LIMINGAN KUNTA Tasekirja 2014

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LIMINGAN KUNTA Tasekirja 2014"

Transkriptio

1 LIMINGAN KUNTA Tasekirja 2014

2 TASEKIRJAN SISÄLTÖ Toimintakertomus 3 Talousarvion toteutuminen 30 Tilinpäätöslaskelmat 60 Konsernilaskelmat 65 Liitetiedot 69 Allekirjoitukset ja merkinnät 89 Luettelot ja selvitykset 91 Panttikirjaluettelo 94 2

3 LIMINGAN KUNTA TOIMINTAKERTOMUS

4 SISÄLTÖ TOIMINTAKERTOMUS OLENNAISET TAPAHTUMAT KUNNAN TOIMINNASSA JA TALOUDESSA 5 Kunnanjohtajan katsaus 5 Kunnan hallinto 7 Yleinen taloudellinen kehitys 8 Limingan kunnan kehitys 9 Olennaiset muutokset Limingan kunnan toiminnassa ja taloudessa 11 Lähivuosien haasteet 13 Kunnan henkilöstö 14 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä ja toiminnan kehittämiseen vaikuttavista tekijöistä 15 SELONTEKO KUNNAN SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ 15 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA RAHOITUS 17 Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut 17 Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut 18 RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET 20 Tase ja sen tunnusluvut 20 KUNNAN KOKONAISTULOT JA MENOT 23 KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS 24 Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä 24 Konsernin toiminnan ohjaus 24 Olennaiset konsernia koskeva tapahtumat 26 Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä 26 Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut 27 TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY 29 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 30 TAVOITTEIDEN, MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMINEN 30 Kaikkia tulosalueita sitovat tavoitteet 30 Käyttötalouden toteutuminen 36 Yleishallinto ja elinkeinojen kehittäminen 36 Perusturvapalvelut 38 Sivistyspalvelut 42 Tekniset palvelut 44 Yhteenveto käyttötalouden määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta 47 Tuloslaskelmaosan toteutuminen 50 Investointien toteutuminen 53 Rahoitusosan toteutuminen 56 Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta 56 4

5 OLENNAISET TAPAHTUMAT KUNNAN TOIMINNASSA JA TALOUDESSA Kunnanjohtajan katsaus PAKKO valtion ohjausta vuonna 2014? Vuoden 2014 osalta kuntien toimintaa kuvaa hyvin sana PAKKO. Valtio pakotti lainsäädännöllä kunnat tekemään kuntajakoselvitykset koko Suomessa, myös Oulun kaupunkiseudulla. Jo etukäteen oli tiedossa, että mikään Oulun seudun kunnista ei ole valmis uusiin liitoksiin. Oululla on edelleen pureksittavaa edellisen liitoksen jäljiltä ja toisaalta kehyskunnat eivät ole valmiita liittymään Ouluun. Kuntajakoselvittäjät päätyivät esittämään, että selvitysalueella ei toistaiseksi tehdä muutoksia kuntajakoon. Raportissa todetaan, että Kuntarakennetarkasteluun on syytä palata kun kuntien toimintaympäristöön liittyvät rakennemuutokset ovat selvillä, sillä 2020-luvulla kuntien toimintaympäristö on jo muuttunut olennaisesti nykyisestä. Viesti on selkeä ja se on otettava vakavasti. Koska Liminka aikoo jatkaa itsenäisenä kuntana, tulee talousnäkökulma pitää mielessä. Toinen merkittävä PAKKO, johon tuhlaantui merkittävästi sekä viranhaltijoiden että päättäjien aikaa, oli Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus, jossa tavoitteena oli luoda Suomeen palvelurakenne, jossa järjestäminen annettaisiin viidelle suuralueelle ja tuotanto järjestettäisiin sitten erikseen. On syytä todeta, että valtion junailemat pakkoyhteistyörakenteet, mm. ensihoito ja aluepelastuslaitos, ovat tähän mennessä aina tuottaneet merkittävästi uusia kustannuksia. Tätä kertomusta kirjoitettaessa on tiedossa, että SOTE-uudistus kaatui. Molemmat selvitykset veivät paljon energiaa ja resursseja muilta Oulun kaupunkiseudun elinvoiman ja valtakunnallisen vetovoiman kannalta tärkeämmiltä asioilta. Merkittävää on, että uudistushankkeet eivät ole täyttäneet hyvän lainvalmistelun ja hallinnon periaatteita. Kunnan kokonaiskehitys oli kaikesta huolimatta varsin hyvä. Väkiluku kasvoi 1,7 % eli 167 asukasta ja muuttovoittoa kertyi +32 asukasta. Heikosta suhdanteesta ja kaupunkiseudun rakennemuutoksesta johtuen asuntokauppa hiljentyi vuoden aikana merkittävästi. Siitä huolimatta tonttien luovutusmäärä oli 37, joista pääosa myytyjä omakotitontteja. Limingalla on siten vetovoimaa ja vahva tulevaisuus edessään. Merkittävä oli uuden terveyskeskuksen käyttöönotto huhtikuussa 2014 ja sosiaalitoimen siirtyminen samoihin tiloihin terveydenhuollon kanssa. Terveyskeskushankkeen kokonaiskustannuksiksi muodostui 10,3 milj. euroa. Palvelujen kehittämisen osalta keskiössä on ollut vanhusten palvelujen kehittäminen, jonka keskeisin toimenpide on ollut kunnantalon korttelin 58 kehittämishanke. Kumppanuushankkeen aloitus urakkakilpailun voittaneen Temotek Oy:n kanssa siirtyi vuoden 2015 puolelle kun selvisi, että vanhan virastotalon rakenne ei vastannut piirustuksia. Museoviraston lausunnon perusteella koko rakennus voidaan purkaa. Hanke on yhteistyöhanke myös palvelujen tuottamisen osalta, sillä 60:stä asiakaspaikasta kunta tuottaa puolet ja ODL puolet. Vuonna 2014 kunta on jatkanut palvelutuotannon avaamista yksityisille toimijoille. Päivähoidon palvelusetelin jatkona, vuonna 2014 palveluseteli otettiin käyttöön kotihoidossa ja tehostetussa palveluasumisessa. Asiakkaille halutaan antaa mahdollisuus valita haluaako palvelut kunnalta vai yksityisilta palvelujen tuottajilta. Limingan kunnan talous pysyi vuonna 2014 hallinnassa. Vuosikatetta kertyi 5,8 miljoona euroa eli 594 e/asukas. Poistojen jälkeen tulosta kertyi 1,6 miljoonaa euroa. Kunnan velkamäärä on 2487e/asukas. Hyvä tuloskehitys on tulevina vuosina vaarassa, sillä jatkossa tulosta tulevat heikentämään merkittävät, jo tiedossa olevat valtionosuusleikkaukset ja - järjestelmäuudistus joiden vaikutus on Limingassa yli 5,1 miljoonaa euroa. Kunnanvaltuusto hyväksyi suunnitelmakaudelle talouden tuottavuusohjelman jonka suunnassa rakenteita ja palveluja on kehitetty. Ohjelma on merkittävä sikäli, että harvassa kunnassa poliittisella tasolla kyetään reagoimaan edessä oleviin muutoksiin ja sopimaan tuottavuustoimenpiteistä, kiitokset siitä. 5

6 Liminkaa on aina osattu kehittää ennakkoluulottomasti uudistaen, mutta samalla on kyetty huomioimaan niin henkilöstö kuin talouden kovat realiteetit. Myös jatkossa tarvitsemme kaikkien kuntalaisten, yritysten, päättäjien ja henkilöstön vahvaa panostusta ja sitoutumista, jotta Liminka on houkutteleva ja hyvä paikka asua, yrittää ja elää. Kiitokset hyvästä vuodesta 2014 kuuluu päättäjien lisäksi henkilöstölle. Te tuotatte palvelut ja olette omalla sitoutumisellanne kehittäneet kuntaa merkittävästi, kiitos! Pekka Rajala kunnanjohtaja 6

7 Kunnan hallinto Kunnanvaltuusto Tarkastuslautakunta Keskusvaalilautakunta Kunnanhallitus Hallinto-osasto Sivistyslautakunta Perusturvalautakunta Tekninen lautakunta Sivistysosasto Perusturvaosasto Tekninen osasto Kunnanjohtaja Hallinto-osasto Osastopäällikkö Sivistysosasto Osastopäällikkö Perusturvaosasto Osastopäällikkö Tekninen osasto Osastopäällikkö Luottamushenkilöorganisaatio Johto Kunnanvaltuusto, 35 jäsentä pj Sanna Savolainen I vpj Mari Viljas II vpj Markku Ahola Kunnanhallitus, 9 jäsentä pj Kari Ylönen vpj Liisa Kylmänen Tarkastuslautakunta, 6 jäsentä pj Sami Tissari Keskusvaalilautakunta, 5 jäsentä pj Satu Vuollo Perusturvalautakunta, 9 jäsentä pj Kalevi Nevala Sivistyslautakunta, 9 jäsentä pj Leea Sangi Virasto-organisaatio Johto Virastopäällikkö kunnanjohtaja Pekka Rajala Osastot ja osastopäälliköt: Hallinto-osasto hallintojohtaja Katja Vuorinen Perusturvaosasto perusturvajohtaja Irma Toivanen Sivistysosasto sivistysjohtaja Marjatta Pylvänäinen-Suorsa saakka sivistysosaston osastopäällikkö Minna Kärkkäinen alkaen Tekninen osasto tekninen johtaja Simo Pöllänen Tekninen lautakunta, 9 jäsentä pj Tuomas Ahola 7

8 Yleinen taloudellinen kehitys Kansainvälisen talouden kehittyminen on ollut viime aikoina kaksijakoista. Toisaalta Yhdysvaltojen ja Iso- Britannian kasvunäkymät ovat hyvät kun taas euroalueen tilanteen ennustetaan jatkuvan vaisuna. Euroalue toipuu edelleen velkakriisistä ja kasvua heikentävät jäsenmaiden heikko kilpailukyky sekä yksityisen sektorin taseiden sopeutus. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan bruttokansantuotteen kasvu vuonna 2014 oli vain 0,1 %. Toisaalta ennuste on parempi kuin edellisinä vuosina, jolloin kasvu on ollut negatiivinen (v ,2 %; v ,1 %). Vuodelle 2015 ennustetaan kasvua maltilliset 0,9 %. Työllisyystilanne on edelleen heikentynyt edellisvuodesta, ennuste vuoden 2014 työttömyysprosentista on 8,6 % (v ,2 %), ja tulevana vuonna työttömyyden arvioidaan nousevan 8,8 %:iin. Etenkin pitkäaikaistyöttömien määrän arvioidaan nousevan. Kuluttajahinnat kohosivat keskimäärin 1,1 %. kunnassa. Vuosikate oli asukasta kohden 373 e (v e) ja 101 % poistoista sekä investoinneista 72 %. Yhteenlasketut verotulot kasvoivat vuonna ,5 %. Hitaaseen kasvuun vaikuttivat edellisen vuoden jakoosuuksien oikaisu, tilitysuudistus sekä heikko talouskasvu ja maltillinen palkkaratkaisu. Kunnallisverotulot kasvoivat vain 1,3 %, vaikka 156 kuntaa nosti veroprosenttiaan vuodelle Valtionosuudet puolestaan laskivat 1,3 prosenttia kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen tehdyn noin 360 milj. euron lisäleikkauksen myötä. Kuntien yhteenlaskettu lainakanta kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 7,9 % (1,09 mrd. euroa). Lainakannan kasvu oli edellisvuotta hitaampaa, ja kuntien yhteenlaskettu lainakanta oli vuoden lopussa 14,88 mrd. euroa. Lainamäärä/asukas oli euroa, kun se vuotta aiemmin oli euroa. Taulukko 1. Kansantalouden kehitys BKT, muutos % 2,7-0,1-1,2 0,1 Työttömyysaste, % 7,8 7,7 8,2 8,6 Työllisyysaste 68, ,5 68,1 Inflaatio, % 3,4 2,8 1,5 1,1 Ansiotason muutos, % 2,7 3,5 2,0 2,1 Vuoden 2014 talousarviota laadittaessa kokonaistuotannon kasvuksi arvioitiin 1,2 %, kuluttajahintojen nousuksi 2,1 % ja keskimääräiseksi työttömyysasteeksi 8,2 %. Kuntatalous Tilastokeskuksen keräämien ennakkotietojen mukaan kuntien ja kuntayhtymien toimintatulot vähenivät 1,6 % ja toimintamenot kasvoivat 0,4 % edellisvuodesta. Toimintamenojen kasvu oli hitaampaa kuin edellisinä vuosina, mutta siihen vaikutti osaltaan ammattikorkeakoulujen yhtiöittäminen. Ilman yhtiöittämisiä toimintamenojen kasvu olisi ollut 1,0 %. Toimintakatteet kääntyivät kasvuun, 1,2 % vuodesta Kuntien yhteenlaskettu vuosikate laski edellisvuodesta 2,0 milj. euroa. Vuosikatteen arvioitiin jäävän negatiiviseksi 14 kunnassa, kun edellisenä vuonna näin oli 36 Lähde: Suomen kuntaliitto/tilastokeskus, vuosi 2014 tilinpäätösarvioiden mukaan. 8

9 Limingan kunnan kehitys Limingan kunta on 2000-luvulla ollut suhteellisesti Suomen voimakkaimmin kasvanut kunta. Kunnan asukasluku on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana noin asukkaalla eli 36 %. Asukasluvun kasvu on viimeisen kymmenen vuoden aikana perustunut noin 42 % muuttovoittoon ja noin 58 % luonnolliseen väestönkasvuun. Limingassa syntyy vuosittain noin 200 lasta. Kuntastrategian mukainen väestönkasvutavoite on keskimäärin 2-3 % vuodessa. Vuonna 2014 Limingan asukasluku kasvoi 167 asukkaalla (1,7 %) ja oli vuoden lopussa Asukasluvun kasvu muodostui noin 80 % luonnollisesta kasvusta ja noin 20 % muuttovoitosta. Taulukko 2. Limingan asukasluvun kehitys Vuosi Asukasluku Muutos-% Kunnan tavoite ,7 3,1 4,7 4,7 8,7 6,3 6,4 5,5 2,1 3,3 2,0 1,4 2,9 1,5 1, Kuntastrategian mukainen asukaslukutavoite vuonna 2014 oli asukasta. Luonn. väestönkasvu Muuttovoitto (100) v v v 0-6v Limingan kunnan ikärakenne on hyvä. Limingassa asuu runsaasti nuorta, työikäistä väestöä. Lasten osuus on suuri verrattuna koko maahan. Limingan väestön keski-ikä, 30,6 vuotta, on maan nuorin (koko maan keskiarvo 41,9 vuotta). Tilastokeskuksen väestörakennetilaston mukaan 0-14-vuotiaiden osuus oli Limingassa 34,8 % ja koko maassa 16,4 %, alle 7-vuotiaita oli Limingassa 16,1 % ja koko maassa 7,7 %. Vanhusten osuus on puolestaan alhainen. Yli 65-vuotiaita oli Limingassa 8,7 % ja koko maassa 19,9 %. Väestönkasvu sekä lasten ja nuorten suuri määrä tuovat haasteita palvelujen järjestämiselle. Muuttajat ovat nuoria lapsiperheitä, mikä näkyy erityisesti lasten ja nuorten palvelujen lisääntyvänä tarpeena. Toistaiseksi kunta on pystynyt turvaamaan asukkailleen kohtuulliset peruspalvelut. Kunta on 2000-luvulla investoinut merkittävästi, muun muassa koulu- ja päiväkotihankkeisiin, kirjastoon sekä uuteen terveyskeskukseen. Viimeisen kolmen vuoden aikana investointimenot ovat olleet 23,8 milj. euroa ja investointien omarahoitusosuudet 19,7 milj. euroa. V investointimenot ovat olleet yhteensä 76,6 milj. euroa ja investointien omarahoitusosuudet 58,5 milj. euroa. Vuonna 2014 nettoinvestoinnit olivat 6,9 milj. euroa, 703 e/asukas 9

10 Taulukko 3. Väestön ikärakenteen kehitys Ikäryhmä % 18,5 % 18,3 % 18,1 % 17,5 % 17,4 % 17,0 % 16,1 % % 17,8 % 18,4 % 18,6 % 18,9 % 19,2 % 19,6 % 20,4 % % 4,0 % 4,2 % 4,4 % 4,6 % 4,6 % 4,6 % 4,5 % % 10,4 % 9,8 % 9,2 % 9,2 % 9,2 % 8,8 % 8,7 % % 41,4 % 41,6 % 41,7 % 41,8 % 41,6 % 44,4 % 41,6 % % 4,2 % 4,1 % 4,2 % 4,4 % 4,5 % 3,4 % 5,0 % % 3,7 % 3,6 % 3,7 % 3,7 % 3,6 % 2,2 % 3,7 % Yhteensä Limingan keskimääräinen työttömyysaste nousi edelleen hieman edellisvuodesta ja oli 10,9 % (9,7 %). Lähikuntiin verraten Limingan työttömyysaste oli yhdessä Hailuodon kanssa vuoden lopussa toiseksi alhaisin Lumijoen jälkeen ja Pohjois-Pohjanmaalla 4. alhaisin. Pitkäaikaistyöttömien määrä nousi reippaasti, pitkäaikaistyöttömien määrä oli keskimäärin 93 (v ) ja nuoria alle 25-vuotiaita työttömiä 60 (v ). Pohjois-Pohjanmaan keskimääräinen työttömyysaste oli 14,6 % , , , , , ,0 0 0, Työttömät työnhakijat Työttömyysaste, % Nuoret >1 v Kuvio. Keskimääräinen työttömyysaste ja työttömien määrä. Kuvio. Yli vuoden työttömänä olleiden ja alle 25-vuotiaiden työttömien määrä. 10

11 Olennaiset muutokset Limingan kunnan toiminnassa ja taloudessa Olennaiset muutokset taloudessa Limingan kunnan vuosikate laski edellisvuodesta 14,9 %, 1,0 milj. euroa. Kunnan oman toiminnan menokehitys oli negatiivinen, -0,6 %, mutta vuosikatteen painoi edellisvuotta alemmas verorahoituksen pieneneminen sekä kasvaneet rahoituskustannukset. Verorahoituksen osalta verotulot laskivat lähes 0,5 milj. euroa ja valtionosuudet lähes 0,4 milj. euroa edellisvuodesta. Hitaaseen verotulojen kasvuun vaikuttivat valtakunnallisesti edellisen vuoden jako-osuuksien oikaisu, tilitysuudistus sekä heikko talouskasvu ja maltillinen palkkaratkaisu. Kunnallisveron kasvuun vaikuttanee lähitulevaisuudessa vahvemmin myös kasvava työttömyys. Valtionosuuksia pienensi edellisvuotta pienempi verotulojen tasauserä. Sekä verotulojen että valtionosuuksien vähennys edelliseen vuoteen verrattuna oli 1,6 %. Vuosikatetta kertyi 5,8 milj. euroa (v ,8 milj. euroa) ja asukasta kohden 594 e. Limingan kunnan toimintamenojen ja toimintatulojen kasvuprosentit olivat vuonna 2014 miinusmerkkiset. Sekä toimintamenot että toimintatulot pienenivät 0,6 %, kun edellisenä vuonna toimintakatteen kasvuksi muodostui 4,2 %. Talousarviossa toimintamenojen kasvuksi arvioitiin 1,0 %, toimintakatteen 1,3 % ja verorahoituksen 1,5 %. Toimintatulojen arvioitiin laskevan 1,8 %, Toimintakatteen pieneneminen oli kuitenkin 0,6 milj. euroa verorahoituksen vähenemistä pienempi (toimintakate pieneni 0,3 milj. euroa, verorahoitus 0,9 milj. euroa). Toimintamenoissa suurin säästö talousarvioon nähden muodostui erikoissairaanhoidon kustannuksista, jotka olivat 0,5 milj. edellisvuotta pienemmät. Vuonna 2013 erikoissairaanhoidon kustannukset puolestaan nousivat 1,7 milj. euroa ja vuonna ,7 milj. euroa. Vuoden 2014 suurin investointi oli terveyskeskushanke, joka aloitettiin vuonna Nettoinvestoinnit laskivat edellisvuoden 9,1 milj. eurosta 6,9 milj. euroon, 703 e/asukas. Investointimenojen vähenemisen myötä investointien omarahoitusaste parani edellisvuodesta. Investointien tulorahoitusprosentti oli 81,7 % (v ,7 %). Vuonna 2014 nostettiin uusia pitkäaikaisia lainoja 5,0 milj. euroa. Kunnan lainakanta oli vuoden lopussa 24,2 milj. euroa. Asukaskohtainen lainamäärä nousi edellisvuoden eurosta euroon. Olennaiset muutokset toiminnassa Heinäkuussa 2013 voimaan astunut Kuntarakennelaki velvoitti kunnat selvittämään kuntarakennetta lähikuntien kanssa. Kuntarakennelain kriteerien pohjalta Oulun alueen selvitysalue muodostui Oulun seudun kunnista Liminka, Hailuoto, Kempele, Lumijoki, Muhos, Tyrnävä, Ii ja Oulu. Alueen kuntarakenneselvityksen aloitustilaisuus oli huhtikuussa Selvitystä tehtiin vuoden 2014 aikana ja loppuraportti julkaistiin joulukuussa. Selvityksen pohjalta kuntajakoselvittäjät päätyivät esittämään, että selvitysalueella ei toistaiseksi tehdä muutoksia kuntajakoon. Uuden terveyskeskuksen rakentaminen aloitettiin huhtikuussa 2013 ja muutto uusiin tiloihin tapahtui huhtikuussa Vanhan terveyskeskuksen purkutyöt käynnistyivät toukokuussa ja kyseiselle paikalle valmistui uuden terveyskeskuksen paikoitusalue. Kokonaisuudessaan terveyskeskushanke valmistui syyskuussa Hankkeen kokonaiskustannuksiksi muodostui 10,3 milj. euroa. Vuonna 2012 tehdyn päätöksen mukaisesti kunnan kirjanpito- ja palkanlaskentapalvelut laskutusta lukuun ottamatta on tuottanut Monetra Oy vuoden 2013 alusta lukien. Vuoden 2013 aikana siirryttiin käyttämään uutta palkanlaskentaohjelmaa ja taloussuunnitteluohjelmaa ja loput taloushallinnon uusista järjestelmistä on otettu käyttöön vuodenvaihteessa Vuonna 2014 kunta on jatkanut palvelutuotannon avaamista yksityisille toimijoille. Varhaiskasvatuksen osalta otettiin käyttöön päivähoidon palveluseteli vuonna Vuonna 2014 palveluseteli on otettu käyttöön kotihoidossa ja tehostetussa palveluasumisessa. Päätökset palvelusetelien käyttöönotosta syntyivät valtuuston kokouksissa loka-marraskuussa. Kunnan oma päiväkoti Marjala suljettiin joulukuussa 2013 ja lapset siirtyivät pääasiallisesti palvelusetelillä tammikuussa 2014 avattuun yksityiseen päiväkotiin. 11

12 Vanhustenhuollon palvelurakenteen osalta on jatkettu kunnantalon korttelin 58 kehittämishanketta. Korttelin kehittämistä on valmisteltu niin, että kortteliin tulee vanhusten avopalvelut sekä tehostetun palveluasumisen yksikkö 60 asiakaspaikalla. Tehostetun palveluasumisen asiakaspaikoista 30 kpl kunta vuokraa omaan toimintaan ja loppujen 30 paikan osalta palveluista vastaa yksityinen toimija. Hankkeen toteutukseen haettiin Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen rahoitusta, mutta hakijana toiminut yksityinen yhteistyökumppani sai kielteisen päätöksen. Hankkeen toteuttajakumppani Temotek Oy haettiin kilpailullisella neuvottelumenettelyllä. Tehostetun palveluasumisen lisäksi kortteliin tulee asuinkerrostalo ja liiketiloja. Hankkeen aloittaminen siirtyi vuodelta 2014 vuodelle 2015 vanhan viraston rakenteellisten ongelmien ja yhteistyökumppanin ennakoimattomien muutosten vuoksi. Museoviraston lausunnon ja Ely-keskuksen poikkeusluvan myötä vanhalle rakennukselle saatiin purkulupa. Purku- ja rakennustyöt korttelissa aloitetaan keväällä Taulukko 3. Kunnan talouden kehitys (1.000 e) Asukasluku kasvu-% 3,3 2,0 1,4 2,9 1,5 1,7 Tuloveroprosentti 19,5 19,5 19,5 19,5 20,5 20,5 Verotulot Valtionosuudet Verorahoitus yhteensä muutos % 9,4 6,5 3,1 2,8 10,1-1,6 e/asukas Toimintamenot muutos % 9,4-0,2 5,9 6,4 4,4-0,6 Toimintakate muutos % 10,6 3,6 7,1 6,1 4,2-0,6 e/asukas Vuosikate e/asukas vuosikate/poistot % 201,6 268,4 190,5 112,9 223,9 139,6 Tilikauden tulos Investoinnit, netto e/asukas Investointien tulorahoitus- 123,9 62,3 39,9 83,2 71,7 81,7 % Taseen loppusumma Lainakanta e/asukas Konsernin lainakanta e/asukas Omavaraisuusaste, % 66,4 66,2 59,1 58,6 57,3 57,6 Kertynyt ylijäämä e/asukas

13 Lähivuosien haasteet Limingan kunnan osalta lähivuosien merkittävimmät haasteet liittyvät valtiovallan toimiin. Valtiovarainministeriö julkaisi vuoden 2014 alkupuolella vuoden 2015 alusta voimaan astuneen valtionosuusuudistuksen ennakkolaskelmat, joiden mukaan Limingan kunta menettää uudistuksessa valtionosuuksia 2,6 milj. euroa. Summa vastaa noin kymmentä prosenttia valtionosuuksien nykytasosta ja noin 2,5 tuloveroprosenttiyksikköä. Ennakkolaskelmien myötä kunnanhallitus päätti kokouksessaan perustaa erityisen työryhmän laatimaan toimenpideohjelman kunnan talouden tasapainottamiseksi. Työryhmä, johon kuuluivat kunnanhallitus, puheenjohtajisto, lautakuntien puheenjohtajat sekä johtoryhmä, laativat talouden tasapainottamisohjelman vuosille Ohjelmaa käsiteltiin valtuustoseminaarissa syyskuussa ja se hyväksyttiin kunnanhallituksen ja valtuuston käsittelyssä lokakuussa toimeenpantavaksi talousarvion yhteydessä. Toimenpideohjelman toteutumisesta tullaan raportoimaan luottamushenkilöille neljännesvuosiraportointien yhteydessä. Toinen suuri haaste liittyy sote-uudistukseen ja sen rahoitusmalleihin. Lakiesityksellä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä pyritään uudistamaan kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, hallintoa, suunnittelua, rahoitusta ja valvontaa koskevat säännökset. Uudistuksella koottaisiin nykymallissa usealle eri kunnalliselle organisaatiolle kuuluvien palvelujen kattava järjestämisvastuu pääsääntöisesti sosiaali- ja terveysalueille. Julkaistujen ennakkolaskelmien mukaan valtionosuusuudistuksen ja sote-uudistuksen rahoituksen yhteisvaikutuksen myötä kunnan tuloveroprosentti tulisi nostaa noin 26 prosenttiin, jotta uudistusten aiheuttamat rahoitusvaateet kyettäisiin täyttämään. Soteuudistuksen ja sen rahoitusmallin linjaaminen sekä uudistuksen toteuttaminen siirtyi kuitenkin seuraavalle hallituskaudelle. Verotulot muodostavat myös merkittävän osan kunnan tuloista. Kuntien verotulojen kehitys riippuu keskeisesti kokonaistuotannon kasvusta, joka on puolestaan sidoksissa maailmantalouden kehitykseen. Kuntakentän ongelmana on tulopohjan pettämisen lisäksi kustannuskehitys, joka ylittää kuntien tulojen kehityksen. Limingan kunnan osalta verotulojen kehitykseen vaikuttaa koko Oulun seudulla tapahtuva rakennemuutos ja joukkoirtisanomiset. Verotulojen kehitykseen vaikuttaa myös kunnan asukasluvun kasvu. Vuoden 2014 asukasluvun kasvu oli 1,7 %, missä on hienoista kasvua edellisvuoteen nähden. Yleinen taloudellinen epävarmuus sekä kasvava työttömyys luovat oman haasteensa kunnille paitsi vähenevinä verotuloina, myös vuoden 2015 alusta kuntien kasvavien työllistämisvelvoitteiden kautta. Kun aikaisemmin kunnat maksoivat yli 500 päivän pitkäaikaistyöttömien työmarkkinatuista puolet, jatkossa tämä raja laskee 300 päivään. Lisäksi kunnan maksuvelvoite nousee 70 prosenttiin, kun työttömyys on jatkunut yli päivää. Velvoitteiden kasvamisella on merkittävä taloudellinen vaikutus kunnille. Limingan kunnassa haasteena on, ei vain toimintakatteen kasvun hillitseminen, vaan toimintakatteen leikkaaminen vastaamaan verorahoituksen vähenemistä. Toimintakatteen kasvu on viime vuosina ollut noin 4-7 %, kun se valtionosuus- ja sote-uudistus huomioon ottaen tulisi olla negatiivinen. Verorahoituksen väheneminen vaatii kriittistä toimintatapojen arviointia. Suurista investoinneista pyritään myös pitämään taukoa talouden tasapainottamiseksi. Vuoden 2015 talousarviossa käyttötalouden toimintakatteen kasvu onkin negatiivinen, -0,8 % vuoden 2014 talousarvioon verraten. Talousarviossa pysyminen edellyttää hallintokunnilta entistäkin tarkempaa seurantaa sekä sitoutumista talouden tasapainottamisohjelman toimenpiteiden toteuttamiseen. 13

14 Kunnan henkilöstö Limingan kunnan palveluksessa oli vuoden lopussa 725 henkilöä (v ). Vuosien 2013 ja 2014 henkilöstön määrä ei ole vertailukelpoinen vuoden 2012 henkilöstömäärän kanssa johtuen raportointiohjelman muutoksesta vuonna Vuoden 2012 luvuissa ei ole mukana päällekkäiset työsuhteet, kun vuosien 2013 ja 2014 luvuista päällekkäisyyksiä ei ole eroteltu. Lisäksi vuoden 2014 luvuissa on mukana sivutoimiset henkilöt (48 hlö), jotka eivät ole olleet mukana aikaisempien vuosien luvuissa. Vakinaisessa palvelussuhteessa työskenteli 75 % kunnan henkilöstöstä. Määräaikaisten osuus oli 23 % ja työllistettyjen osuus 2 %. Henkilöstöstä on laadittu erillinen kertomus. Taulukko 4. Henkilöstö osastoittain Osasto Hallinto-osasto Perusturvaosasto Sivistysosasto Tekninen osasto Yhteensä Taulukko 5. Henkilöstökulujen kehitys Muutos e e e Palkat ,87 % Sosiaalikulut ,29 % Henk.korvaukset ,43 % Henkilöstökulut yht ,49 % Henkilöstökulut e/as ,17 % Taulukko 6. Henkilöstökulut tulosalueittain v e Palkat Sos. Kulut Yht. Muutos Yleishallinto ,5 % Perusturvapalvelut ,4 % Sivistyspalvelut ,4 % Tekniset palvelut ,3 % Muut tulosalueet ,5 % Yhteensä ,5 % Muiden tulosalueiden muutos johtuu eläkemenoperusteisista eläkemaksuista, joita ei ole pystytty kohdistamaan tulosalueille. 14

15 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä ja toiminnan kehittämiseen vaikuttavista tekijöistä Henkilöstö on tärkeä voimavara kunnan toimintoja kehitettäessä. Limingan kunta on pystynyt toistaiseksi rekrytoimaan pätevää ja osaavaa henkilökuntaa vakinaisiin virkoihin ja toimiin. Henkilöstön saatavuuteen on vaikuttanut kunnan hyvä työnantajakuva sekä edullinen sijainti Oulun läheisyydessä. Sijaisten saatavuudessa on ajoittain esiintynyt ongelmia. Henkilöstön ikääntyessä ennalta ehkäisevän toiminnan merkitys tulee korostumaan. Taloudellisesti tiukat ajat asettavat paineita henkilöstön työhyvinvoinnista huolehtimiselle ja viihtymiselle. Aiempien vuosien mittavat investoinnit ovat edellyttäneet merkittävää vieraan pääoman käyttöä, minkä vuoksi tilanne rahoitusmarkkinoilla voi aiheuttaa ongelmia joko rahan saatavuuden tai rahoituskustannusten kasvun kautta. Kunnan lainasalkusta 48 % on vaihtuvakorkoisia lainoja. Euroalueen ja Suomen talousnäkymät aiheuttavat omalta osaltaan epävarmuustekijän, johon pyritään vaikuttamaan tuottavuutta parantamalla ja toimintoja rationalisoimalla. Yleinen taloudellinen tilanne vaikuttaa entistäkin enemmän kuntien kustannuksiin vuoden 2015 alusta kasvaneiden työllistämisvelvoitteiden kautta. Oman haasteensa kunnan toimintaympäristöön luovat myös kunnasta itsestään riippumattomat tekijät, kuten sote-uudistus sekä valtionosuusuudistus. Näitä asioita on käsitelty laajemmin kohdassa lähivuosien haasteet. Edellä mainittujen lisäksi kunnan kannalta merkittävän epävarmuustekijän muodostaa lainsäädännön kehitys toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön osalta. Oulun seudun tulevaisuus riippuu pitkälti elinkeinoelämän kilpailukyvystä ja työpaikkojen olemassa olosta ja uusien syntymisestä. Sen vuoksi panoksia tulee laittaa elinkeinoelämän edellytysten kehittämiseen niin Limingassa kuin seudullisestikin. Kunnan tulisi kyetä pitämään yllä asukasluvun kasvua. Kunnassa on rakennettu puitteet varhaiskasvatukselle sekä peruskoulutukselle ja lukiolle, samoin on investoitu muun muassa uuteen kirjastoon ja terveyskeskukseen ja tiestöön. Asukasluvun kasvu vaikuttaa kunnan tulorahoitukseen verotulojen myötä. Sisäilmaongelmat muodostavat kunnille toiminnallisen riskin. Rakennuskannan vanhetessa sisäilmaongelmia esiintyy aika ajoin vanhemmissa rakennuksissa ja nykyisin myös uusissa rakennuksissa on esiintynyt sisäilmaongelmia. Sisäilmaongelmat aiheuttavat haasteita toiminnan järjestämiselle sekä taloudellisesti remonttikustannuksina. Limingan kunnan osalta tarkkailun ja jatkoselvittelyn alla ovat muun muassa toimintakeskuksen rakennus ja liikekeskus. SELONTEKO KUNNAN SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ Limingan kunnassa on päivitetty sisäisen valvonnan ohjeet vuonna Sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaavat kunnanhallitus ja kunnanjohtaja. Osastopäälliköt ja vastuuhenkilöt ovat vastuussa sisäisen valvonnan asianmukaisuudesta omien hallinnonalojensa osalta. Sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että kunnan toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa ja että noudatetaan lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä ja turvataan omaisuus ja voimavarat. Limingan kunnan sisäisen valvonnan ohjeiden mukaan kunnan toiminnot tulee järjestää ja johtaminen hoitaa siten, että organisaation kaikilla tasoilla ja kaikissa toiminnoissa on riittävä sisäinen valvonta. Johtoryhmä on arvioinut sisäisen valvonnan toimivuutta ja riskien hallintaa erillisen lomakkeiston avulla. Johtamis- ja hallintojärjestelmä Kunnan toimintoja ohjataan hallintosäännöllä. Hallintosääntö on päivitetty vuonna 2009 ja sivistyspalvelujen osalta vuonna Hallintosäännössä on esitetty kunnan organisaatiorakenne sekä toimielinten ja viranhaltijoiden toimivallan jako ja tehtävät. Organisaatiorakennetta on tarkistettu osittain vuosina

16 Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Asioiden valmistelu on perustunut hyvään hallintotapaan. Toimielinten ja viranhaltijoiden päätökset tehdään asiakirjahallintaohjelmalla, josta saadaan päätösluettelot. Päätökset annetaan tiedoksi ao. toimielimelle. Viranhaltijapäätösten osalta esimiesten tehtävänä on pistokokein tarkistaa onko päätökset tehty toimivallan puitteissa, ovatko ne riittävästi perusteltuja, ovatko päätökset olleet asianmukaisesti nähtävillä ja onko ne annettu tiedoksi asianosaisille. Tavoitteiden toteutumisen seuranta ja varojen käytön valvonta Talousarvion tavoitteet johdetaan kuntastrategiasta, joka tarkistetaan kerran valtuustokaudessa. Viimeisin tarkistus on tehty joulukuussa Tulosyksiköiden tavoitteet on määritelty käyttösuunnitelmissa. Työntekijöiden tavoitteet määritellään vuosittain käytävissä kehityskeskusteluissa, joiden yhteydessä käydään läpi myös asetettujen tavoitteiden toteutuminen. Tulosalueiden ja -yksiköiden vastuuhenkilöt ovat seuranneet säännönmukaisesti asetettujen tavoitteiden ja määrärahojen toteutumista. Raportit on annettu tiedoksi ao. toimielimelle/osastopäällikölle. Talousjohtaja on raportoinut talousarvion toteutumisesta johtoryhmälle kerran kuukaudessa ja kunnanhallitukselle ja valtuustolle neljännesvuosittain. Hallintokunnat ovat raportoineet kunnanvaltuustolle tavoitteidensa toteutumisesta neljä kertaa vuoden 2014 aikana. Riskien hallinnan järjestäminen Kunnanvaltuuston hyväksymät riskienhallinnan periaatteet: Riskien hallinta sisältyy sisäisen valvonnan ohjeisiin. Lisäksi eri hallinnonaloilla on tehty turvallisuusselvityksiä. Kunnan riskienhallintapolitiikka on päivitetty vuonna 2014 ja hyväksytty valtuustossa Omaisuusriskeihin varautuminen: Limingan kunnan vakuutusten hoito on annettu vakuutusmeklarille. Vakuutukset on kilpailutettu v Vakuutusturva perustuu tehtyyn riskianalyysiin. Vakuutusturvan kattavuus tarkistetaan vuosittain yhdessä meklarin kanssa. Toimintaan sisältyvät riskit: Keskeisenä painopisteenä koko kunnassa vuonna 2014 on ollut kunnan valmius- ja varautumissuunnitelmat ja harjoitukset. Marraskuussa 2014 järjestettiin Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen alueella valmiusharjoitus 2 pv ja harjoitukseen liittyen on järjestetty tammikuussa 2014 kaikille esimiehille ja asiantuntijoille 2 päivän varautumiskoulutus. Valmiusharjoituksen valmistautumisen yhteydessä on päivitetty varautumissuunnitelmat ajantasaisiksi. Sopimustoiminta Toiminta on perustunut valtuuston, hallituksen ja muiden toimielinten päätöksiin ja hallintosäännöllä delegoituun päätösvallan käyttöön. Voimassa olevat sopimukset on koottu sähköisen sopimustenhallintajärjestelmään, joka on otettu käyttöön v Tilinpäätöshetkellä 2013 keskeneräinen riita-asia Asumispalvelusäätiö ASPAn kanssa liittyen ASPAn suunnittelemaan kehitysvammaisten asumisyksikön taloudelliseen ja sopimusoikeudelliseen vastuuseen on saanut päätöksen loppukeväällä Kunnanhallituksen lausunto Kunnanhallitus toteaa lausuntonaan sisäisen valvonnan asianmukaisuudesta ja riittävyydestä talouden ja toiminnan seurannan perusteella, että kunnan hallinto on pääosin toiminut kuntalain, hallintosäännön sekä kunnanhallituksen hyväksymien sisäisen valvonnan ohjeiden mukaan ja että sisäinen valvonta on toimivaa ja asianmukaisesti järjestettyä. 16

17 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA RAHOITUS Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Tuloslaskelma e e Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 7 6 Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut -2 0 Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset kulut Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Tilikauden ylijäämä Tuloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot/toimintakulut, % Vuosikate/poistot, % 139,6 14,6 % 14,6 % 223,9 % % Vuosikate, /asukas Kertynyt ylijäämä, Kertynyt ylijäämä, /as Asukasmäärä Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista = 100 * toimintatuotot/toimintakulut Vuosikate prosenttia poistoista = 100 * vuosikate/(poistot ja arvonalentumiset) Vuosikate prosenttia poistonalaisista investoinneista = 100 * vuosikate/poistonalaisten investointien omahankintamenot Toimintatuotot laskivat edellisvuodesta 0,6 %. Toimintatuotoista myyntituotot kasvoivat 3,2 %, maksutuotot laskivat 5,0 %, tuet ja avustukset kasvoivat 4,7 % ja muut tulot laskivat 2,2 %. Tukien ja avustusten kasvuun vaikutti kunnan hanketoiminnan avustukset. Myyntituottojen kasvu johtui pääasiassa muiden kuntien maksuosuuksista. Maksutuottojen väheneminen johtui lähinnä päivähoitomaksujen vähenemisestä ja tukien ja avustusten vähennys työllistämistuista. Toimintakulut ja toimintakate laskivat 0,6 %. Toimintakuluista kasvoivat avustukset 28,6 % ja aineet ja tarvikkeet 1,8 %. Avustusten kasvussa näkyy päivähoidon hoidontarpeen kasvusta aiheutuvat palvelusetelimenot sekä kotihoidon tuki. Henkilöstömenot pienenivät 2,5 %, palvelujen ostot 2,6 % ja muut toimintakulut 9,1 %. Suurimmat säästöt menoissa saatiin erikoissairaanhoidosta, maksuosuudet pienenivät edellisvuodesta 0,5 milj. euroa (v kasvu 1,7 milj. euroa). Muiden toimintakulujen vähenemiseen vaikuttaa edellisvuonna tilinpäätökseen kirjattu varaus lakikuluihin keskeneräiseen riita-asiaan liittyen. Tehty varaus riitti asian käsittelystä aiheutuneisiin menoihin sekä korvaussummaan. Valtuuston asettama taloustavoite, toimintakatteen kasvu < verorahoituksen kasvu eli käänteisesti toimintakatteen pieneneminen > verorahoituksen väheneminen ei toteutunut kertomusvuonna. Vaikka kunnan menoja saatiin pienennettyä ja toimintakatteen kasvu negatiiviseksi, -0,6 %, oli verorahoituksen väheneminen vieläkin suurempaa, lähes 0,9 milj. euroa (-1,6 %). Verotulot heikkenivät edellisvuodesta lähes 0,5 milj. euroa ja valtionosuudet lähes 0,4 milj. euroa. 17

18 Sen sijaan toinen valtuuston asettama tavoite, vuosikate > suunnitelman mukaiset poistot, toteutui. Limingassa, missä investointitaso on pitkään ollut korkea, suunnitelman mukaiset poistot eivät vastaa korvausinvestointien määrää. Vuosikatteen tulisi pysyä vuoden 2014 tasolla, jotta se vastaisi keskimääräistä vuotuista investointitasoa. Vuosikatetavoitetta helpottamaan kunnassa on laadittu vuoden 2014 aikana talouden tasapainotusohjelma, jossa investoinnit on laskettu minimiin muutamiksi vuosiksi tasaamaan valtionosuusuudistuksen myötä menetettävien valtionosuuksien vaikutusta. Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät 0 0 Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointeihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat Rahavarojen muutos Rahoituslaskelman tunnusluvut Toiminan ja investointien rahavirran kertymä Investointien tulorahoitus, % 81,7 % 71,7 % Pääomamenojen tulorahoitus, % 50,1 % 57,6 % Lainanhoitokate 1,3 2,9 Kassan riittävyys, pv Asukasmäärä Toiminnan ja investointien rahavirran kertymän tulisi olla > 0, jotta tavoite rahoittaa investoinnit omarahoituksella toteutuisi. Limingassa näin ei tapahdu, vaan investointien rahoittamiseen joudutaan käyttämään tuntuvasti vierasta pääomaa. Syynä tähän ovat poikkeuksellisen suuret investoinnit. Investointien tulorahoitusprosentti kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. ( = 100 * vuosikate/(investointimenot investointien rahoitusosuudet)). Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun (= (vuosikate + korkokulut)/(korkokulut + lainanlyhennykset)). Kassan riittävyys kuvaa kunnan maksuvalmiutta. (= 365 x rahavarat /kassasta maksut varainhoitovuonna). 18

19 Tulorahoituksen korjauserät ovat käyttöomaisuuden myyntivoittoja, jotka on kirjattu tuloslaskelmaan muihin tuottoihin. Myyntivoitot sisältyvät myös pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustuloihin. Muut maksuvalmiuden muutokset koostuvat toimeksiantojen varojen ja pääomien, vaihto-omaisuuden, saamisten ja korottomien pitkä- ja lyhytaikaisten velkojen muutoksista. Vuonna 2014 kunta pystyi rahoittamaan investoinneista 81,7 % omalla tulorahoituksellaan. Pääomamenoista pystyttiin rahoittamaan noin 50,1 %. Pääomamenojen tulorahoitusprosentissa on huomioitu investointien lisäksi antolainat sekä lainojen lyhennykset. Vuonna 2014 nostettiin uutta pitkäaikaista lainaa 5,0 milj. euroa investointien rahoittamiseksi. Lainoja lyhennettiin 4,5 milj. euroa. Lainanhoitokate oli 1,3. Kunnan lainanhoitokyvyn katsotaan olevan hyvä, jos tunnusluku > 2. Kassatilanne pysyi edellisen vuoden tapaan tiukkana. Kassan riittävyys oli 20 päivää (v päivää). 19

20 RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET Tase ja sen tunnusluvut VASTAAVAA VASTATTAVAA e e e e Pysyvät vastaavat Oma pääoma Aineettomat hyödykkeet Peruspääoma Aineettomat oikeudet Arvonkorotusrahasto 0 0 Muut pitkävaik. menot Edellisten tilikausien ylijäämä Tilikauden ylijäämä Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Poistoero ja vapaaeht. varaukset Rakennukset Poistoero Kiinteät rakenteet ja laitteet Vapaaehtoiset varaukset Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Pakolliset varaukset Ennakkomaksut ja kesken- Muut pakolliset varaukset eräiset hankinnat Toimeksiantojen pääomat Sijoitukset Valtion toimeksiannot Osakkeet ja osuudet Lahjoitusrahastojen pääomat Muut lainasaamiset Muut toimeksiantojen po:t Muut saamiset Vieras pääoma Toimeksiantojen varat Pitkäaikainen Valtion toimeksiannot Lainat rahoitus- ja vakuutus- Lahjoitusrahastojen erityi- laitoksilta katteet Muut velat Lyhytaikainen Vaihtuvat vastaavat Lainat rahoitus- ja vakuu- Vaihto-omaisuus 0 0 tuslaitoksilta Aineet ja tarvikkeet 0 0 Saadut ennakot Ostovelat Saamiset Muut velat Pitkäaikaiset saamiset Siirtovelat Muut saamiset Lyhytaikaiset saamiset VASTATTAVAA YHTEEN- SÄ Myyntisaamiset Lainasaamiset 0 0 Muut saamiset Taseen tunnusluvut Siirtosaamiset Omavaraisuusaste, % 57,6 % 57,3 % Suht. velkaantuneisuus-% 52,9 % 50,8 % Rahat ja pankkisaamiset Kertynyt ylijäämä, e Kertynyt ylijäämä, e/as VASTAAVAA YHTEENSÄ Lainakanta , e Lainat, e/asukas Lainasaamiset ,1.000 e Asukasmäärä Omavaraisuusaste = 100 * (oma pääoma + poistoero ja vapaaeht. varaukset)/(koko pääoma - saadut ennakot) Suhteellinen velkaantuneisuus = 100 * (vieras pääoma saadut ennakot)/käyttötulot Lainasaamiset = sijoituksiin merkityt jvk-lainasaamiset ja muut lainasaamiset 20

21 Taseen loppusumma oli 76,0 milj. euroa (muutos 3,1 %). Omavaraisuusaste nousi hieman edellisvuodesta ja oli 57,6 %. Suhteellinen velkaantuneisuus nousi 50,8 %:sta 52,9 %:iin ja kunnan lainakanta 22,7 milj. eurosta 24,2 milj. euroon. Ylijäämätilillä oli vuoden lopussa 7,4 milj. euroa (16,3 % toimintakatteesta). Omavaraisuusaste kuvaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä sekä kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä aikavälillä. Suhteellinen velkaantuneisuus puolestaan kertoo kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Vuosikate, % poistoista Vuosikate e/asukas Liminka P-Pohjanmaa Koko maa Liminka P-Pohjanmaa Koko maa Rahavarat, e/asukas Lainat, e/asukas Liminka P-Pohjanmaa Koko maa Liminka P-Pohjanmaa Koko maa Toimintakate e/as (itseisarvo) Liminka P-Pohjanmaa Koko maa Pohjois-Pohjanmaan ja koko maan tiedot v tilinpäätösarvioita. Taulukko 6. Kunnan lainamäärän kehitys Lainanotto, Lainojen lyhennys, Lainamäärä, Lainojen korot, Lainamäärä /asukas Lainojen hoitokust., /asukas

22 Nettonvestoinnit, e Vuosikate ja nettoinvestoinnit, e Vuosikate Nettonvestoinnit Vuosikate ja lainojen lyh e Vuosikate Lainojen lyh Investointien tulorahoitus-% Lainamäärä e/as Nettoinvestoinnit e/as Vuosikate e/as Toimintakatteen ja verorahoituksen muutos, % 15,0 12,0 9,0 6,0 3,0 0,0-3, Toimintakate 10,6 3,6 7,1 6,1 4,2-0,6 Verorahoitus 9,4 6,5 3,1 2,8 10,1-1, Lainojen korot, 1000 e

23 KUNNAN KOKONAISTULOT JA -MENOT Kokonaismenot olivat vuonna 2014 yhteensä 66,1 milj. euroa ja -tulot 66,6 milj. euroa. Kokonaismenot pienenivät edellisvuodesta 1,4 % ja tulot hieman vähemmän, 1,3%. Verorahoituksen osuus kokonaistuloista oli 77,6 % ja toimintatuottojen 11,8 %. Vuonna 2013 vastaavat osuudet olivat 77,9 % ja 11,7 %. Tulot e % Toiminta Toimintatuotot ,8 Verotulot ,8 Valtionosuudet ,8 Korkotuotot 7 0,0 Muut rahoitustuotot 38 0,1 Tulorahoituksen korjauserät Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot ,9 Investoinnit Rahoitusosuudet investointeihin 790 1,2 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 800 1,2 Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset 15 0,0 Pitkäaikaisten lainojen lisäys ,5 Lyhytaikaisten lainojen lisäys ,5 Kokonaistulot yhteensä ,0 Menot Toiminta Toimintakulut ,9 Korkokulut ,4 Muut rahoituskulut -2 0,0 Investoinnit Investointimenot ,9 Rahoitustoiminta Antolainasaamisten lisäykset 0 0,0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys ,8 Kokonaismenot yhteensä ,0 Kokonaistulot Kokonaismenot Kokonaistulot-menot 465 Täsmäytys rahoituslaskelmaan Muut maksuvalmiuden muutokset -352 Rahavarojen muutos 113 Yhteensä 465 e/asukas Käyttötalousmenot Rahoitusmenot Investointimenot Kokonaismenot Toimintakate Verorahoitus % Kokonaismenot 2014 Käyttömenot Rahoitusmenot 11 % 7 % 12 % 7 % 43 % 81 % Investointimenot Käyttötalouden nettomenot (ulkoiset) 0 % Yleishallinto Perusturvapalv elut Sivistyspalvelu t Tekniset palvelut Muut 23

24 KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Tytäryhteisöt Yhtiöt Kiinteistö- ja asuntoyhtiöt Kunnallista liiketoimintaa harjoittavat yhtiöt Kuntayhtymät Osakkuusyhteisöt Muut omistusyhteysyhteisöt Yhteensä Yhdistelty konsernitp:een (kpl) Ei yhdistelty (kpl) Liminka-konserniin kuuluvat seuraavat tytäryhteisöt Limingan Kehitys Oy, Limingan Vesihuolto Oy, Kiinteistö Oy Limingan Liikekeskus, Kiinteistö Oy Limmintalot, Kiinteistö Oy Vanamo ja Asunto Oy Limingan Rivitalot, osakkuusyhteisöihin kolme asuntoyhtiötä ja kuntayhtymiin Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Oulun seudun ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä ja Pohjois-Pohjanmaan liitto. Osakkuusyhteisöt on jätetty yhdistämättä konsernitilinpäätökseen, koska yhdistelyllä ei ole olennaista vaikutusta konsernin tulokseen. Konsernin toiminnan ohjaus Kunnanvaltuusto on hyväksynyt konserniohjeet vuonna Konserniohjeilla luodaan puitteet Liminka -konserniin kuuluvien yhteisöjen omistajaohjaukselle. Kunnanvaltuusto päättää vuosittain talousarvion yhteydessä konserniin kuuluvien tytäryhteisöjen toiminnallisista ja taloudellisista tavoitteista. Tytäryhteisöt raportoivat tavoitteidensa toteutumisesta kunnanhallitukselle toimintakertomuksen yhteydessä. Lisäksi tytäryhteisöjen ja kunnan kanssa pidetään suunnittelu- ja neuvottelupalaveri vuosittain. Valtuuston asettamien tavoitteiden toteutuminen Konsernijohdolle asetetut tavoitteet Toimintatuotot/toimintakulut % Vuosikate/Poistot % Omavaraisuusaste % Suht. velkaantuneisuus % Lainamäärä e/asukas Mittarit Ta 2014 Tp 2014 > 30 33,5 > ,2 > 50 52,4 < 60 60,6 < Raportointi toiminnasta ja taloudesta 2 x vuodessa (Vesiyhtiö ja Limmintalot): tilinpäätöksen yhteydessä Kuntayhtymiin ja konserniyhtiöihin valittujen kunnan edustajien evästäminen säännönmukaisesti ennen kokouksia: pääosin on toteutunut. Valtuustokauden alussa on kunnan edustajia evästetty kunnan kannalta strategisten asioiden osalta. Limingan Vesihuolto Oy:lle asetetut tavoitteet - suunnitelmallinen taloudenhoito: raportointi taloudesta ja toiminnasta 2 krt/v: tilinpäätöksen yhteydessä investointien omarahoitusaste vähintään 80 %: ei toteutunut, tilikausi tappiollinen - konserniselvityksen linjausten toteutukseen osallistuminen: toteutui valtuuston päätöksen mukaisesti - tuottavuusohjelman laatiminen huhtikuuhun 2014 mennessä: siirtyi vuodelle 2015 Limingan Kehitys Oy:lle asetetut tavoitteet - konserniselvityksen linjausten toteutukseen osallistuminen: toteutui valtuuston päätöksen mukaisesti - kustannustietoinen toiminta Vuokrataloyhtiöille asetetut tavoitteet - yhtiö toimii omakustannusperiaatteella (tot.) - yhtiö tarjoaa asuntoja niitä tarvitseville (tot.) - asunnot ja asuinalueet ovat turvallisia ja viihtyisiä (tot.) - raportti kh:lle taloudesta ja toiminnasta 2 krt/v: tilinpäätöksen yhteydessä - käyttöaste-%: tavoite %, tot. 93 % - asuntojen keskineliövuokra: tavoite < 9,00, tot. 9,57 - konserniselvityksen linjausten toteutukseen osallistuminen: toteutui valtuuston päätöksen mukaisesti Yhtiön huoneistojen vuokrausaste pieneni jonkin verran edelliseen vuoteen verrattuna. Etenkin vanhimman ja peruskorjaamattoman rakennuskannan asuntoja on ollut tyhjillään aiempaa enemmän. Vuonna 2014 va- 24

25 pautui 40 asuntoa, hakemuksia on ollut noin 3 kpl/vapautunut asunto. Vähintään 2 kk tyhjillään olleita asuntója oli 8 kpl, yli 6 kk ei yhtään. Asunnot on pidetty kunnossa säännöllisillä huoneistoremonteilla ja ennakoivalla huollolla. Yhtiö on ollut mukana kunnan energiasäästöselvityksessä, joka on vielä kesken. 25

26 Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Liikekeskuksen osalta on tehty PTS-suunnitelma. Kunnanhallitus on pääomistajana linjannut, että tällä hetkellä kunta ei lähde merkittävästi panostamaan kiinteistön korjauksiin ja kaikista suurista investoinneista pidättäydytään. Tilikauden aikana on keskusteltu kiinteistöstrategiasta ja on tehty kuntoarvio sekä päivitetty pelastussuunnitelma. Limingan Vesihuolto Oy:n vuosi oli edellisten vuosien kaltainen investointien vuosi. Yhtiön investoinnit olivat yhteensä 1,2 milj. euroa. Merkittävin hanke oli hyvän laatuisen pohjaveden hankinnan turvaamiseen tähtäävä vedenottamo ja runkovesijohtolinjan rakentaminen Siikajoelta Liminkaan eli Vartinvaaran projekti. Hankkeen kustannukset olivat 0,7 milj. euroa ja se toteutettiin yhdessä Paavolan veden kanssa. Kunnan asuntoalueiden laajenemisen myötä vesi- ja hulevesirakentamista on tehty Saunarannan, Okkosenrannan ja Sepänkankaan alueilla. Mittavat investoinnit on rahoitettu toiminnasta saatavien varojen lisäksi lainanotolla. Asuintaloyhtiöissä toteutettiin normaaleja kunnossapitokorjauksia. Kiinteistö Oy Limingan Limmintalon Pehkosenkujalla Ala-Temmeksellä sijaitsevista asunnoista 19 kpl on poistettu asumiskäytöstä kesällä Asunnot puretaan vuonna 2015 niiden huonokuntoisuuden vuoksi. Limingan Kehitys Oy on myynyt tilikaudella yhden liiketilan osakkeet Koy Limingan Niittykartanosta. Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konserniohjeiden mukaan konsernivalvonnasta vastaa kunnanhallitus ja kunnanjohtaja. Tytäryhtiöiden tehtävänä on huolehtia siitä, että yhtiöissä on määritelty sisäisen valvonnan toimintaperiaatteet ja että niissä seurataan sisäisen valvonnan toimivuutta. Lisäksi yhtiöiden on huolehdittava että ne tunnistavat toimintaansa liittyvät riskit ja että riskienhallinnan periaatteet on määritelty. Kunnanhallitus nimeää edustajat tytäryhtiöiden yhtiökokouksiin ja evästää heitä tarvittaessa kunnan kannasta tärkeimpiin asioihin. Lisäksi konsernin johto on tiiviissä yhteistyössä tytäryhteisöjen kanssa, koska yhteisöjen hallituksissa on johtavia luottamushenkilöitä tai viranhaltijoita. Tytäryhtiöiden tilintarkastajina toimivat kunnan valitseman tarkastusyhteisön palveluksessa olevat tilintarkastajat. Konsernitilinpäätösohjeissa tytäryhteisöjä pyydettiin raportoimaan riskien hallinnastaan. Yhtiöt ovat todenneet, ettei niillä ole erityisiä toiminnallisia/taloudellisia riskejä. Vesiyhtiö ennakoi tappiollisia tuloksia tuleville vuosille mittavien poistojen vuoksi. Johtoryhmä kävi vuoden vaihteessa läpi konsernivalvonnan toimivuutta. Konserniohjeisiin on sisällytetty velvoitteet keskitettyjen konsernitoimintojen käyttämisestä. Tämä ei ole toistaiseksi toteutunut, ja yhteistyötä tulee jatkossa kehittää. Kunnanhallitus katsoo, ettei yhtiöiden toiminnassa ole kertomusvuonna tullut esille sellaisia puutteita, joihin sen olisi tullut puuttua. Konserniohjausta raportoinnista on syytä kehittää. 26

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Asukasmäärä 31.12. 67 806 67 497 Verotuloprosentti 19,50 % 19,50 % Toimintakate -327,7 M -327,1 M Toimintakatteen kasvu 0,18 % 4,8 % Verotulot 254,3 M 237,4 M Verotulojen

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2015 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät

Lisätiedot

Vakinaiset palvelussuhteet

Vakinaiset palvelussuhteet Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Kaupungin henkilöstömäärä käsitellään henkilöstökertomuksessa. Keskeisten konserniyhteisöjen henkilöstöpanoskuvaus on alla. Vakinaiset palvelussuhteet Tehty työpanos,

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta TILINPÄÄTÖS 2015 Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta 14.3.2016 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2015 VÄESTÖ ASUKASLUKU ennakkotieto 14 829-76 (2014) NASTOLASSA ASUVA TYÖVOIMA 7 187-52 (2014) TYÖLLISYYS TYÖTTÖMYYSASTE keskiarvo

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 8. huhtikuuta 2014 Vuonna 2013 kaupungin talous vahvistui lähinnä kertaluonteisten verotilitysmuutosten vuoksi Vuosi 2013 on 0,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Pakollisen

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016

Lisätiedot

Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa klo 9:00

Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa klo 9:00 TIEDOTE 21.3.2016 Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa klo 9:00 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2015 Suomen talous on viimeiset vuodet ollut merkittävien ongelmien keskellä, kun Suomen taloutta

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

Lahden kaupunki. Tilinpäätös 2007

Lahden kaupunki. Tilinpäätös 2007 Lahden kaupunki Tilinpäätös 2007 Tilinpäätös 2007 LAHTI TP 2005 TP 2006 TP 2007 Asukasluku (31.12) 98 411 98 755 99 301 Veroprosentti 19,00 19,00 19,00 1000 euroa Verotulot 258 802 274 700 290 033 Vuosikate

Lisätiedot

Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.2015 klo 9. Maaningan kunta Tilinpäätös 2014

Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.2015 klo 9. Maaningan kunta Tilinpäätös 2014 Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.215 klo 9 Maaningan kunta Tilinpäätös 214 3.3.215 Kunnan toimintaympäristö ja vetovoimaisuus Maaningan kunnan ja Kuopion kaupungin kuntaliitos valmisteltiin päätösten

Lisätiedot

Väestömuutokset 2016

Väestömuutokset 2016 Iitin kunta 715/2.1.2/216 Talouskatsaus 21.11.216 Tammi-lokakuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 216 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku Syntyn

Lisätiedot

LUODON KUNTA. Tilinpäätös tiivistelmä. Kunnanjohtajan yleiskatsaus

LUODON KUNTA. Tilinpäätös tiivistelmä. Kunnanjohtajan yleiskatsaus LUODON KUNTA Tilinpäätös 2015 - tiivistelmä Kunnanjohtajan yleiskatsaus Luodon kasvu jatkui vuonna 2015. Väestö kasvoi 40 henkilöllä ja väkiluku oli vuodenvaihteessa 5 147. Työllisyystilanne oli hyvä ja

Lisätiedot

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 25.3.2010 klo 13.00 Päiväys: 25.3.2010 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@vlk.fi

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013 TILINPÄÄTÖS 2013 TULOSLASKELMA 2013 2012 Liikevaihto 3 960 771 3 660 966 Valmistus omaan käyttöön 1 111 378 147 160 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -104 230-104 683 Palvelujen ostot

Lisätiedot

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Julkaisuvapaa 4.4.2016 klo 15.30 kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Johtoryhmä 30.3.2016 Laajennettu johtoryhmä 30.3.2016 YT-neuvottelukunta 1.4.2016 Kaupunginhallitus

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2015

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2015 TILINPÄÄTÖS 2015 TULOSLASKELMA 2015 2014 Liikevaihto 3 576 109 3 741 821 Valmistus omaan käyttöön 140 276 961 779 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -115 284-96 375 Palvelujen ostot

Lisätiedot

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %. TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari. Kunnanhallitus 47 30.03.2015 Kunnanvaltuusto 20 15.06.2015 Vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen Khall 30.03.2015 47 30.3.2015 Kuntalain 68 :n mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 Kunnanhallitus 44 21.03.2016 Tarkastuslautakunta 36 02.06.2016 Valtuusto 15 20.06.2016 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 38/02.06.01/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 44 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Tilinpäätös 2013 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen 31.3.2014 TILINPÄÄTÖS 2013 Koko kaupunki TP 2012 TP 2013 Muutos % Toimintatuotot 65 402 858 66 701 510 1 298 652 1,99 Toimintakulut -374 691 312-380 627

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2016 Kaupunginhallitus 30.5.2016 Sisällysluettelo Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013-2016 2 Tuloslaskelma 3 Rahoituslaskelma 4 Käyttötalouden toteutuminen

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginhallitus

Tilinpäätös Kaupunginhallitus Tilinpäätös 2015 Kaupunginhallitus 29.3.2016 Tuloslaskelma, toimintakate ULKOINEN *) Oikaistu TA/KS TP 2015 TOT/TA Tot % 1 000 TP 2014 2015 Ero 2015 Toimintatuotot: Myyntituotot 8 273 8 141 8 550 409 105

Lisätiedot

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Kunnan talouden mallipohjainen suunnittelu Kuntien tilinpäätöskortti Valtiovarainministeriö/Kunta- ja aluehallinto-osasto,5.12.213 KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2011 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI. JULKAISTAVISSA klo 13.00

TIEDOTE VUODEN 2011 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI. JULKAISTAVISSA klo 13.00 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 2.4.2011 klo 13.00 Päiväys: 2.4.2012 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@vlk.fi

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvio ja taloussuunnitelma Alavieskan kunta Valtuusto JY

Vuoden 2017 talousarvio ja taloussuunnitelma Alavieskan kunta Valtuusto JY Vuoden 2017 talousarvio ja taloussuunnitelma 2017-2019 Alavieskan kunta Valtuusto 19.12.2016 JY Arvio 2016 tilinpäätöksestä tuloslaskelman osalta Poikkeama Tp ennuste - TA 2016 Muutos Tp ennuste - Tp 2015

Lisätiedot

Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit

Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit 19.5.2016 Heikki Miettinen Rakenne A. A. Nykyiset kriisikuntamenettelyn tunnusluvut B. Uuden Kuntalain mukaiset tunnusluvut B. - arviointimenettelyt

Lisätiedot

ALAVIESKAN KUNTA. Osavuosikatsaus

ALAVIESKAN KUNTA. Osavuosikatsaus ALAVIESKAN KUNTA Osavuosikatsaus 31.03.2015 Kunnanhallitus 11.05.2015 ALAVIESKAN KUNNAN TULOSLASKELMAN TOTEUTUMINEN TAMMI-MAALISKUU 2015 (sisäiset ja ulkoiset erät mukana) Tammi-maaliskuu 2014 TA 2015

Lisätiedot

Tampereen Veden talous

Tampereen Veden talous 3.3 Tampereen Veden tase VASTAAVAA 31.12.2015 31.12.2014 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet Rakennukset 8 205 474,19 8 661 352,05 Kiinteät rakenteet ja laitteet 103 247 712,04 99 123 603,03 Koneet

Lisätiedot

Sisältö Konsernitilinpäätös Sivu

Sisältö Konsernitilinpäätös Sivu VERSIO 2.6/2010 Sisältö Konsernitilinpäätös Sivu Talousarvion tuloslaskelmaosan toteutuminen 1 2 Talousarvion rahoitusosan toteutuminen 3 2 Kunnan tuloslaskelma 5 2 Kunnan tase 7 3 Kunnan rahoituslaskelma

Lisätiedot

TA Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä

TA Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä TA-2017 Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä TA17 LÄHTÖKOHDAT Perustamissuunnitelma 1/2016: Kuntayhtymän tavoitteena on saavuttaa keskiarvoisesti ennakoitavaan kustannuskehitykseen nähden

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät 13.2.2013 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Vuoden 2014 TA:n raamin valmistelun eteneminen Talouden tasapainotarkastelu talous- ja suunnittelukeskuksessa Ehdotus

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI TOUKOKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS. Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / 2011

UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS. Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / 2011 UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / Uudenkaupungin Jätehuollon johtokunta 24.5. Tuloslaskelma 1-4/ 1-4/2010 Arvio 1-4/ Poikkeama Käytön % Toteutuma arvio Liikevaihto

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta 22 14.05.2012 Kunnanvaltuusto 23 04.06.2012 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus 2.4.2012 68 Kunnan tilinpäätöksen tulee

Lisätiedot

TULOSTILIT (ULKOISET)

TULOSTILIT (ULKOISET) HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 20.5.2010 LIITE 3 TALOUSARVION SEURANTA 30.4.2010 TULOSLASKELMA Talousarvio on toteutumassa suunniteltua paremmin. HYRYNSALMEN KUNTA 30.4.2010 Tilinpäätös Talousarvio Toteutuma

Lisätiedot

Kouvolan talouden yleiset tekijät

Kouvolan talouden yleiset tekijät Tilinpäätös 2012 2 Kouvolan talouden yleiset tekijät 3 Väestökehitys Kouvolassa 2001-2020 31.12. As.lkm Muutos, lkm % 2001 91 226-324 -0,35 2002 90 861-365 -0,40 2003 90 497-364 -0,40 2004 90 227-270 -0,30

Lisätiedot

Liite 3 UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS. Talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma

Liite 3 UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS. Talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS Talousarvio 21 ja taloussuunnitelma 21-212 Uudenkaupungin ammattiopisto Novidan johtokunta 3.9.29 TULOSLASKELMA 21-212 1 euroa 22.9.29 14:9 TP 28 Liikevaihto

Lisätiedot

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 64 22.03.2005 VUODEN 2004 TILINPÄÄTÖS 64/04/047/2005 KH 64 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: Kuntatalousohjelma 15.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kokonaistaloudelliset ennusteet

Lisätiedot

T U L O S L A S K E L M A Rahayksikkö EURO

T U L O S L A S K E L M A Rahayksikkö EURO Eestinmäen Palvelukeskus Oy T U L O S L A S K E L M A Y-tunnus 0315218-1 1.1.2016 1.1.2015 Rahayksikkö EURO - 31.3.2016-31.3.2015 Vastikkeet 13 621,92 13 621,92 Kiinteistön tuotoista suoritettava arvonlisävero

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 11/ (7) Kaupunginvaltuusto Kj/

Helsingin kaupunki Esityslista 11/ (7) Kaupunginvaltuusto Kj/ Helsingin kaupunki Esityslista 11/2013 1 (7) 5 Vuoden 2012 tilinpäätöksen hyväksyminen HEL 2013-003762 T 02 06 01 00 Päätösehdotus päättänee 1 hyväksyä vuoden 2012 tilinpäätöksen siten, että tilikauden

Lisätiedot

1 000 euroa TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO/-TAPPIO

1 000 euroa TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO/-TAPPIO Emoyhtiön tilinpäätöksen 1 1 000 euroa 1.1. 31.12.2007 1.1. 31.12.2006 1 TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO/-TAPPIO Liikevaihto toimialoittain Päällystys- ja kiviainesryhmä 301 560

Lisätiedot

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

Tilinpäätös 2013. 31.3.2014 Minna Uschanoff

Tilinpäätös 2013. 31.3.2014 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2013 31.3.2014 Minna Uschanoff Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku kääntyi laskuun. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2013 lopussa 21 129 eli 43 asukasta vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/212 1 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 3/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 356 38 1 35 6 Menot

Lisätiedot

TA Muutosten jälkeen Tot

TA Muutosten jälkeen Tot HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 3.6. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 30.4. Tuloslaskelma Kunnan tuloslaskelma on toteutunut talousarvion puitteissa, mikäli huomioidaan kiinteistöverojen kertaluontoisuus jakamalla

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI MAALISKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo 216 215 214 213 212 211 tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) 1 28.2.2015 Väestö Helmikuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.518, josta Lieksassa 12.097, Nurmeksessa 8.057 ja Valtimolla 2.364 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.131. Seudun väestömuutoksen vuosivauhti

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat Taloustutkimus Oy toteutti valtiovarainministeriön toimeksiannosta tiedustelun

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/212 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 4/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 355 37 1 356-1 Menot -4

Lisätiedot

Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone. Venla Tuomainen, puheenjohtaja Räsänen Heimo, varapuheenjohtaja Annukka Mustonen, jäsen

Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone. Venla Tuomainen, puheenjohtaja Räsänen Heimo, varapuheenjohtaja Annukka Mustonen, jäsen Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 4/2016 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2013-2016 KOKOUSAIKA Maanantai 30.05.2016 klo 16:00 16:40 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi

Lisätiedot

Urheiluseura ry - kaava 3 - Asteri kirjanpidon tulostusmalli

Urheiluseura ry - kaava 3 - Asteri kirjanpidon tulostusmalli TULOSLASKELMA VARSINAINEN TOIMINTA Koulutuksen tuotot Valmennuksen tuotot Kilpailutuotot Nuorison tuotot Tiedotuksen tulot Julkaisujen tuotot Kansainväliset tuotot Hallinnon tuotot Muut vars. toim. tuotot

Lisätiedot

Talousselvitys. Tampereen seutu

Talousselvitys. Tampereen seutu Talousselvitys Tampereen seutu Selvityksen sisältö Kuntien tilinpäätökset 2008-2012 kuntien tuloslaskelmat investoinnit, lainamäärä valikoima tunnuslukuja seudun yhteiset tuloslaskelmat Laesterän kuntatalouden

Lisätiedot

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta 1 (5) Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta Väestö Työllisyys Lokakuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 736 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 585,

Lisätiedot

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -16.363-12.018,66 73,5-13.391,54 1.372,88-3.933,38-17.325-15.952-15.610

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -16.363-12.018,66 73,5-13.391,54 1.372,88-3.933,38-17.325-15.952-15.610 00001000 TARKASTUSLAUTAKUNTA (02) 4001 Henkilöstökulut -3.060-1.318,92 43,1-1.487,56 168,64-738,33-2.226-2.057-2.660 4300 Palvelujen ostot -12.460-9.774,01 78,4-11.261,05 1.487,04-3.084,21-14.345-12.858-12.000

Lisätiedot

Iitin kunta. Yhteenveto tilikauden 2014 tarkastuksesta. KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy. Kaija Pakkanen, JHTT, KHT 27.4.2015

Iitin kunta. Yhteenveto tilikauden 2014 tarkastuksesta. KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy. Kaija Pakkanen, JHTT, KHT 27.4.2015 Iitin kunta Yhteenveto tilikauden 2014 tarkastuksesta KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy Kaija Pakkanen, JHTT, KHT 27.4.2015 Johdanto Yhteyshenkilö Kaija Pakkanen JHTT, KHT Puh. +358 20 760 3000 kaija.pakkanen@kpmg.fi

Lisätiedot

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080.

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080. HALLINTOKUNTIEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Kunnanhallituksen antamat toimintakertomusta koskevat ohjeet Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomus on osa kunnan virallista tilinpäätöstä. Toimintakertomuksen

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/213 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 212 TA 213 TA 213 Erotus TA 213 Enn. enn. 3/13 ed. enn. muutos Tulot 1 356 1 387 1 375-11 1 369 7 Menot -4

Lisätiedot

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014 Kuntien taloustietoja 214 (2) Lähde:Kuntaliitto 215, Kuntien tunnuslukutiedosto 23-214 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 23-214 11 Asukasluku indeksoituna (23=1) 15 1 95 9 85 8 75 Kemi 21-5 as. kunnat

Lisätiedot

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 14.8.2003, klo 9.15 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2003 Beltton konserni kasvatti sekä liikevaihtoaan että liikevoittoaan. Konsernin liikevaihto kasvoi

Lisätiedot

RAPORTTI TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMASTA

RAPORTTI TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMASTA RAPORTTI TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMASTA SYYSKUU 2016 Tavoiteprosentti tasaisella kehityksellä 75,0 % Käyttäjä : SARLEP TOTEUTUMAVERTAILU KAUPUNKI ilman liikelaitoksia 13.10.20169:55:18 Tili(T) +muutos

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Tiedotustilaisuus 13.2.2013 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2011 ja 2012 (ml.

Lisätiedot

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 ASIAT SISÄLLYSLUETTELO 24 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 25 EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN 3 26 TILINTARKASTAJAN RAPORTOINTI 3 27 ARVIOINTIKERTOMUKSEN

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kehyslaskelmat. Taulukko 1:

ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kehyslaskelmat. Taulukko 1: ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus 25.8.2014 Kehyslaskelmat Taulukko 1: Espoon kaupunki: peruskaupunki, liikelaitokset ja erilliset taseyksiköt Vuosien 2015-2017 taloussuunnitelman kehys 14082014 1 000

Lisätiedot

Budjetti Bu-muutos Budjetti + Toteutuma Poikkeama muutos

Budjetti Bu-muutos Budjetti + Toteutuma Poikkeama muutos Heinäveden kunta Sivu 1 00001000 TARKASTUSLAUTAKUNTA (02) 4001 Henkilöstökulut -3.050-3.050-3.050,00 4300 Palvelujen ostot -12.770-12.770-1.522,10-11.247,90 4500 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -280-280

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma 28.4.2017 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on pyritty huomioimaan sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kuntatalouteen Kokonaistaloudelliset

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2014; KAUPUNGINJOHTAJAN ESITYS

TALOUSARVIO 2014; KAUPUNGINJOHTAJAN ESITYS 1 TALOUSARVIO 2014; KAUPUNGINJOHTAJAN ESITYS Hallintokunnan Kaup.johtajan Tehtäväalue Tilinpäätös Talousarvio esitys esitys Muutos Muutos% 2012 2013 2014 2014 2013/2014 2013/2014 Vaalit Tulot 40 592 0

Lisätiedot

Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestö Työpaikat, työvoima ja työllisyys Väestön koulutustaso...

Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestö Työpaikat, työvoima ja työllisyys Väestön koulutustaso... Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ... 4 1.1. Väestö... 4 1.2. Työpaikat, työvoima ja työllisyys... 5 1.3. Väestön koulutustaso... 6 1.4. Kunnan talouden kehitystä kuvaavia tietoja... 7

Lisätiedot

Jyväskylän maalaiskunta TOIMINNAN JA TALOUDEN KUUKAUSIRAPORTTI Tiivistelmä

Jyväskylän maalaiskunta TOIMINNAN JA TALOUDEN KUUKAUSIRAPORTTI Tiivistelmä 0 Jyväskylän maalaiskunta TOIMINNAN JA TALOUDEN KUUKAUSIRAPORTTI 1.1. 30.4.2008 Tiivistelmä Yleinen taloudellinen kehitys TP 2007 TA 2008 30.4.2008 Bruttokansantuote 4,4 % 3,3 % 2,8 % Työttömyysaste 6,7

Lisätiedot

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013 Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Kevät 2013 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Pl. Ahvenanmaa. Sisältää liikelaitokset.

Lisätiedot

Urheiluseura - kaava 3 - Asteri mallitilikartta (u313)

Urheiluseura - kaava 3 - Asteri mallitilikartta (u313) Urheiluseura - kaava 3 - Asteri mallitilikartta (u313) TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 1000 Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet 1100 Maa- ja vesialueet 1110 Rakennukset

Lisätiedot

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015 17.6.2016 Kirsi Mukkala Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015 Pohjatietojen lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto Väestömuutos 2015 (suluissa muutos henkilömääränä) -0,4 % (-18) -0,6 % (-60) -0,9 % (-13)

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) 1 31.5.2015 Väestö 0,00 Toukokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.448, josta Lieksassa 12.052, Nurmeksessa 8.049 ja Valtimolla 2.347 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.111. Toukokuussa Nurmeksen

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOKSEN VUODEN 2016 TALOUSARVION VALMISTELU KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOKSEN VUODEN 2016 TALOUSARVIOESITYS

KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOKSEN VUODEN 2016 TALOUSARVION VALMISTELU KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOKSEN VUODEN 2016 TALOUSARVIOESITYS VUODEN 2016 TALOUSARVION VALMISTELU 21.5.2015 1 VUODEN Keski-Suomen pelastuslaitoksen vuoden 2016 talousarvion valmistelun lähtökohtia Taseessa ylijäämää 3 050 944,03 Vuonna 2015 kuntien maksuosuudet eivät

Lisätiedot

Tilinpäätöksen ennakkotietoja

Tilinpäätöksen ennakkotietoja Tilinpäätöksen ennakkotietoja 22.2.2017 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi ennakkotiedon mukaan 367 henkilöllä (e75 881) Rakentaminen edelleen korkealla tasolla; asuntoja valmistui 528 ja lupia myönnettiin

Lisätiedot

U3 Asteri urheiluseurau314.wtr

U3 Asteri urheiluseurau314.wtr U3 Asteri urheiluseurau314.wtr TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Myyntisaamiset pitkäaik. Muut pitkäaikaiset

Lisätiedot

Rauman kaupungin ja kaupunkikonsernin tilinpäätös 2015

Rauman kaupungin ja kaupunkikonsernin tilinpäätös 2015 Rauman kaupungin ja kaupunkikonsernin tilinpäätös 2015 23.3.2016 Tilinpäätös 2015 pähkinänkuoressa Rauman kaupungin tulos (hallintokunnat, taseyksiköt, liikelaitokset) Tilikauden alijäämä -13,2 milj. euroa

Lisätiedot

Urheiluseura - kaava 2 - Asteri mallitilikartta (u211)

Urheiluseura - kaava 2 - Asteri mallitilikartta (u211) TULOSLASKELMA VARSINAINEN TOIMINTA Koulutustoiminta Valmennustoiminta Kilpailutoiminta Nuorisotoiminta Tiedotustoiminta Julkaisutoiminta Kansainvälinen toiminta Hallinto Muu varsinainen toiminta Poistot

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 25.03.2013 Sivu 1 / 1 613/02.06.01/2013 101 Vuoden 2012 tilinpäätös ja tuloksen käsittely (kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh. (09) 816 83136 Vesa Kananen, puh. (09)

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOKSEN VUODEN 2016 TALOUSARVION VALMISTELU

KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOKSEN VUODEN 2016 TALOUSARVION VALMISTELU KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOKSEN VUODEN 2016 TALOUSARVION VALMISTELU 1.6.2015 1 KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOKSEN VUODEN 2016 TALOUSARVIOESITYS Keski-Suomen pelastuslaitoksen vuoden 2016 talousarvion valmistelun

Lisätiedot

ELITE VARAINHOITO OYJ LIITE TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEESEEN 2015

ELITE VARAINHOITO OYJ LIITE TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEESEEN 2015 KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT, 1000 EUR 7-12/2015 7-12/2014 1-12/2015 1-12/2014 Liikevaihto, tuhatta euroa 6 554 5 963 15 036 9 918 Liikevoitto, tuhatta euroa 69 614 1 172 485 Liikevoitto, % liikevaihdosta

Lisätiedot

TALOUSARVION 2013 SEURANTARAPORTTI

TALOUSARVION 2013 SEURANTARAPORTTI SIIKAJOEN KUNTA TALOUSARVION 2013 SEURANTARAPORTTI 30.9.2013 Talousarvion seurantaraportti 30.9.2013 Tuloslaskelma: Tasaisen kertymän mukaan toimintatuotot ja toimintakulut saisivat olla syyskuun lopussa

Lisätiedot

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v. 2009 Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta 12.4.2010 Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset v. 2009 - vertailua edelliseen vuoteen Lähde: Kyselyt kuntien

Lisätiedot

Yh16 - Aatteellinen yhdistys - Asterin malli

Yh16 - Aatteellinen yhdistys - Asterin malli TULOSLASKELMA Varsinainen toiminta Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Sijoitus- ja rahoitustoiminta Yleisavustukset Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos Verotusper. varausten

Lisätiedot

KIINTEISTÖ OY H-SEITSIKKO. Y-tunnus Keski-Pohjanmaan erikoisssairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä 100 % TILINPÄÄTÖS 2011

KIINTEISTÖ OY H-SEITSIKKO. Y-tunnus Keski-Pohjanmaan erikoisssairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä 100 % TILINPÄÄTÖS 2011 KIINTEISTÖ OY H-SEITSIKKO Y-tunnus 1086342-4 Omistusosuudet: Keski-Pohjanmaan erikoisssairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä 100 % TILINPÄÄTÖS 2011 SISÄLLYSLUETTELO Toimintakertomus 1 Tuloslaskelma 2

Lisätiedot

M 2015 % 2014 % Liikevaihto markkina-alueittain Suomi 531,0 98,5 510,1 97,6 Muut maat 8,3 1,5 12,5 2,4 Yhteensä 539,3 100,0 522,5 100,0

M 2015 % 2014 % Liikevaihto markkina-alueittain Suomi 531,0 98,5 510,1 97,6 Muut maat 8,3 1,5 12,5 2,4 Yhteensä 539,3 100,0 522,5 100,0 1. Liikevaihto M 2015 % 2014 % Liikevaihto toimialoittain Ympäristöpalvelut 226,8 42,1 220,6 42,2 Teollisuuspalvelut 73,6 13,6 72,8 13,9 Kiinteistöpalvelut 238,9 44,4 229,1 43,9 Yhteensä 539,3 100,0 522,5

Lisätiedot

TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015

TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015 TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015 KONSERNI Tuloslaskelma (1 000 ) 1.1. 31.12.2015 1.1. 31.12.2014 LIIKEVAIHTO 124 532 128 967 Valmistus omaan käyttöön 4 647 4 869 Liiketoiminnan

Lisätiedot

TALOUSARVION 2015 SEURANTARAPORTTI

TALOUSARVION 2015 SEURANTARAPORTTI TALOUSARVION 2015 SEURANTARAPORTTI 30.4.2015 Kumulatiivinen toteuma 33,33 % TULOSLASKELMA TA 2015 Toteuma 30.4.2015 Tot-% Tilinpäätösennuste Ulkoinen TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 1 311 095 311 090 23,7

Lisätiedot

Budjetti Bu-muutos Budjetti + Toteutuma Poikkeama muutos

Budjetti Bu-muutos Budjetti + Toteutuma Poikkeama muutos Heinäveden kunta Sivu 1 00001000 TARKASTUSLAUTAKUNTA (02) 4001 Henkilöstökulut -3.050-3.050-1.338,83-1.711,17 4300 Palvelujen ostot -12.770-12.770-8.144,47-4.625,53 4500 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -280-280

Lisätiedot

Talousraportti 6/

Talousraportti 6/ 1 (5) Talousraportti heinäkuun lopun tilanteesta Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 003 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 719, Nurmeksessa 7 967 ja Valtimolla 2 297 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle

PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle PIENYRITYKSEN KULULAJIKOHTAINEN TULOSLASKELMA 1. LIIKEVAIHTO 2. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos 3. Valmistus omaan käyttöön 4. Liiketoiminnan

Lisätiedot

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 2 3761 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 3.3.216 Päiväys: 3.3.216 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 4 335 683 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot