SEUDULLINEN TOIMITILA -HANKE SEUDULLINEN TOIMITILA- HANKE SISÄLTÖ. Luonnos seudullisen raportin pohjaksi Martti Kuitunen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SEUDULLINEN TOIMITILA -HANKE SEUDULLINEN TOIMITILA- HANKE SISÄLTÖ. Luonnos seudullisen raportin pohjaksi Martti Kuitunen 15.09."

Transkriptio

1 SEUDULLINEN TOIMITILA -HANKE Luonnos seudullisen raportin pohjaksi Martti Kuitunen SEUDULLINEN TOIMITILA- HANKE SISÄLTÖ 1 HANKKEEN LÄHTÖKOHDAT, PROJEKTIN TAVOITTEET JA TOTEUTUS 1.1 Hankkeen Lähtökohdat Paras -hankkeen vaikutukset Toimitilahallinnon yleiset kehittämistarpeet 1.2 Projektin tausta ja tavoitteet Projektin tausta Projektin tavoitteet 1.3 Hankkeen toteutus ja työvaiheet Hankkeen organisointi ja ohjaus Työn aikataulu ja toteutus Kyselyt Seminaarit Raportti 2 TOIMITILOJA KOSKEVAT LÄHTÖTIEDOT JA -KÄSITYKSET SEKÄ KYSELYN TULOKSET 2.1 Kyselyjen tulokset Poliittisille päättäjille ja toimitilahallinnon ja kuntien johdolle kohdistettu kysely Tekniselle hallinnolle kohdistettu kysely Toimitilahallinnon ja.toimitilapalveluiden organisointi Tarveselvitys- ja hankesuunnittelukäytäntö Salkutuskäytäntö Sisäinen vuokra Tilojen käytön tehokkuus Asiakastyytyväisyys Energian käytön tehokkuus Korjausvelka Sisäilman hallinta ja sisäilmatyöryhmäkäytäntö Kiinteistöjen arvotietoja tutkimusaineistosta 3. TOIMITILOJEN ORGANISOINTIMALLEJA JA VERTAILUPROSESSIN SUORITTAMISMENETTELY 3.1 Seudullisen toimitilahallinnon organisoinnin eri vaihtoehtojen peruskuvaus 3.2 Vertailuprosessi 3.3 Yksittäisen kunnan tai seudullisen toimitilahallinnon toteuttaminen kokonaisvastuumallilla tai tilaaja- tuottajamallilla

2 3.4 Yksittäisen kunnan toimitilahallinnon organisointimalleja Bruttoyksikkö Nettoyksikkö Liikelaitos Osakeyhtiö 3.5 Seudullisen toimitilahallinnon yhteistyön toimintatavat ja organisointitavat Verkostoyhteistyöperiaattella tapahtuva toimintatapa Seudullisen yhteistyön organisointitavat Kuntayhtymä ja kuntayhtymän liikelaitos Isäntäkuntamalli Rahasto Yhtiömalli Osakeyhtiö Osakeyhtiö ja keskinäinen kiinteistöosakeyhtiö 3.6 Manageroinnin organisointimalleja 4. TÄRKEITÄ REUNAEHTOJA SEUDULLISEN TOIMITILAHALLINNON JÄRJESTÄMISESSÄ 4.1 Yleistä 4.2. Verotuksen lähtökohtia 4.3 Sidosyksikköhankinnat 4.4. Varainsiirtoveroa koskevat helpotukset 4.5. Valtionosuuskäytäntö ja valtionosuuksien takaisinperintä omaisuutta luovutettaessa 4.6. Henkilöstön asema seudullisessa vaihtoehdossa 5. KUNKIN SEUDUN TOIMITILASTRTEGIAPROSESSIN JATKOTOIMENPITEET 6. YHTEENVETO LIITTEET 5.1 Yleistä 5.2 Järvenpää, Kerava, Tuusula 5.3 Kotkan seutu 5.4 Uusi Kouvola 5.5 Kuopion seutu 5.6 Porin seutu 5.7 Tampereen seutu 5.8 Turun seutu 5.9 Vaasan seutu Liite1 Liite 2.1 Liite 2.2 Liite 2.3 Liite 2.4 Liite 3. Liite 4 Liite 5 Liite 6 Skenaariotyöskentelyn apuvälineitä; tulevaisuustaulukot(mika Mannermaa) ja sovellus tilahallintoon Salkutuskäytäntö Tilojen käytön tehokkuus Tiloista luopuminen eri kunnissa Asiakastyytyväisyys Vertailuprosessi eri tilahallinnon mallien edullisuuden arvioimiseksi Eri mallien analyysejä yksittäisen kunnan tapauksessa Kunnan ja kuntien palvelutuotannon järjestämistapoja(toivu- raportin perusteella) Sopimusesimerkki isäntäkuntamallista

3 Liite 7 Kyselylomakkeet 1 LÄHTÖKOHDAT, PROJEKTIN TAVOITTEET JA TOTEUTUS 1.1 Hankkeen lähtökohdat Paras -hankkeen vaikutukset Kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa tavoitellaan tehokkaampaa ja taloudellisempaa palvelujen toimintamallia. Paras-puitelain mukaisesti kunnat voivat perustaa yhteistoiminta-alueen (Laki kunta- ja palvelurakenne-uudistuksesta 169/ ). Vaikka puitelaissa ei ole edellytetty toimitiloja koskevaa yhteistyötä, niin palvelujen yhteistyöhankkeista voi seurata tarve selvittää myös kuntien toimitilojen uudelleen organisointia. Jos palvelut organisoidaan seudulliseen organisaatioon, tuntuu perustellulta organisoida toimitilahallintokin seudullisesti. Suuremmat yksiköt mahdollistavat ammattimaisemman toimitilahallinnon ja -palvelun toiminnan Toimitilahallinnon yleiset kehittämistarpeet Toimitilahallinto on kehittymässä keskittyneempään suuntaan. Aiemmin hallintokunnat hallitsivat itse toimitilojaan ja vastasivat kiinteistöpalveluista. Tällöin tilojen omistajavastuu hajautui ja saattoi jopa jäädä vaille riittävää huomiota. Myös kiinteistönhoitopalvelujen kehittäminen saattoi jäädä liian vähälle huomiolle, kun hallintokunnat keskittyivät omaan ydinpalveluunsa. Tällä hetkellä lähes kaikissa kunnissa toimitilojen omistajatehtävät ja/tai kiinteistöpalvelut on keskitetty yhteen organisaatioon. Käytössä on ollut sekä kokonaisvastuumallin mukaisia käytäntöjä, joissa tilaaja ja tuottaja ovat samassa organisaatiossa (esim.tampere ja Vaasa), ja toisaalta järjestelmiä, jossa tilaaja ja tuottaja ovat eri hallintoyksikön alaisuudessa(esim.jyväskylä ja Turku). Sittemmin tilaaja-tuottaja periaate on otettu käyttöön useissa muissa projektissa mukana olevissa kaupuneissa ja toisaalta eräissä kunnissa harkitaan kokonaisvastuumallin toteuttamista tilaaja-tuottajamallin sijasta. Valittakoon kumpi malli tahansa, niin seuraava luonteva vaihe kehityksessä voisi olla seudullinen toimitilaorganisaatio ja/tai kiinteistöpalveluorganisaatio, koska kuntien rajat useimmiten haittaavat rationaalista palveluiden organisoimista. Kuntien toimintatavat eri palvelujen tuottamisessa ovat muuttumassa. Tilaajan ja tuottajan roolit ovat eriytymässä. Useissa kunnissa tilaaja ja tuottaja on sijoitettu eri hallintoelimen alaisuuteen tarkoituksena jäljitellä markkinamekanismia. Tilaajana on usein tehtävästä vastaava kunnan virasto esim. tilalaitos tai keskushallinto ja tuotannosta vastaa liikelaitos tai osakeyhtiö. Koska toimitilahallinnossa palveluluonteinen toiminta on ensisijaista, eikä varsinaisia viranomaistehtäviä välttämättä ole, voidaan toimintaa suunnata painottaen omistajapoliittisia ja liiketaloudellisia kehittämistavoitteita. Omistajatehtävienkin liikelaitostaminen tai yhtiöittäminen ovat varteenotaavia organisointivaihtoehtoja. Laki julkisista hankinnoista voi vaikuttaa palvelujen organisointimallin valintaan. Jos toiminta halutaan yhtiöittää ja säilyttää mahdollisuus tilata palvelu yhtiöltä ilman kilpailuttamista, on yhtiön oltava kokonaan kunnan tai kuntien omistuksessa. Jos kunnan omat yksiköt osallistuvat tarjouskilpailuun, on kilpailuneutraliteetin vuoksi kaikki kustannukset pystyttävä kohdentamaan palvelutuotantoyksikölle. Kuntien yhteistyö on mahdollista. Kunta tai kunnat voivat sopimuksen nojalla (kuntalaki 76 ) antaa toisen kunnan hoidettavaksi tehtäviään. Myös tehtävä, jossa toimivaltaa voidaan siirtää viranhaltijalle, voidaan antaa toisen kunnan viranhaltijan hoidettavaksi. Kuntien ratkaisu omistaa toimitilat on perustunut siihen, että suuri osa tiloista, mm. koulut ja terveydenhuollon kiinteistöt, ovat tyypiltään sellaisia, että niitä ei ole tarjolla markkinoilla. Keskusteluun on nostettu vertailu yksityissektorin toimitilahallintoon. Aiemmin yritykset omistivat omat toimitilansa ja hoitivat itse kiinteistöpalvelut. Tällä hetkellä isotkin yritykset ovat luopuneet sekä omista toimitiloista että kiinteistöpalvelujen tuottamisesta ja keskittyvät ydinosaamiseensa liittyviin tehtäviin. Kunnissa on

4 mahdollista päätyä samaan kehityslinjaan elleivät toimitilapalvelut toimi taloudellisesti, tuottavasti ja joustavasti. Kunnat ovat perinteisesti rakennuttaneet palvelujen tarvitsemat tilat. On mahdollisesta, että palvelun tilaaja (kunta) ei jatkossa investoi kiinteistöihin, vaan ainoastaan varmistaa sen, että ydinpalveluyksiköillä on käytettävissään palvelun tuottamiseen tarvittavat tilat. Kuntien ja rahoittajien yhteistyötä halutaan lisätä. Erilaiset kumppanuudet ovat näkyvästi esillä, kun pohditaan toimitilapalvelun järjestämistä. Kunnallisten toimitilojen yhtiöittämisestä on keskusteltu 2000-luvulla. Nyt keskusteluun on nostettu seudullinen toimitilayhtiömalli ja Paras- hankkeen myötä aivan uusi toimintamalli eli liikelaitoskuntayhtymä, joka on yhtiön ja liikelaitoksen välimuoto. Kunnissa on syntynyt tarve keventää tasetta, vähentää yllätyksiä ja riskejä ja tehdä toimitilatoimitilakustannukset paremmin ennustettaviksi. Myös kuntien kiinnostus ylittää ns. kriittinen massa on lisääntynyt ja synnyttänyt tarvetta kuntarajojen yli ulottuvaan yhteistyöhön. Kuntien yhteistä organisaatiota suunniteltaessa on tullut tarve selvittää yhteiseen organisaatioon liittyviä käytännön kysymyksiä kuten mahdollisen valtionosuuksien takaisinperintäriski, verovaikutukset ja niiden aiheuttama verosuunnittelutarve sekä kilpailulainsäädännön vaikutukset. Erilaisten organisointimallien vaikutuksia halutaan vertailla, jotta voidaan löytää kullekin seudulle parhaiten soveltuva malli. 1.2 Seudullisen projektin tausta ja tavoitteet Projektin tausta Tämän projektin taustana on aiempi FCG Efeko Oy; n käynnistämä projekti jossa mukana olivat Jyväskylä, Kuopio, Lahti, Oulu, Tampere ja Turku, ja jossa selvitettiin valtakunnallisen kuntien yhteisen yhtiön perustamismahdollisuutta, mikä ei saanut kuitenkaan riittävää kannatusta. Tällöin nähtiin kuitenkin välttämättömäksi määritellä korjausvelka ja tavat, joilla se voidaan kattaa sekä strategisen omaisuuden salkuttaminen. Lisäksi koettiin huolena resurssien riittävyys korvausinvestointeihin. Lisäksi nähtiin myönteisinä kuntien alueellisesti omistamat toimitilayhtiöt sekä suositeltiin niin sanottua hallintayhtiömallia, jolloin toimitilat siirretään pitkiä vuokrasopimuksia vastaan toimitilayhtiöön, joka vuokraa tiloja pääasiassa pääomavuokraa vastaan siirtotavan ollessa apportti tai osto. Keväällä 2006 päädyttiin siihen, että tulisi selvittää seudullisten toimitilayhtiöiden perustamismahdollisuudet. Eri vaihtoehtojen edullisuuteen(esim. rahasto, kuntien oma yhtiö ja liikelaitos) vaikuttavat esimerkiksi verotustekniset seikat. Kokonaan kuntien omistaman yhtiön etuna on varainsiirron veroetu rahastoihin verrattuna (1,6% tai4%). Liikelaitoksen etuna kuntien kokonaan omistamaan yhtiöön verrattuna taas on nähty verosuunnittelun helppous, koska liikevoitosta ei tähän asti ole tarvinnut maksaa veroa. Rahastot on nähty tehokkaaksi toimintatavaksi(esim. Sponda) sekä yhtiöillä ja rahastoilla on suurempi vapaus toimia sekä markkinaehtoisuus, mitkä seikat voisivat johtaa tehokkaampaan palveluiden tuotantoon ja tilojen tehokkaampaan käyttöön. Harkittaessa seutujen erilaisia toimintamalleja, on mahdollista käyttää skenaariotarkasteluja joista eräs esimerkki on esitetty liitteessä Projektin tavoitteet Tämän selvityksen yleisinä tavoitteina oli selvittää kuntien kiinnostus, tarpeet ja mahdollisuudet toimitilapalvelujen seudulliseksi uudelleen järjestämiseksi ja, mitkä tulevat olemaan palvelutuotannon painopistealueet, ja miten kunnat suhtautuvat kiinteistöjen omistamiseen jatkossa selvittää eri tyyppisten kiinteistöjen määrien vastaavuus tilatarpeisiin selvittää kullekin seutukunnalle parhaiten soveltuvat seudulliset toimitilahallintomallit ja luoda pohja seuraavaa vaihetta varten, jossa selvitetään seudullinen toimitilastrategiaselvittää ja edelleen, onko seudun kunnissa määritellyt vuokratasot riittäviä kiinteistöjen korjausvastuun, mahdolllisesti asetetun tuottovaatimuksen ja korjausvelan kiinniottamistavoitteen saavuttamiseksi

5 1.3 Hankkeen toteutus ja työvaiheet Hankkeen organisointi ja ohjaus Hankkeessa ovat olleet mukana seuraavat seutukunnat: Keski-Uudenmaan kunnat (Järvenpää, Kerava, Tuusula), Kotkan seutu, Kouvolan seutu, Kuopion seutu,porin seutu, Tampereen seutu, Turun seutu ja Vaasan seutu (ks. seuraava kaavio). Työn on suorittanut FCG Efeko Oy. Projektin johtajana on toiminut Martti Kuitunen ja konsultteina Heikki Salonsaari, Eila Kenni ja Inka Kanerva. Hanketta on ohjannut projektin konsulttiryhmä sekä toimitusjohtaja Ari Kolehmainen FCG Efeko Oy:stä. Asiantuntijoina projektissa ovat lisäksi olleet lakimies Riikka Vesterinen ja suunnittelija Tapani Perttuli Turun Tilalaitokselta sekä kehityspäällikkö Oiva Myllyntaus ja lakimies Juha Myllymäki Suomen Kuntaliitosta. Kuva 1. Hankkeen yhteistyötahot Työn aikataulu ja toteutus Hankkeen alkuperäinen valmistumistavoite oli projektisuunnitelmavaiheessa maalis-huhtikuun vaihde Seutukuntien toivomuksesta sovittiin lisäaikaa kaksi kuukautta projektin huolellisen läpiviennin varmistamiseksi. Korjattu aikataulu työvaiheineen on esitetty seuraavassa kaaviossa.

6 Kuva 2. Hankkeen aikataulu Projekti organisoitiin seudullisesti siten, että osallistuvat kunnat ja kaupungit osallistuivat kiinteästi sen työhön. Seutukunnilla oli mahdollisuus keskittyä halutessaan tuottajaorganisaation vaihtoehtojen tarkasteluun tilaajatehtävien lisäksi tai sijasta Kullekin seutukunnalle on laadittu yksilölliset ratkaisut kunkin seutukunnan lähtökohtien pohjalta kuitenkin siten, että seutukunnan on edellytetty toimivan itsenäisesti ja aloitteellisesti. Ehdotettiin myös perustettavaksi seudulliset ohjausryhmät (ja tarvittaessa projektiryhmät) siten, että ryhmissä on seudun harkinnan mukaan talous-, rahoitus-, kiinteistö- ja käyttäjätahot sekä poliittinen taho. Osassa seutuja tämä toteutui. Hankkeessa järjestettiin 3 kaikkien seutujen yhteistä seminaaria, joissa konsultti ja seudut esittivät kyselytutkimuksen ja seuduilla tehdyn työn tuloksia. Konsultti analysoi aineiston ja analyysi käsiteltiin alueellisissa johtoryhmissä ja esiteltiin koko projektin yhteisseminaarissa. Kaikille seutukunnille laadittiin yksilöllinen toimintamalli kunkin seudun lähtökohdista lähtien. Seudut päättivät itse oman mallinsa laajuuden. FCG Efekon konsultti oli tukemassa seudun työtä osallistuen kullakin seudulla kahteen kokoukseen Kyselyt Pohjatietoa koskeva selvitystyö tehtiin kyselytutkimuksena lokakuun lopulla Kyselytutkimuksesta vastasi projektin johtaja ja FCG Efeko Oy;n tutkimusasiantuntijat. Kyselytutkimus oli kommentoitava osalla seuduista.. Kyseltävät asiat on esitetty liitteessä. Kysely suoritettiin nettikyselynä. Kysely jaettiin kolmeen osaan. Kysymyssarjan ensimmäinen osa oli tarkoitettu poliittisille päättäjille ja tilahallinnon johtajille sekä kaupunkien ja kuntien talousjohdolle. Jälkimmäiset osat suunnattiin pelkästään tekniselle hallinnolle. Kyselyyn vastasi kahdeksalta seudulta 37 henkilöä. Koska syksyn kyselyn tulokset olivat tiukasta aikataulusta johtuen osittain puutteellisia, kyselyä täydennettiin vuoden 2008 maaliskuussa Turun ammattikorkeakoulun opiskelijoiden Aleksi Hakokarin ja Tommi Rantasen suorittamalla erillisellä lopputyöhön liittyvällä kyselyllä kuntien sisäisistä vuokrista keväällä Kysely kohdistettiin projektissa mukana oleville kunnille suoritetulla täydennyskyselyllä, joka kohdistui omaisuuden salkuttamiseen ja sisäisiin vuokriin.

7 1.3.4 Seminaarit Projektin aikana järjestettiin kolme seminaaria, joissa ensimmäisessä ( ) käsiteltiin seudullisen kyselyn tuloksia, ja sen perusteella tehtyjä johtopäätöksiä.toisessa seminaarissa ( ) seutukunnat esittelivät alueen aloitusseminaarin tuloksia ja sen jälkeen tehtyjä toimenpiteitä. Kolmas seminaari pidettiin Raportti Raportti muodostuu hankkeen kuvauksesta, eri toimintamallien soveltuvuuden analyysistä, kyselytutkimuksen tuloksista sekä seutujen omista eri toimintamallien soveltuvuutta seudulle käsittelevistä analyyseistä ja johtopäätöksistä. 2 TOIMITILOJA KOSKEVAT LÄHTÖTIEDOT JA -KÄSITYKSET SEKÄ KYSELYN TULOKSET 2.1 Kyselyjen tulokset Poliittisille päättäjille sekä toimitilahallinnon ja kuntien johdolle suoritettu kysely. Kyselyn eräitä keskeisiä havaintoja on esitetty seuraavassa; Syksyllä 2007 suoritetussa kyselyssä toimitilahallinnon suurimpina toimintaympäristömuutoksina nähtiin vanhusten määrän(keskuskunnat) lisääntyminen tai lasten määrän lisääntyminen(kehyskunnat), muuttovoitto(tappio), yritysten ja työpaikkojen määrän lisääntyminen ja korjausvelan merkityksen tiedostaminen. Nähtiin myös tarpeita pääomien vapauttamiseen ja elinkaarimallien soveltamiseen julkisten palvelurakennusten rakennuttamisessa ja peruskorjauksessa. Seudullisen toimitilahallinnon uudelleenorganisoimista oli keskusteltu yli 80%;ssa kyselyn kohteina olevista seuduista, ja toimitilapalveluista vartiointi, kunnossapito, huolto siivous ja hankinnat nähtiin järkeviksi hoitaa seudullisesti. Koska ostohalukkuutta toimitiloihin, erityisesti pitkäaikaisten vuokrausten tapauksessa esiintyi, nähtiin hyödylliseksi mallien löytäminen edullisuusvertailujen suorittamiseksi, joskin normaalit kiinteistötaloudelliset laskelmat koettiin osattavan riittävän hyvin joissakin kaupungeissa, jolloin tällaista tarvetta ei ollut. Toimitilastrategiaa tai tuottajatehtävien palvelustrategiaa oli kehitetty yli 60%:ssa vastaajakunnissa ja salkutusta käytetty apuvälineenä.. Seudullinen liikelaitos tai yhtiö sai huomattavaa kannatusta vastaajien keskuudessa. Toiseksi vaihtoehdoista nousi verkostoyhteistyömalli. Kuntien rajojen läheisyydessä olevien tilojen yhteiskäyttöä oli tarkasteltu yli 60%;ssa vastauksista ja sen lisäksi neljänneksessä vastauksista todettiin siihen tarvetta olevan. Pidettiin myös hyvänä pääsääntöisesti seudullisten toimitilapalveluiden järjestämistä siten, että omistus säilyisi kunnissa (keskinäinen kiinteistöyhtiö), joskin vähäisessä määrin pelättiin byrokratian kasvua. Oman omistuksen säilyttämistä kunnalla perusteltiin sillä, ettei tarvitse maksaa ulospäin peruspääoman korkoa, käytön ja hallinnan vapaudella, kunnan oman rahoituksen edullisuudella, arvonnousupotentiaalin hyödyntämisellä ja vaikeina aikoina myyntipotentiaalin säilyttämisellä, mutta toisaalta todettiin järkeväksi omistaa osa ja pitää osa vuokralla. Oman omistuksen haitoista todettiin pääoman sitoutuminen ja se että omista tiloista on vaikea päästä eroon, joskin sama ongelma ja ehkä vielä sitovampanakin todettiin pitkäaikaisista vuokrasopimuksista. Kuntien huonosta taloudellisesta tilanteesta syntyvät ylläpito-ongelmat nähtiin myös ongelmaksi (ei rahaa, jolloin tilat rappeutuvat). Eräänä ajatuksena oli elinkaariajattelun pohjalta noussut kysymys; pystyykö kunta kustannustehokkaimmin pitämään kiinteistönsä käyttökunnossa? Väestötappiokunnissa pelättiin kiinteistöjä jäävän käteen. Vajaakäyttöongelmaa pelättiin.

8 Seudullisen toimitilaorganisaation hyötyinä nähtiin asiantuntevuuden lisääntyminen (automaatio yms.) laajemman osaamispohjan(henkilöstön määrä ja laatu) vuoksi, suurempien hankintayksiköiden massatilaushyödyt, kuntarajapalveluiden järjestämisen rationaalisuuden edut, hallinnollisen päällekkäisyyden vähentyminen, ja pääomien vapautuminen. Kiinteistöliiketoiminta vahvistuisi, jolloin se irtautuisi kunnan muusta palvelutoiminnasta lisäten kiinteistöjohdon itsenäisyyttä ja kunta keskittyisi ydintoimintoihinsa jolloin tilakustannukset muodostuisivat käytön perusteella sekä elinkaariajattelun pohjalta. Haluttiin myös tilattoman palveluntuottajan voivan osallistua palvelukilpailuun. Palveluntuottajille saataisiin yhteiset vuokraperusteet ja ylläpidon ammattitaito kasvaisi sekä tilankäytön tehokkuutta voitaisiin ohjata. Seudullisen toimitilaorganisaation haitoiksi todettiin byrokratian kasvu, investointien oikea-aikaisuuden häiriintyminen, päätöksenteon etääntyminen kuntalaisista sekä palvelutason heikentyminen (tuottotavoitteen yliarviointi). Vaikeus käyttää investointeja kunnan talouden tasapainottamisen välineenä, keskuskunnan maksumieheksi joutuminen ja vastaavasti pienten kuntien aseman heikentyminen, omaisuuden arvojen määritys tasapuolisesti ja investointien seudullinen hallinta. Toimitilakysymysten liittymistä muihin kunnan strategioihin ilmeni vastauksissa varsin vähän. Kuitenkin maankäyttö-, elinkeino- ja palvelustrategioihin liittymistä oli havaittavissa ja tarpeen arvioitiin vahvistuvan, kun seudullista yhteistyötä kehitetään jatkossa. Toimitilahallinnon yhteistyön määrä yli kuntarajojen oli kyselyn aikana vuoden 2007 lokakuussa havaittavissa vielä varsin vähän ja sekin oli tuolloin keskusteluluonteista. Sittemmin tilanne on todennäköisesti ja seutuseminaarien kokemusten perusteella muuttunut huomattavasti. Kuitenkin jo tuolloin oli havaittavissa hankintayhteistyötä ja kaukovalvontayhteistyötä sekä suurten hankkeiden seudullista ajoitusta, siivousmitoitusta ja Vaasan seudulla urheiluhallien toteuttamista kuntayhtymäperiaatteella. Seudullisen yhteistyön hyötyinä nähtiin taloudelliset ja toiminnalliset edut, tehokkuuden kasvu ja toiminnan joustavuus yli kuntarajan(yhteinen toimitilojen käyttö), laadukkaat palvelut, yhteiset palveluverkkosuunnitelmat(mm. koulut, päiväkodit, kirjastot, liikuntatilat), kiinteistöjen omistajuuden ymmärtäminen(kiinteistönhallinnan ja asiantuntemuksen keskittäminen ja yhteisten resurssien käyttö) ja tilojen järkevän käytön tehostaminen Edelleen tähtääminen kuntaliitoksiin ja suuruuden ekonomian suomat edut. Seutuyhteistyö riskeinä nähtiin tehottomuus ja byrokratia, hallinnon palveluiden ja omistuksen etääntyminen käyttäjistä(demokratiavaje), päätöksenteon hankaluus, kustannusjako-ongelmat(vohankkeet) ja toisaalta se, ettei isoille keskuskunnille ole seutuyhteistyöstä mitään hyötyä(kustannukset vain nousevat), eikä toisaalta pienen ääni kuulu. Tärkeinä riskien pienentäjinä pidettiin peruskorjausten ajankohdista ja kustannusten jakoperusteista sopimista ja oikeaa tapaa, jolla omaisuus siirrettään yhteistyön piiriin. Kaikkiaan korostettiin yhteistyöhengen merkitystä. Kysymykseen luottamusmiesten mukana olemisesta seudullisen toimitilastrategian luomisessa, saatiin vastauksia melko vähän, ja niissä korostettiin virkamiesten valmistelutyön ohjaamisen ja reunaehtojen asettamisen merkitystä, päätöksenteossa mukana olemista, sekä tiedotus- ja keskustelutilaisuuksissa mukana olemista sekä päätösseminaarissa olemista. Konsernin yhtiöiden kiinteistöjen mukana pitämistä selvityksessä puolsi ja vastusti lähes yhtä moni vastaajista ja nähtiin, että myönteisissä tapauksissa toimistot sekä kiinteistöyhtiöt voisivat olla mukana. Sen sijaan osakeyhtiömuotoiset liikelaitokset ja tuotantolaitokset haluttiin pitää erillään projektista. Kysyttäessä miten kuntayhtymän kiinteistöt tulisi mielestänne ottaa huomioon seutuyhteistyötä kehitettäessä, saatiin valtaosassa vastaukseksi, että nämä kiinteistöt tulisi myös saada tähän projektiin mukaan ainakin myöhemmin. Lisäksi esiintyi ajatuksia niidenkin salkuttamisesta, yhteiseen kiinteistön ylläpitoon saamisesta. Kuntayhtymä nähtiin joissakin vastauksissa vuokralaiseksi, tai että se pitäisi saada vuokralle.

9 2.1.2 Tekniselle hallinnolle kohdistettu kysely Toimitilahallinnon ja toimitilapalveluiden organisointi Tekninen hallinto oli organisoitu neljässä kunnassa liikelaitosmuotoisesti, kahdeksassa oli nettoyksikkö ja kolmessa oli bruttoyksikkö. Toimitilojen ylläpito oli organisoitu kolmessa kunnassa liikelaitosmuotoisesti, seitsemässä oli nettoyksikkö, kolmessa bruttoyksikkö ja yhdessä hajautettuna siten, että hallintokunnissakin oli henkilöstöä Tarveselvitys- ja hankesuunnittelukäytäntö Tarveselvityksiä ja hankesuunnitelmia tehtiin suhteellisen vähän, jolloin pienessä kunnassa tehtiin vain tarveselvitys käyttäjän toimesta, kahdessa kunnassa molemmat tehtiin käyttäjän toimesta, kolmessa TS(tarveselvitys)käyttäjän ja(hs) hankesuunnitelma tilakeskuksen toimesta, neljässä molemmat tehtiin yhteistyössä ilman vastuurajoja tai ohjeistusta. Yhdessä tehtiin molemmat tilakeskuksen toimesta. Päätöksenteon päätöselimen määrittelyn kokorajat vaihtelivat; Tampereella kokoraja, jolloin hankesuunnitelma tulee laatia on 1M, Kouvolassa 0,5M ja Porissa 0,1 M. Turussa alle 1M ; n hankesuunnitelman hyväksyy hallintokunta, 1-2 M ; n hankkeen kaupunginhallitus ja yli 2 M ; n hankkeen hankesuunnitelman hyväksyy valtuusto Salkutuskäytäntö Salkutuskäytäntö vaihteli eri vastaajien kesken ja peustui, pitkän tähtäyksen omistamisen tavoitetilaan(pidetään, kehitetään, jalostetaan kehittämispotentiaali huomioonottaen, luovutaan), rakennuksen kuntoon, käyttöön, käyttötarkoitukseen, ja toiminnallisuuteen sekä ylläpitoluokitukseen ja kustannustehokkuuteen. Lisäksi salkuttamista pidettiin tarpeellisena kehittää toiminnallisen tehokkuuden, myyntipotentiaalin ja käyttötarkoituksen mukaan. Tarkemmin vastaukset on kuvattu liitteessä Sisäinen vuokra Vastaajilta kysyttiin sisäisen vuokran määräytymisperusteita ja saatiin seuraavan taulukon vastaukset. Pienemmissä kunnissa sisäinen vuokra ei useinkaan ole vielä käytössä, mutta suuremmilla on. Kunta Poisto (mistä laskettuna) Korko (mistä?) Suuruus Muut tekijät 2-2,5% Kaarina 3% (nykyhinnasta) 5,3M (5,2 /m²) Ylläpitovuokra (uudishankintahinnsta) Raisio Kokemäki Kuopio Lempäälä Pirkkala kivirakennus 2%/v ja puu; 2,5%/v hankintahinnasta Ei käytössä Sumu-tasapoistot, poistoaika 20-40v Sisältää kaiken ylläpidon 3% (tasearvosta) 2,87 /hum²/kk 4% tasearvosta (osakkeet 7%) 2,97 /hum²/kk Jälkikäteen toteutuneiden kustannusten mukaan vanhoissa rakennuksissa 1,75 % ja uusissa 4,5 % Turku 2% (uudishinnasta) (markkinakoron mukaan) nykyhinnasta Orivesi - 4,41 /hum2/kk Tampere 7 % 6,44 /hum²/kk Vaasa Pori Tasapoisto 1,75 % uudishinnasta 3 % tasearvosta 3,07 /hum² Toimikunta on määrittänyt tason Kunnossapito. siivous tilahallinto.isännöinti. Tontinvuokra.Yhteensä 6,44 /hum2/kk. Sisältää ylläpidon ja on suuruudeltaan3,64 /hum2/kk. Siivouksen kanssa 4,76 /hum2/kk Ulkoinen vuokratalonmiestoimi LVS, ulkol. hoito jätehuolto, kp, siivous. käyttäjäpalvelut.yhteensä6,92 /hum2/kk. Sisältää yläpidon maanvuokran, lämmityksen. Ylläpitovuokra ilman maanvuokraa 3,07 /hum2/kk. Maanvuokralisä 0,71 /hum2/kk. Ylläpitovuokra 1,94 /hum²/kk. Siivouslisä 1,78 /hum2/kk Ylläpitovuokra ilman maanvuokria ja vastikkeita 2,07 /hum2/kk- Maanvuokra 0,23 /hum2/kk ja vuokrat ja vastikkeet 0,55 /hum2/kk.

10 Kouvola Ylöjärvi Lahti Mustasaari Haahtelan korjausvastuu Tasapoisto, rakennuksista 2,5 %, varastoista 2,5-10% Ei tuottovaatimusta 3 % teknisestä arvosta(haahtela) Käyttömenot ja tontin vuokra Toimiala maksaa itse siivouksen ja sähköt Ylläpitovuokra ilman siivousta 3,92 /hum2/kk, mihin siivouslisä 3,30 /hum2/kk. 3-6 % 2,23 /hum²/kk Ylläpitovuokra 2,43 /hum2/kk Kerava Tasapoisto 5 % tasearvosta 3 % tasearvosta 4,11 /hum²/kk Turun ammattikorkeakoulun oppilaat Aleksi Hakokari ja Tommi Rantanen suorittivat erillisen kyselyn kuntien sisäisistä vuokrista, tarkentaakseen selvitystä keväällä Kysely kohdistettiin projektissa mukana oleville kunnille. Vuokrat olivat seuraavat; Kunta Pääomavuokra Ylläpitovuokra Kokonaisvuokra Muu vuokra Yhteensä /(m²*kk) /(m²*kk) /(m²*kk) /(m²*kk) /(m²*kk) Hamina (3,5-4,5) Järvenpää 6,49 3,39 9,88 9,88 Kerava 4,11 4,12 8,23 1,25***** 9,48 Kuopio 2,97 3,64 4,76* 6,61 7,73* 6,61 7,73* Mustasaari 2,23 2,43 4,66 4,66 Pirkkala 2,67 6,92** 9,59** 9,59** Raisio 2,87 6,44* 9,31* 9,31* Tampere 6,44 1,94 3,72* 8,38 10,16* 8,38 10,16* Turku 4, ****** 7,48 ****** 0,71**** 8,19****** Tuusula 6,30 3,50 9,80 9,80 Vaasa 3,07 2,08 5,15 0,78*** 5,93 Vähäkyrö (2-7) Ylöjärvi 7,90 3,92 7,22* 11,82 15,12* 11,82 15,12* Keskiarvo 4,50 3,76 8,26 8,51 *sisältää siivouksen,siivous ei ole keskiarvossa ** sisältää käyttäjäpalvelut erittelemättömänä ***vuokrat ja vastikkeet sekä maanvuokra ****tontinvuokra ***** pihat ulkoiset vuokrat, tekniset turvapalvelut ******Turussa käyttäjä maksaa sähkön ja veden, kyselyn perusteella (liite 2.2) redusoitu luku olisi ylläpidon osalta 3,74, ja kokonaisvuokra maanvuokrineen olisi 8,86 /m2/kk ja ilman maanvuokraa 8,15 /hum2/kk punaisella merkityt luvut ovat syksyn 2008 tarkistetut luvut Raision ylläpitovuokraan sisältyy siivous(1,36 /m2) ja maanvuokra mikä on ollut yhdistettynä hallinnon ja isännöinnin osioon sisältäen myös vakuutuksen jolloin isännöinnin ja hallinnon vuokra on yhteensä 1,62 /hum2/kk. Turun maanvuokra oli suuruudeltaan 0,71 /m2. Syksyllä 2008 suoritetun jälkitiedustelusta tarkennetut tiedot on taulukossa punaisella. Tarkempi ylläpitovuokra eriteltynä kuntakohtaisesti on esitetty seuraavassa taulukossa.

11 Tilatehoraportin keskiarvoon 7,06 /m²/kk verrattuna(vtt, Kari Nissinen; 2006) vuokratasot olivat keskimäärin selvästi korkeammat. Tilatehoraportissa kolmen suuren kaupungin; Mikkelin, Tampereen ja Jyväskylän pääomavuokra oli keskimäärin 4,67 /m²/kk eli vähän tämän selvityksen pääomavuokria korkeampi, mutta ylläpitovuokra vain 2,08 /m²/kk eli runsaat puolet tämän selvityksen keskimääräisestä ylläpitovuokrasta. Kohtaan muu vuokra Turku ilmoitti tonttivuokran. Voidaan todeta, että luonnollisesti otoksen erilaisuus ja tutkimuksen tekoaikojen ajankohtaero ero aiheuttavat eroja ylläpitovuokrien keskiarvoihin, mutta on ilmeistä, että ylläpitokustannusten nousu pakottaa kuntia nostamaan myös sisäisiä vuokria ainakin silloin, kun toimitaan nettoyksikkö- tai liikelaitosperiaatteella, jotta voidaan vuokratuloilla kattaa nousseet kustannukset Tilojen käytön tehokkuus Vastaajilta kysyttiin, miten ja milloin tilojen käytön tehokkuutta on arvioitu, ja mikä on ollut tulos. Tulokset on esitetty liitteen 2.2 taulukossa ja niistä voidaan todeta, että vastaajista noin 2/3 oli analysoinut tilojen käytön tehokkuutta ja että Kaarinassa, Tampereella, Lempäälässä, Vaasassa ja Turussa tilat olivat tehokkaassa käytössä. Kuopiossa tehokkuutta oli arvioitu eri verkostosuunnitelmien yhteydessä, mutta tehostumista ei ollut tapahtunut. Porissa vuokratoimikunnan mukaan tehottomuutta ilmenee. Kysyttäessä, miten tilojen käytön tehokkuutta voitaisiin parantaa kunnassa/alueella ja mitkä seikat estävät tilojen käytön tehokkuuden parantamista esitettiin liian pienistä yksiköistä luopumista esimerkiksi koulujen ja päiväkotien yhdistelmärakennuksilla, tilojen iltakäyttöä lisäämällä kasvattamalla esim. koulujen rehtorien taloudellista valtaa ja vastuuta, seudullista yhteistyötä lisäämällä(rajakoulut), tilaomaisuutta myymällä, vuokraruuvia käyttämällä, tilakeskusten valtuuksia lisäämällä ja hallinnoinnin selkeyttämisellä peruspalvelujen toimitilojen osalta. Vastaajilta kysyttiin, onko kunnissa asetettu tiloista luopumistavoitetta ja saatiin liitteen 2.3 mukaiset vastaukset. Puolessa kunnissa luopumistavoitetta ei ollut lainkaan asetettu. Kunnista Turussa oli asetettu 5 %; n luopumistavoite vuoteen 2015 saakka eli 5 % vuodessa, jota ei pidetty realistisena. Seuraavana oli Kuopion 10 %; n tavoite, joka todellisuudessa oli toteutunut kasvavina tilamäärinä. Raision tavoite oli 5 %, eli 5000m2. Tampereen käytäntö, jossa luopumistavoite perustuu salkutukseen, tuntuu perustellulta. Tähän suuntaan on myös Kouvola menemässä. Lahdessa omien tilojen määrä ei saa kasvaa Asiakastyytyväisyys Seuduilta kysyttiin, oliko suoritettu asiakastyytyväisyyskyselyjä, ja mitkä olivat olleet kyselyn tulokset. Kahdessatoista kunnassa neljästätoista kysely oli suoritettu (Liite 2.4)ja tulokset olivat olleet hyviä niin, että pieninkin ilmoitettu tyytyväisyyslukema oli 3,5. Kahdessa kunnassa kyselyä ei vielä ollut tehty. Yhdessä kunnassa todettiin parantamisen varaa olevan. Käydyissä keskusteluissa on tullut esille managerointimallin avulla olevan mahdollista vielä edelleen parantaa asiakastyytyväisyyttä Jyväskylän kaupungin kokemusten perusteella Energian käytön tehokkuus Seutujen energiankäytön kehitysprojekteja kysyttäessä saatiin seuraavat vastaukset;

12 Voi todeta, että useilla seuduilla asiaan on paneuduttu huolellisesti ja saatu hyviä tuloksia Korjausvelan suuruus, määrittelytapa ja sen kiinniottotavoite Kysyttäessä korjausvelan määrittelyn määrittelytapaa ja sen suuruutta ja kiinniottotavoitetta saatiin seuraavat tulokset; Korjausvelkaa lyhennetään systemaattisesti Turussa ja Kaarinassa. Muualla korjausvelka pysyy samana tai kasvaa

13 Sisäilman hallinta ja sisäilmatyöryhmä Sisäilmatyöryhmä oli yhdeksässä kunnassa ja kokemukset olivat olleet hyviä. Mukana on tilakeskusten lisäksi usein työterveyslääkäri, työsuojelupäällikkö ja työsuojeluvaltuutettuja Arvotietoja Kyselyn yhteydessä kyseltiin vastaajilta kiinteistömassaa koskevia arvotietoja, ja joistakin kaupungeista saatiin varsin perusteelliset tiedot, kun taas pienissä kunnissa arvotietojen hankkiminen on vasta käynnistymässä ja toteutuu tilarekisterien laatimisen yhteydessä myöhemmässä vaiheessa. Kunta Osakeomistuksen Ulkoa Suoraan omistetut tilat Ulos vuokratut kautta omistetut vuokratut Tasearvo, Nyky- Tase- Nyky- Tase- Tekninen JHH JHH JHH m²;t Miten laskettu? arvo arvo arvo arvo arvo Kaarina 35M - 106M ,4M 3,5M 3 860m² Raisio 45,3M hankinta. hintainen, jään m² nösarvo (sisältää myös osakkeet) Kokemäki ,39M - - 0m² Kuopio 165M - 643M 8000m² 5,2M - n. 13M - 25M 9 000m² Lempäälä m² Pirkkala 36,66 55M m² Turku 291M hank M 1419M 9M 109M 144M - 115M hinta-poistot M m² Tampere noin n.400m noin noin 865M 1305M 7M 9M 9M 150 kirjanpitoarvo 40M 100M M m² Vaasa 102M jäännösarvopoisto 380M 523M ei merkittävä m² ei merkittäv ä m² Lahti 171M 354M 611M 4,5M - - n. 10M 20M m² Vähäkyrö 4,1 M 21,9M 34,6M 60m² Vaasan ja Vähäkyrön sekä Pirkkalan luvut on tarkistettu alkuperäiseen kyselyyn verrattuna Turun ammattikorkeakoulun opiskelijoiden Aleksi Hakokarin ja Tommi Rantasen suorittaman lopputyön yhteydessä. Seuraavassa taulukossa on esitetty täydennyskyselyssä saatuja toimitilojen arvotietoja saman lopputyön perusteella. Kunta Hamina Kaikki tilat yhteensä Tasearvo, Miten Laskettu? Nykyarvo JHH 40,1M Nykyarvo % JHH;sta Järvenpää 190M 274M 69% Kerava 133,3M Tuusula 169,9M 210,5M 80,7% Ylöjärvi 60,5M 89,5M 133,6M 66% Mustasaari 34,7M

14 3 TOIMITILOJEN ORGANISOINTIMALLEJA JA VERTAILUPROSESSIN SUORITTAMISMENETTELY 3.1 Seudullisen toimitilahallinnon organisoinnin eri vaihtoehtojen peruskuvaus Kuntaliitossa on Oiva Myllytauksen toimesta laadittu kattava kuvaus seudullisen yhteistyön organisoimisesta ja se on esitetty seuraavalla sivulla esitetyssä kaaviossa. Perusmallit jakaantuvat isäntäkuntamalliin ja kuntayhtymämalliin. Isäntäkuntamalli taas jakaantuu taas kustannusjakomalliin ja taseyksikkömalliin, jotka taas jakaantuvat kaaviosta ilmenevällä tavalla alakohtiin. Myllyntaus on asemoinut samalla kunnallisen liikelaitoksen, kuntayhtymän liikelaitoksen ja liikelaitoskuntayhtymän samaan kaavioon, jolloin on helppo nähdä eri mallien suhde toisiinsa. Kaavio: Seudullisen yhteistyön organisointivaihtoehdot Kun halutaan ottaa tarkasteluun mukaan myös yhtiömuotoiset toimintamallit, on saman tahon toimesta laadittu seuraava kaavio (Lähde; Oiva Myllyntaus; Kuntien yhteistoiminta kunnan talousarviossa ja kirjanpidossa, Kuntaliitto). Lähde sisältää muutakin arvokasta tietoa mm. kirjanpidon kannalta.

15 Kaaviossa on kuvattu edellistä vieläkin laaja-alaisemmin kaikkia mahdollisia kuntien erilaisia Sopimusmall it Liikelaitos Muu taseyksikkö Laskennalline n Yhteistoimintamallit Laskenn. eriytys Nettoyksikk ö Projekti/ yhteinen virka Kutayhtymämallit Kuntalain mukaiset mallit Liittovaltuust o -malli Muut yhteistoimintayhteisöt Kuntayhtymä -kokous -malli Yhden toimielimen-malli Seutuyhteistyökokeilulaki (560/02) Seudullinen toimielin Yhti ö Osuuskun ta Yhdistys yhteistyömalleja. Sopimusmalleja ovat liikelaitos, muu taseyksikkö ja laskennalliset yksiköt kuten laskennallinen eriytys, nettoyksikkö ja projekti /yhteinen virka. Kuntayhtymämallit jakaantuvat kuntalain mukaisiin malleihin, kuten liittovaltuustomalliin, kuntayhtymäkokousmalliin tai yhden toimielimen malliin. Muita yhteistoimintayhteisömalleja ovat yhtiö, säätiö, osuuskunta ja yhdistys. 3.2 Vertailuprosessi Seuduille annettiin tehtäväksi valita mahdollisiksi organisaatiovaihtoehdoiksi 2 tai 3 erilaista vaihtoehtoa, joista tuli selvittää kunkin vaihtoehdon hyvät ja huonot puolet, ja sen perusteella valita kullekin seudulle edullisin vaihtoehto. Vaihtoehtojen tulokset on esitetty tämän raportin kappaleessa 5. Tämän projektin aikana on hyödynnetty systemaattista menettelytapaa, jolla on mahdollista objektiivisesti vertailla tilahallinnon organisoinnin eri vaihtoehtoja. Seudulliset toimintamallit voidaan toteuttaa useissa erilaisissa organisaatiomuodoissa. Vaihtoehtojen vertailuprosessi oli seuraava: Valitaan ensin toimintamalli ja sen jälkeen juridinen organisaatiomuoto. Kukin seutu valitsi 2-3 päätoimintamallia tarkasteltavakseen. Analyysin tulos esitetään tämän raportin luvussa 5. Apuvälineeksi vertailua varten oli annettu Turussa(kiinteistötalouspäällikkö Marko Selin) kehitetty liitteessä 3 esitetty vertailutapa, jossa kutakin päätoimintamallia tarkastellaan eri tekijöiden valossa. Näitä tekijöitä ovat esimerkiksi hankintalaki, verotus, päätöksenteko/hallinto, rahoitus ja talouden ohjaus, henkilöstön asema ja kunnan mahdollisuus irtautua sopimuksesta. Kunkin tekijän hyvät ja huonot puolet otetaan tarkasteluun eri organisaatiomuodoissa. Sitten määritellään eri toimintojen palvelujen hoitamistaho (tehdään itse, ulkoistetaan) Liitteessä 6. on esitetty esimerkkejä asukkaan kunnassa tehdystä tarkastelusta

16 Kuvassa 3. on esitetty eräiden toimintamallien juridisia eroja toisiinsa verrattuna: Kuva 3. Toimintamallien erot ja yhteneväisyydet Toimintamallin valinta vaikuttaa myös siihen, miten toimitilahallinto sijoittuu kuntakonserniin. Tarkasteltaessa koko kuntakonsernia voidaan puhua sisäisestä ja ulkoisesta konsernista. Juridiset mallit jakautuvat sisäisessä konsernissa toisaalta budjettisidonnaisiin yksiköihin, joihin kuuluvat mm nettoyksiköt ja bruttoyksiköt ja toisaalta taseyksiköihin. Budjettisidonnaiset yksiköt taas jakautuvat verorahoitteisiin ja sisäisen palvelun yksiköihin. Taseyksiköihin kuuluvat liikelaitokset ja muut taseyksiköt. Yhtiöt, säätiöt, yhdistykset ja osuuskunnat sekä kuntayhtymät muodostavat edellisten kanssa kunnan ulkoisen konsernin. Kuntakonserniin kuuluvat lisäksi kuntayhtymät ja osakkuusyhteisöt ja yhteisyhteisöt. (Lähde: Kuntaliiton julkaisu; Palvelujen organisointi, Oiva Myllyntaus) 3.3. Yksittäisen kunnan tai seudullisen toimitilahallinnon toteuttaminen kokonaisvastuumallilla tai tilaaja-tuottajamallilla Kuntien toimitilahallinto voidaan organisoida kahdella eri tavalla hallinnolliselta kannalta tarkasteltuna. Perinteinen tapa on ollut kokonaisvastuuperiaatteella tapahtuva ns. kokonaisvastuumalli, jolloin palvelujen tilaaminen ja tuottaminen tapahtuvat samassa organisaatiossa. Toinen malli on ns. tilaaja- tuottajamalli, missä tilaaja ja tuottaja on sijoitettu kunnassa eri hallintoyksikön alaisuuteen. Kummallakin mallilla on nähty olevan eräitä hyviä ja huonoja puolia. Kokonaisvastuumallia on perusteltu pääasiassa sillä, että asiakkaalle voidaan toimittaa kokonaisvaltainen palvelu siten, että saumakohtia eri vastuutahojen välillä ei muodostu, ja vastuut ovat selkeät. Tilaaja- tuottajamallia on perusteltu taas sillä, että se on askel suuntaan, jossa tuottajaorganisaatiot saadaan kilpailutilanteeseen yksityisen toimialan kanssa, mikä tehostaa oman tuotannon tehokkuutta Yksittäisen kunnan toimitilahallinnon organisointimallit ja yhteyksiä seudulliseen toimitilaorganisaatiooon

17 3.4.1 Bruttoyksikkö Bruttoyksikkö on kunnan taloudellinen toimintamuoto, jossa sitoviksi toimintayksiköntavoitteeksi asetetaan sekä tulot että menot, kumpikin erikseen. Menot ja tulot budjetoidaan erikseen määrärahoina ja tuloarvioina. Budjetointimalli ei motivoi, koska säästöt ja lisätulot menevät konsernin kassaan, eivätkä palaudu kiinteistökantaan esimerkiksi kiinteistökannan arvoa nostavien kunnossapitotöiden kautta. Seudullista yhteistoimintaa suunniteltaessa bruttoyksikkö voi toimia yhteistoimintayksikkönä isäntäkunnassa. Tällöin sitovia eriä isäntäkunnan talousarviossa ovat yhteistoiminnan menot ja kaikkien sopimuskuntien maksuosuudet. Lisäksi isäntäkunnan on budjetoitava oma maksuosuutensa määrärahana yhteistoiminnan menoihin. Kun menettely johtaa menojen kaksinkertaiseen budjetointiin isäntäkunnassa, ei bruttoyksikköä voida pitää suositeltavana mallina Nettoyksikkö Nettoyksikkö on yhtä kuntaa tarkasteltaessa kunnan taloudellinen toimintamuoto, jossa sitovaksi toimintayksikön tavoitteeksi on asetettu käyttötaloudessa toimintakate ja poistot tai niiden erotus. Tässä yhteydessä nettoyksiköllä tarkoitetaan yhteistoimintayksikkönä toimivaa nettoyksikköä isäntäkunnassa. Tällöin sitova erä isäntäkunnan talousarviossa on yhteistoiminnan menojen ja muiden sopimuskuntien maksuosuuksien erotus. Investointien osalta sitovuustasona on hankintamenot korjattuna rahoitusosuuksilla ja myynnit huomioiden. Positiivisena piirteenä toiminnassa on se, että lisätulot tai pienentyneet menot palautuvat kiinteistökantaan esimerkiksi mahdollisuutena tehdä laajemmin kunnossapitotöitä ja siten nostaa kiinteistökannan arvoa. Liikelaitokseen verrattuna nettoyksiköllä ei ole tasejatkuvuutta, jolla voi vuoden lopussa olla kuntien talouteen vaikuttavia ongelmallisia vaikutuksia esim. siten, että pyritään kuluttamaan liiallinen ylijäämä varastohankinnoin yms. Seudullista toimintatapaa suunniteltaessa nettoyksikkö on askel edistyksellisempään suuntaan kuin bruttoyksikkö siitä syystä, että se motivoi kunnossapitotöiden lisääntymisen kautta kiinteistökannan kunnon säilyttämiseen. Puutteena mallissa on kuitenkin se, että tasejatkuvuutta ei ole. Tässä yhteydessä nettoyksiköllä tarkoitetaan lisäksi yhteistoimintayksikkönä toimivaa nettoyksikköä isäntäkunnassa. Tällöin sitova erä isäntäkunnan talousarviossa on yhteistoiminnan menojen ja muiden sopimuskuntien maksuosuuksien erotus. Investointien osalta sitovuustasona on hankintamenot korjattuna rahoitusosuuksilla myynnit huomioonottaen Liikelaitos Kunnallinen liikelaitos on toimintamuoto, jossa kunnan tehtäviä hoidetaan liiketoiminnan tai liiketaloudellisten periaatteiden mukaan. Liiketoiminnan tunnuspiirteitä ovat seuraavat: merkittävä osuus liikevaihdosta muodostuu kunnan organisaation ulkopuolelle tapahtuvasta myynnistä toiminta ja investoinnit rahoitetaan tulorahoituksella toiminta on markkinaehtoista siten, että asiakkuus on sopimusperusteista ja asiakkaalla tilaajana on harkintavaltaa Hoidettaessa toimintaa liiketaloudellisten periaatteiden mukaisesti, tulee toiminnalle asettaa kannattavuusvaatimus ja investoinnit tulee lähtökohtaisesti rahoittaa tulorahoituksella. Hinnoittelussa tulee noudattaa kustannusvastaavuutta eli hinnoittelun omakustannushinta-ajattelua. Kuitenkin toimintaa voidaan tukea kunnan avustuksilla ja tuilla (otettava kuitenkin huomioon kunnan toimiala- ja valtiontukisäännökset).

18 Seuraavat ehdot tulee täyttyä liikelaitosta perustettaessa: kannattavuusvaatimus (eli toiminta ja investoinnit rahoitetaan lähtökohtaisesti tulorahoituksella) hinnoittelussa noudatetaan etukäteen määritelttyä omakustannushintaa (ennakkohinnoitteluvaatimus) voidaan tukea kunnan avustuksilla ja tuilla (kunnan toimiala ja valtiontukisäännökset) Osakeyhtiö Kunnallinen toiminta voidaan organisoida osakeyhtiömuotoon siten, että osakeyhtiö on kunnan (kuntien) määräysvallan alainen. Niiden toimintaa säätelee osakeyhtiölaki. Kuntalaki säätelee valittaessa kunnan (kuntien) edustaja hallintoon, osittain edustajien vastuukysymyksissä sekä yhtiön toimialaa määriteltäessä. Kuntien perustamat osakeyhtiöt eivät ole pelkästään liikevoiton tavoitteluun tarkoitettuja. Rahoituksellisesti yhtiöt ovat itsenäisiä, ja voivat hankkia rahoitusta vapailta markkinoilta. Osakeyhtiön avulla tavoitellaan kunnassa ammattimaista kiinteistöjen hallintaa ja korkeatasoista alan osaamista. Osakeyhtiö ei kuulu kunnan organisaatioon, mutta sen sijaan kuntakonserniin. Osakeyhtiön toimintaan ei sovelleta julkisuusperiaatetta. Osakeyhtiömuotoista toimintaa ohjataan talousarvioissa asetetuilla toiminnallisilla ja taloudellisilla tavoitteilla, esim. sitoutuneen pääoman tuottovaatimuksella, sekä hallitustyöskentelyn kautta, riippuen osakeyhtiön toiminta-alasta. 3.5 Seudullisen toimitilahallinnon yhteistyön toimintamallit ja organisointitavat Verkostoyhteistyön periaatteella tapahtuva toimintatapa Kunnat voivat tässä mallissa syventää yhteistyötään ilman hallinnollisia uudelleenjärjestelyjä. Jos kuntien tilahallintoyksiköille ei anneta itsenäistä päätösvaltaa, jolloin tilahallinto ja henkilöstö ovat epäitsenäisessä asemassa kunnissa, voidaan tuloksia saavuttaa vain rajoitetusti. Parempi tulos saavutetaan muodostettaessa kuntien itsenäiset tilahallintotoiminnot, joille delegoidaan valmisteluvaltuutus. Tällöin koordinoimisesta ja yhteensovittamisesta vastaa tilalaitosjohtajien kokous, joka valitsee eri toiminta-alueiden eli tiimien vetäjät ja hankkii toiminnalle tarvittavat resurssit. Tiimeille voidaan vastuuttaa toimitilahallinnon eri tehtäviä, jolloin byrokratialta vältytään. Kaikissa vaiheissa tulee ottaa huomioon kuitenkin kilpailulainsäädännön asettamat puitteet. Mikäli halutaan laajentaa toimintaaluetta kilpaillun toiminnan piiriin, on syytä harkita muiden mallien, kuten esimerkiksi isäntäkuntamallin, liikelaitoskuntayhtymän tai yhtiön käyttöä. Esimerkiksi seuraavanlaisten kehitysprojektien järjestämisessä verkostoyhteistyömallia kannattaa harkita Tilahallinnon tukipalveluiden hankinta Tietoverkkoyhteistyö Rekrytointi Hankinnat Rakennuttaminen Sisäilmakysymykset Kuntien rajalla olevien toimitilojen yhteiskäyttökysymykset Muut kysymykset, jotka yhteistyössä koetaan tarpeellisiksi Näitä varten on mielekästä perustaa erilliset tiimit ja tiimeille vastuutahot tasapuolisesti kunkin kunnan erityisosaaminen ja kehittämistoiveet huomioon ottaen.

19 3.5.2 Seudullisen toimitilahallinnon erilaiset organisointimallit Kuntayhtymä ja kuntayhtymän liikelaitos Kuntayhtymän liikelaitoksen ja kunnan liikelaitoksen luonne on varsin identtinen ja siitä syystä seuraavassa esitetyt periaatteet pätevät molempiin. Kuntalain78 :n mukaan Kuntayhtymä perustetaan kuntien välisellä valtuustojen hyväksymällä sopimuksella, joka on nimeltään perussopimus. Järjestämisvastuun siirtyessä kuntayhtymälle yksittäinen kunta luopuu kuntayhtymän toimialaan kuuluvissa asioissa päätösvallastaan ja voi vaikuttaa asiaan kuntayhtymään valittujen yhtymäkokousedustajien tai muiden luottamushenkilöiden kautta. Laki ei määrittele päätöksenteossa tarvittavaa organisaatiota, vaan päätöksenteosta, toimielinten jäsenten lukumäärästä ja äänivallan perusteista voidaan joustavasti sopia kuntien välisessä, valtuustojen hyväksymässä perussopimuksessa. Kuntayhtymän päätösvaltaa käyttävää toimielintä (yhtymäkokous ja valtuusto) lukuun ottamatta kokoonpanossa on noudatettava jäsenkuntien valtuustoissa edustettuina olevien eri ryhmien kunnallisvaaleissa saamia ääniosuuksia. Kuntayhtymä voidaan perustaa kuntarajojen yli tapahtuvaa seutuyhteistyötä varten. Kuntayhtymä voi olla myös tytäryhteisö, jos jäsenkunnan osuus peruspääomasta tuo enemmistön äänivallasta. Tällöinkin kuntayhtymä yhdistetään jäsenkuntien konsernitilinpäätöksiin peruspääoman jäsenosuuksien mukaisessa suhteessa. Kuntayhtymiä ohjataan yhtymän hallitus- ja valtuustotyöskentelyn kautta sekä markkinaohjauksen välinein. Yhtymien omistajaohjausta vahvistetaan painottamalla substanssiosaamista yhtymien hallintoelimien jäsenvalinnoissa,ja omistajavalvonnan selkeällä kohdentamisella kaupungin hallinnossa. Kuntayhtymän liikelaitosta kuntayhtymä ohjaa samoin kuin kunta ohjaa omia liikelaitoksiaan. Kunnallinen liikelaitos on toimintamuoto, jossa kunnan tehtäviä hoidetaan liiketoiminnan tai liiketaloudellisten periaatteiden mukaan. Näitä samoja periaatteita noudatetaan myös kuntayhtymän liikelaitoksessa. Liiketoiminnan tunnuspiirteitä ovat seuraavat: merkittävä osuus liikevaihdosta muodostuu kunnan organisaation ulkopuolelle tapahtuvasta myynnistä toiminta ja investoinnit rahoitetaan tulorahoituksella toiminta on markkinaehtoista siten, että asiakkuus on sopimusperusteista ja asiakkaalla tilaajana on harkintavaltaa Hoidettaessa toimintaa liiketaloudellisten periaatteiden mukaisesti, tulee toiminnalle asettaa kannattavuusvaatimus ja investoinnit tulee lähtökohtaisesti rahoittaa tulorahoituksella. Hinnoittelussa tulee noudattaa kustannusvastaavuutta eli hinnoittelun omakustannushinta-ajattelua. Kuitenkin toimintaa voidaan tukea kunnan/kuntayhtymänavustuksilla ja tuilla (otettava kuitenkin huomioon kunnan toimiala- ja valtiontukisäännökset). Seuraavat ehdot tulee täyttyä liikelaitosta perustettaessa: kannattavuusvaatimus (eli toiminta ja investoinnit rahoitetaan lähtökohtaisesti tulorahoituksella) hinnoittelussa noudatetaan etukäteen määritelttyä omakustannushintaa (ennakkohinnoitteluvaatimus) voidaan tukea kunnan/kunnanyhtymän avustuksilla ja tuilla (kunnan toimiala ja valtiontukisäännökset) Kuntayhtymän hallinto 1. Kuntayhtymän jäsenkunnat

20 Jäsenkuntaluettelo/omistajat Yhtymäkokous/Valtuusto Jäsenkunnat käyttävät päätösvaltaansa yhtymäkokouksessa. Kukin jäsenkunta valitsee yhtymäkokoukseen edustajan. Yhtymäkokouksessa on kunkin jäsenkunnan valitsemalla edustajalla peruspääomaosuutta vastaava äänimäärä. Minkään jäsenen äänimäärä ei voi ylittää Jäsenyydestä aiheutuvien oikeuksien ja velvollisuuksien on oltava tasapainossa, joten mainitun perusperiaatteen kanssa ilmeisessä ristiriidassa olevat perussopimuksen määräykset voidaan lainvastaisina kumota. 2. Hallitus Yhtymäkokouksen valitsema ja sen tehtävät määrätään yhtymäkokouksen hyväksymässähallintosäännössä. Hallitus valvoo kuntayhtymän etua, ja edustaa yhtymää ja tekee sen puolesta sopimukset hallintosäännön mukaisesti. 3. Kuntayhtymän johtaja Esittelijänä toimii kuntayhtymän johtaja. Kuntayhtymän johtajan ottaa ja erottaa hallitus ottaa ja lisäksi myöntää eron. Johtaja johtaa kuntayhtymän operatiivista toimintaa. Liikelaitoskuntayhtymä on kuntien tai kuntayhtymien yhdessä perustama kuntayhtymä, jonka tehtävänä on harjoittaa liiketoimintaa tai liiketaloudellisten periaatteiden mukaista toimintaa. Perustamisen edellytyksenä on, että liikelaitoskuntayhtymä perustetaan kuntalain 10 a ;n mukaiseksi liikelaitokseksi. Liikelaitoskuntayhtymää ohjataan yhtymän hallitus- ja valtuustotyöskentelyn kautta sekä markkinaohjauksen välinein. Liikelaitoskuntayhtymään sovelletaan kuntalain kuntayhtymää koskevia säännöksiä, jollei liikelaitosluvussa (10 a ) toisin säädetä. Ylin päätösvalta aina yhtymäkokouksella. Vertailukohtana voidaan pitää osakeyhtiön yhtiökokousta. Edustajat valitaan kuhunkin kokoukseen erikseen. Perustamissopimuksessa tulee mahdollistaa yhteistyö kuntien tai kuntayhtymien kanssa. On syytä määritellä huolellisesti liikelaitoskuntayhtymän kokousedustustapa, joka voidaan kirjata perustamissopimukseen. Perustamissopimuksessa tulee ainakin ilmetä seuraavaa: nimessä on oltava liikelaitoskuntayhtymä yhtymäkokousmalli tulee määritellä jäsenet voivat myös olla kuntayhtymiä yhtymäkokousedustajien ja muiden toimielinten jäsenten lukumäärä ja äänivallan perusteet (jos asukasluku, huomioitava kuntayhtymän/kunnan asukaspohja) yhtymäkokousedustajat valitaan kuhunkin kokoukseen erikseen toimiala; tehtävät 87 a ; n mukaisia yhtymäkokouksella ei ole otto-oikeutta johtokunnan johtosäännössä määriteltyihin asioihin Toimielimet ovat seuraavat: 1. Yhtymäkokous (liikelaitoskuntayhtymä) 2. Johtokunta pakollinen toimielin jäsenet valitsee yhtiökokous ei vaalikelpoisuusrajoituksia

Espoon kaupungin omistajapolitiikka

Espoon kaupungin omistajapolitiikka Espoon kaupungin omistajapolitiikka ESPOON KAUPUNGIN OMISTAJAPOLITIIKKA 2016 2 (5) Sisällysluettelo 1 Tausta... 3 2 Omistajapolitiikan päämäärä... 3 3 Omistajapolitiikan tavoitteet... 4 4 Ohjausperiaatteet...

Lisätiedot

Valtion vuokrajärjestelmä Vuokrakäsikirja

Valtion vuokrajärjestelmä Vuokrakäsikirja Valtion vuokrajärjestelmä Vuokrakäsikirja 24.5.2016 Sisällysluettelo Johdanto 1. Vuokran määräytyminen valtion vuokrajärjestelmässä... 4 2. Kokonaisvuokran pääomaosuuden ja pääomavuokran määräytyminen...

Lisätiedot

SOTE rakenneuudistus

SOTE rakenneuudistus SOTE rakenneuudistus 29.5.2013 Esimerkki perustason alueesta ja sote alueesta Kunta C: 15 000 as. SOTE-ALUE (laaja perustaso) PERUSTASON ALUE Kunta E: 3000 as. Kunta A: 50 000 as. SOTE ALUEEN VASTUUKUNTA

Lisätiedot

LIIKUNTAYHTEISÖN PERUSTAMINEN

LIIKUNTAYHTEISÖN PERUSTAMINEN LIIKUNTAYHTEISÖN PERUSTAMINEN Toiminnan siirtäminen Raahen Seudun Uimahallisäätiölle LOPPURAPORTTI Raahen kaupunki BDO Oy Alpo Ronkainen 13.6.2016 Page 1 TOIMEKSIANTO Tämä raportti perustuu Raahen kaupungin

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Johtoryhmä 7.4.2015 Yhtymähallitus 27.4.2015 SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA Sisällys 1. Lainsäädäntö 3 2. Soveltamisala

Lisätiedot

Nurmijärven kunnan keskushallinnon toimialan liikelaitosten johtosääntö

Nurmijärven kunnan keskushallinnon toimialan liikelaitosten johtosääntö Nurmijärven kunnan keskushallinnon toimialan liikelaitosten johtosääntö www.nurmijarvi.fi Nurmijärven kunnan keskushallinnon toimialan liikelaitosten johtosääntö Sisällysluettelo Liikelaitosten organisaatio

Lisätiedot

Maakuntien tilakeskus Oy

Maakuntien tilakeskus Oy Maakuntien tilakeskus Oy Valtakunnalliset palvelukeskusselvittäjät Turussa 24.1.2017 Maakuntien tilakeskuksen selvityshenkilö ja yhtiön toimitusjohtaja Olavi Hiekka SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS Maakuntien

Lisätiedot

Apuvälinekeskusliikelaitoksen johtosääntö

Apuvälinekeskusliikelaitoksen johtosääntö Apuvälinekeskusliikelaitoksen johtosääntö Valtuusto 10.6.2009 1 SISÄLLYSLUETTELO Apuvälinekeskusliikelaitoksen johtosääntö... 2 1 Toimiala... 2 2 Johtokunta... 2 3 Johtokunnan tehtävät ja ratkaisuvalta...

Lisätiedot

Porvoon sote-kiinteistöjen yhtiöittäminen

Porvoon sote-kiinteistöjen yhtiöittäminen Porvoon sote-kiinteistöjen yhtiöittäminen Keskinäisten kiinteistöyhtiöiden taloudellinen mallinnus 2.3.2016 Johdanto Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy ( Inspira ) on tehnyt Porvoon kaupungin toimeksiannosta

Lisätiedot

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 1.12.2003 1. luku YLEISTÄ 1 Soveltamisala Tätä johtosääntöä sovelletaan Kajaanin kaupungin ylläpitämän, kunnallisena

Lisätiedot

Luonnos Kuntaliiton lausunnoksi sote- ja maakuntauudistuksesta Lakiasiain johtaja Arto Sulonen

Luonnos Kuntaliiton lausunnoksi sote- ja maakuntauudistuksesta Lakiasiain johtaja Arto Sulonen Luonnos Kuntaliiton lausunnoksi sote- ja maakuntauudistuksesta 22.9.2016 Lakiasiain johtaja Arto Sulonen Lausuntoluonnoksen tarkoitus Tukea kuntia niiden valmistellessa omia lausuntojaan Antaa kunnille

Lisätiedot

Aluelautakuntien tehtävät

Aluelautakuntien tehtävät Aluelautakuntien tehtävät 28.11.2012 Palveluiden järjestäminen Hallinto- ja johtosäännön mukaisesti Lautakuntien yleiset tehtävät ja lautakuntien yleinen ratkaisuvalta Kullekin lautakunnalle erikseen määritellyt

Lisätiedot

SOPIMUS PALMIA-LIIKELAITOKSEN TIETTYJEN LIIKETOIMINTOJEN LUOVUTUK- SESTA HELSINGIN KAUPUNGIN [X] OY:N. välillä. [. päivänä kuuta 2014]

SOPIMUS PALMIA-LIIKELAITOKSEN TIETTYJEN LIIKETOIMINTOJEN LUOVUTUK- SESTA HELSINGIN KAUPUNGIN [X] OY:N. välillä. [. päivänä kuuta 2014] SOPIMUS PALMIA-LIIKELAITOKSEN TIETTYJEN LIIKETOIMINTOJEN LUOVUTUK- SESTA HELSINGIN KAUPUNGIN JA [X] OY:N välillä [. päivänä kuuta 2014] 1. OSAPUOLET 1.1 Luovuttaja Helsingin kaupunki (Palmia liikelaitos)

Lisätiedot

Sisäinen valvonta - mitä merkitsee luottamushenkilölle ja viranhaltijalle Rahoitusriskien hallinnan seminaari

Sisäinen valvonta - mitä merkitsee luottamushenkilölle ja viranhaltijalle Rahoitusriskien hallinnan seminaari Sisäinen valvonta - mitä merkitsee luottamushenkilölle ja viranhaltijalle Rahoitusriskien hallinnan seminaari 8.5.2013 Kuntatalo, Helsinki 8.5.2013 Sari Korento kehittämispäällikkö Sisäinen valvonta Kuntalaki

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 Kunnanhallitus 44 21.03.2016 Tarkastuslautakunta 36 02.06.2016 Valtuusto 15 20.06.2016 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 38/02.06.01/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 44 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

ESPOON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ OMNIA ESITYSLISTA 2 Yhtymäkokous KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS

ESPOON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ OMNIA ESITYSLISTA 2 Yhtymäkokous KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 1 YHTYMÄKOKOUKSEN PUHEENJOHTAJAN JA VARAPUHEENJOHTAJAN VALINTA 2 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA Liite 4 ESPOON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ OMNIAN TALOUSARVIO

Lisätiedot

Talousarvio ja vuosien 2012-2013 taloussuunnitelma

Talousarvio ja vuosien 2012-2013 taloussuunnitelma Vesihuoltolaitoksen johtokunta 4 19.01.2011 Vesihuoltolaitoksen johtokunnan käyttösuunnitelma vuodelle 2011 2/02.02.02/2010 VESI 4 Kuntalain mukaan kunnanvaltuuston hyväksymä talousarvio on kunnan kaikkia

Lisätiedot

Kuntayhtymän nimi on Peruspalvelukuntayhtymä Kallio Kuntayhtymän kotipaikka on Ylivieskan kaupunki.

Kuntayhtymän nimi on Peruspalvelukuntayhtymä Kallio Kuntayhtymän kotipaikka on Ylivieskan kaupunki. Peruspalvelukuntayhtymä Kallion PERUSSOPIMUS I YLEISTÄ Tällä sopimuksella Alavieskan kunta, Nivalan kaupunki, Sievin kunta ja Ylivieskan kaupunki sopivat kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevan puitelain

Lisätiedot

Ylläpitomallien informaatio ja keskustelupäivä, perjantaina 29. toukokuuta 2009 Rovakatu 2

Ylläpitomallien informaatio ja keskustelupäivä, perjantaina 29. toukokuuta 2009 Rovakatu 2 Ylläpitomallien informaatio ja keskustelupäivä, perjantaina 29. toukokuuta 2009 Rovakatu 2 Kulttuuri instituuttia ei perustettu tilanäkökulmasta lähtien. syksyllä 2004 valtuuston päättämänä tehtävänä perustetulla

Lisätiedot

Oulunkaaren seutukunnan kuntayhtymän hallitus

Oulunkaaren seutukunnan kuntayhtymän hallitus 1 Oulunkaaren seutukunnan kuntayhtymän PERUSSOPIMUS 1 Kuntayhtymän nimi ja kotipaikka 2 Jäsenkunnat Kuntayhtymän nimi on Oulunkaaren seutukunnan kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Iin kunta. Kuntayhtymän

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 93. Valtuusto Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 93. Valtuusto Sivu 1 / 1 Valtuusto 18.08.2014 Sivu 1 / 1 2651/00.04.01/2014 Kaupunginhallitus 185 16.6.2014 93 EVTEK-kuntayhtymän purkaminen Valmistelijat / lisätiedot: Tiina Pesonen, puh. 09 816 52204 Riikka Kiljander-Kiiskinen,

Lisätiedot

SOPIMUS SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN KUNTAYHTYMÄN PURKAMISESTA

SOPIMUS SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN KUNTAYHTYMÄN PURKAMISESTA SOPIMUS SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN KUNTAYHTYMÄN PURKAMISESTA [pp.kk.2016] 1. Osapuolet Tämän sopimuksen Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymän purkamisesta (jäljempänä Sopimus ) ovat laatineet jäljempänä

Lisätiedot

POSIVIRE OY:N OSAKASSOPIMUS

POSIVIRE OY:N OSAKASSOPIMUS Luonnos 26.10.2011, muutokset 0 POSIVIRE OY:N OSAKASSOPIMUS Luonnos 26.10.2011, muutokset 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Sopijapuolet 2. Sopimuksen taustaa 3. Sopimuksen tarkoitus 4. Yhtiön osakepääoma, osakkeiden

Lisätiedot

LIEKSAN JA NURMEKSEN KAUPUNGIT 1 (6) Lieksan ja Nurmeksen tekninen virasto Tekninen lautakunta

LIEKSAN JA NURMEKSEN KAUPUNGIT 1 (6) Lieksan ja Nurmeksen tekninen virasto Tekninen lautakunta LIEKSAN JA NURMEKSEN KAUPUNGIT 1 (6) Lieksan ja Nurmeksen tekninen virasto Tekninen lautakunta 1.2.2012 TOIMINTASÄÄNTÖ 1 Lieksan ja Nurmeksen teknisen viraston tehtävät ja organisaatio 2 Tekninen johtaja

Lisätiedot

Kunnallishallinnon ohjauskeinot kestävän kehityksen edistämiseksi kouluissa. Toni Paju Tampereen Yliopisto Yhdyskuntatieteiden laitos 3.6.

Kunnallishallinnon ohjauskeinot kestävän kehityksen edistämiseksi kouluissa. Toni Paju Tampereen Yliopisto Yhdyskuntatieteiden laitos 3.6. Kunnallishallinnon ohjauskeinot kestävän kehityksen edistämiseksi kouluissa Toni Paju Tampereen Yliopisto Yhdyskuntatieteiden laitos 3.6.2010 Johdanto Tutkimuksen taustalla ongelma siitä miten koulujen

Lisätiedot

KoJo: Projektiryhmälle tiedotettavat asiat

KoJo: Projektiryhmälle tiedotettavat asiat KoJo: Projektiryhmälle tiedotettavat asiat 15.12.2016 Työpajassa 30.11. tunnistettiin maakuntaan siirtyvien tehtäväkokonaisuuksien toiminnallisia yhteyksiä. Tuloksena syntyvä visualisointi toimitetaan

Lisätiedot

Valmistelun lähtökohtia. Talousarvion 2017 yksityiskohtainen erittely. resursseja jonkin verran uudella tavalla.

Valmistelun lähtökohtia. Talousarvion 2017 yksityiskohtainen erittely. resursseja jonkin verran uudella tavalla. Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Pöytäkirja 4/2016 1 (1) 42 153/02.02.00/2016 Taloussuunnitelman 2017-2019 valmistelu Kuntayhtymän hallitus 18.4.2016 42 Valmistelun lähtökohtia Kuntayhtymän hallituksen

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET P A I M I O N K A U P U N K I SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.2.2015 11 Voimaan 1.3.2015 alkaen 1 Sisällysluettelo Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 3 Sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Yhteistoiminta-alueet

Yhteistoiminta-alueet Yhteistoiminta-alueet Talous- ja toimintatilasto Mikko Mehtonen Erityisasiantuntija Kuntaliitto kuntatalous Yleistä Yhteistoiminta-alue on kunnallisessa palvelutuotannossa runsaasti yleistynyt palvelujen

Lisätiedot

KUNTALAIN MUUTOSESITYKSEN HE 32/2013 VAIKUTUS TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUJÄRJESTELMÄÄN

KUNTALAIN MUUTOSESITYKSEN HE 32/2013 VAIKUTUS TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUJÄRJESTELMÄÄN Kuninkaantien työterveyden Kuninkaantien työterveyden Kuninkaantien työterveyden 29 23.05.2013 19 10.04.2014 25 26.05.2016 KUNTALAIN MUUTOSESITYKSEN HE 32/2013 VAIKUTUS TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUJÄRJESTELMÄÄN

Lisätiedot

Oulun kaupunki Oulu-Koillismaan pelastusliikelaitoksen johtosääntö

Oulun kaupunki Oulu-Koillismaan pelastusliikelaitoksen johtosääntö Oulun kaupunki Oulu-Koillismaan pelastusliikelaitoksen johtosääntö päätöspäivä voimaantulo Johtamisjärjestelmätoimikunta 5.10.2012 22 Yhdistymishallitus 7.11.2012 118 Kaupunginvaltuusto 12.11.2012 16 1.1.2013

Lisätiedot

Toivakan vesihuollon yhtiöittäminen taloudellinen mallinnus

Toivakan vesihuollon yhtiöittäminen taloudellinen mallinnus Toivakan vesihuollon yhtiöittäminen taloudellinen mallinnus 2.10.2015 2.10.2015 Page 1 Oman vesihuollon yhtiöittäminen 2.10.2015 Page 2 Taustatiedot Vesihuollon tuloslaskelma TP 2014 ja TA 2015, tase TP

Lisätiedot

Oulun kaupunki. Oulun seudun ympäristötoimi liikelaitoksen johtosääntö

Oulun kaupunki. Oulun seudun ympäristötoimi liikelaitoksen johtosääntö Oulun kaupunki Oulun seudun ympäristötoimi liikelaitoksen johtosääntö päätöspäivä voimaantulo Kaupunginhallitus 4.12.2012 47 Kaupunginvaltuusto 17.12.2012 30 1.1.2013 Kaupunginvaltuusto 7.9.2015 72 7.9.2015

Lisätiedot

AVUSTETUN TOIMINNAN PERIAATTEITA JA KRITEEREJÄ. Varallisuuskriteerit

AVUSTETUN TOIMINNAN PERIAATTEITA JA KRITEEREJÄ. Varallisuuskriteerit AVUSTETUN TOIMINNAN PERIAATTEITA JA KRITEEREJÄ Varallisuuskriteerit RAY:n avustustoiminnan periaatteet - RAY:n tarkennetut varallisuuskriteerit Lain Raha-automaattiavustuksista 1 luvun 4 :n mukaisesti

Lisätiedot

ASIANTUNTIJALAUSUNTO EDUSKUNNAN TARKASTUSVALIOKUNNALLE

ASIANTUNTIJALAUSUNTO EDUSKUNNAN TARKASTUSVALIOKUNNALLE ASIANTUNTIJALAUSUNTO EDUSKUNNAN TARKASTUSVALIOKUNNALLE TOIMENPITEET MIETINNÖN TRVM 5/2014 VP JOHDOSTA / K 10/2016 VP TIISTAI 19.04.2016 KLO 12:30 HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA JARMO VAITTINEN SENAATTI-KIINTEISTÖT

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN- HALLITUKSEN JOHTOSÄÄNTÖ ESPOON KAUPUNGIN- HALLITUKSEN JOHTOSÄÄNTÖ. Ehdotus kaupunginhallitus

ESPOON KAUPUNGIN- HALLITUKSEN JOHTOSÄÄNTÖ ESPOON KAUPUNGIN- HALLITUKSEN JOHTOSÄÄNTÖ. Ehdotus kaupunginhallitus ESPOON KAUPUNGIN- HALLITUKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Valtuusto 8.12.2008 Voimaan 1.1.2009 Valtuusto 10.12.2012 Viimeksi muutettu Valtuusto 9.12.2013 Voimaan 1.1.2014 3 Kaupunginhallituksen tehtävät ja Kaupunginhallitus

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN PALVELUALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ

SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN PALVELUALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 (5) SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN PALVELUALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ Sisällys 1 Palvelualueen tehtävät 2 Palvelualueen rakenne 3 Liikelaitokset 4 Perusturvalautakunta ja sen jaostot 5 Lautakunnan ja jaostojen

Lisätiedot

Yhtiön kotipaikka on Keravan kaupunki.

Yhtiön kotipaikka on Keravan kaupunki. YHTIÖJÄRJESTYS 1 (5) Luonnos Keski-Uudenmaan informaatioteknologia Oy:n yhtiöjärjestys 1 Yhtiön toiminimi 2 Yhtiön kotipaikka 3 Yhtiön toimiala 4 Yhtiön omistajuus 5 Tilikausi 6 Osakepääoma Yhtiön toiminimi

Lisätiedot

Helsingin vastaus Kuntaliiton kyselyyn sote-uudistuksesta. TAUSTATIETOJA: 1. Kunta: Helsinki 2. Vastauksen antaja: kunnan-/ kaupunginjohtaja

Helsingin vastaus Kuntaliiton kyselyyn sote-uudistuksesta. TAUSTATIETOJA: 1. Kunta: Helsinki 2. Vastauksen antaja: kunnan-/ kaupunginjohtaja 1 Helsingin vastaus Kuntaliiton kyselyyn sote-uudistuksesta TAUSTATIETOJA: 1. Kunta: Helsinki 2. Vastauksen antaja: kunnan-/ kaupunginjohtaja HALLINTO JA PÄÄTÖKSENTEKÖ Hallintomalli Kuntalain mukaan lähtökohta

Lisätiedot

Koha-SuomiOy:n perustaminen

Koha-SuomiOy:n perustaminen Koha-SuomiOy:n perustaminen Tausta Koha on avoimeen lähdekoodiin perustuva kirjastojärjestelmä Kohaa on aloitettu kehittää Uudessa-Seelannissa vuonna 2000 Käytössä tuhansissa kirjastoissa ympäri maailmaa

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI MUISTIO 1 KAUPUNGINKANSLIA Oikeuspalvelut Kaisa Mäkinen

HELSINGIN KAUPUNKI MUISTIO 1 KAUPUNGINKANSLIA Oikeuspalvelut Kaisa Mäkinen HELSINGIN KAUPUNKI MUISTIO 1 Kiinteistö Oy Kaapelitalo Kiinteistö Oy Kaapelitalon hankintaoikeudellinen asema Käsiteltävä kysymys Loppupäätelmä Tässä muistiossa on käsitelty KOY Kaapelitalon edustajien

Lisätiedot

Metsähallituksen uusi toimintamalli

Metsähallituksen uusi toimintamalli Metsähallituksen uusi toimintamalli 17.2.2011 Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Liikelaitos METSÄHALLITUS -KONSERNI nykyisellään PÄÄJOHTAJA Metsähallituksen yhteiset konserniyksiköt

Lisätiedot

Kuntalain taloutta koskevat muutokset

Kuntalain taloutta koskevat muutokset Kuntalain taloutta koskevat muutokset Kuntamarkkinat 12. 13.9.2012 Anneli Heinonen Kehittämispäällikkö Kuntalain muutos 15.6.2012/325 HE 24/2012 vp. HaVM 9/2012 vp Lähtökohta kuntalain uudistamiselle hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin Omistajastrategia

Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin Omistajastrategia Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin Omistajastrategia 2014-2016 Kuntayhtymän valtuusto 9.6.2014, 9/ 14 Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri 2 (7) Sisällys 1 Johdanto... 3 2 KYSin strategia... 3 3 Omistaminen...

Lisätiedot

Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta

Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta Kärkihankkeiden 6 ja 7 raportin kommentointia Varatoimitusjohtaja Tuottavuusnäkökulma palvelujen organisointiin ja toiminnan ohjaukseen

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kilpailu- ja kuluttajavirasto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Liisa Vuorio 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema

Lisätiedot

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet 1 Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Valtuusto 23.3.2015 16 2 Vieremän kunnan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain

Lisätiedot

Oulunkaaren seutukunnan kuntayhtymän hallitus Kuntayhtymän nimi on Oulunkaaren seutukunnan kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Iin kunta.

Oulunkaaren seutukunnan kuntayhtymän hallitus Kuntayhtymän nimi on Oulunkaaren seutukunnan kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Iin kunta. 1 Oulunkaaren seutukunnan kuntayhtymän PERUSSOPIMUS 1 Kuntayhtymän nimi ja kotipaikka 2 Jäsenkunnat Kuntayhtymän nimi on Oulunkaaren seutukunnan kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Iin kunta. Kuntayhtymän

Lisätiedot

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän perussopimuksen muuttaminen

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän perussopimuksen muuttaminen YHDISTYMISHALLITUS 110 28.11.2012 YHDISTYVÄN RAAHEN 23 10.12.2012 KAUPUNGINVALTUUSTO Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän perussopimuksen muuttaminen 1667/06/0600/2012 YHALL 110 Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän

Lisätiedot

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila Kunnan talouden perusteet Luottamushenkilöiden koulutus 11.2.2013 Sirkka Lankila Valtuusto ja kunnan talous Valtuusto päättää kunnan talouden ja rahoituksen perusteista eli valtuusto käyttää kunnassa budjettivaltaa

Lisätiedot

Erikoistilanteita, jotka huomioidaan varallisuusharkinnassa, voivat olla esimerkiksi seuraavat:

Erikoistilanteita, jotka huomioidaan varallisuusharkinnassa, voivat olla esimerkiksi seuraavat: Varallisuuskriteerit Yleistä Tässä ohjeessa käytetään yleisesti termiä STEA-avustukset, joilla viitataan yleishyödyllisille yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki. Valmisteluryhmän ehdotus (2013:45) Virpi Kölhi

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki. Valmisteluryhmän ehdotus (2013:45) Virpi Kölhi Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki Valmisteluryhmän ehdotus (2013:45) Virpi Kölhi 21.1.2014 Yleistä Osa säännöksistä ehdottomia Osa ns. perälautasäännöksiä; kunnat voivat sopia asiasta, mutta

Lisätiedot

Oulun kaupunki. Ulkoisen tarkastuksen johtosääntö. Voimaantulo

Oulun kaupunki. Ulkoisen tarkastuksen johtosääntö. Voimaantulo Oulun kaupunki Ulkoisen tarkastuksen johtosääntö Voimaantulo 1.1.2013 päätöspäivä voimaantulo Johtamisjärjestelmätoimikunta 5.10.2012 22 Yhdistymishallitus 7.11.2012 110 Kaupunginvaltuusto 12.11.2012 10

Lisätiedot

KIINTEISTÖLIIKELAITOS

KIINTEISTÖLIIKELAITOS KIINTEISTÖLIIKELAITOS Kiinteistöliikelaitos vastaa koulutuskuntayhtymän kiinteistönpidosta Omistuksesta ja kiinteistökehityksestä Toimitilasuunnittelu Rakennuttaminen (suunnittelun ohjaus, rakentaminen)

Lisätiedot

Kuntayhtymän nimi on Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Hyvinkään kaupunki.

Kuntayhtymän nimi on Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Hyvinkään kaupunki. ^IIT^ ^ 1 UUDENMAAN PÄIHDEHUOLLON KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS 1 luku YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Nimi ia kotipaikka Kuntayhtymän nimi on Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Hyvinkään kaupunki.

Lisätiedot

Maakunnan perustaminen: Hallinnon järjestäminen Väliaikaishallinto Tukipalvelut

Maakunnan perustaminen: Hallinnon järjestäminen Väliaikaishallinto Tukipalvelut Maakunnan perustaminen: Hallinnon järjestäminen Väliaikaishallinto Tukipalvelut Paikkakunta: Päivämäärä: Muutosjohtajien maakuntakierros 1 23.2.17 Julkisten sosiaali ja terveyspalvelujen rakenne Maakunta

Lisätiedot

SOTE- uudistuksen valtakunnalliset reunaehdot. apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriainen

SOTE- uudistuksen valtakunnalliset reunaehdot. apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriainen SOTE- uudistuksen valtakunnalliset reunaehdot apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriainen 16.8.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perus- ja erikoistason palvelut

Lisätiedot

Oulun kaupunki. Hyvinvointipalvelujen johtosääntö

Oulun kaupunki. Hyvinvointipalvelujen johtosääntö Oulun kaupunki Hyvinvointipalvelujen johtosääntö päätöspäivä voimaantulo Johtamisjärjestelmätoimikunta 5.10.2012 22 Yhdistymishallitus 7.11.2012 116 Kaupunginvaltuusto 12.11.2012 13 1.1.2013 Kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

Luksia, Länsi-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä

Luksia, Länsi-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Luksia, Länsi-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Perussopimus ehdotus, hallitus 26.8.2016 2 (2) Sopimuksen tarkoitus I luku Kuntayhtymä Allekirjoittaneet n jäsenkunnat ovat kunnanvaltuustojen yhtäpitävillä

Lisätiedot

Ajankohtaista maakuntien talous- ja henkilöstöhallinnon palveluiden järjestämisestä

Ajankohtaista maakuntien talous- ja henkilöstöhallinnon palveluiden järjestämisestä Ajankohtaista maakuntien talous- ja henkilöstöhallinnon palveluiden järjestämisestä Osastopäällikkö Juha Sarkio Valtiovarainministeriö Sairaanhoitopiirien ja suurten kaupunkien informaatiotilaisuus 23.2.2016

Lisätiedot

Yrityksen taloudellisen tilan analysointi ja oma pääoman turvaaminen. Toivo Koski

Yrityksen taloudellisen tilan analysointi ja oma pääoman turvaaminen.  Toivo Koski 1 Yrityksen taloudellisen tilan analysointi ja oma pääoman turvaaminen SISÄLLYS Mitä tuloslaskelma, tase ja kassavirtalaskelma kertovat Menojen kirjaaminen tuloslaskelmaan kuluksi ja menojen kirjaaminen

Lisätiedot

Vakka-Suomen seutukunta kuntayhtymä. Perussopimus

Vakka-Suomen seutukunta kuntayhtymä. Perussopimus Perussopimus 01.01.2005 Työvaliokunta 24.06.2004 Yhtymähallitus 31.08.2004 Voimaantulo 01.01.2005 3 1. LUKU - Vakka-Suomen seutukunta Vakka-Suomen seutukunta n jäsenkunnat ovat kunnallisvaltuustojen yhtäpitävillä

Lisätiedot

Kuntalaki ja kunnan talous

Kuntalaki ja kunnan talous Kaupungin talous Kuntalaki ja kunnan talous Kuntalain 65 Valtuuston on hyväksyttävä kunnalle talousarvio ja taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi Talousarviossa hyväksytään toiminnalliset

Lisätiedot

Oulun kaupunki. Sivistys- ja kulttuuripalvelujen johtosääntö

Oulun kaupunki. Sivistys- ja kulttuuripalvelujen johtosääntö Oulun kaupunki Sivistys- ja kulttuuripalvelujen johtosääntö päätöspäivä voimaantulo Johtamisjärjestelmätoimikunta 5.10.2012 22 Yhdistymishallitus 7.11.2012 117 Kaupunginvaltuusto 12.11.2012 14 1.1.2013

Lisätiedot

4. Arvioikaa ehdotetun sote-alueen kuntayhtymän hallintomallin toimivuutta kansanvallan ja kunnan omistajaohjauksen näkökulmasta?

4. Arvioikaa ehdotetun sote-alueen kuntayhtymän hallintomallin toimivuutta kansanvallan ja kunnan omistajaohjauksen näkökulmasta? 1 Espoon vastaus Kuntaliiton kyselyyn sote-uudistuksesta TAUSTATIETOJA: 1. Kunta: Espoo 2. Vastauksen antaja: Kaupunginhallitus HALLINTO JA PÄÄTÖKSENTEKO Hallintomalli Kuntalain mukaan lähtökohta on, että

Lisätiedot

Kiinteistöstrategia. Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA

Kiinteistöstrategia. Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA Kiinteistöstrategia Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA 19.3. 2013 Pekka Luoto Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys ry Neuvontapalvelut

Lisätiedot

Härkätien sosiaali- ja terveyspalvelut

Härkätien sosiaali- ja terveyspalvelut YHTEISTOIMINTASOPIMUS SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN JÄRJESTÄMISESTÄ HÄRKÄTIEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON YHTEISTOIMINTA-ALUEELLA 1.1.2015 31.12.2016 1. Sopimuksen osapuolet Tämän yhteistoimintasopimuksen

Lisätiedot

Selvityspyyntö kuntalain yhtiöittämisvelvollisuuden noudattamisesta

Selvityspyyntö kuntalain yhtiöittämisvelvollisuuden noudattamisesta SAVONLINNAN KAUPUNKI 1(6) Savonlinnan kaupunginhallitus Olavinkatu 27 57130 SAVONLINNA Kuluttaja- ja kilpailuvirasto Viite: Selvityspyyntö Dnro 140/14.0040/2015 Asia: Selvityspyyntö kuntalain yhtiöittämisvelvollisuuden

Lisätiedot

Maakuntalaki maakunnan toiminnan yleislaki

Maakuntalaki maakunnan toiminnan yleislaki Projektiryhmän liite 3 Maakuntalaki maakunnan toiminnan yleislaki Maakuntauudistuksen projektiryhmä 4.10.2016 29.9.2016 1 Maakunnan päätöksenteko, toiminta ja asukkaiden osallistuminen VALTUUSTO Maakuntastrategia

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA Nro 8. Kotkan kaupungin. TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa ) 1 Lautakunnan erityinen tehtävä

SÄÄDÖSKOKOELMA Nro 8. Kotkan kaupungin. TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa ) 1 Lautakunnan erityinen tehtävä Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA 2016 Nro 8 TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 29.2.2016) 1 Lautakunnan erityinen tehtävä 2 Lautakunnan ja jaoston kokoonpano Teknisen lautakunnan

Lisätiedot

Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA Nro 16

Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA Nro 16 Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA 2011 Nro 16 KYMENLAAKSON PELASTUSLAITOKSEN LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ (Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 14.11.2011, tulee voimaan 1.1.2012) 1 Toimiala Kymenlaakson pelastuslaitoksen

Lisätiedot

TALOUS- JA TOIMITILASEMINAARI Tilaomaisuuden määrä, salkutus, kunto ja korjausvelka

TALOUS- JA TOIMITILASEMINAARI Tilaomaisuuden määrä, salkutus, kunto ja korjausvelka TALOUS- JA TOIMITILASEMINAARI 2015 Tilaomaisuuden määrä, salkutus, kunto ja korjausvelka Lähtötilanne 2008 Kiinteistökanta suurelta osin rakennettu 70- luvulla, jota vaivaavat ajalle tyypilliset virheelliset

Lisätiedot

Luottamushenkilöiden perehdytys 2013

Luottamushenkilöiden perehdytys 2013 Luottamushenkilöiden perehdytys 2013 Kaupunginhallituksen toimiala Kaupunginjohtaja Juha Majalahti Hallinto- ja talousjohtaja Annu Kalliaisenaho Hallintopäällikkö Jarkko Luukkonen Kehittämispäällikkö Satu

Lisätiedot

PERUSSOPIMUS. Kuntayhtymän nimi on Rovaniemen koulutuskuntayhtymä ja sen kotipaikka on Rovaniemen

PERUSSOPIMUS. Kuntayhtymän nimi on Rovaniemen koulutuskuntayhtymä ja sen kotipaikka on Rovaniemen PERUSSOPIMUS Kemijärven kaupunginvaltuusto hyväksynyt 18.8.2014 Kittilän kunnanvaltuusto hyväksynyt 25.8.2014 Ranuan kunnanvaltuusto hyväksynyt 1.9.2014 Rovaniemen kaupunginvaltuusto hyväksynyt 15.9.2014

Lisätiedot

AVILON OYJ:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 Toiminimi Yhtiön toiminimi on Avilon Oyj, englanniksi Avilon Plc. 2 Kotipaikka Yhtiön kotipaikka on Valkeakoski. 3 Toimiala Yhtiön toimialana on harjoittaa joko suoraan taikka

Lisätiedot

Vastuunjakotaulukko kunnan kiinteistöihin kohdistuvissa hankinnoissa

Vastuunjakotaulukko kunnan kiinteistöihin kohdistuvissa hankinnoissa Tekninen lautakunta 27 23.04.2015 Vastuunjakotaulukko kunnan kiinteistöihin kohdistuvissa hankinnoissa 154/02.07.01/2015 266/02.07.01/2012 Tekla 61 Kiinteistöjen käyttäjien ja ylläpitäjien välillä on ollut

Lisätiedot

Niiltä osin kuin tehtävät hoitaa kuntayhtymä tai muu ulkopuolinen toimija, sosiaali- ja terveyslautakunta toimii ko. palveluiden tilaajan roolissa.

Niiltä osin kuin tehtävät hoitaa kuntayhtymä tai muu ulkopuolinen toimija, sosiaali- ja terveyslautakunta toimii ko. palveluiden tilaajan roolissa. Riihimäen kaupunki JOHTOSÄÄNNÖT SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 26.1.2015 Voimaantulo 1.4.2015 1. LUKU SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA 1 Toimiala Sosiaali- ja terveystoimialan

Lisätiedot

SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN ESITYSLISTA 03/2015

SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN ESITYSLISTA 03/2015 AIKA Keskiviikko 25.11.2015 kello 15.00 PAIKKA Microkadun kampus, B-osan 1. kerroksen luokkatila B1012 käyntiosoite: Technopolis, Microkatu 1, 70210 Kuopio KÄSITELTÄVÄT ASIAT Pykälä Liite/Viite * Asia

Lisätiedot

OSAKASSOPIMUS Jykes Kiinteistöt Oy

OSAKASSOPIMUS Jykes Kiinteistöt Oy LUONNOS OSAKASSOPIMUS 5.10.2016 Jykes Kiinteistöt Oy 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Osapuolet... 3 2. Sopimuksen tausta ja tarkoitus... 3 3. Yleisvelvoite... 3 4. Yhtiön hallinto ja omistajaohjaus... 3 5. Osakkeiden

Lisätiedot

POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN

POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN 1 (8) POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN Jäsenkuntien vuonna 2013 hyväksymä 1.6.2013 voimaan tuleva PERUSSOPIMUS 1. LUKU KUNTAYHTYMÄ 1 Nimi ja kotipaikka

Lisätiedot

TEKNISEN LAUTAKUNNAN TOIMENPIDE-EHDOTUS TUOTTAVUUDEN JA TEHOKKUUDEN PARANTAMISEKSI Tilapalveluiden osio

TEKNISEN LAUTAKUNNAN TOIMENPIDE-EHDOTUS TUOTTAVUUDEN JA TEHOKKUUDEN PARANTAMISEKSI Tilapalveluiden osio TEKNISEN LAUTAKUNNAN TOIMENPIDE-EHDOTUS TUOTTAVUUDEN JA TEHOKKUUDEN PARANTAMISEKSI Tilapalveluiden osio 1 Sisällys 1. Johdanto... 2 1.1. Ateriapalvelut... 2 1.2. Siivouspalvelut... 4 1.3. Tilalaitos...

Lisätiedot

KUNTAKYSELY SOTE-UUDISTUKSESTA (HE 324/2014 vp) 2014

KUNTAKYSELY SOTE-UUDISTUKSESTA (HE 324/2014 vp) 2014 KUNTAKYSELY SOTE-UUDISTUKSESTA (HE 324/2014 vp) 2014 = Kysymykseen on pakko vastata Kunnan- ja kaupunginhallituksille Kuntaliiton hallitus on 4.12.2014 kokouksessaan päättänyt tehdä kuntakyselyn niistä

Lisätiedot

Dnro:375/ /2013 Ehdotus kunanhallitukselle

Dnro:375/ /2013 Ehdotus kunanhallitukselle Dnro:375/02.02.01/2013 Ehdotus kunanhallitukselle 27.6.2016 Perusturvan sisäisen valvonnan suunnitelma vuodelle 2016 Sisällys 1. JOHDANTO 2 1.1. Sisäisen valvonnan, ulkoisen valvonnan ja riskienhallinnan

Lisätiedot

OTM:n hankkeen yhteistyö muiden hankkeiden kanssa

OTM:n hankkeen yhteistyö muiden hankkeiden kanssa OTM:n hankkeen yhteistyö muiden hankkeiden kanssa Opintohallinnon tietojärjestelmän käyttö- ja kehityspalveluita tuottavan inhouse yrityksen perustaminen Kati Kettunen, palvelujohtaja Opetus- ja opintopalvelut

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveys- sekä ympäristöpalvelujen. palvelusopimus vuodelle 2017

Sosiaali- ja terveys- sekä ympäristöpalvelujen. palvelusopimus vuodelle 2017 Sosiaali- ja terveys- sekä ympäristöpalvelujen palvelusopimus vuodelle 2017 LUONNOS Iisalmen kaupunki Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Yhtymähallitus 25.10.2016 Yhtymävaltuusto xx Sisällys PALVELUSOPIMUKSEN

Lisätiedot

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli 29.5.2006 Heikki Lunnas KuntaTIMEn keihäänkärjet 1. Julkisen hallinnon tietohallinnon ohjausmekanismien kehittäminen 2.

Lisätiedot

Savon koulutuskuntayhtymän perussopimus

Savon koulutuskuntayhtymän perussopimus Savon koulutuskuntayhtymän perussopimus Voimaan 1.1.2017 alkaen Koulutus tekee hyvää! www.sakky.fi SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Perussopimus Sisällysluettelo 1 luku...1 Jäsenkunnat ja tehtävät...1 1...1...1

Lisätiedot

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 JIK-HANKE Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 Asialista NHG:n esittely Sosiaali- ja terveydenhuollon yleisiä haasteita Projektin sisältö Toimeksianto ja tavoitteet Toteutus Aikataulu Keskustelu

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Jussi Salo 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

Omistajaohjaus kuntakonsernissa

Omistajaohjaus kuntakonsernissa Omistajaohjaus kuntakonsernissa Johtava lakimies, varatuomari Pirkka-Petri Lebedeff Suomen Kuntaliitto Omistajaohjaus ammatillisessa koulutuksessa Kuntamarkkinat Helsinki 14.9.2011 Esityksen pääkohdat

Lisätiedot

Filha ry. Säännöt. Nimi ja kotipaikka. Yhdistyksen nimi on Filha ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Yhdistyksen tarkoitus

Filha ry. Säännöt. Nimi ja kotipaikka. Yhdistyksen nimi on Filha ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Yhdistyksen tarkoitus Filha ry Säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Filha ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. 2 Yhdistyksen tarkoitus Yleishyödyllisen yhdistyksen tarkoituksena on edistää kansanterveyttä

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Valtuusto 20.12.1999 190 Voimaan 1.1.2000 Valtuusto 21.3.2011 26 Voimaan 25.3.2011 Valtuusto 3.9.2012 81 Voimaan 7.9.2012 Valtuusto 7.12.2015

Lisätiedot

Omistajapoliittiset linjaukset

Omistajapoliittiset linjaukset Asikkalan kunta Omistajapoliittiset linjaukset Omistajaohjaus 14.4.2015 Sisällys Johdanto... 1 1. Soveltamisala... 1 2. Yleiset periaatteet... 1 3. Kunnan kehitysnäkymät omistajapolitiikan lähtökohtana...

Lisätiedot

LAPIN LIITTO Hallitus

LAPIN LIITTO Hallitus LAPIN LIITTO Hallitus 29.8.2016 Liite Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2018-2019 taloussuunnitelman laadintaohjeet Lapin liiton hallinnossa ja taloudenhoidossa noudatetaan kuntalain säännöksiä. Kuntalain

Lisätiedot

Järvi-Pohjanmaan maaseututoimen johtosääntö

Järvi-Pohjanmaan maaseututoimen johtosääntö Järvi-Pohjanmaan maaseututoimi Johtosääntö 1 Voimaantulo 1.1.2017 Järvi-Pohjanmaan maaseututoimen johtosääntö Sisällysluettelo 1 Toiminta-ajatus 2 2 Toimivallan siirtäminen 2 3 Suhde muihin säädöksiin

Lisätiedot

Kouvolan talouden yleiset tekijät

Kouvolan talouden yleiset tekijät Tilinpäätös 2012 2 Kouvolan talouden yleiset tekijät 3 Väestökehitys Kouvolassa 2001-2020 31.12. As.lkm Muutos, lkm % 2001 91 226-324 -0,35 2002 90 861-365 -0,40 2003 90 497-364 -0,40 2004 90 227-270 -0,30

Lisätiedot

Maakuntien toimitila- ja kiinteistöhallinnonpalvelukeskus

Maakuntien toimitila- ja kiinteistöhallinnonpalvelukeskus Maakuntien toimitila- ja kiinteistöhallinnonpalvelukeskus Esitys Etelä-Pohjanmaan maakunnan SOTEMAKU-seminaarissa 18.11.2016 Esitys perustuu hallituksen 29.6.2016 antamiin Sote- ja maakuntalakiehdotuksiin

Lisätiedot

Oulun kaupunki. Rakennusvalvontatoimen johtosääntö

Oulun kaupunki. Rakennusvalvontatoimen johtosääntö Oulun kaupunki Rakennusvalvontatoimen johtosääntö päätöspäivä voimaantulo Johtamisjärjestelmätoimikunta 5.10.2012 22 Yhdistymishallitus 7.11.2012 115 Kaupunginvaltuusto 12.11.2012 12 1.1.2013 Kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

KIINTEISTÖJEN KORJAUSVELKA HALTUUN. SSTY Hämeenlinna / Harri Isoniemi

KIINTEISTÖJEN KORJAUSVELKA HALTUUN. SSTY Hämeenlinna / Harri Isoniemi KIINTEISTÖJEN KORJAUSVELKA HALTUUN SSTY Hämeenlinna 8.2.2017 / Harri Isoniemi 1) Julkisen sektorin toimitilat 2) Korjausvelan laskennan lähtökohdat 3) Korjausvelan/teknisen arvon laskenta 4) Yhteenveto

Lisätiedot

KAINUUN ALUEELLISEN PELASTUSTOIMEN YHTEISTOIMINTASOPIMUS

KAINUUN ALUEELLISEN PELASTUSTOIMEN YHTEISTOIMINTASOPIMUS KAINUUN ALUEELLISEN PELASTUSTOIMEN YHTEISTOIMINTASOPIMUS SOPIJAOSAPUOLET Kajaanin ja Kuhmon kaupungit sekä Hyrynsalmen, Paltamon, Puolangan, Ristijärven, Sotkamon, Suomussalmen ja Vaalan kunnat. SOPIMUKSEN

Lisätiedot