TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE

Transkriptio

1 TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE SEURANTA, Ohjausryhmä käsitellyt HYVINVOINTISUUNNITELMAN TAVOITTEET, TOIMENPITEET JA SEURANTA Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi asetetaan kolme päätavoitetta. 1. Koko perheen hyvinvoinnin vahvistuminen perheen omien voimavarojen käyttöönottamisella palvelujen oikealla kohdentamisella ja tehokkaalla palveluohjauksella 2. Moniammatillisen toiminnan vahvistaminen lapsen kokonaisvaltaisen kehityksen tukena painopistealueina eri ikäryhmät eri vuosina 3. Nuorten kasvun tukeminen kohti vastuullista aikuisuutta nuorisotakuun toteuttaminen monialaisena / eri toimijoita yhdistävänä toimintamallina ja sen juurruttaminen osaksi Tuusulan palveluverkkoa nuorten osallisuuden vahvistaminen päätöksenteossa Ohjausryhmä hyväksyy hyvinvointisuunnitelman tarkennetun vuosisuunnitelman vuosittain esimieslinkki työryhmän valmistelun pohjalta. 1

2 TAVOITTEET VUODELLE 2014 TAVOITE 1: KOKO PERHEEN HYVINVOINNIN VAHVISTUMINEN vuosi tarkennettu vuosisuunnitelma vastuutaho seuranta 2014 Neuvolatyössä, koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa tehostetaan etsivää työtä ja seurataan palvelujen ulkopuolelle jäävien sekä erityistä tukea tarvitsevien lasten, nuorten perheiden määriä. Perheiden terveyspalvelut Perheille jotka jättävät tulematta neuvolaan lähetetään kutsukirje tai soitetaan. Tukea tarvitsevien perheiden määrä oli 102 vuonna Kasvatus - ja perheneuvolassa panostetaan perheen omiin voimavaroihin, asiakaslähtöisyyteen sekä avoimuuteen. OiVa työmallin (=oikea-aikainen työmalli) käyttöä jalkautetaan toimintaan. Perheiden terveyspalvelut Uusi alkukartoituskokeilu otettiin käyttöön kevään 2014 aikana Hyrylän toimipisteessä. Ennen alkukartoituksen aloittamista Hyrylän toimipisteessä oli 7 kk jono. Jonot on saatu purettua. OiVa työmalliin on saatu koulutusta syksyllä 2014 ja malli on otettu käyttöön. Myös muita uusia lyhyempiä interventioita on otettu käyttöön. Yhteistyötä on tiivistetty koulujen, lastensuojelun ja muiden tahojen 2

3 kanssa. Keravan, Järvenpään ja Tuusulan yhteinen perheoikeudellinen yksikkö (POY) kehittää eroneuvontapalvelujaan. Lapsen ja vanhemman välisten valvottujen tapaamisten järjestäminen aloitetaan. Tavoitteena on vähentää mm. lastensuojeluilmoituksia ja sosiaalipäivystykseen tulevia tapaamisriitoihin liittyviä yhteydenottoja. Sosiaalipalvelut Perheasioiden sovittelu on toiminnassa, samoin asiantuntijaavusteinen huoltoriitojen sovittelu tuomioistuimissa on alkanut. POY järjestää lastenvalvojan vahvistaman sopimuksen, tuomioistuimen päätöksen tai lastensuojelun sosiaalityöntekijän suosituksen mukaisesti valvottuja ja tuettuja tapaamisia. Positiivista on, että yhteydenottojen määrä Keski- Uudenmaan sosiaalipäivystykseen huoltoriita-asioissa on vähentynyt. Ehkäisevän perhetyön resurssi kohdennetaan tehokkaasti tiiviillä esimiesyhteistyöllä. Seurataan ja varmistetaan työntekijöiden säännöllisen yhteistyön jatkuminen; yhteistyökokoukset, koulutukset, kesänajan asiakasyhteistyö Perheiden terveyspalvelut, sosiaalipalvelut ja koti- ja laitoshoidon palvelut Lastensuojelun, neuvolan ja vammaispalvelun perhetyöntekijöiden sekä koululaisten tukihenkilöiden yhteistapaamisia on järjestetty suunnitellusti 2 x vuodessa ja yhteisenä koulutuksena perhetukikeskuksen erityistyöntekijän luento Vanhemmuuden tutkiminen ja arviointi. Lisäksi on ollut muita yhteiskokouksia eri kokoonpanoissa. Eri yksiköiden perhetyöntekijöillä on yhteisiä asiakasperheitä ja konsultaatioita. Yhteistyö on lisääntynyt, mutta sitä edelleen on 3

4 tarvetta kehittää. Koululaisten perhetyöntekijät työskentelevät myös koko perheen kanssa ja tekevät enemmän kotikäyntejä voimaan tulevassa uudessa sosiaalihuoltolaissa perhetyöstä vain tehostettu perhetyö jää lastensuojelulakiin. Muutosten käytännön valmistelu aloitettiin osana lastensuojelun, perhetyön ja perhetukikeskuksen kehittämishanketta. Tukihenkilöresursseja kohdennetaan perheen tarpeiden mukaisesti. Lastensuojelussa käytetään ammatillisia tukihenkilöitä ja ehkäisevää tukihenkilötoimintaa kohdennetaan peruspalvelujen asiakasperheille. Selvitetään kustannusvastuut eri toimijoiden kesken. Perheiden sosiaalipalvelut Perheiden terveyspalvelut Vammaispalvelut Ehkäisevän tukihenkilötoiminnan piirissä oli 10 lasta, ammatillisen tukihenkilön tukea on järjestetty 25 lastensuojelun asiakkuudessa olevalle lapselle. Tukihenkilötoiminnan kustannukset euroa (lastensuojelusta) Vammaispalveluiden järjestämän tukihenkilötoiminnan piirissä oli 10 nuorta. Kunnan sivuilla on jatkuva hakuilmoitus. Kustannukset toiminnasta oli 1100 euroa. Tarvetta toiminnan laajentamiselle on, sillä jonossa on 28 nuorta. Aikuissosiaalityön tilauksesta 4

5 järjestettiin yhdelle lapselle tukihenkilö (ehkäisevää lasten suojelua, 1100 euroa) Koululaisten perhetyöntekijät (koululaisten tukihenkilöt) ovat jatkaneet työskentelyä alakoululaisten kanssa ja lisäksi tekevät tarvittaessa työtä myös nivelvaiheissa (esiopetuksesta kouluun sekä alakoulusta yläkouluun). Koululaisten perhetyöntekijät tekevät tiivistä yhteistyötä muun verkoston (koulut, ls, kasper) kanssa. Uusi sosiaalihuoltolaki ( ) siirtää tukihenkilötoiminnan peruspalveluihin kuuluvaksi. Lastensuojelun sijaishuollossa vahvistetaan lastensuojelulain mukaisesti perhehoidon ensisijaisuutta. Tavoitteena on, että hoitovuorokausista 40 % toteutuu perhehoidossa. Kuntien yhteinen perhehoidon erityisyksikkö (Pihlaja) rekrytoi perhehoitajia, joilla on valmiutta vastaanottaa myös murrosikäisiä nuoria. Kunnat tukevat Pihlajan toimintaa. Lastensuojelu Perhehoidon hoitovuorokausien osuus oli 32 % ( vrk) sijaishoitovuorokausien yhteismäärästä ( vrk) Suurin osa sijaishuollossa olevista on murrosikäisiä nuoria, joille ei joko löytynyt sijaisperhettä tai, joita ei voitu hoidollisista syistä sijoittaa perhehoitoon. (25 % vuotiaita ja 40 % yli 16 -vuotiaita) Murrosikäisten perhehoitoa tuetaan mm. perhehoitajille maksettavilla 5

6 korkeammilla palkkioilla ja kulukorvauksella. Koko perheen perhekuntoutus toteutetaan pääasiallisesti omana toimintana perhetukikeskuksella. Perhekuntoutuksen vaikuttavuuden arviointia ja seurantaa kehitetään Lastensuojelu Laitoksessa tapahtuva perhekuntoutus on toteutunut pääasiallisesti omana toimintana perhetukikeskuksessa, asiakasperheitä ollut 4, lisäksi 2 perheelle on hankittu ostopalveluna lyhytaikaista perhekuntoutusta. Perhekuntoutusasunto on ollut 100% käytössä koko vuoden, lisäksi työntekijät antaneet tukea kuntoutusjakson jälkeen perheen kotiin. Jokainen perhekuntoutusasiakas arvioi palvelua ja antaa palauutteen. Perheet tekevät itsearvioinnin ennen jakson alkua sekä jakson lopussa. Perheet arvioivat huolen suuruutta jakson alussa ja lopussa. Vanhemmat arvioivat omia vahvuuksiansa ja vaikeuksiansa. Jakson jälkeen pyydetään palaute sekä vanhemmilta että jokaiselta lapselta, perheet arvioivat perhekuntoutuksen hyötyä omasta näkökulmastaan. Palautteen avulla kehitetään toimintaa. Seurakunnan perhe- ja päiväkerho- sekä Seurakunnan Hyrylän ja Kellokosken alueella 6

7 nuorisotoimintaa suunnitellaan yhteistyössä kunnan vastaavien toimintojen kanssa. varhaiskasvatus ja nuorisotyö sekä kunnan varhaiskasvatuspalvelut ja nuorisopalvelut toteutetaan seiskaluokkien ryhmäytystä yhteistyössä seurakunnan ja kunnan nuorisotoimen kanssa Hyrylän koulukeskuksessa pidetään päihdetunteja yhteistyössä seurakunnan ja kohdennetun nuorisotyön kanssa. Avoin varhaiskasvatus: Kunnan avoimessa perhekerhossa +vauvalassa 7159 käyntikertaa, avointa toimintaa yhteensä vuoden aikana koko kunnan toimesta oli 335 kertaa. Kotona olevia perheitä on tuettu lisäämällä lasten kerhotoimintaan 2-3v -vuotiaiden kerho. Monikkoperhetoiminta jatkuu edelleen. Keväällä 2014 päättyi isä-lapsi kerho, samoin vähentyi avoimen perhekerhotoiminnan kertojen määrä Kellokosken perhekeskeskuksessa, Vauvala-toiminta loppui Riihikallion perhekeskuksessa ja avoin perhekerhotoiminta supistui. Iltaperhekerho päättyi Jokelassa keväällä Seurakunnan avoimessa 7

8 toiminnassa ( perhekerhot, muskarit, ekavauva, äitien saunailta) 335 kokoontumiskertaa, joissa kävijöitä oli yhteensä TAVOITE 2: MONIAMMATILLISEN TOIMINNAN VAHVISTAMINEN LAPSEN KOKONAISVALTAISEN KEHITYKSEN TUKENA vuosi tarkennettu vuosisuunnitelma vastuutaho seuranta 2014 Painopistealueena ovat esiopetus- ja alakouluikäiset Esiopetuksen oppilashuollon toiminnan arviointi ja toimintamallien yhtenäistäminen alueellisesti - Oppilas- ja opiskeluhuollon päivittäminen päivitetyn valtakunnallisen esiopetussuunnitelman perusteiden mukaisesti Kasvun ja oppimisen palvelut ja perheiden terveyspalvelut Oppilashuoltoa pohdittiin uuden lain tultua voimaan ja sovittiin uudet psykologien ja kuraattorien vastuualueet. Toimintatavat linjattiin yhdessä sivistystoimen kanssa. Esiopetuksen ja perusopetuksen opetussuunnitelmat päivitettiin uuden lain mukaiseksi, käytössä Oppilashuollon toimintamalleja kehitettiin 8

9 Koulukuraattorin ja koululaisten perhetyöntekijän parityöskentelyä jatketaan ja tiivistetään haastaviin ja koko perhettä koskeviin ohjauksiin. Perheiden terveyspalvelut yhteisöllisen ja yksilökohtaisen oppilashuollon osalta yhteistyössä psykologien ja kuraattorien kanssa. Parityöskentelyä on toteutettu eri kokoonpanoissa. Koululaisten perhetyöntekijöiden ja kuraattorien parityöskentelyä on tehty noin 10 perheen kanssa. Lisäksi on tehty tarvittaessa parityötä psykologien, terveydenhoitajien, perheneuvolan, seurakunnan ja lastensuojelun kanssa. Moniammatillisen toimintakulttuurin vahvistaminen varhaiskasvatuspalveluissa (kunta ja seurakunta), iltapäiväkerhon ja koulun välillä. Lastensuojelun ja peruspalveluiden rajapinnalla olevien asiakasperheiden palvelu- ja sosiaaliohjaukseen kiinnitetään erityistä huomiota. Tavoitteena on ohjata perheitä ehkäisevien palvelujen piiriin ja näin vähentää uusien lastensuojeluasiakkuuksien syntymistä. Perusopetus ja varhaiskasvatus (kunta ja seurakunta) Perheiden sosiaalipalvelut Perheiden terveyspalvelut Varhaiskasvatuspalvelut Perusopetuspalvelut Nuorisopalvelut Perhelinkit Perusopetuksen puolella on käynnistetty valtion tuella koulusosionomihanke Riihikallion koulussa. Hankkeessa vahvistetaan koulun moniammatillista osaamista nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Hankkeeseen on saatu jatkorahoitusta lukuvuodelle Hanke laajenee useammalle yläkoululle. Nuorisoaseman, srk:n ja nuorisotalo Mestan kanssa toteutetaan pienryhmätoimintaa. Lastensuojelun tarveselvitysten yhteydessä kartoitetaan perheen käytössä olevat ensisijaiset 9

10 peruspalvelut ja tarvittaessa haetaan perheen tarpeen mukaiset palvelut peruspalveluista. Nuorisoasemalle ohjattiin lastensuojelusta 99 asiakasta (lastensuojeluilmoituksia, jotka koskivat mm. nuorten päihdekokeiluja ja poliisin ilmoittamia näpistyksiä tai lastensuojeluasiakkuuden päättymisen jälkeen kevyempään palveluun ohjattuja). Lapsiperheiden kanssa työtä tekevien tukena toimivat Hyrylän, Kellokosken ja Jokelan perhelinkit kokoontuivat yht. 22 kertaa, näissä tavattiin 5 asiakasperhettä, ja 11 nimetöntä konsultaatiota. Vierailijoina on ollut lähipoliisi, yläkoulujen rehtorit ja muu oppilashuolto, nuorisoasema, kunnan ja srk:n nuorisotyö, Vantaan sosiaalija kriisipäivystys sekä perheoikeudellinen yksikkö. Palaute asiakasvastaanotoista, yhteistyökonsultaatioista ja nimettömistä konsultaatioista on ollut myönteistä. Asiakasperheitä ei kuitenkaan ohjautunut riittävästi kokouksiin. Perhelinkkien toimintaa arvioitiin ja 10

11 Äkillisen psyykkisen tuen koordinointi on kuvattu. Perheiden terveyspalvelut pohjoisten perhelinkkien kokoontumiskertoja harvennettiin syksyllä Perhelinkkitoiminnan toimintamallin uudistamista esitetään osaksi palvelumuotoiluhanketta. Koulukuraattorit ovat uudistaneet sosiaali- ja terveystoimen valmiussuunnitelmaan liittyvän akuuttien kriisien toimintaohjeen. Yhteistä koulutusta ei järjestetty. TAVOITE 3: NUORTEN KASVUN TUKEMINEN KOHTI VASTUULLISTA AIKUISUUTTA vuosi tarkennettu vuosisuunnitelma vastuutaho seuranta 2014 Nuorisotakuun edellyttämät tukitoimet käynnistetään hankerahalla tai kunnan omalla rahoituksella - Starttipajatoiminta vakiinnutetaan (pajajaksot, nuorten tilanteen kartoitukset, työ- ja harjoittelupaikkojen etsintä) - työnantajia sitoutetaan toimintaan 30 nuoren kesätyöllistämisprosessi toteutetaan yhteistyössä nuorisopalveluiden ja nuorten Nuorisopalvelut ja nuorten sosiaalityö Syksyllä 2014 on aloitettu sosiaalisin perustein käynnistettävät pajajaksot. Lisäksi on aloitettu tukijaksot vielä oppilaitoksissa kirjoilla oleville nuorille. Starttipajalla nuoria oli vuonna 2014 yhteensä 60. (Useammin kuin 11

12 sosiaalityön kanssa. Pajavalmentajat vastaavat työpaikkojen etsinnästä, nuorten ohjaamisesta ja seurannasta. kerran viikossa käyneet nuoret) 14 nuorelle järjestettiin kesätyöpaikka yhteistyössä nuorisopalveluiden ja nuorten sosiaalityön kanssa. Prosessin sujuvuutta on vielä parannettava Erityisnuorisotyön ja koulujen yhteistyön periaatteiden kehittäminen Kasvun ja oppimisen palvelut ja nuorisopalvelut Henkilöstön yhteistyötä on lisätty. Periaatteiden kehittämistä jatketaan käytännön kokemusten pohjalta. Lastensuojelun perhetyössä kehitetään toimintamallia, jossa osa perhetyöntekijöistä ottaa päävastuun pienten lasten perheissä tehtävästä työstä, kun toiset kohdentavat työpanostaan nuorten kanssa tehtävään työhön. Selkeytetään perhetyön työmenetelmiä, prosesseja ja kohdennetaan paremmin eri työntekijöiden osaamista perheiden erilaisiin tarpeisiin. Lastensuojelu Suunniteltu työnjako toteutui. Kahdella perhetyöntekijällä on päävastuu nuorten ja heidän vanhempiensa kanssa tehtävästä työstä ja muut (5) ovat keskittyneet enemmän pienten lasten perheissä tehtävään työhön. Syksyllä aloitettiin osana lastensuojelun rakennemuutosta valmistelu perhetukikeskuksen resurssien kohdentamiseksi vahvemmin suoraan perheiden kotiin tehtävään työhön. Nuorisoasema järjestää vuotiaille nuorille ja heidän vanhemmilleen erilaisia ryhmätoimintoja yhteistyössä kunnan muiden toimijoiden kanssa. Nuorisoasema, nuorisopalvelut, oppilashuolto Ryhmiä toteutui yhteensä 4, joissa osallistujia oli 73. Uutena ryhmänä Pohjois-Tuusulassa käynnistettiin vanhempainkahvilatoiminta. Poliisin kanssa luotiin uusi 12

13 Nuorisoaseman nuorille antama tuki on suunnitelmallista. Uusille asiakkaille tehdään hoito- ja palvelusuunnitelma viimeistään kolmannella hoitokäynnillä. Nuorten ja pitkäaikaistyöttömien osallistumis- ja aktivointihanke jatkuu. Hankkeella järjestetään suunnitelmallista virkistys-, kulttuuri- ja tukitoimintaa sekä muita elämänhallintaan liittyviä tukipalveluita toimintamalli päihteiden käyttöön puuttumisessa. Kouluihin laadittiin yhteinen toimintamalli, mikäli epäillään oppilaan huumeiden käyttöä. Nuorisoasema Uusia asiakkaita oli 281, joista 80 %:lle tehtiin hoito- tai palvelusuunnitelma v Sosiaalinen kuntoutus Vuonna 2014 toteutettiin 9 toiminnallista ryhmää (uni&ravinto; liikunta ja hyvinvointiryhmät), lisäksi tehtiin tutustumiskäyntejä eri työpaikkoihin. Toimintaan osallistujia oli yhteensä 307. Hanke rahoitetaan Valtiokonttorilta saadulla perintövaroilla. Perusopetukseen tehdään yrittäjyyskasvatusohjelma Kuuma alueen ohjelman pohjalta Kasvun ja oppimisen palvelut Ohjelma on tehty ja hyväksytty kasvatus- ja koulutuslautakunnassa 57 /