Vastuun kantaja Etelä-Karjalassa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vastuun kantaja Etelä-Karjalassa"

Transkriptio

1 Vastuun kantaja Etelä-Karjalassa Työn ensiaskel viitoittaa uraa Wilma yhdistää kodin ja koulun Vakuutuksia myös vapaalle

2 10 30 Sisällys 3/ Metsäkone testataan metsässä 14 Insinöörit järjestöselvityksessä 16 Kansanedustajan paikka jäi kauas 18 Työmatkat alkavat varhain 20 Wilma on tuttu kouluissa 22 Kuntalaisten palveluksessa 24 Insinööri opiskeli leania 26 Työttömyysturva vaihtelee 28 Mielekkäät tehtävät motivoivat 30 Homma muoviputkessa 38 Tehdasonnettomuus ei unohdu 43 Nettisalapoliisi etsii totuutta 43 Vapaa-ajalla matkustamisesta pitää saada korvaus s. 18 VAKIOT 3 Pääkirjoitus 4 Bittikattaus 9 Puheenjohtajan palsta 17 Kolumni 32 Tutkittua 34 Oikeutta 36 Opiskelijat 42 Jäsenpiste KANNEN KUVA: Marja Seppälä 2

3 Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja muiden tekniikan ammattilaisten järjestölehti. Aikakauslehtien liiton jäsen. JULKAISIJA Insinööriliitto IL ry Ratavartijankatu 2, Helsinki PUHELINVAIHDE PÄÄTOIMITTAJA Jari Rauhamäki TOIMITUSSIHTEERI Kirsi Tamminen TOIMITTAJAT Päivi-Maria Isokääntä Minna Virolainen TAITTO Aste Helsinki Oy ILMESTYMISPÄIVÄT 2015 / 11.6., 20.8., 1.10., , TARKASTETTU LEVIKKI kpl ( ) Painos OSOITTEENMUUTOKSET puh PAINOPAIKKA Oy Scanweb Ab ILMOITUSHINNAT Sivu /2 sivu /4 sivu TILAUSHINTA 50 /vuosikerta ILMOITUKSET JA TILAUKSET Kirsi Tamminen ISSN X (painettu) ISSN (verkkojulkaisu) VERKKOLEHTI JA NÄKÖISLEHTIARKISTO PÄÄKIRJOITUS Jari Rauhamäki / Päätoimittaja Valta vaihtui, haasteet jäivät Eduskuntavaalit on pidetty ja tulos on selvillä. Tuloksen voi konkretisoida kahteen sanaan: valta vaihtuu. Eduskunnan suurimmaksi puolueeksi nousseen keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä ryhtyi heti vaalien jälkeen kasaamaan maahan uutta hallitusta. Vaalituloksen perusteella on todennäköistä, että myös Perussuomalaiset on jatkossa hallituspuolue. Koko pohja lienee selvillä tällä viikolla, mutta näyttää siltä, että uudessa hallituksessa on kaksi viime kauden oppositiopuoluetta. Eduskuntavaalien jälkeiset viikot ovat politiikan kommentoijille aina kulta-aikaa. Hallituspohjaa on mukava arvuutella, potentiaalisten ministereiden nimien listaaminen vielä hauskempaa. Astetta vaikeampaa on miettiä, mikä politiikassa vaalien jälkeen muuttuu, miten uusi hallitus ryhtyy purkamaan eteen kertyneitä talouden ja politiikan ongelmia. Yksi palkansaajia askarruttava asia on yhteiskuntasopimus, jota Sipilän johtama keskusta tarjoaa lääkkeeksi nostaa Suomi jaloilleen. Sen sisällöstä ei ennen vaaleja tuntunut olevan tarkkaa kuvaa kellään. Joku tulkitsi sen keinoksi muodostaa yhteinen tilannekuva talouden ja työmarkkinoiden haasteista, toiselle taas se oli nimensä mukainen sopimus etujärjestöjohtajien allekirjoituksineen. Sipilän vaalien jälkeen etujärjestöille esittämät kolme kysymystä hälvensivät hieman yhteiskuntasopimuksen ympärillä leijuvaa epätietoisuutta. Niiden perusteella uutta pääministeriä kiinnostaa, millä keinoin etujärjestöt ryhtyisivät parantamaan kilpailukykyä ja työllisyyttä. Edelleen on epäselvää, mitä uusi pääministeri kysymyksillään hakee. Yrittääkö hän rakentaa aitoa ja tasa-arvoista yhteistyötä vai tarkoittaako kysymysten painottuminen tuottavuuteen ja kilpailukykyyn kovia aikoja yksityisen ja julkisen sektorin palkansaajille? Eduskuntavaalit muuttivat jälleen selvästi maan poliittisia voimasuhteita. On ymmärrettävää, että tilanne herättää eri puolilla epätietoisuutta. Sitä ei ole kuitenkaan syytä etukäteen ylen määrin lietsoa. Monet talouden ongelmat ovat joka tapauksessa yhteisiä ja niitä on ryhdyttävä ratkomaan, yhteiskuntasopimuksen kera tai ilman sitä. 3

4 BITTIKATTAUS KOONNUT: Kirsi Tamminen Suomalaiset työpaikat Euroopan kärkeä Suomalaiset työpaikat ovat kansainvälisessä vertailussa Euroopan huippuja monien työelämäkäytäntöjen osalta. Erityisesti innovointia tukevat toimintatavat ovat Suomen vahvuus. Työpaikoilla on hyvä ilmapiiri ja työntekijöillä mahdollisuus oppia, vaikuttaa työhönsä ja sovittaa yhteen työ ja perhe-elämä. Tiedot käyvät ilmi Työelämä hankkeen kansainvälisestä selvityksestä, jossa tarkastellaan suomalaisten työpaikkojen laatua ja tuloksellisuutta suhteessa muihin Euroopan maihin. Innovointia tuetaan Suomessa monella eri tavalla. Työpaikoilla seurataan uusia ideoita, organisaatiot kehittävät toimintaansa, itseohjautuva tiimityö on yleistä ja työpaikoilla tehdään paljon yhteistyötä tuotteiden ja palvelujen tuotannossa. Joillakin osa-alueilla Suomella on vielä parantamisen varaa. Tuotteitaan ja palvelujaan uudistaneiden yritysten osuus on Suomessa pienempi kuin EUmaissa keskimäärin. Tämä koskee kaiken kokoisia ja etenkin teollisuuden yrityksiä. Myös häirintä ja kiusaaminen ovat suomalaisilla työpaikoilla yleisempää kuin monissa muissa maissa ja esimerkiksi esimiestyössä on kehittämisen varaa. Tulevaisuudessa työelämän laadusta huolehtiminen on entistä monimutkaisempaa, kun globaali toimintaympäristö muuttuu vauhdilla. Teknologian nopea kehitys ja innovaatiot, kasvavat ympäristöongelmat sekä väestörakenteen muutokset ovat näistä esimerkkeinä. Työelämään muutokset tuovat muun muassa uusia liiketoimintamahdollisuuksia, uudenlaisia työnteon tapoja ja menetelmiä, osaamisvaatimuksia, sekä entisestä poikkeavia terveysriskejä. 128 Tilastokeskuksen mukaan Suomessa käytiin 128 työtaistelua viime vuonna. Työtaisteluihin osallisten työntekijöiden lukumäärä oli noin ja menetettyjä työpäiviä kertyi noin luvulla eniten työtaisteluja on ollut vuonna 2005, jolloin työtaisteluja oli 365. Verkkopalvelu opastaa kestävään elektroniikan käyttöön Uusi verkkosivusto opastaa valtiota ja kuntia vastuullisempaan tietotekniikan käyttöön. Oppaan ohjeet ja esimerkit kattavat tietotekniikkalaitteiden ja -palveluiden koko elinkaaren valmistuksesta hankintoihin, käyttötapoihin ja kierrätykseen. Vastuullisuushaasteet liittyvät esimerkiksi laitteiden tuotantoketjun työehtoihin ja ihmisoikeuksiin, niiden koko elinkaaren aikaiseen suureen ympäristökuormitukseen sekä kasvavassa määrin myös toimittajien oikeudenmukaisen veronmaksun kaltaiseen taloudelliseen vastuullisuuteen. Hankintapolitiikalla on keskeinen rooli. Eettisen kaupan puolesta ry:n toiminnanjohtaja Lotta Staffanin arvion mukaan joka viides tietokone Euroopassa olisi julkisen sektorin toimijan ostama. Hankintojen suuren volyymin vuoksi niissä noudatettavilla periaatteilla ja käytännöillä on huomattava vaikutus markkinoiden, yritysten ja toimintatapojen kehitykseen yleisemminkin. Staffansin mukaan laitteiden tuotantovaiheen kestävyyttä ei juurikaan huomioida. Esimerkiksi kannettavien elektroniikkalaitteiden ilmastokuormituksesta prosenttia syntyy kuitenkin valmistuksessa. Lue lisää: 4

5 BITTIKATTAUS Suomesta teollisen internetin Piilaakso Tuoreen selvityksen mukaan teollisen internetin tuoma murros on mahdollisuus kasvattaa Suomen hyvinvointia ja tuottavuutta sekä tehdä Suomesta houkutteleva investointikohde. Selvityksen tehnyt työryhmä arvioi, että onnistuessaan teollisen internetin liiketoiminta toisi 12 miljardia euroa investointeja ja työpaikkaa vuoteen 2023 mennessä. Tämä on mahdollista vain, jos sekä yritykset että julkiset toimijat sitoutuvat toimimaan teollisen internetin aktiivisina edistäjinä. Jos teollisen internetin kehityksessä ei onnistuta pääsemään nopeasti eturintamaan, tuottavuus, investoinnit ja työpaikkojen määrä jatkavat laskuaan. Suomen teollisuuden kehitys on viime vuosina ollut heikkoa ja investointien ja tuottavuuden suunta laskeva. Työryhmä arvioi, että jos mitään ei tehdä, kehitys jatkuu ja seuraavalla nelivuotiskaudella menetetään työpaikkaa. Toisena vaihtoehtona yritykset ja muut toimijat hyödyntävät nopeasti ja tehokkaasti teknologian tarjoamat uudet mahdollisuudet liiketoiminnassaan ja näin voidaan saavuttaa neljän miljardin euron investointien ja työpaikan kasvu. Jos taas suomalaiset yritykset ottavat roolin teollisen internetin alustojen ja ekosysteemien avaintoimijoina, voidaan työryhmän mukaan saavuttaa jopa 12 miljardin euron suuruiset investointien ja työpaikan kasvunäkymät. Korkeakoulujen kevään yhteishaussa hakijaa Huhtikuussa korkeakoulujen yhteishaussa oli hakijaa. Hakijoista haki ensisijaisesti ammattikorkeakouluun ja yliopistoon. Eniten hakijoita oli Metropolia ammattikorkeakouluun ja Helsingin yliopistoon. Konkurssien määrä väheni yli 20 prosenttia Tilastokeskuksen tietojen mukaan tämän vuoden tammi-maaliskuussa pantiin vireille 700 konkurssia, mikä on 23 prosenttia vähemmän kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin. Henkilökunnan määrä konkurssiin haetuissa yrityksissä oli kaikkiaan 3 436, mikä on 18 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Konkurssien määrä väheni muun muassa teollisuuden ja kaivostoiminnan, rakentamisen ja kaupan päätoimialoilla. Lukumääräisesti eniten konkurssit vähenivät kaupan päätoimialalla. Rakentamisen päätoimialalla pantiin vireille 18 prosenttia vähemmän konkursseja kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin. Hakukohteita kevään yhteishaussa oli mukana noin Aloituspaikkoja korkeakouluissa on tarjolla , joista yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa. Kaikkien valintojen tulokset julkistetaan viimeistään 1.heinäkuuta. Vireille pantujen konkurssien määrä kasvoi tammi-maaliskuussa maa-, metsä- ja kalatalouden päätoimialalla. Alalla pantiin vireille 47 prosenttia enemmän konkursseja kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin. Vireille pannuilla konkursseilla tarkoitetaan kalenterivuoden aikana konkurssiin haettuja yrityksiä, yhteisöjä tai luonnollisia henkilöitä. Konkurssin vireilletulo ei läheskään aina merkitse yrityksen tai ammatinharjoittajan konkurssiin menemistä sanan varsinaisessa merkityksessä. Konkurssi oikeudenkäyntinä on mutkikas ja monia vaiheita käsittävä oikeusprosessi, jonka eri vaiheissa menettely voi jäädä kesken. Keskieläke lähes euroa kuukaudessa Keskimääräinen kokonaiseläke viime vuonna oli euroa kuukaudessa. Tiedot perustuvat Eläketurvakeskuksen ja Kelan tilastotietoihin viime vuoden lopussa. Kokonaiseläkkeen luvut kuvaavat Suomessa asuvia, työeläkettä tai kansaneläkettä saavia eläkeläisiä. Tähän tarkasteluun eivät kuulu osa-aikaeläkettä tai pelkkää perhe-eläkettä saavat. Miehet saavat keskimäärin suurempia eläkkeitä kuin naiset. Miesten keskieläke viime vuonna oli euroa kuukaudessa, naisten euroa. Naisten eläke oli 78 prosenttia miesten keskieläkkeestä. Kymmenen vuotta sitten naisten eläke-euro oli 77 senttiä ja 20 vuotta sitten 73 senttiä. Miesten ja naisten väliset palkkaerot selittävät naisten työeläkkeiden matalampaa tasoa. Ansiotason lisäksi työuran pituus vaikuttaa sukupuolten väliseen eroon. Joukossa on myös naisia, jotka eivät ole olleet lainkaan työelämässä tai heille kertynyt työeläke on jäänyt pieneksi. Tällöin eläke muodostuu pääosin Kelan kansaneläkkeestä ja takuueläkkeestä. Yhä useamman suomalaisen ostovoima perustuu eläkkeeseen. Jo yli neljännes Suomessa asuvista saa jotakin eläkettä: vanhuuseläkettä, työkyvyttömyyseläkettä, perhe-eläkettä tai osa-aikaeläkettä. Eläkettä saa yhteensä 1,5 miljoonaa henkilöä. Suomesta maksettiin ulkomaille eläkettä henkilölle. Lakisääteisiä eläkkeitä maksettiin vuonna 2014 yhteensä noin 27,5 miljardia euroa, joista työeläkkeitä 24,4 miljardia euroa. Viime vuonna työeläkettä sai henkilöä. Heistä suurin osa eli henkilöä oli vanhuuseläkeläisiä. 5

6 BITTIKATTAUS Tunnustusta työhyvinvoinnin parantamisesta Äänestitkö insinööriä? MIKON PALSTA Mikko Wikstedt Järjestöjohtaja Eduskuntavaalit on käyty. Kansa on äänensä antanut. Edessä on uuden hallituksen muodostaminen eri vaiheineen. Jos puheisiin ja vaalilupauksiin on uskominen, Suomen asiat ovat käytännöllisesti katsoen kunnossa, kun tämä juttu on lehdestä luettavissa. Insinööriliittolaisia oli vaaleissa ehdolla 18 eikä kukaan tullut valituksi. Opettajataustaisia oli ehdolla 237 ja heistä pääsi läpi 19. Tekkiläisistä 51 ehdokkaasta kuusi tuli valittua. JHL:stä valittiin 21, Prosta kolme. Myös poliisit ovat olleet eduskunnassa hyvin edustettuina. Olisiko ammattikunnalle tärkeiden asioiden eteenpäin viemiselle eduksi, jos meikäläisiä olisi eduskunnassa? Asiointi olisi helpompaa, koska ymmärrys on kohdallaan eli vastaus on kyllä. Miksi insinöörejä ei juuri ole eduskunnassa näkynyt? Eikö insinööri äänestä insinööriä, eikö ole ollut sopivia ehdokkaita ja jos ei, niin miksi? Meitä oli Uudellamaalla ehdolla neljä, kaikki eri puolueista. Saimme yhteensä hieman yli ääntä. Insinööriliitto esitteli ehdokkaat lehdessään. Taloudellista tukea liitto ja jäsenyhdistykset eivät ole perinteisesti antaneet eivätkä insinööriehdokkaat sitä pyytäneet. Fakta on, että kampanjaan tarvitaan keskimäärin euroa tullakseen valituksi. Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n johtajan Kai Mykkäsen näyttävä, noin euron kampanja poiki ääntä ja paikan eduskuntaan. Todennäköisesti merkittävä osa rahasta tuli Etelärannasta. Pro jakoi yhteensä euroa ay-henkisille ehdokkaille ja niin edelleen. Rahan lisäksi tarvitaan tietenkin paljon työtä itseltä ja vaalitiimiltä, jokainen ääni on ansaittava. Yleinen mielipide, liiton mielipide sekä oma mielipiteeni on taloudellista tukea vastaan, mutta tukea saaneet tulevat valituksi ja me emme. Kokemani perusteella suosittelen tarkkaan punnitsemaan, onko jatkossa järkevää noudattaa ylevää periaatetta vai toimia tuloshakuisesti faktojen pohjalta. Kaksi suomalaista työpaikkaa on menestynyt Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston järjestämässä kansainvälisessä kilpailussa, jossa palkittiin työstressin ja psykososiaalisten riskien hallintaa kehittäneitä työpaikkoja. Palkinnon sai tamperelainen Fastems Oy Ab, joka on tietoisesti rakentanut organisaatiokulttuuriaan tukemaan henkilöstön hyvinvointia ja yhteishenkeä. Yrityskulttuurin muuttamiseen on osallistunut koko henkilöstö sekä Suomessa että ulkomailla. Yrityksen toimiala on tehdasautomaatio. Kun työhyvinvointi on parantunut, myös yrityksen tulos on parantunut. Kunniamaininta myönnettiin Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymälle. Se on vuodesta 2008 lähtien kehittänyt omaa työhyvinvointiohjelmaa, jonka pääteemana on sujuva työ ja sen mahdollistaminen. Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän suunnitelmallisen kehittämisen ansiosta sairauspoissaolot ja työtapaturmat ovat kääntyneet laskuun ja työtyytyväisyys on parantunut. Kilpailu on osa Terveellinen työ -kampanjaa, jonka teemana on vuosina Stressi hallinnassa. Työnantaja voi saada osakuntoutusrahaa Lokakuun alusta alkaen Kela voi maksaa päivärahana myös osakuntoutusrahaa. Käytännössä kuntoutettava voi samana päivänä sekä osallistua kuntoutukseen että tehdä omaa työtään, jos kuntoutus toteutuu kevyempänä avokuntoutuksena. Lainmuutoksen yhteydessä kuntoutuspäivän kestoa koskeva vähimmäisvaatimus lyhenee kuudesta neljään tuntiin. Kuntoutusrahaa ja osakuntoutusrahaa maksetaan kuntoutuksen ajalta, kun sen tavoitteena on henkilön työssä jatkaminen, sinne palaaminen tai työelämään pääsy. Tarkoituksena on korvata kuntoutukseen osallistumisesta aiheutuvaa ansion- ja työpanoksen menetystä. Kuntoutusraha voidaan maksaa kuntoutujalle itselleen tai hänen työnantajalleen maksettua palkkaa vastaavalta ajalta. Osakuntoutusrahaa maksetaan kun työ kuntoutuspäivänä vastaa enintään 60 prosenttia normaalista työajasta palkkatyössä tai omassa yrityksessä. Lainmuutoksen jälkeenkin kuntoutusraha maksetaan täysimääräisenä, jos kuntoutus estää työskentelyn kokonaan ja kuntoutuspäivän kesto on vähintään neljä tuntia matkoineen. Työntekijä ja työnantaja sopivat yhdessä, onko kuntoutuksen ja työn yhdistäminen mahdollista samana päivänä. 6

7 BITTIKATTAUS Kevyet sähkökulkuneuvot laillisiksi liikennekäytössä Liikenne- ja viestintäministeriö valmistelee lakimuutosta, joka sallisi esimerkiksi sähkömoottorin voimin kulkevien potkulautojen ja Segwaytyyppisten laitteiden käytön tieliikenteessä. Nykysäädösten mukaan mainittuja kulkuvälineitä saa käyttää ainoastaan suljetuilla alueilla ja sisätiloissa. Kevyet, enintään 15 km/h kulkevat laitteet rinnastettaisiin liikennesäännöissä potkulautoihin ja rullaluistimiin, eli niihin sovellettaisiin jalankulkijan liikennesääntöjä. Kävelyä avustavan tai korvaavan laitteen käyttö on tähän saakka ollut sallittua vain vammaisille henkilöille. Tämä rajoitus poistettaisiin. Isompia, enintään 25 km/h kulkevia laitteita saisi käyttää polkupyöräilijän liikennesäännöillä. Sen sijaan tasapainottuvia kulkuvälineitä kuten Segwayta saisi käyttää myös jalkakäytävillä kunhan niillä ajetaan kävelynopeutta. Näissä laitteissa täytyisi olla muun muassa heijastimet ja äänimerkinantolaite. Käyttäjän pitäisi myös käyttää kypärää. Thinkstock Suomi edelläkävijäksi päästövähennyksissä Tuore tutkimus osoittaa, että edelläkävijyyttä päästöjä vähentävien teknologioiden käyttöönotossa pidetään tärkeänä. Tutkimuksessa selvitettiin, mitä toimia suomalaiset odottavat poliittisilta päättäjiltä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Vastaajista 74 prosenttia vastaajista oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että ilmastonmuutos johtuu pääosin ihmisen aiheuttamista kasvihuonekaasupäästöistä. Vastaajien selvä enemmistökatsoi, että ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat jo nyt nähtävissä eri puolilla maailmaa. Kaksi kolmasosaa vastaajista oli sitä mieltä, että Suomen pitäisi olla edelläkävijä päästöjä vähentävien teknologioiden käyttöönotossa. Neljä viidestä uskoi, että uuden osaamisen ja teknisten ratkaisujen kehittäminen voi parantaa Suomen kilpailukykyä sekä luoda työpaikkoja. Suomalaiset haluavat nähdä puhtaan teknologian ja päästöjä vähentävät ratkaisut mahdollisuutena uuteen kasvuun ja työpaikkoihin, sanoo Tekesin Kestävä talous -alueen johtaja Teija Lahti-Nuuttila. Kyselytutkimuksen teetti Valtionhallinnon ilmastoviestinnän ohjausryhmä TNS Gallupilla Reaktor on Suomen maineikkain työnantaja T-Median työnantajakuvatutkimus selvitti maineikkaimmat työnantajat tekniikan ja kaupallisten alojen osaajien keskuudessa. Ensimmäisen sijan vei it-yritys Reaktor. Viiden parhaan joukkoon ylsivät lisäksi Kone, Supercell, Google ja Fazer. Huonomaineisimmiksi työnantajiksi vastaajat arvioivat Talvivaaran, Tiedon ja Finnairin. Tutkimuksessa mitattiin tarkemmin työelämäasenteita sekä työpaikan yksittäisiä valintaperusteita. Valintakriteereistä selvästi eniten mainintoja saivat kiinnostavat työtehtävät ja hyvä palkkaus. Kolmanneksi nousi työilmapiiri, hieman useammin kuin varmuus työsuhteen jatkuvuudesta. Työilmapiiri osoittautui nuorimmille ja työntekijäasemassa oleville vastaajille huomattavasti tärkeämmäksi valintakriteeriksi kuin ylimmälle johdolle Tutkimus toteutettiin Luottamus&Mainemallilla, jossa vastaajat arvioivat työnantajan hallintoa, taloutta, johtamista, uusiutumista, vuorovaikutusta, vastuullisuutta, tuotteita ja palveluita sekä työntekijöiden kohtelua. Kuka on keskipalkkainen? Veronmaksajain Keskusliiton mukaan keskituloinen kokoaikaista työtä tekevä palkansaaja ansaitsee kuukaudessa hieman yli euroa bruttona. Noin euron kuukausiansioihin yltävät keskipalkkoja vertailemalla esimerkiksi monet elintarviketeollisuuden ammattilaiset. Suunnilleen samansuuruista kuukausipalkkaa saavat myös työkoneiden kuljettajat ja osa laivaliikenteessä työskentelevistä euron alle jäävät esimerkiksi sairaanhoitajat ja opettajat; sen yli taas menevät muun muassa veturinkuljettajat ja julkishallinnon työntekijät. Tilastokeskus ylläpitää erilaisia palkkatilastoja, joista yksi seuraa mediaanipalkan kehitystä. Mediaanipalkka kuvaa, minkä suuruinen on koko palkkahaitarin keskimmäinen palkka. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2013 mediaanipalkka oli runsaat euroa kuukaudessa. Insinööriliiton viimevuotisen työmarkkinatutkimuksen mukaan insinöörin keskiarvobruttopalkka oli euroa ja mediaanibruttopalkka Insinööriliiton huhtikuisessa uutiskirjeessä kysyttiin, mikä on keski- ja isotuloisen palkansaajan bruttokuukausiansioiden raja. Vaihtoehtoja oli kolme: 3 500, ja euroa. Kysymys kirvoitti uutiskirjeen lukijoiden mieltä. Vastaajia oli ennätysmäärä eli mielipiteensä ilmaisijaa. Heistä yli puolet vastasi, että raja kulkee viidessä tuhannessa. 31 % eurossa 15 % eurossa 54 % eurossa Missä on keski- ja isotuloisen palkansaajan bruttokuukausiansioiden raja? 7

8 Rockbrunssi LA Tekniikan museo, Viikintie 1 Helsinki Museobrunssi PE Liiton aluetoimisto, Isolinnankatu 24 A Pori Jazzbrunssi LA Pohjois-Karjalan Insinöörien toimisto, Keskuskuja 1 A Joensuu Kitarabrunssi Kipparibrunssi LA Vanhan Suurtorin Brinkala, Vihreä Sali, Vanha Suurtori 3 Turku Turnajaisbrunssi LA Museo Militaria, Pohjolasali, Vanhankaupunginkatu 19 Hämeenlinna LA Liiton aluetoimisto, Hallituskatu 29 A Oulu Insinööriliitto

9 PERTIN PALSTA Pertti Porokari / Puheenjohtaja Vastakkainasettelu ei luo työtä Talvella ja kesän alla käydyn talous- ja työmarkkinakeskustelun sävy ei ole palkansaajan näkökulmasta katsottuna ollut rohkaiseva. Jos puheet muuttuvat puoliksikaan teoiksi ja toimenpiteiksi, palkansaajille on tarjolla työttömyysturvan heikentämistä, yleissitovuuden kaventamista, lisää paikallista sopimista, työ- ja koeajan pidentämistä. Suomen talouden kannalta tämä ei lupaa hyvää. Eduskuntavaalien alla on monelta suunnalta kuultu, kuinka tärkeää olisi luoda yhteinen näkemys talouden tilasta sekä saavuttaa mahdollisimman yksimielinen tahtotila ongelmien ratkaisemisesta. Edellä mainittu lista ei vie näitä tavoitteita eteenpäin vähääkään. Päinvastoin, listan toimenpide-ehdotukset lietsovat vastakkainasettelua, joka ei luo maahan ensimmäistäkään työpaikkaa. Työnantajien ja heitä myötäilevien poliitikkojen taktiikka on ilmeinen. Kun talouden tilanne alkoi heiketä, elinkeinoelämän syyttävä sormi alkoi yhä enemmän osoittaa ammattiyhdistysliikkeen ja työntekijöiden suuntaan. Työntekijöille on tehty selväksi, että heille maksetaan liikaa, he tekevät liian vähän töitä ja työttömyyden osuessa kohdalle he selviävät liian vähällä. Syytökset eivät ole vaimentuneet, vaikka ay-liike on taipunut ostovoimaa heikentävään työmarkkinaratkaisuun ja heikentänyt palkansaajien eläketurvaa. Samaan aikaan yrityksiä on autettu eteenpäin muun muassa anteliain veroratkaisuin. Mitä tästä kaikesta on seurannut? Uusia työpaikkoja ei ole juuri syntynyt, yt-neuvotteluja käydään entiseen tahtiin ja osingot juoksevat osakkeenomistajille samaan malliin kuin aiemmin. Työntekijän aseman kurjistaminen ei saa Suomen vientiä vetämään. Elinkeinoelämän ja uuden hallituksen on ymmärrettävä, että maa nousee jaloilleen vain investointien, uusien, kilpailukykyisten tuotteiden sekä koulutuksen ja osaamisen kautta. Osaamisen säilymisestä ei juuri tunnuta olevan huolissaan, ay-liikkeen ja työntekijöiden nöyränä pitämisestä kyllä. Maata vaivaavan taudin yksi ilmentymä on lisääntynyt luottamusmiesten painostaminen ja uhkailu työpaikoilla. Painostuskeinot ovat monenlaisia; palkkasyrjintää, kiusaamista, työsuhteen ehtojen muuttamista ja tehtävän hoitamiseen käytettävän ajan vähentämistä. Tämä omalta osaltaan on osoitus työnantajien halusta määrätä, ei yhdessä sopia. Nämä ongelmat ovat kaikille palkansaajille yhteisiä, ja yhdessä niitä pitää myös torjua. 9

10 Metsäkone testataan vasta metsässä TEKSTI JA KUVAT: Jari Rauhamäki Uusia metsäkoneita syntyy Ponssen tehtailla Vieremällä puolenkymmenen koneen vuorokausivauhdilla. Asiakasta kuunnellaan tuotekehityksessä herkällä korvalla, sillä ajo- ja hakkuukoneiden toimivuus on toden teolla puntarissa vasta käytössä. 10

11 Ville Hukkasen mukaan uuden mallisarjan kehittäminen on ollut työläs mutta mielenkiintoinen projekti. 11

12 Toimitusjohtaja Juho Nummela on tyytyväinen; Ponssen uusien mallien ympärillä on hyörinää. Tuotekehitysinsinööri Ville Hukkanen on nuoresta iästään huolimatta pitkän linjan metsäammattilainen. Tuntuman metsäkoneisiin ja niiden huoltamiseen Hukkanen sai jo kotona isän ja veljen metsäkoneyrityksessä. Armeijan jälkeen uunituoreena levyseppähitsaajana hän ehti työskennellä muutaman vuoden Ponssella, mutta sitten koulu alkoi taas maistua. Pääsin Jyväskylän ammattikorkeakouluun opiskelemaan paperikonetekniikkaa vuonna Ala oli rajun muutoksen kourissa ja tulevaisuus näytti huonolta, joten vaihdoin konetekniikkaan, Hukkanen kertoo. Kun Ponsse oli jo entuudestaan tuttu, hän teki lopputyön tulevalle työnantajalleen. Opiskeluun kuuluva työharjoittelukin järjestyi Ponsselta, ei kotikunnasta Vieremältä vaan Pohjois-Amerikasta. Se oli opettavainen reissu monin tavoin. Sikäläinen puunkorjuu poikkeaa meidän tavaralajimenetelmästä paljon, joten hyviä vertailukohtia esimerkiksi koneiden tekniikan suhteen syntyi paljon. JATKUVAA KEHITTÄMISTÄ Tehtaan kokoonpanolinjalla asentajat kokoavat vuoden 2015 malliston koneita. Tuotannossa olevat 2015-malliston koneet ovat sinällään valmiita, mutta niiden kehittäminen jatkuu vielä pitkään. Hukkasen mukaan avainasemassa on asiakkailta tuleva palaute. Loppuasiakas mielipiteineen on tärkein, mutta kehitysehdotuksia tulee myös asentajilta ja huollosta. Vaikka kone simuloidaan tuotekehitysvaiheessa mahdollisimman pitkälle valmiiksi, käytäntö ohjaa lopullisen rakenteen, hän sanoo. Hukkasen mukaan tuotekehityksestä noin puolet on mekaniikkaa, toinen puoli hydrauliikan, automatiikan ja softan kehittämistä. Tehtaalla on erillinen jatkuvan parantamisen työryhmä, joka analysoi ja diagnosoi saadun palautteen ja tekee tarvittavat korjaukset. Jos linjalla on ongelmia, käymme paikan päällä katsomassa, mistä ongelma johtuu ja päätämme jatkotoimista yhdessä tuotannon ja laatuosaston kanssa. Tavoitteena on saada koneet ja tuotanto toimimaan entistä paremmin. Vaiva ei saa olla jatkuva. 12

13 Asiakkaan mielipide on tärkein. Juha Vidgren on nähnyt Ponssen hyvät ja huonot vuodet. Pitkäjänteisyys ratkaisee HUOLLETTAVUUS TÄRKEÄÄ Hukkasen mukaan tehtaan lippulaiva, Scorpion, on 80-prosenttisesti uusi kone, jonka suunnittelu alkoi jo vuosia sitten. Uutta on muun muassa kolmirunkoinen rakenne, samoin moottori, muotoilu ja nosturi. Onhan se ollut melkoista painimista koko organisaatiolta rakentaa kokonaisuutena näin uusi konetyyppi, mutta hieno peli se kyllä on, Hukkanen myhäilee. Uudessa mallistossa on panostettu standardointiin. Hukkasen mukaan se on tärkeää; huollettavuus paranee ja osien valmistuksen volyymi kasvaa. Hän muistuttaa, että huomattava osa uusista koneista myydään täyden palvelun huoltosopimuksella. Huollon osuus myynnistä kasvaakin tasaisesti koko ajan. Koneyrittäjät ovat näillä leveysasteilla tottuneet huoltamaan koneensa itse, mutta näissä 2000-luvun koneissa tee se itse -miesten keinot alkavat olla vähissä. Nämä ovat kuin uudet henkilöautot, aika vähän näitä voi pelkällä jakoavaimella korjata, Hukkanen kertoo. Ponsse Oyj on Einari Vidgrenin luomus. Vieremäläinen koneyrittäjä rakensi 1960-luvun lopulla pyöräkuormaajan osista itselleen metsäkoneen, kun sen ajan traktorit eivät tahtoneet kestää metsätöissä. Isopyöräisestä koneesta tuli ruma, mutta se kulki hyvin metsässä. Tulosta syntyi; Tehdaspuu Oy halusi Vidgrenin tekevän muillekin metsäkoneita. Nykyisin paikallisen kulkukoiran nimeä kantavia ajokoneita ja harvestereita tehdään Vieremällä noin tuhannen kappaleen vuosivauhdilla. Juha Vidgren jatkaa vuonna 2010 kuolleen isänsä jalanjäljissä Ponssen hallituksen puheenjohtajana. Isä-Einarin tavoin hän haluaa olla mukana yrityksen arjessa tapaamassa asiakkaita ja koneiden tekijöitä. Kävelen kaksi, kolme kertaa viikossa tehtaan läpi ja kuuntelen ihmisiä. Tärkeintä on olla läsnä ja kuulolla, hän sanoo. OIKEITA ASIOITA OIKEAAN AIKAAN Vidgrenin mukaan Ponssen menestyksen resepti on yksinkertainen: On tehtävä oikeita asioita oikeaan aikaan. Ponssella se on tarkoittanut tuotekehityksestä, osaamisesta ja investoinneista huolehtimista. Tämä ei ole mikään volyymituote, kasvu on hidasta. Olemme uskoneet omaan tuotteeseen ja kehittäneet sitä määrätietoisesti. Kuuntelemme asiakkaan toiveita, huolehdimme huollon ja varaosien toimivuudesta. Tällä hetkellä Ponssella on historiansa paras tilauskanta, töitä riittää yli vuodenvaihteen. Aina ei ole ollut yhtä hyvin; vuoden 2008 talouskriisi iski yritykseen rajusti. Pahimmillaan tilauskirjassa oli töitä vain kahdeksi päiväksi. Oli tehtävä jyrkkiä liikkeitä, mutta joskus niitä on pakko tehdä, mieluummin vielä etuajassa. Meillä oli yt-neuvotteluja, lomautuksia ja irtisanomisia, mikä on pienellä paikkakunnalla aina raskasta. Oli onni, että Einari oli vielä mukana, Vidgren huokaa. Tuotanto ja väki vähenivät, mutta suunnittelu- ja tuotekehityksestä, myyntiverkostosta ja kentällä olevien koneiden huollosta ei tingitty. Uskoa tulevaisuuteen ei saa koskaan menettää. Pääsimme pahimman yli ja niiden ratkaisujen hedelmiä tässä on korjattu pari vuotta. Väkeä palkataan koko ajan lisää, mutta siitä ei juuri lehtien palstoilla kirjoitella. 13

14 Uuden keskusjärjestön selvitystyön taustalla on tarve vahvistaa jäsenten edunvalvontaa, muistuttavat Pertti Porokari ja Kimmo Sandberg. Insinöörit kattavasti keskusjärjestöselvityksessä TEKSTI ja KUVA: Päivi-Maria Isokääntä 14

15 Insinöörijärjestöt näkevät osallistumisen uuden keskusjärjestön selvitykseen mahdollisuutena vahvistaa jäsentensä edunvalvontaa. Viime marraskuussa parikymmentä SAK:laista, STTK:laista ja akavalaista ammattiliittoa kokoontui selvittämään keskusjärjestöjen yhteistyön tiivistämistä. Kokouksen antina syntyi ajatus selvittää uuden keskusjärjestön perustaminen nykyisen kolmen tilalle. Uuden keskusjärjestön selvitystyön taustalla on tarve vahvistaa palkansaajien neuvotteluasemaa ja luoda Elinkeinoelämän keskusliitto EK:lle riittävän suuri vastavoima, kertoo Insinööriliiton puheenjohtaja Pertti Porokari. Tammikuun puolivälissä maan kaikki ammattiliitot oli kutsuttu yhteiseen kokoukseen, jossa liitot päättivät käynnistää selvitystyön uudesta keskusjärjestöstä. Määräpäivään mennessä 46 liittoa oli ilmoittautunut selvitystyöhön ja kaksi liittoa tarkkailijoiksi. Ilmoittautuneiden joukossa on myös keskusjärjestöihin kuulumattomia liittoja. Porokari on tyytyväinen, että kaikki insinöörejä edustavat suomenkieliset ammattiliitot ovat mukana selvitystyössä. Pidämme myös ruotsinkielisen veljesjärjestömme Diffin hyvin informoituna. Yhteiset haasteet Työelämä ja palkansaajien asema ovat muuttuneet viime vuosina. Eri asemassa toimivat työntekijät kohtaavat samanlaisia haasteita työssään. Teollisuuden palkansaajissa toimiminen vahvistaa käsitystäni siitä, että yhdistämällä voimamme pystymme paremmin vaikuttamaan palkansaajia koskeviin asioihin. Kun keskitymme kaikkia palkansaajia yhdistäviin eikä erottaviin tekijöihin, voimme tehdä nopeasti yksimielisiä päätöksiä, Porokari sanoo. Hän muistuttaa, että keskusjärjestöhankkeen keskiössä on jäsenen edunvalvonta. Uuden keskusjärjestön tavoitteena on vahvistaa palkansaajien ja yksinyrittäjien taloudellista ja henkistä hyvinvointia sekä edistää yhteiskunnallista tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta. Porokarin mukaan uuden keskusjärjestön selvitystyö on vielä lähtökuopissa. Vahvistusta edunvalvontaan. Jos uusi keskusjärjestö syntyy, tämä tapahtuu aikaisintaan vuonna Lopullisen päätöksen Insinööriliiton liittymisestä uuteen keskusjärjestöön tekee aikanaan edustajakokous, jos hallitus sitä esittää. Selvitystyöhön voi tulla mukaan myöhemminkin ja pois voi lähteä milloin vain. RIA uskoo joukkovoimaan Noin jäsenen Rakennusinsinöörit ja -arkkitehdit RIA:n toimitusjohtaja Kimmo Sandbergin mukaan ammattiliittojen on muutettava vanhanaikaisia toimintamallejaan ja yhdistettävä voimansa. Lähes kaikkia ammattiliittoja vaivaa jäsenkato. Nuoret vastavalmistuneet eivät automaattisesti liity liittoon. RIA:ssa toivotaan uuden palkansaajakeskusjärjestön olevan kolmea nykyistä järjestöä vahvempi vastavoima EK:lle. EK on onnistunut hyvin lobbauksessaan. Uuden keskusjärjestön myötä palkansaajien elinkeinoon ja ammatilliseen edunvalvontaan liittyvät asiat voivat nousta näkyvämmin esiin niin julkisuudessa kuin päätöksenteossa. Sandberg korostaa liittojen välisen yhteistyön merkitystä. Esimerkkinä hyvästä yhteistyöstä hän mainitsee Insinööriliiton ja RIA:n yhteisesti ajaman rakennusmestari- ja rakennusarkkitehtikoulutusten uudelleen käynnistämisen. Myös maankäyttö- ja rakennuslakimuutoksen estäminen oli liittojen yhteinen voimannäyte. TTT mukana selvityksessä Pardian jäsenjärjestön Tekniikan ja Tiedon Toimihenkilöiden puheenjohtaja Heikki Tuomisen mukaan selvitystyöhön mukaan lähteminen nähtiin hyvänä mahdollisuutena vaikuttaa uuden keskusjärjestön rakenteisiin. Meidän pitää olla mukana neuvottelupöydissä, joissa tehdään jäsenkuntamme tulevaisuuteen liittyviä päätöksiä. TTT:n jäsenestä noin on valtiolla, valtion virastoissa tai liikelaitoksissa työskenteleviä insinöörejä. Tuomisen mukaan palkansaajajärjestöjen pitää pystyä luomaan vastavoimaa EK:lle, joka ei malta pysyä omalla tontillaan. Jonkin aikaa sitten EK vaati muun muassa valtion virkamiesten lomien lyhentämistä. Neuvotteluvoima ratkaisee Konepäällystöliiton toiminnanjohtaja Leif Wikström odottaa mielenkiinnolla uuden keskusjärjestön selvitystyön tuloksia. Noin jäsenen liittoon lähes kaikki uudet liittyneet ovat koulutukseltaan insinöörejä. Konepäällystöliitto on yksi neljästä STTK:n vuonna 1946 perustaneesta liitosta. Nyt on taas aika katsoa, miten palkansaajien edunvalvonta vahvistuisi uuden keskusjärjestön myötä. Wikströmin arvion mukaan sinällään yhden yksittäisen liiton vaikutusvalta vähenee nykyisestä uudessa keskusjärjestössä, jos siihen liittyy liittoa. Hallituksessa ei esimerkiksi voi olla edustajaa jokaisesta liitosta. Siksi on pohdittava, missä muissa elimissä ja miten liitot pystyvät vaikuttamaan. 15

16 Kansanedustajan paikka jäi kauaksi TEKSTI: Jari Rauhamäki KUVA: Heikki Saukkomaa /Lehtikuva Yksikään Insinööriliiton 18 ehdokkaana olleesta jäsenestä ei päässyt lähelle kansanedustajan paikkaa huhtikuussa pidetyissä eduskuntavaaleissa. Keskusta nousi huhtikuun kolmantena viikonloppuna pidetyissä eduskuntavaaleissa 49 kansanedustajallaan uuden eduskunnan suurimmaksi puolueeksi ennen Perussuomalaisia (38 ked.), kokoomusta (37 ked.)ja SDP:tä (34 ked.) Keskustan ohessa vaalien voittajiin kuului vihreät, joka onnistui lisäämään kansanedustajien määrää kymmenestä viiteentoista. Insinööri-lehden tietojen mukaan Insinööriliiton jäseniä oli vaaleissa eri puolilla Suomea yhteensä 18. Hyvästä vaalityöstä huolimatta kukaan heistä ei onnistunut läpäisemään kansanvallan tiukaksi tiedettyä seulaa. YLI TUHANNEN ÄÄNIPOTTEJA VIISI Äänillä mitattuna insinööriehdokkaiden suurimman äänipotin keräsi Oulun vaalipiirin Matias Ojalehto. Ääniä kertyi vaalipiirin äänestäjiltä yhteensä 2 911, joka ei kuitenkaan riittänyt vaalipiirin ykköspuolueen keskustan listoilla kuin 16. sijaan. Kansanedustajan paikka jäi Ojalehdolta noin äänen päähän. Suhteellisesti Ojalehtoa paremmin menestyi Oulun vaalipiirissä Perussuomalaisten Juha Liukkonen, jonka äänen saalis riitti puolueen listoilla vaalipiirissä kahdeksanteen sijaan. Kansanedustajan paikkaan hän olisi tarvinnut ääntä enemmän. Kokoomuksen Teija Larikan (691 ääntä) ja Itsenäisyyspuolueen Jaakko Impolan (279) paikka jäi tuntuvasti kauemmaksi. Matti Similä keräsi Keski-Suomessa keskustan listalla yli ääntä, mikä oikeutti hänet puolueen listalla sijalle 7. Lisä-ääniä Similä olisi tarvinnut noin päästäkseen eduskuntaan. Satakunnassa Perussuomalaisten Marianne Ostamo pääsi myös yli tuhannen äänen (1 148), mutta kansanedustajan paikkaan olisi vaadittu noin ääntä enemmän. Pirkanmaalla Kalle Kiilin ääni- Vaali-iltana riitti jännitettävää eri puolilla Suomea. Puoluejohtajat viettivät vaalivalvojaisia Helsingissä. 16

17 saalis nousi lähes 1 800:aan, millä heltisi keskustan listan kymmenes paikka. Kansanedustajuus olisi vaatinut noin ääntä enemmän. UUDELLAMAALLA NELJÄ EHDOKASTA Maan suurimassa vaalipiirissä Uudellamaalla Insinööriliitolla oli yhteensä neljä ehdokasta neljästä eri puolueesta. Ääniä he keräsivät yhteensä noin Insinööriliiton ykkönen Uudellamaalla oli SDP:n Pasi Kanerva (440) ennen Perussuomalaisten Mikko Wikstedtiä (400). Vasemmistoliiton Tapio Pulkkiselle tuli 251 äänestäjän tuki. Kristillisdemokraattien Janne Suuronen sai 111 ääntä. Lapin ja Savo-Karjalan vaalipiireissä ehdokkaita oli kaksi kummassakin. Savo-Karjalassa Perussuomalaisten Ari Kaunisaho sai lähes 750 ääntä. Kristillisdemokraattien Markku Kujanpään äänisaalis jäi 145:een. Lapissa Piraattipuolueen Ari Ryynänen oli 160 äänellään Muutos 2011 Marko Heikkuria (51 ääntä) suositumpi. Pirkanmaalla Vasemmistoliiton Katja Kotalampi sai lähes viisisataa ääntä. Hämeessä puoluetoveri Antti Hartikaista äänesti 233 kansalaista. Vaasan vaalipiirissä saman p uolueen Immanuel Grönlundin tulokseksi tuli 79 ääntä. Maarit Kytöharju Insinöörit ja työmarkkinoiden polarisaatio KOLUMNI Terhi Maczulskij Vanhempi tutkija Palkansaajien tutkimuslaitos Suomen työmarkkinat ovat polarisoituneet 1990-luvun puolivälin jälkeen. Työmarkkinoiden polarisoitumisella tarkoitetaan ammattirakenteen jakautumista aiempaa selvemmin matala- ja korkeapalkkaisiin töihin. Samaan aikaan keskipalkkaisten ammattien osuus työmarkkinoilla tarjolla olevasta työvoimasta on vähentynyt. Ammattirakenteen jakautumisen syiksi on laskettu teollisuuden rakennemuutos, teknologinen kehitys, palveluhyödykkeiden kysynnän kasvu ja ulkoistaminen. Esimerkiksi teknologinen kehitys on johtanut siihen, että koneilla on korvattu rutiininomainen työ, kuten varastotyö. Erilaisten matalapalkkaisten palvelualojen tuottamien hyödykkeiden kysynnän kasvu puolestaan heijastelee korkeapalkkaisten työntekijöiden tulojen kasvua. Näitä palveluja ovat muun muassa kauneusja liikuntapalvelut. Lisäksi ulkoistaminen on syrjäyttänyt kotimaassa varsinkin sellaisia työtehtäviä, joiden toiminta on rutiininomaista eikä ole sidottu maantieteellisesti tiettyyn paikkaan. Tällaisia esimerkkejä ovat puhelinneuvonta ja kirjanpito. Korkean osaamisen ammattilaisilla, kuten insinööreillä, ei liene hätäpäivää. Jatkossakin tarvitaan asiantuntijoita, jotka luovat teknologiaa. Näitä ovat insinöörien ohella muun muassa tutkijat, analyytikot ja ohjelmistojen kehittäjät. Koska ammattirakenteen jakautuminen oletettavasti kiihtyy tulevaisuudessa, yhteiskunnan täytyy reagoida siihen nopeasti. Yksi keino on ottaa huomioon työn kysynnän ja tarjonnan tasapaino tulevaisuudessa. Esimerkiksi matemaattisiin aineisiin suuntautuvan nuoren kannattaa miettiä, kouluttautuako kirjanpitäjäksi vai insinööriksi. Koulutuspolitiikkaa pitäisi muuttaa jatkossa siten, että koulutuspaikkojen uudelleenkohdentaminen vastaisi enemmän tulevaisuuden työmarkkinanäkymiä. 17

18 Työmatkustamisen korvaamiskäytännöt vaihtelevat Asiamies Hannu Takala Insinööriliitosta kertoo, että eri yritysten ja toimialojen välillä on suuria eroja siinä, miten vapaa-aikana tapahtuva työmatkustaminen korvataan. Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n suunnittelu-, energia- sekä tietotekniikan palvelualan työehtosopimuksiin on kirjattu määräykset vapaa-aikana tapahtuvan työmatkustamisen korvauskäytännöistä. YTN:n teknologiateollisuuden työehtosopimuksessa edellytetään, että vapaa-aikana matkustamisen korvauksesta sovitaan paikallisesti. Osassa teknologiateollisuuden yrityksissä onkin tehty paikallinen sopimus työmatkustamisesta. Teknologiateollisuudessa korvaukset maksetaan parhaimmillaan tunti tunnista. Joissakin tapauksissa suoritetaan rahakorvaus, jonka summa vaihtelee merkittävästi. Jotkut yritykset maksavat korvauksia vain osalle ylemmille toimihenkilöille, Takala sanoo. Vaikka työaikalaki määrittelee vuorokautisen ja viikoittaisin lepoajan, se ei huomioi vapaa-aikana tapahtuvaa työmatkustamista. Takalan mukaan työaikalaki on kirjoitettu aikana, jolloin työmatkustaminen oli vielä harvinaisempaa; globaalissa taloudessa matkustetaan ja töitä tehdään eri aikaan. PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI Takala kehottaa paljon työssään matkustavia jäseniä pitämään huolta jaksamisestaan. Työpaikoilla pitäisi sopia paikallisesti palautumisajoista. Ellei yrityksessä ole paikallisesti sovittu vapaa-aikana tehdyn työmatkustamisen korvaamisesta, työssään matkustavan jäsenen kannattaa neuvotella korvauksesta ja kirjauttaa se työsopimukseen. Jos työmatkustaminen heikentää työhyvinvointia tai vaikeuttaa liikaa yksityiselämää, asia pitää ottaa esiin esimiehen kanssa. Takala neuvoo paljon matkustavia hankkimaan harrastuksen, josta voi pitää kiinni myös työmatkoilla. Terveelliset elämäntavat, kohtuulliset työajat ja riittävä yöuni ovat oleellisia hyvinvoinnin kannalta. Perheenisän työmatkat alkavat varhain TEKSTI: Päivi-Maria Isokääntä KUVAT: Mikko Törmänen Ville Marjamaan mielestä työssään matkustavan kannattaa huolehtia jaksamisestaan. 18

19 Ville Marjamaan työmatkat suuntautuvat lähinnä Suomeen ja Keski-Eurooppaan. Työmatkustamisen ja perheelämän yhteensovittaminen on oma taitolajinsa. Aikaiset herätykset ja myöhäiset kotiinpaluut asettavat omat haasteensa. Matkoilta saa kuitenkin uusia kokemuksia ja vaihtelua. Vaikka työmatkustaminen on viime vuosina vähentynyt muun muassa tietojärjestelmien kehittymisen ja talouden taantuman myötä, moni insinööri reissaa edelleen ympäri Suomea ja maailmaa. Insinööriliiton viimevuotisen työmarkkinatutkimuksen mukaan 72 prosenttia insinööreistä matkustaa työnsä takia ja vuodessa kertyy keskimäärin 29 matkapäivää. Työssä matkustaminen on tullut tutuksi myös kiskokalustovalmistaja Transtechillä järjestelmäasiantuntijana työskentelevälle Ville Marjamaalle. Kotimaassa hän matkustaa pari kertaa kuukaudessa ja Keski-Eurooppaan suuntautuvia ulkomaan työmatkoja hänelle kertyy neljästä kahdeksaan kertaan vuodessa. Matkapäivien aikana työtehtävät painottuvat yleensä toimittajatapaamisiin, suunnittelun ja tuotteiden tarkistamiseen. Vaikka työmatkustaminen tuo vaihtelua toimistotyöhän, se asettaa haasteita työn ja perhe-elämän yhteensovittamiselle. Marjamaan perheessä molempien vanhempien työ sisältää matkustamista ja muita poikkeavia tilanteita, jotka vaikeuttavat arjen pyörittämistä. Työmatkat alkavat yleensä aikaisin aamulla ja päättyvät myöhään illalla. Transtechissä on käytössä joustava työaika, mutta arjen rutiinit kolmilapsisessa perheessä pitävät huolen siitä, että herätys on varhain. YLI PUOLEN VUOROKAUDEN TYÖPÄIVIÄ Marjamaa kertoo esimerkkinä Otamäen tehtaalla suuntautuvasta työmatkasta, jonne hän lähtee kotoa aamulla ennen kuutta ja palaa kotiin illalla vasta yhdeksän jälkeen. Eurooppaan suuntautuvat matkat venyvät vieläkin myöhempään. Kun paluulento Keski- Euroopasta lähtee iltapäivällä, hän on kotona Oulussa vasta puoli kahden aikaan yöllä. Marjamaa kertoo hyödyntävänsä joustavaa työaikaa mahdollisuuksien mukaan. Jos hän palaa työmatkalta esimerkiksi torstain ja perjantain välisenä yönä eikä seuraavalle päivälle ole sovittu palavereita, hän pitää vapaapäivän. Keskellä viikkoa on vaikeampi pitää vapaata. Silloin töihin mennään vähemmillä yöunilla. PAIKALLISESTI SOVITTU KORVAUKSESTA Kiskokalustovalmistajana ja keskiraskaiden konepajatuotteiden sopimusvalmistamisesta tunnetulla Transtechillä on tehty paikallinen sopimus vapaa-aikana tapahtuvan työmatkustamisen rahallisesta korvaamisesta ylemmille toimihenkilöille. Sopimus sisältää vastaavia elementtejä, joita on teknologiateollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimuksessa. Marjamaa kertoo olevansa tyytyväinen, että yhtiö korvaa vapaa-aikana tapahtuvan työmatkustamisen. Laskelmieni mukaan minulle kertyy vuosittain työmatkustamista vapaa-aikana noin 150 tuntia. 19

20 Wilma on kotoisin Vaasasta TEKSTI: Minna Virolainen KUVAT: Minna Virolainen ja Shutterstock Sähköinen reissuvihko Wilma on tuttu lähes kaikille koululaisille ja heidän vanhemmilleen. Ohjelmiston kehittäneestä yrityksestä StarSoft on kuullut vain harva koulumaailman ulkopuolella. Kouluhallinnon ohjelmiin keskittyvä StarSoft toimii suppealla alalla, mutta käyttäjiä järjestelmillä on paljon. Yrityksen päätuote on Wilma, josta vanhemmat ja oppilaat hyödyntävät vain pientä osaa. Koululla käytössä oleva kokonaisuus on paljon laajempi. Järjestelmässä hoituvat arvostelut, poissaolot, lukujärjestykset ja monet hallinnon rutiinit. Itse asiassa Wilma on opiskelijahallinnon tietokantaohjelman ja opetusjärjestelyiden suunnitteluohjelman yhteinen www-liittymä. Peruskoulu-lukiosektorista 95 prosenttia käyttää yrityksen ohjelmia, ammatillisista oppilaitoksista noin puolet. Ammattikorkeakouluja on käyttäjinä muutama. Vaikka yritys on selkeä markkinajohtaja alallaan, StarSoftin Juha Engmanin mukaan kehitys ja kasvu on yrityksellä edelleen tiukasti tähtäimessä. 20

21 Kehityspäällikkö Juha Engmanin työyhteisö muodostuu monen eri alan osaajasta. StarSoft valtasi Suomen koulut. Toimintaympäristön jatkuva muutos on yksi eteenpäin työntävä voima. Koko ajan on mahdollista tehdä ja kehittää uusia asioita. Sähköisten palveluiden siirtyminen mobiiliin on yksi esimerkki uusista suunnista. Myös viranomaisten vaatimukset ja lainsäädäntö muuttuvat, mikä tarkoittaa järjestelmän jatkuvaa muokkaamista. StarSoft on kasvanut voimakkaasti viime vuosien aikana. Engman tuli taloon ammattikorkeakoulun työharjoittelun kautta ja ollut hommissa jo 12 vuotta. Kun tulin taloon, taisin olla kymmenes työntekijä. Nyt yrityksessä on töissä noin 50 ihmistä. Lisäksi koulutukset hoitaa alihankintana yhteistyöyritys. Kehityspäällikkönä työskentelevän Engmanin työnkuva muuttui vuoden alkupuolella. Tällä hetkellä hän keskittyy erityisesti firman sisäisiin prosesseihin. Hän on mukana myös tuotekehityksessä, mutta enemmän suurten linjojen kuin käytännön yksityiskohtien osalta. Jatkuva kasvu tarkoittaa, että yrityksessä joudutaan miettimään uudelleen, miten asioita tehdään. PALVELUVIENTI HOUKUTTELEE Kotimaan markkinoita hallitseva yritys tähyilee koko ajan myös ulkomaille. Engman kertoo, että yksittäisiltä kouluilta tulee yhteydenottoja lähes viikoittain. Lisäksi StarSoft saa viestiä kotimaisilta kouluilta, että niissä vierailleet eri maiden edustajat ovat erittäin innostuneita Wilmasta. Ilmeisesti näissä kouluissa on kyllä käytössä yksittäisiä järjestelmiä, jotka toimivat joko hallinnossa tai pelkästään opettajien työkaluna, mutta eri osat yhdistävä kokonaisuus puuttuu. StarSoft ei myy pelkkää sovellusta, vaan tukipalvelut ovat olennainen osa kokonaisuutta. Jokaisessa maassa on oma lainsäädäntönsä ja toimintatapansa, joten kouluhallinnonohjelma vaatii maakohtaista muokkausta. Siksi palvelun vientiin tarvitaan yhteistyökumppaniksi yksittäistä koulua isompi yksikkö tai kunta. PELKKÄ TEKNIIKKA EI RIITÄ Engman on kouluikäisten lastensa myötä myös Wilman käyttäjä. Hän kertoo antavansa työpaikalla aika ajoin palautetta omista käyttökokemuksistaan. Yrityksessä on paljon muitakin vanhempia, joten huoltajan näkökulmaa saadaan talon sisältä. Jos lasketaan oppilaslisenssien määrä ja lisätään jokaiselle kaksi huoltajaa, saadaan Wilman laskennalliseksi käyttäjämääräksi noin 1,5 2 miljoonaa. Isoon joukkoon mahtuu monipuolinen kirjo erilaisia ihmisiä, käyttötapoja ja -tarpeita. Myös opettajat ovat tietotekniikan käyttäjinä hyvin erilaisia. Osa navigoi sähköisessä maailmassa luontevasti, toisilta se ei suju niin helposti. Wilman käyttöön liittyvät ongelmat nousevat toisinaan uutisiin ja puhuttavat sosiaalisessa mediassa. Joidenkin vanhempien mielestä viestittely Wilmassa keskittyy vain kielteisiin asioihin. Osa opettajista taas kokee, että sähköisen työkalun myötä vanhemmat odottavat heidän olevan aina tavoitettavissa. Engman huomauttaa, että ongelmat liittyvät yleensä enemmän sovelluksen käyttöön kuin itse järjestelmään. Myönteisen palautteen antaminen on järjestelmässä ihan yhtä helppoa kuin ongelmista raportoiminen. Sähköiseen viestintään liittyy paljon sudenkuoppia. Sähköinen viestintä on altis väärinymmärryksille. Edistääkseen koulun ja kodin välistä vuorovaikutusta StarSoft teki pari vuotta sitten yhteistyössä Ben Furmanin kanssa opettajille oppaan, joka keskittyy nimenomaan viestinnän sisältöön. Pelkkä tekninen osaaminen ei riitä, tarvitaan parempia viestintätaitoja. YHDESSÄ OMISTAJIEN KANSSA Rehtorina toiminut Pentti Tarpio perusti StarSoftin vuonna Hän omistaa yrityksen edelleen kahden poikansa kanssa. Omistajia on mukana myös aktiivisessa toiminnassa. Yksi omistajista tekee koodia tuossa viereisessä huoneessa, Engman vinkkaa. Työntekijän kannalta perheyrityksissä on omat hyvät ja huonot puolensa. Engmanin mukaan yksi parhaista puolista on se, että asioita tarkasteltaessa tulovirta ei ole ainoa ratkaiseva tekijä. Tämä koskee sekä ohjelmiston parissa tehtävää työtä että työntekijöitä. Tällä olen ihminen enkä pelkkä numero kulutaulukossa. 21

22 Kuntalaisten palveluksessa TEKSTI: Kirsi Tamminen KUVAT: Marja Seppälä Lassi Nurmi ihastelee viime vuonna valmistunutta kaupunkipuroa. Ison infrahankkeen avulla saatiin Vuoksen taimenille kutupaikka ja purosta mainio lisä kruununpuiston kulttuurimaisemaan. Imatran kaupungintalolta avautuu upea näkymä Vuoksen niskaan. Kun on kahdessa vuodessa ylennyt työpäälliköstä kaupungininsinööriksi, työpäivään ei mahdu montaa hetkeä, jolloin ehtii lepuuttaa silmiään virtaavassa joessa. 22

23 Kaupungininsinööri Lassi Nurmen työpäivä täyttyy muun muassa palavereista ja kokouksista sekä tulevan miettimisestä ja ongelmien ratkomisista. Työnkuvaan kuuluu laaja-alainen yhteistyö infra-asioissa eri tahojen kanssa. Nurmi käy isoimmissa urakkakokouksissa seuraamassa hankkeiden etenemistä. Aina silloin tällöin hän kiertelee kenttää ja vierailee eri työmailla. Juttelen ihmisten kanssa ja pyrin saamaan kehittämisideoita kaikilta eri organisaatiotasoilta. Imatra on Nurmen mukaan hyvin omakotivaltainen kaupunki. Asukkaita on vajaa ja pinta-alaa noin 191 neliökilometriä. Asukasta kohden on paljon hoidettavaa pinta-alaa, sekä katu- että viheralueita. Pari vuotta sitten Nurmi palkattiin Imatran kaupungille työpäälliköksi; osasyynä lienee, kun hän työhaastattelussa esitti näkemyksiään kuntapuolen kehittämiskohteista. Monissa kunnissa suunnittelu- ja rakennuttamisorganisaatiot ovat olleet erikseen eikä tieto ole välittynyt niiden kesken. Nurmi pohti, miksei suunnitteluttaminen ja rakennuttaminen voi olla yhtä prosessia, jota vetää sama henkilö. Nurmen vetovastuulla malli toteutui ja muun muassa investointien läpimenoaikoja saatiin lyhennettyä. Vanhanaikaisia toiminta tapoja sekä julkisella että yksityisellä puolella on ryhdytty monin paikoin uudistamaan. ISO LOIKKA PUOLESSA VUODESSA Kun Nurmi oli työskennellyt puoli vuotta karjalaisessa kaupungissa, hänet nimettiin tuotantojohtajaksi. Hän oli keskeisesti mukana suunnittelemassa Imatran teknisessä toimessa toteutettua organisaatiouudistusta, joka otettiin käyttöön viime vuoden lopulla. Kaupungissa siirryttiin uudistettuun tilaaja tuottaja-malliin ja oli luontevaa palkata kaupungintalolle insinööri, joka oli perehtynyt siihen. Tekninen toimi on tilaajaorganisaatio. Sillä on kumppaninaan kaksi Lassi Nurmi ja Henry Tapiola tutkivat yksityiskohtia Imatrankosken koulun saneeraushankkeessa. eri yhtiötä, jotka kaupunki omistaa täysin. YH Rakennuttaja Oy:n kautta hoituu niin talo- kuin iinfrapuolen rakennuttaminen ja isännöinti. Tuotantoyhtiö on Imatran Kiinteistö- ja Aluepalvelut Oy, joka tuottaa palvelut yhdessä yksityisten toimijoiden kanssa. Nurmen vetovastuuseen kuuluvat muun muassa kunnallistekniset investoinnit, liikenne- ja viheralueiden sekä ulkoliikuntapaikkojen ylläpito. Hänellä on kuusi suoraa alaista ja viisi rakennuttajaa. Koko tuotanto-organisaatiossa työskentelee noin 100 henkilöä. Teknisen toimen infranhallinnan budjetti on miljoonaa vuodessa, riippuen investointien määrästä. IMATRALAISITTAIN ISOJA HANKKEITA Imatralla on ollut jo jonkin aikaa aiempaa korkeampi investointibuumi. Elinkeinorakennetta on kehitetty paljon, sillä entinen suurteollisuuspitäjä on saanut osansa koko maata vaivanneesta rakennemuutoksesta. Matkailua nostetaan entistä enemmän teollisuuden rinnalle. Imatralle on rakennettu vapaa-ajan toiminnan paikkoja, etenkin urheilumatkailua varten sekä mökkejä kylpylän alueelle. Nurmi muistuttaa, että Venäjän rajalle on matkaa viisi kilometriä; venäläiset ovat läsnä joka päivä. Vieraita toivotaan Venäjän lisäksi myös kotimaisista matkailijoista. Paikkakuntalaisetkin hyötyvät uusista urheiluharrastuspaikoista. Nurmen mielestä keskeinen haaste hänen työssään on rahoittaa palvelut tehokkaasti ja pitää kuntalaiset tyytyväisinä. Omalta osaltani pyrin pitämään kunnan elinvoimaisena ja houkuttelevana, jotta ihmiset eivät muuta pois. Pitää olla houkutteleva myös yrityksille ja matkailijoille. HALU JÄÄDÄ ETELÄ-KARJALAAN Kolmikymppinen Lassi Nurmi valmistui maanrakennusinsinööriksi vuonna Syntyperäinen lappeenrantalainen opiskeli aluksi paperitekniikkaa, mutta työttömyystilanne ei näyttänyt kovin hyvältä. Hän vaihtoi infrapuolelle, joka tuntui tarjoavan töitä. Niin kauan kuin vettä hanasta virtaa ja pitää liikkua paikasta toiseen, aina on töitä, kaveri kannusti alan vaihtoon. Opiskeluaikana Nurmi pääsi käytännön läheisiin töihin Lappeenrannan kaupungille. Jo tuolloin kuntapuoli kiinnosti. Työkokemus yksityisellä puolella suunnittelijasta vaativiin konsulttitehtäviin pohjusti häntä reippaaseen nousujohtoiseen uraan myös julkisella sektorilla. Nurmi itse arvelee olleensa oikeassa paikassa oikealla hetkellä, mutta myöntää olevansa ripeäliikkeinen tekijä, joka on aina tehnyt kovasti töitä. Olen ottanut lisävastuuta, kun sitä on tarjottu. Näen itseni tulevaisuudessa samantyyppisissä johtotehtävissä kuin nykyisin. Eivät haasteet kuntapuolelta mihinkään häviä. 23

Vaikuttamisen ABC Case STTK. Lounais-Suomen Partiopiirin Lippukuntapäivä Turku

Vaikuttamisen ABC Case STTK. Lounais-Suomen Partiopiirin Lippukuntapäivä Turku Vaikuttamisen ABC Case STTK Lounais-Suomen Partiopiirin Lippukuntapäivä 28.9.2014 Turku Mikä STTK? Palkansaajakeskusjärjestö Tehtävänä parantaa toimihenkilöiden taloudellista ja henkistä hyvinvointia sekä

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

PALKKAKYSELY PALKKAKYSELY

PALKKAKYSELY PALKKAKYSELY 1. PALKKAKYSELY 1 Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RILin jäsenille tehtiin lokakuussa 2016 työmarkkinatutkimus internet-kyselynä. Kysely toteutettiin yhteistyössä Tekniikan Akateemisten Liitto TEKin vastaavan

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste,

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, 8.4.2014 Pro on Yksi Suomen suurimmista ammattiliitoista: suurin yksityisen sektorin toimihenkilöliitto ja Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n

Lisätiedot

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy T-Media Oy T-Media tarjoaa parhaat palvelut maineen ja sidosryhmäsuhteiden johtamiseen. Palvelemme asiakkaitamme

Lisätiedot

Osapuolet ovat saaneet aikaan seuraavan neuvottelutuloksen: MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

Osapuolet ovat saaneet aikaan seuraavan neuvottelutuloksen: MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Osapuolet ovat saaneet aikaan seuraavan neuvottelutuloksen: MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2010-2012 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO 2 PALKKOJEN KOROTTAMINEN Palkkojen

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Kaksi viidestä vähentäisi puolueita

Kaksi viidestä vähentäisi puolueita Julkaistavissa.. klo.00 jälkeen Kaksi viidestä vähentäisi puolueita Suomessa on puoluerekisterissä kuusitoista puoluetta. Kaksi viidestä ( %) suomalaisesta yhtyy väittämään, että Suomessa on liikaa puolueita.

Lisätiedot

Raportointi >> Perusraportti Tasa arvovaalikone

Raportointi >> Perusraportti Tasa arvovaalikone heli.kiemunki (Lapin ammattiopisto), olet kirjautuneena sisään. 10. maaliskuuta 2011 10:21:05 Your boss is {0} Kirjaudu ulos Etusivu Kyselyt Raportointi Asetukset Käyttäjätiedot Ota yhteyttä Oppaat Help

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

Tekniikan akateemiset TEK Jäsentutkimus Yhteenveto tuloksista

Tekniikan akateemiset TEK Jäsentutkimus Yhteenveto tuloksista Tekniikan akateemiset TEK Jäsentutkimus 2013 Yhteenveto tuloksista Taustamuuttujat: Ikä Taustamuuttujat: Jäsenlaji Taustamuuttujat: Työtilanne Jäsenpalvelut ja -edut J1. Miten hyödyllisenä pidät TEKin

Lisätiedot

Luottamus hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita on vähentynyt viime vuodesta

Luottamus hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita on vähentynyt viime vuodesta 12.7.2016 Luottamus hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita on vähentynyt viime vuodesta Suomalaisista alle kolmannes (30 %) ilmoittaa, että Juha Sipilän hallituksen (keskusta, perussuomalaiset, kokoomus)

Lisätiedot

#UusiTyö Mitä tarkoittaa uusi työ? Henna Keränen Uusi työelämä ja kestävä talous, Sitra

#UusiTyö Mitä tarkoittaa uusi työ? Henna Keränen Uusi työelämä ja kestävä talous, Sitra #UusiTyö Mitä tarkoittaa uusi työ? Henna Keränen Uusi työelämä ja kestävä talous, Sitra Twitter: @keranenhenna Muuttuko työelämä työsuhteet? 200 Työsuhteiden tulevaisuus 190 180 Jatkuva osa-aikatyö 170

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 23:2016

TILASTOKATSAUS 23:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 23:2016 1 13.12.2016 VANTAALAISTEN TYÖLLISTEN KESKIMÄÄRÄISET VALTIONVERON- ALAISET VUOSITULOT ERI TOIMIALOILLA VUOSINA 2011 2014 Vantaalaisten työllisten miesten keskitulot

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Työmarkkinakatsaus Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen

Kuntajohtajapäivät Työmarkkinakatsaus Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen Kuntajohtajapäivät 2011 Työmarkkinakatsaus 12.8.2011 Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen Ajankohtaista Hallitusohjelma kunta-alan ja työmarkkinoiden kannalta: Talouspolitiikan ja työmarkkinoiden koordinointi

Lisätiedot

KUNTAVAALIEN YKKÖSTEEMAT: VANHUKSET, TERVEYSPALVELUT, KUNTATALOUS JA TYÖLLISYYS

KUNTAVAALIEN YKKÖSTEEMAT: VANHUKSET, TERVEYSPALVELUT, KUNTATALOUS JA TYÖLLISYYS KUNTAVAALIEN YKKÖSTEEMAT: VANHUKSET, TERVEYSPALVELUT, KUNTATALOUS JA TYÖLLISYYS Lähes kaikki äänestäjät haluavat nostaa tärkeimmiksi kuntavaaliteemoiksi vanhusten huollon ( %), kotikunnan talouden ja velkaantumisen

Lisätiedot

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Terveellinen työ Elämän eri vaiheissa

Terveellinen työ Elämän eri vaiheissa Terveellinen työ Elämän eri vaiheissa Kestävän työuran edistäminen ja Suomen hallituksen kärkihanke 4: Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan

Lisätiedot

, , , ,5 48,75 52

, , , ,5 48,75 52 1 Kaupan vuosivapaajärjestelmä 1 Vuosivapaan ansainta Vuosivapaajärjestelmässä työntekijä ansaitsee kalenterivuosittain 1.1.2017 alkaen vuosivapaata. Niissä työsuhteissa, jotka alkavat 1.1.2017 tai sen

Lisätiedot

TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU

TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU VIESTINNÄN KESKUSLIITTO MEDIAUNIONI TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU Aika 23.11.2011 Paikka Viestinnän Keskusliiton kokoustilat, Helsinki Läsnä VKL Johanna Varis Elina Nissi

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Vaikuttajatutkimuksen tulokset LUOTTAMUKSELLINEN Lehdistötilaisuus Lasipalatsi 12.6.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti terveyspolitiikan vaikuttajien

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010 LOPPURAPORTTI 1(12) 2011 ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, ja Imatralla ja Lappeenrannassa suoritettiin ilmastonmuutos-kysely kolmannen kerran syksyllä. Kysely kohdistettiin kuntalaisille.

Lisätiedot

ONGELMIA TYÖPERUSTEISTEN OLESKELULUPIEN KANSSA ALI GIRAY

ONGELMIA TYÖPERUSTEISTEN OLESKELULUPIEN KANSSA ALI GIRAY ONGELMIA TYÖPERUSTEISTEN OLESKELULUPIEN KANSSA ALI GIRAY S Ulkomaalaislaki: 36 (13.9.2013/668) > Voidaan jättää myöntämättä, jos on perusteltua aihetta epäillä ulkomaalaisen tarkoituksena olevan maahantuloa

Lisätiedot

PUUSEPÄNTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

PUUSEPÄNTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA PUUSEPÄNTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2015-2017 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Allekirjoittaneet liitot sopivat työmarkkinoiden keskusjärjestöjen 30.8.2013 työllisyys- ja kasvusopimusta koskevan neuvottelutuloksen

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

SUHDANNEKATSAUS 2/2004

SUHDANNEKATSAUS 2/2004 SUHDANNEKATSAUS 2/24 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 1984..25 12 Ennuste 1 8 6 4 2 84 85 86 87 88 89 9 91 92 93 95 96 97 98 1 2 3 4 5 6 SUHDANNEKATSAUS 2/24 29.1.24 1(3) SUUNNITTELUALAN KASVUNÄKYMÄT HIIPUIVAT

Lisätiedot

Poliittinen riski Suomessa. Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset

Poliittinen riski Suomessa. Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset Poliittinen riski Suomessa Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset 16.10.2014 Taustaa tutkimuksesta Aula Research Oy toteutti syys-lokakuussa kyselytutkimuksen poliittisesta riskistä Suomessa Tutkimus

Lisätiedot

Rakennusala työllistää RT:n katsaus Tapio Kari

Rakennusala työllistää RT:n katsaus Tapio Kari Rakennusala työllistää RT:n katsaus Tapio Kari Rakennusteollisuus RT Tapio Kari Rakennusteollisuus RT Tapio Kari Rakennusteollisuus RT Tapio Kari Rakennusteollisuus RT Tapio Kari Työkokeilu Kuuden euron

Lisätiedot

TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers. Tiedettä elämää varten

TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers. Tiedettä elämää varten TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers Tiedettä elämää varten Tieteentekijöiden liiton jäsenyys on tärkeä osoitus oman ammatillisen identiteetin

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS. Tutkimusjohtaja Mikko Kesä

TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS. Tutkimusjohtaja Mikko Kesä Raportti Tutkimusraportti 3.2.2010 23.3.2010 TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS Tutkimusjohtaja Mikko Kesä Tutkimusjohtaja Tutkija Suvi Kovero Mikko Kesä Innolink Research Oy Oy. 2009-2010 2010 Perustiedot

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Töihin Verohallintoon

Töihin Verohallintoon Töihin Verohallintoon Yllättävän hyvä Meillä voit joustavasti yhdistää työn ja vapaa-ajan. Meillä on tehtävien vaativuuden ja oman työsuorituksen huomioiva palkkausjärjestelmä joustava työaika mahdollisuus

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä TYÖTTÖMYYSBAROMETRI 2014 Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä Työttömyysbarometrin sisältö 1. Yhteenvetoa tuloksista 2. Tilastotietoja tekniikan alan yliopistokoulutettujen työttömyydestä

Lisätiedot

Jäsenet. Arvot. Toiminta- ajatus

Jäsenet. Arvot. Toiminta- ajatus Jäsenet Arvot Toiminta- ajatus Visio Tavoitteet 3.2.2016 Nimi Sukunimi @TK_akateemiset 2 3.2.2016 Nimi Sukunimi @TK_akateemiset 3 Suurin osa jäsenistä on tekniikan tai luonnontieteiden yliopistollisen

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Kevan toimintaympäristötutkimus 2016

Kevan toimintaympäristötutkimus 2016 Kevan toimintaympäristötutkimus 2016 Tutkimuksesta Keva seuraa toimintaympäristönsä keskeisiä ja ajankohtaisia muutoksia säännöllisesti toteutettavalla tutkimuksella. Otos: kuntaorganisaatiot, joissa on

Lisätiedot

HALLITUS VASTAAN OPPOSITIO KANSAN KANTA

HALLITUS VASTAAN OPPOSITIO KANSAN KANTA Julkaistavissa.. klo. jälkeen HALLITUS VASTAAN OPPOSITIO KANSAN KANTA Hallitukseen luotetaan enemmän kuin oppositioon Suomalaisista kaksi viidestä ( %) ilmoittaa, että hallituksen kyky hoitaa maamme asioita

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2006 '07 '08 '09 '10 '11

TYÖLLISYYSKATSAUS 2006 '07 '08 '09 '10 '11 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: JOULUKUU 2011 puh. 010 604 8050 ja 010 604 8051 Julkistettavissa 24.1.2012 klo 9.00 www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 350 300 '000 250 200 (1)

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

EXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori

EXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Elokuu 2011 Tiedätkö kuka sinua edustaa työpaikalla vai edustaako kukaan? Luottamusmies

Lisätiedot

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihdossa syvennetään maailmalla oman alan osaamista, kielitaitoa ja kansainvälisiä verkostoja. Vaihdossa hankitut tiedot,

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Herättelevät kysymykset ammattikuljettajalle Terveenä ja hyvinvoivana jo työuran alussa POHDI OMAA TERVEYSKÄYTTÄYTYMISTÄSI VASTAAMALLA SEURAAVIIN KYSYMYKSIIN: TYÖ Kuinka monta tuntia

Lisätiedot

DI - KATSAUS 2009. Toukokuu 2009. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL

DI - KATSAUS 2009. Toukokuu 2009. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL DI - KATSAUS 2009 Toukokuu 2009 Sivu 2 (15) YHTEENVETO Rakennus- ja kiinteistöala työllisti vuonna 2008 Tilastokeskuksen mukaan noin 250 000 henkilöä. Heistä rakennusalan diplomi-insinööri -tasoisen koulutuksen

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2002 '03 '04 '05 '06 '07 '08 '09 '10

TYÖLLISYYSKATSAUS 2002 '03 '04 '05 '06 '07 '08 '09 '10 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: JOULUKUU 2010 puh. 010 604 8050 ja 010 604 8051 Julkistettavissa 25.1.2011 klo 9.00 www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 350 '000 300 250 200 (1)

Lisätiedot

PISA 2012 ENSITULOKSIA Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto

PISA 2012 ENSITULOKSIA Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto PISA 2012 ENSITULOKSIA Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto PISA 2012 Programme for International Student Assessment Viides tutkimus PISA-ohjelmassa: pääalueena matematiikan

Lisätiedot

Vetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO

Vetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO Vetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO 2 Miksi teknologia! Miksi kone- ja tuotantotekniikka! 3 Teknologiateollisuus mahdollisuuksien maailma Teknologia työllistää

Lisätiedot

HE 89/2006 vp. 2. Toiminnan tavoite Teknologian kehittämiskeskuksesta

HE 89/2006 vp. 2. Toiminnan tavoite Teknologian kehittämiskeskuksesta HE 89/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi teknologian kehittämiskeskuksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi teknologian kehittämiskeskuksesta

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Työsuhteen säännöstys ja neuvottelut

Työsuhteen säännöstys ja neuvottelut Työsuhteen säännöstys ja neuvottelut 1 Työsuhteen säännöstys ja sääntelyjärjestys Työehtosopimus ja soveltamisala Paikallinen sopiminen Työsäännöt Työlainsäädäntö Vakiintunut käytäntö Työsopimus TYÖSUHDE

Lisätiedot

Henna Nurminen Hankkeen esittely

Henna Nurminen Hankkeen esittely Henna Nurminen 1.4.2016 Hankkeen esittely Perustiedot Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun ELY-keskusten yhdessä toteuttama ESR-hanke Tiimi (paikkakunta): Projektipäällikkö Henna Nurminen (Rovaniemi) Projektikoordinaattori

Lisätiedot

Vaalikysely. 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 2. Kotikuntanne asukasmäärä. 3. Vastaajan sukupuoli. Vastaajien määrä: 80

Vaalikysely. 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 2. Kotikuntanne asukasmäärä. 3. Vastaajan sukupuoli. Vastaajien määrä: 80 Vaalikysely 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 25% 5 75% 10 Keskusta Kokoomus Kristillisdemokraatit Perussuomalaiset Ruotsalainen Kansanpuolue 10 Sosiaalidemokraatit Vasemmistoliitto Vihreät

Lisätiedot

Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen. Vastausjakaumia TNS Gallup 2016 kyselystä

Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen. Vastausjakaumia TNS Gallup 2016 kyselystä Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen Vastausjakaumia TNS Gallup 016 kyselystä Vastaajien lukumääriä Painottamaton Painotettu Akavalaiset 769 816 Muut 58 577 Akavalaiset: Mies 60 7 Nainen 09 5 Alle

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

Samapalkkaisuusohjelma Pelastustoimen naisverkosto Outi Viitamaa-Tervonen, Sosiaali- ja terveysministeriö

Samapalkkaisuusohjelma Pelastustoimen naisverkosto Outi Viitamaa-Tervonen, Sosiaali- ja terveysministeriö Pelastustoimen naisverkosto 4.5.2016 Outi Viitamaa-Tervonen, Sosiaali- ja terveysministeriö Sukupuolten palkkatasa-arvo sitkeä ja keskeinen tasa-arvokysymys Naisten ja miesten syrjimätön ja tasa-arvoinen

Lisätiedot

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa Mika Valtanen Opteam 22.11.2016 Työelämä nyt ja tulevaisuudessa 22.11.2016 Opteam Rauma Nortamonkatu 18, 26100 Rauma 10 000 TYÖNTEKIJÄÄ 1 000VALMENNUSTA VUOSITTAIN 45 000 TYÖHAKEMUSTA VUOSITTAIN HENKILÖ-

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot

5. Uskonnot ja niihin liittyvät juhlapyhät vaikuttavat liikaa yritykseni arkeen

5. Uskonnot ja niihin liittyvät juhlapyhät vaikuttavat liikaa yritykseni arkeen 5. Uskonnot ja niihin liittyvät juhlapyhät vaikuttavat liikaa yritykseni arkeen 3% 17% 37% 38% 5% 0 20 40 60 80 100 120 % täysin samaa mieltä jokseenkin samaa mieltä jokseenkin eri mieltä täysin eri mieltä

Lisätiedot

Faktaa METSÄKONEALAN TYÖEHDOISTA

Faktaa METSÄKONEALAN TYÖEHDOISTA Faktaa METSÄKONEALAN TYÖEHDOISTA 1.2.2017 31.1.2018 Puuliitto puuliitto.fi 1 Metsäkonealan työehtosopimus on voimassa 1.2.2017 31.1.2018. TYÖAIKA Säännöllinen työaika on enintään kahdeksan tuntia vuorokaudessa

Lisätiedot

Miesten työttömyysaste marraskuussa Etelä-Savossa lähes 5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin naisten

Miesten työttömyysaste marraskuussa Etelä-Savossa lähes 5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin naisten NÄKYMIÄ JOULUKUU 2013 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Miesten työttömyysaste marraskuussa Etelä-Savossa lähes 5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin naisten Työllisyyskatsaus, marraskuu 2013 20.12.2013 klo 9:00 Työttömät

Lisätiedot

Osaaja tekee. Shutterstock. Liity Verovirkailijain Liittoon!

Osaaja tekee. Shutterstock. Liity Verovirkailijain Liittoon! Osaaja tekee. Shutterstock Liity Verovirkailijain Liittoon! Verovirkailijain Liitto tukenasi työelämässä VISIO Verovirkailijain Liitto on Verohallinnon suurin ja vaikuttavin henkilöstöjärjestö, joka neuvottelee

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2006 '07 '08 '09 '10 '11

TYÖLLISYYSKATSAUS 2006 '07 '08 '09 '10 '11 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: TOUKOKUU 211 puh. 1 64 85 ja 1 64 851 Julkistettavissa 21.6.211 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 35 ' 3 25 2 (1) 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

Työelämän ajokortti hanke insinöörien työelämätietouden kehittäjänä

Työelämän ajokortti hanke insinöörien työelämätietouden kehittäjänä Työelämän ajokortti hanke insinöörien työelämätietouden kehittäjänä Insinöörit 100 vuotta foorumi 4.10.2012 Tampere Liisa Huovinen, Riina Nousiainen Ammattiliitto Pro Työelämän ajokortti opintojakso valmistaa

Lisätiedot

Onko eläkeköyhyys faktaa vai fiktiota? - Eläkkeiden tasot ja ostovoiman kehitys Juha Rantala Ekonomisti Eläketurvakeskus

Onko eläkeköyhyys faktaa vai fiktiota? - Eläkkeiden tasot ja ostovoiman kehitys Juha Rantala Ekonomisti Eläketurvakeskus Onko eläkeköyhyys faktaa vai fiktiota? - Eläkkeiden tasot ja ostovoiman kehitys Juha Rantala Ekonomisti Eläketurvakeskus Eläkeläiset ry:n seminaari, Kuntoranta 27.4.2017 Esityksen sisältö 1) Taustaa. -

Lisätiedot

Asiantuntijatyön ajat ja paikat

Asiantuntijatyön ajat ja paikat Asiantuntijatyön ajat ja paikat Tutkija Joonas Miettinen Tiedotustilaisuus 1.3.1 Yhteenveto Asiantuntijat ja esimiehet joustavat työajoissa muita palkansaajia useammin työtehtävien vaatimuksesta, asiakkaiden

Lisätiedot

TYÖMARKKINOIDEN MURROS HPL-SEMINAARI TURKU

TYÖMARKKINOIDEN MURROS HPL-SEMINAARI TURKU TYÖMARKKINOIDEN MURROS HPL-SEMINAARI 10.11.2016 TURKU TULEVAISUUDEN TYÖMARKKINAJÄRJESTELMÄ Sopiminen muutoksessa keskusjärjestöt, liitot, paikallisuus, henkilökohtaisuus Palkanmuodostus - Suomen malli

Lisätiedot

Etelä-Savon työttömyys pahimmillaan sitten vuoden 2005 joulukuun. Työllisyyskatsaus, joulukuu klo 9.00

Etelä-Savon työttömyys pahimmillaan sitten vuoden 2005 joulukuun. Työllisyyskatsaus, joulukuu klo 9.00 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2015 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savon työttömyys pahimmillaan sitten vuoden 2005 joulukuun Työllisyyskatsaus, joulukuu 2014 20.1.2015 klo 9.00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli

Lisätiedot

Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti

Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti 27.1. 29.4.2016 Tule osakkaaksi Ylläksen Markkinointi Oy:hyn - mukana olosi on tärkeää. mm. Kolarin kunta on jatkossa vahvasti mukana. Yhteismarkkinoinnista

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013

Toimintasuunnitelma 2013 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2013 Carita Bardakci 22.11.2012 1.1.1.1.1.1.1.1.1 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 1. JOHDANTO JA

Lisätiedot

Melan vuosikatsaus 2009

Melan vuosikatsaus 2009 Melan vuosikatsaus 2009 Turvaa ja hyvinvointia Melasta Vuonna 2009 käynnistyi vilkas keskustelu suomalaisten työurien pidentämisestä. Mela on ottanut työurien pidentämishaasteen vastaan oman asiakaskuntansa

Lisätiedot

Työmarkkinoilla tapahtuu Miten se vaikuttaa työsuhteeni ehtoihin?

Työmarkkinoilla tapahtuu Miten se vaikuttaa työsuhteeni ehtoihin? Työmarkkinoilla tapahtuu Miten se vaikuttaa työsuhteeni ehtoihin? Teknologiateollisuuden ja suunnittelu- ja konsulttialan ylempien toimihenkilöiden sekä tietotekniikan palvelualalla työskentelevien yhteinen

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015 Tampereen yliopistosta vuonna 29 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 21 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 214 uraseurantakysely toteutettiin vuonna 29

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ ASIANTUNTIJALAUSUNTO Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen 24.11.2015 Eduskunnan sivistysvaliokunnalle E 65/2015 vp Komission tiedonanto "Kaikkien

Lisätiedot

Koulu. Koetko koulunkäynnin mielekkäänä ja tarpeellisena? Kyllä Joskus Ei. Missä aineissa olet hyvä?

Koulu. Koetko koulunkäynnin mielekkäänä ja tarpeellisena? Kyllä Joskus Ei. Missä aineissa olet hyvä? Koulu ja työ - ohje Koulunkäyntiin liittyen tärkeää on selvittää sekä motivaatio käydä koulua, mutta myös mahdolliset pulmat tai oppimisvaikeudet. Mikäli koulut on jo käyty, niin työelämään liittyen on

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Yhteenveto Toteutus Tulokset. Tietoa vastaajista. Työmarkkinaedunvalvonta ml. luottamusmiestoiminta Yhteiskunnallinen vaikuttaminen Jäsenpalvelut

Yhteenveto Toteutus Tulokset. Tietoa vastaajista. Työmarkkinaedunvalvonta ml. luottamusmiestoiminta Yhteiskunnallinen vaikuttaminen Jäsenpalvelut Yhteenveto Toteutus Tulokset Työmarkkinaedunvalvonta ml. luottamusmiestoiminta Yhteiskunnallinen vaikuttaminen Jäsenpalvelut Tietoa vastaajista @TEK_akateemiset Työelämän edunvalvonnassa vastaajat nostavat

Lisätiedot

Uusi ratkaisumalli kuntakentän ICT-haasteisiin

Uusi ratkaisumalli kuntakentän ICT-haasteisiin 1 Uusi ratkaisumalli kuntakentän ICT-haasteisiin Vaatimukset kuntien palveluille kasvavat Kunnat kohtaavat lähivuosina merkittäviä haasteita, joiden ratkaisemiseksi tarvitaan uusia keinoja työn tuottavuuden

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Ulos pätkävankilasta

Ulos pätkävankilasta Ulos pätkävankilasta työntekijä tulisi toimeen yhdellä työsuhteella ja siitä saatavalla palkalla. epäreiluja työn teettämisen tapoja ei paikattaisi verovaroin. Osa-aikaisen palkka jää pieneksi. Esimerkiksi

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

TAMPEREEN INSINÖÖRIT RY:N TOIMINNAN SUUNTALINJAT VUOSILLE

TAMPEREEN INSINÖÖRIT RY:N TOIMINNAN SUUNTALINJAT VUOSILLE Tampereen Insinöörit ry 3.11.2014 Kolmivuotissuunnitelma 2015-2017 TAMPEREEN INSINÖÖRIT RY:N TOIMINNAN SUUNTALINJAT VUOSILLE 2015-2017 1.TOIMINTA-AJATUS Tampereen Insinöörit ry on ammattikuntaa yhdistävä

Lisätiedot

TYÖN MARKKINOILLA TOIMIMISEN TAIDOT -YHTEINEN PELIKENTTÄ. Mikko Kesä, vanhempi neuvonantaja, Sitra Työsteen Sillat

TYÖN MARKKINOILLA TOIMIMISEN TAIDOT -YHTEINEN PELIKENTTÄ. Mikko Kesä, vanhempi neuvonantaja, Sitra Työsteen Sillat TYÖN MARKKINOILLA TOIMIMISEN TAIDOT -YHTEINEN PELIKENTTÄ, vanhempi neuvonantaja, Sitra 26.9.2016 Työsteen Sillat Edistämme työelämän uudistumista talouden ja työmarkkinoiden haasteisiin ja tulevaisuuteen

Lisätiedot

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi Työpahoinvoinnin alkeet Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus 12.11.2014 Maija Saviniemi Miksi olen pessimisti? Miksi tarkastelemme työtä pahoinvoinnin näkökulmasta? Onko työpahoinvoinnissa edes

Lisätiedot

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita.

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. 1. Miten laki ja perustuslaki säädetään Suomessa 3 4 p. 5 6 p. Hallitus valmistelee ja antaa

Lisätiedot

Hallituksen ehdolliset lisätoimet

Hallituksen ehdolliset lisätoimet Hallituksen ehdolliset lisätoimet Ehdolliset lisäsäästöt: suoraan palkansaajiin kohdistuvia ovat työttömyysturva, vuorotteluvapaa, vanhempainvapaan lomakarttuman poistaminen eli yhteensä 202 miljoonaa.

Lisätiedot

SUHDANNEKATSAUS 2/2005

SUHDANNEKATSAUS 2/2005 SUHDANNEKATSAUS 2/25 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 14...25 14 Ennuste 12 1 8 6 4 2 84 85 86 87 88 89 9 91 92 93 94 1 2 3 4 5 6 7 SUHDANNEKATSAUS 2/25 31.1.25 1(3) SUUNNITTELUVIENTI VETÄÄ HYVIN, OSAAVASTA

Lisätiedot

Suomen Kiinteistölehti Lukijatutkimus 10/2014

Suomen Kiinteistölehti Lukijatutkimus 10/2014 Suomen Kiinteistölehti Lukijatutkimus 0/204 TNS 204 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista ilman tutkimusyrityksen

Lisätiedot