PUDASJÄRVEN KAUPUNKI MUISTIO 6/2016. MUU Ervasti Tuomi-Tuulia 16:00-16:24 kehittämisasiantuntija Asian 3 kohdalla

Transkriptio

1 Elinympäristövaliokunta AIKA klo 16:00-19:25 PAIKKA Kaupungintalo, Kotka-kokoushuone Nimi Klo Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Törrö Marja-Leena 16:00-19:25 puheenjohtaja Nivala Kaisa 16:00-19:25 varapuheenjohtaja Manninen Pertti 16:00-19:25 jäsen Miettinen Toivo 16:00-19:25 jäsen Pohjanvesi Tapio 16:00-19:25 jäsen Simu Kerttu 16:00-19:25 jäsen Vähäkuopus Inga 16:00-19:25 jäsen Talala Eero 16:00-19:25 vs. tekninen johtaja Määttä Terttu 16:00-19:25 sihteeri POISSA Heikkilä Juha jäsen Kortetjärvi Paavo jäsen Moilanen Janne jäsen Seppälä Panu-Matias jäsen Tihinen Paavo khall:n edustaja Vähäkuopus Timo valtuuston pj. Riekki Vesa khall:n pj. Timonen Tomi kaupunginjohtaja MUU Ervasti Tuomi-Tuulia 16:00-16:24 kehittämisasiantuntija Asian 3 kohdalla KÄSITELLYT ASIAT Asia Otsikko Sivu 1 Kokouksen avaus ja läsnäolijoiden toteaminen 2 2 Muistion tarkastajan valinta 3 3 Ympäristöhoitosuunnitelman laatiminen 4 4 Yksityistiet 5 5 Rakennusten korjaussuunnitelman päivittäminen 6 6 Investiointiohjelmaehdotuksia 2017 ja taloussuunnitteluvuosille Teknisen ja ympäristötoiminnan talouskatsaukset 8 8 Vapaa-ajan asuntojen käyttö pysyvinä asuntoina 9 9 Muut ajankohtaiset asiat Kokouksen päättäminen 11

2 Elinympäristövaliokunta Kokouksen avaus ja läsnäolijoiden toteaminen ELINYMP 1 Puheenjohtaja avasi kokouksen ja totesi läsnäolijat.

3 Elinympäristövaliokunta Muistion tarkastajan valinta ELINYMP 2 Puheenjohtajan lisäksi muistion tarkastajaksi valittiin Pertti Manninen.

4 Elinympäristövaliokunta Elinympäristövaliokunta Ympäristöhoitosuunnitelman laatiminen ELINYMP 4 Kehittämispalveluista kehittämisjohtaja Jorma Pietiläinen esitteli elinympäristövaliokunnalle ideoita ympäristönhoitosuunnitelmaan. Kehittämisjohtaja kertoi, että yrittäjiltä on tullut kommentteja keskusta-alueen viihtyvyyteen liittyen. Taajamassa on runsaasti tilaa, jolloin rakennukset sijoittuvat kauas toisistaan. Harvalta näyttävään keskustan alueeseen voidaan vaikuttaa mm. viheristutuksilla. Kurenalan keskustaajamaan on tehty useita mm. yliopisto-opiskelijoiden laatimia suunnitelmia, jotka eivät ole edenneet toteutukseen. Tärkeää olisi tehdä kattava, pitkäjänteinen suunnitelma, jota toteutetaan vähintään kymmenen vuotta. Ydinkeskustasta olisi järkevää aloittaa ja siitä vähitellen levittäytyä laajemmalle alueelle. Keskusteluissa todettiin, että asiassa tulisi ottaa hyvin monia asioita esille ja mukaan. Toivottiin kylien kehittäjän olevan mukana työssä. Osallistuvan budjetoinnin käytön mahdollisuus tulee myös selvittää. Arkkitehtiopiskelijoiden käyttäminen ideointiin todettiin hyväksi tavaksi. Tämän jälkeen toimeksiantaja (tekninen toimi) antaa suunnittelijalle toimeksiannon, kun tilaajalla on tiedossa mitä halutaan ja kuinka laaja suunnitelma. Tekninen ja ympäristötoiminnan vastuualueen investointiohjelmassa on vuodelle 2016 varattu euron määräraha ympäristönhoitosuunnitelman laatimiseksi. Elinympäristövaliokunta keskusteltuaan asiasta antoi kehittämisjohtajalle ja kehittämisasiantuntijalle toimeksiannon: Seuraavaan elinympäristövaliokunnan kokoukseen käsiteltäväksi ehdotus ympäristönhoitosuunnitelman prosessista, jossa esitetään miten suunnitelman laadinnassa edetään ja lisäksi alustava ehdotus suunnitelman sisällöksi. ELINYMP 3 Kehittämispalveluista kehittämisasiantuntija Tuomi-Tuuli Ervasti esitteli asiaa. Ympäristönhoitosuunnitelman suunnittelu ja laadinta toteutetaan kahdessa vaiheessa. Demola kokoaa 3-6 hengen opiskelijaryhmän, joka ideoi vaihtoehtoisia keinoja keskustan elävöittämiseksi. Työryhmässä on mukana kehittämistoimen, teknisen toimen ja valittavan konsulttitoimiston edustajat. Ideointivaiheen jälkeen ideat käsitellään ja kuullan lisäksi Pudasjärven yrittäjiä sekä kaupunkilaisia esimerkiksi haastattelemalla. Työ käynnistyy elo-syyskuun vaihteessa ja valmistuu lokakuun loppuun mennessä. Ensimmäisen vaiheen kustannukset ovat n euroa.

5 Elinympäristövaliokunta Elinympäristövaliokunta Toisessa vaiheessa, kun ideat on hyväksytty, toimeksianto annetaan viimeistelyä varten konsulttitoimistolle. Suunnitelma on valmis kuluvan vuoden loppuun mennessä. Toteuttamisessa on mahdollisuus tehdä yhteistyötä Endemol Shine Finland Oy:n kanssa, joka on tuottanut mm. Huvila ja huussi -ohjelman. Keskusteluissa tuli esille, että asiasta voitaisiin suorittaa jo Pudasjärvi-Markkinoilla kyselyä mm. kaupungin teltassa ja kyselyn tekemistä voidaan aloitttaa jo aiemmin Keskustan kyläyhdistyksen torimökillä. Lisäksi asia kannattaa viedä elokuussa Jongulla pidettävään kylien yhteiseen kyläkokoukseen. Elinympäristövaliokunta keskustelujen jälkeen totesi, että nyt esitelty mallinnus ympäristönhoitosuunnitelman laatimiseksi on toteutuskelpoinen. Kyselyä tehdään Pudasjärvi-Markkinoilla mm. kaupungin teltassa. Lisäksi infoa ja kyselyjä voidaan jo nyt tehdä Keskustan kyläyhdistyksen torimökillä ja lisäksi myös muissa kesän aikaisissa tapahtumissa, esim. Vattumarkkinat.

6 Elinympäristövaliokunta Elinympäristövaliokunta Yksityistiet ELINYMP 3 Elinympäristövaliokunta kokouksessaan antoi tek nis ten palveluiden viranhaltijoille toimeksiannon, jossa tuli selvittää kus tan nusvai ku tuk set, mikäli yksityisteiden hoitosopimuksista luo vut tai siin ja kaupungin ylläpito kääntyisi avustukseksi tie kun nil le tienhoitoon. Yhdyskuntatekniikan päällikkö Pekka Pitkänen esitteli tiestön yh teisalue ura kan sisältöä. Yhteisalueurakan saatuja hyötyjä ovat mm. tasaisempi laatutaso koko urakka-alueella ja viiden vuoden urak ka-ai ka mahdollistaa urakoitsijan kaluston ja työmenetelmien ke hit tä mi sen. Urakoitsijan kaluston ja työmenetelmien ke hit tä mi sel lä on positiivinen vaikutus aliurakoitsijoiden rekrytointiin. Ti laa jan ja palveluntuottajan pitkäjänteisellä yhteistyön kehittämisellä saa daan myös taloudellisesta näkökulmasta katsottuna po si tii vi nen lopputulos. Kaupungin hoidossa olevat, valtionavulliset yksityistiet ovat ties tön hoidon yhteisalueurakassa. Ylläpitohoidossa olevia yk si tyis tei tä on n. 349 km. Vaikka kaupunki on tehnyt hoitosopimukset, on tien hallinnollinen vastuu aina tiekunnilla. Kaikkia yksityisteitä ei kuitenkaan ole tarkoituksenmukaista liittää yhteis alue urak kaan. Tällöin kaupunki on avustanut tilojen teitä vuo sit tain niin talviaurauksessa kuin myöntämällä erityisavustusta mm. rumpujen korjaukseen ja sorastukseen. Avustettavia teitä vuon na 2015 oli n. 370 kpl. Kaupungilla on yhteisalueurakassa myös seuraavat läpikulkutiet: Sa ravii dan yksityistie, Jäkälävaara-Mäntyjärven yt, Kääpäsuontie, Seu ran metsätie (Kavalantie), Peurakorven yt, Peräkorpisen yt (Jau rak ka vaaran tie), Haukiojan yt (asumaton osuus) ja Kirsiojan (Su van to-li von) yt (asumaton osuus), yhteensä n. 63 km. Keskusteluissa vs. tekninen johtaja toi esille seuraavat kaksi asiaa: aloitetaanko selvittelyt em. läpikulkuteiden poistamiseksi ties tön alueurakasta ja toisena asiana selvitetäänkö, millä tavoin kau pun gin on mahdollista luopua yksityisteiden ylläpitotehtävistä. Täs sä vaiheessa tuotiin esille osallistuvan budjetoinnin käytön mah dol li suus. Valiokunnassa tuotiin myös esille se, että kylien va ki tui set asukkaat ikääntyvät ja peikkona pidettiin sitä, että va paa-ajan asukkaat "ottavat isomman vallan" tiekunnissa ja tie kun nat alkavat toimimaan mökkiläisten tiekuntina. Elinympäristövaliokunta ohjeisti teknistä toimea valmistelemaan seu raavaan kokoukseen esityksen, miten asiassa edetään. Esi tyk ses sä tulisi näkyä myös ne läpikulkutiet, mitkä esitettäisiin kau pun gin hal li tuk sel le poistettavaksi tiestön alueurakasta. Lisäksi yk si tyis tei hin liittyvän ylläpidon hoitotavasta tulisi olla esitys va lio kun nal le jatkovalmistelua varten.

7 Elinympäristövaliokunta Elinympäristövaliokunta ELINYMP 4 Elinympäristövaliokunta keskusteli tieasioista. Todettiin, että asian valmistelu on tehtävä hyvin huolellisesti eri näkökulmat huomioon ottaen. Todettiin lisäksi, että Jongulla elokuussa pidettävä kyläkokous on hyvä paikka informaatiolle, mutta kun tietoa annetaan ulospäin, siitä täytyy olla perusteellinen selvitys tehtynä. Osallistuvan budjetoinnin käyttäminen on selvitettävä. Osallistuva budjetointi voisi olla ensi askel siihen, että tiekunnat aktivoituvat toimimaan. Elinympäristövaliokunta toivoo, että yhdyskuntatekniikan päällikkö osallistuu Jongulla pidettävään eri kylien kyläkoukseen elokuussa. Valiokunnan viesti kyläkokoukselle on, että kaupunki antaa tiekunnille mahdollisuuden lähteä osallistuvan budjetoinnin kautta ylläpitämään tiekuntansa tietä. Elinympäristövaliokunta palaa asiaan elokuun kokouksessaan, mutta ennen asian edelleenvalmistelua valiokunta odottaa tiekuntien ja kyläkuntien mielipiteitä.

8 Elinympäristövaliokunta Rakennusten korjaussuunnitelman päivittäminen ELINYMP 5 Vs. tekninen johtaja esitteli elinympäristövaliokunnalle kiinteistöpäällikön laatimaa alustavaa kiinteistökohtaista suunnitelmaa. Olemassa oleviin rakennuksiin on laadittu lain vaatimat energiatodistukset. AHA-kartoitukset tehdään ensin purettaviin ja korjattaviin rakennuksiin. Kuntotarkastusten pohjalta laaitaan mm. PTS-suunnitelmat vv aikana. PTS-suunnitelmalla varmistetaan, että tarvittaviin toimenpiteisiin saadaan määrärahavaruksen vuosittain. Pyritään lisäksi luomaan "rahasto", johon saadaan vuokrilla kerättyä varoja PTS-suunnitelman mukaisiin investointeihin. Tähän lasketaan mukaan myös elinkaarikohteiden PTS-investoinnit. Valiokunnalle esiteltiin lisäksi alustavia suunnitelmia käytöstä poistuvien/poistettujen rakennusten alaskirjauksista. Elinympäristövaliokunta merkitsi asian tässä vaiheessa tietoonsa saatetuksi.

9 Elinympäristövaliokunta Investiointiohjelmaehdotuksia 2017 ja taloussuunnitteluvuosille ELINYMP 6 Vs. tekninen johtaja esitteli alustavia investointeja vuodelle Tässä vaiheessa esitykset olivat lähinnä kuluvan vuoden investointiohjelmaan hyväksyttyjä, suunnitteluvuoden 2017 kohteita. Ohjelma päivittyy syksyn aikana ja elinympäristövaliokunnalla on mahdollisuus tuoda alkusyksyn aikana ehdotuksia. Elinympäristövaliokunta merkitsi asian tietoonsa saatetuksi.

10 Elinympäristövaliokunta Teknisen ja ympäristötoiminnan talouskatsaukset ELINYMP 7 Osastosihteeri esitteli teknisen ja ympäristötoiminnan tilinpäätöksen ja osavuosikatsauksen tammi-maaliskuulta Tilinpäätös Tilinpäätös toiminta-alueen osalta osoittaa n euron ylitystä. Tähän vaikuttavat lähinnä myyntitappiot ja rakennusten purkukustannukset. Myös väistötilojen osalta kertyi menoja n euroa tekniselle. Kun ennakoimattomat erät jätetään huomiotta oli teknisen ja ympäristötoiminnan tehtäväalueen ylitys n euroa. Investointien tilinpäätös alittui. Tähän vaikuttivat lähinnä lämpölaitoksen yhtiöittämisestä saadut tuloerät, kun rakennusten osalta lopulliset kauppakirjat saatiin tehtyä. Osavuosikatsaus Tammi-maalikuun osalta toimintakatteessa ollaan jäljessä. Tulot ovat kertyneet tasaisesti ollen laskennallisessa arvossa. Kulut kuitenkin ovat ylittyneet laskennallisesti. Raportointitilanteessa kuluja on liikaa n. 0,4 milj.euroa. Tätä tasoittaa kuitenkin kertalaskutukset myöhemmin kuluvana vuonna. Elinympäristövaliokunta merkitsi katsaukset tietoonsa saatetuksi.

11 Elinympäristövaliokunta Elinympäristövaliokunta Vapaa-ajan asuntojen käyttö pysyvinä asuntoina ELINYMP 3 Pudasjärvellä on tullut toiveita rakennusvalvontaan varsinkin Syötteen alueelta, että vapaa-ajan asuntoja voitaisiin muuttaa pysyvään asuinkäyttöön. Hallitusohjelman mukaan "lomarakennusten käyttötarkoitusten muuttamista pysyvään asuinkäyttöön joustavoitetaan". Juuri tämä keskustelu julkisuudessa on antanut aiheen keskustella meidän kunnassa, miten suhtaudumme näihin uusiin hakemuksiin. Kysymys on siitä, minkälainen joustavampi menettely voisi olla: Kuinka paljon Pudasjärven kaupungin tulisi voida puuttua käyttötarkoituksen muutoksiin ottaen huomioon kunnalle syntyvän velvoitteen palvelujen järjestämiseksi ja yhdyskuntarakenteeseen liittyvät asiat. Asumiseen suhtaudutaan myönteisesti ja pyritään etsimään ratkaisuja jotka mahdollistaisivat muutokset. Kuitenkin pysyvä lainsäädäntö rajoittaa tehtäviä päätöksiä. Toisaalta lainsäädäntö muuttuu ja tulee jatkossakin muuttumaan ja ne muutokset voivat tuoda uusia mahdollisuuksia lomarakennusten muuttamiseksi asuinrakennuksiksi Vs. teknisen johtajan mukaan suurin ongelma on Syötteen alue. Välttämättä ei tarvitse kaavamääräyksiä muuttaa tehdään päätös kaavamääräyksistä poikkeamaan. Kaupungin kanta kuitenkin tarvitaan: Voiko viranomaislautakunta tehdä poikkeamispäätöksen vai onko jotain rajoitteita? Voidaanko lähteä siitä, että myönnetään pysyvän asumisen paikka. Jos yhdelle alueelle myönnetään, se pitää myöntää myös muille kun kriteerit täyttyvät. Tällä hetkellä viranomaislautakunta on saanut kaavanvastaiset päätökset tehdä. Varsinaisen lupapäätöksen tekee rakennustarkastaja. Keskusteluissa tuli esille, että kriteerit ovat valtakunnalliset. Kun kriteerit täyttyvät (kaavalliset poikkeukset), näitä voidaan paikallisesti muuttaa. Rantayleis- ja -asemakaavojen lomarakennusalueiden osalta kunta on kaavassa päättänyt varata kyseiset alueet loma-asumiselle. Kunta on tällöin tehnyt päätöksen, ettei näillä alueilla ole ympärivuotista asumista. Käyttötarkoitusten muutosten mahdollistaminen ilman kunnan tahtoa (kaavamuutos tai poikkeamispäätös) ei näissä tilanteissa voida katsoa olevan tarkoituksenmukaista. Samaten kaavattomilla ranta-alueilla käyttötarkoitusten muutoksiin on mahdollista saada kunnalta myönteinen poikkeamispäätös. Käyttötarkoitusten muutosten mahdollistaminen näissäkään tilanteissa ilman kunnan tahtoa ei voida katsoa olevan tarkoituksenmukaista, koska kunnalle syntyy velvoitteita palveluiden järjestämiseksi. Pudasjärven tulee pohtia miten poikkeamiset myönnetään ja onko esim. asumiskeskittymiin mahdollista myöntää poikkeamia helpommin kuin synkkään korpeen. Keskustelujen jälkeen elinympäristövaliokunta totesi vs. teknisen johtajan valmistelun asiasta olevan seikkaperäinen ja yhtyi seuraavaan laadittuun esitykseen: Pudasjärven kaupungin näkökulmasta kysymys

12 Elinympäristövaliokunta Elinympäristövaliokunta on mahdollisuudesta ohjata yhdyskuntarakenteen kehittymistä tilanteessa, jossa loma-asumisen ja ympärivuotisen asumisen vaikutukset ovat erilaisia. Lisäksi rakennuksen käyttöikä ja asukkaiden määrä ja ikärakenne voivat vuosien saatossa muuttua. Asian pohtimisessa on syytä ottaa huomioon myös mahdollisesti tulevat itsehallintoalueet ja palvelujen järjestämisvastuussa tapahtuvat muutokset. Lähtökohtaisesti ajatuksena on miettiä keinoja mahdollistaa rakentaminen ja muutokset siten, että myös palvelut ja tarvittava infra ovat saatavissa kohtuullisin kustannuksin. ELINYMP 8 Asiaan ovat antaneet lausuntonsa elinvoimavaliokunta, hyvinvintivaliokunta sekä metsähallitus. Elinvoimavaliokunta kokouksessaan katsoo, että kaikki millä estetään vakituisen rakentamisen mahdollisuuksia tulee poistaa. Valiokunta esittää kaupunginhallitukselle periaatepäätöstä, jossa Pudasjärven kaupunki hyväksyy kaikki vapaa-ajan asuntojen muutokset vakituiseen asumiseen. Hyvinvointivaliokunta suhtautuu myönteisesti vapaa-ajan asuntojen muuttamiseen vakinaisiksi asunnoiksi. Metsähallitus lausunnossaan toteaa, että muutoshakemuksiin tulisi pyytää lausunnot metsähallitukselta. Lisäksi metsähallitus toivoo saavansa lopulliset päätökset tietoonsa mm. markkinointia varten. Elinympäristövaliokunnalle toimitetaan oheismateriaalina vs. teknisen johtajan lisäselvitystä/pohdintaa asiaan. Keskusteltuaan asiasta elinympäristövaliokunta ohjeisti tarkastusinsinööriä valmistelemaan asiaa viranomaislautakunnan kautta kaupunginhallitukselle.

13 Elinympäristövaliokunta Muut ajankohtaiset asiat ELINYMP 9 Jäsen Toivo Miettinen asian kohdassa 3 esitti asialistan hyväksymistä työjärjestykseksi ja että pysytään siinä, jottei asiat "rönsyilisi" liikaa. Elinympäristövaliokunta hyväksyi esityksen. Muita kirjattavia asioita ei ollut.

14 Elinympäristövaliokunta Kokouksen päättäminen ELINYMP 10 Puheenjohtaja kiitti kokoukseen osallistuneita ja päätti kokouksen klo 19:25. Muistion vakuudeksi: Marja-Leena Törrö puheenjohtaja Terttu Määttä sihteeri