Magna Taledo Information

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Magna Taledo Information"

Transkriptio

1 Muistio (päivitetty) Raimo E. O. Stenberg Magna Taledo Information VAPAAMUURARIUS YHDISTYSTOIMINNALLISENA KULTTUURINA 1. Suomalaiset vapaamuurarijärjestöt yhteiskunnallisina kosketuspintoina <eli niiden nykyinen yhdistysrakenteellinen, -toiminnallinen ja -oikeudellinen tilanne> Vapaamuurarijärjestöt on monasti koettu demokraattisen yhteiskuntajärjestyksen yli ja ohi valtaa käyttävinä, vaarallisia "saloja" ja "valoja" omaavina salaseuroina. Varsin usein ovat nykyaikanakin olleet esillä ne mahdolliset ristiriidat, jotka heidän hyvä veli- ja sosieteettikytköstensä, konsensuaalikontrahtiensa sekä erityisesti em. salojen ja valojen puitteissa saattavat ilmetä vapaamuurareiden yhteiskunnallisessa toiminnassa ja toisaalta heidän vapaamuurareina antamien kuuliaisuusvakuutusten ja alistumisvelvoitteiden sekä viranhaltioina ja viranomaisina antamiensa virka- tuomarin-, pappis- yms. valojen välillä. Epäilyissä on sekoitettu usein muurariuden aatesisältö ja järjestöllinen toiminta toisiinsa. Vapaamuurariuden perinteisiä uskonnollisia arvoja ja etiikkaa kantavassa aatteessa ei ole kuitenkaan vähintäkään tilaa näin muodostuneille epäilyille tai ei pitäisi olla Sen sijaan aatteesta etääntyneessä ja yhdistysoikeudellisesti arveluttavassa järjestötoiminnassaan ja sen sisäisessä hallinnollisessa ja oikeudellisessa, caesarismia ilmentävässä vallankäytössä vapaamuurarit ovat monesti itse antaneet epäilyihin aihetta, mm. julistamalla järjestönsä epädemokraattiseksi sekä hallinnoltaan hierarkkiseksi ja yksinvaltaisen autoritaariseksi. Näin tapahtuu vielä nykypäivän Suomessakin - perustuslaillisessa demokratiassa! Muurarijärjestöjen jäsenille selitetään, että "heidän järjestönsä on epädemokraattinen yhteisö" ja että "vapaamuurariloosi ei itse asiassa ole mikään yhdistyslain tarkoittama yhdistys." Suomen V. ja O:M. suurloosin sijaissuurmestari tunnusti tämän epädemokratian Koilliskulma - lehdessä 4/2004: "Totta on, että muodollisesti meidän järjestöstämme puuttuu kaikki demokratia..." ja jatkoi: "Pitkän perinteen kantajina olemme sitoutuneet mestarin - niin myös suurmestarin - yksinvallan alaisiksi ja vieläpä sen kantajiksi tuleville muuraripolville" ja jatkoksi: "Se on pelin henki ja joka ei siihen suostu, on luvannut pitämättömiä. Saman lehden numerossa 2/2008 lehtikirjoitus sai vahvistuksensa järjestön silloisen suurlainvalvojan todistellessa, että vapaamuurarius ei voi olla demokraattinen ainakaan muodollisesti" ja "jos se sellaiseksi muodostetaan, niin kysymys ei ole vapaamuurariloosista vaan jostain muusta, jollaisena se ei voi olla suurloosin jäsen." Vahvistusta vahvistukselle ilmentää erään muurarijärjetön suurmestarin järjestölehteensä siteeraama kohta ns. perussäännön Vanhoista Käskyistä: Näitä muinaisaikaisia loosien valtiaita ja käskijöitä, ylempiä ja alempia, kutakin asemassaan, on kaikkien veljien toteltava vanhojen käskyjen ja ohjesäännön mukaisesti nöyryydellä, kunnioitukselle, rakkaudella ja innolla. Jatkoksi hän toteaa, että "kohdasta käy ilmi ylitse muiden: vapaamuurarisääntöjen kunnioitus ja kuuliaisuusvelvoite" ja että perussäännön huolellinen lukeminen ja sisäistäminen vasta avaavat silmät ymmärtämään, että vapaamuurarius on yhtä suurta kuuliaisuusvelvoitetta. Loosissa toteutettu vallankäyttö on, kuten on käynyt ilmi, kauhistus niille, jotka ovat liian innokkaasti imeneet yhteiskunnan tasaarvo- ym. oppeja elämän ohjeikseen. Sanottu osoittaa, että muurarijärjestöt - erityisesti niiden ns. keskusyksiköt - ovat tuossa caesarismia ilmentävässä yhdistystoiminnassaan ja samalla koko järjestökulttuurissaan unohtaneet perustuslaillisen demokratian ja siinä vallitsevat kansanvaltaisuuden periaatteet. Tällaisina ne toimivat yhteiskunnassa demokraattisen ja oikeudellisen vallan ns. muurarillisena ylivaltana itselleen omineina jengityyppisinä alakulttuureina. Tämä kulttuuri on betoniin upotettua ja valettua todellisuutta. Tällaiset kulttuurit muodostuvat oligarkkisista yksityisten klikkityyppisten toimijoiden yhteenliittymistä. Nämä keskusjärjestöiksi itseään kutsuvat jengityyppiset liittymät eivät ole rekisteröityjä yhdistyksiä. Mitä ja minkä muotoisia kongregaatiota ne sitten mm. oikeudelliselta anatomialtaan ovat, siihen pyritään tässä dokumentissa antamaan niiden yhdistysoikeudelliseen, eettiseen ja sosiaalisen ulottuvuuteen kytkeytyvä vastaus.

2 2. Vapaamuurariuden yhdistystoiminnan lähihistoriasta 2.1 Yhdistystoiminnan rekisteröityminen 1980-luvulla Kansanedustaja Heli Astala teki v vapaamuurareista eduskuntakyselyn: "Onko hallituksen käsityksen mukaan mahdollista, että tuomarin tai muun virkamiehen jäsenyys vapaamuurarijärjestössä vaikuttaisi tämän virkatoimintaan, ja jos on, aikooko hallitus ryhtyä joihinkin toimenpiteisiin vapaamuurarijärjestön sekä sen jäseninä olevien virkamiesten toimenpiteiden tutkimisen suhteen." Vastauksena ministeri Christoffer Taxell totesi mm.: "Vapaamuuraritoiminnan keskuselimenä Suomessa toimii yhdistysrekisteriin merkitty Suomen V. ja O. M. Suur-Loosi ry." Hän totesi myös, että "yhdistyksen sääntöjen mukaan yhdistyksen tarkoituksena on yhdistää maassamme toimivat vapaamuurarit ylläpitämällä vapaamuurarien perinnäistapoja sekä harjoittamalla yhteiskunnallista valistus-, avustus- ja hyväntekeväisyystoimintaa." Lausuma ei pitänyt paikkaansa olemassa olevaan tilanteeseen nähden, sillä ko. toiminnallisesti sammunut henkilöjäsenyhdistys - Suur-Loosi ry - ei ollut mikään "keskuselin", johon muurariuden rekisteröimättömällä järjestötoiminnalla ja rekisteröimättömillä loosiyhdistyksillä olisi tuolloin (v. 1981) ollut yhdistystoiminnallista kosketuspintaa. Itse asiassa koko järjestöllä - seurapiirillä - ei ollut mitään yhdistysoikeudellisesti relevanttia muotoa, vaan se oli loosiyhdistysten joukko, jolla oli johdossaan rekisteröimätön, omatekoisella muurarillisella perussäännöllä itse itsensä muodostava ja itse itseään täydentävä, Suomen V. ja O.M. suurloosiksi kutsuttu henkilöjäsenyhdistys. Eduskuntakyselyn jälkeen henkilöjäsenyhdistykselle tulikin kiire rekisteröidä järjestö! Em. toiminnaltaan laantuneen Suur-Loosi ry:n ylimääräiseksi sanotussa kokouksessa sen nimi muutettiin Suomen suurloosi ry:ksi. Sääntömuutoksella siitä tehtiin rekisteröityvien loosiyhdistysten muodostama, järjestön toimintaa koordinoiva ja palveleva keskuselin. Rekisteröityminen jäi teoreettiseksi ja muodolliseksi, sillä yhdistyslain mukaisten yhdistyssääntöjen ja muurarillisten menettelytapaohjeiden keskinäisiä suhteita ei kyetty ratkaisemaan eikä toimintaa sopeuttamaan yhdistyslain ja -sääntöjen mukaisiin kehyksiin. Kaiken lisäksi rekisteröidyksi aiotun toiminnan - eli Suomen suurloosi ry:n rinnalle jäi em. muurarillista ylivaltaa - caesarismia - ylläpitävänä keskuselimenä jai muurarillisena yläkulttuurina edelleenkin toimimaan em. rekisteröimätön henkilöklikkiorganisaatio, Suomen V. ja O.M. suurloosi. Myös rekisteröityneitä loosiyhdistyksiä hallinnoimaan jäivät vastaavasti entiset rekisteröimättömät, tyhjästä jälleensyntyneet loosit. Tämän seurauksena järjestön toimintaan syntyi hallinnollinen näköharha ja kaaos sekä näiden myötä aivan uusi, yhdistyslain kiertämiseksi katsottava ja "muurarilliseksi" selitetty yhdistystoiminnallinen käytäntö. Näin muurariyhdistykset ryhtyivät harjoittamaan samanaikaisesti sekä rekisteröityä että rekisteröimätöntä, kahden hallinnon ja säännöstön mallilla toteutettua yhdistystoimintaa. Juristiveljet kirjoittavat muistiossaan maaliskuussa, 2004, Rekisteröimättömän suurloosin asemasta: Yhdistyslain näkökulmasta on mahdotonta että yksi ja sama yhdistys voisi toimia käyttäen samanaikaisesti kaksia toisistaan poikkeavia sääntöjä. Yhdistys ei myöskään voi toimia samanaikaisesti sekä rekisteröitynä että rekisteröimättömänä. Tilanteen aiheuttamista oikeudellisista ristiriidoista varoittavan sekä myös oikeuden suuntaan osoittavan sitaatin löydämme hovioikeudenpresidentti Touko Kososen pääkirjoituksesta, "Vapaamuurarit ja julkisuus" (Koilliskulma -lehti 2/1997): "Loosien rekisteröityminen on synnyttänyt rekisteröidyn yhdistyksen ja vapaamuurariloosin välille dualismin, jonka pelkään joskus purkautuvan oikeudenkäynteinä, joissa saatamme joutua naurettavaan valoon." Näin tapahtuikin, sillä näköharhan puitteissa törmättiin suurloosin yhdistyslailla säätelemättömään, virallisen keskuselimen yli ja ohi toteuttamaan vallankäyttöön ja päätöksentekoon. Kysymys oli muurarilliseksi mystifioidusta, oligarkkisesta ja epädemokraattisesta valtarakenteesta, jossa päätöksenteon oikeuttamisperiaatteet antoivat tilaa kirjoitetut lait sivuuttaville hallinnollisille omavaltaisuuksille, kuin myös epädemokraattisen vallankäytön välineiksi laadituille, lain ja yhdistyssääntöjen luonnetta omaamattomille säännöstöille. Valtansa ja sitä konstituoivan perussääntönsä lumoissa toiminut suurloosi ei tiedostanut tapa- ja hallintokulttuurinsa yhdistysoikeudellista ristiriitaisuutta. Tällaisen järjestö- ja valtarakenteen toiminnan konkreettinen, syy- ja seuraussuhteinen toteutuma oli nähtävissä merkkimestarimuurarijärjestön säälittävänä, oikeusjärjestelmämme käsittelyyn yltä- 2

3 neenä pitäisikö heidän toimintansa keskeyttää suurloosin aktiivein toimenpitein -kalabaliikkina. (ks. Tiedote vapaamuurarillisesta oikeusdraamasta: ) Kalabaliikin taustalta pilkotti jo pitkään jatkunut epäterve rituaalikeskustelu. Se oli johtanut veljeskunnan vakaviin, sisäisiä sosiaalisia suhteita vahingoittaviin häiriöihin sekä niistä johtuviin yhteisöllisiin ja yhdistystoiminnallisiin sekä kuten todettiin - jopa oikeudellisiin komplikaatioihin. Monet niistä ilmenivät seuraavassa osiossa kuvattavina, järjestörakenteen uuden muutoksen seurausvaikutuksina, jotka mm. purkivat rekisteröidyn järjestötoiminnan, katkaisivat jäsenyysyhteydet ja näin myös kansanvaltaiset päätöksentekoväylät kentän ja keskuselimen väliltä. Eduskuntakyselyn yhteydessä rekisteröidyksi esitetty toiminta ja 1980-luvun alussa toteutettu "rekisteröitymisnäytelmä" olivat siis harhautusta, jolla erehdytettiin oikeusministeriä, eduskuntaa ja oikeusviranomaisia sekä samalla koko yhteiskuntaa uskomaan, että vapaamuurarius vastoin todellisuutta - olisi rekisteröityä yhdistystoimintaa. Päinvastoin, se oli yhdistystoimintaa, jossa yhdistyslain mukainen säätely ei toteutunut ja jonka säännöissä suhdeyhteyksiä ja sovellutuksia perustuslakiin mm. perusoikeuksia ja kansanvaltaa koskevissa kohdissaan ei oltu otettu huomioon. 2.2 Rekisteröidystä rekisteröimättömään toimintaan Vuonna 2001 tapahtui muodollisena toteutuneen liittomuotoisen, rekisteröidyn järjestörakenteen purku sääntömuutoksella. Muuttamalla toiminta rekisteröimättömäksi ja siten yhdistyslain ns. suojasäännöt toiminnassa sivuuttaen, pyrittiin suojaamaan em. suurloosin asema ja valta loosiyhdistysten muodostaman, vapaamuurarijärjestöksi kutsutun seurapiirin johdossa suojaamaan se rekisteröidyn, yhdistyslailla säädellyn ja valvotun toiminnan sitä häiritsemättä. Tempulla pyrittiin peittelemällä ratkaisemaan sekasortoinen, yhdistysoikeudellisesti komplisoitunut, jopa oikeudenkäynteihin ulottunut oikeudellisesti ongelmallinen tilanne. Yhdistystoiminnallisen vallankäytön ja loosiyhdistysten keräämän omaisuuden kaapanneeksi sekä loosiyhdistysten 1980-luvulla muodostaneen Suomen suurloosi ry:n miehittäneeksi "keskuselimeksi" tässä yhdistysoikeudellisesti täysin hahmottomaksi - olemattomaksi - palanneessa "järjestössä" työntyi sentralisoidun hallinnollisen, taloudellisen ja oikeudellisen vallankäytön konkretismia edustava ja sellaisena "korkeimman vallan" Suomen tasavallan alueella "muinaisaikaista vapaata ja oikeutettua muurariutta" koskevissa asioissa omaavaksi ilmoittautunut rekisteröimätön henkilöjäsenorganisaatio - Suomen V. ja O.M. suurloosi. Miehitetystä keskuselin ry:stä muodostettiin suurloosin jäsenistä ns. suurvirkailijoista - koostuva, kaapattua omaisuutta hoitava bulvaaniyhdistys, jolle rekisteröimätön isäntäyhdistys myös voi antaa taloudellisia ja oikeudellisia asioitaan hoidettavaksi. Näin tapahtui siitä huolimatta, vaikka rekisteröimättömästä, oikeustoimikelvottomasta ja yleishyödyllisen yhdistyksen statusta omaamattomasta Suomen V. ja O.M. suurloosista ei ole vapaamuurarijärjestön kaltaisen organisaation lailliseksi ja yhteiskuntakelpoiseksi keskuselimeksi. Ei varsinkaan, koska tämän jäsenistöltään epämääräisen, ilman yhdistyssääntöjä toimivan henkilöorganisaation toiminta muurarillisissa seurapiireissä on viime vuosikymmeninä ollut sanan mukaisesti yhtä vallattoman röyhkeää kuin käenpojan pesiminen vieraassa pesässä. Kuten sanottu, tämä röyhkeä "käenpoika" kuoriutui rekisteröityneen ja näin yhteiskuntakelpoiseksi vuonna 1983 järjestäytyneen Suomen suurloosi ry:n pesässä jo samalla vuosikymmenellä. Vuonna 2001 em. Suomen suurloosi ry:n yhdistysrakenteen ja -sääntöjen muutoksella "käkemme" dementoi pesän alkuperäisten asukkien rekisteröityjen loosiyhdistysten - toiminnan valloittamassaan pesässä, manipuloi heitä purkamaan rekisteröintinsä ja eristi heidät siten järjestöllisestä päätöksenteosta ja toiminnasta sallien rekisteröintinsä säilyttäneille loosiyhdistyksille kuitenkin yhdistyslain velvoittamana saavutettuna jäsenetuna asumisoikeuden pesän rekisteröidyksi Suomen suurloosi ry:ksi jääneessä fasadiosassa - joka sekin asuminen yritettiin, siinä epäonnistuen (yhdistysrekisterin puututtua asiaan) vuoden 2007 sääntömuutoksella kumota Yhdistystoiminnallista alakulttuuria 3.1 Suurloosi - rekisteröimätön, oligarkkinen henkilöorganisaatio Näin vallan kaapannut rekisteröimätön henkilöorganisaatio Suomen V. ja O.M. suurloosi - muutti

4 pesän alkuperäisen yhdistysoikeudellisen rakenteen ja hallinnon jengityyppisenä tapa- ja alakulttuurina toteutettavaksi yhdistystoiminnaksi. Näin se ryhtyi omilla perussäännöillään ja suurloosistrategisilla päätöksillään myllertämään pesän toiminnallisia muotoja muurariuden aatteelliselle sisällölle sekä sen kasvatuksellisille tarkoitusperille kohtalokkain seurauksin. Aidon, perinteisen vapaamuurariuden ja vapaamuurarijärjestön suhteen tämä uusi järjestörakenne, kuten sen harjoittama toiminta ja sen muurarillinen keskuselin suurloosi - ovat falsifikaatiota, eli väärennöstä, jossa väärennöksessä lait ja legendat ovat joutuneet keskinäiselle törmäyskurssille. Syy löytyy siitä, että henkilöklikkinä toimivan Suomen V. ja O.M. suurloosin muurariutta koordinoivaa toimintaa sävyttävät monien muurarillisten deluusioiden, fiktioiden ja legendojen kirjot - yhdistysoikeudellisine harhanäkyineen sekä omaperäisine yhdistystoiminnallisine sepitteineen ja käytäntöineen. Sepitteiden ja deluusioiden sekamelskassa on järjestötietoisuudelta puuttunut vapaamuurariuteen, sen sisältöön, toimintaan ja toimintatapoihin kohdistuva asiantuntemus, kuten on puuttunut myös yhdistystoiminnallinen ja -oikeudellinen tietämys. Sepitteellisyyttä yhdistystoiminnasta kuvaa Koilliskulmaan järjestötasolta kirjoitettu lausunto: Yhdistysten rekisteröinti on sata vuotta sitten käyttöönotettu omituinen sääntö. Missään muussa Euroopan maassa ei tunneta ry -systeemiä, joka Suomessa periytyy keisarivallan ajalta Tämä manifesti lienee johdettu suurmestarin ja suurloosin caesarismia konstituoiviksi ja eksessiivisen klerikaalisiksi laadituista perussäännöistä, joiden muodostamaa muurarillista satumaailmaa ja niiden kaiken sovinnaisuuden sekä moraalin periaatteiden ja jopa lainkin rajat ylittävän hallintomallin alakulttuuria - pudelns kern iä - kuvaa erään satumaailman edustajan kerronta (Mon, 24 May :57) ns. nettimuurarien keskustelupalstalla: Suomen yhdistyslaki lähtee perusteiltaan siitä, että me jäsenet valitsemme johtomme ja myös sen vapautamme kun aihetta on. Sen sijaan loosi on hallintoineen peräisin yksinvaltiusajalta, jolloin demokratia oli vielä tuntematonta. Siksi loosin mestari ei voi erota tehtävästään, häntä ei voida kritikoida loosissa jne. Muinaisessa V ja OM loosissa siis valta kulkee toisin kuin ry:ssä ylhäältä alas, ts. meidän kaikkien tulee nauttia suurmestarin luottamusta Nämä kaksi sinänsä vastakohtaista doktriinia toimivat vain ja ainoastaan siten yhdessä, että me muinaisen loosin jäseninä ja annettuamme erinäisiä sitoumuksia asteita saadessamme olemme sidottuja noihin vakuutuksiimme kaikessa VM toiminnassamme ja siis myös äänestyskäyttäytymisessämme ry:n kokouksissa. Toimimme ry:ssä siten kuin loosi (-> mestari) on päättänyt... Jos siis nyt - tänä päivänä - tehtäisiin Heli Astalan eduskuntakyselyä vastaava kysely mikä ei ehkä po. järjestön tervehdyttämisen kannalta olisi lainkaan hassumpi ajatus vastaus kuuluisi: Vapaamuurarius ei ole rekisteröity järjestö eikä se harjoita rekisteröityä yhdistystoimintaa. Sen johdossa ilmoittaa toimivansa henkilöjäsenistä muodostettu rekisteröimätön oligarkkinen yhdistys, jota kutsutaan Suomen V. ja O.M. suurloosiksi. Tämä yhdistys harjoittaa epädemokraattiseksi vinoutunutta kansalais- ja yhdistystoimintaa, jossa toiminnassa yhdistyslain mukainen säätely ei toteudu ja jonka säännöissä suhdeyhteyksiä ja sovellutuksia perustuslakiin mm. perusoikeuksia ja kansanvaltaa koskevissa kohdissaan ei ole otettu huomioon. 3.2 Kuvitteellinen järjestö Kun siis puhutaan vapaamuurarijärjestöstä, puhutaan kuten sanottu - falsifikaatioista, eli kuvitteellisesta, mm. oikeudellisesti relevantteja jäsenyysyhteyksiä ja päätöksentekoväyliä vailla olevasta oletusjärjestöstä. Sen yhdistysoikeudellisen luonteen ja olemuksen suurloosin johto lanseeraa sosiosentrisin sepittein: "järjestelmämme perustuu - toisin kuin monessa muussa järjestössä - henkilökohtaiseen sitoutumiseen" ja että "olemme kaikki yhtä - veljeyden nimessä." Tilanne on paradoksaalinen, sillä mikään yhdistys ei voi toteuttaa tarkoitustaan, ellei sitä ole toteuttamassa jäsenyys- ja sen myötä sisäisten päätöksenteko-, osallistumis- ja vuorovaikutusväylien kautta kaikki ne, joita tarkoituksen toteuttaminen koskee. Tässä tapauksessa vapaamuurariuden tarkoitusta on sitä koordinoivalla tasolla toteuttamassa vain oletusjärjestön, oligarkkisen oletuskeskuselimen oletusjäsenistö yhden miehen suurmestarin - hallituksineen - suurimman osan asianosaisista jäädessä estradin ulkopuolelle. Suurloosin vuonna 2009 palvellut sijaissuurmestari kakkosmies totesi sähköpostissaan 4

5 järjestörakenteesta, että meidän järjestörakenteemme juridisen hyväksyttävyyden ovat etevät siviilioikeusjuristit todenneet kiistattomasti. Tätä hyväksyttävyysongelmaan liittyvää hahmotonta kuvitteellista - järjestörakennetta sekä epädemokraattista vallankäyttöä ja päätöksentekoa V. ja O.M. suurloosi on pyrkinyt peittelemään muuttamalla perussääntöään vuonna 2007 siten, että myös loosiyhdistykset olisivat sen jäseniä näin siitä huolimatta, vaikka ne suurimmaksi osaksi rekisteröimättöminä yhdistyksinä eivät voi olla minkään toisen yhdistyksen jäseniä. Näin suurloosin caesarismia itse- ja ylivaltaisuutta pyrittiin näennäisesti ja näytemällisesti sopeuttamaan demokraattisen päätöksenteon raameihin! Sepite koskettelee myös suurloosin bulvaani/fasadiyhdistykseksi vuonna 2001 muodostetun Suomen Suurloosi ry:n jäsenkuntaa. Sen sääntöihin on kirjoitettu jäsenistään harhauttavan käsityksen antava lause, jonka mukaan sen jäsenyyteen voi pyrkiä rekisteröimättömän Suomen V. ja O.M. suurloosin henkilöjäsen taikka toimikaudekseen sen jäsenenä olevan loosin mestari. Tämän, sääntöihin kirjoitetun, Yhdistysrekisterinkin ilmeisesti hämänneen yhdistysoikeudellista kikkailua edustavan harhanäyn avulla yritetään luoda muurarilliseksi lanseerattua seurapiirirakennetta sekä suurloosin oikeudellisesti arveluttavaa yhdistystoimintaa peittelevää havainnekuvaa yhdistysoikeudellisesti pätevän jäsenyysrakenteen, demokraattisten päätöksentekoväylien sekä laillisten toimintamuotojen olemassaolosta tässä täysin hahmottomaksi ja jäsentymättömäksi muuttuneessa sosieteettilaumassa. Näin siksi, koska hyväksyttävyysongelma koskee myös ko. yhdistyksen oikeudellisesti arveluttavaa taloudenpitoa ja varainhankintaa, johon sisältyvät sen ulkopuolisiin yhdistyksiin ja niiden jäseniin kohdistama vastikkeeton, "suurloosimaksuksi" naamioitu jäsenmaksuluonteinen rahankeräys ja verolliseksi asettuva myyntitoiminta. 3.3 Perussääntö, korkein legendavalta ja epädemokraattinen arkirealismi Kuten alussa todettiin, eräs suurmestari siteerasi järjestölehteensä kohtaa perussäännön ns. Vanhoista Käskyistä: Näitä muinais-aikaisia loosien (oikea käännös on: muinaisen loosin ) valtiaita ja käskijöitä, ylempiä ja alempia, kutakin asemassaan, on kaikkien veljien toteltava vanhojen käskyjen ja ohjesäännön mukaisesti nöyryydellä, kunnioitukselle, rakkaudella ja innolla. Perussääntönsä mukaisen järjestörakenteen ja yhdistystoimintamallin mukaan suurloosilla olisi korkein valta Suomen tasavallan alueella vapaamuurariutta koskevissa asioissa. Säännöstä selviää, että korkein valta edustaa epädemokraattisesti ja yksinvaltaisesti toimivan suurloosin yhdistyslailla säätelemätöntä vallankäyttöä. Tähän suurloosin ja samalla sen johtaman järjestön yhdistyssäännöksi ymmärrettyyn perussääntöön on kirjoitettu yhdistysoikeudellisesti ristiriitaisina normilauseina perustuslain, Suomen lainsäädännön ja jopa maamme oikeusjärjestelmän ja oikeudenkäytön alueille ulottuvia ja kuuluvia säädöksiä. Niiden mukaisesti toimivaa suurloosia eivät sitoisi maamme lait, vaan se olisi oikeutettu korkeinta valtaa ja hierarkkista organisaatiota määrittäväksi muokatun perussääntönsä puitteissa tekemään päätöksiä ja toteuttamaan menettelytapoja, joiden määräilevät sekä yksilöiden oikeuksien ja toiminnan rajoittamista ilmentävät säätelyt saattavat ulottua erilaisina vallankäytön muotoina - mm. kuuliaisuuteen, alistamiseen ja vaikutusvaltaan sidottuina tottelevaisuusvaatimuksina paitsi itsenäisiin loosiyhdistyksiin ja niiden jäseniin, myös näiden yhteisön ja niiden jäsenten ulkopuolisiin, taloudellisiin, yhteiskunnallisiin ja oikeudellisiin viranomaisluonteisiinkin - vuorovaikutussuhteisiin kaikessa henkilökohtaisessa ja yhteiskunnallisessa elämässä ja toiminnassa. Tässä yhteydessä on huomattava kuten juristiveljet kirjoittavat muistiossaan Rekisteröimättömän suurloosin asemasta -, että yhdistyksen sääntöihin ei voida sisällyttää kolmatta osapuolta velvoittavia säännöksiä. Tämä tarkoittaa siis, että noihin yhdistyssääntöluonteisiksi laadittuihin menettelytapaohjeisiin - perussääntöihin - ei voida tällaisissa yhdistysrakenteissa kirjoittaa kolmatta osapuolta, ulkopuolisia loosiyhdistyksiä tai niiden jäseniä koskevia sääntökohtia. Juristiveljet kirjoittavat tällaisesta vallasta : Loosiyhdistysten säännöissä ei ole määritelty minkään yhdistyksen ulkopuolisen organisaation ei rekisteröimättömän Suomen Suurloosin kuin muunkaan organisaation asemaa tai määräysvaltaa suhteessa loosiyhdistykseen. Rekisteröimättömällä Suomen Suurloosilla ei ole näin ollen mitään asemaa eikä toimivaltaa yksittäiseen loosiyhdistykseen tai sen jäseniin nähden. Nuo perussäännössä mainitut muurariutta koskevat asiat edustavat siis epädemokraattisesti, 5

6 jopa yksinvaltaisesti "korkeinta valtaa" käyttävän suurloosin yhdistystoiminnallisen hallinnollisen, oikeudellisen ja taloudellisen - vallankäytön konkretismia. Huomautettakoon lisäksi, että näillä säännöillä ei nykymuodossaan ole rakenteellista yhteyttä vapaamuurariuden alkuperäisiin, järjestöllistä olemusta, luonnetta, tarkoitusperiä, toiminnan kehyksiä ja opetuskonseptien toteuttamista sekä tapa- ja käyttäytymiskulttuuria konstituoivien perussääntöjen, eli aatteellisen toiminnan järjestysmuotojen constitution - kanssa. Caesarismissaan suuryksiköt ovat siis oikeudellisia rajoja ylittäen ulottaneet perussääntönsä yhdistyssääntöjen luonteisina dokumentteina jopa ns. suuroikeutensa oikeudenkäyntisääntönä - koskemaan myös itsenäisten ulkopuolisten yhdistysten ja niiden jäsenten toteuttamaa yhdistystoimintaa. Sääntöihin kirjoitetulla määräysvallalla suuryksiköt ovat puuttuneet yhdistysten toimintavapauteen ja itsemääräämisoikeuteen, tehden sen jopa uhkavaatimuksiin ulottuvilla ultimaatumeilla sekä viranomaisluonteisilla toimilla uhkaillen. Näitä toimia ne ovat perustelleet perussääntöihinsä kirjoitetuilla valtaoikeuksillaan korkeimmalla vallallaan -, mm. siihen vetoamalla, että uhkailun kohde on sitoutunut noudattamaan jokaista suuryksikön antamaa määräystä. Tällainen korkeimman legendavallan räikeä, uhkailujen sävyttämä esille asettelu näyttäytyi RAchapter Nova Terra N:o 49 ry:n kokouksessa Se näyttäytyi rekisteröimättömän Suomen Royal Arch suurchapterin Helsingin piirin suurtarkastajan vierailuna ja vierailijan eksessinä esiintymisenä yhdistyksen kokouksessa. Tällä kerralla vallattoman vallankäytön lanseeraus näyttäytyi kompetenssia omaamattoman rekisteröimättömän suuryksikön edustajan viranomaisluonteisena, ns. perussäännön sanktioilla uhkailuun ulottuvana puuttumisena (mm. pöytäkirjasaneluna) yhdistyksen itsemääräämisoikeuteen ja toimintavapauteen. Puuttuminen sisälsi rekisteröidyn yhdistyksen sääntöjen perustelemattoman muuttamisvaatimuksen sekä yhdistyksen kunniajäsenen jäsenyysstatukseen kajoamisen, mikä tapahtui perussäännön 59 :n. 3 momenttia pöytäkirjaan siteeraten ja jäsenen jäsenyyden perusloosissaan päättyneeksi olettaen jossa se jatkuu kunniajäsen statuksin, kuten myös po. Nova Terrassa ja täysin jäsenoikeuksin. Tilanteessa kopioituivat samanlaiset menettelyt painostukset ja uhkailut kuin edellä mainitussa kalabaliikissa, merkkiä Faros. Juristiveljet kirjoittivat muistiossaan, Rekisteröimättömän suurloosin asemasta maaliskuussa 2004: Päätösvalta yhdistyksessä kuuluu sen jäsenille. Tähän lauseeseen on kirjattu yhdistyksen päätösvallan perusta ja yhdistyksen itsemääräämisoikeus. Yhdistyksen säännöissä määrätään yhdistyksen hallinnosta ja päätöksenteosta. Yhdistyksen jäsenet päättävät näistä asioista yhdistyksen säännöissä säädetyllä tavalla. Millään ulkopuolisella taholla ei ole oikeutta puuttua yhdistyksen toimintaan sen toimiessa Suomen tasavallan lakien ja asetusten mukaan. Rekisteröimätön Suomen Suurloosi (tai Royal Arch suurchapter) ei siten ole oikeutettu millään laillisella perusteella puuttumaan yhdenkään loosiyhdistyksen, niiden jäsenten tai loosien mestarien toimintaan. Juristiveljet kirjoittavat yhdistyksen jäsenyydestä: Yhdistyksen jäsenyys on periaatteessa pysyvä oikeus. Yhdistyksen jäsenyys ei voi olla määräaikainen, jäsenellä on oikeus pysyä yhdistyksen jäsenenä niin kauan kuin hän tahtoo. Yhdistyksen jäsentä ei voida erottaa kuin yhdistyslain tai yhdistyksen sääntöjen mukaisella laillisella erottamisperusteella. Tilanteessa esiintyi muurarijärjestöjen jengityyppisen alakulttuurin erään oireyhtymän paradigma, mikä oireyhtymä oikeuttaa kysymään: Millä laillisella ja oikeudellisella perusteella ja millä kompetenssilla rekisteröimättömän ja oikeuskelvottoman suurchapterin piiritarkastaja esittää määräaikaan sidottuja perustelemattomia sääntömuutosvaatimuksia kolmannelle osapuolelle, eli ulkopuoliselle, yhdistyksensä jäsenyysyhteyksiä vailla olevalle rekisteröidylle yhdistykselle? Mitä ovat ne ristiriidat, joita nämä suurchapterin edustajat väittävät rekisteröidyn Nova Terra yhdistyksen yhdistyssääntöjen ja heidän perussääntönsä välillä olevan? Mitä piiritarkastaja tarkoitti ultimaatumiinsa sisältyneellä uhkailulla perussäännön mukaisista seurauksista? Mitä tarkoitti yhdistykseen kohdistunut huomauttelu perussäännön rikkomisesta, koskien kunniajäsenen sääntömääräistä jäsenyyttä ja jäsenoikeuksia? Oliko sillä pyrkimys yhdistystä uhkaillen, painostaen ja manipuloiden saada po. kunniajäsen karkotetuksi yhdistyksestään? 6

7 7 Tapaus kaikkine mausteineen osoittaa, että näiden vapaamuurarijärjestöjen oikeudellinen tilanne on nyt todella vakava, sillä tällainen häiriköintikäyttäytyminen ja legendavallan esille asettelu on jo pitkään heijastunut paikallisiin muurariyksiköihin, jotka sen vuoksi ovat menettäneet niin sisäisen kuin myös ulkoisen toiminnallisen otteensa alkuperäisiin tarkoitusperiinsä. Näin on nyt häiriköinnin seurauksena käymässä ja käynyt - painostuksen ja uhkailujen saattamana myös sisäiseen levottomuuteen, pelkoon ja kaaokseen joutuneelle Nova Terra yhdistykselle. Tässä suhteessa edellä kuvattu tapahtuma on suora osoitus vapaamuurarillisesta alakulttuurista, eli epädemokraattiseksi vinoutuneesta yhdistystoiminnasta, jossa yhdistyslain mukainen säätely ei toteudu" ja jossa inhimillisen elämän eettis-sosiaalinen sisältö ei enää konstituoi ihmisten ajattelua, tietoisuutta eikä toimivaa tahtoa. Tämä moraalinen ja sosiaalinen vajanto näyttäytyy toiminnassa älyllisenä, eettisenä ja oikeudellisena epärehellisyytenä ja tästä johdettuna moraalisena ja sosiaalisena piittaamattomuutena, kuin myös yhteiskunnan laatimien lakien ymmärtämättömyytenä ja noudattamattomuutena. Epädemokraattiseksi vinoutunut yhdistystoiminta heijastelee siis vapaamuurareiden laista vastoin parempaa tietoa piittaamatonta yhdistystoiminnallista arkirealismia oikeudellisesti sekavine toimintamuotoineen sekä epädemokraattisine hallintokulttuureineen. Epädemokraattisen vallankäyttönsä lumoissa toimiva järjestöjohto ei tiedosta tapa- ja hallintokulttuurinsa yhdistysoikeudellista vinoutuneisuutta. Se ei tiedosta, että järjestö kasvatuskehikkoineen ei elä eikä toimi laatimansa perussäännön luoman ja ilmentämän valtayhteisön kaltaisessa feodaaliyhteiskunnassa. Johto ei tiedosta sitäkään, että loosiyhdistykset jäsenineen eivät ole määräiltäviä, suurloosin alaisia vasalliyhdistyksiä - vaan että ne toimivat 2000-luvun perustuslaillisessa demokratiassa, jossa yhdistystoiminnassakin vallitsevat kansanvaltaisuuden periaatteet. 4. Oikeudellisesti ja yhteiskunnallisesti arveluttavaa yhdistystoimintaa 4.1 Oikeudellisia oireyhtymiä Oikeudellisten komplikaatioiden lähtökohtana tässä rekisteröimätöntä yhdistystoimintaa harjoittavassa uudessa - olemattomassa - järjestömuodossa on se, että formaalina, liittomuotoisena järjestörakenteena tätä järjestötyyppiä kokonaisuuksineen, jäsenineen ja jäsenyysmuotoineen ei ole määritelty eikä liittona, tms. nimetty. Oikeudellisina komplikaatioina tässä tilanteessa näyttäytyvät, kuten edellä todettiin, yhdistystoiminnan järjestelyn rekisteröimättömyys ja oligarkkisen keskuselimen sentralisoidun, yhdistyslailla säätelemättömän hallinnon (vallankäytön) ja päätöksenteon hallinnollis-oikeudelliset muodot epädemokraattisine menettelytapoineen. Hallinnollisessa toiminnassaan tämä organisaatio katsoo olevansa oikeutettu tekemään päätöksiä jopa sellaisista yleisistä asioista, jotka asioiden luonteesta johtuvista syistä koskevat sen ulkopuolisiksi syrjäytettyjä loosiyhdistyksiä ja niiden yksityisiä jäseniä - ja joita ei voida määrittää käsiteltäviksi edes sen yhdistyssäännöissä, jos sillä sellaiset olisi... Tällaisiin päätöksiin on kuulunut mm. ulkopuolisten yhdistysten maksettavaksi määrätty jäsenmaksu, eli rahankeräysluonteinen suurloosimaksu. Juristiveljet kirjoittavat: Säännöissä on mainittava jäsenen velvollisuudesta suorittaa yhdistykselle jäsenmaksuja ja muita maksuja. Vain yhdistyksen jäsenellä voi olla velvollisuus suorittaa yhdistykselle jäsen- tai muita maksuja. Yhdistys ei voi laillisesti velvoittaa ketään muuta kuin jäsentään suorittamaan tällaisia maksuja. Tällä perusteella rekisteröimätön Suomen Suurloosi ei ole oikeutettu perimään jäsenmaksuja tai muitakaan maksuja muilta kuin sen jäseniltä. Ongelmallisiksi asettuvat siis rekisteröimättömän klikkisuurloosin ulkopuolisiin, jäsenyyteensä kuulumattomiin yhdistyksiin kohdistama vastikkeeton rahankeräys, verolliseksi asettuva myyntitoiminta sekä laaja, jäsenyyteensä niinkään kuulumattomia henkilöitä - viranomaisia ja julkisia tehtäviä hoitavia virkamiehiä (mm. tuomareita, upseereita, poliiseja) sekä yhteiskunta- ja talouselämän päättäjiä - koskeva henkilörekisteröinti. Juristiveljet toteavat rahankeräyksestä: Kysymyksessä on vastikkeeton rahankeräys, joka edellyttää rahankeräyslupaa (Rahankeräyslain 3 ). Rahankeräyslain 4 :n mukaan rahankeräyslupa

8 voidaan antaa ainoastaan kotimaiselle rekisteröidylle yhdistykselle tai muulle yhteisölle taikka itsenäiselle säätiölle, jolla on yksinomaan sosiaalinen, sivistyksellinen tai muu aatteellinen tarkoitus. Rekisteröimätön yhdistys ei rahankeräyslain mukaan voi saada lupaa rahankeräykseen. Verotuksesta he sanovat: Tuloverolain perusteella rekisteröimätöntä yhdistystä ei voida pitää yleishyödyllisenä yhteisönä. Tämä tarkoittaa sitä, että se on yleisesti verovelvollinen, sen on annettava veroilmoitus ja sen saamaa verotettavaa tuloa käsitellään sen jäsenten verotettavana tulona. Rekisteröimätön yhdistys on edellä esitetyllä perusteella verovelvollinen. Ja henkilörekisteröinnistä he mainitsevat: Jäsenluetteloa yhdistys voi pitää vain ja ainoastaan jäsenistään. Rekisteröimätön Suomen Suurloosi ei siten ole oikeutettu pitämään luetteloa yhdistyksistä tai henkilöistä jotka eivät ole sen jäseniä. ) Henkilörekisterilain kannalta näitä tiedostoja ei tee lailliseksi ja hyväksyttäväksi se, että ulkopuolisten loosiyhdistysten sihteerit on värvätty niitä (siihen omien jäsentensä henkilötietoja) päivittelemään varsinkaan, koska ko. loosiyhdistyksillä ovat omat, yhdl. 11 :n mukaiset jäsenrekisterit. 4.2 Suomen laki contra vapaamuurarius On luonnollista, että näin organisoitua yhdistystoimintaa ja siihen liittyvää vallankäyttöä koskevissa yhteyksissä tulee vastaan Suomen laki sekä maamme kansanvaltainen yhteiskuntajärjestys. Vastaan se tulee mm. makulatuuriksi katsottavan perussäännön sisällössä. Viimeistään se tulee vastaan sillä toteutettuun, lakia ja perustuslaillisia perusoikeuksia loukkaavaan vallankäyttöön liittyvinä yhteiskunnallisina, oikeudellisina ja oikeusturvaa koskevina tarkoituksenmukaisuuskysymyksinä. Vastaan tässä tulee monien tahattomien assosiaatioiden mielteiden, jotka liittyivät toisiin mielteisiin kera, myös toimittaja, tietokirjailija Sami Parkkosen vieraskynä -kolumni, Maan tapa täyttää järjestäytyneen rikollisuuden tunnusmerkit (HS ). Kirjoittajan mukaan maan tapa tarkoittaa lakien rikkomista. Lakeja rikkovien toimintamallien hän toteaa pesiytyneen kaikkialle yhteiskunnallisiin verkostoihin. Tässä kategoriassakin näyttää siltä, että itse luodun maan tavaksi muodostuneen sopimus- ja (perus)sääntöetiikkansa konstituoimina tuollaiset verkostot jäsenineen ovat valtansa, asemiensa ja etujensa säilyttämiseksi valmiita toteuttamaan toiminnassaan minkälaisia tahansa - laittomia ja sivistymättömiä sekä järkevyys-, moraalisuus- ja säädyllisyysehtojen vastaisia, kuin myös (perus)sääntöjensä seurauksilla painostavia ja kiristäviä uhkailuja ja jopa niihin liittyviä väkivaltaisia, perus- ja ihmisoikeuksia sekä ihmisarvoa loukkaavia tekosia. (Viitattakoon em. Faros-kalabaliikkiin kategoriassaan tekosista räikeimpänä.) Paradoksi tässä yhteydessä on vain se, että vapaamuurarius opettaa ja opasta miehiä elämässään ja toiminnassaan juuri näitä ehtoja toteuttamaan sekä niihin liittyviä eettis-sosiaalisia ohjauselementtejä käyttämään. Edellä sanottu osoittaa, että rekisteröimättömissä yhdistyksissä ja järjestöissä mikäli viimeksi mainittuja voi yhdistysoikeudellisesti relevantteina, rekisteröimättöminä yhdistysrakenteina ollakaan vallitsevaa oikeustilaa ei useinkaan voida pitää lainsäätäjän tarkoittamalla tavalla eikä lainmukaisuusperiaatteiden puitteissa hyväksyttävänä. Hyväksymättömyys koskettelee niin ikään yhdistysten pyrkimyksiä luoda yhdistystoimintaansa uusia, lain tarkoituksen kanssa ristiriitaisia yhdistyslakia kiertäviä ja rekisteröityä toimintaa vältteleviä yhdistystoiminnallisia rakenteita ja käytäntöjä sekä erilaisia, hallinnollista päätöksentekoa ja informaalista vallankäyttöä konstituoivia statuutteja. Vaikka nykyinen yhdistyslaki on ilmeisen pätevä ja tiivis, näin organisoitu yhdistystoiminta osoittaa, että siihen on jäänyt aukkoja niille rekisteröimätöntä yhdistystoimintaa harjoittaville yhteisöille, jotka pyrkivät toimimaan nykyisen yhdistyslain ulottumattomissa olevina alakulttuureina ja joilla on ilmeistä tarvetta lain kiertämiselle. Tässä tällainen yhdistystoiminta törmää yhteiskunnan lainvalvonnallisiin ja lainsäädännöllisiin toimenpiteisiin. Jos siis laissa on aukkoja, sitä tulisi kansanvaltaisuusperiaatteiden sekä kansalaisten perusoikeuksien edistämiseksi ja toteutumiseksi tarkistaa tarkistaa sellaisilla arvo- ja moraalimuodostelmia sisältävillä säädöksillä, jotka estäisivät rekisteröimättömissäkin yhdistyksissä epädemokraattisen ja lain yleisiä laillisuusperiaatteita loukkaavan yhdistystoiminnan järjestelyn ja toteutuksen. Kuvattuun tilanteeseen liittyen tämä voisi toteutua kohdistamalla yhdistyslain jäsenyysasioita - jäseneksi tuloa ja erottamista - sekä yhdistysten hallintoa, päätösvaltaa ja päätöksentekoa koskevat ja niitä säätelevät säädökset määrittämään myös rekisteröimättömien, varsinkin keskusjärjestö- 8

9 9 luonteisten sekä merkittävän jäsenmäärän ja -koostumuksen omaavien yhdistysten toimintaa. Yhdistyslain mukaisessa säätelyssä laki tulee vastaan yhdistyslain 43 :ssä ja sen 1. momentissa. Koska liittomuotoinen järjestö on purettu ja jäsenyysyhteydet suurloosiin katkaistu, ei ko. kohdan mukainen kanne ole jäsenten nostamana mahdollista, vaan se on tehtävä sisäasiainministeriön tai virallisen syyttäjän toimesta toteutettavana kovana kanneohjauksena, so. yhdistyksen lakkauttamisena tai sille varoituksen tai väliaikaisen toimintakiellon (44 ) antamisena. Lakkautusta suopeampi tapa olisi oikeus- tai sisäasiainministeriön pehmeä välillinen ohjaus. Näille valtionhallinnon yksiköille annetut tehtävät ovat julkisia tehtäviä, siksi niiden toteuttama viranomaistoiminta kuuluu siten lähtökohtaisesti laillisuusvalvonnan piiriin. Tällaisissa tapauksissa ne voivat puuttua kovan oikeudenkäyttöohjauksen sijasta myös havaitsemiinsa epäkohtiin ohjaavilla toimenpiteillä. Tässä mielessä lainsäädännön ohjaustapa on viranomaistoiminnan de facto pehmeä ohjaaja ja hyvän hallinto- ja toimintatavan suuntaviivoja osoittava moderni orgaani. 5. Organisatorisiin muotoihin latistunut tautitilanne Mikäli kirjoituksessa edellä esitetyt näkemykset ovat reaalisesti yhdistettävissä vapaamuurariyhteisöjen yhdistysrakenteeseen ja toimintaan, silloin vapaamuurarius törmää järjestölliseen häiriö- ja tautitilaansa, mikä viittaa epädemokraattiseksi vinoutuneeseen ja yhteiskuntakelvottomaksi muuttuneeseen, jopa yhdistyslain 3 :ää arveluttavalla tavalla sivuavaan kansalaistoimintaan. Eräs vapaamuurari kirjoitti sähköpostissaan tällaisesta tilasta, sen arkirealismista laadittuihin muistioihin viitaten, että muistioissa "kuvataan oireita, pahojakin ja vakavia ehkä jopa tuhoon johtavia." Hän kysyi: "mutta mikä on itse tauti - ja vastasi itse kysymykseensä: "Tauti on vainoharhainen demokratian pelko, vallanhimo, lähestyvän vanhuudenhöperyyden mukanaan tuoma sairaalloinen takertuminen tuttuihin vanhoihin rakenteisiin ja toimintamalleihin sekä valheellisen korttitalon rakentaminen peittämään edellisiä tehtyjä virheitä. Suomeksi sanottuna kysymys on egosentrisestä narsismista egotismiin ja perussäännöillä konstituoituun vallanfarisealaisuuteen yltävästä egosairaudesta sekä samalla sosiaalisen, muurarillisen ja oikeudellisen tietoisuuden vajannosta. Pahinta on se, että tällaisessa "häiriö- ja tautitilassa" päätöksenteon lailliset ja eettiset oikeuttamisperiaatteet antavat tilaa taloudellisille hyötypyrkimyksille, kirjoitetut lait sivuuttaville hallinnollisille omavaltaisuuksille ja tarkoituksenmukaisuuksille, kuin myös epädemokraattisen vallankäytön välineiksi laadituille, lain ja yhdistyssääntöjen luonnetta omaamattomille "muurarillisille" perus- ja ohjesäännöille. 5.1 Järjestölliset itseisarvot Vallankäytön välineenä tässä tautitilanteessa on hierarkkisella hallintokulttuurilla porrastettu, virka-asemaan ja sen suomaan valtaan määräilyyn, kuuliaisuuteen, pelotteluun ja pelkoon - sidottu sosiaalinen eriarvoisuus sekä palkitsemisen ja rankaisemisen säätelyt. Pahimpia pelkoja aiheuttaa kollektiivin identiteetin - veljeyden - tuen ja suojan menettämisen uhka - uhka tulla leimatuksi ja kompromettoiduksi sekä suurloosin "kolhimaksi" tässä arvostetussa seurustelu- ja veljespiirissä. Paikallisten loosiyhdistysten toiminnassa tämä kuvitteellinen järjestötoiminta vallankäyttöineen ilmentää yhdistystoiminnallista ja -oikeudellista mahdottomuutta. Yhdistysten hallinto vastuusuhteineen kuin myös päätöksenteon mekanismit ovat epämääräisiä, sillä niitä määrittävät rekisteröimätön loosiyhdistys, sen säännöt ja yksimiehinen hallitus (mestari), mestarin neuvosto, vanhimpain neuvosto sekä loosiyhdistys ry hallituksineen ja yhdistyssääntöineen. Mukana informaalisina "hallintoeliminä" hääräävät rekisteröimätön suurloosi yksinvaltaisine suurmestareineen, ohjesääntöineen, toimikuntineen sekä hierarkkisesti järjestäytyneine suurvirkailijoineen - piirisuurmestareineen, suurtarkastajineen jne.. Touhuilussa ovat mukana myös em. suurbulvaaniyhdistys ry sekä ns. suuroikeus oikeudenkäyntisääntöineen. Yhdistystoiminnallisesti mahdotontakin mahdottomaksi tilanne loosiyhdistyksissä kärjistyy silloin, kun kuten usein vuosittaisessa puheenjohtajakierrossa tapahtuu tehtäviään yhdistysoikeudellisesti osaamaton ja muurarillisesti tietämätön puheenjohtaja (mestari) uskoo suurloosin yhdistystoiminnallisia sepitteitä ja deluusioita mm. mestarin ehdottomasta asemasta, jonka mukaan mestarin valta loosissa on ehdoton ja mestari on johtaja, määrääjä (yli ry:n mahdollistamien rajojen) ja ryhtyy sitten toimimaan tällaisten fiktioiden mukaisesti. Paradoksi tässä on se, että tämän "suurloosimuurariuden" matkassa harhaanjohdettu, pelokas, avuton ja suurloosiveronsa - eli "toimintatukensa henkisen kehittymisensä forumista" rekisteröimät-

10 tömän suurloosin henkilöjäsenille - nöyränä maksava muurarikenttä ei kykene synnyttämään tarvittavaa muutosvirtaa eikä omin sisäisin toimin palauttamaan järjestöllistä toimintaansa lailliseen, yhteiskuntakelpoiseen muotoon. Toiminnan suuntautuminen järjestöllisiin itseisarvoihin, kuten vallan ja aseman esille asetteluun sekä muihin vastaaviin organisatorisiin muotoihin, on latistanut ja muuttanut jopa tuhonnut - vapaamuurariuden alkuperäisen tarkoitusperän. Sanottakoon se näin: Tällainen toiminta ei tavoita eikä ilmennä muurariuden henkiseen kehittymisen konseptiin, sen arvoon, merkitykseen ja sisältöön, eli koko muurarillisen järjestelmän sisimpään yhteyteen liittyvää tarkoitusperää eikä sitä konstituoivaa aatteellista oppi- ja opetussisältöä. Sen sijaan tällainen jengityyppinen alakulttuuri antaa tilaa taistelun ja kilpailun hengelle, jonka voima on hajottavaa ja eriyttävää. Tuon hengen - joka elää aineellisten pyyteittemme, pyrkimystemme ja eduntavoittelumme keskellä - vaikutuspiirissä ei voida milloinkaan rakentaa yhtenäisyyttä, ei ystävyyttä eikä rauhaa, joiden sanotaan olevan eräitä tärkeimpiä toimintamme menestystekijöitä sekä lähtökohtia paremmalle ja onnellisemmalle tulevaisuudelle Jälkikirjoitus Edellä todettuun viitaten on jälkikirjoituksen aluksi syytä palata muistion osioon 2.2 Rekisteröidystä rekisteröimättömään toimintaan luvun alkuun. Tuolloin nämä muurarilliset seurapiirit rakennemuutoksineen sekä väljine yhdistystoiminnallisine järjestelyineen ryhtyivät sääntömuutoksensa valinkauhaan jouduttuaan seikkailemaan yhdistysoikeudellisessa viidakossa. Jotkut loosiyhdistykset näkivät sääntömuutoksella tehtyyn rekisteröimättömään järjestörakenteeseen integroidun tuhon mekanismin ja tekivät Suoman Suurloosi ry:lle sääntömuutosehdotuksesta pöydällepanoaloitteen. Koska materialistisen elämismaailmamme moraalisen ja henkisen vajannon vaikutukset yhteiskunnassa ja sen eri rakenteissa olivat jo tuolloin selvästi näkyvissä, jotkut veljetkin esittivät väljän, lailla säätelemättömän ja valvomattoman järjestörakenteen muodostamisesta varoituksia, kuten paras ja rehellisin keino tukea ja edistää vapaamuuraritoimintaa on nyt ilman kiertoteitä ja kikkailuja saattaa 1980-luvulla toteutettu merkittävä organisatorinen muutos rekisteröitynä yhdistystoimintana päätökseensä, sillä ehdotettu sääntömuutos järjestörakenteen muutoksena rekisteröinnin purkamisineen ja loosiyhdistysten ääni- ja päätösvallan katoamisineen ei ole ilman yhdistysoikeudellisia komplikaatioita mahdollinen! Mahdollinen se ei ole myöskään sitä alkuperäisten tunnustusedellytysten ja -ehtojen valossa tarkasteltuna! Tuon yhteiskunnallisen kulttuuritilanteen valossa ja siitä johtuen järjestörakenteen muuttaminen näyttäytyi järjestöjohdon onnettomana yrityksenä selviytyä yhdistyslain aiheuttamista muurarillisen vallankäyttönsä esteistä ja ongelmista. Rakenteen muutoksella pyrittiin näin ollen saamaan tilaa muurarillisen ylivallan nimissä toteutetulle auktoritaariselle, yhdistyslain suojasäädökset ohittavalle hallinnollisen vallan käytölle. Samalla sillä pyrittiin "ratkaisemaan" ne oikeudelliset ongelmat, jotka olivat syntyneet tällaisen vallankäytön sekä rekisteröidyn, yhdistyslain mukaisen toiminnan keskeisten rakenneosien - yhdistysautonomian kunnioittamisen, loosiyhdistysten oikeudellisen aseman ja jäsenten yleisten oikeuksien - välille. Tällaisena torjuntana siitä tuli Pyrrhoksen voitto iso, tragedian tunnusmerkit jo alussa sisältänyt moka, jossa menetettiin enemmän kuin voitettiin. Tämä tarkoittaa sitä, että järjestöllinen tuho toteutui jo siinä vaiheessa, kun järjestörakenteen muutos astui voimaan. Ja nyt näyttää sitä, että sirpaleiksi hajonneen järjestön järjestöjen rippeetkin ovat hajoamassa to the four winds. Jälkikirjoituksen lopuksi todettakoon, että muistiossa kuvattu yhdistystoiminnallinen kulttuuri on nyt eräänä vaikuttavana syynä katalysoimassa vapaamuurariudeksi kutsuttujen kasvatus- ja kasvukehikkojen lopullista sirpaloitumista ja koordinoiviksi tarkoitettujen keskusyksiköiden hajoamista. Tämä tilanne, joka tulee viemään mukanaan myös osan loosi- ja chapteryhdistyksistä, on koko muurarillisessa maailmassa nyt todella lähellä lopullista toteutumistaan. 7. Järjestäytyneeseen muotoon ja rauhalliseen olotilaan Muurarijärjestöjen rakenteisiin ja niiden yhdistystoiminnasta aiheutuneisiin oikeudellisiin ongelmiin on yritetty vaikuttaa monin sisäisin keinoin. Turhaan; näihin vuosien varrella tehtyihin ehdotuksiin järjestöjen yhdistysrakenteiden saattamiseksi lakien mukaisiin hahmoihin ja ääriviivoihin, kuin

11 myös muurarillisesti rauhallisiin olotiloihin ja järjestyneisiin muotoihin ei ole lainkaan reagoitu. Mm. suurloosille lähetettyyn tiedusteluun sen varainhankinnan laillisuudesta ei ole suvaittu vastata (Viitt. ). Eksessi tilanne on jatkunut po. kaltaisena jo vuosikausia. Tilanteesta tulee mieleen J. W. von Goethen maininta "yleisöstä, joka haluaa itseään käsiteltävän kuin naisia, joille missään nimessä saa sanoa muuta kuin mitä he haluavat kuulla. Vaikka aika - koska se saa selville kaiken - onkin suurin tuomari (Thales), ei aikaa tässä tilanteessa tämän tuomarin odottamiselle ja tuomiolle enää ole. Aktuaalinen aika - ja siihen liittyvä välttämättömyys on saattaa tämä nyt vapaamuurariuden yhdistystoiminnallinen kulttuuri asian- ja tarkoituksenmukaiseen, toimintaa koordinoivaan ja palvelevaan järjestykseen sisäisin toimin! Näin siksi, koska se yhteiskunnan, sen poliitikkojen sekä oikeus- ja vero-, ym. viranomaisin toimin tehtynä tuhoaisi samalla siitä sen terveet, käyttökelpoiset osat ne, jotka ovat 90-vuoden aikana siihen maassamme rakentuneet Sisäisen uudelleen järjestäytymisen kaava etenee vallitsevasta kriisistä armoon, eli tilanteen tunnistamiseen ja tunnustamiseen; sitten ja puhdistusvaiheeseen ja ylösnousemukseen, eli olemassa olevat rakenteet ja toiminnot eheyttävään sekä kriisit torjuvaan - rekisteröityyn, liittomuotoiseen - järjestörakenteeseen. Tehtyjen aloitteiden perusteluina on esitetty, että näin menetellen erityisesti ns. kiinteässä liittomuodossa järjestö rakentuisi yhdistysoikeudellisesti hahmolliseksi ja ääriviivalliseksi järjestöja yhdistysmuodoksi. Se saisi yleishyödyllisen yhdistyksen statuksen, sen päätöksenteko ja hallinto asettuisivat yhdistyslain mukaisiksi; toiminnassa vastuut selkenisivät, jäsenmaksut korvaisivat epämääräisen ja luvattoman rahankeräyksen, järjestölehti muuttuisi jälleen jäsenlehdeksi, jolloin se, kuten myös tavara-, kirja- ym. jakelu vapautuisi sisäisenä myyntinä verollisuuden pinteestä ja henkilörekisteröinti saisi yhteys- ja tarpeellisuusvaatimuksineen oikeutuksensa, jne. Ja ennen kaikkea toimintaan integroituisi alkuperäinen, muuraritoimintaa koordinoivan ja jäsenistöä palvelevan toiminnan luonne... Liite: Juridisten punaisella kirjoitettujen tekstien lähdeaineisto: Rekisteröimättömän suurloosin asemasta (www.kolumbus.fi/pragma/suurloosin_asemasta.htm ) 11

4 Yhdistyksen jäsenen on suoritettava vuosittain yhdistyksen syyskokouksen määräämä jäsenmaksu.

4 Yhdistyksen jäsenen on suoritettava vuosittain yhdistyksen syyskokouksen määräämä jäsenmaksu. Ehdotus sääntömuutoksiksi Suomen Internet-yhdistyksen kevätkokoukselle 2006. Alla on ehdotus uusiksi säännöiksi, jotka toimitetaan yhdistysrekisteriin hyväksyttäviksi, mikäli yhdistyksen kevätkokous päättää

Lisätiedot

YLÖJÄRVEN RESERVIUPSEERIT R.Y:N SÄÄNNÖT

YLÖJÄRVEN RESERVIUPSEERIT R.Y:N SÄÄNNÖT 1(5) YLÖJÄRVEN RESERVIUPSEERIT R.Y:N SÄÄNNÖT Yhdistyksen nimi on Ylöjärven Reserviupseerit r.y. Sen kotipaikka on Ylöjärven kaupunki. 1 Yhdistys on Suomen Reserviupseeriliitto - Finlands Reservofficersförbund

Lisätiedot

Suomen Paloinsinööriyhdistys ry 1 ( 5 )

Suomen Paloinsinööriyhdistys ry 1 ( 5 ) Suomen Paloinsinööriyhdistys ry 1 ( 5 ) YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Paloinsinööriyhdistys ry, ruotsiksi Brandingenjörsföreningen i Finland r.f., ja kotipaikka on

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN RESERVIUPSEERIPIIRI RY

POHJOIS-KARJALAN RESERVIUPSEERIPIIRI RY POHJOIS-KARJALAN RESERVIUPSEERIPIIRI RY POHJOIS-KARJALAN RESERVIUPSEERIPIIRI RY:N SÄÄNNÖT Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue 1 Yhdistyksen nimi on Pohjois-Karjalan Reserviupseeripiiri r.y. Sen kotipaikka

Lisätiedot

Rekisteröity yhdistys voi: -omistaa kiinteää omaisuutta -tehdä kauppoja. yleisiä rahankeräyksiä

Rekisteröity yhdistys voi: -omistaa kiinteää omaisuutta -tehdä kauppoja. yleisiä rahankeräyksiä -------------------------------------------------- Helge Saarinen, KHT, KLT 6.10.2013 1 Oikeudellinen asema 2 Vastuu toiminnasta 3 Vahingonkorvausvelvollisuus 4 Verotus 5 Rekisteröityminen 6 Kustannukset

Lisätiedot

Inarijärvi-yhdistys ry:n säännöt

Inarijärvi-yhdistys ry:n säännöt Inarijärvi-yhdistys ry:n säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Inarijärvi-yhdistys ry ja sen kotipaikka on Inarin kunta. Yhdistyksen toiminta-alue käsittää Inarin, Utsjoen ja Sodankylän

Lisätiedot

MUUTOKSENHAUSTA YLIOPPILASKUNNAN OMAISUUDEN SÄÄTIÖITTÄMISTÄ KOSKEVASTA PÄÄTÖKSESTÄ

MUUTOKSENHAUSTA YLIOPPILASKUNNAN OMAISUUDEN SÄÄTIÖITTÄMISTÄ KOSKEVASTA PÄÄTÖKSESTÄ 1/6 Pääsihteeri Kimmo Kääriä KY MUUTOKSENHAUSTA YLIOPPILASKUNNAN OMAISUUDEN SÄÄTIÖITTÄMISTÄ KOSKEVASTA PÄÄTÖKSESTÄ Taustaa Helsingin kauppakorkeakoulun ylioppilaskunta on valmistelemassa mahdollista omaisuutensa

Lisätiedot

Vankien Omaiset VAO ry:n säännöt

Vankien Omaiset VAO ry:n säännöt Vankien Omaiset VAO ry:n säännöt 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Vankien Omaiset VAO ry. Yhdistyksen kotipaikka on Alajärvi. 2 TARKOITUS JA TOIMINTA Yhdistyksen tarkoituksena on edistää vankien

Lisätiedot

Suomen kahvakuula ry:n säännöt

Suomen kahvakuula ry:n säännöt Suomen kahvakuula ry:n säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen kahvakuula ry ja sen kotipaikka on Laukaa. Yhdistys on merkitty yhdistysrekisteriin 28.3.2007. 2 Tarkoitus ja

Lisätiedot

Invalidiliitto ry. Hyvä hallintotapa jäsenten näkökulma. Järjestölakimies Anneli Pahta, SOSTE ry SOSTE

Invalidiliitto ry. Hyvä hallintotapa jäsenten näkökulma. Järjestölakimies Anneli Pahta, SOSTE ry SOSTE Invalidiliitto ry Hyvä hallintotapa jäsenten näkökulma Järjestölakimies Anneli Pahta, ry 1 Sisällys 1. Järjestön hyvä hallinto Hyvän hallinnon käsitteestä Hyvän hallinnon periaatteet Miksi hyvä hallinto

Lisätiedot

***I EUROOPAN PARLAMENTIN KANTA

***I EUROOPAN PARLAMENTIN KANTA EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Konsolidoitu lainsäädäntöasiakirja 5.7.2012 EP-PE_TC1-COD(2011)0902 ***I EUROOPAN PARLAMENTIN KANTA vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 5. heinäkuuta 2012 Euroopan parlamentin

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Karateseura Honbu ja sen kotipaikka on Helsinki.

Yhdistyksen nimi on Karateseura Honbu ja sen kotipaikka on Helsinki. 1 (5) Karateseura Honbu ry yhdistyksen kokoukseen 17.5.09 hyväksymät säännöt YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Karateseura Honbu ja sen kotipaikka on Helsinki. 2 Yhdistyksen tarkoitus on edistää

Lisätiedot

Yhdistyksen säännöt. 1 Nimi, kotipaikka ja toimialue Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton Hämeen yhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Hämeen kunta.

Yhdistyksen säännöt. 1 Nimi, kotipaikka ja toimialue Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton Hämeen yhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Hämeen kunta. ELÄKELIITON HÄMEEN YHDISTYS ry Yhdistyksen säännöt 1 Nimi, kotipaikka ja toimialue Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton Hämeen yhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Hämeen kunta. 2 Tarkoitus Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

PIIRIKOKOUS HUITTINEN

PIIRIKOKOUS HUITTINEN -------------------------------------------------- PIIRIKOKOUS 5.10.2013 HUITTINEN RI PIIRI 1410 DG Helge Saarinen, KHT, KLT Rekisteröity yhdistys voi: - tehdä sitoumuksia ja sopimuksia - asioida tuomioistuimissa

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. Yhdistyksen nimi on Hämeen Laskuvarjourheilijat ry, ja sen kotipaikka on Asikkala.

SÄÄNNÖT. Yhdistyksen nimi on Hämeen Laskuvarjourheilijat ry, ja sen kotipaikka on Asikkala. SÄÄNNÖT HÄMEEN LASKUVARJOURHEILIJAT RY ASIKKALA 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Hämeen Laskuvarjourheilijat ry, ja sen kotipaikka on Asikkala. 2 TARKOITUS JA TOIMINTAMUOTO Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan tehtäväksi rikoslakiin muutokset, jotka aiheutuvat Suomen liittymisestä tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta

Lisätiedot

YHDISTYSLAIN KESKEISIMMÄT PYKÄLÄT

YHDISTYSLAIN KESKEISIMMÄT PYKÄLÄT YHDISTYSLAIN KESKEISIMMÄT PYKÄLÄT 8 YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Yhdistyksen säännöissä on mainittava: 1) yhdistyksen nimi; 2) yhdistyksen kotipaikkana oleva Suomen kunta; 3) yhdistyksen tarkoitus ja toimintamuodot;

Lisätiedot

Yhdistyksistä yleisesti

Yhdistyksistä yleisesti Yhdistyksistä yleisesti YHDISTYS Yhdistyslaki 503/89 Rekisteröimättömän yhdistyksen puolesta tehdyn toimen aiheuttamasta velvoitteesta vastaavat toimeen osallistuneet henkilökohtaisesti ja yhteisvastuullisesti.

Lisätiedot

4-16 jäsentä. Verohallitus määrää veroviraston. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi verohallintolakia.

4-16 jäsentä. Verohallitus määrää veroviraston. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi verohallintolakia. HE 204/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi verohallintolain 3 ja 4 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi verohallintolakia. Verotuksen oikaisulautakunnan

Lisätiedot

Syrjintäolettama, koulutukseen pääsy, oletettu mielipide, yhdistys YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Täysistunto

Syrjintäolettama, koulutukseen pääsy, oletettu mielipide, yhdistys YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Täysistunto Syrjintäolettama, koulutukseen pääsy, oletettu mielipide, yhdistys YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Täysistunto Diaarinumero: 49/2015 Antopäivä: 31.3.2016 Hakija oli ilmoittautunut M ry:n järjestämään

Lisätiedot

REKISTERINPITÄJÄN YLEINEN INFORMOINTIVELVOLLISUUS

REKISTERINPITÄJÄN YLEINEN INFORMOINTIVELVOLLISUUS TIETOSUOJAVALTUUTETUN TOIMISTO REKISTERINPITÄJÄN YLEINEN INFORMOINTIVELVOLLISUUS Päivitetty 15.09.2010 www.tietosuoja.fi 2 Sisällysluettelo 1. Mistä informointivelvoitteessa on kysymys 3 2. Ketä informointivelvoite

Lisätiedot

Viestintäalan toimihenkilöt Grafinet ry Työpaikka- ja alueosaston säännöt 1 (6) Työpaikka- ja alueosaston säännöt

Viestintäalan toimihenkilöt Grafinet ry Työpaikka- ja alueosaston säännöt 1 (6) Työpaikka- ja alueosaston säännöt Viestintäalan toimihenkilöt Grafinet ry Työpaikka- ja alueosaston säännöt 1 (6) Työpaikka- ja alueosaston säännöt 2.4.2016 Viestintäalan toimihenkilöt Grafinet ry Työpaikka- ja alueosaston säännöt 2 (6)

Lisätiedot

Jäsen voidaan erottaa yhdistyksestä yhdistyksen hallituksen päätöksellä, jos hän on. PoPoPet Ry:n säännöt. 1 Nimi ja kotipaikka.

Jäsen voidaan erottaa yhdistyksestä yhdistyksen hallituksen päätöksellä, jos hän on. PoPoPet Ry:n säännöt. 1 Nimi ja kotipaikka. PoPoPet Ry:n säännöt 1 Nimi ja kotipaikka 2 Tarkoitus 3 Omaisuus 4 Jäsenet Yhdistyksen nimi on PoPoPet Ry (Pohjois-Pohjanmaan hylättyjen pieneläinten tuki ja sijaiskoti ry. Yhdistyksen kotipaikka on Oulu

Lisätiedot

Kokoustyypit. Timo Reko

Kokoustyypit. Timo Reko Kokoustyypit Timo Reko timo.reko@msl.fi Kokoustyypit Sääntömääräiset kokoukset, joita on joko yksi tai kaksi vuodessa (syys- ja kevätkokous). Sääntömääräiset kokoukset käyttävät ylintä valtaa. Ylimääräiset

Lisätiedot

SUOMEN DIABETESLIITTO RY DIABETESYHDISTYKSEN MALLISÄÄNNÖT. Käsitelty Suomen Diabetesliiton liittohallituksessa

SUOMEN DIABETESLIITTO RY DIABETESYHDISTYKSEN MALLISÄÄNNÖT. Käsitelty Suomen Diabetesliiton liittohallituksessa SUOMEN DIABETESLIITTO RY DIABETESYHDISTYKSEN MALLISÄÄNNÖT Käsitelty Suomen Diabetesliiton liittohallituksessa 12.6.2012 Patentti- ja Rekisterihallituksen ennakkotarkastuspäätös 14.01.2013 SUOMEN DIABETESLIITTO

Lisätiedot

Hyvinkään Keilailuliitto ry:n säännöt

Hyvinkään Keilailuliitto ry:n säännöt Hyvinkään Keilailuliitto ry:n säännöt 1 Yhdistyksen, jota näissä säännöissä kutsutaan liitoksi, nimi on Hyvinkään Keilailuliitto ry. Sen kotipaikka on Hyvinkään kaupunki. 2 Liiton tarkoituksena on johtaa

Lisätiedot

Lyömätön Linja Espoossa ry:n säännöt 1 (5)

Lyömätön Linja Espoossa ry:n säännöt 1 (5) Lyömätön Linja Espoossa ry:n säännöt 1 (5) 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Lyömätön Linja Espoossa ry ja sen kotipaikka on Espoo. 2 Yhdistyksen tarkoitus ja toiminnan laatu Tarkoitus:

Lisätiedot

LÄÄKÄRIPALVELUYRITYKSET RY:N SÄÄNNÖT

LÄÄKÄRIPALVELUYRITYKSET RY:N SÄÄNNÖT LÄÄKÄRIPALVELUYRITYKSET RY:N SÄÄNNÖT NIMI JA KOTIPAIKKA 1 Yhdistyksen nimi on Lääkäripalveluyritykset ry, Läkarföretagen rf. Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki. YHDISTYKSEN TARKOITUS JA TOIMINTAMUODOT

Lisätiedot

EHDOTELMA UUSIKSI SÄÄNNÖIKSI

EHDOTELMA UUSIKSI SÄÄNNÖIKSI EHDOTELMA UUSIKSI SÄÄNNÖIKSI Sääntömuutosehdotukset voidaan jakaa neljään kategoriaan: Rotujärjestöstatuksen vaatimat muutokset sääntöihin (merkitty punaisella) Oikeinkirjoitusasun korjaukset ja sääntöjen

Lisätiedot

HPK Kannattajat ry. Säännöt. Yhdistyslaki (503/1989)

HPK Kannattajat ry. Säännöt. Yhdistyslaki (503/1989) Yhdistyslaki (503/1989) Päivitetty: 12.12.2016 1 YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on HPK Kannattajat ry ja sen kotipaikka on Hämeenlinnan kaupunki. 2 TARKOITUS JA TOIMINNAN LAATU Yhdistyksen

Lisätiedot

Lahela-Seuran säännöt

Lahela-Seuran säännöt Lahela-Seuran säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Lahela-Seura ry ja sen kotipaikka on Tuusula 2. Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistys on puoluepoliittisesti sitoutumaton. Yhdistyksen

Lisätiedot

SUOMEN KATALYYSISEURA FINSKA KATALYSSÄLLSKAPET - FINNISH CATALYSIS SOCIETY

SUOMEN KATALYYSISEURA FINSKA KATALYSSÄLLSKAPET - FINNISH CATALYSIS SOCIETY SUOMEN KATALYYSISEURA FINSKA KATALYSSÄLLSKAPET - FINNISH CATALYSIS SOCIETY Säännöt 14.4.2016 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen katalyysiseura, ruotsiksi Finska katalyssällskapet

Lisätiedot

Kuluttajaekonomian ja ravitsemustieteen opiskelijat OIKOS ry:n SÄÄNNÖT I TARKOITUS JA TYÖMUODOT

Kuluttajaekonomian ja ravitsemustieteen opiskelijat OIKOS ry:n SÄÄNNÖT I TARKOITUS JA TYÖMUODOT Kuluttajaekonomian ja ravitsemustieteen opiskelijat OIKOS ry:n SÄÄNNÖT I TARKOITUS JA TYÖMUODOT 1 Yhdistyksen nimi on Kuluttajaekonomian ja ravitsemustieteen opiskelijat OIKOS ry, ja sen kotipaikka on

Lisätiedot

TIILÄÄN SEUDUN KYLÄYHDISTYS ry SÄÄNNÖT

TIILÄÄN SEUDUN KYLÄYHDISTYS ry SÄÄNNÖT TIILÄÄN SEUDUN KYLÄYHDISTYS ry SÄÄNNÖT Sisällysluettelo 1 YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA...3 2 YHDISTYKSEN TARKOITUS...3 3 TOIMINNAN LAATU...3 4 JÄSENYYTTÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET...4 5 YHDISTYKSESTÄ EROAMINEN

Lisätiedot

Collegium Culinarium, CC - Kilta ry SÄÄNNÖT

Collegium Culinarium, CC - Kilta ry SÄÄNNÖT Collegium Culinarium, CC - Kilta ry SÄÄNNÖT Vahvistettu 19.9.2006 Collegium Culinarium, CC - Kilta ry:n SÄÄNNÖT I NIMI JA KOTIPAIKKA 1 Yhdistyksen nimi on: Collegium Culinarium, CC - Kilta ry Kotipaikka

Lisätiedot

1993 vp - HE 78 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1993 vp - HE 78 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 1993 vp - HE 78 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi Joensuun yliopistosta, Tampereen yliopistosta, Turun yliopistosta ja Turun kauppakorkeakoulusta annettujen lakien muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN

Lisätiedot

SUOMEN LAMMASYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT

SUOMEN LAMMASYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1 (4) SUOMEN LAMMASYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Suomen Lammasyhdistys r.y., ruotsiksi Finlands Fårförening r.f. ja kotipaikka Helsingin kaupunki. 2 Yhdistyksen tarkoitus on edistää maamme

Lisätiedot

Kauppakamari voi lisäksi hoitaa muita sille määrättyjä julkisia tehtäviä.

Kauppakamari voi lisäksi hoitaa muita sille määrättyjä julkisia tehtäviä. OULUN KAUPPAKAMARIN SÄÄNNÖT 1 Kauppakamarin nimi ja kotipaikka Oulun kauppakamari toimii kauppakamarilaissa tarkoitettuna kauppakamarina Keskuskauppakamarin sille määräämällä toiminta-alueella kotipaikkanaan

Lisätiedot

YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT. Nimi ja kotipaikka

YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT. Nimi ja kotipaikka YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka 2 Yhdistyksen nimi on Naisyrittäjyyskeskus ry, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä yhdistys. Yhdistyksen englanninkielinen nimi on Women s Enterprise Agency.

Lisätiedot

KYMENLAAKSON SOTAVETERAANIPIIRI RY SÄÄNNÖT 2007

KYMENLAAKSON SOTAVETERAANIPIIRI RY SÄÄNNÖT 2007 KYMENLAAKSON SOTAVETERAANIPIIRI RY SÄÄNNÖT 2007 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Kymenlaakson Sotaveteraanipiiri ry. Näissä säännöissä yhdistystä kutsutaan piiriksi. Piirin kotipaikka on Kouvola.

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. Yhdistyksen nimi on Ikaalisten Nuoriso-orkesterin tuki ry. Sen kotipaikka on Ikaalinen ja toimialue on Ikaalinen.

SÄÄNNÖT. Yhdistyksen nimi on Ikaalisten Nuoriso-orkesterin tuki ry. Sen kotipaikka on Ikaalinen ja toimialue on Ikaalinen. IKAALISTEN NUORISO-ORKESTERIN TUKI RY SÄÄNNÖT Yleistä 1 YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMIALUE Yhdistyksen nimi on Ikaalisten Nuoriso-orkesterin tuki ry. Sen kotipaikka on Ikaalinen ja toimialue on

Lisätiedot

Suomen Highland Cattle Club / Highland Cattle Club Finland ry Rno: 175.036. Merkitty rekisteriin 14.10.1998 Jäljennös annettu 30.10.

Suomen Highland Cattle Club / Highland Cattle Club Finland ry Rno: 175.036. Merkitty rekisteriin 14.10.1998 Jäljennös annettu 30.10. YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Suomen Highland Cattle Club / Highland Cattle Club Finland ry Rno: 175.036 Merkitty rekisteriin 14.10.1998 Jäljennös annettu 30.10.2014 Säännöt 1. Nimi, kotipaikka, toimialue Yhdistyksen

Lisätiedot

POHJANMAAN PARTIOLAISET RY:N SÄÄNNÖT

POHJANMAAN PARTIOLAISET RY:N SÄÄNNÖT POHJANMAAN PARTIOLAISET RY:N SÄÄNNÖT Pohjanmaan Partiolaiset ry:n perustava kokous 29. 9. 2007 Kokkolassa. Merkitty yhdistysrekisteriin 2. 11. 2007. Sääntömuutos hyväksytty Pohjanmaan Partiolaiset ry:n

Lisätiedot

Porin akateemisen nörttikulttuurin arvostusseuran säännöt

Porin akateemisen nörttikulttuurin arvostusseuran säännöt Porin akateemisen nörttikulttuurin arvostusseuran säännöt Hyväksytty yhdistyksen kevätkokouksessa 29.3.2014. 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Porin akateeminen nörttikulttuurin arvostusseura ja

Lisätiedot

MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry:n SÄÄNNÖT. Nimi ja kotipaikka 1

MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry:n SÄÄNNÖT. Nimi ja kotipaikka 1 MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry:n SÄÄNNÖT Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry, jota näissä

Lisätiedot

Ulkoasiainhallintolaki 25.2.2000/204

Ulkoasiainhallintolaki 25.2.2000/204 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 2000» 25.2.2000/204 Seurattu SDK 456/2010 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Ulkoasiainhallintolaki 25.2.2000/204 Eduskunnan päätöksen

Lisätiedot

2. Toiminnan perustana ovat liikunnan eettiset arvot ja urheilun reilun pelin periaatteet sekä dopingaineiden käytön vastustaminen.

2. Toiminnan perustana ovat liikunnan eettiset arvot ja urheilun reilun pelin periaatteet sekä dopingaineiden käytön vastustaminen. SUOMEN PALLOLIITON KAAKKOIS-SUOMEN PIIRI RY:n SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi 1. Yhdistyksen nimi on Suomen Palloliiton Kaakkois-Suomen piiri ry ja sen kotipaikka on Lappeenranta 2. Näissä säännöissä yhdistystä

Lisätiedot

HE 220/2005 vp. kuuden kuukauden aikana ilmoita varauman säilyttämisestä taikka sen muuttamisesta, Esityksessä ehdotetaan, että Eduskunta hyväksyisi

HE 220/2005 vp. kuuden kuukauden aikana ilmoita varauman säilyttämisestä taikka sen muuttamisesta, Esityksessä ehdotetaan, että Eduskunta hyväksyisi HE 220/2005 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle lahjontaa koskevaan Euroopan neuvoston rikosoikeudelliseen yleissopimukseen tehtyjen varaumien voimassaolon jatkamisen hyväksymisestä Esityksessä ehdotetaan,

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton.. piiri ry, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä piiri.

Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton.. piiri ry, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä piiri. 1 ELÄKELIITTO RY:N PIIRIEN MALLISÄÄNTÖ Yhdistysrekisterin ennakkotarkastus 26.4.2012 Hyväksytty XVII liittokokouksessa 6.6.2012.piirin säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton.. piiri

Lisätiedot

EHDOTUS YHDISTYKSEN SÄÄNNÖIKSI

EHDOTUS YHDISTYKSEN SÄÄNNÖIKSI EHDOTUS YHDISTYKSEN SÄÄNNÖIKSI 1 Yhdistyksen nimi on nimi on Filosofisen praktiikan verkosto ry (virallinen lyhenne on FiPra ry), Nätverket för Filosofisk Praxis rf, Philosophical Practice Network. Yhdistyksen

Lisätiedot

Ympäristötieteiden Opiskelijat MYY ry Säännöt

Ympäristötieteiden Opiskelijat MYY ry Säännöt Ympäristötieteiden Opiskelijat MYY ry Säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Ympäristötieteiden Opiskelijat MYY ry, ruotsiksi Miljöstuderande MYY rf ja englanniksi The Association

Lisätiedot

Heinäveden Moottorikelkkailijat ry. - yhdistyksen säännöt -

Heinäveden Moottorikelkkailijat ry. - yhdistyksen säännöt - Heinäveden Moottorikelkkailijat ry - yhdistyksen säännöt - 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Heinäveden Moottorikelkkailijat ry ja sen kotipaikka on Heinävesi. Yhdistyksen virallinen

Lisätiedot

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2017-2019 VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO 1 LÄHTÖKOHDAT Tämä suunnitelma on osa Vieremän kunnan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa. Tasa-arvoa

Lisätiedot

Yhdistyksen tarkoituksena on puoluepoliittisesti sitoutumattomana

Yhdistyksen tarkoituksena on puoluepoliittisesti sitoutumattomana Omakotiyhdistyksen säännöt Nimi, kotipaikka ja kieli 1 Yhdistyksen nimi on Saarenkylän Omakotiyhdistys ry. Sen kotipaikka on Rovaniemi ja toimialue on Saarenkylä. Näissä säännöissä käytetään nimitystä

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Tanssikas ry ja sen kotipaikka on Kouvola.

Yhdistyksen nimi on Tanssikas ry ja sen kotipaikka on Kouvola. SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Tanssikas ry ja sen kotipaikka on Kouvola. 2 Yhdistyksen tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen tarkoitus on taloudellista voittoa tavoittelematta toimia

Lisätiedot

SOMAKISS ry:n säännöt

SOMAKISS ry:n säännöt SOMAKISS ry:n säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on SOMAKISS ry ja kotipaikka, Helsinki 2 Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen tarkoituksena on edistää somali- ja abessinialaiskissojen kasvatusta,

Lisätiedot

LOGISTIIKKAUPSEERIT RY:N SÄÄNNÖT

LOGISTIIKKAUPSEERIT RY:N SÄÄNNÖT LOGISTIIKKAUPSEERIT RY:N SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI 1 Yhdistyksen nimi on Logistiikkaupseerit ry. KOTIPAIKKA 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Yhdistyksen toiminta-alueeseen kuuluu Suomen valtakunnan

Lisätiedot

1. Yhdistyksen nimi on Suomen Motoristit ry. Toimialueena on Suomi ja kotipaikkana Forssan kaupunki.

1. Yhdistyksen nimi on Suomen Motoristit ry. Toimialueena on Suomi ja kotipaikkana Forssan kaupunki. Suomen Motoristit ry Kuusimäenkatu 21 33560 TAMPERE 1 (6) YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Nimi: Suomen Motoristit ry Kotipaikka: Forssa Osoite: Kuusimäenkatu 21 33560 Tampere Rekisterinumero: 151.543 Merkitty rekisteriin:

Lisätiedot

1. Yhdistyksen nimi on Kaakkois-Suomen Verovirkailijat r.y., kotipaikkana Kouvolan kaupunki.

1. Yhdistyksen nimi on Kaakkois-Suomen Verovirkailijat r.y., kotipaikkana Kouvolan kaupunki. KAAKKOIS-SUOMEN VEROVIRKAILIJAT R.Y:N SÄÄNNÖT Hyväksytty yhdistyksen vuosikokouksessa 23.11.2011 1. Yhdistyksen nimi on Kaakkois-Suomen Verovirkailijat r.y., kotipaikkana Kouvolan kaupunki. Tarkoitus 2.

Lisätiedot

ry:n säännöt. Hyväksytty ry:n kokouksessa.. 20. Merkitty yhdistysrekisteriin.. 20.

ry:n säännöt. Hyväksytty ry:n kokouksessa.. 20. Merkitty yhdistysrekisteriin.. 20. MALLISÄÄNNÖT PARTIOPIIREJÄ VARTEN (Prh:n 21.3.2007 ennakkotarkastamat, 3 tarkennus 18.4.07) ry:n säännöt. Hyväksytty ry:n kokouksessa.. 20. Merkitty yhdistysrekisteriin.. 20. 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA KIELI

Lisätiedot

Yhdistystoiminnan perusteet. Lasse Heikkilä & Mari Kröger JYY

Yhdistystoiminnan perusteet. Lasse Heikkilä & Mari Kröger JYY Yhdistystoiminnan perusteet Lasse Heikkilä & Mari Kröger JYY Lasse Heikkilä JYYn hallituksen puheenjohtaja 2016 JYYn hallituksen vpj ja jäsen 2015 Fokus ry:n pj 2014 Fokus ry:n tapahtumavastaava 2013 SYY

Lisätiedot

TARKAN SÄÄNNÖT. Tampereen rakennusarkkitehtiopiskelijoiden kerhon säännöt

TARKAN SÄÄNNÖT. Tampereen rakennusarkkitehtiopiskelijoiden kerhon säännöt TARKAN SÄÄNNÖT n säännöt 2(6) 1 Kerhon nimi ja kotipaikka Kerhon nimi on Tarkka, jota kutsutaan näissä säännöissä kerhoksi. Kerhon kotipaikka on Tampereen kaupunki. 2 Kerhon tarkoitus Kerhon tarkoituksena

Lisätiedot

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Mikä perustuslaki on? Perustuslaki on kaiken lainsäädännön ja julkisen vallan käytön perusta. Perustuslaista löytyvät suomalaisen kansanvallan keskeisimmät pelisäännöt,

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Vantaa, 23.1.2016 ESITYS RESERVILÄISLIITON SÄÄNTÖJEN MUUTOKSESTA NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE 1 Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PUHEMIESNEUVOSTON EHDOTUS 1/2010 vp Puhemiesneuvoston ehdotus laiksi eduskunnan virkamiehistä annetun lain 10 ja 71 :n, eduskunnan työjärjestyksen 73 :n ja eduskunnan kanslian ohjesäännön muuttamisesta

Lisätiedot

Täsmennykset Kepan uusiin sääntöihin. Kepan syyskokous

Täsmennykset Kepan uusiin sääntöihin. Kepan syyskokous Täsmennykset Kepan uusiin sääntöihin Kepan syyskokous 23.11.2012 Täsmennykset ja/tai muutokset 4 Yhdistyksen toiminnan tukeminen ja taloudellinen toiminta 8 Jäsenmaksu 16 Yhdistyksen kokouksen koollekutsuminen

Lisätiedot

YTYn tarkoituksena on valvoa ja edistää jäsentensä yhteisiä etuja työelämässä ja yhteiskunnassa.

YTYn tarkoituksena on valvoa ja edistää jäsentensä yhteisiä etuja työelämässä ja yhteiskunnassa. Säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Yksityisalojen Esimiehet ja Asiantuntijat YTY ry, ruotsiksi Privatsektorns Chefer och Specialister, josta myöhemmin näissä säännöissä käytetään lyhennettä

Lisätiedot

FiCom ry:n lausunto sisältöjen siirrettävyydestä

FiCom ry:n lausunto sisältöjen siirrettävyydestä Eduskunnan sivistysvaliokunnalle 29.2.2016/JM U-kirjelmä U 3/2016 vp FiCom ry:n lausunto sisältöjen siirrettävyydestä Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto, FiCom ry kiittää mahdollisuudesta lausua

Lisätiedot

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Yleistä Sääntelyä kansainvälisellä tasolla YK:n lasten oikeuksien sopimus EU:n valkoinen kirja Sääntelyä yleislaeissa Perustuslaki, kuntalaki Erityislait

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET P A I M I O N K A U P U N K I SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.2.2015 11 Voimaan 1.3.2015 alkaen 1 Sisällysluettelo Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 3 Sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Yhdistys kuuluu jäsenenä valtakunnalliseen reserviläisliittoon sekä pääkaupunkiseudun reserviläispiiriin.

Yhdistys kuuluu jäsenenä valtakunnalliseen reserviläisliittoon sekä pääkaupunkiseudun reserviläispiiriin. Yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Vantaan Reserviläiset ry ja kotipaikka Vantaa. Yhdistys kuuluu jäsenenä valtakunnalliseen reserviläisliittoon sekä pääkaupunkiseudun reserviläispiiriin. 2 Yhdistyksen

Lisätiedot

Purasten sukuseura ry:n säännöt. 1 Nimi ja kotipaikka

Purasten sukuseura ry:n säännöt. 1 Nimi ja kotipaikka Purasten sukuseura ry:n säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Purasten sukuseura ry ja kotipaikka Rautalammin kunta. Näissä säännöissä yhdistyksestä käytetään nimitystä sukuseura tai seura.

Lisätiedot

Raamatun oikea ja väärä IR

Raamatun oikea ja väärä IR Raamatun oikea ja väärä IR Raamattu koostuu 66 eri kirjasta ja jokainen kirja on syntynyt johonkin tarkoitukseen. Raamattu ei ole yksi yhtenäinen kokonaisuus eikä siitä sen vuoksi voi poimia yksiselitteisiä

Lisätiedot

Slovenia-seuran säännöt

Slovenia-seuran säännöt Slovenia-seuran säännöt YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS Yhdistyksen nimi on Slovenia-seura ja sen kotipaikka on Helsinki. Yhdistyksen tarkoituksena on edistää slovenialaisen kulttuurin tuntemusta

Lisätiedot

evankelis-luterilaisen kirkon työmarkkinalaitoksesta

evankelis-luterilaisen kirkon työmarkkinalaitoksesta EDUSKUNNAN VASTAUS 108/2005 vp Hallituksen esitys laiksi evankelis-luterilaisen kirkon työmarkkinalaitoksesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi

Lisätiedot

Patentti- ja rekisterihallitus on hyväksynyt Rovaniemen Osakesäästäjät ry:n yhdistysrekisteriin 12.10.1999 rekisterinumerolla 177444.

Patentti- ja rekisterihallitus on hyväksynyt Rovaniemen Osakesäästäjät ry:n yhdistysrekisteriin 12.10.1999 rekisterinumerolla 177444. Patentti- ja rekisterihallitus on hyväksynyt Rovaniemen Osakesäästäjät ry:n yhdistysrekisteriin 12.10.1999 rekisterinumerolla 177444. 30.3.2009 muutettujen sääntöjen pykälät on hyväksytty yhdistysrekisterissä

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammatilliset opettajat ry:n säännöt

Pohjoisen Keski-Suomen ammatilliset opettajat ry:n säännöt 1 Pohjoisen Keski-Suomen ammatilliset opettajat ry:n säännöt NIMI, TARKOITUS JA TOIMINTA 1 Yhdistyksen nimi on Pohjoisen Keski-Suomen ammatilliset opettajat ry. Yhdistyksen kotipaikka on Äänekoski ja toiminta-alueena

Lisätiedot

Laki. kansalaisuuslain muuttamisesta

Laki. kansalaisuuslain muuttamisesta Annettu Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 2007 Eduskunnan päätöksen mukaisesti Laki kansalaisuuslain muuttamisesta muutetaan 16 päivänä toukokuuta 2003 annetun kansalaisuuslain (359/2003) 3, 25 :n 3 momentti,

Lisätiedot

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue Ajankohtaista Georg Henrik Wrede Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue 02953 30345 georghenrik.wrede@minedu.fi Uudistuksesta kysytty ja ehdotettu 1. Tavoitteet (2 ) 2. Nuorten määritelmä (3 ) 3.

Lisätiedot

SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT

SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Sotaveteraaniliitto ry, ruotsiksi Finlands Krigsveteranförbund rf. Näissä säännöissä

Lisätiedot

Ympäristöperusoikeuden evoluutio kirjallisuuden ja KHO:n. Prof. Kai Kokko Syksy 2010 Tentit ja

Ympäristöperusoikeuden evoluutio kirjallisuuden ja KHO:n. Prof. Kai Kokko Syksy 2010 Tentit ja Ympäristöperusoikeuden evoluutio kirjallisuuden ja KHO:n vuosikirjaratkaisujen valossa Prof. Kai Kokko Syksy 2010 Tentit 5.11.2010 ja 7.1.2011 Kysymykset 1) Miten PeL 20.1 :n ympäristövastuu kohdistuu?

Lisätiedot

SUOMEN GOLFKENTÄNHOITAJIEN YHDISTYS FINNISH GREENKEEPERS ASSOCIATION RY

SUOMEN GOLFKENTÄNHOITAJIEN YHDISTYS FINNISH GREENKEEPERS ASSOCIATION RY YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Golfkentänhoitajien Yhdistys - Finnish Greenkeepers Association r.y. ja sen kotipaikka on Espoon kaupunki. 2 Tarkoitus ja tehtävät Yhdistyksen

Lisätiedot

SuLVI:n puheenjohtajapäivät 5.2.2016 Rav. Arthur, Helsinki

SuLVI:n puheenjohtajapäivät 5.2.2016 Rav. Arthur, Helsinki Yhdistyksen hallintoon vaikuttavia lakeja, sääntöjä ja näkökohtia. Kokemuksia ja mielipiteiden vaihtoa, toivoo Yrjö Määttänen 1 Yhdistyksen hallintoon vaikuttavia lakeja, sääntöjä ja näkökohtia. Kokemuksia

Lisätiedot

SÄÄNTÖMUUTOSEHDOTUS 2016 TIMO LAITINEN (PÄIVITETTY (U. Suomen Golfliitto, Radiokatu 20, Helsinki, sivu 1

SÄÄNTÖMUUTOSEHDOTUS 2016 TIMO LAITINEN (PÄIVITETTY (U. Suomen Golfliitto, Radiokatu 20, Helsinki,  sivu 1 SÄÄNTÖMUUTOSEHDOTUS 2016 TIMO LAITINEN (PÄIVITETTY 25.1.16 (U sivu 1 4. JÄSENET Tässä kohdassa tehdään uusi jäsenyyskriteeristö. Seurajäsen vastaa varsinaisia golfseuroja. Yhteisöjäsenyys mahdollistaa

Lisätiedot

LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA. Satu Rautiainen, YTL Mikkeli / Kuopio

LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA. Satu Rautiainen, YTL Mikkeli / Kuopio LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA Satu Rautiainen, YTL Mikkeli 05.10. / Kuopio 11.10. Luentoni perustuu lisensiaatintutkimukseeni Itsemääräämisoikeus vammaisten henkilöiden kokemana

Lisätiedot

Pirkanmaan CP-yhdistys ry

Pirkanmaan CP-yhdistys ry Pirkanmaan CP-yhdistys ry SÄÄNNOT 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMIALUE 1. Yhdistyksen nimi on Pirkanmaan CP-yhdistys ry 2. Yhdistyksen kotipaikka on Tampere ja sen toimialueena on Pirkanmaa. 2 TARKOITUS, TOIMINTAMUODOT

Lisätiedot

PIONEERIASELAJIN LIITTO RY:N SÄÄNNÖT

PIONEERIASELAJIN LIITTO RY:N SÄÄNNÖT 1 (5) PIONEERIASELAJIN LIITTO RY:N SÄÄNNÖT I Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue 1. Yhdistyksen nimi on Pioneeriaselajin Liitto ry. Sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Yhdistyksen toiminta-alue on koko

Lisätiedot

HE 89/2006 vp. 2. Toiminnan tavoite Teknologian kehittämiskeskuksesta

HE 89/2006 vp. 2. Toiminnan tavoite Teknologian kehittämiskeskuksesta HE 89/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi teknologian kehittämiskeskuksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi teknologian kehittämiskeskuksesta

Lisätiedot

Yhdistyksen säännöt. 1. Yhdistyksen nimi, kotipaikka, toimialue ja perustamisaika

Yhdistyksen säännöt. 1. Yhdistyksen nimi, kotipaikka, toimialue ja perustamisaika Yhdistyksen säännöt 1. Yhdistyksen nimi, kotipaikka, toimialue ja perustamisaika Yhdistyksen nimi on Suomen Ringettevalmentajat SRiV ry, sen kotipaikka on Helsinki ja toimialue on koko Suomi. Yhdistys

Lisätiedot

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY Yhdistyksen säännöt Säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Maanmittauslaitoksen tekniset MATE ry, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä liitto. Sen kotipaikka on Helsingin

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU EUROOPAN UNIONI Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU INTEGRAATIO = Euroopan yhdentyminen ja EU-maiden tiivistyvä yhteistyö o o o taloudellista poliittista sotilaallista YHDENTYMISEN TAUSTALLA TOISEN MAAILMANSODAN

Lisätiedot

12.4.2004. Kantelu Turun hovioikeuden päätöksestä Nro 588, diaarinumero R 04/152 Virka-aseman väärinkäyttö ym. annettu 26.2.2004

12.4.2004. Kantelu Turun hovioikeuden päätöksestä Nro 588, diaarinumero R 04/152 Virka-aseman väärinkäyttö ym. annettu 26.2.2004 12.4.2004 KORKEIN OIKEUS Asia Kantelu Turun hovioikeuden päätöksestä Nro 588, diaarinumero R 04/152 Virka-aseman väärinkäyttö ym. annettu 26.2.2004 Kantelija YLI-KOVERO RISTO TAPIO Torikatu 27 13130 Hämeenlinna

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi on Condus ry. Näissä säännöissä yhdistyksestä käytetään nimeä tiedekuntajärjestö.

1 Yhdistyksen nimi on Condus ry. Näissä säännöissä yhdistyksestä käytetään nimeä tiedekuntajärjestö. Conduksen säännöt I Yhdistyksen nimi, kotipaikka ja kieli 1 Yhdistyksen nimi on Condus ry. Näissä säännöissä yhdistyksestä käytetään nimeä tiedekuntajärjestö. 2 Tiedekuntajärjestön kotipaikka on Helsinki.

Lisätiedot

Kysymyksiä ja vastauksia - miksi Suomen Yrittäjät ei hyväksy paikallista sopimista koskevaa kompromissia

Kysymyksiä ja vastauksia - miksi Suomen Yrittäjät ei hyväksy paikallista sopimista koskevaa kompromissia 31.5.2016 1 (5) Kysymyksiä ja vastauksia - miksi Suomen Yrittäjät ei hyväksy paikallista sopimista koskevaa kompromissia Suomen Yrittäjät hylkäsi paikallista sopivan kompromissiesityksen. Esityksen hyväksyminen

Lisätiedot

SUOMEN SÄVELTÄJÄT RY:N SÄÄNNÖT

SUOMEN SÄVELTÄJÄT RY:N SÄÄNNÖT SUOMEN SÄVELTÄJÄT RY:N SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Suomen Säveltäjät ry, ruotsiksi Finlands Tonsättare rf, englanniksi Society of Finnish Composers. 2 Yhdistyksen kotipaikka Yhdistyksen

Lisätiedot

Suomen Shakkiliitto ry:n säännöt

Suomen Shakkiliitto ry:n säännöt Suomen Shakkiliitto ry:n säännöt (Esitetään hyväksyttäväksi Kerhojen kokouksessa 1.11.2015) 1. Yhdistyksen nimi on Suomen Shakkiliitto ry. Yhdistys on suomen- ja ruotsinkielinen. Yhdistyksen toiminta käsittää

Lisätiedot

Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi pyrkivän henkilön on ilmoitettava henkilötietonsa. Päätöksen jäseneksi ottamisesta tekee yhdistyksen hallitus.

Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi pyrkivän henkilön on ilmoitettava henkilötietonsa. Päätöksen jäseneksi ottamisesta tekee yhdistyksen hallitus. 1/5 Autoteknillisen Yhdistyksen säännöt 1. Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Tampereen Autoteknillinen Yhdistys ry. 2. Kotipaikka Yhdistyksen kotipaikka on Tampere 3. Kieli Yhdistyksen kieli on suomi

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Päijät-Hämeen tutkimusseura ja kotipaikka Lahden kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Päijät-Hämeen tutkimusseura ja kotipaikka Lahden kaupunki. 1 PÄIJÄT-HÄMEEN TUTKIMUSSEURA R.Y:N SÄÄNNÖT Nimi 1 Yhdistyksen nimi on Päijät-Hämeen tutkimusseura ja kotipaikka Lahden kaupunki. Tarkoitus 2 Seuran tarkoituksena on toimia Päijät-Hämeeseen kohdistuvan

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 1 HYVINVOINTIALAN LIITON SÄÄNNÖT 1 Nimi ja paikka Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. Liitto on Elinkeinoelämän

Lisätiedot

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 1.12.2003 1. luku YLEISTÄ 1 Soveltamisala Tätä johtosääntöä sovelletaan Kajaanin kaupungin ylläpitämän, kunnallisena

Lisätiedot