LOHJAN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS 2005

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LOHJAN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS 2005"

Transkriptio

1 LOHJAN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS 2005 KAUPUNGINVALTUUSTO

2

3 SISÄLLYSLUETTELO Sivu TOIMINTAKERTOMUS 1 1 TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMINEN JA SISÄLTÖ 1 2 YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS 1 3 LOHJA TOIMINTAYMPÄRISTÖNÄ Toimintaympäristö ja haasteet Väestö ja muuttoliike Asuminen ja asuntotuotanto Työllisyys ja elinkeinot 6 4 KAUPUNGIN HALLINTO Organisaatio Toimielimien poliittinen jakauma ja puheenjohtajat Lohjan kaupungin henkilökunta 9 5 ALUEELLINEN YHTEISTYÖ 10 6 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS Tilikauden tuloksen muodostuminen Investoinnit ja toiminnan rahoitus Rahoitusasema ja sen muutokset Kokonaistulot ja menot 19 7 KAUPUNKIKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS Lohjan konsernirakenne Tytäryhtiöiden tärkeimmät tapahtumat Konsernitaseen tarkastelu 22 8 KAUPUNGINHALLITUKSEN ESITYS TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELYSTÄ JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISTA KOSKEVISTA TOIMENPITEISTÄ Tilikauden tuloksen käsittely Arvio tulevasta kehityksestä 24 9 VUODEN 2005 TOIMINTA JA TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Käyttötalousosan toteutuminen 25 Keskusvaalilautakunta 25 Tarkastuslautakunta 25 Yleinen luottamushenkilöhallinto 27 Keskushallinto 28 Perusturvalautakunta 31

4 Opetuslautakunta 35 Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta 37 Tekninen lautakunta 40 Ympäristölautakunta tuloslaskelman toteutuminen (ulkoiset ja sisäiset erät) Investointi- ja rahoitusosan toteutuminen 49 TULOSLASKELMA 57 TASE 59 KONSERNITASE 61 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 63 TILINTARKASTUSKERTOMUS 76 ARVIOINTIKERTOMUS 79 LIITTEET (LUETTELO) 103

5 1 TOIMINTAKERTOMUS 1 TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMINEN JA SISÄLTÖ Kuntalain 68 :n mukaan tilikaudelta on laadittava tilinpäätös, joka on saatettava valtuuston käsiteltäväksi tilikautta seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä. Tilinpäätökseen kuuluvat tuloslaskelma, tase ja niiden liitetiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. Lisäksi kunnan, jolla on määräämisvalta toisessa kirjanpitovelvollisessa, tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitase liitteineen. Kuntalain 67 :n perusteella kunnan ja kuntayhtymän tilinpäätöksen laadinnassa noudatetaan kuntalain ja soveltuvin osin kirjanpitolain säännöksiä. Kirjanpitolain säännösten soveltamisesta antaa ohjeet kirjanpitolautakunnan kuntajaosto. Toimintakertomus on osa tilinpäätöstä, jonka sisällöstä säädetään kuntalain 69 :ssä. Toimintakertomuksessa on esitettävä selvitys valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta. Toimintakertomuksessa on myös annettava tietoja sellaisista kunnan talouteen ja konsernitaseeseen liittyvistä olennaisista asioista, joista ei ole tehtävä selkoa tuloslaskelmassa tai taseessa. Tämän tilinpäätöksen toimintakertomuksessa on noudatettu Suomen Kuntaliiton tilinpäätösmallin rakennetta ja sisältöä. 2 YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS Suomessa taloudellinen toimeliaisuus vahvistui ja laajeni vuoden 2005 loppua kohti. Vuoden viimeisellä neljänneksellä tuotannon taso ylitti edellisen vuoden vastaavan tason 2,3 prosentilla. Kotitalouksien vahva luottamus, työllisyyden ja palkkatulojen ostovoiman kohtuullinen kasvu yhdessä voimakkaasti lisääntyneen velanoton kanssa pitivät yllä vahvaa kulutuksen kasvua. Kotimaankauppa ja uudisrakentaminen lisääntyivätkin syksyllä 5 8 prosentin vauhtia ja työpaikkojen lisäys vauhdittui uudelleen. Koko vuonna kokonaistuotannon kasvu päätyi 2,1 prosenttiin. Ilman metsäteollisuuden seisokkeja kasvu olisi ollut lähellä kolmea prosenttia. Talousarviota laadittaessa kasvun arvioitiin olevan 2,7 %. Tämän vuoden kasvun osin viime vuoden matalan vertailutason johdosta arvioidaan nousevan 3,7 prosenttiin. Työllisyyden kasvu vahvistui vuoden 2005 aikana ja työllisyysasteen arvioidaan nousevan 68 prosenttiin. Työpaikkoja syntyi etenkin yksityisiin palveluihin sekä rakennustoimintaan, mutta myös teollisuuden työpaikkojen määrä on lisääntynyt pitkästä aikaa. Vuoden vaihteessa teollisten työpaikkojen määrä oli noin suurempi kuin vuotta aiemmin. Työvoiman tarjonta on myös lisääntynyt hieman ennustettua enemmän, etenkin yli 55-vuotiaiden ikäluokissa. Työttömien määrä vähentyi edellisestä vuodesta noin , ja koko vuoden työttömyysasteen arvioidaan olevan 8,4 prosenttia. Myös nuorisotyöttömyys väheni vuoden 2005 aikana. Lähinnä paperiteollisuuden työmarkkinakiistojen vuoksi tehtyjen työtuntien lisäys jäi prosenttiyksikön verran työllisyyden kasvua vähäisemmäksi. Vuoden 2005 talousarvion laadinnassa kuluttajahintaindeksin nousuksi arvioitiin 1,0 % ja ansiotasoindeksin nousuksi 3,5 %. Ansiotasoindeksin muutos toteutui likipitäen ennusteen mukaisesti. Myös hintakehitys jäi vuonna 2005 hitaammaksi kuin vielä alkusyksystä arvioitiin ja päätyikin lähelle vuoden takaisia arvioita. Raakaöljyn maailmanmarkkinahinnat ovat alentuneet hirmumyrsky Katrinan aikaiselta tasolta ja tämän myötä myös öljyjalosteiden hinnat alenivat loppuvuodesta. Korot kääntyivät vuoden toisella puoliskolla nousuun. Aivan loppuvuodesta inflaatiovauhti hieman nopeutui, mutta vuoden 2005 keskimääräinen kuluttajahintojen nousu jäi vajaaseen yhteen prosenttiin.

6 2 Talouden tunnuslukujen muutokset * Bruttokanstuote markkinahintaan 2,2 2,4 3,6 2,1 3,7 Kulutus 2,3 3,5 2,8 2,9 2,3 Investoinnit -3,1-1,5 5,0 1,7 4,0 Työllisyysaste, % 67,7 67,3 67,2 68,0 68,8 Työttömyysaste, % 9,1 9,0 8,8 8,4 7,8 Kuluttajahintaindeksi, muutos, % 1,6 0,9 0,2 0,9 1,1 Ansiotasoindeksi, muutos, % 3,5 4,0 3,8 3,6 2,7 Lyhyet korot (Euribor 3 kk), % 3,3 2,3 2,1 2,2 2,8 Pitkät korot (valtion obligaatiot, 10v), % 5,0 4,1 4,1 3,4 3,8 * Ennuste 3 LOHJA TOIMINTAYMPÄRISTÖNÄ 3.1 TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA HAASTEET Lohjan erityisiä kehittämisen haasteita ovat perinteisen teollisuuden uusiutumiskyky, uuden yritystoiminnan ja uusien työpaikkojen aikaansaaminen sekä osaamistason nostaminen. Lohjan väestökasvu on ollut viime vuosina keskimäärin prosentin vuodessa. Tällä kasvuvauhdilla Lohjalla olisi vuonna 2025 yli asukasta. Toimintaympäristönä Lohjan kaupunki on osa metropolialuetta, monipuolinen, kaksikielinen teollisuus- ja koulutuskaupunki, jossa onnistunut kuntaliitos on luonut pohjan yhteistyölle ja kehitysmyönteisyydelle. Lohjan seutu on Suomen parhaiten menestyviä seutuja, mutta tutkimus- ja tuotekehityspanostusten sekä korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden määrässä ja tulotasossa Lohjan seudulla on edelleen parannettavaa. Kaavoitusohjelma ja mittavat investointihankkeet heijastavat myönteisiä tulevaisuuden odotuksia ja Lohjan kasvutavoitteita, mutta tuovat paineita kuntataloudelle. Lohjan imago ei ole tutkimuksissa kovin vahva. Vahvuuksina nähdään hyvän kasvuympäristön tarjoaminen lapsille sekä viihtyisät asumismahdollisuudet. Heikoimmat arviot tulevat opiskelumahdollisuuksista. Tilastoanalyysin pohjalta Lohjan kehitysedellytykset ja tulevaisuuden menestystekijät voidaan nähdä hyvinä. Elinkeinorakenteen pohjalta kansainvälisenä haasteena on kilpailun kiristyminen, toimintojen globaali keskittyminen ja verkostoista riippuvuuden kasvu. Todellisiin vahvuuksiin perustuvaa imagoa on kehitettävä, koska maineella on suuri merkitys myös vetovoimatekijänä. Tietoyhteiskuntakehityksessä mukana pysyminen edellyttää tietoverkkojen kattavuutta ja nopeutta. Myös energiakysymykset ja niiden vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen on voitava ratkaista. Euroopan integraatiokehitys ja EU:n lainsäädännön ja direktiivien vaikutuksen kasvu johtaa EUrahastojen varojen uudelleen suuntaamiseen ja lisää tarvetta EU-lainsäädännön tuntemukselle ja kilpailuttamiselle. Huumeiden ja muiden päihteiden käytön lisääntyminen ja yleisen pahoinvoinnin kasvun aiheuttama syrjäytymisvaara korostaa ennaltaehkäisyä. Turvattomuuden ja terrorismin kasvun myötä turvallinen asuin- ja elinympäristö ja inhimillisen mittakaavan säilyttäminen ovat arvostettuja tekijöitä. Arvojen muutosten vaikutukset heijastuvat palvelujen järjestämiseen ja tuottamiseen. Kansallisena muutoshaasteena on nähtävissä väestön keskittyminen, jolloin Lohjan hyvä liikenteellinen ja ympäristöllinen sijainti on vahvistuva vetovoimatekijä. Väestön ikääntymisen ja elintapojen muutosten myötä terveydenhoitomenot kasvavat, jolloin ennaltaehkäisyn ja työkyvyn ylläpidon merkitys kasvaa, kuten myös keskusta-asumisen ja liikennejärjestelmien kehittämisen tärkeys. Näköpiirissä olevan osaavien työntekijöiden pulan torjumiseksi kaupungin on huolehdittava työnantajaimagostaan. Kun näihin haasteisiin liitetään verotulojen kasvun hidastuminen ja kuntatalouden kiristyminen, joutuu koko palvelutarjonta uudelleen tarkasteluun. Tällöin kansalais- ja vapaaehtoisjärjestöjen merkitys kasvaa palvelujen tuottamisessa ja organisoinnissa. 3.2 VÄESTÖ JA MUUTTOLIIKE Kaupungin väestömäärä oli vuoden 2005 lopussa asukasta. Kasvu edellisestä vuodesta oli 367 asukasta eli 1,0 %. Kuntaliitoksen jälkeen väkiluku on kasvanut asukkaalla, jolloin keskimääräinen kasvu on ollut 287 asukasta eli 0,8 % vuodessa. Ruotsinkielisen väestön osuus on 4,2 %. Lohjan keskus-

7 3 tassa asuu 45 % kaupungin asukkaista, Pohjois-Lohjalla 23 %, Etelä-Lohjalla 22 % sekä Länsi-Lohjalla 9 % asukkaista. Alueellisesti tarkasteltuna väestönkasvun painopiste vuodesta 1990 lähtien on ollut keskustassa ja Pohjois-Lohjalla. Myös Länsi-Lohjan ja Etelä-Lohjan väestömäärässä on 2000-luvulla tapahtunut pientä kasvua. Väestönkasvusta 55 % sijoittuu keskustaan. Osa-alueiden sisällä on syntynyt alueiden rakentamisen painopisteiden muutosten johdosta suuriakin kehityseroja. Pohjois-Lohjalla Muijalan alueen väestömäärä on kasvanut voimakkaasti ja Perttilän alueella väestömäärä on vuoden 1995 jälkeen jatkuvasti laskenut. Lohjan keskustassa kasvualueita ovat olleet kaupungin ydinkeskustan, Ojamon, Gunnarlan ja Gruotilan alueet. Etelä-Lohjalla kasvua on tapahtunut Kirkniemen ja Vappulan alueilla, kun taas Virkkalan keskusta-alueen väestömäärä vähenee. Väestö ikäryhmittäin vuotiaat 7-14-vuotiaat vuotiaat vuotiaat yli 65-vuotiaat Väestö osa-alueittain Etelä-Lohja Länsi-Lohja Pohjois-Lohja Lohja - keskusta

8 4 Tulo- ja lähtömuutto ikäryhmittäin Tulomuutto Lähtömuutto Tulomuutto Lähtömuutto Tulomuutto Lähtömuutto Tulomuutto Lähtömuutto Tulomuutto Lähtömuutto Tulomuutto Lähtömuutto Tulomuutto Lähtömuutto Tulomuutto Lähtömuutto vuotiaat 7 14-vuotiaat vuotiaat yli 64-vuotiaat Vuodesta 1998 nettomuuton merkitys väestön kasvussa on tullut yhä merkittävämmäksi. Vuosina muuttovoitto on ollut keskimäärin 173 henkilöä vuodessa. Vuonna 2004 eniten väestöä on muuttanut Espoosta (297), Helsingistä (269) ja Vihdistä (158). Pääkaupunkiseudulta (Helsinki, Espoo,Vantaa) muuttaneiden osuus on yhteensä noin 40 % Nettomuutto ikäryhmittäin vuotiaat vuotiaat vuotiaat yli 64-vuotiaat Ikärakenteessa 0 24-vuotiaiden määrä on vuosina pienentynyt 121 henkilöllä. Ikäryhmän sisällä 0 6-vuotiaiden määrä on pienentynyt 115 henkilöllä. Vuonna 2004 määrä oli ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1990 alle eli 2 987, kun se muina vuosina on vaihdellut välillä vuotiaiden määrä on kasvanut 386 henkilöllä. Lähinnä opiskelijoiden paikkakunnalta poismuuton johdosta vuotiaiden määrä on vähentynyt 392 henkilöllä, kasvua kuitenkin vuodesta 2003 on 41 henkilöä. Vanhempien ikäluokkien osuus kasvaa ja ikäryhmässä vuotiaat kasvu on kiihtynyt edelleen ja oli v henkilöä.

9 5 Yli 75-vuotiaiden määrällinen kasvu vuodesta 1990 on ollut 566 henkilöä. Yli 75-vuotiaiden osuus väestöstä on 5,8 %. 3.3 ASUMINEN JA ASUNTOTUOTANTO Asuntokunnat ja asumisväljyys Vuodesta 1997 lähtien Lohjan asuntokanta on kasvanut selkeästi nopeammin kuin väestö. Tämä kehitys näkyy asumisväljyyden kasvuna, asuntojen pinta-alan kasvamisena sekä toisaalta asuntokunnan keskikoon pienentymisenä. Asuntokunnan keskikoko vuonna 2002 oli 2,26 henkeä (1997; 2,32) ja pinta-ala 36,8 m²/henkilö (1997; 34,8 m²/hlö). Asumisväljyys on suurinta haja-asutusalueilla, joissa asuntopinta-ala oli n. 43 m 2 /henk. (v. 2000). Asuntokuntien keskikoko ja asumisväljyys vaihtelee asuntoalueiden rakenteen (asuntotyyppi, omistussuhteet) mukaan. Keskikoko vaihtelee myös alueellisesti rakennuskannan iän ja uusiutumisen mukaan. Aivan uusilla omakotitaloalueilla (esim. Muijala, Gunnarla) keskikoko on 3,4 3,6 henk./asunto ja rivitaloasunnossa 2,5 2,9 henk./asunto. Vanhemmilla pientaloalueilla asuntokunnan keskikoko on 2,5 2,7 henk./omakotitaloasunto ja 2,3 2,5 henk./rivitaloasunto. Asuntotuotanto Lohjalla Vuonna 2005 valmistui 257 asuntoa. Vuosina asuntoja valmistui keskimäärin 194 vuodessa, joten viime vuoden rakentamistahti on ollut huomattavan suuri. Vuonna 2005 pientaloasuntoja valmistui 150 kpl, rivitaloasuntoja 54 kpl ja kerrostaloasuntoja 53 kpl.. Vaihtelu vuosittain on ollut varsin suurta. Vuonna 2005 aloitettiin yhteensä 259 kerros- ja rivitaloasunnon rakentaminen suurimmaksi osaksi keskustassa. Kerrostaloja on viime vuosina valmistunut etenkin kaupungin keskustaan ja Lahokalliolle. Rivitalokohteita on valmistunut Muijalaan, Gunnarlaan, Lahokalliolle ja Lempolaan. Omakotirakentaminen asemakaavoitetulla alueella on keskittynyt etenkin Muijalaan, Gunnarlaan ja Vappulaan. Muijalan alueelle ei ole lähivuosina suunnitteilla uutta omakotirakentamista yhtä laajassa mittakaavassa kuin 1990-luvulla. Omakotirakentamisesta lähes puolet on viime vuosina suuntautunut haja-asutusalueille. Vuosien aikana tehtiin yhteensä n. 160 (n. 40/vuosi) ympärivuotista asumista koskenutta myönteistä poikkeamislupapäätöstä tai suunnittelutarveratkaisua. Näistä noin 50 % sijoittui Pohjois-Lohjan alueelle. Oppilasaluejaolla tarkasteltuna eniten lupia myönnettiin Lehmijärvelle, keskimäärin 9 lupaa/vuosi. Muijalaan myönnettiin keskimäärin 5 lupaa/vuosi ja Etelä-Lohjalle Ristin oppilasalueelle keskimäärin 4 lupaa/vuosi. Roution, Hiiden, Karstun ja Pullin alueille myönnettiin keskimäärin 3 lupaa/vuosi. Muille oppilasalueille myönnettiin lupia hajarakentamiseen 1-2 kpl vuodessa.

10 6 Valmistuneet uudet asunnot Pientalot Rivi- ja ketjutalot Asuinkerrostalot Vuokra- ja asumisoikeusasuntotilanne Vuokra-asuntojen osuus asuntokannasta on Lohjalla alhaisempi kuin kaupungeissa keskimäärin. Vuokraasuntoja oli 100 asukasta kohti vuonna 2002 Lohjalla 14,4, kun vastaava luku Suomen kaupungeissa oli keskimäärin 18,8 ja koko maassa 15,8. Uudenmaan maakunnan keskiarvoluvusta 19,4 Lohja jäi selvästi. Aravavuokra-asuntojen osuus Lohjalla (6,8 asuntoa 100 asukasta kohti) oli vuonna 2003 maan valtakunnallista keskiarvoa (7,5) alempi. Uudenmaan maakunnassa ja koko Suomen kaupungeissa aravavuokra-asuntojen osuus (8,9; 8,7) on tuntuvasti suurempi kuin Lohjalla. 3.4 TYÖLLISYYS JA ELINKEINOT Lohjan työllisyys kääntyi lamavuosien jälkeen nousuun vuonna Työttömyys oli alimmillaan 6,9 % vuoden 2001 kesällä. Vuoden 2005 aikana työttömyys vaihteli 6,2 ja 8,0 prosentin välillä. Vuoden 2005 joulukuussa työttömiä oli Työttömyysaste oli 7,0 %, kun se vuotta aikaisemmin oli 8,1 %. Avoimia työpaikkoja oli joulukuussa 122, mikä oli 18 työpaikkaa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Työttömyydestä ja suhdannetilanteesta huolimatta työvoimakapeikkoja esiintyy yhä useammalla alalla mm. elektroniikka- ja metalliteollisuuden piirissä.

11 7 Työttömät työnhakijat/ avoimet työpaikat kuukausittain Työttömät työnhakijat Avoimet työpaikat Vuoden 2004 ennakkotiedon mukaan Lohjalla oli työpaikkaa. Suurimmat työllistäjät ovat palvelut ja teollisuus, palvelujen osuus on noin 40 % ja teollisuuden 29 %. Palvelujen osuus on kasvanut ja teollisuuden osuus pienentynyt 2000-luvulla. Maa- ja metsätalouden osuus on 1,2 % kaikista työpaikoista. Informaatiosektorin työpaikkojen osuus on pudonnut ja oli vuonna 2003 kaikista työpaikoista 5,5 %. Työpaikat Elinkeinorakenne (vuoden 2004 tieto on ennakkotieto) Maa- ja metsätalous Rakentaminen Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne Toimiala tuntematon Teollisuus Kauppa, majoitus- ja ravitsemistoiminta Palvelut Länsi-Uusimaa ja pääkaupunkiseutu yhtenäistyvät työssäkäyntialueena. Vuosina lohjalaisten pendelöinti pääkaupunkiseudulle on kasvanut hengellä eli 64,6 %. Muualla kuin omassa kunnassa työssäkäyvien osuus työvoimasta on 32,7 % eli henkilöä, josta pääkaupunkiseudulla työssäkävijöitä henkilöä, joista puolestaan Helsingissä henkilöä, Espoossa henkilöä ja Vantaalla 400 henkilöä. Vihdissä käy työssä 589 henkilöä. Muista kunnista kävi vuonna 2003 Lohjalla töissä henkilöä, joista Vihdistä 594, Nummi-Pusulasta 293, Espoosta 263 ja Helsingistä 281 henkilöä.

12 8 4 KAUPUNGIN HALLINTO 4.1 ORGANISAATIO Vuoden 2005 alussa tuli voimaan luottamushenkilöorganisaation muutos, jolla muodostettiin kehittämis- ja elinkeinojaosto. Jaoston tehtävänä on kaupunkirakenteen ja kaupunkikuvan kehittäminen, yleissuunnitelmien ja yleiskaavojen laatiminen, maapolitiikan määrittäminen ja yritysten sijoittumisen ohjaaminen. Samalla tarkistettiin ympäristölautakunnan ja uuden jaoston työnjakoa. Kahdeksan vuoden ajan itsenäisenä toimineen elinkeinojaoston toiminta loppui vuoden 2004 lopussa. Viranhaltijaorganisaatio uudistettiin jo vuoden 2004 alusta lukien, jolloin teknisestä keskuksesta ja ympäristökeskuksesta muodostettiin kaupunkisuunnittelukeskus. Lohjan kaupungin organisaatio vuonna TOIMIELIMIEN POLIITTINEN JAKAUMA JA PUHEENJOHTAJAT Valtuuston kokoonpano kaudella puolueittain on seuraava (suluissa muutos edellisestä kaudesta): SDP 17 (+1), Kokoomus 11 (-1), Vasemmistoliitto 8, Keskusta 4 (-1), Meidän Lohja 4 (-1), RKP 3 (+1), Vihreät 3 ja Kristillisdemokraatit 1 (+1). Kaupunginhallituksen 13 paikkaa jakautuvat seuraavasti: SDP 4, Kokoomus 3, Vasemmistoliitto 2, Keskusta 1, RKP 1, Meidän Lohja 1 ja Vihreät 1. Kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen puheenjohtajat vaihtuivat ensimmäisen kerran kuntien yhdistymisen jälkeen. Valtuuston puheenjohtajaksi valittiin Jussi Patinen (Kok) ja hallituksen puheenjohtajaksi Pirjo Silvennoinen (SDP). Kaupunginhallituksen kehittämis- ja elinkeinojaoston puheenjohtajaksi valittiin Ilkka Lähteenmäki (Kok) ja henkilöstöjaoston puheenjohtajaksi Tuula Jämsén (SDP). Toimielinten kokoonpano sisältyy tilinpäätöksen liiteosaan, jonka demokratiatilinpäätöksessä on tarkemmin analysoitu myös syksyn 2004 kunnallisvaaleja.

13 9 4.3 LOHJAN KAUPUNGIN HENKILÖKUNTA Lohjan kaupungin henkilökunta : Vakinaiset Määräaikaiset Työllist +oppisop. Yht. ilman työllistettyjä Palvelukeskus kokoaik. osa-aik. Sivutoim. Yht. Keskushallinto Perusturvakeskus Sivistyskeskus (sis. sivutoim.tuntiopett. ja kerhoohjaajat Kaupunkisuunn.kes Yhteensä Yhteensä Lohjan kaupungin palveluksessa oli vuoden 2005 lopussa henkilöä. Näistä vakinaisia oli ( ), määräaikaisia 648 sekä työllistettyjä ja oppisopimusopiskelijoita 14. Henkilöstön sukupuolijakaumassa miesten osuus kasvoi jonkin verran vuoden 2005 aikana. Miehiä vakinaisesta henkilökunnasta oli 19,4 % ja naisia 80,6 %. Koko henkilökunnan keski-ikä vuonna 2005 oli 43,71 vuotta ( v. 2004: 43,61 ). Yli 50-vuotiaita henkilöstöstä oli 845 eli 34,4 %. Vakinaisesta henkilökunnasta 48,9 % on ollut Lohjan kaupungin palveluksessa yli 15 vuotta. Alle viisi vuotta kaupungin palveluksessa olleita on 21 % vakinaisesta henkilöstöstä. Lohjan kaupungin palveluksessa vuoden 2005 aikana aloitti 108 uutta työntekijää, joista 61 sivistyskeskuksessa, 22 perusturvassa, 19 kaupunkisuunnittelukeskuksessa ja 6 keskushallinnossa. Eläkkeelle vuonna 2005 jäi 56 henkilöä ( v. 2004: 67 ), joista vanhuuseläkkeelle 30 ( 32 ), työkyvyttömyyseläkkeelle 6 ( 15 ) ja yksilölliselle varhaiseläkkeelle 0 ( 4 ). Osa-aikaeläkkeelle siirtyi vain yksi työntekijä, osatyökyvyttömyyseläkkeelle 3, kuntoutustuelle 3 ja työttömyyseläkkeelle 3. Varhennetulle vanhuuseläkkeelle siirtyi 5 työntekijää. Vuosina arvioidaan vanhuuseläkkeelle jäävän 185 henkilöä. Kaupungin henkilöstöstä 17,9 %:lla on ylempi korkeakoulututkinto tai tutkijan koulutus, 29,8 %:lla alimman korkea asteen (merkonomit, sairaanhoitajat) tai alemman korkeakouluasteen (tradenomit, AMK) tutkinnot ja 36,8 %:lla keskiasteen tutkinto. Kaupungin henkilöstöstä 13,6 %:lta puuttuu ammattitutkinto kokonaan. Vuonna 2005 sairauspoissaolojen kolme vuotta laskusuunnassa ollut trendi kääntyi nousuun. Yhteensä sairauspoissaolopäiviä oli (vuonna 2004: ). Sairauspäivät lisääntyivät edellisestä vuodesta päivää eli 21,1 prosenttia. Syytä sairauslomien lisääntymiseen ei pystytä yksiselitteisesti sanomaan. Sairasajalta maksettiin palkkoja euroa, mikä oli noin euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. KELA maksoi päivärahoja sairaus- ja äitiyslomien ajalta yhteensä euroa ( ). Työtapaturmia koko henkilökunnalle sattui vähän ja ne liittyivät etupäässä nostamisiin, liukastumisiin ja kompastumisiin. Vaikka sairaspäivien lisääntyminen huolestuttaa, toisaalta 625 työntekijällä ei ollut vuonna 2005 yhtään sairauspoissaolopäivää ja yhteensä 427 työntekijällä oli 1-3 sairaspäivää. Poissaoloilla vähennetty, tehty työaika vuonna 2005 oli noin 76,1 % ( 77 ) henkilöstöresurssista. Työterveyshuollossa kirjattiin henkilökunnalle käyntiä (4 303 ) lääkärille ja käyntiä (2 794) terveydenhoitajalle. Työterveyshuolto sisälsi lakisääteisen työterveyshuollon sekä yleislääkäritasoisen sairaanhoidon, minkä lisäksi henkilökunnan käytettävissä oli fysioterapeutti, psykologi ja tarvittaessa erikoislääkärikonsultaatiot. Henkilöstökoulutuksessa vuonna 2005 jatkettiin esimieskoulutusta minijetkoulutuksen muodossa. Lisäksi jatkettiin ruotsin kielen koulutusta, toimistojärjestelmien atk-koulutusta, pätevöitymiskoulutusta sekä toimistohenkilöstön ammatillisena peruskoulutuksena kuntamerkonomin tutkintoon tähtäävää koulutusta. Henkilöstöpalvelujen tuettuja liikuntapalveluja käytettiin hyödyksi noin ( ) liikuntasuoritteessa sekä tuettuina virkistyspalveluina ( 917 ) teatteri-, elokuva- ja orkesterilipussa.

14 10 Henkilöstömäärän kehitys Vakinaiset Määräaikaiset 5 ALUEELLINEN YHTEISTYÖ Seutuyhteistyön kehittäminen ja toteuttaminen painottui Hiiden pilotin hankkeisiin. Hiiden pilotti toteuttaa Sisäasianministeriön aluekehitystyötä ja siinä ovat mukana vuonna 2006 päättyvällä EU- rahoituskaudella Karjalohja, Karkkila, Lohja, Nummi-Pusula, Sammatti, Siuntio ja Vihti. Hiiden pilotin puitteissa käsiteltiin myös kesäkuussa käynnistynyttä hallituksen kunta- ja palvelurakenneuudistushanketta. Toimintavuoden aikana käynnistettiin Hiiden alueen strategian valmistelu, jota käsiteltiin kuntien luottamushenkilö- ja virkamiesjohdon seminaareissa helmikuussa ja lokakuussa. Strategia valmistuu vuoden 2006 keväällä. Seudullisen elinkeinopoliittisen ohjelman perusselvitys valmistui marraskuussa Työllisyysstrategia -hanke käynnistyi kesäkuussa ja jatkuu vuoden 2006 kesäkuulle. Hankkeessa on valmistunut merkittävä tilastoaineisto jatkotyöskentelyn pohjaksi työhön osallistuvien kuntien käyttöön. Sukupolvenvaihdos-hankkeessa käynnistyivät yritysten omistajanvaihdokset ja toimintamalli on löytämässä vakiintuneen muodon. Hiiden pilotin hankkeena on jatkettu Tilastopankin rakentamista, minkä tarkoituksena on tuottaa tilasto- ja tutkimuspankki kuntien käyttöön. Vuoden 2005 aikana saatiin pankki avatuksi Hiiden pilotin nettisivuille. Kuntien kesken on muodostettu toimialakohtainen työryhmien verkko. Sosiaali- ja terveystyöryhmässä kehittämiskohteina olivat mielenterveyspalvelut, lastensuojelun palveluketjut, päihdepalvelujen kehittäminen, perhetyön tukeminen sekä sosiaalipäivystys, josta muotoutui oma hanke. Hiiden terveydenhuoltoalueen Hiita-hankkeessa syntyi terveydenhuollon kehittämisen perusselvitys ja alustava projektisuunnitelma. Hiiden alueen Laboratoriotoiminnan järjestämisen selvitystyö valmistui myös vuoden aikana. Sivistystoimessa kirjastojen yhteistoiminta tiivistyi vuoden 2005 aikana, kun otettiin käyttöön seudullinen kirjastojärjestelmä. Kuntien yhteisenä täydennyskoulutushankkeena valmistui opettajien erityisopetuskoulutukseen tehtävä perusselvitys toimenpidesuosituksineen. Helsingin Yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia toteuttaa Lifelong Learning, LLL-hanketta välisenä aikana. Toisen asteen koulutuksen yhteistyönä on tarkoitus kehittää opetussuunnitelmia ja -menetelmiä siten, että opiskelija pystyy hyödyntämään mm. muiden kuntien ja oppilaitosten toisen asteen kurssitarjontaa. Teknisen ja ympäristöhallinnon osalta valmistui vesihuoltoyhteistyöselvityksen yleissuunnitelma, jonka pohjalta esitetään jatkotoimenpiteet investointitarpeista. Ympäristöterveydenhuollossa ja ympäristönsuojelussa valmistui koko Länsi-Uudenmaan kattavan kokeiluhankkeen KEKO II:n loppuraportti, minkä pohjalta yhteistoiminnan valmistelu jatkuu vuoden 2006 aikana. Suunnittelu- ja projektiyhteistyönä valmistui

15 11 E-18 väylän liikenteellisten solmukohtien maankäytön ja elinkeinopolitiikan selvitys sekä Nummenkyläprojektissa jatkui kuntien raja-alueen yhteinen kehittäminen. Uudenmaan liiton koordinoimana aloitettiin koko Länsi-Uuttamaata kattava maankäytön kehityskuvan laatiminen. Kunnat veivät yhteistyössä eteenpäin Hiidenveden kunnostushanketta. Uudenmaan ympäristökeskus laati yhteistyössä Uudenmaan liiton ja Länsi-Uudenmaan Vesi ja ympäristö ry:n kanssa vesihuollon alueellisen yleissuunnitelman. Taloushallinnossa laadittiin hankekuvaukset taloushallinnon ja hankintatoimen yhteistyön organisoinnista sekä kilpailutettiin yhteishankintana verkkolaskuoperaattorit. Henkilöstöhallinnossa keskityttiin henkilöstöhallinnon prosessien kehittämiseen ja uuden tallennusjärjestelmän käyttöönottoon. Tietohallinnossa kehittämiskohteina olivat edelleen seutuverkko, inter- ja intranettoiminnot, seudulliset tietojärjestelmät, alueelliseen puhelinpalvelukokonaisuuteen tähtäävät teleliikenneratkaisut sekä sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamat perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteishankkeet. Mittavimpana hankkeena käynnistettiin kuntien potilastietojärjestelmien yhdistäminen ja liittäminen Uudenmaan aluehankkeeseen. Hanke on jatkoa vuoden 2005 aikana päättyneelle kuvantamisprojektin sähköisille palveluille. Lohja osallistui Uudenmaan liiton puitteissa toimivan kehyskuntaryhmän työskentelyyn kehystoimikunnassa ja erilaisissa työryhmissä. Alueellista edunvalvontaa ovat palvelleet edelleen myös Länsi- Uudenmaan kansanedustajien ja kunnallisjohtajien säännölliset yhteistapaamiset. 6 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS 6.1 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN Lohjan kaupungin vuosikatteeksi muodostui 3,0 milj. euroa, joka oli 82,57 euroa asukasta kohden ja 1,9 % toimintatuottojen, verotulojen ja valtionosuuksien yhteismäärästä. Edellisen vuoden vuosikate oli 6,5 milj. euroa, joten asukasta kohden laskettuna vuosikate heikkeni edellisestä vuodesta 97,68 euroa. Vuosikatteen heikkenemiseen vaikutti vuoden 2004 tapaan verotulojen hidas kasvu sekä toimintakatteen varsin nopea heikkeneminen. Toimintakate ja sen myötä vuosikate olisivat olleet merkittävästi tätäkin huonommat, ellei omaisuuden myynnistä kirjatut poikkeuksellisen suuret, noin 4,1 milj. euron nettomyyntivoitot olisi parantaneet tulosta. Ilman myyntivoitto- / myyntitappiokirjausta vuoden 2005 vuosikate olisi ollut 1,1 milj. euroa alijäämäinen. Se puolestaan merkitsee, että varsinaisen toiminnan tuloista ei jää investointeihin tulorahoitusta, vaan omaisuuden myynnillä on jo rahoitettu toiminnan ylläpitoa. Myyntivoittoja/myyntitappioita kirjattiin tilinpäätöksessä 1,8 milj. euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Toimintatuotot kokonaisuutena kasvoivat 16,7 %, mistä pääosa aiheutui muihin tuottoihin kirjatuista käyttöomaisuuden myyntivoitoista. Ilman myyntivoittojen lisäystä tuottojen kasvu olisi jäänyt 6,0 %:iin. Tuet ja avustukset kasvoivat 23,0 %, mihin vaikuttivat teknisen lautakunnan saastuneiden maa-ainesten puhdistamiseen saadut avustukset, perusturvalautakunnan saama lastensuojelun kalliin hoidon tasaus ja meneillään olleet projektit. Toisaalta avustuksiin vaikuttivat pienentävästi keskushallinnon päättyneet projektit. Toimintatuotoissa maksutuotot kasvoivat 10,0 %. Suurimmat maksujen lisäykset saatiin keskushallinnon pysäköintiluvista ja pysäköintivirhemaksuista, kotipalvelun ja terveydenhuollon avopalvelujen maksuista ja rakennusvalvontamaksuista. Myyntituottojen kasvu sen sijaan jäi vain 1,7 prosenttiin. Toimintakulut kasvoivat yhteensä 8,5 %, josta osa aiheutui toimeksiantojen luonteisistä tehtävistä ja katettiin täysimääräisesti avustuksilla, yhteistoimintakorvauksilla tai myyntituotoilla. Toimintakuluissa palkat ja palkkiot kasvoivat 5,8 %, mihin vaikuttivat henkilöstölisäysten ja sopimusten mukaisten korotusten lisäksi koko vuoden tasolla ensimmäisen kokemuslisän siirtäminen tehtäväkohtaiseen peruspalkkaan sekä lomapalkkavarauksen korotus. Palkkamenot kasvoivat ympäristötoimessa pääasiassa henkilöstölisäysten johdosta 16,5 %, opetustoimessa 6,3 %, perusturvassa 6,2 %, sivistys- ja vapaa-aikatoimessa 4,7 %, teknisessä toimessa 4,6 % ja keskushallinnossa 4,0 %. Eläkekulut kasvoivat edellisestä vuodesta 5,9 %. Muut henkilöstösivukulut kasvoivat 11,9 % työttömyysvakuutus- ja tapaturmavakuutusmaksujen johdosta. Palvelujen ostot kasvoivat edellisestä vuodesta 8,8 %, mihin vaikuttivat erityisesti kaupunkisuunnittelukeskuksen, perusturvan sekä sivistys- ja vapaa-aikatoimen palvelujen käyttö. Keskushallinnon palvelujen käyttö supistui edellisestä vuodesta projektien loppuessa ja verotuloihin sidoksissa olevien verotuksen

16 12 kustannusten pienentyessä. Perusturvassa kasvu aiheutui erikoissairaanhoidosta, vammaispalveluista, lastensuojelun laitoshoidosta, päihdehuollon laitoskuntoutuksesta ja työterveyshuollosta. Kaupunkisuunnittelussa kasvuun vaikuttivat pilaantuneiden maa-ainesten puhdistaminen, pelastustoimi, ruokapalvelut ja maankäytön suunnittelun konsulttipalvelut. Materiaalien hankintojen 9,1 %:n kasvuun vaikuttivat terveydenhuollon, opetustoimen, tilapalvelujen ja ruokapalvelujen hankintojen kasvu. Avustusten 15,3 %:n kasvu aiheutui lastensuojelun laitosten avustuksista, vuoden aikana varhaiskasvatuksessa käyttöönotetusta Lohja-lisästä sekä siitä, että investointeihin budjetoitu latukoneen hankinta kirjattiin sivistystoimen avustukseksi. Perusturvassa edelliseen vuoteen verrattuna pienenivät toimeentulotuen ja elatustuen kustannukset. Muut toimintakulut kasvoivat edellisestä vuodesta 49,3 %, mikä aiheutui yksinomaan linjaautoaseman purkamisesta kirjatusta 1,0 milj. euron myyntitappiosta. Verotulot kasvoivat edellisestä vuodesta vain 1,8 %. Tuloveron tuotto kasvoi 1,8 % ja kiinteistöveron tuotto 6,0 %, mutta osuus yhteisöveron tuotosta pieneni edelleen 2,4 %. Tuloveron kasvun jääminen alle valtakunnallisen keskiarvon voi selittyä vain väestörakenteessa tapahtuneilla muutoksilla. Yhteisöveron tuottoon vaikuttivat Lohjalla toimivien yritysten vuosien tulokset ja niiden perusteella määräytynyt osuus yhteisöveron kertymästä. Ennen verotulojen tasauksen vaikutusta laskennallisten valtionosuuksien kasvu edellisestä vuodesta oli 8,4 %, mutta Lohjan huonon verotulokehityksen johdosta tasaus pieneni ja tilitettyjen valtionosuuksien kasvuksi muodostui 12,2 %. Korko- ja rahoitustuottojen 25,7 %:n pienenemiseen vaikuttivat verotilityskorkojen, antolainakorkojen ja muihin korkotuottoihin sisältyvien vuokrien korko-osuuden pienentyminen. Vuoden toisella puoliskolla alkanut korkotason kohoaminen ei vielä merkittävästi vaikuttanut korkokuluihin, joiden kasvu perustuikin lainamäärän kasvuun. Vuoden lopussa kaupungin lainamäärä oli 64,5 % suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Kun kaupunginvaltuuston hyväksymän poistosuunnitelman mukaiset poistot olivat 6,6 milj. euroa, muodostui tilikauden tulos 3,6 milj. euroa alijäämäiseksi.

17 13 Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut ( ulkoiset erät ) 1000 euroa Muutos-% Toimintatuotot ,7 Toimintakulut ,5 Toimintakate ,6 Verotulot ,8 Valtionosuudet ,2 Arvonlisäveron takaisinperintä Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot ,4 Muut rahoitustuotot ,2 Korkokulut ,6 Muut rahoituskulut ,3 Vuosikate ,7 Poistot ja arvonalentumiset ,3 Satunnaiset erät 0 0 0,0 Tilikauden tulos ,7 0 0,0 Poistoeron lisäys(-) tai vähennys(+) ,1 Rahastojen lisäys(-) tai vähennys(+) 0 0,0 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) ,9 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 19,6 18,2 Vuosikate/Poistot, % 45,7 100,0 Vuosikate, /asukas 82,57 180,25 Asukasmäärä Vesi- ja viemärilaitos sisältyy kaupungin tilinpäätöksen lukuihin. Vesihuoltolaitoksesta kuitenkin esitetään liitetietoina erikseen vesihuoltolain 20 :n mukainen eriytetty tilinpäätös. 20 Toimintakate ja verorahoitusmuutos vuosina , , ,67 6,70 5,45 5,84 5,57 4,79 4,06 4,11 2,35 0,73-0,11-0,11-1,43-3, Toimintakate/as %-muutos Verorahoitus/as %-muutos

18 14 Verotulot ja valtionosuudet Verotulot Valtionosuudet Vuosikate, poistot, tilikauden tulos Vuosikate Poistot Tilikauden tulos

19 6.2 INVESTOINNIT JA TOIMINNAN RAHOITUS 15 Tilikauden investoinnit kasvoivat edelleen voimakkaasti ja olivat 56,7 % suuremmat kuin edellisenä vuonna. Vuoteen 2003 verrattuna investoinnit olivat lähes 2,5 kertaa suuremmat. Investointien rahoituksen näkökulmasta ongelmana on se, että yhdistyneen Lohjan suurimmat investoinnit ajoittuvat tilanteeseen, jossa kaupungin tulorahoitus on varsin pieni tai sitä ei synny lainkaan. Vuoden aikana valmistuivat voimailutila Tennarin yhteyteen, Pääkirjasto, Lukion peruskorjaus, Lehmijärven koulun kunnostustoimenpiteet, Muijalan päiväkodin laajennus ja pääosin E 18 -tien osuus Lohjalle. Vuoden aikana jatkui Järnefeltin koulun korjaus ja laajennus, Muijalan koulun laajennus, hätäkeskus-palolaitoksen rakentaminen sekä Pitkäniemen jätevedenpuhdistamon perusparannus. Tilahallinnon hankkeisiin käytettiin yhteensä 15,2 milj. euroa. Liikenneväylien ja yleisten alueiden rakentamiseen käytettiin 3,8 milj. euroa sekä vesi- ja viemärilaitoksen hankkeisiin 1,9 milj. euroa. Käyttöomaisuuden 23,6 milj. euron investointeihin ei ollut vuonna 2005 käytettävissä tulorahoitusta, vaan 5,8 milj. euron omaisuuden myynnistä jouduttiin 1,2 milj. euroa käyttämään varsinaisen toiminnan rahoittamiseen. Investointien rahoituksessa omaisuuden myynnillä olikin suuri merkitys. Omaisuuden myynnistä ja valtionosuuksista käytettiin investointeihin yhteensä 7,3 milj. euroa. Antolainojen lyhennyksillä rahoitettiin 0,3 milj. euroa. Loppuosa investoinneista rahoitettiin liittymismaksutuloilla, korottomien pitkä- ja lyhytaikaisten velkojen lisäyksellä, pitkäaikaisilla lainoilla ja kuntatodistusten liikkeellelaskulla. Pitkäaikaisten lainojen määrä kasvoi 10 milj. euroa ja lyhytaikaisten lainojen 5,0 milj. euroa ja kun pitkäaikaisia lainoja lyhennettiin 1,6 milj. euroa, kasvoi kaupungin varsinaisten lainojen kokonaismäärä 13,4 milj. eurolla. Sen lisäksi kaupungilla oli rahoituksessaan käytettävissä konsernitilin saldo. Tulorahoitus, bruttoinvestoinnit, nettoinvestoinnit Tulorahoitus Bruttoinvestoinnit Nettoinvestoinnit

20 16 Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut (ulkoiset erät) euroa Tulorahoitus Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Yhteensä Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin Käyttöomaisuuden myyntitulot Yhteensä Varsinaisen toim. ja invest. nettokassavirta Rahoitustoiminnan kassavirta Antolainauksen muutokset Antolainojen lisäykset 22 Antolainojen vähennykset Yhteensä Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Yhteensä Oman pääoman muutokset 393 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääom. muutokset Vaihto-omaisuuden muutos -3 2 Pitkäaikaisten saamisten muutos Lyhytaikaisten saamisten muutos Korottomien pitkä- ja lyhytaik. velkojen muutos Liittymismaksut Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoitustoiminnan nettokassavirta Kassavarojen muutos KASSAVAROJEN MUUTOS Kassavarat ; Kassavarat 1.1.; Investointien tulorahoitus, % 14,4 44,9 Pääomamenojen tulorahoitus, % 13,6 45,3 Lainanhoitokate 1,6 3,1 Kassan riittävyys (pv) 7,4 1,2 Asukasmäärä

21 6.3 RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET 17 Pysyvissä vastaavissa 6,6 milj. euron poistojen jälkeen aineelliset hyödykkeet kasvoivat 9,9 % eli 13,1 milj. euroa, mikä mittavien rakennushankkeiden myötä kohdistui valmistuneisiin ja rakenteilla olleisiin rakennuksiin sekä kiinteisiin rakenteisiin ja laitteisiin. Osakkeet ja osuudet sekä lainasaamiset vähenivät Kiint. Oy Lohjan Piiharjun, Ventelän liikekeskuksen ja eräiden asunto-osakeyhtiöiden osakkeiden myynnin sekä Lohjan Linja-autoasemakiinteistö Oy:n osakkeiden tappiokirjauksen seurauksena. Vuoden kuluessa rahat ja pankkisaamiset kasvoivat konsernitilin kaupungin maksuliiketilin perusteella euroa. Kuitenkin kirjaussuosituksen mukaisesti koko konsernitilin saldo kirjattiin edellisistä vuosista poiketen kaupungin taseeseen pankkisaamisiin ja konserniyhtiöiden osuus siitä velaksi konserniyhtiöiltä. Näiltä osin tase ja rahoituslaskelma eivät ole vertailukelpoisia edellisen vuoden tilinpäätökseen. Suuren osan vuodesta kaupungin maksuliiketilin saldo oli miinusmerkkinen, kun kaupunki käytti rahoituksessaan konsernitilijärjestelmässä mukana olleiden tytäryhtiöiden rahoitusylijäämiä. Oma pääoma pieneni 3,6 milj. eurolla tilikauden alijäämän johdosta. Pakollisissa varauksissa ja toimeksiantojen pääomissa ei vuoden aikana tapahtunut merkittäviä muutoksia. Pitkäaikainen vieras pääoma kasvoi 8,1 milj. eurolla, kun lainamäärä kasvoi 7,4 milj. euroa ja liittymismaksut 0,7 milj. euroa. Lyhytaikaisen vieraan pääoman määrä oli 11,9 milj. euroa edellisvuotta suurempi liikkeelle laskettujen kuntatodistusten ja osto- ja siirtovelkojen kasvun sekä edellä selvitetyn konsernitilin velkakirjauksen johdosta. Kaupungin omavaraisuusaste heikkeni edelleen ja oli 67,8 %, kun se edellisenä vuonna oli 76,3 %. Kaupungin asukasta kohden laskettu lainamäärä kasvoi edellisestä vuodesta 447 euroa ja oli vuoden lopussa euroa. Lainamäärän kasvun myötä heikkeni myös kaupungin rahoitusvarallisuus niin, että kaupungin vieras pääoma oli asukasta kohden laskettuna euroa suurempi kuin rahoitusarvopaperit, saamiset sekä rahat ja pankkisaamiset. V A S T A A V A A A PYSYVÄT VASTAAVAT I Aineettomat hyödykkeet II Aineelliset hyödykkeet III Sijoitukset Osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset Muut saamiset 16 0 B TOIMEKSIANTOJEN VARAT C VAIHTUVAT VASTAAVAT I Vaihto-omaisuus II Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset saamiset III Rahoitusarvopaperit IV Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ

22 V A S T A T T A V A A A OMA PÄÄOMA I Peruspääoma II Liittymismaksurahasto 0 0 III Arvonkorotusrahasto IV Muut omat rahastot 0 0 Lainalyhennysrahasto V Edellisten tilikausien yli-/alijäämä VI Tilikauden yli-/alijäämä B POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET C PAKOLLISET VARAUKSET D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT E VIERAS PÄÄOMA I Pitkäaikainen Joukkovelkakirjalainat Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Muut pitkävaikutteiset velat Muut velat, liittymismaksut II Lyhytaikainen Joukkovelkakirjalainat Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Lainat muilta luotonantajilta Saadut ennakot Ostovelat Muut velat Siirtovelat VASTATTAVAA YHTEENSÄ TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 67,8 76,3 Rahoitusvarallisuus, /asukas ,21-751,91 Suhteellinen velkaantuneisuus -% 37,4 26,3 Lainat /asukas 1 159,33 711,92 Lainakanta , Lainasaamiset , Asukasmäärä

23 19 Lainakanta /as, Lohja Uusimaa Koko maa 6.4 KOKONAISTULOT JA MENOT TULOT MENOT 1000 euroa % 1000 euroa % Varsinainen toiminta Varsinainen toiminta Toimintatuotot ,1 Toimintakulut ,1 Verotulot ,4 Valtionosuudet ,7 Korkokulut 934 0,5 Korkotuotot 180 0,1 Muut rahoituskulut 5 0,0 Muut rahoitustuotot 588 0,3 Tulorahoituksen korjauserät ,6 Satunnaiset tuotot 0 0,0 Invenstoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit ,1 Tulorahoituksen korjauserät Rahoitustoiminta - käyttöomaisuuden myyntivoitot ,9 Lyhytaikaistenlainojen vähennys 0 0,0 - pakollinen varaus/kaatop.maisemointi -44 0,0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys ,9 - muut korjauserät -55 0,0 Antolainasaamisten lisäys 22 0,0 Investoinnit Kokonaismenot yhteensä Rahoitusosuudet investointimenoihin ,5 Käyttöomaisuuden myyntitulot ,3 Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset 320 0,2 Pitkäaikaisten lainojen lisäys ,6 Lyhytaikaisten lainojen lisäys ,8 Oman pääoman lisäykset 0 0,0 Kokonaistulot yhteensä KAUPUNKIKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS 7.1 LOHJAN KONSERNIRAKENNE Lohjan kaupunkikonserniin kuuluu 16 tytäryhtiötä ja yksi säätiö. Vuoden alussa Lohjan Yrityspalvelukeskus Oy:n tytäryhtiö Kiint. Oy Lohjan Piiharjun osakkeet myytiin kokonaisuudessaan Elcoteq Oyj:lle yhteistoimintasopimuksen päättyessä. Lohjan Linja-autoasemakiinteistö Oy poistettiin kaupungin konsernirakenteesta tappiokirjauksena sen jälkeen, kun tontti rakennuksineen oli myyty. Sitä ennen kaupunki oli

24 20 hankkinut omistukseensa yhtiön koko osakekannan. Kaupungin omistusosuus ja määräämisvalta on 11 yhtiössä 20 % tai suurempi kuitenkin enintään 50 %. Vuoden aikana kaupunki myi Asunto Oy Lohjan Rajakummun osakkeita, jolloin kaupungin omistusosuus aleni alle 20 prosentin. Kaupunki on jäsenenä seitsemässä kuntayhtymässä. Tytär- ja osakkuusyhtiöt jakaantuvat niiden toiminnan perusteella seuraavasti: Tytäryhtiöt: - asunto-ja kiinteistöyhtiöt 8 kpl - liike- ja toimitilayhtiöt 4 kpl - palvelujen tuotantoyhtiöt 4 kpl - palvelu- ja palvelutalosäätiöt 1 kpl Osakkuusyhtiöt - asunto- ja kiinteistöyhtiöt 4 kpl - liike- ja toimitilayhtiöt 2 kpl - palvelujen tuotantoyhtiöt 5 kpl Kuntayhtymät - perusturvan kuntayhtymät 4 kpl - ammatillisen koulutuksen kuntayhtymät 2 kpl - hallinnon ja yhdyskuntasuunnittelun kuntayhtymät 1 kpl Edellä olevien lisäksi kaupunki omistaa 28 yhtiön osuuksia tai osakkeita. Vuoden aikana kaupunki myi Eketvätt Ab - Tammipesulan ja Ventelän Liikekeskuksen osakkeet. 7.2 TYTÄRYHTIÖIDEN TÄRKEIMMÄT TAPAHTUMAT Kaupunkikonserniin kuului vuoden lopussa tytäryhtiöinä 8 vuokrataloyhtiötä. Alueellisissa vuokrataloyhtiöissä on suunnitelmallisin kunnossapitotoimenpitein pyritty säilyttämään rakennusten kuntoa ja parantamaan asuttavuutta. Roution vuokra-asunnoissa kunnostustoimenpiteet kohdistuivat Katajakummun ja Ventelän vuokra-asunnoissa Honkarinteen kosteusvaurioiden korjaamiseen, Ojamon vuokra-asunnoissa Nelirivin kolmen talon vesikattojen peruskorjaukseen sekä Kiinteistö Oy Fatjanpuistossa julkisivujen peruskorjaukseen. Asumisympäristöjä parannettiin rakentamalla jätekatoksia ja asfaltoimalla pihateitä. Vuokratalojen suurimmat tulevaisuuden riskit liittyvät kustannustason ennustamattoman nousun ohella vuokralaisrakenteeseen ja vaihtuvuuteen, välinpitämättömiin asumistapoihin rinnan laatuvaatimusten kasvun kanssa sekä vanhenevan talokannan tuleviin korjaustarpeisiin. Pienissä talokohtaisissa yhtiöissä taloudellisen liikkumavaran niukkuus vaikeuttaa myös kunnostustöitä ja aiheuttaa merkittäviä vuokrankorotustarpeita Vuoden aikana kaupunki hankki Matkahuolto Oy:ltä ja Osmo Holopaiselta 41,6 % Lohjan Linjaautoasemakiinteistö Oy:n osakkeita, jonka jälkeen yhtiö oli kaupungin 100 prosenttisesti omistama tytäryhtiö. Yhtiö ja kaupunki purkivat päätyvän tontinvuokrasopimuksen ja kaupunki myi allekirjoitetun aiesopimuksen mukaisesti maa-alueen rakennuksineen Suur-Seudun Osuuskaupalle Prisman rakentamista varten. Vuoden lopussa SSO aloitti rakennushankkeen toteuttamisen. Rakennuksen tasearvoa vastaava osuus kirjattiin kaupungin tilinpäätökseen myyntitappiona ja yhtiö poistettiin kaupunkikonsernista. Kiinteistöyhtiön purkaminen käynnistetään tilinpäätöksen vahvistamisen jälkeen. Lohjan Liikuntakeskus Oy:n toiminnassa yhtiön ylläpitämien liikuntatilojen käyttäjien ja ohjattuun toimintaan osallistuneiden kokonaissuoritemäärä kasvoi edellisestä vuodesta 4,3 %. Kasvu painottui ulko- ja sisäliikuntatilojen käyttöön. Sen sijaan virkistysuimala Neidonkeitaan kävijämäärä ja jäähallin käyttäjämäärä hieman laski edellisestä vuodesta. Yhtiön tuloista liiketoiminnan tulot kasvoivat prosentin ja kaupungin avustukset 3,1 %. Kaupungin avustuksella rahoitetaan noin 60 % yhtiön toiminnan kustannuksista. Liikuntakeskuksen tytäryhtiön Lohjan Kuplahallit Oy:n käyttäjämäärä oli tuntia marraskuun

25 21 alusta maaliskuun loppuun. Nykyisellä käytöllä ja liikevaihdolla yhtiöllä ei ole mahdollisuuksia selviytyä velvoitteistaan. Emoyhtiö on suorittanut Kuntarahoitus Oyj:n myöntämän lainan vuonna 2005 erääntyneen lyhennyksen ja korot, jotka rasittavat sen taloutta. Hallin käyttöasteen pitäisi olla kaksinkertainen, jotta hallin rahoitussuunnitelma voitaisiin toteuttaa. Lohjan Liikuntahallit Oy:n omistaman Tennarin käyttö on edelleen kasvussa niin monitoimihallin, tennishallin kuin kuntosalinkin osalta. Vuoden aikana valmistui Tennarin laajennuksena Lohjan kaupungin omistukseen tullut voimailutila, jonka ylläpitovastuu on Liikuntahallit Oy:llä. Koulutusravintola Tiiran toiminta Tennarissa loppui, minkä johdosta Länsi-Uudenmaan ammattikoulutuskuntayhtymän ja yhtiön hallitsemat tilat kunnostettiin vuokrattavaksi kuvataidekoulun käyttöön. Kaupunkikonsernissa elinkeinopalvelujen järjestämisestä on pääosin vastannut Lohjan Yrityspalvelukeskus Oy, jonka toiminnan päätavoite on alueen yritysten toimintaedellytysten parantaminen yhteistyössä yritysjärjestöjen, yritysten ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Yrityspalvelukeskus on yrityshautomotoimintaa hyödyntäen ja yhteistyössä Länsi-Uudenmaan Uusyrityskeskuksen kanssa luonut palvelukokonaisuuden, joka on parantanut uusien yritysten menestymismahdollisuuksia. Peruspalvelujen lisäksi vuonna 2005 oli käynnissä 7 projektia, joissa Yrityspalvelukeskus oli mukana osallistujana tai koordinoijana. Vuonna 2005 yrityspalvelukeskuksen toiminta-alueelle perustettiin 237 yritystä, joista 182 Lohjalle. Lohjan yrityspalvelukeskus Oy:n vuoden 2005 tulos osoittaa tappiota euroa. Tilikauden tappio aiheutui ennen kaikkea sellaisista henkilöstökuluista, joihin ei talousarviossa oltu varauduttu ja joihin yhtiö ei ollut suunnitellut rahoitusta. Selvitystilan välttämiseksi hallitus on esittänyt, että Lohjan kaupunki myöntäisi yhtiölle tappion suuruisen pääomalainan. Lohjan kaupungin energiayhtiöiden toiminnassa vuosi 2005 oli vaikea polttoaineiden ja lämmönhankinnan kustannusten voimakkaan nousun johdosta. Lohjan Energiahuolto Oy Loherin lämmönmyynti kasvoi 3,4 %, kun uusia lämmöntoimitussopimuksia tehtiin 13. Virkkalan Lämpö Oy:n myynti puolestaan aleni 1,1 %, vaikka kuluttajien määrä kasvoi. Loherin lämpöenergian hankinnan kustannukset kasvoivat edellisestä vuodesta 19, 9 % ja Virkkalan Lämmön hankkiman maakaasun hinta nousi 19,1 %. Loher rakensi uutta kaukolämpöverkostoa 913 m ja Virkkalan Lämpö saattoi vuoden aikana loppuun heikkotasoisen siirtoverkon parannustyöt. Vuoden lopussa aloitettiin selvitystyö Loherin, Ojamon Lämpö Oy:n ja Virkkalan Lämpö Oy:n lämpöliiketoimintojen sekä toisaalta isännöinti- ja huoltotoimintojen yhdistämiseksi.

26 KONSERNITASEEN TARKASTELU Konsernitase ja sen tunnusluvut (1 000 euroa) VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset Osakkuusyhteisöosuudet Osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset Muut saamiset 5 5 TOIMEKSIANTOJEN VARAT VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset saamiset Rahoitusarvopaperit Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma Osuuskuntayhtymien oman pääoman lisäyksestä Liittymismaksurahasto Arvonkorotusrahasto Muut omat rahastot Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) VÄHEMMISTÖOSUUDET POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET PAKOLLISET VARAUKSET TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 Yleistä Karkkilan kaupungin tilikauden tulos vuodelta 2014 on 698 379,68 euroa ylijäämäinen. Tulos on 1 379 579,68 euroa talousarviota

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1.1 Tuloslaskelma, ulkoinen Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistevarastojen muutos +/- Valmistus omaan käyttöön

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1(16) Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1. KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 2 1.1. Kunnan ja kuntayhtymän tuloslaskelma,

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi.

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi. 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 28.3.2013 Päiväys: 28.3.2013 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

Pelastusjohtaja Jari Sainio

Pelastusjohtaja Jari Sainio TILINPÄÄTÖS 2010 Varsinais-Suomen aluepelastuslautakunta VARSINAIS-SUOMEN ALUEPELASTUSLAUTAKUNTA Tilivelvollinen viranhaltija: Pelastusjohtaja Jari Sainio STRATEGINEN KEHYS Toiminta-ajatus: Visio: Laadukkaat

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 2 3761 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.214 Päiväys: 31.3.214 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 4 335 683 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.2015 klo 9. Maaningan kunta Tilinpäätös 2014

Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.2015 klo 9. Maaningan kunta Tilinpäätös 2014 Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.215 klo 9 Maaningan kunta Tilinpäätös 214 3.3.215 Kunnan toimintaympäristö ja vetovoimaisuus Maaningan kunnan ja Kuopion kaupungin kuntaliitos valmisteltiin päätösten

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Työllisyystilanne oli hyvä ja 3,57 prosentin työttömyysaste oli maan alhaisempia.

Työllisyystilanne oli hyvä ja 3,57 prosentin työttömyysaste oli maan alhaisempia. LUODON KUNTA Tilinpäätös 2014 - tiivistelmä Kunnanjohtajan yleiskatsaus Kuntatalouden sopeuttaminen jatkui. Valtionosuuksien uudet yleiset leikkaukset otettiin käyttöön samalla kun luvatut leikkaukset

Lisätiedot

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Tilinpäätös Emoyhtiön tuloslaskelma Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Milj. Liite 1. 1. 31. 12. 2012 1. 1. 31. 12. 2011 Liikevaihto 1 12,5 8,9 Liiketoiminnan muut tuotot 2 4,6 3,6 Materiaalit ja palvelut 3

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014 Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Kestävää kasvua ja hyvinvointia Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn panostettiin erityisesti

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010 TILINPÄÄTÖS 2009 Helena Pitkänen 29.03.2010 2009 2008 Toimintatuotot 3.403.488 3.567.682 TA-toteutuma 102,95 % 113,5 % Toimintatuotot /asukas 1.188 1.240 Toim.tuotot % toimintakuluista 19,30 % 20,57 %

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 kaupunki Ohjeistus liikelaitokset Kaupunginhallitus 16.06.2015 Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 Perusteita Hallitusohjelma

Lisätiedot

TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto)

TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto) TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto) TP09 TA10 TPE10 TA11HK ehd TA11KV TS12 TS13 TS14 1 000 eur 1 000 eur 1 000 eur HK11 / TPE10 KHehd11 / TPE10 TOIMINTATUOTOT ulk. 29 451 950 30 856 981 31 660 981 33 948 085

Lisätiedot

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala Tilinpäätös 014 31.3.015 Timo Kenakkala Eräitä merkittäviä hankkeita ja päätöksiä 014 Kestävä elämäntapa -ohjelman hyväksyminen Henkilöstöohjelman 014 00 hyväksyminen Palvelu- ja hankintaohjelman hyväksyminen

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 39 TULOSSUUNNITELMA 40 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA

KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA Tilikausi Edellinen tilikausi Kiinteistön tuotot Vastikkeet Hoitovastikkeet 0,00 0,00 Hankeosuussuoritukset 0,00 0,00 Kulutusperusteiset vastikkeet 0,00 0,00 Erityisvastikkeet

Lisätiedot

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 1 TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 Kaupunginhallitus 22.9.2014 Kaupunginvaltuusto 29.9.2014 2 KÄYTTÖTALOUS JA TULOSLASKELMA HALLINTOPALVELUKESKUS Vastuualue Tulosta parantavat (-) ja tulosta heikentävät (+) Kaupunginhallitus

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2011 2014

RAHOITUSOSA 2011 2014 279 RAHOITUSOSA 2011 2014 280 281 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 Pyhäjoen kunta Talousarvion muutokset 2015 Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 PYHÄJOEN KUNTA (sitovuus) TALOUSARVION MUUTOKSET VUODELLE 2015 TULOSLASKELMA MUUTOKSET LOPULLINEN (Ulkoinen/Sisäinen)

Lisätiedot

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat RAHOITUSOSA RAHOITUSOSA n rahoitusosaan kootaan käyttötalous-tuloslaskelma- ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama kassavirta (varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta). Lisäksi rahoitusosaan

Lisätiedot

TASEKIRJA 2014 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI KUNTAYHTYMÄHALLITUS

TASEKIRJA 2014 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI KUNTAYHTYMÄHALLITUS TASEKIRJA 2014 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI KUNTAYHTYMÄHALLITUS 16.3.2015 1 2 3 4 5 6 7 8 9 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ KUNTAYHTYMÄN TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMISVERTAILU VUODELTA 2014

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 Kaupunginhallitus 18.5.2015 Kaupunginvaltuusto 25.5.2015 Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013 2015 As.luku 25 800 Raahen asukasluku kuukausittain vv.

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 Vakka-Suomen Veden johtokunta 2.10.2014 1 Sisällysluettelo Tuloslaskelma 2015-2017... 2 Myyntituotot 2015-2017... 3 Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 41 TULOSSUUNNITELMA 42 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

KULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13)

KULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13) KULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13) Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen lisäys (+) tai vähennys (-) Valmistus omaan käyttöön (+) Liiketoiminnan

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 45 TULOSSUUNNITELMA 46 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010 KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010 TOIMINTAKERTOMUS Sivu 1 Yhtiö on Jyväskylän kaupungin tytäryhteisö ja kuuluu Jyväskylän kaupunkikonserniin sen alakonsernina. Yhtiön osakepääoma Jakautuu 864 osakkeeseen. Kaikilla

Lisätiedot

YH Asteri yhdistys YH14

YH Asteri yhdistys YH14 TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Pitkäaikaiset Myyntisaamiset pitkäaik. Muut pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

Yleisohje kunnan ja kuntayhtymän rahoituslaskelman laatimisesta

Yleisohje kunnan ja kuntayhtymän rahoituslaskelman laatimisesta Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto Kauppa- ja teollisuusministeriö Yleisohje kunnan ja kuntayhtymän rahoituslaskelman laatimisesta ISBN 951-755-923-2 Suomen Kuntaliitto 2004 KIRJANPITOLAUTAKUNNAN KUNTAJAOSTO

Lisätiedot

Yhdistys ry Asteri kirjanpito-ohjelman tulostusmalli

Yhdistys ry Asteri kirjanpito-ohjelman tulostusmalli TULOSLASKELMA Varsinainen toiminta Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Sijoitus- ja rahoitustoiminta Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Yleisavustukset Tilikauden tulos

Lisätiedot

Pirkkalan kunta perustettiin vuonna 1922 Suomen 64. suurin kunta asukasluvun mukaan (28.2.2015)

Pirkkalan kunta perustettiin vuonna 1922 Suomen 64. suurin kunta asukasluvun mukaan (28.2.2015) Pirkkalan kunta perustettiin vuonna 1922 Suomen 64. suurin kunta asukasluvun mukaan (28.2.2015) Asukkaita 18 717 (31.03.2015) Asukastiheys 227 asukasta / maa-km 2 Kokonaispinta-ala 103,8 km² Pinta-alasta

Lisätiedot

TASEKIRJA Suomen Ilmailuliitto - Finlands Flygförbund R.Y.

TASEKIRJA Suomen Ilmailuliitto - Finlands Flygförbund R.Y. 1 / 15 TASEKIRJA Suomen Ilmailuliitto - Finlands Flygförbund R.Y. Y-tunnus: 01.01.2012-31.12.2012 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2022 asti 2 / 15 Tilinpäätös tilikaudelta 01.01.2012-31.12.2012 Sisällysluettelo

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 1 6/2015 1 6/2014 1 12/2014 Liikevaihto, 1000 EUR 17 218 10 676 20 427 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 5 205 1 916 3 876 Liikevoitto, % liikevaihdosta 30,2 % 17,9 % 19,0

Lisätiedot

TALOUSARVION 2015 SEURANTARAPORTTI

TALOUSARVION 2015 SEURANTARAPORTTI SIIKAJOEN KUNTA TALOUSARVION 2015 SEURANTARAPORTTI 30.9.2015 Talousarvion seurantaraportti 30.9.2015 Tuloslaskelma: Tasaisen kertymän mukaan toimintatuotot ja toimintakulut saisivat olla syyskuun lopussa

Lisätiedot

Yhdistys - Asteri mallitilikartta (yh11)

Yhdistys - Asteri mallitilikartta (yh11) TULOSLASKELMA Varsinainen toiminta Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Sijoitus- ja rahoitustoiminta Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Yleisavustukset Tilikauden tulos

Lisätiedot

Yhdistys - Asteri mallitilikartta (Yh13)

Yhdistys - Asteri mallitilikartta (Yh13) TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 1000 Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet 1100 Maa- ja vesialueet 1110 Rakennukset ja rakennelmat 1120 Koneet ja kalusto Sijoitukset 1200

Lisätiedot

PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle

PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle PIENYRITYKSEN KULULAJIKOHTAINEN TULOSLASKELMA 1. LIIKEVAIHTO 2. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos 3. Valmistus omaan käyttöön 4. Liiketoiminnan

Lisätiedot

LOHJAN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS 2007

LOHJAN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS 2007 LOHJAN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS 2007 KAUPUNGINHALLITUS 31.3.2008 KAUPUNGINVALTUUSTO 14.5.2008 TILINPÄÄTÖS 2007 Toimittaja: Ulkoasu ja taitto: Kuvat: Painopaikka: Lohjan kaupunki Hallinto- ja talouspalvelut

Lisätiedot

ALAVIESKAN KUNTA TASEKIRJA 2013 KUNNANHALLITUS 31.3.2014

ALAVIESKAN KUNTA TASEKIRJA 2013 KUNNANHALLITUS 31.3.2014 ALAVIESKAN KUNTA TASEKIRJA 2013 KUNNANHALLITUS 31.3.2014 KUNNANVALTUUSTO 16.6.2014 SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1. Kunnanjohtajan katsaus. 1 1.2. Kunnan visio 2025.. 3 1.3. Strategia... 3 1.4.

Lisätiedot

TALOUSKAT SAUS. i.i. - 31.i.ZOiS

TALOUSKAT SAUS. i.i. - 31.i.ZOiS TALOUSKAT SAUS i.i. - 31.i.ZOiS Khall 9.2.2015 T A LO UD EL L IN EN T I LANN E 1. 1. - 3 1.1.2015 Yleinen tilanne Kansainvälisen talous kasvoi vuonna 2014 hitaanlaisesti. Eu-alueella talous kasvoi vajaan

Lisätiedot

Hyvigolf Oy TASEKIRJA 1.1.2014-31.12.2014. Golftie 63 05880 Hyvinkää Kotipaikka: Hyvinkää Y-tunnus: 0677032-1

Hyvigolf Oy TASEKIRJA 1.1.2014-31.12.2014. Golftie 63 05880 Hyvinkää Kotipaikka: Hyvinkää Y-tunnus: 0677032-1 Hyvigolf Oy Golftie 63 05880 Hyvinkää Kotipaikka: Hyvinkää Y-tunnus: 0677032-1 TASEKIRJA 1.1.2014-31.12.2014 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2024 asti Tilinpäätöksen toteutti: Visma Services Oy Helsinki

Lisätiedot

2. HENKILÖSTÖÄ JA TOIMIELINTEN JÄSENIÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT

2. HENKILÖSTÖÄ JA TOIMIELINTEN JÄSENIÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT 1. LIIKEVAIHTO M 2014 % 2013 % Liikevaihto toimialoittain Ympäristöpalvelut 220,6 42,2 217,0 41,5 Teollisuuspalvelut 72,8 13,9 70,7 13,5 Kiinteistöpalvelut 229,1 43,9 235,4 45,0 Yhteensä 522,5 100,0 523,1

Lisätiedot

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Kunnan talouden mallipohjainen suunnittelu Kuntien tilinpäätöskortti Valtiovarainministeriö/Kunta- ja aluehallinto-osasto,5.12.213 KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET

Lisätiedot

Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen

Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen Kunnanhallitus 174 14.09.2015 Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen 235/02.00.00/2015 Kunnanhallitus 14.09.2015 174 Valmistelija: kunnansihteeri Asian tausta: Sonkajärven kunnan

Lisätiedot

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR n tilinpäätös, FAS Efore Oyj vuosikertomus 2008 1. Liikevaihto markkina-alueittain Asiakkaiden mukaan Suomi 2008 10 544 2007 6 693 Muut EU-maat 25 996 18 241 USA 1 229 194 Muut maat 6 775 8 386 Yhteensä

Lisätiedot

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS)

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS) 1 1 000 euroa 1.1. - 31.12.2006 1.1. - 31.12.2005 1 TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO Liikevaihto toimialoittain Päällystys- ja kiviainesryhmä 266 897 260 025 Rakennusmateriaaliryhmä

Lisätiedot

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9. Julkaistu: 2003-11-12 08:00:20 CET Wulff - neljännesvuosikatsaus BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1.

Lisätiedot

1.1.2014 1.1.2013 Rahayksikkö EURO - 30.9.2014-31.12.2013. Vuokrat 1 874 250,38 2 434 565,63 Käyttökorvaukset 55 997,71 76 803,93

1.1.2014 1.1.2013 Rahayksikkö EURO - 30.9.2014-31.12.2013. Vuokrat 1 874 250,38 2 434 565,63 Käyttökorvaukset 55 997,71 76 803,93 Kiint.Oy Peiponaho T U L O S L A S K E L M A Sivu 1 Y-tunnus 9017024-8 1.1.2014 1.1.2013 Rahayksikkö EURO - 30.9.2014-31.12.2013 Vuokrat 1 874 250,38 2 434 565,63 Käyttökorvaukset 55 997,71 76 803,93 LIIKEVAIHTO

Lisätiedot

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR n tilinpäätös, FAS 1. Liikevaihto markkina-alueittain Asiakkaiden mukaan Suomi 6 693 9 897 Muut EU-maat 18 241 20 948 USA 194 9 800 Muut maat 8 386 10 290 Yhteensä 33 515 50 935 Liiketoiminnan muut tuotot

Lisätiedot

TULOSTIEDOT 24 Lappeenrannan energia Oy VuOsikertOmus 2014

TULOSTIEDOT 24 Lappeenrannan energia Oy VuOsikertOmus 2014 TULOSTIEDOT 24 Lappeenrannan Energia Oy Vuosikertomus 2014 Konserni Tuloslaskelma (1 000 ) 1.1. 31.12.2014 1.1. 31.12.2013 LIIKEVAIHTO 128 967 121 379 Valmistus omaan käyttöön 4 869 4 273 Liiketoiminnan

Lisätiedot

Urheiluseura - Asteri mallitilikartta (u111)

Urheiluseura - Asteri mallitilikartta (u111) TULOSLASKELMA VARSINAINEN TOIMINTA Kulut Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Kulut Sijoitus- ja rahoitustoiminta Kulut Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Yleisavustukset

Lisätiedot

Arvo EUR 1.000 2004/2005 Syyskuu 968 702 42.398 35.430 Varastomyynti 10 9 217 193 Yhteensä 978 711 42.616 35.624. 1.

Arvo EUR 1.000 2004/2005 Syyskuu 968 702 42.398 35.430 Varastomyynti 10 9 217 193 Yhteensä 978 711 42.616 35.624. 1. TURKISTUOTTAJAT OYJ OSAVUOSIKATSAUS KAUDELTA 1.9.2005-30.11.2005 Konsernin kehitys Turkistuottajat-konsernin tilikauden ensimmäinen neljännes on kulupainotteista joulukuussa käynnistyvän myyntikauden valmistelua.

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2014 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2015

TIEDOTE VUODEN 2014 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2015 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 2 3761 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.215 Päiväys: 31.3.215 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 4 335 683 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Varsinaisen toiminnan tuotto- / kulujäämä -1 951 104,22-1 758 750,67. Tuotot Jäsenmaksut 39 140,00 37 720,00. Kulut Varainhankinnan kulut 516,19 0,00

Varsinaisen toiminnan tuotto- / kulujäämä -1 951 104,22-1 758 750,67. Tuotot Jäsenmaksut 39 140,00 37 720,00. Kulut Varainhankinnan kulut 516,19 0,00 SUOMEN LUTERILAINEN EVANKELIUMIYHDISTYS RY TULOSLASKELMA Varsinainen toiminta 1.1.-31.12.2009 1.1.-31.12.2008 Testamentit 140 489,00 275 845,49 Srk:n talousarviomäärärahat 1 203 139,49 1 351 418,02 Vapaaehtoinen

Lisätiedot

Ravintola Gumböle Oy

Ravintola Gumböle Oy Ravintola Gumböle Oy Gumbölentie 20 02770 Espoo Kotipaikka: Espoo Y-tunnus: 2463691-9 TASEKIRJA 1.1.2013-31.12.2013 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2023 asti Tilinpäätöksen toteutti: Gumböle Golf

Lisätiedot

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080.

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080. HALLINTOKUNTIEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Kunnanhallituksen antamat toimintakertomusta koskevat ohjeet Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomus on osa kunnan virallista tilinpäätöstä. Toimintakertomuksen

Lisätiedot

Yhdistys - ALV - Asteri mallitilikartta (yb11)

Yhdistys - ALV - Asteri mallitilikartta (yb11) TULOSLASKELMA Varsinainen toiminta Kulut Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Kulut Sijoitus- ja rahoitustoiminta Kulut Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Yleisavustukset

Lisätiedot

LIITTYJÄT 0,93 % VOLYYMIT m 3 /a TASE-ENNUSTE MAKSUT alv 0 % 2,0 % 2012 TULOSLASKELMAENNUSTE

LIITTYJÄT 0,93 % VOLYYMIT m 3 /a TASE-ENNUSTE MAKSUT alv 0 % 2,0 % 2012 TULOSLASKELMAENNUSTE Askolan vesihuoltolaitos LIITTYJÄT,93 % Väkiluku as 4 988 Vesijohdon liittymis-% % 65 % Vesijohtoon liittyneet as 3 242 Viemärin liittymis-% % 34 % Viemäriin liittyneet as 1 696 VOLYYMIT m 3 /a Veden pumppaus

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus Oy T A S E K I R J A 31.12.2014

Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus Oy T A S E K I R J A 31.12.2014 Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus Oy T A S E K I R J A 31.12.2014 Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus Oy Y-tunnus: 0582075-3 Kotipaikka: Joensuu Säilytä 31.12.2024 asti Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus

Lisätiedot

Opetusapteekkiharjoittelun taloustehtävät. 12.11.2013 Esittäjän nimi 1

Opetusapteekkiharjoittelun taloustehtävät. 12.11.2013 Esittäjän nimi 1 Opetusapteekkiharjoittelun taloustehtävät 12.11.2013 Esittäjän nimi 1 ESIMERKKI APTEEKIN TULOSLASKELMASTA APTEEKIN TULOSLASKELMA Liikevaihto 3 512 895 Kelan ostokertapalkkiot 34 563 Muut tuotot 27 156

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 7 12/2014 7 12/2013 1 12/2014 1 12/2013 Liikevaihto, 1000 EUR 9 751 6 466 20 427 13 644 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 1 959 462 3 876 1 903 Liikevoitto, % liikevaihdosta

Lisätiedot

TALOUDELLINEN YHTEENVETO 2013

TALOUDELLINEN YHTEENVETO 2013 TALOUDELLINEN YHTEENVETO 213 Taloudellinen yhteenveto 213 Sisältö Oulun Energia konserni... 3 Oulun Energia... 4 Oulun Sähkönmyynti Oy... 6 Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy... 8 Oulun Energia Urakointi

Lisätiedot

Mitä numerot kertovat kaupungin taloudesta. Luottamushenkilökoulutus 7.3.2013 Laskentapäällikkö Merja Uuttu

Mitä numerot kertovat kaupungin taloudesta. Luottamushenkilökoulutus 7.3.2013 Laskentapäällikkö Merja Uuttu Mitä numerot kertovat kaupungin taloudesta Luottamushenkilökoulutus 7.3.2013 Laskentapäällikkö Merja Uuttu Tuloslaskelma Tuloslaskelman laadinnasta on säädetty kirjanpitolain 3.luvun 1 :ssä Kirjanpitolautakunnan

Lisätiedot

Yhdistys - ALV - Asteri mallitilikartta (Yb13)

Yhdistys - ALV - Asteri mallitilikartta (Yb13) TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 1000 aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet 1100 maa- ja vesialueet 1110 rakennukset ja rakennelmat 1120 koneet ja kal. kauden alussa 1121

Lisätiedot

Tilinpäätös 2013. 31.3.2014 Minna Uschanoff

Tilinpäätös 2013. 31.3.2014 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2013 31.3.2014 Minna Uschanoff Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku kääntyi laskuun. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2013 lopussa 21 129 eli 43 asukasta vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot

Vastaavat 150 Vaihto-omaisuus 150 Aineet ja tarvikkeet 1500 Aineet ja tarvikkeet 151 Keskeneräiset tuotteet

Vastaavat 150 Vaihto-omaisuus 150 Aineet ja tarvikkeet 1500 Aineet ja tarvikkeet 151 Keskeneräiset tuotteet Taso 1 Taso 2 Taso 3 Taso 4 Taso 5 Taso 6 Nimi 100 Tase Vastaavaa 100 Pysyvät vastaavat 100 Aineettomat hyödykkeet 102 Kehittämismenot 1020 Kehittämismenot 103 Aineettomat oikeudet 1030 Aineettomat oikeudet

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus kirjanpitoasetuksen muuttamisesta

Valtioneuvoston asetus kirjanpitoasetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2004 Valtioneuvoston asetus kirjanpitoasetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty kauppa- ja teollisuusministeriön esittelystä,

Lisätiedot

Urheiluseura - ALV - Asteri mallitilikartta (Ub13)

Urheiluseura - ALV - Asteri mallitilikartta (Ub13) TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 1000 aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet 1100 maa- ja vesialueet 1110 rakennukset ja rakennelmat 1120 koneet ja kal. kauden alussa 1121

Lisätiedot

Kuopion Vesi Liikelaitos Suokatu 42 PL 1097 70111 KUOPIO www.kuopionvesi.fi TILINPÄÄTÖSTIEDOT

Kuopion Vesi Liikelaitos Suokatu 42 PL 1097 70111 KUOPIO www.kuopionvesi.fi TILINPÄÄTÖSTIEDOT Kuopion Vesi Liikelaitos Suokatu 42 PL 1097 70111 KUOPIO www.kuopionvesi.fi TILINPÄÄTÖSTIEDOT 2015 2 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Kuopion Veden vesihuollon toiminta-alue on laajentunut viimeisen kymmenen vuoden

Lisätiedot

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -16.363-12.018,66 73,5-13.391,54 1.372,88-3.933,38-17.325-15.952-15.610

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -16.363-12.018,66 73,5-13.391,54 1.372,88-3.933,38-17.325-15.952-15.610 00001000 TARKASTUSLAUTAKUNTA (02) 4001 Henkilöstökulut -3.060-1.318,92 43,1-1.487,56 168,64-738,33-2.226-2.057-2.660 4300 Palvelujen ostot -12.460-9.774,01 78,4-11.261,05 1.487,04-3.084,21-14.345-12.858-12.000

Lisätiedot

Suomen Asiakastieto Oy 20.01.2009 12:24

Suomen Asiakastieto Oy 20.01.2009 12:24 Tulosta Suomen Asiakastieto Oy 20.01.2009 12:24 Yrityksen Talousraportti Suomen Asiakastieto Oy Työpajankatu 10 00580 Helsinki Y-tunnus 01110279 Kaupparekisterinumero 161689 Kotipaikka Helsinki Rekisteröity

Lisätiedot

Liite Kh 92. Suoraman koulun peruskorjaus ja laajennus Arkkitehtitoimisto Arsatek Oy arkkitehtuuria

Liite Kh 92. Suoraman koulun peruskorjaus ja laajennus Arkkitehtitoimisto Arsatek Oy arkkitehtuuria Liite Kh 92 Kangasalan kunta n kolmannesvuotisseuranta Suoraman koulun peruskorjaus ja laajennus Arkkitehtitoimisto Arsatek Oy arkkitehtuuria Kh 16.6. Kangasala Kolmannesvuosiseuranta Sisällysluettelo

Lisätiedot

TALOUDELLINEN YHTEENVETO 2013

TALOUDELLINEN YHTEENVETO 2013 TALOUDELLINEN YHTEENVETO 213 Taloudellinen yhteenveto 213 Sisältö Oulun Energia konserni... 3 Oulun Energia... 4 Oulun Sähkönmyynti Oy... 6 Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy... 8 Oulun Energia Urakointi

Lisätiedot

Taso 1 Taso 2 Taso 3 Taso 4 Taso 5 Taso 6 Nimi 100 Tase Vastaavaa 100 Pysyvät vastaavat 100 Aineettomat hyödykkeet 102 Kehittämismenot 1020

Taso 1 Taso 2 Taso 3 Taso 4 Taso 5 Taso 6 Nimi 100 Tase Vastaavaa 100 Pysyvät vastaavat 100 Aineettomat hyödykkeet 102 Kehittämismenot 1020 Taso 1 Taso 2 Taso 3 Taso 4 Taso 5 Taso 6 Nimi 100 Tase Vastaavaa 100 Pysyvät vastaavat 100 Aineettomat hyödykkeet 102 Kehittämismenot 1020 Kehittämismenot 103 Aineettomat oikeudet 1030 Aineettomat oikeudet

Lisätiedot

MYLLYN PARAS -KONSERNI

MYLLYN PARAS -KONSERNI 8 Myllyn Paras -nimisen konsernin emoyhtiö on Myllyn Paras Oy Hallinto, kotipaikka Hyvinkää. Edellä mainitun konsernin konsernitilinpäätöksen jäljennökset ovat saatavissa osoitteesta: Verkatehtaankatu

Lisätiedot

SAV-Rahoitus konsernin tilikauden 1.7.2012 30.6.2013 Q1 tulos niukasti tappiollinen

SAV-Rahoitus konsernin tilikauden 1.7.2012 30.6.2013 Q1 tulos niukasti tappiollinen Yhtiötiedote SAV-Rahoitus konsernin tilikauden 1.7.2012 30.6.2013 Q1 tulos niukasti tappiollinen SAV Rahoitus Oyj:n toimitusjohtajan Janne Heusalan kommentit ensimmäisen kvartaalin tuloksesta: SAV-Rahoitus

Lisätiedot

Kullo Golf Oy TASEKIRJA 1.1.2010-31.12.2010. Golftie 119 06830 KULLOONKYLÄ Kotipaikka: PORVOO Y-tunnus: 1761478-9

Kullo Golf Oy TASEKIRJA 1.1.2010-31.12.2010. Golftie 119 06830 KULLOONKYLÄ Kotipaikka: PORVOO Y-tunnus: 1761478-9 Kullo Golf Oy Golftie 119 06830 KULLOONKYLÄ Kotipaikka: PORVOO Y-tunnus: 1761478-9 TASEKIRJA 1.1.2010-31.12.2010 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2020 asti Tilinpäätöksen laatija: Tilisampo Oy 1 TILINPÄÄTÖS

Lisätiedot

Suomen Asiakastieto Oy 29.06.2010 09:25

Suomen Asiakastieto Oy 29.06.2010 09:25 Suomen Asiakastieto Oy 29.06.2010 09:25 Yrityksen Talousraportti Suomen Asiakastieto Oy Työpajankatu 10 00580 Helsinki Y-tunnus 01110279 Kaupparekisterinumero 161689 Kotipaikka Helsinki Rekisteröity kaupparekisteriin

Lisätiedot

YLEISOHJE KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN RAHOITUSLASKELMAN LAATIMISESTA

YLEISOHJE KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN RAHOITUSLASKELMAN LAATIMISESTA KIRJANPITOLAUTAKUNNAN KUNTAJAOSTO Kauppa- ja teollisuusministeriö YLEISOHJE KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN RAHOITUSLASKELMAN LAATIMISESTA Helsinki 2006 Painetun julkaisun ISBN 952-213-163-6 Verkkojulkaisun ISBN

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSARVION JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISOHJELMAN TOTEUTUMINEN 30.9.2014

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSARVION JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISOHJELMAN TOTEUTUMINEN 30.9.2014 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSARVION JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISOHJELMAN TOTEUTUMINEN 30.9.2014 Kaupunginhallitus 4.11.2014 Kaupunginvaltuusto 10.11.2014 SISÄLLYSLUETTELO Asukasluvun kehitys 2 Työttömyysasteen

Lisätiedot

SAV-Rahoitus konsernin tilikauden 1.7.2011 30.6.2012 Q1 tulos positiivinen

SAV-Rahoitus konsernin tilikauden 1.7.2011 30.6.2012 Q1 tulos positiivinen Yhtiötiedote SAV-Rahoitus konsernin tilikauden 1.7.2011 30.6.2012 Q1 tulos positiivinen SAV Rahoitus Oyj:n toimitusjohtajan Harri Kalliokosken kommentit ensimmäisen kvartaalin tuloksesta: SAV-Rahoitus

Lisätiedot

Suomen Asiakastieto Oy 22.12.2009 14:21:18

Suomen Asiakastieto Oy 22.12.2009 14:21:18 Suomen Asiakastieto Oy 22.12.2009 14:21:18 Yrityksen perustiedot Malliyritys Oy Yritystie 5 00100 Helsinki Y-tunnus 011111111 Kaupparekisterinumero Kotipaikka Helsinki Rekisteröity kaupparekisteriin 01.01.2000

Lisätiedot

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 Toiminta-ajatus Espoo Kaupunkitekniikka-liikelaitos rakentaa ja ylläpitää katu- ja viheralueita sekä kiinteistöjen

Lisätiedot

Emoyhtiön tilinpäätös,

Emoyhtiön tilinpäätös, 106 FORTUM TILINPÄÄTÖS 2011 Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Tuloslaskelma Liite 2011 2010 Liikevaihto 2 77 67 Muut tuotot 3 36 12 Henkilöstökulut 4 36 35 Poistot ja arvonalentumiset 7 8 9 Muut kulut 67 55 Liikevoitto/-tappio

Lisätiedot