Lukijalle. Helsingissä 10. tammikuuta Pirjo Havia

Transkriptio

1 Lukijalle Tämä julkaisu on tarkoitettu sekä yhteismetsien osakkaille, toimitsijoille ja hoitokuntien jäsenille että osakkuutta harkitseville metsänomistajille. Opas sopii myös yhteismetsäasioiden parissa toimiville metsäammattilaisille, viranomaisille ja palveluntarjoajille. Julkaisu perustuu Matti Kiviniemen vuosina 1992, 1995 ja 1998 laatimiin Yhteismetsän hallinto -oppaisiin sekä Matti Kiviniemen, Jukka Matilaisen ja Janne Uitamon vuonna 2005 ja Matti Kiviniemen, Jukka Matilaisen ja Pirjo Havian vuonna 2008 laatimiin uudistettuihin ja päivitettyihin painoksiin Yhteismetsän perustaminen ja hallinto. Tässä uudistetussa oppaassa on otettu huomioon muun muassa tuloverolain ja yhteismetsälain vuoden 2012 alussa voimaan tulleet muutokset. Sisällön ajantasaistamisen lisäksi julkaisun uudistamisessa on haluttu vastata erityisesti verotusta, uuden yhteismetsän toiminnan käynnistämistä ja yhteismetsien laajenemista koskeviin tiedontarpeisiin. Kiitän lämpimästi kaikkia teoksen laatimiseen osallistuneita arvokkaista kommenteista, neuvoista ja tiedoista. Erityinen kiitos kuuluu koko käsikirjoituksen läpikäyneille: Mikko Honkanen, Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus, Lasse Lahtinen, MTK, Jukka Matilainen, Hämeen-Uudenmaan metsäkeskus, Sanna Juntunen, Toivakon yhteismetsä ja Minnamari Tuovinen, Lounais- Suomen metsäkeskus. Tärkeitä asiatarkistuksia tekivät Sakari Haulos, Kalle Konttinen ja Esa Ärölä, Maanmittauslaitos, Arja Mustonen, Kuusamon yhteismetsä sekä Markku Kovalainen, Pohjois-Suomen verovirasto, Kari Pilhjerta, Verohallinto ja Vilppu Talvitie, maa- ja metsätalousministeriö. Kiitän myös Marjatta ja Eino Kollin Säätiötä sekä Eteläisen Suomen yhteismetsät ry:tä ja Pohjois-Suomen yhteismetsien yhdistys ry:tä, joilta saatu rahoitus mahdollisti oppaan uudistamisen vuonna Toivon, että opas tarjoaa lukijalleen käytännönläheistä, arvokasta tietoa ja johdattaa löytämään hyviä ratkaisuja. Helsingissä 10. tammikuuta 2012 Pirjo Havia 3

2 Sisällys Lukijalle 3 1 Yhteismetsän oikeudellinen luonne Yhteismetsä kiinteistöjen yhteisenä alueena Erityyppiset yhteismetsät Erityyppiset alueet Yhteismetsä verovelvollisena 9 2 Yhteismetsän perustaminen Perustamisen edellytykset Perustamissopimus Osuuksien suuruuden määrittäminen Yhteismetsän muodostamistoimitus Ohjesäännön laatiminen ja vahvistaminen Osakaskunnan ensimmäinen kokous Ilmoitus yhteismetsärekisteriin Toiminnan käynnistäminen 18 3 Toimielimet ja toimivalta Osakaskunta ja osakaskunnan kokous Hoitokunta Toimitsija Toiminnanjohtaja ja muu palkattu henkilöstö Metsäkeskus Maanmittauslaitos 24 4 Päätöksentekomenettely Osakaskunnan kokous Varsinaiset ja ylimääräiset kokoukset Kokouskutsut Kokouksen järjestäytyminen Puhe- ja äänivallan käyttö Esteellisyys Äänestäminen Pöytäkirja Hoitokunnan kokous Koollekutsuminen ja päätösvaltaisuus Äänestäminen Pöytäkirja 32 4 Yhteismetsä

3 4.3 Toimitsijan toiminta Päätöksen moittiminen ja täytäntöönpano 33 5 Yhteismetsän toiminta Yhteismetsän toimiala Yhteismetsän alueen käyttö Ohjesäännön merkitys Ohjesäännön muuttaminen Metsäsuunnitelma Metsästys- ja kalastusoikeudet Metsänhoitomaksu Metsätalouden tuet Tiekysymyksiä Metsäsertifiointi 44 6 Yhteismetsän talous Kirjanpito Tilinpäätös ja toimintakertomus Tilintarkastus Ylijäämä Oikeus ylijäämään Ylijäämä kiistanalaisissa tilanteissa Käyttö muihin tarkoituksiin Ennakon jako Velanotto ja vakuudet Vahingonkorvausvastuu Yhteismetsän arvo 51 7 Yhteismetsän verotus Verotus yhteismetsää perustettaessa Perustamisilmoitus ja yhteismetsän verovelvollisuus Osakkaan ilmoitukset muutoksista Vähennysoikeuksien ja varausten siirtyminen Siirtymävaiheen verotus Yhteismetsän verotuksen toteutuminen Verovelvollisuus ja veroilmoitus Metsätalouden tuloverotus ja vähämerkitykselliset tuet Arvonlisäverotus Verotus alueiden hankinnassa ja luovuttamisessa Verotus osuuksien luovuttamisessa 59 Sisällys 5

4 8 Yhteismetsäosuudet Osakasluettelo ja osuudet Osakaskunnan hankkima yhteismetsäosuus Yhteismetsäosuuden luovuttaminen Yhteismetsäosuuden luovutusrajoitus Yhteismetsäosuuden etuosto-oikeus Yhteismetsäosuuden arvo 63 9 Yhteismetsän laajeneminen Lisäalueiden hankkiminen Alueiden liittämismenettely Alueen liittäminen yhteismetsään yhteismetsäosuuksia vastaan Liittämisprosessi Liitämissopimus ja luovutettavan osuuden suuruus Yhteismetsien yhdistäminen Yhteismetsän alueiden luovuttaminen Tilusten luovuttaminen ja vaihto Osakkaan yhteismetsäosuutta vastaavan alueen erottaminen Yhteismetsän jakaminen osakaskiinteistöjen kesken Koko yhteismetsän alueen myyminen tai jakaminen uusiksi yhteismetsiksi Yhteismetsästä luovutetun alueen muodostaminen kiinteistöksi Pantinhaltijan aseman turvaaminen Rekisterit ja julkisuus 72 LIITTEET 11.1 Yhteismetsärekisteri Asiakirjojen julkisuus ja henkilötietolaki Kokousten julkisuus 73 1 Valtioneuvoston asetus yhteismetsistä ( /163) 75 2 Kiinteistönmuodostamislaki ( /554), 10 luku 76 3 Maanmittauslaitoksen ohje kiinteistörekisterin pitämisestä (KRO) , MML/4/012/2011, Yhteismetsän muodostaminen 78 4 Ohjesäännön malli 79 5 Sopimusmalli yhteismetsän perustamisesta 87 6 Sopimusmalli alueen liittämisestä yhteismetsään 89 7 Ilmoitus metsäkeskuksen yhteismetsärekisteriin 90 8 Osakaskunnan kokouskutsun malli 91 9 Osakaskunnan pöytäkirjan malli Kirjallisuutta ja tietolähteitä 94 6 Yhteismetsä

5 1 Yhteismetsän oikeudellinen luonne 1.1 Yhteismetsä kiinteistöjen yhteisenä alueena Yhteismetsä on kiinteistöille yhteisesti kuuluva alue, joka on tarkoitettu käytettäväksi kestävän metsätalouden harjoittamiseen. Metsätaloutta harjoitetaan metsäsuunnitelman mukaisesti yhteismetsän osakkaiden hyväksi. Yhteismetsään voidaan liittää muitakin kuin metsätalouteen käytettäviä alueita, jos nämä tilukset eivät ole tärkeitä muussa käytössä ja jos niiden liittäminen on kiinteistöjaotuksen kannalta tarkoituksenmukaista (kiinteistönmuodostamislaki 554/1995, 96 ). Yhteismetsän kiinteistöoikeudellinen luonne tekee siitä erityislaatuisen omistusmuodon, minkä ymmärtäminen auttaa ymmärtämään myös yhteismetsän toimintaa. Yhteismetsän osakkaita ovat osakaskiinteistöjen omistajat, jotka muodostavat yhteismetsän osakaskunnan. Osakaskunta on erillinen oikeushenkilö. Yhteismetsän käyttöä ja hallintoa koskevat perussäännökset ovat yhteismetsälaissa (109/2003). Yhteismetsään liittyvistä kiinteistötoimituksista ja yhteisistä alueista säädetään kiinteistönmuodostamislaissa (554/1995). Metsän hoitoon ja käyttöön liittyvistä kysymyksistä määrätään metsälaissa (1093/1996). Yleistietoa yhteismetsistä on saatavissa muun muassa osoitteista ja Yhteismetsä on luonteeltaan tilojen yhteinen alue. Osakastila voi olla myös kiinteistörekisteriin luotu niin sanottu haamutila, johon ei kuulu erillistä maa- tai vesialuetta. Yhteismetsän oikeudellinen luonne 7

6 1.2 Erityyppiset yhteismetsät Yhteismetsiä perustettiin ja 1900-luvuilla pääasiassa viranomaislähtöisesti lähinnä lisämaiden muodostamisen, uusjakojen, asutustoiminnan ja tilusjärjestelyjen yhteydessä. Yhteismetsiä on perustettu Suomeen vuodesta 1887 lähtien. Yhteismetsien perustaminen metsänomistajien keskinäisillä sopimuksilla yleistyi vuoden 2003 jälkeen, jolloin yhteismetsälain uudistuksessa laadittiin perustamista selventäviä säännöksiä. Erityisesti sukujen ja sijoittajien sopimuspohjaiset yhteismetsät ovat yleistyneet lakimuutoksen myötä. Yhteismetsiä voidaan luokitella niiden syntyhistoriaa kuvaaviin ryhmiin. Mitään virallisluontoista luokittelua ei kuitenkaan ole olemassa. Kaikkia yhteismetsiä koskee sama lainsäädäntö, joskin tiettyjä menettelyjä on säädetty erikseen koskemaan vain sopimuspohjaisesti perustettuja yhteismetsiä. Melko yleisesti yhteismetsistä käytetään erilaisissa asiayhteyksissä seuraavaa luokittelua: y asutusyhteismetsät y isojakoyhteismetsät y porotilallisten yhteismetsät y suvun yhteismetsät y sijoittajien yhteismetsät y tilusjärjestely-yhteismetsät. 1.3 Erityyppiset alueet Yhteismetsän alue tarkoittaa sitä maa- ja vesialuetta, joka kuuluu kiinteistöoikeudellisesti osakastiloihin niiden yhteisenä alueena. Osakaskunta ei omista yhteismetsän aluetta, vaan hoitaa ja hallinnoi sitä osakkaiden puolesta. Matti Seppälä Yhteismetsään voi kuulua metsätalouskäyttöön tarkoitettujen alueiden ohessa myös luonnonsuojeluun ja virkistyskäyttöön tarkoitettuja alueita. 8 Yhteismetsä