Toimintasuunnitelma uhanalaisten luontotyyppien tilan parantamiseksi (2011): toteutumisen väliarviointi 2014

Transkriptio

1 Toimenpide-ehdotus LuTUtoimintasuunnitelmassa 2011 (1) Arvioidaan luonnonsuojelulain 29 luontotyyppien säädöspohjaisen määrittelyn ja rajauksen perusteet ja ohjeistus sekä esitetään mahdolliset tarkistustarpeet luonnontieteellisesti perusteltujen rajausten aikaansaamiseksi (YM, SYKE, ELYt, ). (2) Selvitetään, mitkä uhanalaiset luontotyypit nykyisten lisäksi soveltuisivat suojeltaviksi luonnonsuojelulain nojalla ja tarkistetaan lainsäädäntöä tarvittaessa. (YM, SYKE, MMM, TEM, MH, ELYt, ). Tärkeysluokka:,, Aikataulututahot yhteistyötahot Päävastuu- Muut vastuu- tai Mitä tehty ? YM, SYKE ELYt SYKE on laatinut selvityksen "Luontotyyppisuojelun nykytilanne ja kehittämistarpeet - lakisääteiset turvaamiskeinot" (SY 5/2013, jossa on esitetty luontotyyppisäädösten tarkistamistarpeita luonnonsuojelu-, metsä- ja vesilaissa. Syksyllä 2014 YM on käynnistänyt luonnonsuojelulain kehittämistä koskevan kansalaiskeskustelun YM, SYKE MMM, TEM, MH, ELYt SYKE on laatinut selvityksen "Luontotyyppisuojelun nykytilanne ja kehittämistarpeet - lakisääteiset turvaamiskeinot" (SY 5/2013, jossa on esitetty yhteensä 15 luontotyypin lisäämistä luonnonsuojelu-, metsä- ja vesilakeihin. Toteutusaste (1. toteutettu, 2. toteutettu osittain, 3. toteutus aloitettu, 4. ei aloitettu) Ehdotus jatkotoimiksi, joilla toimenpide-ehdotus saadaan toteutetuksi 2020 mennessä, toimenpiteen vaikuttavuus paranisi tms. kommentteja 1. Toteutettu Luontotyyppien suojelun tehostaminen sisältyy luonnonsuojelulain kehittämisen toiseen vaiheeseen. Lainvalmistelu käynnistyy vuoden 2015 aikana. Saamelaiskäräjien mukaan SYKEn selvitys on valmisteltu kuullen lähinnä tutkijapiirejä eikä se täytä lainsäädännön kehittämisen edellytyksiä saamelaisten kotiseutualueen osalta. 2. Osittain Luonnonsuojelulain kehittämishankkeen toteuttaminen, minkä lisäksi olisi harkittava, miten voitaisiin toteuttaa SYKEn selvityksessä vesi- ja metsälakeihin lisättäviksi ehdotettujen meri- ja metsäluontotyyppien turvaaminen. Vastanneet Raunio; YM/ Satu Sundberg; Saamelaiskäräjät/ Klemetti Näkkäläjärvi Raunio; LuTUsuo; LuTU- tämeri (3) Metsälainsäädännön tarkistamisen yhteydessä tarkastellaan mahdollisuuksia monipuolistaa lakiin sisältyvien erityisen tärkeiden elinympäristöjen valikoimaa. Lain tulkintaa tulee myös yhtenäistää luontotyyppien tunnistamisen, ominaispiirteiden huomioon ottamisen ja rajaamisen osalta. (MMM, YM, Tapio, MH, Metla, MTK, metsänhoitoyhdistykset ) MMM YM, Tapio, MH, Metla, MTK, metsänhoitoyhdistykset Metsälain uudistus tuli voimaan Lakiin lisättiin erityisen tärkeitä elinympäristöjä, joiden ominaispiirteet tulee säilyttää. Metsälaki mahdollistaa näillä kohteilla nyt myös luonnonhoitotoimet ja luonnontilan ennallistamistoimet, joilla vahvistetaan elinympäristöjen tärkeitä ominaispiirteitä. Metsälailla turvattaviin erityisen tärkeisiin elinympäristöihin lisättiin metsäkorte-, muurain- ja lähdekorpi sekä Lapin maakunnan alueella sijaitsevat letot. Näistä esim. metsäkortekorvet on arvioitu luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnissa erittäin uhanalaisiksi. Toisaalta uudessa laissa painotetaan lettojen puuston vähäistä määrää, mikä saattaa heikentää uhanalaisten lettorämeiden ja lettokorpien turvaamista. Metsälakiin tarkennettiin erityisen tärkeiden elinympäristöjen ominaispiirteitä, mikä edistää lain yhtenäistä tulkintaa ja luontotyyppien tunnistamista. Metsälain 14c :n mukainen maksuton ennakkotieto 10 :n kohteista estää tahatonta ominaispiirteiden heikentämistä. Suomen metsäkeskus toteuttaa laajan metsäalan toimijoiden koulutuksen metsälaista Toteutettu Kaikki metsälakiin tehdyt muutokset eivät välttämättä edistä elinympäristöjen turvaamista. Tulisi mm. selvittää, miten erityisen tärkeiden elinympäristöjen määrittely uudessa metsälaissa aina pienialaisiksi tai metsätaloudellisesti vähämerkityksellisiksi vaikuttaa ao. elinympäristöjen turvaamiseen. Tulee myös varmistaa, että metsälain erityisen tärkeät elinympäristöt yhdessä luonnonsuojelu- ja vesilain luontotyyppien turvaamiskeinojen kanssa ovat riittäviä luontotyyppien lakisääteiseksi turvaamiseksi. 2. Osittain Vesilakia olisi tarpeen tarkistaa siten, että ympäristövirtaama voitaisiin turvata. Vesilain yhtenäisen soveltamisen ohjeistusta tulisi lisätä ja lakien noudattamisen valvontaa tehostaa (esim. pienvesien turvaamisessa). Merenhoidon toimenpideohjelma valmistuu vuonna 2015 ja sen toimeenpano alkaa vuonna LuTU-metsä; LuTU-suo (4) Parannetaan uhanalaisten meri- ja sisävesiluontotyyppien tilaa vesienhoitolainsäädännön ja meristrategiadirektiivin mahdollistamin toimin. Tehostetaan vesilain soveltamisen ohjausta ja valvontaa. Luonnontilaisten ja luonnontilaltaan heikentyneiden pienvesien suojelun merkitystä korostetaan erityisesti vesilain mukaisessa vesitaloushankkeen lupaharkinnassa. (ELYt, AVt, YM, MMM, SYKE, MH, Tapio, MTK, ProAgria,2011-) ELYt, AVt YM, MMM, SYKE, MH, Tapio, MTK, ProAgria Uusi vesilaki (587/2011) tuli voimaan 2012 alussa. Lain nojalla turvattavat pienvesiluontotyypit vastaavat aiempaa lakia. Pienvesien määritelmiä on selkiytetty, samoin luonnontilaisuuden määrittelyä (sisältää myös luonnontilaisen kaltaiset kohteet). Puroja ei luettu edelleenkään em. luontotyyppeihin, koska ne tulkitaan vesistöiksi, mutta laissa ja sen perusteluissa on korostettu purojen turvaamista (3 luku 2 ), ja myös luonnontilaiseksi palautuneita uomia pyritään turvaamaan (5 luku 8 ). Ruoppaussäännöksiä on uudistettu, ja muista kuin vähäisistä ojituksista on ilmoitusvelvollisuus ELY-keskukselle. Lakimuutoksen vaikuttavuudesta ei ole vielä tietoa. SYKEn PERKAUS-hankkeessa (Luonnonmukaisen peruskuivatustoiminnan kehittäminen, ) yksi tavoite on määrittää kriteerit luonnontilaisen kaltaiseksi palautuneen uoman määrittelyyn annettiin laki vesien- ja merenhoidon järjestämisestä. Sekä vesien- että merenhoidon tavoitteet (mm. hyvän ekologisen tilan saavuttaminen) edistävät myös uhanalaisten sisävesi- ja meriluontotyyppien tilaa. Hallituksen esityksessä vesienhoitolain muuttamisesta (2014) esitetään pohjavesialueiden uutta luokitustapaa, joka ottaa huomioon myös pohjavesialueen merkityksen pohjavedestä suoraan riippuvaisten pintavesi- ja maaekosysteemien kannalta (esim. sellaiset pintavedet, joihin pohjavettä purkautuu merkittävässä määrin sekä lähteet). Lainmuutos edistäisi näiden elinympäristöjen huomioon ottamista vesienhoitosuunnitelmissa, toimenpideohjelmissa ja pohjavesien suojelusuunnitelmissa. Meristrategiadirektiiviin liittyen vuonna 2012 arvioitiin meren nykytila sekä asetettiin tavoitteet hyvän tilan saavuttamiseksi ja mittarit tilan seuraamiseksi. Vuonna 2014 päätettiin merenhoitosuunnitelman seurantaohjelmasta, jolla kerätään tietoa lajeista, luontotyypeistä, meriveden ominaisuuksista sekä meriympäristöön kohdistuvista paineista. Näillä toimilla ei ole vielä varsinaisesti parannettu luontotyyppien tilaa, vaan siihen tähtää merenhoitosuunnitelman kolmas osa eli merenhoidon toimenpide-ohjelma. LuTU-sisävesi; LuTU-tämeri 1

2 (5) Ohjataan pienvesien suojelua edistävien lakien (vesilaki, metsälaki, ympäristönsuojelulaki, maankäyttö- ja rakennuslaki, luonnonsuojelulaki) soveltamista siten, että vesiluontotyypit otetaan huomioon kokonaisuutena (koko vesiluontoesiintymä rantoineen ja lähiympäristöineen). (ELYt, AVt, YM, MMM, SYKE, Tapio, 2011-) (6) Kiristetään vesiliikenteen nopeusrajoituksia vesiluonnolle haitallisten vaikutusten lieventämiseksi etenkin matalilla, vilkkaasti liikennöidyillä väylillä sellaisissa kohteissa, joissa se liikenneturvallisuusja sujuvuusnäkökohdista on mahdollista. (Liikennevirasto, ELYt, YM, LVM, 2011-) (7) Selvitetään valtion alueiden merkitys ja tila erityisesti muiden kuin metsien ja soiden uhanalaisten luontotyyppien määrän, laadun ja esiintymisen kannalta. Tämän pohjalta määritellään ja otetaan käyttöön tarvittavat kustannustehokkaat lisätoimenpiteet luontotyyppikohteiden turvaamiseksi tai niiden tilan parantamiseksi. (MH, YM, MMM, ) (8) Turvataan maa- tai kallioperämuodostumista riippuvaisten uhanalaisten luontotyyppien (esim. harjumetsät, harjujen pienvedet) asema maa-aineslain 3 2 mom mukaisina erikoisina luonnonesiintyminä maaainesten lupaprosessissa lisäämällä kuntien ja aluehallintoviranomaisten koulutusta. (YM, ELYt,, 2011-) (9) Selvitetään mahdollisuuksia uudistaa poronhoitolakia, sen toimeenpanoa sekä poronhoidon tukimuotoja siten, että niillä voitaisiin parantaa uhanalaisten ja silmälläpidettävien luontotyyppien tilaa ja toteuttaa samalla biodiversiteettisopimuksen alkuperäiskansoja koskevia velvoitteita (artiklat 8j ja 10c). (MMM, Paliskuntainyhdistys, Saamelaiskäräjät, YM, ) ELYt, AVt YM, MMM, SYKE, Tapio, metsäkeskukset Ei tiedossa merkittäviä uusia toimenpiteitä. Suomen metsäkeskuksen rahoitus ja tarkastus -prosessi ohjaa pienvesiin rajoittuvien metsien käyttöä yhtenäisten ohjeiden mukaan, ja 2013 prosessissa järjestettiin teemakoulutus vesiensuojelusta Liikennevirasto ELYt, YM, LVM Yksittäistapauksissa nopeusrajoituksia on kiristetty luontovaikutusten vuoksi, mutta yleisempänä syynä on vesiturvallisuus tai esim. vapaa-ajanasukkaiden viihtyvyys. Toimenpiteen täysipainoista toteuttamista haittaa se, ettei luontoarvoiltaan merkittävimpiä, väylien läheisiä kohteita vielä riittävästi tunneta MH YM, MMM Metsähallituksen luontopalvelujen hallinnassa olevien maa-alueiden luontotyyppitiedot ovat kattavat. Vaikka luontotyyppitieto on yleisluontoisempaa (esim. Natura luontotyyppitaso) kuin uhanalaisten luontotyyppien määrittämiseen tarvittava tieto, se toimii kuitenkin pohjana arvioitaessa valtion maiden merkitystä ja tilaa. Etenkin tunturiluontotyypeille valtion maiden merkitys on huomattava. Kalliot: SYKEn tietoja kalkki- ja serpentiinikallioiden esiintymistä valtion mailla on toimitettu Metsähallitukseen YM ELYt, Joissakin kaavoittajien ja rakennustarkastajien koulutustilaisuuksissa (esim. 2011, 2013 POKELY) on ohjeistettu luontoselvitysten tekoa kaavoituksessa ja muissa hankkeissa ja nämä asiat ovat olleet esillä MMM Paliskuntain yhdistys, Saamelaiskäräjät, YM Poronhoidon tukimuotojen kehittämisestä on aloitettu keskustelut MMM:n ja Paliskuntain yhdistyksen välillä. Harkittavaksi on esitetty mallia, jossa nykyinen eläinkohtainen tuki yhdistettäisiin teurasperusteiseen tukeen. Teurastuotannon tuki kannustaisi poronlihantuotantoon ja tukisi siten myös paremmin kestävää poronhoitoa. Tällä hetkellä näyttää kuitenkin siltä, ettei tämänkaltaista tukijärjestelmää voida rahoituskehysten puitteissa lähivuosina toteuttaa. 4. Ei Tarvittaisiin "sinisen infrastruktuurin" edistämishanke. 4. Ei Toimenpiteen toteuttamista on tehostettava ja selvitettävä, missä sen tarve on suurin (missä väylät ja luontoarvot kohtaavat). 2. Osittain Metsähallituksen luontopalvelut käynnistää vuonna 2015 maa-alueiden luontotyyppitiedon keruun ja päivittämisen toimintasuunnitelman valmistelun. Tässä yhteydessä huomioidaan myös uhanalaiset luontotyypit. Kalliot: MH:n mailla on SYKEn tietojen mukaan suojelemattomia serpentiini- ja kalkkikallioita, ja näiden alueiden käyttömuodot ja tarkemmat suojeluarvot olisi tarpeen selvittää. 3. Aloitettu Sisällytetään kuntien koulutus ELYjen tulostavoitteisiin. 4. Ei Poronhoitolain laajempi uudistus on suunnitelmissa, mutta sen aikatauluista ei ole vielä tarkkaa tietoa. LuTU-metsä; SLL/ Paloma Hannonen, Tapani Veistola LuTU-tämeri; VAR-ELY/ Rami Laaksonen, Leena Lehtomaa MH/ Jussi Päivinen, Petri Pääkkö; LuTUkallio POKELY/ Sirkka Hakalisto; KESELY/ Päivi Halinen MMM/ Mika Survonen 2

3 (10) Edistetään perinnebiotooppien hoitoa avaamalla tukimahdollisuus viljelijöiden ja yhdistysten lisäksi myös muille hakijoille. Tämä voidaan tehdä esim. laajentamalla Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman Leadertoimintatavan mukaisesti toteutettavat maatalouden ympäristötuen erityistuet koskemaan myös muita kuin rekisteröityjä yhdistyksiä. Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa alkaa uusi ohjelmakausi vuonna Tuen ehtojen tulee olla riittävän joustavat, jotta hoidon laadun takaamiseksi tarvittaville erityistoimille voidaan maksaa tarvittaessa korotettua tukea. (MMM, ProAgria, ELY-keskukset, 2014 ) (11) nventoidaan ja arvioidaan Suomen tämeren suojeluohjelman (2002) mukaisesti meri- ja rantaluonnon edustavuus luonnonsuojelualueverkostossa ja parannetaan arvioinnin tulosten perusteella mereisen suojelualueverkoston ekologista kattavuutta. (YM, SYKE, MH, ELYt, ) (12) Soidensuojeluverkoston toimivuutta ja edustavuutta vahvistetaan laatimalla soidensuojelun täydennysohjelma suoyhdistymien, suotyyppien sekä suolajien suotuisan suojelutason turvaamiseksi, parantamalla nykyisten soidensuojelualueiden ekologista toimivuutta ja edistämällä soiden suojelua maankäyttö- ja rakennuslain mukaisessa alueiden käytön suunnittelussa. (YM, SYKE, MH, ELYt,, ) (13) Arvioidaan METSO-ohjelman avulla perustettavien luonnonsuojelulain mukaisten suojelualueiden ja muiden METSO-toimenpiteiden mahdollisuudet toteuttaa uhanalaisten metsäluontotyyppien lisäsuojelutarpeen. Päätetään METSO-ohjelmaa tarkistettaessa tarvittavista jatkotoimista uhanalaisia luontotyyppejä käsittävien suojelualueiden lisäämiseksi. (YM, SYKE, MMM, MH, Tapio, MTK, metsänomistajien liitot, ) MMM ProAgria, ELYt Uuden maaseutuohjelmakauden alku on viivästynyt, eikä uusia alueita ole voinut hakea hoitoon Maaseutuohjelmaehdotus on hyväksytty valtioneuvostossa huhtikuussa 2014 ja komissiossa joulukuussa Tuet tullevat haettaviksi vuoden 2015 alkupuolella. Kansallisia asetusluonnoksia valmistellaan siihen mennessä. Leader-toimintatapa säilyy ohjelmassa, mutta merkittävää laajennusta hakijatahoihin ei tule. Perinnebiotooppien ja muiden luonnonlaidunten hoito yhdistetään samaan tukityyppiin, mikä on parannus entiseen YM, SYKE, MH YM, SYKE MH, ELYt, YM, SYKE MMM, MH, Tapio, MTK, metsänomistajien liitot ELYt VELMU ja muut hankkeet ovat tuottaneet tietoa tämeren luontotyyppien määrästä, laadusta ja esiintymisestä. Joitakin ehdotuksia suojelualueverkoston laajentamisesta on annettu riuttojen ja hiekkasärkkien osalta FNMARNET Life+ -hankkeen "After LFE Conservation Plan" - selvityksessä. Meriluonnon edustavuutta suojelualueilla on ryhdytty selvittämään SYKEn MER-GS-hankkeessa (pilottialueena Tammisaaren kansallispuisto), jonka tavoitteena on selvittää, miten suojelualueet (tässä tapauksessa Natura alueet) suojelevat vedenalaista meriluontoa. Soidensuojelun täydennysohjelmaa on valmisteltu. Huomiota on kiinnitetty erityisesti uhanalaisiin suoluontotyyppeihin ja -lajeihin, suojelun katvealueisiin, alueellisiin erityispiirteisiin ja paikallisiin suoyhdistymiin. Ympäristönsuojelulaki on uudistettu 2014, ja lain 13 :n mukaan turvetuotannon sijoittamisessa on otettava suon luonnonarvot huomioon. Metsähallituksessa on tehty selvitys suojeltujen soiden rajausten tarkistustarpeista ja reuna-alueiden ennallistamistarpeesta. Arviointia uhanalaisten metsäluontotyyppien näkökulmasta ei ole tehty. Valtioneuvoston periaatepäätös, johon METSOn toteutus perustuu, on uudistettu. Se tuli voimaan kesäkuussa 2014 ja jatkuu vuoteen 2025 asti. METSOn luonnontieteellisiä valintakriteerejä ei tässä yhteydessä muutettu. Toimintaohjelma turvaa uhanalaisia luontotyyppejä kuten aiemminkin. METSOelinympäristöt ovat hyvin valittuja uhanalaisten metsäluontotyyppien näkökulmasta. 4. Ei Neuvonta järjestetään uudella maaseutuohjelmakaudella uudella tavalla, ja sen hyvä toteuttaminen on tärkeää perinnebiotooppien hoidon kannalta. 3. Aloitettu Jatketaan vedenalaisen luonnon inventointeja, ja kun tiedon taso on riittävä, toteutetaan toimenpide koko meri- ja rannikkoalueella. Vastuu- ja yhteistyötahoihin kuuluu myös GTK. LuTUperinnebiotooppi LuTU-tämeri 2. Osittain LuTU-suo 4. Ei Kohdennetaan METSO-keinoja SYKEn selvityksen (ks. toimenpide 1) osoittamiin lisäsuojelua tarvitseviin elinympäristöihin. SYKE, METSO / Susanna Anttila; YM/ Mikko Kuusinen 3

4 (14) Kehitetään kustannustehokkaita keinoja, joiden avulla voidaan saada laadukkaita ja kaikkia METSOohjelman elinympäristöjä edustavia kohteita suojelualueiksi. (YM, MMM, ELYt, Tapio, metsänhoitoyhdistykset, MTK, metsänomistajien liitot, luonnonsuojelujärjestöt, ) , p.o YM, MMM ELYt, Tapio, metsänhoitoyhdistykset, MTK, metsänomistajien liitot, luonnonsuojelujärjestöt METSOn toteutuksen tueksi on otettu käyttöön Zonation-suojelupriorisointiohjelma. Metsäkeskukset ovat hyödyntäneet Zonation-tuloksia vuodesta 2013 alkaen ja ELY-keskukset ovat saaneet ne käyttöönsä vuoden 2014 alkupuolella. Tulokset parantavat METSO-viestinnän kohdentamismahdollisuuksia monimuotoisuusarvoiltaan ja kytkeytyneisyyden kannalta arvokkaimpien alueiden maanomistajille. Zonation-tuloksia on hyödynnetty, kun vuonna 2014 Suomen metsäkeskus on toteuttanut METSO-neuvontakampanjan, jonka tavoitteena on saada laadukkaita alueita ympäristötukikohteiksi. YM on jakanut vuosina ELY-keskuksille rahoitusta METSO-viestintään, jota on käytetty mm. kohdennettuun viestintään, viestintämateriaalien tuottamiseen (esim. kalkkikallio- ja lehtoesitteet) sekä koulutuksen järjestämiseen METSO-elinympäristöistä. YM jakoi vuosina kunnille ja seurakunnille METSO-inventointitukea, jonka avulla 52 kuntaa ja 8 seurakuntaa inventoi METSOkohteensa. nventointien perusteella kuntien metsissä on runsaasti esim. lehtoja. Kuntien omistamien alueiden suojelu on keskimäärin kustannuksiltaan edullisempaa kuin yksityisessä omistuksessa olevien alueiden. METSO-ohjelman viestintää on kehitetty, mm. metsonpolku.fisivujen asiasisältöä on laajennettu, tehty ohjelman viestintäselvitys sekä kysely metsänhoitoyhdistyksille METSOn markkinoinnista. Vuonna 2014 MMM asetti työryhmän päivittämään metsäisten elinympäristöjen suojelutilastointia. Suojelutilastoinnin kehittäminen on yksi METSO-ohjelman toimenpiteistä ja tehostaa osaltaan suojelun kohdentamista. 2. Osittain METSO-väliarvioinnin ehdotuksen mukaisesti laajennetaan vapaaehtoisia METSO-keinoja muiden uhanalaisten luontotyyppien suojeluun. Edelleen tarvitaan myös elinympäristökohtaisia kehittämishankkeita varsinkin harvinaisempien luontotyyppien osalta. Niiden avulla voidaan paitsi lisätä maanomistajien ja toimijoiden tietopohjaa kyseisistä kohteista, myös kehittää hoitoa tarvitsevien kohteiden hoitomenetelmiä yhteistyössä metsäja ympäristöalan toimijoiden kanssa. Tarvitaan myös edelleen neuvontaa, koulutusta ja opastusta kohteiden tunnistamiseen. SYKE, METSO / Susanna Anttila; LuTUmetsä; LuTUsuo; Tapio/ Sanna Kotiharju (15) Valtion ja yksityisten suojelualueiden luontotyyppitietoa täydennetään ja päivitetään erityisesti huonosti tunnettujen ja kaikkein uhanalaisimpien luontotyyppien osalta, sekä laaditaan suunnitelma kuinka näiden tilaa voidaan parantaa kullakin alueella. (MH, YM, SYKE, ) (16) Lisätään valtion ja yksityisten suojelualueilla sekä Natura verkostoon kuuluvilla alueilla uhanalaisten luontotyyppien ennallistamista ja hoitoa sekä niiden vaikuttavuuden seurantaa tärkeänä osana suojelualueiden ekologisen toimivuuden parantamista. (YM, MH, ELYt, 2012 ) (17) Varmistetaan, että tieto uhanalaisista luontotyypeistä on mahdollisimman kattavasti käytettävissä kaavoituksessa ja muussa alueiden käytön suunnittelussa. (ELYt, YM,, 2011 ) (18) Kehitetään valtakunnallista ohjeistusta ja kaavoituskäytäntöjä uhanalaisten luontotyyppien sekä yhtenäisten arvokkaiden luontokokonaisuuksien huomioon ottamiseksi alueiden käytön suunnittelussa, mm. valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toimeenpanossa. Tähän liittyen kehitetään myös luontoselvitysten laatujärjestelmää sekä selvitysten laatijoiden sertifiointijärjestelmää. (YM, ELYt,, 2011 ) MH, YM SYKE Tietoa uhanalaisista luontotyypeistä on kerätty Metsähallituksen luontopalveluissa nk. "etsintäkuulutusten" avulla eli maastokausille on otettu tavoitteeksi tiettyjen uhanalaisten luontotyyppien kartoitukset, joiden tunnistamiseen on koulutettu inventoijia. Tuloksia on toistaiseksi saatu eniten tunturialueen pienialaisten rehevien luontotyyppien sekä huurresammallähteiden etsinnässä YM, MH ELYt Tähän ei ole Metsähallituksessa erityisesti keskitytty, mutta uhanalaisia luontotyyppejä on ennallistettu sitä mukaa kuin niitä on sisältynyt esimerkiksi Life-hankekohteisiin. Vuonna 2014 aloitetussa Paahde-LFE-hankkeessa hoidetaan merenrantaniittyjä, dyynejä, harjuja, nummia ja muita paahdeympäristöjä luonnonhoidollisilla poltoilla, puustoa raivaamalla, siirtoistuttamalla uhanalaisia lajeja ja poistamalla vieraslajeja. Kohteena on 69 Natura-aluetta, ja mukana on valtion maiden ohella myös yksityisten ja yritysten omistamia alueita ELYt, YM YM ELYt, maakuntien liitot, Uusia valtakunnallisia toimenpiteitä ei ole tiedossa. Maakuntakaavoista ja erityisen merkittävistä kuntakaavoista järjestetään viranomaisneuvottelut, joissa ELY-keskusten on mahdollista tuoda esille myös nämä kaavoitukseen vaikuttavat asiat. Viranomaisneuvotteluja koskevissa ohjeissa (toimintamallit) on korostettu sitä, että niitä varten kootaan kaikki tarvittava tieto ja tärkeää on myös se, että ELY-keskusten luontoasiantuntijat osallistuvat kaavaneuvotteluihin. ELYkeskuksissa asiaa on tuotu esiin kaavaneuvotteluissa ja kuntien ympäristönsuojelusihteereiden koulutuspäivillä. Suunnittelijoiden ohjeistuksessa ja viranomaisneuvotteluissa on korostettu luontotyyppitiedon saatavuutta (tietolähteitä), selvitystarvetta ja turvaamisen keinoja. tämeri: Meriluontotyyppien osalta on tehty yhteistyötä kaavoittajan kanssa etenkin TOPCONSyhteishankkeessa Kaakkois-Suomessa, jossa vedenalaistiedot on integroitu suunnitteluun ja otettu huomioon kaavaratkaisuissa. Etelä-Pohjanmaan ELYn Sea-GS-hankkeessa laaditaan vedenalaisista luontotyypeistä karttapalvelu, joka hyödyttää kaavoittajia. Myös SYKE alkaa tehdä VELMU-tiedoista karttaportaalia. Kalliot: SYKE on toimittanut paikkatietoja kalkkikallioista useille tahoille. Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuusarvioinnissa 2013 todettiin, että viherrakenteen käsite tulisi selkeämmin nostaa esille MRL:ssa. Myös viherrakenteeseen liittyvät kaavamerkinnät ja -määräykset tarvitsevat kehittämistä eri kaavatasoilla. Tämä otetaan huomioon tulevissa MRL:n osauudistuksissa. Tähän liittyen Uudenmaan liitossa on meneillään maakuntakaavoituksen kehittämisprojekti "Maakunnan viherrakenne uusin menetelmin", jossa tavoitteena on etenkin yhtenäisten arvokkaiden luontokokonaisuuksien huomioon ottaminen. Kuntia on ohjeistettu (ainakin VARELYssä), jotta maankäyttö- ja rakennuslain mukaisissa selvityksissä myös uhanalaiset luontotyypit otettaisiin huomioon ja aineisto olisi saatavissa myös paikkatietona. tämeri: Valtakunnallista ohjeistusta ei vielä ole, mutta hyvistä kaavoituskäytännöistä on saatu kokemusta esim. Kaakkois-Suomessa, jossa vedenalaistiedot on integroitu suunnitteluun ja otettu huomioon kaavaratkaisuissa. Etelä-Pohjanmaan ELYn Sea-GS-hankkeessa on tekeillä kaavoittajille suunnattu opas, jossa kerrotaan esim., minkälaisia tutkimusmenetelmiä vedenalaiskartoituksissa käytetään ja millaisia tutkimuksia tulee teettää erilaisissa kaavoitustilanteissa. 3. Aloitettu Metsähallituksen luontopalvelut käynnistää vuonna 2015 maa-alueiden luontotyyppitiedon keruun ja päivittämisen toimintasuunnitelman valmistelun. Tässä yhteydessä huomioidaan myös uhanalaiset luontotyypit. 3. Aloitettu Uhanalaiset luontotyypit otetaan huomioon ennallistamisen ja hoitotoimien priorisointityössä (ELTE). 3. Aloitettu Tarvitaan koulutusta kunnille sekä tietojen viemistä rekistereihin. tämeri: Alueellinen vaihtelu vedenalaistietojen käytössä on suurta, ja kaavoituskäytännöissä ja vedenalaistietojen saatavuudessa ja käytettävyydessä on edelleen parannettavaa. Alueellisia ja valtakunnallisia hankkeita on käynnissä tai tulossa, ja niissä on yhteensovittamistarpeita. 3. Aloitettu Tulevissa maankäyttö- ja rakennuslain osauudistuksissa luodaan tehokkaampia välineitä viherrakenteen suunnitteluun. tämeri: Laaditaan valtakunnallinen ohjeistus (mahdollisesti EPO-ELYn opasta laajentaen) ja varmistetaan, että vedenalaistietojen hyödyntämisestä tulee rutiinia kaavoituksessa. MH/ Jussi Päivinen, Petri Pääkkö MH/ Jussi Päivinen, Petri Pääkkö YM/ RYMO/ Matti Laitio; KESELY/ Päivi Halinen; POKELY/ Sirkka Hakalisto; LuTU-tämeri; LuTU-kallio YM/ RYMO/ Matti Laitio; Uudenmaan liitto/ Silja Aalto; LuTUperinnebiotooppi; LuTU- tämeri 4

5 (19) Uhanalaisten luontotyyppien lajiston turvapaikkojen ja siirtymismahdollisuuksien vahvistamiseksi kehitetään kaavoituksessa ja rakentamisessa toimintatapoja uusympäristöjen (mm. tien- ja radanvarsialueet, hiekkakuopat, voimajohtolinjat) sekä rakennettujen alueiden ja kulttuuriympäristöjen säilyttämiseksi ja hoitamiseksi. (ELYt,, YM, LVM, Liikennevirasto, MH, Museovirasto, Maakuntamuseot, Fingrid, Finavia, 2011 ) (20) Kehitetään kokonaisvaltaista merialuesuunnittelua osana muuta alueidenkäytön suunnittelua yhteistyössä tämeren maiden ja kansainvälisten toimijoiden kanssa. Tämä edellyttää merialueen ja merenpohjan inventointien tehostamista. Ohjeistetaan kansallisesti kuntia ja maakuntia merialueiden käytön suunnittelusta ja sitä koskevista kansainvälisistä velvoitteista. (YM, SYKE, MH, ELYt,, 2012 ) (21) Laaditaan eri toimijoita varten yhtenäinen ohjeistus laajoja merialueita koskevien hankkeiden ympäristövaikutusten arvioimisesta (YVA-hankkeet) ja niiden seurantaohjelmien sisällöstä, jotta voidaan välttää uhanalaisten tai harvinaisten luontotyyppien ja lajien esiintymien hävittäminen ja heikentäminen. (YM, SYKE, RKTL, GTK, 2011) (22) Laaditaan tämeren suojeluohjelman mukainen valtakunnallinen merihiekan ja kiviainesten ottamista koskeva suunnitelma, jossa otetaan huomioon myös uhanalaisten meriluontotyyppien säilyttäminen. (YM, TEM, SYKE, MH,, ) ELYt, Liikennevirasto, MH, Fingrid, Finavia, YM, LVM YM SYKE, MH, ELYt, Tiedossa ei ole uusia toimenpiteitä. Uudenmaan liitossa meneillään olevassa maakuntakaavaselvityksessä harkitaan, voidaanko hyödyntää ekologisen verkoston määrittämisessä myös uusympäristöjä koskevia tietoja. Kyse on kuitenkin pääosin maakuntakaavoitusta yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa huomioon otettavasta asiasta. Tavoite liittyy toimenpiteessä 18 mainittuun maankäyttö- ja rakennuslain toimivuuden arviointiin ja viherrakenteen kehittämiseen. Kokonaisvaltaista merialuesuunnittelua on kehitetty mm. HELCOMin Plan Bothnia -hankkeessa. Merialueen ja merenpohjan inventointeja on jatkettu. Kuntia tai maakuntia ei ole vielä ohjeistettu merialuesuunnittelun kv velvoitteista. Kymenlaakson liitossa on hyväksytty keväällä 2014 merialuemaakuntakaava. Kaava ulottuu talousvyöhykkeen ulkorajaan asti ja se on valmisteltu tiiviissä yhteistyössä eri tutkimuslaitosten kanssa. Kymenlaakson maakuntakaavatyössä on noudatettu tämeren alueen ja EU-tason merialuesuunnittelun periaatteita. Uudenmaan liitossa on aloitettu 2013 selvitystyö merialueiden paikkatietojen kokoamisella ja analysoinnilla, ja kansallista ohjeistusta toivotaan ennen Uudenmaan mahdollisen merialuekaavan käynnistämistä. Tammisaaren kansallispuistossa on käynnissä pilottihanke (SYKEn MER-GS), jossa mm. kootaan merialueen käyttömuodot ja muut ihmistoiminnot yhteen paikkatietoaineistoina kokonaistarkastelua varten. Merialuesuunnittelua edistää myös EPO-ELYn Sea-GS-hanke. Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat hyväksyneet heinäkuussa 2014 direktiivin merten aluesuunnittelun puitteista. Direktiivin pohjalta ryhdytään valmistelemaan kansallista lainsäädäntöä YM, SYKE RKTL, GTK Toimenpidettä ei ole suunnitellussa laajuudessa toteutettu. Aiheeseen liittyen on laadittu vesiviljelyn sijainninohjaussuunnitelma sekä uusi ruoppaus- ja läjitysohjeistus. Ohjeita vedenalaiskartoitusten teettämisestä laaditaan myös EPO-ELYn Sea-Gis-hankkeessa (ks. toimenpide 18) YM TEM, SYKE, MH, 4. Ei Uudenmaan liitto/ Silja Aalto; YM/ RYMO/ Matti Laitio 3. Aloitettu Sekä merialueita koskevaa perustietopohjaa että merialuesuunnittelun käytäntöjä on edelleen kehitettävä. Yhteistyötä suunnitteluviranomaisten ja tutkimuslaitosten välillä on kehitettävä (esim. VELMU-tietojen hyödyntäminen aluesuunnittelussa). Ohjeet kaavoittajille (esim. YM:n merialuesuunnitteluopas merialuesuunnitteludirektiivin ja MRL:n pohjalta). Ylimaakunnallista ja kv merialuesuunnitteluyhteistyötä on kehitettävä (esim. Suomenlahden aluekokonaisuuden kokonaisvaltainen tarkastelu) Talousvyöhykkeeseen liittyvät analyysit ja inventoinnit ovat tarpeen (luonnonarvot, suojelu, luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen jne.). LuTU-tämeri; Kymenlaakson liitto/ Frank Hering; Uudenmaan liitto/ Silja Aalto 3. Aloitettu LuTU-tämeri Ei ole laadittu. 4. Ei GTK:n geologiset tiedot ja VELMUn ym. luontoarvoja koskevat tiedot pitäisi yhdistää ja laatia ehdotuksen mukainen suunnitelma. Tämä on tulossa merenhoidon toimenpideohjelmaan, joka valmistuu 2015 ja jonka toimeenpano alkaa LuTU-tämeri 5

6 (23) Edistetään uhanalaisten vesi- ja kosteikkoluontotyyppien huomioon ottamista vesienhoitosuunnitelmien (VHS) ja niiden toimenpideohjelmien toteutuksessa ja vaikuttavuuden seurannassa. Tarkennetaan uhanalaisia luontotyyppejä koskevia tavoitteita ja toimenpiteitä seuraavissa vesienhoitosuunnitelmissa ( ). (YM, ELYt, MMM, SYKE, MTT, MH, RKTL, vesiensuojeluyhdistykset, neuvontajärjestöt, vesialueen omistajat, 2011 ) (24) Tehostetaan merkittävästi toimia sisävesiin ja tämereen päätyvän ravinnekuorman pienentämiseksi mm. kohdentamalla maatalouden ympäristötukea nykyistä paremmin alueellisesti ja vesiensuojelullisin perustein riskiherkimmille alueille, sekä edistämällä koulutusta ja neuvontaa sekä kehittämällä uusia taloudellisia ohjauskeinoja. (MMM, ELYt, SYKE, MTT, MTK, ProAgria, 2011 ) (25) Kehitetään vesienhoidon suunnittelun (VHS) ohjauskeinoja ja yhtenäistetään ohjeistusta eri toimijoille sisävesien uhanalaisiin luontotyyppeihin kohdistuvien hankkeiden suunnittelussa ja toteutuksessa (mm. metsätalous, turvetuotanto, vesirakentaminen, ojitukset, ruoppaukset, jätevesien johtaminen). (YM, MMM, ELYt, Tapio, SYKE, MTT, MH, vesiensuojeluyhdistykset, neuvontajärjestöt, vesialueen omistajat, 2011 ) (26) Laaditaan ja käynnistetään pienvesien ennallistamisohjelma sekä otetaan pienvesien suojelutarpeet huomioon myös vesistöjen kunnostusstrategian valmistelussa. (YM, MMM, SYKE, ELYt, MH, Tapio, vesiensuojeluyhdistykset, RKTL, yliopistot, vesialueen omistajat, kalastusalueet, ) (27) Ottamalla huomioon uhanalaiset luontotyypit tulvariskien hallintasuunnitelmissa ja käyttämällä ekologisia menetelmiä (mm. tulvatasanteiden suosiminen perkausten sijaan, kosteikkojen ennallistaminen valuma-alueella) parannetaan tulvasta riippuvaisten luontotyyppien tilaa. (MMM, YM, ELYt, SYKE, Tapio,, 2012 ) YM, ELYt MMM, SYKE, MTT, MH, RKTL, vesiensuojeluyhdistykset, neuvontajärjestöt, vesialueen omistajat MMM ELYt, SYKE, MTT, MTK, ProAgria YM, MMM ELYt, Tapio, SYKE, MTT, MH, vesiensuojeluyhdistykset, neuvontajärjestöt, vesialueen omistajat YM MMM, SYKE, ELYt, MH, Tapio, vesiensuojeluyhdistykset, RKTL, yliopistot, vesialueen omistajat, kalastusalueet MMM YM, ELYt, SYKE, Tapio, On toteutettu ensimmäisen vesienhoitokauden vesienhoitosuunnitelmia ja toimenpideohjelmia. Vesienhoito edistää myös monien uhanalaisten sisävesiluontotyyppien tilan parantamista. On valmistauduttu toiseen vesienhoitokauteen päivittämällä ohjeistusta ja toteuttamalla vesimuodostumien tyypittely ja ekologisen tilan luokittelu, päivittämällä seurantaohjelmaa ja ohjeistamalla sektorikohtaisten toimenpiteiden suunnittelua. Pienvedet ovat mukana vesienhoidon toisen kierroksen toimenpideohjelmissa yleisellä tasolla, mutta vain yksittäistapauksissa nimettyinä vesimuodostumina. Uusia, aiempaa pienempiä vesimuodostumia on kuitenkin otettu mukaan kaikilla alueilla ELY-keskusten esitysten perusteella. On ohjeistettu vesipuitedirektiivin ja luontodirektiivin aiempaa parempaa yhteensovittamista, mikä osaltaan edistää uhanalaisten luontotyyppien huomioon ottamista (Natura alueiden vesiluontotyypit). VPD:n suojelualuerekisteriin on liitetty uusia Natura alueita vuonna Valtioneuvoston periaatepäätös kansallisesta kalatiestrategiasta tehtiin Ainakin joissakin ELY-keskuksissa laaditaan sen pohjalta kalataloudellisia kunnostussuunnitelmia, jotka parantaisivat virtavesielinympäristöjen tilaa. Uutta Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa on valmisteltu, ja valtioneuvosto hyväksyi ohjelman huhtikuussa Tavoitteena on kohdentaa tukia nykyistä paremmin vesiensuojelullisin perustein (keskeisiä ovat mm. ympäristökorvauksien saamisen ehdot ja kohdentamisalueet). EU-komissio hyväksyi ohjelman joulukuussa 2014 pienin muutoksin, ja tukien odotetaan olevan haettavissa vuoden 2015 alkupuolella. Vesienhoidon toisen suunnittelukauden toimenpideohjelmien valmistelua varten on 2013 annettu sektorikohtaiset ohjeet mm. maataloutta koskeville toimenpiteille. Ohjeistuksessa on otettu huomioon uuden tukikauden vaatimukset. TEHO Plus - Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen -hanke (Varsinais-Suomen ELY-keskus, MTK-Varsinais-Suomi ja MTK-Satakunta). TASO-hanke - Turvetuotannon ja metsätalouden vesiensuojelutason kehittäminen (vetäjä KASELY). Nitraattiasetuksen uudistaminen on meneillään. Siinä pyritään tiukentamaan ympäristöohjausta. Toisen vesienhoitokauden ohjeistuksessa on mukana mm. pienvesien suojelunäkökulma, ja aihetta on tarkasteltu myös horisontaalisesti muiden sektoreiden ohjeistuksissa (vesistöön rakentaminen, säännöstely, kunnostus, maatalous, metsätalous jne.). Suomen metsäkeskus ja ELY-keskukset ovat tehneet yhteistyötä VDP-työryhmissä. Metsien luonnonhoitohankkeiden valumaaluesuunnittelun toimintamalli on kehitetty ja otetaan käyttöön Suomen metsäkeskuksessa. Vesistöjen kunnostusstrategiassa 2013 pienvedet rajattiin tarkastelun ulkopuolelle omaan strategiaansa. Pienvesien kunnostusstrategiaa on valmisteltu YM:n työryhmässä Tarkastelussa ovat purot, norot, lähteet, lammet, fladat ja kluuvit. On etsitty konkreettisia keinoja sekä kunnostuksen tehostamiseksi että jäljellä olevien pienvesien tilan heikkenemisen pysäyttämiseksi. Teemoja ovat mm. tietoperustan parantaminen, suojelun edellytysten parantaminen (mm. lainsäädännön kehittäminen), kunnostuksen edellytysten parantaminen (menetelmät) ja kunnostuksen lisääminen, vesienhoidon kehittäminen, rahoituskäytäntöjen kehittäminen, tiedotuksen ja ohjeistuksen lisääminen, tiedon tallentaminen ja välittäminen. SYKEn vetämässä "Pohjoisten pienvesien tilan parantaminen" -hankkeessa (METSÄPURO) on sovellettu purokunnostuksen valuma-aluelähtöistä toimintamallia metsäojituksista kärsineillä taimenpuroilla Pohjois-Suomessa sekä kehitetty uusia ennallistamis- ja kunnostusmenetelmiä metsätalousalueiden purovesistöjen tilan parantamiseksi. Tulvariskien hallintasuunnitelmissa, jotka valmistuvat 2015, selvitetään myös muiden kuin tulvasuojelurakenteisiin perustuvien keinojen tarve ja mahdollisuus tulvavesien pidättämiseen. Löydetyt keinot sisällytetään suunnitelmien toimenpide-ehdotuksiin. On toteutettu SYKEn ja muutamien ELY-keskusten Vehotulva-hanke, jossa mm. kehitettiin tapoja ottaa huomioon sekä vesienhoidon että tulvariskien hallinnan vaatimukset suunnittelulle ja sidosryhmien väliselle yhteistyölle. SYKE ja ELY-keskukset toteuttivat kaksi pilottihanketta, joissa kehitettiin monitavoitearviointia tulvariskien hallinnan suunnittelun tueksi. Myös vaikutukset vesien ekologisen tilan ja muiden luontovaikutusten kannalta tuli arvioida. Pilottihankkeiden kokemusten perusteella laadittiin Monitavoitearviointiopas, jota hyödynnetään tulvariskien hallintasuunnitelmien laatimisessa. Vesienhoidon tavoitteiden (kuten vesien ekologisen tilan ylläpitämisen tai parantamisen) huomioon ottaminen suunnittelussa tukee myös monimuotoisuustavoitteita. Myös valuma-alueen vedenpidätyskyvyn parantamisen suunnittelu tarjoaa mahdollisuuksia ottaa huomioon monimuotoisuusvaikutuksia (tulvasta riippuvaiset luontotyypit, kosteikot). 2. Osittain VPD:n suojelualuerekisteriin tulisi liittää nykyistä laajemmin kaikki Natura alueet, joilla suojelun perusteena ovat vedestä riippuvaiset luontotyypit ja lajit. Pintavesien ryhmittelymenetelmien kehittäminen ja ryhmittelyn laajempi soveltaminen mahdollistaisi nykyistä paremmin pienvesien huomioonottamisen vesienhoidon suunnittelussa. LuTU-sisävesi 3. Aloitettu LuTU-sisävesi 2. Osittain Suunnitteilla olevan Sisävesi Life P - hankkeen toteutus, jossa tavoitteena on kehittää kokonaisvaltaista, luonnonsuojelu- ja vesidirektiivien tavoitteet huomioon ottavaa sisävesien suojelua, hoitoa ja kestävää käyttöä eri toimijoiden yhteistyöverkostoissa. LuTU-sisävesi; LuTU-metsä 2. Osittain LuTU-sisävesi; LuTU-metsä 3. Aloitettu MMM/ Ville Keskisarja; LuTU-sisävesi 6

7 (28) Soiden ekologisen verkoston toimivuutta suojelualueverkoston ulkopuolella parannetaan mm. ennallistamalla ojitettuja soita, sekä estetään suoluonnon tilan heikkeneminen ja suoluontotyyppien uhanalaistuminen säilyttämällä luonnontilaiset suot ja merkittäviä luonnonarvoja omaavat ojittamattomat suoalueet yhteisesti sovittujen soiden luonnontilaluokittelun sekä luonnonarvo- ja käyttökriteerien mukaisesti. (YM, MMM, TEM, SYKE, MH, ELYt, Tapio,, MTK, metsänomistajaliitot, metsänhoitoyhdistykset, Turveteollisuusliitto, turvetuottajat, 2011-) (29) Kehitetään metsätalouden asiantuntija- ja edistämisorganisaatioissa edelleen metsänhoitoa, talousmetsien luonnonhoitoa, metsätalouden suunnittelua ja neuvontaa ottaen erityisesti huomioon uhanalaiset luontotyypit. (Metsäkeskukset, Tapio, MMM, ELYt, SYKE, 2011 ) (30) Lisätään metsänhoidon ohjeistusta monimuotoisen metsäluonnon ylläpitämiseksi ja lisäämiseksi talousmetsissä. Selvitetään kuinka yksityismetsiä koskevien metsänhoitosuositusten avulla voidaan parantaa talousmetsien monimuotoisuudelle tärkeiden rakennepiirteiden, kuten lahopuun, määrää, laatua ja sijoittelua kiertoajan eri vaiheissa. Kehitetään edelleen ohjeita/suosituksia lahopuun lisäämiseksi sekä metsien kasvatus- että uudistamistoimenpiteissä. (MMM, Tapio, Metla, metsänhoitoyhdistykset, 2011 ) (31) Suunnataan metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamiseen tarkoitettujen KEMERA-tukien myöntämisen painopistettä luonnonhoitohankkeisiin ja alueille, joissa tuen vaikuttavuus monimuotoisuuteen ja uhanalaisten luontotyyppien tilan parantamiseen on suurin kiinnittäen samalla huomiota metsien ekologisten verkostojen kehittämiseen. (MMM, metsänhoitoyhdistykset, Tapio, 2011 ) (32) Valtion talouskäytössä olevien alueiden hoidossa ja käytössä ylläpidetään ja kehitetään menettelytapoja (esim. Metsätalouden ympäristöopas, luonnonvarasuunnitelmat) uhanalaisten luontotyyppien säilyttämiseksi ja tilan YM, MMM, TEM Metsäkeskukset, Tapio SYKE, MH, ELYt, Tapio,, MTK, metsänomistajaliitot, metsänhoitoyhdistykset, Turveteollisuusliitto, turvetuottajat MMM, ELYt, SYKE MMM, Tapio Metla, metsänhoitoyhdistykset MMM metsänhoitoyhdistykset, Tapio Valtioneuvoston periaatepäätös soiden ja turvemaiden kestävästä ja vastuullisesta käytöstä ja suojelusta hyväksyttiin Sen periaate on kohdistaa soita muuttava käyttö ojitetuille tai muuten luonnontilaltaan merkittävästi muuttuneille soille ja turv le. Myös useita monimuotoisuutta edistäviä linjauksia on esitetty (soidensuojeluohjelma, ennallistaminen, METSOn kehittäminen, kunnostusojitusten periaatteet, lainsäädännön - ML, YSL, LsL - kehittäminen). VNP:ssä on esitetty myös soiden luonnontilaisuusluokitus ja sen soveltamisen periaatteet turvetuotannossa ja yleisesti. Ympäristönsuojelulaki on uudistettu 2014, ja lain 13 :n mukaan turvetuotannon sijoittamisessa on otettava suon luonnonarvot huomioon. Ympäristöministeriössä on viimeisteltävänä turvetuotannon maakuntakaavaohje. Siihen sisältyy myös ohje soiden erityisistä luonnonarvoista. Soiden ennallistamisen asiantuntijaryhmä (SuoELO) on jatkanut toimintaansa ja julkaissut Ojitettujen soiden ennallistamisoppaan (Aapala ym. (toim.) 2013; Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja B 188). Soita on ennallistettu valtionmaiden suojelualueilla etenkin Suoverkosto Life-hankkeessa sekä toteutettu riekkosoiden ennallistamista. Vuosina soita on ennallistettu valtion mailla yht. n ha. Yksityismailla ennallistamista on tehty METSO-ohjelmassa (luonnonhoitohankkeet, Riistaa reunoilta -yhteistoimintaverkosto; kaudella soita on ennallistettu METSO-ohjelmassa ainakin n. 700 ha). Ympäristöministeriö on asettanut työryhmän (ELTE) laatimaan ehdotuksen kansainvälisen biodiversiteettisopimuksen mukaisen ennallistamistavoitteen toteuttamiseksi Suomessa. Tavoitteen mukaan heikentyneitä ekosysteemejä on ennallistettava maailmanlaajuisesti vähintään 15 prosentin pinta-alaosuus vuoteen 2020 mennessä. HUOM! Tavoite koskee kaikkia ekosysteemejä, ei vain soita. Talousmetsien luonnonhoito on ollut metsäkeskuksen sisäisen koulutuksen painopistealueena Metsälakiin tuli lisää erityisen tärkeitä elinympäristöjä ja näihin on kiinnitetty huomiota koulutuksissa. Myös uusien metsänhoitosuositusten koulutuksissa, joita on järjestetty eri puolilla Suomea 2014, asia on ollut esillä. Metsänhoidon suositukset päivitettiin samanaikaisesti metsälain uudistuksen kanssa vuoden 2013 lopussa. Suositukset tarjoavat metsänomistajalle vaihtoehtoja ja ovat työväline metsänomistajien neuvonnassa ja palveluiden markkinoinnissa. Suosituksia kehitettiin siten, että niiden käyttäjä pystyy aiempaa helpommin löytämään monimuotoisuuden turvaamisen ja lisäämisen keinot kaikissa metsänkäsittelyvaihtoehdoissa. Lahopuu ja muut monimuotoisuudelle tärkeät rakennepiirteet on otettu huomioon uusissa metsänhoidon suosituksissa aiempaa paremmin. Uhanalaiset luontotyypit suositellaan otettavaksi metsänkäsittelyssä huomioon lakisääteisesti turvattavien luontotyyppien ohella luontokohteina (metsänkäsittelyn ulkopuolelle rajaaminen, tavallista varovaisemmin käsitteleminen tai monimuotoisuudelle tärkeiden rakennepiirteiden edistäminen tai ennallistaminen luonnonhoitotoimilla). Suomen metsäkeskus järjestää laajan koulutuskiertueen uusista metsänhoitosuosituksista. FSC-sertifioinnin kriteerit (2011) turvaavat arvokkaita elinympäristöjä ja tärkeitä rakennepiirteitä varsin hyvin, mutta sertifikaatin käyttö Suomessa on toistaiseksi suppeaa ( ha vuoden 2012 lopussa). Laajasti käytetyt (esim. säästöpuuta huomattavasti vähemmän edellyttävät) PEFC-standardin kriteerit on uudistettu vuonna Arvokkaiden elinympäristöjen määrittely ja säilyttäminen ovat pääosin ennallaan, mutta jätettävää säästöpuiden määrää on lisätty jonkin verran. Metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamiseen tarkoitettu KEMERA-rahoitus on valtiontalouden säästöjen vuoksi pienentynyt, mutta luonnonhoitohankkeiden tavoitteita ei ole pienennetty samassa suhteessa. Luonnonhoitohanketoiminnassa on otettu käyttöön hankehakumalli. Luonnonhoitohankkeiden vaikuttavuutta kehitetään vuosina toteutettavassa Tapion ja Suomen metsäkeskuksen yhteishankkeessa Kasvua ja vaikuttavuutta METSO-luonnonhoitoon. Hankkeessa kehitetään mallia luonnonhoidon alueelliselle toteuttamisohjelmalle. Ohjeistuksissa kiinnitetään huomiota laadukkaisiin ja arvokkaisiin elinympäristöihin ja niiden kytkeytyvyyteen. Kemera-lain uudistamisesta on päätetty joulukuussa Metsäluonnon hoitohankkeina tuettavat toimenpiteet säilyvät pääosin samoina kuin aiemminkin. Uutta on, että tukea voidaan kohdistaa metsäluonnolle haitallisten vieraskasvilajien hävittämiseen ja niiden leviämisen estämiseen metsätalousmaalla MH MMM, YM Valtion talouskäytössä olevien metsien hoito ja käyttö perustuu määrävälein tehtävään luonnonvarasuunnitteluun, alue-ekologiseen tarkasteluun ja vuonna 2011 uusittuun ympäristöoppaaseen. Ympäristöoppaassa on huomioitu uhanalaiset luontotyypit seuraavasti: "Suomen luontotyyppien uhanalaisarvioinnissa koko maassa uhanalaisiksi (VU, EN, CR) luokitellut luonnontilaiset metsäluontotyypit sisältyvät johonkin jo olemassa olevaan Metsähallituksen määrittelemään luontokohteen määritelmään (ks. liite 2 Uhanalaiset metsäluontotyypit). Myös perinnebiotooppien sekä luonnontilaiset rannikon, sisävesien, soiden, 2. Osittain LuTU-suo 2. Osittain Uudistettujen metsänhoitosuositusten tehokas käyttöönotto. Metsätaloudessa tulisi kiinnittää huomiota myös muihin uhanalaisiin metsäluontotyyppeihin metsälain erityisen tärkeiden elinympäristöjen lisäksi. 2. Osittain On varmistettava, että uudistetun metsätuholain soveltaminen tai energiapuun korjuun lisääminen eivät käännä lahopuun määrää laskuun. Seurataan uudistettujen metsänhoitosuositusten vaikutuksia monimuotoisuuteen. LuTU-metsä; Tapio/ Sanna Kotiharju LuTU-metsä; LuTU-suo; Tapio/ Sanna Kotiharju 3. Aloitettu LuTU-metsä 2. Osittain. MH Metsätalous/ Erkki Hallman; MH Luontopalvelut/ Jussi Päivinen, Petri 7

8 parantamiseksi käyttämällä myös hyväksi valtionmaiden muodostamia aluekokonaisuuksia. (MH, MMM, YM, 2011 ) (33) Lisätään avoimien luontotyyppien, kuten hiekkarantojen ja ravinteisten kallioiden hoitoa umpeenkasvun estämiseksi. Tämä edellyttää yhteistyötahojen kokoamista, selkeiden hoito-ohjeiden laatimista, toimivien hoitokäytäntöjen luomista ja maanomistajien kannustamista osallistumaan toimintaan. (YM, ELYt, MMM, SYKE, MH, Tapio,, maanomistajat, järjestöt, 2012 ) (34) Perinnebiotooppien inventointia, hoitoa ja seurantaa tulee koordinoida valtakunnallisesti. Perinnebiotooppien hoidon rahoitus turvataan pääosin maatalouden ympäristötuen kautta, mutta sen lisäksi tarvitaan myös muuta kansallista rahoitusta erityistuen ulkopuolelle jäävien, etenkin pienialaisten kohteiden hoitamiseksi. (YM, SYKE, ELYt, MMM, Pro Agria, Tapio, luonnonsuojelujärjestöt, 2012 ) (35) Edistetään tunturialueiden maankäytön kokonaisvaltaista suunnittelua siten, että poronhoidon ja muun maankäytön ristiriitatilanteet vähenevät ja haitalliset vaikutukset luontotyyppeihin lievenevät. (Lapin liitto, MH,, YM, Lapin ELYkeskus, Paliskuntain yhdistys, saamelaiskäräjät, palis 2011 ). (36) Edistetään luonnonlaitumiin perustuvaa poronhoitoa pohjoisilla tunturialueilla ja hyödynnetään saamelaisten perinteisiä menetelmiä poronhoidossa. Kannustetaan paliskuntia laatimaan monitavoitteisia porotaloussuunnitelmia. Parannetaan tiedonvaihtoa Metsähallituksen kanssa uhanalaisista ja silmälläpidettävistä tunturiluontotyypeistä. (Paliskuntain yhdistys, palis, saamelaiskäräjät, MH, MMM, YM, RKTL, 2011 ) YM, ELYt MMM, SYKE, MH, Tapio,, maanomistajat, järjestöt Maakuntien liitot, MH, Paliskuntain yhdistys, palis, saamelaiskäräjät YM, ELY-keskus, Paliskuntain yhdistys, palis MH, MMM, YM, RKTL kallioiden ja tuntureiden uhanalaiset luontotyypit jäävät aktiivisen metsätalouden ulkopuolelle. Metsähallituksen luontokohteisiin sisältyy myös luonnontilaisen kaltaisia uhanalaisia luontotyyppejä." Ympäristöoppaasta on sen käyttöönoton yhteydessä annettu koulutusta koko henkilöstölle. Koulutusta on jatkettu etenkin uusille työntekijöille ja urakoitsijoille. Ympäristöoppaan noudattamista eri metsänkäsittelytoimenpiteissä on seurattu vuosittain tehtävin seurantamittauksin. Kosteikkoelinympäristöjen hoitoa on jatkettu vuosina yhteensä lähes hehtaarilla. Painopiste on ollut riekko- ja hanhisoiden ennallistamisessa ja vesilintukosteikkojen kunnostamisessa. Rannikko: Luontotyyppien hoitoa on ohjeistettu julkaisemalla vuonna 2014 LuTUrannikkoryhmän tuottama Hiekkarantojen ja dyynien hoito-opas ( Opastusta ja viestintää on ollut erityisesti kurtturuusun poistosta ja hiekkarantojen hoidosta. Kurtturuusua on poistettu useilta kohteilta ja hoitosuunnitelmia on tehty mm. Uudenkaarlepyyn, Pietarsaaren ja Yyterin hiekkarannoille. Kalliot: Kalkkikallioiden hoitoa on suunnitelmallisesti toteutettu lähinnä Metsähallituksessa, jolla on kymmenisen hoitokohdetta. Hoito ei ole aina tuottanut haluttua tulosta, eikä yhtenäisiä hoitoohjeita ole vielä laadittu. VARELY on YM:n tuella erikoistumassa valtakunnallisesti maatalouden ympäristönsuojeluun. Maatalousluonnon monimuotoisuuden suojelussa sen tehtävät liittyvät mm. valtakunnallisen perinnemaisemainventoinnin valmisteluun, maatalouden luonnonhoidon tilakohtaiseen ohjaukseen ja neuvontaan, ELY-keskusten toimintaa yhtenäistävien menettelytapojen kehittämiseen, perinnebiotooppien hoidon seurannan ja tiedonkeruun koordinointiin sekä hallinnon toimijoiden välisten yhteistyöverkostojen kehittämiseen. Kaavailuja kansallisen tukijärjestelmän kehittämiseksi on tehty YM:ssä. Suojelu- ja erämaa-alueiden toimintoja sovitetaan yhteen Metsähallituksen luontopalvelujen laatimien hoito- ja käyttösuunnitelmien avulla. Luontopalvelut on laatinut tai laatimassa v hoito- ja käyttösuunnitelmat seuraaville Natura alueille, joilla on tunturialueita: Hammastunturin erämaa, Kevon luonnonpuisto, Kumputunturi, Käsivarren erämaa, Mallan luonnonpuisto, Saanan luonnonsuojelualue, Puljun erämaa, UKK-puisto. Saamelaisten kotiseutualueen luonnonsuojelualueiden ja erämaa-alueiden hoito- ja käyttösuunnitelmien laadinnassa noudatetaan Akwé: Kon -ohjeistusta, mikä on parantanut tiedonvaihtoa ja eri maankäyttömuotojen välisten ristiriitatilanteiden tunnistamista ja ehkäisemistä. Lapin liitto edistää tunturialueiden suunnittelua ja yhteensovittaa maankäytön ristiriitatilanteita maakuntakaavoituksella, joka laaditaan vuorovaikutteisesti. Paliskuntain yhdistys on laatinut Lapin liiton tuella 2013 oppaan "Opas poronhoidon huomioimiseen maankäyttöhankkeissa" ja järjestänyt aiheesta koulutusta. Opas on tarkoitettu hankkeita suunnitteleville hankevastaaville ja konsulteille, niitä ohjaaville viranomaisille sekä paliskunnille. Opas koskee erityisesti YVA- ja kaavoitusmenettelyitä. RKTL:n ja SYKEn POROT-hankkeessa kootaan porolaitumiin, poronhoitoympäristöön ja poronhoitoon liittyvät paikkatietoaineistot helposti käytettäviksi maankäytön suunnittelussa. RKTL:n ja HY:n hankkeessa tutkitaan poronhoidon ja muun maankäytön vuorovaikutussuhdetta ja luodaan poronhoidon bioekonominen systeemimalli. Sen avulla selvitetään laitumista, poronhoitomenetelmistä ja maankäytöstä riippuvien tekijöiden vaikutuksia poronhoidon tuottavuuteen ja kannattavuuteen. Paliskuntain yhdistys on uudistanut porotaloussuunnitelmien rungon vuosien aikana, ja ensimmäiset suunnitelmat uudella tavalla on tehty. Porotaloussuunnitelmien laadinnan yhteydessä on tavoitteena kannustaa niitä paliskuntia, joissa laidunkiertojärjestelmiä ei ole, miettimään niiden kehittämistä. Paliskuntain yhdistyksen ja Metsähallituksen sopimus uudistettiin vuonna Sen mukaan Metsähallitus ja palis sopivat yhdessä niistä luonnonsuojelualueiden ja tarvittaessa erämaa-alueiden kohteista, joissa poroja ei tulisi ruokkia. On aloitettu keskustelut tiettyjen uhanalaisten luontotyyppien sijaintitietojen toimittamisesta Metsähallitukselta paliskunnille, jotta ne voitaisiin ottaa huomioon ruokintapaikkoja suunniteltaessa. Uhanalaisiin luontotyyppeihin on kiinnitetty huomioita saamelaisten kotiseutualueen suojeltujen alueiden hoitoja käyttösuunnitelmien laatimisessa Akwé: Kon -työryhmien työssä. Akwé: Kon -työryhmien työn yhteydessä on parannettu tiedonvaihtoa alueen käyttäjien ja Metsähallituksen kanssa uhanalaisista luontotyypeistä. Akwé: Kon -työryhmän työn aikana on käsitelty myös laajempaakin tiedonvaihtoa Metsähallituksen ja paliskuntien kesken. 3. Aloitettu YM:n tavoitteena on käynnistää vuonna 2015 pilottivaihe perinnebiotooppien täydennysinventoinnista, jonka on tarkoitus tuottaa lähivuosina merkittävä tietolisä uusien kohteiden sijainnista ja arvoista. Samalla pyritään päivittämään myös aiemmin tiedossa olevien kohteiden tila 2. Osittain Suojelu- ja erämaa-alueiden hoito- ja käyttösuunnitelmissa olisi luontotyyppien esiintymätietojen ohella kiinnitettävä aiempaa enemmän huomiota luontotyyppien tilaan ja tarkasteltava toimia sen parantamiseksi. Pääkkö 3. Aloitettu Kalkkikallioiden hoitokokemukset kootaan yhteen ja laaditaan hoitoohjeet. LuTUrannikko; LuTU-kallio YM, SYKE ELYt, MMM, Pro Agria, Tapio, luonnonsuojelujärjestöt LuTUperinnebiotooppi LuTU-tunturi; Lapin liitto/ Tiina Elo; Saamelaiskäräjät/ Klemetti Näkkäläjärvi 3. Aloitettu LuTU-tunturi; Saamelaiskäräjät/ Klemetti Näkkäläjärvi 8