Senaatti-kiinteistöt YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI 2008

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Senaatti-kiinteistöt YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI 2008"

Transkriptio

1 YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI 2008

2 Senaatti-kiinteistöt YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI 2008

3 Toimitusjohtajan katsaus Muutosten negatiivisten vaikutusten torjunta on käytännössä mahdotonta ilman vastuullista, ympäristöä ja sosiaalista näkökulmaa huomioon ottavaa liiketoimintaa. Toimitusjohtajan katsaus Vastuullisuuden merkittävimpiä lähtökotia ovat avoimuus ja läpinäkyvyys. Näiden toteutumiseksi laadimme toiminnastamme jo seitsemännen kerran Global Reporting Initiativen suositusten mukaisen raportin, jonka liitteenä on hallituksen toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen sisältävä taloudellinen vuosikatsaus. Saavutimme kaikki taloudelliset ja palvelutavoitteemme. Sen sijaan vedenkulutukselle asettamastamme tavoitteesta jäimme hieman. Erityisen merkityksellisenä pidämme sitä, että pääsimme energiansäästötavoitteisiimme ja pystyimme vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä. Työympäristön kehittämisratkaisujemme tuloksena olemme onnistuneet tehostamaan tilojen käyttöä ja välttyneet lisärakentamiselta, minkä seurauksena asiakkaamme säästävät tilakustannuksissaan ja päästöt vähenevät. Näköpiirissämme olevien muutosten seurauksena yhteiskuntavastuun merkitys korostuu entisestään. Muutosten negatiivisten vaikutusten torjunta on käytännössä mahdotonta ilman vastuullista, taloudellisen näkökulman ohessa myös ympäristöä ja sosiaalista näkökulmaa huomioon ottavaa liiketoimintaa. Senaatti-kiinteistöt pyrkii tähän parantamalla taloudellista kannattavuuttaan kehittämällä ympäristöystävällisiä ja yhteiskunnan hyvinvointia edesauttavia ratkaisuja asiakkailleen. Globaalin kehityksen lisäksi Senaattikiinteistöjen toiminta on muutoksessa. Valtion aluehallinnon uudistukset vaikuttavat toimintaamme merkittävästi. Erityisen merkityksellistä tulee olemaan yliopistokiinteistöjen kohdalla tapahtuva kehitys; kiinteistöt siirretään kolmelle perustettavalle kiinteistöosakeyhtiölle. Tämän seurauksena meidän on järjestettävä toimintamme ja sisäinen työnjakomme uudelleen ja luotava tiiviit yhteistyösuhteet uusiin kiinteistöyhtiöihin. Näin menetellen on mahdollista säilyttää nykyiset kiinteistöpalvelujen keskittämis- ja volyymiedut sekä varmistaa osaamisen siirtyminen uusiin organisaatioihin. Sisäilmasto-ongelmat aiheuttavat huolta sekä asiakkaillemme että meille. Tekemämme selvityksen perusteella niitä on lähes 8 prosentissa kaikista tiloistamme ja korjauskustannusten arvellaan nousevan noin 100 miljoonaan euroon. 2 YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI 2008

4 Sisällysluettelo Kohdekohtaisesti kustannukset vaihtelevat muutamista tuhansista euroista miljooniin euroihin. Sisäilmasto-ongelmat eivät ole koskaan yhden tekijän aiheuttamia. Kosteudesta aiheutuvia on noin 60 prosenttia, joista osa on homeongelmia. Ongelmien laajuuden vuoksi olemme ottaneet niiden selvittämisen ja korjaamisen strategiseksi tehtäväksi. Keväällä 2009 käynnistyy parivuotisen kehittämistyön tuloksena syntynyt henkilöstökoulutusohjelma, jonka yhtenä tavoitteena on yhtenäistää toimintamallit sisäilmaongelmien hallintaan. ISO ympäristösertifikaattimme uusittiin kertomusvuoden lopulla ja saimme myös WWF:n Green Office -merkin pääkonttorimme toimitiloille. Tavoitteenamme on hankkia vuoden 2009 aikana merkki kaikkiin toimipisteisiimme eri puolilla Suomea. Iloksemme useat asiakkaistamme käyttivät neuvottelemaamme mahdollisuutta hankkia Green Office -merkki heidän käytössään oleville tiloille. Jatkoimme myös EFQM-laatumallin mukaista johtamisjärjestelmämme arviointia ulkopuolisen laatuasiantuntijan johdolla. Ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportoinnin vertailukilpailussa menestyimme edelleenkin; raporttimme palkittiin tällä kertaa jaetulla toisella palkinnolla yleisessä sarjassa. Kiitän asiakkaitamme ja yhteistyökumppaneitamme pitkään jatkuneesta, miellyttävästä ja tuloksellisesta yhteistyöstä. Ilman teidän panostanne tuskin olisimme onnistuneet niin hyvin tavoitteittemme saavuttamisessa. Myös henkilöstömme on onnistunut erinomaisesti moninaisten muutosten puristuksessa. Siitä esitän parhaat kiitokseni. Jatkamme työtä toimintamme kehittämiseksi ja yhteiskuntavastuullisten kehittämispanosten lisäämiseksi. Helsingissä 20. maaliskuuta 2009 Aulis Kohvakka Toimitusjohtaja Sisällysluettelo Toimitusjohtajan katsaus Senaatti-kiinteistöt lyhyesti Keskeiset tunnusluvut Toimialojen esittely Muuttuva toimintaympäristö CASE: Yhdessä kohti parhaita ratkaisuja Strategia tuo tilalle ratkaisut CASE: Strategiasta kriteerit tilaratkaisuille Ekologinen, taloudellinen ja sosiaalinen vastuu Organisaatio Hallintomalli Sidosryhmäyhteistyö Tiivistelmä 2008 (yhteiskuntavastuun tavoitteet) Taloudellinen vastuu Tavoitteet korkealla CASE: Työympäristökehittämisellä tuetaan muutosta ja tuottavuutta Toiminnan vaikutukset sidosryhmien taloudelliseen hyvinvointiin Investoinnit kasvussa Välilliset taloudelliset vaikutukset CASE: Yksityisrahoituksella toimiva ratkaisu asiakkaalle Ympäristövastuu Uusi ympäristöjärjestelmä tuo ympäristöasiat osaksi arkea CASE: Maailma paremmaksi toimisto kerrallaan Energiansäästöllä ilmastonmuutosta vastaan Energiansäästö on monien asioiden summa Tarkastelussa energian kokonaiskäyttö Päästöt Maankäyttö sekä veden ja materiaalien kulutus Jätteiden määrä Ympäristöriskit hallintaan Sosiaalinen vastuu Toiminnan eettiset periaatteet Alihankintaa reilun pelin säännöillä CASE: Asiakaspalvelutilat parhain päin Tyytyväiset asiakkaat ovat paras käyntikortti CASE: Hyvän sisäilman puolesta Kohti esteetöntä ympäristöä Turvallisuus kattaa kaiken toiminnan Arvokiinteistöt ovat osa kansallisperintöä Hyvinvoiva henkilöstö on kultaakin kalliimpi Koulutus pitää tuoreena CASE: Tärkeitä työkaluja henkilökunnalle Johtoryhmä Hallitus Raportointiperiaatteet Riippumaton varmennusraportti GRI-sisältöindeksi Sanasto YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI

5 Senaatti-kiinteistöt lyhyesti Senaatti-kiinteistöjen vastuulla on suuri joukko rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti merkittäviä rakennuksia suomalaista kansallisomaisuutta. Tarjoamme avaimet toimiviin ratkaisuihin PERIAATTEEMME ON, ETTÄ ASIAKAS VOI SAADA TOI- MITILOIHIN LIITTYVÄN OSAAMISEN JA PALVELUT KESKITETYSTI YHDESTÄ PAIKASTA. Senaatti-kiinteistöt on valtion liikelaitos, joka tuottaa tilapalveluja ensisijaisesti valtionhallinnolle. Toimitilojen vuokraus, palveluiden ja kiinteistövarallisuuden kehittäminen sekä investoinnit muodostavat liiketoiminnan perustan. Toimitilojen lisäksi Senaatti-kiinteistöt tarjoaa asiakkailleen monipuolisen valikoiman toimitiloihin liittyviä palveluita. Senaatti-kiinteistöjen toiminnassa korostuvat luotettavuus, palveluhenkisyys sekä kyky ja halu tarjota asiakkaille uudenlaisia ratkaisuja. Pyrkimyksenä on ylittää asiakkaan odotukset ja vastata heidän muuttuviin tarpeisiinsa luotettavasti, tehokkaasti ja taloudellisesti. Muutostarpeita ennakoidaan panostamalla asiakasyhteistyöhön ja kiinteistöjen kehittämiseen. Senaattikiinteistöt on valtionhallinnon vahva kumppani ja osaaja, joka tuntee asiakkaansa ja heidän toimintansa. Senaatti-kiinteistöjen vastuulla on suuri joukko rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti merkittäviä rakennuksia suomalaista kansallisomaisuutta. Näiden rakennusten arvon säilyttäminen ja tilojen käyttökelpoisuuden varmistaminen kuuluvat Senaatti-kiinteistöjen keskeisiin tehtäviin. Tulevaisuudessa yritysten vastuullisuuteen kiinnitetään huomiota yhä enemmän. Senaatti-kiinteistöillä on hyvät lähtökohdat yhteiskuntavastuullisuus on keskeinen toimintaa leimaava piirre. Hyvän rakennustavan noudattaminen, suomalaisen rakennusperinnön vaaliminen, ympäristöasioiden huomioiminen sekä toiminnan jatkuva kehittäminen ovat myös huomisen tekoja. 4 YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI 2008

6 Pohjois-Suomen alue Rovaniemi Keskeiset tunnusluvut Oulu Taloudellinen vastuu Muutos-% Kasvu Liikevaihto, Me ,2 Tase, Me ,1 Vuokrattava pinta-ala, m ,6 Ylläpitovuokrakohteita 47 % Pääomavuokrakohteita 53 % Investoinnit yhteensä, Me ,6 Investointien osuus liikevaihdosta, % ,3 Kannattavuus Tulos, Me ,1 Tuloksen osuus liikevaihdosta, % 15,1 19,5-22,3 Nettotuotto, % 8,0 7,8 2,0 Sijoitetun pääoman tuotto, % 3,89 4,21-7,6 Oman pääoman tuotto, % 2,97 3,71-19,9 Keskimääräinen neliövuokra, e/m 2 /kk * 10,57 10,04 5,3 Kiinteistöomaisuuden käyttöaste, % 97,1 97,2-0,1 Vakavaraisuus Omavaraisuusaste, % ,9 Nettovelkaantumisaste, % ,3 Lainat, Me ,9 Vuokraustoiminnan liikevaihdon jakautuminen Itä-Suomi 16 % 99,3 Me Vaasa Keski-Suomen alue Jyväskylä Tampere Länsi-Suomen alue Hämeenlinna Turku Pohjois-Suomi 13 % 84,5 Me Kuopio Mikkeli Kouvola Helsinki Etelä-Suomen alue Joensuu Itä-Suomen alue Lappeenranta Senaatti-kiinteistöjen toimipaikat Etelä-Suomi 43 % 273,0 Me Ympäristövastuu Energiankäyttö Sähkön ominaiskulutus, kwh/brm 3 26,0 26,2-0,5 Lämmön ominaiskulutus, kwh/brm 3 37,3 37,9-1,6 Veden ominaiskulutus, l/brm 3 91,8 89,5 2,5 Kasvihuonekaasujen ominaispäästöt Ylläpidettyjen kiinteistöjen ominaispäästöt 15,9 16,2-2,2 kg CO 2 -ekv/brm 3 Sosiaalinen vastuu Henkilöstö Henkilöstö ,8 Henkilöstön keski-ikä, v 49,3 48,3 2,1 Keski-Suomi 15 % 98,3 Me Tulos ja liikevaihto Me Länsi-Suomi 13 % 85,2 Me Asiakkaat Asiakastyytyväisyys, %:ia vastaajista melko- tai erittäin tyytyväinen * Toimitilasopimukset, kokonaisvuokrakohteet Tulos 100 Liikevaihto YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI

7 Toimialojen esittely Viidellä toimialalla asiakaslähtöisesti ja kustannustehokkaasti Ministeriöt ja kulttuuri -toimiala Asiakkaina ovat ministeriöt, pääkaupunkiseudulla sijaitsevat kulttuurilaitokset, kuten Suomen Kansallisooppera ja Valtion taidemuseo sekä jonkin verran erityiskohteita, mm. yksittäisiä kouluja ja sairaaloita. Kiinteistökanta on vaativaa, sillä suuri osa asiakkaista toimii arvokiinteistöiksi luokiteltavissa tiloissa. Toimialan erityispiirteinä voidaan pitää vakaata liiketoimintaympäristöä sekä kiinteistöjen keskeistä sijaintia. Puolustus ja turvallisuus -toimiala Toimialan asiakaskuntaan kuuluvat Puolustushallinto, vankilat, rajavartiolaitos, tullilaitos sekä hätä- ja johtokeskukset. Tilat ovat käyttäjäsidonnaisia ja erityistarpeisiin suunniteltuja. Kiinteistökantaan kuuluu tavanomaisten toimisto-, varasto-, majoitus- ja koulutustilojen lisäksi huipputeknisiä erikoistiloja sekä merkittävä määrä maanalaisia tiloja. Toimialan tavoitteena on turvallisuuden tuotteistaminen kiinteistöliiketoiminnassa, asiakkaiden toiminnan muutoksen mahdollistaminen toimitilojen osalta ja palvelun jatkuva parantaminen asiakasyhteistyötä kehittämällä. SENAATTI-KIINTEISTÖILLÄ ON VIISI TOIMIALAA, JOIHIN ON KOOTTU TOIMINNALTAAN JA PALVELUTARPEILTAAN SAMAN- LAISIA ASIAKKAITA. TOIMIALAT VASTAAVAT ASIAKKUUKSISTA SEKÄ OMAN ASIAKASRYHMÄNSÄ KIINTEISTÖIHIN JA PALVELUIHIN LIITTYVISTÄ ASIOISTA. Maa- ja metsätalousministeriölle peruskorjattiin uudet tilat Helsingin Kruununhakaan. Suomenlinnassa sijaitsevan Merisotakoulun peruskorjaus valmistui keväällä Keskeiset tunnusluvut 2008 Vuokratut tilat 0,5 milj. m 2 Kiinteistöjen arvo 638 Me Tilojen vuokrausaste 99,8 % Liikevaihto (vuokraus) 79 Me Investoinnit 33 Me Keskeiset tunnusluvut 2008 Vuokratut tilat 3,9 milj. m 2 Kiinteistöjen arvo Me Tilojen vuokrausaste 98,6 % Liikevaihto (vuokraus) 145 Me Investoinnit 77 Me Vuoden 2008 merkittävät tapahtumat - Uuden toimialan järjestäytyminen ja asiakaskannan haltuunotto onnistuneesti. - Ministeriöiden toimitilojen korjausohjelman valmistelu ja käynnistäminen sekä työ- ja elinkeinoministeriön rakennuksen tulipalon seurauksien hallinta ja toiminnan jatkuvuuden varmistaminen. Vuoden 2008 merkittävät tapahtumat - Rajavartiolaitoksen kiinteistöjen haltuunotto onnistuneesti. - Vekarajärven kasarmin työympäristönkehittämisen konsultointi. - Puitesopimusneuvottelujen käynnistäminen Rajavartiolaitoksen ja Rikosseuraamusviraston kanssa. - Räjähtävien materiaalien varastoinnin kehittäminen. - Osallistuminen puolustushallinnon ilmastostrategian laatimiseen. 6 YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI 2008

8 Toimialojen esittely Yliopistot ja tutkimus -toimiala Asiakaskunnan muodostavat 18 yliopistoa ja korkeakoulua eri puolella Suomea sekä kymmenen kampuksilla olevaa tutkimuslaitosta. Suomen yliopistojärjestelmää uudistetaan voimakkaasti. Yliopistokiinteistöt ovat mukana uudistuksessa ja niillä pääomitetaan uusimuotoiset yliopistot. Toimiala on mukana tukemassa muutosta kiinteistökysymyksissä ja tuottaa kiinteistötietoa muutosprosessin käyttöön. Tavoitteena on edelleen tukea asiakkaan toimintaa ja turvata kiinteistöjen arvon ja käytettävyyden säilyminen sekä kampusalueiden kehittäminen. Toimistot-toimiala Toimialan asiakaskunnan muodostavat valtion alue- ja paikallishallinto sekä eräät keskusvirastot. Kiinteistökanta käsittää toimistotaloja 1800-luvun arvokiinteistöistä moderneihin toimitiloihin. Tilat sijaitsevat yleensä keskeisten paikkakuntien kaupunkikeskuksissa. Suuret toimitilojen keskittymät ovat Helsingin Pasilassa ja Sörnäisissä sekä Vantaalla. Toiminta on markkinasidonnaista ja valtioasiakkaista myös kilpaillaan. Tulevaa kehitystä ja asiakastarpeita pyritään ennakoimaan asiakasyhteistyötä ja kiinteistöjä kehittämällä. Tavoitteena on löytää kulloistakin tarvetta vastaava palveluratkaisu. Kehitys- ja aluekiinteistöt -toimiala Toimiala vastaa keskitetysti Senaattikiinteistöissä myytävistä ja kehitettävistä kohteista. Vuoden 2008 alusta toimialan tehtäväkuva laajeni, ja sen vastuulla on myös vuokrausliiketoiminta ja asiakkuudet. Toimialan yhtenä erityisenä tehtävänä on kehittää valtion käytöstä poistunutta kiinteistövarallisuutta siten, että se olisi myytävissä ja soveltuisi kiinteistömarkkinoille tai vaihtoehtoisesti vuokrattavaksi toimitiloja tarvitseville. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta tuli Senaatti-kiinteistöjen uusi asiakas.toimitilat peruskorjattiin Kaisaniemeen. Valtiokonttorin toimitilojen peruskorjauksessa tilankäyttö ja palvelukonsepti uudistettiin. Senaatti-kiinteistöt myi kertomusvuonna lähes sata aiemmin Ratahallintokeskuksen käytössä ollutta kiinteistöä. Keskeiset tunnusluvut 2008 Vuokratut tilat 2,0 milj. m 2 Kiinteistöjen arvo Me Tilojen vuokrausaste 99,7 % Liikevaihto (vuokraus) 259 Me Investoinnit 91 Me Keskeiset tunnusluvut 2008 Vuokratut tilat 0,9 milj. m 2 Kiinteistöjen arvo 953 Me Tilojen vuokrausaste 96,6 % Liikevaihto (vuokraus) 118 Me Investoinnit 69 Me Keskeiset tunnusluvut 2008 Vuokratut tilat 0,7 milj. m 2 Kiinteistöjen arvo 365 Me Tilojen vuokrausaste 82,6 % Liikevaihto (vuokraus) 40 Me Investoinnit 3 Me Vuoden 2008 merkittävät tapahtumat - Talouspoliittisen ministerivaliokunnan linjaus yliopistokiinteistöjen käyttämisestä uusimuotoisten yliopistojen pääomittamiseen. - Musiikkitalon rakentamisen käynnistyminen. - Yliopistojen käyttämien rakennusten käyvän arvon määrittäminen alkuvuodesta Uuden toimialan järjestäytyminen ja tutkimuslaitosten asiakaskannan haltuunotto onnistuneesti. Vuoden 2008 merkittävät tapahtumat - Uusien palveluratkaisujen pilotointi Valtiokonttorin toimitiloissa sekä Hakaniemenranta 6:ssa. - Strategian ja organisaatiouudistuksen haltuunotto onnistuneesti. - Valtion aluehallinnon uudistamiseen liittyen toimitilojen nykytilanteen kartoitus ja uuden tilaratkaisun tuottaminen uusille virastoille. - Toimitilahankinnan monipuolistaminen valtion toimitilastrategian mukaisella yksityisrahoituksella. Vuoden 2008 merkittävät tapahtumat kiinteistöjen myyntiä. - Neljän kaupan peruuntuminen tai lykkääntyminen asiakkaan rahoitusvaikeuksien takia. - Keski-Pasilan toteutusjärjestelyjen kilpailutuksen valmistelu yhteistyössä Helsingin kaupungin, ratahallintokeskuksen ja VR-Yhtymän kanssa. - Hyrylän entisen varuskunta-alueen osayleiskaavan valmistelu. - Kakolan alueen asemakaavan hyväksyminen Turun kaupunginvaltuustossa. YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI

9 Toimintaympäristön kuvaus Senaatti-kiinteistöt laati vuoden 2008 aikana mittavan energiansäästöohjelman. Lisäksi Senaatti-kiinteistöt on asiakkaittensa tukena näiden laatiessa omia energiatehokkuus- ja ympäristöohjelmiaan. Muuttuva toimintaympäristö MENESTYS VAATII JATKUVAA KEHITTYMISTÄ, TOI- MINTATAPOJEN UUDISTAMISTA JA JO TEHTYJEN PÄÄ- TÖSTEN KRIITTISTÄ TARKASTELUA. SIKSI ME EMME PELKÄÄ MUUTOSTA. Asiakkaiden toimintaympäristö Uudelleenorganisointi valtionhallinnossa jatkui vuonna Valtion tuottavuusohjelman ja jo alkaneiden alueellistamistoimien lisäksi käynnistyi myös valtion keskusvirastojen uudelleenorganisointi sekä yliopistojen hallinnollisen aseman muutos. Yliopistouudistuksen seurauksena Senaatti-kiinteistöt tulee luovuttamaan yliopistojen rakennukset kolmelle perustettavalle kiinteistöosakeyhtiölle. Senaatti-kiinteistöt seuraa asiakaskuntansa toiminnan muutoksia ja osallistuu niihin muun muassa tarjoamalla työympäristön muutoksiin ja tilaratkaisuihin liittyviä asiantuntijapalveluita sekä konsultointia ympäristöjohtamiseen liittyvissä asioissa. Senaatti-kiinteistöt on myös kehittänyt uusia palvelu- ja vuokramalleja, joilla voidaan tuottaa joustavia ratkaisuja asiakkaiden tilatarpeisiin. Markkinatilanne Kiinteistömarkkinoiden nopea käänne sekä rahoitusmarkkinoiden kriisi vuoden 2008 loppupuolella vaikuttivat näkyvimmin Senaatti-kiinteistöjen alue- ja kehityskiinteistöt -toimialalla, jossa myynnit ovat hidastuneet, muutamia kauppoja on jopa peruuntunut tai lykkääntynyt ostajan rahoitusvaikeuksien vuoksi. Kriisin seurauksena uusien rakennushankkeiden aloittaminen väheni markkinoilla nopeasti. Tästä johtuen rakentamispalvelujen toimittajien tarjousaktiivisuus kasvoi syksyn aikana ja hinnoittelussa tapahtui käänne. Tämän seurauksena Senaattikiinteistöillä on nykyisessä taloustilanteessa mahdollisuus saa- 8 YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI 2008

10 CASE: Sidosryhmäpaneeli Yhdessä kohti parhaita ratkaisuja vuttaa kustannusetuja investointitoiminnassaan. Tätä tukee myös se, että Senaatti-kiinteistöjen investointikehystä nostettiin 30 miljoonalla eurolla. Energiatehokkuus ja ilmastonmuutos Kiinteistöala on noussut yhdeksi keskeisistä toiminta-alueista, joilla valtio voi vaikuttaa omiin kasvihuonekaasupäästöihinsä parantamalla energiatehokkuutta. Senaatti-kiinteistöihin kohdistuu merkittäviä odotuksia niin valtio-omistajan kuin sen asiakkaittenkin taholta. Senaatti-kiinteistöt laati vuoden 2008 aikana mittavan energiansäästöohjelman. Lisäksi Senaatti-kiinteistöt on asiakkaittensa tukena näiden laatiessa omia energiatehokkuus- ja ympäristöohjelmiaan. Energiatehokkuuden parantamisessa suurimmat haasteet tulevat olemaan korjaustoiminnassa. Uusi kehitystoiminnan painopistealue on matalaenergiarakentaminen, johon liittyviä toimintakäytäntöjä Senaatti-kiinteistöt kehittää osana alan tutkimustoimintaa. Senaatti-kiinteistöt CASE järjesti kertomusvuonna ensimmäisen yhteiskuntavastuuraportointiin liittyvän sidosryhmäpaneelin. Tavoitteena oli kasvattaa näkemystä toiminnan keskeisistä yhteiskuntavastuun näkökohdista ja parantaa Senaatti-kiinteistöjen raportointia sidosryhmiensä tarpeita vastaavaksi. Merkittäviä paneelissa esiin nousseita kysymyksiä olivat energiankulutus ja siitä aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt. Asiakkaat haluaisivat nähdä Senaatti-kiinteistöt tulevaisuudessa elinkaariperusteisen rakentamisen esimerkillisenä toimijana sekä aktiivisena mielipidevaikuttajana työympäristön kehittämiseen liittyvissä asioissa sekä kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten kunnossapidossa. YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI

11 Strategian esittely Tavoitteena on tarjota asiakkaille ennalta mietittyjä palvelukokonaisuuksia, jotka muodostuvat tiloista ja työympäristöä tukevista palveluista. Strategia Tuomme tilalle ratkaisut Senaatti-kiinteistöt on suunnannut toimintansa kohti ratkaisuliiketoimintaa. Tavoitteena on tarjota asiakkaille ennalta mietittyjä palvelukokonaisuuksia, jotka muodostuvat tiloista ja työympäristöä tukevista palveluista. Senaatti-kiinteistöt tarjoaa palveluita aina toimitilojen ylläpidosta asiakkaan johdolle suunnattuihin strategisen tason asiantuntijapalveluihin. Palvelurakenteen uudistaminen perustuu asiakkaiden tarpeeseen keskittyä omaan ydintoimintaansa ja ulkoistaa entistä laajempia kokonaisuuksia Senaatti-kiinteistöjen hoidettaviksi. Ratkaisumallissa ei pyritä tarjoamaan kaikille kaikkea. Strategian mukaisesti tarjonta muodostuu tuotteistetuista, valmiiksi mietityistä palveluratkaisuista. Senaatti-kiinteistöjen palveluratkaisut tukevat valtionhallinnon muutostarpeita. Palveluita tuotetaan paikkakun- nilla, joilla valtionhallinnon tilantarve on suurin ja joihin valtio keskittää toimintojaan. Tällöin palveluiden siirtäminen Senaatti-kiinteistöjen vastuulle on myös asiakkaalle taloudellisesti kaikkein järkevintä. Joissain tapauksissa on sekä asiakkaan että Senaatti-kiinteistöjen etu tarjota ratkaisua, jossa asiakas vastaa itse valtaosasta toiminnoistaan. Perustehtävä Tuomme tilalle ratkaisut. Senaatti-kiinteistöt tarjoaa asiakkailleen toimivat tilat ja tarpeita vastaavat palvelut. Näin syntyy työympäristö, jossa on hyvä työskennellä. Visio Askeleen edellä odotuksia. Haluamme olla asiakkaan kumppanuuden arvoinen. Haemme aktiivisesti uusia ratkaisuja ja palveluita muuttuviin tarpeisiin ja tilanteisiin. Vastuullisuus on meille ykkösasia. Arvot Luotettava ja vastuullinen Halukas palvelemaan Innovatiivinen ja kehittävä Strategiakauden sitoumukset Yhteiskuntavastuullisen toimintamallin integrointi osaksi tuotteita ja palveluja. Ratkaisuliiketoimintaan siirtyminen. Investointien johtamismallin parantaminen. Jatkuvan parantamisen toimintaperiaatteen sisäistäminen osaksi kaikkea toimintaa. 10 YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI 2008

12 Strategian esittely Yhteiskuntavastuustrategia Senaatti-kiinteistöt on laatinut erillisen yhteiskuntavastuustrategian vuosille Siinä otetaan huomioon erityisesti ilmastonmuutokseen varautuminen sekä asetetaan yksityiskohtaisia tavoitteita taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristövastuun osa-alueille. Tavoitteisiin pyritään kehittämällä olemassa olevaa rakennuskantaa ja sen ylläpitoa sekä tehostamalla tilankäyttöä. Taloudellista kannattavuutta parannetaan kohottamalla tuottavuutta ja kehittämällä ekotehokkaita ratkaisuja. Oman info Lisätietoa senaatti.fi Lue lisää tästä aiheesta: organisaation sekä yhteistyökumppaneitten osaamista kehitetään jatkuvasti. Kehitystyöhön osallistuu koko henkilöstö ja tavoitteita asetetaan yhteisesti myös asiakkaiden ja kumppaneiden kanssa. Noudatamme ympäristöä koskevissa päätöksissä varovaisuuden periaatetta, kuitenkin niin, ettei se vaaranna järkevää taloudenpitoa. Yhteiskuntavastuun visio Toimialansa yhteiskuntavastuullinen edelläkävijä, jonka liiketoiminta on ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää sekä taloudellisesti kannattavaa. YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI

13 CASE: Hakaniemenranta 6 Senaatti-kiinteistöt on kilpailuttanut käyttäjäpalvelut asiakkaidensa puolesta. Se merkitsee meille kustannustehokkuutta ja helppoutta, toteaa Opetushallituksen Reino Tapaninen (vas.) vierellään Senaatti-kiinteistöjen palvelupäällikkö Jari Kanth. 12 YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI 2008

14 CASE: Hakaniemenranta 6 Strategiasta kriteerit tilaratkaisuille CASE HAKANIEMENRANTA 6:N PERUSKORJAUKSEN TAVOITTEENA OLI NOS- TAA RAKENNUKSEN PROFIILIA JA LUODA TILANKÄYTÖLLISESTI JA TOI- MINNALLISESTI TEHOKAS KOKONAISUUS. TAITAVALLA PERUSKORJA- UKSELLA VANHA HUONOKUNTOINEN KIINTEISTÖ ON VOITU HYÖDYN- TÄÄ TÄYSIPAINOISESTI, JA ASIAKKAILLE ON PYSTYTTY TARJOAMAAN YHTÄ MODERNIT JA INNOVATIIVISET RATKAISUT KUIN UUDISRAKEN- TAMISESSA. Hakaniemenranta 6 on nyt luonteeltaan monitilaympäristö. Ajatuksena on tukea organisaatioiden muuttuvia tarpeita ja tietotyön eri vaiheita monipuolisilla tilatyypeillä, selvittää Senaatti-kiinteistöjen työympäristökehittämisen asiantuntija Päivi Hietanen. Hakaniemenranta 6:sta löytyvät nyt Opetushallitus, CIMO ja Ajoneuvohallintakeskus AKE. Tilat viestivät toimintakulttuurista Opetushallituksen visiona on olla maailman parhaan oppimisen kehittäjä ja arvostettu asiantuntija. Tiloilla on tavoiteltu samanlaista tehokkuutta ja avoimuutta, jota Opetushallitus on hakenut myös organisaatiomuutoksessaan. Läpinäkyvyys on kantava teemamme. Tilat ovat ulkoinen osoitus uudenlaisesta toiminnastamme, kertoo Opetushallituksen yliarkkitehti Reino Tapaninen. CIMO etsi pitkään uusia tiloja pieniksi käyneiden tilalle. Ratkaisu löytyi tutusta kiinteistöstä. Viihtyisät tilat ovat cimolaisille sekä osa työhyvinvointia että tapa viestiä omaa brändiä. Tilat vastaavat nyt tarpeitamme. Tarvittaessa CIMOlla on optio rakennuksesta mahdollisesti vapautuviin lisätiloihin, kertoo CIMOn apulaisjohtaja Kirsti Aaltonen. YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI 2008 Ajoneuvohallintokeskus AKE toimi ennen kahdessa toimipisteessä. Kun vanhat vuokrasopimukset umpeutuivat, AKE halusi saada koko toimintansa yhteen osoitteeseen. Olemme jo ennestään tottuneet työskentelemään avotiloissa, mutta nyt oli mahdollisuus saada tilaratkaisusta vielä yhtenäisempi, toteaa AKEn Asianhallintayksikön päällikkö Simo Karlsson. Palveluissa on potentiaalia Hakaniemenranta 6:n käyttäjät odottavat paljon talon yhteisiltä palveluilta. Senaatti-kiinteistöt on kilpailuttanut asiakkaidensa puolesta mm. kiinteistön aulapalvelut, siivouksen ja ravintolapalvelut. Asiakkaat ovat tehneet yhden ainoan palvelusopimuksen Senaatti-kiinteistöjen kanssa ja Senaatti-kiinteistöt vastaa kaikkien palveluiden johtamisesta ja seurannasta. Toivomme, että Senaatti-kiinteistöjen manageeraus tuo lisäarvoa siihen verrattuna, että hoitaisimme palveluhankinnat itse, sanoo Aaltonen. Keskitetty palvelutarjonta merkitsee kustannustehokkuutta ja helppoutta. Säästymme palveluiden kilpailuttamisen vaivalta ja hyödymme jaetuista kustannuksista, toteaa Tapaninen. 13

15 Keskeiset yhteiskunnalliset vaikuttamisalueet Uusien tilojen tarvetta vähennetään niiden tehokasta käyttöä edistävillä tilakonsepteilla sekä tarjoamalla asiakkaille tilan käytön tehostamiseen tähtääviä palveluita. Ekologinen, taloudellinen ja sosiaalinen vastuu SENAATTI-KIINTEISTÖT SUUNNITTELEE RAPOR- TOINTIAAN SILLÄ PERUSTEELLA, MITEN MERKIT- TÄVINÄ SENAATTI-KIINTEISTÖJEN SIDOSRYHMÄT NÄKEVÄT TOIMINNAN YHTEISKUNTAVASTUUN NÄKÖKOHDAT SEKÄ MIKÄ VAIKUTUS NÄILLÄ ON SENAATTI-KIINTEISTÖJEN TOIMINTAAN. RAPOR- TOINTIA KEHITETÄÄN SÄÄNNÖLLISEN SIDOSRYH- MÄPANEELIN PALAUTTEEN PERUSTEELLA. Vastuullinen toiminta kiinteistö- ja rakennusalalla on mahdollista vain, jos kiinteistövarallisuus on tehokkaassa ja tuottavassa käytössä sekä sen käytettävyys ja arvo säilyvät. Tämä voidaan toteuttaa, jos varallisuudesta saatavilla tuotoilla voidaan kattaa kaikki sen käytöstä, ylläpidosta ja ajan tasalla pidosta aiheutuvat kustannukset. Vaikutukset talouselämään Merkittävänä kiinteistöjen omistajana Senaatti-kiinteistöt voi tilaratkaisuissaan hyödyntää uudisrakentamisen sijaan olemassa olevaa rakennuskantaa, mukaan lukien muiden omistajien tila- 14 YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI 2008

16 Keskeiset yhteiskunnalliset vaikuttamisalueet Sidosryhmille erittäin merkittävä Rakennetun ympäristön kehittäminen Asiakkaiden toiminnan ympäristövaikutukset Toimitusketjun hallinta Kulttuuriperinnön suojeleminen Alan toimintamallien kehittäminen Rakennusmateriaalien ja raakaaineiden käyttö Maankäyttö ja maankäytön suunnittelu Kasvihuonekaasupäästöt, energiatehokkuus Tehokkaan tilankäytön edistäminen Taloudellisesti kestävät tilaratkaisut Tuotevastuu, turvalliset ja terveelliset tilat Asiakas- ja käyttäjätyytyväisyys Sisäilmaston laatu Hiilijalanjäljen pienentäminen Sidosryhmille kohtuullisen merkittävä Jätehuolto, jätteiden synnyn ehkäisy Vaikuttaminen poliittiseen päätöksentekoon Sponsorointi Työllistämisvaikutukset Päästöt vesistöihin, vedenkulutus Tasa-arvo Ympäristöriskit, ympäristökustannukset Esteettömyys Ihmisoikeuskysymysten hallinta ja toteutuminen toimitusketjussa Kehitystoiminta Kemikaalien käyttö Henkilöstön hyvinvointi ja työtyytyväisyys Henkilöstön osaaminen ja kehittyminen Sidosryhmille ei merkittävä HIV-aids-kysymys Alkuperäiskansat Pakko- ja rangaistustyövoiman käyttö Johdon palkkiot, eläkejärjestelyt Kiinteistöjen myynnit Senaatti-kiinteistöjen oman organisaation energiankulutus ja -päästöt, mm. liikenne Hallintotapa, eettiset periaatteet Pieni vaikutus Senaatti-kiinteistöjen toiminnassa Kohtalainen vaikutus Senaatti-kiinteistöjen toiminnassa Suuri vaikutus Senaatti-kiinteistöjen toiminnassa Olennaisuusmatriisi Näissä ruuduissa nimetyistä aiheista raportoidaan tarkasti/ laajasti painetussa raportissa Näissä ruuduissa nimetyistä aiheista raportoidaan tiiviisti/ web-raportissa, raportointia kehitetään Näissä ruuduissa nimetyistä aiheista ei nykyisin raportoida tarjonta paikkakunnilla, joilla on entuudestaan tyhjiä toimitiloja. Suurena toimijana Senaatti-kiinteistöillä on huomattava vaikutus paikallisiin elinkeinoihin sekä kiinteistöalan palvelutarjonnan kehitykseen. YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI 2008 Kestävää kehitystä tukien Kiinteistöalan ympäristövaikutukset ovat tunnetusti suuret: se tuottaa noin kolmanneksen Suomen kasvihuonekaasupäästöistä muiden ympäristörasitusten lisäksi. Rakennuksen merkittävimmät ympäristöominaisuudet koko sen elinkaaren ajaksi määräytyvät uudisrakennusten ja peruskorjausten suunnitteluvaiheessa. Senaatti-kiinteistöt voi vaikuttaa hallinnoimiensa kiinteistöjen rakentamisesta ja käytöstä aiheutuvaan luonnonvarojen kulutukseen sekä päästöihin muun muassa laite- ja materiaalivalinnoilla. Uusien tilojen tarvetta vähennetään tilojen tehokasta käyttöä edistävillä tilakonsepteilla sekä tarjoamalla asiakkaille tilan käytön tehostamiseen tähtääviä palveluita. Senaatti-kiinteistöt vähentää ympäristövaikutuksia myös opastamalla asiakkaitaan energian ja veden kulutuksen vähentämisessä ja edellyttämällä kiinteistönhoitopalvelujen tuottajilta hyvää ympäristöasioiden hallintaa. Tärkeä sosiaalinen merkitys Toimitilojen sisäympäristön terveellisyys, turvallisuus ja esteettömyys ovat merkittäviä tekijöitä tilojen käyttäjien viihtyvyydelle ja työnteon tuottavuudelle. Toiminta valtioyhteisön arvojen ja eettisten periaatteiden mukaisesti sekä tasapuolisuus eri sidosryhmiä kohtaan ovat tärkeitä sosiaalisia näkökohtia. Myös toiminnan työllistämisvaikutukset ovat osa sosiaalista vastuuta. Senaatti-kiinteistöillä on myös keskeinen rooli kansallisen kulttuuriperinnön vaalimisessa. Uudis- ja korjausrakentamisella kehitetään yhdyskuntien rakennetta ja visuaalista ilmettä sekä luodaan uutta rakennusperintöä tuleville sukupolville. Maankäytön suunnitteluratkaisut muokkaavat lähiympäristöä, minkä vuoksi suunnittelun ja tiedottamisen tulee olla avointa, vuorovaikutteista ja ennakoivaa. 15

17 Senaatti-kiinteistöjen organisaatio Organisaatio SENAATTI-KIINTEISTÖILLÄ ON MATRIISIORGANISAA- TIO, JOKA MUODOSTUU VIIDESTÄ TOIMIALASTA JA VIIDESTÄ ALUEESTA SEKÄ TOIMINTAA TUKEVISTA PALVELUYKSIKÖISTÄ. Toimialoihin on koottu toiminnaltaan ja palvelutarpeiltaan samanlaisia asiakkaita. Toimialat vastaavat asiakkuuksista strategisella tasolla. Operatiivisesta toiminnasta vastaa alueorganisaatio, joka muodostuu viidestä alueyksiköstä: Etelä-Suomen, Länsi-Suomen, Keski-Suomen, Itä-Suomen sekä Pohjois-Suomen alue. Toimipisteitä on 13 paikkakunnalla eri puolilla Suomea. Alueorganisaation vastuulla on mm. kiinteistöjen vuokraus, isännöinti sekä ylläpitoon ja muihin palveluihin liittyvät asiat sekä investointihankkeiden läpivienti. Toimialat ja alueet sopivat vuosittain tarkemmasta työnjaosta ja vastuista keskinäisissä palvelusopimuksissaan. Toimiala- ja alueorganisaation lisäksi Senaatti-kiinteistöjen toimintaa tukevat tiedotusyksikkö ja sisäinen tarkastus sekä viisi palveluyksikköä, jotka ovat talous, henkilöstöresurssit ja kehittäminen, ICT-palvelut, liiketoiminnan kehittämisyksikkö ja investointipalvelut. Senaatti-kiinteistöt muodostaa liikelaitoskonsernin, johon liikelaitoksen lisäksi kuuluu 32 tytäryhtiötä. Henkilöstön määrä on 271. Organisaatio Toimitusjohtaja Sisäinen tarkastus Tiedotus Henkilöstöresurssit ja -kehittäminen Talous Yliopistot ja tutkimus Toimistot Ministeriöt ja kulttuuri Puolustus ja turvallisuus Kehitys ja aluekiinteistöt Liiketoiminnan kehittäminen - yhteiskuntavastuuasiat ICT-palvelut Investoinnit Asiakas - päälliköt ja kampus - päälliköt Johtavat asiantuntijat Asiakaspäälliköt Asiakaspäälliköt Myynti- ja kehitys asiantuntijat, asiakas - päällikkö Etelä-Suomi Länsi-Suomi Keski-Suomi Itä-Suomi Pohjois-Suomi Alueen henkilöstö Alueen henkilöstö Alueen henkilöstö Alueen henkilöstö Alueen henkilöstö 16 YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI 2008

18 Senaatti-kiinteistöjen hallintomalli STRATEGISET PROSESSIT Asiakkuudenhallinta Salkunhallinta Toimittajuudenhallinta Yhteiskuntavastuunhallinta OPERATIIVISET PROSESSIT Palvelu- ja vuokrausprosessi Investointiprosessi Ylläpitoprosessi Hallintomalli Senaatti-kiinteistöjen toimintaa ohjataan valtion liikelaitoksista annetulla yleislailla sekä laitoskohtaisella Senaattikiinteistöistä annetulla lailla ja asetuksella. Senaatti-kiinteistöt noudattaa toiminnassaan liiketaloudellisia periaatteita, mutta sillä on osakeyhtiöön verrattuna rajoitettu toimivalta. Toiminnan lainmukaisuutta, eettisyyttä ja strategian toteuttamista ohjaa Senaatti-kiinteistöjen hyvä hallintotapa. Senaatti-kiinteistöjen hallintomalli noudattaa yleisiä hallinto- ja ohjausjärjestelmistä annettuja suosituksia huomioiden kuitenkin liikelaitoksen toiminnan ominaispiirteet, kuten osakeyhtiöitä voimakkaamman omistajaohjauksen. Senaatti-kiinteistöjen johtamismallin mukaan yhteiskuntavastuu otetaan huomioon kaikessa toiminnassa ja päätöksenteossa. Yhteiskuntavastuun osa-alueiden kehittämisestä ja koordinoinnista vastaa yhteiskuntavastuujohtaja. Kaikille yksiköille on nimetty ympäristöyhdyshenkilöt, joiden tehtävänä on vastata ympäristöohjelmien kehittämisestä ja toteutuksen seurannasta omissa yksiköissään yhteistyössä ohjelmien vastuuhenkilöiden ja yhteiskuntavastuujohtajan kanssa. Yhteiskuntavastuun tavoitteet on sisäl lytetty Senaatti-kiinteistöjen johdon henkilökohtaisiin tavoitteisiin ja tulospalkkioperusteisiin. Riskienhallinta Senaatti-kiinteistöjen peruslinjaus on pitää liiketoiminnan riskitaso matalana. Johdon vastuulla on huolehtia siitä, että Senaatti-kiinteistöt tunnistaa ja hallitsee riskit, jotka voivat estää sitä saavuttamasta tavoitteitaan. Riskejä tunnistetaan ja arvioidaan kaikissa yksiköissä osana vuosisuunnittelua. info Lisätietoa senaatti.fi Lue lisää tästä aiheesta: Riskeistä ja riskienhallinnasta raportoidaan hallitukselle osana vuotuista toiminnan suunnittelua ja seurantaa. Yhteiskuntavastuullinen toiminta, laatutyö ja yhteiset toimintamallit ovat oleellinen osa Senaatti-kiinteistöjen kokonaisvaltaista riskienhallintaa käytännön tasolla. Toimintaa ohjaa prosessiajattelu Senaatti-kiinteistöjen toiminnan laatua ja ydintoimintoja ohjataan prosessikuvausten ja -ohjeistuksen avulla. Prosesseissa määritellään toimintatavat ja käytettävät työkalut, joilla varmistetaan Senaatti-kiinteistöjen strategian ja hyvän hallintotavan mukaisten toimintaperiaatteiden toteutuminen. Toteutumista arvioidaan vuosittain ulkopuolisen asiantuntijan johdolla pidettävässä EFQM-laatumallin mukaisessa itsearviointitilaisuudessa, jonka tuloksena löydetään myös uusia kehittämiskohteita. Käytössä on neljä ohjaavaa strategista prosessia ja kolme operatiivista toimintaprosessia. YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI

19 Sidosryhmäyhteistyö Sidosryhmäyhteistyö SENAATTI-KIINTEISTÖILLÄ ON LAAJA SIDOSRYHMÄVERKOSTO, JONKA KANSSA SE PYRKII TOIMIMAAN AKTIIVISESTI JA VUOROVAIKUTTEISESTI. Sidosryhmä Asiakkaat Valtion hallinnonalat ja säätiöt Tilojen käyttäjät ja asiakkaat Yhteensä kymmeniä tuhansia henkilöitä Odotukset Senaatti-kiinteistöjä kohtaan Toimintaa tukevat, terveelliset, turvalliset ja tuottavat tilat Opastaminen tilojen kestävään käyttöön Palvelujen ja mate riaalien toimittajat Viranomaiset, paikallisyhteisöt Yhteensä lähes palvelujen ja materiaalien toimittajaa Yhteensä 44 kumppania rakennuttamisessa ja projektinjohtamisessa, kiinteistökehityksessä, suunnittelupalveluissa, kiinteistön hoidossa ja oikeuspalveluissa Euroopan Unioni, Suomen valtio ja kunnat Paikalliset yhteisöt Pitkäaikaiset toimittajasuhteet Avoimuus ja tasapuolisuus Kehittyminen yhteistyössä Lainmukainen, vastuullinen toiminta, työllistäminen, verotulot Valtion toiminta politiikkojen ja suositusten toteuttaminen Viihtyisä ympäristö, vuorovaikutteinen suunnittelu Omistajat Eduskunta, valtioneuvosto ja valtiovarainministeriö Omaisuuden arvon ja käytettävyyden säilyttäminen, ympäristö- ja sosiaalisten tavoitteiden toteuttaminen Tiedotusvälineet Valtakunnallinen, alueellinen ja paikallinen lehdistö, radio ja TV Avoin ja luotettava viestintä Henkilöstö Yhteensä 271 työntekijää Haastavat, monipuoliset tehtävät, kilpailukykyinen palkkaus, kehittyminen työssä, viihtyminen työssä, työkyvyn ylläpito Muut Toimialajärjestöt Tutkimuslaitokset Toimialan kehittyminen, osallistuminen hankkeiden rahoitukseen ja uusien toimintamallien luominen 18 YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI 2008

20 Sidosryhmäyhteistyö Vuorovaikutuksen välineet Tulokset 2008 Asiakastyytyväisyyskyselyt, käyttäjätyytyväisyys kyselyt, uudis- ja korjaushankkeiden yhteydessä tehtävät kyselyt Senaattila-palveluportaali ja muut sähköiset palvelut kuten Optimaze.net Säännölliset tapaamiset asiakkaiden kanssa Asiakaspäällikkö-toimintamalli Sidosryhmälehti Kontrahti Kumppanuusmallin mukainen toimittajayhteistyö: projektien ohjausryhmät, toimittajatapaamiset ja kehitys keskustelut Avoimet ja selkeät kilpailuttamis käytännöt Aktiivinen osallistuminen asiakkaiden työympäristöjen kehityshankkeisiin Yhteisiä kehittämishankkeita ympäristöasioiden edistämiseksi Web-pohjaisen näköismallikonseptin kehittäminen tavoitteena koota kiinteistöjohtamistyötä tekevien tietojenkäsittelytarpeet yhteen uudella tavalla Asiakastyytyväisyys hyvällä tasolla Käyttäjätyytyväisyys palvelujen ja tilojen yleisten ominaisuuksien osalta tyydyttävällä tasolla Optimaze.net palvelun ottivat käyttöön uusina asiakkaina oikeusministeriö ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kohdekohtaisten kilpailujen valintakriteereissä ja sopimuksissa mukana ympäristökriteereitä ja -tavoitteita Palkkio/sanktiomalli käytössä maanlaajuisesti kiinteistönhoidossa ja laajennetaan jatkossa myös muihin palveluihin Kumppanuuksien määrää lisätty Vaikuttaminen toimialajärjestöissä Maankäytön oma-aloitteinen, vuoro vaikutteinen suunnittelu Säännöllinen ja aktiivinen yhteistyö Museo viraston kanssa Puolivuosiraportointi, tilinpäätösraportointi, yhteiskuntavastuuraportointi Säännöllinen yhteydenpito ja tiedon jakaminen toiminnasta, taloudesta ja tavoitteiden saavuttamisesta Tiedottaminen uusista rakennushankkeista, arkkitehtuurikilpailuista, uusista merkittävistä sopimuksista, solmituista yleistä mielenkiintoa herättävistä kaupoista ja suunnitelmista sekä kehittämishankkeista Vuosiraportit Senaatti-kiinteistöjen kotisivut Lehdistötiedotteet Tapaamiset Henkilöstön työtyytyväisyystutkimukset Henkilökohtaiset kehityskeskustelut esimiehen kanssa kaksi kertaa vuodessa Johdon aamukahvitilaisuudet Intranet Senetti Henkilöstölehti Senaattori Henkilöstöedustus neuvottelukunnissa sekä palkkausjärjestelmän kehittämisryhmässä ja Senaatti-kiinteistöjen hallituksessa Jäsenyydet keskeisimmissä toimialajärjestöissä kuten RAKLI, Rakennustietosäätiö, Kiinteistöalan koulutuskeskus, Sisäilmayhdistys, Liikenne- ja erityisalojen Työnanantajat ry Osallistuminen useiden tutkimusohjelmien sekä -projektien ohjaus- ja johto ryhmiin Osallistuminen alan koulutuksen suunnitteluun ja ohjaukseen sekä kouluttamiseen Osallistuminen liikelaitostyöryhmän toimintaan Aktiivinen osallistuminen yliopistokiinteistöuudistuksen valmisteluun Rakennustaiteellisesti merkittävän sodanjälkeisen rakennuskannan inventointi yhteistyössä Museoviraston kanssa ja kumppanuussopimuksen mukaisen yhteistyön käynnistäminen Osallistuminen useaan maankäytön suunnitteluhankkeeseen kunnissa Kestävät hankinnat -työryhmään osallistuminen Osallistuminen valtion kiinteistöstrategian mukaisten hallinnansiirtojen suunnitteluun ja toteuttamiseen yhteistyössä valtiovarainministeriön kanssa Määrällisesti ja laadullisesti Senaatti-kiinteistöjen saama julkisuus oli samalla tasolla kuin vuonna Noin 80 % julkisuudesta oli sävyltään neutraalia. Kielteisen julkisuuden ja positiivisen julkisuuden osuudet olivat noin 10 % Mediassa herättivät erityistä kiinnostusta Helsingin Musiikkitalo, myytävät rautatiekiinteistöt sekä sisäilmaongelmat Medialle suunnatun kyselyn mukaan Senaatti-kiinteistöjen viestintä koetaan luotettavaksi. Avoimuutta ja tietoa tulevaisuuden suunnitelmista toivotaan lisää Seitsemän johdon aamukahvitilaisuutta ajankohtaisista aiheista Mentorointitoiminnan jatkaminen Toisten huomioon ottamiseen, erilaisuuden hyväksymiseen ja arvostamiseen liittyvä TavatON-teemavuosi Aloitettiin talotekniikan osaamiseen valmennusohjelma, jonka tarkoituksena on parantaa rakentamisen ja ylläpidon parissa toimivan henkilöstön valmiuksia talotekniikan toteutuksen ja käytön ohjauksessa Henkilöstön työtyytyväisyys on edelleen hyvällä tasolla ja keskimääräistä korkeampi muihin yrityksiin verrattuna Myyntikoulutus asiakastyössä toimiville Työympäristöjen tulevaisuutta luotaavat ja kehittävät hankkeet yhteistyössä edelläkävijäyritysten kanssa Toimialan toimintaperiaatteiden ja pelisääntöjen kehittäminen yhdessä toimialajärjestöjen, muiden kiinteistöyritysten ja palvelutoimittajien kanssa Rakennushankkeiden tietomallinnuksen kehittäminen ja käyttöön otto Osallistuminen kansainväliseen tutkimus- ja kehitystyöhön sekä alan verkostojen toimintaan (esim. PureNet) Osallistuminen TEKESin teknologiaohjelmien johtoryhmätyöskentelyyn (esim. SERVE) Osallistuminen rakennetun ympäristön strategisen huippuosaamiskeskittymän (RYM-SHOK) valmistelutyöhön Osallistuminen KiinteistöRYL-hankkeeseen Raklin puheenjohtajuuus YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI

21 Yhteiskuntavastuun tavoitteet vuonna 2008 Yhteiskuntavastuun tavoitteet vuonna 2008 Strategian osa-alueet Mitattavat aihealueet Tulokset 2007 Strategian käyttöönotto Henkilöstön osaaminen ja motivaatio Asiakkaan tukeminen omien tavoitteidensa saavuttamisessa Henkilöstökyselyn tulokset yhteiskuntavastuu-alueella Yhteiset kehityshankkeet asiakkaan kanssa Neljällä aihealueella keskimäärin 79 % antoi asteikolla 1 5 arvosanaksi vähintään 4. Aihealueet: oma toiminta ja tuotteet, tiedottaminen, aiheen tärkeys sekä vaikuttamismahdollisuudet. Useita workplace-hankkeita ja useita ympäristöasioiden yhteistyöhankkeita. Taloudellinen vastuu Toiminnan kannattavuus Vuokraustoiminnan tulos 122,9 miljoonaa euroa Sijoitetun pääoman tuotto 4,21 % Tilojen käyttöaste 97,20 % Ympäristövastuu Sähkön ominaiskulutus 26,2 kwh/brm 3 Lämmön normeerattu ominaiskulutus 37,9 kwh/brm 3 Energiantuotannon CO 2 -ominaispäästöt 16,2 kg/brm 3 Riskien hallinta Kiinteistönhuollon ja asiakkaiden käyttämien ympäristölle, ihmisille sekä rakenteille haitallisten kemikaalien hallinta. Haja-asutusalueiden jätevesijärjestelmien ja pilaantuneiden maa-alueiden hallinta. Poikkeamaraportointi toimii. Hallinnansiirtojen ympäristöriskit on tunnistettu ja käynnistetty ympäristöohjelma uusien toimintatapojen kehittämiseksi. Sosiaalinen vastuu Käyttäjä- ja asiakastyytyväisyys Asiakastyytyväisyystutkimuksen tulokset Asiakastyytyväisyys: 73 % vastaajista melko tai erittäin tyytyväisiä. Käyttäjätyytyväisyys: 66 % vastaajista melko tai erittäin tyytyväisiä. Osaava henkilöstö Osaamisen kehittäminen -indeksi 70,1 Henkilöstön hyvinvointi Henkilöstön työtyytyväisyys 3,71 Tuotevastuu Sisäilmasto-ongelmien hallinta 20 YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI 2008

22 Yhteiskuntavastuun tavoitteet vuonna 2008 Tavoitearvo Tulokset 2008 Toteutuminen Laadullinen mittari, tavoitteena positiivinen kehitys Neljällä aihealueella keskimäärin 80 % antoi asteikolla 1 5 arvosanaksi vähintään 4. Aihealueet: Oma toiminta ja tuotteet, tiedottaminen, aiheen tärkeys sekä vaikuttamismahdollisuudet. Laadullinen mittari, tavoitteena positiivinen kehitys Green office -hankkeet: Green Office -palvelun ottivat käyttöönsä 7 asiakasorganisaatiota. Workplace-hankkeet: Työympäristön kehittämisprojekteja ja -selvityksiä asiakasorganisaatioille käynnistettiin yhteensä 17. Valtakunnallisia työympäristökonsepteja laadittiin neljälle eri hallinnonalalle. Osallistuminen kolmeen työympäristökehittämiseen liittyvään tutkimushankkeeseen. Vuosittainen tavoite, vuodelle miljoonaa euroa 120,1 miljoonaa euroa Vuosittainen tavoite, vuodelle ,8 % 3,89 % Vuosittainen tavoite, vuodelle ,2 % 97,1 % Kulutuksen kääntäminen laskuun. 26,0 kwh/brm 3, -0,5 % vuodesta 2007 Sähköenergian kulutuksen vähentäminen rakentamisessa ja kiinteistöjen käytössä 1 % vuodessa eli 9 % vuoteen 2016 mennessä. 36,5 kwh/brm 3 Lämpöenergian kulutuksen vähentäminen rakentamisessa ja kiinteistöjen käytössä 1% vuodessa eli 9 % vuoteen 2016 mennessä. 37,3 kwh/brm 3, -1,6 % vuodesta ,9 kg/brm 3 15,9 kg/brm 3, -2,2 % vuodesta 2007 Riskien kokonaisvaltainen selvittäminen ja tiedon ylläpitäminen Kemikaalien kartoitus on suoritettu Lisäkartoitukset ja tarvittavat toimenpiteet Jätevesikartoitus on tehty 2008 aikana, toimenpiteet aloitetaan kartoitustulosten perusteella Pilaantuneiden maa-alueiden hallinnan ohje laadittu, käytännön toteutus aloitetaan Asiakas- ja käyttäjätyytyväisyyden säilyttäminen hyvällä tasolla Asiakastyytyväisyys: 71 % vastaajista melko tai erittäin tyytyväisiä (asteikolla 1 5 arvosanaksi vähintään 4). Tavoitteena pysyminen nykyisellä hyvällä tasolla 69,8 Käyttäjätyytyväisyys: 65 % vastaajista melko tai erittäin tyytyväisiä (asteikolla 1 5 arvosanaksi vähintään 4). Vertailuyritysten keskiarvoa parempi työtyytyväisyys 3,72 (vertailuaineiston keskimääräinen tyytyväisyys 3,36) Ongelmien hallintaan saaminen uuden toimintamallin avulla strategiakauden loppuun mennessä. Uusi toimintatapamalli laadittu. Rakennettu koulutuskokonaisuus henkilöille, jotka tarvitsevat työssään syvennettyä sisäympäristöosaamista. Koulutus käynnistyy vuoden 2009 aikana. Sisäilmaongelmien korjauksiin varattiin budjettiin ylimääräiset 3 milj. euroa. Toteutunut tavotteiden mukaisesti Toteutunut osittain Ei toteutunut tavotteiden mukaisesti YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI

23 Taloudellinen vastuu Taloudellinen vastuu 22 YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI 2008

24 Taloudellinen vastuu Keskeistä vuonna 2008 ja toiminnalliset tavoitteensa. oli 673 miljoonaa euroa. ja niistä 80 prosenttia oli peruskorjauksia. YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI

25 Taloudellinen vastuu Hankintastrategia Y ito Y ito o i A ia aat, tt t V o a - a a o i Vuokraustoiminnan yleiset periaatteet Hinnoitteluperiaatteet Sponsorointiperiaatteet Arvokiinteistöjen vastuullisen hallinnan toimintaperiaatteet Oma toiminta Hyvä hallintotapa Eettiset periaatteet Sisäisen tarkastuksen toimintaohje Senaatti-kiinteistöjen kiinteistövarallisuuden luovuttamisperiaatteet Ra ntamin n In tointi o i Investointiprosessin ohjeistus Esteettömyys Taloudellisen vastuun näkökohtia hallitaan osana Senaatti-kiinteistöjen hyvää hallintotapaa sekä strategisia ja operatiivisia toimintaprosesseja. Tavoitteet korkealla EDUSKUNTA ASETTAA VUOSITTAIN TALOUSARVION YHTEYDESSÄ SENAATTI-KIINTEISTÖILLE PALVELU- JA TOIMINTATAVOITTEET, PÄÄTTÄÄ INVESTOINTIEN ENIMMÄISMÄÄRÄSTÄ SEKÄ MYÖNTÄÄ LAINANOT- TOVALTUUDET. VALTIOVARAINMINISTERIÖ VAHVIS- TAA TALOUSARVION POHJALTA TULOSTAVOITTEEN JA TULOUTUKSEN SEKÄ MUUT TOIMINTATAVOIT- TEET BUDJETTIVUODELLE. SENAATTI-KIINTEISTÖ- JEN SISÄISESSÄ BUDJETISSA KOHDISTETAAN TULOS- TAVOITTEET TOIMIALOILLE JA ALUEILLE. Senaatti-kiinteistöjen kokonaistulos oli 101,8 (125,8) miljoonaa euroa. Vuoden 2008 tuloksesta maksettiin kertomusvuonna tuloutusta valtiolle 100 (74) miljoonaa euroa. Lisäksi valtiolle maksettiin lainojen lyhennyksiä ja korkoja ja takausmaksuja yhteensä 226,7 (223,2) miljoonaa euroa. Senaatti-kiinteistöjen koko toiminnan sijoitetun pääoman tuotto oli 3,89 (4,21) prosenttia. Senaatti-kiinteistöille asetettu vuokraustoiminnan tulostavoite vuodelle 2008 oli 103 miljoonaa euroa. Toteutunut vuokraustoiminnan tulos oli 120,1 miljoonaa euroa eli ylitti asetetun tavoitteen 17,1 miljoonalla eurolla. Senaatti-kiinteistöt saavutti kaikki eduskunnan ja valtiovarainministeriön sille asettamat sekä taloudelliset että toiminnalliset palvelutavoitteet. 24 YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI 2008

Tuomme tilalle ratkaisut

Tuomme tilalle ratkaisut Tuomme tilalle ratkaisut Askeleen edellä odotuksia Senaatti-kiinteistöt on valtion liikelaitos, joka tarjoaa toimitiloja ja niihin liittyviä palveluja ensisijaisesti valtionhallinnolle. Toimitilojen vuokraus,

Lisätiedot

Senaatti-kiinteistöt. Yhteiskuntavastuullinen toimija ja toimialansa suunnannäyttäjä

Senaatti-kiinteistöt. Yhteiskuntavastuullinen toimija ja toimialansa suunnannäyttäjä Senaatti-kiinteistöt Yhteiskuntavastuullinen toimija ja toimialansa suunnannäyttäjä Teemme tilaa onnistumiselle Senaatti-kiinteistöt on yksi merkittävimmistä kiinteistöalan toimijoista ja valtionhallinnon

Lisätiedot

Senaatti-kiinteistöt ja yhteiskuntavastuullisuus

Senaatti-kiinteistöt ja yhteiskuntavastuullisuus Senaatti-kiinteistöt ja yhteiskuntavastuullisuus Green Officeaamukahvitilaisuus 22.10.2014 Tuomme tilalle ratkaisut Esityksen sisältö Senaatti-kiinteistöt ja yhteiskuntavastuullisuus Senaatin vihreä työkalupakki

Lisätiedot

Asiantuntijapalvelut ohjaavat oikeaan päätökseen

Asiantuntijapalvelut ohjaavat oikeaan päätökseen Asiantuntijapalvelut ohjaavat oikeaan päätökseen Palvelua organisaatiosi toiminnan ja tuottavuuden parantamiseksi Asiantuntijapalveluissa toimimme johdon strategisena kumppanina. Palvelumme liittyvät tavallisesti

Lisätiedot

Puolivuotiskatsaus 1.1. 30.6.2012

Puolivuotiskatsaus 1.1. 30.6.2012 Puolivuotiskatsaus 6.212 Saavutimme taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet. Vahvistimme rooliamme valtion toimitilaasiantuntijana. Asiantuntijapalveluidemme kysyntä kasvoi voimakkaasti. Panostimme

Lisätiedot

Puolivuotiskatsaus 1.1. 30.6.2008

Puolivuotiskatsaus 1.1. 30.6.2008 Puolivuotiskatsaus 1.1. 3.6.28 Senaatti-kiinteistöjen toiminta kehittyi katsauskaudella suunnitellusti. Saavutimme taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet ja veimme läpi sovitut toimenpiteet. Senaatti-kiinteistöjen

Lisätiedot

Puolivuotiskatsaus 1.1. 30.6.2011

Puolivuotiskatsaus 1.1. 30.6.2011 Puolivuotiskatsaus 1.1. 6.211 Senaatti-kiinteistöjen toiminta kehittyi katsauskaudella taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden mukaisesti. Erityisesti panostettiin asiantuntijapalveluiden kehittämiseen

Lisätiedot

Senaatti-kiinteistöt YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI 2009

Senaatti-kiinteistöt YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI 2009 YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI 2009 Senaatti-kiinteistöt YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI 2009 Toimitusjohtajan katsaus Haluamme olla aina askeleen edellä Miten luonnehtisit Senaattikiinteistöjen toimintavuotta 2009?

Lisätiedot

Vastuullisuusraportointi ympäristönäkökulmasta

Vastuullisuusraportointi ympäristönäkökulmasta Vastuullisuusraportointi ympäristönäkökulmasta Oiva-iltapäivä 29.10.2014 / kk SATO lyhyesti 2 Vastuullisuus SATOssa Ympäristövastuu Energiatehokkuus Elinkaari-investoinnit Jätemäärien pienentäminen Investointien

Lisätiedot

Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia. Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi

Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia. Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi MUUTOS = MAHDOLLISUUS JA HAASTE On etuoikeus olla toteuttamassa muutosta ja ottaa haaste vastaan.

Lisätiedot

Puolivuotiskatsaus 1.1. 30.6.2009

Puolivuotiskatsaus 1.1. 30.6.2009 Puolivuotiskatsaus 1.1. 30.6.2009 Senaatti-kiinteistöjen toiminta kehittyi katsauskaudella suunnitellusti. Saavutimme taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet ja veimme läpi sovitut toimenpiteet. Investoinnit

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Yritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1

Yritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1 Yritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1 Sosiaalialan yritysvastuu tarkoittaa yrityksen vastuuta omista yhteiskunnallisista vaikutuksistaan toimia, jotka hyödyttävät työntekijöitä ja muita yrityksen

Lisätiedot

Puolivuotiskatsaus 1.1. 30.6.2004

Puolivuotiskatsaus 1.1. 30.6.2004 Puolivuotiskatsaus 1.1. 30.6.2004 Senaatti-kiinteistöt panosti katsauskaudella uuden strategian jalkauttamiseen. Strategisena päämääränä on muutos aidoksi yhteiskuntavastuulliseksi palveluorganisaatioksi.

Lisätiedot

JORMA HEINONEN, TOIMIALAJOHTAJA, toimistot, Case: Senaatti-kiinteistöt. Senaatti-kiinteistöjen pääkonttori, Helsinki

JORMA HEINONEN, TOIMIALAJOHTAJA, toimistot, Case: Senaatti-kiinteistöt. Senaatti-kiinteistöjen pääkonttori, Helsinki Senaatti-kiinteistöjen verkostokumppanina Workspace on mukana tuottamassa Senaattikiinteistöjen asiakkaille työympäristökehittämisen asiantuntijapalveluita. Yhteistyö on alkanut vuonna 2003 ja tänä aikana

Lisätiedot

Senaatti-kiinteistöjen rooli energiatehokkuussuunnitelmissa

Senaatti-kiinteistöjen rooli energiatehokkuussuunnitelmissa Senaatti-kiinteistöjen rooli energiatehokkuussuunnitelmissa Julkisen sektorin energiatehokkuus miten tehdä energiatehokkuussuunnitelma 22.4.2013 Tuomme tilalle ratkaisut Senaatti-kiinteistöjen rooli valtionhallinnossa

Lisätiedot

Senaatti-kiinteistöjen taloushallinnon tarjoamat palvelut ja niiden vaikutus toiminnan tehostamiseen

Senaatti-kiinteistöjen taloushallinnon tarjoamat palvelut ja niiden vaikutus toiminnan tehostamiseen Senaatti-kiinteistöjen taloushallinnon tarjoamat palvelut ja niiden vaikutus toiminnan tehostamiseen Basware käyttäjäpäivät 20.9.2012 Tu o m m e t i l a l l e r a t k a i s u t Esityksen sisältö - Senaatti-kiinteistöt

Lisätiedot

Kantaverkkopäivä 3.9.2014. Hotelli Holiday Inn Pasila

Kantaverkkopäivä 3.9.2014. Hotelli Holiday Inn Pasila Kantaverkkopäivä 3.9.2014 Hotelli Holiday Inn Pasila Ohjelma klo 12.30 Ilmoittautuminen ja kahvi klo 13.00 Asiakkaat ja Fingrid Jukka Ruusunen, toimitusjohtaja, Fingrid Oyj klo 13.30 klo 14.00 Saavuttaako

Lisätiedot

Varsinainen yhtiökokous 2016 30.3.2016

Varsinainen yhtiökokous 2016 30.3.2016 Varsinainen yhtiökokous 2016 30.3.2016 Toimitusjohtajan katsaus Vuosi 2015 lyhyesti Liikevaihto kasvoi 5,5 %, käyttökate kasvoi 6,7 % Liikevaihto palveluista kasvoi 20,3% Taloudellinen vuokrausaste 94,6

Lisätiedot

Miten onnistuu lähes nollaenergiarakennus? Juha Lemström Senaatti-kiinteistöt

Miten onnistuu lähes nollaenergiarakennus? Juha Lemström Senaatti-kiinteistöt Miten onnistuu lähes nollaenergiarakennus? Juha Lemström Senaatti-kiinteistöt johtaja Senaatti-kiinteistöt 2010 (ennakkotietoa t tilinpäätöksestä) tä) VM:n alainen liikelaitos (laki 1.1.2011) n. 11 700

Lisätiedot

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010 OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010 Sisällys Lähtökohdat Ohjelman rakenne Ohjelman laadinta ja käyttöönotto 2 Kestävän kehityksen neljä ulottuvuutta Ekologinen kestävyys

Lisätiedot

Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto

Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto Sidosryhmäkysely Vantaan Energian sidosryhmäkysely toteutettiin 11.-20.9.2013 Kyselyyn vastasi 445 henkilöä. Vastausprosentti oli 27,6. - Yksityisasiakas 157

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto

KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto Toimintaympäristön muutokset Asiakkaiden ja julkisen vallan käyttäjien asettamat vaatimukset kasvavat. Urbanisoituminen muuttaa palvelutarpeita ja yhdyskuntarakennetta.

Lisätiedot

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA KAUPUNKISTRATEGIAN TARKENTAMINEN UUDISTUVA HMEENLINNA 2015 STRATEGIA STRATEGIA OHJAA UUDISTUNEEN KAUPUNGIN TOIMINTAA Strategia ohjaa kaupungin kokonaissuunnittelua sekä lautakuntien suunnittelua ja toimintaa

Lisätiedot

Kestävän kehityksen strategia

Kestävän kehityksen strategia Kestävän kehityksen strategia Yhtymähallitus xx.xx.2012 Sisällysluettelo 1. Kestävä kehitys... 1 2. Oppilaitosten ympäristösertifiointi... 1 3. Kestävä kehitys Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymässä...

Lisätiedot

TYÖTURVALLISUUS- SEMINAARI

TYÖTURVALLISUUS- SEMINAARI TYÖTURVALLISUUS- SEMINAARI RAKENNUTTAJAN TAHTOTILA MARITA ROVAMO, 20.5.2015 SISÄLLYS Senaatti-kiinteistöt Delegointi Yhteiskuntavastuu Nolla tapaturmaa Avaimia 2 SENAATTI-KIINTEISTÖT LYHYESTI Senaatti-kiinteistöt

Lisätiedot

Kuntien ja Liikenneviraston hankintojen yhteinen kehittäminen kohti julkisten hankintojen yhteistä portaalia

Kuntien ja Liikenneviraston hankintojen yhteinen kehittäminen kohti julkisten hankintojen yhteistä portaalia Kuntien ja Liikenneviraston hankintojen yhteinen kehittäminen kohti julkisten hankintojen yhteistä portaalia Kirsi Rontu Infra-alasta tuottavampi yhteistyöllä 2 Kirsi Rontu 1 Julkiset hankkijat yhteistyöhön

Lisätiedot

It s As u l Ik t Im n An e El y S. E - - - - - - - Aa u a V Ri N Ka U I n 4.9. 0 4

It s As u l Ik t Im n An e El y S. E - - - - - - - Aa u a V Ri N Ka U I n 4.9. 0 4 It s As u l Ik t Im n An e El y S E - - - - - - - Aa u a V Ri N Ka U I n 4.9. 0 4 FIBS! Perustettu vuonna 2000 Suomen ainoa riippumaton ja voittoa tavoittelematon yritysvastuuverkosto Autamme jäseniämme

Lisätiedot

Tietomallipohjainen liiketoiminta RYM-SHOK 2.10.2009 Tietomallipohjaisten prosessien haasteet ja mahdollisuudet omistajille

Tietomallipohjainen liiketoiminta RYM-SHOK 2.10.2009 Tietomallipohjaisten prosessien haasteet ja mahdollisuudet omistajille Jukka Riikonen Tietomallipohjainen liiketoiminta RYM-SHOK 2.10.2009 Tietomallipohjaisten prosessien haasteet ja mahdollisuudet omistajille Viiteympäristö Rakennusinvestoinnit joista yli 1 M :n hankkeisiin

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

Puolivuotiskatsaus 1.1. 30.6.2010

Puolivuotiskatsaus 1.1. 30.6.2010 Puolivuotiskatsaus 1.1. 6.21 Senaatti-kiinteistöjen toiminta kehittyi katsauskaudella tavoitteiden mukaisesti. Kiinteistöjen myynnit toteutuivat yleiseen taloudelliseen tilanteeseen nähden hyvin. Investoinneissa

Lisätiedot

Kestävät liiketoimintaratkaisut! Bisneksen tulostekijät! #FIBS_RP15!!

Kestävät liiketoimintaratkaisut! Bisneksen tulostekijät! #FIBS_RP15!! Kestävät liiketoimintaratkaisut! Bisneksen tulostekijät! #FIBS_RP15!! !!! Suomen johtava yritysvastuuverkosto! FIBS on Suomen johtava yritysvastuuverkosto. Autamme yrityksiä tekemään parempaa liiketoimintaa

Lisätiedot

VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11.2013

VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11.2013 VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11. Meri Vehkaperä, KTL, lehtori, konsultti S-posti: meri.vehkapera@haaga-helia.fi Puh. 040 514 0646 2 Tänään aiheena Vastuullisuuden käsitteitä ja tasoja

Lisätiedot

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 Kunnanhallitus 30.5.2011 91 LIITE 37 Valtuusto 13.6.2011 15 LIITE 18 MYRSKYLÄN KUNTA MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 JA STRATEGIA VISION TOTEUTUMISEKSI Kunnan visio 2020 Myrskylä on viihtyisä asuinkunta kohtuullisten

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

KAIKILLE YHTEINEN TUTKINNON OSA 1 MYYNTIIN VALMISTAUTUMINEN. a) Ammattitaitovaatimukset

KAIKILLE YHTEINEN TUTKINNON OSA 1 MYYNTIIN VALMISTAUTUMINEN. a) Ammattitaitovaatimukset KAIKILLE YHTEINEN TUTKINNON OSA 1 MYYNTIIN VALMISTAUTUMINEN a) Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja osaa omassa myyntityössään toimia liiketoiminnan keskeisten periaatteiden ja organisaationsa

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Senaatti kiinteistöjen mallivaatimukset Rakennetun ympäristön tiedonhallinta Kiinteistöjen omistajan näkökulma

Senaatti kiinteistöjen mallivaatimukset Rakennetun ympäristön tiedonhallinta Kiinteistöjen omistajan näkökulma Senaatti kiinteistöjen mallivaatimukset Rakennetun ympäristön tiedonhallinta Kiinteistöjen omistajan näkökulma Suomen buildingsmart foorumin perustaminen 31.1.2007 luotettava kumppani ja innovatiivinen

Lisätiedot

Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma

Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma Helsingin kaupungin tarkastuslautakunnan ja -viraston sisäisen ja ulkoisen viestinnän linjaukset. Suunnitelma on otettu käyttöön tarkastusjohtajan päätöksellä 28.12.2015

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

Alla olevat tiedot täydentävät Munksjön 2014 vuosikertomuksessa annettuja tietoja.

Alla olevat tiedot täydentävät Munksjön 2014 vuosikertomuksessa annettuja tietoja. Global Reporting Initiative (GRI) Global Reporting Initiative (GRI) on riippumaton, verkostopohjainen organisaatio, joka on kehittänyt kestävän kehityksen raportointiviitekehyksen. GRI on vapaaehtoinen

Lisätiedot

Isännöinnin laatu ja sen mittaaminen? - taloudellinen näkökulma

Isännöinnin laatu ja sen mittaaminen? - taloudellinen näkökulma Isännöinnin laatu ja sen mittaaminen? - taloudellinen näkökulma Toimitusjohtaja Tero Heikkilä Suomen Isännöintiliitto ry www.isannointiliitto.fi Suomen Isännöintiliitto ry edustaa isännöintitoimialaa.

Lisätiedot

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050. Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettu 2013 Perinteisen

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Suomen johtava asuntovuokrausyritys. VVO isännöi ja vuokraa omistamansa asunnot omalla henkilökunnallaan.

Suomen johtava asuntovuokrausyritys. VVO isännöi ja vuokraa omistamansa asunnot omalla henkilökunnallaan. TILINPÄÄTÖS 2013 Suomen johtava asuntovuokrausyritys VVO isännöi ja vuokraa omistamansa asunnot omalla henkilökunnallaan. Tilinpäätös 27.2.2014 Meitä on VVO:laista (keskimäärin v. 2013) Toimintaympäristö

Lisätiedot

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015 SKOL, toimintasuunnitelma 2016 Esitys hallitukselle 19.10.2015 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen

Lisätiedot

Ympäristöjohtaminen pähkinänkuoressa Miten saadaan vihreä tuuli puhaltamaan yrityksessä? Ympäristöystävällinen IT 3.4.2008

Ympäristöjohtaminen pähkinänkuoressa Miten saadaan vihreä tuuli puhaltamaan yrityksessä? Ympäristöystävällinen IT 3.4.2008 Ympäristöjohtaminen pähkinänkuoressa Miten saadaan vihreä tuuli puhaltamaan yrityksessä? Ympäristöystävällinen IT 3.4.2008 Tuula Pohjola Dosentti, TkT Teknillinen korkeakoulu TKK Ilmastonmuutos Kasvihuonekaasut

Lisätiedot

Yhteistyötä laadun vuoksi

Yhteistyötä laadun vuoksi Yhteistyötä laadun vuoksi laatutoimijoiden tapaaminen 13.9.2012, Laurea-amk Kehitysinsinööri rja Sinkko / tekniikan ja liikenteen toimiala Laatu ja kestävä kehitys? Sisältö Järjestäjän esille nostamat

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2014 27.2.2015

TILINPÄÄTÖS 2014 27.2.2015 TILINPÄÄTÖS 2014 27.2.2015 Suomen suurin markkinaehtoinen vuokranantaja Historiansa suurin liikevaihto. Investoinnit kasvussa. Liikevaihto 1.1. 31.12.2014 miljoonaa euroa (346,6) Tulos 1.1. 31.12.2014

Lisätiedot

Henkilöstöstrategia 2014-2018

Henkilöstöstrategia 2014-2018 Henkilöstöstrategia 2014-2018 Liite 2: Tausta-aineisto Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Sisältö 1. Perustehtävämme ja arvoperustamme 3 2. Henkilöstövisiomme 2018 ja strategiset tavoitteemme 4 3.

Lisätiedot

Suomen Yliopistokiinteistöt Oy

Suomen Yliopistokiinteistöt Oy Suomen Yliopistokiinteistöt Oy Oulun yliopisto Kampuskehitys 24.4.2013 Aki Havia Suomen Yliopistokiinteistöt Oy Suomen Yliopistokiinteistöt Oy on perustettu yliopistouudistuksen yhteydessä pääomittamaan

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

VIRASTOSTA LIIKELAITOKSEKSI. 1. Toiminnan haasteet kiristyvässä kuntataloudessa

VIRASTOSTA LIIKELAITOKSEKSI. 1. Toiminnan haasteet kiristyvässä kuntataloudessa 1 VIRASTOSTA LIIKELAITOKSEKSI 1. Toiminnan haasteet kiristyvässä kuntataloudessa Kiinteistömassan ylläpidon kustannukset ovat kasvaneet viime vuosina huomattavasti nopeampaa kuin yleinen kustannuskehitys

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Omaisuudenhallinta Senaattikiinteistöissä. Tuomme tilalle ratkaisut. KEHTO-FOORUMI Kuopiossa 3.-4.10.2013. Jari Sarjo 3.10.2013

Omaisuudenhallinta Senaattikiinteistöissä. Tuomme tilalle ratkaisut. KEHTO-FOORUMI Kuopiossa 3.-4.10.2013. Jari Sarjo 3.10.2013 Omaisuudenhallinta Senaattikiinteistöissä KEHTO-FOORUMI Kuopiossa 3.-4.10.2013 Jari Sarjo 3.10.2013 Tuomme tilalle ratkaisut Senaatti-kiinteistöjen historia Intendentin konttori 3.9.1811 1865 Yleisten

Lisätiedot

YLIMÄÄRÄINEN YHTIÖKOKOUS 1.11.2013

YLIMÄÄRÄINEN YHTIÖKOKOUS 1.11.2013 YLIMÄÄRÄINEN YHTIÖKOKOUS 1.11.2013 1. Kokouksen avaaminen ja hallituksen puheenjohtajan puheenvuoro Hallituksen puheenjohtaja Carl-Johan Granvik 2 Strategiset taloudelliset tavoitteet Aiemmat tavoitteet

Lisätiedot

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Luosto 20.11.2010

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Luosto 20.11.2010 OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma Lauri Kurvonen Luosto 20.11.2010 Sisällys Taustat ja lähtökohdat Ohjelman rakenne Ohjelman laadinta ja käyttöönotto 2 Kestävän kehityksen neljä ulottuvuutta Ekologinen

Lisätiedot

SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO. Ympäristöasiat

SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO. Ympäristöasiat SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO Ympäristöasiat Visio Ulkoasiainhallinto ottaa ympäristönäkökulmat huomioon kaikessa toiminnassaan tulevina vuosina. Missio Osana yhteiskuntavastuuta tavoitteemme on minimoida

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO Itä-Suomen koulu on oppilaistaan välittävä yhtenäinen suomalais-venäläinen kielikoulu - Monipuolisilla taidoilla ja avaralla asenteella maailmalle Tavoitteet

Lisätiedot

Kestävän kehityksen täydennyskoulutus 2. asteen ammatillisten oppilaitosten opettajille 2015

Kestävän kehityksen täydennyskoulutus 2. asteen ammatillisten oppilaitosten opettajille 2015 Kestävän kehityksen täydennyskoulutus 2. asteen ammatillisten oppilaitosten opettajille 2015 19.3.2015 CRnet/TPohjola 1 Kestävän kehityksen täydennyskoulutus 2. asteen ammatillisten oppilaitosten opettajille

Lisätiedot

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista?

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Kirjaston tehtävä Sivistys Innoitus Kirjaston tavoitteet Palvelu, jolla on merkitystä ja jota käytetään

Lisätiedot

Kestävä kehitys kirjastoissa (3K)

Kestävä kehitys kirjastoissa (3K) Kestävä kehitys kirjastoissa (3K) kysely 1.-10.2.2012 Suomen yleisille kirjastoille ekologisen kestävyyden tilasta Leila Sonkkanen Suunnittelija Helsingin kaupunginkirjasto grafiikka Jouni Juntumaa Erikoissuunnittelija

Lisätiedot

Sosiaalisen vaikuttavuuden arviointi välityömarkkinoilla

Sosiaalisen vaikuttavuuden arviointi välityömarkkinoilla Sosiaalisen vaikuttavuuden arviointi välityömarkkinoilla Välkky-hankkeen MUUTOS-koulutus 19.2.2010 Jaana Merenmies Ohjelma Sosiaalisen vaikuttavuuden arvioinnin merkitys ja hyödyt Sosiaalisen vaikuttavuuden

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SIIKAJO- EN KUNNASSA JA KUNTAKONSERNISSA

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SIIKAJO- EN KUNNASSA JA KUNTAKONSERNISSA SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SIIKAJO- EN KUNNASSA JA KUNTAKONSERNISSA Kunnanvaltuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista (13

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

ARVOKAS VASTUULLISUUS LIIKETOIMINNASSA

ARVOKAS VASTUULLISUUS LIIKETOIMINNASSA ARVOKAS VASTUULLISUUS LIIKETOIMINNASSA SÄÄNNÖT 6.3.2012 Kilpailusäännöt ARVOKAS Sivu 2 (6) ARVOKAS VASTUULLISUUS LIIKETOIMINNASSA -KILPAILU SÄÄNNÖT 1 KILPAILUN TARKOITUS... 3 2 KILPAILUTEHTÄVÄ... 3 3 OSALLISTUJAT...

Lisätiedot

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia.

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia. KESKIJOHDON OSAAMISTARPEET Vastaajan taustatiedot: Vastaaja on: Vastaajan vastuualue: 1. Tiimin esimies tai vastaava 2. Päällikkö tai vastaava 3. Johtaja 1. Johto ja taloushallinto 2. Tutkimus ja kehitys

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Kärkihankeallianssi. Suurien- ja vaativien hankkeiden toteutusmalli. Sähköurakoitsijapäivät. Tuomme tilalle ratkaisut

Kärkihankeallianssi. Suurien- ja vaativien hankkeiden toteutusmalli. Sähköurakoitsijapäivät. Tuomme tilalle ratkaisut Kärkihankeallianssi Suurien- ja vaativien hankkeiden toteutusmalli Sähköurakoitsijapäivät 20.11.2014 Tuomme tilalle ratkaisut Senaatti-kiinteistöjen historia Intendentin konttori 3.9.1811 1865 Yleisten

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ TYÖTÄ CASE L&T Jorma Mikkonen, yhteiskuntasuhdejohtaja Eben 17.11.2015

KESTÄVÄÄ TYÖTÄ CASE L&T Jorma Mikkonen, yhteiskuntasuhdejohtaja Eben 17.11.2015 KESTÄVÄÄ TYÖTÄ CASE L&T Jorma Mikkonen, yhteiskuntasuhdejohtaja Eben 17.11.2015 Lassila & Tikanoja Oyj 2 MAAILMA ON RAJUSSA MURROKSESSA Lassila & Tikanoja Oyj Mukaillen: Finland Futures Research Centre

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

Talousjohtajan näkökulma yritysvastuuseen. Jari Mäntylä Talousjohtaja, Skanska Oy Ratkaisun paikka 12.5.2015

Talousjohtajan näkökulma yritysvastuuseen. Jari Mäntylä Talousjohtaja, Skanska Oy Ratkaisun paikka 12.5.2015 Talousjohtajan näkökulma yritysvastuuseen Jari Mäntylä Talousjohtaja, Skanska Oy Ratkaisun paikka 1 Me olemme Skanska Skanska AB listattu Tukholman pörssiin (NASDAQ) Liikevaihto 2014 lähes 16 miljardia

Lisätiedot

HANKINTATOIMEN NYKYTILA JA TULEVAISUUDEN HAASTEET

HANKINTATOIMEN NYKYTILA JA TULEVAISUUDEN HAASTEET HANKINTATOIMEN NYKYTILA JA TULEVAISUUDEN HAASTEET TAVOITTEET - Hankintatoimen kansallisen tilan selvitys - Osaamiskartoitus Tutkimuksen sisältö ja tiedon hankinta - Kohderyhmä: suuret suomalaiset yritykset

Lisätiedot

Sisältö. Sisältö Taustaa Ympäristövastuu Sosiaalinen vastuu Taloudellinen vastuu 2 KERAVAN ENERGIA -YHTIÖT

Sisältö. Sisältö Taustaa Ympäristövastuu Sosiaalinen vastuu Taloudellinen vastuu 2 KERAVAN ENERGIA -YHTIÖT KERAVAN ENERGIA -YHTIÖT YMPÄRISTÖ- JA YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI Sisältö 2 3 4 5 6 Sisältö Taustaa Ympäristövastuu Sosiaalinen vastuu Taloudellinen vastuu 2 KERAVAN ENERGIA -YHTIÖT TAUSTAA Keravan Energian

Lisätiedot

Sisäilmasto ja kiinteistöpalveluiden järjestäminen elinkaarihankkeissa

Sisäilmasto ja kiinteistöpalveluiden järjestäminen elinkaarihankkeissa Sisäilmasto ja kiinteistöpalveluiden järjestäminen elinkaarihankkeissa Sisäilmastoseminaari 11.3.2015 toimitusjohtaja Tarja Andersson Elinkaarihanke (1) Hankintatapa, joissa tilaajan valitseman palveluntuottajan

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2011

TOIMINTASUUNNITELMA 2011 TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Kepan voimassaolevan strategian ja ohjelman mukainen Tavoitteena poliittinen muutos, köyhdyttävien rakenteiden purkaminen ja köyhdyttämisen lopettaminen 29,3 % rahoituksesta käytetään

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Kestävä kehitys autoalalla

Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. YK Brundtlandin komissio 1987 2 Kestävän

Lisätiedot

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI RAAHEN OPETUSTOIMI Opetustoimen Strategia 2015 Op.ltk. 14.09.2011 131 Sisällysluettelo 1. Opetustoimen keskeiset menestystekijät 3 2. Opetustoimen toimintaa ohjaavat periaatteet

Lisätiedot

Keskushallintouudistus kohti yhtenäistä valtioneuvostoa. Timo Lankinen 20.8.2012

Keskushallintouudistus kohti yhtenäistä valtioneuvostoa. Timo Lankinen 20.8.2012 Keskushallintouudistus kohti yhtenäistä valtioneuvostoa Valtioneuvostossa tehtävä politiikka-, lainsäädäntöja resurssiohjaus yhtenäiseksi Hallituksen strategisen näkemyksen nykyistä parempi toimeenpano

Lisätiedot

Tulostiedotustilaisuus 27.2.2014. Toimitusjohtaja Seppo Kuula

Tulostiedotustilaisuus 27.2.2014. Toimitusjohtaja Seppo Kuula Tulostiedotustilaisuus 27.2.2014 Toimitusjohtaja Seppo Kuula Tässä materiaalissa esitetyt markkinoihin ja tulevaisuuteen liittyvät lausunnot ja arviot perustuvat yhtiön johdon tämänhetkisiin näkemyksiin.

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Tietohallinnon arvo liiketoiminnalle

Tietohallinnon arvo liiketoiminnalle Tietohallinnon arvo liiketoiminnalle Viikko-seminaari 27.9.2007 Lauri Byckling, Deloitte Mitä on arvo Arvon määritelmiä: Hyöty suhteessa hintaan Laatu suhteessa odotuksiin Saatu lisähyöty Tietohallinnon

Lisätiedot

KIINTEISTÖLIIKETOIMINNAN KOKONAISPALVELUA

KIINTEISTÖLIIKETOIMINNAN KOKONAISPALVELUA KIINTEISTÖLIIKETOIMINNAN KOKONAISPALVELUA ESITE 2015 Yritys Toimitalo on Suomessa toimiva toimitilakiinteistöjen markkinointiin, ylläpitoon, johtamiseen sekä kehittämiseen erikoistunut palveluyritys. Toimitalon

Lisätiedot

Palvelutuotteet työympäristön muutostarpeisiin TEHOSTUS LINJAUS UUDISTUS

Palvelutuotteet työympäristön muutostarpeisiin TEHOSTUS LINJAUS UUDISTUS Palvelutuotteet työympäristön muutostarpeisiin TEHOSTUS LINJAUS UUDISTUS TEHOSTA Lähtötilanne: Nykyiset tilasi ovat liian kalliit, vuokrakustannuksia pitää leikata tai toimipisteiden määrää karsia. Toimintamalleja

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito. Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011

Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito. Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011 Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011 Sisältö Ympäristöasioiden hallinta yrityksissä Toimitilojen vaikutus ympäristöön Kiinteistön ympäristösertifioinnit

Lisätiedot

Kestävän kehityksen innovatiiviset sovellukset

Kestävän kehityksen innovatiiviset sovellukset Kestävän kehityksen innovatiiviset sovellukset Mari Puoskari Johtaja, kestävän kehityksen palvelut TEKES Green Growth aamiaissessio: ICT vihreän talouden mahdollistajana 23.11.2012 Olemme kestävän kehityksen

Lisätiedot

Senaatti-kiinteistöjen taloushallinnon tarjoamat palvelut ja niiden vaikutus toiminnan tehostamiseen

Senaatti-kiinteistöjen taloushallinnon tarjoamat palvelut ja niiden vaikutus toiminnan tehostamiseen Senaatti-kiinteistöjen taloushallinnon tarjoamat palvelut ja niiden vaikutus toiminnan tehostamiseen 14.12.2011 Palvelukeskusseminaari Esapekka Kuikka 1 Esityksen sisältö - Senaatti-kiinteistöt ja taloushallinnon

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen Itä- ja Keski-Suomen alueellinen johtoryhmä KASTE-ohjelman

Lisätiedot

+.55DNHQQXWWDMDQ<03b5,67g.b6,.,5-$

+.55DNHQQXWWDMDQ<03b5,67g.b6,.,5-$ 7.1.2000 HKR- Rakennuttaja HKR- Rakennuttajan ympäristöohjelma +.55DNHQQXWWDMDQ

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

Käyttäjälähtöiset tilat Uutta ajattelua tilojen suunnitteluun

Käyttäjälähtöiset tilat Uutta ajattelua tilojen suunnitteluun Käyttäjälähtöiset tilat Uutta ajattelua tilojen suunnitteluun Johanna Kosonen-Karvo 9.3.2012 Technopolis Vantaa 01-2012 DM# 917670 Kuka minä olen? Johanna Kosonen-Karvo Tuotantotalouden DI, TKK, 1997 Asiantuntija

Lisätiedot

Melan strategia 2009 2013

Melan strategia 2009 2013 Melan strategia 2009 2013 Päivi Huotari Hallitus 28.10.2008 Melan tehtävä ja toiminta-ajatus Vakuuttavaa hyvinvointia Melan tehtävänä on parantaa maatalousyrittäjien ja apurahansaajien hyvinvointia elämän

Lisätiedot

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN HYVÄT KÄYTÄNTEET TYÖPAIKOILLA - KOKEMUKSIA KEHITTÄMISTYÖSTÄ TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISOHJELMISSA (TYKES) Keskiviikkona 26.11.2008 kello 12.00-18.00 Fellmannissa RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET ILMAPIIRI Hyvinvointi Sallivuus

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot