Työterveys on työkyvyn ylläpitoa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työterveys on työkyvyn ylläpitoa"

Transkriptio

1 Vantaan kaupungin henkilöstölehti Tee itse pääsiäisen pasha Työterveys on työkyvyn ylläpitoa Ei käymään, vaan olemaan Sähköiset palvelut muuttavat työn sisältöä HYVIS toteuttaa hyviä tekoja Suomalaista sisua etsimässä I spåren efter gånga tider Luupin alla mm. työterveys Kunta10

2 sisältö näkökulma 4 Työterveys on huolenpitoa ja hyvinvointiin neuvontaa 10 Pointtina olohuoneus 17 Asiaa riskimiehille Vantaan kaupungin henkilöstölehti Vautsi ilmestyy neljä kertaa vuodessa. näkökulma Tietotekniikka tuo mahdollisuuksia... 3 luupin alla Työterveys on työkyvyn ylläpitoa... 4 Kunta 10 hyvääkin voi kehittää ja erinomaista parantaa... 7 Voihan verkosto!... 8 Muuttamisen ihanuus ja kamaluus... 9 tapetilla Ei käymään, vaan olemaan...10 VOCia ilmassa?...11 Kertomuksia hyvinvoinnista...12 Wampo tilaa kaikille...12 Sähköiset palvelut muuttavat työn sisältöä...13 Hyvis toteuttaa hyviä tekoja...14 Savuttomuutta vauhditetaan Vantaalla...16 Suomalaista sisua etsimässä...17 Kuntarakennetta uudistetaan, miten käy Vantaan?...18 Haastattelussa tiimiesimies Jakob Engström...20 Kevättä kohti Ajankohtaisia koulutuksia...23 uppsnappat i farten I spåren efter gånga tider...21 työkalupakki...22 koulutus virkistys Liikunnasta iloa ja hyvää oloa...24 Kulttuuria...25 Kyselimme kylillä...26 Vandaalit...27 Julkaisija Osoite Sähköposti Päätoimittaja Toimitus Ulkoasu Taitto Kannen kuva Kannen kuvassa Painopaikka Paperi Vantaan kaupunki, viestintä Asematie 7, Vantaa Päivi H. Rainio puh Anna Groth Anitta Mäkinen Markku Lappalainen Anna Groth Merja Nuutinen päiväkoti Lehdokista Spin Press EE Highspeed Matt, 90 g/m2 Toimitusneuvosto Jorma Häkkinen Hannele Karlin Pirjo Kivistö Markku Lappalainen Päivi Rainio Vivikka Richt Katja Savopirtti Terhi Unhola Vappu Vienamo Kaikesta päivittäisestä tekemisestämme löytyy asioita, joissa voimme kyseenalaistaa nykyisen tavan tehdä töitä. Tietotekniikka tuo mahdollisuuksia Satoja tuhansia salasanoja, kymmeniätuhansia tietokoneita ja teknisiä laitteita, satoja tietojärjestelmiä ja enemmän tietoa kuin koko ihmiskunta oli tuottanut reilu sata vuotta sitten kaikesta tästä koostuu se maailma, jonka parissa erään suuren suomalaisen kaupungin tietohallinto työskentelee. Tietoteknisen ympäristömme monipuolisuus ja monimutkaisuus heijastaa hyvin koko kuntasektoria. Liiketoiminta, bisnes, jota harjoitamme, on mittakaavaltaan häkellyttävän laaja-alaista. Tuotteisiimme kuuluu valtava määrä eri suoritteita aina 75-vuotiaan Hiljan Marevan-reseptistä 3-vuotiaan Viljon päiväunille peittelemiseen. Strategiakonsultti tai liikeyrityksen ammattijohtaja reagoisi haasteeseen ehkä kääntämällä katseensa kohti Kaukoitää tai kurottautumalla vain matalimmilla oksilla roikkuviin omeniin. Kuntakonsernin missio ja valloitettavat vuorenhuiput kumpuavat kuitenkin lainsäädännöstä ja yhteiskunnallisesta perustehtävästä. Meidän on nähtävä haasteiden kirjo voimavarana ja rikkautena. Uudet tietojärjestelmät ja tekniset ratkaisut koetaan helposti monimutkaisuuden lisääjänä, ennemmin kuin asioiden yksinkertaistajana. Tosiasiassa tuottavuuden lisääminen rakentuu kuitenkin pitkälti juuri IT-ratkaisujen varaan. Tuottavuus on monelle vaikeasti hahmotettavaa sanahelinää. Sanan sisältö ei kuitenkaan ole kovin monimutkainen. Toteuttavaksemme palvelulupauksemme myös tulevaisuudessa, tulisi meistä jokaisen pystyä tekemään työtään paremmin ja tehokkaammin. Mutta miten tietotekniikka mahdollistaa esimerkiksi Viljon peittelemisen entistä sujuvammin? Muutama esimerkki: Maankäytön tilahallinnan järjestelmä mahdollistaa tilojen suunnittelun kautta optimaaliset ryhmäkoot Henkilöstöhallinnon työvuorosuunnitteluohjelmisto vähentää turhaa päällekkäisyyttä Päiväkotien hallinnollisen työn helpottaminen sähköisten palveluiden avulla lisää varsinaiseen työhön käytettävää aikaa Ongelmien ratkaisu ja arjen tehostaminen vaativat usein katseen nostamista hieman omaa työpistettämme kauemmas. Tekemisemme monipuolisuus tarkoittaa myös mahdollisuuksia löytää uusia yhteistyön mahdollisuuksia yli toimiala- ja toimintorajojen. Tietotekniikka voisi esimerkiksi tarjota mahdollisuuksia saattaa terveyskeskuksessa olevan tiedon Viljon pölyallergiasta päiväkodin käyttöön. Kaikkein suurin tietotekninen murros on kuitenkin tapahtumassa asiakkaidemme keskuudessa. Tänä päivänä ei ole lainkaan ennenkuulumatonta, että 75-vuotias Hilja on valveutunut sosiaalisen median käyttäjä, tai tottuneempi asioimaan sähköisesti kuin paikan päällä papereita täyttämällä. Mahdollisuudet ovat valtavat, eikä meillä ole varaa jättää tarttumatta tilaisuuteen. Organisaatiokaavioiden laatikot ja arjen kiire kätkevät sisäänsä lukemattomia tilaisuuksia tehdä asiat hieman paremmin. Haastankin sinut olemaan utelias tekniikan tuomia mahdollisuuksia kohtaan. Milloin olet viimeksi listannut kolme ideaa oman työsi tehostamiseen? H-P Polttila Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti 3

3 luupin alla luupin alla Työterveys on työkyvyn ylläpitoa Hirmuinen selkäsärky, kivuliaat rannevaivat tai vaikka työpaikalla niksahtanut niska. Näitä kaikkia yhdistää se, että ne kohdatessaan meistä jokainen soittaa ensimmäiseksi työterveyshuoltoon. Kaupungin oma työterveys eli Vantaan Työterveys liikelaitos huolehtii suuresta osasta Vantaan kaupungin työntekijöitä. Liikelaitos tekee aktiivisesti yhteistyötä kaupungin kanssa, jotta meistä pidettäisiin mahdollisimman hyvää huolta. Kattavat palvelut kaikille Usein kuulee sanottavan, että työterveyshuolto keskittyy lähinnä lääkeresepteihin ja sairaslomiin. Jossain tuo lausahdus voi olla totta, mutta ainakin Vantaalla asia on päinvastoin. Kaupunki tarjoaa henkilöstölleen kattavat työterveyshuollon palvelut. Myös aikoja työterveyteen on entistä paremmin tarjolla. Olemme satsanneet paljon ajanvarauksen uudistamiseen. On tärkeää, että jokaista ajan tarvitsevaa kohdellaan ystävällisesti ja hänelle etsitään juuri hänen terveydentilaansa sopiva ratkaisu, työterveysjohtaja Anne-Marie Hovi kertoo. Ajanvarauksen henkilöstöä on koulutettu kysymään kiireettä oikeat kysymykset sekä etsimään soittajalle oikea asiantuntija ja sopivin ajankohta tapaamiselle. Aina ei esimerkiksi välttämättä tarvita aikaa juuri lääkärille. Ajanvarauksessamme osataan selvittää, voisiko työterveyshoitaja tai työfysioterapeutti ollakin se, jonka vastaanotolle pitäisi suunnata ensimmäiseksi, Hovi selostaa. Tyypillisiä esimerkkejä ovat vaikkapa monia erityisesti viime aikoina vaivanneet nuhakuumeet ja vatsataudit. Niissä ei välttämättä tarvita lääkärin tapaamista, vaan työterveyshoitaja voi antaa hoito-ohjeet ja kirjoittaa tarvittaessa sairausloman. Terveyttä täytyy jokaisen itse vaalia Työterveyshuolto on enimmäkseen aivan muuta kuin lääkärikäyntejä. Jo työterveyshuollon nimi kertoo sen, mihin siellä keskitytään: terveyden ylläpitämiseen. Esimerkiksi silloin kun työntekijä vetäytyy muista syrjään, tai ei enää innostu työstään, meillä on avuksi ns. aktiivisen välittämisen toimintatapa. Yritämme pitää ihmiset työkykyisinä mahdollisimman pitkään ja puutumme työkyvyn alenemiseen mahdollisimman varhain, työterveysjohtaja Hovi toteaa. Työhyvinvointia voidaan edistää vain, kun koko kaupunki tekee hyvää yhteistyötä. Työsuojelu, työterveyshuolto, henkilöstöhallinto ja henkilöstöliikunta tukevat työssä jatkamista ja jäljellä olevaa työkykyä. Vantaalla yhteistyö eri osien kanssa toimii: eläkkeelle jäävien kasvavasta määrästä huolimatta varhaiseläkemenot pienenivät viimevuonna eurolla. Suuntauksen toivotaan jatkuvan myös tulevaisuudessa. Meistä jokaisen on otettava entistä enemmän vastuuta omasta hyvinvoinnistamme. Vaikka työterveyden asiantuntijat teemme parhaamme ja välillä enemmänkin, toivomme ihmisten myös pitävän itse itsestään huolta, Anne-Marie Hovi sanoo. Huolenpitoa jo ennen isoja ongelmia Kunnossa myös työkunnossa pysyminen edellyttää omaa panostusta. Tupakoimaton ja ruokavaliossaan terveellisiä vaihtoehtoja suosiva, arkiliikuntaa harrastava ihminen jaksaa työssä ja vapaalla paremmin kuin askin tai enemmän päivässä pössyttelevä pikaruokaileva sohvaperuna. Elämäntavoilla ja omilla valinnoilla voi vaikuttaa vankasti myös terveydentilaansa ja työhyvinvointiinsa. Jos työnteko ei enää suju entiseen tapaan, on esimiehen tehtävä ottaa asia puheeksi. Hän voi miettiä yhdessä työntekijän kanssa erilaisia työkykyä tukevia ratkaisuja ja tarvittaessa ohjata työntekijän työterveyshuoltoon. Myös työkaverin on mahdollista vinkata esimiehelle, jos näkee kollegansa olevan avun tarpeessa. Näin saadaan käyntiin työkykyä ylläpitävä prosessi, jossa työssä jatkamista tuetaan pienin keinoin. Näitä voivat olla vaikkapa työpisteen, työolojen, työajan tai työnkuvan muutokset. Esimiehen ei tarvitse olla tilanteen ainoa osaaja, vaan mukaan pyydetään myös työterveyshuollon asiantuntemus. Tärkeintä on saada selville, onko kyse tilapäisestä vai pysyvämmästä tai ajan myötä pahenevasta ongelmasta. Työterveyshuollon tehtävänä on arvioida jäljellä oleva työkyky rehellisesti. Apua myös ohjauksena Työterveyshuolto antaa myös paljon työkykyä ylläpitävää ohjausta. Hyvänä esimerkkinä voidaan mainita vaikka päiväkotien nostovastaavien kurssittaminen. Selkävaivoja voidaan ehkäistä oikealla nostotekniikalla. Olemme saaneet hyviä tuloksia, kun työfysioterapeutti opettaa jokaisesta päiväkodista yhdelle nostovastaavalle oikeat tavat ja tekniikat. Nostovastaava opastaa työpaikassaan sitten muitakin. Näin meidän ei tarvitse käydä jokaisessa työpisteessä erikseen neuvomassa. Tämä sopii hyvin myös Vantaan niukkojen taloudellisten resurssien aikaan ja talouden tasapainottamiseen. Anne-Marie Hovi näkee talousraamin hyvänä kannustimena työterveyshuollollekin: Tällaisessa tilanteessa voimme keskittyä vain kaikkein tarkoituksenmukaisimpaan. Meillä on jatkuva keskusteluyhteys mm. henkilöstöhallinnon kanssa. Se auttaa meitä kohdentamaan resursseja niihin palveluihin, joita asiakas pitää tärkeinä ja hyödyllisinä. Mm. työterveyshoitajat Sirpa Heponiemi, Outi Summanen ja Sinikka Roine pitävät meistä huolta. Myös päiväkoti Lehdokissa on käyty läpi oikeaa nostotekniikkaa. Lastenhoitaja Merja ja Karim nauttivat kevätauringosta. z Teksti Vivikka Richt Kuvat Vivikka Richt ja Anna Groth 4 Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti 5

4 luupin alla luupin alla Kunta 10 hyvääkin voi kehittää ja erinomaista parantaa Työterveyden asiakaskysely Vantaan Työterveyden, Diacorin ja Lääkärikeskus Aavan palveluista tehdään asiakastyytyväisyyskysely Kysely lähetetään yli tuhannelle arpomalla valitulle työntekijälle, jotka edustavat Vantaan kaupungin eri toimialoja. Lisäksi kaikki esimiehet saavat erillisen kyselyn työterveyshuollon roolista henkilöstön työkyvyn tukemisessa. Kyselyt lähetetään pääasiassa sähköisenä, mutta jos sähköpostiosoitetta ei löydy, kyselylomake toimitetaan postitse. Sähköinen kyselyn lähettäjätietona on Vantaan Työterveys liikelaitoksen osalta fi, Diacorin osalta fi ja Lääkärikeskus Aavan osalta veera. Kysymykset koskevat työterveyspalveluita sekä yleistä asiakaspalvelua. Vastauksia käytetään työterveyspalvelujen kehittämisessä. Sairauspoissaolot vähentyneet kustannukset kasvaneet Sairauspoissaolot vähenivät merkittävästi vuonna Keskimääräinen poissaolomäärä oli 15,8 päivää työntekijää kohden, mikä on vähemmän kuin naapurikaupungeissa. Neljännes henkilöstöstä ei sairastanut yhtään työpäivää. Ikääntymisen myötä ovat perussairaudet sekä tuki- ja liikuntaelinvaivat lisään- Toimialojen lyhenteet Kaupunginjohtajan y toimiala Konserni- y ja asukaspalveluiden toimiala Maankäytön, y ympäristön ja rakentamisen toimiala Sivistystoimen y toimiala Sosiaali- y ja terveydenhuollon toimiala tyneet. Sairauspoissaoloista kolmannes johtui tuki- ja liikuntaelinsairauksista, 19 prosenttia mielenterveysongelmista ja 17 prosenttia hengitystiesairauksista. Sairastuvuuden vähenemisestä huolimatta työterveyshuollon kustannukset kasvoivat. Ne olivat lähes 3,4 miljoonaa euroa eli noin euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Keskimääräinen työterveyskustannus oli 331 euroa työntekijää kohden. Merkittävä syy kustannusten nousuun oli se, että Vantaan Työterveys pystyi aikaisempaa paremmin vastaamaan kysyntään. z Teksti Päivi Rainio Kuva Sakari Manninen kajo konsas mato sivi soster Vantaa on osoittautunut jälleen Kunta 10 -tutkimuksessa Suomen parhaimmaksi kuntatyöpaikaksi. Itse asetettujen tavoitteiden toteutuminen erityisesti sosiaalisen pääoman osalta on osoitus siitä, että systemaattisella kehittämistyöllä on merkitystä. Hyvä esimiestyö nousi viime syksyn tutkimuksen tuloksissa edelleen Vantaan vahvuudeksi. Silti esimerkiksi kehityskeskustelujen hyödyllisyyskokemus on heikentynyt. Paranisiko kokemus, jos tavoitteet olisivat selkeämmin esillä keskusteluissa? Tavoitteellisuudesta näyttää tulosten mukaan olevan puutetta. Nyt olemme saaneet tietoa siitä, mitä eroa on niiden ihmisten hyvinvoinnissa, jotka ovat käyneet kehityskeskustelun ja niiden jotka eivät. Yllätys ei liene se, että keskustelun käyneet voivat paremmin. Muihin tutkimuksen kuntiin verrattuna Vantaalla on vahva työn hallinnan tunne ja vähän stressiä. Vantaan tavoitteeksi asetettu sosiaalinen pääoma on pysynyt hyvänä, jopa aavistuksen parantunut. Tulos on muihin kuntiin verrattuna huippua. Sosiaalinen pääoma on tutkimuksen keskeisempiä mittareita, jolla arvioidaan työyhteisön toimivuutta ja luottamuspääomaa. Sosiaalisesta pääomasta kertoo se, kuinka toimimme yhteistyössä työtovereidemme tai esimiehemme kanssa, tai kuinka esimies toimii. Päätöksenteon oikeudenmukaisuuden kokemuksen heikkeneminen kiinnittää tuloksissa huomiota, samoin henkilöstön heikentyneet mahdollisuudet vaikuttaa omaa työtä koskettaviin muutoksiin. Päätöksenteon oikeudenmukaisuus kertoo organisaatiosta ja sen toimivasta johtamisjärjestelmästä. 4 3,8 3,6 3,4 3,2 3 2,8 2,6 2,4 2,2 2 auttaminen ja huolehtiminen Työolojen arviointi yhdessä Kunta 10:n kanssa Toimialoittain esiin nousi hieman eri asioita. Sosiaali- ja terveystoimessa vahvuutena ovat työyhteisö-taidot: auttaminen ja huolehtiminen korostuvat. Myös kehittäminen on vahvaa. Sivistystoimessa työn hallinta on erittäin hyvää. Henkilöstö kokee saavansa esimiehiltä tukea ja oikeuden-mukaista kohtelua. Maankäytössä muutosten koettu laatu ja muutoksiin vaikuttamisen mahdollisuus nousivat positiivisiksi alueiksi. Vapaa-ajan ja asukaspalveluitten lakkautetulla toimialalla oli työnhallinnan tunnetta. Keskushallinnossa käytiin ahkerasti kehityskeskusteluja. Kunta 10:n tuloksien käsittely työpaikoilla on käynnistynyt. Niiden yhteydessä tehdään työolojen arviointi ja valitaan Työyhteisötaidot ja sosiaalinen pääoma innovatiiivisuus tavoitteellisuus kehittäminen yhteistyö esimiehen kanssa sosiaalinen pääoma oman työyhteisön toiminnan kehittämisalueet. Hyviäkin asioita saa edelleen parantaa. z Päivi Rainio Kunta10 -arvonnassa jaettiin 33 kyselyyn vastanneelle hienoja palkintoja. Lahjakortin Haikon kartanoon voittivat Eeva Raitolehto, Marjo Lahtinen, Jukka Laakso, Anu Kiuttu ja Pirkko Uimonen. Sanna Kaitajärvi pääsee majoituslahjakortilla Sokos Hotelsiin. Anitta Kautto, Eeva Anttila ja Pirkko Matkaselkä saavat 100 lahjakortin Flamingo SPAhan. Lisäksi arvottiin mm. lahjakortteja Stockmannille ja vapaakortteja kuntosalille. Palkinnot on toimitettu. Onnea voittajille! Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti 7

5 luupin alla luupin alla Voihan verkosto! Yhä useampi meistä istuu työn puolesta jos jonkinlaisessa verkostossa. Samalla kun kuntasektorilla siirrytään yhä enemmän kohti moniammatillista palveluntuotantoa, on tärkeä kiinnittää huomiota verkostotyön kehittämiseen. Jotta verkostoista saa täyden hyödyn irti, on organisaation johtajan ymmärrettävä roolinsa ja henkilöstön sitouduttava verkostotyöhön. Verkostotyö ei myöskään saa olla mikään itsetarkoitus, sen pitää tuoda työhön lisäarvoa. Verkostotyöllä tarkoitetaan mm. kunnan sisäiset organisaatiorajat ylittävää, pitkäjänteistä, tavoitteellista yhteistyötä. Verkostotyötä on harvoin mainittu kenenkään toimenkuvassa ja monelle verkosto- kokoukset ovat ylimääräinen tehtävä, joka hoidetaan, jos varsinaisilta töiltä jää aikaa. Moniammatillinen yhteistyö on silkkaa rautaa. Moniammatillinen yhteistyö on kuitenkin silkkaa rautaa: se on tehokas ja asiakaslähtöinen tapa tuottaa palveluita, kehittää innovaatioita ja jakaa tietoa. Monialaisella yhteistyöllä on kiistattomat synergiaedut ja esimerkiksi sosiaalipuolella vain verkostotyöllä voidaan vastata palvelutarpeen alati kasvavaan monimuotoistumiseen. Kunnan palvelujen suunnitteluun osallistuu yhä useimmin myös kuntalaisia ja esimerkiksi järjestöjen edustajia, mikä tuo uusia näkökulmia työn kehittämiseen. Tutkija Katri Nykänen Aalto-yliopistosta ja Berliinin teknillisestä yliopistosta kävi puhumassa verkostotyöstä ja sen johtamisesta Henkilöstökeskuksen aamupuurotilaisuudessa. Nykäsen mukaan verkostotyö on haaste hierarkisessa organisaatiossa ennen kaikkea johtamisen näkökulmasta. Verkostollakin pitää olla johtaja, hierarkian ja verkoston johtaminen on kuitenkin erilaista. Verkostojohtajuus vaatii esimerkiksi enemmän sosiaalista kanssakäymistä, jossa kunnioitus ansaitaan eikä perustu titteliin. Johtajan tehtävä on mahdollistaa verkoston toiminta suunnitteluvaiheessa. Yhtä tärkeää on, että johtaja luovuttaa vastuun verkoston jäsenille varsinaisen toiminnan aikana. Tässä on Nykäsen mukaan Vantaalla onnistuttu hienosti. Täällä johtajat sekä aidosti arvostavat verkostotyötä että pystyvät valtuuttamaan sen johtoon esimerkiksi keskiportaan esimiehiä. Organisaation johtaja seuraa toimintaa taka-alalta ja tarvittaessa käyttää vaikutusvaltaansa verkoston toiminnan tukemiseen. Lasten ja nuorten palvelujen koordinaattori Tia Ristimäki ja kehittämispäällikkö Manna Torvinen ovat osallistuneet Aalto-yliopiston ja Laurea-ammattikorkeakoulun järjestämään Hyvinvointipalvelujen verkostojohtaminen -koulutukseen ja kirjoittaneet artikkelin Näkökulmia Vantaan verkostojohtamiseen. Heidän mukaansa verkostotyön toimivuus edellyttää avoimuutta, keskinäistä luottamusta ja tasavertaista vuorovaikutusta, jossa jokaisen jäsenen asiantuntijuus huomioidaan. Mielikuvat vaikuttavat voimakkaasti verkoston toiminnan onnistumiseen. Myös mielikuvat vaikuttavat voimakkaasti verkoston toiminnan onnistumiseen. Ennakkoasenne esimerkiksi toista ammattiryhmää kohtaan voi, riippuen siitä onko asenne negatiivinen vai positiivinen, jarruttaa tai inspiroida verkoston työtä. Omaa ajatteluaan voi onneksi tietoisesti ohjata myönteisempään suuntaan. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että kaikkien kanssa pitäisi olla samaa mieltä. Päinvastoin, yhteinen työ muotoutuu usein yhteentörmäysten kautta. Kohtelias yhteisten näkemysten korostaminen ei aina ole hedelmällistä. Verkostossa on yleensä helppo olla yhtä mieltä siitä, mitä pitäisi tehdä, sen sijaan käsitykset ovat erilaisia siitä, miten asia tulisi toteuttaa. Erimielisyyksien esille nosto ja uusien ratkaisujen löytäminen erilaisten näkemysten kautta ovat kuitenkin verkostotyön helmiä, Tia ja Manna muistuttavat. Verkostojohtamisen tilaisuuden materiaalit löytyvät Avaimesta: päätöksenteko > hyry > koulutusmateriaalia. z Teksti ja kuva Anna Groth Kolumni Muuttamisen ihanuus ja kamaluus Tukikohtamme oli ollut Korsossa Urpiaisentiellä iät ja ajat. Paikka oli muodostunut meille jo lähes toiseksi kodiksi. Sijaintimme oli niin kaukana kaikesta, että saimme olla tosi rauhassa, ihan vaan omalla porukalla. Vuosien vieriessä meille oli tullut tavaksi viettää kaikenlaisia grillipäiviä, vappupallopäiviä, pääsiäistä lampaanviuluineen jne. Kokoajan ilmassa oli kumminkin tieto siitä, että jonain päivänä muutetaan. Paikkojakin oli tarjolla monia. Aina vaan rahat loppuivat kesken ja lopuksi ajateltiin, että keretään koko porukka eläkkeelle ennen kuin muutto toteutuu. Yhtäkkiä laatikon pohjalta löytyi rahaa uuteen tukikohtaan, Koisotie 10. Muutosvastarinta oli melkoinen, emmehän ole enää parikymppisiä vaan vähän vanhempia. Ja sitten alkoi varsinainen muuttotohina, tavaran järkkääminen, pois heittäminen, mitä otetaan mukaan, mitä ei missään nimessä. Työtä oli ihan sairaasti, suurkiitokset vaan kaikille siihen osallistuneille. Monta viikkoa siihen kului ja vieläkin tuntuu, että jotakin on hukassa. Mutta kaiken kaikkiaan homma alkaa olla paketissa. Toinen iso asia on tottuminen sellaiseen ajatukseen, ettei ollakaan enää vaan omalla porukalla. Täällä on myös toisen yksikön ihmisiä, joilla taas on omat tapansa ja oma kulttuurinsa. Välillä hämmästellään, että aijaa, nää tekeekin tän asian tällä tavalla. Onneksi meidän ryhmään on tullut monta uutta NUORTA työntekijää, se auttaa meitä vanhempiakin sopeutumaan uusiin asioihin paremmin. Nuoret ihmiset tuo aina sellaista tervetullutta uutta tuulta tänne vanhoihin ryhmiin. Minulla on sellainen tunne, että pitkään yhdessä toimineet ryhmät, jotka toimivat aina samoissa tehtävissä samojen ihmisten kanssa, niistä muodostuu ihan perhekuntia. Silloin työpaikoilla rupee helposti toimimaan sanonta näin on muuten aina tehty. Ja tämän päivän työpaikoilla täytyisi koko ajan olla hereillä, kouluttaa itteensä ja olla ajan hermolla. Se on muuten aikamoinen haaste meille vähän vanhemmille työntekijöille, joille tää hektisyys on muutenkin myrkkyä. Mutta joka tapauksessa tämä vaan tiedoksi niille, joita koskee sama kohtalo. Ei tähän kuollut Jakonkaan porukka, paksusti voidaan vieläkin. Takki auki vaan kohti uusia haasteita ja huumoria mukaan, meidän porukalla sitä riittää välillä liiankin kanssa. Ja ainahan sitä voi muistella kahvikupposen äärellä sitä vanhaa hyvää Korson aikaa... z Bigi 8 Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti 9

6 luupin alla luupin alla Ei käymään, vaan olemaan Maailma muuttuu eikä kirjastokaan ole entisellään. Kirjaston oletetaan olevan muutakin kuin kirjojen säilytyspaikka, jossa käydään lainaamassa ja palauttamassa. Ammattitaitoa kirjastoissa tarvitaan silti edelleen ja sen on kehityttävä uusien haasteiden mukana. Tätä mieltä on Point-Pakkalan oppimis- ja informaatiotalon toiminnanjohtaja ja kirjaston johtaja Ritva Nyberg. Kokonaisvaltainen kehittämistyö ja positiivinen asenne toivat vuoden 2012 Tuottava työyhteisö -palkinnon Pointin kirjastolle. Sen lisäksi Point sai viime vuonna myös kirjastojen keskinäisen työtehtäväkierto -palkinnon. Kirjaston johtaja Ritva Nyberg kiittää asialleen omistautunutta henkilökuntaa ja yhteistä tahtoa kehittää toimintaa. Olemme onnistuneet yhtä aikaa sekä kehittämään kirjastoa että pitämään huolta henkilöstöstä. Kirjaston lähiesimies Paula Niemi on tehnyt loistavaa työtä mm. satsaamalla henkilökunnan koulu- tukseen. Tässä kirjastossa on ollut hyvä työpaikkakulttuuri jo ennen Paulaa ja minua. Niinhän sitä sanotaan, että ilmapiiri on seinissä. Yökerholaulaja ei sooloile Katusoittajana ja yökerholaulajana nuoruudessaan toiminut Ritva uskoo johtajana keskustelevaan työyhteisöön. En pidä käskyttämisestä. Työntekijät, harjoittelijoista lähtien, on otettava työyhteisön täysivaltaisina jäseninä, ei pelkkänä resurssina. Jatkuva, avoin keskustelu on tärkeää, ettei tule sellaisia miksi minulle ei ole kerrottu mitään -tilanteita. Pienessä organisaatiossa se on tietysti helpompi järjestää. Työhyvinvointiin satsaus on iso työ ja vie aikaa, mutta se kannattaa. Musiikki ja urheilu tasapainottavat Ritvan työelämää ja antavat potkua esimiestyöhön. Juokseminen on minulle tärkeä mielialan kohottaja ja uskon, että esimiehen iloisuus ja into tarttuvat. WATTI-hanke on herättänyt koko henkilöstön liikkumaan ja olisi hienoa, jos liikunnan saisi integroitua työpäivään. Esimerkiksi niin että ihminen saisi vaikka kerran viikossa lähteä aikaisemmin töistä, jos hän lähtee urheilemaan, Ritva haaveilee. Olohuoneuden mittari Kirjaston perustehtävä on muuttunut paljon. Myös meidän on muututtava, jotta meitä edelleen tarvitaan. Pitää pystyä luopumaan palvelusta, jota ei enää kaivata, ja tarjoamaan sitä mille on kysyntää. Työntekijöiltä vaaditaan uudenlaista, erikoistunutta ammattitaitoa. Meidän osaaminen ei saa jäädä jälkeen asiakkaiden osaamisesta esimerkiksi tietotekniikan suhteen. Nyt tarvitaan esimerkiksi koulutusta e-kirjoista. Tuntosarvet pitää olla ylhäällä aistimassa mitä asiakkaat haluavat. Kirjaston tuottavuus mitataan lainoina ja kävijöinä. Nämä mittarit eivät kuitenkaan kerro miten kirjastossa esimerkiksi viihdytään. Nykyään kirjastosta ei välttämättä lainata, vaan käydään koneella ja tullaan ikään kuin olohuoneeseen olemaan ja tekemään monenlaisia asioita. Pointissa olohuoneus on jo pitkällä. Pointissa olohuoneus on jo pitkällä. Iltapäivällä paikka täyttyy lapsista, joita ei häädetä ulos, vaikkei se ehkä kaikkia miellytä ja heitä saa olla yhtenään komentamassa olemaan hiljempaa. Point on ainoana Vantaan kirjastoista auki sunnuntaisin, kirjastosta löytyy mm. galleria ja nyt myös kauan kaivattu kahviautomaatti. Asiakkaat vahvistavat, että mottomme Helppo tulla, hyvä olla on totta. Tällainen olohuonetavoite vaatii henkilökunnalta tietysti yhä enemmän palveluasennetta. Mutta sitä meiltä löytyy, innostuneisuutta. Sunnuntainakaan ei ole vaikeaa saada ihmisiä töihin. Point on konsepti, jota Ritvan mielestä kannattaisi monistaa. Yhteistyö samassa rakennuksessa toimivan Vantaan kansainvälisen koulun ja Y.E.S. -päiväkodin kanssa sujuu hyvin. Kun hallinto on yhdessä se luo kustannustehokkuutta ja esimerkiksi tilojen käyttöaste on korkea. Haasteista huolimatta tällä järjestelyllä on enemmän etuja. z Teksti ja kuva Anna Groth Point-kuva Pekka Turtiainen VOCia ilmassa? Sisäilman laadusta puhuttaessa usein suurimman huomioarvon saavat rakennusten mahdolliset home- ja mikrobikasvustot. Sisäilmasta tutkitaan kuitenkin myös paljon muuta, kuten haihtuvia orgaanisia yhdisteitä, mineraalivillakuitupitoisuuksia sekä ulko- ja sisätilojen painesuhteita ja ilmavuotoja. Näillä kaikilla on vaikutusta sisäilman laatuun. VOC-yhdisteet (volatile organic compounds) eli haihtuvat orgaaniset yhdisteet ovat kaasuja. Näitä yhdisteitä on satoja erilaisia, kuten alkoholit, aromaattiset hiilivedyt, aldehydit, glykolit, terpeenit, esterit ja ketonit. Sisäilmaan yhdisteitä tulee muun muassa ulkoilmasta: erityisesti liikenteestä. Lisäksi jotkut rakennus- ja sisustusmateriaalit, kalusteet, puhdistusaineet ja hajusteet voivat aiheuttaa päästöjä. Mikrobitkin voivat tuottaa aineenvaihdunnassaan VOC-yhdisteitä, mutta koska samoja yhdisteitä voi tulla sisäilmaan useista muistakin lähteistä, eivät yhdisteet automaattisesti ole osoitus mikrobikasvusta. Materiaalipäästöjä on paljon juuri valmistuneissa taloissa. Yleensä ne laskevat normaalitasolle noin puolessa vuodessa rakennuksen valmistumisen jälkeen. Joissain tapauksissa kohonneet pitoisuudet voidaan aistia hajuina, mutta aina hajuja ei esiinny. Sisäilmatutkimuksissa kiinnitetään huomiota VOC-yhdisteiden kokonaispitoisuuteen sekä yksittäisten yhdisteiden pitoisuuksiin. Kohonneeksi pitoisuudeksi katsotaan asunnoissa yli 600 µg eli mikro- grammaa kuutiossa ja toimistotyyppisissä työympäristöissä yli 250 mikrogrammaa kuutiossa. Lievät ongelmat voidaan usein ratkaista lisäämällä ilmanvaihtoa, jolloin haitallisten yhdisteiden pitoisuudet laimenevat. Pahimmillaan päästöt johtavat esimerkiksi pinnoitteiden ja tasoitteiden poistamiseen. z Teksti Ulla Lignell, Milla Hamari Kuva Anna Groth Lue lisää sisäilman laatuun vaikuttavista tekijöistä Hengitysliiton verkkosivuilta heli.fi. 10 Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti 11

7 tapetilla tapetilla Kertomuksia hyvinvoinnista Vantaalla pidetään hyvinvointia tärkeänä ja meillä on pitkä perinne hyvinvointitietojen raportoinnista. Sähköisen hyvinvointikertomuksen avulla kuntalaisten olojen edistymistä on jatkossa mahdollista seurata aiempaa systemaattisemmin, samalla vertailu kuntien välillä helpottuu. Uudistuksen myötä hyvinvoinnin seuranta saadaan tuotua paremmin osaksi toiminnan ja talouden suunnittelua sekä talousarvioin laadintaa. Hyvinvointikertomuksella tuotetaan tietoa kaupungin strategian ohjaamiseen, päätöksenteon tueksi ja hyvinvoinnin raportointijärjestelmä on osa kaupungin tietojohtamista, Vantaan apulaiskaupunginjohtaja Heidi Nygren painottaa. Katsooko onni ikää ja sukupuolta? Vantaalla sukupuoli otetaan hyvinvointimittarissa huomioon aina kun se vain on mahdollista. Myös alueellisuus on tärkeä ulottuvuus. Esimerkiksi työttömyysaste vaihtelee suuresti alueittain. Tätä ei tule mahdottomasti alleviivata, mutta päättäjien tulee se kuitenkin tietää, Nygren muistutti. Wampo tilaa kaikille Vantaalla on valmistunut Vammaispoliittinen ohjelma WAMPO tilaa kaikille. Keskeistä Vantaan ohjelmassa on pyrkimys vaikuttaa kaikilla elämän osaalueilla vammaisasioihin ja saada vammaisten henkilöiden oma ääni kuuluviin. Olennaista on myös pyrkimys yhdenvertaisuuden toteutumiseen Vantaalla, erityisesti asenteiden muokkaamisen avulla. Wampo on osa kaikkien toimialojen yhteistä hyvinvointityötä. Yksi Wampon viidestä keihäänkärjestä on Oikeus koulutukseen, työhön ja Vantaalla tehdään myös valtuustokausien välillä eri-ikäisten hyvinvointiin liittyviä tarkasteluja. Väestöpohja on laaja, ja syvempää tietoa ikäryhmistä tarvitaan. Kuntalaisen ääni kuuluviin Hyvinvointi lähtee siitä, että kuntalaista kuunnellaan. Virkamieskoneisto unohtaa kuitenkin helposti, kenelle työtä tehdään. Vantaalla toteutettavissa ikäryhmittäisessä ohjelmatyössä pyritään kuulemaan kuntalaisten ääntä aiempaa paremmin työpa- mielekkääseen arkeen. Tämän edistämiseksi vantaalaisille yrittäjille järjestetään klo 9 12 seminaaribrunssi. Tilaisuudessa yrittäjät saavat tietoa vammaisten työllistämisestä, tutustuvat heidän osaamiseensa ja työllistymistarinoihinsa sekä kuulevat myös työnantajan näkemyksen. Tilaisuuden avaajana toimii Antti Lindtman ja puhumassa on mm. Sara Paavolainen. Paikka: Saga Furs Oyj, Martinkyläntie 48, Vantaa. z Teksti Anne Kvist Kuva Sakari Manninen jojen kautta. Vantaa osallistui myös THL:n toteuttamaan aikuisväestön hyvinvointia kartoittavaan kyselyyn, joka kerää tietoa suoraan kuntalaisilta. Vantaa julkaisee vuonna 2013 sähköisen hyvinvointikertomuksen lisäksi myös aikuisväestön tilannetta kuvaavan ohjelman sekä lapsien hyvinvointiohjelman. Ikääntyvää väestöä kuvaava ohjelma julkaistiin z Teksti Katja Louhio Kuva Sakari Manninen Vantaan hyvinvoinnin kehittämistyö on osa Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamaa Kaste Ester -hanketta ( ). Vantaan ensimmäinen sähköinen hyvinvointikertomus syntyy Hyryn ohjauksessa. Rinnalla valmistuu myös Vantaan ja Suomen ensimmäinen erillinen aikuisväestölle suunnattu hyvinvointiohjelma (AHVO). Ohjelmaa työstetään rinnakkain ja yhteistyössä ja lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman HYVIKSEN kanssa. Lisätietoja erityisasiantuntija Katja Louhio, Sähköiset palvelut muuttavat työn sisältöä Sähköisten terveyspalveluiden käyttöönotto vapauttaa henkilöstöä rutiinitöistä varsinaiseen potilastyöhön. Silti moni miettii, miten sähköisen asioinnin tulo muuttaa omaa työtäni. Mitä hyvää se tuo? Tuleeko samalla myös uusia hankaluuksia? Uusi asia herättää kysymyksen jääkö lopputulos oman työn kannalta plussan vai miinuksen puolelle? Esimerkiksi ereseptissä on ehdottomasti paljon hyvää. Se lisää potilasturvallisuutta, kun lääkärillä on mahdollisuus tarkistaa reseptikeskuksesta kaikki potilaalle määrätyt lääkkeet. Se mahdollistaa reseptin uusimisen myös apteekin tai oman tietokoneen kautta. Mutta nopeuttaako eresepti potilaan asiointia lääkärin luona? Opinko käyttämään uutta tietojärjestelmää? Entä jos toimikortti unohtuu kotiin? Miten kauan vie se, kun jokaiselle potilaalle pitää kertoa ereseptistä? Uudet ja vanhat tavat Lääkärin työn kannalta muutos on ollut iso. On uusi järjestelmä ja uusi terveydenhuollon toimikortti. Kortti mahdollistaa tietoturvallisen ja varman tiedonsiirron valtakunnallisen reseptikeskuksen ja oman työpisteen välillä. Ilman sitä ei pääse tietojärjestelmään eikä ereseptiä kirjoittamaan. Rinnalle jäivät myös vanhat tavat toimia. Jos potilas haluaa perinteisen reseptin, se hänelle kirjoitetaan. Jos tietojärjestelmä ei jostain syystä toimi, kaivetaan vanha reseptivihko jälleen esille. Vantaalla eresepti otettiin käyttöön huhtikuussa 2012, ja kokemukset ovat olleet hyviä. Muutokseen valmistauduttiin hyvissä ajoin, perusteellisesti. Jotta homma sujui, tarvittiin paljon perehdyttämistä, koulutusta ja tiedotusta. Alkuvaikeuksia on ollut, mutta niistä on selvitty. Nyt on päästy vaiheeseen kaksi: vuoden alusta ereseptin uusimispyynnön on voinut lähettää terveysasemalle omalta tietokoneelta. Joku keksi lähettää reseptin uusimispyynnön kaikille järjestelmästä löytyville lääkäreille. Yllätyksiä on tullut nytkin. Joku keksi lähettää reseptin uusimispyynnön kaikille järjestelmästä löytyville lääkäreille. Tällä oli varsin työllistävä vaikutus. Jotta tästä ei tule vantaalainen tapa toimia, päivitimme vieläkin tarkemmat ohjeet nettiin. Myös ajanvaraus sähköiseksi Alkuvuodesta 2013 on Vantaalla aloitettu asteittain sähköisen ajanvarauksen käyttöönotto terveyspalveluissa. Liikkeelle lähdettiin tietyissä palveluissa ja maantieteellisillä palvelualueilla. Sähköinen ajanvarauksen vapauttaa henkilöstön työtä rutiinitöistä varsinaiseen potilastyöhön. Esimerkiksi neuvoloissa terveydenhoitajilla on tunnin päivittäinen ajanvarausaika, jolloin otetaan vastaan puheluita. Nyt sähköistä ajanvarausta ollaan laajentamassa toukokuussa mm. äitiys- ja lastenneuvoloissa lähes kaikkiin terveystarkastuksiin ja kouluterveydenhuollossa laajoihin terveystarkastuksiin (luokilla 1, 5, ja 8). Ajantasaiset tiedot sähköisen ajanvaraus piirissä olevista palveluista löytyvät kaupungin internet-sivuilta: fi/eterveyspalvelut > ajanvaraus. z teksti Vappu Vienamo kuva Anna Groth 12 Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti 13

8 tapetilla tapetilla Hyvis toteuttaa hyviä tekoja Tarmokas nainen, jolta onnistuu verkostojen rakentaminen ja lankojen käsissä pitäminen. Lasten ja nuorten palvelujen koordinaattori Tia Ristimäki tuijottaa ulos työhuoneensa ikkunasta ja kokoaa ajatuksiaan. Sitten hän aloittaa asian alkupisteestä eli Vantaan lastensuojelusuunnitelman päivityksestä. Koska suunnitelman keskeinen sanoma on hyvä arki, Tia Ristimäki halusi sille yksinkertaisen nimen. Hän esitti yhden vaatimuksen: nimen pitää istua lasten ja nuorten suuhun. Netissä toteutetun nimikilpailun tuloksena uutta suunnitelmaa kutsutaan nyt nimellä HYVIS eli Vantaan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma. Edistämme lasten ja nuorten sujuvaa, yksilöllistä arkea, jotta heistä kasvaa hyviksiä, ei pahiksia, Ristimäki hymyilee. Hyvis on työkalu yhteisen työn ja varhaisen tuen kehittämiseen. Pääpaino on ehkäisevässä lastensuojelussa. Hyvis sisältää niitä toimenpiteitä, joita esimerkiksi kaupungin toimijat, kunta, poliisi ja seurakunnat tekevät yhdessä, jotta lastensuojelun tukitoimia ei tarvittaisi. Olemme kuulleet ihmisiä, jotka tekevät työtä lasten, nuorten ja lapsi- Tia Ristimäki pohtii miten nykyisiä palveluita kohdennettaisiin niin, että toimeentulon tai lastensuojelun asiakkaita ei olisi niin paljon. Jokainen meistä tavoittelee hyvää arkea. perheiden hyvinvoinnin turvaamiseksi: asukkaita, asiakkaita, hallintokuntia ja ammattiryhmiä, Tiia täsmentää. Viisi hyvää tekoa Suunnitelman on oltava yksinkertainen, jotta se on toteutuskelpoinen. Sen on keskityttävä olennaiseen. Suunnitelmaan on valittu viisi hyvää tekoa: hyvä ruoka, ryhmätoimintaa lapsille ja nuorille, voimavaroja vanhemmille, jokaiselle mahdollisuus harrastaa sekä näe, kuule, kuuntele lasta lähelläsi. Hyvikseen valittujen toimenpiteiden kriteerit ovat varhainen tuki, yhteinen työ, kaupunkitasoisuus, konkreettisuus, toiminnan kehittäminen sekä uudenlainen tapa tuottaa kuntalaisille hyvinvointipalveluja kustannustehokkaasti. Tia Ristimäki on laittanut rohkeasti verkot veteen ja rakentanut systemaattisesti yhteistyötä kaupungin eri toimialojen välillä. Hän suorastaan leijuu innostuksesta. Minulla on vahva tunne, että hyvät teot toteutuvat. On toki muutamia haas- teitakin, joiden eteen pitää tehdä enemmän työtä. Hyvilläkin asioilla on varjopuolia. Ideat lentävät teematyöpajoissa Jotta työ ei menisi verkostoissa istumiseen, Hyviksen työryhmä järjestää toimijoille teematyöpajoja suunnittelun tueksi ja työn jäntevöittämiseksi. Viisi hyvää tekoa ovat pääteemoina viidessä eri työpajassa. FAKTAA: voimaan tullut lastensuojelulaki (417/2007) velvoittaa kuntia laatimaan suunnitelman (12 ). Vantaan ensimmäinen lastensuojelusuunnitelma on hyväksytty Päivitetty suunnitelma tehdään valtuustokaudeksi , uusi valtuusto hyväksyy suunnitelman toukokuussa. Jokaiselle vuodelle valitaan oma teemansa. Vuoden 2013 teemana on lapsiperheköyhyys. Teematyöpajoissa on mahdollisuus liidellä korkeallakin. Ei tarvitse miettiä onko idea hyvä vai huono. Vantaalla on huoli siitä, että liian moni lapsi ja nuori jää yksin. Pajoissa pohditaan esimerkiksi sitä, mikä ratkaisuja koulujen ryhmätoiminnalle, johon opettajilla ei ole mahdollisuutta eikä aikaa. Teematyöpajoissa etsitään myös yhteistyökumppaneita. Siellä kohtaavat esimerkiksi kulttuurin, oppilashuollon, nuorison ja liikunnan toimijat. Tia tarkentaakin, että ideat kirjataan Hyvikseen, sisältö tulee toimijoilta. Työ on pitkäjänteistä. Ensi vuonna verkostoa laajennetaan, ja mukaan tulevat myös erilaiset järjestöt. Vaikuttaja-päivästä nuorten ääni Tosiasia on, että lasten ja nuorten hyvinvointia ei voida edistää kuulematta heidän näkökulmaansa. Usein lasten ja nuorten omat toiveet hyvästä arjesta ovat varsin poikkeavia kuin aikuisten. Lapset ja nuoret toivovat, että heitä kohdeltaisiin yksilöinä. Vaikuttaja-päivässä lapset ja nuoret kertovat kaupungin päättäjille ajatuksiaan hyvästä arjesta. Vaikuttaja-päivän peruja ovat ruokaaloitteet, jotka ovat jo menneet käsittelyyn kaupungin ateriapalveluihin. Kouluruokaan liittyen konkreettisia tekoja ovat esimerkiksi lasten ja nuorten toiveiden huomioiminen ruokaa suunnitellessa, kouluruokalan palautelaatikko, toiveruokapäivän järjestäminen tai tiettyyn ruokakulttuuriin liittyvä teemaviikko. Kysymme noin vuoden päästä ateriapalveluista, miten aloitteet ovat toteutuneet, Ristimäki lupaa. Sarjakuvakeskukselta kuvitus Perinteisestä dokumentoinnista poiketen Hyvis esitetään nettisivustona. Sivustolle pääsee linkistä kaupungin nettisivuilta. Sarjakuvakeskus vastaa sivujen rakenteesta ja visuaalisesta ilmeestä. Kaupungilta tulevat sisältö ja valokuvat. Tekstin on tarkoitus olla ilmavaa ja yksinkertaista, virkamiesjargon on yritetty kääntää suomenkielelle. Kiireestä huolimatta Tia on tyytyväinen suunnitelman esitystapaan. Kunnianhimoinen tavoitteemme tuntuu ehkä uskomattomalta. Haluamme todella panostaa siihen, että lapset, nuoret, heidän vanhempansa, päättäjät ja virkamiehet tutustuvat sivustoon ja käyvät katsomassa, mitä kaikkea kaupunki tekee ja tuottaa heidän hyvän arkensa eteen. z Teksti Mervi Talonen Kuva Heidi Hölttä Piirrokset Petri Koikkalainen LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMAN KOKOAMINEN yohjausryhmä: kaupungin toimialojen yhteinen hyvinvointityöryhmä eli Hyry Prosessin johtaja: perhepalvelujen johtaja vs. Anna Cantell-Forsbom yvalmisteleva työryhmä eli HYVIS työryhmä: ytia Ristimäki, lasten ja nuorten palvelujen koordinaattori, sito-soster pj. ymarja Asikainen, apulaisylilääkäri, terveyspalvelut ykatja Günther, aluenuorisopäällikkö, nuorisopalvelut ysinikka Hannus, johtava puheterapeutti, kuntoutustoiminta ytuija Harakka, johtava koulupsykologi, perusopetus yreeli Karimäki, lastenkulttuurin päällikkö, kulttuuripalvelut yanne Kvist, projektikoordinaattori, vammaispalvelut ytapio Lahtero, opetuspäällikkö, perusopetus ymarja-leena Metsä, vuokra-asuntopäällikkö, asumistiimi ysirpa Räsänen-Västinsalo, varhaiskasvatuksen asiantuntija, varhaiskasvatus ypia Tasanko, projektipäällikkö, nuorisopalvelut ytiina Turkia, erityisasiantuntija, perhepalvelut ymirja Varis, varhaiskasvatuspäällikkö, varhaiskasvatus ymarja Viljamaa, kehittämispäällikkö, suomenkielinen nuoriso- ja aikuiskoulutus ykristian Åbacka, liikunnansuunnittelija, liikuntapalvelut Sarjakuvat kertovat arjen asioista havainnollisesti ja hauskasti. 14 Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti 15

9 tapetilla tapetilla Savuttomuutta vauhditetaan Vantaalla Vantaan on ollut vuoden 2011 alusta lähtien savuton kaupunki. Viime joulukuussa hyväksyttiin savuttomuutta tukeva toimenpideohjelma. Hieman yli viidennes pääkaupunkiseudun vuotiaista tupakoi. Vantaalla asuvat tupakoivat hieman pääkaupunkiseudun muita kuntia enemmän. Nuorten tupakointi on laskenut koko luvun ajan. Savuttomuusohjelman toimeenpano, seuranta ja raportointi tukevat savuttomuuden systemaattista edistämistä. Jatkossa erityisesti lasten ja nuorten tupakoinnille altistumista ja tupakoinnin aloittamista ehkäistään. Kaupunki ei enää järjestä toimipaikkoihinsa tai niiden ulkoalueille erillisiä tupakointitiloja. Kaupungin tupakoivaa henkilökuntaa tuetaan ohjauksen ja neuvonnan avulla lopettamaan tupakointi. Tupakkatuotteita ei myydä kaupungin omistamissa ja hallinnoimissa tiloissa, ja savuttomuus on merkitty selke- Savuton VANTAA ästi niin kaupungin työpaikkailmoituksissa kuin toimitiloissa. Toimenpiteiden edistymistä seurataan ja arvioidaan. Jokainen toimiala vastaa ja raportoi toimenpiteiden edistämisestä. Apulaiskaupunginjohtaja Jukka T. Salminen lupaa, että sosiaali- ja terveystoimi tukee kaupungin yksiköitä toimenpideohjelman toteuttamisessa. Sosiaali- ja terveystoimi vastaa ohjelman seurannasta. Henkilökunnan tupakointi kielletään työaikana. Kielto ei koske lakisääteisiä lepotaukoja. Toimenpiteitä savuttomuuden edistämisessä: kaupungin hallinnoimat savuttomat tilat ja ulkoalueet on merkitty selkeästi esimerkiksi kylteillä, tarroilla tai julisteilla kaupungin hallinnoimissa tiloissa aikuisten käyttämät tupakointipaikat on sijoitettu siten, ettei tupakansavu pääse kulkeutumaan sisätiloihin tupakointipaikat poistetaan lasten ja nuorten harrastetiloista ja alueilta sekä päiväkotien, koulujen ja muiden oppilaitosten alueelta tupakkatuotteita ei myydä kaupungin hallinnoimissa tiloissa kaupungin edustus- ja muut tilaisuudet ovat savuttomia kaupungin työpaikkailmoituksissa on aina maininta savuttomuudesta kaupungin työyksiköihin on toimitettu kirjalliset ohjeet savuttomista toimintalinjauksista henkilökunnan tupakointi kielletään työaikana. Kielto ei koske lakisääteisiä lepotaukoja. Työaikaan kuulumattomalla ruokatunnilla sekä virka- ja työehtosopimuksen mukaisella työaikaan luettavalla kahvitauolla tupakointi on sallittua työntekijöiden tupakointia kysytään työhöntulotarkastuksessa ja muissa työterveyshuollon kontakteissa työntekijöiden tupakoinnin lopettamista tuetaan ohjauksella ja neuvonnalla. työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan on sisällytetty tupakasta vieroituksen tuki z Teksti Katja Louhio Kutsu Savuton Vantaa toimenpideohjelman toteuttaminen Vantaalla Näin sen teemme Aika: ke klo Paikka: kaupungintalo, valtuustosali, Asematie 7 Ilmoittautuminen: Avain - tiedotteet Suomalaista sisua etsimässä Etsitään tositarkoituksella noin 40-vuotiasta suomalaista miestä, saa olla pyöreä ja huonokuntoinekin. Vantaan terveyskeskuksissa on käynnistynyt Mies 40 -hanke osana kaupungin ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa. Elämäntapoihin vaikuttamalla hankkeessa ehkäistään miesten sairastumista sydänja verisuonitauteihin sekä näiden riskitekijään, tyypin 2 diabetekseen. Riskimiehiä etsitään esitietokyselyn ja laboratoriokäynnin avulla. Suomessa iskeemisiin sydänsairauksiin menehtyy vuosittain lähes 7000 miestä. Diabeetikkojen hoidon osuus terveydenhuollon kokonaiskustannuksista on lähes neljäsosa. Riskimiehen on usein vaikea ymmärtää terveyteen liittyviä ongelmia ja vielä vaikeampi hakea apua. Tukea ja apua on tärkeä saada ajoissa, ennen sairastumista. Maailman terveysjärjestön mukaan valtaosa sepelvaltimotaudista ja tyypin 2 diabeteksesta olisi ehkäistävissä terveellisillä elintavoilla. Terveyden edistäminen on pitkäaikainen investointi, josta kunta ja valtio saavat hyödyn myöhemmin. Perusterveydenhuoltoon kaivataankin uusia terveyden edistämisen toimintamalleja ja tehdä moniammatillista yhteistyötä. Se on ennaltaehkäisyssä erityisen tärkeää ja jakaa kustannukset tasaisesti eri terveys- ja liikuntasektorien välillä. Talouskriisin aikana on tärkeää miettiä miten saamme tehokkaammin käyttöön julkisen sektorin niukat resurssit. Oman hyvinvoinnin edistämiseksi Mies40-hankkeen tavoitteena on myös lisätä miesten liikunta-aktiivisuutta. Liikunta on keskeinen ehkäisevä, hoitava ja kuntouttava hoitomuoto kaikissa tavallisimmissa sydän- ja verisuonisairauksissa, joko yksin tai yhdistettynä muihin elämäntapamuutoksiin ja hoitoihin. Kyselyyn vastanneista vain 23 prosenttia harrastaa liikuntaa kolme kertaa viikossa. Vantaan terveyskeskus ja liikuntapalvelut järjestävät nyt vähänliikkuville miehille kuntoryhmiä, joissa kokeillaan mm. sauvakävelyä, sulkapalloa, kuntosaliharjoittelua ja kuntonyrkkeilyä. Kuntokurssin tavoitteena on tempaista mies kannustavaan ja rentoon kuntoiluporukkaan tarkastelemaan omia liikuntatottumuksiaan. Mittaukset ja motivoiva palaute ovat tärkeitä elämäntapamuutoksissa. Projektin aikana miehillä on mahdollisuus päästä verikokeisiin, UKK-kävelytestiin ja InBody -kehonkoostumustestiin. Mittauksen avulla mies pystyy seuraamaan omaa kehitystään. Hankkeessa on keskeistä myös kuulla osallistujien näkökulma, mielipiteitä ja palautetta. Mitä me voimme tarjota asiakkaan elämäntapamuutoksen tueksi? Miten voimme motivoida miestä tekemään rohkeita päätöksiä oman hyvinvoinnin edistämiseksi? Vain sinä tiedät vastauksen. z Teksti Svetlana From Hei mieskollega! Tule testaamaan kuntosi SuomiMies -testirekkaan 24.4.Tikkurilaan. Testirekka tarjoaa miehille maksutta, helposti ja hikoilematta tehtävät kuntotestit: Polarkuntotesti, Puristusvoima ja InBody 720 -kehonkoostumusanalyysi. Tarkemmat tiedot 16 Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti 17

10 tapetilla tapetilla Vantaan kaupungin Kuntarakennetta uudistetaan, miten käy Vantaan? Vanda stads invånartidning Julkinen tiedote Offentlig infoblad TUTUSTU UUDISTETTUUN LEHTEEN Siitä on vain kolme vuotta, kun Vantaalla keskityttiin selvittämään. Silloin selvitettiin mitä etuja ja haittoja kahden ison kaupungin, Helsingin ja Vantaan, mahdollisesta yhdistämisestä olisi. Samaan aikaan Vantaan aloitteesta tehtiin seutuhallintoselvitystä 14 Helsingin seudun kunnan kanssa. Sadat kaupungin työntekijät osallistuivat selvitysten tekoon ja niihin käytettiin useita kymmeniä henkilötyövuosia. Nyt odottelemme tietoa siitä toistuuko selvitysten vuosi Käynnissä on tällä hetkellä kuntarakenneuudistukseen liittyvä metropoliesiselvitys siitä, mitä maamme ainoan metropolialueen kehittämiseksi voitaisiin tehdä. Pitäisikö yhdistää kuntia, voitaisiinko luoda uusia hallintomalleja tai tehdä kunnanosaliitoksia? Aiemmat kokemukset ovat näyttäneet, että ison seudun monen kunnan intressejä on vaikea yhdistää kattavasti. Mahdollisia tulevia kuntaliitosselvityksiä ajatellen Helsinki-Vantaa-selvityksen yhteydessä tehtyä laajaa ja vankkaa pohjatyötä voi kuitenkin ainakin osittain hyödyntää. Tarkastelunäkökulmat ovat edelleen relevantteja, selvitysalueesta riippumatta. Koska vastaavanlaista selvitystä ei ole isoissa kaupungeissa aiemmin tehty, Vantaa on paremmassa asemassa kuntauudistuksessa kuin monet muut suuret kaupunkiseudut. Meille sopiva metropolimalli Olisi hienoa, jos voisimme vain monistaa meille sopivan metropoliratkaisumallin jostain maailmalta, missä toimenpiteitä kuntarakenteen ja hallintomallien uudistamisessa on tehty paljon. Juuri meidän tarpeisiimme sopivaa valmista ratkaisumallia ei kuitenkaan ole olemassa, vaan se on räätälöitävä itse. Seutumme on monikeskuksinen ja Vantaa on seudun merkittävä asiointi- ja työpaikkakeskus. Siitä voimme olla ylpeitä. Mitä tahansa seudulla lähivuosina tapahtuukaan, muutokset tarkoittavat aina uusia mahdollisuuksia ja uusia avauksia. Niitä tuovat myös uusi valtuusto, uudet kuntapäättäjät. Vanhat selvitykset antavat toivottavasti hyvän selkänojan tulevalle ja mahdolliset uudet selvitykset voidaan tehdä hyvässä yhteistyössä. Meneillään on useita uudistuksia. Sen lisäksi, että metropoliesiselvityksen selvityshenkilöiden esitys tulee lausunnolle Vantaalle, on käynnissä myös mm. kuntien valtionosuus- ja rahoitusjärjestelmän uudistus, kuntalain kokonaisuudistus sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus. Ja viimeistään syksyllä alkaa tapahtua. Kuntarakennelakiluonnoksessa esitetään, että kunnan tulisi ilmoittaa marraskuun loppuun mennessä, minkä kunnan tai kuntien kanssa se selvittää kuntien yhdistymistä. Mahdollinen yhdistymisselvitys ja mahdollinen siihen perustuva yhdistymisesitys tulee tehdä ensi vuoden huhtikuun alkuun mennessä. Selvittämistä riittää siis koko vuodeksi. z Teksti Tarja Lumijärvi Kuva Sakari Manninen Asukaslehti tuo kaupungin lähelle Uudistettu asukaslehti kertoo kuntalaiselle ajankohtaisista asioista entistä useammin. Lehti jaetaan vantaalaisten postilaatikoihin. Lehden voi lukea selailuversiona myös osoitteesta vantaa.fi/asukaslehti. Uusi asukaslehti tavoittaa laajasti UUdistettU Vantaan kaupungin asukaslehti kertoo kuntalaiselle kaupungin ajankohtaisista asioista entistä useammin. Lehti jaetaan vantaalaisten postilaatikoihin kahdeksan kertaa vuodessa, joka kuukauden toisena viikonloppuna heinä-elokuuta lukuun ottamatta. Asukaslehti kertoo kuntalaiselle Vantaasta: kaupungin palvelut, kaupungin kehitys nyt ja tulevaisuudessa sekä kaupungin tapahtumahelmet ovat lehden kulmakiviä. Kaupunki tulee lehden myötä kuntalaista lähelle. Asukaslehden verkkosivuilla vantaa.fi/asukaslehti voit keskustella lehden pääjutusta, lukea lehden sähköistä selailuversiota sekä olla yhteydessä toimitukseen juttuvinkkien tai palautteen tiimoilta. Asukaslehden facebook-sivuilla facebook.com/asukaslehti pääset vuorovaikutukseen muiden lehden ystävien kanssa. Tervetuloa osallistumaan! Lehden teemat Asuminen, rakentaminen ja ympäristö Opetus ja kasvatus Sosiaali- ja terveyspalvelut Kulttuuri ja vapaa-aika Asukaspalvelut ja vaikuttaminen På svenska 18 Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti 19

11 tapetilla uppsnappat i farten Seuren uusi erityisalojen tiimi esittäytyy Haastattelussa tiimiesimies Jakob Engström Kuka ja mitä? Olen tiimiesimies Jakob Engström. Aloitin Seuressa syksyllä 2008 toimisto- ja opetusalan henkilöstökonsulttina. Ruotsinkielisten koulunkäyntiavustajien rekrytointi ja työsuhteiden hallinnointi oli tuolloin pääasiallinen vastuualueeni. Viime vuoden lopulla aloitin työt uudessa ja mielenkiintoisessa tehtävässä opetus- ja palvelualojen yksikössä. Tällä hetkellä johdan tiimiesimiehenä neljän henkilöstökonsultin erityisalojen tiimiä. Heistä jokaisella on oma henkilökohtainen vastuualueensa toimialoittain. Minä pidän huolen, että resurssimme riittävät asiakkaiden laadukkaaseen palvelemiseen, ja että pystymme toimittamaan asiakkaan toiveiden mukaiset vuokratyöntekijät. Samalla pyrimme löytämään uusia yhteistyökumppaneita Seuren omistajakaupunkien organisaatioista. Minkä alan työntekijöitä tiimisi välittää? Välitämme työntekijöitä toimisto- ja kulttuurityöhön, kiinteistönhoitoon, huoltotyöhön, iltavalvontaan sekä liikunta-alalle. Eniten työntekijöitä tiimimme kautta on tällä hetkellä iltavalvontatehtävissä noin 180 eri kohteessa ympäri pääkaupunkiseutua. Työsuhteet ja rekrytoinnit räätälöidään aina asiakkaan tarpeen mukaan. Voimme esimerkiksi asiakkaan toiveesta hoitaa koko rekrytointiprosessin tai vain jonkun osan siitä. Kuukausittain tiimimme vastaa noin 70 eri ammattinimikkeellä tehdyistä tilauksista. Tarjoamme asiakkaille ratkaisun, tarvitsevat he sitten kiireapua tai pidempiaikaisia lisäresursseja. Mitä odotat uudelta työltäsi? Odotan, että saan suunnitella ja toteuttaa syvempää yhteistyötä niin nykyisten kuin uusienkin asiakkaiden kanssa. Uutena esimiehenä olen intoa täynnä ja valmis kehittämään yhteisiä, toimivia rekrytoinnin KAUPUNKIEN HENKILÖSTÖPALVELUYHTIÖ HELSINKI VANTAA ESPOO KAUNIAINEN ja henkilöstöhallinnan ratkaisuja. Tässä minulla on dynaaminen tiimi auttamassa, kaikki tiimiläiseni ovat oman vastuualueensa asiantuntijoita. Minkälaisia terveisiä haluaisit lähettää Vantaan kaupungin työntekijöille? Ota meihin yhteyttä, jos tarvitset nyt tai tulevaisuudessa tilapäistä työvoimaa tiimimme edustamilta aloilta. Me autamme mielellämme! tiimiesimies Jakob Engström: Iltavalvonta: Kiinteistönhoito ja huoltotyö: Liikunta: Toimisto- ja kulttuurityö: z Teksti Maija Valkama Kuva Sami Konttinen Seuren erityisalojen tiimi: tiimiesimies Jakob Engström sekä henkilöstökonsultit Laura Kuivalainen (toimisto ja kulttuuri), Soile Toivari (kiinteistönhoito ja -huolto), Simo Jaatinen (iltavalvonta) ja Jaakko Pohjolainen (iltavalvonta, liikunta). I spåren efter gånga tider En sak är säker: i Hiekkaharju skolans källare sitter en man som har det mest spännande jobbet i Vanda stad. Andreas Koivisto gräver om somrarna fram små skärvor av Vandas historia och gör på vintern ett detektivarbete för att försöka skapa en helhet, en berättelse av de små, urgamla pusselbitarna. I England hittade arkeologerna nyligen Kung Richard den III 500 år gamla krigsskadade skelett under en parkeringsplats i Leicester. I Vanda finns det något av Finlands äldsta rester av boningsplatser och också här görs det mycket arkeologista utgrävningar. Arkeologen Andreas Koivisto jobbar för Vanda stadsmuseum, för tillfället som chef för Kyrkoby-projektet i Helsinge. Enligt Andreas är inte fynden mindre glamorösa i Vanda än i gamla kungariken. Vi har ju hittat t.ex. en riddarhandske i Gubbacka, likanande har hittats bla i Visby. I Mårtensby kom det upp en stor del av en bartmanskanna tillverkad i Tyskland på 1500-talet. Den hittade vi under utgrävningar på Lillas gård som ägdes då för fem hundra år sedan av en rik köpman Göran Bonde. Andreas stortrivs i sitt jobb. Det bästa är mångsidigheten; att få vara ute på somrarna med händerna i jorden och på vintrarna analysera material och försöka hitta förklaringar för de fynd man gjort. Men hur kan man någonsin få veta hur riddarhandsken har hamnat här? Det gäller att ta reda på den historiska situationen som rådde då och använda lite fantasi. Man lär sig nytt hela tiden och märker hur lite man egentligen vet. Enligt Andreas belyser arkeologin historia på ett konkret sätt och arkeologins betydelse blir allt större nu när man sällan hittar mera gamla dokument. Historikern Tapio Salminen skriver som bäst på en ny medeltids historia om Vanda, och jag har haft fin dialog med honom om hur det var på medeltiden utgående från historiska texter och utgående från vårt arkeologiska material. Staden har inventerat väl sina fornlämningar från sten- och bronsåldern redan på 60-talet före man började med de stora byggprojekten här. Den historiska tiden, som Andreas är speciellt intresserad av, har däremot kommit på agendan först på 90-talet och en del av arvet från t.ex. medeltiden kan ha gått förlorat. Men det finns också mycket kvar att gräva fram. Vanda är fullt med medeltida byar, förutom Björkby härstammar troligtvis alla ställen som slutar på -by eller -böle från medeltiden; Dickursby, Håkansböle, Sottungsby, Övitsböle, Sillböle, Tavastby osv. Här finns mycket att utforska. Arkeologernas arbete tar aldrig slut, vi gör nya fornläm- Inte en bit torkad memma utan en del av en riddarhandske från 1400-talet, Andreas övertygar. ningar hela tiden. Om 600 år gräver någon arkeolog i Dickursby kanske fram rester av Stadshuset. Hur det än har blåst i kommunförvaltningen, får vi hoppas att inga före detta stadsdirektörers skelett hittas i husets ruiner då. z Text och bilder Anna Groth Pieni sanasto: skärvor skelett rester av boningsplatser utgrävningar bartmanskanna fornlämningar kommunförvaltningen memma sirpaleet luuranko asuinpaikan jäänteet kaivaukset partamiehenkannu muinaisjääneet kuntahallinto mämmi 20 Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti 21

12 työkalupakki koulutus Teknisiä vinkkejä Henkilöstökeskuksen kehittämispalvelut Yhteisten palaverien sopimisessa avustaa... Outlookin aikatauluavustaja! Mietitkö, miten parhaiten näkisit monta kalenteria kerralla tai miten sopisit tapaamisen usean kaupungin työntekijän kanssa? Toimi näin: 1. Valitse Kalenterista uusi tapaaminen. Uusi tapaaminen aukeaa erillisenä ikkunana. Tekstin Tapaaminen vieressä lukee Aikatauluavustaja. Klikkaa aikatauluavustajaa. 2. Eteesi avautuu kalenterinäkymä. Vasemmassa reunassa lukee harmaalla Lisää nimi napsauttamalla tästä. Kirjoita palaveriin haluamasi henkilön nimi, esimerkiksi Moilanen Maija ja paina enteriä. 3. Lisää muita nimiä samaan tyyliin. 4. Oikealla puolella olevaan kalenterinäkymään avautuu päiväkohtainen kalenteri, josta näet, milloin kaikilla tapaamiseen kaipaamillasi kaupungin työntekijöillä olisi vapaa hetki. 5. Huoneen saat lisättyä tapaamiseen Aikatauluavustaja-näkymässä ikkunan alareunasta painikkeesta Lisää huoneita. 6. Pääset takaisin kalenterimerkintään klikkaamalla Aikatauluavustaja-painikkeen vieressä olevaa Tapaaminen -painiketta. Muista tallentaa kalenterimerkintä klikkaamalla Tallenna ja sulje -painiketta. z Teksti Jenni Jusslin Keskitetysti tukea tietotekniikkakysymyksissä Tietokoneet ja tietojärjestelmät herättävät kysymyksiä päivittäin ja asioiden toimivuudella on suora vaikutus työskentelyymme. Varmistaaksemme parhaan mahdollisen tuen työntekoon sen kaikkine vivahteineen, tarjoamme ammattimaisesti organisoidun keskitetyn IT-tuen. Numerossa vastaa tietohallinnon niin sanottu HelpDesk -tukipiste. HelpDesk ratkaisee suuren osan ongelmista suoraan ja osaa reitittää vaikeammat tapaukset oikeaan osoitteeseen. HelpDeskiin kannattaa olla aktiivisesti yhteydessä tilanteessa kuin tilanteessa. Käyttäjien palvelulle antama arvosana on vuositasolla yli 9,4 nostaessanne luurin olette hyvissä käsissä! z Teksti H-P Polttila Ajankohtaisia koulutuksia Uusien työntekijöiden perehdytys Kaupunkitasoinen uusien työntekijöiden perehdytys järjestetään 4.4. Tilaisuudessa annetaan tietoa kaupungin organisaatiosta ja strategisista tavoitteista, palvelussuhteen perusasioista, työsuojelusta ja työhyvinvoinnista sekä oman osaamisen kehittämisestä. Tilaisuuteen ovat tervetulleita kaupungin uudet työntekijät kaikilta toimialoilta. Toimialat järjestävät lisäksi omia perehdytystilaisuuksiaan, joissa on toimialoittain räätälöity sisältö. Eläkeinfo Eläkeinfotilaisuus järjestetään iltapäivällä kaupungintalolla. Tilaisuudessa Kevan edustaja kertoo eri eläkevaihtoehdoista sekä eläkeikiin ja eläkkeiden määrään liittyvistä asioista. Mukana on myös Seuren edustaja, joka kertoo mahdollisuuksista tehdä keikkatöitä eläkkeellä. Muutoksena aiempiin eläketilaisuuksin nähden on, että tilaisuudessa ei ole mahdollisuutta täyttää eläkehakemusta. Tilaisuudessa kerrotaan eläkkeen hakemiseen liittyvistä asioista ja yleisön kysymyksille on varattu. Johtamistarjottimen valmennukset Sekä uusille että kokeneemmille esimiehille suunnatut puolesta päivästä kokopäivään kestävät johtamistarjottimen valmennukset tarjoavat lisää tietoa ja taitoa sekä päivitystä esimiestyöhön. Kevään tarjottimelta löytyy valmennuksia muun muassa henkilöstöjärjestelmiin, aktiiviseen välittämiseen, kunnan hallintoon ja työsuojeluun liittyen. Kevään tietotekniikkakoulutukset Tarjolla on koulutusta mm. Office 2010-ohjelmien uusista ominaisuuksista sekä peruskursseja Excelistä, Wordista ja Power- Pointista. Lisäksi voit opiskella Rondoa, SRM-tilausjärjestelmää, talousraportointia ja ASTAa. Matkanhallintaklinikoilla järjestelmän käyttäjillä on mahdollista saada henkilökohtaista opastusta matkanhallintajärjestelmän käytössä. Lisätiedot ja ilmoittautuminen Tarkemmat tiedot löytyvät Avaimesta kohdasta Palvelut / Henkilöstö / Koulutus ja osaamisen kehittäminen / Koulutukset ja kurssit. Koulutuksiin ilmoittaudutaan sähköisellä koulutushakemuksella HRtyöpöydältä. Käy tutustumassa ja tule mukaan! Uusi kaupunkikortti ja aterioiden maksupidätykset Mikäli olet ruokaillut uudella kaupunkikortilla, varauduthan siihen, että alkuvuoden ateriat saattavat tulla maksettaviksi kerralla. Uudesta kaupunkikorttijärjestelmästä ei ole alkuvuonna pystytty siirtämään ateriapidätyksiä palkasta perittäväksi. Ongelmaa selvitetään ja maksusiirrot pyritään toteuttamaan mahdollisimman pian. Tilaajapalvelut, tietohallinnon palvelukeskus ja henkilöstöpalvelut pahoittelevat aiheutuneita hankaluuksia. Uudelle kaupunkikortille ei vielä toistaiseksi pysty lataamaan arvoa aterioiden maksamiseksi. Tulevaisuudessa on tarkoitus, että ateriat maksetaan kortille ladatulla arvolla. Kaupunkikortti on Vantaan kaupungin henkilökunnalle tarkoitettu etu, jolla voi maksaa henkilöstöhintaisen lounaan henkilöstöravintoloissa ja sopimusravintoloissa. Vanha kortti tulee vaihtaa uuteen tämän vuoden aikana. Vanhan kortin voi pitää uuden rinnalla vuoden loppuun saakka. Vanha kortti toimii vain vanhassa lukijalaitteessa. Uudenmallisen kortin näyttäminen lukijalaitteelle riittää; uutta korttia ei siis tarvitse enää työntää lukijaan. Ateriapisteissä on ohjeet. Korttien hakuohjeet ja lomakkeet päivitetään Avaimeen. z Teksti Katja Savopirtti Tyylikäs allekirjoitus sähköpostiin Outlookin sähköpostin allekirjoitus tehdään Tiedosto välilehdellä. Valitse Sähköposti ja Allekirjoitukset. Aloita allekirjoituksen tekeminen valitsemalla Uusi. Anna allekirjoitukselle kuvaava nimi ja täytä tiedot Muokkaa allekirjoitusta kenttään. Tee rivinvaihdot Vaihto + Enter näppäinyhdistelmällä, etteivät rivinvälit tule liian suuriksi. Älä käytä kuvia tai logoja allekirjoituksessa, koska ne kasvattavat viestin kokoa ja joillekin vastaanottajille ne eivät ehkä näy oikein. Malli: Pekka Puuhakas Puheterapeutti Vantaan kaupunki Myyrmäen terveysasema Osoite ja muut yhteystiedot tarpeen mukaan, tekstityyppi Tahoma 10 pt. z Teksti Päivi Rainio Kuva Sakari Manninen 22 Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti 23

13 virkistys virkistys Kevättä kohti Vaikkei kevättä vielä ole näkyvissä, on se sieltä tulossa. Kun valo lisääntyy keväällä, luulisi, että mekin heräilemme talvihorroksesta. Aina ei kuitenkaan ole niin, vaan kevään lähestyminen voi alkaa väsyttää entisestään. Väsymyksen tunne keväällä voi johtua monesta syystä. Hiihtolenkit jäivät tekemättä, ja kiloja on kertynyt. Töitäkin on paiskittu kahden edestä. Jos olet väsynyt, lepää. Anna itsellesi lepoaikaa. On ymmärrettävää että on väsynyt, jos on puurtanut pitkää päivää, ehkä vielä harrastanut aktiivisesti, elänyt Mikä olisi nykypäivänä ilmaista? Maksuton uintiviikko Vantaan henkilöstölle Tikkurilan, Hakunilan, Korson, Martinlaakson ja Myyrmäen uimahalleissa. Enää ei päde: Astu aina pitkä askel ettei kenkäs kulu Askelkampanjassa kalorit kuluvat ja mieli kohenee. Mitä muutamista tossuista Tällä palstalla tutustutaan yleisiin työtapaturmiin, jotka olisi mahdollisesti voitu välttää. kierroksilla. Emme ole robotteja vaan tuntevia ihmisiä. Kevätväsymyksen torjuntaan löytyy varmasti monenlaisia keinoja. Ehkä sinua auttaa auringon voiman tunteminen keväthangilla, liikkuminen heräävässä luonnossa, lintujen laulun kuunteleminen? Hengen ravintoa on myös syytä hankkia, käydä teatterissa tai kuuntelemassa konserttia. Jokaisella on varmaan jotakin mikä antaa voimia, vaikka lätkämatsi tai anopin tapaaminen. Liikunnasta iloa ja hyvää oloa Joukolla mukaan ilmoittautumaan mennessä. Kaksin aina kaunihimpi, isommalla porukalla vielä lystimpi Täysi kymppi ajankohta on varmistunut. Olet sitten liikuntaa harrastava tai harrastamaton, voit olla lyömässä kanssamme rikki Vantaan osallistumisennätystä ! Keväällä alkavat myös työkaverit ottaa päähän. Kun omat voimat ovat vähissä, voivat toisen sanomiset ja tekemiset ärsyttää. Ei ole työkaverin vika, että olet väsynyt, eikä hänen tarvitse kantaa tilannettasi. Todennäköisesti työkaverisi on yhtä väsynyt kuin sinä. Kukaan meistä ei pysty työskentelemään jatkuvasti 100 %, et sinäkään. Tämän hyväksyminen voi helpottaa myös omaa jaksamistasi. Kevät on suurenmoista aikaa, käytä se hyödyksesi! z Teksti Matti Nurmi Naisenergia jyllää Osallistu Naisten Kympille Eikä tarjonta tähän lopu Lisätietoa edellisistä ja Vantaan tuetuista liikuntamuodoista henkilostoedut/liikunta_kulttuuri_ja_ virkistys/liikunta. z Teksti Ulla Aaltonen Kuva Sakari Manninen Kulttuuria Kolme apinaa 8.5. klo 19 Teatteristudio Pasila Lippujen hinta 20 (avec 25 ) Metsäperkele klo19 Kaupunginteatterin suuri näyttämö Lippujen hinta 25 (avec 30 ) Molempiin esityksiin lippujen sitovat varaukset puhelimitse 3.4 klo 8-10 puh (älä jätä tilaustasi vastaajaan) tai sähköpostilla 3.4.klo 12 mennessä. Ks. ohjeet alla. Sähköpostivarauksessa viestiin seuraavat tiedot: esityksen nimi, lähtijöiden nimet, avecit henkilökuntaan kuuluvan nimellä, puhelin päiväaikaan ja lippujen lunastuspaikka Tikkurila vai Myyrmäki. Teatteri- ja oopperaesitykset taulukosta löytyy nyt sp-varaus päättyy -aika, minkä jälkeen ostan liput. Myös sähköpostilla tehty varaus on sitova. Puolet lipuista varataan puhelinvaraajille. Sähköpostivaraajat saavat vahvistuksen sähköpostitse heti kun ehdin. Jos kysyntä on kova, vahvistan loput varaukset puhelinajan jälkeen. Vuoden alusta on henkilökunnalle ollut myynnissä elokuvalippuja Bio Grandiin (Tikkurilassa) tai Kino Myyriin (Myyrmäessä). Lippuja voi ostaa 2 kpl yhteishintaan 10. Liput vaihdetaan teatterin kassalla ja ne käyvät kaikkiin näytöksiin. Nämä liput ovat voimassa asti. Avaimesta löytyy tarkemmat toimintaohjeet lippujen ostamiseen. Palvelut > Henkilöstöedut > Liikunta, kulttuuri ja virkistys > Kulttuuri. Teatteri Vantaa lähettää ajoittain erikoistarjouksia kaupungin henkilökunnalle. Myös näistä tieto Avaimessa. Työpaikalta voidaan ilmoittaa joku henkilö ns. Teatteriyhdyshenkilöksi. Lähetän heille henkilöstölle tarkoitetusta kulttuuritarjonnasta tietoa jaettavaksi eteenpäin työpaikalla. Lisätietoja Hannele Karlin puh , mieluiten sähköpostilla, AjanKohtaus! -tapahtumat HelMet-kirjaston vuoden 2013 Ajan- Kohtaus! -tapahtumasarjojen teemana on hyvinvointi. AjanKohtaus! lähestyy hyvinvointia eri näkökulmista, huumoria unohtamatta. Mukana on kiinnostavia esiintyjiä Juha Vuorisesta Kirsi Pihaan. Eetikko ja uskonnonfilosofi Antti Kylliäinen mm. haastaa ajattelijoita ja vaikuttajia keskustelemaan työelämästä ja hyvinvoinnista. Tikkurilan kirjastossa ke klo Antti Kylliäisen vieraana Risto E.J. Penttilä. Hyvinvointia tuo myös Teatteri Pensas, jonka kollaasinäytelmä uutuuskirjoista Vapaudenaukion mielipuoli kiertää useissa HelMet-kirjastoissa. Ma klo 18 Tikkurilan kirjasto To klo 18 Myyrmäen kirjasto Tilaa nyt CityShoppari 2013 Tuhat tuntuvaa tarjousta. Vantaan kaupungin työntekijöille henkilökuntahintaan vain 20. Satoja vaihtoehtoja virkistäytymiseen, esimerkiksi: Elegia Day SPA, valinnainen kasvohoito ja/tai vartalohoito 20 %. Kakkugalleria, Cafe Latte ja vapaavalintainen kakkupala kahdelle yhden hinnalla. Suomen kansallisooppera, kaksi normaalihintaista lippua yhden hinnalla saman tai seuraavan päivän oopperoihin, baletteihin ja tanssiesityksiin. Namaskaar -ravintola, kaksi iltabuffeeta 25 %. Tutustu etuihin osoitteessa www. cityshoppari.fi. Tilaus: cityshoppari.fi. Kirjoita tilaukseesi: nimesi, koti osoitteesi ja puhelinnumerosi sekä virastosi/yrityksen nimi/osasto/yksikkö. CityShoppari toimitetaan noin 2 viikon kuluttua. Lisätietoja: puh Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti 25

14 virkistys virkistys Kyselimme kylillä Vandaalit Pääsiäinen lähestyy. Harva laskeutuu enää laskiaisena paastoon, mutta kilvoittelevatko kollegat muutoin suuren munajuhlan alla? Kysyimme 1. Paastoatko ennen pääsiäistä? 2. Mikä on suosikkipääsiäisherkkusi? 3. Missä vietät pääsiäisen pyhät? z Koonnut Anna Groth Markku Lappalainen & Anna Groth Harri Raita, järjestökoordinaattori, konsas 1. En paastoa enkä laihduta. Tammikuu meni ihan vahingossa tipattomana, mutta se ei tule toistumaan. 2. Lammas, missä tahansa muodossa, uunijuuresten ja punaviinin kera. 3. Vietän pääsiäisen perhepiirissä, sisaruksia ja vanhempia tavaten. Rakkain pääsiäistraditiomme on ässäarpojen raaputus. 26 Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti Minna Kiikeri, perushoitaja, soster 1. En paastoa, toisaalta laihdutan aina. 2. Suklaamunat. Kinder on paras. 3. Lähden taas serkun luokse Lopelle lopen uupuneena. Se on perinteisesti kauneudenhoitoviikonloppu, jolloin värjätään hiukset, tehdään jalkahoitoja ynnä muuta hemmottelua. Heidi Hölttä, julkaisusihteeri, sivi 1. En paastoa. Tammikuu oli kyllä tipaton ja sivistysviraston vuoden kestänyt laihdutuskampanja päättyi myös tammikuussa. 2. Sitruunajuustokakku, itse tehty tai puolison tekemä. 3. Lähdemme ystäväperheen luo Jyväskylään. Ohjelmaan kuuluu muna-aarteen metsästys. Teemu Jääskeläinen, maankäyttöinsinööri, mato 1. En. 2. Pasha. Ihan kaupasta ostettu, en osaisi valmistaa itse. Lammastakin on usein tarjolla. 3. Pääsiäispyhät menevät ulkoillen ja rentoutuen yleensä kotona Helsingissä. Joskus olemme mökillä Mäntyharjulla. Helppo pashaohje 100 g voita 1 dl sokeria 2 prk (à 200 g) maitorahkaa 2 dl kuohukermaa 1 muna 1/2 sitruunan mehu 2 tl vanilliinisokeria 1/2 dl mantelirouhetta 1 dl rusinoita, sukaatteja, kuivattuja hedelmäpaloja tai suklaapaloja Koristeeksi tuoreita tai säilykehedelmiä, pääsiäiskarkkeja, paahdettuja mantelilastuja tai suklaarouhetta Vatkaa voi ja sokeri vaahdoksi. Lisää rahka, muna, mausteet ja vaahdoksi vatkattu kerma. Pane rahkaseos valumaan kostutetulla sideharsolla vuorattuun pashamuottiin, siivilään, kahvisuodattimeen tai kukkaruukkuun. Anna valua kylmässä yön yli. Kumoa pasha seuraavana päivänä tarjoiluvadille ja koristele. Muistathan antaa vinkkejä ja palautetta Vautsi on Vantaan kaupungin henkilöstölehti, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Juttujen ideoimiseen tarvitaan myös lukijoiden apua: kertokaa ideanne ja palautteenne joko toimialanne viestintään, joista on kaikista edustus sisäisen viestinnän toimitusneuvostossa, tai lehden toimitukseen sähköpostiosoitteella Vantaan arvokysely 2013: Kaupunkia kehitetään yhdessä! Nyt on sinun hetkesi sanoa sanasi Vantaan tulevaisuudesta. Kerro Vantaan päättäjille, miten toivot kaupunkia ohjaavien arvojen; yhteisöllisyys, kestävä kehitys, innovatiivisuus, näkyvän kaupungin toiminnassa. Vastaa kaupungin työntekijöille ja kuntalaisille tarkoitettuun kyselyyn vantaa.fi:ssä mennessä ja ole mukana rakentamassa Vantaasta kaupunkia, josta voimme olla ylpeitä. Enkäten finns även på svenska. Vautsin aineistopäivät 2/13 dl ma , ilmestyy /13 dl ma , ilmestyy /13 dl ma , ilmestyy Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti 27

15 SAMMUTA VALOT ANNA TUNTI MAAILMALLE! Earth Hour ilmastotapahtuma Myyrmäen Paalutorilla TULIKANSA-tulishow Paalutorilla, Myyrmäessä, lauantaina alk. klo Torilla Vantaan seurakuntien järjestämä kynttilähartaus noin klo Osallistumalla Earth Houriin osoitat välittäväsi maapallon tulevaisuudesta. Tule mukaan! Earth Hour on WWF:n järjestämä maailmanlaajuinen ilmastotempaus, jossa ihmiset ympäri maapalloa sammuttavat valonsa samana päivänä samaan kellonaikaan. Järjestäjät: Vantaan kaupungin tapahtuma- ja kaupunkikulttuuripalvelut, ympäristökeskus, Vantaan seurakunnat.

Savuton Kontiolahti -työryhmä 31.12.2013 Seuranta/Mittari SAVUTON KUNTA -KRITEERIEN TOTEUMA KONTIOLAHDEN KUNTA. Toteutusvastuu

Savuton Kontiolahti -työryhmä 31.12.2013 Seuranta/Mittari SAVUTON KUNTA -KRITEERIEN TOTEUMA KONTIOLAHDEN KUNTA. Toteutusvastuu KRITEERI 1 Tupakointi on kielletty tupakkalain 12 :n osoittamissa kunnan omistamissa ja hallinnoimissa tiloissa ja ulkoalueilla. Tupakointikiellot on merkitty selkeästi kylteillä, tarroilla ja julisteilla.

Lisätiedot

Aloite Sipoon kunnan julistautumisesta savuttomaksi kunnaksi/eva Autio. Aloite merkittiin tiedoksi.

Aloite Sipoon kunnan julistautumisesta savuttomaksi kunnaksi/eva Autio. Aloite merkittiin tiedoksi. Valtuusto 41 07.05.2012 Aloite Sipoon kunnan julistautumisesta savuttomaksi kunnaksi/eva Autio KV 104 Valtuusto 1.11.2010 Eva Autio (kesk.) jätti aloitteen, jossa hän ehdottaa, että Sipoon koko kunta julistautuu

Lisätiedot

Työsuojelu- ja. 5 12.02.2015 yhteistyötoimikunta Työsuojelu- ja. 4 16.03.2015 yhteistyötoimikunta Työsuojelu- ja

Työsuojelu- ja. 5 12.02.2015 yhteistyötoimikunta Työsuojelu- ja. 4 16.03.2015 yhteistyötoimikunta Työsuojelu- ja Työsuojelu- ja 5 12.02.2015 yhteistyötoimikunta Työsuojelu- ja 4 16.03.2015 yhteistyötoimikunta Työsuojelu- ja 3 28.05.2015 yhteistyötoimikunta Kaupunginhallitus 10 21.09.2015 Työsuojelu- ja 3 26.11.2015

Lisätiedot

Uudistuva strateginen laadunhallinta Vantaan kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla

Uudistuva strateginen laadunhallinta Vantaan kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla Uudistuva strateginen laadunhallinta Vantaan kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla Meri-Tuuli Lehmuskallio Erityisasiantuntija Kehittämisyksikkö Talous- ja hallintopalvelut Vantaan kaupungin

Lisätiedot

Savuton duuni, nuuskaton huuli

Savuton duuni, nuuskaton huuli Savuton duuni, nuuskaton huuli Valo ja Olympiakomitea haastavat jäsenjärjestönsä savuttomiksi ja nuuskattomiksi työpaikoiksi. Mukaan pääsee, kun on henkilöstönsä kanssa sopinut kriteereiden toteutumisesta

Lisätiedot

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Diacor terveyspalvelut Oy Terveyspalvelujen suomalainen suunnannäyttäjä Työterveyttä suurille ja pienille asiakkaille Yli 4000 sopimusasiakasta, joissa

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

Erkki Moisander 27.5.2015

Erkki Moisander 27.5.2015 Erkki Moisander 27.5.2015 Haluamme siirtää vakuutusyhtiöt sairauksien ja tapaturmien korvaamisesta hoitoketjun alkupäähän ennakoimiseen ja hyvinvoinnin luomiseen. Uskomme, että suomalaiset saavat parhaat

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Kehitetään työhyvinvointia yhdessä TTK Työhyvinvointipalveluista tukea Työhyvinvointikortti Pirkko Mäkinen pirkko.makinen@ttk.fi Mitä hyötyä? Hyöty on osoitettu tutkimuksin ja kehittämishankkeissa Työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia. Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan?

Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia. Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan? Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan? Helsinki 17.4.2015 ja Jyväskylä 24.4.2015 Pirkko Mäkinen, Työturvallisuuskeskus Työpajan tavoite

Lisätiedot

Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia

Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia Terveyttä yksilöille, tuottavuutta yritykselle ja hyvinvointia työyhteisölle Ossi Aura Työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, fil.tri Alustuksen

Lisätiedot

29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja

29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja UUDISTA JA UUDISTU 2011 28. FINLANDIA-TALO Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja Työhyvinvoinnilla tuottavuutta vai tuottavuudella työhyvinvointia? Työhyvinvoinnin taloudellinen merkitys Helsingissä 2010 Työhyvinvointityössä

Lisätiedot

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus. 5.9.2014 Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus. 5.9.2014 Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Aamiaistilaisuus 5.9.2014 Raahe Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Raahe 5.9.2014 klo 8.00 9.00

Lisätiedot

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! -projektin tarkoituksena tuottaa kriteerit logistiikka-alan pk-yrityksiin nuoren työntekijän perehdyttämiseen

Lisätiedot

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari TYÖTERVEYSHUOLLON NÄKÖKULMA TYÖKYVYN TUKEMISESSA Satu Väihkönen Työterveys Wellamo Oy, johtava ylilääkäri Suomen Työterveyslääkärit ry, pj 2013

Lisätiedot

Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa

Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa Yhteistyöllä voimavaroja ja työkaluja työntekijän työkyvyn heiketessä Satu Tamsi Työkykykoordinaattori/Työterveyshoitaja Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä

Lisätiedot

Savuton kunta 2012 2015. Tarja Kristiina Ikonen, toiminnanjohtaja

Savuton kunta 2012 2015. Tarja Kristiina Ikonen, toiminnanjohtaja Savuton kunta 2012 2015 Tarja Kristiina Ikonen, toiminnanjohtaja 22.10.2015 1 Kuntien savuttomuus lukuina 4 602 508 76 % n 244 488 637 5 % n 16 407 249 19 % n 61 1 891 n 1 Haasteena - Kuka johtaa, miten

Lisätiedot

Osuva-loppuseminaari

Osuva-loppuseminaari Osuva-loppuseminaari Mistä syntyy työntekijän ja työyhteisön innovatiivisuus? Kyselyn tuloksia 15/12/14 Timo Sinervo 1 Mitä tutkittiin Mitkä johtamiseen, työyhteisöön ja työhön liittyvät tekijät johtavat

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Kuntalaisten tarpeiden arviointi

Kuntalaisten tarpeiden arviointi Kuntalaisten tarpeiden arviointi Sähköinen hyvinvointikertomus tutuksi Anne Sormunen/ erityisasiantuntija 1 Se on tiedolla johtamisen tiimityöväline kuntalaisen hyvinvointi ja kokemus palveluiden toimivuus

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti Pirkko Mäkinen pirkko.makinen@ttk.fi Työturvallisuuskeskus Koulutus- ja kehittämis- ja palveluorganisaatio Työhyvinvoinnin, yhteistoiminnan, tuloksellisuuden

Lisätiedot

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu Salon kaupunki Organisaation uudistaminen johtava konsultti Jaakko Joensuu Taustaa Kevään 2013 aikana Salossa on valmisteltu selviytymissuunnitelmaa, jossa tavoitellaan 33 miljoonan euron muutosta kaupungin

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Forssan kaupunki on savuton kuntatyöpaikka SAVUTTOMUUS- OHJELMA. Kaupunginhallitus Yhteistoimintaryhmä

Forssan kaupunki on savuton kuntatyöpaikka SAVUTTOMUUS- OHJELMA. Kaupunginhallitus Yhteistoimintaryhmä Forssan kaupunki on savuton kuntatyöpaikka SAVUTTOMUUS- OHJELMA Kaupunginhallitus Yhteistoimintaryhmä 2 Sisällysluettelo SAVUTTOMUUSOHJELMA 1. Savuttoman työpaikan määritelmä... 3 2. Savuton Forssan kaupunkityöpaikka...

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

Diabeteksen ennaltaehkäisyä verkossa

Diabeteksen ennaltaehkäisyä verkossa Diabeteksen ennaltaehkäisyä verkossa Riikka Hirvasniemi, TtM, projektipäällikkö Anne Rajala, th, projektityöntekijä Kehittämistyön tausta KASTE- ohjelma Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelma 2007-2017

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? YHTEISTOIMINTA-ALUEVERKOSTON XIV TAPAAMINEN 17.2.2011 Helsinki Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä, STM 1 2.3.2011

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Työhönpaluun tuki. Itella-konsernin työhyvinvointisäätiö PL 105, 00011 itella Y-tunnus: 2042735-1 www.tyohyvinvointisaatio.fi

Työhönpaluun tuki. Itella-konsernin työhyvinvointisäätiö PL 105, 00011 itella Y-tunnus: 2042735-1 www.tyohyvinvointisaatio.fi Työhönpaluun tuki Itella-konsernin työhyvinvointisäätiö PL 105, 00011 itella Y-tunnus: 2042735-1 www.tyohyvinvointisaatio.fi Paluun tuki - pitkän sairaspoissaolon jälkeen Onnistuneen työhön paluun edellytykset

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen

Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen Kotkan kaupunki Perustettu vuonna 1879 Kotka, Karhula ja Kymi yhdistyivät 1977 Asukkaita noin 55.000 Kokonaispinta-ala 950km2, maata 271km2, merta 678km2 Rantaviivaa

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen

Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen Pohjola Terveys Oy Työhyvinvointipalvelut vastaava työpsykologi Sabina Brunou Millaista työhyvinvointia tavoittelemme tämän päivän työelämässä? Tavoitteena työntekijöiden

Lisätiedot

VANTAA. Perhekeskeisen verkostotyön malli

VANTAA. Perhekeskeisen verkostotyön malli VANTAA Perhekeskeisen verkostotyön malli Milloin verkostotyötä? Kun huoli perheen tilanteesta kasvaa, ovat seuraavat kysymykset työntekijän apuna: Mitä tapahtuu jos kukaan ei tee mitään? Mitä siitä seuraa,

Lisätiedot

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari 29.11.2011 Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja 1 ASUKKAIDEN MENESTYMINEN Tarvetta vastaavat palvelut Asukkaiden omatoimisuus Vuorovaikutus TALOUS HALLINNASSA

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Esityksen sisältö 1. Työkyvyn palauttamiseen ja työhön paluuseen liittyvät

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Asiakaskyselyn 2014 tulokset

Asiakaskyselyn 2014 tulokset Asiakaskyselyn 2014 tulokset Työterveys Akaasia teki keväällä 2014 asiakaskyselyn. Kysely lähetettiin 664 työterveyshuollon asiakkaan yhteyshenkilölle Webropol kyselynä sähköpostin välityksellä. Kyselyyn

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Meillä on matala kynnys käykää vaan peremmälle!

Meillä on matala kynnys käykää vaan peremmälle! Meillä on matala kynnys käykää vaan peremmälle! Sosiaali- ja terveystoimiala Lahden Terveyskioskista Neuvontaa kaikenikäisille Lahti avasi ensimmäisenä suurena kaupunkina Terveyskioskin 10.3.2010 Kauppakeskus

Lisätiedot

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana Ääni toimitukselle Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana TOIMI-hanke, päätösseminaari 6.11.2014 Aurora Airaskorpi Projektitutkija, Media Concepts Research Group @aairaskorpi auroraairaskorpi.com

Lisätiedot

Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä

Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä Erkki Vartiainen, professori, ylijohtaja 29.10.2013 Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivä 2013 1 Työkaluja Terveyden edistämisen aktiivisuuden

Lisätiedot

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Marjo Sinokki Työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon ja terveydenhuollon EL EI SIDONNAISUUKSIA Tänään pohditaan Taustaa Työkyky Yhteistyö

Lisätiedot

Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat -

Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat - Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat - Arja Janhonen Kiteen kaupunki/perusturvakeskus Terveyden edistämisen

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen.

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. PUIMALA: Asiakaslähtöinen palvelu kunnassa LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. Mitä tarkoittaa asiakaslähtöinen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi Hyvinvointia työstä KP Martimo: Työhyvinvoinnista 12.2.2014 Hyvinvointi työssä vai siitä huolimatta? Kari-Pekka Martimo, LT Johtava ylilääkäri Vaikuttava työterveyshuolto teemajohtaja KP Martimo: Työhyvinvoinnista

Lisätiedot

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala 1 Vetovoimaisia työpaikkoja yhdistäviä tekijöitä: ü Henkilöstön saanti helppoa ü Henkilöstön

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot Työhyvinvointikysely 2011 n yliopisto / Muut yliopistot Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 1215 100% 80% 60% 55% 60% 40% 45% 40% 20% 0% Nainen (KA: 1.452, Hajonta: 1.117)

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

Liitteenä vetoomus, liite 2.

Liitteenä vetoomus, liite 2. SAVUTON KUNTA -VETOOMUKSEN HYVÄKSYMINEN 409/01.010/2009 KH 61 Tupakkatuotteiden käyttö on suuri yksittäinen terveysriski niin Suomessa kuin kaikkialla teollisuusmaissa. Suomessa on nykyisin noin miljoona

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Hallinnointityökalut liikunnan ja. osana varhaisen tuen mallia

Hallinnointityökalut liikunnan ja. osana varhaisen tuen mallia Hallinnointityökalut liikunnan ja terveyden aktivointiin i tii kk koko henkilöstölle osana varhaisen tuen mallia Tehokkaasti taantuman varalle! Event Brokers EBS Oy/SporttiPassi, Tommy Sarja Event Brokers

Lisätiedot

Savuton sairaala toimintaohjelma. 23.2.2015 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri

Savuton sairaala toimintaohjelma. 23.2.2015 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Savuton sairaala toimintaohjelma 23.2.2015 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 2 SITOUTUMINEN... 2 TIEDOTTAMINEN... 3 KOULUTUS JA OHJAUS... 4 TUKI TUPAKOINNIN LOPETTAMISEKSI...

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Monimuotoisen työyhteisön hyvinvointi

Monimuotoisen työyhteisön hyvinvointi Työpaikkavalmenta koulutusmateriaali Monimuotoisen työyhteisön hyvinvointi Sisältö Riittävän hyvä työyhteisö Työpaikan työyhteisön voimavaro lisäävät tekijät Esimiehen, työsuojeluvaltuutetun luottamusmiehen

Lisätiedot

Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90. Tanja Vuorela, ylilääkäri

Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90. Tanja Vuorela, ylilääkäri Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90 Tanja Vuorela, ylilääkäri 6.11.2012 Osallistava työterveyshuolto 2. Suunnittelu 3. Toiminta Varhainen tuki: Sairauspoissaolojen seuranta Hälytysrajat Esimiesvalmennus

Lisätiedot

Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II

Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II pj Tanja Matikainen, Janakkalan kunta siht. Reetta Sorjonen, Hämeen liitto Tehtävä 1. Valitkaa taulukosta

Lisätiedot

Työelämän ilmiöt ja työkyvyn tukeminen Johanna Ahonen 1.9.2015

Työelämän ilmiöt ja työkyvyn tukeminen Johanna Ahonen 1.9.2015 Työelämän ilmiöt ja työkyvyn tukeminen Johanna Ahonen Työkykyjohtaminen Ilmiöitä Tiedolla johtaminen 2 Ilmiöitä ja huolia yritysten arjessa Kannattavuus, tehokkuus, kasvu "Liikevaihto jää alle budjetin

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen TAUSTAA Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa.. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa

Lisätiedot

Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015

Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015 Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015 Terveyden edistäminen on strateginen valinta Terveyden edistäminen on Seinäjoen kaupungin strateginen valinta, jossa terveysnäkökohdat otetaan huomioon kaikissa

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi

Lisätiedot

Työelämäpalvelut Mehiläinen Paimio. Tervetuloa asiakkaaksi!

Työelämäpalvelut Mehiläinen Paimio. Tervetuloa asiakkaaksi! Työelämäpalvelut Mehiläinen Paimio Tervetuloa asiakkaaksi! PUITESOPIMUS Koskee kansanterveyslain edellyttämien kuntien lakisääteisten työterveyspalveluiden järjestämistä Paimion kaupungin ja Sauvon kunnan

Lisätiedot

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit FILIP SCHEPERJANS, LT NEUROLOGIAN ERIKOISLÄÄKÄRI, HYKS TIETOJÄRJESTELMÄLÄÄKÄREIDEN ALAOSASTON JOHTOKUNNAN PJ, SUOMEN LÄÄKÄRILIITTO Lääkäreiden rooli terveydenhuollon

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Marke Hietanen-Peltola Ylilääkäri, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 19.3.2015 Kuntotestauspäivät 2015, Kisakallio Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot

Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013

Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Hyvä asiakkaamme! Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Miksi? Miten? Mitä? Tilanne 2014 Työnhakijoiden määrän vaihtelu Osa viihtyy ja pysyy kotihoidossa

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Hankkeen tarve Idea hankkeeseen lähti yrittäjäjärjestöiltä -hanke Huoli yksinyrittäjien ja mikroyritysten henkilöstön jaksamisesta ja toimintaedellytysten turvaamisesta

Lisätiedot

Yhteystiedot. Yritys tai organisaatio. Katuosoite. Kaupunki. Maa. Yhteyshenkilö. Tehtävä organisaatiossa. Sähköposti. Puhelinnumero.

Yhteystiedot. Yritys tai organisaatio. Katuosoite. Kaupunki. Maa. Yhteyshenkilö. Tehtävä organisaatiossa. Sähköposti. Puhelinnumero. Esittely Täyttäkää työpaikan terveyden edistämiskysely ja selvittäkää onko terveyden edistäminen jo osa työpaikkanne toimintaa vai onko työpaikallanne ehkä vielä parantamisen varaa. Kyselyyn vastaaminen

Lisätiedot

PERUUTUSPEILIIN KATSOMISTA VAI ETEENPÄIN SUUNTAAMISTA?

PERUUTUSPEILIIN KATSOMISTA VAI ETEENPÄIN SUUNTAAMISTA? PERUUTUSPEILIIN KATSOMISTA VAI ETEENPÄIN SUUNTAAMISTA? Terve yritys pulssikysely ennustaa työhyvinvoinnin tasoa kehityspäällikkö Sabina Brunou sabina.brunou@diacor.fi 5157 PALVELUMME TYÖPAIKOILLE Työhyvinvointipalvelut

Lisätiedot

TTK kouluttaa. www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut

TTK kouluttaa. www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut TTK kouluttaa www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut Päivi Rauramo 2010 Ristiriidoista ratkaisuihin Koulutuksessa perehdytään ristiriitojen syntyyn ja ihmisten erilaisuuteen, ristiriitatilanteissa

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 19.11.2013 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Seinäjoen Lääkäritalo Yksityinen täyden palvelun lääkärikeskus Etelä- Pohjanmaalla, Seinäjoella Ammatinharjoittajien vastaanotot Työterveyshuolto

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

TEY:n juhlaseminaari TYÖTERVEYSYHTEISTYÖLLÄ ETEENPÄIN. 9.6.2015, Etera, Helsinki Tuomas Kopperoinen, johtaja, Oulun Työterveys liikelaitos

TEY:n juhlaseminaari TYÖTERVEYSYHTEISTYÖLLÄ ETEENPÄIN. 9.6.2015, Etera, Helsinki Tuomas Kopperoinen, johtaja, Oulun Työterveys liikelaitos Asiantuntijasta managereiksi - työsuojelun, työterveyshuollon ja työpaikkojen uudistuvat työroolit, vastuut ja työtavat - Työterveysyhteistyön hyvät käytännöt TEY:n juhlaseminaari TYÖTERVEYSYHTEISTYÖLLÄ

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi?

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Pauli Forma, Keva Toteuttaneet: Kalle Mäkinen & Tuomo Lähdeniemi, Fountain Park Verkkoaivoriihi, taustatietoa Tavoite: selvittää

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

Savuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP

Savuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP Savuton sairaala auditointitulokset 2012 Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP MIKSI Savuton sairaala -ohjelmaa tarvitaan? Tupakkateollisuus on hämmentänyt ihmisten

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja vähentää myös kunta-alalla? Tuula Räsänen, tiimipäällikkö, Työhyvinvointi ja turvallisuus -tiimi Organisaatio Palvelemme asiakkaita ja kumppaneita

Lisätiedot

Nuorten palveluohjaus Facebookissa

Nuorten palveluohjaus Facebookissa Nuorten palveluohjaus Facebookissa Kokemuksia sosiaalisen median hyödyntämisestä nuorten palveluohjauksessa 1.5.11. 21.11.2013 Saila Lähteenmäki / MOPOTuning hanke 21.11.2013 https://www.facebook.com/nuortenpalveluohjaaja.sailalahteenmaki

Lisätiedot