Mainiot Mediaperheet. opas lasten ja vanhempien mediahetkiin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mainiot Mediaperheet. opas lasten ja vanhempien mediahetkiin"

Transkriptio

1 Mainiot Mediaperheet opas lasten ja vanhempien mediahetkiin

2 Kertokaa mielipiteenne ja arvioikaa työskentelyänne. Kerätkää rastipassiin merkintä kaikilta niiltä rasteilta, joilla työskentelitte. Palauttakaa passi ennen kotiin lähtöä! Mitä piditte rastista? Miten onnistuitte rastilla? Perhe STOORI Perhe MOBIILI Perhe MUUVINEN Perhe SAUNDILA Perhe KÄÄKLE Perhe POTRETTI Perhe PRINTTILÄ Perhe PELI- SÄÄNTÖ Perhe O SALLINEN Perhe SHOPPALA Perhe WIKILÄ Perhe KEIMILÄ Sana on vapaa. Antakaa palautetta Mainiot Mediaperheet -tapahtumasta ja radasta. Myös uudet ideat ovat tervetulleita! Huoltajan sähköposti, johon voidaan lähettää Mainiot Mediaperheet -tervehdys:

3 Mainiot Mediaperheet opas lasten ja vanhempien mediahetkiin 1

4 2 Rahoitus Opetus- ja kulttuuriministeriön Lapset ja media -kokonaisuus Julkaisija Mainiot Mediaperheet -hanke Käsikirjoitus Hanna Niinistö, hankekoordinaattori, Mediakasvatuskeskus Metka ry Työryhmä Liisa Toukonen, nuorisotyön suunnittelija, Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry Anri Leveelahti, suunnittelija, Suomen Vanhempainliitto ry Ohjausryhmä Tuomas Kurttila, toiminnanjohtaja, Suomen Vanhempainliitto ry Anu Mustonen, viestintäpäällikkö, Jyväskylän yliopisto Liisa Partio, viestintäjohtaja, Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry Juuso Peura, erikoissuunnittelija, Valtion elokuvatarkastamo Leena Rantala, projektisuunnittelija, opetus- ja kulttuuriministeriö Anu Ruhala, toiminnanjohtaja/pedagogiikka, Mediakasvatus Metka ry Kiitokset Käsikirjoituksen kommentoinnista: Anu Ruhala, toiminnanjohtaja/pedagogiikka, Mediakasvatus Metka ry Antti Pentikäinen, elokuva- ja viestintäkasvatuksen opettaja, Tikkurilan lukio Juuso Peura, erikoissuunnittelija, Valtion elokuvatarkastamo Leena Rantala, projektisuunnittelija, opetus- ja kulttuuriministeriö Toimintamallin pilotoinnista: Nummen koulu, Hämeenlinna MLL:n perhekahvila, Leikkipuisto Seppä, Helsinki Keravan seurakunnan perheleiri, Vihti, Nuottakoto Kuvat Outi Sunila Taitto Janne Harju Paino Tuokinprint Oy 2011

5 Sisällysluettelo 3 Johdanto 4 Mainiot Mediaperheet -toimintamalli 5 Kotien mediakasvatusarki 6 Median käyttö on osa lapsen arkea 7 Tutustu mediaan yhdessä eskarilaisen kanssa 8 Vietä aikaa ja sovi mediasäännöistä pikkukoululaisen kanssa 10 Apua ikärajoista 12 Kasvatuskumppanuus 13 Koulu ja päiväkoti mediakasvatuskumppanina 14 Mainiot Mediaperheet -materiaalikokonaisuus 15 Näin järjestän Mainiot Mediaperheet -tilaisuuden 17 Toimintarata Tutustu Mainioihin Mediaperheisiin 22 Perhe Keimilä 25 Perhe Stoori 27 Perhe Mobiili 28 Perhe Muuvinen 29 Perhe Saundila 31 Perhe Kääkle 33 Perhe Potretti 35 Perhe Printtilä 37 Perhe Peli-Sääntö 38 Perhe O Sallinen 40 Perhe Wikilä 42 Perhe Shoppala 44

6 4 Johdanto Mainiot Mediaperheet -materiaalikokonaisuus on suunnattu ammattikasvattajille päiväkodeissa ja kouluissa sekä muille lasten kanssa työskenteleville esimerkiksi kirjastoissa, museoissa tai järjestöissä. Materiaalia voivat hyödyntää yhtälailla myös vanhemmat. Materiaalikokonaisuus opastaa järjestämään Mainiot Mediaperheet -tilaisuuden ja antaa taustatietoa lasten ja kotien media-arjesta, koulun ja päiväkodin roolista ja mediakasvatuksesta kasvatuskumppanuuden hengessä. Mainiot Mediaperheet -toimintamallin tavoitteena on lisätä vanhempien ja ammattikasvattajien mediakasvatusvalmiuksia sekä auttaa löytämään ja hyödyntämään kotien, päiväkotien ja alakoulujen mediakasvatuksen tueksi julkaistuja aineistoja. Pyrkimyksenä on herättää vanhempien kiinnostus lasten mediakulttuuria ja median käyttöä kohtaan sekä antaa heille valmiuksia ohjata lasten turvallista median käyttöä. Esikoululaisten ja alakoulun ensimmäisten luokkien vanhempia pyritään tavoittamaan kasvokkain vanhempainilloissa kasvokkain vanhempainilloissa ja muissa perheille suunnatuissa tilaisuuksissa, joissa mediaan tutustutaan toiminnan kautta Mainiot Mediaperheet -toimintaradalla. Radan tehtävät kannustavat vanhempia tutustumaan lastensa median käyttöön, tutkimaan median mahdollisuuksia ja tuottamaan sisältöä yhdessä. Toiminnan toivotaan innostavan heitä viettämään aikaa lastensa kanssa median parissa. Mainiot Mediaperheet -tilaisuuden järjestäjinä voivat toimia niin vanhemmat kuin koulun, päiväkodin tai vaikkapa kirjaston henkilökunta. Yhteistyö on voimaa! Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittaman materiaalikokonaisuuden tuottavat yhteistyössä Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Mediakasvatuskeskus Metka ja Suomen Vanhempainliitto. Näiltä järjestöiltä voi saada tukea ja kysyä lisää Mainiot Mediaperheet -toimintamallista ja sen toteuttamisesta.

7 Mainiot Mediaperheet -toimintamalli 5 Vanhempainiltoihin ja perhetapahtumiin kehitelty Mainiot Mediaperheet -toimintamalli kannustaa lapset ja vanhemmat toimimaan yhdessä median parissa. Toimintamallin tavoite on vahvistaa lasten omaa mediatuottamista, luovuutta, ilmaisua, sosiaalisia taitoja ja mediakriittisyyttä havahduttaa vanhemmat lasten median käytön tapoihin ja vahvistaa heidän mediakasvatusvalmiuksiaan tukea vanhempien ja lasten välistä yhteistoimintaa. Mainiot Mediaperheet -toimintamalli sisältää toimintaan aktivoivia tehtäviä eri medioista erityisesti esikoululaisille, ykkös- ja kakkosluokkalaisille sekä heidän vanhemmilleen. Se toteutetaan perheille suunnatuissa tapahtumissa pysäkkityöskentelynä, toimintaratana. Radan tehtäväpisteissä lapset ja vanhemmat katsovat, kuuntelevat, keskustelevat, analysoivat, pelaavat ja tekevät omia mediatuotoksia. Työtavassa on keskeistä yhteisöllinen, tutkiva oppiminen ja jaettu asiantuntijuus. Toimintamalli ja siihen liittyvä materiaalikokonaisuus pohjautuu ajankohtaiseen tutkimukseen pienten lasten mediankäytöstä sekä Mannerheimin Lastensuojeluliiton, Mediakasvatuskeskus Metkan, Suomen Vanhempainliiton ja muiden alan toimijoiden mediakasvatusmateriaaleihin ja koulutusaineistoihin.

8 6 Kotien mediakasvatusarki Mediakasvatus on tavallista arjessa elämistä yhdessä oppien, mediaa järkevästi käyttäen ja sitä kyseenalaistaen. Vanhemmat ohjaavat arkista median käyttöä asettavat yhdessä lapsen kanssa rajoja ja sääntöjä ovat esimerkkinä. Kotien mediakontrollin keinot eli millaisiin kysymyksiin vanhemmat etsivät vastauksia asettaessaan rajoja ja sopiessaan sääntöjä: miten paljon aikaa lapsi viettää median parissa? mihin aikaan lapsi käyttää mediaa? missä medialaitteet sijaitsevat kotona? mitä sisältöjä lapsi katsoo, pelaa, lukee ja kuuntelee? Iän karttuessa omat valinnat, määräysvalta ja osallistuminen median parissa lisääntyvät. Tavoitteena on edetä askel askeleelta rajoituksista kohti itsekontrollia. Matkalla on paljon harjoiteltavaa. Siinä lapsi tarvitsee aikuisen apua. Keskeistä on aikuisen oman median käytön malli. Myös isot sisarukset ja heidän tapansa käyttää mediaa ja heidän mediamakunsa ohjaavat pienempien sisarusten median käyttöä. Olennaista on, että aikuinen antaa aikaa ja paneutuu lapsen median käyttöön ja lasten mediakulttuuriin heittäytyy rohkeasti kokeilemaan ja osallistumaan yhdessä. Tutustumalla lapsen media-arkeen voi ymmärtää paremmin lapsen leikkejä ja kokemuksia, hänen käyttämäänsä kieltä, esittämiään toiveita ja tekemiään valintoja. Yhdessä kokien ja jakaen voi löytää yhteisen harrastuksen ja innostua itsekin.

9 Median käyttö on osa lapsen arkea 7 Media on luonnollinen osa lapsen arkea. Sen parissa viihdytään, ollaan yhdessä ja hankitaan tietoa itseä kiinnostavista asioista. Mediasta saadaan aineksia ja peilataan omaa kasvua. Pienimmille tutuimpia medioita ovat kuva- ja satukirjat, television lastenohjelmat ja musiikki. Vähitellen kiinnostutaan myös sarjakuvista, lasten- ja harrastelehdistä, tietokone- ja konsolipeleistä. Kirjat kuuluvat myös koululaisten arkeen niin aikuisen lukemina kuin itse luettuinakin. Koulun alettua mediamaku ja -tarjonta monipuolistuu. Esimerkiksi televisionkatselussa kiinnostus laajenee lastenohjelmien lisäksi muun muassa tosi-tv-, visailu- ja luonto-ohjelmiin sekä varhaisnuorille suunnattuihin ohjelmiin. Suuri osa suomalaislapsista saa kännykän koulun alkaessa. Kännykkä on nykypäivänä ennemmin ajanvietemedia kuin pelkkä puhelin. Lapset ottavat ennakkoluulottomasti käyttöön puhelimen peli-, tekstiviesti- ja muut toiminnot. Puhelimen ja sen eri toimintojen oikeaoppista käyttöä onkin tärkeä harjoitella yhdessä, jotta lapsi tietäisi miten toimia eri tilanteissa, mikä on hyvien tapojen mukaista ja sallittua, entä mikä ei. Internet on toimintaympäristö, jota kaikki käyttävät. Netin mahdollisuuksiin aletaan tutustua jo esikouluiässä: 6-vuotiaista reilu 40 %, 7-vuotiaista lähes 70 % ja 8-vuotiaista 75 % käyttää nettiä vähintään kerran viikossa. Nuorimmilla internetin suosikkisivustoja ovat lastenohjelmien kuten Pikku Kakkosen sivut. Vähän vanhemmilla puolestaan erilaiset pelisivut, kuten Miniclip tai Pelikone sekä yhteisöpalvelun ja pelisivuston välimuodot, esimerkiksi Panfu tai Gosupermodel. Lisäksi tietokoneella saatetaan katsoa videoita, tehdä koulutöitä tai lukea sähköpostia. Median sosiaalinen merkitys lapsille on merkittävä. Mediasisällöt ovat paitsi keskustelun aihe, ne luovat myös sisältöä leikkeihin. Niiden äärellä vietetään aikaa kavereiden ja perheenjäsenten kanssa. Parhaimmillaan median käyttö voi olla perheen yhteistä ajanvietettä, jossa luodaan median käytön mallia, viihdytään, vaihdetaan mielipiteitä ja ollaan yhdessä. Sosiaalisen median palveluihin lapset löytävät murrosiän kynnyksellä. Niissä verkostoidutaan pelataan, chatataan sekä jaetaan pe-

10 8 lejä, linkkejä ja musiikkia. Sivustoista Facebook on käytetyin. On hyvä muistaa ja muistuttaa, että Facebookiin rekisteröityvien käyttäjien on oltava vähintään kolmetoistavuotiaita. Lähteitä ja lisätietoa: Kotilainen, S Lasten mediabarometri. 0 8-vuotiaiden lasten mediankäyttö Suomessa. Mediakasvatusseuran julkaisuja 1/2011. EU Kids Online -tutkimus: Yippee-tutkimus Myllyniemi, S Taidekohtia. Nuorisobarometri Uusitalo, N., Vehmas, K. & Kupiainen, R Naamatusten Verkossa. Tutustu mediaan yhdessä eskarilaisen kanssa Vaikka eskari-ikäinen lapsi alkaa erottaa toden ja tarun, mediaesitykset tempaavat helposti mukaansa. Tarinat voivat tuntua todelta ja herättää tunteita. Aikuista tarvitaan emotionaaliseksi turvaksi ja keskustelemaan mediaesityksessä käsitellyistä asioista ja niiden herättämistä tunteista. Lapsen kanssa kannattaa tarkastella monipuolisesti eri medioita ja niiden sisältöjä, myös mainontaa ja sen pyrkimyksiä. Kouluiän lähestyessä lasta alkavat kiinnostaa leikin ohella entistä tiedollisemmat asiat. Mediasta saadaan ja haetaan tietoa. Lukutaito mahdollistaa uusiin mediasisältöihin tutustumisen. Aikuisen on hyvä huomioida, että lukutaidon myötä aikuisille suunnattu media tavoittaa nyt myös entistä helpommin lapsen. Vaikeista teemoista on tärkeää keskustella lapsen kanssa. Kasvattajan vinkit Vanhempien mielenkiinto ja osallistuminen kertoo lapselle, että hän on rakastettu ja että aikuinen arvostaa lapsen tekemisiä, myös median parissa tapahtuvaa. Lue, pelaa, katso ja kuuntele yhdessä lapsen kanssa. Vinkkaa

11 lapselle kiinnostavista sisällöistä. Kannusta monipuoliseen median käyttöön. Yhteiset retket kirjastoon ja lukuhetki sylikkäin voi muodostua tärkeäksi niin lapselle kuin vanhemmalle. Varaa aikaa yhdessäololle median parissa ja keskustele nähdystä, kuullusta ja koetusta. Pohtikaa esimerkiksi seuraavia asioita: - Mikä mediaesityksessä oli mukavaa? Mikä kurjaa? Miksi? - Mikä oli totta? Entä tarua? Mistä päättelet niin? - Tutkikaa erilaisia mainoksia, ja miettikää, mihin niillä pyritään ja millä keinoin. Entä kenelle ne on tehty? Mistä niin voi päätellä? Pitääkö toimia mainosten esittämällä tavalla? Keskustelkaa oheistuotteista. Onko aina kerättävä koko sarja? Miten leikki onnistuu ilman oheistuotteita? Tutustu internetiin yhdessä lapsen kanssa ja tallentakaa sopivat sivut suosikkilistalle. Harjoitelkaa yhdessä medialaitteiden turvallista käyttöä. Kannusta lasta tuottamaan itse mediaa, keksimään omia tarinoita, tekemään nukketeatteriesityksiä, näytelmiä tai ottamaan valokuvia. Niistä voidaan koota näyttely kotiseinälle tai pitää näytös tutulle yleisölle. Kirjaa ylös lapsen tarinoita ja kuvaa esityksiä. Suojaa lasta aikuisten asioilta ja huolilta. Etsi aikaa yhteisille keskusteluille. Tarjoa mahdollisuuksia kasvokkain tapahtuvaan yhteisleikkiin ja kavereiden kanssa yhdessä olemiseen. 9 Lähteitä ja lisätietoa: Matkalla mediaan. Opas perheen yhteiselle mediamatkalle. Mannerheimin Lastensuojeluliitto. Niinistö, H., Ruhala, A., Henriksson, A. & Pentikäinen, L Mediametkaa! Mediakasvattajan käsikirja kaikilla mausteilla. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Vanhempainnetti: lapsetjamedia

12 10 Vietä aikaa ja sovi mediasäännöistä pikkukoululaisen kanssa Kun kouluikäinen alkaa viettää aiempaa enemmän aikaa kotona ilman vanhempia, korostuvat median käytöstä yhteisesti laaditut säännöt. On hyvä muistaa, että taito ymmärtää mediaa ja sen sisältöjä ei kehity itsestään laitteiden käyttötaidon myötä. Tulkintataitojen kehitys vaatii sekä aikaa että aikuisen tukea ja läsnäoloa. Aikuista tarvitaan ohjaamaan kriittiseen median tarkasteluun ja herättämään keskustelua oikeasta ja väärästä. Esimerkiksi lapsen moraalinen kehitys on vaiheessa, jossa yleinen hyväksyntä määrittelee kielletyn ja sallitun rajat. Kasvattajan vinkit Etsi aikaa yhteisille mediahetkille. Pelatkaa pelejä, katsokaa televisiota ja elokuvia, lukekaa kirjoja ja lehtiä, kuunnelkaa musiikkia ja tarinoita ja tutkikaa nettiä yhdessä. Anna lapsen näyttää ja opettaa sinulle osaamiaan asioita. Nauttikaa yhteisestä ja ajasta ja monipuolisista mediakokemuksista. Keskustelkaa mediasisällöistä. Tärkeitä keskustelunaiheita ovat esimerkiksi: kaupallisuus: - Millaisia lupauksia mainos antaa? - Miten se vastaa todellisuutta? ajankohtaiset uutistapahtumat: - Kuuntele ja anna tilaa lapsen kysymyksille. - Etsikää yhdessä tietoa ja keskustelkaa tapahtuneesta. median vahvistamat stereotyyppiset käsitykset vaikkapa suku puolesta tai kansalaisuudesta: - Miten tytöt, pojat, naiset tai miehet esitetään mediassa? - Entä vapaa-ajanvietto, kotielämä tai työnteko? Onko näin oikeassa elämässä? mediailmiöt, sankarit ja antisankarit: - Mistä tunnistaa sankarin? - Mitä hänestä kirjoitetaan ja millaisia kuvia hänestä julkaistaan? - Mitä asioita sinä ihailet ja miten niistä kerrotaan mediassa?

13 Sovi lapsen kanssa internetin ja kännykän käytöstä ja siitä, että nettiä käytetään vain vanhempien ollessa kotona. Pohdi, tarvitaanko perheessänne esto-ohjelmia tai omia käyttäjäprofiileja rajaamaan tietokoneen ja internetin käyttöä. Harjoitelkaa kännykän käyttöä, tallentakaa siihen tärkeiden aikuisten numerot ja opetelkaa hätäpuhelun soittaminen. Ole kiinnostunut myös kavereiden luona tapahtuvasta median käytöstä. Toisinaan perheiden yhteiset pelisäännöt voivat auttaa. Perehdy ikärajoihin ja huolehdi niiden noudattamisesta sekä kuvaohjelmien, verkkosivustojen että pelien osalta. Ikäviltä uutisilta ja aikuisten asioilta ei aina voida suojella. Auta lasta käsittelemään niitä. Vastaa rehellisesti ja kerro tapahtuneesta lapsen ikä huomioiden. Ole turvallinen ja kuunteleva aikuinen. Vinkkejä keskusteluun löytyy MLL:n nettisivuilta osoitteesta Innosta lasta tekemään omia mediaesityksiä, musiikkia, valokuvia, sarjakuvia, elokuvia ja muita tuotoksia. Miettikää yhdessä sopiva tapa julkaista ja esittää niitä. Pitäkää mielessä tekijänoikeudet ja etiketti. Kannusta yhdessä olemiseen kavereiden kanssa ja ulkoleikkeihin. Hyvät sosiaaliset taidot suojaavat myöhemmiltä ongelmilta, muun muassa mediariippuvuuksilta. Ole itse esimerkillinen, aktiivinen ja valikoiva malli median käyttäjänä. 11 Lähteitä ja lisätietoa: Matkalla mediaan. Opas perheen yhteiselle mediamatkalle. Mannerheimin Lastensuojeluliitto. Niinistö, H., Ruhala, A., Henriksson, A. & Pentikäinen, L Mediametkaa! Mediakasvattajan käsikirja kaikilla mausteilla. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Vanhempainnetti: lapsetjamedia

14 12 Apua ikärajoista Aikuisen velvollisuus ja vastuu on suojella lasta hänen kehitystasolleen liian rankoilta mediasisällöiltä. Elokuville, tv-ohjelmille ja peleille asetetut ikärajat helpottavat turvallisten ohjelmien valintaa. Ikäraja on varoitus siitä, että ohjelma sisältää lapsen kehitykselle haitallista sisältöä, kuten seksiä, väkivaltaa, huumeiden käyttöä, ahdistusta aiheuttavaa tai muuta näihin verrattavaa aineistoa. Myös tietokonepelien ikärajat kertovat haitallisesta sisällöstä, eivät pelin vaikeusasteesta. Ikärajat perustuvat kehityspsykologiaan. Tietyn ikäinen lapsi on kehityksessään tasolla, jolloin tietyt mediasisällöt saattavat olla haitallisia lapsen kehitykselle. Vuoden 2012 alusta otetaan käyttöön uudet ikärajat ja sisältösymbolit. Uudet ikärajat ovat S eli sallittu kaikenikäisille, 7, 12, 16 ja 18. Samat ikärajat koskevat nyt myös televisiossa esitettäviä elokuvia ja muita ohjelmia. Kotimaisilla tv-kanavilla noudatetaan niin sanottuja vedenjakajia, eli esimerkiksi alle 18-vuotiaille sopimattomia ohjelmia ei esitetä ennen kello 23. Sisältösymbolit kertovat tärkeimmät syyt, joiden takia ohjelma on saanut tietyn ikärajan. Vuoden 2012 alusta Valtion elokuvatarkastamon tehtävät muuttuvat ja kuvaohjelmien luokittelu siirtyy viranomaiselta pääosin kuvaohjelma-alan tehtäväksi. Uusi viranomainen Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus (MEKU) kouluttaa luokittelijat ja valvoo heidän toimintaansa. Jos jonkin ohjelman ikäraja ei ole mielestäsi sopiva, voit antaa siitä palautetta uuden viranomaisen verkkopalvelussa. Netissä on tietoa uudistuksesta sekä elokuvien, tv-ohjelmien ja pelien ikärajat sekä hyödyllistä lisätietoa ohjelmista ja turvallisesta median käytöstä. Lisätietoa löytyy Valtion elokuvatarkastamon sivulta vuoden 2011 loppuun asti. Sen jälkeen palvelee uusi Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus osoitteessa

15 Kasvatuskumppanuus 13 Kasvatuskumppanuus on kasvatusyhteistyötä, jonka tasavertaisina osapuolina ovat lasten vanhemmat ja päiväkodin tai koulun henkilöstö. Se on tietoista ja sitoutunutta toimintaa lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemiseksi sekä turvallisuuden ja hyvinvoinnin lisäämiseksi. Kasvatuskumppanuudessa henkilöstön ja vanhempien osin erilaiset tiedot ja taidot toimia lapsen kanssa yhdistyvät lapsen hyvinvointia vahvistavalla tavalla. Vastuu kodin kanssa tehtävän yhteistyön kehittämisestä on varhaiskasvatuksen ja esi- tai perusopetuksen järjestäjällä. Tavoitteena on, että lapsi tulee kokonaisvaltaisesti kuulluksi, nähdyksi, ymmärretyksi ja tuetuksi. Kasvatuskumppanuus toteutuu päivittäisissä kohtaamisissa, lapsikohtaisissa keskusteluissa sekä vanhempainilloissa. Lähteitä ja lisätietoa: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: > Työn tueksi > Menetelmät > Kasvatuskumppanuus Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet Opetushallitus. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Opetushallitus. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Stakes. Suomen Vanhempainliitto: Laatua kodin ja koulun yhteistyöhön Suomen Vanhempainliitto. Opetushallitus. Kaskela, M. & Kekkonen, M Kasvatuskumppanuus kannattelee lasta. Opas varhaiskasvatuksen kehittämiseen. Stakes.

16 14 Koulu ja päiväkoti mediakasvatuskumppanina Vanhemmat saavat apua ja tukea kasvatusasioihin myös mediaan ja mediakasvatukseen päiväkodista ja koululta. Koulu ja päiväkoti jakavat ajankohtaista tietoa ja materiaalia, joka liittyy lapsen ikä- ja kehitystasoon, median käyttöön ja mediakasvatukseen. Vanhempien ja henkilökunnan päivittäiset kohtaamiset eivät välttämättä riitä kaiken tarvittavan tiedon välittämiseen. Median avulla tekstiviestien, sähköpostin, blogien, puheluiden ja verkkosivujen välityksellä voidaan lisätä ja helpottaa yhteydenpitoa ja tiedottamista päivittäisten kohtaamisten lisäksi. Mediavälinein ja -sisällöin, esimerkiksi kuvin, äänittein ja videoin, voidaan tehdä lapsen toimintaa ja ajattelua näkyväksi. Media voi tehostaa tiedon ja osaamisen jakamisen päiväkodin, kodin ja perheiden välillä ja ottaa vanhemmat mukaan päiväkodin arkeen ja juhlaan. Median avulla on mahdollista edistää myös perheiden välistä tutustumista. Päiväkoti tai koulu mahdollistaa vuoropuhelun mediakasvatuksellisista kysymyksistä perheiden välillä. Tarvittaessa voidaan luoda yhteisiä median käytön sääntöjä, helpottaa vanhempien mediakasvatustehtävää ja vähentää Kun kaikki muutkin saa! -lauseen tehoa. Mainiot Mediaperheet -toimintamalli on yksi kasvatuskumppanuuden väline, jolla voidaan vahvistaa kodin ja päiväkodin tai koulun yhteistyötä, tukea koteja mediakasvatustehtävässä, löytää lasten ja vanhempien yhteistä aikaa ja perheille tutustumismahdollisuuksia. Lisätietoa: Mediatyökaluja varhaiskasvatukseen. Toimintavinkkejä sosiaalisten taitojen harjoitteluun ja kasvatuskumppanuuden tukemiseen. Mannerheimin Lastensuojeluliitto.

17 Mainiot Mediaperheet -materiaalikokonaisuus 15 Mainiot Mediaperheet -materiaalikokonaisuutta voidaan käyttää kasvatuskumppanuuden tukemiseen päiväkotien, koulujen ja kodin välillä sekä erilaisissa perhetapahtumissa ja -tilaisuuksissa. Materiaalista voi koota tarkoitukseen ja tilaisuuteen sopivan kokonaisuuden. Ennen tilaisuuden järjestämistä kannattaakin perehtyä huolellisesti Mainiot Mediaperheet -toimintamalliin ja materiaalikokonaisuuden eri osioihin. Toimintamallin toteuttamista tukevat myös muut mediakasvatusmateriaalit. Mainiot Mediaperheet -materiaalikokonaisuus sisältää kaiken toimintaradan toteuttamiseen tarvittavan: Mainiot Mediaperheet -oppaan toimintaradan rastien tehtäväkyltit rastien tehtävät toimintaradan rastipassin tietoiskukalvot Mainiot Mediaperheet -vihkosesta, tehtäväkylteistä ja rastipassista on sekä painetut että sähköiset versiot. Kaikki materiaalit ovat vapaasti ladattavissa Mannerheimin Lastensuojeluliitton (www.mll.fi/mediakasvatus), Mediakasvatuskeskus Metkan (www.mediametka.fi) ja Suomen Vanhempainliiton (www.vanhempainliitto.fi) sivuilta. Mainiot Mediaperheet -opas Oppaassa esitellään toteuttamisessa tarvittavat materiaalit ja välineet sekä niiden käyttö tapahtumassa. Siihen on koottu myös taustatietoa mediakasvatuksesta, vanhemman roolista mediakulttuurissa, kasvatuskumppanuudesta sekä esi- ja alkuopetusikäisten lasten median käytöstä. Lisäksi oppaassa on tietoa toimintaradan tehtäväpisteillä tarkasteltavista medioista, niihin liittyvistä käytänteistä ja esimerkkitehtäviä kullekin tehtäväpisteelle.

18 16 Toimintaradan tehtäväkyltit Mainioita Mediaperheitä on yhteensä kaksitoista. Jokaiselle Mediaperheellä on nimi, joka viittaa tehtäväpisteellä käsiteltävään mediaan. Kullekin Mediaperheelle on tehtäväkyltti, jossa on kuva perheestä ja perheen logo. Tehtäväkyltit ovat A2-kokoisia ja ne voi ripustaa seinälle tai pystyttää pöytätasolle. Tehtäväkylttipohjat on tulostettavissa myös verkosta. Tehtäväkyltissä on tyhjä tila tehtävän kiinnittämistä varten. Rastien tehtävät Kaikille perheille on valikoima tehtäviä, joista voi valita tilaisuuten sopivan tai sopivat. Tehtävät ja niiden ohjeistukset löytyvät Mannerheimin Lastensuojeluliitton, Mediakasvatuskeskus Metkan ja Suomen Vanhempainliiton sivuilta. Tehtäviä voi keksiä myös itse. Tehtävän ohjeistus kiinnitetään kyltin valkeaan tilaan. Toimintaradan rastipassi Rastipassi innostaa perheitä kiertämään radan tehtäväpisteet. Lisäksi sen avulla kerätään palautetta toimintaradasta ja sen tehtävistä. Työskentelyn jälkeen tehtäväpisteeltä saa merkinnän rastipassiin. Kun passin palauttaa tilaisuuden päätyttyä, voi saada kotiin viemisiksi esimerkiksi mediakasvatuksellisen materiaalin. Mainiot Mediaperheet -materiaalit ja lisätietoa aiheesta: Mannerheimin Lastensuojeluliitto: Mediakasvatuskeskus Metka: Suomen Vanhempainliitto:

19 Näin järjestän Mainiot Mediaperheet -tilaisuuden 17 Mainiot Mediaperheet -tilaisuuden järjestämisessä aktiivinen rooli voi olla yhtälailla vanhemmilla tai vanhempainyhdistyksellä kuin koulun, päiväkodin tai esimerkiksi perheleirin, kirjaston tai museon henkilökunnalla. Toiminnallinen rata voi olla osa jotakin muuta tilaisuutta tai oma tapahtumansa. Tilaisuudessa pyritään vahvistamaan vanhempien tietoisuutta lastensa median käytöstä ja tarjoamaan eväitä mediakasvatukseen. Lisäksi on tarkoitus kannustaa aikuisia tutkimaan ja tekemään yhdessä mediaa. Tilaisuus voi olla yhden tai useamman luokan tai ryhmän yhteinen. Varsinainen kohderyhmä on esi- ja alkuopetusikäiset eli esikoululaiset, ykkös- ja kakkosluokkalaiset vanhempineen sekä heidän opettajansa ja muut ammattikasvattajat. Mainiot Mediaperheet -tilaisuutta järjestävän muistilista: Tutustukaa Mainiot Mediaperheet -materiaalikokonaisuuteen. Sopikaa yhteistyöstä osallistuvien tahojen kanssa ja valitkaa sopiva ajankohta. Ajankohdan valinnassa on tärkeä huolehtia, että myös lasten vanhemmat pääsevät osallistumaan. Tehkää tarkka työnjako ja sopikaa vastuualueista. Sopikaa tapahtuman tiedottamisesta ja perheiden innostamisesta. Ottakaa lapset mukaan tiedotuskampanjaan. Päättäkää muista etukäteisjärjestelyistä kuten tilojen varauksesta, laitteista ja tarvittavista materiaaleista ja yhteistyökumppaneista. Suunnitelkaa toimintarata: valitkaa tehtävät rasteille, tulostakaa ne ja kiinnittäkää tehtäväkyltteihin. Hahmotelkaa järjestelyt tapahtumapaikalla eli toimintaradan pystyttäminen, tervetuliaissanat ja toimintaohjeet ja rastiapulaiset.

20 18 Tilat Toimintarata ja tilaisuus voidaan toteuttaa esimerkiksi koululla, päiväkodissa tai kirjastossa. Sopiva tila on vaikkapa liikuntasali ja käytävätila tai käytävä ja muutama luokkahuone. Miten paljon tilaa tai eri tiloja tarvitaan, riippuu osallistujamäärästä. Osa rasteista voi olla myös ulkona. Muutamilla tehtäväpisteillä, kuten peli- ja animaatiorasteilla, tarvitaan sähköä. Pelikonsoleita varten tarvitaan myös tv-ruudut. Ennen tilaisuutta on hyvä tarkastaa ja huomioida käytettävissä olevat laitteet ja materiaalit tehtäviä valitessa. Tilaisuuden ohjelma Tilaisuuden sopiva kesto on noin 1,5 tuntia. Alkusanat 10 minuuttia tervetulotoivotus tilaisuuden aikataulu ohjeet osallistujille toimintaradan kiertämiseen rastipassien jakaminen ja ohjeet niiden täyttämiseen ja palauttamiseen Toimintarata lapset ja vanhemmat kiertävät tehtäväpisteitä yhdessä tehtäväpisteiltä voi kerätä merkintöjä rastipassiin, jonka palauttamalla saa kotiin viemisiksi esimerkiksi mediakasvatuksellisen materiaalin Toimintaradan lisäksi tapahtumaan on mahdollista järjestää erillinen noin 20 minuutin mediakasvatuksen tietoisku ja keskusteluhetki vanhemmille. Tuona aikana lapsille on omaa toimintaa, esimerkiksi elokuvaesitys ja sen purku. Jos tilaisuudessa järjestetään tietoisku, siitä on sovittava etukäteen ja paikalla tulee olla lasten elokuvan katselua varten kannettava tietokone, videotykki ja äänentoisto.

21 Tietoisku (jos sellainen on sovittu tilaisuuteen) Tietoisku vanhemmille, jossa keskustellaan lasten median käytöstä, mediakasvatuksesta ja turvataidoista. Kesto minuuttia. Samaan aikaan lapsille järjestetään mediatuokio. Lapset katsovat esimerkiksi lyhytelokuvan ohjaajan kanssa ja käsittelevät elokuvaa katsomisen jälkeen toiminnallisten harjoitusten avulla. 19

22 20 Toimintarata Mainiot Mediaperheet -toimintarata on suunniteltu erityisesti esikoululaisille, perusopetuksen ykkös- ja kakkosluokkalaisille sekä heidän vanhemmilleen. Radan tehtävät kannustavat vanhempia tutkimaan median mahdollisuuksia ja tuottamaan sisältöä yhdessä lasten kanssa. Tehtäväpisteillä kuvataan, katsotaan, kuunnellaan, keskustellaan ja pelataan. Kokonaisuus on suunniteltu vanhempien ja lasten yhdessä kierrettäväksi ja tehtäväksi. Mikään rasteista ei ole suunniteltu vain jommalle kummalle. Kaikilla rasteilla sekä lapset että aikuiset saavat pohtia sisältöjä ja tarttua laitteisiin. Lapset osaavat ja oppivat laitteiden käyttöä, kun saavat siihen mahdollisuuden, yhtälailla myös vanhemmat. Esimerkiksi pelaaminen voi temmata mukaansa niin lapsen kuin aikuisen ja kameraan saa tarttua kumpi tahansa, toisen toimiessa apurina. Rata voidaan toteuttaa omana tilaisuutena tai jonkin muun tapahtuman yhteydessä. Tilaisuuden luonteesta riippuen kierrettävissä voi olla yksittäisiä tehtäväpisteitä tai koko rata. Toimintaradalla medioihin tutustutaan kahdentoista Mainion Mediaperheen avustuksella. Kukin perhe edustaa tiettyä mediaa, ilmiöitä tai sisältöä, johon perheen nimikin viittaa. Perheen tehtäväpisteellä pureudutaan toiminnallisten tehtävien avulla juuri kyseisten medioiden olennaisiin piirteisiin. Toimintaradan tehtäväpisteet sijoitetaan tilaan siten, että perheet pystyvät liikkumaan rastilta toiselle sujuvasti. Kunkin rastipisteen ympärille on varattava riittävästi tilaa toimintaa varten. Useimmilla rasteilla on hyvä olla työskentelyä varten pöytä, jolle asetetaan esille rastilla tarvittavat laitteet ja materiaalit. Joillakin tehtäväpisteillä tarvitaan sähköä esimerkiksi peli- ja tv-laitteita varten. Radan tehtäväkyltit kiinnitetään selkeästi näkyviin seinälle tai pystytetään pöytätasolle. Niiden avulla perheet löytävät rastilta toiselle ja osaavat toimia kullakin rastilla.

23 Valitkaa osallistujille sopivat tehtävät Ennen tilaisuutta valitaan osallistujajoukolle sopivat tehtävät rasteille. Useimmat tehtävät ovat sellaisia, joiden suorittaminen sujuu perheiltä ilman apua. Näillä rasteilla perheet tutkivat mediaa omatoimisesti. Osa vaatii ohjaajan apua. Oppaaseen on koottu esimerkkejä kunkin mediaperheen tehtävistä. Lisää tehtäviä voi keksiä itse, ja valmiita tehtäviä on löytyy myös Mannerheimin Lastensuojeluliiton (www.mll.fi/ mediakasvatus), Mediakasvatuskeskus Metkan (www.mediametka.fi) ja Suomen Vanhempainliiton (www.vanhempainliitto.fi) sivuilta. Tehtävät tulostetaan ja kiinnitetään kyseisen Mediaperheen tehtäväkylttiin. Tehtävän ohjeistus kiinnitetään kyltissä olevaan valkeaan tyhjään tilaan. Perheitä ja tehtäviä valitessa on tiedettävä, kuinka paljon väkeä osallistuu tapahtumaan mitkä tilat ovat käytettävissä onko jokin erityinen aihe, joka tarvitsee yhteistä käsittelyä. 21 Edelliset tiedot vaikuttavat siihen, miten monta tehtäväpistettä radalle yhteensä tulee miten ne sijoittuvat mitkä Mediaperheistä ovat mukana ja onko jonkun perheen rasteja enemmän kuin yksi.

24 22 Tutustu Mainioihin Mediaperheisiin Kaksitoista Mainiota Mediaperhettä innostaa perheitä tutustumaan monipuolisesti eri medioihin, sisältöihin ja ilmiöihin. Perhe Keimilä on kiinnostunut peleistä ja pelikulttuurista. Se kannustaa perheitä nauttimaan ja kokeilemaan pelaamista porukalla. Perhe muistuttaa myös seikoista, joilla voidaan varmistua pelaamisen turvallisuudesta ja lapsen hyvinvoinnista. Perhe Stoori pitää tarinoista. Perhettä kiinnostaa myös, millä tavoin tarinat ja kertomukset rakentuvat: miten jännitys saadaan kihelmöimään tai huumori kukkimaan. Se muistuttaa kertomisen ja kertomusten merkityksellisyydestä kaiken ikäisille. Perhe Mobiili tuntee kännykät paremmin kuin omat taskunsa. Kaikenlaiset muutkin mukana kuljetettavat mobiililaitteet ja niillä tapahtuva toiminta on heidän erikoisalaansa. Perhe Muuvinen on jatkuvassa liikkeessä. Muuviset jaksavat loputtomiin hämmästellä, miten kuva saadaan elämään ja mistä syntyy elokuvan lumo. Perhe rakastaa elokuvia ja televisio-ohjelmia. Vaikka perheenjäsenet ovatkin kaikkiruokaisia makutottumuksiltaan, ikärajojen ja ohjelmien sisällön suhteen he ovat kuitenkin tarkkoja. Perhe Saundila on korvat höröllä kaiken aikaa, jotta yksikään kiinnostava ääni ei livahtaisi ohi korvien. He innostuvat kaikenlaisista äänistä yhtälailla kuin hiljaisuudesta. Ja osaavat tarvittaessa pitää myös itse ääntä.

25 Perhe Kääkle on erikoistunut internetiin, langattomaan ja langalliseen verkkoon sekä kaikenlaiseen sosiaaliseen elämään niiden välityksellä. He tuntevat netiketit ja sosiaalisen median säännöt ja auttavat mielellään muitakin niiden kanssa. 23 Perhe Potretti on erittäin kiinnostunut kuvista. He tekevät ja ottavat kuvia, muokkaavat ja jakavat niitä. Erityisesti he pitävät kuvien tutkimisesta. Perhe Printtilä nauttii lukemisesta. Perheen jälkikasvu tutustutetaan lukemiseen jo ennen syntymäänsä ja lukuharrastus jatkuu läpi elämän. Kodin seinät on vuorattu kirjahyllyin ja pöytiä koristavat korkeat lehtipinot. Perheen yhteiset lukuhetket ovat kaikkien suosikkipuuhaa. Perhe Peli-Sääntö muistaa ja muistuttaa turvallisesta median käytöstä ja yhteisten sopimusten tärkeydestä kotirauhan säilymiseksi. Perhe O Sallinen osallistuu ja vaikuttaa. He haluavat ottaa kantaa, ilmaista mielipiteensä ja tehdä toisin. He houkuttelevat tutut ja tuntemattomat osallistumaan kanssaan. Perhe Wikilä on tiedonjanoinen. Koko perheen voimin he etsivät, tuottavat, jakavat ja muokkaavat tietoa. Heidän lempikysymyksensä on Miksi?. Perhe Shoppala rakastaa shoppailua, muttei osta sikaa säkissä. Perheen ovessa on kyltti Kyllä kiitos mainoksia ja ilmaisjakeluja. Tämä valveutunut kuluttajaperhe varmistaa tekevänsä vain järkeviä ja eettisesti kestäviä valintoja lukemalla mainoslippusia, ja -lehtisiä, tutkimalla tuotteiden ominaisuuksia ja alkuperää, katsomalla mahdollisimman monen ohjelman välissä tulevat mainokset ja herkuttelemalla iltaisin läheisen ostoskeskuksen maistiaisilla.

26 24 Toimintarataa ja Mainiot Mediaperheet -tehtäväpisteitä suunnitellessa ja mukaan tulevia Mediaperheitä valitessa kannattaa ottaa selvää ja huomioida, mitkä mediasisällöt ja -ilmiöt ovat ajankohtaisia osallistujajoukolle: Mistä he ovat kiinnostuneita? Mitä asioita olisi hyvä herätellä pohtimaan? Mikä on epäselvää ja mihin he saattavat tarvita lisäeväitä? Millaiset kysymykset askarruttavat lapsia? Entä vanhempia? Suunnittelun tueksi on tähän oppaan loppuosaan koottu lisätietoa niistä medioista ja ilmiöistä, joita Mainiot Mediaperheet -tehtäväpisteillä tarkastellaan. Lisäksi on esitelty tehtävävinkkejä kunkin perheen rastille.

27 Perhe Keimilä 25 Pelit, pelikulttuuri ja turvallinen pelaaminen Pelit ovat erityisen vetovoimaisia medioita. Niille on luonteenomaista interaktiivisuus ja eri aisteja yhdistävä toiminta. Pelit, joiden kulkuun lapsi itse vaikuttaa ja osallistuu, imaisevat tehokkaasti mukaansa. Pelejä voi pelata erilaisilla ruuduilla. Tietokoneella pelattavia pelejä ovat esimerkiksi PC-pelit ja lukuisat internetissä tarjolla olevat peliympäristöt sekä tietokoneelle ladattavat pelit. Lisäksi on konsolipelejä kuten Wii, PlayStation ja Xbox sekä pieni käsikonsoli Nintendo DS. Myös kännykällä voidaan pelata monenlaisia pelejä. Pelaamisessa merkitykselliseksi voi nousta pelaamiseen liittyvä sosiaalinen kokemus, osallisuus ja osallistuminen ja sen kaltaisen toiminnan kautta karttuvat taidot toimia yhdessä. Peleihin kietoutuvat tarinat ja leikillisyys saattavat imaista mukaan niin lapsen kuin aikuisenkin. Pelien tiedollinen anti voi myös haastaa ja tuottaa oppimisen kokemuksia.

28 26 Mainiot Mediaperheet -toimintaradalla aikuiset pääsevät kokeilemaan, voiko peli innostaa paitsi viihtymään myös oppimaan asioita nautinnollisesti ja testaamaan omia rajoja turvallisesti yhdessä lapsen kanssa. Peliaiheisilla rasteilla vanhemmat saavat eväitä myös pohtia, miten kannustaa, ohjata ja asettaa rajoja lapsen pelaamiseen. Lähteitä ja lisätietoa: Pentikäinen, A., Ruhala, A., Niinistö, H., Olkkonen, R. & Ruddock, E Mediametkaa! Osa 4 Kaikki peliin. Mannerheimin Lastensuojeluliitto: Pelitaito-projektin sivusto: Tehtävävinkit PELIEN IKÄRAJAMERKINNÄT Pelatkaa muistipelikierros ikäraja- ja sisältösymboleja sisältävillä muistipelikorteilla. Selvittäkää, mitä muistipelissä olevat ikärajat ja sisältösymbolit tarkoittavat. Muistipelikorttipohjat on tulostettavissa Mannerheimin Lastensuojeluliiton (www.mll.fi/mediakasvatus), Mediakasvatuskeskus Metkan (www.mediametka.fi) ja Suomen Vanhempainliiton (www. vanhempainliitto.fi) sivuilta. KOKO PERHE LIIKKUU Pelatkaa yhdessä digitaalista liikuntapeliä. Aikuiset vastaan lapset ottakaa mittaa toisistanne ja selvittäkää kuka on perheen sporttinen pelimestari! Keskustelkaa pelin jälkeen: Miltä pelaaminen tuntui? Mikä oli helppoa? Mikä vaikeaa? Mistä piditte erityisesti? Mistä ette? Miten pelikonsolilla pelaaminen erosi oikeasta liikunnallisesta pelistä? Mitä samaa pelaamisessa oli?

29 Perhe Stoori 27 Tarinat ja kertomukset Tarinat ovat oppimisen ja ymmärtämisen työkaluja. Niillä jäsennellään ja käsitellään omia kokemuksia ja tietoa. Tarinoita on kerrottu, kuvattu, kuunneltu ja katseltu vuosituhansia. Välineet tarinoiden kerrontaan ovat vaihtuneet ja lisääntyneet, mutta tarinan rakennusaineet ja viehätys ovat säilyneet. Kertoja voi tarinaa kertoessaan säädellä sadun yksityiskohtien pelottavuutta lapsen kehitystason mukaan. Toisin kuin kuvitetun tarinan tai elokuvan katsoja suullisen sadun tai tarinan kuulija voi kuvitella sadun mielessään juuri niin hauskaksi tai hurjaksi kuin haluaa tai uskaltaa. Tarinankerronta jättää tilaa mielikuvittelulle. Tehtävävinkit KEKSI JA KERRO ELÄINSATU Mielikuvitus lentoon! Keksikää koko perheen yhteinen eläintarina ja kertokaa sen pehmoeläinten tai käsinukkien avulla. Voitte esittää sen muille perheille.

30 28 Perhe Mobiili Kännykkä ja muut mobiililaitteet Mobiililaitteella tarkoitetaan laitteita, joilla pääsee tietoverkkoon ajasta ja paikasta riippumatta. Valikoima on laaja ja uusia välineitä tulee markkinoille koko ajan: älypuhelimet, tabletit, kannettavat tietokoneet sekä laitteet, joiden ominaisuudet osittain hävittävät rajat laitteiden väliltä. Hyvä mobiililaite kulkee kätevästi mukana, ja sen avulla on helppo työskennellä. Mobiililaitteet kehittyvät nopeasti ja lähestyvät koko ajan kannettavan tietokoneen ominaisuuksia. Älypuhelimet mahdollistavat nopean, helpon ja valvomattoman pääsyn internetiin. Pienelle koululaiselle älypuhelin ei ole paras vaihtoehto ensimmäiseksi omaksi puhelimeksi vaan ensin on tärkeä opetella verkon käyttöä turvallisesti kotikoneella vanhempien seurassa. Kännykän vastuullinen ja hyvät tavat huomioiva käyttö on taitolaji, jota on harjoiteltava. Myös aikuisen antaman esimerkin merkitys kannattaa pitää mielessä! Tehtävävinkit KÄNNY RUNOILEE JA RÄPPÄÄ Keksikää yhdessä kännyetikettiruno tai -räppi. Miettikää, mitä pitää huomoida ja osata, kun käyttää kännykkää. Riimitelkää ja rytmittäkää. Voitte käyttää kännykän soittoääniä apuna ja kirjoittaa sanat muistiin kännykkään. Äänittäkää kännyetikettiruno tai -räppi kännykällä. Esittäkää se muille. Miettikää työskentelyn jälkeen, opitteko jotakin uutta kännykästä tai sen käytöstä, mitä?

31 Perhe Muuvinen 29 Liikkuva kuva, elokuva, televisio, turvalliset sisällöt ja niiden käsittely Elokuvan historian alkuna pidetään vuotta Silloin ranskalaiset Lumièren veljekset järjestivät ensimmäisen maksullisen elokuvanäytöksen Pariisissa. He hämmästyttivät katsojia muutaman kymmenen sekunnin mittaisilla dokumentaarisilla elokuvilla, joista kuuluisin lienee Juna saapuu asemalle. Ennen tätä oli kuitenkin tehty lukuisa joukko erilaisia havaintoja ja keksintöjä liikkuvan kuvan lumosta. Vielä tänä päivänäkin nämä entisaikojen keksinnöt ilahduttavat ja havainnollistavat sitä, miten yksittäisistä kuvista syntyy elokuva. Liikkuvia kuvia, elokuvia, tv-ohjelmia, musiikkivideoita, mainoksia ja muita voidaan katsoa erilaisten medialaitteiden välityksellä. Elokuvateatterissa valkokankaalta katsottu elokuva äänimaailmoineen voi olla voimakas, mieleenpainuva ja suositeltava kokemus, vaikka saman elokuvan voisikin katsoa kotisohvalla television, tietokoneen tai jopa kännykän ruudulta. Lisätietoa: Mediakasvatuskeskus Metka: > Oppimateriaalit

32 30 Tehtävävinkit VAUHTIA KUVAAN Pyöritä pläriä, thaumatrooppeja (ihmekäännin) ja zoetrooppeja (kuvarumpu). Liikelelut havainnollistavat miten kuva lähtee liikkeelle ja syntyy elokuva. Ne ovat myös tuulahdus elokuvan historian alkuajoilta. Liikeleluja voi tehdä myös itse. Tee kynäanimaatio: Taita paperisuikale puoliksi Piirrä lempieläimesi kuva sisäsivulle. Taita kansilehti sisäsivun päälle ja piirrä sisäsivun kuva läpi kansilehteen. Piirrä muutama kuvan yksityiskohta eri asentoon tai kohtaan. Rullaa kansilehti kynän ympärille, vapauta. Liikuta kansilehteä edestakaisin sormella tai kynällä. Liikkuuko eläin? Pitäkää kynäanimaatioiden ensi-ilta: katsokaa toistenne teokset!

33 Perhe Saundila 31 Radio ja äänimaailma Kuunteleminen ei ole automaattista, vaan kuuntelemaan opitaan! Elämme ääniympäristössä, johon emme välttämättä kiinnitä juurikaan huomiota ja jonka äänistä emme ole tietoisia. Emme myöskään kykene erittelemään ääniä kovin tarkasti, joten esimerkiksi elokuvaa katsoessa on täydennettävä epätarkkoja kuulohavaintoja omista kokemuksista syntyvillä mielikuvilla. Näin elokuvan vaikutus tehostuu entisestään. Äänikerronta on puhetta, tehosteääniä, musiikkia ja hiljaisuutta. Nämä elementit voivat kuulua yhtä aikaa, vuorotellen tai vaikkapa tahdistetusti. Taito tunnistaa ja erotella äänikerronnan eri elementtejä kehittyy harjoittelemalla äänien havainnointia, tuottamista ja niistä keskustelua. Radion ääreen on kokoonnuttu kuuntelemaan tarinoita, musiikkia ja tapahtumia maailmalta jo paljon ennen television keksimistä. Nykypäivänä radiota voi kuunnella perinteisen radiovastaanottimen lisäksi niin tietokoneelta kuin kännykästä, jolloin musiikki tulee erilaisista nettipalveluista.

34 32 Lisätietoa: Mediakasvatuskeskus Metka: Elokuvantaju-verkko-oppimateriaali: elokuvantaju.uiah.fi > Oppimateriaali Tehtävävinkit LEHTIKUVASTA KUULUU Valitkaa lehtikuva. Miettikää millaisia ääniä kuvasta voisi kuulua. Kokeilkaa äänten tuottamista omalla keholla, erilaisin esinein ja liikkumalla. Äänittäkää kuvan äänimaailma kännykällä. Valitkaa videotoiminto. Kuvatkaa kuva ja äänittäkää äänimaailma. Katsokaa ja kuunnelkaa yhdessä! SÄVELLÄ SOITTOÄÄNI Kuunnelkaa kännyköidenne soittoääniä, valitkaa muutama mieleinen. Millainen on hyvä kännykän soittoääni? Tehkää oma soittoääni. Kokeilkaa eri soittimia, rytmejä, kännyköitä, ääntelyä... Äänittäkää soittoääni, kuunnelkaa se ja tallentakaa puhelimeen. Testatkaa, miten soittoääni toimii kännykän soidessa? Millaista oli tehdä yhdessä sävellystä?

35 Perhe Kääkle 33 Internet, sosiaalinen media ja turvallinen netin käyttö Internetin käyttäminen voi olla sosiaalinen tapahtuma, viestintää, oppimista, viihtymistä tai tiedon hakemista kiinnostavista aiheista. Internet mahdollistaa tiedonhaun- ja tiedonvälityksen, kaupankäynnin ja asioiden hoitamisen, kommunikaation, eristäytymisen tai kuulumisen johonkin. Käyttäminen vaatii, ei niinkään teknisiä valmiuksia, vaan enemmänkin sisältöjen käsittelemisen taitoja kykyä erottaa oikea ja väärä tieto ja toimia turvallisesti. Ei ole olemassa tiettyä ikärajaa, jonka jälkeen nämä taidot tulisivat ajankohtaisiksi, vaan ne ovat perustaitoja, joita on tärkeä harjoitella pienestä pitäen. Turvallinen ja hyvien tapojen mukainen käytös kuuluu sekä reaali- että verkkomaailmaan Lisätietoa: Mannerheimin Lastensuojeluliiton Vanhempainnetti: lapsetjamedia

36 34 Tehtävävinkit ME NETISSÄ Listatkaa, mitä sivustoja käytätte eniten. Kertokaa toisillenne, miksi käytätte juuri kyseistä sivustoa. Mitkä ovat perheenne TOP 10 käytetyintä verkkosivustoa? Löytyykö listalta sivustoja, joita käyttävät sekä lapset että aikuiset? Mitkä ovat suosikkisivujanne? Miksi? Millainen on hyvä verkkosivusto? SANAKOE Mitä tarkoittavat: 1. IHQ 2. LOL 3. logata, loggautua 4. n00b 5. bugi 6. :-) 7. 8-) 8. :-P 9. :-D Keksikää lisää sanoja ja hymiöitä. Testatkaa toistenne nettisanaston ja merkkikielen tuntemusta. VASTAUKSET 1. ihku, ihana 2. laughing out loud, nauraa ääneen 3. kirjautua sisään nettipalveluun 4. haukkumasana aloittelijalle tai henkilölle, joka kysyy tyhmiä tai muuten ärsyttää 5. vika tietokoneohjelmassa 6. iloinen 7. silmälasit 8. näyttää kieltä 9. nauraa.

37 Perhe Potretti 35 Kuva ja valokuva Elämme kuvien keskellä. Ympärillä vilisee uutiskuvia, taidekuvia, valokuvia, mainoskuvia, pilakuvia, sarjakuvia, kuvituskuvia, opaskuvia, julisteita, nettikuvia ynnä muita. Ne tiedottavat, viihdyttävät, ottavat kantaa, kertovat, tallentavat ja koristavat. Tuotamme myös itse kuvia. Omia kuvia voi julkaista helposti erilaisissa kuvagallerioissa. Kuvat rakentavat lapsen käsitystä ympäröivästä todellisuudesta, mutta luovat pohjaa myös lapsen sisäisen maailman rikastumiselle, tunteiden ja kokemusten käsittelylle sekä mielikuvituksen kehittymiselle. Kuva sisältää aina viestin, jota katsoja tulkitsee. Tulkintaan vaikuttavat katsojan kokemukset, tiedot, tunteet, arvot, normit ja asenteet. Kuvien katsomista ja tulkintaa säätelevät myös kulttuuriset normit, jotka ovat eri kulttuureissa erilaiset. Selviytyäksemme yhä monimutkaisemmassa kuvallisessa ympäristössämme, tarvitsemme kuvanlukutaitoa. Mediakasvatuksella pyritään vaikuttamaan kuvan tulkinnan ja kuvanlukutaidon kehittymiseen ja tekemään katselija tietoiseksi kuvan eri ulottuvuuksista ja siitä, miten kuvalla vaikutetaan. Kuvat sisältävät vakiintuneita kuvallisen esittämisen tapoja, jotka ovat kulttuurisidonnaisia. Nämä kuvan visuaaliset rakenteet, järjestykset ja merkitykset opitaan samaan tapaan kuin esimerkiksi kieli.

38 36 Lähteitä ja lisätietoa: Mediakasvatuskeskus Metka: > Oppimateriaalit Niinistö, H., Ruhala, A., Henriksson, A. & Pentikäinen, L Mediametkaa! Mediakasvattajan käsikirja kaikilla mausteilla. Tehtävävinkit KURKISTA KUVAAN Tutkikaa kuvien rakennetta ja sisältöä mitä, miten ja miksi kysymysten avulla: Mitä kuvassa on? Luetelkaa kuvassa näkyviä asioita. Miten kuvan sisältö on esitetty? Onko kuva valokuva, piirroskuva, kuvituskuva, uutiskuva vai mainoskuva? Mikä on kuvan kuvakoko ja miksi kyseinen kuvakoko on valittu? Miksi kuva on tehty? Mihin sillä pyritään ja miksi? Kuka kuvan on ottanut tai tehnyt? Milloin se on tehty? ELÄIMELLISIÄ KUVIA Jos olisit eläin, mikä eläin olisit? Entä satu- tai mediahahmo? Pukekaa naamio ylle ja ottakaa kuva. Kokeilkaa erilaisia tunnetiloja, testatkaa ilmeitä ja asentoja. Miltä näyttää kiukkuinen koira tai kateellinen kana? Entä surullinen sammakko tai hämmästynyt hevonen? Voitte ottaa myös ryhmäkuvan. Käyttäkää Mac-tietokoneen Photo Booth -ohjelmaa: Klikkaa kohtaa Tehosteet. Valitse sopiva tehoste. Nuolella pääset selaamaan tehostevalikoimaan. Poseeraa. Tietokoneen kamera on ruudun yläreunassa. Paina punaista kamera-symbolia. Tutkikaa ottamianne kuvia, tunnistakaa niistä eläinten tunnetiloja ja keskusteltaa havainnoistanne. PERHEPOTRETTI Ottakaa kuva omasta mainiosta mediaperheestänne kamerakännykällä. Miettikää, miten saisitte kuvaan vangittua juuri teidän perheenne erityiset mainiot piirteet. Lähettäkää kuva muistoksi vaikka isovanhemmille tai kummeille.

39 Perhe Printtilä 37 Aikakauslehti, sanomalehti ja kirjat Aikakaus- ja sanomalehdistä saa ajankohtaista yleis- ja erityistietoa. Kirjat ja aikakauslehdet myös viihdyttävät. Lehtien erilaiset juttutyypit, graafit ja kuvitus opettavat monipuolista lukutaitoa. Pienillä lapsilla lukeminen keskittyykin juuri lehden tai kirjan visuaalisiin elementteihin, kuviin, väreihin, hahmoihin, kirjaimiin, merkkeihin ja yksittäisiin sanoihin. Lukutottumukset syntyvät jo lapsena. Perheen median käy tön perinteet ovat lapsen pääomaa myöhemmässä elämässä. Lukeva lapsi kasvaa lukevaksi aikuiseksi. Onkin hyvä miettiä, millaiset ovat aikuisen omat lukutottumukset ja mitä printtimedioita kotiin tulee. Lähteitä ja lisätietoa: Aikakausmedia: > Mediakasvatus Sanomalehtien Liitto: > Sanomalehti opetuksessa Pentikäinen, L., Ruhala, A. & Niinistö, H Mediametkaa! Osa 2 Kasvattajan matkaopas lasten mediamaailmaan. Kirjastojen valtakunnallinen Okariino-lastensivusto: Tehtävävinkit LUKUNURKKA Tutkikaa lehtiä ja niissä olevia juttuja. Mistä lehdistä pidät? Miksi? Etsi lehdestä kiinnostava juttu. Kerro, - mistä se kertoo - kenelle se on kirjoitettu - miksi se kiinnostaa. Muistelkaa, mitä lehtiä kotiin tulee tilattuna tai ilmaisjakeluna.

40 38 Perhe Peli-Sääntö Lasten median käyttö ja turvallisuus Aikuinen on aina vastuussa lapsen median käytöstä. Mitä pienempi lapsi on, sitä enemmän hän tarvitsee aikuisen apua ja huolenpitoa. Pyrkimyksenä on harjoitella vastuun ottamista pienin askelin rajoituksista kohti itsekontrollia. Median käyttö on yksi eniten riitoja aiheuttava asia lapsiperheissä. Selkeillä perheen omilla pelisäännöillä on mahdollista vähentää näitä riitoja. Yhdessä voidaan sopia esimerkiksi medialaitteiden käytön aikarajoista. Media-aika voi olla sidoksissa piha- tai muissa leikeissä, harrastuksissa tai niiden harjoittelussa käytettyyn aikaan. Netin käytön säännöistä, esimerkiksi siitä, että nettiä käytetään vain aikuisen ollessa kotona tai että aikuiselta on kysyttävä lupa nettipalveluihin rekisteröityessä, on hyvä päättää yhdessä. Tehtäväpisteelle voi tulostaa ja kopioida MLL:n valmiita sääntöpohjia lapsen ja perheen median käytön suunnitteluun.

41 Lisätietoa: Mannerheimin Lastensuojeluliiton Vanhempainnetti: lapsetjamedia > Pelisäännöt median käytölle 39 Tehtävävinkit MEIDÄN PERHEEN MEDIAKELLOT Piirtäkää päivän kulku kellotauluun: Miten paljon valveillaoloajasta kului median parissa pelaten, katsoen, puhuen, kuunnellen tai lukien? Merkitkää tuntisiivuina kellotauluun. Mitä muuta päivään kuului? Merkitkää tuntisiivuina kellotauluun. Laskekaa kellotauluun piirretyt siivut. Tutkikaa, miltä median käytön määrä näyttää suhteessa leikkiin, ulkoiluun, kavereiden kanssa oleiluun, harrastuksiin, kouluun, muuhun tekemiseen ja vapaa-aikaan? MEIDÄN PERHEEN MEDIASÄÄNNÖT Laatikaa yhdessä mediasäännöt koko perheelle. Käyttäkää apuna valmiita sääntöpohjia tai laatikaa kokonaan omat säännöt. Allekirjoittakaa ne. Sopikaa myös, mitä tapahtuu, jos joku ei noudata sovittuja sääntöjä.

42 40 Perhe O Sallinen Vaikuttaminen ja osallisuus Lapsen oikeus osallisuuteen kaikissa häntä koskevissa asioissa on suojattu lainsäädännöllä, joka perustuu Yhdistyneiden kansakuntien lapsen oikeuksien sopimuksen 12. artiklaan. Mahdollisuus olla osallisena ja mukana asioiden käsittelyssä itselle merkittävissä yhteisöissä on yksi kasvun ja kehityksen perusedellytys ja ratkaisevaa ihmisen identiteetin kehittymiselle. Yhdessä olemista ja elämistä opitaan osallistumalla. Käsitteitä osallisuus ja osallistuminen käytetään toisinaan synonyymeinä. Osallisuudessa toiminnalla, osallistumisella ja mielipiteillä on osallistumisen lisäksi vaikutusta asioihin. Osallisuus antaa lapselle mahdollisuuden tulla kuulluksi ja tuottaa kokemuksen siitä, että hänen mielipiteitään arvostetaan. Ratkaisevaa on, että lapsi itse kokee tulleensa kuulluksi ja voineensa vaikuttaa vaikuttaa asioiden käsittelyyn. Mediataidot ovat nykypäivän kansalaistaitoja. Toiminnallinen ja osallistava mediakasvatus edistää näiden taitojen kehittymistä. Osallistuminen, vaikuttaminen ja osallisuus alkaa lapsen läheltä, tutuista ihmisistä, omasta perheestä, ryhmästä ja luokasta. Tai lähiympäristöstä, omasta kodista, pihasta, päiväkodista ja koulusta. Aikuinen, tarjoa osallistumisen ja osallisuuden tilanteita, ole herkkänä, kuuntele ja tartu tilaisuuksiin. Auta lasta näkymään ja kuulumaan!

Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana. Suvi Tuominen

Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana. Suvi Tuominen Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana Suvi Tuominen Mikä KAVI? Kansallinen audiovisuaalinen arkisto ja Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus yhdistyivät 1.1.2014 Lakisääteisiä tehtäviä mm. audiovisuaalisen

Lisätiedot

Lapset ja media. Opas selkokielellä

Lapset ja media. Opas selkokielellä Lapset ja media Opas selkokielellä Sisältö Johdanto 3 Ikärajat 4 Netti 8 Pelit 14 Käyttääkö lapsi liikaa mediaa? 15 Lukeminen 16 Jokainen voi tuottaa mediasisältöjä 18 2 Johdanto Lapsella on oikeus käyttää

Lisätiedot

Mainiot Mediaperheet. opas lasten ja vanhempien mediahetkiin

Mainiot Mediaperheet. opas lasten ja vanhempien mediahetkiin Mainiot Mediaperheet opas lasten ja vanhempien mediahetkiin 1 2 Rahoitus Opetus- ja kulttuuriministeriön Lapset ja media -kokonaisuus Julkaisija Mainiot Mediaperheet -hanke Alkuperäisen oppaan käsikirjoitus

Lisätiedot

Lapset, nuoret ja media - Tukea digiajan kasvattajalle

Lapset, nuoret ja media - Tukea digiajan kasvattajalle Ala-aste vanhempainilta Lapset, nuoret ja media - Tukea digiajan kasvattajalle Paula Aalto 14.4.2016 MLL:n mediakasvatustyö Mediakasvatuksella pyritään edistämään lasten valmiuksia ymmärtää ja tulkita

Lisätiedot

Sanomalehtiviikko. Sanomalehtiviikon 2014 tehtäväehdotuksia

Sanomalehtiviikko. Sanomalehtiviikon 2014 tehtäväehdotuksia Sanomalehtiviikko Sanomalehtiviikon 2014 tehtäväehdotuksia Esiopetukseen, 3. 7.2.2014 ala- ja yläkouluun sekä lukioon ja ammatilliseen oppilaitokseen Sanomalehtiviikko: esiopetus Vastatkaa vuoronperään

Lisätiedot

Varhainen mediakasvatus mediaa oppii ymmärtämään

Varhainen mediakasvatus mediaa oppii ymmärtämään Varhainen mediakasvatus mediaa oppii ymmärtämään Mediataidot suojaavat ja vahvistavat mediakasvatuksen tavoitteena itsenäinen, aktiivinen ja kriittinen ote mediaan median hallinnan avaimina ovat monipuoliset

Lisätiedot

kenttäopas Mediakasvattajan kenttätesti! Peruskouluikäisten vanhemmille. Mediakasvattajan

kenttäopas Mediakasvattajan kenttätesti! Peruskouluikäisten vanhemmille. Mediakasvattajan Mediakasvattajan kenttäopas Peruskouluikäisten vanhemmille. Mediakasvattajan kenttätesti! Oletko huolestunut, huolehtiva vai huoleton mediakasvattaja? www.tietoturvakoulu.fi Mediakasvattajan kenttäopas

Lisätiedot

Lasten ja nuorten pelaaminen Lastensuojelun Keskusliitto 7.2.2012

Lasten ja nuorten pelaaminen Lastensuojelun Keskusliitto 7.2.2012 1 Lasten ja nuorten pelaaminen Lastensuojelun Keskusliitto 7.2.2012 2 Pelitaito-projekti (2010-2014) Tavoitteena on lasten ja nuorten liikapelaamisen ja pelaamisesta aiheutuvien haittojen ehkäisy Pelaamisella

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. Toimintaympäristö 2. Toiminta-ajatus ja arvot 3. Tavoitteet 4. Oppimisympäristö 5. Toiminnan perusta 6. Toiminta lapsen

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

ELÄVÄ VEISTOS -TAIDEPAJA OPETTAJAN OPAS

ELÄVÄ VEISTOS -TAIDEPAJA OPETTAJAN OPAS ELÄVÄ VEISTOS -TAIDEPAJA OPETTAJAN OPAS Elävä veistos -taidepaja Elävä veistos -taidepajan teemoina ovat ihmiskeho, liike ja roolit. Työskentelymuodot ovat leikillisiä ja pajan sisältö suhteutetaan lasten

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistietoa varhaiskasvatussuunnitelmasta 2. Taustaa varhaiskasvatussuunnitelmalle 2.1 Varhaiskasvatuksen sisältöä ohjaavat

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

MEDIA Nuorisotyön koordinaattori Suvi Dunder

MEDIA Nuorisotyön koordinaattori Suvi Dunder MEDIA Nuorisotyön koordinaattori Suvi Dunder Media on muutakin kun vain tutut televisio ja sanomalehti. Mediakasvatuksessa tulisi ottaa huomioon myös tietokonepelit, mainonta monissa eri muodoissa, keskustelupalstat

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Sopulihyppyjä ja tonttuhäntien tähtitaivas Päiväkotilapsien luovaa mediankäyttöä Molla-hankkeessa

Sopulihyppyjä ja tonttuhäntien tähtitaivas Päiväkotilapsien luovaa mediankäyttöä Molla-hankkeessa Sopulihyppyjä ja tonttuhäntien tähtitaivas Päiväkotilapsien luovaa mediankäyttöä Molla-hankkeessa Esitys löytyy Mollan sivuilta: Molla.ejuttu.fi Molla- media, osallisuus, lapsi. Kurkistus pienten lasten

Lisätiedot

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Mistä lähteä liikkeelle, jos oman lapsen paino huolestuttaa? Miten lapsen

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

Tukea ja työkaluja koulujen mediakasvatukseen. Lappeenranta 8.10.2014

Tukea ja työkaluja koulujen mediakasvatukseen. Lappeenranta 8.10.2014 Tukea ja työkaluja koulujen mediakasvatukseen Lappeenranta 8.10.2014 Media + kasvatus = mediakasvatus Mitä on mediakasvatus ja miten sitä voi toteuttaa Mediakasvatuksen monet kasvot turvataidoista luovuuteen

Lisätiedot

ALAKOULUT 1 2lk. Lukekaa Katri Kirkkopellon Molli (Lastenkeskus 2000) ja tutkikaa tarkkaan myös teoksen kuvia.

ALAKOULUT 1 2lk. Lukekaa Katri Kirkkopellon Molli (Lastenkeskus 2000) ja tutkikaa tarkkaan myös teoksen kuvia. ALAKOULUT 1 2lk Lukekaa Katri Kirkkopellon Molli (Lastenkeskus 2000) ja tutkikaa tarkkaan myös teoksen kuvia. 1A) Pohtikaa, miksi Molli asuu linnassa, jonka piha on täynnä kieltokylttejä? IB) Kirjoittakaa

Lisätiedot

Pelaaminen haltuun johdatus digitaalisen pelaamisen kulttuuriin

Pelaaminen haltuun johdatus digitaalisen pelaamisen kulttuuriin Pelaaminen haltuun johdatus digitaalisen pelaamisen kulttuuriin Mikko Meriläinen mikko.merilainen@ehyt.fi Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Elimäenkatu 27, 4.krs, 00510 Helsinki www.ehyt.fi www.pelitaito.fi

Lisätiedot

5. Kuinka kauan pystyisit olemaan ilman sähköisiä mediavälineitä? (Ei tarkoita puhelimella soittamista.)

5. Kuinka kauan pystyisit olemaan ilman sähköisiä mediavälineitä? (Ei tarkoita puhelimella soittamista.) 1. Luokka-aste 3 66 22.8% 4 92 31.8% 5 103 35.6% 6 23 8 % 7 2 0.7% 8 2 0.7% 9 1 0.3% 2. Sukupuoli Tyttö 159 55 % Poika 130 45 % 3. Mitä sähköisiä mediavälineitä käytät päivittäin koulussa? ATK-luokan/kirjaston

Lisätiedot

1. Luokka-aste Kysymykseen on vastattu 299 kertaa Vaihtoehto Lukumäärä Prosentti 3 2 0.7% 4 0 0 % 5 0 0 % 6 42 14 % 7 91 30.4% 8 78 26.1% 9 86 28.

1. Luokka-aste Kysymykseen on vastattu 299 kertaa Vaihtoehto Lukumäärä Prosentti 3 2 0.7% 4 0 0 % 5 0 0 % 6 42 14 % 7 91 30.4% 8 78 26.1% 9 86 28. 1. Luokka-aste Kysymykseen on vastattu 299 kertaa 3 2 0.7% 4 0 0 % 5 0 0 % 6 42 14 % 7 91 30.4% 8 78 26.1% 9 86 28.8% 2. Sukupuoli Tyttö 179 59.9% Poika 120 40.1% 3. Mitä sähköisiä mediavälineitä käytät

Lisätiedot

Tässä on ehdotuksemme Metkan sivujen uudesta konseptista.

Tässä on ehdotuksemme Metkan sivujen uudesta konseptista. Hei Anu, Tässä on ehdotuksemme Metkan sivujen uudesta konseptista. Ehdotuksessamme olemme selkiyttäneet sivujen rakennetta, lisänneet interaktiivisuutta ja tuoneet lisää visuaalista sisältöä sivuille.

Lisätiedot

Koululainen ja media. www.nurmijarvi.fi

Koululainen ja media. www.nurmijarvi.fi Koululainen ja media www.nurmijarvi.fi Vanhemmille ja lasten huoltajille Koululaiset tarvitsevat aikuista etenkin sähköisen median käytön tueksi olemaan läsnä ja keskustelemaan asioista, joita he mediassa

Lisätiedot

Työjärjestys 6.12.2011

Työjärjestys 6.12.2011 Kirjoittamalla lukemaan - Trageton -työtapa, rehtori Meriusvan koulu 7.12.2011 Virtuaaliopetuksen päivät, Hki Messukeskus 1 Tietokone apuvälineenä lukemaan oppimisessa Arne Trageton, norjalainen pedagogi,

Lisätiedot

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme.

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. Etsi lehdestä vastaukset seuraaviin kysymyksiin: a) Mikä on lehden nimi? b) Mikä on lehden ilmestymisnumero? c) Kuka on lehden päätoimittaja? d)

Lisätiedot

Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille

Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille 1 Hei koululainen! Tässä tehtävävihkossa käsitellään murrosikään liittyviä asioita. Tehtävät ovat kotitehtäviä,

Lisätiedot

Nuoret ja netti. kuinka ohjata nuorta turvalliseen nettikäyttäytymiseen. Mervi Keinänen

Nuoret ja netti. kuinka ohjata nuorta turvalliseen nettikäyttäytymiseen. Mervi Keinänen Nuoret ja netti kuinka ohjata nuorta turvalliseen nettikäyttäytymiseen Mervi Keinänen Netin käyttö koostuu pienistä paloista Viihdekäyttö Kaverisuhteiden ylläpitäminen Rentoutuminen ja viihtyminen Hyötykäyttö

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Arkipäivä kielen kehittäjänä

Arkipäivä kielen kehittäjänä Arkipäivä kielen kehittäjänä Päivi Homanen 18.3.2013 Jyväskylä Ajatusta arkeen se on siinä! Päivä täyttyy lukemattomista tilanteista, joissa voi harjoittaa lapsen kieltä ja kuuloa. Joka päivä Syödään Puetaan

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS LEIKKI LUOVUUS YSTÄVYYS TUNTEET TURVALLISUUS LAPSI EI LEIKI OPPIAKSEEN, MUTTA OPPII LEIKKIESSÄÄN Leikissä lapsi oppii toimimaan yhdessä

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

Lapset ja medialukutaito

Lapset ja medialukutaito Lapset ja medialukutaito Tampere 28.11.2014 Saara Pääjärvi Erityisasiantuntija KM, LTO Kansallisen audiovisuaalisen instituutin (KAVI) mediakasvatus ja kuvaohjelmayksikkö (MEKU) Kansallinen audiovisuaalinen

Lisätiedot

Koulutukset ja aineistot alakouluille 2015 2016

Koulutukset ja aineistot alakouluille 2015 2016 Koulutukset ja aineistot alakouluille 2015 2016 Koulutusta opettajille ja oppilashuollon henkilöstölle Lapsen ja nuoren kohtaaminen oppilashuollossa Tietoa uudistuneen oppilashuoltolain soveltamisesta

Lisätiedot

Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma

Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma Toiminta-ajatus Lasten osallisuus Vanhempien osallisuus Varhaiskasvatuksen suunnittelu Leikki Liikunta Luonto Ilmaisu Mediakasvatus Kieli ja kulttuuri

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

Minun ja sinun. - meidän kirjastomme. Sisältää ETUKUPONKEJA kirjaston palveluihin, katso s.6!

Minun ja sinun. - meidän kirjastomme. Sisältää ETUKUPONKEJA kirjaston palveluihin, katso s.6! Minun ja sinun - meidän kirjastomme Sisältää ETUKUPONKEJA kirjaston palveluihin, katso s.6! Minun ja sinun 2 meidän kirjastomme Kokemuksia, ideoita ja tunteita Kirjastossa on säpinää ja hiljaisuutta, vanhoja

Lisätiedot

OPS 2016. historia ja yhteiskuntaoppi. Riia Palmqvist, Marko van den Berg, Jukka Rantala Pekka Rahkonen (kuvitus)

OPS 2016. historia ja yhteiskuntaoppi. Riia Palmqvist, Marko van den Berg, Jukka Rantala Pekka Rahkonen (kuvitus) OPS 2016 historia ja yhteiskuntaoppi Riia Palmqvist, Marko van den Berg, Jukka Rantala Pekka Rahkonen (kuvitus) Uusi opetussuunnitelma tuo alakouluun uuden oppiaineen, yhteiskuntaopin. Me nyt -sarja rakentuu

Lisätiedot

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä.

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. 3. Kuinka monta sivua tämän päivän lehdessä on? 2. Kumpaan suuntaan sanomalehti repeää paremmin, alhaalta ylös vai sivulta sivulle? Laita rasti oikean

Lisätiedot

Mediakasvatus kirjastossa Pirjo Sallmén, Kirjastot.fi

Mediakasvatus kirjastossa Pirjo Sallmén, Kirjastot.fi Mediakasvatus kirjastossa Pirjo Sallmén, Kirjastot.fi Taustaa 2006 Uimarengas mediatulvaan kirjastosta 2007 2008 Superkirtsin mediaopit 2008 2011 Lapset, media ja kirjastot - n. 20 aluekouluttajaa. Mediakasvatus

Lisätiedot

Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI!

Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI! Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI! SINULLA ON OIKEUKSIA! Netistä saa enemmän irti, kun pitää oikeuksistaan huolta ja toimii itse vastuullisesti. Nettiä voi käyttää lähes jokainen ja jokainen

Lisätiedot

Gepa Käpälä Jännittävä valinta

Gepa Käpälä Jännittävä valinta Gepa Käpälä Jännittävä valinta Moikka! Mä oon Gepa Käpälä. Oon 7-vuotias ja käyn eskaria. Siili Iikelkotti ja oravakaksoset on siellä kanssa. Mutta mä oon niitä nopeampi. Oon koko Aparaattisaaren nopein.

Lisätiedot

Nettikasvattajan. käsikirja

Nettikasvattajan. käsikirja Nettikasvattajan käsikirja 5+1 ohjetta kasvattajalle 1 Ole positiivinen. Osallistu lapsen nettiarkeen kuten harrastuksiin tai koulukuulumisiin. Kuuntele, keskustele, opi! Pelastakaa Lapset ry:n nettiturvallisuustyön

Lisätiedot

Lasten osio. PIKI ideointipäivä 22.9.2009. PIKI verkkokirjasto projekti Leila Virta

Lasten osio. PIKI ideointipäivä 22.9.2009. PIKI verkkokirjasto projekti Leila Virta Lasten osio PIKI ideointipäivä 22.9.2009 PIKI verkkokirjasto projekti Leila Virta Osion nimi ja kohderyhmä Lapset vai lapsille? (vrt nuoret vai nuorille) Pääasiallinen kohderyhmä: lukutaitoiset lapset

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Lapsen kannustaminen Erilaiset tavat kannustaa

Lisätiedot

Liitekuviot. Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 75 89-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta. www.ikateknologia.fi

Liitekuviot. Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 75 89-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta. www.ikateknologia.fi www.ikateknologia.fi Liitekuviot Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 9-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta Nordlund, Marika; Stenberg, Lea; Lempola, Hanna-Mari. KÄKÄTE-projekti (Käyttäjälle

Lisätiedot

ENNAKKOTEHTÄVÄ: Oppimista tukeva arviointikulttuuri

ENNAKKOTEHTÄVÄ: Oppimista tukeva arviointikulttuuri ENNAKKOTEHTÄVÄ: Oppimista tukeva arviointikulttuuri Perehtyminen kotona: Millainen on oppimista tukeva arviointikulttuuri? Palauta mieleen OPSin luku 6. Koonti ja keskustelu opettajainkokouksessa: Mikä

Lisätiedot

Matkalla mediaan. Opas perheen yhteiselle mediamatkalle

Matkalla mediaan. Opas perheen yhteiselle mediamatkalle Matkalla mediaan Opas perheen yhteiselle mediamatkalle Mediamatka alkaa Koskaan ei ole liian aikaista pohtia, millaisessa roolissa media on kodissamme. Vanhempien tehtävä on suojella lasta median haitallisilta

Lisätiedot

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MUUTTUU UUDEN OPETUSSUUNNITELMAN MYÖTÄ? Seminaari perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista Opetushallitus 13.3.2015 FT tutkija Kati Mikkola, (HY, SKS) kati.m.mikkola@helsinki.fi

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Lukio-hankkeen tekemässä selvityksessä Lukiolaiset ja päihteet laadullinen selvitys opiskelijoiden ja opettajien näkemyksistä

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU Honkajoen kunta Sivistystoimi Varhaiskasvatus KIS KIS KISSANPOIKA KISSA TANSSII JÄÄLLÄ SUKAT KENGÄT KAINALOSSA HIENO PAITA PÄÄLLÄ VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU 3-5 VUOTIAAT Lapsen nimi Syntymäaika Päivähoitopaikka

Lisätiedot

TILAISUUS TEKEE TAITURIN LIIKKUMAAN

TILAISUUS TEKEE TAITURIN LIIKKUMAAN TILAISUUS TEKEE TAITURIN LIIKKUMAAN HOUKUTTELEVA YMPÄRISTÖ PÄIVÄKODIN ARJESSA Lotta Kivelä (lto) Lansantien päiväkoti, Espoo Kirsi Huotari (lh) Veräjäpellon esiopetus, Espoo LIIKUNTA ON LAPSELLE OMINAINEN

Lisätiedot

Tehtäväpaketti. Kysyttävää tehtävistä, kisan kulusta tai nettisivujen käyttämisestä? Ota yhteyttä os. reiluluokka@kuvalehdet.fi

Tehtäväpaketti. Kysyttävää tehtävistä, kisan kulusta tai nettisivujen käyttämisestä? Ota yhteyttä os. reiluluokka@kuvalehdet.fi Tehtäväpaketti Koululaisen Reilu luokka 2009 -kilpailu jakautuu neljään aihealueeseen: minä, kaverit, meidän luokka ja meidän koulu. Jokaiseen aihealueeseen liittyy tehtäviä, joista koostuu kisan aikana

Lisätiedot

Lapset ja medialukutaito

Lapset ja medialukutaito Lapset ja medialukutaito Turku 14.11.2014 Saara Pääjärvi Erityisasiantuntija KM, LTO Kansallisen audiovisuaalisen instituutin (KAVI) mediakasvatus ja kuvaohjelmayksikkö (MEKU) Kansallinen audiovisuaalinen

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma

Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodissa toimii 3-5-vuotiaiden ryhmä Peilivuori ja 1-4 vuotiaiden ryhmä Salasaari. Molemmissa ryhmissä toimitaan montessoripedagogiikan

Lisätiedot

Kertoja: Kirjatin Mediamatka. Aloita valitsemalla yksinpeli tai ryhmäpeli ohjaajan kanssa.

Kertoja: Kirjatin Mediamatka. Aloita valitsemalla yksinpeli tai ryhmäpeli ohjaajan kanssa. OSA 1: INTRO Kertoja: Kirjatin Mediamatka. Aloita valitsemalla yksinpeli tai ryhmäpeli ohjaajan kanssa. Klikataan version valintakuvaa (ryhmäpeli) ja siirrytään eteenpäin Kertoja: Ryhmäpeli on tarkoitettu

Lisätiedot

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS Tarjotaan lapsille perhepäivähoitoa kodinomaisessa ja turvallisessa ympäristössä. Laadukkaan hoidon ja kasvatuksen tavoitteena on onnellinen

Lisätiedot

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua

Lisätiedot

PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI Ryhmäperhepäiväkoti Pikku-Peippo Varhaiskasvatussuunnitelma

PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI Ryhmäperhepäiväkoti Pikku-Peippo Varhaiskasvatussuunnitelma PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI Ryhmäperhepäiväkoti Pikku-Peippo Varhaiskasvatussuunnitelma SISÄLLYSLUETTELO Ryhmiksen toiminta-ajatus 1. Kasvatuspäämäärät ja tavoitteet 1.1 Arvoperusta 1.2 Hyvinvoiva lapsi 1.3 Päivähoidon

Lisätiedot

Ma Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin.

Ma Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin. Ma Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin. 3. 4. Mitä sanomalehteä luet? Etsi lehdestä seuraavat perustiedot: a) lehden nimi b) ilmestymisnumero c) irtonumeron hinta d) päätoimittaja e)

Lisätiedot

Lähtökohta. Lapsen kielellinen tukeminen päivähoidossa on kokonaisuus

Lähtökohta. Lapsen kielellinen tukeminen päivähoidossa on kokonaisuus Lähtökohta Kyky omaksua kieltä on lapsella syntyessään mutta sen kehittyminen riippuu ympäristöstä. Kielellisesti inspiroiva arki päivähoidossa Varhaiskasvatusmessut, 5.10.2012 Johanna Sallinen Kielen

Lisätiedot

KÄYTÖSSÄOLEVAT DOKUMENTOINTI MENETELMÄT VALOKUVATAAN

KÄYTÖSSÄOLEVAT DOKUMENTOINTI MENETELMÄT VALOKUVATAAN KÄYTÖSSÄOLEVAT DOKUMENTOINTI MENETELMÄT VALOKUVATAAN Kuvataan lasten toimintaa Kamerat tutuiksi kaikille taideprojektissa Muissa päivän tilanteissa kuvattu connected day Annantalo-projektissa henkilökunta

Lisätiedot

Digitaaliset tarinat

Digitaaliset tarinat Future School research Ist Wave-hanke 2009-2011 Digitaaliset tarinat Esi- ja alkuopetusryhmissä Marja Hytönen KM, Tutkija Literacy in the 21st Century- Uusi luku ja kirjoitustaito Digitarina>

Lisätiedot

TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Riikka Pallari, opiskelija Oulun seudun ammattikorkeakoulu

TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Riikka Pallari, opiskelija Oulun seudun ammattikorkeakoulu 52 TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Riikka Pallari, opiskelija Oulun seudun ammattikorkeakoulu Kvartti-malli MURROSIKÄÄN TULEVAN LAPSEN VANHEMMUUS Tavoitteena: - vanhemmat pohtivat vanhemmuutta

Lisätiedot

KARVIAN ALAKOULUJEN VANHEMPAINILLAN RYHMÄTYÖT, 3.- 4. LK

KARVIAN ALAKOULUJEN VANHEMPAINILLAN RYHMÄTYÖT, 3.- 4. LK KARVIAN ALAKOULUJEN VANHEMPAINILLAN RYHMÄTYÖT, 3.- 4. LK Mitä tarkoittaa positiivinen kannustaminen? - rohkaiseminen Miten sitä voidaan toteuttaa a) kotona - jos lapsi ei vielä ymmärrä tehtävää, niin vanhemmat

Lisätiedot

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kotkan perusopetuksen pajapäivä, 10.10.2015 Tuija Metso Suomen Vanhempainliitto Vanhempainyhdistysten yhteistyöjärjestö noin 1350

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 Tuohisissa työskentelevät lastentarhanopettajat Piiti Elo ja Riitta Riekkinen, lastenhoitaja Helena

Lisätiedot

Soneran Koti ja TV tutkimus 2012

Soneran Koti ja TV tutkimus 2012 Soneran Koti ja TV tutkimus 2012 Tervetuloa! Sonera selvitti nyt toista kertaa suomalaisten viihtymistä kotona ja suhdetta television katseluun Tiedonkeruu kesäkuussa 2012, N=2132 Tutkimuksen toteutti

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

Maailmankansalainen ja media

Maailmankansalainen ja media Maailmankansalainen ja media Pirjo-Riitta Puro 14.5.2008 Sanomalehtien Liitto n. 200 jäsenlehteä joista 53 ilmestyy 4-7 kertaa viikossa joista n. 150 paikallislehteä toimialajärjestö jäsenlehtien yhteislevikki

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Miksi tiedottaa (median kautta)? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! 13.3.2012. www.nuorisuomi.fi

Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! 13.3.2012. www.nuorisuomi.fi Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! 13.3.2012 Verkoston tavoitteet Verkoston työn päämääränä on saada aikaan valtakunnallinen liikunta/hyvinvointiohjelman suunnitelma

Lisätiedot

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Multian kunta Varhaiskasvatus Päivähoito Lapselle eväät elämään laitetaan ja kirjaksi taitetaan. Yhdessä lapsi, äiti, isä ja hoitoväki näin lapsen hyväksi näki. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen

Lisätiedot

Lasten mediakasvatuksesta

Lasten mediakasvatuksesta Lasten mediakasvatuksesta MOLLA-hanke Lappeenranta 24.11.2011 Sara Sintonen Kuva: www.handsonblog.com Kiinnittyminen Lasten mediakasvatuksen lähtökohtana voidaan pitää heidän omien ajatustensa, tunteidensa

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA PÄIVÄKOTI MAJAKKA VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA Majakan päiväkoti on pieni kodinomainen päiväkoti Nurmijärven kirkonkylässä, Punamullantie 12. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Simpukat ja Meritähdet. Henkilökunta:

Lisätiedot

Tukea vanhemmuuteen. Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014

Tukea vanhemmuuteen. Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014 Tukea vanhemmuuteen Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014 Miksi? Miksi? Turun sanomat 29.1.14: Tykkääköhän lapsi minusta, jos rajoitan? Vanhempien

Lisätiedot

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLLYS JOHDANTO 1. TAIDETASSUJEN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI 2. TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT 3. KASVATTAJA 4. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 5. SISÄLTÖALUEET 6. ARVIOINTI JA SEURANTA

Lisätiedot

Vanhempainillassa käsiteltäviä teemoja

Vanhempainillassa käsiteltäviä teemoja Vanhempainillassa käsiteltäviä teemoja Nuorten netinkäyttö/sosiaalinen media Nettikiusaaminen Pelit ja pelaaminen Miten tukea nuorta mediankäytössä Kouluttajana Anne Hämäläinen Mediankäyttö koostuu pienistä

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS TVT-KYSELY 2014. suoritettu nettikyselynä E-lomakkeella (vastauksia 50 kpl, kysely osoitettu 86 henkilölle, vastausprosentti 58,14 %)

VARHAISKASVATUS TVT-KYSELY 2014. suoritettu nettikyselynä E-lomakkeella (vastauksia 50 kpl, kysely osoitettu 86 henkilölle, vastausprosentti 58,14 %) VARHAISKASVATUS TVT-KYSELY 2014 suoritettu nettikyselynä E-lomakkeella (vastauksia 50 kpl, kysely osoitettu 86 henkilölle, vastausprosentti 58,14 %) 1 (19) SISÄLTÖ SIVU KUINKA KAUAN OLET TOIMINUT NYKYISESSÄ

Lisätiedot

Mennään ajoissa nukkumaan! Tietoa ja tehtäviä unesta ja levosta sekä mediasta 5.- ja 6.-luokkalaisille

Mennään ajoissa nukkumaan! Tietoa ja tehtäviä unesta ja levosta sekä mediasta 5.- ja 6.-luokkalaisille Mennään ajoissa nukkumaan! Tietoa ja tehtäviä unesta ja levosta sekä mediasta 5.- ja 6.-luokkalaisille 1 Hei koululainen! Tässä tehtävävihkossa käsitellään mediaan liittyviä asioita ja riittävän unen merkitystä.

Lisätiedot

Me, media ja maailma. - kansalaisjärjestö globaalikasvattajana

Me, media ja maailma. - kansalaisjärjestö globaalikasvattajana Me, media ja maailma - kansalaisjärjestö globaalikasvattajana 14.5.2008 Planin kansainvälisyyskasvatus kansainvälisyyskasvatus mahdollistaa ei vain perusymmärryksen lapsen oikeuksista ja kehitysyhteistyöstä

Lisätiedot

Ilonan ja Haban aamu Pariskunnalle tulee Aamulehti, mutta kumpikaan ei lue sitä aamulla: ei ehdi, eikä jaksa edes lähteä hakemaan lehteä kauempana sijaitsevasta postilaatikosta. Haba lukee Aamulehden aina

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

KODIN JA KOULUN PÄIVÄ. Kodin ja Koulun Päivä

KODIN JA KOULUN PÄIVÄ. Kodin ja Koulun Päivä Kodin ja Koulun Päivä 2 Kodin ja Koulun Päivä Kutsuimme isovanhemmat kouluun klo 8-11 väliseksi ajaksi tutustumaan lastenlastensa koulunkäyntiin. Tarjosimme heille myös kahvit ja rehtori kertoili nykypäivän

Lisätiedot

Alle kouluikäisellä. lapsella on ainutlaatuinen tapa ajatella ja rakentaa. mieltään. Montessoriosaamista jo 30 vuoden ajalta. Montessoripedagogiikka

Alle kouluikäisellä. lapsella on ainutlaatuinen tapa ajatella ja rakentaa. mieltään. Montessoriosaamista jo 30 vuoden ajalta. Montessoripedagogiikka Alle kouluikäisellä lapsella on ainutlaatuinen tapa ajatella ja rakentaa mieltään. Montessoriosaamista jo 30 vuoden ajalta Rantakaisla on Tikkurilan kupeessa Hiekkaharjussa toimiva yksityinen päiväkoti.

Lisätiedot

Mun talous, mun koulutus - seminaari, 7.11.2013 - Nuorten tavoittaminen sähköisin menetelmin

Mun talous, mun koulutus - seminaari, 7.11.2013 - Nuorten tavoittaminen sähköisin menetelmin Mun talous, mun koulutus - seminaari, 7.11.2013 - Nuorten tavoittaminen sähköisin menetelmin Verkkonuorisotyön työssä Valtakunnallinen - Digitalisoituneen, tietoverkottuneen median hyödyntäminen - Kohderyhmänä

Lisätiedot

Sosiaalisen median ohjeistus järjestäjille. Facebook, Twitter & Instagram

Sosiaalisen median ohjeistus järjestäjille. Facebook, Twitter & Instagram Sosiaalisen median ohjeistus järjestäjille Facebook, Twitter & Instagram Sosiaalista mediaa kannattaa hyödyntää tiedottamisessa ja markkinoinnissa monipuolisesti. Somen avulla tieto tapahtumastanne voi

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA Nimi: Syntymäaika: Esiopetusryhmä: / 20 Suunnitelma on laadittu Perheenjäsenet: Lapseni lähimmät kaverit ja muut tärkeät ihmiset: Tärkeät puhelinnumerot: Erikoisruokavaliot

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA

ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 1. YKSIKKÖ Aitohelmen päiväkoti Klaukkalantie 72, 01800 KLAUKKALA Piccolot ja Pillipiiparit kokopäiväesiopetusryhmät Vikkelät ja Nokkelat osapäiväesiopetusryhmät 2. TOIMINTA-AIKA

Lisätiedot

Mobiilit luontorastit

Mobiilit luontorastit Mobiilit luontorastit Kesto: Riippuu reitin pituudesta Kenelle: lukio Missä: ulkona Milloin: kevät ja syksy Tarvikkeet: älypuhelin / tablet -tietokone (muistiinpanovälineet) Eräpassin osio: Luonnossa liikkuminen

Lisätiedot