Työterveys on työkyvyn ylläpitoa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työterveys on työkyvyn ylläpitoa"

Transkriptio

1 Vantaan kaupungin henkilöstölehti Tee itse pääsiäisen pasha Työterveys on työkyvyn ylläpitoa Ei käymään, vaan olemaan Sähköiset palvelut muuttavat työn sisältöä HYVIS toteuttaa hyviä tekoja Suomalaista sisua etsimässä I spåren efter gånga tider Luupin alla mm. työterveys Kunta10

2 sisältö näkökulma 4 Työterveys on huolenpitoa ja hyvinvointiin neuvontaa 10 Pointtina olohuoneus 17 Asiaa riskimiehille Vantaan kaupungin henkilöstölehti Vautsi ilmestyy neljä kertaa vuodessa. näkökulma Tietotekniikka tuo mahdollisuuksia... 3 luupin alla Työterveys on työkyvyn ylläpitoa... 4 Kunta 10 hyvääkin voi kehittää ja erinomaista parantaa... 7 Voihan verkosto!... 8 Muuttamisen ihanuus ja kamaluus... 9 tapetilla Ei käymään, vaan olemaan...10 VOCia ilmassa?...11 Kertomuksia hyvinvoinnista...12 Wampo tilaa kaikille...12 Sähköiset palvelut muuttavat työn sisältöä...13 Hyvis toteuttaa hyviä tekoja...14 Savuttomuutta vauhditetaan Vantaalla...16 Suomalaista sisua etsimässä...17 Kuntarakennetta uudistetaan, miten käy Vantaan?...18 Haastattelussa tiimiesimies Jakob Engström...20 Kevättä kohti Ajankohtaisia koulutuksia...23 uppsnappat i farten I spåren efter gånga tider...21 työkalupakki...22 koulutus virkistys Liikunnasta iloa ja hyvää oloa...24 Kulttuuria...25 Kyselimme kylillä...26 Vandaalit...27 Julkaisija Osoite Sähköposti Päätoimittaja Toimitus Ulkoasu Taitto Kannen kuva Kannen kuvassa Painopaikka Paperi Vantaan kaupunki, viestintä Asematie 7, Vantaa Päivi H. Rainio puh Anna Groth Anitta Mäkinen Markku Lappalainen Anna Groth Merja Nuutinen päiväkoti Lehdokista Spin Press EE Highspeed Matt, 90 g/m2 Toimitusneuvosto Jorma Häkkinen Hannele Karlin Pirjo Kivistö Markku Lappalainen Päivi Rainio Vivikka Richt Katja Savopirtti Terhi Unhola Vappu Vienamo Kaikesta päivittäisestä tekemisestämme löytyy asioita, joissa voimme kyseenalaistaa nykyisen tavan tehdä töitä. Tietotekniikka tuo mahdollisuuksia Satoja tuhansia salasanoja, kymmeniätuhansia tietokoneita ja teknisiä laitteita, satoja tietojärjestelmiä ja enemmän tietoa kuin koko ihmiskunta oli tuottanut reilu sata vuotta sitten kaikesta tästä koostuu se maailma, jonka parissa erään suuren suomalaisen kaupungin tietohallinto työskentelee. Tietoteknisen ympäristömme monipuolisuus ja monimutkaisuus heijastaa hyvin koko kuntasektoria. Liiketoiminta, bisnes, jota harjoitamme, on mittakaavaltaan häkellyttävän laaja-alaista. Tuotteisiimme kuuluu valtava määrä eri suoritteita aina 75-vuotiaan Hiljan Marevan-reseptistä 3-vuotiaan Viljon päiväunille peittelemiseen. Strategiakonsultti tai liikeyrityksen ammattijohtaja reagoisi haasteeseen ehkä kääntämällä katseensa kohti Kaukoitää tai kurottautumalla vain matalimmilla oksilla roikkuviin omeniin. Kuntakonsernin missio ja valloitettavat vuorenhuiput kumpuavat kuitenkin lainsäädännöstä ja yhteiskunnallisesta perustehtävästä. Meidän on nähtävä haasteiden kirjo voimavarana ja rikkautena. Uudet tietojärjestelmät ja tekniset ratkaisut koetaan helposti monimutkaisuuden lisääjänä, ennemmin kuin asioiden yksinkertaistajana. Tosiasiassa tuottavuuden lisääminen rakentuu kuitenkin pitkälti juuri IT-ratkaisujen varaan. Tuottavuus on monelle vaikeasti hahmotettavaa sanahelinää. Sanan sisältö ei kuitenkaan ole kovin monimutkainen. Toteuttavaksemme palvelulupauksemme myös tulevaisuudessa, tulisi meistä jokaisen pystyä tekemään työtään paremmin ja tehokkaammin. Mutta miten tietotekniikka mahdollistaa esimerkiksi Viljon peittelemisen entistä sujuvammin? Muutama esimerkki: Maankäytön tilahallinnan järjestelmä mahdollistaa tilojen suunnittelun kautta optimaaliset ryhmäkoot Henkilöstöhallinnon työvuorosuunnitteluohjelmisto vähentää turhaa päällekkäisyyttä Päiväkotien hallinnollisen työn helpottaminen sähköisten palveluiden avulla lisää varsinaiseen työhön käytettävää aikaa Ongelmien ratkaisu ja arjen tehostaminen vaativat usein katseen nostamista hieman omaa työpistettämme kauemmas. Tekemisemme monipuolisuus tarkoittaa myös mahdollisuuksia löytää uusia yhteistyön mahdollisuuksia yli toimiala- ja toimintorajojen. Tietotekniikka voisi esimerkiksi tarjota mahdollisuuksia saattaa terveyskeskuksessa olevan tiedon Viljon pölyallergiasta päiväkodin käyttöön. Kaikkein suurin tietotekninen murros on kuitenkin tapahtumassa asiakkaidemme keskuudessa. Tänä päivänä ei ole lainkaan ennenkuulumatonta, että 75-vuotias Hilja on valveutunut sosiaalisen median käyttäjä, tai tottuneempi asioimaan sähköisesti kuin paikan päällä papereita täyttämällä. Mahdollisuudet ovat valtavat, eikä meillä ole varaa jättää tarttumatta tilaisuuteen. Organisaatiokaavioiden laatikot ja arjen kiire kätkevät sisäänsä lukemattomia tilaisuuksia tehdä asiat hieman paremmin. Haastankin sinut olemaan utelias tekniikan tuomia mahdollisuuksia kohtaan. Milloin olet viimeksi listannut kolme ideaa oman työsi tehostamiseen? H-P Polttila Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti 3

3 luupin alla luupin alla Työterveys on työkyvyn ylläpitoa Hirmuinen selkäsärky, kivuliaat rannevaivat tai vaikka työpaikalla niksahtanut niska. Näitä kaikkia yhdistää se, että ne kohdatessaan meistä jokainen soittaa ensimmäiseksi työterveyshuoltoon. Kaupungin oma työterveys eli Vantaan Työterveys liikelaitos huolehtii suuresta osasta Vantaan kaupungin työntekijöitä. Liikelaitos tekee aktiivisesti yhteistyötä kaupungin kanssa, jotta meistä pidettäisiin mahdollisimman hyvää huolta. Kattavat palvelut kaikille Usein kuulee sanottavan, että työterveyshuolto keskittyy lähinnä lääkeresepteihin ja sairaslomiin. Jossain tuo lausahdus voi olla totta, mutta ainakin Vantaalla asia on päinvastoin. Kaupunki tarjoaa henkilöstölleen kattavat työterveyshuollon palvelut. Myös aikoja työterveyteen on entistä paremmin tarjolla. Olemme satsanneet paljon ajanvarauksen uudistamiseen. On tärkeää, että jokaista ajan tarvitsevaa kohdellaan ystävällisesti ja hänelle etsitään juuri hänen terveydentilaansa sopiva ratkaisu, työterveysjohtaja Anne-Marie Hovi kertoo. Ajanvarauksen henkilöstöä on koulutettu kysymään kiireettä oikeat kysymykset sekä etsimään soittajalle oikea asiantuntija ja sopivin ajankohta tapaamiselle. Aina ei esimerkiksi välttämättä tarvita aikaa juuri lääkärille. Ajanvarauksessamme osataan selvittää, voisiko työterveyshoitaja tai työfysioterapeutti ollakin se, jonka vastaanotolle pitäisi suunnata ensimmäiseksi, Hovi selostaa. Tyypillisiä esimerkkejä ovat vaikkapa monia erityisesti viime aikoina vaivanneet nuhakuumeet ja vatsataudit. Niissä ei välttämättä tarvita lääkärin tapaamista, vaan työterveyshoitaja voi antaa hoito-ohjeet ja kirjoittaa tarvittaessa sairausloman. Terveyttä täytyy jokaisen itse vaalia Työterveyshuolto on enimmäkseen aivan muuta kuin lääkärikäyntejä. Jo työterveyshuollon nimi kertoo sen, mihin siellä keskitytään: terveyden ylläpitämiseen. Esimerkiksi silloin kun työntekijä vetäytyy muista syrjään, tai ei enää innostu työstään, meillä on avuksi ns. aktiivisen välittämisen toimintatapa. Yritämme pitää ihmiset työkykyisinä mahdollisimman pitkään ja puutumme työkyvyn alenemiseen mahdollisimman varhain, työterveysjohtaja Hovi toteaa. Työhyvinvointia voidaan edistää vain, kun koko kaupunki tekee hyvää yhteistyötä. Työsuojelu, työterveyshuolto, henkilöstöhallinto ja henkilöstöliikunta tukevat työssä jatkamista ja jäljellä olevaa työkykyä. Vantaalla yhteistyö eri osien kanssa toimii: eläkkeelle jäävien kasvavasta määrästä huolimatta varhaiseläkemenot pienenivät viimevuonna eurolla. Suuntauksen toivotaan jatkuvan myös tulevaisuudessa. Meistä jokaisen on otettava entistä enemmän vastuuta omasta hyvinvoinnistamme. Vaikka työterveyden asiantuntijat teemme parhaamme ja välillä enemmänkin, toivomme ihmisten myös pitävän itse itsestään huolta, Anne-Marie Hovi sanoo. Huolenpitoa jo ennen isoja ongelmia Kunnossa myös työkunnossa pysyminen edellyttää omaa panostusta. Tupakoimaton ja ruokavaliossaan terveellisiä vaihtoehtoja suosiva, arkiliikuntaa harrastava ihminen jaksaa työssä ja vapaalla paremmin kuin askin tai enemmän päivässä pössyttelevä pikaruokaileva sohvaperuna. Elämäntavoilla ja omilla valinnoilla voi vaikuttaa vankasti myös terveydentilaansa ja työhyvinvointiinsa. Jos työnteko ei enää suju entiseen tapaan, on esimiehen tehtävä ottaa asia puheeksi. Hän voi miettiä yhdessä työntekijän kanssa erilaisia työkykyä tukevia ratkaisuja ja tarvittaessa ohjata työntekijän työterveyshuoltoon. Myös työkaverin on mahdollista vinkata esimiehelle, jos näkee kollegansa olevan avun tarpeessa. Näin saadaan käyntiin työkykyä ylläpitävä prosessi, jossa työssä jatkamista tuetaan pienin keinoin. Näitä voivat olla vaikkapa työpisteen, työolojen, työajan tai työnkuvan muutokset. Esimiehen ei tarvitse olla tilanteen ainoa osaaja, vaan mukaan pyydetään myös työterveyshuollon asiantuntemus. Tärkeintä on saada selville, onko kyse tilapäisestä vai pysyvämmästä tai ajan myötä pahenevasta ongelmasta. Työterveyshuollon tehtävänä on arvioida jäljellä oleva työkyky rehellisesti. Apua myös ohjauksena Työterveyshuolto antaa myös paljon työkykyä ylläpitävää ohjausta. Hyvänä esimerkkinä voidaan mainita vaikka päiväkotien nostovastaavien kurssittaminen. Selkävaivoja voidaan ehkäistä oikealla nostotekniikalla. Olemme saaneet hyviä tuloksia, kun työfysioterapeutti opettaa jokaisesta päiväkodista yhdelle nostovastaavalle oikeat tavat ja tekniikat. Nostovastaava opastaa työpaikassaan sitten muitakin. Näin meidän ei tarvitse käydä jokaisessa työpisteessä erikseen neuvomassa. Tämä sopii hyvin myös Vantaan niukkojen taloudellisten resurssien aikaan ja talouden tasapainottamiseen. Anne-Marie Hovi näkee talousraamin hyvänä kannustimena työterveyshuollollekin: Tällaisessa tilanteessa voimme keskittyä vain kaikkein tarkoituksenmukaisimpaan. Meillä on jatkuva keskusteluyhteys mm. henkilöstöhallinnon kanssa. Se auttaa meitä kohdentamaan resursseja niihin palveluihin, joita asiakas pitää tärkeinä ja hyödyllisinä. Mm. työterveyshoitajat Sirpa Heponiemi, Outi Summanen ja Sinikka Roine pitävät meistä huolta. Myös päiväkoti Lehdokissa on käyty läpi oikeaa nostotekniikkaa. Lastenhoitaja Merja ja Karim nauttivat kevätauringosta. z Teksti Vivikka Richt Kuvat Vivikka Richt ja Anna Groth 4 Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti 5

4 luupin alla luupin alla Kunta 10 hyvääkin voi kehittää ja erinomaista parantaa Työterveyden asiakaskysely Vantaan Työterveyden, Diacorin ja Lääkärikeskus Aavan palveluista tehdään asiakastyytyväisyyskysely Kysely lähetetään yli tuhannelle arpomalla valitulle työntekijälle, jotka edustavat Vantaan kaupungin eri toimialoja. Lisäksi kaikki esimiehet saavat erillisen kyselyn työterveyshuollon roolista henkilöstön työkyvyn tukemisessa. Kyselyt lähetetään pääasiassa sähköisenä, mutta jos sähköpostiosoitetta ei löydy, kyselylomake toimitetaan postitse. Sähköinen kyselyn lähettäjätietona on Vantaan Työterveys liikelaitoksen osalta fi, Diacorin osalta fi ja Lääkärikeskus Aavan osalta veera. Kysymykset koskevat työterveyspalveluita sekä yleistä asiakaspalvelua. Vastauksia käytetään työterveyspalvelujen kehittämisessä. Sairauspoissaolot vähentyneet kustannukset kasvaneet Sairauspoissaolot vähenivät merkittävästi vuonna Keskimääräinen poissaolomäärä oli 15,8 päivää työntekijää kohden, mikä on vähemmän kuin naapurikaupungeissa. Neljännes henkilöstöstä ei sairastanut yhtään työpäivää. Ikääntymisen myötä ovat perussairaudet sekä tuki- ja liikuntaelinvaivat lisään- Toimialojen lyhenteet Kaupunginjohtajan y toimiala Konserni- y ja asukaspalveluiden toimiala Maankäytön, y ympäristön ja rakentamisen toimiala Sivistystoimen y toimiala Sosiaali- y ja terveydenhuollon toimiala tyneet. Sairauspoissaoloista kolmannes johtui tuki- ja liikuntaelinsairauksista, 19 prosenttia mielenterveysongelmista ja 17 prosenttia hengitystiesairauksista. Sairastuvuuden vähenemisestä huolimatta työterveyshuollon kustannukset kasvoivat. Ne olivat lähes 3,4 miljoonaa euroa eli noin euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Keskimääräinen työterveyskustannus oli 331 euroa työntekijää kohden. Merkittävä syy kustannusten nousuun oli se, että Vantaan Työterveys pystyi aikaisempaa paremmin vastaamaan kysyntään. z Teksti Päivi Rainio Kuva Sakari Manninen kajo konsas mato sivi soster Vantaa on osoittautunut jälleen Kunta 10 -tutkimuksessa Suomen parhaimmaksi kuntatyöpaikaksi. Itse asetettujen tavoitteiden toteutuminen erityisesti sosiaalisen pääoman osalta on osoitus siitä, että systemaattisella kehittämistyöllä on merkitystä. Hyvä esimiestyö nousi viime syksyn tutkimuksen tuloksissa edelleen Vantaan vahvuudeksi. Silti esimerkiksi kehityskeskustelujen hyödyllisyyskokemus on heikentynyt. Paranisiko kokemus, jos tavoitteet olisivat selkeämmin esillä keskusteluissa? Tavoitteellisuudesta näyttää tulosten mukaan olevan puutetta. Nyt olemme saaneet tietoa siitä, mitä eroa on niiden ihmisten hyvinvoinnissa, jotka ovat käyneet kehityskeskustelun ja niiden jotka eivät. Yllätys ei liene se, että keskustelun käyneet voivat paremmin. Muihin tutkimuksen kuntiin verrattuna Vantaalla on vahva työn hallinnan tunne ja vähän stressiä. Vantaan tavoitteeksi asetettu sosiaalinen pääoma on pysynyt hyvänä, jopa aavistuksen parantunut. Tulos on muihin kuntiin verrattuna huippua. Sosiaalinen pääoma on tutkimuksen keskeisempiä mittareita, jolla arvioidaan työyhteisön toimivuutta ja luottamuspääomaa. Sosiaalisesta pääomasta kertoo se, kuinka toimimme yhteistyössä työtovereidemme tai esimiehemme kanssa, tai kuinka esimies toimii. Päätöksenteon oikeudenmukaisuuden kokemuksen heikkeneminen kiinnittää tuloksissa huomiota, samoin henkilöstön heikentyneet mahdollisuudet vaikuttaa omaa työtä koskettaviin muutoksiin. Päätöksenteon oikeudenmukaisuus kertoo organisaatiosta ja sen toimivasta johtamisjärjestelmästä. 4 3,8 3,6 3,4 3,2 3 2,8 2,6 2,4 2,2 2 auttaminen ja huolehtiminen Työolojen arviointi yhdessä Kunta 10:n kanssa Toimialoittain esiin nousi hieman eri asioita. Sosiaali- ja terveystoimessa vahvuutena ovat työyhteisö-taidot: auttaminen ja huolehtiminen korostuvat. Myös kehittäminen on vahvaa. Sivistystoimessa työn hallinta on erittäin hyvää. Henkilöstö kokee saavansa esimiehiltä tukea ja oikeuden-mukaista kohtelua. Maankäytössä muutosten koettu laatu ja muutoksiin vaikuttamisen mahdollisuus nousivat positiivisiksi alueiksi. Vapaa-ajan ja asukaspalveluitten lakkautetulla toimialalla oli työnhallinnan tunnetta. Keskushallinnossa käytiin ahkerasti kehityskeskusteluja. Kunta 10:n tuloksien käsittely työpaikoilla on käynnistynyt. Niiden yhteydessä tehdään työolojen arviointi ja valitaan Työyhteisötaidot ja sosiaalinen pääoma innovatiiivisuus tavoitteellisuus kehittäminen yhteistyö esimiehen kanssa sosiaalinen pääoma oman työyhteisön toiminnan kehittämisalueet. Hyviäkin asioita saa edelleen parantaa. z Päivi Rainio Kunta10 -arvonnassa jaettiin 33 kyselyyn vastanneelle hienoja palkintoja. Lahjakortin Haikon kartanoon voittivat Eeva Raitolehto, Marjo Lahtinen, Jukka Laakso, Anu Kiuttu ja Pirkko Uimonen. Sanna Kaitajärvi pääsee majoituslahjakortilla Sokos Hotelsiin. Anitta Kautto, Eeva Anttila ja Pirkko Matkaselkä saavat 100 lahjakortin Flamingo SPAhan. Lisäksi arvottiin mm. lahjakortteja Stockmannille ja vapaakortteja kuntosalille. Palkinnot on toimitettu. Onnea voittajille! Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti 7

5 luupin alla luupin alla Voihan verkosto! Yhä useampi meistä istuu työn puolesta jos jonkinlaisessa verkostossa. Samalla kun kuntasektorilla siirrytään yhä enemmän kohti moniammatillista palveluntuotantoa, on tärkeä kiinnittää huomiota verkostotyön kehittämiseen. Jotta verkostoista saa täyden hyödyn irti, on organisaation johtajan ymmärrettävä roolinsa ja henkilöstön sitouduttava verkostotyöhön. Verkostotyö ei myöskään saa olla mikään itsetarkoitus, sen pitää tuoda työhön lisäarvoa. Verkostotyöllä tarkoitetaan mm. kunnan sisäiset organisaatiorajat ylittävää, pitkäjänteistä, tavoitteellista yhteistyötä. Verkostotyötä on harvoin mainittu kenenkään toimenkuvassa ja monelle verkosto- kokoukset ovat ylimääräinen tehtävä, joka hoidetaan, jos varsinaisilta töiltä jää aikaa. Moniammatillinen yhteistyö on silkkaa rautaa. Moniammatillinen yhteistyö on kuitenkin silkkaa rautaa: se on tehokas ja asiakaslähtöinen tapa tuottaa palveluita, kehittää innovaatioita ja jakaa tietoa. Monialaisella yhteistyöllä on kiistattomat synergiaedut ja esimerkiksi sosiaalipuolella vain verkostotyöllä voidaan vastata palvelutarpeen alati kasvavaan monimuotoistumiseen. Kunnan palvelujen suunnitteluun osallistuu yhä useimmin myös kuntalaisia ja esimerkiksi järjestöjen edustajia, mikä tuo uusia näkökulmia työn kehittämiseen. Tutkija Katri Nykänen Aalto-yliopistosta ja Berliinin teknillisestä yliopistosta kävi puhumassa verkostotyöstä ja sen johtamisesta Henkilöstökeskuksen aamupuurotilaisuudessa. Nykäsen mukaan verkostotyö on haaste hierarkisessa organisaatiossa ennen kaikkea johtamisen näkökulmasta. Verkostollakin pitää olla johtaja, hierarkian ja verkoston johtaminen on kuitenkin erilaista. Verkostojohtajuus vaatii esimerkiksi enemmän sosiaalista kanssakäymistä, jossa kunnioitus ansaitaan eikä perustu titteliin. Johtajan tehtävä on mahdollistaa verkoston toiminta suunnitteluvaiheessa. Yhtä tärkeää on, että johtaja luovuttaa vastuun verkoston jäsenille varsinaisen toiminnan aikana. Tässä on Nykäsen mukaan Vantaalla onnistuttu hienosti. Täällä johtajat sekä aidosti arvostavat verkostotyötä että pystyvät valtuuttamaan sen johtoon esimerkiksi keskiportaan esimiehiä. Organisaation johtaja seuraa toimintaa taka-alalta ja tarvittaessa käyttää vaikutusvaltaansa verkoston toiminnan tukemiseen. Lasten ja nuorten palvelujen koordinaattori Tia Ristimäki ja kehittämispäällikkö Manna Torvinen ovat osallistuneet Aalto-yliopiston ja Laurea-ammattikorkeakoulun järjestämään Hyvinvointipalvelujen verkostojohtaminen -koulutukseen ja kirjoittaneet artikkelin Näkökulmia Vantaan verkostojohtamiseen. Heidän mukaansa verkostotyön toimivuus edellyttää avoimuutta, keskinäistä luottamusta ja tasavertaista vuorovaikutusta, jossa jokaisen jäsenen asiantuntijuus huomioidaan. Mielikuvat vaikuttavat voimakkaasti verkoston toiminnan onnistumiseen. Myös mielikuvat vaikuttavat voimakkaasti verkoston toiminnan onnistumiseen. Ennakkoasenne esimerkiksi toista ammattiryhmää kohtaan voi, riippuen siitä onko asenne negatiivinen vai positiivinen, jarruttaa tai inspiroida verkoston työtä. Omaa ajatteluaan voi onneksi tietoisesti ohjata myönteisempään suuntaan. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että kaikkien kanssa pitäisi olla samaa mieltä. Päinvastoin, yhteinen työ muotoutuu usein yhteentörmäysten kautta. Kohtelias yhteisten näkemysten korostaminen ei aina ole hedelmällistä. Verkostossa on yleensä helppo olla yhtä mieltä siitä, mitä pitäisi tehdä, sen sijaan käsitykset ovat erilaisia siitä, miten asia tulisi toteuttaa. Erimielisyyksien esille nosto ja uusien ratkaisujen löytäminen erilaisten näkemysten kautta ovat kuitenkin verkostotyön helmiä, Tia ja Manna muistuttavat. Verkostojohtamisen tilaisuuden materiaalit löytyvät Avaimesta: päätöksenteko > hyry > koulutusmateriaalia. z Teksti ja kuva Anna Groth Kolumni Muuttamisen ihanuus ja kamaluus Tukikohtamme oli ollut Korsossa Urpiaisentiellä iät ja ajat. Paikka oli muodostunut meille jo lähes toiseksi kodiksi. Sijaintimme oli niin kaukana kaikesta, että saimme olla tosi rauhassa, ihan vaan omalla porukalla. Vuosien vieriessä meille oli tullut tavaksi viettää kaikenlaisia grillipäiviä, vappupallopäiviä, pääsiäistä lampaanviuluineen jne. Kokoajan ilmassa oli kumminkin tieto siitä, että jonain päivänä muutetaan. Paikkojakin oli tarjolla monia. Aina vaan rahat loppuivat kesken ja lopuksi ajateltiin, että keretään koko porukka eläkkeelle ennen kuin muutto toteutuu. Yhtäkkiä laatikon pohjalta löytyi rahaa uuteen tukikohtaan, Koisotie 10. Muutosvastarinta oli melkoinen, emmehän ole enää parikymppisiä vaan vähän vanhempia. Ja sitten alkoi varsinainen muuttotohina, tavaran järkkääminen, pois heittäminen, mitä otetaan mukaan, mitä ei missään nimessä. Työtä oli ihan sairaasti, suurkiitokset vaan kaikille siihen osallistuneille. Monta viikkoa siihen kului ja vieläkin tuntuu, että jotakin on hukassa. Mutta kaiken kaikkiaan homma alkaa olla paketissa. Toinen iso asia on tottuminen sellaiseen ajatukseen, ettei ollakaan enää vaan omalla porukalla. Täällä on myös toisen yksikön ihmisiä, joilla taas on omat tapansa ja oma kulttuurinsa. Välillä hämmästellään, että aijaa, nää tekeekin tän asian tällä tavalla. Onneksi meidän ryhmään on tullut monta uutta NUORTA työntekijää, se auttaa meitä vanhempiakin sopeutumaan uusiin asioihin paremmin. Nuoret ihmiset tuo aina sellaista tervetullutta uutta tuulta tänne vanhoihin ryhmiin. Minulla on sellainen tunne, että pitkään yhdessä toimineet ryhmät, jotka toimivat aina samoissa tehtävissä samojen ihmisten kanssa, niistä muodostuu ihan perhekuntia. Silloin työpaikoilla rupee helposti toimimaan sanonta näin on muuten aina tehty. Ja tämän päivän työpaikoilla täytyisi koko ajan olla hereillä, kouluttaa itteensä ja olla ajan hermolla. Se on muuten aikamoinen haaste meille vähän vanhemmille työntekijöille, joille tää hektisyys on muutenkin myrkkyä. Mutta joka tapauksessa tämä vaan tiedoksi niille, joita koskee sama kohtalo. Ei tähän kuollut Jakonkaan porukka, paksusti voidaan vieläkin. Takki auki vaan kohti uusia haasteita ja huumoria mukaan, meidän porukalla sitä riittää välillä liiankin kanssa. Ja ainahan sitä voi muistella kahvikupposen äärellä sitä vanhaa hyvää Korson aikaa... z Bigi 8 Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti 9

6 luupin alla luupin alla Ei käymään, vaan olemaan Maailma muuttuu eikä kirjastokaan ole entisellään. Kirjaston oletetaan olevan muutakin kuin kirjojen säilytyspaikka, jossa käydään lainaamassa ja palauttamassa. Ammattitaitoa kirjastoissa tarvitaan silti edelleen ja sen on kehityttävä uusien haasteiden mukana. Tätä mieltä on Point-Pakkalan oppimis- ja informaatiotalon toiminnanjohtaja ja kirjaston johtaja Ritva Nyberg. Kokonaisvaltainen kehittämistyö ja positiivinen asenne toivat vuoden 2012 Tuottava työyhteisö -palkinnon Pointin kirjastolle. Sen lisäksi Point sai viime vuonna myös kirjastojen keskinäisen työtehtäväkierto -palkinnon. Kirjaston johtaja Ritva Nyberg kiittää asialleen omistautunutta henkilökuntaa ja yhteistä tahtoa kehittää toimintaa. Olemme onnistuneet yhtä aikaa sekä kehittämään kirjastoa että pitämään huolta henkilöstöstä. Kirjaston lähiesimies Paula Niemi on tehnyt loistavaa työtä mm. satsaamalla henkilökunnan koulu- tukseen. Tässä kirjastossa on ollut hyvä työpaikkakulttuuri jo ennen Paulaa ja minua. Niinhän sitä sanotaan, että ilmapiiri on seinissä. Yökerholaulaja ei sooloile Katusoittajana ja yökerholaulajana nuoruudessaan toiminut Ritva uskoo johtajana keskustelevaan työyhteisöön. En pidä käskyttämisestä. Työntekijät, harjoittelijoista lähtien, on otettava työyhteisön täysivaltaisina jäseninä, ei pelkkänä resurssina. Jatkuva, avoin keskustelu on tärkeää, ettei tule sellaisia miksi minulle ei ole kerrottu mitään -tilanteita. Pienessä organisaatiossa se on tietysti helpompi järjestää. Työhyvinvointiin satsaus on iso työ ja vie aikaa, mutta se kannattaa. Musiikki ja urheilu tasapainottavat Ritvan työelämää ja antavat potkua esimiestyöhön. Juokseminen on minulle tärkeä mielialan kohottaja ja uskon, että esimiehen iloisuus ja into tarttuvat. WATTI-hanke on herättänyt koko henkilöstön liikkumaan ja olisi hienoa, jos liikunnan saisi integroitua työpäivään. Esimerkiksi niin että ihminen saisi vaikka kerran viikossa lähteä aikaisemmin töistä, jos hän lähtee urheilemaan, Ritva haaveilee. Olohuoneuden mittari Kirjaston perustehtävä on muuttunut paljon. Myös meidän on muututtava, jotta meitä edelleen tarvitaan. Pitää pystyä luopumaan palvelusta, jota ei enää kaivata, ja tarjoamaan sitä mille on kysyntää. Työntekijöiltä vaaditaan uudenlaista, erikoistunutta ammattitaitoa. Meidän osaaminen ei saa jäädä jälkeen asiakkaiden osaamisesta esimerkiksi tietotekniikan suhteen. Nyt tarvitaan esimerkiksi koulutusta e-kirjoista. Tuntosarvet pitää olla ylhäällä aistimassa mitä asiakkaat haluavat. Kirjaston tuottavuus mitataan lainoina ja kävijöinä. Nämä mittarit eivät kuitenkaan kerro miten kirjastossa esimerkiksi viihdytään. Nykyään kirjastosta ei välttämättä lainata, vaan käydään koneella ja tullaan ikään kuin olohuoneeseen olemaan ja tekemään monenlaisia asioita. Pointissa olohuoneus on jo pitkällä. Pointissa olohuoneus on jo pitkällä. Iltapäivällä paikka täyttyy lapsista, joita ei häädetä ulos, vaikkei se ehkä kaikkia miellytä ja heitä saa olla yhtenään komentamassa olemaan hiljempaa. Point on ainoana Vantaan kirjastoista auki sunnuntaisin, kirjastosta löytyy mm. galleria ja nyt myös kauan kaivattu kahviautomaatti. Asiakkaat vahvistavat, että mottomme Helppo tulla, hyvä olla on totta. Tällainen olohuonetavoite vaatii henkilökunnalta tietysti yhä enemmän palveluasennetta. Mutta sitä meiltä löytyy, innostuneisuutta. Sunnuntainakaan ei ole vaikeaa saada ihmisiä töihin. Point on konsepti, jota Ritvan mielestä kannattaisi monistaa. Yhteistyö samassa rakennuksessa toimivan Vantaan kansainvälisen koulun ja Y.E.S. -päiväkodin kanssa sujuu hyvin. Kun hallinto on yhdessä se luo kustannustehokkuutta ja esimerkiksi tilojen käyttöaste on korkea. Haasteista huolimatta tällä järjestelyllä on enemmän etuja. z Teksti ja kuva Anna Groth Point-kuva Pekka Turtiainen VOCia ilmassa? Sisäilman laadusta puhuttaessa usein suurimman huomioarvon saavat rakennusten mahdolliset home- ja mikrobikasvustot. Sisäilmasta tutkitaan kuitenkin myös paljon muuta, kuten haihtuvia orgaanisia yhdisteitä, mineraalivillakuitupitoisuuksia sekä ulko- ja sisätilojen painesuhteita ja ilmavuotoja. Näillä kaikilla on vaikutusta sisäilman laatuun. VOC-yhdisteet (volatile organic compounds) eli haihtuvat orgaaniset yhdisteet ovat kaasuja. Näitä yhdisteitä on satoja erilaisia, kuten alkoholit, aromaattiset hiilivedyt, aldehydit, glykolit, terpeenit, esterit ja ketonit. Sisäilmaan yhdisteitä tulee muun muassa ulkoilmasta: erityisesti liikenteestä. Lisäksi jotkut rakennus- ja sisustusmateriaalit, kalusteet, puhdistusaineet ja hajusteet voivat aiheuttaa päästöjä. Mikrobitkin voivat tuottaa aineenvaihdunnassaan VOC-yhdisteitä, mutta koska samoja yhdisteitä voi tulla sisäilmaan useista muistakin lähteistä, eivät yhdisteet automaattisesti ole osoitus mikrobikasvusta. Materiaalipäästöjä on paljon juuri valmistuneissa taloissa. Yleensä ne laskevat normaalitasolle noin puolessa vuodessa rakennuksen valmistumisen jälkeen. Joissain tapauksissa kohonneet pitoisuudet voidaan aistia hajuina, mutta aina hajuja ei esiinny. Sisäilmatutkimuksissa kiinnitetään huomiota VOC-yhdisteiden kokonaispitoisuuteen sekä yksittäisten yhdisteiden pitoisuuksiin. Kohonneeksi pitoisuudeksi katsotaan asunnoissa yli 600 µg eli mikro- grammaa kuutiossa ja toimistotyyppisissä työympäristöissä yli 250 mikrogrammaa kuutiossa. Lievät ongelmat voidaan usein ratkaista lisäämällä ilmanvaihtoa, jolloin haitallisten yhdisteiden pitoisuudet laimenevat. Pahimmillaan päästöt johtavat esimerkiksi pinnoitteiden ja tasoitteiden poistamiseen. z Teksti Ulla Lignell, Milla Hamari Kuva Anna Groth Lue lisää sisäilman laatuun vaikuttavista tekijöistä Hengitysliiton verkkosivuilta heli.fi. 10 Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti 11

7 tapetilla tapetilla Kertomuksia hyvinvoinnista Vantaalla pidetään hyvinvointia tärkeänä ja meillä on pitkä perinne hyvinvointitietojen raportoinnista. Sähköisen hyvinvointikertomuksen avulla kuntalaisten olojen edistymistä on jatkossa mahdollista seurata aiempaa systemaattisemmin, samalla vertailu kuntien välillä helpottuu. Uudistuksen myötä hyvinvoinnin seuranta saadaan tuotua paremmin osaksi toiminnan ja talouden suunnittelua sekä talousarvioin laadintaa. Hyvinvointikertomuksella tuotetaan tietoa kaupungin strategian ohjaamiseen, päätöksenteon tueksi ja hyvinvoinnin raportointijärjestelmä on osa kaupungin tietojohtamista, Vantaan apulaiskaupunginjohtaja Heidi Nygren painottaa. Katsooko onni ikää ja sukupuolta? Vantaalla sukupuoli otetaan hyvinvointimittarissa huomioon aina kun se vain on mahdollista. Myös alueellisuus on tärkeä ulottuvuus. Esimerkiksi työttömyysaste vaihtelee suuresti alueittain. Tätä ei tule mahdottomasti alleviivata, mutta päättäjien tulee se kuitenkin tietää, Nygren muistutti. Wampo tilaa kaikille Vantaalla on valmistunut Vammaispoliittinen ohjelma WAMPO tilaa kaikille. Keskeistä Vantaan ohjelmassa on pyrkimys vaikuttaa kaikilla elämän osaalueilla vammaisasioihin ja saada vammaisten henkilöiden oma ääni kuuluviin. Olennaista on myös pyrkimys yhdenvertaisuuden toteutumiseen Vantaalla, erityisesti asenteiden muokkaamisen avulla. Wampo on osa kaikkien toimialojen yhteistä hyvinvointityötä. Yksi Wampon viidestä keihäänkärjestä on Oikeus koulutukseen, työhön ja Vantaalla tehdään myös valtuustokausien välillä eri-ikäisten hyvinvointiin liittyviä tarkasteluja. Väestöpohja on laaja, ja syvempää tietoa ikäryhmistä tarvitaan. Kuntalaisen ääni kuuluviin Hyvinvointi lähtee siitä, että kuntalaista kuunnellaan. Virkamieskoneisto unohtaa kuitenkin helposti, kenelle työtä tehdään. Vantaalla toteutettavissa ikäryhmittäisessä ohjelmatyössä pyritään kuulemaan kuntalaisten ääntä aiempaa paremmin työpa- mielekkääseen arkeen. Tämän edistämiseksi vantaalaisille yrittäjille järjestetään klo 9 12 seminaaribrunssi. Tilaisuudessa yrittäjät saavat tietoa vammaisten työllistämisestä, tutustuvat heidän osaamiseensa ja työllistymistarinoihinsa sekä kuulevat myös työnantajan näkemyksen. Tilaisuuden avaajana toimii Antti Lindtman ja puhumassa on mm. Sara Paavolainen. Paikka: Saga Furs Oyj, Martinkyläntie 48, Vantaa. z Teksti Anne Kvist Kuva Sakari Manninen jojen kautta. Vantaa osallistui myös THL:n toteuttamaan aikuisväestön hyvinvointia kartoittavaan kyselyyn, joka kerää tietoa suoraan kuntalaisilta. Vantaa julkaisee vuonna 2013 sähköisen hyvinvointikertomuksen lisäksi myös aikuisväestön tilannetta kuvaavan ohjelman sekä lapsien hyvinvointiohjelman. Ikääntyvää väestöä kuvaava ohjelma julkaistiin z Teksti Katja Louhio Kuva Sakari Manninen Vantaan hyvinvoinnin kehittämistyö on osa Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamaa Kaste Ester -hanketta ( ). Vantaan ensimmäinen sähköinen hyvinvointikertomus syntyy Hyryn ohjauksessa. Rinnalla valmistuu myös Vantaan ja Suomen ensimmäinen erillinen aikuisväestölle suunnattu hyvinvointiohjelma (AHVO). Ohjelmaa työstetään rinnakkain ja yhteistyössä ja lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman HYVIKSEN kanssa. Lisätietoja erityisasiantuntija Katja Louhio, Sähköiset palvelut muuttavat työn sisältöä Sähköisten terveyspalveluiden käyttöönotto vapauttaa henkilöstöä rutiinitöistä varsinaiseen potilastyöhön. Silti moni miettii, miten sähköisen asioinnin tulo muuttaa omaa työtäni. Mitä hyvää se tuo? Tuleeko samalla myös uusia hankaluuksia? Uusi asia herättää kysymyksen jääkö lopputulos oman työn kannalta plussan vai miinuksen puolelle? Esimerkiksi ereseptissä on ehdottomasti paljon hyvää. Se lisää potilasturvallisuutta, kun lääkärillä on mahdollisuus tarkistaa reseptikeskuksesta kaikki potilaalle määrätyt lääkkeet. Se mahdollistaa reseptin uusimisen myös apteekin tai oman tietokoneen kautta. Mutta nopeuttaako eresepti potilaan asiointia lääkärin luona? Opinko käyttämään uutta tietojärjestelmää? Entä jos toimikortti unohtuu kotiin? Miten kauan vie se, kun jokaiselle potilaalle pitää kertoa ereseptistä? Uudet ja vanhat tavat Lääkärin työn kannalta muutos on ollut iso. On uusi järjestelmä ja uusi terveydenhuollon toimikortti. Kortti mahdollistaa tietoturvallisen ja varman tiedonsiirron valtakunnallisen reseptikeskuksen ja oman työpisteen välillä. Ilman sitä ei pääse tietojärjestelmään eikä ereseptiä kirjoittamaan. Rinnalle jäivät myös vanhat tavat toimia. Jos potilas haluaa perinteisen reseptin, se hänelle kirjoitetaan. Jos tietojärjestelmä ei jostain syystä toimi, kaivetaan vanha reseptivihko jälleen esille. Vantaalla eresepti otettiin käyttöön huhtikuussa 2012, ja kokemukset ovat olleet hyviä. Muutokseen valmistauduttiin hyvissä ajoin, perusteellisesti. Jotta homma sujui, tarvittiin paljon perehdyttämistä, koulutusta ja tiedotusta. Alkuvaikeuksia on ollut, mutta niistä on selvitty. Nyt on päästy vaiheeseen kaksi: vuoden alusta ereseptin uusimispyynnön on voinut lähettää terveysasemalle omalta tietokoneelta. Joku keksi lähettää reseptin uusimispyynnön kaikille järjestelmästä löytyville lääkäreille. Yllätyksiä on tullut nytkin. Joku keksi lähettää reseptin uusimispyynnön kaikille järjestelmästä löytyville lääkäreille. Tällä oli varsin työllistävä vaikutus. Jotta tästä ei tule vantaalainen tapa toimia, päivitimme vieläkin tarkemmat ohjeet nettiin. Myös ajanvaraus sähköiseksi Alkuvuodesta 2013 on Vantaalla aloitettu asteittain sähköisen ajanvarauksen käyttöönotto terveyspalveluissa. Liikkeelle lähdettiin tietyissä palveluissa ja maantieteellisillä palvelualueilla. Sähköinen ajanvarauksen vapauttaa henkilöstön työtä rutiinitöistä varsinaiseen potilastyöhön. Esimerkiksi neuvoloissa terveydenhoitajilla on tunnin päivittäinen ajanvarausaika, jolloin otetaan vastaan puheluita. Nyt sähköistä ajanvarausta ollaan laajentamassa toukokuussa mm. äitiys- ja lastenneuvoloissa lähes kaikkiin terveystarkastuksiin ja kouluterveydenhuollossa laajoihin terveystarkastuksiin (luokilla 1, 5, ja 8). Ajantasaiset tiedot sähköisen ajanvaraus piirissä olevista palveluista löytyvät kaupungin internet-sivuilta: fi/eterveyspalvelut > ajanvaraus. z teksti Vappu Vienamo kuva Anna Groth 12 Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti 13

8 tapetilla tapetilla Hyvis toteuttaa hyviä tekoja Tarmokas nainen, jolta onnistuu verkostojen rakentaminen ja lankojen käsissä pitäminen. Lasten ja nuorten palvelujen koordinaattori Tia Ristimäki tuijottaa ulos työhuoneensa ikkunasta ja kokoaa ajatuksiaan. Sitten hän aloittaa asian alkupisteestä eli Vantaan lastensuojelusuunnitelman päivityksestä. Koska suunnitelman keskeinen sanoma on hyvä arki, Tia Ristimäki halusi sille yksinkertaisen nimen. Hän esitti yhden vaatimuksen: nimen pitää istua lasten ja nuorten suuhun. Netissä toteutetun nimikilpailun tuloksena uutta suunnitelmaa kutsutaan nyt nimellä HYVIS eli Vantaan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma. Edistämme lasten ja nuorten sujuvaa, yksilöllistä arkea, jotta heistä kasvaa hyviksiä, ei pahiksia, Ristimäki hymyilee. Hyvis on työkalu yhteisen työn ja varhaisen tuen kehittämiseen. Pääpaino on ehkäisevässä lastensuojelussa. Hyvis sisältää niitä toimenpiteitä, joita esimerkiksi kaupungin toimijat, kunta, poliisi ja seurakunnat tekevät yhdessä, jotta lastensuojelun tukitoimia ei tarvittaisi. Olemme kuulleet ihmisiä, jotka tekevät työtä lasten, nuorten ja lapsi- Tia Ristimäki pohtii miten nykyisiä palveluita kohdennettaisiin niin, että toimeentulon tai lastensuojelun asiakkaita ei olisi niin paljon. Jokainen meistä tavoittelee hyvää arkea. perheiden hyvinvoinnin turvaamiseksi: asukkaita, asiakkaita, hallintokuntia ja ammattiryhmiä, Tiia täsmentää. Viisi hyvää tekoa Suunnitelman on oltava yksinkertainen, jotta se on toteutuskelpoinen. Sen on keskityttävä olennaiseen. Suunnitelmaan on valittu viisi hyvää tekoa: hyvä ruoka, ryhmätoimintaa lapsille ja nuorille, voimavaroja vanhemmille, jokaiselle mahdollisuus harrastaa sekä näe, kuule, kuuntele lasta lähelläsi. Hyvikseen valittujen toimenpiteiden kriteerit ovat varhainen tuki, yhteinen työ, kaupunkitasoisuus, konkreettisuus, toiminnan kehittäminen sekä uudenlainen tapa tuottaa kuntalaisille hyvinvointipalveluja kustannustehokkaasti. Tia Ristimäki on laittanut rohkeasti verkot veteen ja rakentanut systemaattisesti yhteistyötä kaupungin eri toimialojen välillä. Hän suorastaan leijuu innostuksesta. Minulla on vahva tunne, että hyvät teot toteutuvat. On toki muutamia haas- teitakin, joiden eteen pitää tehdä enemmän työtä. Hyvilläkin asioilla on varjopuolia. Ideat lentävät teematyöpajoissa Jotta työ ei menisi verkostoissa istumiseen, Hyviksen työryhmä järjestää toimijoille teematyöpajoja suunnittelun tueksi ja työn jäntevöittämiseksi. Viisi hyvää tekoa ovat pääteemoina viidessä eri työpajassa. FAKTAA: voimaan tullut lastensuojelulaki (417/2007) velvoittaa kuntia laatimaan suunnitelman (12 ). Vantaan ensimmäinen lastensuojelusuunnitelma on hyväksytty Päivitetty suunnitelma tehdään valtuustokaudeksi , uusi valtuusto hyväksyy suunnitelman toukokuussa. Jokaiselle vuodelle valitaan oma teemansa. Vuoden 2013 teemana on lapsiperheköyhyys. Teematyöpajoissa on mahdollisuus liidellä korkeallakin. Ei tarvitse miettiä onko idea hyvä vai huono. Vantaalla on huoli siitä, että liian moni lapsi ja nuori jää yksin. Pajoissa pohditaan esimerkiksi sitä, mikä ratkaisuja koulujen ryhmätoiminnalle, johon opettajilla ei ole mahdollisuutta eikä aikaa. Teematyöpajoissa etsitään myös yhteistyökumppaneita. Siellä kohtaavat esimerkiksi kulttuurin, oppilashuollon, nuorison ja liikunnan toimijat. Tia tarkentaakin, että ideat kirjataan Hyvikseen, sisältö tulee toimijoilta. Työ on pitkäjänteistä. Ensi vuonna verkostoa laajennetaan, ja mukaan tulevat myös erilaiset järjestöt. Vaikuttaja-päivästä nuorten ääni Tosiasia on, että lasten ja nuorten hyvinvointia ei voida edistää kuulematta heidän näkökulmaansa. Usein lasten ja nuorten omat toiveet hyvästä arjesta ovat varsin poikkeavia kuin aikuisten. Lapset ja nuoret toivovat, että heitä kohdeltaisiin yksilöinä. Vaikuttaja-päivässä lapset ja nuoret kertovat kaupungin päättäjille ajatuksiaan hyvästä arjesta. Vaikuttaja-päivän peruja ovat ruokaaloitteet, jotka ovat jo menneet käsittelyyn kaupungin ateriapalveluihin. Kouluruokaan liittyen konkreettisia tekoja ovat esimerkiksi lasten ja nuorten toiveiden huomioiminen ruokaa suunnitellessa, kouluruokalan palautelaatikko, toiveruokapäivän järjestäminen tai tiettyyn ruokakulttuuriin liittyvä teemaviikko. Kysymme noin vuoden päästä ateriapalveluista, miten aloitteet ovat toteutuneet, Ristimäki lupaa. Sarjakuvakeskukselta kuvitus Perinteisestä dokumentoinnista poiketen Hyvis esitetään nettisivustona. Sivustolle pääsee linkistä kaupungin nettisivuilta. Sarjakuvakeskus vastaa sivujen rakenteesta ja visuaalisesta ilmeestä. Kaupungilta tulevat sisältö ja valokuvat. Tekstin on tarkoitus olla ilmavaa ja yksinkertaista, virkamiesjargon on yritetty kääntää suomenkielelle. Kiireestä huolimatta Tia on tyytyväinen suunnitelman esitystapaan. Kunnianhimoinen tavoitteemme tuntuu ehkä uskomattomalta. Haluamme todella panostaa siihen, että lapset, nuoret, heidän vanhempansa, päättäjät ja virkamiehet tutustuvat sivustoon ja käyvät katsomassa, mitä kaikkea kaupunki tekee ja tuottaa heidän hyvän arkensa eteen. z Teksti Mervi Talonen Kuva Heidi Hölttä Piirrokset Petri Koikkalainen LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMAN KOKOAMINEN yohjausryhmä: kaupungin toimialojen yhteinen hyvinvointityöryhmä eli Hyry Prosessin johtaja: perhepalvelujen johtaja vs. Anna Cantell-Forsbom yvalmisteleva työryhmä eli HYVIS työryhmä: ytia Ristimäki, lasten ja nuorten palvelujen koordinaattori, sito-soster pj. ymarja Asikainen, apulaisylilääkäri, terveyspalvelut ykatja Günther, aluenuorisopäällikkö, nuorisopalvelut ysinikka Hannus, johtava puheterapeutti, kuntoutustoiminta ytuija Harakka, johtava koulupsykologi, perusopetus yreeli Karimäki, lastenkulttuurin päällikkö, kulttuuripalvelut yanne Kvist, projektikoordinaattori, vammaispalvelut ytapio Lahtero, opetuspäällikkö, perusopetus ymarja-leena Metsä, vuokra-asuntopäällikkö, asumistiimi ysirpa Räsänen-Västinsalo, varhaiskasvatuksen asiantuntija, varhaiskasvatus ypia Tasanko, projektipäällikkö, nuorisopalvelut ytiina Turkia, erityisasiantuntija, perhepalvelut ymirja Varis, varhaiskasvatuspäällikkö, varhaiskasvatus ymarja Viljamaa, kehittämispäällikkö, suomenkielinen nuoriso- ja aikuiskoulutus ykristian Åbacka, liikunnansuunnittelija, liikuntapalvelut Sarjakuvat kertovat arjen asioista havainnollisesti ja hauskasti. 14 Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti 15

9 tapetilla tapetilla Savuttomuutta vauhditetaan Vantaalla Vantaan on ollut vuoden 2011 alusta lähtien savuton kaupunki. Viime joulukuussa hyväksyttiin savuttomuutta tukeva toimenpideohjelma. Hieman yli viidennes pääkaupunkiseudun vuotiaista tupakoi. Vantaalla asuvat tupakoivat hieman pääkaupunkiseudun muita kuntia enemmän. Nuorten tupakointi on laskenut koko luvun ajan. Savuttomuusohjelman toimeenpano, seuranta ja raportointi tukevat savuttomuuden systemaattista edistämistä. Jatkossa erityisesti lasten ja nuorten tupakoinnille altistumista ja tupakoinnin aloittamista ehkäistään. Kaupunki ei enää järjestä toimipaikkoihinsa tai niiden ulkoalueille erillisiä tupakointitiloja. Kaupungin tupakoivaa henkilökuntaa tuetaan ohjauksen ja neuvonnan avulla lopettamaan tupakointi. Tupakkatuotteita ei myydä kaupungin omistamissa ja hallinnoimissa tiloissa, ja savuttomuus on merkitty selke- Savuton VANTAA ästi niin kaupungin työpaikkailmoituksissa kuin toimitiloissa. Toimenpiteiden edistymistä seurataan ja arvioidaan. Jokainen toimiala vastaa ja raportoi toimenpiteiden edistämisestä. Apulaiskaupunginjohtaja Jukka T. Salminen lupaa, että sosiaali- ja terveystoimi tukee kaupungin yksiköitä toimenpideohjelman toteuttamisessa. Sosiaali- ja terveystoimi vastaa ohjelman seurannasta. Henkilökunnan tupakointi kielletään työaikana. Kielto ei koske lakisääteisiä lepotaukoja. Toimenpiteitä savuttomuuden edistämisessä: kaupungin hallinnoimat savuttomat tilat ja ulkoalueet on merkitty selkeästi esimerkiksi kylteillä, tarroilla tai julisteilla kaupungin hallinnoimissa tiloissa aikuisten käyttämät tupakointipaikat on sijoitettu siten, ettei tupakansavu pääse kulkeutumaan sisätiloihin tupakointipaikat poistetaan lasten ja nuorten harrastetiloista ja alueilta sekä päiväkotien, koulujen ja muiden oppilaitosten alueelta tupakkatuotteita ei myydä kaupungin hallinnoimissa tiloissa kaupungin edustus- ja muut tilaisuudet ovat savuttomia kaupungin työpaikkailmoituksissa on aina maininta savuttomuudesta kaupungin työyksiköihin on toimitettu kirjalliset ohjeet savuttomista toimintalinjauksista henkilökunnan tupakointi kielletään työaikana. Kielto ei koske lakisääteisiä lepotaukoja. Työaikaan kuulumattomalla ruokatunnilla sekä virka- ja työehtosopimuksen mukaisella työaikaan luettavalla kahvitauolla tupakointi on sallittua työntekijöiden tupakointia kysytään työhöntulotarkastuksessa ja muissa työterveyshuollon kontakteissa työntekijöiden tupakoinnin lopettamista tuetaan ohjauksella ja neuvonnalla. työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan on sisällytetty tupakasta vieroituksen tuki z Teksti Katja Louhio Kutsu Savuton Vantaa toimenpideohjelman toteuttaminen Vantaalla Näin sen teemme Aika: ke klo Paikka: kaupungintalo, valtuustosali, Asematie 7 Ilmoittautuminen: Avain - tiedotteet Suomalaista sisua etsimässä Etsitään tositarkoituksella noin 40-vuotiasta suomalaista miestä, saa olla pyöreä ja huonokuntoinekin. Vantaan terveyskeskuksissa on käynnistynyt Mies 40 -hanke osana kaupungin ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa. Elämäntapoihin vaikuttamalla hankkeessa ehkäistään miesten sairastumista sydänja verisuonitauteihin sekä näiden riskitekijään, tyypin 2 diabetekseen. Riskimiehiä etsitään esitietokyselyn ja laboratoriokäynnin avulla. Suomessa iskeemisiin sydänsairauksiin menehtyy vuosittain lähes 7000 miestä. Diabeetikkojen hoidon osuus terveydenhuollon kokonaiskustannuksista on lähes neljäsosa. Riskimiehen on usein vaikea ymmärtää terveyteen liittyviä ongelmia ja vielä vaikeampi hakea apua. Tukea ja apua on tärkeä saada ajoissa, ennen sairastumista. Maailman terveysjärjestön mukaan valtaosa sepelvaltimotaudista ja tyypin 2 diabeteksesta olisi ehkäistävissä terveellisillä elintavoilla. Terveyden edistäminen on pitkäaikainen investointi, josta kunta ja valtio saavat hyödyn myöhemmin. Perusterveydenhuoltoon kaivataankin uusia terveyden edistämisen toimintamalleja ja tehdä moniammatillista yhteistyötä. Se on ennaltaehkäisyssä erityisen tärkeää ja jakaa kustannukset tasaisesti eri terveys- ja liikuntasektorien välillä. Talouskriisin aikana on tärkeää miettiä miten saamme tehokkaammin käyttöön julkisen sektorin niukat resurssit. Oman hyvinvoinnin edistämiseksi Mies40-hankkeen tavoitteena on myös lisätä miesten liikunta-aktiivisuutta. Liikunta on keskeinen ehkäisevä, hoitava ja kuntouttava hoitomuoto kaikissa tavallisimmissa sydän- ja verisuonisairauksissa, joko yksin tai yhdistettynä muihin elämäntapamuutoksiin ja hoitoihin. Kyselyyn vastanneista vain 23 prosenttia harrastaa liikuntaa kolme kertaa viikossa. Vantaan terveyskeskus ja liikuntapalvelut järjestävät nyt vähänliikkuville miehille kuntoryhmiä, joissa kokeillaan mm. sauvakävelyä, sulkapalloa, kuntosaliharjoittelua ja kuntonyrkkeilyä. Kuntokurssin tavoitteena on tempaista mies kannustavaan ja rentoon kuntoiluporukkaan tarkastelemaan omia liikuntatottumuksiaan. Mittaukset ja motivoiva palaute ovat tärkeitä elämäntapamuutoksissa. Projektin aikana miehillä on mahdollisuus päästä verikokeisiin, UKK-kävelytestiin ja InBody -kehonkoostumustestiin. Mittauksen avulla mies pystyy seuraamaan omaa kehitystään. Hankkeessa on keskeistä myös kuulla osallistujien näkökulma, mielipiteitä ja palautetta. Mitä me voimme tarjota asiakkaan elämäntapamuutoksen tueksi? Miten voimme motivoida miestä tekemään rohkeita päätöksiä oman hyvinvoinnin edistämiseksi? Vain sinä tiedät vastauksen. z Teksti Svetlana From Hei mieskollega! Tule testaamaan kuntosi SuomiMies -testirekkaan 24.4.Tikkurilaan. Testirekka tarjoaa miehille maksutta, helposti ja hikoilematta tehtävät kuntotestit: Polarkuntotesti, Puristusvoima ja InBody 720 -kehonkoostumusanalyysi. Tarkemmat tiedot 16 Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti 17

10 tapetilla tapetilla Vantaan kaupungin Kuntarakennetta uudistetaan, miten käy Vantaan? Vanda stads invånartidning Julkinen tiedote Offentlig infoblad TUTUSTU UUDISTETTUUN LEHTEEN Siitä on vain kolme vuotta, kun Vantaalla keskityttiin selvittämään. Silloin selvitettiin mitä etuja ja haittoja kahden ison kaupungin, Helsingin ja Vantaan, mahdollisesta yhdistämisestä olisi. Samaan aikaan Vantaan aloitteesta tehtiin seutuhallintoselvitystä 14 Helsingin seudun kunnan kanssa. Sadat kaupungin työntekijät osallistuivat selvitysten tekoon ja niihin käytettiin useita kymmeniä henkilötyövuosia. Nyt odottelemme tietoa siitä toistuuko selvitysten vuosi Käynnissä on tällä hetkellä kuntarakenneuudistukseen liittyvä metropoliesiselvitys siitä, mitä maamme ainoan metropolialueen kehittämiseksi voitaisiin tehdä. Pitäisikö yhdistää kuntia, voitaisiinko luoda uusia hallintomalleja tai tehdä kunnanosaliitoksia? Aiemmat kokemukset ovat näyttäneet, että ison seudun monen kunnan intressejä on vaikea yhdistää kattavasti. Mahdollisia tulevia kuntaliitosselvityksiä ajatellen Helsinki-Vantaa-selvityksen yhteydessä tehtyä laajaa ja vankkaa pohjatyötä voi kuitenkin ainakin osittain hyödyntää. Tarkastelunäkökulmat ovat edelleen relevantteja, selvitysalueesta riippumatta. Koska vastaavanlaista selvitystä ei ole isoissa kaupungeissa aiemmin tehty, Vantaa on paremmassa asemassa kuntauudistuksessa kuin monet muut suuret kaupunkiseudut. Meille sopiva metropolimalli Olisi hienoa, jos voisimme vain monistaa meille sopivan metropoliratkaisumallin jostain maailmalta, missä toimenpiteitä kuntarakenteen ja hallintomallien uudistamisessa on tehty paljon. Juuri meidän tarpeisiimme sopivaa valmista ratkaisumallia ei kuitenkaan ole olemassa, vaan se on räätälöitävä itse. Seutumme on monikeskuksinen ja Vantaa on seudun merkittävä asiointi- ja työpaikkakeskus. Siitä voimme olla ylpeitä. Mitä tahansa seudulla lähivuosina tapahtuukaan, muutokset tarkoittavat aina uusia mahdollisuuksia ja uusia avauksia. Niitä tuovat myös uusi valtuusto, uudet kuntapäättäjät. Vanhat selvitykset antavat toivottavasti hyvän selkänojan tulevalle ja mahdolliset uudet selvitykset voidaan tehdä hyvässä yhteistyössä. Meneillään on useita uudistuksia. Sen lisäksi, että metropoliesiselvityksen selvityshenkilöiden esitys tulee lausunnolle Vantaalle, on käynnissä myös mm. kuntien valtionosuus- ja rahoitusjärjestelmän uudistus, kuntalain kokonaisuudistus sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus. Ja viimeistään syksyllä alkaa tapahtua. Kuntarakennelakiluonnoksessa esitetään, että kunnan tulisi ilmoittaa marraskuun loppuun mennessä, minkä kunnan tai kuntien kanssa se selvittää kuntien yhdistymistä. Mahdollinen yhdistymisselvitys ja mahdollinen siihen perustuva yhdistymisesitys tulee tehdä ensi vuoden huhtikuun alkuun mennessä. Selvittämistä riittää siis koko vuodeksi. z Teksti Tarja Lumijärvi Kuva Sakari Manninen Asukaslehti tuo kaupungin lähelle Uudistettu asukaslehti kertoo kuntalaiselle ajankohtaisista asioista entistä useammin. Lehti jaetaan vantaalaisten postilaatikoihin. Lehden voi lukea selailuversiona myös osoitteesta vantaa.fi/asukaslehti. Uusi asukaslehti tavoittaa laajasti UUdistettU Vantaan kaupungin asukaslehti kertoo kuntalaiselle kaupungin ajankohtaisista asioista entistä useammin. Lehti jaetaan vantaalaisten postilaatikoihin kahdeksan kertaa vuodessa, joka kuukauden toisena viikonloppuna heinä-elokuuta lukuun ottamatta. Asukaslehti kertoo kuntalaiselle Vantaasta: kaupungin palvelut, kaupungin kehitys nyt ja tulevaisuudessa sekä kaupungin tapahtumahelmet ovat lehden kulmakiviä. Kaupunki tulee lehden myötä kuntalaista lähelle. Asukaslehden verkkosivuilla vantaa.fi/asukaslehti voit keskustella lehden pääjutusta, lukea lehden sähköistä selailuversiota sekä olla yhteydessä toimitukseen juttuvinkkien tai palautteen tiimoilta. Asukaslehden facebook-sivuilla facebook.com/asukaslehti pääset vuorovaikutukseen muiden lehden ystävien kanssa. Tervetuloa osallistumaan! Lehden teemat Asuminen, rakentaminen ja ympäristö Opetus ja kasvatus Sosiaali- ja terveyspalvelut Kulttuuri ja vapaa-aika Asukaspalvelut ja vaikuttaminen På svenska 18 Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti 19

11 tapetilla uppsnappat i farten Seuren uusi erityisalojen tiimi esittäytyy Haastattelussa tiimiesimies Jakob Engström Kuka ja mitä? Olen tiimiesimies Jakob Engström. Aloitin Seuressa syksyllä 2008 toimisto- ja opetusalan henkilöstökonsulttina. Ruotsinkielisten koulunkäyntiavustajien rekrytointi ja työsuhteiden hallinnointi oli tuolloin pääasiallinen vastuualueeni. Viime vuoden lopulla aloitin työt uudessa ja mielenkiintoisessa tehtävässä opetus- ja palvelualojen yksikössä. Tällä hetkellä johdan tiimiesimiehenä neljän henkilöstökonsultin erityisalojen tiimiä. Heistä jokaisella on oma henkilökohtainen vastuualueensa toimialoittain. Minä pidän huolen, että resurssimme riittävät asiakkaiden laadukkaaseen palvelemiseen, ja että pystymme toimittamaan asiakkaan toiveiden mukaiset vuokratyöntekijät. Samalla pyrimme löytämään uusia yhteistyökumppaneita Seuren omistajakaupunkien organisaatioista. Minkä alan työntekijöitä tiimisi välittää? Välitämme työntekijöitä toimisto- ja kulttuurityöhön, kiinteistönhoitoon, huoltotyöhön, iltavalvontaan sekä liikunta-alalle. Eniten työntekijöitä tiimimme kautta on tällä hetkellä iltavalvontatehtävissä noin 180 eri kohteessa ympäri pääkaupunkiseutua. Työsuhteet ja rekrytoinnit räätälöidään aina asiakkaan tarpeen mukaan. Voimme esimerkiksi asiakkaan toiveesta hoitaa koko rekrytointiprosessin tai vain jonkun osan siitä. Kuukausittain tiimimme vastaa noin 70 eri ammattinimikkeellä tehdyistä tilauksista. Tarjoamme asiakkaille ratkaisun, tarvitsevat he sitten kiireapua tai pidempiaikaisia lisäresursseja. Mitä odotat uudelta työltäsi? Odotan, että saan suunnitella ja toteuttaa syvempää yhteistyötä niin nykyisten kuin uusienkin asiakkaiden kanssa. Uutena esimiehenä olen intoa täynnä ja valmis kehittämään yhteisiä, toimivia rekrytoinnin KAUPUNKIEN HENKILÖSTÖPALVELUYHTIÖ HELSINKI VANTAA ESPOO KAUNIAINEN ja henkilöstöhallinnan ratkaisuja. Tässä minulla on dynaaminen tiimi auttamassa, kaikki tiimiläiseni ovat oman vastuualueensa asiantuntijoita. Minkälaisia terveisiä haluaisit lähettää Vantaan kaupungin työntekijöille? Ota meihin yhteyttä, jos tarvitset nyt tai tulevaisuudessa tilapäistä työvoimaa tiimimme edustamilta aloilta. Me autamme mielellämme! tiimiesimies Jakob Engström: Iltavalvonta: Kiinteistönhoito ja huoltotyö: Liikunta: Toimisto- ja kulttuurityö: z Teksti Maija Valkama Kuva Sami Konttinen Seuren erityisalojen tiimi: tiimiesimies Jakob Engström sekä henkilöstökonsultit Laura Kuivalainen (toimisto ja kulttuuri), Soile Toivari (kiinteistönhoito ja -huolto), Simo Jaatinen (iltavalvonta) ja Jaakko Pohjolainen (iltavalvonta, liikunta). I spåren efter gånga tider En sak är säker: i Hiekkaharju skolans källare sitter en man som har det mest spännande jobbet i Vanda stad. Andreas Koivisto gräver om somrarna fram små skärvor av Vandas historia och gör på vintern ett detektivarbete för att försöka skapa en helhet, en berättelse av de små, urgamla pusselbitarna. I England hittade arkeologerna nyligen Kung Richard den III 500 år gamla krigsskadade skelett under en parkeringsplats i Leicester. I Vanda finns det något av Finlands äldsta rester av boningsplatser och också här görs det mycket arkeologista utgrävningar. Arkeologen Andreas Koivisto jobbar för Vanda stadsmuseum, för tillfället som chef för Kyrkoby-projektet i Helsinge. Enligt Andreas är inte fynden mindre glamorösa i Vanda än i gamla kungariken. Vi har ju hittat t.ex. en riddarhandske i Gubbacka, likanande har hittats bla i Visby. I Mårtensby kom det upp en stor del av en bartmanskanna tillverkad i Tyskland på 1500-talet. Den hittade vi under utgrävningar på Lillas gård som ägdes då för fem hundra år sedan av en rik köpman Göran Bonde. Andreas stortrivs i sitt jobb. Det bästa är mångsidigheten; att få vara ute på somrarna med händerna i jorden och på vintrarna analysera material och försöka hitta förklaringar för de fynd man gjort. Men hur kan man någonsin få veta hur riddarhandsken har hamnat här? Det gäller att ta reda på den historiska situationen som rådde då och använda lite fantasi. Man lär sig nytt hela tiden och märker hur lite man egentligen vet. Enligt Andreas belyser arkeologin historia på ett konkret sätt och arkeologins betydelse blir allt större nu när man sällan hittar mera gamla dokument. Historikern Tapio Salminen skriver som bäst på en ny medeltids historia om Vanda, och jag har haft fin dialog med honom om hur det var på medeltiden utgående från historiska texter och utgående från vårt arkeologiska material. Staden har inventerat väl sina fornlämningar från sten- och bronsåldern redan på 60-talet före man började med de stora byggprojekten här. Den historiska tiden, som Andreas är speciellt intresserad av, har däremot kommit på agendan först på 90-talet och en del av arvet från t.ex. medeltiden kan ha gått förlorat. Men det finns också mycket kvar att gräva fram. Vanda är fullt med medeltida byar, förutom Björkby härstammar troligtvis alla ställen som slutar på -by eller -böle från medeltiden; Dickursby, Håkansböle, Sottungsby, Övitsböle, Sillböle, Tavastby osv. Här finns mycket att utforska. Arkeologernas arbete tar aldrig slut, vi gör nya fornläm- Inte en bit torkad memma utan en del av en riddarhandske från 1400-talet, Andreas övertygar. ningar hela tiden. Om 600 år gräver någon arkeolog i Dickursby kanske fram rester av Stadshuset. Hur det än har blåst i kommunförvaltningen, får vi hoppas att inga före detta stadsdirektörers skelett hittas i husets ruiner då. z Text och bilder Anna Groth Pieni sanasto: skärvor skelett rester av boningsplatser utgrävningar bartmanskanna fornlämningar kommunförvaltningen memma sirpaleet luuranko asuinpaikan jäänteet kaivaukset partamiehenkannu muinaisjääneet kuntahallinto mämmi 20 Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti 21

12 työkalupakki koulutus Teknisiä vinkkejä Henkilöstökeskuksen kehittämispalvelut Yhteisten palaverien sopimisessa avustaa... Outlookin aikatauluavustaja! Mietitkö, miten parhaiten näkisit monta kalenteria kerralla tai miten sopisit tapaamisen usean kaupungin työntekijän kanssa? Toimi näin: 1. Valitse Kalenterista uusi tapaaminen. Uusi tapaaminen aukeaa erillisenä ikkunana. Tekstin Tapaaminen vieressä lukee Aikatauluavustaja. Klikkaa aikatauluavustajaa. 2. Eteesi avautuu kalenterinäkymä. Vasemmassa reunassa lukee harmaalla Lisää nimi napsauttamalla tästä. Kirjoita palaveriin haluamasi henkilön nimi, esimerkiksi Moilanen Maija ja paina enteriä. 3. Lisää muita nimiä samaan tyyliin. 4. Oikealla puolella olevaan kalenterinäkymään avautuu päiväkohtainen kalenteri, josta näet, milloin kaikilla tapaamiseen kaipaamillasi kaupungin työntekijöillä olisi vapaa hetki. 5. Huoneen saat lisättyä tapaamiseen Aikatauluavustaja-näkymässä ikkunan alareunasta painikkeesta Lisää huoneita. 6. Pääset takaisin kalenterimerkintään klikkaamalla Aikatauluavustaja-painikkeen vieressä olevaa Tapaaminen -painiketta. Muista tallentaa kalenterimerkintä klikkaamalla Tallenna ja sulje -painiketta. z Teksti Jenni Jusslin Keskitetysti tukea tietotekniikkakysymyksissä Tietokoneet ja tietojärjestelmät herättävät kysymyksiä päivittäin ja asioiden toimivuudella on suora vaikutus työskentelyymme. Varmistaaksemme parhaan mahdollisen tuen työntekoon sen kaikkine vivahteineen, tarjoamme ammattimaisesti organisoidun keskitetyn IT-tuen. Numerossa vastaa tietohallinnon niin sanottu HelpDesk -tukipiste. HelpDesk ratkaisee suuren osan ongelmista suoraan ja osaa reitittää vaikeammat tapaukset oikeaan osoitteeseen. HelpDeskiin kannattaa olla aktiivisesti yhteydessä tilanteessa kuin tilanteessa. Käyttäjien palvelulle antama arvosana on vuositasolla yli 9,4 nostaessanne luurin olette hyvissä käsissä! z Teksti H-P Polttila Ajankohtaisia koulutuksia Uusien työntekijöiden perehdytys Kaupunkitasoinen uusien työntekijöiden perehdytys järjestetään 4.4. Tilaisuudessa annetaan tietoa kaupungin organisaatiosta ja strategisista tavoitteista, palvelussuhteen perusasioista, työsuojelusta ja työhyvinvoinnista sekä oman osaamisen kehittämisestä. Tilaisuuteen ovat tervetulleita kaupungin uudet työntekijät kaikilta toimialoilta. Toimialat järjestävät lisäksi omia perehdytystilaisuuksiaan, joissa on toimialoittain räätälöity sisältö. Eläkeinfo Eläkeinfotilaisuus järjestetään iltapäivällä kaupungintalolla. Tilaisuudessa Kevan edustaja kertoo eri eläkevaihtoehdoista sekä eläkeikiin ja eläkkeiden määrään liittyvistä asioista. Mukana on myös Seuren edustaja, joka kertoo mahdollisuuksista tehdä keikkatöitä eläkkeellä. Muutoksena aiempiin eläketilaisuuksin nähden on, että tilaisuudessa ei ole mahdollisuutta täyttää eläkehakemusta. Tilaisuudessa kerrotaan eläkkeen hakemiseen liittyvistä asioista ja yleisön kysymyksille on varattu. Johtamistarjottimen valmennukset Sekä uusille että kokeneemmille esimiehille suunnatut puolesta päivästä kokopäivään kestävät johtamistarjottimen valmennukset tarjoavat lisää tietoa ja taitoa sekä päivitystä esimiestyöhön. Kevään tarjottimelta löytyy valmennuksia muun muassa henkilöstöjärjestelmiin, aktiiviseen välittämiseen, kunnan hallintoon ja työsuojeluun liittyen. Kevään tietotekniikkakoulutukset Tarjolla on koulutusta mm. Office 2010-ohjelmien uusista ominaisuuksista sekä peruskursseja Excelistä, Wordista ja Power- Pointista. Lisäksi voit opiskella Rondoa, SRM-tilausjärjestelmää, talousraportointia ja ASTAa. Matkanhallintaklinikoilla järjestelmän käyttäjillä on mahdollista saada henkilökohtaista opastusta matkanhallintajärjestelmän käytössä. Lisätiedot ja ilmoittautuminen Tarkemmat tiedot löytyvät Avaimesta kohdasta Palvelut / Henkilöstö / Koulutus ja osaamisen kehittäminen / Koulutukset ja kurssit. Koulutuksiin ilmoittaudutaan sähköisellä koulutushakemuksella HRtyöpöydältä. Käy tutustumassa ja tule mukaan! Uusi kaupunkikortti ja aterioiden maksupidätykset Mikäli olet ruokaillut uudella kaupunkikortilla, varauduthan siihen, että alkuvuoden ateriat saattavat tulla maksettaviksi kerralla. Uudesta kaupunkikorttijärjestelmästä ei ole alkuvuonna pystytty siirtämään ateriapidätyksiä palkasta perittäväksi. Ongelmaa selvitetään ja maksusiirrot pyritään toteuttamaan mahdollisimman pian. Tilaajapalvelut, tietohallinnon palvelukeskus ja henkilöstöpalvelut pahoittelevat aiheutuneita hankaluuksia. Uudelle kaupunkikortille ei vielä toistaiseksi pysty lataamaan arvoa aterioiden maksamiseksi. Tulevaisuudessa on tarkoitus, että ateriat maksetaan kortille ladatulla arvolla. Kaupunkikortti on Vantaan kaupungin henkilökunnalle tarkoitettu etu, jolla voi maksaa henkilöstöhintaisen lounaan henkilöstöravintoloissa ja sopimusravintoloissa. Vanha kortti tulee vaihtaa uuteen tämän vuoden aikana. Vanhan kortin voi pitää uuden rinnalla vuoden loppuun saakka. Vanha kortti toimii vain vanhassa lukijalaitteessa. Uudenmallisen kortin näyttäminen lukijalaitteelle riittää; uutta korttia ei siis tarvitse enää työntää lukijaan. Ateriapisteissä on ohjeet. Korttien hakuohjeet ja lomakkeet päivitetään Avaimeen. z Teksti Katja Savopirtti Tyylikäs allekirjoitus sähköpostiin Outlookin sähköpostin allekirjoitus tehdään Tiedosto välilehdellä. Valitse Sähköposti ja Allekirjoitukset. Aloita allekirjoituksen tekeminen valitsemalla Uusi. Anna allekirjoitukselle kuvaava nimi ja täytä tiedot Muokkaa allekirjoitusta kenttään. Tee rivinvaihdot Vaihto + Enter näppäinyhdistelmällä, etteivät rivinvälit tule liian suuriksi. Älä käytä kuvia tai logoja allekirjoituksessa, koska ne kasvattavat viestin kokoa ja joillekin vastaanottajille ne eivät ehkä näy oikein. Malli: Pekka Puuhakas Puheterapeutti Vantaan kaupunki Myyrmäen terveysasema Osoite ja muut yhteystiedot tarpeen mukaan, tekstityyppi Tahoma 10 pt. z Teksti Päivi Rainio Kuva Sakari Manninen 22 Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti 23

13 virkistys virkistys Kevättä kohti Vaikkei kevättä vielä ole näkyvissä, on se sieltä tulossa. Kun valo lisääntyy keväällä, luulisi, että mekin heräilemme talvihorroksesta. Aina ei kuitenkaan ole niin, vaan kevään lähestyminen voi alkaa väsyttää entisestään. Väsymyksen tunne keväällä voi johtua monesta syystä. Hiihtolenkit jäivät tekemättä, ja kiloja on kertynyt. Töitäkin on paiskittu kahden edestä. Jos olet väsynyt, lepää. Anna itsellesi lepoaikaa. On ymmärrettävää että on väsynyt, jos on puurtanut pitkää päivää, ehkä vielä harrastanut aktiivisesti, elänyt Mikä olisi nykypäivänä ilmaista? Maksuton uintiviikko Vantaan henkilöstölle Tikkurilan, Hakunilan, Korson, Martinlaakson ja Myyrmäen uimahalleissa. Enää ei päde: Astu aina pitkä askel ettei kenkäs kulu Askelkampanjassa kalorit kuluvat ja mieli kohenee. Mitä muutamista tossuista Tällä palstalla tutustutaan yleisiin työtapaturmiin, jotka olisi mahdollisesti voitu välttää. kierroksilla. Emme ole robotteja vaan tuntevia ihmisiä. Kevätväsymyksen torjuntaan löytyy varmasti monenlaisia keinoja. Ehkä sinua auttaa auringon voiman tunteminen keväthangilla, liikkuminen heräävässä luonnossa, lintujen laulun kuunteleminen? Hengen ravintoa on myös syytä hankkia, käydä teatterissa tai kuuntelemassa konserttia. Jokaisella on varmaan jotakin mikä antaa voimia, vaikka lätkämatsi tai anopin tapaaminen. Liikunnasta iloa ja hyvää oloa Joukolla mukaan ilmoittautumaan mennessä. Kaksin aina kaunihimpi, isommalla porukalla vielä lystimpi Täysi kymppi ajankohta on varmistunut. Olet sitten liikuntaa harrastava tai harrastamaton, voit olla lyömässä kanssamme rikki Vantaan osallistumisennätystä ! Keväällä alkavat myös työkaverit ottaa päähän. Kun omat voimat ovat vähissä, voivat toisen sanomiset ja tekemiset ärsyttää. Ei ole työkaverin vika, että olet väsynyt, eikä hänen tarvitse kantaa tilannettasi. Todennäköisesti työkaverisi on yhtä väsynyt kuin sinä. Kukaan meistä ei pysty työskentelemään jatkuvasti 100 %, et sinäkään. Tämän hyväksyminen voi helpottaa myös omaa jaksamistasi. Kevät on suurenmoista aikaa, käytä se hyödyksesi! z Teksti Matti Nurmi Naisenergia jyllää Osallistu Naisten Kympille Eikä tarjonta tähän lopu Lisätietoa edellisistä ja Vantaan tuetuista liikuntamuodoista henkilostoedut/liikunta_kulttuuri_ja_ virkistys/liikunta. z Teksti Ulla Aaltonen Kuva Sakari Manninen Kulttuuria Kolme apinaa 8.5. klo 19 Teatteristudio Pasila Lippujen hinta 20 (avec 25 ) Metsäperkele klo19 Kaupunginteatterin suuri näyttämö Lippujen hinta 25 (avec 30 ) Molempiin esityksiin lippujen sitovat varaukset puhelimitse 3.4 klo 8-10 puh (älä jätä tilaustasi vastaajaan) tai sähköpostilla 3.4.klo 12 mennessä. Ks. ohjeet alla. Sähköpostivarauksessa viestiin seuraavat tiedot: esityksen nimi, lähtijöiden nimet, avecit henkilökuntaan kuuluvan nimellä, puhelin päiväaikaan ja lippujen lunastuspaikka Tikkurila vai Myyrmäki. Teatteri- ja oopperaesitykset taulukosta löytyy nyt sp-varaus päättyy -aika, minkä jälkeen ostan liput. Myös sähköpostilla tehty varaus on sitova. Puolet lipuista varataan puhelinvaraajille. Sähköpostivaraajat saavat vahvistuksen sähköpostitse heti kun ehdin. Jos kysyntä on kova, vahvistan loput varaukset puhelinajan jälkeen. Vuoden alusta on henkilökunnalle ollut myynnissä elokuvalippuja Bio Grandiin (Tikkurilassa) tai Kino Myyriin (Myyrmäessä). Lippuja voi ostaa 2 kpl yhteishintaan 10. Liput vaihdetaan teatterin kassalla ja ne käyvät kaikkiin näytöksiin. Nämä liput ovat voimassa asti. Avaimesta löytyy tarkemmat toimintaohjeet lippujen ostamiseen. Palvelut > Henkilöstöedut > Liikunta, kulttuuri ja virkistys > Kulttuuri. Teatteri Vantaa lähettää ajoittain erikoistarjouksia kaupungin henkilökunnalle. Myös näistä tieto Avaimessa. Työpaikalta voidaan ilmoittaa joku henkilö ns. Teatteriyhdyshenkilöksi. Lähetän heille henkilöstölle tarkoitetusta kulttuuritarjonnasta tietoa jaettavaksi eteenpäin työpaikalla. Lisätietoja Hannele Karlin puh , mieluiten sähköpostilla, AjanKohtaus! -tapahtumat HelMet-kirjaston vuoden 2013 Ajan- Kohtaus! -tapahtumasarjojen teemana on hyvinvointi. AjanKohtaus! lähestyy hyvinvointia eri näkökulmista, huumoria unohtamatta. Mukana on kiinnostavia esiintyjiä Juha Vuorisesta Kirsi Pihaan. Eetikko ja uskonnonfilosofi Antti Kylliäinen mm. haastaa ajattelijoita ja vaikuttajia keskustelemaan työelämästä ja hyvinvoinnista. Tikkurilan kirjastossa ke klo Antti Kylliäisen vieraana Risto E.J. Penttilä. Hyvinvointia tuo myös Teatteri Pensas, jonka kollaasinäytelmä uutuuskirjoista Vapaudenaukion mielipuoli kiertää useissa HelMet-kirjastoissa. Ma klo 18 Tikkurilan kirjasto To klo 18 Myyrmäen kirjasto Tilaa nyt CityShoppari 2013 Tuhat tuntuvaa tarjousta. Vantaan kaupungin työntekijöille henkilökuntahintaan vain 20. Satoja vaihtoehtoja virkistäytymiseen, esimerkiksi: Elegia Day SPA, valinnainen kasvohoito ja/tai vartalohoito 20 %. Kakkugalleria, Cafe Latte ja vapaavalintainen kakkupala kahdelle yhden hinnalla. Suomen kansallisooppera, kaksi normaalihintaista lippua yhden hinnalla saman tai seuraavan päivän oopperoihin, baletteihin ja tanssiesityksiin. Namaskaar -ravintola, kaksi iltabuffeeta 25 %. Tutustu etuihin osoitteessa www. cityshoppari.fi. Tilaus: cityshoppari.fi. Kirjoita tilaukseesi: nimesi, koti osoitteesi ja puhelinnumerosi sekä virastosi/yrityksen nimi/osasto/yksikkö. CityShoppari toimitetaan noin 2 viikon kuluttua. Lisätietoja: puh Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti 25

14 virkistys virkistys Kyselimme kylillä Vandaalit Pääsiäinen lähestyy. Harva laskeutuu enää laskiaisena paastoon, mutta kilvoittelevatko kollegat muutoin suuren munajuhlan alla? Kysyimme 1. Paastoatko ennen pääsiäistä? 2. Mikä on suosikkipääsiäisherkkusi? 3. Missä vietät pääsiäisen pyhät? z Koonnut Anna Groth Markku Lappalainen & Anna Groth Harri Raita, järjestökoordinaattori, konsas 1. En paastoa enkä laihduta. Tammikuu meni ihan vahingossa tipattomana, mutta se ei tule toistumaan. 2. Lammas, missä tahansa muodossa, uunijuuresten ja punaviinin kera. 3. Vietän pääsiäisen perhepiirissä, sisaruksia ja vanhempia tavaten. Rakkain pääsiäistraditiomme on ässäarpojen raaputus. 26 Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti Minna Kiikeri, perushoitaja, soster 1. En paastoa, toisaalta laihdutan aina. 2. Suklaamunat. Kinder on paras. 3. Lähden taas serkun luokse Lopelle lopen uupuneena. Se on perinteisesti kauneudenhoitoviikonloppu, jolloin värjätään hiukset, tehdään jalkahoitoja ynnä muuta hemmottelua. Heidi Hölttä, julkaisusihteeri, sivi 1. En paastoa. Tammikuu oli kyllä tipaton ja sivistysviraston vuoden kestänyt laihdutuskampanja päättyi myös tammikuussa. 2. Sitruunajuustokakku, itse tehty tai puolison tekemä. 3. Lähdemme ystäväperheen luo Jyväskylään. Ohjelmaan kuuluu muna-aarteen metsästys. Teemu Jääskeläinen, maankäyttöinsinööri, mato 1. En. 2. Pasha. Ihan kaupasta ostettu, en osaisi valmistaa itse. Lammastakin on usein tarjolla. 3. Pääsiäispyhät menevät ulkoillen ja rentoutuen yleensä kotona Helsingissä. Joskus olemme mökillä Mäntyharjulla. Helppo pashaohje 100 g voita 1 dl sokeria 2 prk (à 200 g) maitorahkaa 2 dl kuohukermaa 1 muna 1/2 sitruunan mehu 2 tl vanilliinisokeria 1/2 dl mantelirouhetta 1 dl rusinoita, sukaatteja, kuivattuja hedelmäpaloja tai suklaapaloja Koristeeksi tuoreita tai säilykehedelmiä, pääsiäiskarkkeja, paahdettuja mantelilastuja tai suklaarouhetta Vatkaa voi ja sokeri vaahdoksi. Lisää rahka, muna, mausteet ja vaahdoksi vatkattu kerma. Pane rahkaseos valumaan kostutetulla sideharsolla vuorattuun pashamuottiin, siivilään, kahvisuodattimeen tai kukkaruukkuun. Anna valua kylmässä yön yli. Kumoa pasha seuraavana päivänä tarjoiluvadille ja koristele. Muistathan antaa vinkkejä ja palautetta Vautsi on Vantaan kaupungin henkilöstölehti, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Juttujen ideoimiseen tarvitaan myös lukijoiden apua: kertokaa ideanne ja palautteenne joko toimialanne viestintään, joista on kaikista edustus sisäisen viestinnän toimitusneuvostossa, tai lehden toimitukseen sähköpostiosoitteella Vantaan arvokysely 2013: Kaupunkia kehitetään yhdessä! Nyt on sinun hetkesi sanoa sanasi Vantaan tulevaisuudesta. Kerro Vantaan päättäjille, miten toivot kaupunkia ohjaavien arvojen; yhteisöllisyys, kestävä kehitys, innovatiivisuus, näkyvän kaupungin toiminnassa. Vastaa kaupungin työntekijöille ja kuntalaisille tarkoitettuun kyselyyn vantaa.fi:ssä mennessä ja ole mukana rakentamassa Vantaasta kaupunkia, josta voimme olla ylpeitä. Enkäten finns även på svenska. Vautsin aineistopäivät 2/13 dl ma , ilmestyy /13 dl ma , ilmestyy /13 dl ma , ilmestyy Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti 27

15 SAMMUTA VALOT ANNA TUNTI MAAILMALLE! Earth Hour ilmastotapahtuma Myyrmäen Paalutorilla TULIKANSA-tulishow Paalutorilla, Myyrmäessä, lauantaina alk. klo Torilla Vantaan seurakuntien järjestämä kynttilähartaus noin klo Osallistumalla Earth Houriin osoitat välittäväsi maapallon tulevaisuudesta. Tule mukaan! Earth Hour on WWF:n järjestämä maailmanlaajuinen ilmastotempaus, jossa ihmiset ympäri maapalloa sammuttavat valonsa samana päivänä samaan kellonaikaan. Järjestäjät: Vantaan kaupungin tapahtuma- ja kaupunkikulttuuripalvelut, ympäristökeskus, Vantaan seurakunnat.

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Miksi savuton työpaikka? Kustannussäästöt Päivittäin tupakoiva aiheuttaa työnantajalle maltillisen arvion mukaan vuodessa keskimäärin 1 060 1 300 euron kustannukset

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

TYÖPAJATYÖSKENTELY. Ehkäisevän päihdetyön ja terveyden edistämisen kuntayhdyshenkilöiden työkokous Seinäjoki

TYÖPAJATYÖSKENTELY. Ehkäisevän päihdetyön ja terveyden edistämisen kuntayhdyshenkilöiden työkokous Seinäjoki TYÖPAJATYÖSKENTELY Ehkäisevän päihdetyön ja terveyden edistämisen kuntayhdyshenkilöiden työkokous Seinäjoki 4.10.2016 Sini Männistö ja Juha Mieskolainen 1 TYÖPAJATYÖSKENTELY: TEEMA Palautetaan mieleen

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

OTE PÖYTÄKIRJASTA. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta

OTE PÖYTÄKIRJASTA. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta 1 Sivistyslautakunta 48 27.08.2015 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta SIVIS 48 Lastensuojelulaki (417/2007) astui voimaan 1.1.2008. Laissa todetaan, että kunnan tai useamman

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työhyvinvointia arjessa Päivi Husman, teemajohtaja Työhön osallistuminen ja kestävä työura Työterveyslaitos Työhyvinvointi tehdään arjessa yhdessä Työkykyä, terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

Aloitustilaisuus

Aloitustilaisuus Uute Uutta tekemässä 2015-2018 Muutoksen ja hyvinvoinnin johtaminen Pohjois-Suomen seurakunnissa Aloitustilaisuus 26.10.2015 Miltä työssä näyttää nyt? Mitä työelämässä tapahtuu juuri nyt? Miten käy työhyvinvoinnille?

Lisätiedot

Seksuaali- ja lisääntymisterveys

Seksuaali- ja lisääntymisterveys Seksuaali- ja lisääntymisterveys 27.10.2015 Rovaniemi Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue 11.11.2015 1 Hallituksen strategiset painopistealueet Työllisyys ja kilpailukyky

Lisätiedot

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö HYVINVOIVA SIHTEERI Haasta itsesi huipulle seminaari 23.9.2016 Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö SIHTEERI 2 26.9.2016 SIHTEERI ENNEN Kun esimies tuli aamulla töihin, hänen sihteerinsä oli ovella vastassa

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017 2020 Lausuntopyynnön esittelyn tueksi TAVOITE: TERVEYSEROJEN KAVENTAMINEN Linjaa terveyden edistämisen alueellisen koordinaation painopisteet Pirkanmaalla

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

TEHOTANOLLA TERVEYTTÄ VUOROTYÖHÖN 25.5.2012. Työterveyshoitaja Ulla Kauppinen

TEHOTANOLLA TERVEYTTÄ VUOROTYÖHÖN 25.5.2012. Työterveyshoitaja Ulla Kauppinen TEHOTANOLLA TERVEYTTÄ VUOROTYÖHÖN 25.5.2012 Työterveyshoitaja Ulla Kauppinen 1 Lappeenrannan työterveys ry perustettu v. 1975 Suomen Työterveys ry:n jäsen Toimii non-profit periaatteella Yritysasiakkaita

Lisätiedot

Savuton kunta

Savuton kunta Savuton kunta 2012 2015 Tarja Kristiina Ikonen 1 STRATEGISET LINJAUKSET - osatavoitteet 1-5 1. Kuntatyönantajan ja muiden julkisella rahoituksella toimivien tahojen savuton toimintakulttuuri 2. Kuntien

Lisätiedot

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle 21.4.2016 Allianssin strategia 2021 Allianssi edistää nuorten hyvinvointia Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi

Lisätiedot

TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA

TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA Kevätpäivän tasaus Kajaani 21.3.2011 Juha Rehula Puheenjohtaja, Kuntoliikuntaliitto Sosiaali- ja terveysministeri Suomen Kuntoliikuntaliitto ry 1 Tulevaisuuden

Lisätiedot

Mini-interventiokyselyn 2014 tuloksia Kymenlaakson osalta. Yhdyshenkilöiden yhteistyöpäivä Etelä-Suomen aluehallintovirasto Heli Heimala

Mini-interventiokyselyn 2014 tuloksia Kymenlaakson osalta. Yhdyshenkilöiden yhteistyöpäivä Etelä-Suomen aluehallintovirasto Heli Heimala Mini-interventiokyselyn 2014 tuloksia Kymenlaakson osalta Yhdyshenkilöiden yhteistyöpäivä 18.12.2014 Etelä-Suomen aluehallintovirasto Heli Heimala 1 Kysely mini-intervention toteuttamisesta 2014 THL ja

Lisätiedot

Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi

Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi AVI verkostopäivä 17.11.2015 Helsinki Anita Pohjanvuori Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta v v Muistisairaiden ihmisten ja

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

Tiina Laatikainen Terveyden edistämisen professori. Kansallisten ehkäisyohjelmien toteutuminen paikallisesti

Tiina Laatikainen Terveyden edistämisen professori. Kansallisten ehkäisyohjelmien toteutuminen paikallisesti Tiina Laatikainen Terveyden edistämisen professori Kansallisten ehkäisyohjelmien toteutuminen paikallisesti T2D potilaiden ikävakioimaton ja ikävakioitu esiintyvyys kunnittain 11.10.2016 3 DEHKO kokemuksia

Lisätiedot

SAVUTON PÄÄKAUPUNKISEUTU TOIMENPIDEOHJELMA

SAVUTON PÄÄKAUPUNKISEUTU TOIMENPIDEOHJELMA SAVUTON PÄÄKAUPUNKISEUTU TOIMENPIDEOHJELMA 1 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 1.2 Lainsäädäntö ja kansallinen terveyspolitiikka linjaavat savuttomuuden edistämistä kunnassa... 3 2 Savuton pääkaupunkiseutu

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS www.hyvinvointikertomus.fi Keitele, Pielavesi, Tervo, Vesanto 30.3.2012 Ulla Ojuva, 044 417 3836, ulla.ojuva@isshp.fi Mervi Lehmusaho, 044 711 3913, mervi.lehmusaho@kuh.fi

Lisätiedot

Tiedonkulku ja vuorovaikutus

Tiedonkulku ja vuorovaikutus Tiedonkulku ja vuorovaikutus Työkyky Työn kehittävyys 5 3,20 3,18 4 3,59 3,62 3 3,58 3,12 2 Esimiestyö 3,43 3,32 3,38 1 4,05 397 3,97 4,00 3,23 3,25 3,55 369 3,69 3,60 Ergonomia 3,37 Optimaalinen kuormitus

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Kunta savuttomaksi - tukea, tekoja ja yhteistyötä

Kunta savuttomaksi - tukea, tekoja ja yhteistyötä Kunta savuttomaksi - tukea, tekoja ja yhteistyötä Tupakkahaittojen ehkäisyn tiimi, THL Haittojen ehkäisemisen ryhmä, STM 13.9.2013 www.thl.fi/tupakka 1 Päivittäin tupakoivat aikuiset koulutuksen mukaan

Lisätiedot

Savuton sairaala toimintaohjelma. 23.2.2015 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri

Savuton sairaala toimintaohjelma. 23.2.2015 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Savuton sairaala toimintaohjelma 23.2.2015 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 2 SITOUTUMINEN... 2 TIEDOTTAMINEN... 3 KOULUTUS JA OHJAUS... 4 TUKI TUPAKOINNIN LOPETTAMISEKSI...

Lisätiedot

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari 31.8.2012 Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo 31.8.2012 KATJA NOPONEN OY 2011 Tulevaisuuspolku-palveluiden

Lisätiedot

Hyvinvointijohtamisella onnistumisen poluille ja hyvään arkeen Lapissa

Hyvinvointijohtamisella onnistumisen poluille ja hyvään arkeen Lapissa Hyvinvointijohtamisella onnistumisen poluille ja hyvään arkeen Lapissa HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN KUNNAN TEHTÄVÄNÄ Kuntalain mukaisesti kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä

Lisätiedot

Terveys ja sosiaalinen turvallisuus - palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita

Terveys ja sosiaalinen turvallisuus - palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Terveys ja sosiaalinen turvallisuus - palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Ulla Kuittu selvityshenkilö Organisaatiotoimikunta 7.2.2011 Valmistelun lähtökohtia edistetään terveyttä ja

Lisätiedot

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori 19.4.2016 29.4.2016 Mikä on kunnan tehtävä? Kuntalaki (410/2015) 1 Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: LuTK 06, Biologian laitos 9 00% 80% 60% % 6% 0% 0% % 0% 0% Nainen Mies

Lisätiedot

Osallisuussuunnitelma

Osallisuussuunnitelma Osallisuussuunnitelma Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen Tukea suunnitelmatyöhön - työkokous Kolpeneen palvelukeskus Kerttu Vesterinen Osallisuus Osallisuus on kokemus mahdollisuudesta päättää

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaarikeskustelu ja Pomotsekki työhyvinvoinnin tukena Työkaarikeskustelu Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä ja työssä onnistumista

Lisätiedot

Kehitetäänkö työhyvinvointia vai työtä?

Kehitetäänkö työhyvinvointia vai työtä? Kehitetäänkö työhyvinvointia vai työtä? Labquality Days, Helsingin Messukeskus 11.-12.2.2016 Katri Mannermaa Työhyvinvointipäällikkö, FT, Satakunnan sairaanhoitopiirin ky Laatu Security Safety Potilasturvallisuus

Lisätiedot

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Kuormittavuuden hallinta työssä seminaari, Orton 10.11.2011 FL, projektipäällikkö Pirkko Mäkelä-Pusa Kuntoutussäätiö Työurien

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työhyvinvointia työkaarelle Työkaari kantaa on teknologiateollisuuden työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen yhteishanke, jonka päätavoitteena on

Lisätiedot

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1 Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut 7.4.2011 Eva Storgårds 1 Visio Perustehtävä Kaupungin missio eli perustehtävä on palvelujen järjestäminen kansalaisille suomen ja ruotsin kielellä

Lisätiedot

yrittäjän työterveyshuolto

yrittäjän työterveyshuolto yrittäjän työterveyshuolto Tiivistelmä 1 Yrittäjän oma hyvinvointi on tärkeää niin yrittäjän itsensä kuin koko liiketoiminnan kannalta. Hyvinvoinnin yksi osatekijä on toimiva työterveyshuolto. Työterveyshuollolla

Lisätiedot

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 66 0 8 6 6% 9% % 9% Nainen Mies Biologian

Lisätiedot

Pidetään kaikki mukana. Jokaista ihmistä pitää arvostaa

Pidetään kaikki mukana. Jokaista ihmistä pitää arvostaa ver Ohjelma kuntavaaleihin Pidetään kaikki mukana Jokaista ihmistä pitää arvostaa SDP:n tavoite on inhimillinen Suomi. SDP haluaa, että Suomessa kaikki ihmiset ovat tasa-arvoisia. Jokaista ihmistä pitää

Lisätiedot

Hyvää huomenta Hyvää huomista 13.3.2016 1

Hyvää huomenta Hyvää huomista 13.3.2016 1 Hyvää huomenta Hyvää huomista 13.3.2016 1 Kemianteollisuus ry TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry Ammattiliitto Pro ry Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Työhyvinvoinnin kehittäminen on kemian alan työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Työkokouspäivä 22.3.2011 Avauspuheenvuoro Yksikön päällikkö Riitta Pöllänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2.

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2. Hyvinvointia työstä 1 Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla 20.4.2015, Tampere Rauno Hanhela, johtava asiantuntija, aluevastaava 2 Esittäjän nimi / 8.2.2011 1 Ihmisen mittainen työ

Lisätiedot

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä

Lisätiedot

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 AIHE KOETTIIN KIINNOSTAVAKSI YLI TUHAT VASTAAJAA 1008

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Palvelut järjestetään monimuotoisesti yhteistyössä eri toimijoiden kanssa

Palvelut järjestetään monimuotoisesti yhteistyössä eri toimijoiden kanssa Ryhmän nimi: Sosiaali- ja terveyskeskus TOIMINTAA OHJAAVAT TAVOITTEET TOIMENPITEET JA SEURANTA TOTEUTUMINEN 25.4.2016 1. Sujuvat arjen palvelut Kuntalaiset saavat lain edellyttämät sotepalvelut Palvelut

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 1. ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ 1.1 Tehostetaan ennaltaehkäisevää työtä kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät Aloitetaan työ 2011 ja päivitetään vuosittain Toimenpiteet jaetaan

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

Iloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin

Iloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin Iloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin Neuvokas perhe -ideologia Neuvokas perhe haluaa tukea perheiden hyvinvointia korostamalla myönteistä ilmapiiriä ja yhdessä toimimista Neuvokas

Lisätiedot

Äijä-vatu välittämisen välineenä. Työkykyä lisää!

Äijä-vatu välittämisen välineenä. Työkykyä lisää! Äijä-vatu välittämisen välineenä Peter Andersen, Stara /Helsingin kaupunki Työkykyä lisää! Valtiokonttori 11.09.2014 11.9.2014 peter.andersen@hel.fi p. 040 334 1699 Varhaisen tuen kehitystyön vaiheita

Lisätiedot

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia Allianssin strategia 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan. Olemme poliittisesti

Lisätiedot

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia Allianssin strategia 2021 VISIO 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan.

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI

TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI 1 TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI Satu Myller, vastaava työterveyshoitaja Joensuun Työterveys Savuton Pohjois-Karjala työryhmän jäsen Siun Soten työterveyden asiakkuusvastaava 1.1.2017 2.11.2016

Lisätiedot

Kansalaisen hyvinvointi (tieto)

Kansalaisen hyvinvointi (tieto) Kansalaisen hyvinvointi (tieto) terveyspalveluiden toiminnan ohjaajana -case sähköinen hyvinvointikertomus 1 Kunnan toiminnan kolmikanta HYVINVOINTI ELINVOIMA KUNNAN PALVELUT 30.5.2013 etunimi sukunimi

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA

TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Sivistysltk 13.1.2015 4 liite nro 1. Khall. 2.2.2015 11 liite nro 1. TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Padasjoki, sivistystoimi JOHDANTO Työhyvinvoinnin edistäminen on olennainen osa tuloksellista henkilöstöjohtamista.

Lisätiedot

Paljon tukea tarvitsevat paljon palveluita käyttävät hanke

Paljon tukea tarvitsevat paljon palveluita käyttävät hanke Paljon tukea tarvitsevat paljon palveluita käyttävät hanke Tavoitteena on asiakkaan osallisuuden lisääminen, sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon toiminnallisen integraation kehittäminen,

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuuden niveltäminen osaksi kaupungin toimintaa

Lasten ja nuorten osallisuuden niveltäminen osaksi kaupungin toimintaa 6. TAVOITTEET, TOIMENPITEET JA VASTUUTAHOT 1 Toimenpide-ehdotukset ovat syntyneet jyväskyläläisille lapsille ja nuorille tehtyjen alkukartoitusten, Jyväskylän kaupungin palvelualueille tehtyjen kyselyjen

Lisätiedot

Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena

Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena Hyvinvointia työstä Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena Marjo Wallin, erikoistutkija 14.10.2016 Työterveyslaitos Marjo Wallin www.ttl.fi 2 Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

LOP Vaahtera- osaprojektin väliarviointi

LOP Vaahtera- osaprojektin väliarviointi LOP Vaahtera- osaprojektin väliarviointi LOP-kehittämistyön organisaatio 2014 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTITYÖN JOHTORYHMÄ Tekee kehittämistyötä koskevat toimiala- ja sektori rajat ylittävät sopimukset

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

Kaikkien yhteinen Vantaa

Kaikkien yhteinen Vantaa Kaikkien yhteinen Vantaa Monikulttuurisuusohjelma 2014-2017, monikulttuurisuusasiain päällikkö 12.2.2014 Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta Sisältö 1. Ohjelman tausta - uusia väestötietoja - lähtökohdat

Lisätiedot

HYVÄN KASVUN OHJELMA

HYVÄN KASVUN OHJELMA HYVÄN KASVUN OHJELMA 2015-2020 Sisältö 1. JOHDANTO... 3 2. HYVÄN KASVUN OHJELMAN KESKEISET KÄSITTEET... 5 3. LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUS... 6 4. VANHEMPIEN OSALLISUUS... 7 5. HENKILÖSTÖN OSALLISUUS...

Lisätiedot

Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina

Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina Tuula Angervuori-Pursila Tullinkulman Työterveys Oy 2 Rouva 34 v Minulla on ollut astma lapsena, mutta lääkkeet on loppuneet n 5 v sitten ja olen pärjännyt vuosia

Lisätiedot

Vaikutukset tasa-arvoon? Eeva Honkanummi va Kehittämispäällikkö Espoon kaupunki, sosiaali- ja terveystoimi Turku

Vaikutukset tasa-arvoon? Eeva Honkanummi va Kehittämispäällikkö Espoon kaupunki, sosiaali- ja terveystoimi Turku Vaikutukset tasa-arvoon? Eeva Honkanummi va Kehittämispäällikkö Espoon kaupunki, sosiaali- ja terveystoimi Turku Vaikuttavuus Tämän seminaarin esittelyteksti: pohditaan naisten ja miesten tasaarvon merkitystä

Lisätiedot

Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella. Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja

Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella. Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja 29.10.2013 Perheen merkitys lapsen ja nuoren hyvinvoinnille Laajan terveystarkastuksen

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuurikysely

Turvallisuuskulttuurikysely Turvallisuuskulttuurikysely Kuntayhtymähallitus 21.1.2014 Maijaterttu Tiainen Ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Turvallisuuskulttuuri On organisaation kykyä ja tahtoa ymmärtää: Millaista turvallinen

Lisätiedot

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA TS-paneeli I TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA Minna Toivanen & Minna Janhonen 24.1.2013 24.1.2013 Työsuojelupaneeli I, Toivanen & Janhonen 1 TS-paneeli I TS-paneeli on työsuojeluhenkilöstölle

Lisätiedot

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki Varhainen tukeminen osa esimiestyötä asiantuntijapalvelut Tehostettu tuki kun työpaikan eivät riitä 1. Työntekijän ongelman tunnistaminen 2. Esimies ottaa asian puheeksi 3. Työpaikan 4. Työterveyshuollon

Lisätiedot

Esimies eri-ikäisten johtajana. Jarna Savolainen Kehittämispäällikkö Työturvallisuuskeskus P

Esimies eri-ikäisten johtajana. Jarna Savolainen Kehittämispäällikkö Työturvallisuuskeskus P Esimies eri-ikäisten johtajana Jarna Savolainen Kehittämispäällikkö jarna.savolainen@ttk.fi Työturvallisuuskeskus P. 040 561 2022 Kronologinen ikä Syntymäpäivä Sosiaalinen ikä Roolit ja ikänormit Mistä

Lisätiedot

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Seinäjoen kaupunki Elisa Saunamäki Psykososiaalinen kuormittuminen Jokaisen yksilön työhyvinvointi ja psykososiaalinen kuormittuminen koostuu eri asioista.

Lisätiedot

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö 1. Johdanto Porin kaupunginkirjaston asiakastyytyväisyyttä mittaava kysely toteutettiin vuonna 2006 ensimmäisen kerran Internetin kautta. Kyselylomake oli kirjaston verkkosivuilla kahden viikon ajan 4.12.-18.12.

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus. Erityisasiantuntija Anne Sormunen

Sähköinen hyvinvointikertomus. Erityisasiantuntija Anne Sormunen Sähköinen hyvinvointikertomus Erityisasiantuntija Anne Sormunen 1 = Tiedolla johtamisen tiimityöväline kuntalaisen hyvinvointi ja kokemus palveluiden toimivuus ja prosessit elinvoima, rakenne ja talous

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

Hallintopalveluiden talousarvio Kaupunginhallituksen ja -valtuuston talousarvioseminaari

Hallintopalveluiden talousarvio Kaupunginhallituksen ja -valtuuston talousarvioseminaari Hallintopalveluiden talousarvio 2017 Kaupunginhallituksen ja -valtuuston talousarvioseminaari 3.10.2016 Hallinnon tukipalveluiden sitovat tavoitteet Strateginen tavoite ja kriittinen menestystekijä Tavoite

Lisätiedot

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Pori 14.4.2015 Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä www.ras.fi

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot