RAUMA-EURAJOKI-PYHÄRANNAN KUNTARAKENNESELVITYS

Transkriptio

1 TYÖRYHMIEN NYKYTILAKUVAUKSIIN PERUSTUVA LUONNOS RAUMA-EURAJOKI-PYHÄRANNAN KUNTARAKENNESELVITYS FCG KONSULTOINTI OY Mikko Kenni, Anna Laiho, Jussi Kukkonen

2 1 Palvelut ja asiakkaat 1.1 Sosiaali- ja terveystoimen palvelut Nykytila Kuntarakenneselvityksessä viranhaltijoille annettiin kaksiosainen valmistelutehtävä. Toimeksiannossa edellytettiin, että I-osio sisältää nykytilan kuvauksen, joka sisältää seuraavat osiot: Palvelujen järjestämistapa Palveluverkko ja palvelut toimipisteittäin, keskeiset huomiot palveluverkosta ja palveluista Väestönmuutosennakoinnit ja palvelutarpeet tulevaisuudelle Keskeiset huomiot kuntien palveluiden yhtäläisyyksistä ja eroavaisuuksista Sosiaali- ja terveyspalveluiden työryhmä (Sote-työryhmä) kokoontui kolme kertaa: , ja Rauman sosiaali- ja terveysviraston organisaatio- ja palveluverkkoa voidaan pitää perinteisenä sektoriorganisaationa. Organisaatiota ollaan parhaillaan muuttamassa lähemmäs monialaista, sektorirajat ylittävää rakennetta. Lasten ja nuorten palveluita yhdistetään uuteen perhekeskukseen. Rauman sosiaali- ja terveyspalveluissa tavoitellaan peruspalveluiden vahvistamista ja korjaavien palveluiden supistamista. Tavoitteena on edistää ja vahvistaa kaupunkilaisten itsenäistä selviytymistä mm. kotihoidon kehittämisellä, työttömien osallistamisella ja perhetyöllä. Eurajoen strategiset linjaukset sisältävät mm. ennaltaehkäisevät, hyvinvointia ja terveyttä edistävät palvelut. Kriittisiin menestystekijöihin kuuluvat esim. kuntalaisten lisääntyvä vastuunotto omasta ja perheiden hyvinvoinnista ja terveydestä sekä panostuksen siirtäminen ja lisääminen ennaltaehkäiseviin palveluihin. Kunta pyrkii turvaamaan toimivan lähipalveluverkon nykyisessä laajuudessa. Kunnan omia palveluja täydentää kuntayhteistyönä toteutetut sekä yksityiset ja kolmannen sektorin palvelut. Kunnan palveluyhteistyö on verkostomaista ja pohjautuu kumppanuuteen. Keskeinen kehittämiskohde on asiakasprosessien johtaminen palveluverkossa. Lisäksi palveluverkossa tavoitteena on lisätä peruserikoissairaanhoidon palveluita. Pyhärannan sosiaali- ja terveyspalveluiden painopiste on ennaltaehkäisevissä palveluissa. Tavoitteena on lisäksi panostaa ikääntyneiden ja perusterveydenhuollon palveluihin. Nykyinen terveysasema halutaan säilyttää olemassa olevin palveluin. Vanhuspalveluissa otetaan käyttöön palveluseteli. Kotihoitoa tehostetaan ja kotiin vietävän avun määrää lisätään. Sähköisen asiakastietojärjestelmän käyttöönotolla tehostetaan päätöksentekoa. Rauman, Eurajoen ja Pyhärannan organisaatiot poikkeavat toisistaan. Rauman sosiaali- ja terveyspalveluiden omana tuotantona toteutettu palvelujärjestelmä on kattava ja sisältää merkittävän määrän erikoissairaanhoidon palveluita. Eurajoella ja Pyhärannassa oma järjestämisvastuu kattaa vain sosiaalipalvelut. Eurajoen perusterveydenhuollon järjestämisvastuu on Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymällä ja tuotantovastuu yksityisellä palveluntuottajalla. Pyhärannan perusterveydenhuollon järjestää ja tuottaa Uudenkaupungin yhteistoiminta-alue. Rauman ja Eurajoen pääasiallinen erikoissairaanhoidon palveluiden tuottaja on Satakunnan sairaanhoitopiiri. Lisäksi osa kyseisten kuntien, erityisesti Rauman, erikoissairaanhoidon palveluista tuotetaan Rauman aluesairaalassa. Rauma ja Eurajoki käyttävät myös jonkin verran Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirin palveluita. Pyhärannan erikoissairaanhoidon tuotannon päävastuu on Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirillä. 2

3 Kaikkien kuntien organisaatioita voidaan pitää ainakin osin perinteisinä sektoriorganisaatioina, joissa sosiaali- ja terveyspalvelut on eriytetty toisistaan. Toisaalta kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden organisaatioista on myös löydettävissä elämänkaarimaisia palveluiden organisoinnin piirteitä. Rauma tukeutuu omaan julkiseen tuotantoon. Eurajoki ja Pyhäranta käyttävät Raumaa enemmän ostopalveluita. Eurajoella perusterveydenhuollon palvelut ostetaan yksityiseltä palveluntuottajalta, ja myös merkittävä osa sosiaalipalveluista ostetaan. Pyhärannassa suuri osa sosiaalipalveluista toteutuu ostopalveluina. Taulukko 1. Henkilöstöt kunnittain RAUMA EURAJOKI PYHÄRANTA Tulosalue Vakanssit (lkm) Tulosalue Vakanssit (lkm) Tulosalue Vakanssit (lkm) Talous- ja hallintopalvelut 37 Vanhustenhuolto 68 Peruspalvelulautakunta 0 Ympäristöterveydenhuolto 27 Terveydenhuolto; vuodeosasto 8 Hallinto 3 Avoterveydenhuolto 255 Muu sosiaalitoimi 18 Lapsiperheiden palvelut 1 Sosiaalipalvelut 121 Vanhuspalvelut 7 Vanhuspalvelut 368 Taulukko 2. Lähellä eläkeikää olevan henkilöstön lukumäärä kunnittain RAUMA EURAJOKI PYHÄRANTA Tulosalue 60 vuotta täyttänyt henkilöstö (lkm) Tulosalue 60 vuotta täyttänyt henkilöstö (lkm) Tulosalue 60 vuotta täyttänyt henkilöstö (lkm) Talous- ja hallintopalvelut 10 Vanhustenhuolto 4 Peruspalvelulautakunta 0 Ympäristöterveydenhuolto 3 Terveydenhuolto; vuodeosasto 0 Hallinto 1 Avoterveydenhuolto 38 Muu sosiaalitoimi 1 Lapsiperheiden palvelut 0 Sosiaalipalvelut 14 Vanhuspalvelut 0 Vanhuspalvelut 38 Terveyskeskussairaala Rauman aluesairaala Yhteensä Terveyskeskussairaala 12 Rauman aluesairaala 17 Yhteensä Sosiaali- ja terveyspalveluissa lähellä eläkeikää olevan henkilöstön määrä suhteessa vakanssien määrään on Raumalla 12, Eurajoella seitsemän ja Pyhärannassa yhdeksän prosenttia. Eläkeikää lähestyviä on Raumalla 132,Eurajoella viisi ja Pyhärannassa yksi henkilö. FCG:n arvioiden mukaan eläköityvien määrän ennakoidaan olevan vuonna 2017 Raumalla 30 ja Eurajoella kaksi henkilöä. FCG:n arvioiden mukaan Pyhärannan eläköityvien määrää ei ollut arvioitu ammattiryhmittäin, koska henkilöstömäärä on vähemmän kuin kahdeksan. Vuonna 2020 eläköityviä on Raumalla 32 ja Eurajoella kolme henkilöä. FCG arvioi henkilöstötarpeen lisäyksen olevan nykyisellä tuottavuudella aikavälillä Raumalla 50, Eurajoella 12 ja Pyhärannassa yksi henkilö. Puolen prosentin tuottavuuden kasvuolettamalla henkilöstötarpeen ennakoidaan olevan samalla aikavälillä Raumalla 18, Eurajoella seitsemän ja Pyhärannassa yksi henkilö. Kuntien henkilöstömäärät poikkeavat toisistaan merkittävästi. Raumalla henkilöstömäärä on reilu 1 000, Eurajoella vajaa 100 ja Pyhärannassa noin kymmenen. Henkilöstön eläköitymistä tapahtuu kaikissa kunnissa, ja tätä henkilöstön poistumaa voidaan hyödyntää joustoelementtinä 3

4 palveluiden uudelleenorganisoinneissa. Selvityksessä mukana olevien kuntien organisaatioissa työskentelee yhteensä 138 henkilöä, jotka ovat täyttäneet 60 vuotta. Taulukko 3. Väestöllinen huoltosuhde Rauma 0,64 0,73 0,80 0,83 0,85 Eurajoki 0,69 0,80 0,86 0,87 0,89 Pyhäranta 0,70 0,79 0,86 0,89 0,91 Kuntien väestöllisellä huoltosuhteella kuvataan alle 15-vuotiaiden ja 65 vuotta täyttäneiden määrän suhdetta työikäiseen (15 64-vuotiaaseen) väestöön. Väestöllinen huoltosuhde kuvaa siis karkeasti iän perusteella työelämän ulkopuolella olevan väestön suhdetta työikäiseen väestöön. Huoltosuhteen kasvu merkitsee työikäisen väestön hyvinvointivastuun kasvua. Kuntien huoltosuhteen kehitys osoittaa työikäisen väestön osuuden vähenevän kaikissa kunnissa. Pitkittäistarkastelusta voidaan havaita, että Raumalla huoltosuhde on edullisempi kuin Eurajoella tai Pyhärannassa. Taulukko 4. Sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannukset kunnittain, tilinpäätös 2013 Rauma Tulosalue Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Talous- ja hallintopalvelut Ympäristöterveydenhuolto Avoterveydenhuolto Sosiaalipalvelut Vanhuspalvelut Terveyskeskussairaala Rauman aluesairaala Erikoissairaanhoito Yhteensä Eurajoki Tulosalue Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Vanhustenhuolto Terveydenhuolto Muut sosiaalitoimi Toimeentuloturva Yhteensä Pyhäranta Tulosalue Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Hallinto Lapsiperheiden palvelut Vanhus-ja vammaispalvelut Erityispalvelut Toimeentulotuki Terveydenhuolto Yhteensä Taulukko 5. Sosiaali- ja terveyspalveluiden asukaskohtaiset kustannukset kunnittain Nettokustannukset, euroa/asukas vuonna 2012 Vanhuspalveluiden ja terveydenhuollon tarvevakioidut menot, euroa/asukas vuonna 2011 Rauma

5 Eurajoki Pyhäranta Koko Suomi 3453 Kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannustasot vaihtelevat. Raumalla kustannukset ovat suuremmat kuin kahdessa muussa kunnassa. Edullisimmin palvelut tuotetaan Pyhärannassa. Kun vanhus- ja terveyspalveluiden kustannuksia tarkastellaan tarvevakioituna, ovat kustannukset suurimmat Pyhärannassa ja pienimmät Eurajoella. Kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistavat eroavat toisistaan. Rauma vastaa suurimmasta osasta peruspalveluiden järjestämisestä itse. Rauma järjestää sosiaali- ja terveyspalveluiden lisäksi merkittävässä määrin erikoissairaanhoidon palveluita omassa aluesairaalassaan. Muissa kunnissa erikoissairaanhoitoa tuotetaan vaihtelevasti peruspalveluita tukien. Eurajoki tukeutuu terveyspalveluiden järjestämisessä Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän palveluihin, ja palvelutuotantovastuu on yksityisellä palveluntuottajalla. Pyhäranta järjestää itsenäisesti vain osan sosiaali- ja terveyspalveluista. Suuri osa Pyhärannan palvelutuotannosta järjestetään Uudenkaupungin yhteistoiminta-alueella. Kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannustasot vaihtelevat. Eurajoella on edullisemmat palvelut kuin Raumalla. Pyhärannan kustannustaso on monitulkintainen: ilman tarvevakiointia kustannukset ovat kaikkein pienimmät ja tarvevakioituna taas suurimmat. Kuntien kokoerot palveluverkoissa ja kustannuksissa ovat merkittävät. Sosiaali- ja terveyspalvelut perustuvat kaikissa kunnissa sektoriorganisaatioon, jossa sosiaali- ja terveyspalvelut on erotettu omiin tulos- tai vastuualueisiin. Sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelutarpeet kasvavat tulevaisuudessa kaikissa kunnissa. Kasvu johtuu väestön ikärakenteen muutoksesta. Kuten muuallakin Suomessa, myös selvityksessä olevien kuntien väestö ikääntyy nopeasti ja tarve vanhuspalveluiden lisäämiseksi kasvaa. Muiden ikäryhmien koko vastaavasti pienenee. Tästä voidaan päätellä, että muiden kuin ikääntyneiden kuntalaisten palvelutarpeet pysyvät vakaina tai jopa pienenevät. Ennusteet väestörakenteen muutoksista ja henkilöstötarpeista osoittavat yksiselitteisesti sosiaali- ja terveyspalveluiden muutoksen ja kehittämisen suunnan. Mikäli nykyinen palvelutaso halutaan säilyttää, on hillittävä muun kuin vanhusväestön palveluiden kokonaiskustannusten kasvua ja samalla kohdennettava kaikki siirrettävissä olevat voimavarat ikääntyneiden palveluihin. Samalla tulee etsiä keinoja ja toimeenpanna uudistuksia, joilla parannetaan palvelutuotannon tuottavuutta. Mitä heikompi kunnan taloustilanne on, sitä akuutimpi ja suurempi on tarve optimoida resurssien kohdentamista sekä tehdä tuottavuutta parantavia palvelujärjestelmän uudistuksia Uuden kunnan malli Yhteenveto ja johtopäätökset 1.2 Opetus-, kulttuuri- ja liikuntapalvelut Nykytila Kuntarakenneselvityksen tekemiseksi nimetty työryhmä aloitti toimintansa ensimmäisessä vaiheessa kuvaamalla sivistystoimen nykytilaa. Käsiteltäviä osa-alueita olivat tehtävämäärittelyn mukaisesti talous- ja hallinto, varhaiskasvatus, perusopetus, lukiokoulutus, kulttuuri ja kirjasto, nuoriso sekä liikunta ja vapaa-aika (opistot). Nykytilan tiedot kerättiin alatyöryhmittäin samalla periaatteella kaikista kunnista. Taulukko 6. Väestönmuutosennakoinnit ja palvelutarpeet tulevaisuudelle (tukena ART-malli) Työikäiset, % 1-6-vuotiaat päivähoidossa, % (lkm) vuotiaat, % vuotiaat, % Väestökehitys 2029 mennessä, % Eurajoki (-40)

6 Pyhäranta (-6) Rauma (-115) Vuoteen 2029 ulottuvan ennusteen mukaan väestö vähenee jokaisessa kunnassa, ja työikäisten määrä vähenee merkittävästi. Päivähoidossa olevien lasten määrä näyttäisi vähenevän pitkällä aikavälillä. Tähän kuitenkin vaikuttavat lainsäädännön muutokset (esim. kotihoidon tuen muutokset), jotka saattavat lisätä päivähoidon tarvetta. Peruskouluikäisten määrä näyttäisi vähenevän Pyhärannassa. Lukio- ja ammattikouluikäisten määrä vähenee kaikissa kunnissa. Taulukko 7. Henkilöstö kunnittain Vakinaiset Määräaikaiset ja työllistetyt Eurajoki Pyhäranta Rauma Yhteensä Opetushenkilöstö Päivähoito ja esiopetus Taulukko 8. Eläköityminen kunnittain Kulttuuri ja vapaaaika Eläköityminen , opetus Eläköityminen , päivähoito + esiopetus Eläköityminen , kuva Eurajoki Pyhäranta alle Rauma Yhteensä Taulukko 9. Sivistys-toimialueen talous kunnittain Toimintakate, TA 2014, euroa Eurajoki Pyhäranta Rauma Yhteensä Talouden ja hallinnon haasteet ovat hyvin samansuuntaisia, vaikka kunnat ovat erikokoisia ja sivistyksen talouden ja hallinnon henkilöstömäärät hyvin erilaisia. Kouluverkko asettaa haasteita kaikille kunnille. Verkkokysymys liittyy oleellisesti perusopetuksen alatyöryhmän alueeseen, mutta koskettaa merkittävällä tavalla myös sivistyspuolen taloutta ja hallintoa. Varsinaisen verkkorakenteen ohella myös rakennusten kunto huolestuttaa. Yleisesti kunnissa on ongelmana organisaation ohuus ja työajan riittävyys, kun kuntiin kohdistuvat vaatimukset kasvavat ja resurssit samalla tiukentuvat. Resursseja pitäisi riittää myös suunnitteluun ja kehittämistyöhön, mutta nyt pystytään monesti tekemään vain pakolliset tehtävät. Varhaiskasvatuksessa päivähoitopaikat jakautuvat siten, että Raumalla noin 80 prosenttia päivähoitopaikoista on päiväkotipaikkoja. Eurajoella ja Pyhärannassa päivähoitopaikkoja on suurin piirtein yhtä paljon perhepäivähoidossa ja päiväkotihoidossa. Omassa kodissa tapahtuvan perhepäivähoidon arvioidaan vähenevän, ja tämä saattaa olla suuntaus myös selvityskunnissa. Vuorohoitoa on tarjolla kaikissa kunnissa. Raumalla vuorohoitopaikkoja on noin 200, Pyhärannassa neljä ja Eurajoella noin 30. Esiopetusta järjestetään Eurajoella sekä varhaiskasvatuksen että perusopetuksen alaisuudessa. Siksi esiopetuksen henkilöstöä on sekä OVTES:n että KVTES:n mukaisissa virka- tai työsuhteissa. Pyhärannassa esiopetus on koulujen alaisuudessa. Raumalla esiopetuksen järjestäjänä toimii varhaiskasvatus. Avoimen varhaiskasvatuksen toimintaa on Raumalla. Yksityisessä päivähoidossa ja esiopetuksessa on Raumalla noin 190 lasta, mikä on noin 11 prosenttia kunnan kaikista päivähoidossa olevista lapsista. Eurajoella on kahdesta kolmeen 6

7 yksityistä perhepäivähoitajaa. Molemmissa kunnissa yksityistä päivähoitoa tuetaan lakisääteisen yksityisen hoidon tuen lisäksi kuntalisällä. Kotihoidontukeen on tulossa muutos, jonka mukaan kotihoidon tuki jaetaan molempien vanhempien kesken. On arvioitu, että muutos lisää alle 3-vuotiaiden päivähoitopaikkojen kysyntää entisestään. Kotihoidon tuen kuntalisällä pyritään tukemaan lasten kotihoitoa. Kotihoidon tuen kuntalisää maksetaan Eurajoella ja Raumalla. Varhaiskasvatuksessa haasteina voidaan nähdä rakennuskannan osittain huono kunto ja mittava peruskorjaustarve. Oppivelvollisuusiän mahdollinen laskeminen tuo pohdittavaa ja lisäkustannuksia. Lastentarhanopettajien, etenkin erityislastentarhanopettajien, riittävä saanti on ollut ongelma viime aikoina. Yleinen trendi on, että lasten kotihoito vähenee ja päivähoitopaikkojen ja -mahdollisuuksien tarve kasvaa. Edellä mainittu onkin ristiriidassa ART-mallin tietojen kanssa, jossa päivähoidon tarpeen todetaan vähenevän. Erityisen tuen tarve hoitolapsilla kasvaa, ja monipuolisen palvelurakenteen ylläpitäminen sekä lähipalvelujen turvaaminen talouden tiukentuessa on haastavaa. Erityyppisten palvelumuotojen kehittäminen varhaiskasvatuksen toiminnoissa on todella tärkeää, sillä kuntien täytyy löytää uusia toimintamalleja kustannustehokkaampaan toimintatapaan. Esimerkkinä mainittakoon yksityisen päivähoidon kehittäminen ja tukeminen. (mahd. johtopäätöksiin) Perusopetuksessa Pyhärannan väestöennuste näyttää merkittävää laskua vuoteen 2029 mennessä (-16 %). Eurajoella ja Raumalla 7-15-vuotiaiden lukumäärä pysyy kutakuinkin nykytasolla. Kaikilla kunnilla on käytössä sama perusopetuksen tuntijako pieniä poikkeuksia lukuun ottamatta. Tuntikehyksen tunnusluvut poikkeavat toisistaan, mitä selittävät ryhmäkokojen erot. Viikkotuntimäärät ovat kaikilla lähes samat. Raumalla erityisen tuen piirissä olevia oppilaita on suhteellisesti enemmän. Tähän on syynä naapurikuntien oppilaat, jotka suorittavat oppivelvollisuuttaan erityiskouluissa Raumalla. Rauma järjestää maahanmuuttajille suunnattua valmistavaa opetusta ja lisäopetusta. Eurajoella lisäopetusta järjestetään Kristillisessä opetuksessa. Aamu- ja iltapäivätoiminnan piirissä oppilaita on suhteellisesti enemmän Raumalla ja Pyhärannassa kuin Eurajoella. Palvelu tuotetaan kaikissa kunnissa pääosin omin voimin. Rauma järjestää koululaisten kesätoimintaa. Iltapäivätoiminnassa kasvu on ollut voimakasta varsinkin Raumalla. Perusopetuksen haasteena on resurssien niukkeneminen. Henkilöstön määrä vähenee ja tuntivälyksiä on jouduttu tiukentamaan. Opetusryhmien pienentämiseen kohdistetun kuntien saaman valtionavustuksen merkitys on ollut todella suuri. Toiminta vaikeutuu huomattavasti, mikäli avustus lakkaa. Muut haasteet liittyvät kouluverkkoon, koulurakennusten kuntoon sekä maahanmuuttajaoppilaiden tukemiseen ja opetuksen järjestämiseen. Perusopetuksen keskeisimpien haasteiden on nähty liittyvän opetukseen (pedagogiset haasteet, erilaiset oppijat) sekä erityistä tukea tarvitsevien lasten lukumäärän lisääntymiseen ja koulujen riittämättömiin mahdollisuuksiin vastata kasvaneisiin tukitarpeisiin. Oppilashuollon kehittäminen vastaamaan oppilas- ja opiskelijahuoltolain vaatimuksia, opetussuunnitelmatyö, tieto- ja viestintätekniikan pedagoginen hyödyntäminen sekä syrjäytymisen ennaltaehkäiseminen ovat niin ikään erittäin merkittäviä tulevien vuosien kehittämistyössä. Lukiokoulutusta järjestetään Eurajoella (143 opiskelijaa) ja Raumalla (748). Peruskoulun päättävistä nuorista lukioon menevien osuus on Raumalla 58 ja Eurajoella noin 50 prosenttia. Kurssien ryhmäkoot vaihtelevat. Yksikkökohtaiset kokonaiskustannukset ovat Eurajoella 8463 euroa (vos 8002 euroa) ja Raumalla 6555 euroa (vos 6118 euroa). Rauman Lyseon lukiossa toimii myös iltalinja. Lukiokoulutuksessa suurin tulevaisuuden haaste on lukioiden mahdollinen minimikoko (keskusteluissa on esiintynyt 500 opiskelijan raja). Taustalla on lukiokoulutuksen järjestäjäverkon uudelleentarkastelu ja karsiminen. Samalla uudistetaan lukioiden valtionosuusjärjestelmää. Merkittäviä uudistuksia ja kehittämiskohteita ovat myös sähköiset ylioppilaskirjoitukset, opetussuunnitelmauudistus sekä opiskelijahuollon kasvava merkitys lakiuudistuksineen. Satakunnan koulutuskuntayhtymä Sataedu järjestää toisen asteen ammatillista perustutkinto-, lisä- ja täydennyskoulutusta. Sataedulla on useita toimipaikkoja maakunnassa. Raumalla on toimipiste. WinNova on monialainen ammatillinen oppilaitos, jolla on tutkintoon johtavaa koulutusta perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin sekä ammatillista lisä- ja täydennyskoulutusta. WinNova toimii Raumalla ja Laitilassa sekä useissa muissa toimipisteissä Satakunnan ja Vakka- Suomen alueella. WinNovan taustalla on koulutusyhtiö Länsirannikon Koulutus Oy. 7

8 Ammattikorkeakoulutusta tarjoaa Satakunnan ammattikorkeakoulu (SAMK), jota ylläpitää samanniminen osakeyhtiö. Kaikki selvityskunnat ovat osakkaina. Rauma on yksi ammattikorkeakoulun neljästä koulutuspaikkakunnasta. SAMK toimii Raumalla kolmella toimialalla: liiketoiminta, sosiaali- ja terveysala sekä tekniikka ja merenkulku. Turun yliopisto järjestää yliopistokoulutusta Rauman kampuksella. Kasvatustieteiden tiedekunnan opettajankoulutuslaitoksen Rauman yksikössä tarjotaan luokanopettajan, käsityön aineenopettajan, lastentarhanopettajan ja kasvatustieteen (varhaiskasvatus) koulutusta. Kulttuuri- ja vapaa-ajan sektorilla hallinto on erikseen Raumalla. Eurajoella ja Pyhärannassa hallinto on osana sivistystoimea. Hallinnon kustannukset ovat Raumalla suuremmat Taidemuseon, teatterin ja Merimuseon avustusten vuoksi. Kulttuurin ja vapaa-ajan sektoreilla tietojen keruun ja etenkin yhtenäisen esitystavan ongelmana ovat kuntien erilaiset toimintamallit ja organisaatiot. Vakka-Suomen kansalaisopisto on Laitilan kaupungin ylläpitämä kansalaisopisto, joka hoitaa Vakka-Suomen alueen kansalaisopistopalvelut. Laitilan lisäksi osakaskuntina ovat Uusikaupunki, Pyhäranta, Taivassalo, Vehmaa ja Kustavi. Rauman kansalaisopisto toimii myös Eurajoella. Rauman kuvataidekoulu ja käsityökoulu Taitava ovat osa Rauman kansalaisopiston järjestämää taiteen perusopetusta. Vuoden 2014 alusta Länsi-Suomen kesäyliopiston toiminta siirrettiin osaksi Rauman kansalaisopistoa. Vakka-Suomen musiikkiopisto on taiteen perusopetuksen musiikin laajaa oppimäärää antava opisto. Se toimii alueellisena musiikkiopistona, jonka sopimuskunnat ovat Kustavi, Laitila, Pyhäranta, Taivassalo, Uusikaupunki ja Vehmaa. Vakka-Suomen musiikkiopistoa hoitaa ja hallinnoi Laitilan kaupunki. Rauman musiikkiopisto on taiteen perusopetuksen musiikin laajaa oppimäärää antava opisto, joka toimii alueellisena musiikkiopistona. Sopimuskunnat ovat Eura, Eurajoki ja Pyhäranta. Liikuntapalvelujen palvelutarjonta vaihtelee. Eurajoella ja Raumalla on jäähalli, Raumalla myös uimahalli. Omistuspohja vaihtelee. Eniten kustannuksia aiheuttaa ylläpito. Eurajoki ja Pyhäranta hyödyntävät kolmannen sektorin palveluja liikuntapalveluissa enemmän kuin Rauma. Nuorisopalveluissa kaikki kunnat panostavat nuorten toiminnallisiin palveluihin. Myös nuorisotiloja löytyy jokaisesta kunnasta. Nuorisopalveluissa on tarjolla muun muassa leiri-, retki- ja tapahtumatoimintaa, pienryhmätoimintaa, etsivää nuorisotyötä ja työpajatoimintaa. Kulttuuripalveluissa toiminta on monipuolista. Rauma avustaa yhteisöjen ja järjestöjen toimintaa enemmän kuin muut kunnat. Eurajoki ja Pyhäranta tarjoavat tiloja tai muuta palvelua järjestöjen ja yhteisöjen käyttöön. Kirjastoja on kaikissa kunnissa. Raumalla on pääkirjaston lisäksi lähikirjastoja. Kirjastoautoja on Eurajoella ja Raumalla, Pyhäranta ostaa kirjastoautopalvelua. Museoille tarkoitettua valtionosuutta saa vain Rauma. Eurajoella ja Pyhärannassa museotoiminta hoidetaan pääosin järjestö- ja vapaaehtoispohjalta. Kansalaisopistojen suurimpana tulevaisuuden haasteena on valtionosuusjärjestelmän muutos, mikä lisää kuntien maksuosuutta. Kansalaisopistojen ja musiikkiopistojen toimintaa kannattaisi katsoa kokonaisuutena koko seutukunnalla tällä hetkellä toimijoita on useita. Molemmissa riittää palvelukysyntää. Yhteistyö kolmannen sektorin kanssa on kulttuuri- ja vapaa-aikatoimelle vahvuus. Kansalaistoiminnan tukemisesta ja yhteistyöstä kunnan ja yhdistysten kesken tulee huolehtia. Liikunta, nuorisotyö ja kulttuuri ovat enenevässä määrin koko väestön hyvinvointitekijä, mikä on huomioitava palvelutuotannossa. Nuorisotyössä korostuvat uudenlaiset painotukset ja moniammatillinen yhteistyö. Vapaa-aikapalveluiden haasteina ovat palveluiden säilyminen lähellä kuntalaisia, saavutettavuus, talous, määrärahojen suuruus sekä tilojen, paikkojen ja välineiden kunto ja taso. Vapaa-aikatoimi on kaikissa kunnissa pieni yksikkö. Tehtäväkirjo on laaja ja eri kunnissa tehdään samoja asioita pienellä henkilöstömäärällä. Kirjasto toimii jo nykyisellään maakuntamallin mukaisesti. Kirjastopalveluiden sähköiset järjestelmät on harmonisoitu. Kuntakohtaisia kirjastoverkkoja on arvioitava. Kuntien palveluiden yhtäläisyyksistä ja eroista voidaan todeta yhteenvetona seuraavaa. Jokaisella sivistyspalveluiden osa-alueella on toimintojen järjestämisessä kuntakohtaisia eroja. Tiiviimpää yhteistyötä olisi mahdollista tehdä nykyistä enemmän. Vaikka varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa on selvä valtakunnallinen normi- ja informaatio-ohjaus, kuntien toimintakulttuurit 8

9 ja -periaatteet ovat erilaisia. Lukion merkitys yläkoululle (yhteiset opettajat) on kunnissa suuri. Lukioon hakeutumisessa on eroja kuntien välillä: perusopetuksen päättäneistä lukioon hakeutuvien osuus vaihtelee. Liikuntapalvelujen investointeja tulisi katsoa yhtenäisesti, esimerkiksi liikunta-, uima- ja jäähallien peruskorjausten yhteydessä Uuden kunnan malli Yhteenveto ja johtopäätökset 1.3 Teknisen ja ympäristötoimen palvelut Nykytila Ostopalvelujen ja oman työn suhde eroaa sekä selvityskunnissa että niiden yksiköiden välillä. Rauma tuottaa isomman kokonsa tähden enemmän teknisen toimen palveluja omana työnä kuin Eurajoki ja Pyhäranta, jotka käyttävät suuremmassa määrin ostopalveluja. Kaavoitus hoidetaan Raumalla omana työnä ja Eurajoella ja Pyhärannassa ostopalveluna. Rauma ja Pyhäranta hoitavat itse ympäristötoimen palvelut, kun taas Eurajoki ostaa ne Porin kaupungin ympäristövirastolta. Rakennusvalvonnan kaikki kunnat toteuttavat omana työnä. Raumalla suurin osa kiinteistö- ja mittauspalveluista hoidetaan omana työnä ja Eurajoella ne puolestaan hankitaan ostopalveluna. Pyhärannassa mittauspalvelut ostetaan tarvittaessa. Rakennusten ja kiinteistöjen kunnossapito tuotetaan Raumalla ja Eurajoella pääosin omana työnä ja varsinainen suunnittelutyö sekä uudisrakentaminen ostetaan ulkopuolelta. Pyhärannassa resurssit riittävät vain akuutteihin toimenpiteisiin, muuten rakennus- ja kiinteistöpalvelut hoidetaan ostopalveluna. Pyhäranta tuottaa puhtauspalvelut kokonaan ja Eurajoki pääosin omana työnä. Raumalla oman työn osuus puhtauspalveluissa on 64 prosenttia ja ostopalvelujen osuus 36 prosenttia. Kunnallistekniikassa Rauman oman suunnittelun ja ostopalveluiden suhde on 60/40 ostopalveluiden hyväksi. Rauman katutoimessa katujen ja vesihuollon rakentaminen hoidetaan puoliksi omana työnä ja puoliksi ostopalveluna ja katujen ja yleisten alueiden talvi- ja kesäkunnossapito pääosin omana työnä. Eurajoella ja Pyhärannassa kunnallistekniikan palvelut ostetaan pääosin. Rauma tuottaa omana työnä myös puistojen ja yleisten alueiden suunnittelun, rakentamisen ja hoidon sekä liikuntapaikkojen ylläpidon. Valtaosa (98 %) Rauman talousvedestä valmistetaan Äyhön vesilaitoksella. Lisäksi Lapin alueella on pohjavesilaitos. Rauman yhdyskuntajätevedet puhdistetaan kaupungin ja paikallisen metsäteollisuuden yhteispuhdistamolla. Rauman, Eurajoen ja Pyhärannan vesijohtoverkostot ovat yhteydessä toisiinsa. Eurajoella vesihuollon ylläpitotyöt tuotetaan omana työnä ja kunnossapidossa käytetään tarvittaessa ostopalvelua (koneet ja laitteet). Pyhärannassa on kolme vedenottamoa ja kaksi jätevedenpuhdistamoa, Rohdaisten kaava-alueelta jätevedet pumpataan Uuteenkaupunkiin. Vesihuollon päivittäinen toiminta hoidetaan Pyhärannassa omalla henkilökunnalla, mutta laboratoriopalvelut ja muu seuranta hankitaan ostopalveluna. Rauman jätehuollosta vastaa Rauman Seudun Jätehuoltolaitos, joka on osana Rauman kaupungin organisaatiota toimiva Rauman ja Eurajoen yhteinen kunnallinen liikelaitos. Eurajoella jätehuolto hoidetaan ostopalveluna sopimusperusteisella jätteenkuljetuksella ja Pyhärannassa kiinteistöillä on omat jätehuoltosopimukset. Käytössä olevat tietojärjestelmät vaihtelevat kunnittain. Taulukko 10. Selvitysalueen kuntien teknisen toimen henkilöstö ja eläköityminen Rauma Eurajoki Pyhäranta Nykyinen henkilöstö ,5 9 Eläköityminen vuoteen 2020 mennessä

10 Työryhmän arvion mukaan eläköityvien työntekijöiden tilalle on tarpeen valita uudet työntekijät, mikäli nykyinen palvelutaso halutaan säilyttää. Käytännössä tulevaisuudessa on siis mahdotonta ylläpitää nykyistä palvelutasoa, mikäli henkilöstömäärä vähenee. Eläköitymistä hyödyntämällä voidaan poistaa työtehtävien päällekkäisyyksiä. Haasteena teknisellä toimialalla on jatkuvasti laajenevan infran hoito ja kunnossapito yhä pienemmällä rahoituksella. Rahoitusvajeen suuruutta lisää se, että rakennukset varustetaan yhä monimutkaisemmalla talotekniikalla, mikä osaltaan kasvattaa kunnossapidon kustannustasoa. Eurajoen tilanne poikkeaa muista kunnista, sillä siellä määrärahoja ylläpitoon on osoitettu riittävästi. Myös erityisosaajien rekrytointi on vaikeaa. Haasteena on niin ikään hyvälaatuisen talousveden tuottaminen. Raumalla talousvesi puhdistetaan pintavedestä, mikä osaltaan luo painetta laitoksen talouden hallintaan ja veden laatuun Uuden kunnan malli Yhteenveto ja johtopäätökset 1.4 Hallinto- ja tukipalvelut sekä elinkeinopalvelut Nykytila Raumalla elinkeinopalveluiden organisoinnista vastaa kaupungin yrityspalvelut. Yrityspalvelut tarjoaa yritysneuvontaa sekä yritystoiminnan kehittämistoimenpiteiden suunnittelua ja toteutusta. Tehtäviin kuuluvat myös mm. kaupunki- ja yrityssuhteet, yhteistyö eri toimijoiden kanssa sekä elinkeinopoliittinen edunvalvonta. Eurajoella olemassa olevien yritysten yritysneuvontapalvelut hoitaa Rauman kauppakamarin, Eurajoen kunnan ja Rauman kaupungin Olkiluoto-projektin yhteyspäällikkö vuoden 2015 loppuun asti solmitulla sopimuksella. Aloittavien yritysten neuvontapalvelut ostetaan Prizzteciltä. Eurajoella on elinkeinotoimikunta, jossa ovat edustettuna Eurajoen kunta ja yritykset. Pyhärannan kunnassa elinkeinotoiminnan kehittäminen on osaltaan kunnanjohtajan tehtävissä. Laajemmin elinkeinotoiminnasta vastaa Ukipolis Oy, joka on Uudenkaupungin, Laitilan, Vehmaan, Taivassalon, Kustavin ja Pyhärannan kuntien omistama kehittämisorganisaatio, joka palvelee Vakka- Suomen seutukunnan yritys- ja elinkeinotoimintaa. Raumalla hankintapalvelut on organisatorisesti ja toiminnallisesti oma johdettava kokonaisuutensa, joka kilpailuttaa Rauman kaupungin hankinnat keskitetysti. Poikkeuksena pienhankinnat, jotka virastot voivat kilpailuttaa itse. Tarjouskilpaluja varten on käytössä Cloudia Oy:n toimittama sähköinen kilpailutusjärjestelmä. Hankintojen johtamisen työkaluina on mm. hankintastrategia ja hankintaohjeet. Eurajoella hankinnat on hajautettu hallintokuntiin. Tukipalveluissa annetaan asiantuntija-apua hankinnoissa ja julkaistaan hankintailmoitukset Hilmassa. Tekninen toimi on ulkoistanut lähes kaikki kilpailutukset. Pyhärannassa puolestaan hankinnat hoidetaan kullakin sektorilla itse, osa KL-kuntahankintojen kautta. Raumalla lainopillisten palveluiden tehtävänä on koko kuntakonsernin oikeudellinen neuvonta ja lainopillisten toimeksiantojen hoitaminen. Yksikkö hoitaa keskitetysti kaupungin lakiasiat. Päivittäisten eri hallintokuntien konsultointiavun lisäksi lakimiehet hoitavat kartellioikeudenkäynnit sekä muut merkittävät oikeudenkäynnit, merkittävimpien kauppojen ja sopimusten valmistelun ja valvonnan sekä avunannon pienemmissä, kaupunkiin kohdistettujen vahingonkorvausvaatimusten ratkaisemisen (40-60 kpl/v). Lakimiehet toimivat myös kaupungin kokonaan tai osittain omistamien yhtiöiden hallitusten jäseninä ja asiantuntijoina niissä (n. 30 kpl) sekä kaavoitusjaoston ja keskusvaalilautakunnan sihteereinä. 10

11 Eurajoella lainopillisia palveluja ostetaan tarvittaessa lakiasiaintoimistoilta. Talouspalvelut on ulkoistettu KuntaPro Oy:lle, joka hoitaa myös perinnän Intrum Justitian kautta. Myös Pyhärannassa juridiset palvelut ostetaan tarvittaessa kunnan ulkoa. Raumalla asiahallinta/asiakirjahallinnassa on siirrytty pitkälti sähköiseen toiminatatapaan. Käytössä on asianhallintajärjestelmä Kuntatoimisto, josta käytössä ovat mm. Diaari asianhallintajärjestelmä, liitteiden hallinta, EPJ esityslista-pöytäkirjajärjestelmä, Ktweb ja PDFjulkaisu, luottamushenkilöportaali (asteittainen käyttöönotto menossa), TPH työpöydän hallinta, VIPS viranhaltijapäätökset sekä päätösarkisto ja Arkki - arkistosovellus. Eurajoella asianhallintaohjelmana käytetään Dynastya. Sen osista on käytössä Diaariasianhallintajärjestelmä, dokumenttien hallinta, kokoukset, luottamushenkilöiden verkkopalvelu viranhaltijapäätökset sekä yhteystiedot. Raumalla on kaksi kaupungin palvelupistettä. Kaupungintalon neuvontapisteessä hoidetaan sisäiset palvelut, kuten puhelinvaihde, postitus ja kokouspalvelut, kulunvalvonta, henkilökorttien tekeminen sekä asiakasohjaus. Kaupungin puhelinkeskuksessa hoidetaan vaihteen kautta kulkeva sisäinen ja ulkoinen puhelinliikenne sekä ylläpidetään puhelinnumerotietoja. Toisessa palvelupisteessä (Pyyrman) palvellaan asiakkaita kaikissa kaupunkiin liittyvissä asioissa hallintokuntaan katsomatta. Palvelupisteessä toimii asiakaspalvelupiste (kaupungin kassapalvelut), matkailupalvelut, maahanmuuttopalvelut sekä rakennusvalvonnan päivystys. Lisäksi siellä on esillä kaupungin nähtävillä pidettäviä karttoja, kuulutuksia ja suunnitelmia yms. Kaikissa muissa kunnissa paitsi Pyhärannassa on omaa atk-henkilöstöä. Raumalla vakituista atkhenkilöstöä on eniten, yhteensä 8kpl ja sotessa 1 hlö atk-tukitehtävissä. Eurajoella it:stä vastaa muutama henkilö. Raumalla tietohallinto hoitaa keskitetysti hallinnon järjestelmien lisäksi myös opetustoimen palvelimien, yhteyksien ja oppilaskoneiden ylläpidon ja hallinnan. Muissa kunnissa pääsääntöisesti koulut itse ja koulujen atk-vastaavat hoitavat koulujen järjestelmät ja oppilaskoneet. Pääasiassa kaikki ylläpito ja hallinta tehdään omana työnä jokaisessa kunnassa. Asiantuntijapalveluja ostetaan tarvittaessa. Tietoliikennepalveluja ostetaan paikallisilta operaattoreilta. Eurajoki ostaa potilashallinnon (Pegasos, Effica) kokonaan palveluna Keski- Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymältä (Ksthky) ja palkka-ja henk.hall. KuntaPro:lta. Pyhäranta ostaa talous- ja henk.hall. järjestelmät palveluna Tieralta ja Taitoalta. Kunnilla on useita eri ohjelmistoja eri versioita. Mitään yhtenäisyyttä ei kunnilla pääasiassa ole. Ainoa yhteinen, samaan toimittajaan ja tekniikkaan perustuva ohjelmisto kummallakin on kirjastojärjestelmä, vaikka Satakunta ja Vakka-Suomi eri tietokantoihin kuuluvatkin. Haasteena kaikilla kunnilla on järjestelmien laajentuminen, monimutkaistuminen ja sitä kautta atk-henkilöstön osaamisen ylläpitäminen riittävällä tasolla, koska järjestelmien ylläpito, hallinta ja käyttäjätuki vievät lähes kaiken ajan. Asiakkaalle ja kehittämiseen ei aikaa tahdo riittää. Sähköisiä (itse)palveluita pitäisi ottaa käyttöön sekä kuntalaisille että organisaatioiden sisäisille käyttäjille. Kunnissa taistellaan tietohallinnon saralla samojen asioiden kanssa ja tehdään samoja asioita vähän eri tavoilla ja eri ohjelmistoilla. Resursseja menee turhaan päällekkäisiin ja epäolennaisiin tehtäviin. Nykytekniikalla ja tietoliikenneyhteyksillä palvelimet ja muu tekniikka voidaan keskittää yhteen paikkaan. Järjestelmien ja ohjelmistojen yhtenäistämisellä ja automatisoinnilla saavutetaan säästöjä hallinnassa ja ylläpidossa. Ruokapalvelut on Raumalla oma taseyksikkönsä, kun taas Eurajoella ruokapalvelut kuuluvat tekniseen toimialaan ja Pyhärannassa sivistystoimeen. Raumalla palvelukeittiöitä ja toimituspisteitä on koulu- päiväkotisektorilla yhteensä neljäkymmentäkolme. Kokopäivähoitolaitoksissa Rauman ruokapalveluilla on kolme palvelukeittiötä ja kuusi toimituspistettä. Eurajoella on yhteensä 10 valmistuskeittiötä ja Pyhärannalla kolme valmistuskeittiötä Uuden kunnan malli Yhteenveto ja johtopäätökset 11

12 2 Talous 2.1 Yleinen kuntatalouden tila Suomessa ja selvitysalueella Kuntatalouden tilanne koko maassa on ollut viime vuosina erittäin haasteellinen. Kuntien menot ovat kasvaneet selvästi kun samanaikaisesti yleisen taloustilanteen ja valtion julkisen talouden sopeuttamistoimien takia tulokasvu ei ole vastannut toimintakatteen heikkenemistä. Valtionosuuksien leikkauksia on tehty vuosittain ja kunnat ovat joutuneet kiristämään kunnallisverotusta. Kuntien vuosikate on heikentynyt vuodesta 2010 lähtien kuitenkin siten, että vuonna 2013 se kääntyi nousuun. Tähän oli vaikuttamassa poikkeukselliset verotulotilitykset, kiristynyt kunnallisverotus sekä aikaisempia vuosia alhaisempi menokasvu. Toimintakate heikkeni 3,4 % kun se vuosina heikkeni keskimäärin 5,2 % vuosittain. Vaikka käyttötalouden heikkenemiskierrettä saatiin hieman oikaistua, niin kuntien velkaantuminen jatkui velkamäärän kasvettua noin 13 %. Vuonna 2014 ennustetaan kuntatalouden taas heikkenevän ja vuosikatteen jäävän poistojen tasoa alhaisemmaksi. Myös vuoteen 2018 ulottuvassa peruspalveluohjelman ennusteessa kuntatalous heikkenisi, mihin vaikuttaa yleinen taloustilanne, hallituksen rakennepoliittinen ohjelma sekä väestön ikääntymisestä johtuvat kustannusten kasvupaineet. Vuoden 2014 tasosta sosiaali- ja terveydenhuollon menojen ennustetaan kasvavan vuoteen 2018 mennessä yli miljardin euron verran. Vaikka samanaikaisesti verokehitykseen ennustetaan kasvua, niin kuntatalous tulisi pysymään alijäämäisenä koko ennustekauden. Taulukossa X esitettyjen tunnuslukujen perusteella Eurajoen talouden tila on selvitysalueen kunnista paras, Rauman toiseksi paras ja Pyhärannan heikoin. Kuntakonsernin taloudellinen tilanne on paras Eurajoella ja Rauman kaupunkikonsernin tilanne on erityisen hyvä suhteessa sen kokoon. Taulukko X. Kuntien talouden nykytilanne tunnuslukujen ja vuoden 2013 tilinpäätöksen perusteella TUNNUS- LUVUT TP 2013 Toimintakate /as. Verot /as. Valt.os. /as. Verorahoitus yht. /as. Vuosikate /as. Vuosikate %:a poistoista Lainakanta /as. Omavarai -suus-% Kertynyt yli- /alijäämä /as. Konsernin lainakanta /as. Konsernin omavaraisuus -% RAUMA , , EURA , , JOKI PYHÄ , ,0 345 RANTA Manner , Suomi keskimäärin Rauman seutu , Satakunta , Varsinais ,2 620 Suomi Konsernin kertynyt yli-/alijäämä, /as. Asukasta kohden mitattuna selvitysalueen paras toimintakate on Pyhärannassa ja heikoin Eurajoella (suurin nettomeno tulee kattaa muulla rahoituksella kuin omalla toiminnan tulorahoituksella.) Valtakunnallisiin lukuihin verrattuna toimintaa rahoitetaan Pyhärannassa enemmän toiminnan tulorahoituksella kuin verorahoituksella ja kahdessa muussa kunnassa enemmän verorahoituksella. Eniten verotuloja kerää Eurajoki ja vähiten Pyhäranta. Eurajoella ja Raumalla kertyy enemmän verotuloja kuin Manner-Suomessa ja Satakunnassa keskimäärin. Pyhäranta jää alle valtakunnallisen ja Varsinais-Suomen verotulokertymän. Valtionosuuksia selvityskunnista saa eniten Eurajoki ja vähiten Rauma. Kaikki kunnat saavat valtionosuuksia alle valtakunnallisen ja maakuntiensa keskiarvon. Verorahoitusta (verot ja valtionosuudet) yhteensä kertyy eniten Eurajoella ja vähiten Pyhärannassa. Pyhärannan verorahoitus on alle valtakunnallisen arvon. Vuosikate on yli valtakunnallisen keskiarvon Eurajoella ja Raumalla. Eurajoen vuosikate on omaa luokkaansa verrattuna muihin selvitysalueen kuntiin. Rauman lainakanta on hyvin alhainen. Eniten lainaa on Eurajoella, kaikilla kunnilla kuitenkin selvästi alle koko maan sekä maakuntiensa lukemien. 12

13 Kunnan omavaraisuusaste on korkein Eurajoella ja matalin Raumalla. Kaikissa se ylittää valtakunnallisen keskiarvon. Kertynyttä ylijäämää on Eurajoella reilusti yli valtakunnallisen arvon. Rauman ja Pyhärannan ylijäämät jäävät Manner-Suomen keskiarvon alle, Pyhärannan luku on alhaisin (Rauman virallinen luku on yli valtakunnallisen arvon /as.). Kuntakonsernin lainakanta on suurin Pyhärannassa ja pienin Raumalla, jonka arvo on lähellä Eurajoen tasoa. Konsernin omavaraisuusaste on kaikissa kunnissa yli 50 prosentin suosituksen, kaikkein korkein se on Eurajoella. Eurajoella on myös konsernin kertynyttä ylijäämää selvästi enemmän kuin muissa kunnissa. Pyhärannan kuntakonsernin ylijäämä on pienin. Valtakunnallisessakin vertailussa, jossa taloutta arvioidaan 9 tunnusluvulla, Eurajoki on kuuden mittarin osalta valtakunnan 10 parhaimman kunnan joukossa ja paras kunta 4 mittarin osalta. Rauma yltää valtakunnallisessa vertailussa kahdella mittarilla 10 parhaimman kunnan joukkoon Toiminnan tulos ja toiminnan rahoitus Taulukossa X esitetyssä laskelmassa on palvelujen tuottamisen vaikutuksessa otettu huomioon ainoastaan se, että Raumalla on muista kunnista poiketen satamaliiketoimintaa. Satamaliikelaitoksen kaikki tulot ja menot on otettu pois laskelmasta, mutta nykyinen tuloutuskorvaus pääomasta on laskelmassa. Tästä syystä Rauman tässä esitetyt luvut poikkeavat virallisesta tuloslaskelmasta. Rauman luvut sisältävät siis muista kunnista poiketen myös Rauman aluesairaalan kulut. Taulukko X. Toiminnan tulos ja toiminnan rahoitus (Rauman luvut ilman satamaliikelaitosta) TULOSLASKELMA TP 2013 RAUMA Tunnus -luku EURAJOKI Tunnusluku PYHÄRANTA Tunnus -luku TOIMINTAKATE VEROTULOT % % % VALTIONOSUUDET % % % rahoitustuotot ja kulut yht % % % VUOSIKATE Poistot ,4 % ,3 % ,8 % Satunnaiset tuotot 0 TILIKAUDEN TULOS Poistoerojen lisäys (-) / vähennys (+) TILIKAUDEN YLI- JA ALIJÄÄMÄ Satama mukana tilikauden ylijäämä /as. Tilikauden tulos vuonna 2013 oli positiivinen Eurajoella /as. ja negatiivinen Raumalla -25 /as. ja Pyhärannalla -135 /as. (Rauman virallinen tulos ml. Satama +75 /as). Taulukko X. Kuntien rahoituslaskelma 2013 (Rauma ilman satamaa) Rauma Eurajoki Pyhäranta Toiminnan rahavirta Investointien rahavirta Toiminnan ja investointien rahavirta yht Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat Rahavarat/as Tunnusluvut Toiminnan ja investointien rahavirta ja sen kertymä 5 vuodelta Investointien tulorahoitus % 72,4 143,15 4,6 13

14 Vuoden 2013 tilinpäätöksen mukaan Rauman ja Pyhärannan toiminnan ja talouden rahavirta on ollut negatiivinen, mutta Eurajoen positiivinen (Tunnusluvun positiivisuus ilmaisee, kuinka paljon rahavirrasta jää nettoantolainaukseen, lainojen lyhennyksiin ja kassan vahvistamiseen. Negatiivinen luku ilmaisee, että menoja joudutaan kattamaan olemassa olevia kassavaroja vähentämällä tai ottamalla lisää lainaa.). Negatiivisesta luvusta huolimatta Rauma ja Pyhäranta ovat kattaneet sen ilman lainanottoa. Rahavarat ovat tilikauden lopussa vähentyneet muilla kunnilla paitsi Eurajoella. Rahavarat asukasta kohden ovat Eurajoella euroa, Pyhärannassa 945 euroa ja Raumalla 462 euroa. Rauma Toiminnan tulos Rauman kaupungin tulos on esitetty tässä selvityksessä poiketen virallisista tilinpäätöslaskelmista. Toiminnan tulos on esitetty jättämällä satamaliikelaitos laskelmista pois ja ottamatta huomioon omistajatuloutusta. Rauman toimintatulot olivat 61,2 milj. ja ne kattoivat toimintamenoista 23,3 %. Toimintatulot asukasta kohden olivat Toimintamenot olivat 262,1 milj.. Toimintamenot asukasta kohden olivat Raumalla hallintokunnilla on valtuustoon nähden sitova erä toimintakate. Kaupungin toimintakate oli 200,9 milj. eli nettomenot asukasta kohden olivat Vuosikate oli 18,1 ja se ei riittänyt kattamaan 19, 2 milj. poistoja. Tilikauden tulos oli - 1,1 milj. alijäämäinen ja asukasta kohden se oli -27. Tilikauden tulos poikkeaa normaalivuodesta johtuen verotulojen tilitysjärjestelmän muutoksesta; verovuoden 2012 jäännösverot tilitettiin jo joulukuun 2013 tilityksessä. Verotulojen tilitysjärjestelmän aikataulumuutos ja veroperustemuutosten tulosta parantava vaikutus oli 3,2 milj.. Ilman tätä kertaerää ja ilman satamaa Rauman kaupungin tulos olisi -4,3 milj. alijäämäinen. Toiminnan rahoitus ja rahoitustilanne (Toiminnan rahoitus kerrottu tässä selvityksessä rahoituslaskelman mukaan ilman satamaliikelaitosta, virallisen Rauman kaupungin tilinpäätöksen rahoituslaskelmaluvut on esitetty suluissa) Rauman kaupungin toiminnan rahavirta oli 17,8 milj. (24,3 milj. ). Investointien rahavirta eli nettomenot olivat -24,4 milj. (-26,4 milj. ). Kaupungin toiminnan ja investointien rahavirta yhteensä oli 6,6 milj. (-2,0 milj. ), josta rahoituksen rahavirta kattoi 3,8 milj. (4,1 milj. ). Kaupungin rahavarat vähenivät -2,7 milj. vuonna 2013 (2,0 milj. ). (Sataman vaikutus kaupungin rahavarojen lisääntymiseen virallisessa tilinpäätöksessä on + 4,7 milj. ). Kaupungin rahavarat ilman satamaa olivat vuoden 2013 tilikauden lopussa noin 18,5 milj. euroa ja ne vähenivät 2,7 milj. johtuen korkeasta investointitasosta. Rauman peruskaupungin rahoitustilanne ilman liikelaitoksia on viisi miljoonaa alijäämäinen. Tämä johtuu siitä, että investointien nettomenot ovat -19,6 milj., joista toiminnan rahavirta kattaa +13,9 miljoonaa euroa. Toiminnan ja investointien rahavirta yhteensä peruskaupungilla on -5,7 milj., joista rahoituserät kattavat noin 0,7 milj., jolloin vaikutus maksuvalmiuteen on edellä mainittu - 5,0 miljoonaa euroa. Kassa- ja rahoitusvarallisuus sekä mahdollinen sijoitustoiminta Kaupungin virallinen tilinpäätös, jossa on peruskaupunki sisältäen taseyksiköt ja kaikki liikelaitokset, oli 73,9 milj. euroa. Kaupungin kassavaroista peruskaupungin osuus ilman liikelaitoksia oli 20,8 milj., taseyksiköt yhteensä 2,5 milj. ja liikelaitokset yhteensä 49,7 milj.. Taseyksiköistä sataman rahavarojen osuus oli suurin 55,4 milj., jätehuoltoliikelaitoksen rahavarat 1,9 milj. ja vesi- ja viemäriliikelaitoksella oli kassa-alijäämää -7,6 milj.. 14

15 Eurajoki Toiminnan tulos Eurajoen toimintatulot kattoivat toimintamenoista Toimintatulot asukasta kohden olivat 796 ja toimintamenot asukasta kohden olivat Eurajoella hallintokunnilla on valtuustoon nähden sitovat tulo- ja menoarviot. Kunnan toimintakate eli nettomenot asukasta kohden olivat Vuosikate oli ja se riitti kattamaan poistot. Tilikauden tulos oli ja asukasta kohden se oli Tilikauden tulos ei poikennut lähivuosien tuloksesta. Eurajoen kunnan tulosta paransi verotulojen arvioitu suurempi kertymä, joka muodostui kiinteistöveron ja yhteisöveron tuotosta. Vuonna 2013 verotuloja kertyi , josta kiinteistöverojen osuus oli , josta taas ydinvoimalaitoksista saatiin yli 10 milj.. Toiminnan rahoitus Toiminnan ja investointien rahavirta oli yhteensä Kassa- ja rahoitusvarallisuus ja mahdollinen sijoitustoiminta Kunnalla oli vuoden 2013 lopussa välittömästi käytettävissä 3,3 milj. euron kassavarat ja 0,5 milj. euron rahoitusjärjestelyt. Kassaylijäämiä oli sijoitettuna rahoitusarvopapereihin 18,3 milj.. Täyden valtakirjan omaisuudenhoitosopimukset on solmittu Op-Pohjola ryhmän, Eurajoen Säästöpankin ja Taaleritehdas Oy:n kanssa. Kunnanhallitus on vahvistanut kassavarojen hajauttamisen perusteet. Kunnan salkun allokaatio on neutraalissa osakepainossa. Vaikka alkuvuosi 2014 oli korkosijoitusten osalta ennakoitua parempi, ovat lisätuotot ainakin valtionlainojen osalta jatkossa tiukassa. Ylipaino onkin high yeald- ja investment grage -luokan lainoissa. Myös kehittyvien markkinoiden lainojen osuutta on lisätty rahavirtojen käännyttyä positiivisiksi. Kunnan sijoitussalkkujen kolmen vuoden keskimääräinen tuottotaso on ollut 4 prosenttia ja vuoden 2014 alusta 1,5 prosenttia. Pyhäranta Toiminnan tulos Pyhärannan kunnan tulos on heikentynyt edellisvuosista ja tulos oli negatiivinen. Ulkoisten ja sisäisten toimintatuottojen loppusumma on euroa (107,8 %). Edelliseen vuoteen verrattuna kasvua on euroa. Ulkoiset toimintatuotot olivat euroa ja kasvoivat edellisvuoteen verrattuna n euroa. Mm. jätevesimaksut, kotihoitomaksut, puun myyntituotot ja päivähoitomaksut ylittivät arvion. Lisäksi hankerahat ylittivät arvion, mutta vastaavasti hankkeista on aiheutunut myös menoja. Muut tuotot alittuivat, koska Eeva Maikolan perintörahoja käytettiin arvioitua vähemmän. Tämä näkyy myös toimintamenoissa kustannuspaikan alituksena. Muiden rakennusten vuokratuotot jäivät n euroa alle arvion. Tästä terveysaseman vuokratuotot ovat jääneet n euroa alle arvion, mutta koska Pyhäranta maksaa perusterveydenhuollossa vuokran takaisin Uudellekaupungille, ei tällä ole merkitystä toimintakatteeseen. Ulkoisten ja sisäisten toimintakulujen loppusumma on euroa (98,2 %). Talousarviossa on huomioitu euron lisämääräraha. Edelliseen vuoteen verrattuna nousua on euroa. Ulkoiset menot olivat euroa, kasvua edellisvuoteen oli euroa. Talousarvio alittui eurolla. Asiakaspalveluiden ostot nousivat n euroa. Tästä erikoissairaanhoidon menot nousivat n euroa, vammaisten laitoshoidon kustannukset n euro ja lastensuojelun kustannukset n euroa. Muiden palveluiden ostot nousivat n euroa. Tästä matkakustannukset nousivat n euroa. Vaikeavammaisten kuljetuspalvelut nousivat n eurolla ja koulukuljetukset n eurolla. Lisäksi asiantuntijapalveluiden ostot nousivat n eurolla, koska henkilöstöhallintopalvelut ostettiin loppuvuodesta Taitoasta. Asiantuntijapalveluiden ostoissa nousuna ei näy kuin n euroa, koska osa kustannuksista on kirjattu vuonna 2013 tilille atkohjelmistojen ylläpit.o Erikoissairaanhoidon erityisvelvoitemaksu ja kalliin hoidon tasausmaksu nousivat n euroa. 15

16 Avustukset nousivat n euroa. Tästä avustajapalvelutuki nousi n euroa, lastenhoidon tuki n euroa, toimeentulotuki n euroa ja työmarkkinatuen kuntaosuus n euroa. Henkilöstökulut (palkat sivukuluineen) nousivat n euroa, mutta alittivat talousarvion n eurolla. Palkkojen osuus nousussa on n euroa. Kunnanhallituksen palkkamenot nousivat n euroa, koska loppuvuoteen oli varattu kunnansihteerin palkkamenot. Perusturvalautakunnan palkkamenot nousivat n euroa, koska vuonna 2012 sosiaalitoimen palveluita ostettiin Uudestakaupungista ja vuonna 2013 saatiin palkattua sosiaalijohtaja ja sosiaalityöntekijä. Sivistyslautakunnan palkkamenot nousivat n euroa, koska esikouluopettajan tilalle perustettiin luokanopettajan virka, vuorohoidon tarve on kasvanut ja lisäksi erityislasten henkilökohtaisia avustajia on jouduttu palkkaamaan lisää. Kunnallisveron tuotto euroa jäi euroa alle arvion (0,6 %) mutta nousi edellisestä vuodesta 4,2 % eli euroa. Verotulojen kasvuun vaikutti osaltaan jako-osuuksien oikaisut ja tilitysuudistus. Yhteisöveron tuotto euroa alitti budjetin eurolla (3,7 %), mutta pysyi edellisvuoteen verrattuna miltei samana. Kiinteistöveron tuotto euroa kasvoi edellisestä vuodesta euroa ja ylitti budjetin eurolla (102,5 %). Vuoden 2013 verotulokertymä euroa alitti eurolla (0,5 %) budjetin, mutta nousi edelliseen vuoteen verrattuna euroa (4,2 %). Valtionosuudet olivat euroa ja alittivat arvion eurolla. Valtionosuudet kuitenkin nousivat vuodesta eurolla. Kunnan laskennalliset kustannukset ovat nousseet vuodesta 2012 ja sen vuoksi valtionosuuskin nousi. Koska valtionosuuksia on leikattu, ei valtionosuuksien nousu ole ollut samassa suhteessa kustannusten nousun kanssa. Kunnan lainakanta oli vuoden lopussa euroa. Asukasta kohti lainaa oli n. 127 euroa (v e). Tilinpäätöksessä kunnan vuoden 2013 vuosikate on ,61 euroa, mikä on -12,0 prosenttia arvioidusta. Tilikauden tulos on ,11 euroa, kun vuoden 2012 tulos oli ,43 euroa. Kassa- ja rahoitusvarallisuus ja mahdollinen sijoitustoiminta Kunnan maksuvalmius on ollut hyvä. Kunnan tilien keskimääräinen viikkosaldo on ollut n. 2 miljoonaa euroa. Koska kassavarat ovat suuret ja investointien aloittaminen on edelleen siirtynyt, on kassavaroja siirretty edellisvuoden tavoin määräaikaistalletuksiin. Sen vuoksi korkotuotot sijoituksista olivat n euroa. Toiminnan rahoitus Toiminnan ja investointien rahavirta oli yhteensä ,55. VUODEN 2014 TALOUSARVION TOTEUTUMIEN JA ARVIO TALOUSSUUNNITELMAKAUDELLE Rauma Rauman kaupungin vuoden 2014 talous hallintokuntien toiminnan osalta näyttää toteutuvan lähes budjetin mukaisesti lukuun ottamatta sosiaali- ja terveystoimea. Sosiaali- ja terveyspalveluiden ostopalveluna toteutettavat erikoissairaanhoidon menot tulevat ylittymään budjetoidusta noin 1,5 2,0 miljoonaa euroa. Vuoden 2014 talousarvio toteutunee peruskaupungin osalta 1,4 miljoonan euron tulokseen. Tulosennuste koko kaupungin osalta tullee olemaan ylijäämäinen noin 8,9 miljoonaa euroa, mikäli sataman yhtiöittämisen vaikutus (noin 20 milj. ) tulee kirjattavaksi tilikaudelle Verokertymän arvioidaan jäävän noin 5 miljoonaa euroa budjetoitua pienemmäksi. Eurajoki Tämän vuoden talousarvion toteutuminen näyttää olevan oletetun mukainen. 16

17 Eurajoen kunnan talouden tila koko taloussuunnitelmakaudella tulee olemaan hyvä veropohjan vahvuuden, velattomuuden ja taseessa olevien ylijäämien ansiosta melko suuresta investointiohjelmasta huolimatta. Pyhäranta Ei raportoitu Kuntien talouden tasapainottamistarpeet ja suunnitelmat Talouden tasapainottamisohjelmat Rauma Rauman peruskaupungilla ei ole talouden tasapainottamisohjelmaa. Rauman suurimmat haasteet liittyvät valmistautumiseen valtionosuuksien alenemiseen sekä vesi- ja viemäriliikelaitoksen kassa-alijäämän (-7,6 milj. ) kaventamiseen pitkällä aikavälillä. Liikelaitoksen kassa-alijäämäisyys on johtunut suurista investoinneista, joita ei ole kyetty kattamaan tulorahoituksella. Merkittävä investointitahti tulee jatkumaan. Liikelaitoksen johtokunta on hyväksynyt suunnitelman liikelaitoksen talouden tasapainottamiseksi vuoteen 2018 mennessä. Tässä selvityksessä Rauman kaupungin tuloslaskelma ja tase on esitetty ilman Satamaliikelaitosta, mikä vaikuttaa merkittävästi Rauman kaupungin tulokseen ja rahoitusasemaan. Tässä selvityksessä ei ole otettu vielä huomioon sitä, että jatkossa alustavien suunnitelmien mukaan Rauman kaupungilla on ns. omistajatuloutusta vuosittain noin 4 milj. riippuen valittavasta toimintamallista. Vastaavasti Rauman kaupunki tullee myöntämään yhtiölle lainaa yhtiön tekemien merkittävien investointien vuoksi. Nettotuloutukseksi on tällä hetkellä arvioitu yhteensä vuosina noin kolme miljoonaa euroa. Rauman kaupungin maksuvalmiuden ylläpito saattaa merkitä sekä lyhytaikaista että pitkäaikaista velanottoa johtuen peruskaupungin voimakkaista investoinneista ja sataman yhtiöittämisestä. Rauman kaupungin velanottotarve on riippuvainen myös tulevasta verotulokehityksestä. Eurajoki Kunnalla ei ole talouden tasapainottamisohjelmaa. Pyhäranta Pyhärannan kunnalla ei ole kattamatonta alijäämää taseessa. Edellisten tilikausien ylijäämätilillä on ,46 euroa eli ylijäämää jää jäljelle ,35 euroa. Rakennemuutosohjelmat Rauma Varsinaisia rakennemuutosohjelmia ei ole laadittu, mutta toiminnallisia organisaatiomuutoksia on käynnissä. Rauman kaupunki on päättänyt perustaa osakeyhtiön nykyisestä Satamaliikelaitoksesta alkaen. Lisäksi valmistelun alla on ympäristölaboratorion ja työterveyshuollon yhtiöittämisen selvittämiset johtuen lakimuutoksesta, joka velvoittaa yhtiöittämään kunnallisen toiminnan, joka toimii kilpailluilla markkinoilla ja jolla on merkittävästi kaupungin ulkopuolisia asiakkaita. Lisäksi Rauman kaupunki valmistelee parhaillaan talotoimen muuttamista taseyksiköksi. Rauman kaupunki on tilannut ja tulee saamaan vuoden 2014 aikana Kunnan Taitoa ja Tiera Oy:iltä yhteisselvityksen valtakunnallisesta KuntaERP:stä ja taloushallinnon prosesseista ja vaihtoehtoisista toimintamalleista sekä tiedolla johtamisen toimintamallista. Eurajoki Eurajoen kunta on päättänyt siirtää varhaiskasvatuksen sosiaalilautakunnan alaisuudesta koululautakunnan alaisuuteen. 17

18 Pyhäranta Ei raportoitu. Yhteenveto tasapainottamistarpeista ja välttämättömistä rakennemuutoksista Talouden tasapainottaminen Millään kunnalla ei ole taseessa kattamatonta alijäämää Raumalla varaudutaan valtionosuuksien vähentymiseen (-5,1 milj. ), maksuvalmiuden ylläpitoon investointitason jatkuessa korkeana Välttämättömät rakennemuutokset: Raumalla lähinnä toiminnallisia muutoksia: Sataman yhtiöittäminen, Ympäristölaboratorion ja työterveyshuollon yhtiöittämisselvitykset käynnissä. Talotoimi-taseyksikön perustaminen. Meriteollisuuskiinteistöt Oy:n perustaminen. KuntaERP-selvitykset taloushallinto- ja tietojärjestelmistä Eurajoki: varhaiskasvatuksen siirto sosiaalilautakunnasta koululautakunnalle Pyhäranta: Ei raportoitu Valtionosuudet Taulukko X. Valtionosuuksien erittely TP 2013 Rauma Eurajoki Pyhäranta Valtionosuudet Peruspalveluiden valtionosuus Verotuloihin perustuva valt.os. tasaus Järjestelmämuutoksen tasaus Opetus- ja kulttuuritoimen valt.osuus Valtionosuudet/asukas Verotulotasauksen määrä asukasta kohden 249,5 26,39 Rauman kaupunki on ainoa kunnista, joka on vanhassa järjestelmässä maksanut verotuloihin perustuvaa tasausta noin -10,2 milj.. Muut kunnat ovat saaneet tasauslisää, joka on ollut Eurajoella 250 /as. ja Pyhärannassa 26 /as. 18

19 Taulukko X. Rakennepaketin ja VOS-uudistuksen vaikutus selvitysalueen kunnissa Esitys vuoden 2014 tasolla NYKYINEN MUUTOS Asukasluku euroa euroa /as. Koko maa ,18 Rauma Eurajoki Pyhäranta Rakennepaketin*) vaikutus: 1 Mrd = 186 /as. VOS-muutos +rakennepaketti yhteensä TAVOITE euroa TAVOITE /as. euroa /as. Koko maa Rauma Eurajoki Pyhäranta *) Miljardi euroa katetaan verorahoituksella ja kuntien omin toimin, mm. tuottavuutta parantamalla 2.2 Tulevat investointitarpeet Investoinnit on rahoitettu tähän mennessä kaikissa kunnissa ilman velanottoa. Taloussuunnitelmakaudella (3-5 vuotta) kaikki muut paitsi Eurajoki tullevat tarvitsemaan lainarahoitusta investointeihin. Rauma Kuvio X. Rauman kaupungin investoinnit taloussuunnitelmakaudella Rauman merkittävimmät investoinnit taloussuunnitelmakaudella ovat talonrakennuksen osalta Uotilan koulun peruskorjaus, Pohjoisen alueen päiväkoti ja koulu, Yhtenäiskoulu Nanu sekä uimahalli ja kunnallistekniikan osalta keskustan kehittäminen, Lakarin alue, Luostarinkylän eritasoliittymä, siltakorjaukset sekä vesi- ja viemäriliikelaitoksen investoinnit. 19

20 Taulukko X. Rauman kaupungin investoinnit taloussuunnitelmakaudella Rauma Peruskaupungin investoinnit TP 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Uudiskohteet Perusparannuskohteet Irtain käyttöomaisuus Muut investointihankkeet Maa-alueet Valtionosuudet /muut inv.tulot Nettoinvestoinnit Taseyksiköiden nettoinvestoinnit Ruokapalvelut Pienvenesatamat Winnova/SAMK PERUSKAUPUNKI YHT: Liikelaitosten nettoinvestoinnit Vesi-ja viemäriliikelaitos Jätehuoltoliikelaitos Satamaliikelaitos Rauman peruskaupungin nettoinvestoinnit vuonna 2013 olivat 11 milj., josta uudiskohteet olivat 6,5 milj., peruskorjauskohteet 2,3 milj., irtaimen käyttöomaisuushankinnat 1,2 milj. ja muut investointikohteet yhteensä 1,1 milj.. Rauman kaupunki osti maa-alueita 0,3 milj.. Investointitulot olivat vajaat 0,5 milj.. Merkittävimmät investoinnit olivat vuonna 2013 kunnallistekniikassa 10,9 milj. ja talotoimessa 4,9 milj. sekä vesi- ja viemäriliikelaitos 4,8 milj.. Peruskaupungin merkittävimmät investoinnit olivat yhteensä 15 milj. vuonna 2013 (merkittäväksi lueteltu yli 0,5 milj. investointikohteet). Taulukko X. Rauman kaupungin investoinnit taloussuunnitelmakaudella Koillinen teollisuusalue 3,6 milj. Pohjoiskehä 1,5 mil. Maa-alueet 1,2 milj. Winnova/SAMK kiinteistöt 1,0 milj. Vanhojen rakennusten muutostyöt 0,9 milj. Kaivopuiston päiväkoti 0,9 milj. Yhtenäiskoulu 0,9 milj. Ulkovalaistusverkko 0,9 milj. Nikulanmäki 0,9 milj. Peruskunnostusohjelma 0,8 milj. Linnavuoren palvelukeskus 0,7 milj. Keskustan kehittäminen 0,6 milj. Teknisen ltk, irtain 0,6 milj. Jäähalli 0,5 milj. Yht. 15 milj. Tulevalla taloussuunnitelmakaudella investointiohjelman mukaan vuodelle 2014 on budjetoitu 19,7 milj., 27,9 milj. vuodelle 2015 ja 22,3 milj. vuodelle

21 Taseyksiköiden investoinnit Taseyksiköiden yhteenlasketut investoinnit olivat vuonna ,6 milj.. Talousarviossa vuodelle 2014 on budjetoitu 1,7 milj. ja vuodelle ,7 milj.. Taseyksiköiden investoinnit aiheutuvat pääosin Winnova/SAMK taseyksikön investoinneista. Liikelaitosten investoinnit Liikelaitosten, ml. satama, yhteenlasketut investoinnit olivat vuonna ,7 milj.. Vuoden 2014 talousarviovuodelle on budjetoitu 32,6 milj., vuodelle ,7 milj. ja vuodelle ,2 milj.. Tässä on huomioitava että suurin osa em. investoinneista taloussuunnitelmakaudella on sataman investointeja. Investointien rahoitus Kaupungin investoinnit rahoitettiin vuonna 2013 kassavaroin ilman lainanottoa. Rauman kaupunki on ottanut viimeksi lainaa vuonna 1998 jäähallin peruskorjaukseen. Rauman kaupungin investointien tulorahoitusprosentti ilman satamaa vuonna 2013 oli 72,4 prosenttia (virallisen tilinpäätöksen mukainen 91,2 prosenttia). Toisin sanoen kaupungin peruskaupungin 12,6 milj. investoinneista noin 5 milj. rahoitettiin kassavaroin. Kokonaisuudessaan mukaan lukien muut liikelaitokset paitsi satama kaupungin 17,4 milj. euron kokonaisnettoinvestoinneista katettiin 4,8 milj. kassavaroin. Toiminnan ja Investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta on -20,5 milj. (TP ,0 milj. ). Taloussuunnitelmakaudelle on strategiassa, Rauma tarinassa linjattu, että investointien rahoittamiseen voidaan tarvittaessa suunnitelmallisesti ottaa lainaa. Eurajoki Kuvio X. Eurajoen kunnan investoinnit taloussuunnitelmakaudella Eurajoen merkittävimmät investoinnit taloussuunnitelmakaudella ovat Hirvelän alueen kunnallistekniikka, kirjasto, Lapijoen päiväkoti, yhdystie ja kevyen liikenteen väylä keskustan ja Lapijoen välillä. Vuonna 2013 Eurajoen kunnan investointimenot olivat , joista uudiskohteet olivat , peruskorjauskohteet ja irtaimen käyttöomaisuuden hankinnat Merkittävimmät investoinnit olivat kunnallistekniikassa sisältäen vesihuoltolaitoksen investoinnit ja kiinteistöhuollon investoinnit Tulevalla taloussuunnitelmakaudella investointiohjelman mukaan on suunniteltu vuodelle , joista uudiskohteet ja peruskorjauskohteet

22 Kunnan investoinnit rahoitettiin ilman lainoja. Eurajoen kunnan strategiassa on linjattu, että investointien rahoitukseen käytetään enintään kolmasosa aikaisempien vuosien rahoitusylijäämästä. Valtuustosopimuksessa on määritelty, että investointitaso määräytyy vuosikatteen perusteella. Vuosikatteen yli meneviä investointeja voidaan kattaa em. kolmasosalla. Pyhäranta Kuvio X. Pyhärannan kunnan investoinnit taloussuunnitelmakaudella Pyhärannan merkittävimmistä investoinneista taloussuunnitelmakaudella ei ole tietoa käytettävissä. Investointeihin oli vuoden 2013 talousarvioon budjetoitu (nettomenot) euroa, määrärahamuutoksella nettomenoiksi muuttui euroa ja toteutuma oli vain euroa eli 54,3 prosenttia. Tämä johtuu siitä, että Reilan kevyen liikenteen väylän hyväksymispäätös saatiin liikennevirastosta vasta syksyllä 2013 ja hanke siirtyi vuodelle Siirtoviemärin rakentamisen aloittaminen ja määrärahat euroa ja avustus euroa siirrettiin vuoteen 2014 kesäkuun kunnanvaltuustossa. Vuoden aikana kunnostettiin Satakielen päiväkotia ja Reilan koulua. Leirintäalueelle hankittiin lomarakennus. Kaunissaaren kalkkikivialkaloinnin rakentaminen valmistui. 2.3 Merkittävimmät varat ja velat Taulukko X. Selvitysalueen kuntien ottolainat TP 2013 ottolainat Rauma /as. Eurajoki /as. Pyhäranta /as. Lainat rahoitus- ja vakutuuslaitoksilta Lainat kuntarahoitukselta Lainat muilta Ottolainat yhteensä Raumalla oli lainaa rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta toisin kuin Eurajoella ja Pyhärannalla. Rauman lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta olivat 5 /as. 22

23 Raumalla oli lainaa kuntarahoitukselta 9 /as. ja Pyhärannalla 127 /as. Eurajoen ottolainat olivat Posivalta, 570 /as. Rauma: Kaupungin taseen luvut on esitetty ilman satamaliikelaitosta. Kaupungin taseen loppusumma oli 264,6 milj., josta pysyvät vastaavat olivat 228,6 milj., toimeksiantojen varat 4,6 milj. ja vaihtuvat vastaavat 30,9 milj.. Kaupungin oma pääoma oli 208,1 milj., josta peruspääoma 136,4 milj., muut omat rahastot 4,2 milj. (tapaturmarahasto) ja tilikausien ylijäämät olivat 44,2 milj.. Vierasta pääoma oli 41,2 milj. ja sen osuus vastattavasta oli 16 prosenttia. Konsernin taseen loppusumma oli 419,8 milj., josta pysyvät vastaavat olivat 304 milj., toimeksiantojen varat 5,1 milj. ja vaihtuvat vastaavat 110,8 milj.. Konsernin oma pääoma oli 266,2 milj., josta peruspääoma 159,8 milj., muiden omien rahastojen tasearvo omasta pääomasta oli 5,1 milj.. Konsernin tilikausien yli-/alijäämät olivat 95,6 milj.. Vieraan pääoman osuus oli 116,1 milj. ja sen osuus vastattavasta oli 28 prosenttia. Kaupungin ottolainat tilinpäätöksessä 2013 olivat yhteensä ,50, joista Kuntarahoitukselta ,00 ja liikepankeilta ,50. Liikelaitoksilla ja taseyksiköillä ei ollut ottolainoja. Lainat asukasta kohden olivat 14 /as. Vuonna 2006 ennen kuntaliitosta on otettu lainaa ja 2007 ennen kuntaliitosta Kaupungin pitkäaikainen vieras pääoma oli noin 5,0 miljoonaa euroa, joista 4,5 miljoonaa euroa oli liittymismaksuja. Lyhytaikaista vierasta pääomaa oli 36,2 milj., josta ostovelat olivat lähes 14 milj. ja siirtovelat 19 milj. Rauman kaupunkikonsernin lainat olivat vuoden 2013 tilinpäätöksessä 47,6 milj. ja euroa/asukas. Eurajoki: Kunnan taseen loppusumma oli , josta pysyvät vastaavat olivat , toimeksiantojen varat ja vaihtuvat vastaavat Kunnan oma pääoma oli , josta peruspääoma ja tilikausien ylijäämät olivat Vieras pääoma oli ja sen osuus vastattavasta oli 12,41 prosenttia. Konsernin taseen loppusumma oli , josta pysyvät vastaavat olivat , toimeksiantojen varat ja vaihtuvat vastaavat Konsernin oma pääoma oli , josta peruspääoma , rahastot ja tilikausien ylijäämät olivat Vieras pääoma oli ja sen osuus vastattavasta oli 18,47 prosenttia. Kunnan ottolainat tilinpäätöksessä 2013 olivat yhteensä , joka oli lainaa muilta kuin Kuntarahoitukselta tai liikepankeilta. Lainat asukasta kohden olivat 642 /as. Kunnan pitkäaikainen vieras pääoma oli noin 4,5 miljoonaa euroa, joista 1,1 miljoonaa euroa oli liittymismaksuja. Lyhytaikaista vierasta pääomaa oli 5,6 milj., josta ostovelat olivat 2,5 milj. ja siirtovelat 2,3 milj.. Pyhäranta: Pyhärannan kunnan taseen loppusumma oli , josta pysyvät vastaavat olivat , toimeksiantojen varat ja vaihtuvat vastaavat Kunnan oma pääoma oli , josta peruspääoma , toimeksiantojen varat ja tilikausien alijämä

24 Kunnan pitkäaikainen vieras pääoma oli euroa. Lyhytaikaista vierasta pääomaa oli , josta ostovelat olivat ja siirtovelat Lainat asukasta kohden olivat 136 /as. Konsernin taseen loppusumma oli , josta pysyvät vastaavat olivat , toimeksiantojen varat ja vaihtuvat vastaavat Konsernin oma pääoma oli , josta peruspääoma ja tilikausien yli-/alijäämät olivat Vieras pääoma oli ja sen osuus vastattavasta oli 36,8 prosenttia. Konsernitaseessa lainat olivat vuoden 2013 tilinpäätöksessä ja 888 /as. Taulukko X. Selvitysalueen kuntien lainasaamiset TP antolainat Rauma Eurajoki Pyhäranta Lainasaamiset tytäryhteisöiltä Lainasaamiset muilta Lainsaamiset yhteensä Rauman antolainat olivat yhteensä 13,6 miljoonaa euroa, joista tytäryhteisöjen osuus oli 13,5 miljoonaa euroa. Merkittävin tytäryhtiölaina oli Rauman Energia Oy:lle 12,9 milj.. Eurajoen antolainat olivat yhteensä Summa koostui tytäryhteisöjen lainoista. Eurajoen merkittävämmät antolainat ovat vuokrataloyhtiöille. Pyhärannalla ei ole antolainoja. Tasearvostukset ja poistojärjestelmä Tässä vaiheessa ei vielä pidetty tarkoituksenmukaisena laatia varsinaisia taseyhdistelyjä selvityskuntien kesken. Taseiden osalta on huomattava, että omaisuuden tasearvot tulee mahdollisissa jatkovaiheissa tarkemmin selvittää. 24

25 Taulukko X. Kuntien taseet Tase RAUMA EURAJOKI PYHÄRANTA VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet % % % Aineelliset hyödykkeet % % % Sijoitukset % % % PYSYVÄT VASTAAVAT YHT % % % TOIMEKSIANTOJEN VARAT % % % Valtion toimeksiannot % 0 0 % 0 0 % Lahjoitusrahastojen erityiskatteet % % % Muut toimeksiantojen varat % VAIHTUVAT VASTAAVAT VAIHTO-OMAISUUS % 0 0% 0 % SAAMISET % % % RAHOITUSARVOPAPERIT % % 0 % RAHAT JA PANKKISAAMISET % % % VAIHTUVAT VASTAAVAT YHT % % % VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET PAKOLLISET VARAUKSET TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT VIERAS PÄÄOMA PITKÄAIK. VPO % % % LYHYTAIK. VPO % % % VIERAS PÄÄOMA YHT Raumalla aravalainat ovat toimeksiantojen varauksia ja pääomissa on yhteensä 24 kpl aravalainaa yhteensä 4,4 miljoonaa euroa. Sumu-poistojen perusteella näyttää olevan kuntakohtaisia erovaisuuksia taloudellisissa pitoajoissa. Esimerkiksi hallintorakennuksissa poistoajat vaihtelevat vuoteen. Lisäksi osa kunnista oli ottanut uuden Kilan kuntajaoston suosituksen käyttöön vain uusien investointien kohdalla. Vanhan poistojärjestelmän käyttöä jatkettiin vanhojen investointikohteiden?. Tilinpäätöksissä annettava selvitys sumu-poistojen ja poistonalaisten investointien vastaavuudesta viittaa siihen, että kuntien poistot olisivat alemmat kuin mitä suunniteltavien investointien perusteella syntyvä investointitaso edellyttäisi. (Vaihteluväli Rauman -21,8 prosentin ja Eurajoen - 76,8 prosentin välillä). Poistojen oleminen pitkään nettoinvestointeja alemmalla tasolla lisää todennäköisyyttä korjausvelan kasvulle. Tämä tulee jatkoselvityksissä selventää, koska poikkeuksellisen suuret investoinnit vaikuttavat tämän arviointiin. Organisaatiorakenne ja palvelujen järjestämistapa vaikuttaa siihen, mitä omaisuutta on peruskaupungin taseessa ja mitä konserniyhtiöiden kautta konsernitaseessa. (SELVITYSALUEEN KUNTIEN TIEDOT?) Sijoitusvarallisuutta (rahoitusarvopaperit) on Eurajoella ja Raumalla. 25

26 Rauma Rauman kaupunki on ottanut jo vuonna 2012 käyttöön kirjanpitolautakunnan kuntajaoston tarkistetun yleisohjeen mukaisen poistojärjestelmän. Tarkistettua kirjanpitolautakunnan kuntajaoston ohjetta tulee noudattaa viimeistään tilivuodesta 2013 alkaen. Kaupungin poistonalainen omaisuus oli lähes 125 milj., josta aineettomat hyödykkeet olivat 6,2 milj., rakennukset ja rakennelmat 58,3 milj., kiinteät rakenteet ja laitteet 57,1 milj. sekä koneet ja kalusto 3,3 milj.. Aineettomien hyödykkeiden pitkäaikaiset menot poistetaan kahden vuoden tasapoistoina. Rakennukset ja rakennelmat poistetaan pääasiassa tasapoistona 25 vuoden aikana. Vaihteluväli tässä on 10 vuotta talousrakennuksista ja 50 vuotta väestönsuojista. Kiinteät rakenteet ja laitteet poistetaan pääasiassa 20 prosentin menojäännöspoistoilla. Tässä omaisuusluokassa menojäännöspoistojen vaihteluväli on prosenttia. Ainoastaan kaatopaikkojen rakenteisiin käytetään 15 vuoden tasapoistoa. Koneiden ja laitteiden poistojärjestelmänä käytetään tasapoistoa ja vaihteluväli on taloudellisen käyttöiän mukaan 3 15 vuotta. Rauman kaupunki ostaa kuljetuskaluston itselleen eli ei käytä leasing-vuokrausta. Sen sijaan kaupungilla on käytössä sisäinen leasing. Eurajoki Eurajoen kunta on ottanut vuonna 2012 kirjanpitolautakunnan kuntajaoston tarkistetun yleisohjeen mukaisen poistojärjestelmän. Kunnan poistonalainen omaisuus oli Merkittävimmät olivat aineellisten hyödykkeiden hallinto- ja laitosrakennukset, joiden tasearvo oli Niiden poistojärjestelmä on 50 vuoden tasapoisto. Pyhäranta Pyhäranta on ottanut käyttöön kirjanpitolautakunnan kuntajaoston tarkistetun yleisohjeen mukaisen poistojärjestelmän Kuntien ja konsernien taloudelliset vastuut Taulukko X. Kuntien ja konsernien taloudelliset vastuut Rauma konserni Eurajoki konserni Pyhäranta konserni Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Pakolliset varaukset Leasing-vastuut Vastuusitoumukset samaan konserniin kuuluvien konserniyhteisöjen puolesta Muut vastuusitoumukset Kuntien vastuu takauskeskuksen takausvastuista Muut taloudelliset vastuut Muut taloudelliset vastuut kuin lainat yht Jatkoselvityksissä kuntakonsernien kaikki taloudelliset vastuut sekä riskit tulee tarkemmin selvittää. Kuntakonsernien omavaraisuudessa ja suhteellisessa velkaantuneisuudessa on merkittäviä eroja. 26

27 Taulukko X. Konsernien lainakannat, omavaraisuusasteet ja konsernien kertyneet yli-/alijäämät TUNNUSLUVUT TP 2013 Konsernin lainakanta /as Konsernin omavaraisuus-% Konsernin kertynyt yli-/alijäämä, /as RAUMA , EURAJOKI , PYHÄRANTA ,0 345 Rauman kaupunki on mukana puukartellia koskevassa oikeudenkäynnissä, jossa kanteet on Helsingin käräjäoikeudessa nostettu. Oikeudenkäyntiin sisältyy huomattava oikeudenkäyntikuluriski. Eurajoella vuokrataloyhtiöiden korjausvelka on muodostunut suureksi. Kunnanvaltuusto on tehnyt päätöksen kahdelle vuokrataloyhtiölle myönnettävästä lainasta peruskorjauksen suorittamiseksi. Myönnettyjen lainojen yhteismäärä on 3,4 milj., korko 1,82 prosenttia ja laina-aika 30 vuotta. Pyhärannassa henkilöstön eläköityminen on huomioitu toiminnan suunnittelussa. Vuonna 2012 eläkkeelle jäi vain kaksi henkilöä, mutta kunnassa on 60 vuotta täyttäneitä työntekijöitä 14. Tekninen toimi on teettänyt siivousmitoituksen, jota hyödynnetään, kun siivoojia jää eläkkeelle. Pätevän henkilökunnan rekrytoimisessa on onnistuttu pääsääntöisesti hyvin. Luokanopettajan virkoihin on ollut runsaasti hakijoita. Henkilöstön vaihtuvuus on erityisesti sosiaalitoimessa ongelmana. Sosiaalityöntekijän virkaan ei ole ollut päteviä hakijoita. Pyhärannassa työsuojeluorganisaatio on päivittänyt työympäristöjen riskien kartoituksen vuoden 2013 aikana. Toimenpidelistaa seurataan säännöllisesti johtoryhmässä ja yhteistyötoimikunnassa. Työsuojelupiiri ei ole tehnyt tarkastuksia yksiköihin vuoden 2013 aikana. Kunnan rakennuskanta on melko vanhaa. Terveystarkastaja on tehnyt tarkastuksia useissa kunnan kiinteistöissä vuoden 2012 ja 2013 aikana. Ongelmia on edelleen Ihoden päiväkodissa. Ihoden koulun vanha puoli purettiin sisätilaongelmien vuoksi ja luokat siirrettiin väliaikaisiin tiloihin, kunnes tilalle on rakennettu uusi koulu. Pyhäranta sijoittaa kassavarojaan vain riskittömiin kohteisiin eli lähinnä määräaikaistalletuksiin. Kunnan lainakanta on alhainen ja lainamäärä vähäinen. Taulukko X. Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta V TP:n liitetiedoista Rauma konserni Eurajoki konserni Pyhäranta konserni Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Pakolliset varaukset Leasing-vastuut vastuusitoumukset samaan konserniin kuuluvien konserniyhteisöjen puolesta Muut vastuusitoumukset Kuntien vastuu takauskeskuksen takausvastuista Muut taloudelliset vastuut Jätetään tyhj. Muut tal. vastuut kuin lainat yht

28 3 Henkilöstö 3.1 Henkilöstörakenteet ja käytännöt Vuoden 2013 tietojen mukaan Rauman, Eurajoen ja Pyhärannan kuntien palveluksessa oli yhteensä vajaat työntekijää. Näistä vakinaisia oli vajaat ja heidän keski-ikänsä oli X vuotta. Henkilöstön palkkakustannukset olivat yhteensä noin 147,9 miljoonaa euroa. Lisäksi on huomioitava, että ostopalvelujen kautta kuntien työllistävä vaikutus on vieläkin em. henkilöstölukuja suurempi. Ostopalvelut? Kuntayhtymät? Kuntien lakisääteisten ja vapaaehtoisten palvelujen työntekijämäärän tarkka selvittäminen on nykyisin erittäin haasteellista. Tämä johtuu palvelujen järjestämisen erilaisesta ja muuttuvasta organisoinnista. Näitä ovat perinteisen kuntayhtymämallin lisäksi yhtiöittäminen, isäntäkuntamallit sekä erityisesti palvelujen kasvava ostaminen yksityisiltä ja järjestöiltä. Taulukossa X on esitetty keskeiset tiedot kuntayksiköiden henkilöstöstä sekä henkilöstöpolitiikkaan ja toimiin kohdistuvista näkökulmista. Taulukko X. Keskeiset tiedot selvitysalueen kuntien henkilöstöstä ja henkilöstöpolitiikasta Rauma Eurajoki Pyhäranta Henkilöstöä (joista (2 442) 386 (278) 78 (54) vakinaisia) (2013) Esimiesten lukumäärä koko henkilöstöstä HTV/koko ,3 henkilöstö Henkilöstön keskiikä Eläköityvien 459/554 (Kevan tilasto) 44,2 % lukumäärä v Keskimääräinen eläköitymisikä Rekrytoinnit v Arvio rekrytointien n. 5 % lisäyksestä v %/v. Palkkakustannukset koko henkilöstö palkkakustannukset yht. 132,6 milj. sivukulut 32,3 milj. palkkakustannukset yht. 13 milj. sivukulut 4,3 milj. palkkakustannukset yht. 2,3 milj. sivukulut 0,8 milj. Henkilöstöasioiden valmisteluun ja päätöksentekoon osallistuvat toimielimet Henkilöstöpolitiikkaa määrittävät ohjelmat ja linjaukset sekä paikalliset sopimukset 1. Kaupunginvaltuusto 2. Kaupunginhallitus 3. Yhteistyötoimikunta 4. Työsuojelutoimikunta 5. Tasa-arvotoimikunta 6. Henkilöstöpalvelut 7. Henkilöstön kehittämistyöryhmä (poikkihall.) 8. Henkilökuntaneuvosto 9. Tyhy-ryhmä 10. Senioritiimi 1. Henkilöstöstrategia (voimassa v loppuun). 2. Rauma Tarina v Henkilöstösääntö 4. Palkkaus- ja 1. Kunnanvaltuusto 2. Kunnanhallitus 3. Yhteistyötoimikunta (alajaostona työsuojelujaosto) 4. Palkkatoimikunta 1. Henkilöstöstrategia 2. Talousarvion henkilöstöohjelma 3. Hallintosääntö 4. Vastuullisen 1. Kunnanvaltuusto 2. Kunnanhallitus 3. Yhteistyötoimikunta 4. Jory 1. Kuntastrategia Pyhäranta Henkilöstöohje 3. Työterveyshuollon toimintasuunnitelma 28

29 täyttömenettelyä koskeva ohje 5. Vakanssipaketti (talousarviokäsittelyn yhteydessä, vuosittain) 6. Työterveyshuollon toimintasuunnitelma 7. Työsuojelun toimintasuunnitelma (I+II lk.) 8. Koulutussuunnitelma 9. Useita kh:ssa hyväksyttyjä henkilöstöön liittyviä sisäisiä ohjeita ( mm. merkkipäivien muistamiskäytännöt, pitkään palvelleiden muistamiskäytännöt ym.) 10. Useita eri toimintamalleja ( mm. PysyFölis-malli, päihdeohjelma, kiusaamisen ja häirinnän käsittely, psykososiaalinen kuormittuneisuus työssä jne.) 11. Ikäohjelma (sisältää mm. yli 55-vuotiaiden 5 fysioterapiakertaa/v.) 12. Paikallisia sopimuksia n. 5 kpl (mm. pitkät työvuorot) henkilöstöjohtamisen periaatteet 5. Työterveyshuollon toimintasuunnitelma 6. Työsuojelun toimintasuunnitelma 7. Koulutussuunnitel-ma 8. Palkitsemisen periaatteet 9. Erilaiset toimintamallit (psykososiaalinen kuormittuvuus, häirinnän ja epäasiallisen kohtelun, 10. Paikallisia sopimuksia (kuntoutuksen aik. virkavapaa, sopimus säästövapaista jne) 4. Työsuojelun toimintaohjelma 5. Ohje merkkipäivien muistamisesta 6. Useita eri toimintamalleja sisällytettynä työsuojelun toimintaohjeisiin sekä yksiköiden sisäisiin omiin ohjeisiin Merkittävimmät haasteet; huomiot ja johtopäätökset palvelualueen nykytilasta Merkittävimmät haasteet kohdistuvat osaavan henkilöstön saamiseen sekä siihen, että henkilöstömitoitus suhteessa palvelurakenteeseen on optimaalinen. Työn vaatimukset suhteessa kyvykkyyteen sekä palkitsemistapojen kannustavuus. Henkilöstön eläköityminen on huomioitu toiminnan suunnittelussa. Tekninen toimi on teettänyt siivousmitoituksen, jota hyödynnetään, kun siivoojia jää eläkkeelle. Pätevän henkilökunnan rekrytoimisessa on onnistuttu pääsääntöisesti hyvin. Luokanopettajan virkoihin on ollut runsaasti hakijoita. Henkilöstön vaihtuvuus on erityisesti sosiaalitoimessa ongelmana. Sosiaalityöntekijän virkaan ei ole ollut päteviä hakijoita. Henkilöstömäärältään suurimmat toimialat selvitysalueen kunnissa ovat sosiaali- ja terveystoimi sekä kasvatus- ja opetustoimi. Pyhäranta poikkeaa kahdesta muusta kunnasta siinä, että kunnalla on enemmän henkilöstöä kasvatus- ja opetustoimessa kuin sosiaali- ja terveystoimessa. (kuntayhtymä) 29

30 Taulukko X. Toimialakohtaiset henkilöstömäärät selvitysalueella kesäkuussa 2014 Keskusvirasto Sosiaali- ja terveystoimi Kulttuuri- ja vapaa-aikatoimi Kasvatus- ja opetustoimi Tekninen toimi Yhteensä Henkilöstön eläköityminen ja rekrytointitarpeen muutos Henkilöstön eläköitymisen ja tulevien rekrytointitarpeiden lähtötiedot perustuvat Kuntien eläkevakuutuksen (Keva) tilastoihin. Tiedoissa on mukana virka- ja työsuhteiset, vakinaiset ja määräaikaiset, Kuel- ja VEL-vakuutetut sekä edellä mainituista myös vapailla tai työlomilla olevat. Mukana eivät ole maatalouslomittajat eikä palo- ja pelastustoimen henkilöstö. Rekrytointitarpeiden lähtökohtana on valtioneuvoston peruspalveluohjelman tuottavuusvaatimuksen nostaminen kuntasektorilla. Osana rakennepoliittista ohjelmaa kuntien tulee nostaa tuottavuutta keskimäärin 0,5 prosenttia vuosittain. Tulevat eri sektoreiden (vanhusten hoito, perusopetus, erikoissairaanhoito jne.) palvelutarpeiden kehityssuunnat perustuvat väestön ikärakenteen tuleviin muutoksiin sekä oletettuun vanhusten toimintakyvyn asteittaiseen paranemiseen tulevaisuudessa. Palvelutarpeiden sekä henkilöstön eläköitymis- ja rekrytointitarpeiden ennusteet ulottuvat valtuustokausien mukaisesti vuoteen 2029 saakka. Eläköityminen Koko henkilöstön keski-ikä oli vuonna 2013 Raumalla 49, Eurajoella 44 ja Pyhärannassa 46 vuotta. Koko maassa kunnallisen henkilöstön keski-ikä oli 45,7 vuotta (KT Kuntatyönantajat). Raumalla henkilöstön keski-ikä oli siis valtakunnallista tasoa korkeampi. Rauma-Eurajoki-Pyhärannan henkilöstöstä eläköityy 40 prosenttia vuoteen 2025 mennessä. Eläkkeelle jäävien määrä on korkeimmillaan vuosina , jolloin keskimäärin 121 työntekijää jää vuosittain pois työelämästä. Eniten henkilöstöä eläköityy vuonna 2014 (141 henkilöä). Tarkasteluajanjakson loppua kohden eläköityminen hidastuu selvästi, sillä vuosina poistuma on keskimäärin 87 henkilöä vuodessa. Palvelutarpeen muutos Väestön määrällisiin ja ikärakenteellisiin muutoksiin perustuva palvelutarpeen ennakointi vuoteen 2029 saakka on laadittu kuudesta sektorista sekä ns. muista tehtävistä. Selvitysalueen palvelutarve kasvaa 10 prosentilla vuoden 2012 tasosta vuoteen 2029 mennessä. Palvelutarpeen merkittävin kasvu ajoittuu 2020-luvulle. Palvelutarpeen muutokset heijastelevat selvästi ikärakenteen muutosta ja mm. nuorempien ikäluokkien pienenemistä. Lukiopalvelujen tarve vähenee voimakkaasti vuodesta 2012 vuoteen 2017, mutta kasvaa sen jälkeen hieman ja on vuonna 2029 kymmenen prosenttia matalampi kuin ennusteajanjakson alussa. Päivähoidon ja esiopetuksen tarve vähenee tasaisesti. Palvelutarve kasvaa eniten vanhusten hoidon palveluissa, joiden tarpeen kasvu kiihtyy 2020-luvulla. Vuonna 2029 vanhusten hoidon palveluja tarvitaan 38 prosenttia vuoden 2012 tasoa enemmän. Myös erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon tarve kasvaa. Perusopetuksen tarve kasvaa alkuun, mutta alkaa 2020-luvulla laskea ja on ennusteajanjakson lopulla hieman vuoden 2012 tasoa korkeampi. 30

31 Henkilöstön laskennallinen tarve Kuvio X. Palvelutarpeiden kehitys selvitysalueella Henkilöstömäärän sektorikohtainen ja kokonaismäärän tarpeen kehitysennuste perustuu em. palvelutarpeeseen sekä siihen, että tuottavuutta on pakko nostaa vähintään laskelmissa olevalla 0,5 prosentin vuosittaisella tasolla. Tämä tarkoittaa 66 työntekijän vähennystä vuoden 2013 tasosta vuoteen 2029 mennessä. Ellei tuottavuus nouse, kasvaa työntekijöiden tarve 195 henkilöllä vuoteen Taulukko X. Selvitysalueen koko henkilöstö, kun tuottavuus ei muutu 31