Vastuun kantaja Etelä-Karjalassa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vastuun kantaja Etelä-Karjalassa"

Transkriptio

1 Vastuun kantaja Etelä-Karjalassa Työn ensiaskel viitoittaa uraa Wilma yhdistää kodin ja koulun Vakuutuksia myös vapaalle

2 10 30 Sisällys 3/ Metsäkone testataan metsässä 14 Insinöörit järjestöselvityksessä 16 Kansanedustajan paikka jäi kauas 18 Työmatkat alkavat varhain 20 Wilma on tuttu kouluissa 22 Kuntalaisten palveluksessa 24 Insinööri opiskeli leania 26 Työttömyysturva vaihtelee 28 Mielekkäät tehtävät motivoivat 30 Homma muoviputkessa 38 Tehdasonnettomuus ei unohdu 43 Nettisalapoliisi etsii totuutta 43 Vapaa-ajalla matkustamisesta pitää saada korvaus s. 18 VAKIOT 3 Pääkirjoitus 4 Bittikattaus 9 Puheenjohtajan palsta 17 Kolumni 32 Tutkittua 34 Oikeutta 36 Opiskelijat 42 Jäsenpiste KANNEN KUVA: Marja Seppälä 2

3 Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja muiden tekniikan ammattilaisten järjestölehti. Aikakauslehtien liiton jäsen. JULKAISIJA Insinööriliitto IL ry Ratavartijankatu 2, Helsinki PUHELINVAIHDE PÄÄTOIMITTAJA Jari Rauhamäki TOIMITUSSIHTEERI Kirsi Tamminen TOIMITTAJAT Päivi-Maria Isokääntä Minna Virolainen TAITTO Aste Helsinki Oy ILMESTYMISPÄIVÄT 2015 / 11.6., 20.8., 1.10., , TARKASTETTU LEVIKKI kpl ( ) Painos OSOITTEENMUUTOKSET puh PAINOPAIKKA Oy Scanweb Ab ILMOITUSHINNAT Sivu /2 sivu /4 sivu TILAUSHINTA 50 /vuosikerta ILMOITUKSET JA TILAUKSET Kirsi Tamminen ISSN X (painettu) ISSN (verkkojulkaisu) VERKKOLEHTI JA NÄKÖISLEHTIARKISTO PÄÄKIRJOITUS Jari Rauhamäki / Päätoimittaja Valta vaihtui, haasteet jäivät Eduskuntavaalit on pidetty ja tulos on selvillä. Tuloksen voi konkretisoida kahteen sanaan: valta vaihtuu. Eduskunnan suurimmaksi puolueeksi nousseen keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä ryhtyi heti vaalien jälkeen kasaamaan maahan uutta hallitusta. Vaalituloksen perusteella on todennäköistä, että myös Perussuomalaiset on jatkossa hallituspuolue. Koko pohja lienee selvillä tällä viikolla, mutta näyttää siltä, että uudessa hallituksessa on kaksi viime kauden oppositiopuoluetta. Eduskuntavaalien jälkeiset viikot ovat politiikan kommentoijille aina kulta-aikaa. Hallituspohjaa on mukava arvuutella, potentiaalisten ministereiden nimien listaaminen vielä hauskempaa. Astetta vaikeampaa on miettiä, mikä politiikassa vaalien jälkeen muuttuu, miten uusi hallitus ryhtyy purkamaan eteen kertyneitä talouden ja politiikan ongelmia. Yksi palkansaajia askarruttava asia on yhteiskuntasopimus, jota Sipilän johtama keskusta tarjoaa lääkkeeksi nostaa Suomi jaloilleen. Sen sisällöstä ei ennen vaaleja tuntunut olevan tarkkaa kuvaa kellään. Joku tulkitsi sen keinoksi muodostaa yhteinen tilannekuva talouden ja työmarkkinoiden haasteista, toiselle taas se oli nimensä mukainen sopimus etujärjestöjohtajien allekirjoituksineen. Sipilän vaalien jälkeen etujärjestöille esittämät kolme kysymystä hälvensivät hieman yhteiskuntasopimuksen ympärillä leijuvaa epätietoisuutta. Niiden perusteella uutta pääministeriä kiinnostaa, millä keinoin etujärjestöt ryhtyisivät parantamaan kilpailukykyä ja työllisyyttä. Edelleen on epäselvää, mitä uusi pääministeri kysymyksillään hakee. Yrittääkö hän rakentaa aitoa ja tasa-arvoista yhteistyötä vai tarkoittaako kysymysten painottuminen tuottavuuteen ja kilpailukykyyn kovia aikoja yksityisen ja julkisen sektorin palkansaajille? Eduskuntavaalit muuttivat jälleen selvästi maan poliittisia voimasuhteita. On ymmärrettävää, että tilanne herättää eri puolilla epätietoisuutta. Sitä ei ole kuitenkaan syytä etukäteen ylen määrin lietsoa. Monet talouden ongelmat ovat joka tapauksessa yhteisiä ja niitä on ryhdyttävä ratkomaan, yhteiskuntasopimuksen kera tai ilman sitä. 3

4 BITTIKATTAUS KOONNUT: Kirsi Tamminen Suomalaiset työpaikat Euroopan kärkeä Suomalaiset työpaikat ovat kansainvälisessä vertailussa Euroopan huippuja monien työelämäkäytäntöjen osalta. Erityisesti innovointia tukevat toimintatavat ovat Suomen vahvuus. Työpaikoilla on hyvä ilmapiiri ja työntekijöillä mahdollisuus oppia, vaikuttaa työhönsä ja sovittaa yhteen työ ja perhe-elämä. Tiedot käyvät ilmi Työelämä hankkeen kansainvälisestä selvityksestä, jossa tarkastellaan suomalaisten työpaikkojen laatua ja tuloksellisuutta suhteessa muihin Euroopan maihin. Innovointia tuetaan Suomessa monella eri tavalla. Työpaikoilla seurataan uusia ideoita, organisaatiot kehittävät toimintaansa, itseohjautuva tiimityö on yleistä ja työpaikoilla tehdään paljon yhteistyötä tuotteiden ja palvelujen tuotannossa. Joillakin osa-alueilla Suomella on vielä parantamisen varaa. Tuotteitaan ja palvelujaan uudistaneiden yritysten osuus on Suomessa pienempi kuin EUmaissa keskimäärin. Tämä koskee kaiken kokoisia ja etenkin teollisuuden yrityksiä. Myös häirintä ja kiusaaminen ovat suomalaisilla työpaikoilla yleisempää kuin monissa muissa maissa ja esimerkiksi esimiestyössä on kehittämisen varaa. Tulevaisuudessa työelämän laadusta huolehtiminen on entistä monimutkaisempaa, kun globaali toimintaympäristö muuttuu vauhdilla. Teknologian nopea kehitys ja innovaatiot, kasvavat ympäristöongelmat sekä väestörakenteen muutokset ovat näistä esimerkkeinä. Työelämään muutokset tuovat muun muassa uusia liiketoimintamahdollisuuksia, uudenlaisia työnteon tapoja ja menetelmiä, osaamisvaatimuksia, sekä entisestä poikkeavia terveysriskejä. 128 Tilastokeskuksen mukaan Suomessa käytiin 128 työtaistelua viime vuonna. Työtaisteluihin osallisten työntekijöiden lukumäärä oli noin ja menetettyjä työpäiviä kertyi noin luvulla eniten työtaisteluja on ollut vuonna 2005, jolloin työtaisteluja oli 365. Verkkopalvelu opastaa kestävään elektroniikan käyttöön Uusi verkkosivusto opastaa valtiota ja kuntia vastuullisempaan tietotekniikan käyttöön. Oppaan ohjeet ja esimerkit kattavat tietotekniikkalaitteiden ja -palveluiden koko elinkaaren valmistuksesta hankintoihin, käyttötapoihin ja kierrätykseen. Vastuullisuushaasteet liittyvät esimerkiksi laitteiden tuotantoketjun työehtoihin ja ihmisoikeuksiin, niiden koko elinkaaren aikaiseen suureen ympäristökuormitukseen sekä kasvavassa määrin myös toimittajien oikeudenmukaisen veronmaksun kaltaiseen taloudelliseen vastuullisuuteen. Hankintapolitiikalla on keskeinen rooli. Eettisen kaupan puolesta ry:n toiminnanjohtaja Lotta Staffanin arvion mukaan joka viides tietokone Euroopassa olisi julkisen sektorin toimijan ostama. Hankintojen suuren volyymin vuoksi niissä noudatettavilla periaatteilla ja käytännöillä on huomattava vaikutus markkinoiden, yritysten ja toimintatapojen kehitykseen yleisemminkin. Staffansin mukaan laitteiden tuotantovaiheen kestävyyttä ei juurikaan huomioida. Esimerkiksi kannettavien elektroniikkalaitteiden ilmastokuormituksesta prosenttia syntyy kuitenkin valmistuksessa. Lue lisää: 4

5 BITTIKATTAUS Suomesta teollisen internetin Piilaakso Tuoreen selvityksen mukaan teollisen internetin tuoma murros on mahdollisuus kasvattaa Suomen hyvinvointia ja tuottavuutta sekä tehdä Suomesta houkutteleva investointikohde. Selvityksen tehnyt työryhmä arvioi, että onnistuessaan teollisen internetin liiketoiminta toisi 12 miljardia euroa investointeja ja työpaikkaa vuoteen 2023 mennessä. Tämä on mahdollista vain, jos sekä yritykset että julkiset toimijat sitoutuvat toimimaan teollisen internetin aktiivisina edistäjinä. Jos teollisen internetin kehityksessä ei onnistuta pääsemään nopeasti eturintamaan, tuottavuus, investoinnit ja työpaikkojen määrä jatkavat laskuaan. Suomen teollisuuden kehitys on viime vuosina ollut heikkoa ja investointien ja tuottavuuden suunta laskeva. Työryhmä arvioi, että jos mitään ei tehdä, kehitys jatkuu ja seuraavalla nelivuotiskaudella menetetään työpaikkaa. Toisena vaihtoehtona yritykset ja muut toimijat hyödyntävät nopeasti ja tehokkaasti teknologian tarjoamat uudet mahdollisuudet liiketoiminnassaan ja näin voidaan saavuttaa neljän miljardin euron investointien ja työpaikan kasvu. Jos taas suomalaiset yritykset ottavat roolin teollisen internetin alustojen ja ekosysteemien avaintoimijoina, voidaan työryhmän mukaan saavuttaa jopa 12 miljardin euron suuruiset investointien ja työpaikan kasvunäkymät. Korkeakoulujen kevään yhteishaussa hakijaa Huhtikuussa korkeakoulujen yhteishaussa oli hakijaa. Hakijoista haki ensisijaisesti ammattikorkeakouluun ja yliopistoon. Eniten hakijoita oli Metropolia ammattikorkeakouluun ja Helsingin yliopistoon. Konkurssien määrä väheni yli 20 prosenttia Tilastokeskuksen tietojen mukaan tämän vuoden tammi-maaliskuussa pantiin vireille 700 konkurssia, mikä on 23 prosenttia vähemmän kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin. Henkilökunnan määrä konkurssiin haetuissa yrityksissä oli kaikkiaan 3 436, mikä on 18 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Konkurssien määrä väheni muun muassa teollisuuden ja kaivostoiminnan, rakentamisen ja kaupan päätoimialoilla. Lukumääräisesti eniten konkurssit vähenivät kaupan päätoimialalla. Rakentamisen päätoimialalla pantiin vireille 18 prosenttia vähemmän konkursseja kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin. Hakukohteita kevään yhteishaussa oli mukana noin Aloituspaikkoja korkeakouluissa on tarjolla , joista yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa. Kaikkien valintojen tulokset julkistetaan viimeistään 1.heinäkuuta. Vireille pantujen konkurssien määrä kasvoi tammi-maaliskuussa maa-, metsä- ja kalatalouden päätoimialalla. Alalla pantiin vireille 47 prosenttia enemmän konkursseja kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin. Vireille pannuilla konkursseilla tarkoitetaan kalenterivuoden aikana konkurssiin haettuja yrityksiä, yhteisöjä tai luonnollisia henkilöitä. Konkurssin vireilletulo ei läheskään aina merkitse yrityksen tai ammatinharjoittajan konkurssiin menemistä sanan varsinaisessa merkityksessä. Konkurssi oikeudenkäyntinä on mutkikas ja monia vaiheita käsittävä oikeusprosessi, jonka eri vaiheissa menettely voi jäädä kesken. Keskieläke lähes euroa kuukaudessa Keskimääräinen kokonaiseläke viime vuonna oli euroa kuukaudessa. Tiedot perustuvat Eläketurvakeskuksen ja Kelan tilastotietoihin viime vuoden lopussa. Kokonaiseläkkeen luvut kuvaavat Suomessa asuvia, työeläkettä tai kansaneläkettä saavia eläkeläisiä. Tähän tarkasteluun eivät kuulu osa-aikaeläkettä tai pelkkää perhe-eläkettä saavat. Miehet saavat keskimäärin suurempia eläkkeitä kuin naiset. Miesten keskieläke viime vuonna oli euroa kuukaudessa, naisten euroa. Naisten eläke oli 78 prosenttia miesten keskieläkkeestä. Kymmenen vuotta sitten naisten eläke-euro oli 77 senttiä ja 20 vuotta sitten 73 senttiä. Miesten ja naisten väliset palkkaerot selittävät naisten työeläkkeiden matalampaa tasoa. Ansiotason lisäksi työuran pituus vaikuttaa sukupuolten väliseen eroon. Joukossa on myös naisia, jotka eivät ole olleet lainkaan työelämässä tai heille kertynyt työeläke on jäänyt pieneksi. Tällöin eläke muodostuu pääosin Kelan kansaneläkkeestä ja takuueläkkeestä. Yhä useamman suomalaisen ostovoima perustuu eläkkeeseen. Jo yli neljännes Suomessa asuvista saa jotakin eläkettä: vanhuuseläkettä, työkyvyttömyyseläkettä, perhe-eläkettä tai osa-aikaeläkettä. Eläkettä saa yhteensä 1,5 miljoonaa henkilöä. Suomesta maksettiin ulkomaille eläkettä henkilölle. Lakisääteisiä eläkkeitä maksettiin vuonna 2014 yhteensä noin 27,5 miljardia euroa, joista työeläkkeitä 24,4 miljardia euroa. Viime vuonna työeläkettä sai henkilöä. Heistä suurin osa eli henkilöä oli vanhuuseläkeläisiä. 5

6 BITTIKATTAUS Tunnustusta työhyvinvoinnin parantamisesta Äänestitkö insinööriä? MIKON PALSTA Mikko Wikstedt Järjestöjohtaja Eduskuntavaalit on käyty. Kansa on äänensä antanut. Edessä on uuden hallituksen muodostaminen eri vaiheineen. Jos puheisiin ja vaalilupauksiin on uskominen, Suomen asiat ovat käytännöllisesti katsoen kunnossa, kun tämä juttu on lehdestä luettavissa. Insinööriliittolaisia oli vaaleissa ehdolla 18 eikä kukaan tullut valituksi. Opettajataustaisia oli ehdolla 237 ja heistä pääsi läpi 19. Tekkiläisistä 51 ehdokkaasta kuusi tuli valittua. JHL:stä valittiin 21, Prosta kolme. Myös poliisit ovat olleet eduskunnassa hyvin edustettuina. Olisiko ammattikunnalle tärkeiden asioiden eteenpäin viemiselle eduksi, jos meikäläisiä olisi eduskunnassa? Asiointi olisi helpompaa, koska ymmärrys on kohdallaan eli vastaus on kyllä. Miksi insinöörejä ei juuri ole eduskunnassa näkynyt? Eikö insinööri äänestä insinööriä, eikö ole ollut sopivia ehdokkaita ja jos ei, niin miksi? Meitä oli Uudellamaalla ehdolla neljä, kaikki eri puolueista. Saimme yhteensä hieman yli ääntä. Insinööriliitto esitteli ehdokkaat lehdessään. Taloudellista tukea liitto ja jäsenyhdistykset eivät ole perinteisesti antaneet eivätkä insinööriehdokkaat sitä pyytäneet. Fakta on, että kampanjaan tarvitaan keskimäärin euroa tullakseen valituksi. Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n johtajan Kai Mykkäsen näyttävä, noin euron kampanja poiki ääntä ja paikan eduskuntaan. Todennäköisesti merkittävä osa rahasta tuli Etelärannasta. Pro jakoi yhteensä euroa ay-henkisille ehdokkaille ja niin edelleen. Rahan lisäksi tarvitaan tietenkin paljon työtä itseltä ja vaalitiimiltä, jokainen ääni on ansaittava. Yleinen mielipide, liiton mielipide sekä oma mielipiteeni on taloudellista tukea vastaan, mutta tukea saaneet tulevat valituksi ja me emme. Kokemani perusteella suosittelen tarkkaan punnitsemaan, onko jatkossa järkevää noudattaa ylevää periaatetta vai toimia tuloshakuisesti faktojen pohjalta. Kaksi suomalaista työpaikkaa on menestynyt Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston järjestämässä kansainvälisessä kilpailussa, jossa palkittiin työstressin ja psykososiaalisten riskien hallintaa kehittäneitä työpaikkoja. Palkinnon sai tamperelainen Fastems Oy Ab, joka on tietoisesti rakentanut organisaatiokulttuuriaan tukemaan henkilöstön hyvinvointia ja yhteishenkeä. Yrityskulttuurin muuttamiseen on osallistunut koko henkilöstö sekä Suomessa että ulkomailla. Yrityksen toimiala on tehdasautomaatio. Kun työhyvinvointi on parantunut, myös yrityksen tulos on parantunut. Kunniamaininta myönnettiin Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymälle. Se on vuodesta 2008 lähtien kehittänyt omaa työhyvinvointiohjelmaa, jonka pääteemana on sujuva työ ja sen mahdollistaminen. Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän suunnitelmallisen kehittämisen ansiosta sairauspoissaolot ja työtapaturmat ovat kääntyneet laskuun ja työtyytyväisyys on parantunut. Kilpailu on osa Terveellinen työ -kampanjaa, jonka teemana on vuosina Stressi hallinnassa. Työnantaja voi saada osakuntoutusrahaa Lokakuun alusta alkaen Kela voi maksaa päivärahana myös osakuntoutusrahaa. Käytännössä kuntoutettava voi samana päivänä sekä osallistua kuntoutukseen että tehdä omaa työtään, jos kuntoutus toteutuu kevyempänä avokuntoutuksena. Lainmuutoksen yhteydessä kuntoutuspäivän kestoa koskeva vähimmäisvaatimus lyhenee kuudesta neljään tuntiin. Kuntoutusrahaa ja osakuntoutusrahaa maksetaan kuntoutuksen ajalta, kun sen tavoitteena on henkilön työssä jatkaminen, sinne palaaminen tai työelämään pääsy. Tarkoituksena on korvata kuntoutukseen osallistumisesta aiheutuvaa ansion- ja työpanoksen menetystä. Kuntoutusraha voidaan maksaa kuntoutujalle itselleen tai hänen työnantajalleen maksettua palkkaa vastaavalta ajalta. Osakuntoutusrahaa maksetaan kun työ kuntoutuspäivänä vastaa enintään 60 prosenttia normaalista työajasta palkkatyössä tai omassa yrityksessä. Lainmuutoksen jälkeenkin kuntoutusraha maksetaan täysimääräisenä, jos kuntoutus estää työskentelyn kokonaan ja kuntoutuspäivän kesto on vähintään neljä tuntia matkoineen. Työntekijä ja työnantaja sopivat yhdessä, onko kuntoutuksen ja työn yhdistäminen mahdollista samana päivänä. 6

7 BITTIKATTAUS Kevyet sähkökulkuneuvot laillisiksi liikennekäytössä Liikenne- ja viestintäministeriö valmistelee lakimuutosta, joka sallisi esimerkiksi sähkömoottorin voimin kulkevien potkulautojen ja Segwaytyyppisten laitteiden käytön tieliikenteessä. Nykysäädösten mukaan mainittuja kulkuvälineitä saa käyttää ainoastaan suljetuilla alueilla ja sisätiloissa. Kevyet, enintään 15 km/h kulkevat laitteet rinnastettaisiin liikennesäännöissä potkulautoihin ja rullaluistimiin, eli niihin sovellettaisiin jalankulkijan liikennesääntöjä. Kävelyä avustavan tai korvaavan laitteen käyttö on tähän saakka ollut sallittua vain vammaisille henkilöille. Tämä rajoitus poistettaisiin. Isompia, enintään 25 km/h kulkevia laitteita saisi käyttää polkupyöräilijän liikennesäännöillä. Sen sijaan tasapainottuvia kulkuvälineitä kuten Segwayta saisi käyttää myös jalkakäytävillä kunhan niillä ajetaan kävelynopeutta. Näissä laitteissa täytyisi olla muun muassa heijastimet ja äänimerkinantolaite. Käyttäjän pitäisi myös käyttää kypärää. Thinkstock Suomi edelläkävijäksi päästövähennyksissä Tuore tutkimus osoittaa, että edelläkävijyyttä päästöjä vähentävien teknologioiden käyttöönotossa pidetään tärkeänä. Tutkimuksessa selvitettiin, mitä toimia suomalaiset odottavat poliittisilta päättäjiltä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Vastaajista 74 prosenttia vastaajista oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että ilmastonmuutos johtuu pääosin ihmisen aiheuttamista kasvihuonekaasupäästöistä. Vastaajien selvä enemmistökatsoi, että ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat jo nyt nähtävissä eri puolilla maailmaa. Kaksi kolmasosaa vastaajista oli sitä mieltä, että Suomen pitäisi olla edelläkävijä päästöjä vähentävien teknologioiden käyttöönotossa. Neljä viidestä uskoi, että uuden osaamisen ja teknisten ratkaisujen kehittäminen voi parantaa Suomen kilpailukykyä sekä luoda työpaikkoja. Suomalaiset haluavat nähdä puhtaan teknologian ja päästöjä vähentävät ratkaisut mahdollisuutena uuteen kasvuun ja työpaikkoihin, sanoo Tekesin Kestävä talous -alueen johtaja Teija Lahti-Nuuttila. Kyselytutkimuksen teetti Valtionhallinnon ilmastoviestinnän ohjausryhmä TNS Gallupilla Reaktor on Suomen maineikkain työnantaja T-Median työnantajakuvatutkimus selvitti maineikkaimmat työnantajat tekniikan ja kaupallisten alojen osaajien keskuudessa. Ensimmäisen sijan vei it-yritys Reaktor. Viiden parhaan joukkoon ylsivät lisäksi Kone, Supercell, Google ja Fazer. Huonomaineisimmiksi työnantajiksi vastaajat arvioivat Talvivaaran, Tiedon ja Finnairin. Tutkimuksessa mitattiin tarkemmin työelämäasenteita sekä työpaikan yksittäisiä valintaperusteita. Valintakriteereistä selvästi eniten mainintoja saivat kiinnostavat työtehtävät ja hyvä palkkaus. Kolmanneksi nousi työilmapiiri, hieman useammin kuin varmuus työsuhteen jatkuvuudesta. Työilmapiiri osoittautui nuorimmille ja työntekijäasemassa oleville vastaajille huomattavasti tärkeämmäksi valintakriteeriksi kuin ylimmälle johdolle Tutkimus toteutettiin Luottamus&Mainemallilla, jossa vastaajat arvioivat työnantajan hallintoa, taloutta, johtamista, uusiutumista, vuorovaikutusta, vastuullisuutta, tuotteita ja palveluita sekä työntekijöiden kohtelua. Kuka on keskipalkkainen? Veronmaksajain Keskusliiton mukaan keskituloinen kokoaikaista työtä tekevä palkansaaja ansaitsee kuukaudessa hieman yli euroa bruttona. Noin euron kuukausiansioihin yltävät keskipalkkoja vertailemalla esimerkiksi monet elintarviketeollisuuden ammattilaiset. Suunnilleen samansuuruista kuukausipalkkaa saavat myös työkoneiden kuljettajat ja osa laivaliikenteessä työskentelevistä euron alle jäävät esimerkiksi sairaanhoitajat ja opettajat; sen yli taas menevät muun muassa veturinkuljettajat ja julkishallinnon työntekijät. Tilastokeskus ylläpitää erilaisia palkkatilastoja, joista yksi seuraa mediaanipalkan kehitystä. Mediaanipalkka kuvaa, minkä suuruinen on koko palkkahaitarin keskimmäinen palkka. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2013 mediaanipalkka oli runsaat euroa kuukaudessa. Insinööriliiton viimevuotisen työmarkkinatutkimuksen mukaan insinöörin keskiarvobruttopalkka oli euroa ja mediaanibruttopalkka Insinööriliiton huhtikuisessa uutiskirjeessä kysyttiin, mikä on keski- ja isotuloisen palkansaajan bruttokuukausiansioiden raja. Vaihtoehtoja oli kolme: 3 500, ja euroa. Kysymys kirvoitti uutiskirjeen lukijoiden mieltä. Vastaajia oli ennätysmäärä eli mielipiteensä ilmaisijaa. Heistä yli puolet vastasi, että raja kulkee viidessä tuhannessa. 31 % eurossa 15 % eurossa 54 % eurossa Missä on keski- ja isotuloisen palkansaajan bruttokuukausiansioiden raja? 7

8 Rockbrunssi LA Tekniikan museo, Viikintie 1 Helsinki Museobrunssi PE Liiton aluetoimisto, Isolinnankatu 24 A Pori Jazzbrunssi LA Pohjois-Karjalan Insinöörien toimisto, Keskuskuja 1 A Joensuu Kitarabrunssi Kipparibrunssi LA Vanhan Suurtorin Brinkala, Vihreä Sali, Vanha Suurtori 3 Turku Turnajaisbrunssi LA Museo Militaria, Pohjolasali, Vanhankaupunginkatu 19 Hämeenlinna LA Liiton aluetoimisto, Hallituskatu 29 A Oulu Insinööriliitto

9 PERTIN PALSTA Pertti Porokari / Puheenjohtaja Vastakkainasettelu ei luo työtä Talvella ja kesän alla käydyn talous- ja työmarkkinakeskustelun sävy ei ole palkansaajan näkökulmasta katsottuna ollut rohkaiseva. Jos puheet muuttuvat puoliksikaan teoiksi ja toimenpiteiksi, palkansaajille on tarjolla työttömyysturvan heikentämistä, yleissitovuuden kaventamista, lisää paikallista sopimista, työ- ja koeajan pidentämistä. Suomen talouden kannalta tämä ei lupaa hyvää. Eduskuntavaalien alla on monelta suunnalta kuultu, kuinka tärkeää olisi luoda yhteinen näkemys talouden tilasta sekä saavuttaa mahdollisimman yksimielinen tahtotila ongelmien ratkaisemisesta. Edellä mainittu lista ei vie näitä tavoitteita eteenpäin vähääkään. Päinvastoin, listan toimenpide-ehdotukset lietsovat vastakkainasettelua, joka ei luo maahan ensimmäistäkään työpaikkaa. Työnantajien ja heitä myötäilevien poliitikkojen taktiikka on ilmeinen. Kun talouden tilanne alkoi heiketä, elinkeinoelämän syyttävä sormi alkoi yhä enemmän osoittaa ammattiyhdistysliikkeen ja työntekijöiden suuntaan. Työntekijöille on tehty selväksi, että heille maksetaan liikaa, he tekevät liian vähän töitä ja työttömyyden osuessa kohdalle he selviävät liian vähällä. Syytökset eivät ole vaimentuneet, vaikka ay-liike on taipunut ostovoimaa heikentävään työmarkkinaratkaisuun ja heikentänyt palkansaajien eläketurvaa. Samaan aikaan yrityksiä on autettu eteenpäin muun muassa anteliain veroratkaisuin. Mitä tästä kaikesta on seurannut? Uusia työpaikkoja ei ole juuri syntynyt, yt-neuvotteluja käydään entiseen tahtiin ja osingot juoksevat osakkeenomistajille samaan malliin kuin aiemmin. Työntekijän aseman kurjistaminen ei saa Suomen vientiä vetämään. Elinkeinoelämän ja uuden hallituksen on ymmärrettävä, että maa nousee jaloilleen vain investointien, uusien, kilpailukykyisten tuotteiden sekä koulutuksen ja osaamisen kautta. Osaamisen säilymisestä ei juuri tunnuta olevan huolissaan, ay-liikkeen ja työntekijöiden nöyränä pitämisestä kyllä. Maata vaivaavan taudin yksi ilmentymä on lisääntynyt luottamusmiesten painostaminen ja uhkailu työpaikoilla. Painostuskeinot ovat monenlaisia; palkkasyrjintää, kiusaamista, työsuhteen ehtojen muuttamista ja tehtävän hoitamiseen käytettävän ajan vähentämistä. Tämä omalta osaltaan on osoitus työnantajien halusta määrätä, ei yhdessä sopia. Nämä ongelmat ovat kaikille palkansaajille yhteisiä, ja yhdessä niitä pitää myös torjua. 9

10 Metsäkone testataan vasta metsässä TEKSTI JA KUVAT: Jari Rauhamäki Uusia metsäkoneita syntyy Ponssen tehtailla Vieremällä puolenkymmenen koneen vuorokausivauhdilla. Asiakasta kuunnellaan tuotekehityksessä herkällä korvalla, sillä ajo- ja hakkuukoneiden toimivuus on toden teolla puntarissa vasta käytössä. 10

11 Ville Hukkasen mukaan uuden mallisarjan kehittäminen on ollut työläs mutta mielenkiintoinen projekti. 11

12 Toimitusjohtaja Juho Nummela on tyytyväinen; Ponssen uusien mallien ympärillä on hyörinää. Tuotekehitysinsinööri Ville Hukkanen on nuoresta iästään huolimatta pitkän linjan metsäammattilainen. Tuntuman metsäkoneisiin ja niiden huoltamiseen Hukkanen sai jo kotona isän ja veljen metsäkoneyrityksessä. Armeijan jälkeen uunituoreena levyseppähitsaajana hän ehti työskennellä muutaman vuoden Ponssella, mutta sitten koulu alkoi taas maistua. Pääsin Jyväskylän ammattikorkeakouluun opiskelemaan paperikonetekniikkaa vuonna Ala oli rajun muutoksen kourissa ja tulevaisuus näytti huonolta, joten vaihdoin konetekniikkaan, Hukkanen kertoo. Kun Ponsse oli jo entuudestaan tuttu, hän teki lopputyön tulevalle työnantajalleen. Opiskeluun kuuluva työharjoittelukin järjestyi Ponsselta, ei kotikunnasta Vieremältä vaan Pohjois-Amerikasta. Se oli opettavainen reissu monin tavoin. Sikäläinen puunkorjuu poikkeaa meidän tavaralajimenetelmästä paljon, joten hyviä vertailukohtia esimerkiksi koneiden tekniikan suhteen syntyi paljon. JATKUVAA KEHITTÄMISTÄ Tehtaan kokoonpanolinjalla asentajat kokoavat vuoden 2015 malliston koneita. Tuotannossa olevat 2015-malliston koneet ovat sinällään valmiita, mutta niiden kehittäminen jatkuu vielä pitkään. Hukkasen mukaan avainasemassa on asiakkailta tuleva palaute. Loppuasiakas mielipiteineen on tärkein, mutta kehitysehdotuksia tulee myös asentajilta ja huollosta. Vaikka kone simuloidaan tuotekehitysvaiheessa mahdollisimman pitkälle valmiiksi, käytäntö ohjaa lopullisen rakenteen, hän sanoo. Hukkasen mukaan tuotekehityksestä noin puolet on mekaniikkaa, toinen puoli hydrauliikan, automatiikan ja softan kehittämistä. Tehtaalla on erillinen jatkuvan parantamisen työryhmä, joka analysoi ja diagnosoi saadun palautteen ja tekee tarvittavat korjaukset. Jos linjalla on ongelmia, käymme paikan päällä katsomassa, mistä ongelma johtuu ja päätämme jatkotoimista yhdessä tuotannon ja laatuosaston kanssa. Tavoitteena on saada koneet ja tuotanto toimimaan entistä paremmin. Vaiva ei saa olla jatkuva. 12

13 Asiakkaan mielipide on tärkein. Juha Vidgren on nähnyt Ponssen hyvät ja huonot vuodet. Pitkäjänteisyys ratkaisee HUOLLETTAVUUS TÄRKEÄÄ Hukkasen mukaan tehtaan lippulaiva, Scorpion, on 80-prosenttisesti uusi kone, jonka suunnittelu alkoi jo vuosia sitten. Uutta on muun muassa kolmirunkoinen rakenne, samoin moottori, muotoilu ja nosturi. Onhan se ollut melkoista painimista koko organisaatiolta rakentaa kokonaisuutena näin uusi konetyyppi, mutta hieno peli se kyllä on, Hukkanen myhäilee. Uudessa mallistossa on panostettu standardointiin. Hukkasen mukaan se on tärkeää; huollettavuus paranee ja osien valmistuksen volyymi kasvaa. Hän muistuttaa, että huomattava osa uusista koneista myydään täyden palvelun huoltosopimuksella. Huollon osuus myynnistä kasvaakin tasaisesti koko ajan. Koneyrittäjät ovat näillä leveysasteilla tottuneet huoltamaan koneensa itse, mutta näissä 2000-luvun koneissa tee se itse -miesten keinot alkavat olla vähissä. Nämä ovat kuin uudet henkilöautot, aika vähän näitä voi pelkällä jakoavaimella korjata, Hukkanen kertoo. Ponsse Oyj on Einari Vidgrenin luomus. Vieremäläinen koneyrittäjä rakensi 1960-luvun lopulla pyöräkuormaajan osista itselleen metsäkoneen, kun sen ajan traktorit eivät tahtoneet kestää metsätöissä. Isopyöräisestä koneesta tuli ruma, mutta se kulki hyvin metsässä. Tulosta syntyi; Tehdaspuu Oy halusi Vidgrenin tekevän muillekin metsäkoneita. Nykyisin paikallisen kulkukoiran nimeä kantavia ajokoneita ja harvestereita tehdään Vieremällä noin tuhannen kappaleen vuosivauhdilla. Juha Vidgren jatkaa vuonna 2010 kuolleen isänsä jalanjäljissä Ponssen hallituksen puheenjohtajana. Isä-Einarin tavoin hän haluaa olla mukana yrityksen arjessa tapaamassa asiakkaita ja koneiden tekijöitä. Kävelen kaksi, kolme kertaa viikossa tehtaan läpi ja kuuntelen ihmisiä. Tärkeintä on olla läsnä ja kuulolla, hän sanoo. OIKEITA ASIOITA OIKEAAN AIKAAN Vidgrenin mukaan Ponssen menestyksen resepti on yksinkertainen: On tehtävä oikeita asioita oikeaan aikaan. Ponssella se on tarkoittanut tuotekehityksestä, osaamisesta ja investoinneista huolehtimista. Tämä ei ole mikään volyymituote, kasvu on hidasta. Olemme uskoneet omaan tuotteeseen ja kehittäneet sitä määrätietoisesti. Kuuntelemme asiakkaan toiveita, huolehdimme huollon ja varaosien toimivuudesta. Tällä hetkellä Ponssella on historiansa paras tilauskanta, töitä riittää yli vuodenvaihteen. Aina ei ole ollut yhtä hyvin; vuoden 2008 talouskriisi iski yritykseen rajusti. Pahimmillaan tilauskirjassa oli töitä vain kahdeksi päiväksi. Oli tehtävä jyrkkiä liikkeitä, mutta joskus niitä on pakko tehdä, mieluummin vielä etuajassa. Meillä oli yt-neuvotteluja, lomautuksia ja irtisanomisia, mikä on pienellä paikkakunnalla aina raskasta. Oli onni, että Einari oli vielä mukana, Vidgren huokaa. Tuotanto ja väki vähenivät, mutta suunnittelu- ja tuotekehityksestä, myyntiverkostosta ja kentällä olevien koneiden huollosta ei tingitty. Uskoa tulevaisuuteen ei saa koskaan menettää. Pääsimme pahimman yli ja niiden ratkaisujen hedelmiä tässä on korjattu pari vuotta. Väkeä palkataan koko ajan lisää, mutta siitä ei juuri lehtien palstoilla kirjoitella. 13

14 Uuden keskusjärjestön selvitystyön taustalla on tarve vahvistaa jäsenten edunvalvontaa, muistuttavat Pertti Porokari ja Kimmo Sandberg. Insinöörit kattavasti keskusjärjestöselvityksessä TEKSTI ja KUVA: Päivi-Maria Isokääntä 14

15 Insinöörijärjestöt näkevät osallistumisen uuden keskusjärjestön selvitykseen mahdollisuutena vahvistaa jäsentensä edunvalvontaa. Viime marraskuussa parikymmentä SAK:laista, STTK:laista ja akavalaista ammattiliittoa kokoontui selvittämään keskusjärjestöjen yhteistyön tiivistämistä. Kokouksen antina syntyi ajatus selvittää uuden keskusjärjestön perustaminen nykyisen kolmen tilalle. Uuden keskusjärjestön selvitystyön taustalla on tarve vahvistaa palkansaajien neuvotteluasemaa ja luoda Elinkeinoelämän keskusliitto EK:lle riittävän suuri vastavoima, kertoo Insinööriliiton puheenjohtaja Pertti Porokari. Tammikuun puolivälissä maan kaikki ammattiliitot oli kutsuttu yhteiseen kokoukseen, jossa liitot päättivät käynnistää selvitystyön uudesta keskusjärjestöstä. Määräpäivään mennessä 46 liittoa oli ilmoittautunut selvitystyöhön ja kaksi liittoa tarkkailijoiksi. Ilmoittautuneiden joukossa on myös keskusjärjestöihin kuulumattomia liittoja. Porokari on tyytyväinen, että kaikki insinöörejä edustavat suomenkieliset ammattiliitot ovat mukana selvitystyössä. Pidämme myös ruotsinkielisen veljesjärjestömme Diffin hyvin informoituna. Yhteiset haasteet Työelämä ja palkansaajien asema ovat muuttuneet viime vuosina. Eri asemassa toimivat työntekijät kohtaavat samanlaisia haasteita työssään. Teollisuuden palkansaajissa toimiminen vahvistaa käsitystäni siitä, että yhdistämällä voimamme pystymme paremmin vaikuttamaan palkansaajia koskeviin asioihin. Kun keskitymme kaikkia palkansaajia yhdistäviin eikä erottaviin tekijöihin, voimme tehdä nopeasti yksimielisiä päätöksiä, Porokari sanoo. Hän muistuttaa, että keskusjärjestöhankkeen keskiössä on jäsenen edunvalvonta. Uuden keskusjärjestön tavoitteena on vahvistaa palkansaajien ja yksinyrittäjien taloudellista ja henkistä hyvinvointia sekä edistää yhteiskunnallista tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta. Porokarin mukaan uuden keskusjärjestön selvitystyö on vielä lähtökuopissa. Vahvistusta edunvalvontaan. Jos uusi keskusjärjestö syntyy, tämä tapahtuu aikaisintaan vuonna Lopullisen päätöksen Insinööriliiton liittymisestä uuteen keskusjärjestöön tekee aikanaan edustajakokous, jos hallitus sitä esittää. Selvitystyöhön voi tulla mukaan myöhemminkin ja pois voi lähteä milloin vain. RIA uskoo joukkovoimaan Noin jäsenen Rakennusinsinöörit ja -arkkitehdit RIA:n toimitusjohtaja Kimmo Sandbergin mukaan ammattiliittojen on muutettava vanhanaikaisia toimintamallejaan ja yhdistettävä voimansa. Lähes kaikkia ammattiliittoja vaivaa jäsenkato. Nuoret vastavalmistuneet eivät automaattisesti liity liittoon. RIA:ssa toivotaan uuden palkansaajakeskusjärjestön olevan kolmea nykyistä järjestöä vahvempi vastavoima EK:lle. EK on onnistunut hyvin lobbauksessaan. Uuden keskusjärjestön myötä palkansaajien elinkeinoon ja ammatilliseen edunvalvontaan liittyvät asiat voivat nousta näkyvämmin esiin niin julkisuudessa kuin päätöksenteossa. Sandberg korostaa liittojen välisen yhteistyön merkitystä. Esimerkkinä hyvästä yhteistyöstä hän mainitsee Insinööriliiton ja RIA:n yhteisesti ajaman rakennusmestari- ja rakennusarkkitehtikoulutusten uudelleen käynnistämisen. Myös maankäyttö- ja rakennuslakimuutoksen estäminen oli liittojen yhteinen voimannäyte. TTT mukana selvityksessä Pardian jäsenjärjestön Tekniikan ja Tiedon Toimihenkilöiden puheenjohtaja Heikki Tuomisen mukaan selvitystyöhön mukaan lähteminen nähtiin hyvänä mahdollisuutena vaikuttaa uuden keskusjärjestön rakenteisiin. Meidän pitää olla mukana neuvottelupöydissä, joissa tehdään jäsenkuntamme tulevaisuuteen liittyviä päätöksiä. TTT:n jäsenestä noin on valtiolla, valtion virastoissa tai liikelaitoksissa työskenteleviä insinöörejä. Tuomisen mukaan palkansaajajärjestöjen pitää pystyä luomaan vastavoimaa EK:lle, joka ei malta pysyä omalla tontillaan. Jonkin aikaa sitten EK vaati muun muassa valtion virkamiesten lomien lyhentämistä. Neuvotteluvoima ratkaisee Konepäällystöliiton toiminnanjohtaja Leif Wikström odottaa mielenkiinnolla uuden keskusjärjestön selvitystyön tuloksia. Noin jäsenen liittoon lähes kaikki uudet liittyneet ovat koulutukseltaan insinöörejä. Konepäällystöliitto on yksi neljästä STTK:n vuonna 1946 perustaneesta liitosta. Nyt on taas aika katsoa, miten palkansaajien edunvalvonta vahvistuisi uuden keskusjärjestön myötä. Wikströmin arvion mukaan sinällään yhden yksittäisen liiton vaikutusvalta vähenee nykyisestä uudessa keskusjärjestössä, jos siihen liittyy liittoa. Hallituksessa ei esimerkiksi voi olla edustajaa jokaisesta liitosta. Siksi on pohdittava, missä muissa elimissä ja miten liitot pystyvät vaikuttamaan. 15

16 Kansanedustajan paikka jäi kauaksi TEKSTI: Jari Rauhamäki KUVA: Heikki Saukkomaa /Lehtikuva Yksikään Insinööriliiton 18 ehdokkaana olleesta jäsenestä ei päässyt lähelle kansanedustajan paikkaa huhtikuussa pidetyissä eduskuntavaaleissa. Keskusta nousi huhtikuun kolmantena viikonloppuna pidetyissä eduskuntavaaleissa 49 kansanedustajallaan uuden eduskunnan suurimmaksi puolueeksi ennen Perussuomalaisia (38 ked.), kokoomusta (37 ked.)ja SDP:tä (34 ked.) Keskustan ohessa vaalien voittajiin kuului vihreät, joka onnistui lisäämään kansanedustajien määrää kymmenestä viiteentoista. Insinööri-lehden tietojen mukaan Insinööriliiton jäseniä oli vaaleissa eri puolilla Suomea yhteensä 18. Hyvästä vaalityöstä huolimatta kukaan heistä ei onnistunut läpäisemään kansanvallan tiukaksi tiedettyä seulaa. YLI TUHANNEN ÄÄNIPOTTEJA VIISI Äänillä mitattuna insinööriehdokkaiden suurimman äänipotin keräsi Oulun vaalipiirin Matias Ojalehto. Ääniä kertyi vaalipiirin äänestäjiltä yhteensä 2 911, joka ei kuitenkaan riittänyt vaalipiirin ykköspuolueen keskustan listoilla kuin 16. sijaan. Kansanedustajan paikka jäi Ojalehdolta noin äänen päähän. Suhteellisesti Ojalehtoa paremmin menestyi Oulun vaalipiirissä Perussuomalaisten Juha Liukkonen, jonka äänen saalis riitti puolueen listoilla vaalipiirissä kahdeksanteen sijaan. Kansanedustajan paikkaan hän olisi tarvinnut ääntä enemmän. Kokoomuksen Teija Larikan (691 ääntä) ja Itsenäisyyspuolueen Jaakko Impolan (279) paikka jäi tuntuvasti kauemmaksi. Matti Similä keräsi Keski-Suomessa keskustan listalla yli ääntä, mikä oikeutti hänet puolueen listalla sijalle 7. Lisä-ääniä Similä olisi tarvinnut noin päästäkseen eduskuntaan. Satakunnassa Perussuomalaisten Marianne Ostamo pääsi myös yli tuhannen äänen (1 148), mutta kansanedustajan paikkaan olisi vaadittu noin ääntä enemmän. Pirkanmaalla Kalle Kiilin ääni- Vaali-iltana riitti jännitettävää eri puolilla Suomea. Puoluejohtajat viettivät vaalivalvojaisia Helsingissä. 16

17 saalis nousi lähes 1 800:aan, millä heltisi keskustan listan kymmenes paikka. Kansanedustajuus olisi vaatinut noin ääntä enemmän. UUDELLAMAALLA NELJÄ EHDOKASTA Maan suurimassa vaalipiirissä Uudellamaalla Insinööriliitolla oli yhteensä neljä ehdokasta neljästä eri puolueesta. Ääniä he keräsivät yhteensä noin Insinööriliiton ykkönen Uudellamaalla oli SDP:n Pasi Kanerva (440) ennen Perussuomalaisten Mikko Wikstedtiä (400). Vasemmistoliiton Tapio Pulkkiselle tuli 251 äänestäjän tuki. Kristillisdemokraattien Janne Suuronen sai 111 ääntä. Lapin ja Savo-Karjalan vaalipiireissä ehdokkaita oli kaksi kummassakin. Savo-Karjalassa Perussuomalaisten Ari Kaunisaho sai lähes 750 ääntä. Kristillisdemokraattien Markku Kujanpään äänisaalis jäi 145:een. Lapissa Piraattipuolueen Ari Ryynänen oli 160 äänellään Muutos 2011 Marko Heikkuria (51 ääntä) suositumpi. Pirkanmaalla Vasemmistoliiton Katja Kotalampi sai lähes viisisataa ääntä. Hämeessä puoluetoveri Antti Hartikaista äänesti 233 kansalaista. Vaasan vaalipiirissä saman p uolueen Immanuel Grönlundin tulokseksi tuli 79 ääntä. Maarit Kytöharju Insinöörit ja työmarkkinoiden polarisaatio KOLUMNI Terhi Maczulskij Vanhempi tutkija Palkansaajien tutkimuslaitos Suomen työmarkkinat ovat polarisoituneet 1990-luvun puolivälin jälkeen. Työmarkkinoiden polarisoitumisella tarkoitetaan ammattirakenteen jakautumista aiempaa selvemmin matala- ja korkeapalkkaisiin töihin. Samaan aikaan keskipalkkaisten ammattien osuus työmarkkinoilla tarjolla olevasta työvoimasta on vähentynyt. Ammattirakenteen jakautumisen syiksi on laskettu teollisuuden rakennemuutos, teknologinen kehitys, palveluhyödykkeiden kysynnän kasvu ja ulkoistaminen. Esimerkiksi teknologinen kehitys on johtanut siihen, että koneilla on korvattu rutiininomainen työ, kuten varastotyö. Erilaisten matalapalkkaisten palvelualojen tuottamien hyödykkeiden kysynnän kasvu puolestaan heijastelee korkeapalkkaisten työntekijöiden tulojen kasvua. Näitä palveluja ovat muun muassa kauneusja liikuntapalvelut. Lisäksi ulkoistaminen on syrjäyttänyt kotimaassa varsinkin sellaisia työtehtäviä, joiden toiminta on rutiininomaista eikä ole sidottu maantieteellisesti tiettyyn paikkaan. Tällaisia esimerkkejä ovat puhelinneuvonta ja kirjanpito. Korkean osaamisen ammattilaisilla, kuten insinööreillä, ei liene hätäpäivää. Jatkossakin tarvitaan asiantuntijoita, jotka luovat teknologiaa. Näitä ovat insinöörien ohella muun muassa tutkijat, analyytikot ja ohjelmistojen kehittäjät. Koska ammattirakenteen jakautuminen oletettavasti kiihtyy tulevaisuudessa, yhteiskunnan täytyy reagoida siihen nopeasti. Yksi keino on ottaa huomioon työn kysynnän ja tarjonnan tasapaino tulevaisuudessa. Esimerkiksi matemaattisiin aineisiin suuntautuvan nuoren kannattaa miettiä, kouluttautuako kirjanpitäjäksi vai insinööriksi. Koulutuspolitiikkaa pitäisi muuttaa jatkossa siten, että koulutuspaikkojen uudelleenkohdentaminen vastaisi enemmän tulevaisuuden työmarkkinanäkymiä. 17

18 Työmatkustamisen korvaamiskäytännöt vaihtelevat Asiamies Hannu Takala Insinööriliitosta kertoo, että eri yritysten ja toimialojen välillä on suuria eroja siinä, miten vapaa-aikana tapahtuva työmatkustaminen korvataan. Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n suunnittelu-, energia- sekä tietotekniikan palvelualan työehtosopimuksiin on kirjattu määräykset vapaa-aikana tapahtuvan työmatkustamisen korvauskäytännöistä. YTN:n teknologiateollisuuden työehtosopimuksessa edellytetään, että vapaa-aikana matkustamisen korvauksesta sovitaan paikallisesti. Osassa teknologiateollisuuden yrityksissä onkin tehty paikallinen sopimus työmatkustamisesta. Teknologiateollisuudessa korvaukset maksetaan parhaimmillaan tunti tunnista. Joissakin tapauksissa suoritetaan rahakorvaus, jonka summa vaihtelee merkittävästi. Jotkut yritykset maksavat korvauksia vain osalle ylemmille toimihenkilöille, Takala sanoo. Vaikka työaikalaki määrittelee vuorokautisen ja viikoittaisin lepoajan, se ei huomioi vapaa-aikana tapahtuvaa työmatkustamista. Takalan mukaan työaikalaki on kirjoitettu aikana, jolloin työmatkustaminen oli vielä harvinaisempaa; globaalissa taloudessa matkustetaan ja töitä tehdään eri aikaan. PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI Takala kehottaa paljon työssään matkustavia jäseniä pitämään huolta jaksamisestaan. Työpaikoilla pitäisi sopia paikallisesti palautumisajoista. Ellei yrityksessä ole paikallisesti sovittu vapaa-aikana tehdyn työmatkustamisen korvaamisesta, työssään matkustavan jäsenen kannattaa neuvotella korvauksesta ja kirjauttaa se työsopimukseen. Jos työmatkustaminen heikentää työhyvinvointia tai vaikeuttaa liikaa yksityiselämää, asia pitää ottaa esiin esimiehen kanssa. Takala neuvoo paljon matkustavia hankkimaan harrastuksen, josta voi pitää kiinni myös työmatkoilla. Terveelliset elämäntavat, kohtuulliset työajat ja riittävä yöuni ovat oleellisia hyvinvoinnin kannalta. Perheenisän työmatkat alkavat varhain TEKSTI: Päivi-Maria Isokääntä KUVAT: Mikko Törmänen Ville Marjamaan mielestä työssään matkustavan kannattaa huolehtia jaksamisestaan. 18

19 Ville Marjamaan työmatkat suuntautuvat lähinnä Suomeen ja Keski-Eurooppaan. Työmatkustamisen ja perheelämän yhteensovittaminen on oma taitolajinsa. Aikaiset herätykset ja myöhäiset kotiinpaluut asettavat omat haasteensa. Matkoilta saa kuitenkin uusia kokemuksia ja vaihtelua. Vaikka työmatkustaminen on viime vuosina vähentynyt muun muassa tietojärjestelmien kehittymisen ja talouden taantuman myötä, moni insinööri reissaa edelleen ympäri Suomea ja maailmaa. Insinööriliiton viimevuotisen työmarkkinatutkimuksen mukaan 72 prosenttia insinööreistä matkustaa työnsä takia ja vuodessa kertyy keskimäärin 29 matkapäivää. Työssä matkustaminen on tullut tutuksi myös kiskokalustovalmistaja Transtechillä järjestelmäasiantuntijana työskentelevälle Ville Marjamaalle. Kotimaassa hän matkustaa pari kertaa kuukaudessa ja Keski-Eurooppaan suuntautuvia ulkomaan työmatkoja hänelle kertyy neljästä kahdeksaan kertaan vuodessa. Matkapäivien aikana työtehtävät painottuvat yleensä toimittajatapaamisiin, suunnittelun ja tuotteiden tarkistamiseen. Vaikka työmatkustaminen tuo vaihtelua toimistotyöhän, se asettaa haasteita työn ja perhe-elämän yhteensovittamiselle. Marjamaan perheessä molempien vanhempien työ sisältää matkustamista ja muita poikkeavia tilanteita, jotka vaikeuttavat arjen pyörittämistä. Työmatkat alkavat yleensä aikaisin aamulla ja päättyvät myöhään illalla. Transtechissä on käytössä joustava työaika, mutta arjen rutiinit kolmilapsisessa perheessä pitävät huolen siitä, että herätys on varhain. YLI PUOLEN VUOROKAUDEN TYÖPÄIVIÄ Marjamaa kertoo esimerkkinä Otamäen tehtaalla suuntautuvasta työmatkasta, jonne hän lähtee kotoa aamulla ennen kuutta ja palaa kotiin illalla vasta yhdeksän jälkeen. Eurooppaan suuntautuvat matkat venyvät vieläkin myöhempään. Kun paluulento Keski- Euroopasta lähtee iltapäivällä, hän on kotona Oulussa vasta puoli kahden aikaan yöllä. Marjamaa kertoo hyödyntävänsä joustavaa työaikaa mahdollisuuksien mukaan. Jos hän palaa työmatkalta esimerkiksi torstain ja perjantain välisenä yönä eikä seuraavalle päivälle ole sovittu palavereita, hän pitää vapaapäivän. Keskellä viikkoa on vaikeampi pitää vapaata. Silloin töihin mennään vähemmillä yöunilla. PAIKALLISESTI SOVITTU KORVAUKSESTA Kiskokalustovalmistajana ja keskiraskaiden konepajatuotteiden sopimusvalmistamisesta tunnetulla Transtechillä on tehty paikallinen sopimus vapaa-aikana tapahtuvan työmatkustamisen rahallisesta korvaamisesta ylemmille toimihenkilöille. Sopimus sisältää vastaavia elementtejä, joita on teknologiateollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimuksessa. Marjamaa kertoo olevansa tyytyväinen, että yhtiö korvaa vapaa-aikana tapahtuvan työmatkustamisen. Laskelmieni mukaan minulle kertyy vuosittain työmatkustamista vapaa-aikana noin 150 tuntia. 19

20 Wilma on kotoisin Vaasasta TEKSTI: Minna Virolainen KUVAT: Minna Virolainen ja Shutterstock Sähköinen reissuvihko Wilma on tuttu lähes kaikille koululaisille ja heidän vanhemmilleen. Ohjelmiston kehittäneestä yrityksestä StarSoft on kuullut vain harva koulumaailman ulkopuolella. Kouluhallinnon ohjelmiin keskittyvä StarSoft toimii suppealla alalla, mutta käyttäjiä järjestelmillä on paljon. Yrityksen päätuote on Wilma, josta vanhemmat ja oppilaat hyödyntävät vain pientä osaa. Koululla käytössä oleva kokonaisuus on paljon laajempi. Järjestelmässä hoituvat arvostelut, poissaolot, lukujärjestykset ja monet hallinnon rutiinit. Itse asiassa Wilma on opiskelijahallinnon tietokantaohjelman ja opetusjärjestelyiden suunnitteluohjelman yhteinen www-liittymä. Peruskoulu-lukiosektorista 95 prosenttia käyttää yrityksen ohjelmia, ammatillisista oppilaitoksista noin puolet. Ammattikorkeakouluja on käyttäjinä muutama. Vaikka yritys on selkeä markkinajohtaja alallaan, StarSoftin Juha Engmanin mukaan kehitys ja kasvu on yrityksellä edelleen tiukasti tähtäimessä. 20

21 Kehityspäällikkö Juha Engmanin työyhteisö muodostuu monen eri alan osaajasta. StarSoft valtasi Suomen koulut. Toimintaympäristön jatkuva muutos on yksi eteenpäin työntävä voima. Koko ajan on mahdollista tehdä ja kehittää uusia asioita. Sähköisten palveluiden siirtyminen mobiiliin on yksi esimerkki uusista suunnista. Myös viranomaisten vaatimukset ja lainsäädäntö muuttuvat, mikä tarkoittaa järjestelmän jatkuvaa muokkaamista. StarSoft on kasvanut voimakkaasti viime vuosien aikana. Engman tuli taloon ammattikorkeakoulun työharjoittelun kautta ja ollut hommissa jo 12 vuotta. Kun tulin taloon, taisin olla kymmenes työntekijä. Nyt yrityksessä on töissä noin 50 ihmistä. Lisäksi koulutukset hoitaa alihankintana yhteistyöyritys. Kehityspäällikkönä työskentelevän Engmanin työnkuva muuttui vuoden alkupuolella. Tällä hetkellä hän keskittyy erityisesti firman sisäisiin prosesseihin. Hän on mukana myös tuotekehityksessä, mutta enemmän suurten linjojen kuin käytännön yksityiskohtien osalta. Jatkuva kasvu tarkoittaa, että yrityksessä joudutaan miettimään uudelleen, miten asioita tehdään. PALVELUVIENTI HOUKUTTELEE Kotimaan markkinoita hallitseva yritys tähyilee koko ajan myös ulkomaille. Engman kertoo, että yksittäisiltä kouluilta tulee yhteydenottoja lähes viikoittain. Lisäksi StarSoft saa viestiä kotimaisilta kouluilta, että niissä vierailleet eri maiden edustajat ovat erittäin innostuneita Wilmasta. Ilmeisesti näissä kouluissa on kyllä käytössä yksittäisiä järjestelmiä, jotka toimivat joko hallinnossa tai pelkästään opettajien työkaluna, mutta eri osat yhdistävä kokonaisuus puuttuu. StarSoft ei myy pelkkää sovellusta, vaan tukipalvelut ovat olennainen osa kokonaisuutta. Jokaisessa maassa on oma lainsäädäntönsä ja toimintatapansa, joten kouluhallinnonohjelma vaatii maakohtaista muokkausta. Siksi palvelun vientiin tarvitaan yhteistyökumppaniksi yksittäistä koulua isompi yksikkö tai kunta. PELKKÄ TEKNIIKKA EI RIITÄ Engman on kouluikäisten lastensa myötä myös Wilman käyttäjä. Hän kertoo antavansa työpaikalla aika ajoin palautetta omista käyttökokemuksistaan. Yrityksessä on paljon muitakin vanhempia, joten huoltajan näkökulmaa saadaan talon sisältä. Jos lasketaan oppilaslisenssien määrä ja lisätään jokaiselle kaksi huoltajaa, saadaan Wilman laskennalliseksi käyttäjämääräksi noin 1,5 2 miljoonaa. Isoon joukkoon mahtuu monipuolinen kirjo erilaisia ihmisiä, käyttötapoja ja -tarpeita. Myös opettajat ovat tietotekniikan käyttäjinä hyvin erilaisia. Osa navigoi sähköisessä maailmassa luontevasti, toisilta se ei suju niin helposti. Wilman käyttöön liittyvät ongelmat nousevat toisinaan uutisiin ja puhuttavat sosiaalisessa mediassa. Joidenkin vanhempien mielestä viestittely Wilmassa keskittyy vain kielteisiin asioihin. Osa opettajista taas kokee, että sähköisen työkalun myötä vanhemmat odottavat heidän olevan aina tavoitettavissa. Engman huomauttaa, että ongelmat liittyvät yleensä enemmän sovelluksen käyttöön kuin itse järjestelmään. Myönteisen palautteen antaminen on järjestelmässä ihan yhtä helppoa kuin ongelmista raportoiminen. Sähköiseen viestintään liittyy paljon sudenkuoppia. Sähköinen viestintä on altis väärinymmärryksille. Edistääkseen koulun ja kodin välistä vuorovaikutusta StarSoft teki pari vuotta sitten yhteistyössä Ben Furmanin kanssa opettajille oppaan, joka keskittyy nimenomaan viestinnän sisältöön. Pelkkä tekninen osaaminen ei riitä, tarvitaan parempia viestintätaitoja. YHDESSÄ OMISTAJIEN KANSSA Rehtorina toiminut Pentti Tarpio perusti StarSoftin vuonna Hän omistaa yrityksen edelleen kahden poikansa kanssa. Omistajia on mukana myös aktiivisessa toiminnassa. Yksi omistajista tekee koodia tuossa viereisessä huoneessa, Engman vinkkaa. Työntekijän kannalta perheyrityksissä on omat hyvät ja huonot puolensa. Engmanin mukaan yksi parhaista puolista on se, että asioita tarkasteltaessa tulovirta ei ole ainoa ratkaiseva tekijä. Tämä koskee sekä ohjelmiston parissa tehtävää työtä että työntekijöitä. Tällä olen ihminen enkä pelkkä numero kulutaulukossa. 21

22 Kuntalaisten palveluksessa TEKSTI: Kirsi Tamminen KUVAT: Marja Seppälä Lassi Nurmi ihastelee viime vuonna valmistunutta kaupunkipuroa. Ison infrahankkeen avulla saatiin Vuoksen taimenille kutupaikka ja purosta mainio lisä kruununpuiston kulttuurimaisemaan. Imatran kaupungintalolta avautuu upea näkymä Vuoksen niskaan. Kun on kahdessa vuodessa ylennyt työpäälliköstä kaupungininsinööriksi, työpäivään ei mahdu montaa hetkeä, jolloin ehtii lepuuttaa silmiään virtaavassa joessa. 22

23 Kaupungininsinööri Lassi Nurmen työpäivä täyttyy muun muassa palavereista ja kokouksista sekä tulevan miettimisestä ja ongelmien ratkomisista. Työnkuvaan kuuluu laaja-alainen yhteistyö infra-asioissa eri tahojen kanssa. Nurmi käy isoimmissa urakkakokouksissa seuraamassa hankkeiden etenemistä. Aina silloin tällöin hän kiertelee kenttää ja vierailee eri työmailla. Juttelen ihmisten kanssa ja pyrin saamaan kehittämisideoita kaikilta eri organisaatiotasoilta. Imatra on Nurmen mukaan hyvin omakotivaltainen kaupunki. Asukkaita on vajaa ja pinta-alaa noin 191 neliökilometriä. Asukasta kohden on paljon hoidettavaa pinta-alaa, sekä katu- että viheralueita. Pari vuotta sitten Nurmi palkattiin Imatran kaupungille työpäälliköksi; osasyynä lienee, kun hän työhaastattelussa esitti näkemyksiään kuntapuolen kehittämiskohteista. Monissa kunnissa suunnittelu- ja rakennuttamisorganisaatiot ovat olleet erikseen eikä tieto ole välittynyt niiden kesken. Nurmi pohti, miksei suunnitteluttaminen ja rakennuttaminen voi olla yhtä prosessia, jota vetää sama henkilö. Nurmen vetovastuulla malli toteutui ja muun muassa investointien läpimenoaikoja saatiin lyhennettyä. Vanhanaikaisia toiminta tapoja sekä julkisella että yksityisellä puolella on ryhdytty monin paikoin uudistamaan. ISO LOIKKA PUOLESSA VUODESSA Kun Nurmi oli työskennellyt puoli vuotta karjalaisessa kaupungissa, hänet nimettiin tuotantojohtajaksi. Hän oli keskeisesti mukana suunnittelemassa Imatran teknisessä toimessa toteutettua organisaatiouudistusta, joka otettiin käyttöön viime vuoden lopulla. Kaupungissa siirryttiin uudistettuun tilaaja tuottaja-malliin ja oli luontevaa palkata kaupungintalolle insinööri, joka oli perehtynyt siihen. Tekninen toimi on tilaajaorganisaatio. Sillä on kumppaninaan kaksi Lassi Nurmi ja Henry Tapiola tutkivat yksityiskohtia Imatrankosken koulun saneeraushankkeessa. eri yhtiötä, jotka kaupunki omistaa täysin. YH Rakennuttaja Oy:n kautta hoituu niin talo- kuin iinfrapuolen rakennuttaminen ja isännöinti. Tuotantoyhtiö on Imatran Kiinteistö- ja Aluepalvelut Oy, joka tuottaa palvelut yhdessä yksityisten toimijoiden kanssa. Nurmen vetovastuuseen kuuluvat muun muassa kunnallistekniset investoinnit, liikenne- ja viheralueiden sekä ulkoliikuntapaikkojen ylläpito. Hänellä on kuusi suoraa alaista ja viisi rakennuttajaa. Koko tuotanto-organisaatiossa työskentelee noin 100 henkilöä. Teknisen toimen infranhallinnan budjetti on miljoonaa vuodessa, riippuen investointien määrästä. IMATRALAISITTAIN ISOJA HANKKEITA Imatralla on ollut jo jonkin aikaa aiempaa korkeampi investointibuumi. Elinkeinorakennetta on kehitetty paljon, sillä entinen suurteollisuuspitäjä on saanut osansa koko maata vaivanneesta rakennemuutoksesta. Matkailua nostetaan entistä enemmän teollisuuden rinnalle. Imatralle on rakennettu vapaa-ajan toiminnan paikkoja, etenkin urheilumatkailua varten sekä mökkejä kylpylän alueelle. Nurmi muistuttaa, että Venäjän rajalle on matkaa viisi kilometriä; venäläiset ovat läsnä joka päivä. Vieraita toivotaan Venäjän lisäksi myös kotimaisista matkailijoista. Paikkakuntalaisetkin hyötyvät uusista urheiluharrastuspaikoista. Nurmen mielestä keskeinen haaste hänen työssään on rahoittaa palvelut tehokkaasti ja pitää kuntalaiset tyytyväisinä. Omalta osaltani pyrin pitämään kunnan elinvoimaisena ja houkuttelevana, jotta ihmiset eivät muuta pois. Pitää olla houkutteleva myös yrityksille ja matkailijoille. HALU JÄÄDÄ ETELÄ-KARJALAAN Kolmikymppinen Lassi Nurmi valmistui maanrakennusinsinööriksi vuonna Syntyperäinen lappeenrantalainen opiskeli aluksi paperitekniikkaa, mutta työttömyystilanne ei näyttänyt kovin hyvältä. Hän vaihtoi infrapuolelle, joka tuntui tarjoavan töitä. Niin kauan kuin vettä hanasta virtaa ja pitää liikkua paikasta toiseen, aina on töitä, kaveri kannusti alan vaihtoon. Opiskeluaikana Nurmi pääsi käytännön läheisiin töihin Lappeenrannan kaupungille. Jo tuolloin kuntapuoli kiinnosti. Työkokemus yksityisellä puolella suunnittelijasta vaativiin konsulttitehtäviin pohjusti häntä reippaaseen nousujohtoiseen uraan myös julkisella sektorilla. Nurmi itse arvelee olleensa oikeassa paikassa oikealla hetkellä, mutta myöntää olevansa ripeäliikkeinen tekijä, joka on aina tehnyt kovasti töitä. Olen ottanut lisävastuuta, kun sitä on tarjottu. Näen itseni tulevaisuudessa samantyyppisissä johtotehtävissä kuin nykyisin. Eivät haasteet kuntapuolelta mihinkään häviä. 23

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

edustajistovaalit 2012 Ja Hyvinvointi Lisääntyy

edustajistovaalit 2012 Ja Hyvinvointi Lisääntyy edustajistovaalit 2012 AANESTa Ja Hyvinvointi Lisääntyy edustajistovaalit koko suomessa Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n edustajistovaalit järjestetään 12. - 28.3.2012. Vaaleissa Suomen suurin

Lisätiedot

Tulevaisuuden työelämä on täällä jo tänään

Tulevaisuuden työelämä on täällä jo tänään Tulevaisuuden työelämä on täällä jo tänään Aki Ahlroth, Siili Solutions Oyj TEK - 20.5.2015 01 Siili Historia ja henkilöstö 13 153 365 Osaajiemme työkokemus Osaajiemme lisäys v. 2014 Työntekijämäärä Maaliskuu

Lisätiedot

Työntekijän vakuutukset

Työntekijän vakuutukset Työntekijän vakuutukset Työntekijän eläketurva Suomessa on kaksi eläkejärjestelmää, jotka täydentävät toisiaan: työeläkelaki ja kansaneläkelaki. Työeläkkeet ansaitaan omalla palkkatyöllä ja yrittämisellä

Lisätiedot

Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja. Erkki Auvinen, STTK

Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja. Erkki Auvinen, STTK Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja, STTK 7.5.2015 Vastaajat Henkilöstön edustaja -barometriin vastasi 1 941 STTK:laista luottamusmiestä ja työsuojeluvaltuutettua Puolet kyselyyn vastanneista

Lisätiedot

Kauppa vetovoimaisena työnantajana

Kauppa vetovoimaisena työnantajana Kauppa vetovoimaisena työnantajana Puheenjohtaja Ann Selin Vähittäiskaupan ennakointiseminaari 10.3.2015 PAM lukuina Jäseniä 232 381 (31.12.2014) Naisia n. 80 % jäsenistä Nuoria, alle 31-vuotiaita 30 %

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

Yhteistyöllä vahva liitto

Yhteistyöllä vahva liitto Yhteistyöllä vahva liitto Vaaliohjelma 2012 Yhteistyöllä vahva liitto Metallin yhteistyön vaaliliiton toiminnan perustana ovat työväenliikkeen keskeiset arvot: vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja suvaitsevaisuus.

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1

17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1 17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1 TYÖN JA PERHEEN YHTEENSOVITTAMISEN VERKKOAIVORIIHI Esitys on osa Työterveyslaitoksen koordinoimaa Sosiaali- ja terveysministeriön Työ ja perhe-elämä -ohjelmaa. Marja Etunimi

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Kunniamaininnat tuottavuusyhteistyöstä 2012

Kunniamaininnat tuottavuusyhteistyöstä 2012 Kunniamaininnat tuottavuusyhteistyöstä 2012 RTK-Palvelu Oy: Kohti hyvää, monikulttuurista työyhteisöä RTK-Palvelu Oy on aktiivisesti kehittänyt työyhteisöään. RTK-Palvelu Oy on valtakunnallinen kiinteistöpalvelualan

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Työmarkkinoiden pelikenttä

Työmarkkinoiden pelikenttä Työmarkkinoiden pelikenttä Luennon sisältö Työmarkkinajärjestöt Palkansaajien keskusjärjestöt Työnantajien keskusjärjestöt Ammattiliitto Luottamusmiesjärjestelmä Paikallinen toiminta Toimihenkilökeskusjärjestö

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

SUOMALAISTEN SUHDE PUOLUEISIIN. Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt

SUOMALAISTEN SUHDE PUOLUEISIIN. Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt SUOMALAISTEN SUHDE PUOLUSIIN Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt Jotta vaaleissa kannattaisi äänestää, puolueilla tulee nähdä jokin rooli yhteiskunnan kehittämisessä ja ylläpitämisessä.

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa.

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa. Liittymällä Sähköliiton jäseneksi olet hyvässä seurassa. Meitä sähköliittolaisia on noin 36 000 ajamassa parempia työehtoja kaikille. Meitä on niin rakennustyömailla, voimalaitoksissa ja tehtaissa kuin

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO

1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2014-2016 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Allekirjoittaneet liitot sopivat työmarkkinoiden keskusjärjestöjen 30.8.2013 työllisyys- ja kasvusopimusta koskevan neuvottelutuloksen

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009

EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009 EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 9 KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 9 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO MITKÄ TAVAT VAIKUTTAA EU:N TULEVAISUUTTA

Lisätiedot

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Nuppu Rouhiainen etunimi.sukunimi@tekes.fi Ohjelman tavoitteet Yritysten liiketoiminnan ja kilpailukyvyn uudistaminen: Ihmiset

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

11. Jäsenistön ansiotaso

11. Jäsenistön ansiotaso 24 Kuvio 19. 11. Jäsenistön ansiotaso Tutkimuksessa selvitettiin jäsenistön palkkaukseen liittyviä asioita. Vastaajilta kysyttiin heidän kokonaiskuukausiansioitaan (kuukausibruttotulot). Vastaajia pyydettiin

Lisätiedot

Työmarkkinat murroksessa: Mitkä ovat tulevaisuuden työtehtäviä Suomessa?

Työmarkkinat murroksessa: Mitkä ovat tulevaisuuden työtehtäviä Suomessa? Työmarkkinat murroksessa: Mitkä ovat tulevaisuuden työtehtäviä Suomessa? Katariina Nilsson Hakkala Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT päivä 2.10.2013 Mikä on uutta nykyisessä rakennemuutoksessa?

Lisätiedot

AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT. Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö. Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011

AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT. Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö. Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011 AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011 Erikoistutkija, MSc. Tapio Matinmikko, Teknologian tutkimuskeskus VTT 2 Esittäjästä

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava eduskuntaan 2015 Hyvä ystävä, tule kanssani yhteiselle matkallemme tekemään Suomesta parempi paikka yrittää, tehdä työtä ja pitää huoli kaikista. Muutos parempaan alkaa nyt. Seuraa Annea Ota yhteyttä minuun.

Lisätiedot

Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä. Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008

Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä. Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008 Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008 Maahanmuuttajia tarvitaan v. 2030 mennessä työikäisiä on 300 000 henkeä vähemmän kuin

Lisätiedot

Akateeminen sivutoimiyrittäjyys Alussa, lopussa, välissä?

Akateeminen sivutoimiyrittäjyys Alussa, lopussa, välissä? Akateeminen sivutoimiyrittäjyys Alussa, lopussa, välissä? Anmari Viljamaa & Elina Varamäki Seinäjoen ammattikorkeakoulu 23.10.2014 Sisältö Tausta Sivutoimiyrittäjyys alussa ja lopussa välissä Johtopäätöksiä

Lisätiedot

Milloin matkoja on liikaa?

Milloin matkoja on liikaa? Milloin matkoja on liikaa? 138 T yöpaikoilla, joilla on havahduttu pohtimaan ulkomaan työmatkoja oleellisena työolotekijänä, kysytään usein ensimmäiseksi, milloin matkoja tai matkapäiviä on liikaa tai

Lisätiedot

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 TutkimusYksikön julkaisuja 1/2012 Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 perälauta suosituin korotusvaihtoehdoista JOHDANTO Metallityöväen Liitto ry ja Teknologiateollisuus ry sopivat lokakuussa 2011

Lisätiedot

Suomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Suomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen työelämästä Euroopan paras Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen työelämä eurooppalaisessa vertailussa Vahvuudet Eniten kehitettävää

Lisätiedot

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 6 Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua siinä kuluttajien odotuksia tulevaisuuden broilerituotteilta Sari Forsman-Hugg, MTT,

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

söverojen osuus liikevoitosta oli 13,5 prosenttia ja suomalaisomisteisten Virossa toimivien yritysten, poikkeuksellisen vähän, 3,2 prosenttia.

söverojen osuus liikevoitosta oli 13,5 prosenttia ja suomalaisomisteisten Virossa toimivien yritysten, poikkeuksellisen vähän, 3,2 prosenttia. Helsinki 213 2 Viron nopea talouskasvu 2-luvulla sekä Suomea alhaisempi palkkataso ja keveämpi yritysverotus houkuttelevat Suomessa toimivia yrityksiä laajentamaan liiketoimintaansa Virossa. Tässä tutkimuksessa

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Seinäjoen Lääkäritalo Yksityinen täyden palvelun lääkärikeskus Etelä- Pohjanmaalla, Seinäjoella Ammatinharjoittajien vastaanotot Työterveyshuolto

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA

YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA TORJUNTAVOITTOJA JA BANAANIPOTKUJA ROHKEITA PELINAVAUKSIA JYTY PELAA SUJUVASTI MONILLA PELIKENTILLÄ JA TEKEE ROHKEITA PELINAVAUKSIA JÄSENTENSÄ HYÖDYKSI. ME EMME TYYDY VAIN TURVAAMAAN

Lisätiedot

YrittäjÄ. Hyvä työnantaja

YrittäjÄ. Hyvä työnantaja YrittäjÄ Hyvä työnantaja Yrittäjä hyvä työnantaja Kun televisiossa näytetään uutiskuvaa työelämästä, kuvassa on usein suuren tehtaan portti, josta virtaa ihmisjoukkoja. Todellisuus on kuitenkin toisenlainen:

Lisätiedot

Uusi työ on täällä. Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä. Kirsi Piha

Uusi työ on täällä. Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä. Kirsi Piha Uusi työ on täällä Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä Kirsi Piha Dialogin missiona on parempi työelämä Dialogi mahdollistaa vuoropuhelun työnantajien ja nykyisten ja tulevien työntekijöiden välillä luo

Lisätiedot

Käyttäjälähtöiset tilat Uutta ajattelua tilojen suunnitteluun

Käyttäjälähtöiset tilat Uutta ajattelua tilojen suunnitteluun Käyttäjälähtöiset tilat Uutta ajattelua tilojen suunnitteluun Johanna Kosonen-Karvo 9.3.2012 Technopolis Vantaa 01-2012 DM# 917670 Kuka minä olen? Johanna Kosonen-Karvo Tuotantotalouden DI, TKK, 1997 Asiantuntija

Lisätiedot

EK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä

EK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä EK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä Hyvä työ Vasemmistoliiton työelämäseminaari Helsinki 24.2.2011 Työmarkkinajärjestöjen esitykset tulevalle eduskunnalle Johtaja Eeva-Liisa Inkeroinen,

Lisätiedot

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa TNS Gallup Oy on selvittänyt SAK:n, STTK:n ja Akavan toimeksiannosta kansalaisten arvioita työssä jaksamisesta sekä suhtautumista

Lisätiedot

Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015

Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015 14.11.2014 Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015 Yksityinen sosiaalipalveluala Työnantajan tuen piiriin kuuluva koulutus vuonna 2015 - JHL YHTEENVETO ESITYKSEEN SISÄLTYVISTÄ

Lisätiedot

Äänestystutkimus. Syksy 2006

Äänestystutkimus. Syksy 2006 Äänestystutkimus Syksy Lokakuu Tilaukset: SAK puh. + SAK Äänestystutkimus syksy ÄÄNESTYSTUTKIMUS TNS Gallup Oy on tutkinut SAK:n toimeksiannosta äänestysikäisen väestön äänestysaikeita ja suhtautumista

Lisätiedot

MENOSSA MUKANA INSINÖÖRIN KOMPASSI NÄYTTÄÄ SUUNNAN

MENOSSA MUKANA INSINÖÖRIN KOMPASSI NÄYTTÄÄ SUUNNAN MENOSSA MUKANA INSINÖÖRIN KOMPASSI NÄYTTÄÄ SUUNNAN OPISKELIJAELÄMÄÄ UUDENMAAN INSINÖÖRIOPISKELIJAT UIO RY Onnittelut opiskelupaikasta! Aloittavien opiskelijoiden infossa kannattaa käväistä Opiskelun ei

Lisätiedot

Työllistyminen taloushallintoalalla. 3.9.2013 LEAD messut ERTOn puheenjohtaja, OTL Juri Aaltonen

Työllistyminen taloushallintoalalla. 3.9.2013 LEAD messut ERTOn puheenjohtaja, OTL Juri Aaltonen Työllistyminen taloushallintoalalla 3.9.2013 LEAD messut ERTOn puheenjohtaja, OTL Juri Aaltonen Toimihenkilöliitto ERTO ry 17.000 jäsentä 6 jäsenyhdistystä Taloushallinnon ammattilaiset ry Erityistoimihenkilöt

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010 LOPPURAPORTTI 1(12) 2011 ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, ja Imatralla ja Lappeenrannassa suoritettiin ilmastonmuutos-kysely kolmannen kerran syksyllä. Kysely kohdistettiin kuntalaisille.

Lisätiedot

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työelämä 2020 hanke yhteistyössä Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston kanssa www.tyoelama2020.fi Jaana Lerssi-Uskelin Työterveyslaitos Visio Työelämästrategia

Lisätiedot

Toimihenkilöbarometri 2013

Toimihenkilöbarometri 2013 Toimihenkilöbarometri 2013 Seppo Nevalainen 2 7. 11. 2 0 1 3 Vastanneet jäsenliitoittain Yhteensä N = 1288 Miehet N = 307 Naiset N = 979 Naisten osuus, % Vastausprosentti Painokerroin Ammattiliitto PRO

Lisätiedot

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko ETÄTYÖN EDISTÄMINEN Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä Mari Raininko Tutkimuksen taustaa Etätyöstä ja sen hyödyistä puhuttu paljon, mutta hyödyntäminen ei ole toteutunut odotetulla tavalla

Lisätiedot

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Hankkeen tarve Idea hankkeeseen lähti yrittäjäjärjestöiltä -hanke Huoli yksinyrittäjien ja mikroyritysten henkilöstön jaksamisesta ja toimintaedellytysten turvaamisesta

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen?

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen? Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Mitä ohjelman jälkeen? Tekesin ohjelma 2009 2012 Sapuska loppuu, elämä jatkuu! Tekesin Sapuska-ohjelmasta on muodostunut koko elintarvikealan tuntema

Lisätiedot

KYSELY TEKNISEN VIESTINNÄN TEHTÄVISSÄ TOIMIVIEN PALKKAUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA. - yhteenveto tuloksista

KYSELY TEKNISEN VIESTINNÄN TEHTÄVISSÄ TOIMIVIEN PALKKAUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA. - yhteenveto tuloksista 1 KYSELY TEKNISEN VIESTINNÄN TEHTÄVISSÄ TOIMIVIEN PALKKAUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA - yhteenveto tuloksista Suomen teknisen viestinnän yhdistyksen syysseminaari Tampere 15.10.2013 Hanna Gorschelnik

Lisätiedot

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana Ääni toimitukselle Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana TOIMI-hanke, päätösseminaari 6.11.2014 Aurora Airaskorpi Projektitutkija, Media Concepts Research Group @aairaskorpi auroraairaskorpi.com

Lisätiedot

PIRAATTIPUOLUE VAALITULOS 2011 19.5.2011

PIRAATTIPUOLUE VAALITULOS 2011 19.5.2011 PIRAATTIPUOLUE VAALITULOS 2011 19.5.2011 SISÄLTÖ Lähtökohta vaaleihin Mitä tehtiin Vaalitulos Vaikutukset Muut puolueet Onnistumiset Kehittämistarpeet Toimenpiteitä LÄHTÖKOHTA VAALEIHIN Tavoitteena x ehdokasta

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008. Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008. Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008 Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008 Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008 Vuokratyöntekijätutkimuksen toteutus Sisältö Toisto vuoden 2007 vuokratyöntekijätutkimuksesta Aihealueet:

Lisätiedot

MUUTOKSET. Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n. väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN

MUUTOKSET. Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n. väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN MUUTOKSET Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN Sopimus on voimassa 1.10.2012 31.10.2014 MUUTOKSET Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN

Lisätiedot

Palvelualojen ammattiliiton strategia vuoteen 2015

Palvelualojen ammattiliiton strategia vuoteen 2015 Palvelualojen ammattiliiton strategia vuoteen 2015 Strategiatyön eteneminen Strategiaperusta 2015 Toimintaympäristön (työelämän) muutosvoimat Globalisaatio (Globaali) taloustaantuma /lama Ikääntyminen

Lisätiedot

Verkkoperehdytyksen kehittäminen SOL konsernissa

Verkkoperehdytyksen kehittäminen SOL konsernissa Verkkoperehdytyksen kehittäminen SOL konsernissa Tausta SOL konserni on Suomen suurimpia palvelualan työllistäjiä. SOLIssa työskentelee tällä hetkellä lähes 10 000 työntekijää, joista n 7500 Suomessa.

Lisätiedot

Työelämä 2020 - Rakennamme yhdessä Euroopan parasta työelämää Hyvän työelämän messut Hämeenkyrö 19.2.2015

Työelämä 2020 - Rakennamme yhdessä Euroopan parasta työelämää Hyvän työelämän messut Hämeenkyrö 19.2.2015 Työelämä 2020 - Rakennamme yhdessä Euroopan parasta työelämää Hyvän työelämän messut Hämeenkyrö 19.2.2015 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö SUOMEN TYÖELÄMÄ EUROOPAN PARAS VUONNA

Lisätiedot

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä TYÖEHTOSOPIMUS INFO Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä SISÄLTÖ: Mikä on työehtosopimus Työehtosopimuksen sitovuus Työehtosopimusneuvottelut

Lisätiedot

Poliittinen riski Suomessa. Energiateollisuus ry 20.6.2012

Poliittinen riski Suomessa. Energiateollisuus ry 20.6.2012 Poliittinen riski Suomessa Energiateollisuus ry 20.6.2012 Poliittinen riski Suomessa: Tutkimusasetelma Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen lainsäädännöllisen kehityksen ennustettavuudesta ja poliittisesta

Lisätiedot

Kyselytutkimus työajan käytöstä

Kyselytutkimus työajan käytöstä Kyselytutkimus työajan käytöstä Omien asioiden hoitaminen ja Internetin käyttö työajalla Markkina- ja mielipidetutkimusyritys Q-Tutkimus toteutti kesäkuussa 2013 (3.6. 17.6.2013) kyselytutkimuksen, joka

Lisätiedot

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle Nuori työntekijänä Ohjeita työnantajalle Kuka on nuori työntekijä? Laki nuorista työntekijöistä (998/1993) koskee alle 18-vuotiasta työntekijää. Lain nojalla on annettu asetus nuorten työntekijäin suojelusta

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma Palkkatutkimus 2008 Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoite Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja Tietoviikko suorittivat kesäkuussa 2008 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

Työelämän pelisäännöt

Työelämän pelisäännöt Työelämän pelisäännöt 1. Työsopimus Kun työntekijä ottaa työntekijän töihin, hän tekee työntekijän kanssa ensin työsopimuksen. Työsopimus kannattaa tehdä kirjallisesti, vaikka suullinen työsopimus on yhtä

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa. Eduskuntavaaliehdokastutkimus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa. Eduskuntavaaliehdokastutkimus Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Eduskuntavaaliehdokastutkimus Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen eduskuntavaaliehdokkaiden parissa koskien terveyspalvelualan tulevaisuutta

Lisätiedot

Valtakunnallinen työsuojelun vastuualueiden työsuojelulautakuntien seminaari

Valtakunnallinen työsuojelun vastuualueiden työsuojelulautakuntien seminaari Valtakunnallinen työsuojelun vastuualueiden työsuojelulautakuntien seminaari Luottamus ja asenne ratkaisevat Työelämä 2020 hanke Työturvallisuuskeskus TTK Risto Tanskanen Asiantuntija tuottavuus ja työyhteisön

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013. Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja

Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013. Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013 Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja Suomen Poliisijärjestöjen Liitto ry:n toimintastrategia 2014 2017 Visio Vahva, itsenäinen ja osaava toimija Toiminta-ajatus

Lisätiedot

piraattipuolue PIRAATTIPUOLUE-KYSELY 30.8.2011

piraattipuolue PIRAATTIPUOLUE-KYSELY 30.8.2011 PIRAATTIPUOLUE-KYSELY 30.8.2011 Yleistä kyselystä: Toteutusaika: 13.7. 22.8.2011 Vastaajia yhteensä: 1003 Tarkoitus: Tuloksia hyödynnetään puolueen toiminnan kehittämisessä. Huomioitavaa: Eri kysymysten

Lisätiedot

Palvelualojen taskutilasto 2012

Palvelualojen taskutilasto 2012 Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturvaneuvonta 020 690 211 Vaihde 020 774 002 (ma pe klo 9 16) www.pam.fi pam@pam.fi etunimi.sukunimi@pam.fi Keskustoimisto

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010 MPS Executive Search Johtajuustutkimus Marraskuu 2010 Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö AddValue Internetkyselynä 1....2010. Tutkimuksen kohderyhmänä oli suomalaista yritysjohtoa

Lisätiedot

10.12.2014. TEK Martti Kivioja 10.12.2014

10.12.2014. TEK Martti Kivioja 10.12.2014 1 kartoittaa työsuhteen ja sivutoimiyrittäjyyden yhdistämiseen liittyviä ongelmakohtia akateemisen sivutoimiyrittäjän näkökulmasta, kartoittaa akateemisten sivutoimiyrittäjien palvelu- ja edunvalvontatarpeita

Lisätiedot

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ Tavoitteet: Ymmärtää keskeinen lainsäädäntö sukupuolten välisestä tasa-arvosta organisaation näkökulmasta Ymmärtää sukupuolten välisen tasa-arvon

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

Nuoret Lakimiehet ry Työhyvinvointikysely 2014

Nuoret Lakimiehet ry Työhyvinvointikysely 2014 Lue analyysi kyselyn tuloksista: www.nuoretlakimiehet.fi/0///nula-selvitti-tyooloja-sisalto-ennen-kompensaatiota-ja-glooriaa/ Taustatiedot Sukupuoli 0 8 6 6 Mies Nainen Kaikki (KA:.6, Hajonta:0.9) (Vastauksia:7)

Lisätiedot

OPISKELIJASTA YRITTÄJÄKSI. Ydintuloksia selvityksestä Opiskelijayrittäjyys suomalaisissa korkeakouluissa lukuvuonna 2014 2015

OPISKELIJASTA YRITTÄJÄKSI. Ydintuloksia selvityksestä Opiskelijayrittäjyys suomalaisissa korkeakouluissa lukuvuonna 2014 2015 OPISKELIJASTA YRITTÄJÄKSI Ydintuloksia selvityksestä Opiskelijayrittäjyys suomalaisissa korkeakouluissa lukuvuonna 2014 2015 OPISKELIJASTA ON YRITTÄJÄKSI Suomalaisnuorten kiinnostus yrittäjyyttä kohtaan

Lisätiedot

CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla

CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla http://smallbiztrends.com/2011/09/workshifting-changingway-we-work.html Kiinko Tulevaisuuden kaupunki - työ - asuminen - liikkuvuus 6.2.2014

Lisätiedot

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Matti Sarvimäki (yhdessä Laura Ansalan, Essi Eerolan, Kari Hämäläisen, Ulla Hämäläisen, Hanna Pesolan ja Marja Riihelän kanssa) Viesti Maahanmuutto voi parantaa

Lisätiedot

Kun nuori tulee töihin

Kun nuori tulee töihin Kun nuori tulee töihin Tämän oppaan tarkoituksena on toimia käsikirjana pk-yrityksen työllistäessä nuoren henkilön. Mukaan on koottu muistilista työnantajalle perehdytyksen tueksi. Vastaavasti mukana on

Lisätiedot

KOULUTUSRAHASTO 2012. Saana Siekkinen

KOULUTUSRAHASTO 2012. Saana Siekkinen KOULUTUSRAHASTO 2012 Saana Siekkinen 1 lyhyesti Omaehtoiseen ammatilliseen koulutukseen osallistuva aikuisopiskelija, joka on työ- tai virkasuhteessa tai toimii yrittäjänä ja joka on ollut työelämässä

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Euroopan yritystutkimus (ECS) 2013 Joitain Suomea koskevia tuloksia + johtopäätöksiä. Tuomo Alasoini, Tekes Maija Lyly-Yrjänäinen, TEM 10.3.

Euroopan yritystutkimus (ECS) 2013 Joitain Suomea koskevia tuloksia + johtopäätöksiä. Tuomo Alasoini, Tekes Maija Lyly-Yrjänäinen, TEM 10.3. Euroopan yritystutkimus (ECS) 13 Joitain Suomea koskevia tuloksia + johtopäätöksiä Tuomo Alasoini, Tekes Maija Lyly-Yrjänäinen, TEM.3.14 ECS 13: mikä ja miten? ECS 13 on Eurofoundin toteuttama haastattelututkimus,

Lisätiedot

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Mitä työhyvinvointi tuottaa? Jari Honkanen Vastaava työterveyslääkäri Mehiläinen Kuopio 1 9.10.2014 TYHY tapahtuma Työhyvinvoinnin merkitys liiketoiminnan

Lisätiedot