Sivuaskelia arkisilta poluilta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sivuaskelia arkisilta poluilta"

Transkriptio

1 lehden kesäliite 2014 Sivuaskelia arkisilta poluilta

2 PÄÄKIRJOITUS Jari Rauhamäki / Päätoimittaja Nauti kesästä Sisällys 3 Luksushuussi rakennetaan oikein 4 Vatsa täynnä duunissa 5 Sinappi maistuu makkaran kera 6 Elämyksiä lintujen maailmasta 7 Eroon ötököistä 8 Haloo, tule iso kala 10 Virtaavan veden ehdoilla 11 Politiikkaa kesäteatterissa 12 Mies, mopo ja mutteriavain 13 Kuva on muutakin kuin tallenne 14 Matkamerkintöjä metsäpoluilta 15 Tunnista kaupunki -kisa PÄÄTOIMITTAJA Jari Rauhamäki TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Ilona Mäenpää TOIMITTAJA Kirsi Tamminen VERKKOTIEDOTTAJA Minna Virolainen Insinööri-lehden liite 2014 JULKAISIJA Insinööriliitto IL ry TAITTO Aste Helsinki Oy PAINOPAIKKA Oy Scanweb Ab VERKKOLEHTI JA NÄKÖISLEHTIARKISTO KANNEN KUVA: Leo Sahlsten Ia Ahonen / Vastavalo Kun ihmisellä on takanaan kolmisenkymmentä kesälomaa, voisi kuvitella, että loman osaa jo viettää toistamatta vuosi toisensa jälkeen samoja vanhoja virheitä. Mutta eikös mitä, ihminen on oppimaton ja erehtyväinen; harvoin lomasta saa niin paljon irti kuin etukäteen kuvitteli. Oma ongelmani on aina ollut loman aikatauluttaminen. Yllättävän aikaisessa vaiheessa kalenteriin alkaa ilmestyä kesälomaviikkojen kohdalle päivän tai kahden niin sanottuja pakollisia menoja. Kun niitä alkaa olla jonossa ruuhkaksi asti, loma hujahtaa ohi kuin tyhjää vain. Lomalla pitää olla vähintään puolet aamuista olla sellaisia mitä tänään tehtäisiin -aamuja, niin loma alkaa tuntua lomalta. Sen sijaan säästä en ole koskaan ottanut isoa stressiä. Lomapäivästä voi oikealla asenteella nauttia säällä kuin säällä. Opin tämän jo nuorena; kalseana ja kesäisenä sadepäivänä kiipesin kotitalon vintille, hamstrasin vanhan hetekan viereen kunnioitettavan kasan vanhoja Aku Ankkoja, heittäydyin selälleni ja aloin lukea. Kattoon en sentään iljennyt sylkeä. Muistiini juuri ne päivät ovat jääneet kesän parhaina, leppoisina ja rentouttavina. Ja mikä oikeastaan on paras lomasää? Ei sellaista olekaan. Oikein kova helle puristaa ihmisestä mehut, mutta toisaalta helteellä on kiva lähteä rannalle. Sateella ulkoiluun tulee ylimääräistä vaikeuskerrointa, mutta toisaalta silloin on kiva lukea tai pelata jälkikasvun kanssa vaikka lautapelejä. Noin kahdenkymmenen asteen poutasäällä on kiva harrastaa liikuntaa tai puuhastella pihatöissä, mutta toisaalta liian pitkä jono oikein hyviä päiviä voi jättää mielenkiintoisen kirjan lukemisen kesken. Kysymys on siis asenteesta. Jos se on kohdallaan, jokainen lomapäivä voi olla kesän tähän asti paras päivä. Nautitaan siis kesästä ja rentoudutaan, satoi tai paistoi. 2

3 Rakennusprojekti huipentui talkoisiin viime juhannuksena. Käytännöllisyys rakentuu yksityiskohdista TEKSTI: Minna Virolainen KUVAT: Tiina Vanhanarkaus Katon ansioista koko hyyssikkä kylpee valossa. Ulkohuussikin voi olla luksusta, kun sen rakentaa oikein. Viime kesän jäljiltä Tiina Vanhanarkauksen äidin mökillä Köyräjärvellä on tuliterä puucee. Kun rakennustekniikan insinööri tarvitsee uuden mukavuuslaitoksen, lopputuloksena ei ole mitä tahansa koppero. Mökkikäymälän eli tuttavallisesti hyyssikän näyttävin erikoisuus on valokatteesta tehty katto. Idean valokatteesta sain työkaverilta ja se on kyllä todella hieno, Vanhanarkaus kiittelee. Käyttömukavuutta lisää myös jäteastiasta katolle rakennettu viemärituuletusputki, jonka päässä on propelli. Propelli tuulettaa jätetilaa ja saa tilan alipaineiseksi, jolloin hajuhaitat vähenevät. Huoltotöitä helpottaa takaseinän saranoitu luukku. Hyyssikän sisäseinät maalattiin merensinisiksi, koska sen pitäisi karkottaa hyttysiä, hämähäkkejä ja muita ötököitä. Hyllyt on mitoitettu Aku Ankka -lehden ja -taskukirjan koon mukaan. VALMISTELUT TALVELLA Rakennusprojektia valmisteltiin huolella. Vanhanarkauksen mukaan ennakointi oli tärkeää, koska kesämökillä ei ole sähköjä ja matkaa kotoa mökille on 230 kilometriä. Huussi kasattiinkin elementeiksi talven aikana lämpimässä hallissa Kittilässä. Rakennuksen kokoamista myös testattiin, jotta saatiin varmistettua, että kaikki osat sopivat. Hyyssikkä pystytettiin mökille juhannuksena talkoo voimin. Meitä oli neljä henkilöä hommissa ja koko pitkä päivä siinä meni. Viralliset vihkiäiset pidettiin heinäkuun alussa. Vanhanarkaus on tyytyväinen lopputulokseen. Puucee on osoittautunut käytössä erinomaisen toimivaksi. Muutostöitä ei ole tarvinnut tehdä. Aluksi tosin emme meinanneet raskia edes käyttää uutta hienoa hyyssikkäämme, vaan jatkoimme vanhan puuceen asiakkaina, Vanhanarkaus myöntää. 3

4 Johannes Rämö pitää grillaamisesta myös kotona. Makkaroiden lisäksi Johanneksen grillissä paistuvat erilaiset lihat ja kasvikset. Vatsa täynnä duunissa TEKSTI: Maija Joutjärvi KUVAT: Juha Tanhua Salarakas, Kuuma Kurvi, Tammelan Kommee, Tulisuukko Ei, nyt ei lueta keltaista lehteä vaan puhutaan makkaroista insinöörin kanssa. Siitä kompaktista paketista, johon on survottu kaikki tärkeä mukavaa nautintohetkeä varten niin grillin, nuotion tai keittiönpöydän äärellä. Makulihan laatupäällikkö Johannes Rämö saa maistella makkaroita kyllikseen töissä. Makkaroiden makuyhdistelmät ovat mielikuvituksekkaita, kuten hunaja-vuohenjuusto, aurajuusto-puolukka ja nokkos-valkosipuli-chili. Ihmeellisen vähän makkara kyllästyttää. Meillä on paljon eri makuisia makkaroita, pariakymmentä eri sorttia, Rämö kertoo. Tammelassa, 10 kilometriä Forssasta sijaitseva Makuliha Oy valmistaa makkaroiden lisäksi kotimaisesta lihasta myös muita lihajalosteita, kuten kinkkuja ja leikkeleitä. Vuosittain kiloa tuotteita päätyy kuluttajamyyntiin ympäri Suomea ja palvelutiskeille pääkaupunkiseudulle. PIPETTIHOMMAT JÄIVÄT Rämö opiskeli Turun ammattikorkeakoulussa bio- ja elintarviketekniikkaa. Ennen opintojensa päättymistä hän päätyi serkkunsa suosituksesta töihin Makulihalle vuonna Hän tuli hoitamaan omavalvontaa eli käytännössä vastaamaan järjestelmästä, jolla hallitaan laatua. Tammelasta kotoisin olevalle yritys oli jo lapsuudesta tuttu. Täällä tuli käytyä jo silloin. Rämö ei ole valmistumisensa jälkeen muualla työskennellyt. Jonkin aikaa hän kävi Tammelassa töissä Turusta käsin, kun vaimolla oli vielä opinnot kesken. Sen jälkeen oma koti löytyi Tammelasta, jossa lyhyt työmatka taittuu välillä pyörän päällä. En ole koskaan työskennellyt laboratoriossa, mihin koulutukseni lähinnä tähtäsi. Se ei harmita. En liiemmin perustanut pipettihommista, ämpäri on 4

5 aina ollut minulle mieleisempi mittakaava, Rämö hymyilee. MONEN TAIDON INSINÖÖRI Rämön tehtäväkuva on hänen alkutaipaleeltaan laajentunut. Nyt hän on laatupäällikkö, ja vastaa omavalvonnan lisäksi myös kaikista atk-laitteista ja tuotantotarpeen suunnittelusta. Toisin sanoen hänen työnsä on pitkälti Excel-taulukoiden kanssa seurustelua. Yleensä makkaramiehet eivät ymmärrä käppyröitäni heti, vaikka lopputulokseen olemme aina kaikki tyytyväisiä. Välivaiheeseen saattaa sisältyä montakin insinöörikuittailua. Makuliha työllistää 40 henkilöä. Yrityksessä kaikki ovat tottuneet tekemään kaikkea. Rämö ottaa myös tuotevalokuvia omassa studiossaan, jonka on koonnut yhteen tilan rakennuksista. Olen tehnyt täällä kaikkea paitsi lihanleikkaamista ja makkaranruiskutusta. Kiireaikoina olen ajanut jakeluautoa ja ollut pakkaamossa töissä. Näen monet erilaiset hommat pelkästään myönteisenä vaihteluna perustyöhön. Rämö on tyytyväinen työpaikkaansa rentoon ilmapiiriin ja joustaviin työaikoihin. Keljuna puolena hän kokee välillä viranomaisyhteistyön, joka varsinkin elintarvikepuolella on hyvin byrokraattista. Työssä huippuhetkeksi nousee, kun jokin uusi makkara lyö itsensä läpi, mikä on kaikkien yhteistyön tulos. Joskus mielikuvituksekkaat nimet ja makuyhdistelmät ovat yhteisten hetkiemme seurauksia. JAUHONAKKI EI UPPOA Rämö on itsekin kiinnostunut ruoanlaitosta. Hänen mielestään totaalinen keittiöummikko ei välttämättä viihtyisi ruokateollisuuden parissa. Hän grillaa itsekin paljon. Kesäaikaan kuluu pari pullollista kaasua. Tämän kesän tavoite on saada onnistumaan kokonainen naudan sisäfilee grillissä. Suosikkini makkaroista on Salarakas, jossa on mozzarellaa ja aurinkokuivattua tomaattia. Kotona 1,5- ja 3-vuotiaat pojat ovat jo valistuneita makkaramiehiä. Isän tuliaiset työpaikalta ovat saaneet aikaan sen, että tavallinen kuoreton nakinpötkylä jää syömättä. Sinappi maistuu grillimakkaran seurana Insinööri-lehden kesägallupin vastaajista neljä viidestä grillaa mieluummin lihaisampaa vaihtoehtoa eli a-luokan makkaraa. Vastaajista 73 prosenttia ottaa sinappia makkaran lisukkeeksi. Yhdeksän prosenttia haluaa myös ketsuppia, yhdeksän prosenttia pelkkää ketsuppia ja yhdeksän prosenttia ei kumpaakaan. MILLÄ VÄLINEELLÄ SAA PARHAAN GRILLAUSTULOKSEN? 34 % KAASUGRILLI 42 % HIILIGRILLI 24 % Grillit ovat amatööreille, nuotio on ainut oikea tapa kokata ulkona. Yksi vastaajista arvostaa eniten sähkögrilliä. KUINKA USEIN VASTAAJAT GRILLAILEVAT KESÄLLÄ? useamman kerran viikossa 28 % kerran viikossa 31 % pari kertaa kuussa 33 % 8 % pari kertaa kesässä, jos ollenkaan Makulihan kiuasmakkarasta riittää syömistä useammalle saunojalle

6 Elämykset ovat Pertti Porokarille tärkeitä lintujen seurannassa. Kuovin ääni tuo kesän TEKSTI: Ilona Mäenpää KUVA: Kimmo Sandberg Valkoselkätikan yllättävä ilmestyminen tai huuhkajan yöllinen huuto voivat olla veret pysäyttäviä kokemuksia. Luontoa koko elämänsä tarkkaillut Pertti Porokari nauttii lintumaailman tarjoamista elämyksistä. Vaikka Insinööriliiton puheenjohtaja Pertti Porokari laskeekin elämänsä ja jopa yhden retken aikana havaitsemansa lajit, hän ei pidä itseään lintubongarina. Sen sijaan hän nauttii lintumaailman jatkuvasta seuraamisesta ja kokemistaan yllätyksistä. Alan harrastajana hän huomioi herkemmin lintujen elämää kuin muut. Hän on Helsingin lintutieteellisen yhdistyksen Tringan jäsen ja sitä kautta Bird Lifen jäsen. Noin 12-vuotiaasta lähtien luontoa ja luontokuvausta harrastaneesta pojasta piti aikuisena tulla luonnontieteilijä; biologia kiinnosti ja siinä oli hyvät numerot koulussa. Kunnes piilevä insinööri nosti päätään. Porokari on laskelmiensa mukaan hakenut tarkoituksella vain kaksi lajia. Ruostesiipirastaan hän haki Lauttasaaresta, jossa tiesi sen oleskelevan. Kiljukotkan hän onnistui hakemaan lukioikäisenä Mäntsälän Kotojärvellä. Ensimmäinen pitkän matematiikan koe oli menossa, kun tieto linnun oleskelemisesta järvellä oli olemassa. Sen verran havainto poltteli 6 mielessä, että koe meni juuri ja juuri läpi, mutta kotkan näkeminen onnistui, Porokari muistelee. YLLÄTYKSET VIEHÄTTÄVÄT Porokarin mukaan lintujen seuraamisen viehätys perustuu juuri mukaviin yllätyksiin. Lintumaailmassa harvinaisuuksia voi kohdata milloin ja missä tahansa. Elämykselliset tilanteet voivat jäädä mieleen vuosikausiksi. Keväiset kuovin äänet tuovat kesän mieleen ja esimerkiksi pöllöt ovat varsin sympaattisia. Lintumaailman näyttävin tapahtuma, arktinen muutto, koetaan joka kevät suunnilleen toukokuun viimeisellä viikolla Hangossa, Porkkalan niemellä ja Vironlahdella. Silloin maamme yli koilliseen menee päivässä kymmeniä tuhansia hanhia, kuikkia ja kahlaajia. Magneettinen kenttä ja tähtitaivas oppaanaan linnut muuttavat samoja reittejä joka vuosi, Porokari ihailee lintujen suunnistuskykyä. Yölaulajien kuuleminen alkukesästä on myös elämys. Satakielen puhtaan soinnin lisäksi luhta- ja viitakerttunen laulavat taidokkaasti. ILMASTONMUUTOS NÄKYY Mennyt kevät oli aikaisuutensa ansiosta harvinainen, niin myös lintujen muutto oli aikaista. Ensimmäiset pääskyset nähtiin jo maaliskuussa ja joutsenetkin saapuivat monta viikkoa normaalia aikaisemmin. Linnut muuttavat myös yhä pohjoisemmaksi pesimään. Porokarin mukaan ympäristössä tapahtuvat muutokset näkyvät nopeasti lintujen määrissä ja pesimisalueissa. Peltosirkkuja ei juuri enää näe eikä kuule, mutta siihen on syynä ranskalaisten linnuilla herkuttelu. Lintuja pyydetään Ranskassa verkoilla ja ne on syöty lähes sukupuuttoon. Laulujoutsenet ammuttiin sotien jälkeen melkein sukupuuttoon, mutta kansallislintumme saatiin pelastettua järjestelmällisen suojelun seurauksena. Niitä ei pidä sekoittaa Aasiasta tuotuun aggressiivisestikin esiintyvään kyhmyjoutseneen. Samoin harmaahaikara on levinnyt Baltiasta yhä pohjoisemmaksi; Helsingin Vanhan kaupungin lahdella pesii Porokarin tiedon mukaan jo kolme paria.

7 Pakkauksessa luvattu uusi teknologia ei tehnyt vaikutusta testikaksikkoon. Eroon ötököistä TEKSTI: MInna Virlolainen KUVA: Martti Pulkkinen Toimiva ratkaisu vai turhake? Opiskelijakaksikko testaa hyönteisten torjuntaan tarkoitetut sähköiset laitteet. Hyttysiä riittää kesällä riesaksi asti. Sisätiloissa niitä pitäisi pystyä torjumaan myrkyttömästi ja turvallisesti. Mutta löytyykö tarjolla olevista laitteista sekä edullinen että tehokas apu ongelmaan? Kuopiolaiset insinööriopiskelijat Martti Pulkkinen ja Simon Brown ottivat Insinööri-lehden haasteen vastaan ja perehtyvät hyttyskarkottimien toimintaan. Testikohteiksi valittiin kaksi yleisesti saatavilla olevaa, sähköllä toimivaa alle 20 euron laitetta. Ensin syynätään vempainten tekniikka ja sitten ne testaan käytössä. Moskiittokilleri perustuu uvvalon ja sähkön yhdistelmään. Toiminta-alueeksi luvataan noin 20 m². Laitteen uv-valo houkuttelee hyttysen lähikontaktiin, jolloin lampun ympärille kierretty johdinlankapari tappaa sen sähköllä. Valolähde on kuuden watin lamppu. Laitteen sisuksista paljastuu pieni piirilevy, jossa on pari muuntajaa ja erinäinen määrä kondensaattoreita. Laite kuluttaa sähköä hieman yli neljä wattia. Kulutus on hyvin pientä, suuruusluokka on sama kuin ledivaloissa käytetyillä polttimoilla, Brown selventää. ANSA, KARKOTIN VAI TAPPOKONE Hyttysansana myyty tuote kehuu itse olevansa Superhyttyskarkotin, jonka pitäisi houkutella hyttysiä puoleensa 50 m² alueella. Uv-valon lisäksi se on aseistettu tuulettimella. Kun hyttynen on saatu tarpeeksi lähelle laitetta, se imaisee ötökän sisään ja viimeistelee sen sähköiskulla. Kohtalokas ilmavirta saadaan aikaan 12 voltin tuulettimella. Laiteen tehoksi valmistaja ilmoittaa neljä wattia. Pelkkä uv-valo kuluttaa tuon neljä wattia eli vastuksen ja tuulettimen kulutus on unohdettu kokonaan, Pulkkinen kommentoi. Mittauksissa propelliversion todelliseksi kulutukseksi paljastuikin tuplat eli kahdeksan wattia. Teoriaosuuden jälkeen Pulkkinen ja Brown odottavat mielenkiinnolla seuraavaa vaihetta eli laitteiden testaamista käytössä. Silloin selviää, kuinka vastustamaton uv-valo on hyttysille valoisina kesäöinä. Raportti verenimijöiden mahdollisesta joukkotuhosta julkaistaan Insinööri-verkkolehdessä juhannuksen jälkeen viikolla 26. Moskiittokilleri korkeus 33 cm, leveys 13 cm toiminta-alue 20 m2 lamppu 6 w sähkönkulutus 4 w hinta 19,90 e, Motonet Superhyttyskarkotin korkeus 24 cm, leveys 18 cm, syvyys 10 cm toiminta-alue 20 m2 lamppu 4 w, tuuletin 12 v sähkönkulutus 8 w hinta 19,90 e, Motonet 7

8 Haloo, tule iso kala TEKSTI: Jaakko Takalainen KUVAT: Pekka Sipola Radiotekniikan insinööri Heikki Vesslinin keksintö kertoo puhelinsoitolla, kun joku on avannut ulkooven tai kala on napannut onkeen. 8 Helsingin tekusta vuonna 1972 valmistunut Heikki Vesslin aloitti Nokian edeltäjällä Saloralla tv-suunnittelijana. Hän teki koko työuransa samoissa tiloissa, vain firman nimi vaihtui. Vuonna 2000 eläkkeelle jäänyt Vesslin hankki mökin Bromarvista Tammisaaren läheltä. Ennen kuin käymme tutkimaan mökin laiturille viritettyä kännykkäonkea, otetaan pari askelta taaksepäin. Onko keksiminen ja uusien ratkaisujen kehittäminen sinulla verissä? On. Kaikki uusi kiinnostaa. Ja aina minä olen jotain kehittämässä. Ensimmäiset keksinnöt tein 10-vuotiaana. Itse tehdyllä kidekoneella kuuntelimme kuulokkeilla pikkuveljen kanssa salaa ulkomaisia asemia öisin, vaikka äiti olisi kai halunnut meidän nukkuvan. Äiti oli tyytyväisempi seuraavaan keksintöön, kun Heikki-poika paranteli öljykamiinaa, jossa ei ollut termostaattia. Piimetalliliuskaa lämmitettiin tarvittaessa huonetermostaatin kautta tulevalla sähköllä, jolloin kodin lämpö pysyi tasaisena ja öljyä säästyi. Toisena lämpösovelluksena Vesslin on kehittänyt Salon omakotitaloonsa keskuslämmityksen säätösysteemin, jossa ei tarvita ulkotermostaattia tai tuuliantureita, vaan patteritermostaatit toimivat antureina. Ne reagoivat nopeasti lämmöntarpeen muutokseen, joka voi johtua ulkoilman lämpötilan muutoksen lisäksi auringonpaisteesta, henkilöiden määrän muutoksesta, ruuanlaitosta tai tuulesta. Kiertoveden lähtölämpötila pidetään muutama aste paluuveden lämpötilaa korkeammalla, jolloin häviöt minimoidaan ja lämpöpatterit ovat haaleita. Öljyä kului aluksi litraa vuodessa ja 5-metriset patterit naksuivat ärsyttävästi. Nykyään patterit eivät naksu, lämmitysöljyä kuluu noin tuhat litraa vuodessa ja sähköä 20 prosenttia vähemmän, Vesslin kertoo. AHVEN ON KIINNI TOISELLA SOITOLLA Kännykkäongen peruspalikka on tavallinen kaupasta saatava tärpinilmaisin. Ilmaisin hälyttää, kun siimassa nykii kala. Kännykkäongen hienous perustuu ilmaisimen yhteyteen kehitettyyn elektroniikkaan. Kun kala nappaa ja ilmaisin hälyttää, sikarikotelon kokoisessa puulaatikossa oleva Nokian perinnekännykkä soittaa Vesslinin kännykkään ja ilmoittaa soittoäänen raikuessa tekstin Iso ahven. 400 gramman ahven hälyttää aina ensin turhaan. Se on kiinni vasta toisella soitolla. Sitten käyn hakemassa kalan laiturilta ja perkaan sen tuossa perkuupöydällä, Vesslin sanoo. Soittava ilmaisin sopii niin perinteiseen onkeen kuin virvelionkeen. Samalla tekniikalla on toteutettu kesämökin oven varashälytin. Kun vieras astuu sisään, kännykkä ilmoittaa Mökin ovi. Onpa telkänpönttökin saanut peruutuskameran, joka lähettää radiotaajuuksilla mökissä olevaan monitoriin kuvaa, miten poikaset pesässä kehittyvät. Vanha kunnon nokialainen soittaa, kun kala tarttuu koukkuun.

9 Heikki Vesslin virittää soittavaa tärpinilmaisinta. Kännykkä kertoo iloisen viestin saaliista. 9

10 Jihuu, Mikko Aho laskee Orimattilan Tönnönkoskea. Virtaavan veden ehdoilla TEKSTI: Anitta Valtonen KUVAT: Petri Rämöv Vedestä tuli Mikko Aholle rakas elementti jo pikkupoikana Lohjanjärvellä. Matkalla mummolaan hänen katseensa nauliutui muutamaan idylliseen jokeen matkan varrella. Aluksi Mikko Aho, lohjalainen talotekniikan asiantuntija, vastasi veden kutsuun sukeltajana. Tutuksi tulivat monenlaiset vedet luolasukellusta myöten. Pari vuotta sitten hän vaihtoi sukellusvälineensä kajakkeihin ja kanootteihin. Melonta on vesiliikuntaa, jossa kanoottia tai kajakkia melotaan melalla. Avokanoottia melotaan tyypillisesti yksilapaisella inkkarimelalla, kannellista kajakkia kaksilapaisella. Retkimelojat melovat yleensä meressä, järvissä tai joissa. Koskimelontaa harrastetaan koskissa, jotka on luokiteltu vaikeusasteeltaan kuuteen koskiluokkaan. Koskimelojan varusteisiin kuuluu aina kypärä, ja aina melotaan kaverin kanssa, Aho kertoo. Koskissa muutetaan paljon suuntaa, jonka vuoksi kanootit ja kajakit ovat lyhyempiä ja leveämpiä kuin meriretkeilyssä, jossa liikutaan kapeilla ja suuntavakaammilla välineillä. 10 ESKIMOKÄÄNNÖS HALLINTAAN Ahon laji on koskimelonta, mutta hän treenaa tekniikkaansa myös järvillä. Sukellusharrastuksen ansiosta hän on tottunut olemaan veden alla, joten eskimokäännös ei jännitä. Eskimokäännös on ensimmäinen pelastautumismuoto, jos kajakki kaatuu. Koskimelontalajeja ovat slalom, koskenlasku ja freestyle. Freestyle vaatii hyvän fysiikan lisäksi loistavan koordinaation. Freestylemeloja tekee temppuja paikallaan koskien aalloissa ja stoppareissa. Koskimelonnasta on tarjolla paljon vauhdikkaita ja näyttäviä kuvia, mutta räväkkyys ei Ahon mukaan ole välttämätöntä. Koskissa voi puljata myös omaksi ilokseen, mikä onkin suosittua. Laji kehittää kajakin hallintaa ja opettaa toimimaan virtaavan veden ehdoilla. KOKO KROPPA KÄYTTÖÖN Mikko Aho haluaa oppia melontatekniikan mahdollisimman hyvin; Koskimelojan varusteisiin kuuluu aina kypärä. on käytettävä koko kehoa, ei vain käsiä. Laji on erinomainen esimerkiksi kaikille istumatyöntekijöille, joiden keho on lysähtänyt ja selkä alkaa oireilla. Meloessa kaikki kehon pitkät lihakset reisistä kylkiin, vatsaan ja yläselkään vahvistuvat. Aho kehuu Suomea hyväksi paikaksi koskimelojille. Etelän koskissa on hyvä aloittaa. Pohjoisessa on jo isoja koskia ja jos maailmanluokan koskiin haluaa päästä, Norjaan on lyhyt matka. Melontaa voi harrastaa tai kokeilla seurojen järjestämissä tapahtumissa ja peruskursseilla. Aho kuuluu Suomen suurimpaan koskimelontaseuraan Kohinaan. Seuran Kontti-tukikohdassa Pernoonkoskella on loistavat olot jäsenille.

11 Timo Koivu sai ylipuhutuksi tyttöystävänsä Sonja Haaparannan mukaan kesäteatteriin. Kuntapolitiikkaa kesäteatterissa TEKSTI: Ilona Mäenpää KUVA: Mari Männistö Insinööriopiskelija Timo Koivu kertoo, että kuntaliitosasia nousee Letkun kesäteatterissa ykkösasiaksi. Kunta-asioita enemmän Timo Koivun esittämää Jarea kiinnostaa keksintöjen, kuten perässä vedettävän autohuussin kanssa puuhailu. Hän on jo kymmenettä vuotta mukana Härkätien kesäteatterin toiminnassa. Yksitoistavuotiaana aloitettu harrastus ei ota laantumisen merkkejä. Kesäteatteri antaa mielekästä vastapainoa elintarviketekniikan opinnoille, Koivu tokaisee. Turun ammattikorkeakoulussa on kolmas vuosi takanapäin. Tähtäimessä on opiskelun jälkeen jatkaa isän jalanjäljissä ja ottaa maatilan hoito käsiin Tammelan Letkun kylällä. Tämäkin kesä kuluu maatilan töiden parissa peltoja viljellen ja lampolaa hoitaen. INNOVAATIOITA JA SOMEA Aiempina vuosina kesäteatterissa on esitetty paikallista historiaa, lähtien aina 1000-luvun kylähistoriasta. Tänä vuonna käsikirjoituksen laatinut Tanja Thomsson on ottanut käsittelyyn ajankohtaisen kuntaliitosasian kesänäytelmässä nimeltä Kylä lähtee. Viiden kunnan, Forssan, Ypäjän, Humppilan, Jokioisten ja Tammelan, taistelu itsenäisyydestään on ollut menneen talven ykköspuheenaihe myös Letkulla. Jaren roolissa Koivu esittää väärinymmärrettyä keksijää. Jare puolestaan ei ymmärrä, miksi hän ei saa lupaa keksimälleen perässä vedettävälle autohuussille, kun naapurissa on luvatta rakennettu sauna järven rannassa. Miksi kaikki haluaisi liittyä Letkuun, eihän täällä ole mitään, paitsi luvattomia saunamökkejä, roolihahmo Jare puuskahtaa. Koivun tyttöystävä Sonja Haaparanta, joka on mukana niin opinnoissa, tilanhoidossa kuin kesäteatterissakin, on näytelmässä toist a mieltä. Hän haluaisi kesäteatterin Jessinä vetää mukaan kuntaliitokseen myös Someron, jolloin kunnan uudeksi nimeksi tulisi Some-Letku. Ja sehän sopisi näytelmän Jessille, joka Haaparannan roolitulkinnan mukaan on peruskännykkänaikkonen, joka ei pysty elämään ilman kännykkää ja videopäiväkirjaa. Somepäivitykset ovat hänelle elämänsisältö. Ja kun kyläteatterissa ollaan, mukana on mahdollisimman monta kyläläistä pienestä isompaan. Lakimies Mellbergin roolissa isä-koivu kiteyttää käsikirjoittajan kauhuskenaarion kuntakehitykselle. Valitettavasti ihmiset ovat suurin jarru talouden kehitykselle. Taloudelliset ongelmat katoavat, kun turhat ihmiset saadaan poistettua tuotantoalueilta, Mellberg maalailee. ESITYKSET HEINÄKUUSSA Tänä kesänä Härkätien kesäteatterin esitykset osuvat heinäkuun puoleen väliin. Näytöksiä on luvassa neljästä viiteen eli tuplaten edellisiin kesiin verrattuna. Timo Koivun mukaan harjoitukset on saatu hyvissä ajoin liikkeelle. 11

12 Ensin oli mies, mopo ja mutteriavain TEKSTI ja KUVA: Jari Rauhamäki Jos insinööri Hannu Takala olisi legendaarisen Kummelin hahmo, hän kuuluisi parhaaseen A-ryhmään, sillä hän rassaa moottoripyöriä kuutioisen Harrikan moottorin voima ja vääntö kuljettavat Hannu Takalaa. Asiamies Hannu Takala on yksi Insinööriliiton toimiston henkilökunnan noin kymmenestä motoristista. Hänelle moottoripyörät ovat ympärivuotinen harrastus; kesällä ajetaan, talvella pyöriä rassataan Valkeakosken teollisuusalueella sijaitsevassa kerhotilassa. Joka talvi pitää joku romu purkaa. Täällä on siihen hyvät tilat ja välineet, Takala sanoo. Miehen sanoille on katetta. Entisen kutomon tiloihin rakennetussa verstaassa on kunnon työkaluarsenaali. Tilassa olevat moottoripyörät kielivät, että työvälineet eivät ole vain koristeena. On täällä toinenkin moottori ja vaihdelaatikko tullut purettua, Takala toteaa. 12 VANHA ON HYVÄÄ Takalan pyörät kuuluvat tallin vanhempaan kalustoon. Harrikan 1200-kuutioinen Panhead on lähes yhtä vanha kuin omistajansa; pyörä tuli ulos amerikkalaistehtaalta vuonna Vuoden 1967 BSA Thunderbolt edustaa Takalalle brittiläistä eleganssia ja saarivaltion alan teknologiaa. Pässi on museokilvissä eli alkuperäisessä kuosissa. Viikonloppuna kävin sillä Vehoniemen automuseolla, Takala sanoo ylpeyttä äänessään ja poistaa kiiltävän bensatankin pinnasta näkymättömän roskan. Pihalla seisova 1600-kuutioinen Harrikan Softail on Takalan arkipyörä, jolla taittuu suurin osa kesän vajaasta kymmenestätuhannesta ajokilometristä. Miehekkäästi muriseva musta komistus on Takalan mittapuun mukaan hävyttömän uusi, ikävuosia on vain 22. Moottoripyörissä viehättää niiden kova teknologia, tekniikan toimivuus, vääntö ja voima. Koneet, joiden isäntä voit olla, joita ei tarvitse viedä töpselin päähän, jos jotain hajoaa. Uudet moottoripyörät ovat tässä suhteessa tingelitangeleita, ei niissä ole munaa, hän lataa. VAIN KUUSI PYÖRÄÄ Takalan harrastuksen painopisteestä kertoo omistuksessa olleiden moottoripyörien määrä, vain kuusi. Se on vähän ottaen huomioon, että kipinä syntyi jo nöösipoikana mopojen rassailusta. En vaan tykkää vaihdella niitä. Minä haluan tehdä pyörästä mieleiseni, johon voi viimeisen päälle luottaa. Takala myöntää, että muutaman kerran filosofia on mennyt överiksi. Vuonna 1996 mies lähti moottoripyörällä yksin katsomaan Man-saaren ajoja. Luotto talven aikana rassattuun ajokkiin oli niin kova, että mukaan ei tullut ensimmäistäkään työkalua. Se osoittautui virheeksi, Takala toteaa. Valkeakoskelaisen kutomon tiloissa moottoripyörien kanssa puuhailee vajaan kahdenkymmenen hengenheimolaisen joukko. Takalalle kerho merkitsee yhteenkuuluvaisuutta, sosiaalista verkkoa ja huumoria, jonka erinomaisuudesta voi olla montaa mieltä. Yli 20 vuotta koolla ollut porukka järjestää muun muassa vuosittain Läskiperse-ajon, jonka idea on nauttia yksi lounas ja kahdet kahvit maksimissaan sadan kilometrin ajon aikana. Viime vuonna tapahtumaan osallistui lähes sata motoristia. Läskiperse ei ole mikään kannanotto tai vastalause motoristien tuhannen mailin rautaperseajolle. Pikemminkin se on vaihtoehto, joka kertoo enemmän ajajien huumorista, ruokahalusta ja takapuolen tulevasta leveydestä, Takala myhäilee.

13 Hannu Tiainen taikoo valoilla kuviin erilaisia tunnelmia. Kuva on enemmän kuin pelkkä tallenne TEKSTI: Minna Virolainen KUVA: Hannu Tiainen Luovuuden, tekniikan ja visuaalisuuden liitto kiehtoo Hannu Tiaista. Logistiikkainsinööri Hannu Tiaisen mukaan haastavinta ja samalla kiinnostavinta valokuvaamisessa on ottaa sekä teknisesti että visuaalisesti onnistunut kuva. Tosin kuvaamisessa ei ole olemassa yhtä totuutta siitä, mikä on hyvä kuva ja mikä ei. Katsojat kokevat kuvan eri tavalla. Tiainen myöntää olevansa jossain määrin laitefriikki. Uusien kuvausvälineiden hankinta ja niiden kokeilu on koukuttavaa. Perinteisen valokuvaamisen lisäksi Tiainen on innostunut luovasta kuvaamisesta kuten valomaalauksesta. Kipinä valomaalaukseen syttyi aikuisopiston kurssilla, jolle hän oli ilmoittautunut silkasta mielenkiinnosta, tietämättä aiheesta sen enempää. Valomaalauksella aivan tavanomaisista asioista saadaan erilaisia valaisuja käyttäen tehtyä hyvin mielenkiintoisia kuvia, hän kertoo. VALO RAKENNUSELEMENTTINÄ Valomaalauksessa pimeässä olevaa staattista kohdetta valaistaan keinotekoisesti. Valoilla maalaamalla voidaan nostaa esiin haluttuja kohtia, lisätä kuvaan efektejä tai luoda tunnelmaa. Kuvan ottamiseen käytetään pitkiä, usean sekunnin tai jopa usean minuutin valotusaikoja. Maalaaja eli valokuvaaja pystyy liikkumaan kameran edessä eikä näy kuvissa, kunhan pukeutuu tummiin vaatteisiin ja pysyy liikkeessä, Tiainen opastaa. Valomaalauskuviin ei tarvita kalliita erikoisvarusteita. Kamerassa pitää pystyä säätämään herkkyyttä, valotusaikaa ja -aukkoa. Valaisutyökaluina voi käyttää oikeastaan mitä tahansa valonlähdettä, kuten led-valoja, taskulamppua tai sädetikkuja. Tiainen käyttää valomaalauskuvia tehdessään apuna kuvankäsittelyohjelmaa. Luova kuvien rakentelu ja käsittely kiinnostaisi enemmänkin, mutta aika ei tahdo riittää kaikkeen. Myös perinteiset valokuvat kaipaavat välillä perussäätöjen lisäksi pientä fiksailua. Varsinaisesta kuvamanipulaatiosta ei ole kyse. Tiainen saattaa poistaa kuvista häiritseviä tekijöitä tai esimerkiksi tahran lapsen paidasta. Tämän tyyppiset korjaustoimenpiteet eivät hänestä vähennä kuvan aitoutta. PALAUTE AUTTAA KEHITTYMÄÄN Valokuviaan Tiainen laittaa näytille netin kuvapalveluihin. Harrastajien foorumeilla saatu palaute ja vinkit auttavat kehittymään. Hän on mukana myös Helsingin Insinöörien valokuvauskerhon toiminnassa. Kerhon parasta antia ovat tapaamiset muiden harrastajien kanssa sekä yhdessä tehdyt kuvausretket. Kerhoporukan omat kuvakilpailut ovat hauskoja hyödyllisiä. Kilpailu saa katsomaan ja pohtimaan omia kuvia uudella tavalla. Hannu Tiaisen kuvauskalustoa Kamera: Canon 70D Objektiivit: Tamron 17-50mm F2.8, Canon 50mm F1.4 ja Canon mm F4 IS Muuta: käsisalama, radiotriggeri, pehmennys- sekä heijastinvarjo. Lisää kuvia: 13

14 Matkamerkintöjä metsäpoluilta TEKSTI: Minna Virolainen KUVAT: Markku Tikkanen Valkealassa asuva Markku Tikkanen pitää kuntoa yllä pyöräilemällä. Mukana reissussa on bluethooth-sykevyö ja älypuhelin, jota hän käyttää navigoinnin lisäksi reitti- ja treenitietojen tallentamiseen. Leppoisan lenkkeilyn sijaan Markku Tikkanen hakee haastetta maastopyöräilystä. Oman tyylinsä hän kokee kallistuvan crosscountry- tai trailpyöräilyn suuntaan. Kaikenlaiset polut kelpaavat, hiekkateistä ja metsäkoneiden urista marjastajien ja koiranulkoiluttajien polkuihin. Juurakot, kivet ja muut vastaavat haasteet ovat plussaa. Joku poluntapainen kuitenkin tarvitaan, sillä iskemättömässä varvukossa ei ole hyvä pyöräillä. Tikkasen pyörälenkkien kesto vaihtelee parista tunnista viiteen tuntiin. Aika kertoo enemmän lenkistä kuin kilometrimäärä, sillä maaston haasteellisuus määrittää, paljonko matkalla ehtii kertyä kilometrejä. DATA TALTEEN LENKILTÄ Pyörälenkillä kerätyn tiedon tallentamiseen ja jakamiseen Tikkanen käyttää Sports Trackeria. Hänelle ohjelma on ensisijaisesti pyöräilypäiväkirja, josta näkee, missä on tullut ajeltua ja milloin. Hän ei varsinaisesti analysoi lenkkejä treenisuorituksina. Lähinnä saatan katsoa, että miten joku alamäki tuli ajeltua tai miten joku tapporankalta vaikuttanut mäki näyttää sykekäyrällä. Tikkanen tunnustaa, että aikoinaan nörttiammatin tuoma yleinen kiinnostus oli suurin syy Trackerin käyttöön ottoon. Vajaa kymmenen vuotta sitten Tikkasen työnantajana oli Sysopendigia. Ohjelmistokehittäjän töissä matkapuhelinvalmistajienkin tuotekehitysmaailma tuli tutuksi. Sports Tracker sai alkunsa suurin piirtein samoihin aikoihin Nokia Beta Labsissa. Myöhemmin Sport Tracker irtautui Nokiasta itsenäiseksi yhtiöksi. Uutta, jännittävää softaa piti tietenkin päästä testaamaan ensimmäisen joukossa. Tuolloin puhelimessani ei tainnut vielä edes olla sisäistä GPS:ää, vaan käytössä oli ulkoinen GPS-laite. Matkan varrella Trackerin käytöstä on tullut tapa. Tikkanen ottaa välineet mukaan ja kytkee softat päälle automaattisesti. Reissun jälkeen tietojen siirto pilveen ja sen jakaminen on osa rutiinia. Trackerin kautta hän jakaa nähtäville reitit, sykekäyrät, nopeudet, korkeuskäyrät, kommentit ja mahdolliset kuvat. 14

15 Tunnista kaupunki KUVAT: Markus Hirvonen, Kirsi Tamminen Insinöörit ovat olleet monen paikkakunnan teitä ja katuja nimeävien viranomaisten suosiossa. Eri puolella Suomea on nimetty katuja ja muita väyliä insinööritittelin mukaan. Kesäinssi järjestää suvikisan, jossa on tarkoitus tunnistaa, millä paikkakunnalla kukin tienviitta on. Näiden kahden kuvassa olevan viitan lisäksi Insinööri-verkkolehdessä on lisää kuvia tienviittoista. Katso kaikki kuvat ja vastaa heinäkuun loppuun mennessä osoitteessa Oikein vastanneiden kesken arvotaan kirjakaupan lahjakortti. Markku Tikkanen tallentaa pyöräreissuiltaan kuvia, reittikarttoja ja ajotietoja. PUHELIN PITÄÄ REITILLÄ Maastossa navigoimiseen Google Maps ja Sports Tracker ovat hyödyttömiä, joten Tikkanen käyttää puhelimessaan OruxMaps-sovellusta. Maksuttomaan OruxMapsiin voi ladata tietokoneelta periaatteessa lähes kaiken tyyppisiä karttoja. Olen ladannut muun muassa Kansalaisen karttapaikasta maastokarttoja ohjelmaan, joten paikalliset polut löytyvät vieraassakin paikassa yleensä hyvin ajettaviksi. Tarvittavat kartat kannattaa ladata puhelimen muistiin ennalta ja asettaa puhelin käyttämään niitä. Ohjelman logiikka ja asetukset kannattaa opetella mieluummin sisällä lämpimässä kuin pimeässä ja kylmässä metsässä. Tikkanen suunnittelee jatkossa harrastavansa enemmän myös maantiepyöräilyä. Hän mukaansa Kymenlaakson tasaiset maastot soveltuvat maantieajelun paremmin kuin maastopyöräilyyn. Jos paikkakunta ei heti tule mieleen, lue vinkkejä verkkolehdestä. Tienviitoissa on käytetty myös tuttavallisempaa termiä insinööristä. 15

16 Turnajaisbrunssi LA Vanhan Raatihuoneen kellari, Vanha Suurtori 5 Turku Rockbrunssi LA Pohjois-Karjalan Insinöörien toimisto, Keskuskatu 1 A Joensuu (GUVCTKRÀKXÀ MÀ[PPKUV[[ RCTJCKVGP J[XÀUUÀ UGWTCUUC PCWVKVWNNC JKWMQRCNCNNC +NOQKVVCWVWOKUGV YYY KNT[ Ƃ TQEMDTWPUUK Tangobrunssi PE Lounasravintola Trahteeri, Elinkeinotalo, Huhtalantie 2 2KUVÀ[F[ -GUMKCKMCKUVGP OCTMMKPQKFGP JWNKPCUVC JGVMGMUK MGNNCTKKP JGTMWVVGNGOCCP +NOQKVVCWVWOKUGV YYY KNT[ Ƃ VWTPCLCKUDTWPUUK Seinäjoki 5CCOOGMQ NWXCP! 'PPGP VCPIQC QP VCTLQNNC [JVGKPGP DTWPUUK MCKMKNNC OCWUVGKNNC +NOQKVVCWVWOKUGV YYY KNT[ Ƃ VCPIQDTWPUUK Rallibrunssi PE 1.8 Jazzbrunssi PE Liiton aluetoimisto, Isolinnankatu 24 A Pori 2QTKP DTWPUUKUVC QP VWNNWV LQ RGTKPPG 6ÀVÀ VKNCKUWWVVC GV JCNWC OKUUCVC +NOQKVVCWVWOKUGV YYY KNT[ Ƃ LC\\DTWPUUK.KUÀVKGVQC VCRCJVWOKUVC YYY KNT[ Ƃ VCRCJVWOCV YYY HCEGDQQM EQO +PUKPQQTKNKKVVQ Ständit kesätapahtumissa HAMK-alueen insinööriyhdistykset ovat mukana 6[ÒXÀGP OWUKKMMKVCRCJVWOCUUC Valkeakoskella ja 'NQOGUUWKNNC Hämeenlinnassa Liiton aluetoimisto, Kalevankatu 4 Jyväskylä 2QKMMGC XCTKMQNNC VCPMMCCOCUUC LC XCKJVCOCUUC MWWNWOKUKC GPPGP TCNNKMQKVQMUKC +NOQKVVCWVWOKUGV YYY KNT[ Ƃ TCNNKDTWPUUK 2QKMMGC LWVVWUKNNG LC QUCNNKUVW -CTCXCCPKMKUCCP +PUKPÒÒTKNKKVVQ LÀTLGUVÀÀ [JFGUUÀ RCKMCNNKUVGP LÀUGPLÀTLGUVÒLGP MCPUUC DTWPUUKVKNCKUWWMUKC GTK MGUÀVCRCJVWOKGP [JVG[FGUUÀ $TWPUUGKNNG QXCV VGTXGVWNNGKUVC MCKMMK +PUKPÒÒTKNKKVVQ [JVGKUÒP LÀUGPGV CXGEGKPGGP +NOQKVVCWFWVJCP CLQKUUC OWMCCP Tervetuloa!

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Jokkarin Sanomat on Lopen Joentaan koulun 5.-6.-luokkalaisten tekemä koululehti. Kuvat: Curly ry

Jokkarin Sanomat on Lopen Joentaan koulun 5.-6.-luokkalaisten tekemä koululehti. Kuvat: Curly ry Jokkarin Sanomat on Lopen Joentaan koulun 5.-6.-luokkalaisten tekemä koululehti. Kuvat: Curly ry Sisällysluettelo 3 Mikä on Jokkarin Sanomat? 4 Opettajanhuoneessa suuria muutoksia 5 Kisakuume nousee -

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

Tervetuloa kouluun... 4. Nyt vehkeillään...108. Kotiseudun kasveja ja eläimiä..16. Opin ottamaan vastuuta...124. Kartta tutuksi...

Tervetuloa kouluun... 4. Nyt vehkeillään...108. Kotiseudun kasveja ja eläimiä..16. Opin ottamaan vastuuta...124. Kartta tutuksi... Tervetuloa kouluun... 4 1. Kouluvuosi alkaa...6 2. Hyvä yhteishenki on kaikkien vastuulla...8 3. Liikenne on yhteispeliä...10 4. Polkupyörä on ajoneuvo...12 Kotiseudun kasveja ja eläimiä..16 5. Maitohorsma

Lisätiedot

Liite 2 Keuruun nuorisopalveluiden kysely nuorille

Liite 2 Keuruun nuorisopalveluiden kysely nuorille Liite 2 Keuruun nuorisopalveluiden kysely nuorille 1. Sukupuoli Vastaajien määrä: 113 2. Syntymävuosi Vastaajien määrä: 113 Vastaukset s.1999-2003 3. Oletko ollut mukana nuorisopalveluiden toiminnassa?

Lisätiedot

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan: Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon

Lisätiedot

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS SANATYYPIT LÄMMIN TAKKI LÄMPIMÄT TAKIT KAUNIS NAINEN KAUNIIT NAISET SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen?

Lisätiedot

FcJazzC14 Mentaalisesti vahvana. kesän peleihin. Markku Gardin 1.4.2014

FcJazzC14 Mentaalisesti vahvana. kesän peleihin. Markku Gardin 1.4.2014 FcJazzC14 Mentaalisesti vahvana kesän peleihin Markku Gardin 1.4.2014 Mentaalitarinoita "Peliä edeltävänä iltana makaan vuoteessani ja kuvittelen mielessäni, kuinka teen maalin ja kuinka pelaan hyvin.

Lisätiedot

Paritreenejä. Lausetyypit

Paritreenejä. Lausetyypit Paritreenejä Lausetyypit Keskustele parin kanssa, kysy parilta! Omasta mielestäni olen Minun perhe on Minun suku on Minun äiti on Minun isä on Minun koti on Minun lempiruoka on Minun suosikkilaulaja on

Lisätiedot

kielipassi Moduuli 1

kielipassi Moduuli 1 kielipassi Moduuli 1 minä ja lähipiiri MINÄ / IHMINEN / MODUULI 1 / A1.3 Osaan kertoa perustiedot itsestäni kirjallisesti ja suullisesti. Osaan vastata henkilötietokysymyksiin. Osaan täyttää henkilötietolomakkeen.

Lisätiedot

Heippa. Jari Vanhakylä

Heippa. Jari Vanhakylä 1 2 Heippa Kevät on tullut taas siihen pisteeseen, että on aika aloitella kalastuskausi. Kohta jäät sulavat ja mm. siikaonginta kevätauringossa kutsuu. Kun kahden kilon siika on saatu vuorossa on yli kolmen

Lisätiedot

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Erityisopettaja Anne Kuusisto Neuvokas perhe Syömisen ja liikkumisen tavat lapsiperheen arjessa Tämän hetken lapset kuulevat paljon ruoka- ja liikkumiskeskustelua

Lisätiedot

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä?

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä? Tehtävät 1 ravintoon liittyvät tehtävät 1 4 Opiskelijaelämä ja ruokailu Pohdi, miten ruokailusi on muuttunut opintojen aloittamisen jälkeen. 2 Oma ruokarytmini Millainen on oma ruokarytmisi? Oletko huomannut

Lisätiedot

Tapahtuma Aika Paikka Yhteyshenkilö

Tapahtuma Aika Paikka Yhteyshenkilö Toimintasuunnitelma 2016 Päivitetty 25.3.2016 Keskiviikkomelonnat ovat 1-2 tunnin kestoisia porukalla tehtäviä kevyitä melontalenkkejä. Peruskurssien jälkeiset neljä ovat ohjattuja. Voi myös lähteä koskeen

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

GSRELE ohjeet. Yleistä

GSRELE ohjeet. Yleistä GSRELE ohjeet Yleistä GSM rele ohjaa Nokia 3310 puhelimen avulla releitä, mittaa lämpötilaa, tekee etähälytyksiä GSM-verkon avulla. Kauko-ohjauspuhelin voi olla mikä malli tahansa tai tavallinen lankapuhelin.

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

Papuri.papunet.net. Oma ääni kuuluviin! Näin teet oman radio-ohjelman

Papuri.papunet.net. Oma ääni kuuluviin! Näin teet oman radio-ohjelman Papuri.papunet.net Oma ääni kuuluviin! Näin teet oman radio-ohjelman Tiesitkö, että kuka tahansa voi tehdä itse oman radio-ohjelman internetiin? Tässä kirjassa kerrotaan, miten se onnistuu. Saat ohjeet

Lisätiedot

Huoltajan / seuraohjaajan palautelomake Kokonaisvastaajamäärä: 25

Huoltajan / seuraohjaajan palautelomake Kokonaisvastaajamäärä: 25 Huoltajan / seuraohjaajan palautelomake Kokonaisvastaajamäärä: 25 1. Olen Kysymykseen vastanneet: 24 (ka: 1,8) (1.1) tapahtuman osallistujan vanhempi 37,5% 9 (1.2) seuraohjaaja 45,8% 11 (1.3) järjestäjä

Lisätiedot

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon Suomen lippu Suomessa on laki, miten saat liputtaa. Lipussa on valkoinen pohja ja sininen risti. Se on kansallislippu. Jokainen suomalainen saa liputtaa. Jos lipussa on keskellä vaakuna, se on valtionlippu.

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN www.te-palvelut.fi TE-toimiston verkkoasiointiin pääset kirjautumaan www.te-palvelut.fi Oma asiointi Henkilöasiakas Kirjaudu sisään verkkopankkitunnuksilla ja hyväksy käyttöehdot

Lisätiedot

Lukijaprofiili Suomen Kuvalehti 2013

Lukijaprofiili Suomen Kuvalehti 2013 Lukijaprofiili Suomen Kuvalehti 2013 Suomen Kuvalehti Viikoittain ilmestyvä ajankohtaislehti: reportaaseja, haastatteluja ja uutisanalyyseja Lukijoita 303 000 Lukuminuutit 91 87 Lukukerrat 2,8 Mies 49

Lisätiedot

Reetta Minkkinen

Reetta Minkkinen 28.4.2016 Reetta Minkkinen Perhe Koska kertaus on opintojen äiti (minun) kirjani. (sinun) kirjasi. hänen kirjansa. (meidän) kirjamme. (teidän) kirjanne. heidän kirjansa. Muistatko: 5 perheenjäsentä 5 eläintä

Lisätiedot

Kun Suomi täyttää 100 vuotta, syödään yhdessä.

Kun Suomi täyttää 100 vuotta, syödään yhdessä. SUOMESSA syödään yhdessä harvemmin kuin missään muussa OECD-maassa. Kuitenkin 85 % suomalaisista toivoo, että yhdessä syömisen kulttuuri kukoistaisi Suomessa. Kun Suomi täyttää 100 vuotta, syödään yhdessä.

Lisätiedot

Asumisen suunnitelmani. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Asumisen yksilölliset tukimallit projektin tuottamaa aineistoa

Asumisen suunnitelmani. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Asumisen yksilölliset tukimallit projektin tuottamaa aineistoa Asumisen suunnitelmani Asumisen yksilölliset tukimallit projektin tuottamaa aineistoa Asumisen suunnitelmani Jos suunnittelet muuttoa, on hyödyllistä pohtia etukäteen, millaiset asiat ovat sinulle tärkeitä

Lisätiedot

Nainen ja seksuaalisuus

Nainen ja seksuaalisuus Nainen ja seksuaalisuus Kun syntyy tyttönä on Kela-kortissa naisen henkilötunnus. Onko hän nainen? Millaista on olla nainen? Naisen keho Kun tytöstä tulee nainen, naiseus näkyy monella tavalla. Ulospäin

Lisätiedot

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti YHDEKSÄN N + 1 KYSYMYSTÄ YSEILLE Pohjois-Karjalan kauppakamari ja Pohjois-Karjalan Aikuisopisto toteuttivat 13.-24.11.2006 Yhdeksän + 1 kysymystä yseille internetkyselyn Pohjois-Karjalan peruskoulujen

Lisätiedot

Luontoliikunta Green Care menetelmänä / MELONTA. Mikko Kataja

Luontoliikunta Green Care menetelmänä / MELONTA. Mikko Kataja Luontoliikunta Green Care menetelmänä / MELONTA Mikko Kataja GREEN CARE - ammatillisuutta, vastuullisuutta ja tavoitteellisuutta Green Care Psykologisia tavoitteita Mielialan kohentaminen Stressistä palautuminen

Lisätiedot

Miksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet

Miksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet Miksi lapset tarvitsevat liikuntaa? Selviytyäkseen jokapäiväisen elämän tarpeista ja vaatimuksista Päivittäisen hyvinvoinnin tueksi Saavuttaakseen uusien asioiden oppimiseen vaadittavia edellytyksiä Terveyden

Lisätiedot

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland ZA4880 Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 239 YOUNG PEOPLE AND SCIENCE D1. Sukupuoli [ÄLÄ KYSY - MERKITSE SOPIVIN] Mies...1 Nainen...2 D2. Minkä

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

Skenaario 1: Paavo kokouksessa

Skenaario 1: Paavo kokouksessa Vaatimusmäärittely liite A: Skenaariot 1-6 Skenaario 1: kokouksessa Osapuolet Tero Eeva Siirrettävä data Paikkatieto Kalenterimerkinnät Käyttäjän tunnistus Oikeuksien luovutus Käyttäjäprofiilit Tilanne

Lisätiedot

Mies ja seksuaalisuus

Mies ja seksuaalisuus Mies ja seksuaalisuus Kun syntyy poikana on Kela-kortissa miehen henkilötunnus. Onko hän mies? Millaista on olla mies? Miehen keho eli vartalo Kehon kehittyminen miehen kehoksi alkaa, kun pojan vartalo

Lisätiedot

Aktiviteetit ryhmille

Aktiviteetit ryhmille Aktiviteetit ryhmille Tiimihenkeä nostattavaa kisailua ja hauskanpitoa Puhalletaan yhteen hiileen 60 min, max 30 hlöä 135 Kisaillaan tiimin nostatus hengessä hauskojen tehtävien parissa. Aktiviteetti toteutetaan

Lisätiedot

Käyttöohje HERE Maps. 1.0. painos FI

Käyttöohje HERE Maps. 1.0. painos FI Käyttöohje HERE Maps 1.0. painos FI HERE Maps HERE Maps näyttää lähellä olevat kohteet ja opastaa sinut perille. Voit etsiä kaupunkeja, katuja ja palveluja löytää perille tarkkojen reittiohjeiden avulla

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä.

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä. Sakke aloittaa peruskoulun, Eetu ja Karim menee yhdeksännelle luokalle ja Julija, Emma ja Jenna aloittavat kahdeksannen luokan ja ovat siitä innoissaan. Emma ja Julija ovat ottaneet Jennan mukaan ja Jennakin

Lisätiedot

ELENIA PALVELEE YLI TUHATTA

ELENIA PALVELEE YLI TUHATTA ELENIA PALVELEE YLI TUHATTA ASIAKASTA PÄIVITTÄIN Saaran päivä palveluneuvojana E-LASKU HELPOTTAA ARKEASI Siirry e-laskuun ja voita tuhannen euron matkalahjakortti ELENIA SÄÄVARMA RAKENTAMINEN VAUHDISSA

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN VALINTAKOE

AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN VALINTAKOE AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN VALINTAKOE OHJEITA Valintakokeessa on kaksi osaa: TEHTÄVÄOSA: Ongelmanratkaisu VASTAUSOSA: Tekstikoe ja Ongelmanratkaisu HUOMIOI SEURAAVAA: 1. TEHTÄVÄOSAN tehtävään 7 ja

Lisätiedot

Tunteita seurustelua ja muuta suhdetoimintaa

Tunteita seurustelua ja muuta suhdetoimintaa Tunteita seurustelua ja muuta suhdetoimintaa Seksuaalisuus: On ominaisuus, joka on jokaisella ihmisellä syntymästä lähtien muuttuu koko elämän ajan kasvun, kehityksen sekä ikääntymisen mukana koska seksuaalisuus

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Kuukauden kuvat kerhon galleriaan 1.4.2016 lähtien kuukaudenkuvaajan kuvagalleria on siirretty uudelle palvelimelle osoitteeseen:

Kuukauden kuvat kerhon galleriaan 1.4.2016 lähtien kuukaudenkuvaajan kuvagalleria on siirretty uudelle palvelimelle osoitteeseen: Kuukauden kuvat kerhon galleriaan 1.4.2016 lähtien kuukaudenkuvaajan kuvagalleria on siirretty uudelle palvelimelle osoitteeseen: http://www.kamera73.fi/kuukaudenkuvaaja Kukin seuran jäsen voi laittaa

Lisätiedot

SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: Ei, en auta. Ei, minä olen surullinen.

SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: Ei, en auta. Ei, minä olen surullinen. SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: 1. -ko/-kö -kysymys; vastaus alkaa aina kyllä- tai ei-sanalla esim. Asutko sinä Lahdessa? Autatko sinä minua? Oletko sinä iloinen? Kyllä, minä asun. (positiivinen)

Lisätiedot

PALVELUMUOTOILUN METODIT. Mauri Härkönen Ville-Eemeli Junnila Miikka Laakso Mari Pohjanvesi

PALVELUMUOTOILUN METODIT. Mauri Härkönen Ville-Eemeli Junnila Miikka Laakso Mari Pohjanvesi PALVELUMUOTOILUN METODIT Mauri Härkönen Ville-Eemeli Junnila Miikka Laakso Mari Pohjanvesi KULTTUURILAUTAKUNTA KIRJASTON INTERNETSIVUT ASIAKAS ITSEPALVELULAINAUS KIRJASTON HENKILÖKUNTA PALAUTUSAUTOMAATTI

Lisätiedot

Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet,

Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet, Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet, kannettavat tietokoneet, älypuhelimet, tablettitietokoneet,

Lisätiedot

MILLAISIA JUTTUVINKKEJÄ JA TIEDOTTEITA

MILLAISIA JUTTUVINKKEJÄ JA TIEDOTTEITA MILLAISIA JUTTUVINKKEJÄ JA TIEDOTTEITA Viestintä- ja markkinointiseminaari 2.-3.6.2015 Kari Ikonen twitter @IkonenKari 3.6.2015 Alma Aluemedia Maakuntalehdet Alma Aluemedia 4 maakuntalehteä 14 tilattavaa

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa

Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa 2009-2013 Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa Suomalainen ajankäyttö Suomalainen viestintä ja käytöstavat Suomalainen elämäntapa Aikatauluja ja sovittuja tapaamisaikoja on hyvä noudattaa täsmällisesti.

Lisätiedot

Mikä on EN81-28? Jumittunut hissiin?

Mikä on EN81-28? Jumittunut hissiin? Mikä on EN81-28? Jumittunut hissiin? Me voimme auttaa! Hisselektronik kehittää ja valmistaa elektroniikkaa hissiteollisuudelle. Tuotteet ovat pääasiassa hissipuhelimia sekä langalliseen puhelinverkkoon

Lisätiedot

Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen

Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen Taloyhtiön varautuminen asukkaiden ikääntymiseen seminaari, Oulu 23.05.2016 Pasi Orava Pohjois-Suomen paikallisasiamies Suomen Vuokranantajat ry www.vuokranantajat.fi

Lisätiedot

Jamk Innovointipäivät

Jamk Innovointipäivät Keskiviikko3 Asiakastutkimuksien suunnittelu Jamk Innovointipäivät Miksi asiakastutkimukset? Olemme nyt saaneet toimeksiannon kehitystehtäväämme ja tarkentaneet sen jälkeen tiimissämme mitä meidän halutaan

Lisätiedot

RANTALENTISSÄÄNNÖT 2016 Rantalentisturnaus 9.7.2016. 15.6.2016 Paukarlahden kyläyhdistys RY

RANTALENTISSÄÄNNÖT 2016 Rantalentisturnaus 9.7.2016. 15.6.2016 Paukarlahden kyläyhdistys RY RANTALENTISSÄÄNNÖT 2016 Rantalentisturnaus 9.7.2016 15.6.2016 Paukarlahden kyläyhdistys RY Sisällys 1. TURNAUKSEN TARKOITUS... 2 2. OTTELUJÄRJESTELMÄ... 2 3. JOUKKUEEN KOKOONPANO JA VAIHTOPELAAJIEN KÄYTTÖ...

Lisätiedot

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN www.te-palvelut.fi TE-toimiston verkkoasiointiin pääset kirjautumaan www.te-palvelut.fi Oma asiointi Henkilöasiakas Kirjaudu sisään verkkopankkitunnuksilla ja hyväksy käyttöehdot

Lisätiedot

OMPELUSEURAT KOULUISSA

OMPELUSEURAT KOULUISSA OMPELUSEURAT KOULUISSA HETKI ON KÄSILLÄ MARTTOJEN OMPELUSEURAT KOULUISSA 2017 Kohderyhmä: Alakoulut 7-11 vuotiaat, tai 7 8 vuotiaat, joiden opetussuunnitelmaan napin ompelu kuuluu Toteutus: Kädentaitotunnilla

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Vas. Tina ja keskellä Thaimaalaisia joita kävimme tapaamassa ja lahjoittamassa thaimaalaista ruokaa, jota oli tuotu Kirkolle jaettavaksi.

Vas. Tina ja keskellä Thaimaalaisia joita kävimme tapaamassa ja lahjoittamassa thaimaalaista ruokaa, jota oli tuotu Kirkolle jaettavaksi. Kaija Grundell Kaohsiung, Taiwan 29.04.2016 Terveiset kesäisen kuumasta Kaohsiungista! Päivälämpötila jo yli +30! Kielenopiskeluni päättyi helmikuun lopussa. Alla kuvassa opettajiani ja takarivissä opiskelutovereita,

Lisätiedot

hienoa saisi kalustoa naapurilta saloista annokset asennetta lehtijutuin saaliin seisova reissun saalis ilma jdy jkbjh kiva niinkuin isompi dhg

hienoa saisi kalustoa naapurilta saloista annokset asennetta lehtijutuin saaliin seisova reissun saalis ilma jdy jkbjh kiva niinkuin isompi dhg Tekstikysymysraportti Ristiintaulukointi vastauskielellä Aikajakso: 01.01.2002-31.08.2012 Suomi retken vio arvostella asiansa ruokia tuotteita paremmiksi hienoa saisi saloista kalustoa naapurilta annokset

Lisätiedot

SINIVALKOINEN JALANJÄLKI

SINIVALKOINEN JALANJÄLKI SINIVALKOINEN JALANJÄLKI Kampanjatutkimus 9..06 Tutkimuksen käytännön toteuttaja: Taloustutkimus Oy Marko Perälahti Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää suomalaisuuden ja paikallisuuden

Lisätiedot

Ulkoilua Kuolimon äärellä!

Ulkoilua Kuolimon äärellä! Ulkoilua Kuolimon äärellä! Kuolimon ympäristö tarjoaa loistavat mahdollisuudet ulkoiluun ja luonnosta nauttimiseen. Rantametsissä on kilometreittäin merkittyjä retkipolkuja ja monin paikoin myös laavuja

Lisätiedot

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi.

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi. Viima Viima Teräs ei ole mikään paha poika, mutta ei hän kilttikään ole. Hänen viimeinen mahdollisuutensa on koulu, joka muistuttaa vähän akvaariota ja paljon vankilaa. Heti aluksi Mahdollisuuksien talossa

Lisätiedot

oma nimi: luetun kirjan nimi: hyväksytty: pvm. opettajan allekirjoitus:

oma nimi: luetun kirjan nimi: hyväksytty: pvm. opettajan allekirjoitus: 1. Valitse lukemastasi kuvakirjasta/kirjasta yksi kuva. Näytä kuva luokkatovereillesi esim. dokumenttikameran avulla. Kerro kuka/keitä kuvassa on ja mitä siinä tapahtuu. Kerro myös miksi valitsit juuri

Lisätiedot

KUVAkollaasi RJK NUMERO 5. Leirilehden toimitus [1] Lieskahdus. Leiriterveisiä DISCO

KUVAkollaasi RJK NUMERO 5. Leirilehden toimitus [1] Lieskahdus. Leiriterveisiä DISCO Leirilehti 14.06.2015 NUMERO 5 Leiriterveisiä KUVAkollaasi Leirilehden toimitus DISCO RJK Kiitos leiristä, ja turvallista kotimatkaa kaikille. Nähdään ensi vuonna! Lieskahdus [1] Leirimuistoja [2] Lieskahdus

Lisätiedot

ELENIA MUKANA -MOBIILIPALVELU

ELENIA MUKANA -MOBIILIPALVELU LATAA UUDISTUNUT ELENIA MUKANA -MOBIILIPALVELU missä tahansa. Elenia mukana. Seuraa sähkönkulutustasi ja säästä. Tee vikailmoitus helposti. Uudistunut Elenia Mukana tuo käteviä palveluita suoraan älypuhelimeesi.

Lisätiedot

Ounaksen Retkiviikko 27.-31.7.2015 OunasTriathlon 1.8.2015. Ohjelma

Ounaksen Retkiviikko 27.-31.7.2015 OunasTriathlon 1.8.2015. Ohjelma Ounaksen Retkiviikko 27.-31.7.2015 OunasTriathlon 1.8.2015 Ohjelma Ounaksen Retkiviikko 27.7. 1.8.2015 Muutokset ja lisäykset ohjelmaan mahdollisia, päivitetty ohjelma löytyy myös Facebookista ja osoitteesta

Lisätiedot

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola, syntyi 22.1.1922 Lappeella ja kävi kansakoulun 1928 1934 Lappeen Simolassa ja lyseon pääosin Viipurissa 1934 1939. Eila 13-vuotiaana Eila ja äiti Irene

Lisätiedot

NÄYTTEENOTTO. Opaskirjanen lapsille ja vanhemmille

NÄYTTEENOTTO. Opaskirjanen lapsille ja vanhemmille LASTEN NÄYTTEENOTTO Opaskirjanen lapsille ja vanhemmille Sisältö: Tervetuloa laboratorioon Mitä veri on? Verinäytteenotto Verinäytteenotto sormenpäästä Taikalaastari Sydänfilmi eli EKG 2.painos 2015 Alkuperäinen

Lisätiedot

VERSTASTUUTTI. Tule mukaan tekemään yhdessä viestintää! O SALLISTAVAN SOSIAALITURVAN PILOTTI VIESTINTÄVERSTAS 8.9.201 4

VERSTASTUUTTI. Tule mukaan tekemään yhdessä viestintää! O SALLISTAVAN SOSIAALITURVAN PILOTTI VIESTINTÄVERSTAS 8.9.201 4 O SALLISTAVAN SOSIAALITURVAN PILOTTI VIESTINTÄVERSTAS 8.9.201 4 VERSTASTUUTTI Tule mukaan tekemään yhdessä viestintää! E I TARVITSE OSATA VIESTINTÄ- TAI TIETOTEKNIIKKAA ETUKÄTEEN S YYS-JOULUKUUN 201 4

Lisätiedot

Talent Partners Group / Forma & Furniture lukijatutkimus 2007 LUKIJATUTKIMUS 2007

Talent Partners Group / Forma & Furniture lukijatutkimus 2007 LUKIJATUTKIMUS 2007 LUKIJATUTKIMUS 2007 Lukijoiden ammattiryhmät Ammati Otos (kpl) %-koko otannasta Vähittäiskauppias 141 kpl. 70,5 % Sisäänostaja 7 kpl. 3,4 % Sisustussuunnittelija 11 kpl. 5,7 % Muu 41 kpl. 20,5 % Yhteensä

Lisätiedot

Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 1998

Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 1998 Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 1998 Vuonna 1998 Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi keskittyi Änättijärven rantoihin. Kyseessä oli jatko vuonna 1987 alkaneelle inventointityölle.

Lisätiedot

PROJEKTIDOKUMENTAATIO OONA KARHUNEN

PROJEKTIDOKUMENTAATIO OONA KARHUNEN PROJEKTIDOKUMENTAATIO OONA KARHUNEN Emilia Ketola Eurajoen kristillinen opisto Avat 2015-2016 1 Projekti... 3 1.1 Asiakas ja kartoitus... 3 1.2 Asiakastapaaminen ja suunnittelu... 3 1.3 Toteutus... 5 1.4

Lisätiedot

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Verbien rektioita Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Jos lauseessa on useita verbejä, missä muodossa 2. tai 3. verbi ovat? -Jos lauseessa on useita verbejä peräkkäin, 1. verbi taipuu normaalisti,

Lisätiedot

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Juhla-,kokous- ja muistelumamatka Lappiin Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Kukonlaulun aikaan syyskuun 19.päivänä aloitimme LaaksojenAutoteknillisen yhdistyksen matkan Rovaniemen suuntaan.

Lisätiedot

Noin 300 lasta ja 75 työntekijää.

Noin 300 lasta ja 75 työntekijää. Noin 300 lasta ja 75 työntekijää. Tammelan päiväkoti: Haitulat, Leinikki, Maahiset, Sinikello, Taikatassu ja luontoliikuntaryhmä Ilvekset. Tammitarhan päiväkoti: 4 ryhmää ja metsäeskari metsätontut. Portaan

Lisätiedot

YHTEISÖLLISYYTTÄ. OSALLISUUTTA, HYVINVOINTIA

YHTEISÖLLISYYTTÄ. OSALLISUUTTA, HYVINVOINTIA YHTEISÖLLISYYTTÄ. OSALLISUUTTA, HYVINVOINTIA Kiipulassa toteutuvia hyviä opetuksen käytänteitä ja opiskelijahyvinvointia opiskelijanäkökulmasta Yhteisöllisyys ja osallisuus on Ammattiopiston toiminnan

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO 1. RUTAKON KOULUN LIIKENNEKASVATUSSUUNNITELMA... 3 2. JALANKULKIJANA LIIKENTEESSÄ... 4

SISÄLLYSLUETTELO 1. RUTAKON KOULUN LIIKENNEKASVATUSSUUNNITELMA... 3 2. JALANKULKIJANA LIIKENTEESSÄ... 4 kuva SISÄLLYSLUETTELO 1. RUTAKON KOULUN LIIKENNEKASVATUSSUUNNITELMA... 3 2. JALANKULKIJANA LIIKENTEESSÄ... 4 3. PYÖRÄILIJÄNÄ LIIKENTEESSÄ... 5 3.1 PYÖRÄN VARUSTEET... 5 3.2. OHJEITA PYÖRÄIJÄLLE... 6 4.

Lisätiedot

Kim Polamo T:mi Tarinapakki

Kim Polamo T:mi Tarinapakki Kim Polamo T:mi Tarinapakki Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Tässä esitteessä on konkreettisia esimerkkejä työnohjaus -formaatin vaikutuksista. Haluan antaa oikeaa tietoa päätösten

Lisätiedot

Kuvaviestintä. yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Tiedottaja Jenni Tiainen Kimpsu-koulutus

Kuvaviestintä. yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Tiedottaja Jenni Tiainen Kimpsu-koulutus Kuvaviestintä yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa Tiedottaja Jenni Tiainen Kimpsu-koulutus 7.4.2016 Tuensaajan viestintäohjeet Hankerahoitukseen kuuluu, että hankkeista tiedotetaan avoimesti. Hankkeet

Lisätiedot

PROJEKTIDOKUMENTAATIO ASENNUS M. NIEMI

PROJEKTIDOKUMENTAATIO ASENNUS M. NIEMI PROJEKTIDOKUMENTAATIO ASENNUS M. NIEMI Jani Niemi Eurajoen kristillinen opisto Audiovisuaalisen viestinnän ammattitutkinto 1 ASIAKKAAN JA PROJEKTIN ESITTELY...1 1.1 Aikataulu...1 2 SUUNNITTELU...2 2.1

Lisätiedot

Kokemuksia kerhotoiminnasta

Kokemuksia kerhotoiminnasta Kokemuksia kerhotoiminnasta Kerhopäivinä koulussa on aina myönteinen sutina. Ovat oppilaat ja ohjaajat sama hehku kasvoillaan touhottamassa sinne tänne. Siinä tulee rehtorinakin tunne, että tämähän toimii!

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

SAKSA HOCHSCHULE OFFENBURG. Heikki Lauronen kevät-kesä 2010

SAKSA HOCHSCHULE OFFENBURG. Heikki Lauronen kevät-kesä 2010 SAKSA HOCHSCHULE OFFENBURG Heikki Lauronen kevät-kesä 2010 Valmistelut Hochschule Offenburg Offenburg Gengenbach Asuminen Opiskelut Yhteydenpito kotimaahan Vapaa-aika Mietteitä vaihdosta Kuvia reissusta

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

BKOOL LANSEERAA ONE N, EDULLISIMMAN HARJOITUSVASTUKSENSA, JOSSA ON VOIMISTUVA AJOVASTUSKÄYRÄ

BKOOL LANSEERAA ONE N, EDULLISIMMAN HARJOITUSVASTUKSENSA, JOSSA ON VOIMISTUVA AJOVASTUSKÄYRÄ BKOOL LANSEERAA ONE N, EDULLISIMMAN HARJOITUSVASTUKSENSA, JOSSA ON VOIMISTUVA AJOVASTUSKÄYRÄ Mukana entistä kehittyneempi polkemisen tunne ja sisäänrakennettu simulaattori Madrid (4.8.2015), Bkool, interaktiivista

Lisätiedot

Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä

Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä 6.10. 14.11.2014 Sisustusrakennusalan opiskelijat Anne Kinnunen ja Johanna Laukkanen Piippolan ammatti- ja kulttuuriopisto Ajatuksena oli lähteä työharjoittelujakson

Lisätiedot

RANTALENTIS- SA A NNÖ T

RANTALENTIS- SA A NNÖ T RANTALENTIS- SA A NNÖ T RANTALENTOPALLOTURNAUS LAUANTAINA 27.6.2015 PAUKARLAHDEN KYLÄYHDISTYS 27.6.2015 Sisällys 1. TURNAUKSEN TARKOITUS... 2 2. OTTELUJÄRJESTELMÄ... 2 3. JOUKKUEEN KOKOONPANO JA VAIHTOPELAAJIEN

Lisätiedot

PUNOTTUJA EKOTEKOJA. Tarja Kröger 4/2012, päivitetty 7/2016.

PUNOTTUJA EKOTEKOJA. Tarja Kröger 4/2012, päivitetty 7/2016. PUNOTTUJA EKOTEKOJA Punontatyöt on suunniteltu ja valmistettu kierrätysmateriaaleja hyödyntäen Kudonta-kurssilla Savonlinnan kampuksella Itä-Suomen yliopistossa. Tarja Kröger 4/2012, päivitetty 7/2016.

Lisätiedot

Oikotie.fi. Case: Elämäni Talot

Oikotie.fi. Case: Elämäni Talot Oikotie.fi Case: Elämäni Talot Brief Oikotien asuntopalveluun lisää kävijöitä viraalileviämiseen painottuvalla kampanjalla. Tiesimme, että ihminen haluaa Liittää itseensä myönteiseksi koettavia asioita

Lisätiedot

JAKSO 1 ❷ 3 4 5 PIHAPIIRIN PIILESKELIJÄT

JAKSO 1 ❷ 3 4 5 PIHAPIIRIN PIILESKELIJÄT JAKSO 1 ❷ 3 4 5 PIHAPIIRIN PIILESKELIJÄT 28 Oletko ikinä pysähtynyt tutkimaan tarkemmin pihanurmikon kasveja? Mikä eläin tuijottaa sinua takaisin kahdeksalla silmällä? Osaatko pukeutua sään mukaisesti?

Lisätiedot

DNA: Tutkimus puhelimen rikkoutumisesta

DNA: Tutkimus puhelimen rikkoutumisesta DNA: Tutkimus puhelimen rikkoutumisesta 2016 Julkinen 1 Tutkimuksen tausta, menetelmä ja tiedonkeruu Tavoite Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää puhelimelle sattuneita vahinkoja sekä rikkoutumisen riskitilanteita.

Lisätiedot

ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE

ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE LIHASVOIMA Lihaksen suurin mahdollinen kyky tuottaa voimaa laskee 50 ikävuoden jälkeen noin 1,5 % vuosittain. Edistettäessä aktiivista ja energistä ikääntymistä lihasvoiman

Lisätiedot

Tampereen kaupungin www-palvelun käyttäjäkysely

Tampereen kaupungin www-palvelun käyttäjäkysely Tampereen kaupungin www-palvelun käyttäjäkysely 1. Yleistä Tampereen kaupungin www-palvelun käyttäjäkysely tehtiin 18.3. - 18.6.1997 välisenä aikana. Kysely tehtiin www-sivujen etusivulle sijoitetulla

Lisätiedot

VIEREMÄN KUNNANKIRJASTON ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY 2013

VIEREMÄN KUNNANKIRJASTON ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY 2013 VIEREMÄN KUNNANKIRJASTON ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY 2013 VASTAAJIA: 56 SUKUPUOLI MIES (11) NAINEN (43) EI VASTAUSTA/EOS (2) ELÄMÄNTILANNE TYÖSSÄ (18) TYÖTÖN (6) KOULULAINEN/OPISKELIJA (5) ELÄKELÄINEN (26)

Lisätiedot

SPU Pyöräilijätutkimus

SPU Pyöräilijätutkimus SPU Pyöräilijätutkimus Tutkimukseen osallistui 1059 pyöräilyn harrastajaa. Otantaluku kuvaa 0,001 % Suomen noin 1 025 000 aikuisesta ja nuoresta pyöräilijästä. Otantaa voidaan pitää luotettavana ja se

Lisätiedot