YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TALOUS, HENKILÖSTÖ, HALLINTO JA PÄÄTÖK- SENTEKO SEKÄ TUKIPALVELUT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TALOUS, HENKILÖSTÖ, HALLINTO JA PÄÄTÖK- SENTEKO SEKÄ TUKIPALVELUT"

Transkriptio

1 YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TALOUS, HENKILÖSTÖ, HALLINTO JA PÄÄTÖK- SENTEKO SEKÄ TUKIPALVELUT

2 KUOPION KAUPUNKI JA TUUSNIEMEN KUNTA KUNTATALOUS yhdistymistä selvittävissä kunnissa Kokkonen Riitta, Pitkänen Helena

3 KUNTATALOUS 1. Yleistä Kuntatalouden tarkastelun lähtökohtana ovat vuoden 2012 tilinpäätösten tiedot. Ne on pääosin kerätty Tilastokeskuksen vuosittain kokoamasta kuntien talous- ja toimintatilastosta, tietoja on täydennetty Suomen Kuntaliiton julkaisemilla tiedoilla. Tarkastelu aloitetaan vertaamalla kuntien asukaslukuun suhteutettuja tuloslaskelmia vuodelta 2012 sekä peruskuntien että kuntakonsernin osalta. Vuoden 2012 tilastokeskuksen julkaisemiin tilinpäätöstietoihin Kuopion tietoihin on yhdistetty Nilsiän tiedot niiden tietojen osalta, jotka ovat olleet saatavissa tai helposti laskettavissa. Mikäli Nilsiän tiedot eivät sisälly Kuopion lukuihin, niin se on erikseen todettu. Talouden tarkastelua täydennetään muutamilla rahoituslaskelman ja taseen tunnusluvuilla. Aineistoon sisältyy myös vuoden 2013 loka-marraskuun vaihteessa valmistuneen, vuodelta 2012 toimitetun verotuksen keskeiset tiedot. Vuoden 2012 tilinpäätösten valossa suoritettua tarkastelua täydennetään niillä vuoden 2013 alustavilla tilinpäätöstiedoilla ja vuoden 2014 talousarvioon liittyvillä tiedoilla, joilla on olennaista vaikutusta kuntien taloudelliseen asemaan (valtion päätösten vaikutus kuntien talouteen ja vuoden 2014 veroprosentit, toimintakatteen ja lainakannan muutokset). 2. Tuloslaskelman tarkastelu 2.1 Tuloslaskelma 2012 (euroa/asukas) Peruskunnat Kuopio Tuusniemi Asukasluku Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Korkotuotot Korkokulut Muut rahoituserät, netto Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset erät, netto 13 Tilikauden tulos Rahastojen ja varausten muutos Tilikauden yli-/alijäämä

4 2.2. Toimintatuotot ja kulut sekä toimintakate Kuopion toimintatuotot olivat /as. ja Tuusniemen /as. Tuottojen merkittävä ero johtuu pääosin Kuopion Tuusniemeä laajemmasta tehtäväalueesta (mm. alueellinen pelastustoimi ja liikelaitokseen jäänyt osa energialiiketoiminnasta). Asukasta kohden lasketut toimintakulut, joista on eliminoitu kunnan sisäiset erät, olivat v molemmissa kunnissa lähes samaa suuruusluokkaa. Kuopion toimintakulut olivat ja Tuusniemen /asukas. Kuopion toimintakate (=toimintatuotoilla oikaistut toimintakulut eli käyttötalouden nettomenot) vuodelta 2012 oli ja Tuusniemen /asukas. Suurin osa käyttötalouden kustannuksista muodostuu sosiaali- ja terveystoimen alueella. Ne sisältävät Tilastokeskuksen luokituksessa myös päivähoidon. Tuusniemen sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset olivat ja Kuopion /asukas. Tuusniemen nettokustannukset olivat siten 443 euroa ja noin 12 % suuremmat kuin Kuopion. Tuusniemen suurempia kustannuksia selittävät ennen kaikkea väestön ikärakenteeseen ja sairastavuuteen liittyvät tekijät. Tuusniemen väestöstä yli 65-vuotiaiden osuus oli 28,4 % ja Kuopion 17,6 %. Sosiaali- ja terveystoimen kustannuksista olivat perusterveydenhuollon nettokustannukset Tuusniemellä selvästi korkeammat kuin Kuopiossa (Tuusniemi ja Kuopio 618 /asukas). Sen sijaan erikoissairaanhoidon nettokustannukset olivat lähes samansuuruiset; ne olivat Kuopiossa ja Tuusniemellä /asukas. Kuopion korkea erikoissairaanhoidon nettokustannus johtunee yliopistollisen sairaalan sijainnista Kuopiossa. Vanhustenlaitoshuollon, kotipalvelun ja muiden vanhusten ja vammaisten palvelujen nettokustannukset asukasta kohden olivat puolestaan Tuusniemellä selvästi korkeammat (Tuusniemi 943 ja Kuopio 691 /asukas). Opetus- ja kulttuuritoimen nettokustannukset asukasta kohden olivat kunnissa lähes samansuuruiset (Tuusniemi ja Kuopio /asukas). Kuopion nettokustannuksiin vaikuttavat alueen keskuskaupungille ominainen kulttuuritarjonta (kaupunginteatteri ja orkesteri). Perusopetuksen nettokustannukset olivat Tuusniemellä hieman korkeammat, Tuusniemellä 792 ja Kuopiossa 772 /asukas. Perusopetuksen nettokustannukset oppilasta kohden olivat Tuusniemellä ja selvästi korkeammat kuin Kuopiossa, jossa ne olivat /oppilas. Oman lukiokoulutuksen nettokustannukset oppilasta kohden olivat Tuusniemellä euroa ja yli euroa korkeammat kuin Kuopiossa (6.647 euroa/oppilas). Tuusniemen korkeita lukiokoulutuksen kustannuksia selittää lukion pieni oppilasmäärä Verotulot Asukasta kohden lasketut kokonaisverotulot olivat v Kuopiossa ja Tuusniemellä /asukas. Ero on euromääräisesti mittavin verotuloista suurimman osan muodostavassa kunnallisverossa. Kiinteistö- ja yhteisöverotuotot asukasta kohti ovat kunnissa lähes samansuuruiset. Seuraavassa taulukossa on kuvattu kuntien veropohjan eroa laskennallisen verotulon avulla. Laskennallinen verotulo on verotettavan tulon, kiinteistöjen verotusarvon ja koko maan keskimääräisten veroprosenttien mukaan laskettu verotulo. Laskennallista verotuloa käytetään valtion- 3

5 osuusjärjestelmään sisältyvässä kuntien välisessä verotulotasauksessa laskennan eliminoidessa kuntien veroprosenttien eron vaikutuksen verotuloihin. Kuntien yhdistymisen jälkeen kunnassa voidaan luonnollisesti soveltaa vain yhtä tuloveroprosenttia ja yksiä kiinteistöveroprosentteja. Kuopio Tuusniemi Laskennallinen verotulo euroa/asukas (2012) siitä kunnallisvero yhteisövero Kuopio Tuusniemi Tuloveroprosentti ,5 21,0 Kuopio korotti tuloveroprosenttia vuodelle 2014 yhdellä prosenttiyksiköllä 20,5 prosenttiin. Samoin Tuusniemi korotti tuloveroprosenttiaan yhdellä prosenttiyksiköllä 21,0 prosenttiin vuodelle Kiinteistöveroprosentit ovat seuraavat: Kuopio Tuusniemi Yleinen kiinteistöveroprosentti 1,30 1,00 Vakituinen asuinrakennus 0,52 0,55 Muut asuinrakennukset 1,10 1,10 Yleishyödyllinen yhteisö ei erillistä ei erillistä Voimalaitosrakennus 2,50 ei erillistä Rakentamaton rakennuspaikka 3,00 ei erillistä Kuopio ei korottanut kiinteistöveroprosentteja vuodelle Tuusniemellä korotettiin yleistä kiinteistöveroprosenttia 0,10 prosenttiyksiköllä 1,00 prosenttiin ja vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosenttia 0,05 prosenttiyksiköllä 0,55 prosenttiin Valtionosuudet Tuusniemen asukasta kohden lasketut valtionosuudet vuonna 2012 olivat euroa, kun Kuopion valtionosuudet olivat Siten Tuusniemen valtionosuudet olivat yli euroa ja yli 130 % suuremmat kuin vastaavat Kuopion valtionosuudet. Suuri osa (liki 763 euroa/asukas) erosta selittyy valtionosuusjärjestelmän verotulotasauksesta, jota Tuusniemi sai 798 euroa/asukas ja Kuopio 35 /as. Verotulotasauksen lisäksi ero valtionosuuksien määrässä johtuu pääasiassa väestörakenteen eroista. Peruspalvelujen valtionosuuden keskeisenä lähtökohtana on ikärakenne siten, että asukaskohtainen valtionosuus on suurin vanhimmissa ikäluokissa. Kun eläkeikäisten (yli 65 v.) osuus väestöstä jää Kuopiossa noin kahteen kolmannekseen Tuusniemen vastaavasta, muodostuu Tuusniemen peruspalvelujen valtionosuus Kuopion vastaavaa suuremmaksi. Kuntien valtionosuuksia on viime vuosina leikattu valtiontalouden tasapainottamiseksi. Vuoden 2014 valtionosuudet ovat Tuusniemellä hiukan ( ) pienemmät, kuin vuonna Vastaavasti Kuopion valtionosuudet ovat noin 4 milj. (-2 %) pienemmät kuin vuoden 2013 talousarviossa. Nilsiän kuntaliitoksesta maksettava yhdistymisavustus ja valtionosuusmenetyksen korvaus käsitellään toimintatuloihin sisältyvinä erinä (yhdistymisavustus 0,6 milj. euroa ja valtionosuusmenetyksen korvaus 3,6 milj. euroa). 4

6 Kuntaliitoksella ei olisi nykysäädösten valossa verotulotasausta lukuun ottamatta juurikaan vaikutusta ns. yhden putken valtionosuuksien yhteismäärään. Mikäli valtionosuuksien euromäärä uudessa, muodostettavassa kunnassa jää alhaisemmaksi kuin yhdistettävien kuntien valtionosuuksien yhteenlaskettu määrä edellisenä vuonna, valtio korvaa menetyksen viiden vuoden ajan täysimääräisesti kuntarakennelain perusteella. Uuden voimaan tulevan valtionosuuslainsäädännön alustavat laskentaperusteet on julkaistu ja tarkistetut laskelmat Valtionosuusjärjestelmää yksinkertaistetaan ja selkeytetään sekä järjestelmän kannustavuutta parannetaan. Uudistuksessa vähennetään kriteerejä nykyisestä ja poistetaan päällekkäisyyttä, peruspalveluihin ehdotetaan 8 kriteeriä ja 3 lisäosaa. Valtionosuus määräytyy nykyistä enemmän sairastavuuden perusteella. Kustannustenjaon tarkistus toteutetaan vuosittain. Alustavien tietojen mukaan Kuopion valtionosuus lisääntyisi valtionosuusuudistuksessa 138 euroa/asukas, kun taas Tuusniemen valtionosuus vähenisi 64 euroa/asukas. Uusi valtionosuusjärjestelmä on pääosin kuntaliitosneutraali. Nykyisessä järjestelmässä olevat määräytymisperusteiden porrastukset pääosin poistetaan, mikä osaltaan vähentää kuntaliitosten esteitä. Kuntaliitosten yhteydessä kompensoidaan mahdolliset valtionosuusmenetykset. Valtionosuusuudistuksen kunnittaisessa muutoksessa käytetään vähintään viiden vuoden siirtymäaikaa, jonka aikana rajoitetaan kuntakohtaista vuosimuutosta euroa/asukas. Tavoitteena on, että selvityshenkilön lopullinen esitys ja HE luonnos valmistuvat tammikuussa kuntien kuulemisen jälkeen ja hallituksen esitys on eduskuntakäsittelyssä keväällä mahdollisesti toteutuvista kuntaliitoksista saataviin yhdistymisavustuksiin vaikuttaa liitoksissa mukana olevien kuntien lukumäärä ja se, onko liitoksissa mukana kriisikuntia. Kuntarakennelain 42 a :n mukaan yhdistymisavustus tulee käyttää välttämättömiin kuntien yhdistymisen kustannuksiin, uuden kunnan palvelujärjestelmän kehittämiseen ja palvelujen tuottavuuden parantamiseen tai uuden kunnan talouden vahvistamiseen. 44 :n mukaan jos yhdistymisen seurauksena vuosina syntyvän uuden kunnan valtionosuus olisi pienempi kuin yhdistyvien kuntien yhteenlaskettujen valtionosuuksien määrä, kunnalla on vuoden 2019 loppuun saakka oikeus valtionosuuksien vähenemisen korvauksiin Rahoituserät Asukasta kohden laskettujen rahoituserien netto oli Tuusniemellä (+64 /asukas) yli kaksinkertainen Kuopioon (+31 /as.) verrattuna. Asiaa selittävät mm. Tuusniemen osinkotuotot, joista valtaosa on Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:n ( ) ja Pohjois-Karjalan Energia Holding Oy:n ( ) osinkotuottoja ja lainojen matala korkotaso. Tuusniemen kunta omistaa Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:n osakkeita kpl (omistusosuus 3,7 %) ja Pohjois-Karjalan Energia Holding Oy:n osakkeita kpl (omistusosuus 3,6 %) Poistot Poistojen asukaskohtainen määrä on Tuusniemellä 364 /asukas, kun ne Kuopiossa ovat 405 /asukas. Tuusniemen poistojen asukaskohtainen määrä on vain noin 10 % pienempi kuin Kuopi- 5

7 on. Tuusniemen korkeaa poistojen määrää selittää kunnan tekemät isot investoinnit. Kunta on viime vuosina tehnyt merkittäviä infrastruktuuri-investointeja mm. uusia kevyenliikenteen väyliä, torialue, sataman kehittäminen, Jokitien kiertoliittymä ja Keskitien saneeraus. Kuopion kaupungin tehtäväalue on laajempi kuin Tuusniemen kunnan, joka vaikuttaa Kuopion korkeampaan poistojen määrään Tilikauden tulos ja yli-/alijäämä Asukasta kohden laskettu tulos oli Kuopiossa -201 euroa ja tilikauden alijäämäksi tuloksen käsittelyerien jälkeen muodostui -82 euroa/asukas. Tuusniemen tilikausi päättyi alijäämään, jonka suuruus oli 160 euroa/asukas Muita 2012 tilinpäätösten tunnuslukuja Kuopio Tuusniemi Vuosikate poistoista 47 % 36 % Talouden tasapainoa kuvaavan mittarin mukaan Kuopion vuosikate poistoista oli 47 % ja Tuusniemen 36 %. Kun tunnusluvun arvo on vähintään sata, oletetaan kunnan tulorahoituksen olevan riittävä. Oletus on kuitenkin pätevä vain, jos poistot vastaavat keskimääräistä investointitasoa Investointien tulorahoitus (ei sis. Nilsiää) 27 % 19 % Tunnusluku kuvaa, kuinka paljon investointien omahankinta- eli nettomenoista on katettu tulorahoituksella. Kuopio pystyi rahoittamaan investointeja tuloillaan reilun neljäsosan, kun tunnusluku oli noin 27 % ja kolme neljäsosaa on rahoitettu omaisuuden myynnillä, kassavaroilla ja lainanotolla. Tuusniemi pystyi rahoittamaan investointeja tuloillaan lähes 20 % ja loppuosan joutui rahoittamaan pääomarahoituksella (lainalla, pysyvien vastaavien hyödykkeiden myynnillä tai rahavarojen määrää vähentämällä). Lainat/asukas Kuopion lainakanta asukasta kohti vuoden 2012 lopussa oli euroa, joka on reilut puolet korkeampi kuin Tuusniemen lainakanta asukasta kohti. Molempien kuntien lainamäärä on kasvanut viime vuosina. Tuusniemen lainakannan kasvu on ollut nopeampaa korkeasta nettoinvestointien määrästä ja investointitasoon nähden alhaisesta vuosikatteesta johtuen. Todettakoon, että Tuusniemellä ei ollut lainaa yhtään vuoden 2009 tilinpäätöksen mukaan. Siten Tuusniemen lainakanta on kertynyt vuodesta 2010 alkaen. Lainanhoitokate (ei sis. Nilsiää) 0,7 1,4 Tunnusluku kertoo tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkoihin ja lyhennyksiin. Lainanhoitokyvystä saa luotettavamman kuvan tarkastelemalla tunnuslukua useamman vuoden ajanjaksolla. Kunnan lainanhoitokate pidetään hyvänä, kun tunnusluvun arvo on yli 2, tyydyttävänä, kun tunnusluvun arvo on 1-2 ja heikkona, jos tunnusluvun arvo jää alle yhden. Rahavarat euroa/asukas (31.12.) Tuusniemen asukasta kohden lasketut kassavarat olivat vuoden 2012 lopussa noin 870 euroa ja Kuopion huomattavasti pienemmät, 114 euroa. 6

8 Kassan riittävyys 5 pv 41 pv Maksuvalmiutta kuvataan kassan riittävyytenä päivissä ja tunnusluku kertoo, monenko päivän kassasta maksut voidaan kattaa rahavaroilla. Tuusniemen kassavarat riittivät runsaan kuukauden ja Kuopion vajaan viikon menoihin. Kertynyt yli-/alijäämä (euroa/asukas) Tunnusluku osoittaa taseeseen kertyneen ylijäämän tulevien vuosien liikkumavarana tai tulevina vuosina katettavan kertyneen alijäämän. Kuopiossa on kertynyttä ylijäämää 83 euroa asukasta kohden ja Tuusniemellä huomattavasti enemmän, euroa/asukas. Rahoitusvarallisuus (euroa/asukas) (ei sis. Nilsiää) Rahoitusvarallisuus osoittaa saamisten ja rahoituksen sekä vieraan pääoman erotuksen. Negatiivinen tunnusluku osoittaa määrän, joka jää vieraasta pääomasta kattamatta omalla rahoitusomaisuudella. Omavaraisuusaste 54,7 % 80,7 % Tunnusluku mittaa kunnan vakavaraisuutta, kykyä sietää alijäämää ja selvitä sitoumuksistaan pitkällä tähtäimellä. Hyvänä tavoitetasona voidaan pitää 70 %:n omavaraisuutta. 50 prosentin tai sitä alempi omavaraisuusaste merkitsee kuntataloudessa merkittävän suurta velkarasitetta. Tuusniemen omavaraisuusaste on vielä vuoden 2012 tilinpäätöksen mukaan erittäin hyvällä tasolla. Suhteellinen velkaantuneisuus 47,8 % 22,1 % Tunnusluku osoittaa, kuinka paljon käyttötuloista (toimintatuotoista, verotuloista ja valtionosuuksista) tarvittaisiin vieraan pääoman maksuun. Mitä pienempi tunnusluvun arvo on, sitä paremmat ovat mahdollisuudet selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Myös suhteellinen velkaantuneisuus tunnusluku on Tuusniemellä hyvällä tasolla. 3. Konserni 3.1. Kuopio Kuopion kaupungin konsernitilinpäätökseen vuodelta 2012 sisältyy 16 tytäryhteisöä, 6 kuntayhtymää (suurimpina sairaanhoitopiirin ja koulutuskuntayhtymät), 1 liikelaitoskuntayhtymä ja 3 osakkuusyritystä (Jätekukko Oy, Istekki Oy ja IS-Hankinta Oy). Tytäryhteisöistä valtaosa on vuokra-asunto- ja/tai kiinteistötoimintaa harjoittavia osakeyhtiöitä. Suurin asuntokanta on Niiralan Kulma Oy (omistusosuus 100 %) konsernilla noin asuntoa, jonka liikevaihto vuonna 2012 oli noin 36 milj. euroa. Myös Kuopion Opiskelija-asunnot Oy (omistusosuus 100 %), noin asuntoa ja asuinpaikkaa sekä Kiinteistö-Kys Oy (omistusosuus 51 %) tytäryhteisöineen (noin asuntoa) ovat merkittäviä asuntojen vuokraajia ja rakennuttajia. Kiinteistöalan toimijoita ovat Kiinteistö Oy Kuopion Koulutilat (omistusosuus 100 %), Kuopion Pysäköinti Oy (omistusosuus 100 %), Kiinteistö Oy Kuopion Luukas (omistusosuus 90,87 %), Kiinteistö Oy Kuopion Palolaakso (omistusosuus 100 %) ja Kiinteistö Oy Kelloniemen Teollisuustalo (omistusosuus 57 %). 7

9 Muuta liiketoimintaa harjoittavista yhtiöistä merkittävin on Kuopion Energia Oy (omistusosuus 100 %) toimialanaan sähkön myynti sekä sähkön ja lämmön tuotanto. Yhtiön liikevaihto oli vuonna 2012 noin 72 milj. euroa. Kevama Oy (omistusosuus 100 %) tuottaa työkuntoutuspalveluja, Kuhilas Oy (omistusosuus 73 %) palkka- ja taloushallinnon palveluita ja Kuopion Innovation Oy (omistusosuus 68 %) osaamisen kaupallistamiseen ja liiketoiminnan kehittämiseen liittyviä palveluja. Nilsiän kaupungin konserniin sisältyi vuoden 2012 lopussa 3 tytäryhteisöä, 5 kuntayhtymää ja kolme osakkuusyhteisöä. Tytäryhteisöt ovat asunto- ja kiinteistötoimintaa harjoittavia yhtiöitä, Kiinteistö Oy Nilsiän Vuokratalot (omistusosuus 93,7 %), Nilsiän Teollisuuskylä Oy (omistusosuus 99,66 %) ja Tahkovuoren Liikuntakeidas Oy (omistusosuus 100 %). Nilsiän kaupungin omistukset ovat kuntaliitoksen myötä siirtyneet Kuopion kaupungin omistukseen vuoden 2013 alusta Tuusniemi Tuusniemen kunnan konserniin kuului vuoden 2012 lopussa 9 tytäryhteisöä, 5 kuntayhtymää ja 3 osakkuusyhteisöä. Tytäryhteisöistä 5 on asuntotoimintaa harjoittavia asunto-osakeyhtiöitä ja 1 asuntotoimintaa harjoittava kiinteistöosakeyhtiö (yhteensä 59 asuntoa ja 1 liikehuoneisto). Lisäksi tytäryhteisöistä 2 on kiinteistötoimintaa harjoittavia osakeyhtiöitä (Kiinteistö Oy Tuusniemen Virastotalo ja Kiinteistö Oy Meijerinranta) ja Tuusniemen Teollisuus Oy, joka tuottaa elinkeinopalveluja Tuusniemen kunnalle. Tuusniemen Teollisuudelle ollaan palkkaamassa toimitusjohtaja vuoden 2014 alussa. Tuusniemen osakkuus yhteisöissä: - tavanomaiset sosiaali- ja terveydenhuollon sekä koulutuksen kuntayhtymät sekä Pohjois- Savon Liitto - seuraavat tytäryhteisöt: As. Oy Tuusniemen Turula-Keskitie (omistusosuus 100 %) As. Oy Tuusniemen Turula-Kenttätie (omistusosuus 100 %) As. Oy Tuusniemen Turula-Harjutie (omistusosuus 100 %) As. Oy Tuusniemen Nahkuri (omistusosuus 100 %) As. Oy Tuusniemen Harju (omistusosuus 100 %) Kiinteistö Oy Haapapuisto (omistusosuus 100 %) Kiinteistö Oy Tuusniemen Virastotalo (omistusosuus 81,63 %) Kiinteistö Oy Tuusniemen Meijerinranta (omistusosuus 64,73 %) Tuusniemen Teollisuus Oy (omistusosuus 100 %) - seuraavat osakkuus- ja yhteisyhteisöt: Tuusniemen Aluelämpö (omistusosuus 41,67 %) Koillis-Savon Vesi Oy (omistusosuus 40,2 %) As. Oy Hietaranta (omistusosuus 33,3 %) As. Oy Tuusniemen Peltotie (omistusosuus 43,75 %) As. Oy Keskipiha (omistusosuus 40,3 %) As. Oy Hoikanranta (omistusosuus 35,22 %) As. Oy Tuusharju (omistusosuus 20,2 %) As. Oy Tuusniemen Rivitalo (omistusosuus 11 %). 8

10 Tytäryhteisöjen kirjanpito hoidetaan Pohjois-Savon Isännöinti Oy:ssä. Asunto-osakeyhtiöiden isännöintitehtävät hoitaa kunnan tekninen johtaja. Vuokralaskutus hoidetaan kunnan taloustoimistossa ja vuokratulot kirjataan kunnan kirjanpitoon. Kunta maksaa vastikkeet asunto-osakeyhtiöille Konsernituloslaskelma (euroa/asukas) Kuopio Tuusniemi ( ) (2.795) Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Korkotuotot Korkokulut Muut rahoituserät, netto Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset erät, netto 18 1 Tilikauden tulos Rahastojen ja varausten muutos Tilikauden yli-/alijäämä Konsernitilinpäätöksen tunnuslukuja Kuopio Tuusniemi Konsernin lainat euroa/asukas Kuopiossa konsernin lainat asukasta kohti ovat 6.597, kun ne Tuusniemellä ovat vain Kuopio-konsernin lainamäärästä noin puolet on pääosin aravavuokra-asuntoja rakennuttavien yhtiöiden (Niiralan Kulma, Kiinteistö-Kys ja Kuopion Opiskelija-asunnot Oy) asuntojen rakentamista varten otettua lainaa. Muista lainoista valtaosa on kaupungin omaa ja Kuopion Energian merkittävää voimalaitosinvestointia varten ottamaa pitkäaikaista lainaa. Tuusniemi-konsernin lainamäärästä 68 % on emokunnan lainaa ja konserniyhtiöiden lainoja 32 %. Konserniyhtiöiden lainat muodostuvat kuntayhtymien lainoista. Konsernin omavaraisuus, % 28,6 68,6 Konsernin omavaraisuustunnusluvun laskennassa otetaan mukaan oman pääoman lisäksi vähemmistöosuus ja konsernireservi. Tunnusluku mittaa konsernin vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja konsernin kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Omavaraisuuden tavoitetasona 9

11 voidaan pitää 50 %:n ylittävää omavaraisuutta. Alempi omavaraisuusaste merkitsee kuntakonsernissa merkittävää velkarasitetta. Kuopiossa konsernin omavararaisuusaste on 28,6 %, Tuusniemellä se on huomattavasti parempi, lähes 69 %. Tunnuslukua tarkasteltaessa on kuitenkin syytä ottaa huomioon vieraan pääoman käyttötarkoitus ja sillä hankitun omaisuuden tuottokyky. Kertynyt ylijäämä (alijäämä), /asukas Kuopiossa on konsernin kertynyttä alijäämää asukasta kohti -969, Tuusniemellä puolestaan kertynyt ylijäämää on asukasta kohti 660. Tuusniemin konserniylijäämä on kunnan eli emoyhtiön ylijäämää. Kuntien yhdistymisen valmistelun edetessä on syytä selvittää, onko konserniyhtiöjärjestelyillä mahdollista saada toiminnallisia tai taloudellisia hyötyjä. 4. Vuoden 2013 tilinpäätösnäkymät 4.1. Kuopio Kuopion tilinpäätös vuodelta 2013 toteutui odotettua parempana ja hieman ylijäämäisenä. Alkuperäinen talousarvio oli koko kaupungin osalta alijäämäinen lähes 7 milj. euroa ja talousarviomuutosten jälkeen alijäämää oli noin 12 milj. euroa. Ydinkaupungin tilikausi jäi alijäämäiseksi reilut 3 milj. euroa, kun koko kaupungin tilinpäätös oli ylijäämäinen 1 milj. euroa. Vuoden 2012 tilinpäätös oli heikompi, alijäämäinen 6,5 milj. euroa koko kaupungin osalta. Vuoden 2013 tilinpäätöksessä lainat asukasta kohti olivat euroa ja nettoinvestoinnit olivat noin 60 milj. euroa. Taseessa oleva kumulatiivinen ylijäämä on 7,8 milj. euroa. Ennustetta parempi tulos johtuu toimintatuottojen ja verotulojen arvioitua suuremmista kertymistä. Verotulokertymään ovat vaikuttaneet jako-osuuksien ja tilitysaikataulujen muutokset, jotka ovat lisänneet verotuloja vuonna Kaupunginhallitus käynnisti keväällä talouden tasapainottamistoimenpiteiden hakemisen kuluvalle vuodelle sekä tuottavuuden kehittämistoimenpiteiksi lähivuosille, koska vuoden 2013 talouskehitys ei alkuvuonna edennyt talousarvion mukaisesti. Tasapainottamistoimenpiteet eivät ole kaikkien palvelualueiden osalta toteutumassa suunnitellusti kuluneena vuonna. Vanhus- ja vammaispalvelujen, lapsiperhepalvelujen ja erikoissairaanhoidon toimintamenot ovat toteutuneet budjetoitua suurempina. Korkeasta investointitasosta ja heikosta tulorahoituksesta johtuen lainakanta kasvaa. Tilinpäätösennusten mukaan Kuopion lainamäärä vuoden 2013 lopussa on lähes 250 milj. euroa, lainamäärä kasvoi reilut 60 milj. euroa. Lainamäärää on kasvattanut myös Nilsiän lainakanta. Lainat asukasta kohden ovat ennusteen mukaan noin euroa, kun ne vuoden 2012 tilinpäätöksessä olivat noin euroa/asukas. 10

12 4.2. Tuusniemi Tuusniemen tilinpäätös vuodelta 2013 toteutuu arvioitua parempana. Joulukuun 2013 talousarviomuutosten jälkeen talousarvio oli euroa alijäämäinen, mutta tilinpäätös osoittaa euron ylijäämää. Lainat asukasta kohti olivat euroa ja taseessa oleva kumulatiivinen ylijämä on 5,1 milj. euroa. Nettoinvestoinnit olivat noin 3,6 milj. euroa. Vuoden 2013 tulokseen vaikuttaa toimintatuottojen toteutuminen n euroa yli arvioidun ja vastaavasti toimintakulujen toteutuminen lähes euroa alle arvioidun. Myös verotulojen myönteinen kasvu jako-osuuksien ja tilitysaikataulujen muutosten vuoksi vaikuttaa vuoden 2013 tulokseen positiivisesti. Lisäksi purettiin taseesta kehittämisvarausta euroa, joka kohdennettiin uuden asuinalueen Pappilanniemen maa-alueen ostoon. Varauksen purku vaikuttaa suoraan tulosta parantavasti. Investointien netto toteutuma vuonna 2013 on 3,63 milj. euroa. Investointien kattamiseen on otettu 3 milj. euroa lainaa vuonna Pitkäaikainen lainamäärä on euroa eli /asukas (948 /asukas v. 2012). 5. Kuntatalouden kehitys vuoden 2014 talousarvion ja taloussuunnitelman valossa 5.1. Kuopio milj. milj. milj. milj. Toimintakate -525,2-544,8-549,3-555,5 Verotulot 399,5 424,2 450,7 459,5 Valtionosuudet 150,3 159,9 162,3 164,7 Rahoitus, netto -0,8-1,2-1,2-1 Vuosikate 23,8 38,1 62,5 67,7 Poistot -45,9-48, ,5 Satunnaiset erät 2, Tilikauden yli-/alijäämä -19,1-7,4 15,5 20,2 Investoinnit, netto, milj. -54, Rahoitusjäämä, milj. -28,3-8,9 14,5 22,7 Rahoitusjäämä, /as Valtionosuuden muutos, milj. 1,9 3,9 7,1 Lainakanta, milj Lainakanta /as Asukkaita

13 Kuopion vuoden 2014 talousarvio on alijäämäinen ja koko kaupungin alijäämän määräksi ennakoidaan noin 19 milj. euroa (noin 180 euroa/asukas). Kaupungin bruttoinvestointitasoa alennetaan vuonna 2014 noin 18 milj. eurolla 63 milj. euroon, nettoinvestoinnit ovat 55 milj. euroa. Investointitason alentaminen vähentää kaupungin velkaantumista. Taloussuunnitelmavuosille on huomioitu kuntien tehtävien vähennyksiä ja talouden tuottavuustavoitteet. Taloussuunnitelmavuosi 2015 on vielä alijäämäinen, mutta vuosina tilikausien arvioidaan olevan ylijäämäisiä. Vuosina nettoinvestointien määräksi on arvioitu noin 50 milj. euroa vuosittain. Valtion toimenpiteet, valtionosuusleikkaukset ja kuntien tehtävien lisäykset sekä yleinen taloudellinen tilanne kiristävät merkittävästi Kuopion taloutta vuonna Lisäksi palvelualueiden käyttösuunnitelmiin sisältyy riskejä talousarviossa pysymiseen. Haastava taloustilanne ja talouden hallinta tulevina vuosina vaativat johdonmukaista ja pitkäjänteistä työtä sekä ehdotonta poliittista sitoutumista. Lisäksi se edellyttää onnistumista talouden tasapainottamistoimissa. Valtiovarainministeriön ja Suomen Kuntaliiton yhteisten laskelmien mukaan valtion päätökset heikentävät Kuopion tulopohjaa reilut 22 milj. euroa. Toisin sanoen Kuopion tuloveroprosenttiin kohdistuu valtion toimista noin 1,5 prosenttiyksikön nostopaine. Kuopion tuloveroprosentti on 20,5 vuonna 2014, kun sitä korotettiin vuodelle 2014 yhdellä prosenttiyksiköllä. Kuopion kaupungin vuoden 2012 tilinpäätöksessä kumulatiivinen ylijäämä oli 8,8 milj. euroa, kun huomioidaan Nilsiän kaupungin tiedot. Koska vuoden 2014 talousarvio on alijäämäinen noin 19 milj. euroa, taseessa oleva kumulatiivinen ylijäämä muuttuu alijäämäksi. Taloussuunnitelman mukaan kumulatiivinen alijäämä kasvaisi vielä vuonna 2015, mutta vuonna 2016 tilikausi olisi jo ylijäämäinen ja kumulatiivinen alijäämä tulisi katettua vuoden 2016 aikana. Taloussuunnitelmavuosien 2015 ja 2016 osalta ei ole huomioitu valtionosuusuudistuksen vaikutuksia em. luvuissa. Valtionosuusuudistuksen tämän hetken laskelmien mukaan Kuopion saamat valtionosuudet kasvaisivat 1,9 milj. euroa vuonna 2015 ja 3,8 milj. euroa vuonna Tuusniemi milj. milj. milj. Toimintakate -17,5-18,4-18,8 Verotulot 7,7 7,9 8,2 Valtionosuudet 10 9,9 9,8 Rahoitus, netto 0,1 0,1 0,1 Vuosikate 0,3-0,5-0,7 Poistot -1,2-1,2-1,3 Satunnaiset erät Tilikauden yli-/alijäämä -0,8-1,7-2,0 Investoinnit, netto, milj. -2,6-3,3-2,0 Rahoitusjäämä, milj. -2,3-3,8-2,7 Rahoitusjäämä, /as Valtionosuuden muutos, milj. 0,07 0,08 12

14 Lainakanta, milj. 6,1 7,4 8,1 Lainakanta /as Asukkaita Vuoden 2013 hyvästä tuloksesta huolimatta Tuusniemen kunta laatii talouden tasapainottamistoimenpiteitä tuleville vuosille. Palvelukeskuksen laajennuksen myötä toimintakulut tulevat kasvamaan huomattavasti. Tulevien vuosien tulokseen tulee vaikuttamaan merkittävästi myös tulokertymien huononeminen. Toimintatuottojen pienenemiseen vaikuttaa kotikuntakorvausten pieneneminen ja varsin huomattavien testamenttilahjoitusvarojen loppuminen vuonna Myös valtionosuudet tulevat pienenemään valtionosuusuudistuksen ja toisaalta myös oppilasmäärien vähenemisen myötä. Verotulokertymän kasvun ennakoidaan olevan myös varsin maltillista ilman veronkorotuksia. Tuleville vuosille yhdeksi talouden tasapainottamistoimenpiteeksi ennakoidaankin veroprosenttien korotuksia. Tuusniemen vuoden 2014 talousarvio on alijäämäinen 0,75 milj. euroa (noin 268 euroa/asukas). Talouden epävarmuus saattaa heijastua verotulojen toteutumiseen. Talousarvion 2014 mukainen investointitaso on korkea (bruttoinvestoinnit noin 2,6 milj. euroa), joten velkamäärä lisääntyy. Talousarvion mukaan velkamäärä vuoden 2013 lopussa on 5,23 milj. euroa (1.864 euroa/asukas). Taloussuunnitteluvuosien investoinnit tulevat vaikuttamaan korottavasti lainamäärään. Vuonna 2015 bruttoinvestoinnit 3,5 milj. euroa ja vuonna ,1 milj. euroa. Investointien rahoittamiseen joudutaan ottamaan lainaa ja realisoimaan omaisuutta (mm. metsänmyynti, maaja metsäalueiden myynti, asunto- ja kiinteistöjen myynti, tonttien myynti). Merkittävien investointikulujen myötä suunnitelman mukaiset poistot tulevat kasvamaan tulevina vuosina. Vuoden 2013 sumu-poistot olivat 1,1 milj. euroa. Tuusniemen kunnan vuoden 2012 tilinpäätöksessä kumulatiivinen ylijäämä oli 4,3 milj. euroa, kun vuoden 2012 tilinpäätöksen tilikausi oli alijäämäinen 0,4 milj. euroa. Vuoden 2013 tilinpäätös on ylijäämäinen 0,76 milj. euroa, mutta vuoden 2014 talousarvio on alijäämäinen 0,75 milj. euroa. Taloussuunnitelmavuosien alijäämät ovat yhteensä noin 3,6 milj. euroa. Taloussuunnitelman mukaan vuoden 2016 lopussa taseen kumulatiivinen ylijäämä olisi siten reilut 1 milj. euroa. Valtion toimet heikentävät VM:n ja Kuntaliiton laskelmien mukaan Tuusniemen taloutta 0,18 milj. euroa. Veroprosenttiin kohdistuvana paineena tämä on noin 0,50 prosenttiyksikköä. Tuusniemi korotti vuodeksi 2014 veroprosenttiaan 1,0 prosenttiyksiköllä. Tuusniemin tuloveroprosentti on nyt 21,0. 6. Palveluiden haasteet ja tulevat palvelutarpeet Valtiovarainministeriön julkaiseman Peruspalveluohjelman mukaan kuntatalouden näkymät lähivuosille ovat huolestuttavat. Vuoden 2012 odotettua heikompi toteutunut kehitys yhdistettynä lähivuosille ennustettuun hitaaseen talouskasvuun ja valtionosuusleikkauksiin merkitsee sitä, että kuntatalous pysyy alijäämäisenä ilman mittavia sopeutustoimia. Koko maan kuntatalous ei ole ko. tarkastelujaksolla tasapainossa millään mittarina arvioituna, koska vuosikate ei riitä kattamaan edes poistoja. 13

15 Peruspalveluohjelman mukaan on perusteltua olettaa, että kunnat pyrkivät lähivuosina hillitsemään menokasvuaan ja mitoittamaan menonsa lähemmäksi tulokehityksen asettamaa tasoa. Valtionosuuksiin tehtävät vähennykset sekä yhteisöveron korotetun jako-osuuden poistuminen vuoden 2016 alusta kaventavat tuntuvasti kuntien menopuolen liikkumavaraa. Talouskasvun ennustetaan olevan lähivuosina hidasta ja talouden näkymiin liittyy merkittäviä epävarmuuksia. Veropohjien ja sitä myöten verotulojen kasvu saattaa tästä syystä jäädä tässä arvioitua hitaammaksi. Kunnan talouden kääntyminen alijäämäiseksi velvoittaa kunnat ryhtymään ennakoiviin toimenpiteisiin taloutensa tasapainottamiseksi. Kuntatalouden kehitysnäkymät lisäävät painetta kunnallisveroprosenttien tuntuviin korotuksiin ja samalla kokonaisveroasteen nousuun. Korkotaso on pysynyt viime vuodet poikkeuksellisen matalalla tasolla, mutta keskipitkällä aikavälillä myös korkotason nousu yhdessä velkamäärän tuntuvan kasvun sekä kuntien lainamarginaalien nousun kanssa uhkaavat lisätä kuntien korkomenoja ja siten heikentää kuntataloutta. Lisäksi väestön ikääntymisestä kansantalouteen ja kuntatalouteen kohdistuvat paineet kasvavat vuosi vuodelta, mikä entisestään korostaa peruspalvelujen tuottavuutta parantavien uudistusten välttämättömyyttä. Kuntien omilla toimilla menokasvun hillintä on mahdollista pääasiassa tuottavuutta parantamalla, palvelurakenteita uudistamalla sekä ottamalla käyttöön uusia tuloksellisuutta lisääviä toimenpiteitä. Tuottavuuden parantaminen on mahdollista vain rajatulta osin, sillä valtaosa kuntien toiminnasta on lailla säädeltyä ja erilaisin normein ohjattua. Tästä johtuen kuntien omat keinot menopuolensa tasapainottamisessa ovat rajalliset. Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanosta annetun päätöksen mukaan kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämisen tavoitteena on saavuttaa 1 miljardin euron vähennys kuntien toimintamenoissa vuoden 2017 tasossa. Päätetyt toimet vaikuttavat kuntien menoja alentavasti noin 1,2 miljardia vuoden 2017 tasolla. Merkittävimmät menojen alennukset ovat laitoshoidon vähentäminen vanhustenhuollossa, toisen asteen koulutuksen järjestäjäverkon rakenteellinen ja rahoitusjärjestelmän uudistaminen sekä joukkoliikenteen ja henkilökuljetusten tehostaminen. Lisäksi kuntatalouden tasapainon turvaamiseksi otetaan käyttöön uusi kuntatalouden ohjausjärjestelmä. Sen tavoitteena on turvata kuntatalouden kestävyys. Kuntatalousohjelma sovittaa yhteen kuntien tehtävät ja velvoitteet sekä niiden rahoituksen. Se korvaa nykyisen peruspalveluohjelman. Sekä Kuopion että Tuusniemen kuntataloudet ovat heikentyneet viime vuosien aikana. Tämä on haaste molemmille kunnille sekä haaste myös mahdollisen kuntaliitoksen toteuduttua. 7. Kuntien yhdistymisen vaikutukset Mikäli Kuopion kaupunki ja Tuusniemen kunta päättävät yhdistyä, ennen yhdistymistä on noudatettava kuntarakennelain 31 :n mukaista yhdistyvän kunnan rajoitettua toimivaltaa, jonka mukaan yhdistyvän kunnan viranomainen ei saa päättää asioista, joilla olisi merkittävää uutta kuntaa sitovia vaikutuksia ja joista päättäminen olisi yhdistymissopimuksen tarkoituksen vastaista. Em. 31 :n rajoitusta noudatetaan myös niinä kuukausina, jolloin valtuustot ovat tehneet omat yhdistymispäätökset, mutta valtioneuvosto ei ole tehnyt omaa päätöstään. 14

16 Jos Tuusniemen kunnan taseessa on kumulatiivista alijäämää tai taloussuunnitelmavuosien tilikausien tulokset ovat alijäämäisiä, alijäämiä on pyrittävä poistamaan mahdollisimman paljon ennen kuntaliitoksen voimaantuloa Tuusniemen kunnan omilla päätöksillä. Tarpeettomista ja korjauskelvottomista kiinteistöistä tulee luopua. Yhdistymispäätösten ja yhdistymisen voimaan tulon välisenä aikana uusien palveluiden käynnistäminen tai entisten laajentaminen Tuusniemellä vaatii Kuopion kaupungin hyväksymisen. Samoin merkittävien investointien toteuttaminen vaatii Kuopion kaupungin hyväksymisen. Yhdistyneen kunnan kuntataloudessa tulee noudattaa vastuullisuutta, jotta voidaan turvata Kuopion kaupungin talouden tasapaino. Siten voidaan vastata koko kaupungin palvelutuotannosta ja edellytyksistä kaupungin kehittämiseen. Tuottavuuden kehittäminen tapahtuu Kuopion kaupunginhallituksen hyväksymän tuottavuusohjelman periaatteiden mukaisesti. Kuopion kaupungin tuottavuutta parantavat yhteiset toimenpiteet perustuvat palvelualueuudistukseen, toimintakatteen kasvurajoitteelle ja kokonaistuottavuutta parantavaan keinovalikoimaan. Palvelujen tuottamista ja hankkimista linjaa kaupunginvaltuuston hyväksymä palvelu- ja hankintaohjelma. Palvelujen järjestämistavan suunnittelussa keskeinen näkökohta on parantaa tuottavuutta. Henkilöstötyön tuottavuuden parantamisessa noudatetaan hyväksyttyä henkilöstöohjelmaa. Mikäli em. ohjelmat muuttuvat tai tulee uusia koko kaupunkia koskevia ohjelmia ennen liitoksen voimaantuloa, noudatetaan kulloinkin voimassa olevia ohjelmia. Kuntaliitoksen jälkeen Tuusniemen kunnan omaisuus sekä velat ja velvoitteet siirtyvät kuntarakennelain 38 :n mukaisesti Kuopion kaupungille. Kunnalliset maksut ja taksat yhdenmukaistuvat kuntajakolain 33 :n mukaisesti liitokset tapahtuessa. Maksut ja taksat määritellään liitosvuoden 2017 talousarviossa. Kuntaliitoksen mahdolliset hyödyt, kuten kustannussäästöt, alkavat realisoitua vasta sitten, kun uudet toimintatavat ja rakenteet ovat vakiintuneet niin, että palvelujen tuotantoa ja johtamista kyetään tehostamaan sekä vahvistamaan alueen taloudellista pohjaa. Kustannusten lisäyksiä suurempia kokonaishyötyä ei ole lyhyellä aikavälillä nähtävissä. Yleistäen voidaan sanoa, että kuntaliitos ei yksittäisenä toimenpiteenä tuo taloudellisia ja muita hyötyjä, se tarjoa mahdollisuuden siihen. (Kallio, Meklin, Tammi & Vakkuri, Kohti parasta kuntatalouden kehitystä, 2013, s. 154) 8. Vastaukset kuntalaisten kysymyksiin KYSYMYS Hoidetaanko Tuusniemen talous itsenäisesti vai liitetäänkö Kuopion velka yhteiseen talouteen? Kuinka taloutemme Tuusniemellä käy? Riittävätkö Kuopion rahat siihen, että tuusniemeläisten palvelut säilyvät samalla tasolla? VASTAUS Tuusniemen ja Kuopion talous ja velat yhdistetään. Tämän jälkeen taloutta hoidetaan yhden kunnan eli Kuopion kaupungin toimesta. Kuntaliitoksen jälkeen Kuopiolla on yksi talousarvio, johon sisältyy myös tuusniemeläisten tarvitsemien palveluiden määrärahat. Kuntaliitoksen tavoitteena on pidemmällä aikavälillä saada aikaan kustannussäästöjä ja turvata laajentuneen kaupungin asukkaiden tarvitsemat 15

17 palvelut. Mihin laitetaan porkkanarahat ja niiden suuruus? Miten taataan liitossopimuksen noudattaminen Kuopion osalta tulevaisuudessa? Kuinka käy kunnan huomattavan omaisuuden (metsät, maat, rannat, tonttimaat)? Miten käy kiinteistöjen? Liitossopimuksessa määritellään yhdistymisavustuksen kohdentaminen. Kuntarakennelain 42 a :n mukaan yhdistymisavustus tulee käyttää välttämättömiin yhdistymisen kustannuksiin, uuden kunnan palvelujärjestelmien kehittämiseen ja palvelujen tuottavuuden parantamiseen tai uuden kunnan talouden vahvistamiseen. Molempien tulee noudattaa liitossopimukseen kirjoittuja toimintalinjauksia sopimusoikeuden mukaisesti. Tuusniemen kunnan kaikki omaisuus sekä kiinteä että irtain omaisuus siirtyvät Kuopion kaupungille. Tuleeko virkamieskoneistoa yhdistämällä säästöä? Keveneekö hallinto? Mikäli liitos ei tapahdu alusta, paljonko silloin on veroprosentti ja velkamäärä 10 vuoden kuluttua? Lyhyellä aikavälillä säästöä ei tule, mm. henkilöstön viiden vuoden irtisanomissuojan takia, mutta pidemmällä aikavälillä on mahdollista parantaa tehokkuutta ja tuottavuutta, jolloin saadaan kustannussäästöjä. Hallinnon keventäminen on myös mahdollista pidemmällä aikavälillä. 10 vuoden päähän on mahdoton arvioida tilannetta, mutta on nähtävissä, että kummankin kunnan taloudellinen tilanne edellyttää sekä menojen karsimista että tulojen lisäämistä. 16

18 KUOPION KAUPUNKI JA TUUSNIEMEN KUNTA HENKILÖSTÖ yhdistymistä selvittävissä kunnissa Merja Vihanto ja Martti Kähkönen

19 HENKILÖSTÖ 1. Henkilöstövoimavarat Tuusniemen kunnan henkilöstö hallintokunnittain : Hallintokunta Vakinaisen henkilöstön määrä Määräaikaisen henkilöstön määrä Työllistetyn henkilöstön määrä Koko henkilöstön määrä Keskustoimisto Taloustoimisto Sosiaalitoimi Sivistystoimi Tekninen toimi Yhteensä Kuvaus henkilöstöstä mm. osa-aikaisen henkilöstön määrä ja henkilöstön keski-ikä. Osa-aikaisia on: Keskustoimi 3, sosiaalitoimi 9, sivistystoimi 10 ja tekninen toimi 2 = yht. 24 henkilöä. Vakinaisen henkilöstön keski-ikä on 50,1 v / Keskimääräinen sairauspoissaololuku v oli Tuusniemen kunnassa 22,6 pv/hlö/vuosi ja v se oli 19,7 pv/hlö/vuosi. Kahtena edellisenä vuonna ( ) luku oli alle 20. Eläkkeelle jääntejä v oli 9 kpl. Vuonna 2013 eläkkeelle jäi 12 henkilöä, joista 5 oli vanhuuseläkettä. Henkilöstön määrä Kuopiossa Palvelualue Vakinaiset Työllistetyt Muut määräaikaiset Yhteensä Tarkastustoimi Konsernipalvelu Yleishallinto Vetovoimaisuuden palvelualue Kuopion Vesi Kallaveden Työterveys Kuopion Kuntatekniikkaliikelaitos Kaupunkiympäristön palvelualue

20 Hyvinvoinnin edistämisen palvelualue Pohjois-Savon Pelastuslaitos Tilakeskus Isäntäkuntapalvelut Kasvun ja oppimisen palvelualue Perusturvan palvelualue Terveydenhuollon palvelualue Kaupunki yhteensä Palvelutuotannon ulkoistaminen tai yhteistoimintasopimusten vaikutukset henkilöstöjärjestelyihin Tuusniemen kunta on mukana kahdessa yhteistoiminta-alueessa, joissa molemmissa isäntäkuntana on Siilinjärven kunta. Sydän-Savon Maaseutupalvelut tuottaa nimen mukaisesti maaseutupalveluja ja Siilinjärven ympäristöterveyspalvelut tuottaa mm. eläinlääkäripalvelut ja terveystarkastajan palvelut. Suurimpana isäntäkuntapalveluna perusterveydenhuolto ostetaan Kuopion kaupungilta. Maaningalta hankitaan maatalouslomitus ja Kuopion kaupungilta matkailupalveluja. IS-Hankinta Oy:ltä ostetaan hankintapalveluja ja Tuusniemen Teollisuus Oy:ltä elinkeinopalveluja. Palo- ja pelastustoimen palvelut tuottaa Pohjois-Savon pelastustoimi isäntäkuntana Kuopion kaupunki. Istekki Oy:ltä ostetaan ICT-palveluja. Kuopion kaupungilta hankitaan kirjastopalvelut ja kansalaisopistopalvelut. Tuusniemen kunta on mukana seuraavissa kuntayhtymissä: Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, Savon koulutusky, Pohjois-Savon liitto, Vaalijala, Itä-Suomen päihdehuolto. Sosiaalitoimi ostaa Tukevatyövalmennussäätiöltä työttömien aktivointiin liittyvät palvelut. Päihdehuoltopalvelut ostetaan Juankosken kaupungilta (0,15 htv). 3. Palvelutuotannon organisointi Tuusniemen palvelut on jaettu neljään toimialaan: keskushallinto, sosiaalitoimi, sivistystoimi ja tekninen toimi. Palveluja ostetaan seuraavilta: Tuusniemen Teollisuus Oy, Istekki Oy, IS-Hankinta Oy, Koillis-Savon Vesi Oy, Sydän-Savon Maaseutupalvelu, Siilinjärven ympäristöterveyspalvelu ja Tuusniemen Aluelämpö Oy sekä Tukeva työvalmennussäätiö. Kuopion kaupungin palvelutuotannosta vastaa kuusi palvelualuetta, konsernipalvelu, kaupungin liikelaitokset ja erilliset taseyksiköt. Liikelaitokset ovat Kuopion Energia, Kuopion Vesi, Kallaveden Työterveys ja Kuopion Kuntatekniikkaliikelaitos. Erillisiä taseyksiköitä ovat Pohjois-Savon Pelastustoimi, Kuopion Tilakeskus sekä Tuusniemen ja Maaningan terveydenhuollon isäntäkuntapalvelut. Eläinlääkäri- ja maaseutupalvelut tuottaa Siilinjärvi isäntäkuntana. 19

21 Kuopion kaupungin tukipalveluita tuottavat mm. Itä-Suomen huoltopalvelut liikelaitoskuntayhtymä Servica (ateria- ja laitoshuoltopalvelut), Istekki Oy (atk-palvelut) sekä Kuhilas Oy (palkka- ja taloushallintopalvelut). 4. Palvelujen haasteet ja tulevat tarpeet Henkilöstön siirtyminen eläkkeelle ja osaavan työvoiman rekrytointi ovat suurimpia haasteita kunta-alalla. Näin on myös sekä Tuusniemellä että Kuopiossa. Samanaikaisesti väestön ikääntyessä palvelutarpeet kasvavat nykyisestä. Kuntien ja alueiden elinvoimaisuus edellyttää työvoiman saantia kaikille sektoreille. Tiettyjen ammattiryhmien kohdalla on varauduttava työvoimapulaan. Palvelujen tuotannossa on mietittävä eri toimintatapojen uudistamista, tehtävien muutoksia ja henkilöstön yhdistelmätehtäviä, kolmannen sektorin hyödyntämistä jne. Kunta- ja palvelurakenneuudistus antaa mahdollisuuden työprosessien ja töiden sisällön kehittämiseen. Palvelujen tuotanto- ja toimintatapojen uudistaminen, tehtävä- ja henkilöstörakenteiden muutokset, henkilöstön yhdistelmätehtävät, kolmannen sektorin hyödyntäminen sekä työnjaon uudistaminen ovat tästä esimerkkejä. 5. Muut mahdolliset huomioitavat asiat Tuusniemen kunta laatii vuosittain henkilöstökertomuksen, josta saa useita eri tunnuslukuja henkilöstöä koskien. 6. Henkilöstön asema Kuopion ja Tuusniemen mahdollisessa kuntaliitoksessa Henkilöstön asema määräytyy kuntarakennelain 29 :n mukaisesti. Henkilöstön asemaan liittyvissä järjestelyissä sovelletaan yhdistymishetkellä voimassa olevia Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja pääsopijajärjestöjen sopimia periaatteita. Tuusniemen kunnan vakinainen henkilöstö siirtyy Kuopion kaupungin tai sen konserniyhteisöjen palvelukseen heille soveltuviin tehtäviin kuntarakennelain mukaisella tavalla liikkeenluovutuksen periaatteiden mukaisesti. Vakinaisen henkilöstön palvelussuhteet turvataan viideksi (5) vuodeksi lukien. Palvelussuhdeturva koskee sekä Tuusniemen kunnan että Kuopion kaupunkien palveluksessa olevaa vakituista henkilöstöä. Siirtyvän henkilöstön yksityiskohtainen palvelussuhdejärjestely- ja sijoitussuunnitelma valmistellaan lokakuun 2016 loppuun mennessä. Kuopion kaupunginhallitus vahvistaa suunnitelman marraskuun 2016 aikana. Kuntarakennelain mukaan henkilö siirretään Kuopion kaupungin palvelukseen entisin palvelussuhde ehdoin. Tästä voidaan poiketa, jos asianomaisen kanssa toisin sovitaan. Tuusniemen kunnan yksipuolisiin päätöksiin perustuvat henkilöstöpalvelut, työaikajärjestelyt, työpaikkaruokailu, työterveydenhuolto ja muut vastaavat järjestelyt eivät siirry, vaan niistä päättää Kuopion kaupunki. Tuusniemen kunnan tulee irtisanoa mahdolliset paikalliset virka- ja työehtosopimukset päättymään mennessä. 20

22 Kuntaliitoksen johdosta Tuusniemen kunta lakkaa olemasta itsenäisenä oikeushenkilönä. Samalla Tuusniemen kunnan nykyiset virat lakkaavat automaattisesti. Henkilöiden siirtäminen virkasuhteeseen ei sisällä varsinaista nimitysharkintaa eikä kyseessä ole virkavaali, vaan viranhaltijoiden siirtyminen rinnastetaan liikkeenluovutukseksi kuntarakennelain 29 :n mukaisesti entisin palvelussuhde-ehdoin. Mikäli nykyisessä virassa ei käytetä julkista valtaa, kyseinen viranhaltija siirretään vastaavaan työsopimussuhteiseen tehtävään entisin palvelussuhde-ehdoin. Kuntaliitospäätöksen jälkeen palveluiden tuottamiseen tarvittavat virat ja tehtävät voidaan täyttää Tuusniemellä vakinaisesti vain keskinäisen keskustelun pohjalta laaditun palvelutarvearvioinnin perusteella. Määräaikainen henkilöstö siirtyy Kuopion kaupungin palvelukseen siksi määräajaksi, mikä on ollut voimassa Tuusniemen kuntaan liitoshetkellä. Määräaikainen henkilöstö säilyttää ne palvelussuhteen ehdot, mitkä ovat olleet voimassa siirtohetkellä, määräaikaisen työsuhteen päättymiseen saakka. Yhdistymissopimuksen hyväksymisen jälkeen Tuusniemen kunnassa solmittavat määräaikaiset palvelussuhteet tulee määrittää päättymään liitoshetkeen. Tuusniemen kunta ja Kuopion kaupunki neuvottelevat keskenään ennen liitosajankohtaa tapahtuvista sitovista henkilöratkaisuista Tuusniemellä, jotka olisivat voimassa liitosajankohdan jälkeen ja joilla on vaikutusta liitoksen jälkeisten toimintojen organisointiin ja toteutukseen. Siirtyvän henkilöstön palkat, palkkarakenne ja palvelussuhteen ehdot yhdenmukaistetaan Kuopion kaupungin palkkausjärjestelmien ja palkkarakenteen mukaisiksi yhdistymissopimuksen voimassaoloaikana. Siirtymäkaudesta ja palvelussuhteiden yhdenmukaistamisesta neuvotellaan ao. henkilöstöjärjestöjen kanssa. Kenenkään palkkaedut eivät yhdenmukaistamisen johdosta huonone. Tehtävän muuttuessa olennaisesti uusi palkka tarkistetaan Kuopion kaupungin tehtävien vaativuuden arvioinnin mukaiselle tasolle. Kuntaliitoksen valmisteluun liittyvästä työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta vastaavat molemmat kunnat oman henkilöstönsä osalta. Sen lisäksi Tuusniemen kunnan henkilöstölle järjestetään tiedotustilaisuuksia tarpeen mukaan. Työnantajan ja henkilöstön välinen yhteistoiminta ja työsuojeluyhteistoiminta järjestetään Kuopion kaupungin periaatteiden mukaisesti. Siirtyvän henkilöstön vaikutukset yhteistoimintajärjestelmiin sekä pääluottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen lukumääriin, toimialueisiin ja ajankäyttöön neuvotellaan ao. henkilöstöjärjestöjen kanssa syksyn 2016 aikana. Osapuolet toteavat, että vaikka suurimmalla osalla henkilöstöä tehtävät säilyvät entisellään, on liitoksen yhteydessä mahdollista toteuttaa henkilöstön sisäistä liikkuvuutta toiminnallisista lähtökohdista käsin. Tätä mahdollisuutta tuetaan kokonaisvaltaisella henkilöstösuunnittelulla ja koulutuksella. Kaikessa toiminnassa pyritään kannustavuuteen ja henkilöstöä motivoivaan työtehtävien kehittämiseen ja uudistamiseen. Sisäisesti haettavana olevia työpaikkoja voidaan hakea yhteneväisesti sen jälkeen kun kuntaliitospäätös on saanut lainvoiman. Edellä sovittuja henkilöstön asemaa koskevia periaatteita sovelletaan myös Kuopion kaupungin konserniyhteisöjen palvelukseen siirtyvään henkilöstöön. 21

23 Viiden vuoden työsuhdeturva ei koske Servican, Kuhilas Oy:n ja Istekki Oy:n tai vastaavien liikelaitosten/osakeyhtiöiden palvelukseen siirtyviä, koska ne eivät ole Kuntarakennelain (1698/2009) 29 :n tarkoittamia kuntajaon muutoksessa mukana olevia kuntia. Vastaukset kuntalaisten kysymyksiin keskeiset kuntalaisten kysymykset KYSYMYS Miten käy henkilökunnan? Antaako liitos henkilöstön tehokkaamman käytön? Meneekö suorittava osa Servican palvelukseen? Löytyykö kaikille Tuusniemen kunnan työntekijöille työpaikka Kuopion kaupungin palveluksessa? Muuttuuko irtisanomissuoja viidestä vuodesta? VASTAUS Vakinainen henkilöstö siirtyy Kuopion kaupungin tai sen konserniyhteisöjen palvelukseen heille soveltuviin tehtäviin kuntarakennelain mukaisella tavalla liikkeenluovutuksen periaatteiden mukaisesti. Vakituisen henkilöstön palvelussuhteet turvataan viideksi vuodeksi siirtymäajankohdasta lukien. Siirtyvän henkilöstön yksityiskohtainen sijoitussuunnitelma valmistellaan vuoden 2016 aikana. Jokaiselle siirtyvälle henkilölle pyritään löytämään mahdollisimman sopiva tehtävä. Kuntaliitoksen toteutuessa myös Kuopiossa arvioidaan tarvetta rekrytoida esim. eläkkeelle jääneiden tilalle uusia henkilöitä, jotta vältytään päällekkäisyyksiltä. Tuottavuus ja tehokkuus otetaan mahdollisimman hyvin huomioon. Osa Tuusniemen henkilökunnasta siirtynee Servican palvelukseen, mikäli puitesopimus on voimassa. Asia ratkeaa lopullisesti yksityiskohtaisessa henkilöstön sijoitussuunnitelmassa. Vakituinen henkilöstö siirtyy Kuopion palvelukseen, joten jokaiselle löytyy työpaikka. Osa sijoittuu Kuopion kaupungin konsernin palvelukseen. Henkilöstön asema määräytyy kuntarakennelain 29 :n mukaisesti. Henkilöstön asemaan liittyvissä järjestelyissä sovelletaan yhdistymishetkellä voimassa olevia Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja pääsopijajärjestöjen sopimia periaatteita. Tuusniemen kunnan vakinainen henkilöstö siirtyy Kuopion kaupungin tai sen konserniyhteisöjen palvelukseen heille soveltuviin tehtäviin kuntarakennelain mukaisella tavalla liikkeenluovutuksen periaatteiden mukaisesti. Vakinaisen henkilöstön palvelussuhteet turvataan viideksi (5) vuodeksi lukien. Palvelussuhdeturva koskee sekä Tuusniemen että Kuopion palveluksessa olevaa vakituista henkilöstöä. Viiden vuoden työsuhdeturva ei koske liikelaitosten/osakeyhtiöiden palvelukseen siirtyviä, koska ne eivät ole Kuntarakennelain (1698/2009) 29 :n tarkoittamia kuntajaon muutoksessa mukana olevia kuntia. 22

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala Tilinpäätös 014 31.3.015 Timo Kenakkala Eräitä merkittäviä hankkeita ja päätöksiä 014 Kestävä elämäntapa -ohjelman hyväksyminen Henkilöstöohjelman 014 00 hyväksyminen Palvelu- ja hankintaohjelman hyväksyminen

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014 Kuntien taloustietoja 214 (2) Lähde:Kuntaliitto 215, Kuntien tunnuslukutiedosto 23-214 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 23-214 11 Asukasluku indeksoituna (23=1) 15 1 95 9 85 8 75 Kemi 21-5 as. kunnat

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI-KUOPIO KUNTATALOUS, HENKILÖSTÖ, HALLINTO JA PÄÄTÖKSENTEKO SEKÄ TUKIPALVELUT

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI-KUOPIO KUNTATALOUS, HENKILÖSTÖ, HALLINTO JA PÄÄTÖKSENTEKO SEKÄ TUKIPALVELUT YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI-KUOPIO KUNTATALOUS, HENKILÖSTÖ, HALLINTO JA PÄÄTÖKSENTEKO SEKÄ TUKIPALVELUT 1 Sisällysluettelo HENKILÖSTÖ...20 1. HENKILÖSTÖVOIMAVARAT...20 1. SELVITYKSEN LÄHTÖKOHDAT...28

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI-KUOPIO KUNTATALOUS, HENKILÖSTÖ, HALLINTO JA PÄÄTÖKSENTEKO SEKÄ TUKIPALVELUT

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI-KUOPIO KUNTATALOUS, HENKILÖSTÖ, HALLINTO JA PÄÄTÖKSENTEKO SEKÄ TUKIPALVELUT YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI-KUOPIO KUNTATALOUS, HENKILÖSTÖ, HALLINTO JA PÄÄTÖKSENTEKO SEKÄ TUKIPALVELUT 1 KUNTATALOUS 1. Yleistä 1.1. Kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 63 :n mukainen

Lisätiedot

Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit

Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit 19.5.2016 Heikki Miettinen Rakenne A. A. Nykyiset kriisikuntamenettelyn tunnusluvut B. Uuden Kuntalain mukaiset tunnusluvut B. - arviointimenettelyt

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Asukasmäärä 31.12. 67 806 67 497 Verotuloprosentti 19,50 % 19,50 % Toimintakate -327,7 M -327,1 M Toimintakatteen kasvu 0,18 % 4,8 % Verotulot 254,3 M 237,4 M Verotulojen

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2015 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014 Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Kestävää kasvua ja hyvinvointia Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn panostettiin erityisesti

Lisätiedot

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 8. huhtikuuta 2014 Vuonna 2013 kaupungin talous vahvistui lähinnä kertaluonteisten verotilitysmuutosten vuoksi Vuosi 2013 on 0,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Pakollisen

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012

TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012 TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012 TULOSLASKELMAN TARKASTELU 1/7 2011 2010 Toimintatuotot 4.543.224 3.933.772 TA-toteutuma 108,32 % 104,8 % Muutos edell.vuodesta / % 609.453 / 15,5 % 639.183 / 19,4 % Toimintatuotot

Lisätiedot

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Kunnan talouden mallipohjainen suunnittelu Kuntien tilinpäätöskortti Valtiovarainministeriö/Kunta- ja aluehallinto-osasto,5.12.213 KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010 TILINPÄÄTÖS 2009 Helena Pitkänen 29.03.2010 2009 2008 Toimintatuotot 3.403.488 3.567.682 TA-toteutuma 102,95 % 113,5 % Toimintatuotot /asukas 1.188 1.240 Toim.tuotot % toimintakuluista 19,30 % 20,57 %

Lisätiedot

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta:

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Kuntakohtainen paine veroprosentin korottamiseksi 2012 2017e 2021e 2025e Harjavalta 23,6 23,4 25,0

Lisätiedot

Valtuustoseminaari 11 10. 2011.

Valtuustoseminaari 11 10. 2011. Valtuustoseminaari 11.10.201110 Vuoden 2012 talousarvion lähtökohdat Talouden näkymät heikentyneet kesän jälkeen ja epävarmuus lisääntynyt. Valtion budjetti tehty tietyin t i kasvuodotuksin, k mutta silti

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat Taloustutkimus Oy toteutti valtiovarainministeriön toimeksiannosta tiedustelun

Lisätiedot

Hattula Hämeenlinna Janakkala

Hattula Hämeenlinna Janakkala Hattula Hämeenlinna Janakkala Kuntarakenneselvitys- talouden tarkastelua Riitta Ekuri 24.4.2014 Page 1 Talouden nykytila-analyysistä ja ennakoinnista Keskusteltavia asioita: Vuoden 2013 luvut tilinpäätösaikataulut

Lisätiedot

Talousselvitys. Tampereen seutu

Talousselvitys. Tampereen seutu Talousselvitys Tampereen seutu Selvityksen sisältö Kuntien tilinpäätökset 2008-2012 kuntien tuloslaskelmat investoinnit, lainamäärä valikoima tunnuslukuja seudun yhteiset tuloslaskelmat Laesterän kuntatalouden

Lisätiedot

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi.

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi. 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 28.3.2013 Päiväys: 28.3.2013 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Tilinpäätös 2013 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen 31.3.2014 TILINPÄÄTÖS 2013 Koko kaupunki TP 2012 TP 2013 Muutos % Toimintatuotot 65 402 858 66 701 510 1 298 652 1,99 Toimintakulut -374 691 312-380 627

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2011 2014

RAHOITUSOSA 2011 2014 279 RAHOITUSOSA 2011 2014 280 281 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Suonenjoki. Asukasluku 31.12.2009 7 611 92 626 248 182 5 351 427

Suonenjoki. Asukasluku 31.12.2009 7 611 92 626 248 182 5 351 427 Talouden tarkastelu Talouden tarkastelu on tehty Tilastokeskuksen talouden tunnuslukuaikasarjoja (vuodet 1998 2009) hyödyntäen sekä kaupunkien vuoden 2010 tilinpäätöstietojen pohjalta. Tuloslaskelmien

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta 22 14.05.2012 Kunnanvaltuusto 23 04.06.2012 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus 2.4.2012 68 Kunnan tilinpäätöksen tulee

Lisätiedot

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat RAHOITUSOSA RAHOITUSOSA n rahoitusosaan kootaan käyttötalous-tuloslaskelma- ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama kassavirta (varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta). Lisäksi rahoitusosaan

Lisätiedot

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT 1 TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT KVTES: Vaalit Tulot 40 592 0 0 20 000 20 000 Menot 60 455 0 0 20 000 20 000 Netto -19 863 0 0 0 0 Tilintarkastus Tulot 0 0 0 0 0 Menot 27 987 31

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Hausjärven, Lopen ja Riihimäen kuntarakenneselvitys talouden tarkastelu

Hausjärven, Lopen ja Riihimäen kuntarakenneselvitys talouden tarkastelu Hausjärvi Loppi Riihimäki Hausjärven, Lopen ja Riihimäen kuntarakenneselvitys talouden tarkastelu 1.6.2015 Riitta Ekuri FCG Konsultointi 1.6.2015 Page 1 Tilinpäätös 2014 Taloudellisten laskelmien lähtötiedot

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

Kuntien taloudellisen aseman muutoksia Sote uudistuksessa

Kuntien taloudellisen aseman muutoksia Sote uudistuksessa Kuntien taloudellisen aseman muutoksia Sote uudistuksessa Kymenlaakson kunnat Luonnos 5.4.2016 Heikki Miettinen 2014tp_2014ktal_2015 väestöenn_v52 Lähtökohdat Lähtökohdat Tavoitteena arvioida kuntien jäljelle

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 Kaupunginhallitus 18.5.2015 Kaupunginvaltuusto 25.5.2015 Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013 2015 As.luku 25 800 Raahen asukasluku kuukausittain vv.

Lisätiedot

6. TULOSLASKELMAOSA * Määrärahat euroina

6. TULOSLASKELMAOSA * Määrärahat euroina Kajaanin kaupunki 74 2.12.24 6. TULOSLASKELMAOSA 22-28 * Määrärahat 1 euroina Suunnitelma TP-23 TA-24 HK-25 TA-25 26 27 28 VARSINAINEN TOIMINTA Toimintatulot 55 752 54 675 39 786 4 49 39 44 39 475 39 485

Lisätiedot

4.2.2015 KÖYLIÖ-SÄKYLÄ. 4.2.2015 Minna Ainasvuori / BDO Audiator Oy. Page 1

4.2.2015 KÖYLIÖ-SÄKYLÄ. 4.2.2015 Minna Ainasvuori / BDO Audiator Oy. Page 1 KÖYLIÖ-SÄKYLÄ 4.2.2015 Minna Ainasvuori / BDO Audiator Oy Page 1 1 ARVIO TALOUDEN MENNEESTÄ KEHITYKSESTÄ 2 TALOUSKEHITYS 2010-2013 - KÖYLIÖ Toimintakulut Toimintakulujen keskimääräinen kasvu: 1,7 %/vuosi

Lisätiedot

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2016-18 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Henkilöä Rovaniemen väkiluvun kehitys 2005-2018 65000 60000 55000 50000 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000

Lisätiedot

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta LIITEOSA (liite 16) Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta Selvitysalue, Keuruu, Multia ja Mänttä-Vilppula Lähde: Miettinen/FCG 5/2015 Lähtötiedot Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 109 31.3.2014 Asianro 337/02.02.01/2014 52 Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Lisätiedot

Askola Copyright Perlacon Oy 1

Askola Copyright Perlacon Oy 1 Askola Askolan tase on loppuraportissa esitellyillä mittareilla arvioituna joukon heikoin. Nettolainakanta on suurin ja taseeseen on kertynyt alijäämää. Myös käyttöomaisuuden määrä on pienin. Toisaalta

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Tiedotustilaisuus 12.2.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2012 ja 2013

Lisätiedot

Lahden kaupunki. Tilinpäätös 2007

Lahden kaupunki. Tilinpäätös 2007 Lahden kaupunki Tilinpäätös 2007 Tilinpäätös 2007 LAHTI TP 2005 TP 2006 TP 2007 Asukasluku (31.12) 98 411 98 755 99 301 Veroprosentti 19,00 19,00 19,00 1000 euroa Verotulot 258 802 274 700 290 033 Vuosikate

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 2 3761 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.214 Päiväys: 31.3.214 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 4 335 683 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

TOIMINTAYMPÄRISTÖ, TALOUS, HENKILÖSTÖ, HALLINTO JA PÄÄTÖKSENTEKO

TOIMINTAYMPÄRISTÖ, TALOUS, HENKILÖSTÖ, HALLINTO JA PÄÄTÖKSENTEKO TOIMINTAYMPÄRISTÖ, TALOUS, HENKILÖSTÖ, HALLINTO JA PÄÄTÖKSENTEKO Sisällysluettelo 1 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOSHAASTEET... 2 2 KUNTATALOUS... 12 3 HENKILÖSTÖ NILSIÄSSÄ JA KUOPIOSSA... 23 4 HALLINTO- JA PÄÄTÖKSENTEKO...

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/213 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 212 TA 213 TA 213 Erotus TA 213 Enn. enn. 3/13 ed. enn. muutos Tulot 1 356 1 387 1 375-11 1 369 7 Menot -4

Lisätiedot

Hattula - Hämeenlinna Janakkala

Hattula - Hämeenlinna Janakkala Hattula - Hämeenlinna Janakkala Kuntarakenneselvitys- talouden nykytilatarkastelua 5.2.2014 Riitta Ekuri 5.2.2014 Page 1 Talouden nykytila-analyysistä ja ennakoinnista Keskusteltavia asioita: Vuoden 2013

Lisätiedot

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015 17.6.2016 Kirsi Mukkala Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015 Pohjatietojen lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto Väestömuutos 2015 (suluissa muutos henkilömääränä) -0,4 % (-18) -0,6 % (-60) -0,9 % (-13)

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %)

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %) KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2014 Käyttötalous: TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2014 Muut (16 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (28 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Kaupunginvaltuusto. 10 Asianro 144/02.02.02/2012. Kaupunginhallitus 3.12.2012 459:

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Kaupunginvaltuusto. 10 Asianro 144/02.02.02/2012. Kaupunginhallitus 3.12.2012 459: Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) 10 Asianro 144/02.02.02/2012 Vuoden 2012 talousarviomuutokset Kaupunginhallitus 3.12.2012 459: Talousarviopäällikkö Pirjo Salmelainen Talous- ja strategiapalvelu

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 Tilanteessa 30.9.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.047.286 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.298.930 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Kuntalaki ja kunnan talous

Kuntalaki ja kunnan talous Kaupungin talous Kuntalaki ja kunnan talous Kuntalain 65 Valtuuston on hyväksyttävä kunnalle talousarvio ja taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi Talousarviossa hyväksytään toiminnalliset

Lisätiedot

Vakinaiset palvelussuhteet

Vakinaiset palvelussuhteet Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Kaupungin henkilöstömäärä käsitellään henkilöstökertomuksessa. Keskeisten konserniyhteisöjen henkilöstöpanoskuvaus on alla. Vakinaiset palvelussuhteet Tehty työpanos,

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät 15.2.2012 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Talousnäkymät maailmalla ja Suomessa Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2012 Laitos Julkaisu- ajankohta BKT muutos

Lisätiedot

Talousarvion laadinnan lähtökohdat. Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén

Talousarvion laadinnan lähtökohdat. Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén Talousarvion laadinnan lähtökohdat Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén Visio elämään Miehikkälä on yritysmyönteinen kansainvälinen E18 tien maaseutukunta,

Lisätiedot

Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous. Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010

Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous. Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010 Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010 1. Taantuma ja sen vaikutukset kuntatalouteen (1) Vuoden 2008 lopulla alkanutta taantumaa (bruttokansantuote

Lisätiedot

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %. TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010

SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010 SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010 Lehdistöinfo 1.4.2011 Elina Alajoki VUOSI 2010 Uuden organisaation ja toimintamallin vakiintuminen Käytäntöjen yhtenäistäminen Toimintaprosessien määrittely Palveluverkkomuutosten

Lisätiedot

.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV

.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV 16.8.2007/RLÖ/hul.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV Kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevan lain 10 :n mukaisen selvityksen ja toimeenpanosuunnitelman keskeisten tietojen toimittaminen valtioneuvostolle

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kehyslaskelmat. Taulukko 1:

ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kehyslaskelmat. Taulukko 1: ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus 25.8.2014 Kehyslaskelmat Taulukko 1: Espoon kaupunki: peruskaupunki, liikelaitokset ja erilliset taseyksiköt Vuosien 2015-2017 taloussuunnitelman kehys 14082014 1 000

Lisätiedot

RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ 7.5.2014 Kuntatalo. Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta

RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ 7.5.2014 Kuntatalo. Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ 7.5.214 Kuntatalo Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta Ilari Soosalu Johtaja, Kuntatalousyksikkö Sisältö Talouden ohjaus

Lisätiedot

SATAKUNNAN KUNTATALOUTTA KUVAAVIA TUNNUSLUKUJA VUOSILTA

SATAKUNNAN KUNTATALOUTTA KUVAAVIA TUNNUSLUKUJA VUOSILTA 1 SATAKUNNAN KUNTATALOUTTA KUVAAVIA TUNNUSLUKUJA VUOSILTA - -Verrattuna seutukunnittain maakunnan sisällä ja vastaavia tunnuslukuja vuosilta - verrattuna WFA:iin kuuluviin maakuntiin SATAKUNTALIITTO 2003

Lisätiedot

TA Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä

TA Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä TA-2017 Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä TA17 LÄHTÖKOHDAT Perustamissuunnitelma 1/2016: Kuntayhtymän tavoitteena on saavuttaa keskiarvoisesti ennakoitavaan kustannuskehitykseen nähden

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 41 TULOSSUUNNITELMA 42 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

TULOSTILIT (ULKOISET)

TULOSTILIT (ULKOISET) HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 20.5.2010 LIITE 3 TALOUSARVION SEURANTA 30.4.2010 TULOSLASKELMA Talousarvio on toteutumassa suunniteltua paremmin. HYRYNSALMEN KUNTA 30.4.2010 Tilinpäätös Talousarvio Toteutuma

Lisätiedot

TALOUSKATSAUS HEINÄKUU 2014

TALOUSKATSAUS HEINÄKUU 2014 TALOUSKATSAUS HEINÄKUU 2014 Rahatoimisto 28.8.2014 Katsaus on laadittu 31.7.2014 tilanteesta. Kaupungin toimintatulot- ja menot ovat edelleen toteutuneet jokseenkin suunnitellusti. Käyttötalouden toimintakatteen

Lisätiedot

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen Kuntatalouden trendi Oulun selvitysalue 7.5.2014 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNNAN TALOUDEN KEHITYS

KIRKKONUMMEN KUNNAN TALOUDEN KEHITYS Kunnanhallitus 253 05.06.2014 Vuoden 2015 talousarvion ja vuosien 2016-2017 talousarviosuunnitelman laadintakehys sekä talouden tasapainottamisohjelman raja-arvojen päivitys 463/02.02.00/2014 >Kunnanhallitus

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Kuntatalouden trendit ja painelaskelmat. Raahen selvitysalue 1.9.2014 Heikki Miettinen

Kuntatalouden trendit ja painelaskelmat. Raahen selvitysalue 1.9.2014 Heikki Miettinen Kuntatalouden trendit ja painelaskelmat Raahen selvitysalue 1.9.2014 Heikki Miettinen Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot ja oletukset Lähtötiedot 2012 tilinpäätöstiedot ja 2013 tilinpäätösten ennakkotiedot(tilastokeskus)

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden muutos ja kuntatalous. Jyväskylän selvitysalue 17.12.2013 Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden muutos ja kuntatalous. Jyväskylän selvitysalue 17.12.2013 Heikki Miettinen Asukkaiden palvelutarpeiden muutos ja kuntatalous Jyväskylän selvitysalue 17.12.2013 Heikki Miettinen Kuntatalouden ennakoinnin rajoitukset Useissa asioissa kehitys on epävarmaa: yleinen talouskehitys

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 45 TULOSSUUNNITELMA 46 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP TALOUSARVION 2014 TOTEUTUMINEN AJALTA Tilikauden 1-5/2013 jaksotettu tulos on 3.367 euroa positiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten jälkeen

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Arvio tavoitteiden ja strategian toteutumisesta 2010. Tilastoaineistoa

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Arvio tavoitteiden ja strategian toteutumisesta 2010. Tilastoaineistoa UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Arvio tavoitteiden ja strategian toteutumisesta 2010 Tilastoaineistoa Kaupunginhallitus 4.4.2011 Uusikaupunki, työvoima ja työlliset Muutos vuodesta 2000 Työvoima Muutos vuodesta

Lisätiedot

Nilsiän kaupungin ja Kuopion kaupungin yhdistymissopimus

Nilsiän kaupungin ja Kuopion kaupungin yhdistymissopimus YHDISTYMISSOPIMUS Nilsiän kaupungin ja Kuopion kaupungin yhdistymissopimus Sopimus Nilsiän kaupungin ja Kuopion kaupungin yhdistymisestä 1. Sopimuksen tarkoitus Tämä sopimus on kuntajakolain (29.12.2009/1698)

Lisätiedot

Turun seudun kuntien taloudesta. Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo

Turun seudun kuntien taloudesta. Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo Turun seudun kuntien taloudesta Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo Tulorahoituksen riittävyys selvityksen lähtötilanteessa Tuloslaskelmien yhdistelmä* Koko maa

Lisätiedot

Maaningan kunnan ja Kuopion kaupungin yhdistymissopimus

Maaningan kunnan ja Kuopion kaupungin yhdistymissopimus Maaningan kunnan ja Kuopion kaupungin yhdistymissopimus 1 Sopimuksen tarkoitus Tämä sopimus on kuntajakolain (1698/2009) 8 :n tarkoittama yhdistymissopimus Maaningan kunnan ja Kuopion kaupungin yhdistymisestä.

Lisätiedot

Kunnanhallitus 168 16.06.2009 Kunnanhallitus 179 21.07.2009 Kunnanhallitus 188 11.08.2009. Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen

Kunnanhallitus 168 16.06.2009 Kunnanhallitus 179 21.07.2009 Kunnanhallitus 188 11.08.2009. Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen 168 16.06.2009 179 21.07.2009 188 11.08.2009 Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen KHALL 168 Kunnankamreeri Kunnanvaltuusto on 22.12.2008 hyväksynyt talousarvion vuodelle 2009. Talousarvio osoittaa

Lisätiedot

Kustannukset, ulkoinen

Kustannukset, ulkoinen Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 on tasapainoinen, mutta lisää säästöjä tarvitaan ja kaikki säästötoimenpiteet, joihin on ryhdytty, ovat välttämättömiä. Talousarvioehdotuksen

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2016 15.9.2015

TALOUSARVIO 2016 15.9.2015 TALOUSARVIO 2016 KANSANTALOUDEN KEHITYSENNUSTE (VM) BKT ja inflaatio BKT inflaatio 2012-1,4% 2,8% 2013-1,3 % 1,5 % Nordea 1.9. VM? 2014-0,1 % 1,0 % -0,3% -0,2 2015 0,3 % 0,1 % +0,5% 1,3 2016 1,4 % 1,2

Lisätiedot

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen Tilinpäätös 2006 Kaupunginhallitus Pormestari Timo P. Nieminen T A M P E R E E N K A U P U N K I T A L O U S J A S T R A T E G I A R Y H M Ä 1 Uuteen toimintamalliin Kaupungin johtamisjärjestelmä uudistui

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 26 Toiminta-ajatus Kiikoisten kunta on paikkakunnan kaikenpuoliseen kehittämiseen pyrkivä, kuntalaisia varten järjestetty palveluorganisaatio.

Lisätiedot

Talouden tilanne kesäkuu Kunnanjohtajan kokoama tiivistelmä tilanteesta ennen raamin antoa

Talouden tilanne kesäkuu Kunnanjohtajan kokoama tiivistelmä tilanteesta ennen raamin antoa Talouden tilanne kesäkuu 2013 Kunnanjohtajan kokoama tiivistelmä tilanteesta ennen raamin antoa Lähtökohta verot+valt.osuudet vs nettomenot 36000 34000 32000 30000 28000 26000 24000 22000 20000 34457 33085

Lisätiedot

Tilinpäätös Talousjohtaja Eija Tolonen-Manninen. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

Tilinpäätös Talousjohtaja Eija Tolonen-Manninen. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Tilinpäätös 2013 Talousjohtaja Eija Tolonen-Manninen Tilikauden tulos 2013 Tilinpäätös on 3,4 miljoonaa euroa ylijäämäinen sen jälkeen, kun on huomioitu kunnille palautettava maksuosuus 3,4 miljoonaa euroa

Lisätiedot

Kohti parasta kuntatalouden kehitystä? Kuntaliitokset ja kuntien talouskehitys ARTTUtutkimusohjelman

Kohti parasta kuntatalouden kehitystä? Kuntaliitokset ja kuntien talouskehitys ARTTUtutkimusohjelman Kohti parasta kuntatalouden kehitystä? Kuntaliitokset ja kuntien talouskehitys ARTTUtutkimusohjelman valossa Jarmo Vakkuri, professori Tampereen yliopisto, johtamiskorkeakoulu 050-318 6042, jarmo.vakkuri@uta.fi

Lisätiedot

Manner-Suomen kuntien tilinpa a to sennakko vuonna 2015

Manner-Suomen kuntien tilinpa a to sennakko vuonna 2015 16.6.2016 Muistio Manner-Suomen kuntien tilinpa a to sennakko vuonna 2015 16.6.2016 Valtiovarainministeriö Puh 0295 16001 (vaihde) Snellmaninkatu 1 A, Helsinki Faksi 09 160 33123 PL 28, 00023 Valtioneuvosto

Lisätiedot

ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011. Reino Hintsa

ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011. Reino Hintsa ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011 Talousarv io-osat ISONKYRÖN KUNTA Talousarvio-osat 2011 1000 euroa Osuus Menot Tulot Netto Käyttötalous 88 % 28 650 4 949-23701 Investoinnit 11 % 3 659 691-2968 Rahoitus

Lisätiedot