Senaatti-kiinteistöt YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI 2008

Transkriptio

1 YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI 2008

2 Senaatti-kiinteistöt YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI 2008

3 Toimitusjohtajan katsaus Muutosten negatiivisten vaikutusten torjunta on käytännössä mahdotonta ilman vastuullista, ympäristöä ja sosiaalista näkökulmaa huomioon ottavaa liiketoimintaa. Toimitusjohtajan katsaus Vastuullisuuden merkittävimpiä lähtökotia ovat avoimuus ja läpinäkyvyys. Näiden toteutumiseksi laadimme toiminnastamme jo seitsemännen kerran Global Reporting Initiativen suositusten mukaisen raportin, jonka liitteenä on hallituksen toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen sisältävä taloudellinen vuosikatsaus. Saavutimme kaikki taloudelliset ja palvelutavoitteemme. Sen sijaan vedenkulutukselle asettamastamme tavoitteesta jäimme hieman. Erityisen merkityksellisenä pidämme sitä, että pääsimme energiansäästötavoitteisiimme ja pystyimme vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä. Työympäristön kehittämisratkaisujemme tuloksena olemme onnistuneet tehostamaan tilojen käyttöä ja välttyneet lisärakentamiselta, minkä seurauksena asiakkaamme säästävät tilakustannuksissaan ja päästöt vähenevät. Näköpiirissämme olevien muutosten seurauksena yhteiskuntavastuun merkitys korostuu entisestään. Muutosten negatiivisten vaikutusten torjunta on käytännössä mahdotonta ilman vastuullista, taloudellisen näkökulman ohessa myös ympäristöä ja sosiaalista näkökulmaa huomioon ottavaa liiketoimintaa. Senaatti-kiinteistöt pyrkii tähän parantamalla taloudellista kannattavuuttaan kehittämällä ympäristöystävällisiä ja yhteiskunnan hyvinvointia edesauttavia ratkaisuja asiakkailleen. Globaalin kehityksen lisäksi Senaattikiinteistöjen toiminta on muutoksessa. Valtion aluehallinnon uudistukset vaikuttavat toimintaamme merkittävästi. Erityisen merkityksellistä tulee olemaan yliopistokiinteistöjen kohdalla tapahtuva kehitys; kiinteistöt siirretään kolmelle perustettavalle kiinteistöosakeyhtiölle. Tämän seurauksena meidän on järjestettävä toimintamme ja sisäinen työnjakomme uudelleen ja luotava tiiviit yhteistyösuhteet uusiin kiinteistöyhtiöihin. Näin menetellen on mahdollista säilyttää nykyiset kiinteistöpalvelujen keskittämis- ja volyymiedut sekä varmistaa osaamisen siirtyminen uusiin organisaatioihin. Sisäilmasto-ongelmat aiheuttavat huolta sekä asiakkaillemme että meille. Tekemämme selvityksen perusteella niitä on lähes 8 prosentissa kaikista tiloistamme ja korjauskustannusten arvellaan nousevan noin 100 miljoonaan euroon. 2 YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI 2008

4 Sisällysluettelo Kohdekohtaisesti kustannukset vaihtelevat muutamista tuhansista euroista miljooniin euroihin. Sisäilmasto-ongelmat eivät ole koskaan yhden tekijän aiheuttamia. Kosteudesta aiheutuvia on noin 60 prosenttia, joista osa on homeongelmia. Ongelmien laajuuden vuoksi olemme ottaneet niiden selvittämisen ja korjaamisen strategiseksi tehtäväksi. Keväällä 2009 käynnistyy parivuotisen kehittämistyön tuloksena syntynyt henkilöstökoulutusohjelma, jonka yhtenä tavoitteena on yhtenäistää toimintamallit sisäilmaongelmien hallintaan. ISO ympäristösertifikaattimme uusittiin kertomusvuoden lopulla ja saimme myös WWF:n Green Office -merkin pääkonttorimme toimitiloille. Tavoitteenamme on hankkia vuoden 2009 aikana merkki kaikkiin toimipisteisiimme eri puolilla Suomea. Iloksemme useat asiakkaistamme käyttivät neuvottelemaamme mahdollisuutta hankkia Green Office -merkki heidän käytössään oleville tiloille. Jatkoimme myös EFQM-laatumallin mukaista johtamisjärjestelmämme arviointia ulkopuolisen laatuasiantuntijan johdolla. Ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportoinnin vertailukilpailussa menestyimme edelleenkin; raporttimme palkittiin tällä kertaa jaetulla toisella palkinnolla yleisessä sarjassa. Kiitän asiakkaitamme ja yhteistyökumppaneitamme pitkään jatkuneesta, miellyttävästä ja tuloksellisesta yhteistyöstä. Ilman teidän panostanne tuskin olisimme onnistuneet niin hyvin tavoitteittemme saavuttamisessa. Myös henkilöstömme on onnistunut erinomaisesti moninaisten muutosten puristuksessa. Siitä esitän parhaat kiitokseni. Jatkamme työtä toimintamme kehittämiseksi ja yhteiskuntavastuullisten kehittämispanosten lisäämiseksi. Helsingissä 20. maaliskuuta 2009 Aulis Kohvakka Toimitusjohtaja Sisällysluettelo Toimitusjohtajan katsaus Senaatti-kiinteistöt lyhyesti Keskeiset tunnusluvut Toimialojen esittely Muuttuva toimintaympäristö CASE: Yhdessä kohti parhaita ratkaisuja Strategia tuo tilalle ratkaisut CASE: Strategiasta kriteerit tilaratkaisuille Ekologinen, taloudellinen ja sosiaalinen vastuu Organisaatio Hallintomalli Sidosryhmäyhteistyö Tiivistelmä 2008 (yhteiskuntavastuun tavoitteet) Taloudellinen vastuu Tavoitteet korkealla CASE: Työympäristökehittämisellä tuetaan muutosta ja tuottavuutta Toiminnan vaikutukset sidosryhmien taloudelliseen hyvinvointiin Investoinnit kasvussa Välilliset taloudelliset vaikutukset CASE: Yksityisrahoituksella toimiva ratkaisu asiakkaalle Ympäristövastuu Uusi ympäristöjärjestelmä tuo ympäristöasiat osaksi arkea CASE: Maailma paremmaksi toimisto kerrallaan Energiansäästöllä ilmastonmuutosta vastaan Energiansäästö on monien asioiden summa Tarkastelussa energian kokonaiskäyttö Päästöt Maankäyttö sekä veden ja materiaalien kulutus Jätteiden määrä Ympäristöriskit hallintaan Sosiaalinen vastuu Toiminnan eettiset periaatteet Alihankintaa reilun pelin säännöillä CASE: Asiakaspalvelutilat parhain päin Tyytyväiset asiakkaat ovat paras käyntikortti CASE: Hyvän sisäilman puolesta Kohti esteetöntä ympäristöä Turvallisuus kattaa kaiken toiminnan Arvokiinteistöt ovat osa kansallisperintöä Hyvinvoiva henkilöstö on kultaakin kalliimpi Koulutus pitää tuoreena CASE: Tärkeitä työkaluja henkilökunnalle Johtoryhmä Hallitus Raportointiperiaatteet Riippumaton varmennusraportti GRI-sisältöindeksi Sanasto YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI

5 Senaatti-kiinteistöt lyhyesti Senaatti-kiinteistöjen vastuulla on suuri joukko rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti merkittäviä rakennuksia suomalaista kansallisomaisuutta. Tarjoamme avaimet toimiviin ratkaisuihin PERIAATTEEMME ON, ETTÄ ASIAKAS VOI SAADA TOI- MITILOIHIN LIITTYVÄN OSAAMISEN JA PALVELUT KESKITETYSTI YHDESTÄ PAIKASTA. Senaatti-kiinteistöt on valtion liikelaitos, joka tuottaa tilapalveluja ensisijaisesti valtionhallinnolle. Toimitilojen vuokraus, palveluiden ja kiinteistövarallisuuden kehittäminen sekä investoinnit muodostavat liiketoiminnan perustan. Toimitilojen lisäksi Senaatti-kiinteistöt tarjoaa asiakkailleen monipuolisen valikoiman toimitiloihin liittyviä palveluita. Senaatti-kiinteistöjen toiminnassa korostuvat luotettavuus, palveluhenkisyys sekä kyky ja halu tarjota asiakkaille uudenlaisia ratkaisuja. Pyrkimyksenä on ylittää asiakkaan odotukset ja vastata heidän muuttuviin tarpeisiinsa luotettavasti, tehokkaasti ja taloudellisesti. Muutostarpeita ennakoidaan panostamalla asiakasyhteistyöhön ja kiinteistöjen kehittämiseen. Senaattikiinteistöt on valtionhallinnon vahva kumppani ja osaaja, joka tuntee asiakkaansa ja heidän toimintansa. Senaatti-kiinteistöjen vastuulla on suuri joukko rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti merkittäviä rakennuksia suomalaista kansallisomaisuutta. Näiden rakennusten arvon säilyttäminen ja tilojen käyttökelpoisuuden varmistaminen kuuluvat Senaatti-kiinteistöjen keskeisiin tehtäviin. Tulevaisuudessa yritysten vastuullisuuteen kiinnitetään huomiota yhä enemmän. Senaatti-kiinteistöillä on hyvät lähtökohdat yhteiskuntavastuullisuus on keskeinen toimintaa leimaava piirre. Hyvän rakennustavan noudattaminen, suomalaisen rakennusperinnön vaaliminen, ympäristöasioiden huomioiminen sekä toiminnan jatkuva kehittäminen ovat myös huomisen tekoja. 4 YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI 2008

6 Pohjois-Suomen alue Rovaniemi Keskeiset tunnusluvut Oulu Taloudellinen vastuu Muutos-% Kasvu Liikevaihto, Me ,2 Tase, Me ,1 Vuokrattava pinta-ala, m ,6 Ylläpitovuokrakohteita 47 % Pääomavuokrakohteita 53 % Investoinnit yhteensä, Me ,6 Investointien osuus liikevaihdosta, % ,3 Kannattavuus Tulos, Me ,1 Tuloksen osuus liikevaihdosta, % 15,1 19,5-22,3 Nettotuotto, % 8,0 7,8 2,0 Sijoitetun pääoman tuotto, % 3,89 4,21-7,6 Oman pääoman tuotto, % 2,97 3,71-19,9 Keskimääräinen neliövuokra, e/m 2 /kk * 10,57 10,04 5,3 Kiinteistöomaisuuden käyttöaste, % 97,1 97,2-0,1 Vakavaraisuus Omavaraisuusaste, % ,9 Nettovelkaantumisaste, % ,3 Lainat, Me ,9 Vuokraustoiminnan liikevaihdon jakautuminen Itä-Suomi 16 % 99,3 Me Vaasa Keski-Suomen alue Jyväskylä Tampere Länsi-Suomen alue Hämeenlinna Turku Pohjois-Suomi 13 % 84,5 Me Kuopio Mikkeli Kouvola Helsinki Etelä-Suomen alue Joensuu Itä-Suomen alue Lappeenranta Senaatti-kiinteistöjen toimipaikat Etelä-Suomi 43 % 273,0 Me Ympäristövastuu Energiankäyttö Sähkön ominaiskulutus, kwh/brm 3 26,0 26,2-0,5 Lämmön ominaiskulutus, kwh/brm 3 37,3 37,9-1,6 Veden ominaiskulutus, l/brm 3 91,8 89,5 2,5 Kasvihuonekaasujen ominaispäästöt Ylläpidettyjen kiinteistöjen ominaispäästöt 15,9 16,2-2,2 kg CO 2 -ekv/brm 3 Sosiaalinen vastuu Henkilöstö Henkilöstö ,8 Henkilöstön keski-ikä, v 49,3 48,3 2,1 Keski-Suomi 15 % 98,3 Me Tulos ja liikevaihto Me Länsi-Suomi 13 % 85,2 Me Asiakkaat Asiakastyytyväisyys, %:ia vastaajista melko- tai erittäin tyytyväinen * Toimitilasopimukset, kokonaisvuokrakohteet Tulos 100 Liikevaihto YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI

7 Toimialojen esittely Viidellä toimialalla asiakaslähtöisesti ja kustannustehokkaasti Ministeriöt ja kulttuuri -toimiala Asiakkaina ovat ministeriöt, pääkaupunkiseudulla sijaitsevat kulttuurilaitokset, kuten Suomen Kansallisooppera ja Valtion taidemuseo sekä jonkin verran erityiskohteita, mm. yksittäisiä kouluja ja sairaaloita. Kiinteistökanta on vaativaa, sillä suuri osa asiakkaista toimii arvokiinteistöiksi luokiteltavissa tiloissa. Toimialan erityispiirteinä voidaan pitää vakaata liiketoimintaympäristöä sekä kiinteistöjen keskeistä sijaintia. Puolustus ja turvallisuus -toimiala Toimialan asiakaskuntaan kuuluvat Puolustushallinto, vankilat, rajavartiolaitos, tullilaitos sekä hätä- ja johtokeskukset. Tilat ovat käyttäjäsidonnaisia ja erityistarpeisiin suunniteltuja. Kiinteistökantaan kuuluu tavanomaisten toimisto-, varasto-, majoitus- ja koulutustilojen lisäksi huipputeknisiä erikoistiloja sekä merkittävä määrä maanalaisia tiloja. Toimialan tavoitteena on turvallisuuden tuotteistaminen kiinteistöliiketoiminnassa, asiakkaiden toiminnan muutoksen mahdollistaminen toimitilojen osalta ja palvelun jatkuva parantaminen asiakasyhteistyötä kehittämällä. SENAATTI-KIINTEISTÖILLÄ ON VIISI TOIMIALAA, JOIHIN ON KOOTTU TOIMINNALTAAN JA PALVELUTARPEILTAAN SAMAN- LAISIA ASIAKKAITA. TOIMIALAT VASTAAVAT ASIAKKUUKSISTA SEKÄ OMAN ASIAKASRYHMÄNSÄ KIINTEISTÖIHIN JA PALVELUIHIN LIITTYVISTÄ ASIOISTA. Maa- ja metsätalousministeriölle peruskorjattiin uudet tilat Helsingin Kruununhakaan. Suomenlinnassa sijaitsevan Merisotakoulun peruskorjaus valmistui keväällä Keskeiset tunnusluvut 2008 Vuokratut tilat 0,5 milj. m 2 Kiinteistöjen arvo 638 Me Tilojen vuokrausaste 99,8 % Liikevaihto (vuokraus) 79 Me Investoinnit 33 Me Keskeiset tunnusluvut 2008 Vuokratut tilat 3,9 milj. m 2 Kiinteistöjen arvo Me Tilojen vuokrausaste 98,6 % Liikevaihto (vuokraus) 145 Me Investoinnit 77 Me Vuoden 2008 merkittävät tapahtumat - Uuden toimialan järjestäytyminen ja asiakaskannan haltuunotto onnistuneesti. - Ministeriöiden toimitilojen korjausohjelman valmistelu ja käynnistäminen sekä työ- ja elinkeinoministeriön rakennuksen tulipalon seurauksien hallinta ja toiminnan jatkuvuuden varmistaminen. Vuoden 2008 merkittävät tapahtumat - Rajavartiolaitoksen kiinteistöjen haltuunotto onnistuneesti. - Vekarajärven kasarmin työympäristönkehittämisen konsultointi. - Puitesopimusneuvottelujen käynnistäminen Rajavartiolaitoksen ja Rikosseuraamusviraston kanssa. - Räjähtävien materiaalien varastoinnin kehittäminen. - Osallistuminen puolustushallinnon ilmastostrategian laatimiseen. 6 YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI 2008

8 Toimialojen esittely Yliopistot ja tutkimus -toimiala Asiakaskunnan muodostavat 18 yliopistoa ja korkeakoulua eri puolella Suomea sekä kymmenen kampuksilla olevaa tutkimuslaitosta. Suomen yliopistojärjestelmää uudistetaan voimakkaasti. Yliopistokiinteistöt ovat mukana uudistuksessa ja niillä pääomitetaan uusimuotoiset yliopistot. Toimiala on mukana tukemassa muutosta kiinteistökysymyksissä ja tuottaa kiinteistötietoa muutosprosessin käyttöön. Tavoitteena on edelleen tukea asiakkaan toimintaa ja turvata kiinteistöjen arvon ja käytettävyyden säilyminen sekä kampusalueiden kehittäminen. Toimistot-toimiala Toimialan asiakaskunnan muodostavat valtion alue- ja paikallishallinto sekä eräät keskusvirastot. Kiinteistökanta käsittää toimistotaloja 1800-luvun arvokiinteistöistä moderneihin toimitiloihin. Tilat sijaitsevat yleensä keskeisten paikkakuntien kaupunkikeskuksissa. Suuret toimitilojen keskittymät ovat Helsingin Pasilassa ja Sörnäisissä sekä Vantaalla. Toiminta on markkinasidonnaista ja valtioasiakkaista myös kilpaillaan. Tulevaa kehitystä ja asiakastarpeita pyritään ennakoimaan asiakasyhteistyötä ja kiinteistöjä kehittämällä. Tavoitteena on löytää kulloistakin tarvetta vastaava palveluratkaisu. Kehitys- ja aluekiinteistöt -toimiala Toimiala vastaa keskitetysti Senaattikiinteistöissä myytävistä ja kehitettävistä kohteista. Vuoden 2008 alusta toimialan tehtäväkuva laajeni, ja sen vastuulla on myös vuokrausliiketoiminta ja asiakkuudet. Toimialan yhtenä erityisenä tehtävänä on kehittää valtion käytöstä poistunutta kiinteistövarallisuutta siten, että se olisi myytävissä ja soveltuisi kiinteistömarkkinoille tai vaihtoehtoisesti vuokrattavaksi toimitiloja tarvitseville. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta tuli Senaatti-kiinteistöjen uusi asiakas.toimitilat peruskorjattiin Kaisaniemeen. Valtiokonttorin toimitilojen peruskorjauksessa tilankäyttö ja palvelukonsepti uudistettiin. Senaatti-kiinteistöt myi kertomusvuonna lähes sata aiemmin Ratahallintokeskuksen käytössä ollutta kiinteistöä. Keskeiset tunnusluvut 2008 Vuokratut tilat 2,0 milj. m 2 Kiinteistöjen arvo Me Tilojen vuokrausaste 99,7 % Liikevaihto (vuokraus) 259 Me Investoinnit 91 Me Keskeiset tunnusluvut 2008 Vuokratut tilat 0,9 milj. m 2 Kiinteistöjen arvo 953 Me Tilojen vuokrausaste 96,6 % Liikevaihto (vuokraus) 118 Me Investoinnit 69 Me Keskeiset tunnusluvut 2008 Vuokratut tilat 0,7 milj. m 2 Kiinteistöjen arvo 365 Me Tilojen vuokrausaste 82,6 % Liikevaihto (vuokraus) 40 Me Investoinnit 3 Me Vuoden 2008 merkittävät tapahtumat - Talouspoliittisen ministerivaliokunnan linjaus yliopistokiinteistöjen käyttämisestä uusimuotoisten yliopistojen pääomittamiseen. - Musiikkitalon rakentamisen käynnistyminen. - Yliopistojen käyttämien rakennusten käyvän arvon määrittäminen alkuvuodesta Uuden toimialan järjestäytyminen ja tutkimuslaitosten asiakaskannan haltuunotto onnistuneesti. Vuoden 2008 merkittävät tapahtumat - Uusien palveluratkaisujen pilotointi Valtiokonttorin toimitiloissa sekä Hakaniemenranta 6:ssa. - Strategian ja organisaatiouudistuksen haltuunotto onnistuneesti. - Valtion aluehallinnon uudistamiseen liittyen toimitilojen nykytilanteen kartoitus ja uuden tilaratkaisun tuottaminen uusille virastoille. - Toimitilahankinnan monipuolistaminen valtion toimitilastrategian mukaisella yksityisrahoituksella. Vuoden 2008 merkittävät tapahtumat kiinteistöjen myyntiä. - Neljän kaupan peruuntuminen tai lykkääntyminen asiakkaan rahoitusvaikeuksien takia. - Keski-Pasilan toteutusjärjestelyjen kilpailutuksen valmistelu yhteistyössä Helsingin kaupungin, ratahallintokeskuksen ja VR-Yhtymän kanssa. - Hyrylän entisen varuskunta-alueen osayleiskaavan valmistelu. - Kakolan alueen asemakaavan hyväksyminen Turun kaupunginvaltuustossa. YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI

9 Toimintaympäristön kuvaus Senaatti-kiinteistöt laati vuoden 2008 aikana mittavan energiansäästöohjelman. Lisäksi Senaatti-kiinteistöt on asiakkaittensa tukena näiden laatiessa omia energiatehokkuus- ja ympäristöohjelmiaan. Muuttuva toimintaympäristö MENESTYS VAATII JATKUVAA KEHITTYMISTÄ, TOI- MINTATAPOJEN UUDISTAMISTA JA JO TEHTYJEN PÄÄ- TÖSTEN KRIITTISTÄ TARKASTELUA. SIKSI ME EMME PELKÄÄ MUUTOSTA. Asiakkaiden toimintaympäristö Uudelleenorganisointi valtionhallinnossa jatkui vuonna Valtion tuottavuusohjelman ja jo alkaneiden alueellistamistoimien lisäksi käynnistyi myös valtion keskusvirastojen uudelleenorganisointi sekä yliopistojen hallinnollisen aseman muutos. Yliopistouudistuksen seurauksena Senaatti-kiinteistöt tulee luovuttamaan yliopistojen rakennukset kolmelle perustettavalle kiinteistöosakeyhtiölle. Senaatti-kiinteistöt seuraa asiakaskuntansa toiminnan muutoksia ja osallistuu niihin muun muassa tarjoamalla työympäristön muutoksiin ja tilaratkaisuihin liittyviä asiantuntijapalveluita sekä konsultointia ympäristöjohtamiseen liittyvissä asioissa. Senaatti-kiinteistöt on myös kehittänyt uusia palvelu- ja vuokramalleja, joilla voidaan tuottaa joustavia ratkaisuja asiakkaiden tilatarpeisiin. Markkinatilanne Kiinteistömarkkinoiden nopea käänne sekä rahoitusmarkkinoiden kriisi vuoden 2008 loppupuolella vaikuttivat näkyvimmin Senaatti-kiinteistöjen alue- ja kehityskiinteistöt -toimialalla, jossa myynnit ovat hidastuneet, muutamia kauppoja on jopa peruuntunut tai lykkääntynyt ostajan rahoitusvaikeuksien vuoksi. Kriisin seurauksena uusien rakennushankkeiden aloittaminen väheni markkinoilla nopeasti. Tästä johtuen rakentamispalvelujen toimittajien tarjousaktiivisuus kasvoi syksyn aikana ja hinnoittelussa tapahtui käänne. Tämän seurauksena Senaattikiinteistöillä on nykyisessä taloustilanteessa mahdollisuus saa- 8 YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI 2008

10 CASE: Sidosryhmäpaneeli Yhdessä kohti parhaita ratkaisuja vuttaa kustannusetuja investointitoiminnassaan. Tätä tukee myös se, että Senaatti-kiinteistöjen investointikehystä nostettiin 30 miljoonalla eurolla. Energiatehokkuus ja ilmastonmuutos Kiinteistöala on noussut yhdeksi keskeisistä toiminta-alueista, joilla valtio voi vaikuttaa omiin kasvihuonekaasupäästöihinsä parantamalla energiatehokkuutta. Senaatti-kiinteistöihin kohdistuu merkittäviä odotuksia niin valtio-omistajan kuin sen asiakkaittenkin taholta. Senaatti-kiinteistöt laati vuoden 2008 aikana mittavan energiansäästöohjelman. Lisäksi Senaatti-kiinteistöt on asiakkaittensa tukena näiden laatiessa omia energiatehokkuus- ja ympäristöohjelmiaan. Energiatehokkuuden parantamisessa suurimmat haasteet tulevat olemaan korjaustoiminnassa. Uusi kehitystoiminnan painopistealue on matalaenergiarakentaminen, johon liittyviä toimintakäytäntöjä Senaatti-kiinteistöt kehittää osana alan tutkimustoimintaa. Senaatti-kiinteistöt CASE järjesti kertomusvuonna ensimmäisen yhteiskuntavastuuraportointiin liittyvän sidosryhmäpaneelin. Tavoitteena oli kasvattaa näkemystä toiminnan keskeisistä yhteiskuntavastuun näkökohdista ja parantaa Senaatti-kiinteistöjen raportointia sidosryhmiensä tarpeita vastaavaksi. Merkittäviä paneelissa esiin nousseita kysymyksiä olivat energiankulutus ja siitä aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt. Asiakkaat haluaisivat nähdä Senaatti-kiinteistöt tulevaisuudessa elinkaariperusteisen rakentamisen esimerkillisenä toimijana sekä aktiivisena mielipidevaikuttajana työympäristön kehittämiseen liittyvissä asioissa sekä kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten kunnossapidossa. YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI

11 Strategian esittely Tavoitteena on tarjota asiakkaille ennalta mietittyjä palvelukokonaisuuksia, jotka muodostuvat tiloista ja työympäristöä tukevista palveluista. Strategia Tuomme tilalle ratkaisut Senaatti-kiinteistöt on suunnannut toimintansa kohti ratkaisuliiketoimintaa. Tavoitteena on tarjota asiakkaille ennalta mietittyjä palvelukokonaisuuksia, jotka muodostuvat tiloista ja työympäristöä tukevista palveluista. Senaatti-kiinteistöt tarjoaa palveluita aina toimitilojen ylläpidosta asiakkaan johdolle suunnattuihin strategisen tason asiantuntijapalveluihin. Palvelurakenteen uudistaminen perustuu asiakkaiden tarpeeseen keskittyä omaan ydintoimintaansa ja ulkoistaa entistä laajempia kokonaisuuksia Senaatti-kiinteistöjen hoidettaviksi. Ratkaisumallissa ei pyritä tarjoamaan kaikille kaikkea. Strategian mukaisesti tarjonta muodostuu tuotteistetuista, valmiiksi mietityistä palveluratkaisuista. Senaatti-kiinteistöjen palveluratkaisut tukevat valtionhallinnon muutostarpeita. Palveluita tuotetaan paikkakun- nilla, joilla valtionhallinnon tilantarve on suurin ja joihin valtio keskittää toimintojaan. Tällöin palveluiden siirtäminen Senaatti-kiinteistöjen vastuulle on myös asiakkaalle taloudellisesti kaikkein järkevintä. Joissain tapauksissa on sekä asiakkaan että Senaatti-kiinteistöjen etu tarjota ratkaisua, jossa asiakas vastaa itse valtaosasta toiminnoistaan. Perustehtävä Tuomme tilalle ratkaisut. Senaatti-kiinteistöt tarjoaa asiakkailleen toimivat tilat ja tarpeita vastaavat palvelut. Näin syntyy työympäristö, jossa on hyvä työskennellä. Visio Askeleen edellä odotuksia. Haluamme olla asiakkaan kumppanuuden arvoinen. Haemme aktiivisesti uusia ratkaisuja ja palveluita muuttuviin tarpeisiin ja tilanteisiin. Vastuullisuus on meille ykkösasia. Arvot Luotettava ja vastuullinen Halukas palvelemaan Innovatiivinen ja kehittävä Strategiakauden sitoumukset Yhteiskuntavastuullisen toimintamallin integrointi osaksi tuotteita ja palveluja. Ratkaisuliiketoimintaan siirtyminen. Investointien johtamismallin parantaminen. Jatkuvan parantamisen toimintaperiaatteen sisäistäminen osaksi kaikkea toimintaa. 10 YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI 2008

12 Strategian esittely Yhteiskuntavastuustrategia Senaatti-kiinteistöt on laatinut erillisen yhteiskuntavastuustrategian vuosille Siinä otetaan huomioon erityisesti ilmastonmuutokseen varautuminen sekä asetetaan yksityiskohtaisia tavoitteita taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristövastuun osa-alueille. Tavoitteisiin pyritään kehittämällä olemassa olevaa rakennuskantaa ja sen ylläpitoa sekä tehostamalla tilankäyttöä. Taloudellista kannattavuutta parannetaan kohottamalla tuottavuutta ja kehittämällä ekotehokkaita ratkaisuja. Oman info Lisätietoa senaatti.fi Lue lisää tästä aiheesta: organisaation sekä yhteistyökumppaneitten osaamista kehitetään jatkuvasti. Kehitystyöhön osallistuu koko henkilöstö ja tavoitteita asetetaan yhteisesti myös asiakkaiden ja kumppaneiden kanssa. Noudatamme ympäristöä koskevissa päätöksissä varovaisuuden periaatetta, kuitenkin niin, ettei se vaaranna järkevää taloudenpitoa. Yhteiskuntavastuun visio Toimialansa yhteiskuntavastuullinen edelläkävijä, jonka liiketoiminta on ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää sekä taloudellisesti kannattavaa. YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI

13 CASE: Hakaniemenranta 6 Senaatti-kiinteistöt on kilpailuttanut käyttäjäpalvelut asiakkaidensa puolesta. Se merkitsee meille kustannustehokkuutta ja helppoutta, toteaa Opetushallituksen Reino Tapaninen (vas.) vierellään Senaatti-kiinteistöjen palvelupäällikkö Jari Kanth. 12 YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI 2008

14 CASE: Hakaniemenranta 6 Strategiasta kriteerit tilaratkaisuille CASE HAKANIEMENRANTA 6:N PERUSKORJAUKSEN TAVOITTEENA OLI NOS- TAA RAKENNUKSEN PROFIILIA JA LUODA TILANKÄYTÖLLISESTI JA TOI- MINNALLISESTI TEHOKAS KOKONAISUUS. TAITAVALLA PERUSKORJA- UKSELLA VANHA HUONOKUNTOINEN KIINTEISTÖ ON VOITU HYÖDYN- TÄÄ TÄYSIPAINOISESTI, JA ASIAKKAILLE ON PYSTYTTY TARJOAMAAN YHTÄ MODERNIT JA INNOVATIIVISET RATKAISUT KUIN UUDISRAKEN- TAMISESSA. Hakaniemenranta 6 on nyt luonteeltaan monitilaympäristö. Ajatuksena on tukea organisaatioiden muuttuvia tarpeita ja tietotyön eri vaiheita monipuolisilla tilatyypeillä, selvittää Senaatti-kiinteistöjen työympäristökehittämisen asiantuntija Päivi Hietanen. Hakaniemenranta 6:sta löytyvät nyt Opetushallitus, CIMO ja Ajoneuvohallintakeskus AKE. Tilat viestivät toimintakulttuurista Opetushallituksen visiona on olla maailman parhaan oppimisen kehittäjä ja arvostettu asiantuntija. Tiloilla on tavoiteltu samanlaista tehokkuutta ja avoimuutta, jota Opetushallitus on hakenut myös organisaatiomuutoksessaan. Läpinäkyvyys on kantava teemamme. Tilat ovat ulkoinen osoitus uudenlaisesta toiminnastamme, kertoo Opetushallituksen yliarkkitehti Reino Tapaninen. CIMO etsi pitkään uusia tiloja pieniksi käyneiden tilalle. Ratkaisu löytyi tutusta kiinteistöstä. Viihtyisät tilat ovat cimolaisille sekä osa työhyvinvointia että tapa viestiä omaa brändiä. Tilat vastaavat nyt tarpeitamme. Tarvittaessa CIMOlla on optio rakennuksesta mahdollisesti vapautuviin lisätiloihin, kertoo CIMOn apulaisjohtaja Kirsti Aaltonen. YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI 2008 Ajoneuvohallintokeskus AKE toimi ennen kahdessa toimipisteessä. Kun vanhat vuokrasopimukset umpeutuivat, AKE halusi saada koko toimintansa yhteen osoitteeseen. Olemme jo ennestään tottuneet työskentelemään avotiloissa, mutta nyt oli mahdollisuus saada tilaratkaisusta vielä yhtenäisempi, toteaa AKEn Asianhallintayksikön päällikkö Simo Karlsson. Palveluissa on potentiaalia Hakaniemenranta 6:n käyttäjät odottavat paljon talon yhteisiltä palveluilta. Senaatti-kiinteistöt on kilpailuttanut asiakkaidensa puolesta mm. kiinteistön aulapalvelut, siivouksen ja ravintolapalvelut. Asiakkaat ovat tehneet yhden ainoan palvelusopimuksen Senaatti-kiinteistöjen kanssa ja Senaatti-kiinteistöt vastaa kaikkien palveluiden johtamisesta ja seurannasta. Toivomme, että Senaatti-kiinteistöjen manageeraus tuo lisäarvoa siihen verrattuna, että hoitaisimme palveluhankinnat itse, sanoo Aaltonen. Keskitetty palvelutarjonta merkitsee kustannustehokkuutta ja helppoutta. Säästymme palveluiden kilpailuttamisen vaivalta ja hyödymme jaetuista kustannuksista, toteaa Tapaninen. 13

15 Keskeiset yhteiskunnalliset vaikuttamisalueet Uusien tilojen tarvetta vähennetään niiden tehokasta käyttöä edistävillä tilakonsepteilla sekä tarjoamalla asiakkaille tilan käytön tehostamiseen tähtääviä palveluita. Ekologinen, taloudellinen ja sosiaalinen vastuu SENAATTI-KIINTEISTÖT SUUNNITTELEE RAPOR- TOINTIAAN SILLÄ PERUSTEELLA, MITEN MERKIT- TÄVINÄ SENAATTI-KIINTEISTÖJEN SIDOSRYHMÄT NÄKEVÄT TOIMINNAN YHTEISKUNTAVASTUUN NÄKÖKOHDAT SEKÄ MIKÄ VAIKUTUS NÄILLÄ ON SENAATTI-KIINTEISTÖJEN TOIMINTAAN. RAPOR- TOINTIA KEHITETÄÄN SÄÄNNÖLLISEN SIDOSRYH- MÄPANEELIN PALAUTTEEN PERUSTEELLA. Vastuullinen toiminta kiinteistö- ja rakennusalalla on mahdollista vain, jos kiinteistövarallisuus on tehokkaassa ja tuottavassa käytössä sekä sen käytettävyys ja arvo säilyvät. Tämä voidaan toteuttaa, jos varallisuudesta saatavilla tuotoilla voidaan kattaa kaikki sen käytöstä, ylläpidosta ja ajan tasalla pidosta aiheutuvat kustannukset. Vaikutukset talouselämään Merkittävänä kiinteistöjen omistajana Senaatti-kiinteistöt voi tilaratkaisuissaan hyödyntää uudisrakentamisen sijaan olemassa olevaa rakennuskantaa, mukaan lukien muiden omistajien tila- 14 YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI 2008

16 Keskeiset yhteiskunnalliset vaikuttamisalueet Sidosryhmille erittäin merkittävä Rakennetun ympäristön kehittäminen Asiakkaiden toiminnan ympäristövaikutukset Toimitusketjun hallinta Kulttuuriperinnön suojeleminen Alan toimintamallien kehittäminen Rakennusmateriaalien ja raakaaineiden käyttö Maankäyttö ja maankäytön suunnittelu Kasvihuonekaasupäästöt, energiatehokkuus Tehokkaan tilankäytön edistäminen Taloudellisesti kestävät tilaratkaisut Tuotevastuu, turvalliset ja terveelliset tilat Asiakas- ja käyttäjätyytyväisyys Sisäilmaston laatu Hiilijalanjäljen pienentäminen Sidosryhmille kohtuullisen merkittävä Jätehuolto, jätteiden synnyn ehkäisy Vaikuttaminen poliittiseen päätöksentekoon Sponsorointi Työllistämisvaikutukset Päästöt vesistöihin, vedenkulutus Tasa-arvo Ympäristöriskit, ympäristökustannukset Esteettömyys Ihmisoikeuskysymysten hallinta ja toteutuminen toimitusketjussa Kehitystoiminta Kemikaalien käyttö Henkilöstön hyvinvointi ja työtyytyväisyys Henkilöstön osaaminen ja kehittyminen Sidosryhmille ei merkittävä HIV-aids-kysymys Alkuperäiskansat Pakko- ja rangaistustyövoiman käyttö Johdon palkkiot, eläkejärjestelyt Kiinteistöjen myynnit Senaatti-kiinteistöjen oman organisaation energiankulutus ja -päästöt, mm. liikenne Hallintotapa, eettiset periaatteet Pieni vaikutus Senaatti-kiinteistöjen toiminnassa Kohtalainen vaikutus Senaatti-kiinteistöjen toiminnassa Suuri vaikutus Senaatti-kiinteistöjen toiminnassa Olennaisuusmatriisi Näissä ruuduissa nimetyistä aiheista raportoidaan tarkasti/ laajasti painetussa raportissa Näissä ruuduissa nimetyistä aiheista raportoidaan tiiviisti/ web-raportissa, raportointia kehitetään Näissä ruuduissa nimetyistä aiheista ei nykyisin raportoida tarjonta paikkakunnilla, joilla on entuudestaan tyhjiä toimitiloja. Suurena toimijana Senaatti-kiinteistöillä on huomattava vaikutus paikallisiin elinkeinoihin sekä kiinteistöalan palvelutarjonnan kehitykseen. YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI 2008 Kestävää kehitystä tukien Kiinteistöalan ympäristövaikutukset ovat tunnetusti suuret: se tuottaa noin kolmanneksen Suomen kasvihuonekaasupäästöistä muiden ympäristörasitusten lisäksi. Rakennuksen merkittävimmät ympäristöominaisuudet koko sen elinkaaren ajaksi määräytyvät uudisrakennusten ja peruskorjausten suunnitteluvaiheessa. Senaatti-kiinteistöt voi vaikuttaa hallinnoimiensa kiinteistöjen rakentamisesta ja käytöstä aiheutuvaan luonnonvarojen kulutukseen sekä päästöihin muun muassa laite- ja materiaalivalinnoilla. Uusien tilojen tarvetta vähennetään tilojen tehokasta käyttöä edistävillä tilakonsepteilla sekä tarjoamalla asiakkaille tilan käytön tehostamiseen tähtääviä palveluita. Senaatti-kiinteistöt vähentää ympäristövaikutuksia myös opastamalla asiakkaitaan energian ja veden kulutuksen vähentämisessä ja edellyttämällä kiinteistönhoitopalvelujen tuottajilta hyvää ympäristöasioiden hallintaa. Tärkeä sosiaalinen merkitys Toimitilojen sisäympäristön terveellisyys, turvallisuus ja esteettömyys ovat merkittäviä tekijöitä tilojen käyttäjien viihtyvyydelle ja työnteon tuottavuudelle. Toiminta valtioyhteisön arvojen ja eettisten periaatteiden mukaisesti sekä tasapuolisuus eri sidosryhmiä kohtaan ovat tärkeitä sosiaalisia näkökohtia. Myös toiminnan työllistämisvaikutukset ovat osa sosiaalista vastuuta. Senaatti-kiinteistöillä on myös keskeinen rooli kansallisen kulttuuriperinnön vaalimisessa. Uudis- ja korjausrakentamisella kehitetään yhdyskuntien rakennetta ja visuaalista ilmettä sekä luodaan uutta rakennusperintöä tuleville sukupolville. Maankäytön suunnitteluratkaisut muokkaavat lähiympäristöä, minkä vuoksi suunnittelun ja tiedottamisen tulee olla avointa, vuorovaikutteista ja ennakoivaa. 15

17 Senaatti-kiinteistöjen organisaatio Organisaatio SENAATTI-KIINTEISTÖILLÄ ON MATRIISIORGANISAA- TIO, JOKA MUODOSTUU VIIDESTÄ TOIMIALASTA JA VIIDESTÄ ALUEESTA SEKÄ TOIMINTAA TUKEVISTA PALVELUYKSIKÖISTÄ. Toimialoihin on koottu toiminnaltaan ja palvelutarpeiltaan samanlaisia asiakkaita. Toimialat vastaavat asiakkuuksista strategisella tasolla. Operatiivisesta toiminnasta vastaa alueorganisaatio, joka muodostuu viidestä alueyksiköstä: Etelä-Suomen, Länsi-Suomen, Keski-Suomen, Itä-Suomen sekä Pohjois-Suomen alue. Toimipisteitä on 13 paikkakunnalla eri puolilla Suomea. Alueorganisaation vastuulla on mm. kiinteistöjen vuokraus, isännöinti sekä ylläpitoon ja muihin palveluihin liittyvät asiat sekä investointihankkeiden läpivienti. Toimialat ja alueet sopivat vuosittain tarkemmasta työnjaosta ja vastuista keskinäisissä palvelusopimuksissaan. Toimiala- ja alueorganisaation lisäksi Senaatti-kiinteistöjen toimintaa tukevat tiedotusyksikkö ja sisäinen tarkastus sekä viisi palveluyksikköä, jotka ovat talous, henkilöstöresurssit ja kehittäminen, ICT-palvelut, liiketoiminnan kehittämisyksikkö ja investointipalvelut. Senaatti-kiinteistöt muodostaa liikelaitoskonsernin, johon liikelaitoksen lisäksi kuuluu 32 tytäryhtiötä. Henkilöstön määrä on 271. Organisaatio Toimitusjohtaja Sisäinen tarkastus Tiedotus Henkilöstöresurssit ja -kehittäminen Talous Yliopistot ja tutkimus Toimistot Ministeriöt ja kulttuuri Puolustus ja turvallisuus Kehitys ja aluekiinteistöt Liiketoiminnan kehittäminen - yhteiskuntavastuuasiat ICT-palvelut Investoinnit Asiakas - päälliköt ja kampus - päälliköt Johtavat asiantuntijat Asiakaspäälliköt Asiakaspäälliköt Myynti- ja kehitys asiantuntijat, asiakas - päällikkö Etelä-Suomi Länsi-Suomi Keski-Suomi Itä-Suomi Pohjois-Suomi Alueen henkilöstö Alueen henkilöstö Alueen henkilöstö Alueen henkilöstö Alueen henkilöstö 16 YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI 2008

18 Senaatti-kiinteistöjen hallintomalli STRATEGISET PROSESSIT Asiakkuudenhallinta Salkunhallinta Toimittajuudenhallinta Yhteiskuntavastuunhallinta OPERATIIVISET PROSESSIT Palvelu- ja vuokrausprosessi Investointiprosessi Ylläpitoprosessi Hallintomalli Senaatti-kiinteistöjen toimintaa ohjataan valtion liikelaitoksista annetulla yleislailla sekä laitoskohtaisella Senaattikiinteistöistä annetulla lailla ja asetuksella. Senaatti-kiinteistöt noudattaa toiminnassaan liiketaloudellisia periaatteita, mutta sillä on osakeyhtiöön verrattuna rajoitettu toimivalta. Toiminnan lainmukaisuutta, eettisyyttä ja strategian toteuttamista ohjaa Senaatti-kiinteistöjen hyvä hallintotapa. Senaatti-kiinteistöjen hallintomalli noudattaa yleisiä hallinto- ja ohjausjärjestelmistä annettuja suosituksia huomioiden kuitenkin liikelaitoksen toiminnan ominaispiirteet, kuten osakeyhtiöitä voimakkaamman omistajaohjauksen. Senaatti-kiinteistöjen johtamismallin mukaan yhteiskuntavastuu otetaan huomioon kaikessa toiminnassa ja päätöksenteossa. Yhteiskuntavastuun osa-alueiden kehittämisestä ja koordinoinnista vastaa yhteiskuntavastuujohtaja. Kaikille yksiköille on nimetty ympäristöyhdyshenkilöt, joiden tehtävänä on vastata ympäristöohjelmien kehittämisestä ja toteutuksen seurannasta omissa yksiköissään yhteistyössä ohjelmien vastuuhenkilöiden ja yhteiskuntavastuujohtajan kanssa. Yhteiskuntavastuun tavoitteet on sisäl lytetty Senaatti-kiinteistöjen johdon henkilökohtaisiin tavoitteisiin ja tulospalkkioperusteisiin. Riskienhallinta Senaatti-kiinteistöjen peruslinjaus on pitää liiketoiminnan riskitaso matalana. Johdon vastuulla on huolehtia siitä, että Senaatti-kiinteistöt tunnistaa ja hallitsee riskit, jotka voivat estää sitä saavuttamasta tavoitteitaan. Riskejä tunnistetaan ja arvioidaan kaikissa yksiköissä osana vuosisuunnittelua. info Lisätietoa senaatti.fi Lue lisää tästä aiheesta: Riskeistä ja riskienhallinnasta raportoidaan hallitukselle osana vuotuista toiminnan suunnittelua ja seurantaa. Yhteiskuntavastuullinen toiminta, laatutyö ja yhteiset toimintamallit ovat oleellinen osa Senaatti-kiinteistöjen kokonaisvaltaista riskienhallintaa käytännön tasolla. Toimintaa ohjaa prosessiajattelu Senaatti-kiinteistöjen toiminnan laatua ja ydintoimintoja ohjataan prosessikuvausten ja -ohjeistuksen avulla. Prosesseissa määritellään toimintatavat ja käytettävät työkalut, joilla varmistetaan Senaatti-kiinteistöjen strategian ja hyvän hallintotavan mukaisten toimintaperiaatteiden toteutuminen. Toteutumista arvioidaan vuosittain ulkopuolisen asiantuntijan johdolla pidettävässä EFQM-laatumallin mukaisessa itsearviointitilaisuudessa, jonka tuloksena löydetään myös uusia kehittämiskohteita. Käytössä on neljä ohjaavaa strategista prosessia ja kolme operatiivista toimintaprosessia. YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI

19 Sidosryhmäyhteistyö Sidosryhmäyhteistyö SENAATTI-KIINTEISTÖILLÄ ON LAAJA SIDOSRYHMÄVERKOSTO, JONKA KANSSA SE PYRKII TOIMIMAAN AKTIIVISESTI JA VUOROVAIKUTTEISESTI. Sidosryhmä Asiakkaat Valtion hallinnonalat ja säätiöt Tilojen käyttäjät ja asiakkaat Yhteensä kymmeniä tuhansia henkilöitä Odotukset Senaatti-kiinteistöjä kohtaan Toimintaa tukevat, terveelliset, turvalliset ja tuottavat tilat Opastaminen tilojen kestävään käyttöön Palvelujen ja mate riaalien toimittajat Viranomaiset, paikallisyhteisöt Yhteensä lähes palvelujen ja materiaalien toimittajaa Yhteensä 44 kumppania rakennuttamisessa ja projektinjohtamisessa, kiinteistökehityksessä, suunnittelupalveluissa, kiinteistön hoidossa ja oikeuspalveluissa Euroopan Unioni, Suomen valtio ja kunnat Paikalliset yhteisöt Pitkäaikaiset toimittajasuhteet Avoimuus ja tasapuolisuus Kehittyminen yhteistyössä Lainmukainen, vastuullinen toiminta, työllistäminen, verotulot Valtion toiminta politiikkojen ja suositusten toteuttaminen Viihtyisä ympäristö, vuorovaikutteinen suunnittelu Omistajat Eduskunta, valtioneuvosto ja valtiovarainministeriö Omaisuuden arvon ja käytettävyyden säilyttäminen, ympäristö- ja sosiaalisten tavoitteiden toteuttaminen Tiedotusvälineet Valtakunnallinen, alueellinen ja paikallinen lehdistö, radio ja TV Avoin ja luotettava viestintä Henkilöstö Yhteensä 271 työntekijää Haastavat, monipuoliset tehtävät, kilpailukykyinen palkkaus, kehittyminen työssä, viihtyminen työssä, työkyvyn ylläpito Muut Toimialajärjestöt Tutkimuslaitokset Toimialan kehittyminen, osallistuminen hankkeiden rahoitukseen ja uusien toimintamallien luominen 18 YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI 2008

20 Sidosryhmäyhteistyö Vuorovaikutuksen välineet Tulokset 2008 Asiakastyytyväisyyskyselyt, käyttäjätyytyväisyys kyselyt, uudis- ja korjaushankkeiden yhteydessä tehtävät kyselyt Senaattila-palveluportaali ja muut sähköiset palvelut kuten Optimaze.net Säännölliset tapaamiset asiakkaiden kanssa Asiakaspäällikkö-toimintamalli Sidosryhmälehti Kontrahti Kumppanuusmallin mukainen toimittajayhteistyö: projektien ohjausryhmät, toimittajatapaamiset ja kehitys keskustelut Avoimet ja selkeät kilpailuttamis käytännöt Aktiivinen osallistuminen asiakkaiden työympäristöjen kehityshankkeisiin Yhteisiä kehittämishankkeita ympäristöasioiden edistämiseksi Web-pohjaisen näköismallikonseptin kehittäminen tavoitteena koota kiinteistöjohtamistyötä tekevien tietojenkäsittelytarpeet yhteen uudella tavalla Asiakastyytyväisyys hyvällä tasolla Käyttäjätyytyväisyys palvelujen ja tilojen yleisten ominaisuuksien osalta tyydyttävällä tasolla Optimaze.net palvelun ottivat käyttöön uusina asiakkaina oikeusministeriö ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kohdekohtaisten kilpailujen valintakriteereissä ja sopimuksissa mukana ympäristökriteereitä ja -tavoitteita Palkkio/sanktiomalli käytössä maanlaajuisesti kiinteistönhoidossa ja laajennetaan jatkossa myös muihin palveluihin Kumppanuuksien määrää lisätty Vaikuttaminen toimialajärjestöissä Maankäytön oma-aloitteinen, vuoro vaikutteinen suunnittelu Säännöllinen ja aktiivinen yhteistyö Museo viraston kanssa Puolivuosiraportointi, tilinpäätösraportointi, yhteiskuntavastuuraportointi Säännöllinen yhteydenpito ja tiedon jakaminen toiminnasta, taloudesta ja tavoitteiden saavuttamisesta Tiedottaminen uusista rakennushankkeista, arkkitehtuurikilpailuista, uusista merkittävistä sopimuksista, solmituista yleistä mielenkiintoa herättävistä kaupoista ja suunnitelmista sekä kehittämishankkeista Vuosiraportit Senaatti-kiinteistöjen kotisivut Lehdistötiedotteet Tapaamiset Henkilöstön työtyytyväisyystutkimukset Henkilökohtaiset kehityskeskustelut esimiehen kanssa kaksi kertaa vuodessa Johdon aamukahvitilaisuudet Intranet Senetti Henkilöstölehti Senaattori Henkilöstöedustus neuvottelukunnissa sekä palkkausjärjestelmän kehittämisryhmässä ja Senaatti-kiinteistöjen hallituksessa Jäsenyydet keskeisimmissä toimialajärjestöissä kuten RAKLI, Rakennustietosäätiö, Kiinteistöalan koulutuskeskus, Sisäilmayhdistys, Liikenne- ja erityisalojen Työnanantajat ry Osallistuminen useiden tutkimusohjelmien sekä -projektien ohjaus- ja johto ryhmiin Osallistuminen alan koulutuksen suunnitteluun ja ohjaukseen sekä kouluttamiseen Osallistuminen liikelaitostyöryhmän toimintaan Aktiivinen osallistuminen yliopistokiinteistöuudistuksen valmisteluun Rakennustaiteellisesti merkittävän sodanjälkeisen rakennuskannan inventointi yhteistyössä Museoviraston kanssa ja kumppanuussopimuksen mukaisen yhteistyön käynnistäminen Osallistuminen useaan maankäytön suunnitteluhankkeeseen kunnissa Kestävät hankinnat -työryhmään osallistuminen Osallistuminen valtion kiinteistöstrategian mukaisten hallinnansiirtojen suunnitteluun ja toteuttamiseen yhteistyössä valtiovarainministeriön kanssa Määrällisesti ja laadullisesti Senaatti-kiinteistöjen saama julkisuus oli samalla tasolla kuin vuonna Noin 80 % julkisuudesta oli sävyltään neutraalia. Kielteisen julkisuuden ja positiivisen julkisuuden osuudet olivat noin 10 % Mediassa herättivät erityistä kiinnostusta Helsingin Musiikkitalo, myytävät rautatiekiinteistöt sekä sisäilmaongelmat Medialle suunnatun kyselyn mukaan Senaatti-kiinteistöjen viestintä koetaan luotettavaksi. Avoimuutta ja tietoa tulevaisuuden suunnitelmista toivotaan lisää Seitsemän johdon aamukahvitilaisuutta ajankohtaisista aiheista Mentorointitoiminnan jatkaminen Toisten huomioon ottamiseen, erilaisuuden hyväksymiseen ja arvostamiseen liittyvä TavatON-teemavuosi Aloitettiin talotekniikan osaamiseen valmennusohjelma, jonka tarkoituksena on parantaa rakentamisen ja ylläpidon parissa toimivan henkilöstön valmiuksia talotekniikan toteutuksen ja käytön ohjauksessa Henkilöstön työtyytyväisyys on edelleen hyvällä tasolla ja keskimääräistä korkeampi muihin yrityksiin verrattuna Myyntikoulutus asiakastyössä toimiville Työympäristöjen tulevaisuutta luotaavat ja kehittävät hankkeet yhteistyössä edelläkävijäyritysten kanssa Toimialan toimintaperiaatteiden ja pelisääntöjen kehittäminen yhdessä toimialajärjestöjen, muiden kiinteistöyritysten ja palvelutoimittajien kanssa Rakennushankkeiden tietomallinnuksen kehittäminen ja käyttöön otto Osallistuminen kansainväliseen tutkimus- ja kehitystyöhön sekä alan verkostojen toimintaan (esim. PureNet) Osallistuminen TEKESin teknologiaohjelmien johtoryhmätyöskentelyyn (esim. SERVE) Osallistuminen rakennetun ympäristön strategisen huippuosaamiskeskittymän (RYM-SHOK) valmistelutyöhön Osallistuminen KiinteistöRYL-hankkeeseen Raklin puheenjohtajuuus YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI

21 Yhteiskuntavastuun tavoitteet vuonna 2008 Yhteiskuntavastuun tavoitteet vuonna 2008 Strategian osa-alueet Mitattavat aihealueet Tulokset 2007 Strategian käyttöönotto Henkilöstön osaaminen ja motivaatio Asiakkaan tukeminen omien tavoitteidensa saavuttamisessa Henkilöstökyselyn tulokset yhteiskuntavastuu-alueella Yhteiset kehityshankkeet asiakkaan kanssa Neljällä aihealueella keskimäärin 79 % antoi asteikolla 1 5 arvosanaksi vähintään 4. Aihealueet: oma toiminta ja tuotteet, tiedottaminen, aiheen tärkeys sekä vaikuttamismahdollisuudet. Useita workplace-hankkeita ja useita ympäristöasioiden yhteistyöhankkeita. Taloudellinen vastuu Toiminnan kannattavuus Vuokraustoiminnan tulos 122,9 miljoonaa euroa Sijoitetun pääoman tuotto 4,21 % Tilojen käyttöaste 97,20 % Ympäristövastuu Sähkön ominaiskulutus 26,2 kwh/brm 3 Lämmön normeerattu ominaiskulutus 37,9 kwh/brm 3 Energiantuotannon CO 2 -ominaispäästöt 16,2 kg/brm 3 Riskien hallinta Kiinteistönhuollon ja asiakkaiden käyttämien ympäristölle, ihmisille sekä rakenteille haitallisten kemikaalien hallinta. Haja-asutusalueiden jätevesijärjestelmien ja pilaantuneiden maa-alueiden hallinta. Poikkeamaraportointi toimii. Hallinnansiirtojen ympäristöriskit on tunnistettu ja käynnistetty ympäristöohjelma uusien toimintatapojen kehittämiseksi. Sosiaalinen vastuu Käyttäjä- ja asiakastyytyväisyys Asiakastyytyväisyystutkimuksen tulokset Asiakastyytyväisyys: 73 % vastaajista melko tai erittäin tyytyväisiä. Käyttäjätyytyväisyys: 66 % vastaajista melko tai erittäin tyytyväisiä. Osaava henkilöstö Osaamisen kehittäminen -indeksi 70,1 Henkilöstön hyvinvointi Henkilöstön työtyytyväisyys 3,71 Tuotevastuu Sisäilmasto-ongelmien hallinta 20 YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI 2008

22 Yhteiskuntavastuun tavoitteet vuonna 2008 Tavoitearvo Tulokset 2008 Toteutuminen Laadullinen mittari, tavoitteena positiivinen kehitys Neljällä aihealueella keskimäärin 80 % antoi asteikolla 1 5 arvosanaksi vähintään 4. Aihealueet: Oma toiminta ja tuotteet, tiedottaminen, aiheen tärkeys sekä vaikuttamismahdollisuudet. Laadullinen mittari, tavoitteena positiivinen kehitys Green office -hankkeet: Green Office -palvelun ottivat käyttöönsä 7 asiakasorganisaatiota. Workplace-hankkeet: Työympäristön kehittämisprojekteja ja -selvityksiä asiakasorganisaatioille käynnistettiin yhteensä 17. Valtakunnallisia työympäristökonsepteja laadittiin neljälle eri hallinnonalalle. Osallistuminen kolmeen työympäristökehittämiseen liittyvään tutkimushankkeeseen. Vuosittainen tavoite, vuodelle miljoonaa euroa 120,1 miljoonaa euroa Vuosittainen tavoite, vuodelle ,8 % 3,89 % Vuosittainen tavoite, vuodelle ,2 % 97,1 % Kulutuksen kääntäminen laskuun. 26,0 kwh/brm 3, -0,5 % vuodesta 2007 Sähköenergian kulutuksen vähentäminen rakentamisessa ja kiinteistöjen käytössä 1 % vuodessa eli 9 % vuoteen 2016 mennessä. 36,5 kwh/brm 3 Lämpöenergian kulutuksen vähentäminen rakentamisessa ja kiinteistöjen käytössä 1% vuodessa eli 9 % vuoteen 2016 mennessä. 37,3 kwh/brm 3, -1,6 % vuodesta ,9 kg/brm 3 15,9 kg/brm 3, -2,2 % vuodesta 2007 Riskien kokonaisvaltainen selvittäminen ja tiedon ylläpitäminen Kemikaalien kartoitus on suoritettu Lisäkartoitukset ja tarvittavat toimenpiteet Jätevesikartoitus on tehty 2008 aikana, toimenpiteet aloitetaan kartoitustulosten perusteella Pilaantuneiden maa-alueiden hallinnan ohje laadittu, käytännön toteutus aloitetaan Asiakas- ja käyttäjätyytyväisyyden säilyttäminen hyvällä tasolla Asiakastyytyväisyys: 71 % vastaajista melko tai erittäin tyytyväisiä (asteikolla 1 5 arvosanaksi vähintään 4). Tavoitteena pysyminen nykyisellä hyvällä tasolla 69,8 Käyttäjätyytyväisyys: 65 % vastaajista melko tai erittäin tyytyväisiä (asteikolla 1 5 arvosanaksi vähintään 4). Vertailuyritysten keskiarvoa parempi työtyytyväisyys 3,72 (vertailuaineiston keskimääräinen tyytyväisyys 3,36) Ongelmien hallintaan saaminen uuden toimintamallin avulla strategiakauden loppuun mennessä. Uusi toimintatapamalli laadittu. Rakennettu koulutuskokonaisuus henkilöille, jotka tarvitsevat työssään syvennettyä sisäympäristöosaamista. Koulutus käynnistyy vuoden 2009 aikana. Sisäilmaongelmien korjauksiin varattiin budjettiin ylimääräiset 3 milj. euroa. Toteutunut tavotteiden mukaisesti Toteutunut osittain Ei toteutunut tavotteiden mukaisesti YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI

23 Taloudellinen vastuu Taloudellinen vastuu 22 YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI 2008

24 Taloudellinen vastuu Keskeistä vuonna 2008 ja toiminnalliset tavoitteensa. oli 673 miljoonaa euroa. ja niistä 80 prosenttia oli peruskorjauksia. YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI

25 Taloudellinen vastuu Hankintastrategia Y ito Y ito o i A ia aat, tt t V o a - a a o i Vuokraustoiminnan yleiset periaatteet Hinnoitteluperiaatteet Sponsorointiperiaatteet Arvokiinteistöjen vastuullisen hallinnan toimintaperiaatteet Oma toiminta Hyvä hallintotapa Eettiset periaatteet Sisäisen tarkastuksen toimintaohje Senaatti-kiinteistöjen kiinteistövarallisuuden luovuttamisperiaatteet Ra ntamin n In tointi o i Investointiprosessin ohjeistus Esteettömyys Taloudellisen vastuun näkökohtia hallitaan osana Senaatti-kiinteistöjen hyvää hallintotapaa sekä strategisia ja operatiivisia toimintaprosesseja. Tavoitteet korkealla EDUSKUNTA ASETTAA VUOSITTAIN TALOUSARVION YHTEYDESSÄ SENAATTI-KIINTEISTÖILLE PALVELU- JA TOIMINTATAVOITTEET, PÄÄTTÄÄ INVESTOINTIEN ENIMMÄISMÄÄRÄSTÄ SEKÄ MYÖNTÄÄ LAINANOT- TOVALTUUDET. VALTIOVARAINMINISTERIÖ VAHVIS- TAA TALOUSARVION POHJALTA TULOSTAVOITTEEN JA TULOUTUKSEN SEKÄ MUUT TOIMINTATAVOIT- TEET BUDJETTIVUODELLE. SENAATTI-KIINTEISTÖ- JEN SISÄISESSÄ BUDJETISSA KOHDISTETAAN TULOS- TAVOITTEET TOIMIALOILLE JA ALUEILLE. Senaatti-kiinteistöjen kokonaistulos oli 101,8 (125,8) miljoonaa euroa. Vuoden 2008 tuloksesta maksettiin kertomusvuonna tuloutusta valtiolle 100 (74) miljoonaa euroa. Lisäksi valtiolle maksettiin lainojen lyhennyksiä ja korkoja ja takausmaksuja yhteensä 226,7 (223,2) miljoonaa euroa. Senaatti-kiinteistöjen koko toiminnan sijoitetun pääoman tuotto oli 3,89 (4,21) prosenttia. Senaatti-kiinteistöille asetettu vuokraustoiminnan tulostavoite vuodelle 2008 oli 103 miljoonaa euroa. Toteutunut vuokraustoiminnan tulos oli 120,1 miljoonaa euroa eli ylitti asetetun tavoitteen 17,1 miljoonalla eurolla. Senaatti-kiinteistöt saavutti kaikki eduskunnan ja valtiovarainministeriön sille asettamat sekä taloudelliset että toiminnalliset palvelutavoitteet. 24 YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI 2008