Ikäihmisten palveluopas Keuruun kaupunki

Transkriptio

1 Ikäihmisten palveluopas Keuruun kaupunki Palveluohjaaja Puhelin

2 1. PERUSTURVAPALVELUT Kotihoito Kotihoidon tukipalvelut Ateriapalvelu Turvapalvelu Päivätoiminta Palveluseteli Kotihoidon ja tukipalveluiden alkaminen Sotaveteraanien ja invalidien palvelut Omaishoidontuki ASUMINEN Palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen Palvelukeskus Lehtiniemi Hoivahoito Muut asumisen palvelut Keuruulla Vuokra-asunnot Avustukset korjaus- ja muutostöihin Yksityiset asumispalvelut

3 3. PERUSTERVEYDENHUOLLON PALVELUT Lääkärin vastaanotto Päivystys Aikuisneuvola Puheterapia Terveyskeskuspsykologit Sosiaalityö Keuruun erityispalveluyksikkö (EPY) Maksuttomat hoitotarvikkeet Kuntoutus / apuvälineet Suun terveydenhuolto Terveyskeskuksen vuodeosasto MUUT PALVELUT Sosiaaliasiamies/ potilasasiamies Muistihoitajat Depressiohoitaja KULKEMINEN IKÄÄNTYMINEN ja ajokyky Keuruun kaupungin Palvelu- ja asiointiliikenne VANHUSNEUVOSTO

4 7. JÄRJESTÖT Eläkeläisjärjestöt Veteraanijärjestöt Muu järjestötoiminta EDUNVALVONTA KELAN ETUUDET Eläkkeensaajan asumistuki Eläkettä saavan hoitotuki Lääkekorvaus Matkakorvaukset LIIKUNTAPALVELUT KULTTUURIPALVELUT Keuruun kansalaisopisto Keuruun kaupunginkirjasto Keuruun museo SEURAKUNTA ARKITURVALLISUUS MUISTI YKSINÄISYYS KOTITALOUSVÄHENNYS APUA KODIN TÖIHIN Navikka senioripalvelut

5 17.2 4H-Duunirinki Kotihoitoyrittäjät Pääasiassa siivoustyötä tekevät yrittäjät MUUT PALVELUT Fysioterapia Jalkahoitajat Jalkineet Lymfahoito Monitoimiyrittäjät Parturi- Kampaamopalvelut APTEEKIT HYÖDYLLISIÄ INTERNET-LINKKEJÄ Lopuksi Huom. Mikäli tiedoissa on päivitettävää tai haluat lisätä/muuttaa tietoja Otathan yhteyttä palveluohjaajaan. 5

6 Vauvasta vanhuuteen Aktiivista ja turvallista elämää Keuruulla Tämä palveluopas on tehty Keuruulla asuville ikääntyville ja heidän omaisilleen. Oppaan tarkoituksena on mahdollisimman kattavasti tiedottaa ikäihmisille järjestettävistä palveluista sekä yleisistä etuuksista. Kunnan tarjoamien palveluiden lisäksi oppaaseen on kerätty tietoa myös Kelan, verottajan, yksityisten palveluntuottajien ja muiden toimijoiden tuottamista palveluista. Tavoitteena meillä Keuruulla on, että ikäihminen voi asua tasa-arvoisena ja arvostettuna kuntalaisena omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. Ikäihmisten kotona asumista tuetaan tarvittaessa kotihoidon ja tukipalvelujen turvin. Kotihoidon tavoitteena on yhteistyössä omaisten kanssa tukea ikäihmisen kotona asumista. Kaupungin valtuuston vuonna 2011 hyväksymä Keuruun vanhuspoliittisen strategian lähtökohtana on, että ikääntyneet kuntalaiset ovat tärkeä, arvokas voimavaramme, joista pidämme yhteisvastuullisesti huolta toimintakyvyn ja terveyden alentuessa. Sosiaali- ja terveystoimen ylläpitämistä vanhuspalveluista vastaavat Keuruun perusturvalautakunta ja Keski-Suomen seututerveyskeskus. Riitta Vanhanen Perusturvajohtaja Tuija Koivisto Vanhustyönjohtaja 6

7 1. PERUSTURVAPALVELUT 1.1 KOTIHOITO Keuruulla on tavoitteena, että keuruulaiset vanhukset selviävät mahdollisimman pitkään omassa kotonaan. Kotihoidon tehtävänä on turvata kotona asuminen silloin, kun asiakkaan toimintakyky on sairauden, vammaisuuden tai vanhuuden vuoksi siinä määrin alentunut, että arjesta ja päivittäisistä toiminnoista selviytyminen on vaikeaa. Kotihoidon työntekijät auttavat päivittäisissä toiminnoissa, kuten pukemisessa, pesuissa, lääkehuollossa sekä tekevät sairaanhoidollisia toimenpiteitä, kuten haavanhoitoa. Kotihoidon työntekijät ovat hoitajia tai sairaanhoitajia. Kotihoitoa järjestetään seitsemänä päivänä viikossa klo 7-22 ja Keuruun keskustan alueella myös ympärivuorokautisesti. Kotihoidon sairaanhoitajat tekevät kotikäynteinä 80 vuotta täyttäneiden toimintakykykartoitukset. Kotihoidossa toteutetaan voimavaralähtöistä hoitotyötä. Sen lähtökohtana on ajatus, että asiakas nähdään ainutlaatuisena ihmisenä, jolla on sairauksista huolimatta kykyjä ja voimavaroja. Toisin sanoen asiakas tekee itse ne asiat joihin pystyy, häntä kannustetaan niissä asioissa, missä hän tarvitsee tukea ja autetaan asioissa, joista hänen toimintakyvyllään ei enää selvitä. Näin asiakasta autetaan osallistumaan omaan elämäänsä ja hänen itsemääräämisoikeutensa ja osallisuutensa elämässä säilyy. Kotihoitoa toteutetaan palvelu- ja hoitosuunnitelman mukaan. Palvelu- ja hoitosuunnitelma tehdään yhdessä asiakkaan, 7

8 omaisen ja muiden hoitoon ja huolenpitoon osallistuvien kanssa. Säännöllisen kotihoidon maksu määräytyy asiakkaan tulojen ja hoidon tarpeen perusteella. 1.2 KOTIHOIDON TUKIPALVELUT Kotihoidon lisäksi kotona asumista tuetaan kotihoidon tukipalveluilla, joita ovat ateriapalvelu, turvapalvelu ja päivätoiminta ATERIAPALVELU Keuruun ja Haapamäen taajamissa kuljetetaan tarpeen mukaan lämmin ateria arkipäivisin kotiin. Viikonlopun ateriat tuodaan kylminä kotiin perjantaina. Ateriapalveluissa keskeistä on turvata hyvä ja ravitseva, terveyttä tukeva päivittäinen ateria. Ateriat valmistetaan terveysaseman keskuskeittiössä ja Haapamäen yhteiskoulun keittiöissä. Aterioiden kotiin kuljetukset ovat ulkoistettu kuljetusyrityksille TURVAPALVELU Turvapuhelimella on mahdollisuus kutsua ympärivuorokautisesti apua, mikä lisää turvallisuutta kotona. Turvahälytykset voivat mennä joko omaisille tai kotihoidolle. Turvapuhelimeen kuuluu asiakkaan lankapuhelimeen liitettävä turva-alusta ja turvaranneke, jota painettaessa hälytys ohjautuu auttajalle. Mikäli asiakkaalla ei ole lankapuhelinta, tarvitaan GSM-moduuli, johon turva-alusta voidaan kytkeä. Asiakas vuokraa tai hankkii tarvittavat laitteet itse. 8

9 Turvalaitteisiin voidaan kytkeä myös ovi- tai savuhälytin. Lisätietoja kanslisti PÄIVÄTOIMINTA Päivätoiminta on tarkoitettu omassa kodissa asuville vanhuksille. Päivätoiminnan tehtävä on täydentää kotihoitoa ja tavoitteena on sosiaalisen kanssakäymisen edistäminen. Päiväkeskuksessa on tarjolla aamupala, lounas ja päiväkahvi, sekä erilaista virike- ja ajanvieteohjelmaa. Päiväkeskuksessa on myös mahdollisuus käyttää lisämaksusta parturin, hierojan sekä jalkahoitajan palveluita. Keuruulla päivätoimintaa järjestetään Lehtiniemen päiväkeskuksessa tiistaista perjantaihin. Maanantaisin Lehtiniemen päiväkeskuksessa toimii muistikuntoutujien Muisku-ryhmä. Palvelukoti Metsätähdessä päiväkeskustoimintaa on neljänä päivänä viikossa ja Pihlajaveden päivätoimintatiloissa tiistaisin 2-3 kertaa kuukaudessa. Lehtiniemen päiväkeskus (puhelinaika klo 7-9 ja 12 15) Palvelukoti Metsätähti Pihlajaveden päivätoiminta

10 1.3 PALVELUSETELI Palvelusetelillä edistetään sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttäjien valinnanvapautta ja mahdollisuuksia hankkia tarvitsemiaan palveluita yksityisiltä palvelujen tuottajilta. Keuruulla palveluseteli on käytössä kotihoidon ja vanhusten tehostetun palveluasumisen hankintaan yksityisiltä palveluntuottajilta. Palvelusetelin arvo määräytyy asiakkaan tulojen mukaan. Palvelusetelillä ei voi hankkia siivousta tai tukipalveluita kuten ateriapalvelua. 1.4 KOTIHOIDON JA TUKIPALVELUIDEN ALKAMINEN Kotihoito, tukipalvelut ja palveluseteli myönnetään palvelutarpeen arvioinnin perusteella. Palvelutarpeen arviointi tehdään voimavarakartoitus- mallilla, jossa huomioidaan asiakkaan elämän kokonaisuus ja palvelut suunnitellaan kullekin asiakkaalle yksilöllisesti. Palvelutarpeen arvioinnin tekee kotona oleville asiakkaille Palveluohjaaja Kotiutumistilanteissa palvelutarpeen arvioi kotiutushoitaja. Kotihoidon kotiutushoitajat ovat yhteydessä sairaaloihin ja auttavat kotiutuvia potilaita tarpeen mukaan turvallisen kotiutumisen takaamiseksi. Kotihoidon kotiutushoitajat

11 Kotihoidon esimiehinä toimivat Kotihoitopäällikkö Kotihoidon ohjaajat SOTAVETERAANIEN JA INVALIDIEN PALVELUT Vähintään 20 % sotainvalideilla on oikeus maksuttomaan kotihoitoon ja tukipalveluihin (ateriapalvelu, siivouspalvelu, lumityöt) Keuruulla ovat käytössä myös lounassetelit, joilla asiakas voi syödä haluamassaan ravitsemusliikkeessä. Vähintään 20 % sotainvalideilla on oikeus maksuttomaan laitoshoitoon. Palveluohjaaja Veteraanikuntoutuksen neuvonta ja ohjaus Sosiaalityöntekijä (014) Sotainvalidien sairaskoti/ avustajatoiminta (014) OMAISHOIDONTUKI Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun hoidettavalle läheisen henkilön avulla. Omaishoidon tuella tarkoitetaan kokonaisuutta, joka muodostuu hoidettavalle annettavista palveluista sekä omaishoitajalle maksettavasta hoitopalkkiosta, vapaasta ja 11

12 omaishoitoa tukevista palveluista. Tuen myöntämisen edellytyksenä Keuruulla on jatkuva ympärivuorokautinen avun tarvitseminen päivittäisissä henkilökohtaisissa toiminnoissa. Lisätietoja kotihoidon ohjaaja ASUMINEN Vanhuspalveluiden asumispalvelut ovat tarkoitettu vanhuksille, jotka puutteellisen asumisturvallisuutensa ja toimintakykynsä vuoksi tarvitsevat jatkuvaa päivittäistä huolenpitoa esimerkiksi turvallisen lääkehoidon, riittävän ravitsemuksen tai hyvän henkilökohtaisen hygienian toteutumiseksi. Palveluasuminen tarkoittaa esteetöntä asuntoa, ympärivuorokautista turvapalvelua, tukipalveluja sekä saatavilla olevia hoivan ja hoidon palveluita. Tehostettu palveluasuminen on ympärivuorokautisesti valvottua. Vanhusten palveluasumisessa asiakas maksaa vuokran, hoivamaksun sekä käyttämänsä tukipalvelut. Palveluasumiseen ei haeta sairauden akuutissa vaiheessa, kun hoito on vielä kesken. Palveluasumiseen ei myöskään tarvitse hakea varmuuden varalta. Palveluasumisen tarve tarkastellaan aina asiakkaan sen hetkisen tilanteen mukaan. Ennen palvelutaloon hakeutumista selvitetään mahdollisuudet kotona asumiseen kotihoidon palveluiden avulla. Palvelu- ja ryhmäkodeissa on osa paikoista ja asunnoista varattu tilapäishoitoon. Tilapäishoidon tarkoitus on tukea 12

13 kotona asumista sekä hoitavan omaisen jaksamista. Palveluasumisen tai lyhytaikaishoidon tarpeesta voi ottaa yhteyttä palveluohjaajaan Palveluohjaaja PALVELUASUMINEN Palvelukoti Metsätähti, Lääkärintie 8 A, HAAPAMÄKI 9 palveluasuntoa Palvelutalo Seiponranta Seiponniementie 9, Keuruu 55 asuntoa 1. krs ja Toimisto krs krs krs Sairaanhoitaja

14 2.2 TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN PALVELUKESKUS LEHTINIEMI Seiponniementie 7, Keuruu Saarelmakoti (muistiyksikkö) 20 +(1) paikkaa Suvantokoti (muistiyksikkö) 18 + (2) paikkaa Lahdelmakoti 15+(5) paikkaa Valkamakoti 21 paikkaa Suluissa mainitut paikat on varattu tilapäishoitoon. 2.3 HOIVAHOITO Hoivahoito on ympärivuorokautista vanhusten pitkäaikaista laitoshoitoa. Hoivahoito voi olla myös lyhytaikaista esimerkiksi kriisitilanteissa. Hoivaosasto Tarhiala sijaitsee Keuruun pääterveysaseman tiloissa, käyntiosoite on Kantolantie 7, Keuruu. Hoivaosasto Tarhiala

15 2.4 MUUT ASUMISEN PALVELUT KEURUULLA VUOKRA-ASUNNOT Keuruun vanhaintukisäätiöllä on vanhusten vuokra-asuntoja Keuruulla, Haapamäellä ja Pihlajavedellä. Lisätietoja Keuruun vuokra-asuntopalvelu, kaupungin vuokra-asunnot Lisätietoja AVUSTUKSET KORJAUS- JA MUUTOSTÖIHIN Asuntojen korjaus- ja muutostöihin on saatavissa erilaisia avustuksia. Ikääntyneille myönnettävä korjausavustus on tuloihin sidottu. Perusparannuslaina on enimmillään 60 % kustannuksista. Korjaus- ja laina-asioista saa lisätietoja rakennusvalvontatoimistosta: Toimistonhoitaja Rakennustarkastaja Vaikeavammaisille henkilöille myönnetään asunnon muutostöihin apua vammaispalvelulain nojalla. Sosiaalityöntekijä

16 2.4.3 YKSITYISET ASUMISPALVELUT - Palvelukoti Hilmari Oy Juurikkatie 1, Keuruu Keuruun Vanhaintukisäätiö, Tuurilakoti Seiponniementie 12, Keuruu 31 asuntoa PERUSTERVEYDENHUOLLON PALVELUT Keski-Suomen seututerveyskeskus järjestää perusterveydenhuollon palvelut Keuruun keskustassa pääterveysasemalla sekä Haapamäen taajamassa terveysasemalla. Pääterveysasemalla toimivat lääkäreiden ja hoitajien vastaanotot, neuvolat, kuntoutus, vuodeosasto, hammashoitola, aikuisten mielenterveys- ja päihdepalvelut sekä perheneuvola. Haapamäellä toimii suunnitellusti lääkärin ja terveydenhoitajan vastaanotto sekä hammashoitola. 16

17 3.1 LÄÄKÄRIN VASTAANOTTO Ennen lääkärin vastaanottoajan varaamista terveydenhuollon ammattihenkilö (esim. sairaanhoitaja, terveydenhoitaja, lähihoitaja, fysioterapeutti) arvioi hoidon tarpeen puhelimessa tai poliklinikalla. Keuruulla vastaanottojen toiminta on jaettu kolmeen eri soluun. Lääkäreiden työt on järjestetty väestövastuun periaatteella ja omalääkäri määräytyy postiosoitteen mukaan. Haapamäen alueella on oma väestövastuulääkäri, joka pitää ajanvarausvastaanottoa sekä Haapamäen, että Keuruun terveysasemilla. Haapamäen väestö kuuluu B soluun Hoidontarpeen arviointia, ohjausta ja neuvontaa, myös päivystysasioissa ma-to klo , pe 8-15 Laboratoriovastausten kysely ma-to klo 14-15:30, pe Solu A puh (014) Solu B puh (014) Solu C puh (014)

18 3.2 PÄIVYSTYS llta- ja viikonloppupäivystys on tarkoitettu vain kiireellistä hoitoa vaativille. Päivystyksessä annettava hoito perustuu terveydenhuollon ammattihenkilöstön tekemään hoidon kiireellisyysarvioon. Päivystys (014) Ma-To klo , Pe klo Iltaisin klo , viikonloppuisin klo Muina aikoina kiireellisissä tapauksissa yhteys: Mäntän sairaala (03) Jyväskylän keskussairaala Yleinen hätänumero AIKUISNEUVOLA Terveydenhoitajan tehtävä on osallistua terveysriskien ja sairauksien ehkäisyyn, varhaiseen toteamiseen ja sairastuneiden hoitamiseen. Työ on kokonaisvaltaista ja tavoitteena on tukea asiakasta oman terveytensä edistämisessä ja ylläpitämisessä. Astman ja diabeteksen sekä muiden pitkäaikaissairauksien hoidonohjaus ja seuranta Terveystarkastukset: pitkäaikaistyöttömät, 70- vuotistarkastukset 18

19 Matkailijoiden rokotussuunnitelmat ja toteutus Tartuntatautien ehkäisy ja seuranta Yleiseen rokotusohjelmaan kuuluvat rokotukset, kausiinfluenssarokotukset Muistitutkimukset, kotona asuvalle asiakkaalle lääkärin lähetteellä Seulontatutkimukset Spirometriatutkimukset ja bronkolyyttikokeet Kuulotutkimukset ja -ohjanta Terveyden edistämisen ryhmätilaisuudet Lisäksi aikuisneuvolan terveydenhoitaja tekee erilaisia sairaanhoidollisia toimenpiteitä: Ompeleiden poistot Lääkeinjektiot Haavojen hoidot Korvien huuhtelut Lääkeasioissa ohjaukset Hoidontarpeen arviointikäynnit Ajanvaraus aikuisneuvolan terveydenhoitajille: ma to klo ja pe klo (014)

20 3.4 PUHETERAPIA Puheterapia on kielen, puheen ja äänen häiriöiden lääkinnällistä ja terapeuttista tutkimusta ja kuntoutusta. Puheterapiapalvelut painottuvat alle kouluikäisten lasten puhe- ja äänihäiriöiden tutkimiseen ja kuntoutukseen. Aikuisväestölle palveluja on vain rajallisesti. Ajan puheterapeutin arvioon voit varata ma klo ja ke klo TERVEYSKESKUSPSYKOLOGIT (014) Terveysaseman psykologit palvelevat Keuruun alueen kaikenikäistä väestöä. Vastaanoton voi halutessaan varata itse tai vastaanotto järjestyy toisten työntekijöiden aloitteesta. Arkiset pulmat, mielialaan liittyvät kysymykset, erilaiset kriisitilanteet ja tutkimukset ovat tyypillisimpiä syitä tulla vastaanotolle. Työtapana on yhdessä keskustellen löytää uusia näkökulmia asiakkaan kuvaamaan ongelmaan. Työskentelyn pituus vaihtelee yhdestä kerrasta noin vuoteen, yhteisen sopimuksen mukaan. Palvelut ovat maksuttomia. Ajanvaraus numeroista: (014) (014) (014)

21 3.6 SOSIAALITYÖ Terveydenhuollon sosiaalityöntekijän kanssa voi keskustella luottamuksellisesti sairastumiseen, vammautumiseen tai muuhun elämäntilanteeseen liittyvistä asioista. Sosiaalityöntekijä ohjaa ja neuvoo mm. sosiaaliturvaan ja - palveluihin, kuntoutukseen, sairaalasta kotiutumiseen ja jatkohoitoon sekä potilaan oikeuksiin liittyvissä asioissa. Tapaamiset ajanvarauksella (014) KEURUUN ERITYISPALVELUYKSIKKÖ (EPY) Erityispalveluyksikköön kuuluvat; mielenterveystoimisto, päihdeklinikka, perheneuvola, psykiatrian päiväkeskus, kuntoutumiskoti, psykiatrinen kotikuntoutus sekä sivuvastaanotot Multialla ja Haapamäellä Ajanvaraus ja neuvonta (014) MAKSUTTOMAT HOITOTARVIKKEET Lääkäri antaa asiakkaan kotona selviytymisen tukemiseksi ja sairauden hoitamiseksi maksusitoumuksen hoitotarvikkeista, kun hoidon tarve on arvioitu kestävän yli kolme kuukautta. Terveydenhoitaja arvioi ja tekee suunnitelman asiakkaan hoitotarvikkeiden käytöstä. Säännöllisessä kotihoidossa sekä palvelukodeissa asuvien osalta maksuttomat hoitotarvikkeet järjestetään osana hoitoa. 21

22 Keskivaikeaa tai vaikeaa virtsanpidätys-kyvyttömyyttä sairastaville vanhuksille maksuttomat vaipat tilataan kotiin. Maksuttomat hoitotarvikkeet voi hakea: Keuruulla tiistaisin klo torstaisin klo Lisätietoja (014) KUNTOUTUS / APUVÄLINEET Fysioterapeutin, kuntohoitajan tai toimintaterapeutin vastaanotoilla arvioidaan toiminta- ja liikkumiskykyä sekä annetaan ohjausta omaehtoiseen kuntoutumiseen. Kuntoutusta järjestetään esimerkiksi operaatioiden tai vammojen jälkeen, toimintakyvyn arvioimiseksi, sekä tuki- ja liikuntaelinongelmiin. Apuvälinepalveluihin kuuluu apuvälineiden tarpeen määrittely, välineiden sovitus, luovutus omaksi tai käytettäväksi, käytön opastus ja seuranta sekä välineiden huolto. Lääkinnällisenä kuntoutuksena toteutetaan kuntoutusohjausta, jolla tarkoitetaan kuntoutujan ja hänen lähiyhteisönsä tukemista ja ohjausta sekä kuntoutujan toimintamahdollisuuksiin liittyvistä palveluista tiedottamista. Apuvälineet ja kuntoutus: ajanvaraus toimistolla tai puhelimitse ma-pe klo Ajanvarauksella muinakin aikoina. Keuruun terveysasema, Kantolantie 7 (014)

23 3.10 SUUN TERVEYDENHUOLTO Ajanvaraus ma-to klo 8-16 ja pe 8-15 Keuruu, Multia ja Petäjävesi (014) Aikoja voidaan antaa koko seututerveyskeskuksen alueella kaikista hoitoloista TERVEYSKESKUKSEN VUODEOSASTO Vuodeosastolla hoidetaan potilaan akuutin vaiheen sairaudet ja jatkohoito silloin, kun erikoissairaanhoitoa ei tarvita. Osastohoito tähtää potilaan kuntoutumiseen niin, että hän pärjää omassa kotonaan tai vanhusten asumispalveluissa. Tarvittaessa osastolla järjestetään yhteisiä palavereita potilaan, omaisten ja moniammatillisen työryhmän kanssa. Vuodeosastolla hoidetaan myös saattohoitoa tarvitsevia. Lisätietoja: osasto (014) kotiutushoitaja (014) osastonhoitaja (014) sihteeri (014) fysioterapeutti (014) potilaalle soitettaessa (014) (014)

24 4. MUUT PALVELUT 4.1 SOSIAALIASIAMIES/ POTILASASIAMIES Palveluun, hoitoon tai kohteluun voi joskus liittyä ongelmia. Ensimmäisenä kannattaa keskustella heti ongelmatilanteen ilmettyä suoraan asianomaisen henkilön kanssa. Mikäli ongelma ei selviä, sosiaaliasiamies/potilasasiamies voi auttaa: Neuvomalla ristiriitojen ratkaisemisessa ja muistutuksen tekemisessä, mikäli muuta ratkaisua ei löydy. Toimimalla asiakkaan/potilaan oikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi sekä seuraa niiden kehitystä kunnassa ja antaa siitä selvityksen vuosittain. Potilasvahinkoasioiden hoidossa Sosiaaliasiamies (014) Potilasasiamies (014) MUISTIHOITAJAT Kun muistin toiminta huolestuttaa itseä tai läheisiä, kannattaa hakeutua tutkimuksiin. Mitä varhaisemmassa vaiheessa ongelmiin puututaan, sitä parempia ovat hoitotulokset. Muistiin liittyvissä asioissa / kysymyksissä voi ottaa yhteyttä: Muistihoitajat Keski-Suomen seututerveyskeskus Ajanvaraus (014) Keuruun kaupungin vanhuspalvelut

25 Keski-Suomen muistiyhdistyksen Keuruun alaosasto järjestää vertaistukitoimintaa erilaisien tapaamisten ja tapahtumien kautta. Muistiyhdistys järjestää kuukausittain tapaamisia muistisairaille ja heidän omaisilleen sekä järjestää muistihuolija ensitietopäiviä. Keuruun alaosaston toiminta/lisätietoja p Keski-Suomen Muistiyhdistys ry/ammattihenkilön antama maksuton neuvonta ja ohjaus muistiasioissa ma-pe klo DEPRESSIOHOITAJA p Keuruun terveyskeskuksessa toimii depressiohoitaja. Hän antaa tietoa masennuksesta ja sen erilaisista hallintakeinoista. Hoitajan vastaanotolle tullaan tavallisesti lääkärin tai sairaanhoitajan ohjaamana Keskusteluhoidossa potilas saa tukea oireiden sietämiseen ja oireita pyritään helpottamaan. Sairaudesta toipumista arvioidaan ja seurataan vastaanotolla. Depressiohoitaja auttaa potilasta löytämään voimavaroja ja korjaamaan muutettavissa olevia epäkohtia. Suunnitelmallinen ja tavoitteellinen yhteistyö depressiohoitajan kanssa tukee myös masennuksen lääkehoitoa. Lisätietoja, puhelinaika klo (014)

26 5. KULKEMINEN 5.1 IKÄÄNTYMINEN JA AJOKYKY Tunne itsesi kuljettajana Hyväkuntoiset iäkkäät selviytyvät usein hyvin liikenteessä. Iän myötä aistien toiminta heikkenee ja motoriikka hidastuu. Vanhemmiten yleistyvät myös monet sairaudet, jotka voivat huonontaa ajokykyä ja ajamisen turvallisuutta. Tunnistaakseen ongelmat ajoissa ikäkuljettajan on hyvä opetella arvioimaan itseään ja ajamistaan. Kaikilla autoilijoilla on omat heikot ja vahvat puolensa. Iäkkäiden kuljettajien vahvuutena on usein kokemus ja maltti. Ongelmia heillä ilmenee useimmiten risteysajossa ja monimutkaisissa liikennetilanteissa. Keuruun autokoulu (014) KEURUUN KAUPUNGIN PALVELU- JA ASIOINTILIIKENNE Keuruun kaupunki järjestää palvelu- ja asiointiliikennettä kaupungin rajojen sisällä. Keskustan alueella liikkuu maanantaisin palveluliikennelinja PUIKKARI ja muilla alueilla omat liikennöitsijät. Lisätietoja: Kuljetussuunnittelija

27 27

28 6. VANHUSNEUVOSTO Keuruun vanhusneuvosto on perustettu vuonna Vanhusneuvoston tehtävä on vaikuttaa ikääntymiseen liittyviin yleisiin asenteisiin, kuntalaisten aktivointiin ja omien voimavarojen hyödyntämiseen, sosiaali- ja terveyspalveluihin, asumiseen, ympäristö- ja yhdyskuntarakentamiseen, kulttuurija vapaa-ajan palveluihin sekä muihin tärkeisiin ikäihmisiä koskeviin asioihin. 28

29 Tehtävänsä toteuttamiseksi Keuruun vanhusneuvosto seuraa ikääntyneiden tarpeiden, olosuhteiden ja palveluiden kehittymistä sekä kaupungin hyväksymien vanhuspoliittisten päätösten toteuttamista. Vanhusneuvosto tekee aloitteita ja esityksiä, antaa lausuntoja, järjestää tilaisuuksia mm. asiakasnäkökulman selvittämiseksi ja tiedottaa ajankohtaisista asioista sekä toimii yhteistyön rakentajana järjestöjen välillä. Lisätietoja puheenjohtaja Salli Kajosmäki Sihteeri Riikka Röppänen JÄRJESTÖT 7.1 ELÄKELÄISJÄRJESTÖT Eläkeliiton Keuruun yhdistys ry/ Kärkkäinen Osmo Eläkeliiton Haapamäen yhdistys ry/vesa Limmeri Keuruun Eläkkeensaajat ry/helena Jokinen Keuruun kansalliset seniorit ry/juhani Ruusuvuori Keuruun Eläkeläiset ry/salli Kajosmäki Eläkejärjestöt järjestävät jäsenistölleen monipuolista virkistystoimintaa. Eläkeläiset tekevät vapaaehtoistyötä vanhuspalveluiden toimintayksiköissä. 29

30 7.2 VETERAANIJÄRJESTÖT Keuruun sotaveteraanit ry/eero Lahti Pihlajaveden sotaveteraanit ry/mikko Kallio Keuruun rintamamiesveteraanit ry/martti Makkonen Keuruun sotainvalidit ry/pekka Kajarinne Veteraanijärjestöt järjestävät jäsenilleen kesätapahtumia, retkiä ja erilaisia harrastuspiirejä. Veteraanijärjestöissä on yhteensä noin 100 tunnuksen omaavaa jäsentä. Järjestöt tukevat myös päättämällään tavalla jäsenistön toimintakyvyn ylläpitoa. Suunnitelmissa on edelleen tehostaa kotona selviämisen tukia. 7.3 MUU JÄRJESTÖTOIMINTA Keuruulla on runsaasti järjestötoimintaa kaikenikäisille. Kuten yleistä moninainen yhdistystoiminta on jäämässä ikääntyneiden toimijoiden varaan. Yhdistykset tekevät tärkeää työtä jäseniensä etuja ajamalla ja tarjoamalla virkistysmatkoja, sekä vertaistukea. Keuruulla toimii lukuisia potilas- ja vammaisjärjestöjä mm. Keski-Suomen Näkövammaiset ry, Keuruun seudun alaosasto/ Marketta Suominen Keski-Suomen MS yhdistys Keuruu- Mäntän MS-kerho/ Pertti Lillukkamäki (03)

31 Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry Keurusseudun paikallisosasto/ Raija Jyväsjärvi Keurusselän Kuulo ry/ Antti Perämäki Keurusseudun Diabetes yhdistys ry/ Pirkko Lihjamo Keurusseudun Invalidit ry/ Marjukka Latosuo Keurusseudun Hengitysyhdistys ry/ Katja Räisänen Keurusseudun Mielenterveysseura/ Mirja Leijala Keurusseudun Sydänyhdistys ry/ Laura Tuhkunen Keuruun Reumayhdistys ry/ Leena Saarinen Keuruun Seudun Kehitysvammaisten Tuki ry/ Tarja Rotola- Pukkila Keski-Suomen muistiyhdistys ry, Keuruun alaosasto/ Leena Suonto SPR Keuruun ystävätoiminta/ Marjukka Latosuo SPR Haapamäki ystävätoiminta/ Pirkko Arppe

32 8. EDUNVALVONTA Jos kyky huolehtia omista asioista heikkenee, on mahdollista hakea edunvalvojaa. Useimmiten edunvalvoja määrätään huolehtimaan päämiehensä taloudellisista asioista ja omaisuudesta. Edunvalvoja toimii yhdessä päämiehensä kanssa tai hänen puolestaan päämiehensä etujen turvaamiseksi. Edunvalvoja voi olla viranhaltija edunvalvontatoimistosta. Halutessaan edunvalvojan voi määritellä itse etukäteen edunvalvontavaltuutuksella. Edunvalvontavaltuutus on virallinen asiakirja, jossa määritellään kenen halutaan huolehtivan asioistaan sitten, kun ei itse enää siihen kykene. Valtuutuksessa voi määritellä, mistä asioista edunvalvontavaltuutetuksi määrätty henkilö huolehtii tai jakaa tehtäviä esim. lasten kesken. Edunvalvontavaltuutus on hyvä laatia lakimiehen (esim. pankissa) kanssa. Edunvalvontavaltuutus otetaan käyttöön maistraatin vahvistuksella, kun tarve valtuutukselle alkaa. Yleistä edunvalvojaa haetaan kirjallisella hakemuksella, johon tulee liittää lääkärinlausunto. Hakemuksen voi tehdä joko apua tarvitseva henkilö itse, tämän läheinen henkilö tai viranomainen. Hakemus lähetetään Sisä-Suomen Maistraattiin. Maistraatti tai käräjäoikeus voi myös määrätä edunvalvojan henkilölle, joka ei itse kykene valvomaan etuaan tai hoitamaan asioitaan, esimerkiksi vaikean sairauden tai korkean ikänsä vuoksi. 32

33 Sisä-Suomen Maistraatti Puhelinaika klo Yliopistonkatu 28, PL 253, Jyväskylä Keuruun kaupungin edunvalvontatoimisto Multiantie 1, 2 krs, Keuruu Lisätietoja: Yleinen Edunvalvoja Edunvalvontasihteeri Edunvalvontasihteeri KELAN ETUUDET 9.1 ELÄKKEENSAAJAN ASUMISTUKI Eläkkeensaajan asumistukea voivat saada pienituloiset 65 vuotta täyttäneet henkilöt tai alle 65-vuotiaat eläkkeensaajat, jotka asuvat pysyvästi Suomessa. Asumistuen saamiseen ja määrään vaikuttavat eläkkeensaajan asumismenot, vuositulo, yli 2000 euron säästöt ja omaisuus. Pariskunnalta huomioidaan molempien puolisoiden tulot, omaisuus ja säästöt. 9.2 ELÄKETTÄ SAAVAN HOITOTUKI Eläkettä saavan hoitotukea voi saada eläkkeensaaja, silloin kun toimintakyky on heikentynyt sairauden tai vammaisuuden vuoksi yhtäjaksoisesti vähintään vuoden ajan. Sairauden tai 33

34 vamman pitää aiheuttaa säännöllistä avun, ohjauksen tai valvonnan tarvetta tai jatkuvia erityiskustannuksia. Eläkeasioiden neuvonta LÄÄKEKORVAUS Korvausta voi saada lääkärin määräämistä lääkkeistä ja kliinisistä ravintovalmisteista tai pitkäaikaisen ihotaudin hoitoon käytettävistä perusvoiteista. Korvauksen saaminen edellyttää, että käyttää lääkettä annostusohjeen mukaisesti ja ostaa sitä enintään kolmeksi kuukaudeksi kerrallaan, mahdollisimman edullisina pakkauskokoina. Yleensä korvauksen saa kela-korttia näyttämällä suoraan apteekissa lääkkeiden oston yhteydessä. Kela seuraa automaattisesti vuotuisen lääkekaton täyttymistä ja lähettää ilmoituksen lääkekaton täytyttyä suoraan asiakkaan kotiin. Ilmoitus näytetään apteekissa lääkeostojen yhteydessä. Sairastamiseen liittyvien asioiden neuvonta MATKAKORVAUKSET Matkakorvausta voi saada sairaudenhoitoon liittyvistä matkoista, kun kustannukset yhteen suuntaan ylittävät omavastuun. Korvausta voi saada myös matkoista Kelan kuntoutukseen tai julkisen terveydenhuollon päätöksellä tehtyihin kuntoutusmatkoihin. Korvauksen taksimatkasta voi saada, kun terveydenhuollon edustaja on katsonut taksin käytön olevan terveydentilan 34

35 vuoksi tarpeellista ja siitä on todistus. Taksimatka voidaan korvata myös, jos ei ole mahdollisuutta halvemman matkustustavan käyttöön, esim. puutteellisten liikenneyhteyksien vuoksi. Kela seuraa automaattisesti matkakorvausten vuosittaisen maksukaton täyttymistä ja lähettää ilmoituksen kotiin sen täytyttyä. Sen jälkeen omavastuuosuutta ei tarvitse enää maksaa. Sairastamiseen liittyvien asioiden neuvonta Matkakorvaus taksin tilausnumero LIIKUNTAPALVELUT Liikunta ylläpitää toimintakykyä ja suojaa sairauksilta. Etenkin kun ikää tulee, on tärkeää liikkua, että pysyy paremmassa kunnossa mahdollisimman pitkään. Liikunnan tiedetään suojaavan sydän- ja verisuonitaudeilta sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksilta. Tutkimukset ovat osoittaneet, että liikunnalla on myös muistisairauksia ja psyykkisiä sairauksia ehkäiseviä vaikutuksia. Liikunnan hyödylliset vaikutukset on osoitettu kaikenikäisillä ja kaikenkuntoisilla vanhuksilla! Keuruun kaupungilla on ikääntyneille tarkoitettuja liikuntapalveluja. Näitä ovat esimerkiksi uimahallissa seniorikuntosali, veteraanien kuntoiluryhmä, ikääntyvien ohjattu kuntosali ja vesijumppa. Erityisliikunnanohjaaja Uimahallin lipunmyynti / kahvio

36 Keuruu tarjoaa myös paljon muita liikunta- ja ulkoilumahdollisuuksia. Uimahallissa on eläkeläisille edullisemmat hinnat ja 70+ ikäisille seniorikortti, joka on voimassa vuoden kerrallaan. 11. KULTTUURIPALVELUT 11.1 KEURUUN KANSALAISOPISTO Kansalaisopisto on Keuruun kaupungin sekä Multian ja Petäjäveden kuntien ylläpitämä vapaan sivistystyön oppilaitos. Sen tehtävänä on edistää elinikäistä inhimillistä kasvua ja kulttuuria järjestämällä mahdollisuuksia monipuoliseen oppimiseen. Kansalaisopistossa voivat opiskella kaikki peruskoulutuksesta ja asuinpaikasta riippumatta. Opisto on tarkoitettu ensisijassa 16 vuotta täyttäneille, mutta muodollista ala- tai yläikärajaa ei ole. Kansalaisopiston opinto-ohjelma jaetaan kotitalouksiin ennen lukukauden alkua. Lisätietoja, rehtori KEURUUN KAUPUNGINKIRJASTO Kirjastosta löytyy normaalien kirjastopalveluiden lisäksi hyvinvointipiste, joka tarjoaa monenlaista tietoa terveydestä ja sen edistämisestä. Hyvinvointipisteessä voit esimerkiksi mitata verenpaineesi. Kirjastossa on esillä taideteoksia vaihtuvin näyttelyin. Lisätietoja Kirjastoauton aikataulut

37 Kirjaston kotipalvelu ONNI ONNI maksuton palvelu kaikille, jotka eivät voi vanhuuden, sairauden tai jonkun muun syyn vuoksi enää itse asioida kirjastossa. Kirjat toimitetaan asiakkaalle kotiin ja luetut kirjat haetaan samalla kertaa. ONNI-palvelun kautta voi lainata tavallisten kirjojen lisäksi äänikirjoja, musiikkia, elokuvia ja aikakauslehtiä. Asiakkaaksi pääsee ottamalla yhteyttä kirjastoon. Kirjaston puhelinnumerot KEURUUN MUSEO Keuruun museo toimii sekä taide- että kulttuurihistoriallisena museona. Museossa järjestetään ympäri vuoden vaihtuvia näyttelyitä Kamanassa, Kangasmannilan pappilan vanhassa remontoidussa kivinavetassa. Varsinaisen näyttelytilan lisäksi museo järjestää pienimuotoisia näyttelyitä myös Kamanan Vinttigalleriassa sekä Lehtiniemen aulagalleriassa. Lisätietoja

38 12. SEURAKUNTA Keuruun seurakunnalla on monenlaista toimintaa. Sosiaalista kanssakäymistä on tarjolla seurakunnan tuvilla, joissa on mahdollisuus lounaaseen ja monenlaista ohjelmaa. Keuruun seurakuntakeskuksessa kokoontuu Lähimmäisentupa, Haapamäen kirkolla Haapatupa ja Pihlajaveden seurakuntatalolla Pihlaistupa. Lisäksi seurakunnalla on leiritoimintaa omaishoitajille, liikuntavammaisten kerho, sekä Haapamäen palvelukoti Metsätähdessä kokoontuu vanhustenkerho. Seurakunnalla on keväisin ja syksyisin sururyhmät, joiden ajankohdat sovitaan erikseen. Lisäksi Keuruulla on kolme diakoniatyöntekijää, jotka auttavat elämän muutoksissa ja ahdistavissa kokemuksissa Lisätietoja kirkkoherranvirasto (014) ARKITURVALLISUUS Ikääntyneellä on omat vaaransa Kaatuminen, putoaminen, kompastuminen ja liukastuminen ovat vanhojen ihmisten yleisimpiä tapaturmia. Usein osasyynä ovat huimaus ja heikentynyt näkö. Yhtä usein syynä on kotiympäristö, jossa vanhenevan tarpeita ei ole hoksattu ottaa 38

39 huomioon. Kaatumisten vähentämiseksi on tärkeää huomioida vaaranpaikat jokaisen iäkkään ihmisen kotona. Törröttävät matonkulmat ja liukkaat pikkumatot, huonosti hiekoitettu piha ja pimeä portaikko ovat vaaraksi etenkin vanhukselle. Yleensä kodin saa turvallisemmaksi pienillä muutoksilla, kuten huonekalujen siirtämisellä, mattojen alle laitettavilla liukuesteillä ja yövalolla. Ulkoilu on tärkeää kaikenikäisten mielenvirkeyden ja liikuntakyvyn ylläpitämiseksi. Ikääntyneen talvivarusteisiin on hyvä kuulua jalkineiden liukastumisesteet, myös kävelykeppi on hyväksi avuksi. Lääkeannostelija eli dosetti on turvallinen apu säännöllisesti lääkkeitä käyttävälle. Lääkeannostelija auttaa muistamaan, mitkä lääkkeet on otettu ja mitkä ei. Pilleripurkit voi sitten pitää kaapissa myös pikku vierailijoiden ulottumattomissa. Uusi elektroninen herättelijä muistuttaa, milloin on lääkkeiden aika. Turvallisuudentunnetta kotona voi lisätä asentamalla ulkooveen ovisilmän. Ovea ei kannata avata, jos ei tiedä kuka luoksesi on tulossa. Puhelinta kannattaa pitää aina lähettyvillä, jos avuntarve yllättää. Tulipalo on helpompi ehkäistä kuin sammuttaa Älä koskaan jätä kynttilää palamaan valvomatta. Sijoita kynttilä siten, ettei liekki voi sytyttää verhoja tai tarttua ohikulkevan vaatetukseen. Älä käytä puista tai muusta syttyvästä materiaalista tehtyjä kynttilänjalkoja. 39

40 Palovaroitin on kotisi lakisääteinen turvalaite Palovaroitin tunnistaa savukaasut jo pieninä pitoisuuksina ja ilmoittaa kuuluvalla äänellä vaarasta. Siten se antaa aikaa pelastautua. Palonalkua voidaan tällöin yrittää itse sammuttaa. Palovaroitin ilmoittaa palosta vain siinä tilassa, missä se on. Siksi sen paikka on katossa makuuhuoneen ulkopuolella, vähintään puolen metrin päässä seinästä. Jos asunnossa on useampi kerros, tarvitaan jokaiseen kerrokseen vähintään yksi varoitin. Varoittimessa on aina oltava toimintakuntoinen paristo. Tavallinen paristo on vaihdettava vuoden välein. Hyvä vaihtopäivä on hätänumeropäivä Tarkista varoittimen kunto testinapista painamalla kerran kuukaudessa ja aina jos olet ollut poissa kotoa muutaman päivän. Kodin sammutusvälineet Sammutuspeite on suositeltava sammutusväline joka kotiin. Se on helppokäyttöinen ja kätevä ja sopii hyvin kodin pikkupalojen sammuttamiseen. Sammutuspeitteellä voi hyvin sammuttaa esimerkiksi palamaan syttyneen pienen sähkölaitteen (leivänpaahdin, kahvinkeitin jne.), roskakorin, vaatteet, kynttilästä pöytäkoristeisiin levinneen palon tai kattilassa tai paistinpannussa palamaan syttyneen rasvan. Hätäilmoitukset ja avunpyynnöt numeroon

41 14. MUISTI Muistisairauksien varhainen diagnosointi on tärkeää hoidon ja kuntoutuksen kannalta. Muistisairauteen on olemassa lääkkeitä, joiden vaikutus on parempi mitä aiemmin muistisairaus todetaan. Lääkkeet eivät paranna, mutta voivat hidastaa muistin heikkenemistä ja ylläpitää toimintakykyä. Jos tuntuu, että muistamattomuus haittaa arjessa toimimista tai muuten huolestuttaa itseä tai läheistä, kannattaa hakeutua tutkimuksiin. Muistisairauksien varhainen diagnosointi on tärkeää hoidon ja kuntoutuksen kannalta. Keuruulla muistitutkimuksia tehdään terveyskeskuksessa (yhteystiedot s. 23) sekä kotihoidossa (yhteydenotot palveluohjaajan kautta p ). Yhteystiedot sivulla 23. Muistisairaudenkin kanssa voi elää hyvää elämää. Keski- Suomen Muistiyhdistys ry järjestää ensitieto- ja sopeutumisvalmennuskursseja, joissa saa neuvoja ja tukea muistisairauden kanssa pärjäämiseen. Myös omaisten kannattaa hakea tietoa muistisairauksista. Muistisairauden mukanaan tuomat muutokset vaikuttavat yleensä koko perheen ja läheisten elämään. Vertaistuki on monelle muistisairaan läheiselle tärkeää, sen avulla saa tietoa, käytännön neuvoja ja henkistä tukea. Muistiliiton maksuton Vertaislinja tukipuhelin on auki joka päivä klo Keski-Suomen muistiyhdistyksen Keuruun alaosasto järjestää vertaistukitoimintaa erilaisien tapaamisten ja tapahtumien 41

42 kautta. Muistiyhdistys järjestää kuukausittain tapaamisia muistisairaille ja heidän omaisilleen. Lisätietoja/ K-S Muistiyhdistyksen Keuruun alaosasto YKSINÄISYYS Yksinäisyys on harmillisen yleistä suomalaisilla ikäihmisillä. Vanhenemisen seurauksena laajakin sosiaalinen verkosto supistuu, jolloin ystävien väheneminen voi aiheuttaa irrallisuuden ja yksinäisyyden tunteita. Yksinäisyys on usein tunnetta siitä, ettei ole ketään kenen kanssa jutella tai viettää aikaansa. Yksinäisyys voi aiheuttaa fyysisiä oireita ja tuntua esimerkiksi ahdistavalta paineelta rinnassa, tyhjyydentunteena tai ulkopuolisuutena en kuulu mihinkään. Mikäli yksinäisyydestä tulee selkeä hyvinvointia nakertava asia, siitä on hyvä puhua. Suomen Mielenterveysseuran kriisipuhelin arkisin klo lauantaisin klo sunnuntaisin klo Lisäksi omaa yksinäisyyden kokemustaan ja sen syitä voi pohtia. Mistä yksinäisyytesi johtuu? 42

43 Mitä toivoisit tapahtuvan? Voitko sinä tehdä jotain asialle ja mitkä ovat asioita, joihin et voi vaikuttaa? Mitkä ovat realistiset mahdollisuudet tilanteessasi? Missä ihmisiä voisi tavata? Mitä järjestöjen tai seurakunnan palveluja, kuten harrasteryhmiä omalla lähialueellasi on? 16. KOTITALOUSVÄHENNYS Kotitalousvähennystä voi saada jos teettää esimerkiksi kotitalous- tai hoitotyötä, asunnon kunnossapitotöitä tai tietoja viestintätekniikkalaitteiden asennustyötä. Vähennyksen saa esimerkiksi, jos palkkaa siivoojan, teettää keittiöremontin tai maksaa tietokoneen asentamisesta. Vähennyksen saa riippumatta siitä, palkkaako työhön henkilön vai ostaako työn yritykseltä tai yrittäjältä, kunhan työntekijällä on Y-tunnus. Kotitalousvähennyksen saa paitsi omassa kodissa, myös vanhempien tai appivanhempien kotona teetetystä työstä. Vähennyksen enimmäismäärä on vuonna euroa vuodessa ja korvattava prosenttiosuus 45%. Puolisot voivat saada kotitalousvähennystä vuodessa yhteensä euroa. Kotitalousvähennyksen omavastuu on 100 euroa. Verovähennyksen voi saada heti käyttöön soittamalla verotoimistoon ja pienentämällä veroprosenttia. Sen voi myös hakea veronpalautuksena seuraavana vuonna veroilmoituksen yhteydessä. Verotoimisto

44 17. APUA KODIN TÖIHIN 17.1 NAVIKKA SENIORIPALVELUT Keuruun kaupungin työllisyyspalveluiden Navikka-toimintoihin kuuluvat entinen Keuruun työ- ja toimintakeskus, Navikka Puoti keskustassa ja Navikka Kioski palvelukeskus Lehtiniemessä, sekä monipuoliset työtoimintapalvelut. Navikan toiminta ajatus on tarjota avointen työmarkkinoiden ulkopuolelle jääneille keuruulaisille työtä ja toimintaa oikeissa ja yhteiskunnalle merkittävissä töissä, joita ovat mm. Keuruun ikääntyneille tarjottavat erilaiset avustajapalvelut. Senioriavustajien palveluja ovat esimerkiksi kotitalousapu ulkoilu- ja keskustelukaveri asioinnin ja liikkumisen avustaminen pihatyöt ja polttopuiden teko pienet remontit, maalaukset ja asunnon muutostyöt apu atk- ja digi- ongelmiin pyykin kuljetus pesulaan Lisätietoja

45 17.2 4H-DUUNIRINKI Duunirinki tiimissä toimii vuotiaita nuoria. Duunirinki on työnvälitystiimi, jonka kautta ryhmään kuuluvat nuoret saavat työkokemusta ja sitä kautta palkkaa ja omaa rahaa. Tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat keuruulaiset yrittäjät ja yksityiset henkilöt. Yleisimpiä ovat yksityisiltä työnantajilta saadut siivous- ja lapsenvahtitehtävät sekä erilaiset pihan ja puutarhan hoitotyöt. Keuruun 4H:n toiminnanjohtaja Marjo Jokela KOTIHOITOYRITTÄJÄT - Aamusta Iltaan Oy Sari ja Jukka Lappi Jyväskyläntien Ykköspalvelut Irma Sievänen Keurusselän kotihoito Kotipalvelu Heinänen/Tapper Aila Heinänen Seija Tapper Siivous- ja kotiapu Hannele Arja Kaartinen Tmi Jaana Souru, Auna-Disain Jaana Souru

46 17.4 PÄÄASIASSA SIIVOUSTYÖTÄ TEKEVÄT YRITTÄJÄT - Haapamäen Monitoimi Sirpa Heinonen HTA Palvelut / Talonmiespalvelu PientaloTalkkari Heikki Ahonen Kameleontti Eija Luopakka Asiointiapu, saattoapu, siivous, vaatehuolto yms. - Kotiapu Sari Hannele Sari Jokelainen PR Puistohelmi Pirjo Reijonen Siivouspalvelu Ka-Ti Kati Puronaho Siiwo-Tiimi siivouspalvelu Onerva Kotamäki Tmi Tiina Moisio-Rusila - TSK-SIIVOUS Tiina Moisio-Rusila Tiia Kallio

47 17.5 MUUT PALVELUT FYSIOTERAPIA Fenix Center Taru Soini fysioterapeutin kotikäyntejä, ikäihmisten kuntoutusta, hierontaa JALKAHOITAJAT Saija Heinäaho Tarja Vehkala Hannele Myllymäki (014) Minna Jouhtimäki Liisa Arola-Lamminmäki Jalkahoidot, rentoutushoidot, vyöhykejalkahieronta JALKINEET Askelpiste Fysioterapeutti Tomi Rasinmäki Terveysjalkineet, älynastakengät, liukuesteet, lonkkasuojat. 47

48 LYMFAHOITO Keuruun lymfaterapia ja hoitosukka Anneli Huhta-aho Kotikäynnit, lääkinnälliset hoitosukat ja lonkkasuojahousut Keuruun lymfahoito, Ulla Annala, erikoissairaanhoitaja Kotikäynnit, lääkinnälliset tukisukat MONITOIMIYRITTÄJÄT Vehkomäen Maatila - Tilapäismajoitus, retkeilykohde, harrastus- ja viriketoimintaa PARTURI- KAMPAAMOPALVELUT Piian kiertävä parturi-kampaamo Parturi-kampaamo Siskon Sakset, Haapamäki Sisko Turunen (014)

49 18. APTEEKIT Keuruulla 1 apteekki, Keuruuntie 6, Keuruu Ark La Su Lapinsalmen apteekki Jyväskyläntie 5 (ABC) Keuruu Ma-Pe 9-17, La Haapamäellä Haapamäen apteekki Pihlajavedentie 3, Haapamäki Avoinna Ma-Pe Apteekista voi tiedustella lääkkeiden koneellista annosjakelua. 19. HYÖDYLLISIÄ INTERNET-LINKKEJÄ

50 20. LOPUKSI Ikääntymiseen liittyy monenlaisia muutoksia. Eläkkeelle jääminen tuo omat haasteensa. Työ on monille tärkeä osa identiteettiä ja siitä luopuminen voi olla vaikeaa. On tärkeää löytää itselleen työn tilalle mielekästä tekemistä. Jotkut saavat iloa elämään lapsenlapsista, toiset matkustelusta. Jotkut käyttävät lisääntynyttä vapaa-aikaansa vapaaehtoistyöhön tai yhdistystoimintaa. Myös eläkeläiselle on tärkeää tuntea itsensä edelleen hyödylliseksi ja arvostetuksi. Ikääntyminen aiheuttaa usein myös muutoksia kehossa. Toimintakyky heikentyy, ruumiinrakenne ja ulkonäkö muuttuvat, sekä monet sairaudet yleistyvät. Lisäksi ikääntymisen myötä sosiaaliset verkostot pienevät, kun lapset ovat muuttaneet pois kotoa ja fyysisen toimintakyvyn heikennyttyä ystävien luona käynti on vaikeampaa kuin ennen. Lisäksi elämään voi tulla surua läheisten ihmisten menetyksistä. Vaikka kehon toimintakyky yleensä iän myötä alenee, ihmisen henkinen vireys ei laske automaattisesti kun taas elämänviisaus kasvaa aina. Elämään ja vanhenemiseen kuuluu eletyn elämän pohtiminen ja muistelu. Muistelun avulla voi vahvistaa omaa identiteettiään ja siten kykyä sopeutua iän mukanaan tuomiin muutoksiin. Muistelun avulla voi myös käydä läpi omia elämänkokemuksiaan ja oppia ymmärtämään ja arvostamaan itseään. Muistelussa kannattaa keskittyä positiivisiin asioihin: omiin saavutuksiin ja hyviin muistoihin. Vaikeita muistojakaan ei kannata sivuuttaa, mutta niiden kohdalla voi keskittyä siihen, miten niistä on selvinnyt. Muistelua voi harjoittaa 50

51 omien läheisten kanssa esimerkiksi valokuvia katselemalla tai järjestämällä valokuvapiirin ystävien kanssa. Ikääntymisen haasteisiin voi varautua. Oman elämänhallinnan ja itsemääräämisoikeuden säilyttämisen kannalta on hyvä miettiä etukäteen, mitä itse toivoo elämältään, jos toimintakyky heikkenee. Kuka huolehtii raha-asioistani? Missä haluan asua? Mitkä asiat ovat minulle tärkeitä? Ja mistä en halua missään nimessä luopua? Omista ajatuksista ja toiveista kannattaa puhua läheisten kanssa ja niitä voi myös kirjata ylös paperille. Ennen kaikkea ikääntymisessä on tärkeää tehdä edelleen itselle merkityksellisiä asioita. Henkinen hyvinvointi tukee fyysistä hyvinvointia ja auttaa jaksamaan. Nauti lenkkeilystä vaikka se merkitsisi vain postin hakemista. Pidä yhteyttä ystäviin vaikka se tarkoittaisi soittamista entiselle koulukaverille, jonka on nähnyt viimeksi oppikoulussa. Tee itse kaikki mihin pystyt vaikka se olisi vain sukan vetäminen jalkaan. Omia muistiinpanoja: 51

52 Yleinen hätänumero