Vinkkipaketti koulujen lähimetsien opetuskäyttömahdollisuuksista:

Transkriptio

1 Vinkkipaketti koulujen lähimetsien opetuskäyttömahdollisuuksista: Poimintoja Tämä metsä on meille tärkeä -kilpailun töistä Kaisa Torppa Opettaja työnsä tutkijana Helsingin yliopisto 2014

2 Sisältö 1 Johdanto Aineisto ja menetelmät Tehtäväkuvaukset... 5 Tehtävä 1: Uutiskatsaukset (2.-4. lk)... 6 Tehtävä 2: Ympäristötaidetta pienoiskoossa (1.-6. lk)...8 Tehtävä 3: Kuvitetut tarinat (3.-4. lk)...11 Tehtävä 4: Elämyspolku (1.-2. lk) Tehtävä 5: Dokumentti oman lähimetsän käytöstä (5.-9. lk) Lähteet

3 1 Johdanto 1.1 Maasto-opetuksen merkitys alakoulussa Ympäristökasvatuksella on kouluopetuksessa tärkeä rooli, ja sitä on opetussuunnitelmassa pyritty kestävän kehityksen teemojen kautta yhdistämään kaikkiin oppiaineisiin (POPS 2004). Samaan aikaan yhä useamman koululaisen elinpiiri ja aktiviteetit sijoittuvat kaupunkimaisiin ympäristöihin ja aivan toisenlaisen aisti- ja elämysmaailman keskelle kuin joitakin vuosikymmeniä sitten (Nordström 2002). Jotta pienelle ihmiselle voisi muodostua tahto ja välineet toimia ympäristön hyväksi, on hänen ensin opittava havainnoimaan luontoa ympärillään ja kehitettävä siihen positiivinen ja lämmin suhde. Positiivisen luontosuhteen ja luonnon ymmärtämisen kehittäminen on sisällytetty myös Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin (2004). Erityisesti alakoulussa maastoopetuksen, elämyksellisyyden ja ympäristön havainnoinnin taitojen merkitystä on korostettu. Maasto-opetus on esimerkiksi ympäristö- ja luonnontiedon kohdalla opetusmenetelmistä ainoa, joka on mainittu erikseen. Kuitekin, mitä myöhemmille vuosiluokille edetään, sitä enemmän on myös opetettavia sisältöjä, jolloin mahdollisuudet luokan ulkopuoliselle opetukselle vähenevät. Etenkin jos lähin maasto-opetukseen soveltuva kohde sijaitsee kauempana, saattaa opettajan olla vaikea löytää aikaa ja energiaa maasto-opetuksen järjestämiselle (Liimatta 2013). Tämän vuoksi kaikki mahdollinen apu ja helpotus maasto-opetuksen järjestämiseen on tärkeää. 1.2 Näkökulmia maasto-opetuksen menetelmiin Alakoulun ensimmäisillä luokilla ympäristö- ja luonnontiedon opetuksessa elämyksellisyyttä ja kokemuksellisuutta pidetään erityisen tärkeinä (POPS 2004). Positiivisen luontosuhteen synnyttämisessä toimivat hyvin erilaiset elämysten ja kokemusten kautta aihetta lähestyvät menetelmät, kuten erilaiset aistiharjoitukset, leikit, tarinat, draama ja taide (Nordström 2002). Koulujen lähiympäristössä sijaitsevia maastoopetukseen sopivia metsiä tai muita luontokohteita käytetään varsinkin alaluokkien opetuksessa paljon. Aikataulun tiukentuessa maasto-opetus kuitenkin vähenee, vaikka sitä olisi tarjottava myös vanhemmille oppilaille (Liimatta 2013). Aistiharjoitukset ja leikit 3

4 soveltuvat hyvin myös hieman vanhemmille oppilaille, minkä lisäksi heidän kanssaan voi alkaa kokeilla jo hieman tieteellisempiä lähestymistapoja. Tutkivan oppimisen menetelmät sekä erilaiset lajintuntemusharjoitukset sopivat eri haastetasoille muokattuina kaiken ikäisille (Uitto 2000). 1.3 Tämän pedagogisen tuotteen taustaa Suomen luonnonsuojeluliiton (SLL) koordinoiman Koulumetsät arvoonsa yhteistyöllä suojelua ja ympäristökasvatusta -hankkeen puitteissa järjestettiin vuonna 2012 kilpailu, jonka teemana oli Tämä metsä on meille tärkeä. Tehtävänanto oli vapaamuotoinen: tarkoituksena oli tehdä vierailu koulun lähimetsään ja toteuttaa sen pohjalta jonkinlainen teemaa ilmentävä tuotos. Tuotokset saivat olla teksti-, kuva- tai audiovisuaalisessa muodossa. Kilpailussa oli neljä sarjaa: päiväkodit, alakoulut, yläkoulut sekä toisen asteen oppilaitokset. Kilpailutöiden arvioimista varten koottiin raati, joka koostui sekä ympäristöalan ammattilaisista että julkisuuden henkilöistä. Kilpailuun osallistui useita kymmeniä eri asteiden oppilaitoksia ympäri Suomea ja raati poimi muista sarjoista kolme parasta ja toisen asteen oppilaitoksista parhaan. Lisäksi palkittiin viisi koulua Onnettaren suosikkeina. Voittajat valittiin sen perusteella, miten innovatiivisesti, vaikuttavasti ja laadukkaasti työt ilmensivät kilpailun otsikkoa ja tarkoitusta. Voittajat julkistettiin Vaikka kilpailuun osallistuminen tuki jo sinänsä elämyksellistä luonto-opetusta monessa koulussa, kilpailun tuloksena syntyneitä lukuisia hienoja töitä ja esimerkkejä lähimetsien käytöstä opetuksessa haluttiin hyödyntää myös laajemmin. Kilpailutöiden pohjalta päätettiin laatia vinkkipaketti, joka toteutettaisiin jatkojalostamalla kilpailun tuotosten parhaimmistosta muutamia soveltavia tehtävänantoja koulujen käyttöön. Tässä pedagogisessa tuotoksessa esitellään siis Tämä metsä on meille tärkeä -kilpailuun osallistuneiden koulujen töistä esiin nousseita työtapoja viiden alakouluille suunnitellun tehtäväkuvauksen avulla. Tehtävät on tarkoitettu tueksi alakoulun maastoopetukseen ja lasten ja nuorten ympäristökasvatukseen. 2 Aineisto ja menetelmät Tämä metsä on meille tärkeä -kilpailun kutsu julkaistiin SLL:n verkkosivuilla ja sitä 4

5 mainostettiin mm. Opettaja-lehdessä, Biologian ja maantieteen opettajien liiton kautta lähetetyssä tiedotteessa sekä Luonto-Liiton Lastenlehti Siepossa. Näin ollen kilpailukutsulla tavoitettiin kattava otos kohderyhmästä. Tehtävänantojen pohjamateriaalina on käytetty Tämä metsän on meille tärkeä -kilpailun alakoulujen sarjaan osallistuneiden koulujen töitä. Osallistuneita alakouluja ja töitä oli yhteensä 26. Töiden joukossa oli hyvin erilaisia tuotoksia, ja olen pyrkinyt laatimaan tehtävänantoja monipuolisesti erityyppisistä tuotoksista. Kuten kilpailun tehtävänannon perusteella on ymmärrettävää, tehtävät jakautuvat niiden tyypin perusteella kuvataiteellisiin töihin ja muotoiluun, runoihin ja tarinoihin, audiovisuaalisiin tuotoksiin ja elämyksellisiin tuotoksiin. Tehtävänannot laadittiin monipuolisesti kilpailuun osallistuneiden töiden parhaimmistosta. Suunnittelun tukena oli käytössä oma mielikuvitus, ympäristö- ja maa-kasvatuksen kirjallisuus (van Matre 1990 & Cantell (toim.) 2002) sekä kolmen luokanopettajan, Aino Sillanpään (Vetelin keskuskoulu, Veteli) ja Tiina Linkosaaren (Hannunniitun koulu, Turku) ja Tiina Typen (Haagan peruskoulu, Helsinki), kommentteja. 3 Tehtäväkuvaukset Olen laatinut tehtäväkuvaukset käyttäen jokaisen kohdalla samaa jäsentelyä. Aluksi avaan hieman tehtävän taustalla olevaa ideaa ja sen oppimistavoitteita, minkä jälkeen kuvailen tehtävän toteuttamiseen tarvittavat ennakkovalmistelut ja välineet. Itse tehtäväkuvaukseen olen sisällyttänyt käytettävän ajan, tehtävän eri vaiheet sekä erilaisia huomioitavia asioita. Viimeiseksi olen liittänyt tehtävänantoon muutamia esimerkkejä tai kuvia idean taustalla olevista Tämä metsä on meille tärkeä -kilpailun tuotoksista. 5

6 Tehtävä 1: Uutiskatsaukset (2. 4. lk) Taustaa Tehtävän ideana on käyttää lähimetsää oppimisen tukena useissa eri aihealueissa koko lukuvuoden ajan. Opetussuunnitelmassa 1 4 -luokille on ympäristö- ja luonnontieteessä asetettu tavoitteeksi oppia tutkivan ja ongelmakeskeisen lähestymistavan kautta mm. seuraavia sisältöjä: elottoman ja elollisen luonnon peruspiirteet, erilaisia elinympäristöjä ja eliöiden sopeutuminen niihin, oman lähiympäristön tavallisimpia kasvi-, sieni- ja eläinlajeja, luonto eri vuodenaikoina, oma lähiympäristö, vuorokauden- ja vuodenajat, maaston keskeiset piirteet ja kartta, kotiseutu ja oma maakunta, niiden luonnonolot ja maisemat sekä rakennettu ympäristö ja ihmisen toiminta. Näihin aihepiireihin tutustuminen käy parhaiten jatkuvan lähiympäristön seurannan kautta. Koulun lähimetsä on oivallinen paikka toteuttaa jatkuvaa seurantaa, ja oppilaat saa keskittymään ja motivoitumaan paremmin kulloinkin käsiteltävänä olevasta aiheesta lyhyiden uutiskatsausten kautta. Samalla oppilaat tutustuvat videoimiseen oppimismenetelmänä. Ennakkovalmistelut ja välineet Tehtävä on hyvä valmistella jo heti lukuvuoden alussa tuntiaikataulua laadittaessa. Vuoden mittaan käsiteltävät aiheet jaetaan teemoiksi, ja uutiskatsaukseen sekä lähimetsään sopivista aiheista valitaan yhtä monta kuin on oppilaita. Kukin oppilas pääsee siis vuorotellen uutistenlukijaksi. Ujoimmat voivat toimia tehtävässä myös pareittain. Itse uutisten kuvaamiseen tarvitaan videokamera, minkä lisäksi tarvitaan kunkin aiheen käsittelyssä käytettävät materiaalit. Tehtävän toteutus Kuhunkin käsiteltävään aihepiiriin liittyen toteutetaan vuoden mittaan retkiä lähimetsään. Kullakin retkellä keskitytään siis aina eri teemoihin, kuten elottoman ja elollisen luonnon eroihin, lajintuntemukseen, muutoksiin vuodenaikojen välillä, karttatulkintaan, ihmisvaikutuksen tunnistamiseen jne. Retket voivat olla myös kohtalaisen lyhyitä, 6

7 esimerkiksi puolen tunnin mittaisia, jonka jälkeen voidaan tunnilla käydä yhdessä läpi mitä nähtiin ja koettiin. Ajankohtaisia asioita lähimetsästä, sen käyttäjistä ja retken tapahtumista kootaan luokassa ryhmittäin paperille, minkä jälkeen aiheet muovataan lyhyiksi uutisiksi. Kukin oppilas toimii vuorollaan uutistenlukijana ja uutiset kuvataan videolle tai, jos vanhemmilta ei saada kuvauslupaa, esitetään esimerkiksi kuvaamataidon tunnilla rakennetun televisioruudun läpi. Uutisia voidaan myös esittää muille luokille esimerkiksi yhteisissä aamunavauksissa. Lukuvuoden alussa voidaan kuvaamataidon tunnilla laatia vaikkapa syksyn lehtiä apuna käyttäen tyylikäs Metsäuutiset -kyltti uutistenlukijan taustalla käytettäväksi. Kyltti voidaan uudistaa aina vuodenaikaan sopivaksi. Mikäli säännölliset videoiden kuvaamiset ja niiden esittämiset tuntuvat liian aikaa vieviltä, voidaan tehtävää soveltaa myös mausteena muun opetuksen seassa siten että vain yksi tai kaksi oppilasta toimii retken jälkeen uutisten lukijana. Tehtävä sopii parhaiten toteutettavaksi alakoululaisten kanssa, joiden opetuksessa olennaisia teemoja on helppo tarkastella melkein missä tahansa lähimetsässä tai puistossa. Haastetta lisäämällä se sopii kuitenkin hyvin myös esimerkiksi yläkouluun. Esimerkki lopputuotteesta Haminan keskuskoulun 3A-luokan Metsäuutiset 7

8 Tehtävä 2: Ympäristötaidetta pienoiskoossa (1.-6. lk) Taustaa Erilaiset ympäristötaideprojektit ovat olleet viimeaikoina paljon esillä ja myös useat koulumetsäkilpailun tuotoksista olivat jonkinlaisia ympäristötaideteoksia. Ympäristötaide on oivallinen lähestymistapa, kun halutaan syventää lapsen luontosuhdetta, auttaa häntä kiinnittämään huomiota luonnonympäristön eri ominaisuuksiin ja toteuttaa itseään luovalla tavalla. Ympäristötaiteella voi kuitenkin olla myös haittavaikutuksia, jos projektiin käytettävä alue on pieni, oppilaita tai oppilasryhmiä on paljon ja toiminnan kuluttavuutta ei pyritä rajoittamaan millään tavalla. Miniatyyritaide on omiaan tutustuttamaan lasta vuorovaikutukseen ympäristön kanssa ilman suurta kulutusvaikutusta. Valokuvasuurennokset taideteoksista ikuistavat tehdyn työn ja nostavat meidän näkökulmastamme usein niin mitättömät asiat lähemmin tarkasteltaviksi. Ennakkovalmistelut ja välineet Tässä projektissa tarkoituksena on, että oppilaat soveltavat tuotokseensa luovasti lähimetsästä löytyviä materiaaleja, eikä mitään tarvitsisi tuoda muualta. Elävää luontoa pyrittäisiin häiritsemään mahdollisimman vähän, eikä esimerkiksi sammalia irrotettaisi tai eläviä puunoksia katkottaisi. Työn alusta tai tausta etsittäisiin ympäristöstä valmiina, ja sille koottaisiin omavalintainen tai jotakin teemaa ilmentävä teos maastosta löytyvistä materiaaleista, kuten kävyistä, oksista, kivistä, heinistä tms. Teoksen olisi tarkoitus olla pienikokoinen, mikä vähentää ympäristön kulutusta sekä mahdollistaa eri mittakaavan objektien tarkastelun suhteessa meidän kokemysympäristömme skaalaan. Erilaisia meille tuttuja esineitä ja asioita muistuttavia miniatyyriobjekteja on rajattomasti. Ennakkovalmisteluja ei tehtävänannon muotoilemisen lisäksi juuri tarvitse tehdä. Miniatyyriteosten kuvaamiseen tarvitaan kamera. Tehtävän toteutus Tehtävä sopii toteutettavaksi luontevimmin kuvaamataidon tunnilla mutta sitä voi 8

9 hyödyntää melkein missä tahansa muussakin aineessa, kun ohjataan toteuttamaan tuotokset tietty teema silmällä pitäen. Työ voidaan toteuttaa minä tahansa vuodenaikana, mutta materiaaleja on helpointa löytää, kun ei ole lunta ja maa on sula. Miniatyyritaideteosta varten käytetään yksi oppitunti lähimetsässä. Työt toteutetaan joko pareittain tai pienissä ryhmissä. Oppitunnin alussa opettaja ohjeistaa tehtävän ja muistuttaa siitä, että elävien kasvien ja eläinten on parasta antaa olla mahdollisimman rauhassa. Edellisellä tunnilla on voitu kerrata yhdessä jokamiehenoikeudet. Itse töiden rakentamisen aikana opettaja voi kierrellä ihailemassa ja kannustamassa, mutta liikaa ei kannata ohjata, jotta oppilailla säilyy luomisrauha. Kun oppitunti lähestyy loppuaan, ja työt ovat niin valmiita kuin mahdollista, opettaja kuvaa taideteokset oppilaiden toivomalla tavalla (esim. kuvakulma ja etäisyys). Opettaja kehittää valokuvista suurennokset ja ne kehystetään luokan seinälle tai muulle näkyvälle paikalle. Kuviin voidaan lisäksi liittää oppilaiden lyhyet kuvaukset tuotoksesta tai sen syntymisprosessista esimerkiksi runomuodossa. Esimerkkejä lopputuotteista Myllypohjan koulun ympäristötaideprojekti, valokuvasuurennokset ja runot. ÖRKKIFARMI Keräsimme luonnosta käpyjä, keppejä, pihlajanmarjoja ja heinää. Sitten aloimme etsiä sopivaa sammalalustaa, johon tökkäisimme kepit. Ei mennyt kauaa, kun löysimme sopivan. Kun olimme valmiita ja kova työ oli tehty, löysimme paremman paikan, joten rupesimme siirtämään vaivalloisesti keppejä ja örkkejä. Työtä oli hauska tehdä ja nauroimme lähes koko ajan! Mea, Jasmin ja Camilla 9

10 KAARNALAIVA Kaarnalaiva on rakennettu metsän antimista. Se oli helppo rakentaa itse. Kaarnalaiva on matkalla pelastamaan metsiä. Olivia ja Anni 10

11 Tehtävä 3: Kuvitetut tarinat (3.-4. lk) Taustaa Alakoulun äidinkielentunneilla kirjoitetaan paljon erilaisia kirjoitelmia. Satuihin ja tarinoihin saa helposti uutta väriä, kun ne myös kuvitetaan itse. Kuvituksen voi hoitaa piirtämällä, mutta näyttelemällä ja sonnustautumalla siihen saa samalla myös kokemuksellisuutta, yhteistoimintaa ja inspiraatiota, jotka tekevät tarinasta huomattavasti merkityksellisemmän. Jos aika ja resurssit antavat myöten, kuvitusta varten voidaan valmistaa yhdessä myös esimerkiksi roolivaatteita käsityötunnilla. Kun tarina sijoitetaan koulun lähimetsään ja kuvituksen kuvaus suoritetaan siellä, myös metsä saa lasten silmissä aivan uuden merkityksen. Ennakkovalmistelut ja välineet Oppilasryhmästä, heidän aktiivisuudestaan ja suhteestaan lähimetsään riippuen tarinoiden kirjoitus voi sujua helposti tai takkuamalla. Passiivinen ryhmä saattaa inspiraation saadakseen vaatia orientoitumistunnin, jonka aikana voidaan esimerkiksi leikkiä lähimetsässä tai tehdä siellä tutkivia tehtäviä johonkin muuhun oppiaineeseen liittyen. Myös roolivaatteiden penkominen ja sovitteleminen voi auttaa inspiraation saamisessa, tai kirjoitelmaa varten voidaan antaa jokin teema. Jos lähimetsään liittyy jokin ajankohtainen uutinen (kuten karsintahakkuu, muuttolintujen palaaminen, suuren puun kaatuminen myrskyssä tai kettuhavainto) voidaan teema valita esimerkiksi näistä. Tehtävän toteutus Koska jokaista oppilasta varten voi olla haastavaa saada kuvattua oma kuvitus, on järkevää jakaa luokka pareihin tai pieniin ryhmiin, jotka suunnittelevat ja kirjoittavat yhdessä omat tarinansa. Hyvin yhteen pelaavan luokan kanssa voidaan kokeilla myös jatkokertomuksen kirjoittamista, jolloin kukin oppilas tai pienryhmä kirjoittaa osansa tarinasta. Kirjoitelmat voidaan toteuttaa käsin vihkoon tai koneella. Kun tarinat ovat valmiina ja ne on tarkistettu, jokainen oppilas tai pienryhmä saa valita tarinastaan käytettävissä olevan ajan kannalta realistisen määrän kohtauksia 11

12 (käytännössä 1 2 kuvaa/tarina), jotka kuvitetaan. Kohtauksia varten suunnitellaan roolit, käytettävät roolivaatteet sekä tarkka kuvauspaikka. Itse valokuvausta varten on hyvä varata kunnolla aikaa ainakin yhden kokonaisen oppitunnin verran. On hyvä jos eri ryhmien jäsenet voivat auttaa toisiaan kuvauksissa ja osallistua niihin, jotta suuri osa luokasta ei joudu seisomaan tyhjänpanttina yhden ryhmän kuvaamisen ajan. Tarvittaessa kuvauksiin voi pyytää apuun muita opettajia tai vanhempia, jotta eri ryhmiä voidaan kuvata yhtä aikaa. Kuvausten jälkeen valitaan parhaat otokset tarinoita varten. Tarinat kootaan worddokumenttiin ja siihen liitetään myös kuvat sopiviin kohtiin. Tietotekniikan käyttö tässä on kätevää sillä näin voidaan helposti tulostaa jokaiselle oppilaalle oma kopio satukirjasta. Jos oppilaiden oma käsiala ja kädenjälki halutaan näkyville, voidaan tarinat kirjoittaa ruuduttomalle paperille, josta ne skannataan koneelle. Jos oppilaat ovat nohevia tietotekniikan käytössä, he voivat olla mukana kirjan taittamisessa. Tehtävää voidaan käyttää toki hyödyksi myös tietotekniikan ja tekstinkäsittelyn perusteiden opetuksessa. Kuvitukseen voi käyttää myös nukkeja, jos lasten kuvaamiseen ei saada lupaa. Nuket voidaan valmistaa käsityötunnilla. Esimerkkejä lopputuotteista Pakankylän koulun tarinaprojektin tuotos: Metsäsatukirja 12

13 Kani sanoi: -Tänne tulee tie. -Mitä? -Voi ei! Voi ei! kutsutaan kaikki metsän eläimet! -Joo ja nopeasti! Timppa ja Tomppa ja Atso menivät jokaisen metsän eläimen luokse. - Tämä metsä on meille tärkeä! -Miksi? Atso kysyi. -Se on siksi koska se on ainoa paikka missä on rauhalista ja siksi tämä metsä on tärkeä! -No niin mennään jo ja pyydetään kaikki peikot hyökkäämään! Peikot irvistivät ja hiiret menivät miesten housuihin. Hiiret kutittivat ja kaikki miehet poistuivat Pakankylän metsästä ja kaikki pelastuivat. 13

14 -Päivää! Keitä te olette? Minä olen lumimies Risto-Patrik. -Minä olen Lilli ja tässä on koirani Tenho. Oletko sinä se kuuluisa lumimies josta tarinat kertovat? 14

15 Tehtävä 4: Elämyspolku (1.-2. lk) Taustaa Erityisesti nuorimpien oppilaiden kanssa elämyksellisyys ja kokemuksellisuus ovat hyviä keinoja tutustua ympäristöön ja oppia pitämään siitä huolta. Luomalla henkilökohtaisen suhteen lähiympäristöön oppilas oppii arvostamaan sitä ja kantamaan siitä vastuuta. Kun omaan lähimetsään tutustutaan jo koulutaipaleen alussa, siellä on helpompi toteuttaa erilaisia tehtäviä ja projekteja koko alakoulun ajan. Oman henkilökohtaisen suhteen muodostamisessa lähimetsään auttaa erilaisten, mahdollisimman paljon eri aisteja hyödyntävien tehtävien toteuttaminen ja lupa tutkia ja kokea vapaasti ja turvallisesti. Omien nimikkopuiden ja lempipaikkojen valitseminen varmistaa oppilaalle hyvän kokemuksen ja huomioi kaikkien erilaiset mieltymykset. Esivalmistelut ja välineet Elämyspolku sopii hyvin toteutettavaksi ensimmäisen luokan oppilaille joko pian koulun aloittamisen jälkeen, jolloin se tutustuttaa hyvin koulun lähiympäristöön ja luokkatovereihin, tai kevällä ensimmäisen lukuvuoden päätteeksi, kun on paljon tuoksuja ja ääniä, joita ihmetellä. Polkua varten ei välttämättä tarvitse suuria valmisteluja. Jos haluaa, voi rasteja merkitä maastoon esimerkiksi rastin teemaan sopivin kuvin. Lisäksi jokaiselle oppilaalle tarvitaan oma elämyspolkukortti, johon jokaiselta rastilta saa oman leiman. Oppilaiden kuvaamiseen nimikkopuiden kanssa tarvitaan kamera. 15

16 Tehtävän toteutus Elämyspolussa ideana on käydä läpi erilaisia ja eri aisteihin ja kokemuksiin pohjautuvia rasteja lähimetsässä. Rastien määrä valitaan käytettävissä olevan ajan mukaan. Sopivia teemoja elämyspolulle ovat esimerkiksi metsässä ilmenevät värit ja äänet, millaisia isoja ja pieniä asioita metsässä on, millaisia tuoksuja metsässä voi tuntea, omien nimikkopuiden valinta ja omien lempipaikkojen valinta. Oman lisänsä metsäkokemukseen tuo elämyskortti, johon jokainen oppilas pääsee kokoamaan muiston jokaiselta rastilta. Seuraavassa lyhyet kuvaukset rastitehtäväesimerkeistä: Rasti 1: Värit kerätä niistä väreistä joita pieneen minigrip- Rastilla tarkastellaan luonnon värejä ja oppilaat saavat esimerkiksi maalikartoista leikattuja värilappusia he ympärillään havaitsevat. Lappuset kootaan pussiin, joka nidotaan yhdelle sivulle. Rasti 2: Äänet ja/tai tuoksut he istuvat. Silmät tuoksuja. Oppilaat aistimiaan ääniä ja/tai valita opettajan lehdistä mieluisinta ääntä ja/tai tuoksua elämyskorttiin. Oppilaat etsivät itselleen mieluisan paikan, johon suljetaan ja aistitaan hetki luonnon ääniä ja/tai saavat tämän jälkeen sanoa muutamia tuoksuja, minkä jälkeen he saavat leikkaamista/tulostamista kuvista kuvaavan kuvan, joka liimataan Rasti 3: Isot ja pienet asiat Oppilaat saavat jonkin aikaa kierrellä ja tutkia ja tutustua ympäristön isoihin ja pieniin asioihin. Oppilaat saavat valita isoista ja pienistä asioista suosikkinsa, jotka piirretään elämyskorttiin. Valitut isot ja pienet asiat voivat olla jollain tavalla yhteydessä toisiinsa (esim. neulanen ja puu, muurahainen ja keko jne.) Rasti 4: Nimikkopuut saa antaa joka Kuvat voidaan laittaa kiinnitettäväksi vaikka kirjoitetaan puun nimi ja laji. Tellervo-mänty. Kukin oppilas saa etsiä itselleen suosikkipuun, jolle hän nimen. Oppilaasta ja puusta otetaan valokuva, tulostetaan/kehitetään oppilaalle myöhemmin. luokan seinälle tai oppilas voi saada kuvan pulpetin sisäkanteen. Elämyskorttiin Esim. näin: Saaran nimikkopuu: Rasti 5: Lempipaikka mukavimman käpertyvät siihen. Viimeisellä rastilla oppilaat etsivät itselleen kaikkein mahdollisen kolon tai paikan, ja istuvat tai Paikkojen tulee olla kohtalaisen lähellä 16

17 toisiaan. Oppilaat sulkevat metsäaiheisen tarinan. Tämän koululle. Elämyskorttiin lyödään leima, luetusta tarinasta. silmänsä ja opettaja lukee heille jälkeen lähdetään takaisin jonka kuva-aihe on Tehtävä 5: Dokumentti oman lähimetsän käytöstä (5. 9. lk) Taustaa Tehtävän tarkoituksena on tutustuttaa oppilaita koulun lähimetsään sekä sen käyttöön ja arvoon eri näkökulmista oman dokumenttiprojektin avulla. Metsä ja sen käyttömahdollisuudet tulevat tutuiksi, ja samalla opitaan haastattelua tiedonkeruumenetelmänä ja videoimista oppimis- ja tiedonvälitysmenetelmänä. Tehtävä sopii parhaiten jo hieman isommille oppilaille kuten 5. ja 6. luokille tai yläkouluun. Se tukee opetussuunnitelmaankin kirjattuja tavoitteita ympäristövastuullisuuden ja kestävän elämäntavan edistämisestä (POPS 2004, s. 176) sekä integroi hyvin maantietoa ja biologiaa. Tehtävä kehittää myös ryhmätyötaitoja ja tutkivan oppimisen taitoja. Ennakkovalmistelut ja välineet Kuvauspaikkana toimii koulun lähimetsä. Jos metsäalue on aktiivisesti esimerkiksi ulkoilijoiden käytössä tai lasten leikkipaikkana, voidaan dokumentti toteuttaa käyttäjiä haastattelemalla. Jos taas käyttäjiä ei ole koko ajan tavoitettavissa, oppilaat voivat itse keksiä metsälle käyttötarkoituksia ja näytellä niitä videolle. Ryhmälle tarvitaan joko videokamera, älypuhelin tai muu videoimisen mahdollistava laite. Näiden lisäksi tarvitaan muistiinpanovälineitä sekä tietokone ja videoiden editoimiseen soveltuva ohjelma. Tehtävä voidaan tehdä yhteistyössä esimerkiksi pienempien metsää leikeissään käyttävien oppilaiden kanssa, jolloin asiasta täytyy sopia etukäteen. Tehtävän toteutus Kesto: n. 3 x 75 min + ensi-ilta 1. oppitunti (75 min): 17

18 Opettaja esittelee tehtävän. Tutustutaan dokumentin tekemiseen katsomalla dokumenttitutoriaali osoitteessa Oppilaiden pitää vastata paperille dokumentin aikana seuraaviin kysymyksiin: 1. Mikä dokumentti on? 2. Millaisia erilaisia dokumentteja voidaan tehdä? 3. Mitä pitää muistaa ennen dokumentin julkaisemista? Dokumentin jälkeen keskustellaan näistä kysymyksistä ja tuumitaan millainen dokumentti sopisi parhaiten oman lähimetsän käytön kuvaamiseen. Tämän jälkeen laaditaan yhdessä käsikirjoitus ja mahdolliset haastattelukysymykset. Aivan tunnin lopuksi tehdään vielä ryhmä- ja tehtäväjako seuraavaa tuntia varten ja opetellaan yhdessä miten videokameraa käytetään. 2. oppitunti (75 min): Tavataan välitunnin jälkeen koulun pihalla ja käydään vielä kunkin tehtävät läpi. Tarkistetaan että kuvaajat osaavat käyttää kameraa. Jalkaudutaan lähimetsään ja tehdään kuvaukset käsikirjoituksen mukaan. Eri ryhmät voivat olla jakautuneet esim. siten että yksi ryhmä kuvaa videon alun, yksi kuvaa pohjustuksen aiheeseen, pari ryhmää tekee haastatteluja tai näyttelee ja yksi ryhmä kuvaa dokumentin lopun. Tunnin lopuksi palataan luokkaan ja tallennetaan videoklipit tietokoneelle. 3. oppitunti (75 min) Katsotaan kaikkien ryhmien videoklipit läpi. Opettaja näyttää miten videoita editoidaan. Kaikki ryhmät saavat kokeilla videonsa editoimista sen verran, että oma videoklippi leikataan sopivaan kokoon ja siihen valitaan musiikki ja/tai äänenvoimakkuus jne. Opettajan kannattaa ottaa itselleen varmuuskopiot kaikista klipeistä ennen kuin niitä aletaan editoida. Lopuksi kaikki videoklipit kootaan yhdellä koneella yhteen ja videoon lisätään alku- ja lopputekstit. Dokumentille voidaan järjestää erikseen ensi-ilta, jossa se näytetään muulle koululle, tai se voidaan esittää jossakin koulun juhlassa. Esimerkkejä lopputuotteista Sotungin koulun 9C-luokan toteuttama persoonallinen dokumentti heidän lähimetsänsä käytöstä ja siitä miten sitä pitäisi ja miten sitä ei saisi käyttää. 18

19 Sääksjärven koulun 6. luokan dokumentti siitä, miten 1-luokkalaiset kummioppilaat nykyään hyödyntävät koulun vieressä sijaitsevaa majametsää. 19

20 4 Lähteet Eloranta, V., Jeronen, E. & Palmberg, I. (toim.) 2005: Biologia eläväksi biologian didaktiikka. PS kustannus, Jyväskylä. 365 s. Koskinen, S. 2010: Lapset ja nuoret ympäristökansalaisina ympäristökasvatuksen näkökulmia osallisuuteen. Väitöskirja, Helsingin yliopisto. Kumpumäki, M. & Lehto, J. 2006: Maasto oppimisympäristöistä luonnollisin. Pro gradu -tutkielma, Tampereen yliopisto. Liimatta, K. 2013: Koulumetsät opetuksessa. Pro gradu -tutkielma, Helsingin yliopisto. Nordström, H. 2002: Ympäristökasvatuksen toimintamalleja. Teoksessa: Cantell, H. (toim.) Ympäristökasvatuksen käsikirja. PS-kustannus, Jyväskylä. 241 s. Van Matre, S. 1990: Maakasvatus... uusi alku. Rakennusalan kustantajat RAK, Jyväskylä. 20