LIMINGAN KUNTA Tasekirja 2014

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LIMINGAN KUNTA Tasekirja 2014"

Transkriptio

1 LIMINGAN KUNTA Tasekirja 2014

2 TASEKIRJAN SISÄLTÖ Toimintakertomus 3 Talousarvion toteutuminen 30 Tilinpäätöslaskelmat 60 Konsernilaskelmat 65 Liitetiedot 69 Allekirjoitukset ja merkinnät 89 Luettelot ja selvitykset 91 Panttikirjaluettelo 94 2

3 LIMINGAN KUNTA TOIMINTAKERTOMUS

4 SISÄLTÖ TOIMINTAKERTOMUS OLENNAISET TAPAHTUMAT KUNNAN TOIMINNASSA JA TALOUDESSA 5 Kunnanjohtajan katsaus 5 Kunnan hallinto 7 Yleinen taloudellinen kehitys 8 Limingan kunnan kehitys 9 Olennaiset muutokset Limingan kunnan toiminnassa ja taloudessa 11 Lähivuosien haasteet 13 Kunnan henkilöstö 14 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä ja toiminnan kehittämiseen vaikuttavista tekijöistä 15 SELONTEKO KUNNAN SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ 15 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA RAHOITUS 17 Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut 17 Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut 18 RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET 20 Tase ja sen tunnusluvut 20 KUNNAN KOKONAISTULOT JA MENOT 23 KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS 24 Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä 24 Konsernin toiminnan ohjaus 24 Olennaiset konsernia koskeva tapahtumat 26 Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä 26 Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut 27 TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY 29 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 30 TAVOITTEIDEN, MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMINEN 30 Kaikkia tulosalueita sitovat tavoitteet 30 Käyttötalouden toteutuminen 36 Yleishallinto ja elinkeinojen kehittäminen 36 Perusturvapalvelut 38 Sivistyspalvelut 42 Tekniset palvelut 44 Yhteenveto käyttötalouden määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta 47 Tuloslaskelmaosan toteutuminen 50 Investointien toteutuminen 53 Rahoitusosan toteutuminen 56 Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta 56 4

5 OLENNAISET TAPAHTUMAT KUNNAN TOIMINNASSA JA TALOUDESSA Kunnanjohtajan katsaus PAKKO valtion ohjausta vuonna 2014? Vuoden 2014 osalta kuntien toimintaa kuvaa hyvin sana PAKKO. Valtio pakotti lainsäädännöllä kunnat tekemään kuntajakoselvitykset koko Suomessa, myös Oulun kaupunkiseudulla. Jo etukäteen oli tiedossa, että mikään Oulun seudun kunnista ei ole valmis uusiin liitoksiin. Oululla on edelleen pureksittavaa edellisen liitoksen jäljiltä ja toisaalta kehyskunnat eivät ole valmiita liittymään Ouluun. Kuntajakoselvittäjät päätyivät esittämään, että selvitysalueella ei toistaiseksi tehdä muutoksia kuntajakoon. Raportissa todetaan, että Kuntarakennetarkasteluun on syytä palata kun kuntien toimintaympäristöön liittyvät rakennemuutokset ovat selvillä, sillä 2020-luvulla kuntien toimintaympäristö on jo muuttunut olennaisesti nykyisestä. Viesti on selkeä ja se on otettava vakavasti. Koska Liminka aikoo jatkaa itsenäisenä kuntana, tulee talousnäkökulma pitää mielessä. Toinen merkittävä PAKKO, johon tuhlaantui merkittävästi sekä viranhaltijoiden että päättäjien aikaa, oli Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus, jossa tavoitteena oli luoda Suomeen palvelurakenne, jossa järjestäminen annettaisiin viidelle suuralueelle ja tuotanto järjestettäisiin sitten erikseen. On syytä todeta, että valtion junailemat pakkoyhteistyörakenteet, mm. ensihoito ja aluepelastuslaitos, ovat tähän mennessä aina tuottaneet merkittävästi uusia kustannuksia. Tätä kertomusta kirjoitettaessa on tiedossa, että SOTE-uudistus kaatui. Molemmat selvitykset veivät paljon energiaa ja resursseja muilta Oulun kaupunkiseudun elinvoiman ja valtakunnallisen vetovoiman kannalta tärkeämmiltä asioilta. Merkittävää on, että uudistushankkeet eivät ole täyttäneet hyvän lainvalmistelun ja hallinnon periaatteita. Kunnan kokonaiskehitys oli kaikesta huolimatta varsin hyvä. Väkiluku kasvoi 1,7 % eli 167 asukasta ja muuttovoittoa kertyi +32 asukasta. Heikosta suhdanteesta ja kaupunkiseudun rakennemuutoksesta johtuen asuntokauppa hiljentyi vuoden aikana merkittävästi. Siitä huolimatta tonttien luovutusmäärä oli 37, joista pääosa myytyjä omakotitontteja. Limingalla on siten vetovoimaa ja vahva tulevaisuus edessään. Merkittävä oli uuden terveyskeskuksen käyttöönotto huhtikuussa 2014 ja sosiaalitoimen siirtyminen samoihin tiloihin terveydenhuollon kanssa. Terveyskeskushankkeen kokonaiskustannuksiksi muodostui 10,3 milj. euroa. Palvelujen kehittämisen osalta keskiössä on ollut vanhusten palvelujen kehittäminen, jonka keskeisin toimenpide on ollut kunnantalon korttelin 58 kehittämishanke. Kumppanuushankkeen aloitus urakkakilpailun voittaneen Temotek Oy:n kanssa siirtyi vuoden 2015 puolelle kun selvisi, että vanhan virastotalon rakenne ei vastannut piirustuksia. Museoviraston lausunnon perusteella koko rakennus voidaan purkaa. Hanke on yhteistyöhanke myös palvelujen tuottamisen osalta, sillä 60:stä asiakaspaikasta kunta tuottaa puolet ja ODL puolet. Vuonna 2014 kunta on jatkanut palvelutuotannon avaamista yksityisille toimijoille. Päivähoidon palvelusetelin jatkona, vuonna 2014 palveluseteli otettiin käyttöön kotihoidossa ja tehostetussa palveluasumisessa. Asiakkaille halutaan antaa mahdollisuus valita haluaako palvelut kunnalta vai yksityisilta palvelujen tuottajilta. Limingan kunnan talous pysyi vuonna 2014 hallinnassa. Vuosikatetta kertyi 5,8 miljoona euroa eli 594 e/asukas. Poistojen jälkeen tulosta kertyi 1,6 miljoonaa euroa. Kunnan velkamäärä on 2487e/asukas. Hyvä tuloskehitys on tulevina vuosina vaarassa, sillä jatkossa tulosta tulevat heikentämään merkittävät, jo tiedossa olevat valtionosuusleikkaukset ja - järjestelmäuudistus joiden vaikutus on Limingassa yli 5,1 miljoonaa euroa. Kunnanvaltuusto hyväksyi suunnitelmakaudelle talouden tuottavuusohjelman jonka suunnassa rakenteita ja palveluja on kehitetty. Ohjelma on merkittävä sikäli, että harvassa kunnassa poliittisella tasolla kyetään reagoimaan edessä oleviin muutoksiin ja sopimaan tuottavuustoimenpiteistä, kiitokset siitä. 5

6 Liminkaa on aina osattu kehittää ennakkoluulottomasti uudistaen, mutta samalla on kyetty huomioimaan niin henkilöstö kuin talouden kovat realiteetit. Myös jatkossa tarvitsemme kaikkien kuntalaisten, yritysten, päättäjien ja henkilöstön vahvaa panostusta ja sitoutumista, jotta Liminka on houkutteleva ja hyvä paikka asua, yrittää ja elää. Kiitokset hyvästä vuodesta 2014 kuuluu päättäjien lisäksi henkilöstölle. Te tuotatte palvelut ja olette omalla sitoutumisellanne kehittäneet kuntaa merkittävästi, kiitos! Pekka Rajala kunnanjohtaja 6

7 Kunnan hallinto Kunnanvaltuusto Tarkastuslautakunta Keskusvaalilautakunta Kunnanhallitus Hallinto-osasto Sivistyslautakunta Perusturvalautakunta Tekninen lautakunta Sivistysosasto Perusturvaosasto Tekninen osasto Kunnanjohtaja Hallinto-osasto Osastopäällikkö Sivistysosasto Osastopäällikkö Perusturvaosasto Osastopäällikkö Tekninen osasto Osastopäällikkö Luottamushenkilöorganisaatio Johto Kunnanvaltuusto, 35 jäsentä pj Sanna Savolainen I vpj Mari Viljas II vpj Markku Ahola Kunnanhallitus, 9 jäsentä pj Kari Ylönen vpj Liisa Kylmänen Tarkastuslautakunta, 6 jäsentä pj Sami Tissari Keskusvaalilautakunta, 5 jäsentä pj Satu Vuollo Perusturvalautakunta, 9 jäsentä pj Kalevi Nevala Sivistyslautakunta, 9 jäsentä pj Leea Sangi Virasto-organisaatio Johto Virastopäällikkö kunnanjohtaja Pekka Rajala Osastot ja osastopäälliköt: Hallinto-osasto hallintojohtaja Katja Vuorinen Perusturvaosasto perusturvajohtaja Irma Toivanen Sivistysosasto sivistysjohtaja Marjatta Pylvänäinen-Suorsa saakka sivistysosaston osastopäällikkö Minna Kärkkäinen alkaen Tekninen osasto tekninen johtaja Simo Pöllänen Tekninen lautakunta, 9 jäsentä pj Tuomas Ahola 7

8 Yleinen taloudellinen kehitys Kansainvälisen talouden kehittyminen on ollut viime aikoina kaksijakoista. Toisaalta Yhdysvaltojen ja Iso- Britannian kasvunäkymät ovat hyvät kun taas euroalueen tilanteen ennustetaan jatkuvan vaisuna. Euroalue toipuu edelleen velkakriisistä ja kasvua heikentävät jäsenmaiden heikko kilpailukyky sekä yksityisen sektorin taseiden sopeutus. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan bruttokansantuotteen kasvu vuonna 2014 oli vain 0,1 %. Toisaalta ennuste on parempi kuin edellisinä vuosina, jolloin kasvu on ollut negatiivinen (v ,2 %; v ,1 %). Vuodelle 2015 ennustetaan kasvua maltilliset 0,9 %. Työllisyystilanne on edelleen heikentynyt edellisvuodesta, ennuste vuoden 2014 työttömyysprosentista on 8,6 % (v ,2 %), ja tulevana vuonna työttömyyden arvioidaan nousevan 8,8 %:iin. Etenkin pitkäaikaistyöttömien määrän arvioidaan nousevan. Kuluttajahinnat kohosivat keskimäärin 1,1 %. kunnassa. Vuosikate oli asukasta kohden 373 e (v e) ja 101 % poistoista sekä investoinneista 72 %. Yhteenlasketut verotulot kasvoivat vuonna ,5 %. Hitaaseen kasvuun vaikuttivat edellisen vuoden jakoosuuksien oikaisu, tilitysuudistus sekä heikko talouskasvu ja maltillinen palkkaratkaisu. Kunnallisverotulot kasvoivat vain 1,3 %, vaikka 156 kuntaa nosti veroprosenttiaan vuodelle Valtionosuudet puolestaan laskivat 1,3 prosenttia kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen tehdyn noin 360 milj. euron lisäleikkauksen myötä. Kuntien yhteenlaskettu lainakanta kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 7,9 % (1,09 mrd. euroa). Lainakannan kasvu oli edellisvuotta hitaampaa, ja kuntien yhteenlaskettu lainakanta oli vuoden lopussa 14,88 mrd. euroa. Lainamäärä/asukas oli euroa, kun se vuotta aiemmin oli euroa. Taulukko 1. Kansantalouden kehitys BKT, muutos % 2,7-0,1-1,2 0,1 Työttömyysaste, % 7,8 7,7 8,2 8,6 Työllisyysaste 68, ,5 68,1 Inflaatio, % 3,4 2,8 1,5 1,1 Ansiotason muutos, % 2,7 3,5 2,0 2,1 Vuoden 2014 talousarviota laadittaessa kokonaistuotannon kasvuksi arvioitiin 1,2 %, kuluttajahintojen nousuksi 2,1 % ja keskimääräiseksi työttömyysasteeksi 8,2 %. Kuntatalous Tilastokeskuksen keräämien ennakkotietojen mukaan kuntien ja kuntayhtymien toimintatulot vähenivät 1,6 % ja toimintamenot kasvoivat 0,4 % edellisvuodesta. Toimintamenojen kasvu oli hitaampaa kuin edellisinä vuosina, mutta siihen vaikutti osaltaan ammattikorkeakoulujen yhtiöittäminen. Ilman yhtiöittämisiä toimintamenojen kasvu olisi ollut 1,0 %. Toimintakatteet kääntyivät kasvuun, 1,2 % vuodesta Kuntien yhteenlaskettu vuosikate laski edellisvuodesta 2,0 milj. euroa. Vuosikatteen arvioitiin jäävän negatiiviseksi 14 kunnassa, kun edellisenä vuonna näin oli 36 Lähde: Suomen kuntaliitto/tilastokeskus, vuosi 2014 tilinpäätösarvioiden mukaan. 8

9 Limingan kunnan kehitys Limingan kunta on 2000-luvulla ollut suhteellisesti Suomen voimakkaimmin kasvanut kunta. Kunnan asukasluku on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana noin asukkaalla eli 36 %. Asukasluvun kasvu on viimeisen kymmenen vuoden aikana perustunut noin 42 % muuttovoittoon ja noin 58 % luonnolliseen väestönkasvuun. Limingassa syntyy vuosittain noin 200 lasta. Kuntastrategian mukainen väestönkasvutavoite on keskimäärin 2-3 % vuodessa. Vuonna 2014 Limingan asukasluku kasvoi 167 asukkaalla (1,7 %) ja oli vuoden lopussa Asukasluvun kasvu muodostui noin 80 % luonnollisesta kasvusta ja noin 20 % muuttovoitosta. Taulukko 2. Limingan asukasluvun kehitys Vuosi Asukasluku Muutos-% Kunnan tavoite ,7 3,1 4,7 4,7 8,7 6,3 6,4 5,5 2,1 3,3 2,0 1,4 2,9 1,5 1, Kuntastrategian mukainen asukaslukutavoite vuonna 2014 oli asukasta. Luonn. väestönkasvu Muuttovoitto (100) v v v 0-6v Limingan kunnan ikärakenne on hyvä. Limingassa asuu runsaasti nuorta, työikäistä väestöä. Lasten osuus on suuri verrattuna koko maahan. Limingan väestön keski-ikä, 30,6 vuotta, on maan nuorin (koko maan keskiarvo 41,9 vuotta). Tilastokeskuksen väestörakennetilaston mukaan 0-14-vuotiaiden osuus oli Limingassa 34,8 % ja koko maassa 16,4 %, alle 7-vuotiaita oli Limingassa 16,1 % ja koko maassa 7,7 %. Vanhusten osuus on puolestaan alhainen. Yli 65-vuotiaita oli Limingassa 8,7 % ja koko maassa 19,9 %. Väestönkasvu sekä lasten ja nuorten suuri määrä tuovat haasteita palvelujen järjestämiselle. Muuttajat ovat nuoria lapsiperheitä, mikä näkyy erityisesti lasten ja nuorten palvelujen lisääntyvänä tarpeena. Toistaiseksi kunta on pystynyt turvaamaan asukkailleen kohtuulliset peruspalvelut. Kunta on 2000-luvulla investoinut merkittävästi, muun muassa koulu- ja päiväkotihankkeisiin, kirjastoon sekä uuteen terveyskeskukseen. Viimeisen kolmen vuoden aikana investointimenot ovat olleet 23,8 milj. euroa ja investointien omarahoitusosuudet 19,7 milj. euroa. V investointimenot ovat olleet yhteensä 76,6 milj. euroa ja investointien omarahoitusosuudet 58,5 milj. euroa. Vuonna 2014 nettoinvestoinnit olivat 6,9 milj. euroa, 703 e/asukas 9

10 Taulukko 3. Väestön ikärakenteen kehitys Ikäryhmä % 18,5 % 18,3 % 18,1 % 17,5 % 17,4 % 17,0 % 16,1 % % 17,8 % 18,4 % 18,6 % 18,9 % 19,2 % 19,6 % 20,4 % % 4,0 % 4,2 % 4,4 % 4,6 % 4,6 % 4,6 % 4,5 % % 10,4 % 9,8 % 9,2 % 9,2 % 9,2 % 8,8 % 8,7 % % 41,4 % 41,6 % 41,7 % 41,8 % 41,6 % 44,4 % 41,6 % % 4,2 % 4,1 % 4,2 % 4,4 % 4,5 % 3,4 % 5,0 % % 3,7 % 3,6 % 3,7 % 3,7 % 3,6 % 2,2 % 3,7 % Yhteensä Limingan keskimääräinen työttömyysaste nousi edelleen hieman edellisvuodesta ja oli 10,9 % (9,7 %). Lähikuntiin verraten Limingan työttömyysaste oli yhdessä Hailuodon kanssa vuoden lopussa toiseksi alhaisin Lumijoen jälkeen ja Pohjois-Pohjanmaalla 4. alhaisin. Pitkäaikaistyöttömien määrä nousi reippaasti, pitkäaikaistyöttömien määrä oli keskimäärin 93 (v ) ja nuoria alle 25-vuotiaita työttömiä 60 (v ). Pohjois-Pohjanmaan keskimääräinen työttömyysaste oli 14,6 % , , , , , ,0 0 0, Työttömät työnhakijat Työttömyysaste, % Nuoret >1 v Kuvio. Keskimääräinen työttömyysaste ja työttömien määrä. Kuvio. Yli vuoden työttömänä olleiden ja alle 25-vuotiaiden työttömien määrä. 10

11 Olennaiset muutokset Limingan kunnan toiminnassa ja taloudessa Olennaiset muutokset taloudessa Limingan kunnan vuosikate laski edellisvuodesta 14,9 %, 1,0 milj. euroa. Kunnan oman toiminnan menokehitys oli negatiivinen, -0,6 %, mutta vuosikatteen painoi edellisvuotta alemmas verorahoituksen pieneneminen sekä kasvaneet rahoituskustannukset. Verorahoituksen osalta verotulot laskivat lähes 0,5 milj. euroa ja valtionosuudet lähes 0,4 milj. euroa edellisvuodesta. Hitaaseen verotulojen kasvuun vaikuttivat valtakunnallisesti edellisen vuoden jako-osuuksien oikaisu, tilitysuudistus sekä heikko talouskasvu ja maltillinen palkkaratkaisu. Kunnallisveron kasvuun vaikuttanee lähitulevaisuudessa vahvemmin myös kasvava työttömyys. Valtionosuuksia pienensi edellisvuotta pienempi verotulojen tasauserä. Sekä verotulojen että valtionosuuksien vähennys edelliseen vuoteen verrattuna oli 1,6 %. Vuosikatetta kertyi 5,8 milj. euroa (v ,8 milj. euroa) ja asukasta kohden 594 e. Limingan kunnan toimintamenojen ja toimintatulojen kasvuprosentit olivat vuonna 2014 miinusmerkkiset. Sekä toimintamenot että toimintatulot pienenivät 0,6 %, kun edellisenä vuonna toimintakatteen kasvuksi muodostui 4,2 %. Talousarviossa toimintamenojen kasvuksi arvioitiin 1,0 %, toimintakatteen 1,3 % ja verorahoituksen 1,5 %. Toimintatulojen arvioitiin laskevan 1,8 %, Toimintakatteen pieneneminen oli kuitenkin 0,6 milj. euroa verorahoituksen vähenemistä pienempi (toimintakate pieneni 0,3 milj. euroa, verorahoitus 0,9 milj. euroa). Toimintamenoissa suurin säästö talousarvioon nähden muodostui erikoissairaanhoidon kustannuksista, jotka olivat 0,5 milj. edellisvuotta pienemmät. Vuonna 2013 erikoissairaanhoidon kustannukset puolestaan nousivat 1,7 milj. euroa ja vuonna ,7 milj. euroa. Vuoden 2014 suurin investointi oli terveyskeskushanke, joka aloitettiin vuonna Nettoinvestoinnit laskivat edellisvuoden 9,1 milj. eurosta 6,9 milj. euroon, 703 e/asukas. Investointimenojen vähenemisen myötä investointien omarahoitusaste parani edellisvuodesta. Investointien tulorahoitusprosentti oli 81,7 % (v ,7 %). Vuonna 2014 nostettiin uusia pitkäaikaisia lainoja 5,0 milj. euroa. Kunnan lainakanta oli vuoden lopussa 24,2 milj. euroa. Asukaskohtainen lainamäärä nousi edellisvuoden eurosta euroon. Olennaiset muutokset toiminnassa Heinäkuussa 2013 voimaan astunut Kuntarakennelaki velvoitti kunnat selvittämään kuntarakennetta lähikuntien kanssa. Kuntarakennelain kriteerien pohjalta Oulun alueen selvitysalue muodostui Oulun seudun kunnista Liminka, Hailuoto, Kempele, Lumijoki, Muhos, Tyrnävä, Ii ja Oulu. Alueen kuntarakenneselvityksen aloitustilaisuus oli huhtikuussa Selvitystä tehtiin vuoden 2014 aikana ja loppuraportti julkaistiin joulukuussa. Selvityksen pohjalta kuntajakoselvittäjät päätyivät esittämään, että selvitysalueella ei toistaiseksi tehdä muutoksia kuntajakoon. Uuden terveyskeskuksen rakentaminen aloitettiin huhtikuussa 2013 ja muutto uusiin tiloihin tapahtui huhtikuussa Vanhan terveyskeskuksen purkutyöt käynnistyivät toukokuussa ja kyseiselle paikalle valmistui uuden terveyskeskuksen paikoitusalue. Kokonaisuudessaan terveyskeskushanke valmistui syyskuussa Hankkeen kokonaiskustannuksiksi muodostui 10,3 milj. euroa. Vuonna 2012 tehdyn päätöksen mukaisesti kunnan kirjanpito- ja palkanlaskentapalvelut laskutusta lukuun ottamatta on tuottanut Monetra Oy vuoden 2013 alusta lukien. Vuoden 2013 aikana siirryttiin käyttämään uutta palkanlaskentaohjelmaa ja taloussuunnitteluohjelmaa ja loput taloushallinnon uusista järjestelmistä on otettu käyttöön vuodenvaihteessa Vuonna 2014 kunta on jatkanut palvelutuotannon avaamista yksityisille toimijoille. Varhaiskasvatuksen osalta otettiin käyttöön päivähoidon palveluseteli vuonna Vuonna 2014 palveluseteli on otettu käyttöön kotihoidossa ja tehostetussa palveluasumisessa. Päätökset palvelusetelien käyttöönotosta syntyivät valtuuston kokouksissa loka-marraskuussa. Kunnan oma päiväkoti Marjala suljettiin joulukuussa 2013 ja lapset siirtyivät pääasiallisesti palvelusetelillä tammikuussa 2014 avattuun yksityiseen päiväkotiin. 11

12 Vanhustenhuollon palvelurakenteen osalta on jatkettu kunnantalon korttelin 58 kehittämishanketta. Korttelin kehittämistä on valmisteltu niin, että kortteliin tulee vanhusten avopalvelut sekä tehostetun palveluasumisen yksikkö 60 asiakaspaikalla. Tehostetun palveluasumisen asiakaspaikoista 30 kpl kunta vuokraa omaan toimintaan ja loppujen 30 paikan osalta palveluista vastaa yksityinen toimija. Hankkeen toteutukseen haettiin Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen rahoitusta, mutta hakijana toiminut yksityinen yhteistyökumppani sai kielteisen päätöksen. Hankkeen toteuttajakumppani Temotek Oy haettiin kilpailullisella neuvottelumenettelyllä. Tehostetun palveluasumisen lisäksi kortteliin tulee asuinkerrostalo ja liiketiloja. Hankkeen aloittaminen siirtyi vuodelta 2014 vuodelle 2015 vanhan viraston rakenteellisten ongelmien ja yhteistyökumppanin ennakoimattomien muutosten vuoksi. Museoviraston lausunnon ja Ely-keskuksen poikkeusluvan myötä vanhalle rakennukselle saatiin purkulupa. Purku- ja rakennustyöt korttelissa aloitetaan keväällä Taulukko 3. Kunnan talouden kehitys (1.000 e) Asukasluku kasvu-% 3,3 2,0 1,4 2,9 1,5 1,7 Tuloveroprosentti 19,5 19,5 19,5 19,5 20,5 20,5 Verotulot Valtionosuudet Verorahoitus yhteensä muutos % 9,4 6,5 3,1 2,8 10,1-1,6 e/asukas Toimintamenot muutos % 9,4-0,2 5,9 6,4 4,4-0,6 Toimintakate muutos % 10,6 3,6 7,1 6,1 4,2-0,6 e/asukas Vuosikate e/asukas vuosikate/poistot % 201,6 268,4 190,5 112,9 223,9 139,6 Tilikauden tulos Investoinnit, netto e/asukas Investointien tulorahoitus- 123,9 62,3 39,9 83,2 71,7 81,7 % Taseen loppusumma Lainakanta e/asukas Konsernin lainakanta e/asukas Omavaraisuusaste, % 66,4 66,2 59,1 58,6 57,3 57,6 Kertynyt ylijäämä e/asukas

13 Lähivuosien haasteet Limingan kunnan osalta lähivuosien merkittävimmät haasteet liittyvät valtiovallan toimiin. Valtiovarainministeriö julkaisi vuoden 2014 alkupuolella vuoden 2015 alusta voimaan astuneen valtionosuusuudistuksen ennakkolaskelmat, joiden mukaan Limingan kunta menettää uudistuksessa valtionosuuksia 2,6 milj. euroa. Summa vastaa noin kymmentä prosenttia valtionosuuksien nykytasosta ja noin 2,5 tuloveroprosenttiyksikköä. Ennakkolaskelmien myötä kunnanhallitus päätti kokouksessaan perustaa erityisen työryhmän laatimaan toimenpideohjelman kunnan talouden tasapainottamiseksi. Työryhmä, johon kuuluivat kunnanhallitus, puheenjohtajisto, lautakuntien puheenjohtajat sekä johtoryhmä, laativat talouden tasapainottamisohjelman vuosille Ohjelmaa käsiteltiin valtuustoseminaarissa syyskuussa ja se hyväksyttiin kunnanhallituksen ja valtuuston käsittelyssä lokakuussa toimeenpantavaksi talousarvion yhteydessä. Toimenpideohjelman toteutumisesta tullaan raportoimaan luottamushenkilöille neljännesvuosiraportointien yhteydessä. Toinen suuri haaste liittyy sote-uudistukseen ja sen rahoitusmalleihin. Lakiesityksellä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä pyritään uudistamaan kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, hallintoa, suunnittelua, rahoitusta ja valvontaa koskevat säännökset. Uudistuksella koottaisiin nykymallissa usealle eri kunnalliselle organisaatiolle kuuluvien palvelujen kattava järjestämisvastuu pääsääntöisesti sosiaali- ja terveysalueille. Julkaistujen ennakkolaskelmien mukaan valtionosuusuudistuksen ja sote-uudistuksen rahoituksen yhteisvaikutuksen myötä kunnan tuloveroprosentti tulisi nostaa noin 26 prosenttiin, jotta uudistusten aiheuttamat rahoitusvaateet kyettäisiin täyttämään. Soteuudistuksen ja sen rahoitusmallin linjaaminen sekä uudistuksen toteuttaminen siirtyi kuitenkin seuraavalle hallituskaudelle. Verotulot muodostavat myös merkittävän osan kunnan tuloista. Kuntien verotulojen kehitys riippuu keskeisesti kokonaistuotannon kasvusta, joka on puolestaan sidoksissa maailmantalouden kehitykseen. Kuntakentän ongelmana on tulopohjan pettämisen lisäksi kustannuskehitys, joka ylittää kuntien tulojen kehityksen. Limingan kunnan osalta verotulojen kehitykseen vaikuttaa koko Oulun seudulla tapahtuva rakennemuutos ja joukkoirtisanomiset. Verotulojen kehitykseen vaikuttaa myös kunnan asukasluvun kasvu. Vuoden 2014 asukasluvun kasvu oli 1,7 %, missä on hienoista kasvua edellisvuoteen nähden. Yleinen taloudellinen epävarmuus sekä kasvava työttömyys luovat oman haasteensa kunnille paitsi vähenevinä verotuloina, myös vuoden 2015 alusta kuntien kasvavien työllistämisvelvoitteiden kautta. Kun aikaisemmin kunnat maksoivat yli 500 päivän pitkäaikaistyöttömien työmarkkinatuista puolet, jatkossa tämä raja laskee 300 päivään. Lisäksi kunnan maksuvelvoite nousee 70 prosenttiin, kun työttömyys on jatkunut yli päivää. Velvoitteiden kasvamisella on merkittävä taloudellinen vaikutus kunnille. Limingan kunnassa haasteena on, ei vain toimintakatteen kasvun hillitseminen, vaan toimintakatteen leikkaaminen vastaamaan verorahoituksen vähenemistä. Toimintakatteen kasvu on viime vuosina ollut noin 4-7 %, kun se valtionosuus- ja sote-uudistus huomioon ottaen tulisi olla negatiivinen. Verorahoituksen väheneminen vaatii kriittistä toimintatapojen arviointia. Suurista investoinneista pyritään myös pitämään taukoa talouden tasapainottamiseksi. Vuoden 2015 talousarviossa käyttötalouden toimintakatteen kasvu onkin negatiivinen, -0,8 % vuoden 2014 talousarvioon verraten. Talousarviossa pysyminen edellyttää hallintokunnilta entistäkin tarkempaa seurantaa sekä sitoutumista talouden tasapainottamisohjelman toimenpiteiden toteuttamiseen. 13

14 Kunnan henkilöstö Limingan kunnan palveluksessa oli vuoden lopussa 725 henkilöä (v ). Vuosien 2013 ja 2014 henkilöstön määrä ei ole vertailukelpoinen vuoden 2012 henkilöstömäärän kanssa johtuen raportointiohjelman muutoksesta vuonna Vuoden 2012 luvuissa ei ole mukana päällekkäiset työsuhteet, kun vuosien 2013 ja 2014 luvuista päällekkäisyyksiä ei ole eroteltu. Lisäksi vuoden 2014 luvuissa on mukana sivutoimiset henkilöt (48 hlö), jotka eivät ole olleet mukana aikaisempien vuosien luvuissa. Vakinaisessa palvelussuhteessa työskenteli 75 % kunnan henkilöstöstä. Määräaikaisten osuus oli 23 % ja työllistettyjen osuus 2 %. Henkilöstöstä on laadittu erillinen kertomus. Taulukko 4. Henkilöstö osastoittain Osasto Hallinto-osasto Perusturvaosasto Sivistysosasto Tekninen osasto Yhteensä Taulukko 5. Henkilöstökulujen kehitys Muutos e e e Palkat ,87 % Sosiaalikulut ,29 % Henk.korvaukset ,43 % Henkilöstökulut yht ,49 % Henkilöstökulut e/as ,17 % Taulukko 6. Henkilöstökulut tulosalueittain v e Palkat Sos. Kulut Yht. Muutos Yleishallinto ,5 % Perusturvapalvelut ,4 % Sivistyspalvelut ,4 % Tekniset palvelut ,3 % Muut tulosalueet ,5 % Yhteensä ,5 % Muiden tulosalueiden muutos johtuu eläkemenoperusteisista eläkemaksuista, joita ei ole pystytty kohdistamaan tulosalueille. 14

15 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä ja toiminnan kehittämiseen vaikuttavista tekijöistä Henkilöstö on tärkeä voimavara kunnan toimintoja kehitettäessä. Limingan kunta on pystynyt toistaiseksi rekrytoimaan pätevää ja osaavaa henkilökuntaa vakinaisiin virkoihin ja toimiin. Henkilöstön saatavuuteen on vaikuttanut kunnan hyvä työnantajakuva sekä edullinen sijainti Oulun läheisyydessä. Sijaisten saatavuudessa on ajoittain esiintynyt ongelmia. Henkilöstön ikääntyessä ennalta ehkäisevän toiminnan merkitys tulee korostumaan. Taloudellisesti tiukat ajat asettavat paineita henkilöstön työhyvinvoinnista huolehtimiselle ja viihtymiselle. Aiempien vuosien mittavat investoinnit ovat edellyttäneet merkittävää vieraan pääoman käyttöä, minkä vuoksi tilanne rahoitusmarkkinoilla voi aiheuttaa ongelmia joko rahan saatavuuden tai rahoituskustannusten kasvun kautta. Kunnan lainasalkusta 48 % on vaihtuvakorkoisia lainoja. Euroalueen ja Suomen talousnäkymät aiheuttavat omalta osaltaan epävarmuustekijän, johon pyritään vaikuttamaan tuottavuutta parantamalla ja toimintoja rationalisoimalla. Yleinen taloudellinen tilanne vaikuttaa entistäkin enemmän kuntien kustannuksiin vuoden 2015 alusta kasvaneiden työllistämisvelvoitteiden kautta. Oman haasteensa kunnan toimintaympäristöön luovat myös kunnasta itsestään riippumattomat tekijät, kuten sote-uudistus sekä valtionosuusuudistus. Näitä asioita on käsitelty laajemmin kohdassa lähivuosien haasteet. Edellä mainittujen lisäksi kunnan kannalta merkittävän epävarmuustekijän muodostaa lainsäädännön kehitys toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön osalta. Oulun seudun tulevaisuus riippuu pitkälti elinkeinoelämän kilpailukyvystä ja työpaikkojen olemassa olosta ja uusien syntymisestä. Sen vuoksi panoksia tulee laittaa elinkeinoelämän edellytysten kehittämiseen niin Limingassa kuin seudullisestikin. Kunnan tulisi kyetä pitämään yllä asukasluvun kasvua. Kunnassa on rakennettu puitteet varhaiskasvatukselle sekä peruskoulutukselle ja lukiolle, samoin on investoitu muun muassa uuteen kirjastoon ja terveyskeskukseen ja tiestöön. Asukasluvun kasvu vaikuttaa kunnan tulorahoitukseen verotulojen myötä. Sisäilmaongelmat muodostavat kunnille toiminnallisen riskin. Rakennuskannan vanhetessa sisäilmaongelmia esiintyy aika ajoin vanhemmissa rakennuksissa ja nykyisin myös uusissa rakennuksissa on esiintynyt sisäilmaongelmia. Sisäilmaongelmat aiheuttavat haasteita toiminnan järjestämiselle sekä taloudellisesti remonttikustannuksina. Limingan kunnan osalta tarkkailun ja jatkoselvittelyn alla ovat muun muassa toimintakeskuksen rakennus ja liikekeskus. SELONTEKO KUNNAN SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ Limingan kunnassa on päivitetty sisäisen valvonnan ohjeet vuonna Sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaavat kunnanhallitus ja kunnanjohtaja. Osastopäälliköt ja vastuuhenkilöt ovat vastuussa sisäisen valvonnan asianmukaisuudesta omien hallinnonalojensa osalta. Sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että kunnan toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa ja että noudatetaan lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä ja turvataan omaisuus ja voimavarat. Limingan kunnan sisäisen valvonnan ohjeiden mukaan kunnan toiminnot tulee järjestää ja johtaminen hoitaa siten, että organisaation kaikilla tasoilla ja kaikissa toiminnoissa on riittävä sisäinen valvonta. Johtoryhmä on arvioinut sisäisen valvonnan toimivuutta ja riskien hallintaa erillisen lomakkeiston avulla. Johtamis- ja hallintojärjestelmä Kunnan toimintoja ohjataan hallintosäännöllä. Hallintosääntö on päivitetty vuonna 2009 ja sivistyspalvelujen osalta vuonna Hallintosäännössä on esitetty kunnan organisaatiorakenne sekä toimielinten ja viranhaltijoiden toimivallan jako ja tehtävät. Organisaatiorakennetta on tarkistettu osittain vuosina

16 Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Asioiden valmistelu on perustunut hyvään hallintotapaan. Toimielinten ja viranhaltijoiden päätökset tehdään asiakirjahallintaohjelmalla, josta saadaan päätösluettelot. Päätökset annetaan tiedoksi ao. toimielimelle. Viranhaltijapäätösten osalta esimiesten tehtävänä on pistokokein tarkistaa onko päätökset tehty toimivallan puitteissa, ovatko ne riittävästi perusteltuja, ovatko päätökset olleet asianmukaisesti nähtävillä ja onko ne annettu tiedoksi asianosaisille. Tavoitteiden toteutumisen seuranta ja varojen käytön valvonta Talousarvion tavoitteet johdetaan kuntastrategiasta, joka tarkistetaan kerran valtuustokaudessa. Viimeisin tarkistus on tehty joulukuussa Tulosyksiköiden tavoitteet on määritelty käyttösuunnitelmissa. Työntekijöiden tavoitteet määritellään vuosittain käytävissä kehityskeskusteluissa, joiden yhteydessä käydään läpi myös asetettujen tavoitteiden toteutuminen. Tulosalueiden ja -yksiköiden vastuuhenkilöt ovat seuranneet säännönmukaisesti asetettujen tavoitteiden ja määrärahojen toteutumista. Raportit on annettu tiedoksi ao. toimielimelle/osastopäällikölle. Talousjohtaja on raportoinut talousarvion toteutumisesta johtoryhmälle kerran kuukaudessa ja kunnanhallitukselle ja valtuustolle neljännesvuosittain. Hallintokunnat ovat raportoineet kunnanvaltuustolle tavoitteidensa toteutumisesta neljä kertaa vuoden 2014 aikana. Riskien hallinnan järjestäminen Kunnanvaltuuston hyväksymät riskienhallinnan periaatteet: Riskien hallinta sisältyy sisäisen valvonnan ohjeisiin. Lisäksi eri hallinnonaloilla on tehty turvallisuusselvityksiä. Kunnan riskienhallintapolitiikka on päivitetty vuonna 2014 ja hyväksytty valtuustossa Omaisuusriskeihin varautuminen: Limingan kunnan vakuutusten hoito on annettu vakuutusmeklarille. Vakuutukset on kilpailutettu v Vakuutusturva perustuu tehtyyn riskianalyysiin. Vakuutusturvan kattavuus tarkistetaan vuosittain yhdessä meklarin kanssa. Toimintaan sisältyvät riskit: Keskeisenä painopisteenä koko kunnassa vuonna 2014 on ollut kunnan valmius- ja varautumissuunnitelmat ja harjoitukset. Marraskuussa 2014 järjestettiin Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen alueella valmiusharjoitus 2 pv ja harjoitukseen liittyen on järjestetty tammikuussa 2014 kaikille esimiehille ja asiantuntijoille 2 päivän varautumiskoulutus. Valmiusharjoituksen valmistautumisen yhteydessä on päivitetty varautumissuunnitelmat ajantasaisiksi. Sopimustoiminta Toiminta on perustunut valtuuston, hallituksen ja muiden toimielinten päätöksiin ja hallintosäännöllä delegoituun päätösvallan käyttöön. Voimassa olevat sopimukset on koottu sähköisen sopimustenhallintajärjestelmään, joka on otettu käyttöön v Tilinpäätöshetkellä 2013 keskeneräinen riita-asia Asumispalvelusäätiö ASPAn kanssa liittyen ASPAn suunnittelemaan kehitysvammaisten asumisyksikön taloudelliseen ja sopimusoikeudelliseen vastuuseen on saanut päätöksen loppukeväällä Kunnanhallituksen lausunto Kunnanhallitus toteaa lausuntonaan sisäisen valvonnan asianmukaisuudesta ja riittävyydestä talouden ja toiminnan seurannan perusteella, että kunnan hallinto on pääosin toiminut kuntalain, hallintosäännön sekä kunnanhallituksen hyväksymien sisäisen valvonnan ohjeiden mukaan ja että sisäinen valvonta on toimivaa ja asianmukaisesti järjestettyä. 16

17 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA RAHOITUS Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Tuloslaskelma e e Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 7 6 Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut -2 0 Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset kulut Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Tilikauden ylijäämä Tuloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot/toimintakulut, % Vuosikate/poistot, % 139,6 14,6 % 14,6 % 223,9 % % Vuosikate, /asukas Kertynyt ylijäämä, Kertynyt ylijäämä, /as Asukasmäärä Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista = 100 * toimintatuotot/toimintakulut Vuosikate prosenttia poistoista = 100 * vuosikate/(poistot ja arvonalentumiset) Vuosikate prosenttia poistonalaisista investoinneista = 100 * vuosikate/poistonalaisten investointien omahankintamenot Toimintatuotot laskivat edellisvuodesta 0,6 %. Toimintatuotoista myyntituotot kasvoivat 3,2 %, maksutuotot laskivat 5,0 %, tuet ja avustukset kasvoivat 4,7 % ja muut tulot laskivat 2,2 %. Tukien ja avustusten kasvuun vaikutti kunnan hanketoiminnan avustukset. Myyntituottojen kasvu johtui pääasiassa muiden kuntien maksuosuuksista. Maksutuottojen väheneminen johtui lähinnä päivähoitomaksujen vähenemisestä ja tukien ja avustusten vähennys työllistämistuista. Toimintakulut ja toimintakate laskivat 0,6 %. Toimintakuluista kasvoivat avustukset 28,6 % ja aineet ja tarvikkeet 1,8 %. Avustusten kasvussa näkyy päivähoidon hoidontarpeen kasvusta aiheutuvat palvelusetelimenot sekä kotihoidon tuki. Henkilöstömenot pienenivät 2,5 %, palvelujen ostot 2,6 % ja muut toimintakulut 9,1 %. Suurimmat säästöt menoissa saatiin erikoissairaanhoidosta, maksuosuudet pienenivät edellisvuodesta 0,5 milj. euroa (v kasvu 1,7 milj. euroa). Muiden toimintakulujen vähenemiseen vaikuttaa edellisvuonna tilinpäätökseen kirjattu varaus lakikuluihin keskeneräiseen riita-asiaan liittyen. Tehty varaus riitti asian käsittelystä aiheutuneisiin menoihin sekä korvaussummaan. Valtuuston asettama taloustavoite, toimintakatteen kasvu < verorahoituksen kasvu eli käänteisesti toimintakatteen pieneneminen > verorahoituksen väheneminen ei toteutunut kertomusvuonna. Vaikka kunnan menoja saatiin pienennettyä ja toimintakatteen kasvu negatiiviseksi, -0,6 %, oli verorahoituksen väheneminen vieläkin suurempaa, lähes 0,9 milj. euroa (-1,6 %). Verotulot heikkenivät edellisvuodesta lähes 0,5 milj. euroa ja valtionosuudet lähes 0,4 milj. euroa. 17

18 Sen sijaan toinen valtuuston asettama tavoite, vuosikate > suunnitelman mukaiset poistot, toteutui. Limingassa, missä investointitaso on pitkään ollut korkea, suunnitelman mukaiset poistot eivät vastaa korvausinvestointien määrää. Vuosikatteen tulisi pysyä vuoden 2014 tasolla, jotta se vastaisi keskimääräistä vuotuista investointitasoa. Vuosikatetavoitetta helpottamaan kunnassa on laadittu vuoden 2014 aikana talouden tasapainotusohjelma, jossa investoinnit on laskettu minimiin muutamiksi vuosiksi tasaamaan valtionosuusuudistuksen myötä menetettävien valtionosuuksien vaikutusta. Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät 0 0 Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointeihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat Rahavarojen muutos Rahoituslaskelman tunnusluvut Toiminan ja investointien rahavirran kertymä Investointien tulorahoitus, % 81,7 % 71,7 % Pääomamenojen tulorahoitus, % 50,1 % 57,6 % Lainanhoitokate 1,3 2,9 Kassan riittävyys, pv Asukasmäärä Toiminnan ja investointien rahavirran kertymän tulisi olla > 0, jotta tavoite rahoittaa investoinnit omarahoituksella toteutuisi. Limingassa näin ei tapahdu, vaan investointien rahoittamiseen joudutaan käyttämään tuntuvasti vierasta pääomaa. Syynä tähän ovat poikkeuksellisen suuret investoinnit. Investointien tulorahoitusprosentti kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. ( = 100 * vuosikate/(investointimenot investointien rahoitusosuudet)). Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun (= (vuosikate + korkokulut)/(korkokulut + lainanlyhennykset)). Kassan riittävyys kuvaa kunnan maksuvalmiutta. (= 365 x rahavarat /kassasta maksut varainhoitovuonna). 18

19 Tulorahoituksen korjauserät ovat käyttöomaisuuden myyntivoittoja, jotka on kirjattu tuloslaskelmaan muihin tuottoihin. Myyntivoitot sisältyvät myös pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustuloihin. Muut maksuvalmiuden muutokset koostuvat toimeksiantojen varojen ja pääomien, vaihto-omaisuuden, saamisten ja korottomien pitkä- ja lyhytaikaisten velkojen muutoksista. Vuonna 2014 kunta pystyi rahoittamaan investoinneista 81,7 % omalla tulorahoituksellaan. Pääomamenoista pystyttiin rahoittamaan noin 50,1 %. Pääomamenojen tulorahoitusprosentissa on huomioitu investointien lisäksi antolainat sekä lainojen lyhennykset. Vuonna 2014 nostettiin uutta pitkäaikaista lainaa 5,0 milj. euroa investointien rahoittamiseksi. Lainoja lyhennettiin 4,5 milj. euroa. Lainanhoitokate oli 1,3. Kunnan lainanhoitokyvyn katsotaan olevan hyvä, jos tunnusluku > 2. Kassatilanne pysyi edellisen vuoden tapaan tiukkana. Kassan riittävyys oli 20 päivää (v päivää). 19

20 RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET Tase ja sen tunnusluvut VASTAAVAA VASTATTAVAA e e e e Pysyvät vastaavat Oma pääoma Aineettomat hyödykkeet Peruspääoma Aineettomat oikeudet Arvonkorotusrahasto 0 0 Muut pitkävaik. menot Edellisten tilikausien ylijäämä Tilikauden ylijäämä Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Poistoero ja vapaaeht. varaukset Rakennukset Poistoero Kiinteät rakenteet ja laitteet Vapaaehtoiset varaukset Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Pakolliset varaukset Ennakkomaksut ja kesken- Muut pakolliset varaukset eräiset hankinnat Toimeksiantojen pääomat Sijoitukset Valtion toimeksiannot Osakkeet ja osuudet Lahjoitusrahastojen pääomat Muut lainasaamiset Muut toimeksiantojen po:t Muut saamiset Vieras pääoma Toimeksiantojen varat Pitkäaikainen Valtion toimeksiannot Lainat rahoitus- ja vakuutus- Lahjoitusrahastojen erityi- laitoksilta katteet Muut velat Lyhytaikainen Vaihtuvat vastaavat Lainat rahoitus- ja vakuu- Vaihto-omaisuus 0 0 tuslaitoksilta Aineet ja tarvikkeet 0 0 Saadut ennakot Ostovelat Saamiset Muut velat Pitkäaikaiset saamiset Siirtovelat Muut saamiset Lyhytaikaiset saamiset VASTATTAVAA YHTEEN- SÄ Myyntisaamiset Lainasaamiset 0 0 Muut saamiset Taseen tunnusluvut Siirtosaamiset Omavaraisuusaste, % 57,6 % 57,3 % Suht. velkaantuneisuus-% 52,9 % 50,8 % Rahat ja pankkisaamiset Kertynyt ylijäämä, e Kertynyt ylijäämä, e/as VASTAAVAA YHTEENSÄ Lainakanta , e Lainat, e/asukas Lainasaamiset ,1.000 e Asukasmäärä Omavaraisuusaste = 100 * (oma pääoma + poistoero ja vapaaeht. varaukset)/(koko pääoma - saadut ennakot) Suhteellinen velkaantuneisuus = 100 * (vieras pääoma saadut ennakot)/käyttötulot Lainasaamiset = sijoituksiin merkityt jvk-lainasaamiset ja muut lainasaamiset 20

21 Taseen loppusumma oli 76,0 milj. euroa (muutos 3,1 %). Omavaraisuusaste nousi hieman edellisvuodesta ja oli 57,6 %. Suhteellinen velkaantuneisuus nousi 50,8 %:sta 52,9 %:iin ja kunnan lainakanta 22,7 milj. eurosta 24,2 milj. euroon. Ylijäämätilillä oli vuoden lopussa 7,4 milj. euroa (16,3 % toimintakatteesta). Omavaraisuusaste kuvaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä sekä kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä aikavälillä. Suhteellinen velkaantuneisuus puolestaan kertoo kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Vuosikate, % poistoista Vuosikate e/asukas Liminka P-Pohjanmaa Koko maa Liminka P-Pohjanmaa Koko maa Rahavarat, e/asukas Lainat, e/asukas Liminka P-Pohjanmaa Koko maa Liminka P-Pohjanmaa Koko maa Toimintakate e/as (itseisarvo) Liminka P-Pohjanmaa Koko maa Pohjois-Pohjanmaan ja koko maan tiedot v tilinpäätösarvioita. Taulukko 6. Kunnan lainamäärän kehitys Lainanotto, Lainojen lyhennys, Lainamäärä, Lainojen korot, Lainamäärä /asukas Lainojen hoitokust., /asukas

22 Nettonvestoinnit, e Vuosikate ja nettoinvestoinnit, e Vuosikate Nettonvestoinnit Vuosikate ja lainojen lyh e Vuosikate Lainojen lyh Investointien tulorahoitus-% Lainamäärä e/as Nettoinvestoinnit e/as Vuosikate e/as Toimintakatteen ja verorahoituksen muutos, % 15,0 12,0 9,0 6,0 3,0 0,0-3, Toimintakate 10,6 3,6 7,1 6,1 4,2-0,6 Verorahoitus 9,4 6,5 3,1 2,8 10,1-1, Lainojen korot, 1000 e

23 KUNNAN KOKONAISTULOT JA -MENOT Kokonaismenot olivat vuonna 2014 yhteensä 66,1 milj. euroa ja -tulot 66,6 milj. euroa. Kokonaismenot pienenivät edellisvuodesta 1,4 % ja tulot hieman vähemmän, 1,3%. Verorahoituksen osuus kokonaistuloista oli 77,6 % ja toimintatuottojen 11,8 %. Vuonna 2013 vastaavat osuudet olivat 77,9 % ja 11,7 %. Tulot e % Toiminta Toimintatuotot ,8 Verotulot ,8 Valtionosuudet ,8 Korkotuotot 7 0,0 Muut rahoitustuotot 38 0,1 Tulorahoituksen korjauserät Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot ,9 Investoinnit Rahoitusosuudet investointeihin 790 1,2 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 800 1,2 Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset 15 0,0 Pitkäaikaisten lainojen lisäys ,5 Lyhytaikaisten lainojen lisäys ,5 Kokonaistulot yhteensä ,0 Menot Toiminta Toimintakulut ,9 Korkokulut ,4 Muut rahoituskulut -2 0,0 Investoinnit Investointimenot ,9 Rahoitustoiminta Antolainasaamisten lisäykset 0 0,0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys ,8 Kokonaismenot yhteensä ,0 Kokonaistulot Kokonaismenot Kokonaistulot-menot 465 Täsmäytys rahoituslaskelmaan Muut maksuvalmiuden muutokset -352 Rahavarojen muutos 113 Yhteensä 465 e/asukas Käyttötalousmenot Rahoitusmenot Investointimenot Kokonaismenot Toimintakate Verorahoitus % Kokonaismenot 2014 Käyttömenot Rahoitusmenot 11 % 7 % 12 % 7 % 43 % 81 % Investointimenot Käyttötalouden nettomenot (ulkoiset) 0 % Yleishallinto Perusturvapalv elut Sivistyspalvelu t Tekniset palvelut Muut 23

24 KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Tytäryhteisöt Yhtiöt Kiinteistö- ja asuntoyhtiöt Kunnallista liiketoimintaa harjoittavat yhtiöt Kuntayhtymät Osakkuusyhteisöt Muut omistusyhteysyhteisöt Yhteensä Yhdistelty konsernitp:een (kpl) Ei yhdistelty (kpl) Liminka-konserniin kuuluvat seuraavat tytäryhteisöt Limingan Kehitys Oy, Limingan Vesihuolto Oy, Kiinteistö Oy Limingan Liikekeskus, Kiinteistö Oy Limmintalot, Kiinteistö Oy Vanamo ja Asunto Oy Limingan Rivitalot, osakkuusyhteisöihin kolme asuntoyhtiötä ja kuntayhtymiin Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Oulun seudun ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä ja Pohjois-Pohjanmaan liitto. Osakkuusyhteisöt on jätetty yhdistämättä konsernitilinpäätökseen, koska yhdistelyllä ei ole olennaista vaikutusta konsernin tulokseen. Konsernin toiminnan ohjaus Kunnanvaltuusto on hyväksynyt konserniohjeet vuonna Konserniohjeilla luodaan puitteet Liminka -konserniin kuuluvien yhteisöjen omistajaohjaukselle. Kunnanvaltuusto päättää vuosittain talousarvion yhteydessä konserniin kuuluvien tytäryhteisöjen toiminnallisista ja taloudellisista tavoitteista. Tytäryhteisöt raportoivat tavoitteidensa toteutumisesta kunnanhallitukselle toimintakertomuksen yhteydessä. Lisäksi tytäryhteisöjen ja kunnan kanssa pidetään suunnittelu- ja neuvottelupalaveri vuosittain. Valtuuston asettamien tavoitteiden toteutuminen Konsernijohdolle asetetut tavoitteet Toimintatuotot/toimintakulut % Vuosikate/Poistot % Omavaraisuusaste % Suht. velkaantuneisuus % Lainamäärä e/asukas Mittarit Ta 2014 Tp 2014 > 30 33,5 > ,2 > 50 52,4 < 60 60,6 < Raportointi toiminnasta ja taloudesta 2 x vuodessa (Vesiyhtiö ja Limmintalot): tilinpäätöksen yhteydessä Kuntayhtymiin ja konserniyhtiöihin valittujen kunnan edustajien evästäminen säännönmukaisesti ennen kokouksia: pääosin on toteutunut. Valtuustokauden alussa on kunnan edustajia evästetty kunnan kannalta strategisten asioiden osalta. Limingan Vesihuolto Oy:lle asetetut tavoitteet - suunnitelmallinen taloudenhoito: raportointi taloudesta ja toiminnasta 2 krt/v: tilinpäätöksen yhteydessä investointien omarahoitusaste vähintään 80 %: ei toteutunut, tilikausi tappiollinen - konserniselvityksen linjausten toteutukseen osallistuminen: toteutui valtuuston päätöksen mukaisesti - tuottavuusohjelman laatiminen huhtikuuhun 2014 mennessä: siirtyi vuodelle 2015 Limingan Kehitys Oy:lle asetetut tavoitteet - konserniselvityksen linjausten toteutukseen osallistuminen: toteutui valtuuston päätöksen mukaisesti - kustannustietoinen toiminta Vuokrataloyhtiöille asetetut tavoitteet - yhtiö toimii omakustannusperiaatteella (tot.) - yhtiö tarjoaa asuntoja niitä tarvitseville (tot.) - asunnot ja asuinalueet ovat turvallisia ja viihtyisiä (tot.) - raportti kh:lle taloudesta ja toiminnasta 2 krt/v: tilinpäätöksen yhteydessä - käyttöaste-%: tavoite %, tot. 93 % - asuntojen keskineliövuokra: tavoite < 9,00, tot. 9,57 - konserniselvityksen linjausten toteutukseen osallistuminen: toteutui valtuuston päätöksen mukaisesti Yhtiön huoneistojen vuokrausaste pieneni jonkin verran edelliseen vuoteen verrattuna. Etenkin vanhimman ja peruskorjaamattoman rakennuskannan asuntoja on ollut tyhjillään aiempaa enemmän. Vuonna 2014 va- 24

25 pautui 40 asuntoa, hakemuksia on ollut noin 3 kpl/vapautunut asunto. Vähintään 2 kk tyhjillään olleita asuntója oli 8 kpl, yli 6 kk ei yhtään. Asunnot on pidetty kunnossa säännöllisillä huoneistoremonteilla ja ennakoivalla huollolla. Yhtiö on ollut mukana kunnan energiasäästöselvityksessä, joka on vielä kesken. 25

26 Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Liikekeskuksen osalta on tehty PTS-suunnitelma. Kunnanhallitus on pääomistajana linjannut, että tällä hetkellä kunta ei lähde merkittävästi panostamaan kiinteistön korjauksiin ja kaikista suurista investoinneista pidättäydytään. Tilikauden aikana on keskusteltu kiinteistöstrategiasta ja on tehty kuntoarvio sekä päivitetty pelastussuunnitelma. Limingan Vesihuolto Oy:n vuosi oli edellisten vuosien kaltainen investointien vuosi. Yhtiön investoinnit olivat yhteensä 1,2 milj. euroa. Merkittävin hanke oli hyvän laatuisen pohjaveden hankinnan turvaamiseen tähtäävä vedenottamo ja runkovesijohtolinjan rakentaminen Siikajoelta Liminkaan eli Vartinvaaran projekti. Hankkeen kustannukset olivat 0,7 milj. euroa ja se toteutettiin yhdessä Paavolan veden kanssa. Kunnan asuntoalueiden laajenemisen myötä vesi- ja hulevesirakentamista on tehty Saunarannan, Okkosenrannan ja Sepänkankaan alueilla. Mittavat investoinnit on rahoitettu toiminnasta saatavien varojen lisäksi lainanotolla. Asuintaloyhtiöissä toteutettiin normaaleja kunnossapitokorjauksia. Kiinteistö Oy Limingan Limmintalon Pehkosenkujalla Ala-Temmeksellä sijaitsevista asunnoista 19 kpl on poistettu asumiskäytöstä kesällä Asunnot puretaan vuonna 2015 niiden huonokuntoisuuden vuoksi. Limingan Kehitys Oy on myynyt tilikaudella yhden liiketilan osakkeet Koy Limingan Niittykartanosta. Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konserniohjeiden mukaan konsernivalvonnasta vastaa kunnanhallitus ja kunnanjohtaja. Tytäryhtiöiden tehtävänä on huolehtia siitä, että yhtiöissä on määritelty sisäisen valvonnan toimintaperiaatteet ja että niissä seurataan sisäisen valvonnan toimivuutta. Lisäksi yhtiöiden on huolehdittava että ne tunnistavat toimintaansa liittyvät riskit ja että riskienhallinnan periaatteet on määritelty. Kunnanhallitus nimeää edustajat tytäryhtiöiden yhtiökokouksiin ja evästää heitä tarvittaessa kunnan kannasta tärkeimpiin asioihin. Lisäksi konsernin johto on tiiviissä yhteistyössä tytäryhteisöjen kanssa, koska yhteisöjen hallituksissa on johtavia luottamushenkilöitä tai viranhaltijoita. Tytäryhtiöiden tilintarkastajina toimivat kunnan valitseman tarkastusyhteisön palveluksessa olevat tilintarkastajat. Konsernitilinpäätösohjeissa tytäryhteisöjä pyydettiin raportoimaan riskien hallinnastaan. Yhtiöt ovat todenneet, ettei niillä ole erityisiä toiminnallisia/taloudellisia riskejä. Vesiyhtiö ennakoi tappiollisia tuloksia tuleville vuosille mittavien poistojen vuoksi. Johtoryhmä kävi vuoden vaihteessa läpi konsernivalvonnan toimivuutta. Konserniohjeisiin on sisällytetty velvoitteet keskitettyjen konsernitoimintojen käyttämisestä. Tämä ei ole toistaiseksi toteutunut, ja yhteistyötä tulee jatkossa kehittää. Kunnanhallitus katsoo, ettei yhtiöiden toiminnassa ole kertomusvuonna tullut esille sellaisia puutteita, joihin sen olisi tullut puuttua. Konserniohjausta raportoinnista on syytä kehittää. 26

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 Yleistä Karkkilan kaupungin tilikauden tulos vuodelta 2014 on 698 379,68 euroa ylijäämäinen. Tulos on 1 379 579,68 euroa talousarviota

Lisätiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1.1 Tuloslaskelma, ulkoinen Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistevarastojen muutos +/- Valmistus omaan käyttöön

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1(16) Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1. KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 2 1.1. Kunnan ja kuntayhtymän tuloslaskelma,

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.2015 klo 9. Maaningan kunta Tilinpäätös 2014

Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.2015 klo 9. Maaningan kunta Tilinpäätös 2014 Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.215 klo 9 Maaningan kunta Tilinpäätös 214 3.3.215 Kunnan toimintaympäristö ja vetovoimaisuus Maaningan kunnan ja Kuopion kaupungin kuntaliitos valmisteltiin päätösten

Lisätiedot

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala Tilinpäätös 014 31.3.015 Timo Kenakkala Eräitä merkittäviä hankkeita ja päätöksiä 014 Kestävä elämäntapa -ohjelman hyväksyminen Henkilöstöohjelman 014 00 hyväksyminen Palvelu- ja hankintaohjelman hyväksyminen

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi.

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi. 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 28.3.2013 Päiväys: 28.3.2013 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

LIMINGAN KUNTA Tasekirja 2014

LIMINGAN KUNTA Tasekirja 2014 LIMINGAN KUNTA Tasekirja 2014 TASEKIRJAN SISÄLTÖ Toimintakertomus 3 Talousarvion toteutuminen 30 Tilinpäätöslaskelmat 60 Konsernilaskelmat 65 Liitetiedot 69 Allekirjoitukset ja merkinnät 89 Luettelot ja

Lisätiedot

Pelastusjohtaja Jari Sainio

Pelastusjohtaja Jari Sainio TILINPÄÄTÖS 2010 Varsinais-Suomen aluepelastuslautakunta VARSINAIS-SUOMEN ALUEPELASTUSLAUTAKUNTA Tilivelvollinen viranhaltija: Pelastusjohtaja Jari Sainio STRATEGINEN KEHYS Toiminta-ajatus: Visio: Laadukkaat

Lisätiedot

ALAVIESKAN KUNTA TASEKIRJA 2013 KUNNANHALLITUS 31.3.2014

ALAVIESKAN KUNTA TASEKIRJA 2013 KUNNANHALLITUS 31.3.2014 ALAVIESKAN KUNTA TASEKIRJA 2013 KUNNANHALLITUS 31.3.2014 KUNNANVALTUUSTO 16.6.2014 SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1. Kunnanjohtajan katsaus. 1 1.2. Kunnan visio 2025.. 3 1.3. Strategia... 3 1.4.

Lisätiedot

Työllisyystilanne oli hyvä ja 3,57 prosentin työttömyysaste oli maan alhaisempia.

Työllisyystilanne oli hyvä ja 3,57 prosentin työttömyysaste oli maan alhaisempia. LUODON KUNTA Tilinpäätös 2014 - tiivistelmä Kunnanjohtajan yleiskatsaus Kuntatalouden sopeuttaminen jatkui. Valtionosuuksien uudet yleiset leikkaukset otettiin käyttöön samalla kun luvatut leikkaukset

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

LIMINGAN KUNTA Tasekirja 2013

LIMINGAN KUNTA Tasekirja 2013 LIMINGAN KUNTA Tasekirja 2013 TASEKIRJAN SISÄLTÖ Toimintakertomus 3 Talousarvion toteutuminen 29 Tilinpäätöslaskelmat 59 Konsernilaskelmat 64 Liitetiedot 68 Allekirjoitukset ja merkinnät 88 Luettelot ja

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 2 3761 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.214 Päiväys: 31.3.214 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 4 335 683 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014 Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Kestävää kasvua ja hyvinvointia Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn panostettiin erityisesti

Lisätiedot

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Tilinpäätös Emoyhtiön tuloslaskelma Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Milj. Liite 1. 1. 31. 12. 2012 1. 1. 31. 12. 2011 Liikevaihto 1 12,5 8,9 Liiketoiminnan muut tuotot 2 4,6 3,6 Materiaalit ja palvelut 3

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010 TILINPÄÄTÖS 2009 Helena Pitkänen 29.03.2010 2009 2008 Toimintatuotot 3.403.488 3.567.682 TA-toteutuma 102,95 % 113,5 % Toimintatuotot /asukas 1.188 1.240 Toim.tuotot % toimintakuluista 19,30 % 20,57 %

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

TASEKIRJA 2014 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI KUNTAYHTYMÄHALLITUS

TASEKIRJA 2014 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI KUNTAYHTYMÄHALLITUS TASEKIRJA 2014 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI KUNTAYHTYMÄHALLITUS 16.3.2015 1 2 3 4 5 6 7 8 9 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ KUNTAYHTYMÄN TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMISVERTAILU VUODELTA 2014

Lisätiedot

TALOUSKAT SAUS. i.i. - 31.i.ZOiS

TALOUSKAT SAUS. i.i. - 31.i.ZOiS TALOUSKAT SAUS i.i. - 31.i.ZOiS Khall 9.2.2015 T A LO UD EL L IN EN T I LANN E 1. 1. - 3 1.1.2015 Yleinen tilanne Kansainvälisen talous kasvoi vuonna 2014 hitaanlaisesti. Eu-alueella talous kasvoi vajaan

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2011 2014

RAHOITUSOSA 2011 2014 279 RAHOITUSOSA 2011 2014 280 281 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

Turun seudun kuntien taloudesta. Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo

Turun seudun kuntien taloudesta. Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo Turun seudun kuntien taloudesta Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo Tulorahoituksen riittävyys selvityksen lähtötilanteessa Tuloslaskelmien yhdistelmä* Koko maa

Lisätiedot

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Kunnan talouden mallipohjainen suunnittelu Kuntien tilinpäätöskortti Valtiovarainministeriö/Kunta- ja aluehallinto-osasto,5.12.213 KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 1 TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 Kaupunginhallitus 22.9.2014 Kaupunginvaltuusto 29.9.2014 2 KÄYTTÖTALOUS JA TULOSLASKELMA HALLINTOPALVELUKESKUS Vastuualue Tulosta parantavat (-) ja tulosta heikentävät (+) Kaupunginhallitus

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 kaupunki Ohjeistus liikelaitokset Kaupunginhallitus 16.06.2015 Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 Perusteita Hallitusohjelma

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 Kaupunginhallitus 18.5.2015 Kaupunginvaltuusto 25.5.2015 Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013 2015 As.luku 25 800 Raahen asukasluku kuukausittain vv.

Lisätiedot

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 Pyhäjoen kunta Talousarvion muutokset 2015 Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 PYHÄJOEN KUNTA (sitovuus) TALOUSARVION MUUTOKSET VUODELLE 2015 TULOSLASKELMA MUUTOKSET LOPULLINEN (Ulkoinen/Sisäinen)

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto)

TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto) TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto) TP09 TA10 TPE10 TA11HK ehd TA11KV TS12 TS13 TS14 1 000 eur 1 000 eur 1 000 eur HK11 / TPE10 KHehd11 / TPE10 TOIMINTATUOTOT ulk. 29 451 950 30 856 981 31 660 981 33 948 085

Lisätiedot

TULOSTILIT (ULKOISET)

TULOSTILIT (ULKOISET) HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 20.5.2010 LIITE 3 TALOUSARVION SEURANTA 30.4.2010 TULOSLASKELMA Talousarvio on toteutumassa suunniteltua paremmin. HYRYNSALMEN KUNTA 30.4.2010 Tilinpäätös Talousarvio Toteutuma

Lisätiedot

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen Tilinpäätös 2006 Kaupunginhallitus Pormestari Timo P. Nieminen T A M P E R E E N K A U P U N K I T A L O U S J A S T R A T E G I A R Y H M Ä 1 Uuteen toimintamalliin Kaupungin johtamisjärjestelmä uudistui

Lisätiedot

Mitä numerot kertovat kaupungin taloudesta. Luottamushenkilökoulutus 7.3.2013 Laskentapäällikkö Merja Uuttu

Mitä numerot kertovat kaupungin taloudesta. Luottamushenkilökoulutus 7.3.2013 Laskentapäällikkö Merja Uuttu Mitä numerot kertovat kaupungin taloudesta Luottamushenkilökoulutus 7.3.2013 Laskentapäällikkö Merja Uuttu Tuloslaskelma Tuloslaskelman laadinnasta on säädetty kirjanpitolain 3.luvun 1 :ssä Kirjanpitolautakunnan

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 39 TULOSSUUNNITELMA 40 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

aikaisemmat muutokset muutettu kv:n päätökset huomioitu -4495910 -1 402 780-213410 -16 694 930-1 059 510-1199 140-1 036 000-45 980-26 147 660

aikaisemmat muutokset muutettu kv:n päätökset huomioitu -4495910 -1 402 780-213410 -16 694 930-1 059 510-1199 140-1 036 000-45 980-26 147 660 // TULOSLASKELMAOSA Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Toimintatuotot yhteensä TA 2012 TA 2012 TA 2012 aikaisemmat muutokset muutettu kv:n päätökset

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 45 TULOSSUUNNITELMA 46 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja Kunnanvaltuusto 8.12.2011 Talousarvio 2012 Tuomas Lohi Kunnanjohtaja YLEISET TALOUSNÄKYMÄT 2012 Kasvunäkymiä varjostavat erityisesti Euroopan velkakriisi ja epävarmat kansainväliset talouden näkymät Kuntatalouden

Lisätiedot

PÖYTYÄN KUNTA TALOUSHALLINNON RAPORTTI 1.1 30.4.2015 ========================================

PÖYTYÄN KUNTA TALOUSHALLINNON RAPORTTI 1.1 30.4.2015 ======================================== PÖYTYÄN KUNTA TALOUSHALLINNON RAPORTTI 1.1 30.4.2015 ======================================== KUNNAN TALOUS TULOSLASKELMA 30.4.2015 Pöytyän kunta Tuloslaskelma Tp 2014 Ta 2015 Käyttö Alitus/ylitys Tot-%

Lisätiedot

TALOUDELLINEN YHTEENVETO 2013

TALOUDELLINEN YHTEENVETO 2013 TALOUDELLINEN YHTEENVETO 213 Taloudellinen yhteenveto 213 Sisältö Oulun Energia konserni... 3 Oulun Energia... 4 Oulun Sähkönmyynti Oy... 6 Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy... 8 Oulun Energia Urakointi

Lisätiedot

Valtuustoseminaari 11 10. 2011.

Valtuustoseminaari 11 10. 2011. Valtuustoseminaari 11.10.201110 Vuoden 2012 talousarvion lähtökohdat Talouden näkymät heikentyneet kesän jälkeen ja epävarmuus lisääntynyt. Valtion budjetti tehty tietyin t i kasvuodotuksin, k mutta silti

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 41 TULOSSUUNNITELMA 42 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

YH Asteri yhdistys YH14

YH Asteri yhdistys YH14 TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Pitkäaikaiset Myyntisaamiset pitkäaik. Muut pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 1 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT JOHTAMINEN, OSAAMINEN JA HENKILÖSTÖ Tammi-heinäkuussa 1 on kirjattu henkilöstökuluja n., milj. euroa (, %) viimevuotista enemmän. Muutos johtuu työllistämistuella

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNNAN TALOUDEN KEHITYS

KIRKKONUMMEN KUNNAN TALOUDEN KEHITYS Kunnanhallitus 253 05.06.2014 Vuoden 2015 talousarvion ja vuosien 2016-2017 talousarviosuunnitelman laadintakehys sekä talouden tasapainottamisohjelman raja-arvojen päivitys 463/02.02.00/2014 >Kunnanhallitus

Lisätiedot

TALOUDELLINEN YHTEENVETO 2013

TALOUDELLINEN YHTEENVETO 2013 TALOUDELLINEN YHTEENVETO 213 Taloudellinen yhteenveto 213 Sisältö Oulun Energia konserni... 3 Oulun Energia... 4 Oulun Sähkönmyynti Oy... 6 Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy... 8 Oulun Energia Urakointi

Lisätiedot

NAANTALIN TILINPÄÄTÖS 2014

NAANTALIN TILINPÄÄTÖS 2014 KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS Suomen talouden tilanne jatkui vuonna 2014 huolestuttavana. Talouskasvu oli negatiivista kolmantena vuonna peräkkäin. Myös työllisyystilanne heikkeni. Naantalin työttömyys on

Lisätiedot

Tilinpäätös 2013. 31.3.2014 Minna Uschanoff

Tilinpäätös 2013. 31.3.2014 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2013 31.3.2014 Minna Uschanoff Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku kääntyi laskuun. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2013 lopussa 21 129 eli 43 asukasta vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT 1 TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT KVTES: Vaalit Tulot 40 592 0 0 20 000 20 000 Menot 60 455 0 0 20 000 20 000 Netto -19 863 0 0 0 0 Tilintarkastus Tulot 0 0 0 0 0 Menot 27 987 31

Lisätiedot

Yhdistys - Asteri mallitilikartta (yh11)

Yhdistys - Asteri mallitilikartta (yh11) TULOSLASKELMA Varsinainen toiminta Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Sijoitus- ja rahoitustoiminta Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Yleisavustukset Tilikauden tulos

Lisätiedot

Yhdistys ry Asteri kirjanpito-ohjelman tulostusmalli

Yhdistys ry Asteri kirjanpito-ohjelman tulostusmalli TULOSLASKELMA Varsinainen toiminta Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Sijoitus- ja rahoitustoiminta Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Yleisavustukset Tilikauden tulos

Lisätiedot

KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA

KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA Tilikausi Edellinen tilikausi Kiinteistön tuotot Vastikkeet Hoitovastikkeet 0,00 0,00 Hankeosuussuoritukset 0,00 0,00 Kulutusperusteiset vastikkeet 0,00 0,00 Erityisvastikkeet

Lisätiedot

Yhdistys - Asteri mallitilikartta (Yh13)

Yhdistys - Asteri mallitilikartta (Yh13) TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 1000 Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet 1100 Maa- ja vesialueet 1110 Rakennukset ja rakennelmat 1120 Koneet ja kalusto Sijoitukset 1200

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat RAHOITUSOSA RAHOITUSOSA n rahoitusosaan kootaan käyttötalous-tuloslaskelma- ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama kassavirta (varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta). Lisäksi rahoitusosaan

Lisätiedot

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -16.363-12.018,66 73,5-13.391,54 1.372,88-3.933,38-17.325-15.952-15.610

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -16.363-12.018,66 73,5-13.391,54 1.372,88-3.933,38-17.325-15.952-15.610 00001000 TARKASTUSLAUTAKUNTA (02) 4001 Henkilöstökulut -3.060-1.318,92 43,1-1.487,56 168,64-738,33-2.226-2.057-2.660 4300 Palvelujen ostot -12.460-9.774,01 78,4-11.261,05 1.487,04-3.084,21-14.345-12.858-12.000

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 Tilanteessa 30.9.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.047.286 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.298.930 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 Vakka-Suomen Veden johtokunta 2.10.2014 1 Sisällysluettelo Tuloslaskelma 2015-2017... 2 Myyntituotot 2015-2017... 3 Rahoituslaskelma

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2014 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2015

TIEDOTE VUODEN 2014 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2015 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 2 3761 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.215 Päiväys: 31.3.215 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 4 335 683 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

TALOUSARVION 2015 SEURANTARAPORTTI

TALOUSARVION 2015 SEURANTARAPORTTI SIIKAJOEN KUNTA TALOUSARVION 2015 SEURANTARAPORTTI 30.9.2015 Talousarvion seurantaraportti 30.9.2015 Tuloslaskelma: Tasaisen kertymän mukaan toimintatuotot ja toimintakulut saisivat olla syyskuun lopussa

Lisätiedot

KULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13)

KULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13) KULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13) Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen lisäys (+) tai vähennys (-) Valmistus omaan käyttöön (+) Liiketoiminnan

Lisätiedot

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014 Kuntien taloustietoja 214 (2) Lähde:Kuntaliitto 215, Kuntien tunnuslukutiedosto 23-214 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 23-214 11 Asukasluku indeksoituna (23=1) 15 1 95 9 85 8 75 Kemi 21-5 as. kunnat

Lisätiedot

Urheiluseura - Asteri mallitilikartta (u111)

Urheiluseura - Asteri mallitilikartta (u111) TULOSLASKELMA VARSINAINEN TOIMINTA Kulut Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Kulut Sijoitus- ja rahoitustoiminta Kulut Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Yleisavustukset

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) 1 31.5.2015 Väestö 0,00 Toukokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.448, josta Lieksassa 12.052, Nurmeksessa 8.049 ja Valtimolla 2.347 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.111. Toukokuussa Nurmeksen

Lisätiedot

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 Toiminta-ajatus Espoo Kaupunkitekniikka-liikelaitos rakentaa ja ylläpitää katu- ja viheralueita sekä kiinteistöjen

Lisätiedot

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080.

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080. HALLINTOKUNTIEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Kunnanhallituksen antamat toimintakertomusta koskevat ohjeet Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomus on osa kunnan virallista tilinpäätöstä. Toimintakertomuksen

Lisätiedot

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot

Luumäen kunta Loppuraportti 2013

Luumäen kunta Loppuraportti 2013 Luumäen kunta Loppuraportti 2013 Tarkastuslautakunta 10.4.2014 BDO Audiator Oy JHTT, KHT Ulla-Maija Tuomela Hallinnon tarkastus Valtuuston ja hallituksen pöytäkirjat 2013 Tarkastuksessa on käyty läpi pöytäkirjat

Lisätiedot

Iitin kunta. Yhteenveto tilikauden 2014 tarkastuksesta. KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy. Kaija Pakkanen, JHTT, KHT 27.4.2015

Iitin kunta. Yhteenveto tilikauden 2014 tarkastuksesta. KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy. Kaija Pakkanen, JHTT, KHT 27.4.2015 Iitin kunta Yhteenveto tilikauden 2014 tarkastuksesta KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy Kaija Pakkanen, JHTT, KHT 27.4.2015 Johdanto Yhteyshenkilö Kaija Pakkanen JHTT, KHT Puh. +358 20 760 3000 kaija.pakkanen@kpmg.fi

Lisätiedot

1.1.2014 1.1.2013 Rahayksikkö EURO - 30.9.2014-31.12.2013. Vuokrat 1 874 250,38 2 434 565,63 Käyttökorvaukset 55 997,71 76 803,93

1.1.2014 1.1.2013 Rahayksikkö EURO - 30.9.2014-31.12.2013. Vuokrat 1 874 250,38 2 434 565,63 Käyttökorvaukset 55 997,71 76 803,93 Kiint.Oy Peiponaho T U L O S L A S K E L M A Sivu 1 Y-tunnus 9017024-8 1.1.2014 1.1.2013 Rahayksikkö EURO - 30.9.2014-31.12.2013 Vuokrat 1 874 250,38 2 434 565,63 Käyttökorvaukset 55 997,71 76 803,93 LIIKEVAIHTO

Lisätiedot

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät 15.2.2012 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Talousnäkymät maailmalla ja Suomessa Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2012 Laitos Julkaisu- ajankohta BKT muutos

Lisätiedot

KUUKAUSIRAPORTTI 1.1.-31.5.2015

KUUKAUSIRAPORTTI 1.1.-31.5.2015 1 PERHON KUNTA KUUKAUSIRAPORTTI 1.1.-31.5.2015 Toukokuun lopussa vuosikate +1,222 milj. (41.700 ed. vuotta parempi) Lyhytaikainen laina 31.5.2015 oli Danske Bankilta 6,5 milj., korko % 0,09. PERHON KUNTA

Lisätiedot

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 ASIAT SISÄLLYSLUETTELO 24 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 25 EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN 3 26 TILINTARKASTAJAN RAPORTOINTI 3 27 ARVIOINTIKERTOMUKSEN

Lisätiedot

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta:

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Kuntakohtainen paine veroprosentin korottamiseksi 2012 2017e 2021e 2025e Harjavalta 23,6 23,4 25,0

Lisätiedot

RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ 7.5.2014 Kuntatalo. Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta

RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ 7.5.2014 Kuntatalo. Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ 7.5.214 Kuntatalo Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta Ilari Soosalu Johtaja, Kuntatalousyksikkö Sisältö Talouden ohjaus

Lisätiedot

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS)

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS) 1 1 000 euroa 1.1. - 31.12.2006 1.1. - 31.12.2005 1 TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO Liikevaihto toimialoittain Päällystys- ja kiviainesryhmä 266 897 260 025 Rakennusmateriaaliryhmä

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Tiedotustilaisuus 12.2.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2012 ja 2013

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen

Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen Kunnanhallitus 174 14.09.2015 Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen 235/02.00.00/2015 Kunnanhallitus 14.09.2015 174 Valmistelija: kunnansihteeri Asian tausta: Sonkajärven kunnan

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSARVION JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISOHJELMAN TOTEUTUMINEN 30.9.2014

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSARVION JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISOHJELMAN TOTEUTUMINEN 30.9.2014 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSARVION JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISOHJELMAN TOTEUTUMINEN 30.9.2014 Kaupunginhallitus 4.11.2014 Kaupunginvaltuusto 10.11.2014 SISÄLLYSLUETTELO Asukasluvun kehitys 2 Työttömyysasteen

Lisätiedot

Arvo EUR 1.000 2004/2005 Syyskuu 968 702 42.398 35.430 Varastomyynti 10 9 217 193 Yhteensä 978 711 42.616 35.624. 1.

Arvo EUR 1.000 2004/2005 Syyskuu 968 702 42.398 35.430 Varastomyynti 10 9 217 193 Yhteensä 978 711 42.616 35.624. 1. TURKISTUOTTAJAT OYJ OSAVUOSIKATSAUS KAUDELTA 1.9.2005-30.11.2005 Konsernin kehitys Turkistuottajat-konsernin tilikauden ensimmäinen neljännes on kulupainotteista joulukuussa käynnistyvän myyntikauden valmistelua.

Lisätiedot

Kuopion Vesi Liikelaitos Suokatu 42 PL 1097 70111 KUOPIO www.kuopionvesi.fi TILINPÄÄTÖSTIEDOT

Kuopion Vesi Liikelaitos Suokatu 42 PL 1097 70111 KUOPIO www.kuopionvesi.fi TILINPÄÄTÖSTIEDOT Kuopion Vesi Liikelaitos Suokatu 42 PL 1097 70111 KUOPIO www.kuopionvesi.fi TILINPÄÄTÖSTIEDOT 2015 2 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Kuopion Veden vesihuollon toiminta-alue on laajentunut viimeisen kymmenen vuoden

Lisätiedot

Rahoitusosassa sitovia eriä ovat antolainaukseen varatut määrärahat.

Rahoitusosassa sitovia eriä ovat antolainaukseen varatut määrärahat. Talousarvion täytäntöönpanomääräysten 2.1 kohdan mukaan Tehtäväalueen määräraha on kaupunginvaltuuston vahvistama menojen yhteissumma ottaen huomioon talousarvion ensikertaisen hyväksymisen jälkeen tehdyt

Lisätiedot

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ Isonkyrön kunnan talous 2009-2010 tilannekatsaus 24.8.2009 ja 9.9.2009 Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ www.reinohintsa.com 1 Kuntataloudessa vaikeat ajat Laman johdosta työttömyys lisääntyy Kunnan

Lisätiedot

Investointien rahoitus v. 2015-2025 18.9.2013

Investointien rahoitus v. 2015-2025 18.9.2013 Investointien rahoitus v. 2015-2025 18.9.2013 Investointien rahoitus v. 2015-2025 Tulevien vuosien välttämättömien investointien aiheuttamaan rahankäyttöön voidaan varautua kassan riittävyyden osalta ottamalla

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus Oy T A S E K I R J A 31.12.2014

Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus Oy T A S E K I R J A 31.12.2014 Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus Oy T A S E K I R J A 31.12.2014 Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus Oy Y-tunnus: 0582075-3 Kotipaikka: Joensuu Säilytä 31.12.2024 asti Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2015-2018 RAHOITUSOSA

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2015-2018 RAHOITUSOSA TULOSLASKELMA, kaikki yhteensä Kaupunginhallitus 10.11.2014 TP13 TA14 TPE14 TE-ehd15 TA15 TS16 TS17 TS18 TOIMINTATUOTOT ulk. 54 938 394 54 714 021 54 278 135 49 982 333 48 746 164 46 636 204 48 026 075

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

TULOSTIEDOT 24 Lappeenrannan energia Oy VuOsikertOmus 2014

TULOSTIEDOT 24 Lappeenrannan energia Oy VuOsikertOmus 2014 TULOSTIEDOT 24 Lappeenrannan Energia Oy Vuosikertomus 2014 Konserni Tuloslaskelma (1 000 ) 1.1. 31.12.2014 1.1. 31.12.2013 LIIKEVAIHTO 128 967 121 379 Valmistus omaan käyttöön 4 869 4 273 Liiketoiminnan

Lisätiedot