SEUDULLINEN TOIMITILA -HANKE SEUDULLINEN TOIMITILA- HANKE SISÄLTÖ. Luonnos seudullisen raportin pohjaksi Martti Kuitunen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SEUDULLINEN TOIMITILA -HANKE SEUDULLINEN TOIMITILA- HANKE SISÄLTÖ. Luonnos seudullisen raportin pohjaksi Martti Kuitunen 15.09."

Transkriptio

1 SEUDULLINEN TOIMITILA -HANKE Luonnos seudullisen raportin pohjaksi Martti Kuitunen SEUDULLINEN TOIMITILA- HANKE SISÄLTÖ 1 HANKKEEN LÄHTÖKOHDAT, PROJEKTIN TAVOITTEET JA TOTEUTUS 1.1 Hankkeen Lähtökohdat Paras -hankkeen vaikutukset Toimitilahallinnon yleiset kehittämistarpeet 1.2 Projektin tausta ja tavoitteet Projektin tausta Projektin tavoitteet 1.3 Hankkeen toteutus ja työvaiheet Hankkeen organisointi ja ohjaus Työn aikataulu ja toteutus Kyselyt Seminaarit Raportti 2 TOIMITILOJA KOSKEVAT LÄHTÖTIEDOT JA -KÄSITYKSET SEKÄ KYSELYN TULOKSET 2.1 Kyselyjen tulokset Poliittisille päättäjille ja toimitilahallinnon ja kuntien johdolle kohdistettu kysely Tekniselle hallinnolle kohdistettu kysely Toimitilahallinnon ja.toimitilapalveluiden organisointi Tarveselvitys- ja hankesuunnittelukäytäntö Salkutuskäytäntö Sisäinen vuokra Tilojen käytön tehokkuus Asiakastyytyväisyys Energian käytön tehokkuus Korjausvelka Sisäilman hallinta ja sisäilmatyöryhmäkäytäntö Kiinteistöjen arvotietoja tutkimusaineistosta 3. TOIMITILOJEN ORGANISOINTIMALLEJA JA VERTAILUPROSESSIN SUORITTAMISMENETTELY 3.1 Seudullisen toimitilahallinnon organisoinnin eri vaihtoehtojen peruskuvaus 3.2 Vertailuprosessi 3.3 Yksittäisen kunnan tai seudullisen toimitilahallinnon toteuttaminen kokonaisvastuumallilla tai tilaaja- tuottajamallilla

2 3.4 Yksittäisen kunnan toimitilahallinnon organisointimalleja Bruttoyksikkö Nettoyksikkö Liikelaitos Osakeyhtiö 3.5 Seudullisen toimitilahallinnon yhteistyön toimintatavat ja organisointitavat Verkostoyhteistyöperiaattella tapahtuva toimintatapa Seudullisen yhteistyön organisointitavat Kuntayhtymä ja kuntayhtymän liikelaitos Isäntäkuntamalli Rahasto Yhtiömalli Osakeyhtiö Osakeyhtiö ja keskinäinen kiinteistöosakeyhtiö 3.6 Manageroinnin organisointimalleja 4. TÄRKEITÄ REUNAEHTOJA SEUDULLISEN TOIMITILAHALLINNON JÄRJESTÄMISESSÄ 4.1 Yleistä 4.2. Verotuksen lähtökohtia 4.3 Sidosyksikköhankinnat 4.4. Varainsiirtoveroa koskevat helpotukset 4.5. Valtionosuuskäytäntö ja valtionosuuksien takaisinperintä omaisuutta luovutettaessa 4.6. Henkilöstön asema seudullisessa vaihtoehdossa 5. KUNKIN SEUDUN TOIMITILASTRTEGIAPROSESSIN JATKOTOIMENPITEET 6. YHTEENVETO LIITTEET 5.1 Yleistä 5.2 Järvenpää, Kerava, Tuusula 5.3 Kotkan seutu 5.4 Uusi Kouvola 5.5 Kuopion seutu 5.6 Porin seutu 5.7 Tampereen seutu 5.8 Turun seutu 5.9 Vaasan seutu Liite1 Liite 2.1 Liite 2.2 Liite 2.3 Liite 2.4 Liite 3. Liite 4 Liite 5 Liite 6 Skenaariotyöskentelyn apuvälineitä; tulevaisuustaulukot(mika Mannermaa) ja sovellus tilahallintoon Salkutuskäytäntö Tilojen käytön tehokkuus Tiloista luopuminen eri kunnissa Asiakastyytyväisyys Vertailuprosessi eri tilahallinnon mallien edullisuuden arvioimiseksi Eri mallien analyysejä yksittäisen kunnan tapauksessa Kunnan ja kuntien palvelutuotannon järjestämistapoja(toivu- raportin perusteella) Sopimusesimerkki isäntäkuntamallista

3 Liite 7 Kyselylomakkeet 1 LÄHTÖKOHDAT, PROJEKTIN TAVOITTEET JA TOTEUTUS 1.1 Hankkeen lähtökohdat Paras -hankkeen vaikutukset Kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa tavoitellaan tehokkaampaa ja taloudellisempaa palvelujen toimintamallia. Paras-puitelain mukaisesti kunnat voivat perustaa yhteistoiminta-alueen (Laki kunta- ja palvelurakenne-uudistuksesta 169/ ). Vaikka puitelaissa ei ole edellytetty toimitiloja koskevaa yhteistyötä, niin palvelujen yhteistyöhankkeista voi seurata tarve selvittää myös kuntien toimitilojen uudelleen organisointia. Jos palvelut organisoidaan seudulliseen organisaatioon, tuntuu perustellulta organisoida toimitilahallintokin seudullisesti. Suuremmat yksiköt mahdollistavat ammattimaisemman toimitilahallinnon ja -palvelun toiminnan Toimitilahallinnon yleiset kehittämistarpeet Toimitilahallinto on kehittymässä keskittyneempään suuntaan. Aiemmin hallintokunnat hallitsivat itse toimitilojaan ja vastasivat kiinteistöpalveluista. Tällöin tilojen omistajavastuu hajautui ja saattoi jopa jäädä vaille riittävää huomiota. Myös kiinteistönhoitopalvelujen kehittäminen saattoi jäädä liian vähälle huomiolle, kun hallintokunnat keskittyivät omaan ydinpalveluunsa. Tällä hetkellä lähes kaikissa kunnissa toimitilojen omistajatehtävät ja/tai kiinteistöpalvelut on keskitetty yhteen organisaatioon. Käytössä on ollut sekä kokonaisvastuumallin mukaisia käytäntöjä, joissa tilaaja ja tuottaja ovat samassa organisaatiossa (esim.tampere ja Vaasa), ja toisaalta järjestelmiä, jossa tilaaja ja tuottaja ovat eri hallintoyksikön alaisuudessa(esim.jyväskylä ja Turku). Sittemmin tilaaja-tuottaja periaate on otettu käyttöön useissa muissa projektissa mukana olevissa kaupuneissa ja toisaalta eräissä kunnissa harkitaan kokonaisvastuumallin toteuttamista tilaaja-tuottajamallin sijasta. Valittakoon kumpi malli tahansa, niin seuraava luonteva vaihe kehityksessä voisi olla seudullinen toimitilaorganisaatio ja/tai kiinteistöpalveluorganisaatio, koska kuntien rajat useimmiten haittaavat rationaalista palveluiden organisoimista. Kuntien toimintatavat eri palvelujen tuottamisessa ovat muuttumassa. Tilaajan ja tuottajan roolit ovat eriytymässä. Useissa kunnissa tilaaja ja tuottaja on sijoitettu eri hallintoelimen alaisuuteen tarkoituksena jäljitellä markkinamekanismia. Tilaajana on usein tehtävästä vastaava kunnan virasto esim. tilalaitos tai keskushallinto ja tuotannosta vastaa liikelaitos tai osakeyhtiö. Koska toimitilahallinnossa palveluluonteinen toiminta on ensisijaista, eikä varsinaisia viranomaistehtäviä välttämättä ole, voidaan toimintaa suunnata painottaen omistajapoliittisia ja liiketaloudellisia kehittämistavoitteita. Omistajatehtävienkin liikelaitostaminen tai yhtiöittäminen ovat varteenotaavia organisointivaihtoehtoja. Laki julkisista hankinnoista voi vaikuttaa palvelujen organisointimallin valintaan. Jos toiminta halutaan yhtiöittää ja säilyttää mahdollisuus tilata palvelu yhtiöltä ilman kilpailuttamista, on yhtiön oltava kokonaan kunnan tai kuntien omistuksessa. Jos kunnan omat yksiköt osallistuvat tarjouskilpailuun, on kilpailuneutraliteetin vuoksi kaikki kustannukset pystyttävä kohdentamaan palvelutuotantoyksikölle. Kuntien yhteistyö on mahdollista. Kunta tai kunnat voivat sopimuksen nojalla (kuntalaki 76 ) antaa toisen kunnan hoidettavaksi tehtäviään. Myös tehtävä, jossa toimivaltaa voidaan siirtää viranhaltijalle, voidaan antaa toisen kunnan viranhaltijan hoidettavaksi. Kuntien ratkaisu omistaa toimitilat on perustunut siihen, että suuri osa tiloista, mm. koulut ja terveydenhuollon kiinteistöt, ovat tyypiltään sellaisia, että niitä ei ole tarjolla markkinoilla. Keskusteluun on nostettu vertailu yksityissektorin toimitilahallintoon. Aiemmin yritykset omistivat omat toimitilansa ja hoitivat itse kiinteistöpalvelut. Tällä hetkellä isotkin yritykset ovat luopuneet sekä omista toimitiloista että kiinteistöpalvelujen tuottamisesta ja keskittyvät ydinosaamiseensa liittyviin tehtäviin. Kunnissa on

4 mahdollista päätyä samaan kehityslinjaan elleivät toimitilapalvelut toimi taloudellisesti, tuottavasti ja joustavasti. Kunnat ovat perinteisesti rakennuttaneet palvelujen tarvitsemat tilat. On mahdollisesta, että palvelun tilaaja (kunta) ei jatkossa investoi kiinteistöihin, vaan ainoastaan varmistaa sen, että ydinpalveluyksiköillä on käytettävissään palvelun tuottamiseen tarvittavat tilat. Kuntien ja rahoittajien yhteistyötä halutaan lisätä. Erilaiset kumppanuudet ovat näkyvästi esillä, kun pohditaan toimitilapalvelun järjestämistä. Kunnallisten toimitilojen yhtiöittämisestä on keskusteltu 2000-luvulla. Nyt keskusteluun on nostettu seudullinen toimitilayhtiömalli ja Paras- hankkeen myötä aivan uusi toimintamalli eli liikelaitoskuntayhtymä, joka on yhtiön ja liikelaitoksen välimuoto. Kunnissa on syntynyt tarve keventää tasetta, vähentää yllätyksiä ja riskejä ja tehdä toimitilatoimitilakustannukset paremmin ennustettaviksi. Myös kuntien kiinnostus ylittää ns. kriittinen massa on lisääntynyt ja synnyttänyt tarvetta kuntarajojen yli ulottuvaan yhteistyöhön. Kuntien yhteistä organisaatiota suunniteltaessa on tullut tarve selvittää yhteiseen organisaatioon liittyviä käytännön kysymyksiä kuten mahdollisen valtionosuuksien takaisinperintäriski, verovaikutukset ja niiden aiheuttama verosuunnittelutarve sekä kilpailulainsäädännön vaikutukset. Erilaisten organisointimallien vaikutuksia halutaan vertailla, jotta voidaan löytää kullekin seudulle parhaiten soveltuva malli. 1.2 Seudullisen projektin tausta ja tavoitteet Projektin tausta Tämän projektin taustana on aiempi FCG Efeko Oy; n käynnistämä projekti jossa mukana olivat Jyväskylä, Kuopio, Lahti, Oulu, Tampere ja Turku, ja jossa selvitettiin valtakunnallisen kuntien yhteisen yhtiön perustamismahdollisuutta, mikä ei saanut kuitenkaan riittävää kannatusta. Tällöin nähtiin kuitenkin välttämättömäksi määritellä korjausvelka ja tavat, joilla se voidaan kattaa sekä strategisen omaisuuden salkuttaminen. Lisäksi koettiin huolena resurssien riittävyys korvausinvestointeihin. Lisäksi nähtiin myönteisinä kuntien alueellisesti omistamat toimitilayhtiöt sekä suositeltiin niin sanottua hallintayhtiömallia, jolloin toimitilat siirretään pitkiä vuokrasopimuksia vastaan toimitilayhtiöön, joka vuokraa tiloja pääasiassa pääomavuokraa vastaan siirtotavan ollessa apportti tai osto. Keväällä 2006 päädyttiin siihen, että tulisi selvittää seudullisten toimitilayhtiöiden perustamismahdollisuudet. Eri vaihtoehtojen edullisuuteen(esim. rahasto, kuntien oma yhtiö ja liikelaitos) vaikuttavat esimerkiksi verotustekniset seikat. Kokonaan kuntien omistaman yhtiön etuna on varainsiirron veroetu rahastoihin verrattuna (1,6% tai4%). Liikelaitoksen etuna kuntien kokonaan omistamaan yhtiöön verrattuna taas on nähty verosuunnittelun helppous, koska liikevoitosta ei tähän asti ole tarvinnut maksaa veroa. Rahastot on nähty tehokkaaksi toimintatavaksi(esim. Sponda) sekä yhtiöillä ja rahastoilla on suurempi vapaus toimia sekä markkinaehtoisuus, mitkä seikat voisivat johtaa tehokkaampaan palveluiden tuotantoon ja tilojen tehokkaampaan käyttöön. Harkittaessa seutujen erilaisia toimintamalleja, on mahdollista käyttää skenaariotarkasteluja joista eräs esimerkki on esitetty liitteessä Projektin tavoitteet Tämän selvityksen yleisinä tavoitteina oli selvittää kuntien kiinnostus, tarpeet ja mahdollisuudet toimitilapalvelujen seudulliseksi uudelleen järjestämiseksi ja, mitkä tulevat olemaan palvelutuotannon painopistealueet, ja miten kunnat suhtautuvat kiinteistöjen omistamiseen jatkossa selvittää eri tyyppisten kiinteistöjen määrien vastaavuus tilatarpeisiin selvittää kullekin seutukunnalle parhaiten soveltuvat seudulliset toimitilahallintomallit ja luoda pohja seuraavaa vaihetta varten, jossa selvitetään seudullinen toimitilastrategiaselvittää ja edelleen, onko seudun kunnissa määritellyt vuokratasot riittäviä kiinteistöjen korjausvastuun, mahdolllisesti asetetun tuottovaatimuksen ja korjausvelan kiinniottamistavoitteen saavuttamiseksi

5 1.3 Hankkeen toteutus ja työvaiheet Hankkeen organisointi ja ohjaus Hankkeessa ovat olleet mukana seuraavat seutukunnat: Keski-Uudenmaan kunnat (Järvenpää, Kerava, Tuusula), Kotkan seutu, Kouvolan seutu, Kuopion seutu,porin seutu, Tampereen seutu, Turun seutu ja Vaasan seutu (ks. seuraava kaavio). Työn on suorittanut FCG Efeko Oy. Projektin johtajana on toiminut Martti Kuitunen ja konsultteina Heikki Salonsaari, Eila Kenni ja Inka Kanerva. Hanketta on ohjannut projektin konsulttiryhmä sekä toimitusjohtaja Ari Kolehmainen FCG Efeko Oy:stä. Asiantuntijoina projektissa ovat lisäksi olleet lakimies Riikka Vesterinen ja suunnittelija Tapani Perttuli Turun Tilalaitokselta sekä kehityspäällikkö Oiva Myllyntaus ja lakimies Juha Myllymäki Suomen Kuntaliitosta. Kuva 1. Hankkeen yhteistyötahot Työn aikataulu ja toteutus Hankkeen alkuperäinen valmistumistavoite oli projektisuunnitelmavaiheessa maalis-huhtikuun vaihde Seutukuntien toivomuksesta sovittiin lisäaikaa kaksi kuukautta projektin huolellisen läpiviennin varmistamiseksi. Korjattu aikataulu työvaiheineen on esitetty seuraavassa kaaviossa.

6 Kuva 2. Hankkeen aikataulu Projekti organisoitiin seudullisesti siten, että osallistuvat kunnat ja kaupungit osallistuivat kiinteästi sen työhön. Seutukunnilla oli mahdollisuus keskittyä halutessaan tuottajaorganisaation vaihtoehtojen tarkasteluun tilaajatehtävien lisäksi tai sijasta Kullekin seutukunnalle on laadittu yksilölliset ratkaisut kunkin seutukunnan lähtökohtien pohjalta kuitenkin siten, että seutukunnan on edellytetty toimivan itsenäisesti ja aloitteellisesti. Ehdotettiin myös perustettavaksi seudulliset ohjausryhmät (ja tarvittaessa projektiryhmät) siten, että ryhmissä on seudun harkinnan mukaan talous-, rahoitus-, kiinteistö- ja käyttäjätahot sekä poliittinen taho. Osassa seutuja tämä toteutui. Hankkeessa järjestettiin 3 kaikkien seutujen yhteistä seminaaria, joissa konsultti ja seudut esittivät kyselytutkimuksen ja seuduilla tehdyn työn tuloksia. Konsultti analysoi aineiston ja analyysi käsiteltiin alueellisissa johtoryhmissä ja esiteltiin koko projektin yhteisseminaarissa. Kaikille seutukunnille laadittiin yksilöllinen toimintamalli kunkin seudun lähtökohdista lähtien. Seudut päättivät itse oman mallinsa laajuuden. FCG Efekon konsultti oli tukemassa seudun työtä osallistuen kullakin seudulla kahteen kokoukseen Kyselyt Pohjatietoa koskeva selvitystyö tehtiin kyselytutkimuksena lokakuun lopulla Kyselytutkimuksesta vastasi projektin johtaja ja FCG Efeko Oy;n tutkimusasiantuntijat. Kyselytutkimus oli kommentoitava osalla seuduista.. Kyseltävät asiat on esitetty liitteessä. Kysely suoritettiin nettikyselynä. Kysely jaettiin kolmeen osaan. Kysymyssarjan ensimmäinen osa oli tarkoitettu poliittisille päättäjille ja tilahallinnon johtajille sekä kaupunkien ja kuntien talousjohdolle. Jälkimmäiset osat suunnattiin pelkästään tekniselle hallinnolle. Kyselyyn vastasi kahdeksalta seudulta 37 henkilöä. Koska syksyn kyselyn tulokset olivat tiukasta aikataulusta johtuen osittain puutteellisia, kyselyä täydennettiin vuoden 2008 maaliskuussa Turun ammattikorkeakoulun opiskelijoiden Aleksi Hakokarin ja Tommi Rantasen suorittamalla erillisellä lopputyöhön liittyvällä kyselyllä kuntien sisäisistä vuokrista keväällä Kysely kohdistettiin projektissa mukana oleville kunnille suoritetulla täydennyskyselyllä, joka kohdistui omaisuuden salkuttamiseen ja sisäisiin vuokriin.

7 1.3.4 Seminaarit Projektin aikana järjestettiin kolme seminaaria, joissa ensimmäisessä ( ) käsiteltiin seudullisen kyselyn tuloksia, ja sen perusteella tehtyjä johtopäätöksiä.toisessa seminaarissa ( ) seutukunnat esittelivät alueen aloitusseminaarin tuloksia ja sen jälkeen tehtyjä toimenpiteitä. Kolmas seminaari pidettiin Raportti Raportti muodostuu hankkeen kuvauksesta, eri toimintamallien soveltuvuuden analyysistä, kyselytutkimuksen tuloksista sekä seutujen omista eri toimintamallien soveltuvuutta seudulle käsittelevistä analyyseistä ja johtopäätöksistä. 2 TOIMITILOJA KOSKEVAT LÄHTÖTIEDOT JA -KÄSITYKSET SEKÄ KYSELYN TULOKSET 2.1 Kyselyjen tulokset Poliittisille päättäjille sekä toimitilahallinnon ja kuntien johdolle suoritettu kysely. Kyselyn eräitä keskeisiä havaintoja on esitetty seuraavassa; Syksyllä 2007 suoritetussa kyselyssä toimitilahallinnon suurimpina toimintaympäristömuutoksina nähtiin vanhusten määrän(keskuskunnat) lisääntyminen tai lasten määrän lisääntyminen(kehyskunnat), muuttovoitto(tappio), yritysten ja työpaikkojen määrän lisääntyminen ja korjausvelan merkityksen tiedostaminen. Nähtiin myös tarpeita pääomien vapauttamiseen ja elinkaarimallien soveltamiseen julkisten palvelurakennusten rakennuttamisessa ja peruskorjauksessa. Seudullisen toimitilahallinnon uudelleenorganisoimista oli keskusteltu yli 80%;ssa kyselyn kohteina olevista seuduista, ja toimitilapalveluista vartiointi, kunnossapito, huolto siivous ja hankinnat nähtiin järkeviksi hoitaa seudullisesti. Koska ostohalukkuutta toimitiloihin, erityisesti pitkäaikaisten vuokrausten tapauksessa esiintyi, nähtiin hyödylliseksi mallien löytäminen edullisuusvertailujen suorittamiseksi, joskin normaalit kiinteistötaloudelliset laskelmat koettiin osattavan riittävän hyvin joissakin kaupungeissa, jolloin tällaista tarvetta ei ollut. Toimitilastrategiaa tai tuottajatehtävien palvelustrategiaa oli kehitetty yli 60%:ssa vastaajakunnissa ja salkutusta käytetty apuvälineenä.. Seudullinen liikelaitos tai yhtiö sai huomattavaa kannatusta vastaajien keskuudessa. Toiseksi vaihtoehdoista nousi verkostoyhteistyömalli. Kuntien rajojen läheisyydessä olevien tilojen yhteiskäyttöä oli tarkasteltu yli 60%;ssa vastauksista ja sen lisäksi neljänneksessä vastauksista todettiin siihen tarvetta olevan. Pidettiin myös hyvänä pääsääntöisesti seudullisten toimitilapalveluiden järjestämistä siten, että omistus säilyisi kunnissa (keskinäinen kiinteistöyhtiö), joskin vähäisessä määrin pelättiin byrokratian kasvua. Oman omistuksen säilyttämistä kunnalla perusteltiin sillä, ettei tarvitse maksaa ulospäin peruspääoman korkoa, käytön ja hallinnan vapaudella, kunnan oman rahoituksen edullisuudella, arvonnousupotentiaalin hyödyntämisellä ja vaikeina aikoina myyntipotentiaalin säilyttämisellä, mutta toisaalta todettiin järkeväksi omistaa osa ja pitää osa vuokralla. Oman omistuksen haitoista todettiin pääoman sitoutuminen ja se että omista tiloista on vaikea päästä eroon, joskin sama ongelma ja ehkä vielä sitovampanakin todettiin pitkäaikaisista vuokrasopimuksista. Kuntien huonosta taloudellisesta tilanteesta syntyvät ylläpito-ongelmat nähtiin myös ongelmaksi (ei rahaa, jolloin tilat rappeutuvat). Eräänä ajatuksena oli elinkaariajattelun pohjalta noussut kysymys; pystyykö kunta kustannustehokkaimmin pitämään kiinteistönsä käyttökunnossa? Väestötappiokunnissa pelättiin kiinteistöjä jäävän käteen. Vajaakäyttöongelmaa pelättiin.

8 Seudullisen toimitilaorganisaation hyötyinä nähtiin asiantuntevuuden lisääntyminen (automaatio yms.) laajemman osaamispohjan(henkilöstön määrä ja laatu) vuoksi, suurempien hankintayksiköiden massatilaushyödyt, kuntarajapalveluiden järjestämisen rationaalisuuden edut, hallinnollisen päällekkäisyyden vähentyminen, ja pääomien vapautuminen. Kiinteistöliiketoiminta vahvistuisi, jolloin se irtautuisi kunnan muusta palvelutoiminnasta lisäten kiinteistöjohdon itsenäisyyttä ja kunta keskittyisi ydintoimintoihinsa jolloin tilakustannukset muodostuisivat käytön perusteella sekä elinkaariajattelun pohjalta. Haluttiin myös tilattoman palveluntuottajan voivan osallistua palvelukilpailuun. Palveluntuottajille saataisiin yhteiset vuokraperusteet ja ylläpidon ammattitaito kasvaisi sekä tilankäytön tehokkuutta voitaisiin ohjata. Seudullisen toimitilaorganisaation haitoiksi todettiin byrokratian kasvu, investointien oikea-aikaisuuden häiriintyminen, päätöksenteon etääntyminen kuntalaisista sekä palvelutason heikentyminen (tuottotavoitteen yliarviointi). Vaikeus käyttää investointeja kunnan talouden tasapainottamisen välineenä, keskuskunnan maksumieheksi joutuminen ja vastaavasti pienten kuntien aseman heikentyminen, omaisuuden arvojen määritys tasapuolisesti ja investointien seudullinen hallinta. Toimitilakysymysten liittymistä muihin kunnan strategioihin ilmeni vastauksissa varsin vähän. Kuitenkin maankäyttö-, elinkeino- ja palvelustrategioihin liittymistä oli havaittavissa ja tarpeen arvioitiin vahvistuvan, kun seudullista yhteistyötä kehitetään jatkossa. Toimitilahallinnon yhteistyön määrä yli kuntarajojen oli kyselyn aikana vuoden 2007 lokakuussa havaittavissa vielä varsin vähän ja sekin oli tuolloin keskusteluluonteista. Sittemmin tilanne on todennäköisesti ja seutuseminaarien kokemusten perusteella muuttunut huomattavasti. Kuitenkin jo tuolloin oli havaittavissa hankintayhteistyötä ja kaukovalvontayhteistyötä sekä suurten hankkeiden seudullista ajoitusta, siivousmitoitusta ja Vaasan seudulla urheiluhallien toteuttamista kuntayhtymäperiaatteella. Seudullisen yhteistyön hyötyinä nähtiin taloudelliset ja toiminnalliset edut, tehokkuuden kasvu ja toiminnan joustavuus yli kuntarajan(yhteinen toimitilojen käyttö), laadukkaat palvelut, yhteiset palveluverkkosuunnitelmat(mm. koulut, päiväkodit, kirjastot, liikuntatilat), kiinteistöjen omistajuuden ymmärtäminen(kiinteistönhallinnan ja asiantuntemuksen keskittäminen ja yhteisten resurssien käyttö) ja tilojen järkevän käytön tehostaminen Edelleen tähtääminen kuntaliitoksiin ja suuruuden ekonomian suomat edut. Seutuyhteistyö riskeinä nähtiin tehottomuus ja byrokratia, hallinnon palveluiden ja omistuksen etääntyminen käyttäjistä(demokratiavaje), päätöksenteon hankaluus, kustannusjako-ongelmat(vohankkeet) ja toisaalta se, ettei isoille keskuskunnille ole seutuyhteistyöstä mitään hyötyä(kustannukset vain nousevat), eikä toisaalta pienen ääni kuulu. Tärkeinä riskien pienentäjinä pidettiin peruskorjausten ajankohdista ja kustannusten jakoperusteista sopimista ja oikeaa tapaa, jolla omaisuus siirrettään yhteistyön piiriin. Kaikkiaan korostettiin yhteistyöhengen merkitystä. Kysymykseen luottamusmiesten mukana olemisesta seudullisen toimitilastrategian luomisessa, saatiin vastauksia melko vähän, ja niissä korostettiin virkamiesten valmistelutyön ohjaamisen ja reunaehtojen asettamisen merkitystä, päätöksenteossa mukana olemista, sekä tiedotus- ja keskustelutilaisuuksissa mukana olemista sekä päätösseminaarissa olemista. Konsernin yhtiöiden kiinteistöjen mukana pitämistä selvityksessä puolsi ja vastusti lähes yhtä moni vastaajista ja nähtiin, että myönteisissä tapauksissa toimistot sekä kiinteistöyhtiöt voisivat olla mukana. Sen sijaan osakeyhtiömuotoiset liikelaitokset ja tuotantolaitokset haluttiin pitää erillään projektista. Kysyttäessä miten kuntayhtymän kiinteistöt tulisi mielestänne ottaa huomioon seutuyhteistyötä kehitettäessä, saatiin valtaosassa vastaukseksi, että nämä kiinteistöt tulisi myös saada tähän projektiin mukaan ainakin myöhemmin. Lisäksi esiintyi ajatuksia niidenkin salkuttamisesta, yhteiseen kiinteistön ylläpitoon saamisesta. Kuntayhtymä nähtiin joissakin vastauksissa vuokralaiseksi, tai että se pitäisi saada vuokralle.

9 2.1.2 Tekniselle hallinnolle kohdistettu kysely Toimitilahallinnon ja toimitilapalveluiden organisointi Tekninen hallinto oli organisoitu neljässä kunnassa liikelaitosmuotoisesti, kahdeksassa oli nettoyksikkö ja kolmessa oli bruttoyksikkö. Toimitilojen ylläpito oli organisoitu kolmessa kunnassa liikelaitosmuotoisesti, seitsemässä oli nettoyksikkö, kolmessa bruttoyksikkö ja yhdessä hajautettuna siten, että hallintokunnissakin oli henkilöstöä Tarveselvitys- ja hankesuunnittelukäytäntö Tarveselvityksiä ja hankesuunnitelmia tehtiin suhteellisen vähän, jolloin pienessä kunnassa tehtiin vain tarveselvitys käyttäjän toimesta, kahdessa kunnassa molemmat tehtiin käyttäjän toimesta, kolmessa TS(tarveselvitys)käyttäjän ja(hs) hankesuunnitelma tilakeskuksen toimesta, neljässä molemmat tehtiin yhteistyössä ilman vastuurajoja tai ohjeistusta. Yhdessä tehtiin molemmat tilakeskuksen toimesta. Päätöksenteon päätöselimen määrittelyn kokorajat vaihtelivat; Tampereella kokoraja, jolloin hankesuunnitelma tulee laatia on 1M, Kouvolassa 0,5M ja Porissa 0,1 M. Turussa alle 1M ; n hankesuunnitelman hyväksyy hallintokunta, 1-2 M ; n hankkeen kaupunginhallitus ja yli 2 M ; n hankkeen hankesuunnitelman hyväksyy valtuusto Salkutuskäytäntö Salkutuskäytäntö vaihteli eri vastaajien kesken ja peustui, pitkän tähtäyksen omistamisen tavoitetilaan(pidetään, kehitetään, jalostetaan kehittämispotentiaali huomioonottaen, luovutaan), rakennuksen kuntoon, käyttöön, käyttötarkoitukseen, ja toiminnallisuuteen sekä ylläpitoluokitukseen ja kustannustehokkuuteen. Lisäksi salkuttamista pidettiin tarpeellisena kehittää toiminnallisen tehokkuuden, myyntipotentiaalin ja käyttötarkoituksen mukaan. Tarkemmin vastaukset on kuvattu liitteessä Sisäinen vuokra Vastaajilta kysyttiin sisäisen vuokran määräytymisperusteita ja saatiin seuraavan taulukon vastaukset. Pienemmissä kunnissa sisäinen vuokra ei useinkaan ole vielä käytössä, mutta suuremmilla on. Kunta Poisto (mistä laskettuna) Korko (mistä?) Suuruus Muut tekijät 2-2,5% Kaarina 3% (nykyhinnasta) 5,3M (5,2 /m²) Ylläpitovuokra (uudishankintahinnsta) Raisio Kokemäki Kuopio Lempäälä Pirkkala kivirakennus 2%/v ja puu; 2,5%/v hankintahinnasta Ei käytössä Sumu-tasapoistot, poistoaika 20-40v Sisältää kaiken ylläpidon 3% (tasearvosta) 2,87 /hum²/kk 4% tasearvosta (osakkeet 7%) 2,97 /hum²/kk Jälkikäteen toteutuneiden kustannusten mukaan vanhoissa rakennuksissa 1,75 % ja uusissa 4,5 % Turku 2% (uudishinnasta) (markkinakoron mukaan) nykyhinnasta Orivesi - 4,41 /hum2/kk Tampere 7 % 6,44 /hum²/kk Vaasa Pori Tasapoisto 1,75 % uudishinnasta 3 % tasearvosta 3,07 /hum² Toimikunta on määrittänyt tason Kunnossapito. siivous tilahallinto.isännöinti. Tontinvuokra.Yhteensä 6,44 /hum2/kk. Sisältää ylläpidon ja on suuruudeltaan3,64 /hum2/kk. Siivouksen kanssa 4,76 /hum2/kk Ulkoinen vuokratalonmiestoimi LVS, ulkol. hoito jätehuolto, kp, siivous. käyttäjäpalvelut.yhteensä6,92 /hum2/kk. Sisältää yläpidon maanvuokran, lämmityksen. Ylläpitovuokra ilman maanvuokraa 3,07 /hum2/kk. Maanvuokralisä 0,71 /hum2/kk. Ylläpitovuokra 1,94 /hum²/kk. Siivouslisä 1,78 /hum2/kk Ylläpitovuokra ilman maanvuokria ja vastikkeita 2,07 /hum2/kk- Maanvuokra 0,23 /hum2/kk ja vuokrat ja vastikkeet 0,55 /hum2/kk.

10 Kouvola Ylöjärvi Lahti Mustasaari Haahtelan korjausvastuu Tasapoisto, rakennuksista 2,5 %, varastoista 2,5-10% Ei tuottovaatimusta 3 % teknisestä arvosta(haahtela) Käyttömenot ja tontin vuokra Toimiala maksaa itse siivouksen ja sähköt Ylläpitovuokra ilman siivousta 3,92 /hum2/kk, mihin siivouslisä 3,30 /hum2/kk. 3-6 % 2,23 /hum²/kk Ylläpitovuokra 2,43 /hum2/kk Kerava Tasapoisto 5 % tasearvosta 3 % tasearvosta 4,11 /hum²/kk Turun ammattikorkeakoulun oppilaat Aleksi Hakokari ja Tommi Rantanen suorittivat erillisen kyselyn kuntien sisäisistä vuokrista, tarkentaakseen selvitystä keväällä Kysely kohdistettiin projektissa mukana oleville kunnille. Vuokrat olivat seuraavat; Kunta Pääomavuokra Ylläpitovuokra Kokonaisvuokra Muu vuokra Yhteensä /(m²*kk) /(m²*kk) /(m²*kk) /(m²*kk) /(m²*kk) Hamina (3,5-4,5) Järvenpää 6,49 3,39 9,88 9,88 Kerava 4,11 4,12 8,23 1,25***** 9,48 Kuopio 2,97 3,64 4,76* 6,61 7,73* 6,61 7,73* Mustasaari 2,23 2,43 4,66 4,66 Pirkkala 2,67 6,92** 9,59** 9,59** Raisio 2,87 6,44* 9,31* 9,31* Tampere 6,44 1,94 3,72* 8,38 10,16* 8,38 10,16* Turku 4, ****** 7,48 ****** 0,71**** 8,19****** Tuusula 6,30 3,50 9,80 9,80 Vaasa 3,07 2,08 5,15 0,78*** 5,93 Vähäkyrö (2-7) Ylöjärvi 7,90 3,92 7,22* 11,82 15,12* 11,82 15,12* Keskiarvo 4,50 3,76 8,26 8,51 *sisältää siivouksen,siivous ei ole keskiarvossa ** sisältää käyttäjäpalvelut erittelemättömänä ***vuokrat ja vastikkeet sekä maanvuokra ****tontinvuokra ***** pihat ulkoiset vuokrat, tekniset turvapalvelut ******Turussa käyttäjä maksaa sähkön ja veden, kyselyn perusteella (liite 2.2) redusoitu luku olisi ylläpidon osalta 3,74, ja kokonaisvuokra maanvuokrineen olisi 8,86 /m2/kk ja ilman maanvuokraa 8,15 /hum2/kk punaisella merkityt luvut ovat syksyn 2008 tarkistetut luvut Raision ylläpitovuokraan sisältyy siivous(1,36 /m2) ja maanvuokra mikä on ollut yhdistettynä hallinnon ja isännöinnin osioon sisältäen myös vakuutuksen jolloin isännöinnin ja hallinnon vuokra on yhteensä 1,62 /hum2/kk. Turun maanvuokra oli suuruudeltaan 0,71 /m2. Syksyllä 2008 suoritetun jälkitiedustelusta tarkennetut tiedot on taulukossa punaisella. Tarkempi ylläpitovuokra eriteltynä kuntakohtaisesti on esitetty seuraavassa taulukossa.

11 Tilatehoraportin keskiarvoon 7,06 /m²/kk verrattuna(vtt, Kari Nissinen; 2006) vuokratasot olivat keskimäärin selvästi korkeammat. Tilatehoraportissa kolmen suuren kaupungin; Mikkelin, Tampereen ja Jyväskylän pääomavuokra oli keskimäärin 4,67 /m²/kk eli vähän tämän selvityksen pääomavuokria korkeampi, mutta ylläpitovuokra vain 2,08 /m²/kk eli runsaat puolet tämän selvityksen keskimääräisestä ylläpitovuokrasta. Kohtaan muu vuokra Turku ilmoitti tonttivuokran. Voidaan todeta, että luonnollisesti otoksen erilaisuus ja tutkimuksen tekoaikojen ajankohtaero ero aiheuttavat eroja ylläpitovuokrien keskiarvoihin, mutta on ilmeistä, että ylläpitokustannusten nousu pakottaa kuntia nostamaan myös sisäisiä vuokria ainakin silloin, kun toimitaan nettoyksikkö- tai liikelaitosperiaatteella, jotta voidaan vuokratuloilla kattaa nousseet kustannukset Tilojen käytön tehokkuus Vastaajilta kysyttiin, miten ja milloin tilojen käytön tehokkuutta on arvioitu, ja mikä on ollut tulos. Tulokset on esitetty liitteen 2.2 taulukossa ja niistä voidaan todeta, että vastaajista noin 2/3 oli analysoinut tilojen käytön tehokkuutta ja että Kaarinassa, Tampereella, Lempäälässä, Vaasassa ja Turussa tilat olivat tehokkaassa käytössä. Kuopiossa tehokkuutta oli arvioitu eri verkostosuunnitelmien yhteydessä, mutta tehostumista ei ollut tapahtunut. Porissa vuokratoimikunnan mukaan tehottomuutta ilmenee. Kysyttäessä, miten tilojen käytön tehokkuutta voitaisiin parantaa kunnassa/alueella ja mitkä seikat estävät tilojen käytön tehokkuuden parantamista esitettiin liian pienistä yksiköistä luopumista esimerkiksi koulujen ja päiväkotien yhdistelmärakennuksilla, tilojen iltakäyttöä lisäämällä kasvattamalla esim. koulujen rehtorien taloudellista valtaa ja vastuuta, seudullista yhteistyötä lisäämällä(rajakoulut), tilaomaisuutta myymällä, vuokraruuvia käyttämällä, tilakeskusten valtuuksia lisäämällä ja hallinnoinnin selkeyttämisellä peruspalvelujen toimitilojen osalta. Vastaajilta kysyttiin, onko kunnissa asetettu tiloista luopumistavoitetta ja saatiin liitteen 2.3 mukaiset vastaukset. Puolessa kunnissa luopumistavoitetta ei ollut lainkaan asetettu. Kunnista Turussa oli asetettu 5 %; n luopumistavoite vuoteen 2015 saakka eli 5 % vuodessa, jota ei pidetty realistisena. Seuraavana oli Kuopion 10 %; n tavoite, joka todellisuudessa oli toteutunut kasvavina tilamäärinä. Raision tavoite oli 5 %, eli 5000m2. Tampereen käytäntö, jossa luopumistavoite perustuu salkutukseen, tuntuu perustellulta. Tähän suuntaan on myös Kouvola menemässä. Lahdessa omien tilojen määrä ei saa kasvaa Asiakastyytyväisyys Seuduilta kysyttiin, oliko suoritettu asiakastyytyväisyyskyselyjä, ja mitkä olivat olleet kyselyn tulokset. Kahdessatoista kunnassa neljästätoista kysely oli suoritettu (Liite 2.4)ja tulokset olivat olleet hyviä niin, että pieninkin ilmoitettu tyytyväisyyslukema oli 3,5. Kahdessa kunnassa kyselyä ei vielä ollut tehty. Yhdessä kunnassa todettiin parantamisen varaa olevan. Käydyissä keskusteluissa on tullut esille managerointimallin avulla olevan mahdollista vielä edelleen parantaa asiakastyytyväisyyttä Jyväskylän kaupungin kokemusten perusteella Energian käytön tehokkuus Seutujen energiankäytön kehitysprojekteja kysyttäessä saatiin seuraavat vastaukset;

12 Voi todeta, että useilla seuduilla asiaan on paneuduttu huolellisesti ja saatu hyviä tuloksia Korjausvelan suuruus, määrittelytapa ja sen kiinniottotavoite Kysyttäessä korjausvelan määrittelyn määrittelytapaa ja sen suuruutta ja kiinniottotavoitetta saatiin seuraavat tulokset; Korjausvelkaa lyhennetään systemaattisesti Turussa ja Kaarinassa. Muualla korjausvelka pysyy samana tai kasvaa

13 Sisäilman hallinta ja sisäilmatyöryhmä Sisäilmatyöryhmä oli yhdeksässä kunnassa ja kokemukset olivat olleet hyviä. Mukana on tilakeskusten lisäksi usein työterveyslääkäri, työsuojelupäällikkö ja työsuojeluvaltuutettuja Arvotietoja Kyselyn yhteydessä kyseltiin vastaajilta kiinteistömassaa koskevia arvotietoja, ja joistakin kaupungeista saatiin varsin perusteelliset tiedot, kun taas pienissä kunnissa arvotietojen hankkiminen on vasta käynnistymässä ja toteutuu tilarekisterien laatimisen yhteydessä myöhemmässä vaiheessa. Kunta Osakeomistuksen Ulkoa Suoraan omistetut tilat Ulos vuokratut kautta omistetut vuokratut Tasearvo, Nyky- Tase- Nyky- Tase- Tekninen JHH JHH JHH m²;t Miten laskettu? arvo arvo arvo arvo arvo Kaarina 35M - 106M ,4M 3,5M 3 860m² Raisio 45,3M hankinta. hintainen, jään m² nösarvo (sisältää myös osakkeet) Kokemäki ,39M - - 0m² Kuopio 165M - 643M 8000m² 5,2M - n. 13M - 25M 9 000m² Lempäälä m² Pirkkala 36,66 55M m² Turku 291M hank M 1419M 9M 109M 144M - 115M hinta-poistot M m² Tampere noin n.400m noin noin 865M 1305M 7M 9M 9M 150 kirjanpitoarvo 40M 100M M m² Vaasa 102M jäännösarvopoisto 380M 523M ei merkittävä m² ei merkittäv ä m² Lahti 171M 354M 611M 4,5M - - n. 10M 20M m² Vähäkyrö 4,1 M 21,9M 34,6M 60m² Vaasan ja Vähäkyrön sekä Pirkkalan luvut on tarkistettu alkuperäiseen kyselyyn verrattuna Turun ammattikorkeakoulun opiskelijoiden Aleksi Hakokarin ja Tommi Rantasen suorittaman lopputyön yhteydessä. Seuraavassa taulukossa on esitetty täydennyskyselyssä saatuja toimitilojen arvotietoja saman lopputyön perusteella. Kunta Hamina Kaikki tilat yhteensä Tasearvo, Miten Laskettu? Nykyarvo JHH 40,1M Nykyarvo % JHH;sta Järvenpää 190M 274M 69% Kerava 133,3M Tuusula 169,9M 210,5M 80,7% Ylöjärvi 60,5M 89,5M 133,6M 66% Mustasaari 34,7M

14 3 TOIMITILOJEN ORGANISOINTIMALLEJA JA VERTAILUPROSESSIN SUORITTAMISMENETTELY 3.1 Seudullisen toimitilahallinnon organisoinnin eri vaihtoehtojen peruskuvaus Kuntaliitossa on Oiva Myllytauksen toimesta laadittu kattava kuvaus seudullisen yhteistyön organisoimisesta ja se on esitetty seuraavalla sivulla esitetyssä kaaviossa. Perusmallit jakaantuvat isäntäkuntamalliin ja kuntayhtymämalliin. Isäntäkuntamalli taas jakaantuu taas kustannusjakomalliin ja taseyksikkömalliin, jotka taas jakaantuvat kaaviosta ilmenevällä tavalla alakohtiin. Myllyntaus on asemoinut samalla kunnallisen liikelaitoksen, kuntayhtymän liikelaitoksen ja liikelaitoskuntayhtymän samaan kaavioon, jolloin on helppo nähdä eri mallien suhde toisiinsa. Kaavio: Seudullisen yhteistyön organisointivaihtoehdot Kun halutaan ottaa tarkasteluun mukaan myös yhtiömuotoiset toimintamallit, on saman tahon toimesta laadittu seuraava kaavio (Lähde; Oiva Myllyntaus; Kuntien yhteistoiminta kunnan talousarviossa ja kirjanpidossa, Kuntaliitto). Lähde sisältää muutakin arvokasta tietoa mm. kirjanpidon kannalta.

15 Kaaviossa on kuvattu edellistä vieläkin laaja-alaisemmin kaikkia mahdollisia kuntien erilaisia Sopimusmall it Liikelaitos Muu taseyksikkö Laskennalline n Yhteistoimintamallit Laskenn. eriytys Nettoyksikk ö Projekti/ yhteinen virka Kutayhtymämallit Kuntalain mukaiset mallit Liittovaltuust o -malli Muut yhteistoimintayhteisöt Kuntayhtymä -kokous -malli Yhden toimielimen-malli Seutuyhteistyökokeilulaki (560/02) Seudullinen toimielin Yhti ö Osuuskun ta Yhdistys yhteistyömalleja. Sopimusmalleja ovat liikelaitos, muu taseyksikkö ja laskennalliset yksiköt kuten laskennallinen eriytys, nettoyksikkö ja projekti /yhteinen virka. Kuntayhtymämallit jakaantuvat kuntalain mukaisiin malleihin, kuten liittovaltuustomalliin, kuntayhtymäkokousmalliin tai yhden toimielimen malliin. Muita yhteistoimintayhteisömalleja ovat yhtiö, säätiö, osuuskunta ja yhdistys. 3.2 Vertailuprosessi Seuduille annettiin tehtäväksi valita mahdollisiksi organisaatiovaihtoehdoiksi 2 tai 3 erilaista vaihtoehtoa, joista tuli selvittää kunkin vaihtoehdon hyvät ja huonot puolet, ja sen perusteella valita kullekin seudulle edullisin vaihtoehto. Vaihtoehtojen tulokset on esitetty tämän raportin kappaleessa 5. Tämän projektin aikana on hyödynnetty systemaattista menettelytapaa, jolla on mahdollista objektiivisesti vertailla tilahallinnon organisoinnin eri vaihtoehtoja. Seudulliset toimintamallit voidaan toteuttaa useissa erilaisissa organisaatiomuodoissa. Vaihtoehtojen vertailuprosessi oli seuraava: Valitaan ensin toimintamalli ja sen jälkeen juridinen organisaatiomuoto. Kukin seutu valitsi 2-3 päätoimintamallia tarkasteltavakseen. Analyysin tulos esitetään tämän raportin luvussa 5. Apuvälineeksi vertailua varten oli annettu Turussa(kiinteistötalouspäällikkö Marko Selin) kehitetty liitteessä 3 esitetty vertailutapa, jossa kutakin päätoimintamallia tarkastellaan eri tekijöiden valossa. Näitä tekijöitä ovat esimerkiksi hankintalaki, verotus, päätöksenteko/hallinto, rahoitus ja talouden ohjaus, henkilöstön asema ja kunnan mahdollisuus irtautua sopimuksesta. Kunkin tekijän hyvät ja huonot puolet otetaan tarkasteluun eri organisaatiomuodoissa. Sitten määritellään eri toimintojen palvelujen hoitamistaho (tehdään itse, ulkoistetaan) Liitteessä 6. on esitetty esimerkkejä asukkaan kunnassa tehdystä tarkastelusta

16 Kuvassa 3. on esitetty eräiden toimintamallien juridisia eroja toisiinsa verrattuna: Kuva 3. Toimintamallien erot ja yhteneväisyydet Toimintamallin valinta vaikuttaa myös siihen, miten toimitilahallinto sijoittuu kuntakonserniin. Tarkasteltaessa koko kuntakonsernia voidaan puhua sisäisestä ja ulkoisesta konsernista. Juridiset mallit jakautuvat sisäisessä konsernissa toisaalta budjettisidonnaisiin yksiköihin, joihin kuuluvat mm nettoyksiköt ja bruttoyksiköt ja toisaalta taseyksiköihin. Budjettisidonnaiset yksiköt taas jakautuvat verorahoitteisiin ja sisäisen palvelun yksiköihin. Taseyksiköihin kuuluvat liikelaitokset ja muut taseyksiköt. Yhtiöt, säätiöt, yhdistykset ja osuuskunnat sekä kuntayhtymät muodostavat edellisten kanssa kunnan ulkoisen konsernin. Kuntakonserniin kuuluvat lisäksi kuntayhtymät ja osakkuusyhteisöt ja yhteisyhteisöt. (Lähde: Kuntaliiton julkaisu; Palvelujen organisointi, Oiva Myllyntaus) 3.3. Yksittäisen kunnan tai seudullisen toimitilahallinnon toteuttaminen kokonaisvastuumallilla tai tilaaja-tuottajamallilla Kuntien toimitilahallinto voidaan organisoida kahdella eri tavalla hallinnolliselta kannalta tarkasteltuna. Perinteinen tapa on ollut kokonaisvastuuperiaatteella tapahtuva ns. kokonaisvastuumalli, jolloin palvelujen tilaaminen ja tuottaminen tapahtuvat samassa organisaatiossa. Toinen malli on ns. tilaaja- tuottajamalli, missä tilaaja ja tuottaja on sijoitettu kunnassa eri hallintoyksikön alaisuuteen. Kummallakin mallilla on nähty olevan eräitä hyviä ja huonoja puolia. Kokonaisvastuumallia on perusteltu pääasiassa sillä, että asiakkaalle voidaan toimittaa kokonaisvaltainen palvelu siten, että saumakohtia eri vastuutahojen välillä ei muodostu, ja vastuut ovat selkeät. Tilaaja- tuottajamallia on perusteltu taas sillä, että se on askel suuntaan, jossa tuottajaorganisaatiot saadaan kilpailutilanteeseen yksityisen toimialan kanssa, mikä tehostaa oman tuotannon tehokkuutta Yksittäisen kunnan toimitilahallinnon organisointimallit ja yhteyksiä seudulliseen toimitilaorganisaatiooon

17 3.4.1 Bruttoyksikkö Bruttoyksikkö on kunnan taloudellinen toimintamuoto, jossa sitoviksi toimintayksiköntavoitteeksi asetetaan sekä tulot että menot, kumpikin erikseen. Menot ja tulot budjetoidaan erikseen määrärahoina ja tuloarvioina. Budjetointimalli ei motivoi, koska säästöt ja lisätulot menevät konsernin kassaan, eivätkä palaudu kiinteistökantaan esimerkiksi kiinteistökannan arvoa nostavien kunnossapitotöiden kautta. Seudullista yhteistoimintaa suunniteltaessa bruttoyksikkö voi toimia yhteistoimintayksikkönä isäntäkunnassa. Tällöin sitovia eriä isäntäkunnan talousarviossa ovat yhteistoiminnan menot ja kaikkien sopimuskuntien maksuosuudet. Lisäksi isäntäkunnan on budjetoitava oma maksuosuutensa määrärahana yhteistoiminnan menoihin. Kun menettely johtaa menojen kaksinkertaiseen budjetointiin isäntäkunnassa, ei bruttoyksikköä voida pitää suositeltavana mallina Nettoyksikkö Nettoyksikkö on yhtä kuntaa tarkasteltaessa kunnan taloudellinen toimintamuoto, jossa sitovaksi toimintayksikön tavoitteeksi on asetettu käyttötaloudessa toimintakate ja poistot tai niiden erotus. Tässä yhteydessä nettoyksiköllä tarkoitetaan yhteistoimintayksikkönä toimivaa nettoyksikköä isäntäkunnassa. Tällöin sitova erä isäntäkunnan talousarviossa on yhteistoiminnan menojen ja muiden sopimuskuntien maksuosuuksien erotus. Investointien osalta sitovuustasona on hankintamenot korjattuna rahoitusosuuksilla ja myynnit huomioiden. Positiivisena piirteenä toiminnassa on se, että lisätulot tai pienentyneet menot palautuvat kiinteistökantaan esimerkiksi mahdollisuutena tehdä laajemmin kunnossapitotöitä ja siten nostaa kiinteistökannan arvoa. Liikelaitokseen verrattuna nettoyksiköllä ei ole tasejatkuvuutta, jolla voi vuoden lopussa olla kuntien talouteen vaikuttavia ongelmallisia vaikutuksia esim. siten, että pyritään kuluttamaan liiallinen ylijäämä varastohankinnoin yms. Seudullista toimintatapaa suunniteltaessa nettoyksikkö on askel edistyksellisempään suuntaan kuin bruttoyksikkö siitä syystä, että se motivoi kunnossapitotöiden lisääntymisen kautta kiinteistökannan kunnon säilyttämiseen. Puutteena mallissa on kuitenkin se, että tasejatkuvuutta ei ole. Tässä yhteydessä nettoyksiköllä tarkoitetaan lisäksi yhteistoimintayksikkönä toimivaa nettoyksikköä isäntäkunnassa. Tällöin sitova erä isäntäkunnan talousarviossa on yhteistoiminnan menojen ja muiden sopimuskuntien maksuosuuksien erotus. Investointien osalta sitovuustasona on hankintamenot korjattuna rahoitusosuuksilla myynnit huomioonottaen Liikelaitos Kunnallinen liikelaitos on toimintamuoto, jossa kunnan tehtäviä hoidetaan liiketoiminnan tai liiketaloudellisten periaatteiden mukaan. Liiketoiminnan tunnuspiirteitä ovat seuraavat: merkittävä osuus liikevaihdosta muodostuu kunnan organisaation ulkopuolelle tapahtuvasta myynnistä toiminta ja investoinnit rahoitetaan tulorahoituksella toiminta on markkinaehtoista siten, että asiakkuus on sopimusperusteista ja asiakkaalla tilaajana on harkintavaltaa Hoidettaessa toimintaa liiketaloudellisten periaatteiden mukaisesti, tulee toiminnalle asettaa kannattavuusvaatimus ja investoinnit tulee lähtökohtaisesti rahoittaa tulorahoituksella. Hinnoittelussa tulee noudattaa kustannusvastaavuutta eli hinnoittelun omakustannushinta-ajattelua. Kuitenkin toimintaa voidaan tukea kunnan avustuksilla ja tuilla (otettava kuitenkin huomioon kunnan toimiala- ja valtiontukisäännökset).

18 Seuraavat ehdot tulee täyttyä liikelaitosta perustettaessa: kannattavuusvaatimus (eli toiminta ja investoinnit rahoitetaan lähtökohtaisesti tulorahoituksella) hinnoittelussa noudatetaan etukäteen määritelttyä omakustannushintaa (ennakkohinnoitteluvaatimus) voidaan tukea kunnan avustuksilla ja tuilla (kunnan toimiala ja valtiontukisäännökset) Osakeyhtiö Kunnallinen toiminta voidaan organisoida osakeyhtiömuotoon siten, että osakeyhtiö on kunnan (kuntien) määräysvallan alainen. Niiden toimintaa säätelee osakeyhtiölaki. Kuntalaki säätelee valittaessa kunnan (kuntien) edustaja hallintoon, osittain edustajien vastuukysymyksissä sekä yhtiön toimialaa määriteltäessä. Kuntien perustamat osakeyhtiöt eivät ole pelkästään liikevoiton tavoitteluun tarkoitettuja. Rahoituksellisesti yhtiöt ovat itsenäisiä, ja voivat hankkia rahoitusta vapailta markkinoilta. Osakeyhtiön avulla tavoitellaan kunnassa ammattimaista kiinteistöjen hallintaa ja korkeatasoista alan osaamista. Osakeyhtiö ei kuulu kunnan organisaatioon, mutta sen sijaan kuntakonserniin. Osakeyhtiön toimintaan ei sovelleta julkisuusperiaatetta. Osakeyhtiömuotoista toimintaa ohjataan talousarvioissa asetetuilla toiminnallisilla ja taloudellisilla tavoitteilla, esim. sitoutuneen pääoman tuottovaatimuksella, sekä hallitustyöskentelyn kautta, riippuen osakeyhtiön toiminta-alasta. 3.5 Seudullisen toimitilahallinnon yhteistyön toimintamallit ja organisointitavat Verkostoyhteistyön periaatteella tapahtuva toimintatapa Kunnat voivat tässä mallissa syventää yhteistyötään ilman hallinnollisia uudelleenjärjestelyjä. Jos kuntien tilahallintoyksiköille ei anneta itsenäistä päätösvaltaa, jolloin tilahallinto ja henkilöstö ovat epäitsenäisessä asemassa kunnissa, voidaan tuloksia saavuttaa vain rajoitetusti. Parempi tulos saavutetaan muodostettaessa kuntien itsenäiset tilahallintotoiminnot, joille delegoidaan valmisteluvaltuutus. Tällöin koordinoimisesta ja yhteensovittamisesta vastaa tilalaitosjohtajien kokous, joka valitsee eri toiminta-alueiden eli tiimien vetäjät ja hankkii toiminnalle tarvittavat resurssit. Tiimeille voidaan vastuuttaa toimitilahallinnon eri tehtäviä, jolloin byrokratialta vältytään. Kaikissa vaiheissa tulee ottaa huomioon kuitenkin kilpailulainsäädännön asettamat puitteet. Mikäli halutaan laajentaa toimintaaluetta kilpaillun toiminnan piiriin, on syytä harkita muiden mallien, kuten esimerkiksi isäntäkuntamallin, liikelaitoskuntayhtymän tai yhtiön käyttöä. Esimerkiksi seuraavanlaisten kehitysprojektien järjestämisessä verkostoyhteistyömallia kannattaa harkita Tilahallinnon tukipalveluiden hankinta Tietoverkkoyhteistyö Rekrytointi Hankinnat Rakennuttaminen Sisäilmakysymykset Kuntien rajalla olevien toimitilojen yhteiskäyttökysymykset Muut kysymykset, jotka yhteistyössä koetaan tarpeellisiksi Näitä varten on mielekästä perustaa erilliset tiimit ja tiimeille vastuutahot tasapuolisesti kunkin kunnan erityisosaaminen ja kehittämistoiveet huomioon ottaen.

19 3.5.2 Seudullisen toimitilahallinnon erilaiset organisointimallit Kuntayhtymä ja kuntayhtymän liikelaitos Kuntayhtymän liikelaitoksen ja kunnan liikelaitoksen luonne on varsin identtinen ja siitä syystä seuraavassa esitetyt periaatteet pätevät molempiin. Kuntalain78 :n mukaan Kuntayhtymä perustetaan kuntien välisellä valtuustojen hyväksymällä sopimuksella, joka on nimeltään perussopimus. Järjestämisvastuun siirtyessä kuntayhtymälle yksittäinen kunta luopuu kuntayhtymän toimialaan kuuluvissa asioissa päätösvallastaan ja voi vaikuttaa asiaan kuntayhtymään valittujen yhtymäkokousedustajien tai muiden luottamushenkilöiden kautta. Laki ei määrittele päätöksenteossa tarvittavaa organisaatiota, vaan päätöksenteosta, toimielinten jäsenten lukumäärästä ja äänivallan perusteista voidaan joustavasti sopia kuntien välisessä, valtuustojen hyväksymässä perussopimuksessa. Kuntayhtymän päätösvaltaa käyttävää toimielintä (yhtymäkokous ja valtuusto) lukuun ottamatta kokoonpanossa on noudatettava jäsenkuntien valtuustoissa edustettuina olevien eri ryhmien kunnallisvaaleissa saamia ääniosuuksia. Kuntayhtymä voidaan perustaa kuntarajojen yli tapahtuvaa seutuyhteistyötä varten. Kuntayhtymä voi olla myös tytäryhteisö, jos jäsenkunnan osuus peruspääomasta tuo enemmistön äänivallasta. Tällöinkin kuntayhtymä yhdistetään jäsenkuntien konsernitilinpäätöksiin peruspääoman jäsenosuuksien mukaisessa suhteessa. Kuntayhtymiä ohjataan yhtymän hallitus- ja valtuustotyöskentelyn kautta sekä markkinaohjauksen välinein. Yhtymien omistajaohjausta vahvistetaan painottamalla substanssiosaamista yhtymien hallintoelimien jäsenvalinnoissa,ja omistajavalvonnan selkeällä kohdentamisella kaupungin hallinnossa. Kuntayhtymän liikelaitosta kuntayhtymä ohjaa samoin kuin kunta ohjaa omia liikelaitoksiaan. Kunnallinen liikelaitos on toimintamuoto, jossa kunnan tehtäviä hoidetaan liiketoiminnan tai liiketaloudellisten periaatteiden mukaan. Näitä samoja periaatteita noudatetaan myös kuntayhtymän liikelaitoksessa. Liiketoiminnan tunnuspiirteitä ovat seuraavat: merkittävä osuus liikevaihdosta muodostuu kunnan organisaation ulkopuolelle tapahtuvasta myynnistä toiminta ja investoinnit rahoitetaan tulorahoituksella toiminta on markkinaehtoista siten, että asiakkuus on sopimusperusteista ja asiakkaalla tilaajana on harkintavaltaa Hoidettaessa toimintaa liiketaloudellisten periaatteiden mukaisesti, tulee toiminnalle asettaa kannattavuusvaatimus ja investoinnit tulee lähtökohtaisesti rahoittaa tulorahoituksella. Hinnoittelussa tulee noudattaa kustannusvastaavuutta eli hinnoittelun omakustannushinta-ajattelua. Kuitenkin toimintaa voidaan tukea kunnan/kuntayhtymänavustuksilla ja tuilla (otettava kuitenkin huomioon kunnan toimiala- ja valtiontukisäännökset). Seuraavat ehdot tulee täyttyä liikelaitosta perustettaessa: kannattavuusvaatimus (eli toiminta ja investoinnit rahoitetaan lähtökohtaisesti tulorahoituksella) hinnoittelussa noudatetaan etukäteen määritelttyä omakustannushintaa (ennakkohinnoitteluvaatimus) voidaan tukea kunnan/kunnanyhtymän avustuksilla ja tuilla (kunnan toimiala ja valtiontukisäännökset) Kuntayhtymän hallinto 1. Kuntayhtymän jäsenkunnat

20 Jäsenkuntaluettelo/omistajat Yhtymäkokous/Valtuusto Jäsenkunnat käyttävät päätösvaltaansa yhtymäkokouksessa. Kukin jäsenkunta valitsee yhtymäkokoukseen edustajan. Yhtymäkokouksessa on kunkin jäsenkunnan valitsemalla edustajalla peruspääomaosuutta vastaava äänimäärä. Minkään jäsenen äänimäärä ei voi ylittää Jäsenyydestä aiheutuvien oikeuksien ja velvollisuuksien on oltava tasapainossa, joten mainitun perusperiaatteen kanssa ilmeisessä ristiriidassa olevat perussopimuksen määräykset voidaan lainvastaisina kumota. 2. Hallitus Yhtymäkokouksen valitsema ja sen tehtävät määrätään yhtymäkokouksen hyväksymässähallintosäännössä. Hallitus valvoo kuntayhtymän etua, ja edustaa yhtymää ja tekee sen puolesta sopimukset hallintosäännön mukaisesti. 3. Kuntayhtymän johtaja Esittelijänä toimii kuntayhtymän johtaja. Kuntayhtymän johtajan ottaa ja erottaa hallitus ottaa ja lisäksi myöntää eron. Johtaja johtaa kuntayhtymän operatiivista toimintaa. Liikelaitoskuntayhtymä on kuntien tai kuntayhtymien yhdessä perustama kuntayhtymä, jonka tehtävänä on harjoittaa liiketoimintaa tai liiketaloudellisten periaatteiden mukaista toimintaa. Perustamisen edellytyksenä on, että liikelaitoskuntayhtymä perustetaan kuntalain 10 a ;n mukaiseksi liikelaitokseksi. Liikelaitoskuntayhtymää ohjataan yhtymän hallitus- ja valtuustotyöskentelyn kautta sekä markkinaohjauksen välinein. Liikelaitoskuntayhtymään sovelletaan kuntalain kuntayhtymää koskevia säännöksiä, jollei liikelaitosluvussa (10 a ) toisin säädetä. Ylin päätösvalta aina yhtymäkokouksella. Vertailukohtana voidaan pitää osakeyhtiön yhtiökokousta. Edustajat valitaan kuhunkin kokoukseen erikseen. Perustamissopimuksessa tulee mahdollistaa yhteistyö kuntien tai kuntayhtymien kanssa. On syytä määritellä huolellisesti liikelaitoskuntayhtymän kokousedustustapa, joka voidaan kirjata perustamissopimukseen. Perustamissopimuksessa tulee ainakin ilmetä seuraavaa: nimessä on oltava liikelaitoskuntayhtymä yhtymäkokousmalli tulee määritellä jäsenet voivat myös olla kuntayhtymiä yhtymäkokousedustajien ja muiden toimielinten jäsenten lukumäärä ja äänivallan perusteet (jos asukasluku, huomioitava kuntayhtymän/kunnan asukaspohja) yhtymäkokousedustajat valitaan kuhunkin kokoukseen erikseen toimiala; tehtävät 87 a ; n mukaisia yhtymäkokouksella ei ole otto-oikeutta johtokunnan johtosäännössä määriteltyihin asioihin Toimielimet ovat seuraavat: 1. Yhtymäkokous (liikelaitoskuntayhtymä) 2. Johtokunta pakollinen toimielin jäsenet valitsee yhtiökokous ei vaalikelpoisuusrajoituksia

VIRASTOSTA LIIKELAITOKSEKSI. 1. Toiminnan haasteet kiristyvässä kuntataloudessa

VIRASTOSTA LIIKELAITOKSEKSI. 1. Toiminnan haasteet kiristyvässä kuntataloudessa 1 VIRASTOSTA LIIKELAITOKSEKSI 1. Toiminnan haasteet kiristyvässä kuntataloudessa Kiinteistömassan ylläpidon kustannukset ovat kasvaneet viime vuosina huomattavasti nopeampaa kuin yleinen kustannuskehitys

Lisätiedot

Tampereen seudulla asukkaiden määrä oli seuraava (Lähde: Kaupunkisuunnitelmien asiantuntija-arvioinnin loppuraportti, Kuntaliitto yms. 2008).

Tampereen seudulla asukkaiden määrä oli seuraava (Lähde: Kaupunkisuunnitelmien asiantuntija-arvioinnin loppuraportti, Kuntaliitto yms. 2008). Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Tekniset palvelut I.Ojala/30.9.2008 Seudullinen toimitila hanke 1. Tampereen seutu Tampereen seudulla asukkaiden määrä oli seuraava (Lähde: Kaupunkisuunnitelmien asiantuntija-arvioinnin

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN TILALIIKELAITOS TOIMINTASUUNNITELMA. 1. Johdanto

KEMIJÄRVEN TILALIIKELAITOS TOIMINTASUUNNITELMA. 1. Johdanto 1 KEMIJÄRVEN TILALIIKELAITOS TOIMINTASUUNNITELMA 1. Johdanto Liikelaitoksen tehtävänä on vastata kaupungin omistuksessa tai hallinnassa olevista toimitiloista ja yritystiloista ja niihin välittömästi liittyvistä

Lisätiedot

Uusi kuntalaki: Miten omistajaohjausta vahvistetaan ja yhteistoimintamuotoja selkeytetään Kuntalaki uudistuu -seminaari Kuntatalo 3.6.

Uusi kuntalaki: Miten omistajaohjausta vahvistetaan ja yhteistoimintamuotoja selkeytetään Kuntalaki uudistuu -seminaari Kuntatalo 3.6. Uusi kuntalaki: Miten omistajaohjausta vahvistetaan ja yhteistoimintamuotoja selkeytetään Kuntalaki uudistuu -seminaari Kuntatalo 3.6.2014 Johtava lakimies Kirsi Mononen Kuntakonserni ja kunnan toiminta

Lisätiedot

Kuntayhtymien purkaminen ja perustaminen

Kuntayhtymien purkaminen ja perustaminen Kuntayhtymien purkaminen ja perustaminen Uuden kuntalain ja järjestämislain näkökulmasta Kuntien sote forum 27.1.2015 Kaupunginlakimies Tiina Mikkola Hallituksen esitys kuntalaiksi vp. 268/2014 Järjestämislakia

Lisätiedot

Tilakustannukset osana palvelun kustannusrakennetta

Tilakustannukset osana palvelun kustannusrakennetta Tilakustannukset osana palvelun kustannusrakennetta Investointien ja toiminnan muutosten vaikutukset palvelujen kustannuksiin Keskeiset periaatteet Kuntayhtymä vuokraa tilat pääsääntöisesti jäsenkunnilta

Lisätiedot

Johda kunnan toimintaa kokonaisuutena uuden kuntalain kehykset johtamiselle. Minna-Marja Jokinen Lainsäädäntöneuvos Valtiovarainministeriö

Johda kunnan toimintaa kokonaisuutena uuden kuntalain kehykset johtamiselle. Minna-Marja Jokinen Lainsäädäntöneuvos Valtiovarainministeriö Johda kunnan toimintaa kokonaisuutena uuden kuntalain kehykset johtamiselle Minna-Marja Jokinen Lainsäädäntöneuvos Valtiovarainministeriö Esityksen teemat Kunnan toiminnan johtaminen kokonaisuutena Kuntastrategia

Lisätiedot

Helsingin kaupungin kiinteistöviraston. Tilakeskus

Helsingin kaupungin kiinteistöviraston. Tilakeskus Helsingin kaupungin kiinteistöviraston Tilakeskus Tilakeskuksen tehtävät Ammattimainen Helsingin kaupungin toimitilojen hallinta Tilojen osto, myynti ja kiinteistökehitys Vuokraus hallintokunnille ja ulkopuolisille

Lisätiedot

Kuntayhtymän nimi on JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä. Liikelaitoskuntayhtymä käyttää markkinointi- ja aputoiminimenä JIK ky -nimeä.

Kuntayhtymän nimi on JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä. Liikelaitoskuntayhtymä käyttää markkinointi- ja aputoiminimenä JIK ky -nimeä. 1 (7) JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä Perussopimus A. Yleiset määräykset 1 Kuntayhtymän nimi ja kotipaikka Kuntayhtymän nimi on JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä. Liikelaitoskuntayhtymä käyttää

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA 2012 Nro 4 KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Soveltamisala 2 Toimintaperiaatteet Tässä taloussäännössä annetaan

Lisätiedot

Sote-uudistus ja Keski-Suomen kuntien talous

Sote-uudistus ja Keski-Suomen kuntien talous Sote-uudistus ja Keski-Suomen kuntien talous 27.1.2015 Ari Hirvensalo Talousjohtaja 27.1.2015 2 27.1.2015 3 27.1.2015 7 Reunaehtoja: Sote-laki hyväksytään maaliskuussa SHP:n toiminta lakkaa 31.12.2016

Lisätiedot

OMISTAJUUDEN MERKITYS INFRASTRUKTUURI- JA TILAPALVELUISSA. Tampereen yliopisto 8.10.2010 Harri Juhola

OMISTAJUUDEN MERKITYS INFRASTRUKTUURI- JA TILAPALVELUISSA. Tampereen yliopisto 8.10.2010 Harri Juhola OMISTAJUUDEN MERKITYS INFRASTRUKTUURI- JA TILAPALVELUISSA Tampereen yliopisto 8.10.2010 Harri Juhola Tekninen toimiala Kunnan järjestämät palvelut Palvelut, joista kunnan on huolehdittava Vapaaehtoiset

Lisätiedot

Pori-konserni ja sen johtaminen. Esa Lunnevuori

Pori-konserni ja sen johtaminen. Esa Lunnevuori Pori-konserni ja sen johtaminen Esa Lunnevuori Kunnallisesta toiminnasta Viime vuosina on toteutettu merkittävä ja syvälle käynyt toiminnan muutos Emokunnan lähipiiriin on rakennettu mittava kuntakonserni

Lisätiedot

OSAKASSOPIMUS TREDU-KIINTEISTÖT OY

OSAKASSOPIMUS TREDU-KIINTEISTÖT OY OSAKASSOPIMUS TREDU-KIINTEISTÖT OY 2 (7) Sisällys 1. Sopimuksen osapuolet... 3 2. Määritelmät... 3 3. Sopimuksen tarkoitus... 3 4. Yhtiön toiminnan tarkoitus... 3 5. Yhtiön omistussuhteet... 4 5.1. Omistusosuudet...

Lisätiedot

KUNTALAIN UUDISTUS JA SEN VAIKUTUKSET KUNTAKONSERNIN JOHTAMISEEN. Oulu 18.2.2014 Marketta Kokkonen

KUNTALAIN UUDISTUS JA SEN VAIKUTUKSET KUNTAKONSERNIN JOHTAMISEEN. Oulu 18.2.2014 Marketta Kokkonen KUNTALAIN UUDISTUS JA SEN VAIKUTUKSET KUNTAKONSERNIN JOHTAMISEEN Oulu 18.2.2014 Marketta Kokkonen Sisältö 1. Kunnan toiminta ja ohjaus verkostomaailmassa 2. Kunnan johtamisen kokonaisuus ja johtamisen

Lisätiedot

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET 1. TALOUTTA JA TOIMINTAA KOSKEVAT OHJEET JA SÄÄNNÖT Kaupungin taloudenhoitoa ja sen järjestämistä ohjaavat kuntalain 8. luku, kirjanpitolaki ja asetus, kirjanpitolautakunnan

Lisätiedot

Valtion vuokrajärjestelmä Vuokrakäsikirja

Valtion vuokrajärjestelmä Vuokrakäsikirja Valtion vuokrajärjestelmä Vuokrakäsikirja 24.5.2016 Sisällysluettelo Johdanto 1. Vuokran määräytyminen valtion vuokrajärjestelmässä... 4 2. Kokonaisvuokran pääomaosuuden ja pääomavuokran määräytyminen...

Lisätiedot

KUUMA -liikelaitoksen johtokunnan tehtävänä on johtaa ja kehittää kuntayhteistyötä.

KUUMA -liikelaitoksen johtokunnan tehtävänä on johtaa ja kehittää kuntayhteistyötä. SISÄLLYSLUETTELO 1. LUKU, LIIKELAITOKSEN JOHTOKUNTA... 2 1 Toimiala... 2 2 Johtokunnan kokoonpano ja toimikausi... 2 3 Johtokunnan tehtävät ja ratkaisuvalta... 3 4 Päätöksenteko johtokunnassa... 3 2. LUKU,

Lisätiedot

Konserniyhteisöjen tavoitteet 2015. 2.5 Tavoitteiden asettaminen konsernijohdolle ja kaupungin edustajille tytäryhteisöissä

Konserniyhteisöjen tavoitteet 2015. 2.5 Tavoitteiden asettaminen konsernijohdolle ja kaupungin edustajille tytäryhteisöissä Konserniyhteisöjen tavoitteet 2015 2.5 Tavoitteiden asettaminen konsernijohdolle ja kaupungin edustajille tytäryhteisöissä Valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI Kokouspäivämäärä Sivu. Kaupunginvaltuusto 20.06.2011 1

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI Kokouspäivämäärä Sivu. Kaupunginvaltuusto 20.06.2011 1 Kaupunginvaltuusto 20.06.2011 1 Dnro KH: 2062 /2011 11 Liikelaitosten toimintaperiaatteet Hämeenlinnan kaupungin kuntakonsernissa KH 6.6.2011 4 Valmistelijat kaupunginlakimies Kari Suokas p. 03 621 2398,

Lisätiedot

Elinkaarimallien taloudelliset arviointiperusteet ja analyysit

Elinkaarimallien taloudelliset arviointiperusteet ja analyysit Elinkaarimallit ja -palvelut tulosseminaari Elinkaarimallien taloudelliset arviointiperusteet ja analyysit Hanna Kaleva KTI Kiinteistötieto Oy 26.9.2006 ELINKAARIMALLIT kehityshanke: KTI:n osaprojekti:

Lisätiedot

Tulevaisuuden sairaala OYS 2030 ohjelmakokonaisuuden rahoitus

Tulevaisuuden sairaala OYS 2030 ohjelmakokonaisuuden rahoitus POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Tulevaisuuden sairaala OYS 2030 ohjelmakokonaisuuden rahoitus talousjohtaja Jarkko Raatikainen Strategian mukainen toteutus- ja rahoitusmalli Tulevaisuuden sairaala

Lisätiedot

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 1.12.2003 1. luku YLEISTÄ 1 Soveltamisala Tätä johtosääntöä sovelletaan Kajaanin kaupungin ylläpitämän, kunnallisena

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen päämäärä ja tavoitteet Päämääränä väestön

Lisätiedot

Kuntayhtymän omaisuus sekä vastuut ja velvoitteet

Kuntayhtymän omaisuus sekä vastuut ja velvoitteet Kunnanhallitus 332 25.08.2014 Kunnanvaltuusto 79 01.09.2014 EVTEK-kuntayhtymän purkaminen 379/00.04.02/2013 Kunnanhallitus 25.08.2014 332 Selostus EVTEK-kuntayhtymä Kuntayhtymän jäsenkunnat sekä osuudet

Lisätiedot

Kuntayhtymän nimi on Peruspalvelukuntayhtymä Kallio Kuntayhtymän kotipaikka on Ylivieskan kaupunki.

Kuntayhtymän nimi on Peruspalvelukuntayhtymä Kallio Kuntayhtymän kotipaikka on Ylivieskan kaupunki. Peruspalvelukuntayhtymä Kallion PERUSSOPIMUS I YLEISTÄ Tällä sopimuksella Alavieskan kunta, Nivalan kaupunki, Sievin kunta ja Ylivieskan kaupunki sopivat kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevan puitelain

Lisätiedot

Kaukolämpötoiminta Siikalatvan kunnassa sisältää seuraavaa:

Kaukolämpötoiminta Siikalatvan kunnassa sisältää seuraavaa: Kunnanhallitus 236 08.12.2014 Kunnanhallitus 253 22.12.2014 Kunnanhallitus 18 12.01.2015 Kunnanvaltuusto 10 26.01.2015 KUNNAN KAUKOLÄMPÖTOIMINNAN YHTIÖITTÄMINEN Kunnanhallitus 08.12.2014 236 Kuntalain

Lisätiedot

kunnan ja kuntayhtymän toiminnan suunnittelussa helmikuu 2014

kunnan ja kuntayhtymän toiminnan suunnittelussa helmikuu 2014 Uudet kilpailuneutraliteettisäännökset kunnan ja kuntayhtymän y toiminnan suunnittelussa helmikuu 2014 KESKEISET UUDISTUKSET Kuntalain ja kilpailulain muutokset tulivat voimaan 1.9.2013 Tavoitteena ensisijaisesti

Lisätiedot

Tuotantotoimintojen yhtiöittäminen strategisena valintana- case Turku

Tuotantotoimintojen yhtiöittäminen strategisena valintana- case Turku Tuotantotoimintojen yhtiöittäminen strategisena valintana- case Turku Jouko Turto/ 22.5.2015 Kuntien yhtiöittämisvelvoitteet Lainsäädännön muutokset ovat pakottaneet kuntia yhtiöittämään liikelaitoksina

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNGIN KONSERNIOHJEET. Hyväksytty kaupunginvaltuuston kokouksessa.. 1. Konserniohjeen tarkoitus ja soveltamisala

LOVIISAN KAUPUNGIN KONSERNIOHJEET. Hyväksytty kaupunginvaltuuston kokouksessa.. 1. Konserniohjeen tarkoitus ja soveltamisala LOVIISAN KAUPUNGIN KONSERNIOHJEET Hyväksytty kaupunginvaltuuston kokouksessa.. 1. Konserniohjeen tarkoitus ja soveltamisala Tällä konserniohjeella luodaan puitteet kuntakonserniin kuuluvien yhteisöjen

Lisätiedot

Ylläpitomallien informaatio ja keskustelupäivä, perjantaina 29. toukokuuta 2009 Rovakatu 2

Ylläpitomallien informaatio ja keskustelupäivä, perjantaina 29. toukokuuta 2009 Rovakatu 2 Ylläpitomallien informaatio ja keskustelupäivä, perjantaina 29. toukokuuta 2009 Rovakatu 2 Kulttuuri instituuttia ei perustettu tilanäkökulmasta lähtien. syksyllä 2004 valtuuston päättämänä tehtävänä perustetulla

Lisätiedot

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUYHTYMÄ

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUYHTYMÄ MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUYHTYMÄ Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2015 Taloussuunnitelma vuosille 2016-2017 Mikkelin ammattikorkeakouluyhtymän hallitus 20.11.2014 95 Mikkelin ammattikorkeakouluyhtymän

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 16

Espoon kaupunki Pöytäkirja 16 25.02.2015 Sivu 1 / 1 738/00.04.01/2015 16 Espoon uuden sairaalan aula- ja turvallisuuspalvelujen organisointi HUS -Servis liikelaitoksen ja HUS -Kiinteistö Oy:n Turvapalvelujen hoidettavaksi (Kh/Kv) Valmistelijat

Lisätiedot

Kuntainfran palveluiden. organisoitumista vat Vaihtoehtojen edut ja haitat. organisoitumistavat Vaihtoehtojen edut ja haitat

Kuntainfran palveluiden. organisoitumista vat Vaihtoehtojen edut ja haitat. organisoitumistavat Vaihtoehtojen edut ja haitat Kuntainfran palveluiden organisoitumistavat Vaihtoehtojen edut ja haitat Kuntainfran palveluiden organisoitumista vat Vaihtoehtojen edut ja haitat Mikko Belov, Projekti-insinööri Sisältö Kuntien kadunpidon

Lisätiedot

Talousarvio ja vuosien 2012-2013 taloussuunnitelma

Talousarvio ja vuosien 2012-2013 taloussuunnitelma Vesihuoltolaitoksen johtokunta 4 19.01.2011 Vesihuoltolaitoksen johtokunnan käyttösuunnitelma vuodelle 2011 2/02.02.02/2010 VESI 4 Kuntalain mukaan kunnanvaltuuston hyväksymä talousarvio on kunnan kaikkia

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2015 Taloussuunnitelma 2015-2017. Teknisen tuotannon liikelaitos KOUVOLAN KAUPUNKI. Liikelaitosten johtokunta 24.9.

TALOUSARVIO 2015 Taloussuunnitelma 2015-2017. Teknisen tuotannon liikelaitos KOUVOLAN KAUPUNKI. Liikelaitosten johtokunta 24.9. KOUVOLAN KAUPUNKI TALOUSARVIO 2015 Taloussuunnitelma 2015-2017 Liikelaitosten johtokunta 24.9.2014 1 Liikelaitokset Vastuuhenkilö Toimielin Liikelaitoksen johtaja Jari Horppu Liikelaitosten johtokunta

Lisätiedot

Kuntamarkkinat Palveluasuminen ja hankintalainsäädäntö

Kuntamarkkinat Palveluasuminen ja hankintalainsäädäntö Kuntamarkkinat Palveluasuminen ja hankintalainsäädäntö Juha Myllymäki Johtava lakimies Suomen Kuntaliitto Palvelujen järjestäminen JÄRJESTÄMISVASTUU KUNTA ISÄNTÄKUNTA (YHTEISTOIMINTA-ALUE) KUNTAYHTYMÄ

Lisätiedot

HAMINAN VESI LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

HAMINAN VESI LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ HAMINAN VESI LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 11.11.2008 84 Noudatetaan 1.1.2009 alkaen 1 Toimiala Tässä johtosäännössä määritellään vesihuoltolaitoksen, sen johtokunnan ja toimitusjohtajan

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kuopion seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kunnallinen Asetuskokoelma

Kunnallinen Asetuskokoelma N:o 490/2012 Pietarsaaren kaupungin Kunnallinen Asetuskokoelma TALOUS JA TILINTARKASTUSSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston hyväksymä 16.12.1996 9 muutettu kaupunginvaltuuston kokouksessa 30.1.2001 12 muutettu kaupunginvaltuuston

Lisätiedot

KYSELY OSALLISTUMISESTA SOTE-TUOTANNON SUUNNITTELUUN JA VALMISTELUUN KESKI-UUDELLAMAALLA

KYSELY OSALLISTUMISESTA SOTE-TUOTANNON SUUNNITTELUUN JA VALMISTELUUN KESKI-UUDELLAMAALLA Kh 19.1.2015 25 KYSELY OSALLISTUMISESTA SOTE-TUOTANNON SUUNNITTELUUN JA VALMISTELUUN KESKI-UUDELLAMAALLA Joulukuussa 2014 julkistetun sote-järjestämislakiluonnoksen mukaan kuntayhtymien on ilmoitettava

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNGIN JA LAPINJÄRVEN KUNNAN SOPIMUS SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN YHTEISTOIMINTA-ALUEESTA

LOVIISAN KAUPUNGIN JA LAPINJÄRVEN KUNNAN SOPIMUS SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN YHTEISTOIMINTA-ALUEESTA LOVIISAN KAUPUNGIN JA LAPINJÄRVEN KUNNAN SOPIMUS SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN YHTEISTOIMINTA-ALUEESTA Loviisan kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx Lapinjärven kunnanvaltuusto xx.xx.2014 xx 2

Lisätiedot

16.12.2013. I.1 Hallituksen työjärjestys ja toimitusjohtajan tehtävät. 1. Raskone Oy:n hallintoelimet. 1.1. Yhtiökokous

16.12.2013. I.1 Hallituksen työjärjestys ja toimitusjohtajan tehtävät. 1. Raskone Oy:n hallintoelimet. 1.1. Yhtiökokous 16.12.2013 I.1 Hallituksen työjärjestys ja toimitusjohtajan tehtävät 1. Raskone Oy:n hallintoelimet 1.1. Yhtiökokous Osakeyhtiölain mukaan ylintä päätäntävaltaa osakeyhtiössä käyttää yhtiökokous, joka

Lisätiedot

Kuntalain yhtiöittämisvelvollisuutta koskevat poikkeukset (Kuntalaki 2 b )

Kuntalain yhtiöittämisvelvollisuutta koskevat poikkeukset (Kuntalaki 2 b ) Kuntalain yhtiöittämisvelvollisuutta koskevat poikkeukset (Kuntalaki 2 b ) Kunnan toiminta kilpailutilanteessa markkinoilla ja kilpailuneutraliteetin valvontaseminaari Helsinki 15.11.2013,Kuntatalo Tero

Lisätiedot

YPÄJÄN KUNNAN KONSERNIOHJEET

YPÄJÄN KUNNAN KONSERNIOHJEET Kh 18.3.2012 53 LIITE 15 YPÄJÄN KUNNAN KONSERNIOHJEET Hyväksytty: Voimaantulo: 1 YLEISTÄ 1.1 Määrittelyt Kuntakonsernilla tarkoitetaan kunnan ja yhden tai useamman muun yhteisön muodostamaa taloudellista

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 68. 68 Lausunto Espoo Catering -liikelaitoksen keskuskeittiötä koskevan hankesuunnitelman päivityksestä

Espoon kaupunki Pöytäkirja 68. 68 Lausunto Espoo Catering -liikelaitoksen keskuskeittiötä koskevan hankesuunnitelman päivityksestä 20.05.2015 Sivu 1 / 1 1959/10.03.02/2012 68 Lausunto Espoo Catering -liikelaitoksen keskuskeittiötä koskevan hankesuunnitelman päivityksestä Valmistelijat / lisätiedot: Reijo Ahtiainen, puh. 050 365 3809

Lisätiedot

28.10.2013 Ari Hiltunen

28.10.2013 Ari Hiltunen 28.10.2013 Ari Hiltunen Kaupunginhallituksen kokous 28.10.2013 Ari Hiltunen, toimitusjohtaja Mitattavuus ja vaikuttavuus Välittömät vaikutukset eli mitä tehdään ja välilliset tulokset muiden toimijoiden

Lisätiedot

TEKNISTEN PALVELUJEN KILPAILUTTAMISEN HAASTEET. 17.02.2012 Markku Teppo Deveco Oy

TEKNISTEN PALVELUJEN KILPAILUTTAMISEN HAASTEET. 17.02.2012 Markku Teppo Deveco Oy TEKNISTEN PALVELUJEN KILPAILUTTAMISEN HAASTEET 17.02.2012 Markku Teppo Deveco Oy Kunnan teknisen toimen palvelut ovat tärkeitä asukkaille Kiristyneessä kuntataloudessa kunnilla on ollut vaikeuksia teknisen

Lisätiedot

KAINUUN TOISEN ASTEEN KOULUTUSLIIKELAITOKSEN (KAIKU -LIIKELAITOKSEN) JOHTOSÄÄNTÖ

KAINUUN TOISEN ASTEEN KOULUTUSLIIKELAITOKSEN (KAIKU -LIIKELAITOKSEN) JOHTOSÄÄNTÖ KAINUUN TOISEN ASTEEN KOULUTUSLIIKELAITOKSEN (KAIKU -LIIKELAITOKSEN) JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 24.9.2012 57. Voimassa 1.1.2013 alkaen. 1. Yleistä 1 Soveltamisala Tätä johtosääntöä sovelletaan

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lappeenrannan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

SOPIMUS VAKKA SUOMEN SANOMAIN KUNTAYHTYMÄN PURKAMISESTA JA PERUSSOPIMUKSEN MUUTTAMISESTA

SOPIMUS VAKKA SUOMEN SANOMAIN KUNTAYHTYMÄN PURKAMISESTA JA PERUSSOPIMUKSEN MUUTTAMISESTA luonnos 11.8.2014 SOPIMUS VAKKA SUOMEN SANOMAIN KUNTAYHTYMÄN PURKAMISESTA JA PERUSSOPIMUKSEN MUUTTAMISESTA 1. Sopimuksen tausta ja tarkoitus Vakka Suomen Sanomain kuntayhtymä (jäljempänä kuntayhtymä )

Lisätiedot

Kuntauudistus sote kuntien tehtävät. Kari Prättälä 2.4.2013

Kuntauudistus sote kuntien tehtävät. Kari Prättälä 2.4.2013 Kuntauudistus sote kuntien tehtävät Kari Prättälä 2.4.2013 Kehysriihi + rakennelaki Kuntarakennelaki annetaan eduskunnalle huhtikuun alussa siten, että laki voi tulla voimaan 1.7.2013 alkaen. Kuntien tulee

Lisätiedot

Tämän sopimuksen sopijaosapuolina ovat seuraavat Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n omistajakunnat (jäljempänä sopijakunnat):

Tämän sopimuksen sopijaosapuolina ovat seuraavat Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n omistajakunnat (jäljempänä sopijakunnat): Luonnos 16.03.2012 Yhteistoimintasopimus jätehuoltoviranomaisena toimimisesta 1. Sopimuksen osapuolet Tämän sopimuksen sopijaosapuolina ovat seuraavat Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n omistajakunnat (jäljempänä

Lisätiedot

Haukiputaan kunta. Konserniohjeet

Haukiputaan kunta. Konserniohjeet Haukiputaan kunta Konserniohjeet 17.1.2011 2 Sisältö 1 Kuntakonserni... 3 2 Konserniohjeiden soveltamisala... 3 3 Kunnan ohjausvallan käyttäminen... 3 3.1. Hallinnon järjestäminen... 4 3.2. Toiminnan suunnittelu...

Lisätiedot

4. Arvioikaa ehdotetun sote-alueen kuntayhtymän hallintomallin toimivuutta kansanvallan ja kunnan omistajaohjauksen näkökulmasta?

4. Arvioikaa ehdotetun sote-alueen kuntayhtymän hallintomallin toimivuutta kansanvallan ja kunnan omistajaohjauksen näkökulmasta? 1 Espoon vastaus Kuntaliiton kyselyyn sote-uudistuksesta TAUSTATIETOJA: 1. Kunta: Espoo 2. Vastauksen antaja: Kaupunginhallitus HALLINTO JA PÄÄTÖKSENTEKO Hallintomalli Kuntalain mukaan lähtökohta on, että

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lahden seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

Metsähallituksen uusi toimintamalli

Metsähallituksen uusi toimintamalli Metsähallituksen uusi toimintamalli 17.2.2011 Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Liikelaitos METSÄHALLITUS -KONSERNI nykyisellään PÄÄJOHTAJA Metsähallituksen yhteiset konserniyksiköt

Lisätiedot

KIINTEISTÖLIIKELAITOS

KIINTEISTÖLIIKELAITOS KIINTEISTÖLIIKELAITOS Kiinteistöliikelaitos vastaa koulutuskuntayhtymän kiinteistönpidosta Omistuksesta ja kiinteistökehityksestä Toimitilasuunnittelu Rakennuttaminen (suunnittelun ohjaus, rakentaminen)

Lisätiedot

KUNTAKYSELY SOTE-UUDISTUKSESTA 2014 Lomake word-muodossa ilman logoja 1.2015 / mps

KUNTAKYSELY SOTE-UUDISTUKSESTA 2014 Lomake word-muodossa ilman logoja 1.2015 / mps KUNTAKYSELY SOTE-UUDISTUKSESTA 2014 Lomake word-muodossa ilman logoja 1.2015 / mps Kunnan- ja kaupunginhallituksille Kuntaliiton hallitus on 4.12.2014 kokouksessaan päättänyt tehdä kuntakyselyn niistä

Lisätiedot

APPORTTIOMAISUUDEN LUOVUTUSKIRJA (Luonnos 30.10.2014)

APPORTTIOMAISUUDEN LUOVUTUSKIRJA (Luonnos 30.10.2014) APPORTTIOMAISUUDEN LUOVUTUSKIRJA (Luonnos 30.10.2014) Raahen kaupungin ja Raahen Satama Oy:n välillä KH 4.11.2014 KV 10.11.2014 2 SISÄLLYS APPORTTIOMAISUUDEN LUOVUTUSKIRJA...3 OSAPUOLET...3 TAUSTA JA TARKOITUS...3

Lisätiedot

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUYHTYMÄ

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUYHTYMÄ MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUYHTYMÄ Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2014 Taloussuunnitelma vuosille 2015-2016 Mikkelin ammattikorkeakouluyhtymän hallitus 21.11.2013 67 Mikkelin ammattikorkeakouluyhtymän

Lisätiedot

Toimitilavuokran tausta ja laskentatavan päivitys 2014 Tila- ja asuntojaoston kokous 27.5.2013. Tilakeskus liikelaitos Carl Slätis

Toimitilavuokran tausta ja laskentatavan päivitys 2014 Tila- ja asuntojaoston kokous 27.5.2013. Tilakeskus liikelaitos Carl Slätis Toimitilavuokran tausta ja laskentatavan päivitys 2014 Tila- ja asuntojaoston kokous 27.5.2013 Tilakeskus liikelaitos Carl Slätis Toimitilavuokran tausta Nykyinen toimitilavuokra ja sen laskentaperiaatteet

Lisätiedot

Yhteistoiminnan kirjaukset talous- ja toimintatilastossa

Yhteistoiminnan kirjaukset talous- ja toimintatilastossa 1(6) Yhteistoiminnan kirjaukset talous- ja toimintatilastossa 1) Isäntäkunta tuottaa ja/tai tilaa palvelut sopimuskuntien puolesta a) Taulukko 01 Käyttötalous: Isäntäkunta kirjaa kustannukset ja tuotot

Lisätiedot

SOPIMUS TILOJEN VUOKRAUKSESSA NOUDATETTAVISTA YLEISISTÄ PERIAATTEISTA. 1.4 Kauniaisten kaupunki Kauniaistentie 10, 02700 Kauniainen

SOPIMUS TILOJEN VUOKRAUKSESSA NOUDATETTAVISTA YLEISISTÄ PERIAATTEISTA. 1.4 Kauniaisten kaupunki Kauniaistentie 10, 02700 Kauniainen SOPIMUS TILOJEN VUOKRAUKSESSA NOUDATETTAVISTA YLEISISTÄ PERIAATTEISTA 1 Osapuolet 1.1 Helsingin kaupunki PL 1, 00099 Helsingin kaupunki 1.2 Espoon kaupunki PL 5, 02771 Espoo 1.3 Vantaan kaupunki Asematie

Lisätiedot

ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Käsittelyt ja hyväksynnät:

ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Käsittelyt ja hyväksynnät: ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Käsittelyt ja hyväksynnät: Johtokunta Yhtymähallitus Yhtymävaltuusto 10.6.2008 LIIKELAITOS EDUPOLIN JOHTOSÄÄNTÖ 1. LUKU YLEISTÄ 1 Ylläpitäjä Liikelaitos Edupoli on kuntalain

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta 12.2.2008

Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta 12.2.2008 Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta 12.2.2008 Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Asuntoasiain työryhmän loppuraportti: Asuntoasiain organisointiselvitys Toimeksianto: Selvitetään, voidaanko pääkaupunkiseudulle

Lisätiedot

Yrityskehityksen ja elinkeinotoiminnan organisoitumisen vaihtoehdot. Selonteko valtuustolle 4.11.2013 Muutosjohtaja Risto Kortelainen

Yrityskehityksen ja elinkeinotoiminnan organisoitumisen vaihtoehdot. Selonteko valtuustolle 4.11.2013 Muutosjohtaja Risto Kortelainen Yrityskehityksen ja elinkeinotoiminnan organisoitumisen vaihtoehdot Selonteko valtuustolle 4.11.2013 Muutosjohtaja Risto Kortelainen 23.10.2013 Elinkeinopoliittiset toiminta- ja organisaatiomallit JYVÄSKYLÄ

Lisätiedot

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Talouspalvelut 1.6.2015 Palvelukeskuksille VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET KÄYTTÖTALOUSOSA Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi

Lisätiedot

Kuntayhtymän nimi on Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Hyvinkään kaupunki.

Kuntayhtymän nimi on Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Hyvinkään kaupunki. ^IIT^ ^ 1 UUDENMAAN PÄIHDEHUOLLON KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS 1 luku YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Nimi ia kotipaikka Kuntayhtymän nimi on Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Hyvinkään kaupunki.

Lisätiedot

LAUSUNNON ANTAMINEN HUS-TILAKESKUKSELLE SISÄISEN VUOKRAN LASKENNAN JA SOVELTAMISEN PERIAATTEISTA

LAUSUNNON ANTAMINEN HUS-TILAKESKUKSELLE SISÄISEN VUOKRAN LASKENNAN JA SOVELTAMISEN PERIAATTEISTA HUS-Logistiikka johtokunta 32 22.10.2009 LAUSUNNON ANTAMINEN HUS-TILAKESKUKSELLE SISÄISEN VUOKRAN LASKENNAN JA SOVELTAMISEN PERIAATTEISTA LOGIS 32 HUS-Tilakeskus on pyytänyt lausuntoa sisäisen vuokran

Lisätiedot

ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ

ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ 1.1.2005 - ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ P E R U S S O P I M U S 1. Luku SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ 1 Nimi ja kotipaikka Kuntayhtymän nimi on Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Lisätiedot

Investointien rahoituksen vaihtoehdot ja valinta / PM

Investointien rahoituksen vaihtoehdot ja valinta / PM Investointien rahoituksen vaihtoehdot ja valinta / PM Kuntayhtymän talousarviossa ja suunnitelmassa investointien määrä on pyritty pitämään poistojen suuruusluokassa. Suuret rakennusinvestoinnit (esim.

Lisätiedot

LIIKETOIMINNAN JOHTOKUNTA. Vastuuhenkilö: Teknisen keskuksen johtaja

LIIKETOIMINNAN JOHTOKUNTA. Vastuuhenkilö: Teknisen keskuksen johtaja LIIKETOIMINNAN JOHTOKUNTA Vastuuhenkilö: Teknisen keskuksen johtaja Teknisen keskuksen tavoitteena on tuottaa kaupungin sisäiset tuki- ja muut palvelut laadukkaasti, tehokkaasti ja kilpailukykyisesti.

Lisätiedot

Kuntayhtymän sekä kunnan ja kuntayhtymän omistaman osakeyhtiön kuuluminen

Kuntayhtymän sekä kunnan ja kuntayhtymän omistaman osakeyhtiön kuuluminen 1 (5) Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto LAUSUNTO 102 29.11.2011 Kuntayhtymän sekä kunnan ja kuntayhtymän omistaman osakeyhtiön kuuluminen kuntakonserniin 1 Lausuntopyyntö 1.1 Varsinainen lausuntopyyntö

Lisätiedot

Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen

Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen Kunnanhallitus 174 14.09.2015 Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen 235/02.00.00/2015 Kunnanhallitus 14.09.2015 174 Valmistelija: kunnansihteeri Asian tausta: Sonkajärven kunnan

Lisätiedot

SIPOON VESIHUOLTOLIIKELAITOS

SIPOON VESIHUOLTOLIIKELAITOS SIPOON VESIHUOLTOLIIKELAITOS Johtosääntö Sipoon kunta Sisällys 1 Liikelaitoksen nimi... 2 2 Liikelaitoksen toimiala... 2 3 Johtokunnan kokoonpano... 2 4 Johtokunnan tehtävät ja ratkaisuvalta... 2 5 Esittely...

Lisätiedot

Tekniikka, kaavoitus ja ympäristö ryhmän vastaukset

Tekniikka, kaavoitus ja ympäristö ryhmän vastaukset Tekniikka, kaavoitus ja ympäristö ryhmän vastaukset Yleisötilaisuus Vaajakoskella 14.11.2007 Pj. Ari Hiltunen Työryhmän jäsenet Hiltunen Ari, Jyväskylä, pj Autere Anna, Jyväskylä Colliander Jari, Jyväskylän

Lisätiedot

1 MIKÄ ON SÄÄTIÖ? 1.1 Peruskäsitteitä

1 MIKÄ ON SÄÄTIÖ? 1.1 Peruskäsitteitä 1 MIKÄ ON SÄÄTIÖ? Säätiö on perustajansa asettama erillisvarallisuus, jota hoitaa erillinen hallinto ja jolla toteutetaan perustajan määräämää hyödyllistä tarkoitusta. Säätiön perustaja laatii säätiön

Lisätiedot

PORIN KAUPUNGIN T A L O U S S Ä Ä N T Ö. (Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 1.9.2014) I YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ

PORIN KAUPUNGIN T A L O U S S Ä Ä N T Ö. (Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 1.9.2014) I YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ PORIN KAUPUNGIN T A L O U S S Ä Ä N T Ö (Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 1.9.2014) I YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ 1 Soveltamisala Kaupungin taloudenhoidossa ja taloushallinnon järjestämisessä on sen lisäksi, mitä

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Kuntayhtymän nimi on Vaasan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Vaasan kaupunki.

Kuntayhtymän nimi on Vaasan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Vaasan kaupunki. 1(7) VAASAN SAIRAANHOITOPIIRI 1.1.2012 PERUSSOPIMUS 1. LUKU KUNTAYHTYMÄ 1 Nimi ja kotipaikka Kuntayhtymän nimi on Vaasan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Vaasan kaupunki. 2 Tehtävät

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kotkan-Haminan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP TALOUSARVION 2015 TOTEUTUMINEN AJALTA Koulutusyhtymä tilikauden 1-3/2015 jaksotettu tulos on 138.000 euroa negatiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Jyväskylän seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Jyväskylän seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Jyväskylän seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖ KUNNAN EDUSTAJANA YHTYMÄSSÄ JA YHTIÖSSÄ kaupunginlakimies Pekka Virkkunen 13.2.2013

LUOTTAMUSHENKILÖ KUNNAN EDUSTAJANA YHTYMÄSSÄ JA YHTIÖSSÄ kaupunginlakimies Pekka Virkkunen 13.2.2013 LUOTTAMUSHENKILÖ KUNNAN EDUSTAJANA YHTYMÄSSÄ JA YHTIÖSSÄ kaupunginlakimies Pekka Virkkunen 13.2.2013 KUNTIEN VÄLISIÄ YHTEISTOIMINTAMUOTOJA Kunnat voivat tehdä yhteistyötä julkis- tai yksityisoikeudellisessa

Lisätiedot

Rahoitusmallien lähtökohdat

Rahoitusmallien lähtökohdat Viimeaikoina Suomeen esitettyjä rahoitusmalleja ja niiden arviointia Olli-Pekka Ryynänen Kuopio Rahoitusmallien lähtökohdat Yksi- vai monikanavainen rahoitus Pyritään yksikanavaisuuteen uhkana jopa 3-

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

Investointien rahoituksen vaihtoehdot ja valinta / PM

Investointien rahoituksen vaihtoehdot ja valinta / PM 17.5.2011 1(6) Investointien rahoituksen vaihtoehdot ja valinta / PM Kuntayhtymän talousarviossa ja suunnitelmassa investointien määrä on pyritty pitämään poistojen suuruusluokassa. Suuret rakennusinvestoinnit

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA TUUSULAN VESIHUOLTOLIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA TUUSULAN VESIHUOLTOLIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA TUUSULAN VESIHUOLTOLIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Valtuusto 14.10.2013 118 Voimaan 1.1.2014 Sisällysluettelo I LUKU... 2 1 Toimiala... 2 II LUKU... 2 2 Johtokunta... 2 III LUKU...

Lisätiedot

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi LUONNOS 1 (8) Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi Esityksen pääasiallinen sisältö Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kevasta annettua lakia siten, että itsehallintoalueet olisivat Kevan

Lisätiedot

ALUEIDEN JA KIINTEISTÖJEN KÄYTÖN TEHOSTAMINEN

ALUEIDEN JA KIINTEISTÖJEN KÄYTÖN TEHOSTAMINEN ALUEIDEN JA KIINTEISTÖJEN KÄYTÖN TEHOSTAMINEN 13.5.2015 ESKO KORHONEN JOHTAVA KONSULTTI (FT, RI, RTA) FCG KONSULTOINTI OY esko.korhonen@fcg.fi 050 361 1781 4,0 3,5 3,0 Kuntien ja kuntayhtymien vuosikate,

Lisätiedot

RAHOITUSSUUNNITELMA JA TOTEUTETTAVUUS Tuukka Forsell, Jyrki Harjula, Annikki Niiranen ja Inspira 5/16/2013 1

RAHOITUSSUUNNITELMA JA TOTEUTETTAVUUS Tuukka Forsell, Jyrki Harjula, Annikki Niiranen ja Inspira 5/16/2013 1 RAHOITUSSUUNNITELMA JA TOTEUTETTAVUUS Tuukka Forsell, Jyrki Harjula, Annikki Niiranen ja Inspira 5/16/2013 1 Rahoitus- ja toteutusmallien arviointi 1. Hankeen lähtökohtien määrittely 2. Vaihtoehtoiset

Lisätiedot

Lausunto Hirvensalon koulun ja Kaupunkiteatterin omistusjärjestelyn verokohtelusta

Lausunto Hirvensalon koulun ja Kaupunkiteatterin omistusjärjestelyn verokohtelusta Ernst & Young Oy Elielinaukio 5 B 00100 Helsinki Finland Puhelin 0207 280 190 Faksi 0207 280 199 www.ey.com/fi Laatija: Seppo Heiniö Veroasiantuntija 17.12.2013 Lausunto Hirvensalon koulun ja Kaupunkiteatterin

Lisätiedot

KUNTIEN SÄÄSTÖTOIMET JA TULONLISÄYSKEINOT

KUNTIEN SÄÄSTÖTOIMET JA TULONLISÄYSKEINOT KUNTIEN SÄÄSTÖTOIMET JA TULONLISÄYSKEINOT SYKSY 211 Kunnallisalan kehittämissäätiö KAKS VTK Anna Laiho Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ...4 2. SÄÄSTÖTOIMET JA TULONLISÄYSKEINOT KUNNISSA....5 2.1 Tehdyt säästötoimet.5

Lisätiedot

omistajapolitiikka TkT, KTM Eija Vinnari Turun kauppakorkeakoulu k k k Laskentatoimen laitos eija.vinnari@tse.fi Kuka omistaa vesihuoltolaitokset?

omistajapolitiikka TkT, KTM Eija Vinnari Turun kauppakorkeakoulu k k k Laskentatoimen laitos eija.vinnari@tse.fi Kuka omistaa vesihuoltolaitokset? Vesihuoltolaitosten l it t omistajapolitiikka TkT, KTM Eija Vinnari Turun kauppakorkeakoulu k k k Laskentatoimen laitos eija.vinnari@tse.fi Kuka omistaa vesihuoltolaitokset? 95 % vedestä tuotetaan kuntien

Lisätiedot

Energiatehokkaan korjausrakentamisen hankintojen kompastuskivet. Lahden Tilakeskus Kiinteistöpäällikkö Jouni Arola

Energiatehokkaan korjausrakentamisen hankintojen kompastuskivet. Lahden Tilakeskus Kiinteistöpäällikkö Jouni Arola Energiatehokkaan korjausrakentamisen hankintojen kompastuskivet Lahden Tilakeskus Kiinteistöpäällikkö Jouni Arola Henkilöstön määrä 35 Tilakanta (oma ja vuokrattu yht.) 453 000 m 2 TA 2014 Liikevaihto

Lisätiedot

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx 2 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin

Lisätiedot