattu ]. Saatavissa: Mobile Streams Ltd (2003). Next Messaging. An Introduction to SMS, EMS and MMS [online]. [viitattu ]. Saatavissa: MTV Oy (2002). MTV OY:n historian varrelta [online] [viitattu ]. Saatavissa: MTV3 Internet (2003). MTV3 Internet [online] [viitattu ]. Saatavissa: My Yahoo! (2003). Welcome to My Yahoo! [online] [viitattu ]. Saatavissa: m-cult.net (2003). m-cult.net [online] [viitattu ]. Saatavissa: Nielsen, Jacob (1998). Personalization is Over-Rated [online] [viitattu ]. Saatavissa:

111 110 Nokia (2002a). Nokia kuvapuhelimen toimitukset käynnistyivät [online]. Lehdistötiedote [viitattu ]. Saatavissa: Nokia (2002b). Nokia esittelee 9 uutta tuotetta Nokia Mobile Internet Conference - tilaisuudessa Münchenissa [online]. Lehdistötiedote [viitattu ]. Saatavissa: Nokia (2003). Puhelimet [online] [viitattu ]. Saatavissa: NTT DoCoMo (2003). Introducing i-mode [online] [viitattu ]. Saatavissa: Oksman, Virpi (1998). Toisen sukupolven mobiiliviestintä ja sanomalehdet [online]. Journalismin tutkimusyksikkö, tiedotusopin laitos, Tampereen yliopisto [viitattu ]. Saatavissa: mobiili/. Radiolinja (2002). Radiolinja-valikon muokkaus [online] [viitattu ]. Saatavissa: https://www.radiolinja.fi/go. Rainio, Antti (2002). Autonavigointi, kannettavat vs. kiinteät laitteet [online] [viitattu ]. Saatavissa: teat_navigointilaitteet.pdf. Riikonen, Tommi (1999). WAP [online]. YLEn tekniikan tiedotuslehti 1999: 72 [viitattu ]. Saatavissa: Sonera (2002a). Sonera Mobileplaza [online] [viitattu ]. Saatavissa: Sonera (2002b). Soneran asiakkaana saat enemmän. Kanavalla eniten [online] [viitattu ]. Saatavissa: Sonera (2002c). Sonera tuo markkinoille ensimmäiset kolmannen sukupolven matkapuhelinpalvelut [online]. Lehdistötiedote [viitattu ]. Saatavissa: hyid%3d351,00.html. Sonera (2002d). Televiestinnän historia [online] [viitattu ]. Saatavissa: evelid%3d6620_330_%26hierarchyid%3d6620,00.htm. Sun Microsystems (2002). Neljännen sukupolven langattomia verkkoja avointen järjestelmäratkaisujen avulla [online]. Erikoisartikkeli [viitattu ]. Saatavissa:

112 111 Suomen Salibandyliitto ry (2003). Suomen Salibandyliitto ry [online] [viitattu ]. Saatavissa: Symbian Ltd (2003). Symbian glossary [online] [viitattu ]. Saatavissa: Södergård, Caj (2001a). Tiivistelmä. Teoksessa: Integrated news publishing - Tehnology and user experiences. Report of the IMU2 project, 5-6 [online]. Ed. Caj Södergård. VTT Publications 441. Espoo: VTT Information Technology [viitattu ]. Saatavissa: Södergård, Caj (2001b). Technical changes and additions. Teoksessa: Integrated news publishing - Tehnology and user experiences. Report of the IMU2 project, [online]. Ed. Caj Södergård. VTT Publications 441. Espoo: VTT Information Technology [viitattu ]. Saatavissa: TIEKE (2001). Sähköisen kaupankäynnin aapinen [online] [viitattu ]. Saatavissa: Tietotekniikan termitalkoot (2002). Tietotekniikan termitalkoot [online] [viitattu ]. Saatavissa: Tilastokeskus (2002). Matkapuhelinliittymät [online] [viitattu ]. Saatavissa: WAP Forum (2002). Wireless Application Protocol, WAP 2.0, Technical White Paper [online] [viitattu ]. Saatavissa: YLEn tekniikan tiedotuslehti (1999). tklehti-72 [online] [viitattu ]. Saatavissa: YLE (2003). YLE [online] [viitattu ]. Saatavissa: YLE (2002). Yleistä YLEstä [online] [viitattu ]. Saatavissa: Suulliset lähteet Kielitoimiston neuvontapuhelin (2003). Puhelinkeskustelu Sirpa Haatajan kanssa Tutkimusaineisto

113 112 MTV3:n, YLEn, Kalevan, Keskipohjanmaan ja Keskisuomalaisen multimediauutiset ajalta Kalevan, Keskipohjanmaan ja Keskisuomalaisen multimediauutisten aiheita vastaavat sanomalehden uutisjutut ajalta Kalevan, Keskipohjanmaan ja Keskisuomalaisen verkkolehdistä kerätyt multimediauutisten aiheita vastaavat uutisjutut ajalta

114 113 LIITTEET Liite 1. Uutisten ideat tiivistettyinä Kalevan multimediauutiset Olkkonen rikostutkintaan Uotin kirja vedettiin pois markkinoilta Prostituoidut saapuvat Suomeen Ivalosta Oulussa ollaan tyytyväisiä terveyskeskusten palveluun Terveyskeskuksissa vaje lääkäreistä kasvaa Keskipohjanmaan multimediauutiset Maija Rask kouluttaisi hoitajia lääkäreiksi 2. Kokkolaan kansainvälistä terveydenhoitajakoulutusta 3. Kokkolan kaupungin kehittäminen Maskeeraaja toivoo rohkeutta meikkaamiseen 2. Naispappeus jakaa seurakuntaväkeä Kokkolassa 3. Seurakuntien vaaliteemana taistelu syrjäytymistä vastaan Levävaara perää teknologian opetusta 2. Laittomien tienvarsimainosten tarkkailu alkaa 3. Keskipohjanmaan suurteollisuuden ja ict-alan näkymät valoisat Kallis arvioi Arvelan mallia 2. Huonoon keliin on varauduttu aurauspuolella Kokkolassa 3. Markku Jylhä elämänsä kunnossa Haapajärven terveyskeskuksessa myönteinen asenne seudulliseen terveyspalveluiden yhteistyöhön 2. Pajuoja tyrmää kritiikin Ilveksen kuntopohjan pettämisestä 3. Ihopäivänä tilaisuus Kokkolan kirjastossa Himangalla tupa täyttyi seurakuntavaalien äänestäjistä 2. Minna Komun väitös naiseuden kehityksestä 3. HU voitti Rautavaaran Raikun Aaltosen mukaan OMG leikkaa ja karsii 2. Irtisanomisrahasta erimielisyyksiä Keskisuomalaisen multimediauutiset Yhdysvaltain välivaalien voitto republikaaniselle puolueelle 2. Bruce Springsteenin liput myyntiin 3. Israelin ennenaikaiset vaalit Kaksi kuoli Laukaan kolarissa Kiinan kommunistipuolueen puoluekokous alkoi 2. Saku Koivulle varoitus 3. Serena Williams voitti Anna Smashnovan tenniksessä torstaina Remu ehdokkaaksi liberaalien listalle 2. Tupo-neuvotteluihin kahden päivän keskeytys 3. Suomalaisuimarit voittivat Viron maaottelussa uhria matkustajakoneen turmassa 2. Telian osakkeiden vaihtotarjous jatkuu 3. Tupo-sopua yritetään vielä kerran Kim Clijsters voitti WTA-kiertueen mestaruusturnauksen 2. Miss Maailma ehdokkaat perillä Nigeriassa 3. HUS-Helsinki -selvitysryhmä luovutti selvityshankkeen väliraportin Eva Biaudet:lle.

115 114 Liite 2. Esimerkkitekstit luokitusrungon luokista Esimerkki 1. multimediauutisessa virkkeiltään eri teksti kuin sanomalehtiuutisessa ja multimediauutisessa virkkeiltään eri teksti kuin verkkolehden uutisessa Uutisen idea tiivistettynä: Bruce Springsteenin liput myyntiin Keskisuomalaisen multimediauutinen Pomon lippuja jonotettiin Bruce Springsteenin ensi kesäkuun Suomen konsertin liput tulivat myyntiin tiistaina. Lippuja jonotettiin mm. tavaratalo Sokoksessa Jyväskylässä, jonka ulko-oville muodostui pitkä jono ennen liikkeen avautumista. Ensimmäistä kertaa Suomessa esiintyvä Springsteen konsertoi Helsingin olympiastadionilla kesäkuussa (STT, K) Keskisuomalaisen sanomalehtiuutinen Keskisuomalaisen verkkolehden uutinen Brucen liput loppuivat puolenpäivän aikoihin Rockmusiikin klassikko ja nykyhetkenkin epäilemättä dynaamisin esiintyjä Bruce Springsteen kiinnostaa myös Suomessa. Ensi kesäkuun 17. päivän konsertin lippua myytiin loppuun ennakkomyynnin avauspäivänä eilen.viimeisetkin liput olivat Helsingissä menneet ennen puolta yhtä, kertoo Ritva Väänänen konserttijärjestäjä Welldone Agency & Promotionista. Myös Jyväskylässä viimeiset onnekkaat saivat lippunsa puoliltapäivin. Ensimmäiset Springsteenin ihailijat leiriytyivät Jyväskylässä keskustan

Vinkkejä hankeviestintään

Vinkkejä hankeviestintään Vinkkejä hankeviestintään Viestintä vs. tiedottaminen Tiedon siirto ja vaihdanta kokonaisuutena Kanavina esim. nettisivut, intrat, uutiskirjeet, esitteet ja logot, kokoukset ja tilaisuudet, sosiaalinen

Lisätiedot

ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace. Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies

ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace. Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Sanomalehti onnistuu, jos sen levikkialueen urheilu- ja liikuntaväki pitää paikallista urheilujulkisuutta

Lisätiedot

Soneran Koti ja TV tutkimus 2012

Soneran Koti ja TV tutkimus 2012 Soneran Koti ja TV tutkimus 2012 Tervetuloa! Sonera selvitti nyt toista kertaa suomalaisten viihtymistä kotona ja suhdetta television katseluun Tiedonkeruu kesäkuussa 2012, N=2132 Tutkimuksen toteutti

Lisätiedot

Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies

Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Sanomalehti onnistuu, jos sen levikkialueen urheilu- ja liikuntaväki pitää paikallista urheilujulkisuutta tärkeänä ja haluaa osallistua sen tuottamiseen ja ylläpitää

Lisätiedot

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Jani Koivula, 21.11.2010 Kuka on se oikea? 23.11.2010 TULe urheiluseuraan liikkumaan 2 Ovatko sidosryhmänne sosiaalisessa mediassa? Oletteko te? Sosiaalisen

Lisätiedot

Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015

Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015 Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015 Sisältö Sosiaalinen media järjestöissä Twitter Blogit Instagram Lähteet: Sosiaalinen media koulutus Oulussa 2.9.2015 sekä oma

Lisätiedot

Televälittäjät ja mediatalot solmivat epäpyhiä liittoja

Televälittäjät ja mediatalot solmivat epäpyhiä liittoja Televälittäjät ja mediatalot solmivat epäpyhiä liittoja 5.10.2000 06:51 Operaattorit ja vanhat mediatalot ovat löytäneet toisensa ja uusia yhteistyökuvioita on paljon ilmassa: on perustettu kimppayrityksiä

Lisätiedot

Welhon liiketoiminta osaksi DNA:ta 31.5.2010

Welhon liiketoiminta osaksi DNA:ta 31.5.2010 Welhon liiketoiminta osaksi DNA:ta 31.5.2010 Welhon liiketoiminta osaksi DNA:ta Perustiedot (1/2) Sanoma myy Suomen suurimman kaapelitelevisio-operaattori Welhon liiketoiminnan tietoliikennekonserni DNA:lle

Lisätiedot

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 1 MIKSI TÄMÄ TUTKIMUS? Kuudes iareena ja neljäs julkistettu tutkimus Tutkimuksen teemana

Lisätiedot

Mitä tutkimukset kertovat audiovisuaalisten sisältöjen katselusta? Cable Days Hämeenlinna 17.4.2012 Joonas Orkola

Mitä tutkimukset kertovat audiovisuaalisten sisältöjen katselusta? Cable Days Hämeenlinna 17.4.2012 Joonas Orkola Mitä tutkimukset kertovat audiovisuaalisten sisältöjen katselusta? Cable Days Hämeenlinna 17.4.2012 Joonas Orkola Millaista on AV sisältöjen katselu? Viestintävirasto teetti syksyn 2011 aikana kaksi kuluttajatutkimusta»

Lisätiedot

Media ja mainonta 2010 luvulla

Media ja mainonta 2010 luvulla Media ja mainonta 2010 luvulla VTT Asiakasseminaari 20.9.2010 Anna Viljakainen 2 AGENDA Mediamainonta kansainvälisesti Mediamainonta Suomessa Mediamarkkinoiden kehitystrendit mediaryhmittäin Mediamarkkinoiden

Lisätiedot

Magazine the Link to Online 30.9.2010

Magazine the Link to Online 30.9.2010 Magazine the Link to Online 30.9.2010 Magazine the Link to Online Eri medioiden kyky ohjata kuluttajia verkkoon Verkko-ostaminen ja aikakauslehdet osana ostoprosessia SFS-ISO 20252:2008 sertifioitu Tutkimus

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Miksi tiedottaa (median kautta)? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Minun mediapäiväni 2012 kuluttajatutkimuksen yhteenveto. Lisätietoja: kristiina.markkula@vkl.fi

Minun mediapäiväni 2012 kuluttajatutkimuksen yhteenveto. Lisätietoja: kristiina.markkula@vkl.fi Minun mediapäiväni 2012 kuluttajatutkimuksen yhteenveto Lisätietoja: kristiina.markkula@vkl.fi Kuluttajatutkimukset 2012 Mediaan koukuttuminen ja fragmentoitunut media käyttö: edelläkävijänuoret ja nuoret

Lisätiedot

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

Rakennettu ympäristö sosiaalisessa mediassa

Rakennettu ympäristö sosiaalisessa mediassa Rakennettu ympäristö sosiaalisessa mediassa Verkkokyselyn tulosyhteenveto RYM Oy 2013 Sosiaalisen median ammatillinen hyötykäyttö vielä vähäistä Neljä viidestä rakennetun ympäristön kehityksestä kiinnostuneesta

Lisätiedot

Koti ja TV -tutkimus: kuluttajatrendit 2014

Koti ja TV -tutkimus: kuluttajatrendit 2014 Koti ja TV -tutkimus: kuluttajatrendit 201 Markus Lahtinen Head of Product Management Consumer, Sonera Koti ja tv - tutkimus 201 Sonera selvitti nyt neljättä kertaa suomalaisten viihtymistä kotona ja suhdetta

Lisätiedot

DVB- ja internet-palvelut saman vastaanottimen kautta

DVB- ja internet-palvelut saman vastaanottimen kautta DVB- ja internet-palvelut saman vastaanottimen kautta Timo Santi 8.11.2012 Termiviidakko Epäviralliset tulkinnat Termi OTT (Over The Top) Connected TV IPTV Internet TV Web TV Cord Cutters Tulkinta Internetin

Lisätiedot

AntenniTV kaikkialle, kaikkiin päätelaitteisiin

AntenniTV kaikkialle, kaikkiin päätelaitteisiin AntenniTV kaikkialle, kaikkiin päätelaitteisiin Cable Days 17.4.2012 Vesa Erkkilä vesa.erkkila(a)digita.fi MobiiliTV vai TV mobiililaitteissa? Erillisen broadcast-verkon (esim. DVB-H) kautta toteutettu

Lisätiedot

Suomalaisten Some-käyttö monipuolistunut Instagram & Twitter nousussa

Suomalaisten Some-käyttö monipuolistunut Instagram & Twitter nousussa DNA Viihde- ja digitaalisten sisältöjen tutkimus 2: Suomalaisten Some-käyttö monipuolistunut Instagram & Twitter nousussa Yhteenveto medialle Viihde- ja digitaalisten sisältöjen tutkimus 2 Yhteenveto /

Lisätiedot

Kuinka mittaan mediatiedotteen vaikuttavuuden? 24.9.2015 Sanelma Helkearo M-Brain

Kuinka mittaan mediatiedotteen vaikuttavuuden? 24.9.2015 Sanelma Helkearo M-Brain Kuinka mittaan mediatiedotteen vaikuttavuuden? 24.9.2015 Sanelma Helkearo M-Brain M-Brain on globaalisti toimiva tietopalvelu-, teknologia- ja konsultointiyritys Palvelumme ja ratkaisumme on räätälöity

Lisätiedot

AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN. Heli Koski, ETLA 15.1.2015

AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN. Heli Koski, ETLA 15.1.2015 1 AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN Heli Koski, ETLA 15.1.2015 2 Taustaa esitutkimuksesta Julkisen datan avaamisen potentiaaliset hyödyt on arvioitu ennakollisissa arvioinneissa

Lisätiedot

Matkailutoimialan aamu. 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä

Matkailutoimialan aamu. 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä Matkailutoimialan aamu 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä Asiakaskäyttäytyminen internetissä asiakkaan tietotarpeet ja ostopäätökseen vaikuttavat tekijät Internet on noussut vallitsevaksi viestintävälineeksi.

Lisätiedot

TIEDONHAKU INTERNETISTÄ

TIEDONHAKU INTERNETISTÄ TIEDONHAKU INTERNETISTÄ Internetistä löytyy hyvin paljon tietoa. Tietoa ei ole mitenkään järjestetty, joten tiedonhaku voi olla hankalaa. Tieto myös muuttuu jatkuvasti. Tänään tehty tiedonhaku ei anna

Lisätiedot

Kuinka mittaan lehdistötiedotteen vaikuttavuuden?

Kuinka mittaan lehdistötiedotteen vaikuttavuuden? Kuinka mittaan lehdistötiedotteen vaikuttavuuden? 11.2.2015 Sanelma Helkearo M-Brain 1 M-Brain Mitä me teemme? M-Brain on globaalisti toimiva tietopalveluyritys, jolla on toimistot seitsemässä maassa.

Lisätiedot

YLE Uutisarvostukset 2010. Erja Ruohomaa YLE Strateginen suunnittelu

YLE Uutisarvostukset 2010. Erja Ruohomaa YLE Strateginen suunnittelu Erja Ruohomaa YLE Strateginen suunnittelu Tutkimuksen tavoitteet ja menetelmä Tutkimuksen tarkoituksena on tutkia Ylen asemaa suomalaisena uutistoimijana: mikä on suomalaisten ykkösuutistoimija mediasta

Lisätiedot

Ilonan ja Haban aamu Pariskunnalle tulee Aamulehti, mutta kumpikaan ei lue sitä aamulla: ei ehdi, eikä jaksa edes lähteä hakemaan lehteä kauempana sijaitsevasta postilaatikosta. Haba lukee Aamulehden aina

Lisätiedot

Sisällönanalyysi. Sisältö

Sisällönanalyysi. Sisältö Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1

Lisätiedot

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Dosentti Mikko Ketola Kirkkohistorian laitos Workshop tohtorikurssilla toukokuussa 2008 Teologinen tiedekunta Workshopin sisältö Miksi kirjoittaa

Lisätiedot

YLE Uutisarvostukset 2010. Erja Ruohomaa YLE Strateginen suunnittelu

YLE Uutisarvostukset 2010. Erja Ruohomaa YLE Strateginen suunnittelu Erja Ruohomaa YLE Tutkimuksen tavoitteet ja menetelmä Tutkimuksen tarkoituksena on tutkia Ylen asemaa suomalaisena uutistoimijana: mikä on suomalaisten ykkösuutistoimija mediasta riippumatta ja mistä lähteistä

Lisätiedot

JARI JUSLÉN NETTI. mullistaa markkinoinnin. Hyödynnä uudet mahdollisuudet

JARI JUSLÉN NETTI. mullistaa markkinoinnin. Hyödynnä uudet mahdollisuudet JARI JUSLÉN NETTI mullistaa markkinoinnin Hyödynnä uudet mahdollisuudet TALENTUM 2009 Copyright 2009 Talentum Media Oy ja tekijä Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Riikka Rajapuro Taitto: Lapine Oy ISBN

Lisätiedot

Mitä mediassa tapahtuu?

Mitä mediassa tapahtuu? Mitä mediassa tapahtuu? 12 maakuntalehden yhteistä valtakunnallista toimitusta rakentava päätoimittaja Matti Posio Lännen Media Oy Northern Glow, Oulu 29.8.2014 Tulevaisuus on jo täällä. Se on vain jakautunut

Lisätiedot

Uusmedia kuluttajan silmin

Uusmedia kuluttajan silmin Uusmedia kuluttajan silmin Kansallisen multimediaohjelman Kuluttajatutkimukset-hanke SUB Göttingen 7 211790 524 2000 B4519 TEKNOLOGIAN KEHITTÄMISKESKUS Digitaalisen median raportti 2/98 Helsinki I998 Sisältö

Lisätiedot

Sähköposti ja tekstiviesti tietoturvatontako? Yrjö Koivusalo tietohallintapäällikkö V-SSHP

Sähköposti ja tekstiviesti tietoturvatontako? Yrjö Koivusalo tietohallintapäällikkö V-SSHP Sähköposti ja tekstiviesti tietoturvatontako? Yrjö Koivusalo tietohallintapäällikkö V-SSHP Esityksen sisältö Esimerkkejä hyötykäytöstä Miksi tämä on ajankohtaista? Säännöksiä ja suosituksia Pohdintaa Kaiser

Lisätiedot

AIMO käyttötapauksia

AIMO käyttötapauksia AIMO käyttötapauksia Dialog - mforum Asiakaskontaktit ja asiointipalvelut Case: Ilkka - Ystävänpäivätilaus ILKAN YSTÄVÄNPÄIVÄKAMPANJA Sanomalehti Ilkka toteutti AIMOn Dialog-palvelun avulla näkyvästi ystävänpäivän

Lisätiedot

Vuorekseen liittyvä tutkimusja kehitysprojekti. Langaton Vuores. Kotikatupalvelin

Vuorekseen liittyvä tutkimusja kehitysprojekti. Langaton Vuores. Kotikatupalvelin Vuorekseen liittyvä tutkimusja kehitysprojekti Langaton Vuores Kotikatupalvelin Tutkimuksen tausta Langaton tietoliikenne on arkipäivää Personoidut päätelaitteet (taskutietokone, matkapuhelin, kannettava

Lisätiedot

Sanomalehtiviikko. Sanomalehtiviikon 2014 tehtäväehdotuksia

Sanomalehtiviikko. Sanomalehtiviikon 2014 tehtäväehdotuksia Sanomalehtiviikko Sanomalehtiviikon 2014 tehtäväehdotuksia Esiopetukseen, 3. 7.2.2014 ala- ja yläkouluun sekä lukioon ja ammatilliseen oppilaitokseen Sanomalehtiviikko: esiopetus Vastatkaa vuoronperään

Lisätiedot

Julkisuusraportti. Suomen Kiinteistöliitto. Lokakuu 2007

Julkisuusraportti. Suomen Kiinteistöliitto. Lokakuu 2007 Julkisuusraportti Suomen Kiinteistöliitto Lokakuu 2007 Oy Cision Finland Ab Merimiehenkatu 36 D 00150 Helsinki tel: +358 (0)9 686 131 fax: +358 (0)9 6861 3300 email: info.fi@cision.com www.cision.com Sivu

Lisätiedot

Liisat Ihmemaassa. Diskurssianalyyttinen tutkimus neuleblogeista käytäntöyhteisönä

Liisat Ihmemaassa. Diskurssianalyyttinen tutkimus neuleblogeista käytäntöyhteisönä LiisatIhmemaassa Diskurssianalyyttinentutkimusneuleblogeistakäytäntöyhteisönä Progradu tutkielma Tampereenyliopisto Kasvatustieteenlaitos Kevät2009 MaaritHolm 79855 Tampereenyliopisto Kasvatustieteenlaitos

Lisätiedot

ERKKI HUJANEN MITEN MEDIA TOIMII? Popup Media/Technopolis Oulu 25.8.2015 Erkki Hujanen Kaleva

ERKKI HUJANEN MITEN MEDIA TOIMII? Popup Media/Technopolis Oulu 25.8.2015 Erkki Hujanen Kaleva MITEN MEDIA TOIMII? Popup Media/Technopolis Oulu 25.8.2015 Erkki Hujanen Kaleva KALEVA Suurin media-alan konserni Pohjois-Suomessa tarjoaa asiakkailleen tuoreita uutisia, kiinnostavia juttuja ja hyödyllisiä

Lisätiedot

Movikan CallMEDIA-palvelut

Movikan CallMEDIA-palvelut Movikan CallMEDIA-palvelut kuluttaja osaksi Median sisältöä Älykkäät Puhe- ja Viestipalvelut CallTV-palvelut Älykkäät Puhe- ja Viestipalvelut interaktiivista sisältöä medioille IVR-, SMS- ja älypuhelintekniikka

Lisätiedot

Sähköisen median mahdollisuudet kaupankäynnin tehostamisessa

Sähköisen median mahdollisuudet kaupankäynnin tehostamisessa Sähköisen median mahdollisuudet kaupankäynnin tehostamisessa 7.5 2014 Anu Korkiakangas Myynninmaailma Oy www.myynninmaailma.fi Miksi sähköinen markkinointi? Tukemaan myyntiä Tavoitat oikeat kohderyhmät

Lisätiedot

Mediaseuranta & tiedotejakelu:! PR kolikon kääntöpuolet? Copyright @ Koodiviidakko Oy

Mediaseuranta & tiedotejakelu:! PR kolikon kääntöpuolet? Copyright @ Koodiviidakko Oy Mediaseuranta & tiedotejakelu:! PR kolikon kääntöpuolet? Webnewsmonitor verkkomedian seuranta Keitä me olemme? Kotimainen, pitkä 10+v historia Konsernissa yli 100 työntekijää ja kaikki toiminnot saman

Lisätiedot

Kansalaiset: Ylen ja Suomen tietotoimiston uutisointi luotettavinta

Kansalaiset: Ylen ja Suomen tietotoimiston uutisointi luotettavinta JULKAISTAVISSA.. KLO. JÄLKEEN Kansalaiset: Ylen ja Suomen tietotoimiston uutisointi luotettavinta Median keskinäisessä mittelössä uutisoinnin luotettavuudessa kärkeen asettuvat Ylen TV uutiset ( % arvioi

Lisätiedot

Tulevaisuuden radio. Puheenvuoro Radiovuosi 2010 tilaisuudessa 21.1.2010 Tuija Aalto YLE Uudet palvelut Tulevaisuus Lab

Tulevaisuuden radio. Puheenvuoro Radiovuosi 2010 tilaisuudessa 21.1.2010 Tuija Aalto YLE Uudet palvelut Tulevaisuus Lab Tulevaisuuden radio Puheenvuoro Radiovuosi 2010 tilaisuudessa 21.1.2010 Tulevaisuus Lab Mediakäytön muutoksien ennakointi Avoin innovaatio ja tuotekehitys Toimintatapana verkostoituminen ja yhteistyö

Lisätiedot

Johdatusta sosiaalisen median koulutuskäyttöön. KM, koulutussuunnittelija Minna Pesonen OK-opintokeskus 7.10.2014

Johdatusta sosiaalisen median koulutuskäyttöön. KM, koulutussuunnittelija Minna Pesonen OK-opintokeskus 7.10.2014 Johdatusta sosiaalisen median koulutuskäyttöön KM, koulutussuunnittelija Minna Pesonen OK-opintokeskus 7.10.2014 Alustuksen aiheita Mitä sosiaalinen media on ja kenellä on edellytyksiä hyödyntää sosiaalista

Lisätiedot

Vaatimusmäärittely Ohjelma-ajanvälitys komponentti

Vaatimusmäärittely Ohjelma-ajanvälitys komponentti Teknillinen korkeakoulu 51 Vaatimusmäärittely Ohjelma-ajanvälitys komponentti Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.1 21.11.01 Oskari Pirttikoski Ensimmäinen versio 0.2 27.11.01 Oskari Pirttikoski Lisätty termit

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Kenelle, mitä, missä? Kenelle? Kenelle suuntaatte viestinne? Mitä? Määritelkää kolme tärkeintä asiaa, jotka haluatte

Lisätiedot

Asiakaslehden rooli ja näkymät viestinnässä 2015-2020. Kari Tervonen, roadmap director N2, 12.4. 2011

Asiakaslehden rooli ja näkymät viestinnässä 2015-2020. Kari Tervonen, roadmap director N2, 12.4. 2011 Asiakaslehden rooli ja näkymät viestinnässä 2015-2020 Kari Tervonen, roadmap director N2, 12.4. 2011 N2 on markkinointi- ja palvelumuotoilutoimisto. Identity Crystallization of the brand essence Strategies

Lisätiedot

Sähköinen asiointi liikkuvan asiakkaan palveluverkot

Sähköinen asiointi liikkuvan asiakkaan palveluverkot Sähköinen asiointi liikkuvan asiakkaan palveluverkot Risto Carlson, ICT-johtaja, Digita Oy We deliver your content Suomen EDI-Leidit 27.9.2007 1 Agenda 1. Johdanto 2. Internetin historiaa 3. Langattomat

Lisätiedot

Sanoma Oyj, liiketoimintaympäristö. Hämeen osakesäästäjien syyskokous Jarno Lönnqvist 27.9.2012

Sanoma Oyj, liiketoimintaympäristö. Hämeen osakesäästäjien syyskokous Jarno Lönnqvist 27.9.2012 Sanoma Oyj, liiketoimintaympäristö Hämeen osakesäästäjien syyskokous Jarno Lönnqvist 27.9.2012 Kaikki tässä esityksessä sekä myös puheessani olevat viittaukset tulevaisuuteen ovat vain minun omia mielipiteitäni.

Lisätiedot

mikä sen merkitys on liikkuvalle ammattilaiselle?

mikä sen merkitys on liikkuvalle ammattilaiselle? artikkeli WWAN-verkko WWAN-verkko: mikä sen merkitys on liikkuvalle ammattilaiselle? Nopeiden, saumattomien yhteyksien merkitys minkä tahansa yrityksen menestykseen sekä liikkuvan ammattilaisen tehokkuuteen

Lisätiedot

1. Yhteystiedot * Etunimi. Sukunimi. Matkapuhelin. Sähköposti. Postitoimipaikka. Organisaatio. Kunta

1. Yhteystiedot * Etunimi. Sukunimi. Matkapuhelin. Sähköposti. Postitoimipaikka. Organisaatio. Kunta Koulujen tietotekniikkakartoitus 2013 Koulujen tietotekniikkakartoitus 2013 on osa laajempaa kunnille ja kuntayhtymille lähetettävää tietotekniikkakartoitusta. Kysely koskee kunnallisia perusopetuksen

Lisätiedot

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Cocomms lyhyesti Vahvuuksiamme ovat yritys-, talous-, terveys- ja lääke-

Lisätiedot

Näkyvyys nousuun hakukoneoptimoinnilla

Näkyvyys nousuun hakukoneoptimoinnilla Näkyvyys nousuun hakukoneoptimoinnilla Teemu Leppänen Puhujan esittely Verkkosivuja vuodesta 1999 Tietoliikennealan koulutus Kouluttajana noin 10 vuotta Asunut Englannissa ja Australiassa Oma yritys vuodesta

Lisätiedot

27.11.09. Napsauta Kurssin viikkonäkymä- näkymässä oikeassa yläreunassa sijaitsevaa Muokkaustila päälle -painiketta.

27.11.09. Napsauta Kurssin viikkonäkymä- näkymässä oikeassa yläreunassa sijaitsevaa Muokkaustila päälle -painiketta. 1 (14) MOBILOGI-ET Tässä dokumentissa on ohjeita Moodlen Logi-työkalun mobiililaajennuksen (Mobilogi) käyttöön. Dokumentin pohjana on käytetty HAMK:n Teemu Tuurin kirjoittamaa ohjeistusta ja sen sisältö

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö, merkitys ja vaikutukset Poimintoja tuloksista

Sosiaalisen median käyttö, merkitys ja vaikutukset Poimintoja tuloksista Sosiaalisen median käyttö, merkitys ja vaikutukset Poimintoja tuloksista Kari Elkelä, Itella BI Research series - Tutkimussarja 6/2012 28.6.2012 FOR INTERNAL USE ONLY VAIN SISÄISEEN KÄYTTÖÖN Television,

Lisätiedot

Osaamispassi ja erityisosaamistietokanta tulevaisuuden osaajille

Osaamispassi ja erityisosaamistietokanta tulevaisuuden osaajille Osaamispassi ja erityisosaamistietokanta tulevaisuuden osaajille Futurex -seminaari Korkeakoulujen täydennyskoulutusten laatu Helsinki 6.3.2013 Anne-Maritta Tervakari Intelligent Information Systems Laboratory

Lisätiedot

Webropol-kyselyt. Tarja Heikkilä

Webropol-kyselyt. Tarja Heikkilä Webropol-kyselyt Tarja Heikkilä Internet-kyselyt Soveltuvat kyselyihin, joissa kaikilla perusjoukon jäsenillä on mahdollisuus internetin käyttöön, toisin sanoen on mahdollisuus edustavan aineiston saamiseen.

Lisätiedot

Miksi tiedottaa (median kautta)?

Miksi tiedottaa (median kautta)? Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Miksi tiedottaa (median kautta)? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Julkisuusraportti. Suomen Kiinteistöliitto. Tammikuu 2009

Julkisuusraportti. Suomen Kiinteistöliitto. Tammikuu 2009 Julkisuusraportti Suomen Kiinteistöliitto Tammikuu 2009 Oy Cision Finland Ab Pursimiehenkatu 29-31 A 00150 Helsinki tel: +358 (0)20 786 0400 fax: +358 (0)20 786 0333 email: info.fi@cision.com www.cision.com

Lisätiedot

Vapaat ja langattomat näkökulmat tulevaisuuteen

Vapaat ja langattomat näkökulmat tulevaisuuteen Helia Metropolialueen vapaat langattomat verkot Helsinki, 30.3.2006 Vapaat ja langattomat näkökulmat tulevaisuuteen TkT Arto Karila Karila A. & E. Oy E-mail: arto.karila@karila.com Helia 30.3.2006-1 Konvergenssi

Lisätiedot

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Määritelmiä Laadullinen tutkimus voidaan määritellä eri tavoin eri lähtökohdista Voidaan esimerkiksi korostaa sen juuria antropologiasta

Lisätiedot

Ilmoitusjärjestelmä. Huolehdimme mediasi ilmoituksista kaikkiin kanaviin

Ilmoitusjärjestelmä. Huolehdimme mediasi ilmoituksista kaikkiin kanaviin Ilmoitusjärjestelmä Huolehdimme mediasi ilmoituksista kaikkiin kanaviin Movikan monimediailmoitusjärjestelmä tekee ilmoittelusta helppoa, joustavaa ja kannattavaa Palvelu tarjoaa merkittävää lisäarvoa

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTO Humanistinen tiedekunta Viestintätieteiden laitos

VAASAN YLIOPISTO Humanistinen tiedekunta Viestintätieteiden laitos VAASAN YLIOPISTO Humanistinen tiedekunta Viestintätieteiden laitos Sirpa Kellomäki Käsiteanalyysi mobiiliuutisista eri verkkoteknologioiden aikakausilla Multimediaviestinnän seminaari Vaasa 2002 1 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja lastenpsykiatrian poliklinikan yhteistyö. Eeva Vermas 2010

Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja lastenpsykiatrian poliklinikan yhteistyö. Eeva Vermas 2010 Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja lastenpsykiatrian poliklinikan yhteistyö Eeva Vermas 2010 Itäinen perhekeskus Sörnäisten lastenpsykiatrian poliklinikka Lastensuojelu on sosiaaliviraston lapsiperheiden

Lisätiedot

Oy Observer Finland Ab tel: fax: email:

Oy Observer Finland Ab tel: fax: email: Julkisuusraportti Oy Observer Finland Ab Merimiehenkatu 36 D 00150 Helsinki tel: +358 (0)9 686 131 fax: +358 (0)9 6861 3300 email: info@observer.fi www.observer.fi Sivu 2(7) Suomen Kiinteistöliitto Marjukka

Lisätiedot

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Ulkomailla toimivien peruskoulujen ja Suomi-koulujen opettajat 4.8.2011 Pirjo Sinko, opetusneuvos Millainen on kielellisesti lahjakas

Lisätiedot

Onnistu sisällöissä ja somessa Differo Oy. Riikka Seppälä @seppalar1 Riikka.Seppala@Differo.fi 11.3.2015

Onnistu sisällöissä ja somessa Differo Oy. Riikka Seppälä @seppalar1 Riikka.Seppala@Differo.fi 11.3.2015 Onnistu sisällöissä ja somessa Differo Oy Riikka Seppälä @seppalar1 Riikka.Seppala@Differo.fi 11.3.2015 Differosta Autamme yrityksiä jalkauttamaan kohderyhmää kiinnostavaa puhetta verkkoon sisältöstrategian

Lisätiedot

Data ja analytiikka sisältöansainnan vahvistajana. Kirsi Hakaniemi Digitaalisen liiketoiminnan johtaja Keskisuomalainen Oyj

Data ja analytiikka sisältöansainnan vahvistajana. Kirsi Hakaniemi Digitaalisen liiketoiminnan johtaja Keskisuomalainen Oyj Data ja analytiikka sisältöansainnan vahvistajana Kirsi Hakaniemi Digitaalisen liiketoiminnan johtaja Keskisuomalainen Oyj OSA-ALUEET 1. Teknologiat ja verkkopalveluiden kehitys 2. Analytiikka, hakukoneoptimointi

Lisätiedot

Tullin tietopalvelu - yhteinen vastuu oikean tiedon antamisesta

Tullin tietopalvelu - yhteinen vastuu oikean tiedon antamisesta Tullin tietopalvelu - yhteinen vastuu oikean tiedon antamisesta Johtaminen tänään. Viestintä ja tietopalvelu tullikuvan muovaajina. Miten minä tiiminvetäjänä ja esimiehenä edistän tietovälineiden aktiivista

Lisätiedot

Julkisuusraportti. Suomen Kiinteistöliitto. Kesäkuu 2007

Julkisuusraportti. Suomen Kiinteistöliitto. Kesäkuu 2007 Julkisuusraportti Suomen Kiinteistöliitto Kesäkuu 2007 Oy Cision Finland Ab Merimiehenkatu 36 D 00150 Helsinki tel: +358 (0)9 686 131 fax: +358 (0)9 6861 3300 email: info.fi@cision.com www.cision.com Sivu

Lisätiedot

Mobiilitutkimus 2016 Sneak peek. Lassi Miettinen Mobile Advisor & Innovator Sanoma Media Finland

Mobiilitutkimus 2016 Sneak peek. Lassi Miettinen Mobile Advisor & Innovator Sanoma Media Finland Mobiilitutkimus 2016 Sneak peek Lassi Miettinen Mobile Advisor & Innovator Sanoma Media Finland Mobiilitutkimus 2016 Sanoma & TNS Gallup helmimaaliskuussa 2016 Vastaajia 1286 Sisältö Älylaitteiden omistus

Lisätiedot

Oy Observer Finland Ab tel: fax: email:

Oy Observer Finland Ab tel: fax: email: Julkisuusraportti Oy Observer Finland Ab Merimiehenkatu 36 D 00150 Helsinki tel: +358 (0)9 686 131 fax: +358 (0)9 6861 3300 email: info@observer.fi www.observer.fi Sivu 2(7) Suomen Kiinteistöliitto Marjukka

Lisätiedot

ja jälkeen opiskelun Teemu Tokola Oulun Yliopisto Sähkö- ja tietotekniikan osasto

ja jälkeen opiskelun Teemu Tokola Oulun Yliopisto Sähkö- ja tietotekniikan osasto Opiskelijoiden tvt-taidot ennen ja jälkeen opiskelun Teemu Tokola Oulun Yliopisto Sähkö- ja tietotekniikan osasto TVT Tieto- ja viestintäteknologian tät i käyttö muuttunut t rajusti viimeisinä vuosikymmeninä

Lisätiedot

1 (4) 28.11.08. Maksujärjestelmät. Sisällysluettelo

1 (4) 28.11.08. Maksujärjestelmät. Sisällysluettelo Finvoice. Palvelukuvaus 28..2008 (4) 28..08 Sisällysluettelo Finanssialan keskusliiton suosituksen mukaisen Fincoice-sanoman yleisperiaatteet... Taustaa... 2 Mikä on Finvoice... Kuluttajan e-lasku... 2

Lisätiedot

Uuden TwinSpacen yleiskatsaus

Uuden TwinSpacen yleiskatsaus Uuden TwinSpacen yleiskatsaus (Julkaistu syyskuussa 2014 ) Nämä ohjeet on tarkoitettu opettajaylläpitäjille. Ne sisältävät kaikki tarvittavat tiedot uuden TwinSpacen käyttämiseen. Kirjautuminen Siirry

Lisätiedot

Julkisuusraportti. Suomen Kiinteistöliitto. Joulukuu 2007

Julkisuusraportti. Suomen Kiinteistöliitto. Joulukuu 2007 Julkisuusraportti Suomen Kiinteistöliitto Joulukuu 2007 Oy Cision Finland Ab Merimiehenkatu 36 D 00150 Helsinki tel: +358 (0)9 686 131 fax: +358 (0)9 6861 3300 email: info.fi@cision.com www.cision.com

Lisätiedot

Harjoituskerta 5. 30.11.2015 Yritysviestinnän perusteet A71A00100 Visa Penttilä

Harjoituskerta 5. 30.11.2015 Yritysviestinnän perusteet A71A00100 Visa Penttilä Harjoituskerta 5 Yritysviestinnän perusteet A71A00100 Visa Penttilä Agenda 1. Tiimitehtävät 2. Artikkelit 3. Ohjeistusta lopputyöhön 4. Ensi viikon luento Falkheimer & Heide (2015) Kolme keskeistä käsitettä

Lisätiedot

Suomalaiset verkossa - NetTrack 2014. IAB:n kooste. TNS Gallup Digital / NetTrack 2014

Suomalaiset verkossa - NetTrack 2014. IAB:n kooste. TNS Gallup Digital / NetTrack 2014 Suomalaiset verkossa - NetTrack 014 IAB:n kooste Tutkimuksen toteutus Tutkimus toteutettiin puhelinhaastatteluilla (catibus) ja web-kyselynä. Internetin käytön laajuutta mittaavat tulokset kysyttiin puhelimitse

Lisätiedot

Yrityksesi verkossa: Miksi ja miten. Mikael Alatalo, palvelutuotantojohtaja, Fonecta

Yrityksesi verkossa: Miksi ja miten. Mikael Alatalo, palvelutuotantojohtaja, Fonecta Yrityksesi verkossa: Miksi ja miten Mikael Alatalo, palvelutuotantojohtaja, Fonecta Asunnonvälitys Autokauppa Matka-ala Vaatekauppa Mitä verkossa ympärillämme Logistiset palvelut Pankki- ja vakuuttaminen

Lisätiedot

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä.

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. 3. Kuinka monta sivua tämän päivän lehdessä on? 2. Kumpaan suuntaan sanomalehti repeää paremmin, alhaalta ylös vai sivulta sivulle? Laita rasti oikean

Lisätiedot

1. Yleiset periaatteet ja julkaisutiedot 2

1. Yleiset periaatteet ja julkaisutiedot 2 Työsuojelurahasto Ohje 1 Työsuojelurahaston rahoittamien hankkeiden PAINETUT JA VERKOSSA JULKAISTAVAT LOPPURAPORTIT Sisältö sivu 1. Yleiset periaatteet ja julkaisutiedot 2 1.1. Yleiset periaatteet. 2 1.2.

Lisätiedot

Tekstiviestit puhepalvelunumeroihin 3/2008

Tekstiviestit puhepalvelunumeroihin 3/2008 Tekstiviestit puhepalvelunumeroihin 3/2008 Työryhmäraportti 3/2008 1 (6) Julkaisija Tekijät Työryhmä Tekstiviestit puhepalvelunumeroihin KUVAILULEHTI Asiakirjan päivämäärä 30.4.2008 Asiakirjan laji Työryhmäraportti

Lisätiedot

Mistä sisällöt lukulaitteisiin? 1.10.2010, Seinäjoki. Helene Juhola, kehitysjohtaja Viestinnän Keskusliitto

Mistä sisällöt lukulaitteisiin? 1.10.2010, Seinäjoki. Helene Juhola, kehitysjohtaja Viestinnän Keskusliitto Mistä sisällöt lukulaitteisiin? 1.10.2010, Seinäjoki Helene Juhola, kehitysjohtaja Viestinnän Keskusliitto Mobiileja medialaitteita Lukeminen erilaisilla laitteilla Kommunikointi, aktiivisuus Kännykät

Lisätiedot

Elisa Mobiilivarmenne. Turvallisesti aina mukana

Elisa Mobiilivarmenne. Turvallisesti aina mukana Turvallisesti aina mukana 1 78137_EL_varmenne_ohje_A5.indd 1 10.10.2011 16.04 Henkilökohtainen, sähköinen tunnistautumisväline Elisa Mobiilivarmenne mahdollistaa henkilöllisyyden todistamisen verkossa,

Lisätiedot

MINNO Metropolis 2014 - Loppukatselmus. Annika Laurén, Bassma Chaoki Edward Sneck, Lari Lehto Melina Lukkarinen, Riku Lehtonen Educons Oy 26.5.

MINNO Metropolis 2014 - Loppukatselmus. Annika Laurén, Bassma Chaoki Edward Sneck, Lari Lehto Melina Lukkarinen, Riku Lehtonen Educons Oy 26.5. MINNO Metropolis 2014 - Loppukatselmus Annika Laurén, Bassma Chaoki Edward Sneck, Lari Lehto Melina Lukkarinen, Riku Lehtonen Educons Oy 26.5.2014 Tässä kalvosetissä tiimimme esittelee projektin ja siitä

Lisätiedot

Google AdWordsin esittely. Tammikuu 2012

Google AdWordsin esittely. Tammikuu 2012 Google AdWordsin esittely Tammikuu 2012 1 Mikä on Google AdWords? 2 Google confidential Google AdWords? AdWords on Googlen mainontaohjelma, jonka avulla on mahdollista mainostaa kohdistetusti Googlen hakutulossivuilla

Lisätiedot

muusikoiden kaltaista marginaaliryhmittymää, vaan kansainvälisen menestyksen saavuttamiseksi artistin kuin artistin on tehtävä video.

muusikoiden kaltaista marginaaliryhmittymää, vaan kansainvälisen menestyksen saavuttamiseksi artistin kuin artistin on tehtävä video. 1 1. JOHDANTO Tämä tutkimus käsittelee suomalaisia musiikkivideoita. Musiikkivideolla tarkoitan kaupalliseen (televisio)levitykseen tarkoitettua lyhyttä, yleensä 3-5 minuuttia kestävää audiovisuaalista

Lisätiedot

DiViA Digitaalisen markkinoinnin barometri 2014

DiViA Digitaalisen markkinoinnin barometri 2014 DiViA Digitaalisen markkinoinnin barometri 2014 Digitaalisen markkinoinnin barometri 2014 Tiivistelmä DiViAn Digitaalisen markkinoinnin barometri -tutkimus tehtiin nyt kymmenettä kertaa. Tutkimus on tehty

Lisätiedot

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Laadullinen, verbaalinen, tulkinnallinen aineisto kootaan esimerkiksi haastattelemalla, videoimalla, ääneenpuhumalla nauhalle, yms. keinoin.

Lisätiedot

PDF-tiedostojen optimointi hakukoneille

PDF-tiedostojen optimointi hakukoneille PDF-tiedostojen optimointi hakukoneille PDF-tiedostojen optimointi herättää ristiriitaisia tunteita. Jotkut väittävät, että PDF:illä ei ole mitään arvoa hakukoneoptimointimielessä, toiset taas puhuvat

Lisätiedot

Tuoreita näkökulmia kirjastojen vaikuttavuuteen. Sami Serola esittelee Tampereen yliopiston opiskelijoiden opinnäytetöitä

Tuoreita näkökulmia kirjastojen vaikuttavuuteen. Sami Serola esittelee Tampereen yliopiston opiskelijoiden opinnäytetöitä Tuoreita näkökulmia kirjastojen vaikuttavuuteen Sami Serola esittelee Tampereen yliopiston opiskelijoiden opinnäytetöitä Eero Niittymaa: Yleisten kirjastojen vaikuttavuuden arviointi Informaatiotutkimuksen

Lisätiedot

Määräys teleliikenteen estoluokista

Määräys teleliikenteen estoluokista Viestintävirasto 35 Q/2014 M 1 (5) Määräys teleliikenteen estoluokista Annettu Helsingissä 8. päivänä joulukuuta 2014. Viestintävirasto on määrännyt 7. päivänä marraskuuta 2014 annetun tietoyhteiskuntakaaren

Lisätiedot

!?)&/&8-"1)#)7#-2-> ! 2-77""8"'+'0%/+-1#""8"'+'0%2/&-1#""8"'+'0%#)&##-8- !?)&/&8-"1)#)17+'%#-7&> ! 1$4##;*""##4($0%7&8+**)70%2-*8+*)0%#&"'+'%1$4##$6$

!?)&/&8-1)#)7#-2-> ! 2-778'+'0%/+-1#8'+'0%2/&-1#8'+'0%#)&##-8- !?)&/&8-1)#)17+'%#-7&> ! 1$4##;*##4($0%7&8+**)70%2-*8+*)0%#&'+'%1$4##$6$ Johdanto (luennon sisältö) Mitä on multimedia?!!"#$%&'%()*#"(+,"-.! ($$/"#+*($0%1&(2&'+'#"#0%342+/(+,"-!!)*#"(+,"-56$/6+7#+*($#! 6-#1)8-5-"1-"'+'%(+,"-0%#-/8"##-8-#%#+1'&*&9"-#0% *)&1"##+*)0%2-*8+*)'*--#)0%

Lisätiedot

Julkisuusraportti. Suomen Kiinteistöliitto. Joulukuu 2008

Julkisuusraportti. Suomen Kiinteistöliitto. Joulukuu 2008 Julkisuusraportti Suomen Kiinteistöliitto Joulukuu 2008 Oy Cision Finland Ab Pursimiehenkatu 29-31 A 00150 Helsinki tel: +358 (0)20 786 0400 fax: +358 (0)20 786 0333 email: info.fi@cision.com www.cision.com

Lisätiedot

PUHELINMYYNNIN RAJOITUSPALVELU - PUHELIN- ROBINSON USEIN KYSYTTYJÄ KYSYMYKSIÄ

PUHELINMYYNNIN RAJOITUSPALVELU - PUHELIN- ROBINSON USEIN KYSYTTYJÄ KYSYMYKSIÄ PUHELINMYYNNIN RAJOITUSPALVELU - PUHELIN- ROBINSON USEIN KYSYTTYJÄ KYSYMYKSIÄ Mikä Puhelintarjonnan rajoituspalvelu eli Robinson- palvelu on? Lain mukaan kuluttaja voi antaa puhelinmyyntiä koskevan kiellon

Lisätiedot

Sosiaalinen media muuttaa maailman. Nyt! Heti! Nopeasti!

Sosiaalinen media muuttaa maailman. Nyt! Heti! Nopeasti! Sosiaalinen media muuttaa maailman Nyt! Heti! Nopeasti! Sara-Maria Forsberg Syyskuu 2014: 2 elokuvaa ja kansainvälinen levytys-sopimus Maaliskuu 2014: Kassaneiti Sosiaalinen Media YouTube Tuotetaan sisältöä

Lisätiedot

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka TUOTESEMANTIIKAN TEORIA kreik. semeion = merkki Tuotesemantiikka kiinnostaa tutkimusmielessä monia erilaisia tuotteiden kanssa tekemisiin joutuvia elämänalueita. Sellaisia ovat esimerkiksi Markkinointi,

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma 2015

Viestintäsuunnitelma 2015 Viestintäsuunnitelma 2015 OAJ Varsinais-Suomen viestintää toteutetaan vuosittaisen viestintäsuunnitelman mukaisesti. Se noudattaa aina voimassa olevaa OAJ V-S:n viestintästrategian linjauksia. Viestintäsuunnitelma

Lisätiedot