Tietovarastot ja SQL Virpi Myllylahti
|
|
- Sari Melasniemi
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Tietovarastot ja SQL Virpi Myllylahti Helsingissä 15. maaliskuuta 2003 Relaatiokannat nyt seminaari HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos
2 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO SQL JA TIETOVARASTOT SQL TIETOVARASTOT SQL99 JA TIETOVARASTOT GROUP BY -LAAJENNUS SQL3:SSA GROUP BY GROUP BY GROUPING SETS GROUP BY ROLLUP GROUP BY CUBE YHTEENVETO LÄHTEET
3 1 Johdanto Tietovarastot on voimakkaasti kasvava sovellusalue. Suuria tietovarastoja käytetään valtavan tietojoukon keräämiseen, tehokkaisiin kyselyihin, tietojen analysointiin ja raportointiin. Tietovarastot toimivat päätöksenteko- ja johtamisprosessin tukena. Tässä työssä käsittelen vuoden 1999 SQL3-standardin laajennuksia, jotka mahdollistavat tietovarastotoimintojen toteuttamisen SQL:llä. Luvussa 2 esittelen ensin lyhyesti aiheeni kannalta keskeiset käsitteet ja problematiikan. Kappaleessa 3 esittelen SQL3-standardin tarjoamat laajennukset GROUP BY-ryhmittelymääreeseen. GROUPING SETS -määrettä käytetään tulosjoukon ryhmittelyyn usean ryhmittelytekijän suhteen. ROLLUP-määreellä (suom. karkeistus) poraudutaan kyselyn tulosjoukkoon ja muodostetaan välisummauksia tulosjoukon riveistä. CUBE määreellä saadaan aikaan moniuloitteisia tulosjoukkoja. 2 SQL ja tietovarastot 2.1 SQL SQL (Structured Query Language) on IBM:n tutkimuskeskuksen kehittämä relaatiotietokantojen käsittelyyn kehitetty kyselykieli, jonka ensimmäinen standardi (SQL-86 tai SQL1) on vuodelta Standardia on kehitetty ja laajennettu ensin vuonna 1992 (SQL-92 tai SQL2) ja viimeksi vuonna 1999 (SQL-99 tai SQL3) [ElmNa]. SQL3- standardiin lisättiin vuonna 1999 mm. oliopiirteitä, joita on tarkemmin käsitelty Relaatiokannat nyt seminaarin muissa seminaaritöissä. Tässä työssä käytän vuoden 1999 SQL-standardista nimeä SQL3. SQL on tietokantakieli, jolla luodaan ja muokataan objekteja (esimerkiksi taulut, indeksit ja funktiot) sekä kysellään ja päivitetään (insert, delete, update) kannassa olevaa tietoa. SQL-kieli sisältää myös tietokannan näkymien, tietokannan käyttöoikeuksien ja viiteeheyksien määrittelyn ja transaktion hallinnan [ElmNa]. SQL:ssä ei ole tietovarastoissa tarvittavia raportointiominaisuuksia. 2
4 2.2 Tietovarastot Tietovarasto (a data warehouse) on yksi, täydellinen ja yhdenmukainen tiedon varastointipaikka. Tietovarastoon ladataan tietoa erilaisista lähteistä ja erilaisilta alustoilta. Talletettava tieto voi olla hyvin monenmuotoista. Tietovaraston tarkoituksena on, että peruskäyttäjät ymmärtävät tietovarastoon kerätyn tiedon helposti ja voivat käyttää tietoja perusliiketoiminnassa hyödyksi monella eri tavalla [Devlin]. Tietovarastona olevaa tietoa ei yleensä päivitetä, vaan sinne talletetaan jatkuvasti uutta tietoa. Talletettua tietoa säilytetään tietty aika, jonka jälkeen tiedot siirretään esimerkiksi nauhalle tai toiseen järjestelmään tai tiedot tuhotaan. Koska tietoja säilytetään usein tietovarastoissa pitkiäkin aikoja, tietovaraston koko kasvaa helposti hyvin suureksi [ElmNa]. Tietovarastoa käytetään talletetun tiedon analysointiin, raportointiin ja muokkaamiseen. Tietoa jalostetaan tekemällä tiedosta erilaisia summauksia ja poimintoja. Analyyseja ja raportteja käytetään erityisesti pätöksenteko- ja johtamisprosessin tukeminen. Tietovarastomarkkinat ovat kasvaneet voimakkaasti 1990-luvun loppupuolelta lähtien. Talletettujen tietojen määrä on kasvanut valtavasti sekä analysointivälineet että tekniikat ovat kehittyneet. Kaupalliset sovellukset ovat tarjonneet erilaisia välineitä yritysten tietovarastointitarpeisiin ja sekä SQL-standardia että relaatiotietokantoja on kehitetty vastaavasti [ElmNa]. 2.3 SQL99 ja tietovarastot SQL on kehitetty erityisesti kyselytarpeita varten, eikä kieli sisällä tietovarastojen analysointi- ja raportointitarpeita vastaavia toimintoja. SQL ei sovellu esimerkiksi tietojen muokkaukseen tai yhdistelyyn eikä suurien tietomäärien tehokkaaseen kyselyyn [Devlin]. SQL:llä ei ole mahdollista käsitellä kannassa olevaa tietoa moniulotteisesti eikä kyseltyyn tietoon voida porautua. Monet tietovarastotoiminnoissa käytetyt monimutkaiset kyselyt on vaikeita toteuttaa tehokkaasti SQL:llä. 3
5 SQL3-versiossa SQL:ää kehitettiin tietojen analysointiin ja summauksiin paremmin soveltuvaksi. SQL:n tietojen ryhmittelyyn käytettyä GROUP BY-lauseketta laajennettiin GROUPING SETS-, ROLLUP- ja CUBE-määreillä. Uusilla määreillä voidaan toteuttaa porautuvia raportteja, histogrammeja, välisummien (sub totals) ja loppusummien (grand total) laskemista sekä ristiinviittauksia (gross tabulation) [GRAY, 34]. Käsittelen GROUP BY - toimintoa laajennuksineen seuraavassa luvussa. 3 GROUP BY -laajennus SQL3:ssa 3.1 GROUP BY SQL-standardissa on viisi summausfunktiota (an aggregate function), joita käytetään kyselyssä tulosjoukon rivien muodostamiseen: COUNT(): palauttaa lukumäärän SUM(): palauttaa summa-arvon MIN(): palauttaa pienimmän arvon MAX():palauttaa suurimman arvon AVG(): palauttaa keskiarvon Kannasta kyseltyä tietoa halutaan usein ryhmitellä eri tavoilla. Summausfunktioiden lisäksi kyselyssä käytetään tällöin ryhmittelyattribuutteja, joilla tulosjoukon rivejä jaetaan ali-ryhmiin. Ryhmittelyattribuuteilla voidaan esimerkiksi kysellä yrityksen työntekijöiden keskipalkkaa osastoittain tai tietyn tavaran myynnin kehitystä kuukausittain. [ElmNa] GROUP BY on SQL-standardissa käytetty ryhmittelymääre, jolla kyselyssä ryhmitellään tulosjoukkoa taulun sarakkeiden suhteen. GROUP BY-määreen ryhmittelyattribuuttien on esiinnyttävä myös lauseen SELECT-osassa [ElmNa]. GROUP BY määreen sisältämän SQL-kyselyn syntaksi on seuraava: SELECT Column1, Column2, SUM (Column1, Column2) FROM Table GROUP BY Column1, Column2; 4
6 Käytän tässä työssä esimerkkinä Asukkaat-taulua, jossa on sarakkeet: Sotu, Sukupuoli, Nimi, Postinumero, Kaupunki ja Lääni. Kyselyn, jossa ryhmittelytekijänä on lääni- ja kaupunki sarakkeet, saadaan seuraava tulos: SELECT lääni, kaupunki, COUNT (*) FROM Asukkaat GROUP BY lääni, kaupunki; LÄÄNI KAUPUNKI COUNT(*) Pirkanmaa Tampere 2 TuPo Märynummi 1 TuPo Turku 1 Uusimaa Helsinki 4 Uusimaa Kauniainen 1 Kyselyn tuloksena saadaan joukko, jossa uniikit tietorivit on ryhmitelty ensin ensimmäisen ryhmittelytekijän (lääni) ja sitten toisen ryhmittelytekijän (kaupunki) mukaan. 3.2 GROUP BY GROUPING SETS SQL3:ssa GROUP BY-määrettä laajennettiin GROUPING SETS lisämääreellä, jolla tulosjoukkoa voidaan ryhmitellä usealla ryhmittelymääreellä yhdessä SQL-lauseessa. GROUP BY GROUPING SETS lauseen syntaksi on seuraava: SELECT Column1, Column2, SUM (Column3) FROM Table GROUP BY GROUPING SETS (Column1, Column2) Käyttämästäni Asukkaat-taulusta saadaan GROUPING SETS - lisämääreellä tehdyn kyselyn tuloksena on tulosjoukko, joka on ryhmitelty useiden eri joukkojen mukaan. Ensin tulosjoukon tiedot ryhmitellään (lääni, kaupunki)-tekijän, sitten läänin ja viimeiseksi kaupungin mukaan. 5
7 SELECT lääni, kaupunki, COUNT (*) FROM Asukkaat GROUP BY GROUPING SETS ((lääni, kaupunki), lääni, kaupunki); LÄÄNI KAUPUNKI COUNT(*) Pirkanmaa Tampere 2 TuPo Märynummi 1 TuPo Turku 1 Uusimaa Helsinki 4 Uusimaa Kauniainen 1 Pirkanmaa 2 TuPo 2 Uusimaa 5 Helsinki 4 Kauniainen 1 Märynummi 1 Tampere 2 Turku 1 Ryhmittelytekijä (lääni, kaupunki) tuo tässä tapauksessa GROUP BY lääni, kaupunki lausetta vastaavan tuloksen ryhmiteltynä tulosjoukon alkuun. Seuraavaksi tulosjoukko ryhmitellään lääni-tekijän ja viimeiseksi kaupunki-ryhmittelytekijän mukaan. Lääniryhmittelytekijä summaa (COUNT) yhteen kaikki rivit, joissa lääni-sarakkeessa on sama arvo ja kuapunki-ryhmittelytekijä puolestaan rivit, joissa kaupunkirivissä on samat arvot. 3.3 GROUP BY ROLLUP ROLLUP on GROUP BY-määreen laajennus, jolla tulosjoukon rivejä ryhmitellään monelle eri tasolle. Kyselyn tulosjoukko sisältää tavallisten rivien lisäksi myös välisummausrivit (SUB-TOTALS), joille lasketaan kumuloidut summat. ROLLUP:lla siirrytään tulosjoukossa hierarkiatasolla ylöspäin esimerkiksi siirtymällä aikadimensiossa viikosta kuukauteen tai vuoteen tai sijaintidimensiossa postinumerosta kaupunkiin tai 6
8 lääniin. ROLLUP:lla ryhmitellään tulosjoukkoa yhä suurempiin ryhmiin karkeammalle tasolle. ROLL UP:n vastakohtana on DRILL DOWN-määre [ElmNa]. ROLLUP määreen sisältämän kyselyn syntaksi on seuraava: SELECT Column1, Column2, SUM (Column3) FROM Table GROUP BY ROLLUP (Column1, Column2); ROLL UP -määre on oikeastaan kokoelma GROUPING SET - määreitä. Edellinen ROLLUP voidaan toteuttaa GROUPING SETS-määreillä seuraavasti: SELECT Column1, Column2, SUM (Column3) FROM Table GROUP BY GROUPING SETS ( (Column1, Column2) (Column1); ( ) ); ROLL UP määreen sisältämällä SQL-lauseella kysellään esimerkkinä olevasta Asukkaat-taulusta asukkaiden määrää ryhmiteltynä kaupungin ja läänin mukaan seuraavasti: SELECT lääni, kaupunki, COUNT (*) FROM Asukkaat GROUP BY ROLLUP (lääni, kaupunki); Kyselyn tuloksena on tulosjoukko, jossa rivit on ryhmitelty ensisijaisesti läänin ja toissijaisesti kaupungin mukaan. Tulosjoukossa on mukana myös välisummat (SUB TOTALS), jossa toinen ryhmittelytekijä on NULL sekä tulosjoukon kokonaismäärä, jossa molempien ryhmittelytekijöiden arvona on NULL. NULL tarkoittaa tässä sitä, että tieto on kyseisellä rivillä epäoleellinen. 7
9 LÄÄNI KAUPUNKI COUNT(*) Uusimaa Helsinki 4 Uusimaa Kauniainen 1 Uusimaa 5 TuPo Turku 1 TuPo Märynummi 1 TuPo 2 Pirkanmaa Tampere 2 Pirkanmaa 2 9 Tulosjoukko on muodostaa 4 ryhmää läänisarakkeen mukaan (Uusimaa, TuPo, Pirkanmaa, NULL= kaikki läänit). Kukin lääniryhmä ryhmitellään vielä kaupunkisarakkeen mukaan. Viimeisenä rivi, jossa sekä lääni, että kaupunkisarakkeiden arvo on NULL. 3.4 GROUP BY CUBE CUBE on SQL3-standardin summausoperaatio, jolla laajennettiin SQL:n GROUP BYmäärettä. CUBE:n esitteli ensimmäisenä John Gray vuonna CUBE-operaatio tuottaa tulosjoukon, joka sisältää sekä ROLLUP:n että ristiviittaustaulut. CUBE:lla saadaan taulusta esille sekä monitasoisia ryhmittelyjä että välisummausrivejä [GBLP]. CUBE:lla ryhmitellään tulosjoukon rivit kaikkien mahdollisten ryhmittelyjoukkojen mukaan: CUBE onkin eräänlainen laajennus ROLL UP-määreestä. CUBE-määreen sisältämän SQL-lauseen syntaksi on seuraava: SELECT Column1, Column2, SUM (Column3) FROM Table GROUP BY CUBE (Column1, Column2); Edellinen CUBE-lause voidaan toteuttaa GROUPING SETS-määreillä seuraavasti: 8
10 SELECT Column1, Column2, SUM (Column3) FROM Table GROUP BY GROUPING SETS ( (Column1, Column2) (Column1) (Column2) ()); Esimerkkinä käytetystä Asukkaat-taulusta saadaan seuraavalla CUBE-määreen sisältämällä SQL-lauseella tulosjoukko, jossa taulusta on haettu kaikki mahdolliset CUBE-määreessä olevien dimensioiden kombinaatiot: SELECT lääni, kaupunki, COUNT (*) FROM Asukkaat GROUP BY CUBE (lääni, kaupunki); LÄÄNI KAUPUNKI COUNT(*) 9 Turku 1 Tampere 2 Helsinki 4 Märynummi 1 Kauniainen 1 Pirkanmaa 2 Pirkanmaa Tampere 2 Tupo 2 TuPo Turku 1 TuPo Märynummi 1 Uusimaa 5 Uusimaa Helsinki 4 Uusimaa Kauniainen 1 9
11 Tässä tapauksessa tulosjoukon ensimmäisellä rivillä on dataa tarkasteltu lääni- ja kaupunkidimensioiden suhteen (millä tahansa arvoilla). Seuraavaksi tulosjoukko ryhmitellään läänidimension mukaan ja viimeiseksi kaupunkidimension mukaan. Lääniryhmittely jaetaan vielä kaupunkidimension mukaan aliryhmiin ja kaupunkidimensio läänidimension mukaisiin aliryhmiin. CUBE-määreellä saadaan esille myös ristiinviittaukset, joita tässä esimerkissä ei ole. 4 Yhteenveto Tässä työssä on käsitelty SQL:n GROUP BY-määreen laajennuksia SQL3-standardissa. SQL3-standardin laajennukset mahdollistavat tietovarastotoimintojen toteuttamisen SQL:llä tehtävissä kyselyissä. GROUP BY-määreellä voidaan ryhmitellä kyselyn tulosjoukkoa useiden ryhmittelytekijöiden mukaan, ja määreen laajennuksilla saadaan esille tarkempaa tietoa kannasta. GROUP BY GROUPING SETS määreellä saadaan yhdellä kyselyllä useiden ryhmittelyjen tulokset ja GROUP BY ROLLUP mahdollistaa porautumisen ja välisummausten tekemisen tulosjoukosta. GROUP BY CUBE mahdollistaa moniuloitteisten kyselyjen ja ristiinviittausten toteuttamisen SQL:llä. Kaupalliset sovellukset tarjoavat kasvaviin tietovarastotarpeisiin erilaisia uusia ratkaisuja ja sovelluksia, joita voidaan käyttää mm. yritystoiminnassa päätöksenteon ja johtamisprosessien tukemiseen. Tämä tarkoittanee myös SQL-standardin kehittämistä edelleen kohti monipuolisempaa tietojen analysointi- ja raportointitoimintoja. 10
12 5 Lähteet [AgChN] Agrawal, S, Chaudhuri, S, Narasayya, V: Automated selection of materialized views and indexes for SQL databases. S ftp://ftp.research.microsoft.com/users/autoadmin/vldb00.pdf ( ) [ChDa] Chaudhuri, S, Dayal, U: An overview of data warehousing and OLAP technology. SIGMOD Record 26(1) S ftp://ftp.research.microsoft.com/users/surajitc/sigrecord.pdf ( ) [Devlin] Devlin, B: Data warehouse from Archtitecture to implementation. Addison-Wesley [ElmNa] Elmasri, R, Navathe, S: Fundamentals of database systems. Addison-Wesley.Third edition [GBLP] Gray, J, Bosworth, A, Layman, A, Pirahesh, H: Data Cube: A Relational Aggregation Operator Generalizing Group-By, Cross-Tab and Sub-Totals. ICDE USA s ( ) 11
TIEDONHALLINTA - SYKSY Luento 8. Saapumisryhmä: Pasi Ranne /9/13 Helsinki Metropolia University of Applied Sciences
TIEDONHALLINTA - SYKSY 2011 Kurssikoodi: Saapumisryhmä: Luento 8 XX00AA79-3013 TU12S2 Pasi Ranne 25.9.2013 25/9/13 Helsinki Metropolia University of Applied Sciences 1 Harjoitustyö Harjoitustöiden tilanne
LisätiedotOpettajana Mika Sorsa, mika.sorsa@koudata.fi, HAMK:n ammatillisen opettajakoulutuksen opetusharjoittelija
Opettajana Mika Sorsa, mika.sorsa@koudata.fi, HAMK:n ammatillisen opettajakoulutuksen opetusharjoittelija Opintojaksolla: keskitytään relaatiotietokantojen teoriaan ja toimintaan SQL-kieli kyselykielenä
LisätiedotKyselyn yleisrakenne:
SQL kysely Kyselyn yleisrakenne: select tulostietomäärittely from taulukkeet [where valintaehdot] [group by ryhmitystekijät] [having ryhmärajoitteet] [order by järjestysperusta] Kysely tuottaa nimettömän
LisätiedotTällä viikolla. Kotitehtävien läpikäynti Aloitetaan Pelifirman tietovaraston suunnittelu Jatketaan SQL-harjoituksia
Tällä viikolla Kotitehtävien läpikäynti Aloitetaan Pelifirman tietovaraston suunnittelu Jatketaan SQL-harjoituksia 1.) Mainitse tietokonepelistä (kuvitteellisesta tai todellisesta) esimerkkitilanteita,
LisätiedotSELECT-lauseen perusmuoto
SQL: Tiedonhaku SELECT-lauseen perusmuoto SELECT FROM WHERE ; määrittää ne sarakkeet, joiden halutaan näkyvän kyselyn vastauksessa sisältää
LisätiedotSQL. ! nykystandardi SQL3 eli SQL'99. ! CREATE TABLE, ALTER TABLE ja DROP TABLE. ! CREATE VIEW ja DROP VIEW. ! CREATE INDEX ja DROP INDEX
SQL - perusteet SQL - yleistä Esa Salmikangas InMics SE Oy versio 16.6.2003 SQL - perusteet 1 SQL - perusteet 2 SQL Structured Query Language SQL on tietokantojen käsittelyyn kehitetty kieli yleisimmät
LisätiedotTIEDONHALLINTA - SYKSY Luento 11. Hannu Markkanen /10/12 Helsinki Metropolia University of Applied Sciences
TIEDONHALLINTA - SYKSY 2011 Kurssikoodi: Saapumisryhmä: Luento 11 TU00AA48-2002 TU10S1E Hannu Markkanen 22.11.2011 9/10/12 Helsinki Metropolia University of Applied Sciences 1 Indeksit Indeksit Taulun
LisätiedotSQL-perusteet, SELECT-, INSERT-, CREATE-lauseet
SQL-perusteet, SELECT-, INSERT-, CREATE-lauseet A271117, Tietokannat Teemu Saarelainen teemu.saarelainen@kyamk.fi Lähteet: Leon Atkinson: core MySQL Ari Hovi: SQL-opas TTY:n tietokantojen perusteet-kurssin
LisätiedotSQL - STRUCTURED QUERY LANGUAGE
SQL Peruskomentoja SQL - STRUCTURED QUERY LANGUAGE SQL on tietokantojen käsittelyyn kehitetty kieli Esimerkkejä kielellä hoidettavistaa toiminnoista: Tietokannan rakenteen määrittely ja muuttaminen Kyselyt
LisätiedotHELIA 1 (14) Outi Virkki Tiedonhallinta
HELIA 1 (14) Luento SQL... 2 Historiaa... 2 Standardit... 3 Käyttö... 4 DDL... 5 Tietokantaobjektien määrittely... 5 SQL:n tietotyypit... 6 Eheyssääntöjen määrittely... 9 Indeksin määrittely... 11 Syntaksikuvaukset...
LisätiedotHarjoitustehtävä 1. Harjoitustehtävä 2. Harjoitustehtävä 2. Harjoitustehtävä 2. Harjoitustehtävä 2. SQL kysely
Harjoitustehtävä 1 Puutarha Puutarhatunnus omistaja sijainti Vastuualue puutarhatunnus aluenumero maaperä, kosteus valaistus sijainti vastuutonttu Tonttu Tonttutunnus Istutus istutuspäivä paikka_alueella
LisätiedotHAAGA-HELIA Heti-09 1 (12) ICT05 Tiedonhallinta ja Tietokannat O.Virkki Näkymät
HAAGA-HELIA Heti-09 1 (12) Näkymät Näkymät... 2 Eri tyyppisiä relaatioita... 2 Taulu - Tallennettu relaatio... 2 Tulosrelaatio - Kyselyn tulos... 2 Näkymä - Virtuaalirelaatio... 2 Näkymien määrittely...
LisätiedotSQL:N PERUSTEET MARKKU SUNI
SQL:N PERUSTEET MARKKU SUNI Relaatiomallisen tietokannan käsittely Tietojen saanti, talletus ja päivitys tapahtuu SQL-kielellä Yhtä operaatiota sanotaan kyselyksi (query) Kyselyjä voidaan laittaa peräkkäin
LisätiedotHELIA 1 (14) Outi Virkki Tiedonhallinta
HELIA 1 (14) Luento Näkymät... 2 Relaatiotyypit... 2 Taulu - Tallennettu relaatio... 3 Näkymä - Virtuaalirelaatio... 3 Tulosrelaatio - Kyselyn tulos... 3 Otetaulut - Tauluun tallennettu kyselyn tulos...
Lisätiedotselect tulostietomäärittely from taulukkeet [where valintaehdot] [group by ryhmitystekijät] [having ryhmärajoitteet] [order by järjestysperusta]
SQL kysely Kyselyn yleisrakenne: select tulostietomäärittely from taulukkeet [where valintaehdot] [group by ryhmitystekijät] [having ryhmärajoitteet] [order by järjestysperusta] Kysely tuottaa nimettömän
LisätiedotTIETOVARASTOJEN SUUNNITTELU
IIO30120 DATABASE DESIGN / TIETOKANTOJEN SUUNNITTELU TIETOVARASTOJEN SUUNNITTELU KIRJAN HOVI, HUOTARI, LAHDENMÄKI: TIETOKANTOJEN SUUNNITTELU & INDEKSOINTI, DOCENDO (2003, 2005) LUKU 8 JOUNI HUOTARI & ARI
LisätiedotTietovarastojen suunnittelu
Informaatioteknologian instituutti IIO30100 Tietokantojen suunnittelu Tietovarastojen suunnittelu kirjan Hovi, Huotari, Lahdenmäki: Tietokantojen suunnittelu & indeksointi, Docendo (2003, 2005) luku 8
LisätiedotJohdanto Javaan ja tietokantojen käsittelyyn Java Database Connectivity (JDBC)
HAAGA-HELIA ICT1TA006: Ohjelmointi 1 /5 Johdanto Javaan ja tietokantojen käsittelyyn Java Database Connectivity (JDBC) (Lähteet: Oracle java jdbc Tutorial, Arvo Lipitsäinen: Tietokannan käsittely JDBC:n
LisätiedotTietokannan eheysrajoitteet ja niiden määrittäminen SQL-kielellä
hyväksymispäivä arvosana arvostelija Tietokannan eheysrajoitteet ja niiden määrittäminen SQL-kielellä Tuomas Husu Helsinki 20.2.2010 HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Sisältö i 1 Johdanto
LisätiedotRelaation tyhjyyden testaaminen
Tulostaulun tyhjyyden testaaminen Luettele ne asiakkaat, joilla on sekä talletus että laina -konttorissa. (Leikkaus!) useita mahdollisia toteutustapoja INTERSECT sisäkysely sisäkysely + tulostaulun tyhjyyden
LisätiedotInsert lauseella on kaksi muotoa: insert into taulu [(sarakenimet)] values (arvot)
SQL sisältää operaatiot tietokannan sisällön muodostamiseen ja ylläpitoon: insert - uusien rivien vienti tauluun delete - rivien poisto update - rivien muutos 1 Insert lauseella on kaksi muotoa: insert
LisätiedotOLAP-tekniikoiden käyttömahdollisuudet teollisuusprosessien analysoinnissa
Automaatio 1999, 14.-16.9.1999, Helsinki. OLAP-tekniikoiden käyttömahdollisuudet teollisuusprosessien analysoinnissa Jukka Kiviniemi, Antoni Wolski VTT Tietotekniikka, PL 1201, 02044 VTT, Finland Puh.
LisätiedotTietokannat. CREATE TABLE table(col1,col2,... ); Luo uuden taulun. CREATE TABLE opiskelijat(opnumero,etunimi,sukunimi);
Tietokannat SQL-peruskomentojen pikaopas CREATE TABLE table(col1,col2,... ); Luo uuden taulun. CREATE TABLE opiskelijat(opnumero,etunimi,sukunimi); INSERT INTO table VALUES(val1,val2,... ); Lisää tauluun
LisätiedotTietokantojen perusteet, syksy 1999 SQL- osa Harri Laine 1. SQL-yhteenvetofunktiot. SQL-yhteenvetofunktiot
DO NOT PRINT THIS DOCUMENT SQL:ssä joukko yhteenvetofunktioita (aggregate function, koostefunktio) AVG keskiarvo MIN pienin arvo (minimi) MAX suurin arvo (maksimi) SUM summa COUNT lukumäärä Yhteenvetofunktioita
LisätiedotHELIA TIKO-05 1 (17) ICT03D Tieto ja tiedon varastointi Räty, Virkki
HELIA TIKO-05 1 (17) SQL / DML 4 Alikyselyt...2 Joukko-operaatiot...7 Yhdiste, unioni...8 Leikkaus...9 Erotus... 10 Tietokannan datan muokkaus... 11 Lisäys... 11 Yhden rivin lisääminen... 12 Useamman rivin
LisätiedotTIEDONHALLINTA - SYKSY Luento 10. Hannu Markkanen /10/12 Helsinki Metropolia University of Applied Sciences
TIEDONHALLINTA - SYKSY 2011 Kurssikoodi: Saapumisryhmä: Luento 10 TU00AA48-2002 TU10S1E Hannu Markkanen 14.-15.11.2011 9/10/12 Helsinki Metropolia University of Applied Sciences 1 SQL: Monen taulun kyselyt
LisätiedotKoostefunktiot. Viisi standardifunktiota: Esim. montako henkilöä on henkilo-taulussa:
Funktiot Koostefunktiot Viisi standardifunktiota: AVG -- keskiarvo MIN -- pienin arvo MAX -- suurin arvo SUM -- summa COUNT-- lukumäärä Esim. montako henkilöä on henkilo-taulussa: SELECT Count(*) AS Lkm
LisätiedotHelsingin yliopisto, tktl DO Tietokantojen perusteet, kevät 2000 SQL- osa Harri Laine 1. SQL-yhteenvetofunktiot. SQL-yhteenvetofunktiot
DO NOT PRINT THIS DOCUMENT SQL:ssä joukko yhteenvetofunktioita (aggregate function, koostefunktio) AVG keskiarvo MIN pienin arvo (minimi) MAX suurin arvo (maksimi) SUM summa COUNT lukumäärä Yhteenvetofunktioita
LisätiedotAction Request System
Action Request System Manu Karjalainen Ohjelmistotuotantovälineet seminaari HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos 25.10.2000 Action Request System (ARS) Manu Karjalainen Ohjelmistotuotantovälineet
LisätiedotHelsingin yliopisto, tktl DO Tietokantojen perusteet, kevät 2000 SQL- osa Harri Laine 1. SQL-yhteenvetofunktiot. SQL-yhteenvetofunktiot
DO NOT PRINT THIS DOCUMENT SQL:ssä joukko yhteenvetofunktioita (aggregate function, koostefunktio) AVG keskiarvo MIN pienin arvo (minimi) MAX suurin arvo (maksimi) SUM summa COUNT lukumäärä Yhteenvetofunktioita
LisätiedotASTERI-OHJELMIEN SQL-ERIKOISKURSSI LUENTOKALVOT
ASTERI-OHJELMIEN SQL-ERIKOISKURSSI LUENTOKALVOT MIKSI SQL? - voit tehdä rajattomasti erilaisia tilastoja, raportteja ja tulosteita juuri omaan tarpeeseesi, esim. o yritysjohdon tarpeisiin o myyntitilastot
LisätiedotTIEDONHALLINNAN PERUSTEET - SYKSY 2013
TIEDONHALLINNAN PERUSTEET - SYKSY 2013 Kurssikoodi: Saapumisryhmä: Luento 5 XX00AA79-3013 TU12S2 Pasi Ranne 11.9.2013 11/9/13 Helsinki Metropolia University of Applied Sciences 1 Tietokannan normalisoinnin
LisätiedotOhjelmistojen mallintamisen ja tietokantojen perusteiden yhteys
Ohjelmistojen mallintamisen ja tietokantojen perusteiden yhteys Tällä kurssilla on tutustuttu ohjelmistojen mallintamiseen oliomenetelmiä ja UML:ää käyttäen Samaan aikaan järjestetyllä kurssilla on käsitelty
LisätiedotTietokannat. CREATE TABLE table(col1,col2,... ); Luo uuden taulun. CREATE TABLE opiskelijat(opnumero,etunimi,sukunimi);
Tietokannat SQL-peruskomentojen pikaopas CREATE TABLE table(col1,col2,... ); Luo uuden taulun. CREATE TABLE opiskelijat(opnumero,etunimi,sukunimi); INSERT INTO table VALUES(val1,val2,... ); Lisää tauluun
LisätiedotProseduurit, funktiot ja herättimet - esimerkkeinä Oracle, SQL Server, MySQL ja OCELOT. Jouni Huotari S2008
Proseduurit, funktiot ja herättimet - esimerkkeinä Oracle, SQL Server, MySQL ja OCELOT Jouni Huotari S2008 2 Proseduurit Ohjelmamoduuleita, jotka voidaan tallettaa tietokantaan (DBMS:n tietohakemistoon)
LisätiedotPROSEDUURIT, FUNKTIOT JA HERÄTTIMET - ESIMERKKEINÄ ORACLE, SQL SERVER, MYSQL JA OCELOT JOUNI HUOTARI K2009
PROSEDUURIT, FUNKTIOT JA HERÄTTIMET - ESIMERKKEINÄ ORACLE, SQL SERVER, MYSQL JA OCELOT JOUNI HUOTARI K2009 PROSEDUURIT Ohjelmamoduuleita, jotka voidaan tallettaa tietokantaan (DBMS:n tietohakemistoon)
LisätiedotTietokannat. CREATE TABLE table(col1,col2,... ); Luo uuden taulun. CREATE TABLE opiskelijat(opnumero,etunimi,sukunimi);
Tietokannat SQL-peruskomentojen pikaopas CREATE TABLE table(col1,col2,... ); Luo uuden taulun. CREATE TABLE opiskelijat(opnumero,etunimi,sukunimi); INSERT INTO table VALUES(val1,val2,... ); Lisää tauluun
LisätiedotA271117 TIETOKANNAT, 3 op Syksy 2008 - TI07. Teemu Saarelainen, lehtori Tietotekniikka teemu.saarelainen@kyamk.fi
A271117 TIETOKANNAT, 3 op Syksy 2008 - TI07 Teemu Saarelainen, lehtori Tietotekniikka teemu.saarelainen@kyamk.fi A271117 TIETOKANNAT Tavoitteet Oppia tietokantojen suunnitteluperiaatteet Osata käyttää
LisätiedotTiedonhallinnan perusteet. Viikko 1 Jukka Lähetkangas
Tiedonhallinnan perusteet Viikko 1 Jukka Lähetkangas Kurssilla käytävät asiat Tietokantojen toimintafilosofian ja -tekniikan perusteet Tiedonsäilönnän vaihtoehdot Tietokantojen suunnitteleminen internetiä
LisätiedotHELIA 1 (15) Outi Virkki Tietokantasuunnittelu 13.11.2000
HELIA 1 (15) Luento 2.7 Toiminnallisuutta tietokantaan... 2 Deklaratiivinen eheysvalvonta... 2 Proseduraalinen eheysvalvonta... 3 Eheysvalvonnan suunnittelusta... 4 Sääntöjen määrittely... 4 Toteutusvaihtoehdot...
LisätiedotHelsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos (H.Laine) Tietokantojen perusteet. Liitteenä: Tiivistelmä SQL-syntaksista
Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos 26.2.2014 (H.Laine) Tietokantojen perusteet Liitteenä: Tiivistelmä SQL-syntaksista Kirjoita jokaiseen erilliseen vastausarkkiin kurssin nimi, tenttipäivä,
LisätiedotMySQL ja PostgreSQL Seminaarityö
Jani Ahde (1401497, TI14SPeli) MySQL ja PostgreSQL Seminaarityö Essee Opintojakso 206101312_TP Marraskuu 2015 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 RELAATIO JA SQL... 3 2.1 Relaatiotietokanta... 3 2.2 SQL... 4 3
LisätiedotTietokannanhoitaja DBA (Database Administrator) ja tietokannan hallinta
Tietokannanhoitaja DBA (Database Administrator) ja tietokannan hallinta Jouni Huotari Martti Laiho (materiaali on osa virtuaaliammattikorkeakoulun Tietokantaosaaja-opintokokonaisuutta) opintokokonaisuutta)
LisätiedotTIETOKANNAT JOHDANTO
TIETOKANNAT JOHDANTO JOUNI HUOTARI & ARI HOVI 2000-2011 Tieto TAUSTAA Yritykselle tiedot ovat tärkeä resurssi päätöksenteon tukena (JIT) varastointi ja käyttö vaativat investointeja vrt. energia (lähde,
LisätiedotTIETOJEN TUONTI TIETOKANNASTA + PIVOT-TAULUKON JA OLAP-KUUTION TEKO
TIETOJEN TUONTI TIETOKANNASTA + PIVOT-TAULUKON JA OLAP-KUUTION TEKO JOUNI HUOTARI 2005-2010 OLAP-OHJETEKSTIT KOPIOITU MICROSOFTIN OHJATUN OLAP-KUUTION TEKO-OHJEESTA ESIMERKIN KUVAUS JA OLAP-MÄÄRITELMÄ
LisätiedotJouni Huotari OLAP-ohjetekstit kopioitu Microsoftin ohjatun OLAP-kuution teko-ohjeesta. Esimerkin kuvaus ja OLAP-määritelmä
OLAP-kuution teko Jouni Huotari OLAP-ohjetekstit kopioitu Microsoftin ohjatun OLAP-kuution teko-ohjeesta Esimerkin kuvaus ja OLAP-määritelmä Tavoitteena on luoda OLAP-kuutio Northwind-tietokannan tilaustiedoista
LisätiedotHELIA TIKO-05 1 (22) ICT03D Tieto ja tiedon varastointi E.Räty, O.Virkki 9.3.2010
HELIA TIKO-05 1 (22) SQL SQL... 2 Historiaa... 2 Standardit... 3 Käyttö... 4 Sql-komentojen kirjoittaminen... 5 DDL... 7 Tietokantaobjektien määrittely... 7 SQL:n tietotyypit... 8 Eheyssääntöjen määrittely...
LisätiedotKuva 7.2 vastaustaulu harjoitukseen 7.2
Harjoitus 7. Lataa tiedosto http://users.metropolia.fi/~pasitr/opas/ran13b/data/ran13b.zip levylle Z: ja pura se. Kun olet tehnyt kaikki seuraavat 17 tehtävää palauta Tuubiin harjoituksen 7 vastauksena
LisätiedotHELIA 1 (11) Outi Virkki Tiedonhallinta
HELIA 1 (11) Luento Käyttöoikeuksista ja tiedon suojauksesta... 2 Käyttäjätunnukset... 3 Tunnuksen luominen... 4 Oikeudet / Valtuudet... 5 Oikeuksien hallinta SQL:ssa... 6 Suojaustarkkuus?... 7 Roolit...
LisätiedotMuita tietokantaobjekteja. Näkymät, synonyymit, indeksointi, valtuudet ja systeemihakemisto
Muita tietokantaobjekteja Näkymät, synonyymit, indeksointi, valtuudet ja systeemihakemisto Näkymät Näkymä (view) on looginen näyte tietokannan tauluista tai näkymistä Näkymä ei voi sisältää SELECT INTO,
LisätiedotMUITA TIETOKANTAOBJEKTEJA NÄKYMÄT, SYNONYYMIT, INDEKSOINTI, VALTUUDET JA SYSTEEMIHAKEMISTO
MUITA TIETOKANTAOBJEKTEJA NÄKYMÄT, SYNONYYMIT, INDEKSOINTI, VALTUUDET JA SYSTEEMIHAKEMISTO NÄKYMÄT Näkymä (view) on looginen näyte tietokannan tauluista tai näkymistä Näkymä ei voi sisältää SELECT INTO,
LisätiedotNäkymät ja tiedon suojaus
HELIA TIKO-05 1 (23) Näkymät ja tiedon suojaus Näkymät...2 Eri tyyppisiä relaatioita...2 Taulu - Tallennettu relaatio...2 Tulosrelaatio - Kyselyn tulos...2 Työtaulut - Väliaikaisiksi luodut taulut...2
LisätiedotTAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO KÄYTTÖOHJE TIETOVARASTON KUUTIOT
TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO KÄYTTÖOHJE TIETOVARASTON KUUTIOT 14.11.2011 Sisältö Perustietoa tietovarastosta... 2 Perustietoa kuutioista... 2 Dimensioiden valinta... 2 Uuden dimension lisääminen aikaisemman
LisätiedotTietokantakurssit / TKTL
Tietokantakurssit / TKTL Tietokantojen perusteet - tietokannan käyttö: SQL, sovellukset Tietokannan hallinta - tietokannanhallintajärjestelmän ominaisuuksia: tallennusrakenteet kyselyjen toteutus tapahtumien
LisätiedotA271117 TIETOKANNAT, 4 op Kevät 2010 - TI09
A271117 TIETOKANNAT, 4 op Kevät 2010 - TI09 Teemu Saarelainen, lehtori Tietotekniikka teemu.saarelainen@kyamk.fi A271117 TIETOKANNAT Tavoitteet Oppia tietokantojen suunnitteluperiaatteet Osata käyttää
LisätiedotHELIA 1 (15) Outi Virkki Tietokantasuunnittelu
HELIA 1 (15) Luento 2.6 Käyttöoikeuksista ja suojauksesta... 2 Suojausten suunnittelu... 3 Käyttäjätunnukset... 4 Tunnuksen luominen... 5 Tunnuksen muuttaminen... 6 Tunnuksen poistaminen... 6 Oikeudet
LisätiedotTIETOKANNAT: MYSQL & POSTGRESQL Seminaarityö
TIETOKANNAT: MYSQL & POSTGRESQL Seminaarityö Tekijät: Eemeli Honkonen Joni Metsälä Työ palautettu: SISÄLLYSLUETTELO: 1 SEMINAARITYÖN KUVAUS... 3 2 TIETOKANTA... 3 2.1 MITÄ TIETOKANNAT SITTEN OVAT?... 3
LisätiedotFROM-lausekkeessa voidaan määritellä useampi kuin yksi taulu, josta tietoja haetaan: Tuloksena on taululistassa lueteltujen taulujen rivien
Monen taulun kyselyt FROM-lausekkeessa voidaan määritellä useampi kuin yksi taulu, josta tietoja haetaan: SELECT FROM Tuloksena on taululistassa lueteltujen taulujen rivien karteesinen
LisätiedotI. Ristiintaulukointi Excelillä / Microsoft Office 2010
Savonia-ammattikorkeakoulu Liiketalous Kuopio Tutkimusmenetelmät Likitalo & Mäkelä I. Ristiintaulukointi Excelillä / Microsoft Office 2010 Tässä ohjeessa on mainittu ensi Excelin valinnan/komennon englanninkielinen
LisätiedotCSE-A1200 Tietokannat
CSE-A1200 Tietokannat 23.2.2016 CSE-A1200 Tietokannat 23.2.2016 1 / 36 Oppimistavoitteet: tämän luennon jälkeen Tunnet SQL:n perusteet ja osaat tehdä yksinkertaisia SQL-kyselyitä, esimerkiksi hakea relaatiosta
LisätiedotTIETOKANTOJEN PERUSTEET MARKKU SUNI
TIETOKANTOJEN PERUSTEET MARKKU SUNI SQL - KIELI TIETOJEN MUOKKAUS MARKKU SUNI Tarkastellaan tauluissa olevien tietojen muokkausta muokkauskäskyjä: INSERT UPDATE DELETE Kysymys kuuluu: Voiko tietoja muokata
LisätiedotJoko tunnet nämän Oracle10g SQL:n piirteet? Kari Aalto Saariston IT
Joko tunnet nämän Oracle10g SQL:n piirteet? Kari Aalto Saariston IT Agenda Regular Expression - funktiot Case-insensitive Sort Case-insensitive Seach Merge muutokset Tree-walking in 10g DML Returning Values
Lisätiedot2. Haet työntekijöiden tiedot etunimen mukaan nousevasti järjestettyinä. (ORDER BY) SELECT * FROM employees ORDER BY firstname ASC;
Tällä viikolla Kotitehtävien läpikäynti SQL-harjoituksia, osa 1 Jatketaan Pelifirman tietovaraston suunnittelua: tietotyyppien kertaus, taulun luonti ER-kaavioon, taulun luonti kaavion avulla tietokantaan,
LisätiedotHELIA SQL-harjoituksia 1(1) atk72d Versiopvm: 24.3.2003
HELIA SQL-harjoituksia 1(1) SQL-HARJOITUKSIA Takkulan taulut Takkulan opiston relaatiotietokannan rakenne on seuraava: OPPILAS oppilasnro etunimi sukunimi syntpvm AINE lahiosoite ainenro postinro kurssikerta
LisätiedotHakukyselyt: SELECT * FROM taulu WHERE sarake1 = Malli Nimi [WHERE sarake1 LIKE M% ] [WHERE BETWEEN ehto1 AND ehto2] [WHERE sarake1 IN/= (alikysely)]
Tällä viikolla Kertaus SQL-asioista jatketaan SQL-tekstifuntio-harjoituksia tehdään pelifirman tietokannasta ER-malli MySQL:llä, tarkastellaan mallin toimivuutta ja korjataan, jos korjattavaa löytyy, tehdään
LisätiedotKirjasto Relaatiotietokannat Kevät 2001. Auvinen Annemari Niemi Anu Passoja Jonna Pulli Jari Tersa Tiina
Kirjasto Kevät 2001 Auvinen Annemari Niemi Anu Harjoitustyö 7.4.2001 Sisällysluettelo 1. Yleiskuvaus... 3 2. Vaatimukset... 3 2.1. Toiminnalliset... 3 2.1.1. Sisäänkirjautuminen... 3 2.1.2. Nimikkeiden
LisätiedotCSE-A1200 Tietokannat
CSE-A1200 Tietokannat 22.3.2016 CSE-A1200 Tietokannat 22.3.2016 1 / 35 Oppimistavoitteet: tämän luennon jälkeen Osaat tehdä SQL:llä kyselyitä, jotka käyttävät hyväkseen toisen kyselyn tuloksia (alikyselyt).
LisätiedotTIETOKANTOJEN PERUSTEET OSIO 14 MARKKU SUNI
TIETOKANTOJEN PERUSTEET OSIO 14 MARKKU SUNI Tavoite: Suunnitella käyttäjien tarvitsemat turvallisuusmekanismit ja säännöt. Toisin sanoen: tehdä tietokannasta turvallinen ja luotettava. Muistutus: Tietokanta
LisätiedotSISÄLTÖ. Vuokko Vanhala-Nurmi, 2013 Excel jatko
Excel 2013 Sisällysluettelo SISÄLTÖ PIVOT-TAULUKKO... 2 Pivot-taulukkoraportti... 2 Pivot-taulukon kokoaminen... 2 Pivot-taulukon muokkaaminen... 4 Kenttien otsikoiden ja jäsentelypainikkeiden piilottaminen...
LisätiedotRelaatiotemporaalinen tietomalli mittaustiedon hallintaa varten
Automaatio 1999, 14.-16.9.1999, Helsinki. Relaatiotemporaalinen tietomalli mittaustiedon hallintaa varten Antoni Wolski Johannes Arminen Antti Pesonen VTT Tietotekniikka, PL 1201, 02044 VTT, Finland Puh.
LisätiedotHelsingin yliopisto/tktl Kyselykielet, s 2006 Optimointi Harri Laine 1. Kyselyn optimointi. Kyselyn optimointi
Miksi optimoidaan Relaatiotietokannan kyselyt esitetään käytännössä SQLkielellä. Kieli määrittää halutun tuloksen, ei sitä miten tulos muodostetaan (deklaratiivinen kyselykieli) Tietokannan käsittelyoperaatiot
LisätiedotHELIA 1 (13) Outi Virkki Tietokantasuunnittelu
HELIA 1 (13) Luento 2.9 Tietohakemistot 2 2 Coddin 12 säännöstä RDBMS:lle... 3 Oraclen tietohakemistonäkymät (osa) 4 Yleiset 4 Taulut 4 Säännöt 4 Näkymät 4 Synonyymit 5 Talletetut rutiinit 5 Käyttöoikeudet
LisätiedotTIETOKANTOJEN PERUSTEET OSIO 11 MARKKU SUNI
TIETOKANTOJEN PERUSTEET OSIO 11 MARKKU SUNI Tarkastellaan Tietokannan fyysistä suunnittelua Menetelmän vaihetta 4 Looginen suunoitelma muutetaan toimiviksi tauluiksi Id enimi snimi muuta 1 Aki Joki xxx
LisätiedotHOJ Haja-aiheita. Ville Leppänen. HOJ, c Ville Leppänen, IT, Turun yliopisto, 2012 p.1/10
HOJ Haja-aiheita Ville Leppänen HOJ, c Ville Leppänen, IT, Turun yliopisto, 2012 p.1/10 Missä mennään... 1. Johdanto (1h) 2. Säikeet (2h) 3. Samanaikaisuudesta (2h) 4. Hajautetuista sovelluksista (1h)
LisätiedotLiitokset - haut useaan tauluun
Liitokset Liitokset - haut useaan tauluun Tavallisin liitos on valintaliitos ehtona =,!=, yhtäläisyysliitos (=) yleisin (vrt. Inner join) taulut liitetään toisiinsa yleensä avaimilla (perus-
LisätiedotKOOSTEFUNKTIOT. Viisi standardifunktiota: Esim. montako henkilöä on henkilo-taulussa:
FUNKTIOT Viisi standardifunktiota: AVG -- keskiarvo MIN -- pienin arvo MAX -- suurin arvo SUM -- summa COUNT -- lukumäärä KOOSTEFUNKTIOT Esim. montako henkilöä on henkilo-taulussa: SELECT Count(*) AS Lkm
LisätiedotSPARQL(SPARQL Protocol and RDF Query Language)
SPARQL SPARQL(SPARQL Protocol and RDF Query Language) Suosituin RDF-kyselykieli Vrt. SQL & Relaatiotietokannat W3C-standardi v. 2008 Versio 1.1 standardi v.2013 Käytetään usein SPARQL-endpointien kautta.
Lisätiedot3. Taulujen määrittely ja muuttaminen
3. Taulujen määrittely ja muuttaminen DDL: Taulujen luonti, muutos ja poisto DML: taulujen tietojen ylläpito Tapahtumien (transaktioiden) hallinta Näkymät, synonyymit ja muut tietokantaobjektit Taulujen
LisätiedotHELIA 1 (21) Outi Virkki Tietokantasuunnittelu
HELIA 1 (21) Luento 4.1 Oliot ja Relaatiot... 2 Relaatiomalli... 2 Oliomalli... 2 Termejä... 4 Yhteensovituksen 3 tapaa... 5 1) Oliot relaatioina / tauluina ja RDBMS... 6 Olioluokka... 7 Olion identiteetti...
LisätiedotT-76.115 Testiraportti TR-3. ETL-työkalu
T-76.115 Testiraportti TR-3 ETL-työkalu ExtraTerrestriaLs Versio Päivämäärä Tekijä Kuvaus 1.0 14.03.05 Risto Kunnas Ensimmäinen versio 1.1 15.03.05 Risto Kunnas Korjauksia Sivu 1 / 14 Sisällysluettelo
LisätiedotD B. Tietokannan hallinta - kurssin tavoite. Kurssilla opitaan periaatteet. Edellytyksenä osallistumiselle on Tietokantojen perusteiden hallinta
Tietokannan hallinta - kurssin tavoite Kurssilla opitaan periaatteet fyysisen tietokannan tallennuksesta ja käsittelystä tietokantakyselyiden muuntamisesta fyysisen tietokannan käsittelyoperaatioiksi kyselyn
LisätiedotOliotietokannat. Nääsvillen Oliopäivät Pekka Kähkipuro Kehitysjohtaja, FT
Oliotietokannat Nääsvillen Oliopäivät 2004 15.12.2004 Pekka Kähkipuro Kehitysjohtaja, FT pekka.kahkipuro@sysopen.fi Oliotietokanta Idea: pysyvän tiedon tallentaminen suoraan oliomuodossa Tietosisältö ja
LisätiedotMICROSOFT EXCEL 2010
1 MICROSOFT EXCEL 2010 Taulukkolaskentaohjelman jatkokurssin tärkeitä asioita 2 Taulukkolaskentaohjelmalla voit Käyttää tietokonetta ruutupaperin ja taskulaskimen korvaajana Laatia helposti ylläpidettäviä
LisätiedotTietokannan webbikytkentä. Janne Petäjä
Tietokannan webbikytkentä Janne Petäjä Helsinki 7. huhtikuuta 2003 Relaatiotietokannat nyt - seminaari HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Tietokannan webbikytkentä Janne Petäjä Relaatiotietokannat
LisätiedotTietotekniikan laitos Käki-projekti TIETOKANTASUUNNITELMA. 1. Johdanto
Jyväskylän yliopisto SUUNNITELMA Tietotekniikan laitos 5.11.2003 Käki-projekti TIETOKANTASUUNNITELMA 1. Johdanto Suunnitelma sisältää kuvauksen tietokannan suunnittelussa käytetyistä periaatteista, kuvan
LisätiedotMakrojen mystinen maailma lyhyt oppimäärä
Makrojen mystinen maailma lyhyt oppimäärä Makrot osana SAS-teknologiaa Yleiskuva Jouni Javanainen Aureolis lyhyesti Aureolis on jatkuvia Business Intelligence -palveluita tuottava asiantuntijaorganisaatio
LisätiedotDenormalisointia turvallisesti. Ougf syysseminaari 4.11.2010 Pörssitalo Helsinki Timo Raitalaakso
Denormalisointia turvallisesti Ougf syysseminaari 4.11.2010 Pörssitalo Helsinki Timo Raitalaakso Timo Raitalaakso Senior Database Specialist Solita Oy 2001- - 2001 Tampereen Teknillinen korkeakoulu Tietokannat
LisätiedotTietokannat II -kurssin harjoitustyö
Tietokannat II -kurssin harjoitustyö Jyri Lehtonen (72039), jkoleh@utu.fi Azad Hajipour (72187), azhaji@utu.fi 10.6.2007 Sisältö 1. Tietokannan kuvaus... 1 1.1 Tietokannan rakenne... 1 1.2 Relaatiokaava
LisätiedotDXL Library ja DXL-kielen olemus. Pekka Mäkinen Pekka.Makinen@softqa.fi SoftQA Oy http/www.softqa.fi/
DXL Library ja DXL-kielen olemus Pekka Mäkinen Pekka.Makinen@softqa.fi SoftQA Oy http/www.softqa.fi/ DOORS extension Language DXL on DOORSin laajennuskieli, jolla voidaan kehittää lisätoiminnallisuutta.
LisätiedotWritten by Administrator Monday, 05 September 2011 15:14 - Last Updated Thursday, 23 February 2012 13:36
!!!!! Relaatiotietokannat ovat vallanneet markkinat tietokantojen osalta. Flat file on jäänyt siinä kehityksessä jalkoihin. Mutta sillä on kuitenkin tiettyjä etuja, joten ei se ole täysin kuollut. Flat
Lisätiedot3. TAULUJEN MÄÄRITTELY JA MUUTTAMINEN
3. TAULUJEN MÄÄRITTELY JA MUUTTAMINEN DDL: TAULUJEN LUONTI, MUUTOS JA POISTO DML: TAULUJEN TIETOJEN YLLÄPITO TAPAHTUMIEN (TRANSAKTIOIDEN) HALLINTA NÄKYMÄT, SYNONYYMIT JA MUUT TIETOKANTAOBJEKTIT TAULUJEN
LisätiedotHelsingin yliopisto, Tietojenkäsittelytieteen laitos Tietokantojen perusteet, , H.Laine
Helsingin yliopisto, Tietojenkäsittelytieteen laitos Tietokantojen perusteet, 3.5.2007, H.Laine Kirjoita kuhunkin erilliseen vastauspaperiin kurssin nimi, oma nimesi, syntymäaikasi ja nimikirjoituksesi
LisätiedotExcel pivot. Sisällys
Excel 2016 -pivot Markku Könkkölä JY / Digipalvelut Sisällys Mikä on pivot Tiedot sopivaan muotoon ja alue taulukoksi Pivot-taulukon luonti ja kenttien valinta Kenttien muotoilu, suodatukset, ryhmittelyt
LisätiedotCSE-A1200 Tietokannat
CSE-A1200 Tietokannat 29.3.2016 CSE-A1200 Tietokannat 29.3.2016 1 / 40 Oppimistavoitteet: tämän luennon jälkeen Tiedät, miten tietokannan relaatioiden (taulujen) määrittelyt kirjoitetaan SQL:llä. Osaat
LisätiedotCS-A1150 Tietokannat CS-A1150 Tietokannat / 39
CS-A1150 Tietokannat 20.2.2018 CS-A1150 Tietokannat 20.2.2018 1 / 39 Oppimistavoitteet: tämän luennon jälkeen Tunnet SQL:n perusteet ja osaat tehdä yksinkertaisia SQL-kyselyitä, esimerkiksi hakea relaatiosta
LisätiedotTIETOKANNAT JOHDANTO JOUNI HUOTARI & ARI HOVI
TIETOKANNAT JOHDANTO JOUNI HUOTARI & ARI HOVI 2000-2017 Tieto TAUSTAA Yritykselle tiedot ovat tärkeä resurssi päätöksenteon tukena (JIT) varastointi ja käyttö vaativat investointeja vrt. energia (lähde,
LisätiedotSYÖTTÖPOHJA LUKUJEN SYÖTTÖÖN ERI TARKOITUKSIIN
SYÖTTÖPOHJA LUKUJEN SYÖTTÖÖN ERI TARKOITUKSIIN Usein tarvitaan käyttäjän käsin syöttämiä lukuja eri tarkoituksiin. Tällaisia ovat mm. budjetti-, ennuste-, tavoite- ym. luvut. Lukuja syötetään eri kohteille,
LisätiedotHelsingin yliopisto, TKTL Tietokantojen perusteet, k 2000 Tietokantaohjelmointi 23.2.2000. Harri Laine 1. SQL:n käyttö ohjelmissa
SQL:n käyttö ohjelmissa Tietokannan käyttö ohjelmasta Miksi vuorovaikutteinen käyttö ei riitä? kielen hallinta: maallikot? yhdistetään yleiskielen ja tietokantakielen edut, mm.» monimutkaisempi laskenta»
LisätiedotMaiju Mykkänen (D6297@jamk.fi) Susanna Sällinen (E0941@jamk.fi)
Maiju Mykkänen (D6297@jamk.fi) Susanna Sällinen (E0941@jamk.fi) Tietokannan hallinta-opintojakson selvitysraportti Huhtikuu 2010 Mediatekniikka ICT/Teknologia Tämän teosteoksen käyttöoikeutta koskee Creative
LisätiedotTIETOKANNANHOITAJA DBA (DATABASE ADMINISTRATOR) JA TIETOKANNAN HALLINTA
TIETOKANNANHOITAJA DBA (DATABASE ADMINISTRATOR) JA TIETOKANNAN HALLINTA JOUNI HUOTARI MARTTI LAIHO (materiaali on osa virtuaaliammattikorkeakoulun Tietokantaosaaja-opintokokonaisuutta) JOHDANTO Tietokannanhoitaja
Lisätiedot