Kokeella kohti kenraalikuntaa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kokeella kohti kenraalikuntaa"

Transkriptio

1 Ruotuväki, PL 25, HKI MP2 Itella Oyj Syyria-tarkkailijoita kotiin Aseettoman rauhanturvaamisen tulevaisuus mietityttää maailmalla, sivu vuosikerta n:o 14 (1103) verkossa > Kuva: Jarno Riipinen Kokeella kohti kenraalikuntaa Maanpuolustuskorkeakoulun jatkotutkintojärjestelmää uudistetaan. Tulevaisuudessa puolustusvoimien korkeimpiin johtotehtäviin valmistavalle yleisesikuntaupseerikurssille haetaan erillisen pääsykokeen kautta. Uudistuksen tavoitteena on tasapuolinen hakujärjestelmä, jossa kaikki hakijat ovat samalla viivalla. uutiset, sivu 3 Varusmiessoittokunta Sveitsissä uutiset, sivu 4 Ruudinraivaajat sukeltavat Siikajärvellä kentällä, sivu 10 Kesäteattereita Peter Panista vääpeli Körmyyn vapaalla, sivu 15

2 2 ruotuväki 14/2012 pääkirjoitus Syrjäytymiskielto? nurkka Tahto puolustaa Kaksi kuukautta sitten tapahtuneen Hyvinkään ampumistapauksen jälkeen puheenaiheeksi nousi jälleen nuorten miesten henkinen hyvinvointi ja syrjäytyminen. Monet mielipidevaikuttajat vaativat lisää rahaa mielenterveyspalveluihin tai yhä tiukempaa aselakia. Mutta vähemmän on keskusteltu siitä, miten asevelvollisuusjärjestelmä voi estää syrjäytymistä. Varusmiespalvelus tai siviilipalvelus voi ehkäistä syrjäytymistä, mutta monesti suuremmassa syrjäytymisvaarassa ovat henkilöt, Syrjäytymisvaarassa ovat henkilöt, jotka eivät suorita asevelvollisuutta lainkaan. tornitouhua jotka eivät suorita palvelusta lainkaan. Kutsuntojen yhteydessä on olemassa Aikalisähanke, mutta siihenkin sitoutuminen on vapaaehtoista. Asevelvollisuuslaki edellyttää, että tärkeä viranomaistieto tulee puolustusvoimille. Osa lääkäreistä pitää kuitenkin hoitosuhteen luottamuksellisuutta merkittävämpänä kuin tätä lakia. Viranomaisten on jaettava tietoa saumattomasti ja luottamuksellisesti. Silti tärkeämpää on, että tiedot johtavat johonkin toimintaan. Toiminta on kuitenkin lähes mahdotonta, ellei asianosainen itse ole halukas siihen. *** Pitäisikö lainsäädännön mahdollistaa voimakkaampia keinoja puuttua syrjäytymisvaarassa olevan elämään? Kun Saksassa oli vielä hiljattain yleinen asevelvollisuus, se oli mahdollista suorittaa myös sosiaali- ja terveyspalvelujen piirissä. Suomen entinen puolustusvoimain komentaja, amiraali Juhani Kaskeala pohti viisi vuotta sitten, voisiko tällainen malli istua meille. Puolustusvoimat haluaa olla yhteiskunnan apuna syrjäytymisen estämisessä, mutta tiukkenevissa talousraameissa se käy entistä haasteellisemmaksi. Enää ei ole mahdollista kouluttaa palveluskelvotonta osaa ikäluokasta kevyempiin tehtäviin. Jos jostain vain löytyisi rahaa ja tahtoa, ehkä Suomessakin olisi mahdollista tarjota varusmies- ja siviilipalvelukselle kolmas vaihtoehto minkälainen se sitten olisikin. Estäisikö syrjäytymistä kolmas, kevennetty vaihtoehto kansalaisvelvollisuuden suorittamiseen? *** Myös kutsuntajärjestelmää voisi olla mahdollista kehittää yhä tehokkaammaksi. Sveitsissä järjestetään kutsunnat kantoneittain kuudessa kutsuntakeskuksessa. Kolmipäiväisen tilaisuuden päätteeksi kerrotaan kaikille heidän tulevan koulutuksensa aikataulu ja suunta. Löytyisikö vastaavanlaisella menetelmällä vaikka kevennetty palvelus syrjäytymisalttiille henkilölle? Voitaisiinko kutsunnat määrätä pakollisiksi myös naisille, jolloin tilaisuus olisi ehkä enemmän tietopaketin kaltainen? Ongelmia ovat tietenkin raha, tilat ja aika. Kustannukset eivät välttämättä tulisi mullistavan suuriksi, ainakaan jos verrataan paljonko jokainen syrjäytynyt maksaa yhteiskunnalle. Tilakysymykseenkin voisi löytyä innovatiivisia ratkaisuja, jos vaikka urheiluopistoja ja veljeskoteja voisi tulevaisuudessa käyttää tällaisiin tarkoituksiin. Sitten tarvitaan tietenkin henkilötyövuosia, nykyisellä kutsuntaviranomaisten määrällä tähän ei pystytä. > Kun palvelin varusmiehenä, reserviupseerikurssimme johtaja kertoi meille, että yksittäinen taistelija ja hänen koulutuksensa ovat Suomen maanpuolustuksen ja asevelvollisuusjärjestelmän kulmakivi. Niitä ei voi korvata tekniikalla tai suunnittelulla. Eräs keskeisimmistä tekijöistä yksittäisen sotilaan taistelutehokkuudessa on motivaatio. Yhteiskunnallisessa mittakaavassa siitä puhutaan maanpuolustustahtona. Yksinkertaistettuna voidaan sanoa, että maanpuolustustahto mittaa sitä, kuinka puolustuksen arvoisena asevelvolliset pitävät maataan. Suomalaisten maanpuolustustahto on perinteisesti ollut korkealla tasolla. Noin 65 prosenttia suomalaisista nuorista on täysin samaa mieltä tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että olisi valmis puolustamaan maataan aseellisesti, vaikka tulos vaikuttaisi epävarmalta. Tämä käy ilmi Opetus- ja kulttuuriministeriön vuoden 2010 Nuorisobarometrissa, joka tutki erityisesti nuorten suhtautumista maanpuolustukseen. Saman tutkimuksen mukaan noin 62 prosenttia nuorista suorittaisi varusmiespalveluksen, vaikka se olisi vapaaehtoista. Varusmiesten loppukyselyssä vastaava luku on 38 prosenttia. Tutkimustulokset antavat hyvän kuvan nuorison suhtautumisesta asevelvollisuuteen ja varusmiespalvelukseen, ja antavat tuulta purjeisiin vapaaehtoisesta varusmiespalveluksesta käytävään keskusteluun. *** perustella pelkällä isänmaallisuudella. Väitän, että keskeisin tekijä tahdossa puolustaa on vallitseva yhteiskuntajärjestys. Suomalaisilla nuorilla on korkea elintaso, ilmainen koulutus ja kattavat julkiset palvelut sekä sosiaaliturvajärjestelmä. Lisäksi Suomi on verrattain erittäin turvallinen maa elää. Valtio, joka on ihmiselle hyvä, on luonnollista nähdä puolustamisen arvoisena. Tämän vuoksi on erittäin huolestuttavaa, että suomalaisten nuorten hyvinvointi on ollut laskussa. Tällä hetkellä varttuva sukupolvi on todennäköisesti ensimmäinen, jonka elintaso on edellistä heikompi. Erityisen hälyttävää on se, että köyhyydessä elävien lasten määrä on jo yli , samaa tasoa kuin luvulla. Myös mielenterveysongelmat, syrjäytyminen ja koulukiusaaminen ovat vakavia ongelmia suomalaisnuorille. Voidaan kysyä, mitä tämä sukupolvi ajattelee maanpuolustuksesta, kun se kasvaa asevelvollisuusikään? On ymmärrettävä, että myös sosiaalipolitiikka on puolustuspolitiikkaa. Mikäli tahdomme pitää suomalaisten maanpuolustustahdon korkeana, on meidän huolehdittava myös hyvinvoinnista. Avoin, demokraattinen ja kaikkien hyvinvointiin panostava valtio sekä ilmainen, laadukas koulutusjärjestelmä kasvattivat maanpuolustustahdon suuriin ikäluokkiin. Parasta puolustuspolitiikkaa on luoda yhteiskunta, jossa kukaan ei jää yksin, ja jonka jokainen meistä suomalaisista voi kokea puolustamisen arvoiseksi. Mistä maanpuolustustahto rakentuu? Mikä saa taistelijan motivoitumaan, pakon lisäksi? Suomalaisnuorten korkeita tuloksia ei voi Toivo Haimi Vänrikki res Toimittaja kysymys Edellisessä lehdessä kysyimme: Luottaisitko mediaan kriisiaikana? mielipide Urheilijoilla on syystäkin pelissä vähemmän aamuja Olen hämmentynyt Tero Hakalan ajatuksista hänen kolumnissaan Jääkiekkoilijan intti (HS: ). On totta, että Urheilukoulussa palvelevat viettävät vähemmän aikaa kasarmeilla kuin tavan taistelijat. En kuitenkaan koe siitä varusmiehenä katkeruutta. Kovakuntoisena kykenisin ja haluaisin suorittaa palveluksen nopeammin. Pelkkä halu ei kuitenkaan riitä. Menetän armeijassa vain aikaani lupaavalla urheilijalla pelissä on ura. Suomalainen urheilu pilaa omilla valmennuksellisilla töhrimisillään tuhottoman määrän superlahjakkuuksia juuri siinä iässä, jolloin palvelukseenkin astutaan. Määrä ei ainakaan armeijan vuoksi saa kasvaa, siksi helpotuksia harjoittelun varmistamiseksi on oltava. Hakalan mukaan lähes kaikilla nuorilla huippu-urheilijoilla on nämä edut. Urheilukoulun ulkopuolisista varuskunnista löytyy Kerro mielipiteesi! Lähetä meille korkeintaan 1100 merkin pituinen kirjoitus yhteystiedoillasi varustettuna. Julkaistut mielipiteet palkitaan. kuitenkin lukuisia yhtä lupaavia lahjakkuuksia. Nuo edut pitäisi mahdollistaa myös heille. Helpotettu intti ei kuulu vain tasa-arvolla perusteltuna meille harrastelijoille. Se kuuluu oikeutetusti huipuille harjoituksellisista syistä. Alikersantti Räikkönen Kyllä 46% 54% Ei Seuraava kysymys: Onko pääsykoe tasapuolinen hakumenetelmä? Vastaa lähettämällä tekstiviesti Äänestykseen voi osallistua myös Ruotuväen RV K (kyllä) tai RV E (ei) numeroon16308 www-sivuilla osoitteessa > KUSTANTAJA: Puolustusvoimat TILAUS-, LASKUTUS- JA OSOITEASIAT: Puh Seuraava numero ilmestyy ISSN (painettu) ISSN (verkkolehti) PÄÄTOIMITTAJA Mikko Ilkko Puh Fax UUTISPÄÄLLIKKÖ Juha Heikkinen Puh Fax TUOTANTOSIHTEERI Kaarina Honkalammi Puh TOIMITUSSIHTEERI Ossian Hartig Puh LEVIKKISIHTEERI Kaartinjääkäri Sakari Muurinen Puh TOIMITTAJAT Alikersantti Miikka Hujanen Puh Alikersantti Micke Suopuro Puh Korpraali Ronni Läpinen Puh Kaartinjääkäri Tuukka Määttänen Puh GRAAFIKKO Kaartinjääkäri Joona Järvinen Puh VALOKUVAAJA Kaartinjääkäri Iiro Hirvimäki Puh arkisin kello Pirkanmaan Lehtipaino Oy Tampere 2012 Toimituksen ja palvelupisteen käyntiosoite: Punanotkonkatu 4, Helsinki, postiosoite: PL 25, Helsinki, Puhelinvaihde: Internet-osoite: >

3 ruotuväki 14/2012 uutiset 3 Pääsykoe avaa tien korkeimpiin johtotehtäviin Maanpuolustuskorkeakoulu pyrkii löytämään potentiaalisimmat hakijat uudistetulla hakujärjestelmällä. Uudistus koskee ensimmäisenä nyt käynnissä olevia 87. ja 88. kadettikurssia. Ronni Läpinen Maanpuolustuskorkeakoulu uudistaa upseerien jatkotutkintoa. Vuonna 2015 voimaan tulevat uudistukset koskevat sekä opetussuunnitelmia ja opetusmenetelmiä että valintaprosessia. Tulevaisuudessa kadettikoulusta valmistuneet sotatieteiden maisterit voivat hakea jatko-opintoihin kaksivuotiselle yleisesikuntaupseerikurssille erillisten pääsykokeiden kautta. Kurssin läpäisseillä on mahdollisuus edetä urallaan puolustusvoimien korkeimpiin johtotehtäviin. Nykyisessä mallissa yleisesikuntaupseerikurssille valitaan esiupseerikurssin parhaimmat ja soveltuvimmat. Uudistuksessa pääsykokeet korvaavat esiupseerikurssin, josta tulee puolestaan puolivuotinen täydennyskurssi. Vanha järjestelmä todettiin melko raskaaksi, Maanpuolustuskorkeakoulun jatkotutkinto-osaston johtaja, eversti Hannu Liimatta taustoittaa syitä uudistukselle. Valintaprosessia on haluttu keventää ja saada se vastaamaan puolustusvoimien tämänhetkisiä tarpeita. Puolustusvoimain komentaja, kenraali Ari Puheloinen on hyväksynyt uudistuksen alustavasti, mutta yksityiskohtia vielä hiotaan. Ensimmäiset pääsykokeet olisi tarkoitus järjestää vuonna Uudistus koskee itse asiassa jo 87. ja 88. kadettikurssia. Heidän pitäisi alkaa pohtia haluavatko he yleisesikuntaupseerikurssille vai eivät, Liimatta muistuttaa. Hakuprosessia selkeytetään Upseerien koulutusjärjestelmä on moniportainen ja koulutus kestää käytännössä miltei koko uran ajan. Suoritettuaan varusmiespalveluksen on mahdollisuus osallistua kadettikoulun valintakokeeseen. Kolmen vuoden koulutuksen jälkeen kadetti valmistuu sotatieteiden kandidaatiksi. Tätä seuraa noin neljän vuoden käytännön työrupeama kentällä, jonka jälkeen kandidaatilla on mahdollisuus jatkaa koulutustaan ja valmistua sotatieteiden maisteriksi. Maisteriksi valmistumista seuraa Kuva: Iiro Hirvimäki Yleisesikuntaupseerikurssille voi hakea kaksi kertaa. Jos ei pääse sisälle kummallakaan kerralla, tie sulkeutuu, kertoo Maanpuolustuskorkeakoulun jatkotutkinto-osaston johtaja, eversti Hannu Liimatta. yksivuotinen esiupseerikurssi, jonka osallistujista parhaimmat valitaan yleisesikuntaupseerikurssille. Tämä on se ratkaiseva kohta, johon vuonna 2015 voimaan tuleva uudistus kohdistuu. Uudessa järjestelmässä sotatieteiden maisteriksi valmistumisen jälkeen ei enää siirrytäkään automaattisesti esiupseerikurssille, vaan yleisesikuntaupseerikurssille haluavat osallistuvat erilliseen pääsykokeeseen. Ne, jotka eivät halua tai pääse yleisesikuntaupseerikurssille, jatkavat esiupseerikurssille. Esiupseerikurssin ja yleisesikuntaupseerikurssin merkittävin ero on etenemismahdollisuudet: esiupseerikurssin käyneet voivat edetä everstiluutnantiksi tai komentajaksi, yleisesikuntaupseerikurssin käyneet taas vaikkapa kenraaliksi tai amiraaliksi asti. Molempien kurssien käyneitä tarvitaan kuitenkin yhtä paljon, Liimatta korostaa. MPKK:n hakijamäärä pysyi ennallaan Ronni Läpinen Maanpuolustuskorkeakoulun opiskelijat kadetti- ja merikadettikursseille on valittu. Hakijoita oli yhteensä 549 henkilöä, joka on noin kymmenen prosenttia vähemmän kuin viime vuonna. Maanpuolustuskorkeakoulun Rekrytointi- ja valintasektorin johtaja, kapteeni Mika Penttisen mielestä tilanne on kuitenkin hyvä olosuhteet huomioon ottaen. Uhkana oli paljon merkittävämpikin lasku puolustusvoimien saamasta negatiivisesta julkisuudesta johtuen. Toisaalta mielekäs varusmiespalvelus ja sen aikana saadut mallit sekä kokemukset ovat paras tapa rekrytoida kyvykkäitä opiskelijoita Maanpuolustuskorkeakouluun, Penttinen kertoo. 5. syyskuuta alkavalle 99. kadetti- ja 82. merikadettikurssille on hyväksytty 149 opiskelijaa päävalinnan perusteella. Heistä 9 on siirtänyt edellisenä vuonna saamaansa opinto-oikeutta. Lisäksi vuonna 2013 alkavalle ilmasotalinjan lentoteknilliselle opintosuunnalle myönnettiin opintooikeus kahdeksalle opiskelijalle. Ilmasotakoulun johtaman erillisvalinnan kautta 99. kadetti- ja 82. merikadettikurssin ohjaajaopintosuunnille hyväksyttiin vielä 16 kyvykkäintä. Eri linjojen ja opintosuuntien Tähtäimessä tasapuolisuus parhaiten menestyneiden hakijoiden kärkitulokset olivat tänä keväänä muutaman pisteen alhaisempia kuin vuonna 2011, mutta toisaalta heti heidän takanaan korkeita valintapisteitä saavuttaneiden määrä oli suurempi. Todella alhaisia valintapisteitä keränneitä oli puolestaan edelliskertaa vähemmän. Seuraavan kerran Maanpuolustuskorkeakouluun voi hakea opiskelijaksi yhteishaussa Haluamme löytää kyvykkäimmät, halukkaimmat ja potentiaalisimmat hakijat, Maanpuolustuskorkeakoulun vararehtori, eversti Max Sjöblom tiivistää syyt uudistukselle. Maanpuolustuskorkeakoulu on katsonut, että vanha opetussuunnitelma ja valintajärjestelmä eivät enää sellaisenaan palvele puolustusvoimien tarpeita. Halusimme löytää tasapuolisen ja yhtenäisen kokeen, jossa kaikki ovat samalla viivalla, Sjöblom tähdentää. Yleisesikuntaupseerikurssin valintakoetta edeltää vielä esivalinta, jossa otetaan huomioon muun muassa esimiehen lausunto hakijasta ja soveltuvuustesti. Ennen ei tarvittu soveltuvuustestiä, koska oli vuosi aikaa näyttää taitonsa esiupseerikurssilla, toteaa eversti Liimatta. Esivalinnassa otetaan myös huomioon hakijan kokemus sotilasalalla. Mitä monipuolisempi palvelus sitä parempi, Liimattaa linjaa. Esivalinnan ja pääsykokeen lisäksi valintaan vaikuttaa yleisesikuntaupseerien tarve. Vuosittain Pääesikunta ilmoittaa tarvitun määrän ja pyrkijät laitetaan paremmuusjonoon josta heidät sitten valitaan kurssille järjestyksessä. Tykistöohjuskauppa toteutunee ongelmista huolimatta M-57-ohjusten laukaisuun käytetään MLRS -raketinheittimiä, joita puolustusvoimat on hankkinut 22 kappaletta viisi vuotta sitten. Niihin tehdään paraikaa parannuksia uusia ohjuksia varten. Kuva: Puolustusvoimat Tuukka Määttänen Suomen haluamien taktisten ohjusten hankinta on viivästynyt sopimuspapereissa olleen virheen takia. Yhdysvaltain puolustusministeriö Pentagon on kuitenkin tiedottanut, että myyntiluvan hylkäämistä pidetään erittäin epätodennäköisenä, vaikka Yhdysvaltain kongressi lähetti ohjusten hankintapyynnön pari viikkoa sitten takaisin. Takaisin lähettämisen syy oli papereihin kirjoitettu ohjusten väärä nimi: Suomen hankintapyynnössä puhuttiin M-39 Block 1A T2K Unitary -nimisistä ohjuksista. Ohjusten oikea nimikoodi on kuitenkin M-57. Virhe huomattiin vasta siinä vaiheessa, kun sopimuspaperit oli lähetetty kongressin käsiteltäviksi. Virhe tapahtui Yhdysvaltain päässä, emmekä ole halunneet sen tarkemmin selvittää mistä se johtui, puolustusministeriön viestintäjohtaja, Jyrki Iivonen kertoo. Odotteluaikaa noin kuukausi lisää M-39 ja M-57-ohjukset ovat molemmat noin 300 kilometrin päähän kantavia taktisia ohjuksia, joista käytetään myös nimeä tykistöohjus. Suurin ero on ohjusten kärjissä: M-57 on räjähdekärkinen ohjus, kun taas M-39 on rypälekärkinen, jonka käyttö on kielletty Oslon rypäleasesopimuksella. M- 39-ohjusta ei aseyhtiö Lockheed Martinin mukaan enää edes valmisteta. Yhdysvaltojen kanssa tehtävissä suurissa asekaupoissa on käytäntö, että asehankintapyynnöistä pitää ilmoittaa kongressille etukäteen, jotta mahdolliseen kauppaan voidaan reagoida 30 päivän ajan. Nimisekaannuksen vuoksi kongressille jouduttiin lähettämään uudet asiakirjat. Hiljaisuusmenettely päättyy 4. elokuuta, jonka jälkeen Suomella on aikaa tehdä tarjouspyyntö ohjuksista syyskuun loppuun mennessä, Iivonen selventää. Ohjusten varsinainen kauppasopimus tehdään myöhemmin syksyllä. Ohjusten Suomeen tulosta ei pysty sanomaan vielä tarkempaa ajankohtaa.

4 4 uutiset ruotuväki 14/2012 lyhyesti Vapaa-ajattelijat: Uskonnolliset tilaisuudet vapaa-ajalle Vapaa-ajattelijain Liitto on huomauttanut viime viikolla avoimessa kirjeessään puolustusministeri Carl Haglundille (r), että puolustusvoimissa kirkon jäsenen palvelusvelvollisuutena on osallistua uskonnon harjoittamiseen. Tämä voitaisiin heidän mielestään järjestää varusmiesten ja henkilökunnan vapaa-ajalla. Uskonnon harjoittamisen pakollisuus paitsi loukkaa kirkkoon kuuluvien omantunnon vapautta myös samalla luo kirkkoon kuulumattomia kohtaan kirkollista toimintaa epäyhdenvertaisesti suosivan ja uskonnottomuutta väheksyvän ilmapiirin varuskuntien käytäntöihin. MHu Talviurheilijat siirtymässä Kainuun Prikaatiin Päätös talvilajien siirtämisestä lakkautettavasta Hämeen Rykmentin Lahden Urheilukoulusta Kainuun Prikaatiin saa varmistuksen elokuun lopussa. Periaatepäätös asiasta on jo tehty, mutta tarkemmat yksityiskohdat selviävät vasta syyskuun aikana. Prikaatin esikuntapäällikkö eversti Asko Muhonen kertoo, että talviurheilijat ovat erittäin tervetulleita Kajaaniin. Mielestäni tämä olisi ehdottomasti oikea ratkaisu, meillä on loistavat majoitustilat ja lisäksi Vuokatin hiihtokeskus on lähellä sekä hyvässä yhteistyössä kanssamme, Muhonen toteaa. MHu Suojelu- ja raivaajayksiköt Kanadassa Suomi osallistui monikansalliseen Precise Response harjoitukseen Kanadan Suffieldissä. Harjoitus on tarkoitettu suojelu- ja raivaajayksiköille. Kyseessä on yhteistyöharjoitus CBRNaineiden vaikutuspiirissä toimisessa, kertoo harjoitukseen osallistunut kapteeni Ville Halonen. Suomalaisten lisäksi harjoitukseen osallistui joukkoja Belgiasta, Iso-Britanniasta, Norjasta ja Ruotsista. Tavoitteena on lisätä eri maiden yhteistoimintakykyä ja harjoitella vaativia johtamissuorituksia. Harjoitus mahdollistaa myös joukkojen toimintamallien vertaamisen. RLä RU-kurssi 240 päätettiin juhlavasti Reserviupseerikurssi 240 Timantti päättyi 26. heinäkuuta. Päätösjuhlan ohjelmaan kuului muun muassa seppeleenlasku ja paraatikatselmus. Kurssin priimukselle, upseerikokelas Jussi Tähtiselle, luovutettiin stipendi ja Reserviupseeriliiton kunniamiekka. Muitakin huomionosoituksia jaettiin. Tämän vuoden uusi palkinto oli Soroptimistiklubin stipendi, joka myönnettiin yhdelle naiskokelaalle. Valinta kohdistui Veera Vanhaseen, kertoo tiedottaja Kirsi Lauri. 14 viikkoa kestäneeltä kurssilta valmistui 628 upseerikokelasta. TMä Varusmiessoittajat loistivat Baselissa Soittoryhmiä oli kutsuttu suosittuun tapahtumaan ympäri maailman. Suomen nuoret soittajat erottuivat erikoisosaamisellaan ja energiallaan. Micke Suopuro Varusmiessoittokunnan nuoret soittajat osallistuivat kolossaaliseen sotilasmusiikkitapahtumaan Sveitsin Baselissa.Viiteentoista esitykseen yli katsojaa kerännyt kansainvälinen tattoo on Euroopan suurimpia ja arvostetuimpia. Kyseessä oli luonnollisesti massiivisin tapahtuma soittokunnan historiassa. Oli suuri kunnia tulla kutsutuksi näin mittavaan tapahtumaan, yliluutnantti ja marssikapellimestari Henry Perälä kertoo innostuneena. Tattoon tarjontaan kuului myös valtava, silmäparia reitin varrelle koonnut paraati. 65 varusmiehen soittokunta herätti laajaa ihailua. Positiivista palautetta tuli joka puolelta. Esitys erottui joukosta edukseen, mistä saimme kiitosta, puolustusvoimien ylikapellimestari, musiikkieverstiluutnantti Elias Seppälä kuvailee tyytyväisenä. Monipuolinen osaaminen valttina Miikka Hujanen Varusmiessoittokunta pääsi kansainvälisen Basel Tattoon keskipisteeseen. Osana tapahtumaa marssittu paraati sai osakseen valtaisaa kiinnostusta. Suomalaisten 9-minuuttinen show oli tulvillaan vaihtelevuutta. Varusmiessoittajien esitys yhdisteli kuviomarssiin perinteistä iskelmää ja rockia. Monipuolinen esitys herätti huomiota. Erityisesti rockia sisältänyt osuus oli jotain sellaista, mitä ei näissä tapahtumissa yleensä kuulla, Seppälä huomioi. Erityislaatuista oli myös suomalaisten kivääritaiteilijoiden taito soittajina. Kiväärit vaihtuivat lennosta soittimiin loppupuolella. Tämä oli poikkeuksellista muihin ryhmiin verrattuna ja osa syy tapahtumaan pääsemiseen, Perälä paljastaa. Basel Tattoossa esiintyi tanssi-, kivääri-, ja soittoryhmiä ympäri maailman aina Skotlannista Uuteen-Seelantiin. Myös katsojakunta oli värikästä. Tattoot ovat kirjavine numeroineen suosiossa Keski-Euroopassa ikään katsomatta, Perälä selventää. Myös muilta mailta löytyi erikoislaatuisia esityksiä, jotka pistivät silmään omalaatuisuudellaan. Piristäviä yllätyksiäkin nähtiin. Uusiseelantilaisten sotahuutoja sisältänyt humoristinen esitys oli erittäin ammattitaitoinen. Kaikista sotilaallisin ja täsmällisin numero nähtiin sveitsiläisellä naisryhmällä Lochiel Marching Drill Teamillä. Sen särmikkyys kyllä yllätti meidät katsojat, Seppälä naurahtaa. Arvokas kokemus avaa mahdollisuuksia Varusmiessoittokunnalle uusi kokemus antaa paljon. Paikan päällä Jalkaväkimiinojen käytön, tuotannon ja varastoinnin kieltävä Ottawan sopimus astui Suomessa voimaan 1. heinäkuuta. Sopimus myös määrää jalkaväkimiinojen tuhoamisesta, ja Suomella onkin vielä noin 1,3 miljoonaa miinaa varastossa. Miinojen hävitys käynnistettiin kun päätös Ottawan sopimuksen hyväksymisestä tuli viime vuoden lopulla. Tuhoaminen aloitettiin pienellä erällä viallisia tai puutteellisia miinoja. Esimerkiksi sellaisia, joiden sytyttimissä on vikaa tuhottiin, kertoo pioneeri- ja suojelutarkastaja, eversti Harri Kauppinen. Suomen osalta tuhottavaksi joutuvat kolme miinaa: sakaramiina 65-98, sekä putkimiinat ja Pääosa miinoista on suunniteltu tuhottavaksi neljässä erässä Kittilän Pokassa osana normaaleja massaräjäytyksiä, joissa tuhotaan elinkaarensa päähän tulleita räjähteitä. Aivan kaikkia miinoja ei kuitenkaan hävitetä, vaan niitä jätetään varastoon 20 vuoden koulutustarpeisiin. Ottawan sopimus mahdollistaa pienen määrän jättämisen raivaamiskoulutuskäyttöön ja miinanraivaamisen tutkimukseen ja näin mekin teemme. Koska henkilömiinat eivät kuitenkaan ole vielä maailmasta poistuneet, esimerkiksi kriisinhallintajoukot voivat kohdata niitä tehtävissään. Myös jokaiselle varusmiehelle koulutetaan henkilömiinojen tunnistamista, miinoitteessa toimiminen ja esitellään miinojen tehoa, Kauppinen selventää. Tilalle moderneja miinoja Miinojen poistumisesta johtuvaa suorituskyvyn laskua ollaan jo paikkaamassa hyvää vauhtia. Kauppinen korostaa, että kriittisimmät suorituskyvyt saadaan korvattua tämän vuoden loppuun Uusia sävellyksiä Tattoota varten Ronni Läpinen Erityistä ihastusta yleisössä ja järjestäjissä herätti puolustusvoimien varusmiessoittokunnan avausmarssi. Järjestäjät olivat erittäin otettuja, että Suomi oli tilannut uuden sävellyksen varta vasten tattoota varten, puolustusvoimien ylikapellimestari, musiikkieverstiluutnantti Elias Seppälä kertoo. Suomi tuhoaa miinavarastonsa Avausmarssin on säveltänyt Ilari Hylkilä. Ylikapellimestari kuvailee marssia perinteisen sotilaalliseksi. Se noudatti perinteisen sotilasmarssin kaavaa, mutta mukana oli myös nykyaikaisia sävyjä. Basel Tattoossa esitettiin myös toinen puolustusvoimille tilattu uusi sävellys. Se oli Timo Forrströmin käsialaa ja käytti hyödykseen monia erilaisia efektejä kuten laulua. Kuva: Puolustusvoimat oli luonnollisesti seuraamassa vaikuttajia suurista tattootapahtumista ympäri maailman. Saadusta palautteesta ja luoduista kontakteista tullaan varmasti ammentamaan tulevaisuuteen. Esimerkiksi Edinburg Tattoon johtaja kehui vuolaasti soittokuntaa. Ei se kuitenkaan mitään kutsua takaa. Ja tietenkin tämä antaa nuorille soittajille potkua ja uusia näkemyksiä, Seppälä pohtii. Puolustusvoimat ja soittokunnat tilaavat säännöllisesti uusia sävellyksiä, mutta erityisesti kuviomarssia varten tilattu teos herätti kunnioitusta. Puolustusvoimat on tänä vuonna mukana myös Kalevi Ahon säveltämässä trumpettikonsertossa, joka on saanut jo ensiesityksensä Hollannissa. Suomen ensiesitys tullaan kuulemaan 16. lokakuuta Kaartin Soittokunnan konsertissa. mennessä. Telamiinan voi raivata helposti käsin kun ympärillä ei ole sakaramiinoja suojaamassa. Osaan miinoista hankitaan modernit laukaisukannet, jotka toimivat kuin pohjamiina. Näitä ei voi myöskään enää liikuttaa asentamisen jälkeen. Osan alle taas asennettaan raivaamisenestopanos. Lisäksi hankitaan laajasti uutta, kotimaista viuhkapanosmallia, eversti selventää. Suorituskykyä parannetaan myös hankkimalla pimeänäkö- ja maalinpaikannuslaitteita sekä lennokkijärjestelmiä. Kauppisen mukaan lennokeilla voidaan muun muassa suorittaa katvealueiden, kuten mäkien takana olevien alueiden valvontaa. Aikaisemmin tällaisille alueille olisi asetettu reilusti henkilömiinoja, jotka räjähtäessään olisivat kertoneet vihollisen liikkeistä. Puuhun kiinnitettävä putkimiina on toinen hävitettävä miinatyyppi. Kuva: Combat Camera/Ilari Koskinen

5 ruotuväki 14/2012 uutiset 5 Puolustusvoimat sopeutuu pieneneviin ikäluokkiin tähtäimessä Olenko minä hygieeninen? Tuukka Määttänen Ensi vuoden jälkeen asepalveluksen aloittavien määrä vähenee vuosittain.vuoden 2014 saapumiserissä on jo 1000 alokasta vähemmän kuin viime vuosien saapumiserissä. Vuosien aikana ikäluokat pienenevät noin 4000:lla, ja ennusteiden mukaan tilanne tasoittuu vuoteen 2016 mennessä siten, että ikäluokan määrä vakiintuu noin :een. Puolustusvoimat selviää muutoksesta kuitenkin ilman suuria ongelmia. Nythän ikäluokan vahvuus on noin eli pitkällä aikavälillä laskua tapahtuu noin 3000 verran, täsmentää majuri Olli Helanen Maavoimien Esikunnan koulutussektorilta. Pääesikunnan tilastojen mukaan vuoden 2003 syntyneiden poikien jälkeen ikäluokat lähtevät kasvuun siten, että vuonna 2025 ikäluokan vahvuus tasoittuu noin :een. Alokaskato kompensoidaan Miikka Hujanen Merivoimat juhli vuosipäiväänsä näyttävästi Helsingin Eteläsatamassa maanantaina 9.7. Juhlallisuudet alkoivat aamukahdeksalta lipunnostolla ja paraatikatselmuksella, johon osallistuivat kaikki merivoimien joukko-osastot. Katselmuksen suoritti Merivoimien komentaja, kontra-amiraali Veli- Jukka Pennala. Katselmuksen ja kenttähartauden jälkeen yleisöllä oli mahdollisuus tutustua rannikkojoukkojen kalustonäyttelyyn sekä satamaan ankkuroituihin aluksiin, muun muassa uunituoreeseen miinantorjunta-alus Katanpäähän. Satamassa kellui myös reilun vuoden käytössä ollut ympäristövahinkojen torjuntaan tarkoitettu monitoimialus Louhi. Ronni Läpinen Vuodesta 2014 alkaa ikäluokkien laskukausi, joka tasoittuu vasta vuonna Vuonna 2015 ikäluokan vahvuus on :n sijaan vain noin Liki 4000:lla pienenevät ikäluokat eivät aiheuta puolustusvoimille ylitsepääsemättömiä ongelmia. Joukko-osastojen lakkautukset ja alueelliset muutokset väestössä tasoittavat syntyvää eroa. Jos saapumiserän vahvuus pienenee maavoimien näkökulmasta noin alokkaalla, ja kun kolmen lakkautettavan joukkoosaston yhteenlasketut saapumiserävahvuudet ovat noin 1200 alokasta vuosittain, niin numeroiden valossa tiettyä kompensaatiota on nähtävissä, Helanen pohtii. Tilastokeskuksen tietojen mukaan väestömäärän muutos on voimakkainta Pohjois- ja Itä-Suomessa. Kutsunnanalaisten miesten määrän vähentyessä näillä alueilla palveluksen aloittavien virtaa ohjaillaan muille alueille. Odotan paikalle tuhansia kävijöitä tavalla tai toisella. Uudet Puolustusvoimien henkilöstörakenteen kehittämisessä on keskitytty entistä enemmän uuden aliupseeriston muodostamiseen, kertoo puolustusvoimien vuoden 2011 henkilöstötilinpäätös. Varsinkin käytännönläheistä sotilasammatillista osaamista on haluttu korostaa. Puolustusvoimat on halunnut siirtää henkilöstöalueen painopisteen yhä enemmän hallinnosta henkilöstövoimavarojen johtamiseen. Etenkin asevelvollisten koulutukseen ja suorituskyvyn kehittämiseen on panostettu. Siltikään kaikkia aliupseerien virkoja ei ole kyetty täyttämään, mikä taas johtuu henkilöstön vähentämisvelvoitteesta. Siksi perusyksiköiden kouluttajahenkilöstön määrän lisääminen halutulle kahden kouluttajan tasolle joukkuetta kohti on vaikeutunut. Tämä on aika monimutkainen verkko. Esimerkiksi Pohjois-Karjalan Prikaatin tapauksessa virta kääntyy pohjoisen suuntaan, millä paikataan taas pohjoisen väestön muutosta, Helanen toteaa. Joukkotuotantotehtävät ja joukko-osastojen tavoitevahvuudet sanelevat askelmerkit ja sen jälkeen virtoja ohjataan siten, että tavoitevahvuudet saadaan täytettyä. Merivoimat juhli vuosipäiväänsä Merivoimien komentaja kontra-amiraali Veli-Jukka Pennala suoritti vuosipäivän katselmuksen. Henkilöstöala kehittää aliupseeristoa Suomen aktiivisin työpaikka Toinen vuoden 2011 iso panostus oli henkilöstön liikunnallisen aktiivisuuden lisääminen. Liikuntateemalla Nauti Elämästä kunnolla kannustettiin henkilöstöä erityisesti kestävyystyyppiseen liikuntaan. Puolustusvoimat saikin tarkasteluvuonna Suomen Aktiivisin Työpaikka -palkinnon. Liikunta on korkealla prioritee- Kuva: Miikka Hujanen Pienenevät ikäluokat ja supistuvat saapumiserät eivät Helasen mukaan vaikuta juurikaan koulutussektorin toimintaan. Ikäluokan vahvuudella ei ole suoranaista vaikutusta koulutusryhmien koon tai niiden määrittämiseen, sillä joukkotuotantotehtävät sanelevat pitkälti ryhmäkoot, ja opetusmenetelmien valintaan vaikuttaa monta muutakin tekijää, Helanen vakuuttaa. alukset Louhi ja Katanpää ovat uutta myös sellaisille kävijöille, jotka tulevat vuosipäivän juhlaan joka vuosi. Toki pitää muistaa, että merivoimat ovat muutakin kuin laivoja. Siksi myös rannikkojoukot ovat näyttävästi esillä täällä, tilaisuuden järjestelyistä vastaava Suomenlahden meripuolustusalueen kanslian päällikkö, yliluutnantti Tatu Vartiainen selittää. Vuosipäivä kokoaa joukot ympäri rannikkoa ja monelle se onkin varma kesän merkki. Merivoimien oman henkilöstön lisäksi myös reserviläisemme antavat oman panoksensa vuosipäivään. Juhlapäivän ohjelmassa olivat kello 13:00 ja 13:01 Kuivasaaren Obuhov-tykin merivoimille ampumat kunnialaukaukset, sekä samaan aikaan alkanut Laivaston Soittokunnan konsertti Espan lavalla. tilla puolustusvoimissa. Koko organisaation kattava liikunta-alan asiantuntijaverkosto vastaa liikuntapalveluiden kehittämisestä ja käytännön toteuttamisesta. Joukkoja johdetaan edestä myös liikunnassa, toteaa jo nyt eläköitynyt puolustusvoimien henkilöstöpäällikkö, kontra-amiraali Antero Karumaa henkilöstötilinpäätöksessä. Kuva: Puolustusvoimat Tuukka Määttänen Kaikki eivät voi aina muistaa hygienian perusasioita: mitä on käsienpesu? Pitääkö vuodevaatteille tehdä jotain? Käydäänpä läpi muutamia perusasioita kasarmihygieniasta. Lääkintäyliluutnantti Karoliina Helle Panssariprikaatin terveysasemalta, mikä on oikea tapa pestä kädet? Tehokkaimmin kädet saa pestyä, kun aluksi juoksevan veden alla hangataan kädet puhtaiksi saippuan kanssa vähintään puolen minuutin ajan. Sitten kädet kuivataan huolellisesti paperiin ja lopuksi käytetään vielä alkoholipitoista käsidesiä. Tulee huomioida, että kaikkien sormien välit, rystyset, sormien kärjet, kynnenaluset ja peukalon hanka tulee pestyä. Vesihana tulisi aina sulkea käsien kuivaamiseen tarkoitetulla paperilla eikä paljaalla kädellä. uutisia muualta Ruotsin superhävittäjän hinta vain kasvaa Milloin käsihuuhteen vaikutus on tehokkain? Käsihuuhdetta tulee annostella 1-2 painallusta ja hangata huolellisesti kaikkialle käsiin. Tämän jälkeen huuhteen pitää antaa itsestään kuivua ilman mitään käsien heiluttelua tai taputtelua. Huuhdetta ei saa annostella niin paljoa, että kädet jäävät tahmaisiksi. Mitä olisi syytä muistaa vuodevaatteista? Likaisista lakanoista voi koitua monenlaista hygieenistä haittaa. Luonnollisesti likaisissa lakanoissa piehtaroiminen aiheuttaa hajuhaittoja, mutta lakanoissa voi viihtyä myös pölyja syyhypunkkeja. Syyhypunkki saattaa aiheuttaa hyvin häiritsevää ihottumaa, joka vaatii käytännössä aina häätöhoidon. Lakanat tulisi vaihtaa keskimäärin kahden viikon välein. Vaihtoväliin vaikuttavat monet tekijät, mutta esimerkiksi kesäaikaan vähissä vaatteissa peiton alla hikoillessa voi olla tarpeellista vaihtaa lakanat viikottain. Pölypunkkien määrää voidaan vähentää tuulettamalla ja tamppaamalla peittoja, tyynyjä ja petauspatjoja. Ilta-Sanomat uutisoi, että Ruotsin puolustusvoimien täytyy säästää miljardeja kruunuja ensi vuonna, jotta se saa valmiiksi kehittämänsä superversion Jas Gripen -hävittäjästä. Ruotsin yleisradion lähteiden mukaan puolustusvoimat jättää maanantaina hallitukselle ehdotuksen siitä, mitä asehankkeita voitaisiin lykätä talousvaikeuksien takia. Investoinneista täytynee karsia sekä seuraavan että vuoden 2014 aikana. Tammikuussa arvioitiin, että uusi hävittäjäversio maksaisi noin 33 miljardia kruunua eli noin 3,9 miljardia euroa. Valmistaja Saab on kuitenkin nyt arvioinut, ettei summa riitä. Ruotsin puolustusvoimien suhtautuminen tietoon on vielä varmistumatta. IS Hämeen Ratsukilta elvyttää Hämeen linnan hevosperinteen Yle kertoo, että Hämeen ratsukilta elvyttää Hämeenlinnassa kaupungin keskiaikaisia hevosperinteitä. Linnankasarmille hevoset tulivat jo 1500-luvulla ja olivat siellä 1950-luvulle asti. Kaksi vuotta sitten perustettu Hämeen ratsukilta haluaa osaltaan elävöittää kaupunkikuvaa ratsukoilla. Tiistaina ratsukilta pistäytyi hevosineen Hämeen historiallisessa linnassa. Hevosilla on ollut suuri merkitys linnakaupungin elämässä, sanoo ratsumestari Arto Talja Hämeen Ratsukillasta. No hevonenhan oli arvokasta omaisuutta. Täällä oli kuutisenkymmentä tammaa ja varsaa 1500-luvulla, että tämä oli Suomen suurimpia hevossiittoloita, kertoo Arto Talja. YLE Panssarikumpareen kokoelma rapistuu käsiin Länsi-Savon mukaan ensi vuoden alussa Mikkelin Karkialammen kasarmialueella sijaitseva sotahistoriallinen kalustonäyttely poistuu Jalkaväkimuseon alaisuudesta. Panssarikumpareena tunnetussa kokoelmassa on nähtävillä 11 erilaista sodanaikaista panssarivaunua. Kaluston omistaa jo nyt puolustusvoimien Sotamuseo, mutta kumpare on ollut osa Jalkaväkimuseon näyttelyitä. Taloudellisista syistä johtuen panssarikumpare jää pois Jalkaväkimuseon alaisuudesta. Paljon olisi erilaisia kunnostustoiveita ja ideoita, mutta rahoitus uupuu, harmittelee Jalkaväkimuseon apulaisjohtaja, panssarikumpareen perustamisessa mukana ollut Pekka Vauhkonen. Länsi-Savo Toimittanut Sakari Muurinen

6 6 maailmalla ruotuväki 14/2012 lyhyesti USA:n häivealus myytiin polkuhinnalla Yhdysvaltojen laivasto myi kalifornialaisyhtiölle tutkassa näkymättömän IX-529 Sea Shadowsota-aluksen. Alun perin yli 40 miljoonaa maksanut alus myytiin kahdella miljoonalla eteenpäin sillä ehdolla, että se romutetaan. IX-529 Sea Shadow kehitettiin vuonna 1985 tarkoituksena selvittää, soveltuuko häivetekniikka myös merille. Projekti onnistui, mutta alukselle ei keksitty käyttötarkoitusta. Sitä tarjottiin moniin museoihin tuloksetta. Sotalaiva muistuttaa pommikone F-117 Nighthawkia, joka käyttää hyväkseen samaa häivetekniikkaa. (dvice.com 11.7.) TMä Mustanmeren rannalla pidettiin yhteisharjoitus Venäjä, Ukraina ja Valko-Venäjä kokoontuivat heinäkuuta yhteiseen sotaharjoitukseen Shiroky Lanin harjoitusalueelle Mustanmeren rannalle. Monipuoliseen harjoitukseen ottivat osaa osallistujamaiden maa- ja ilmavoimat. Harjoituksen tarkoituksena on harjoitella yhteistoimintaa ja estää laittomien asevoimien syntyä kyseisessä ympäristössä, Venäjän armeijan tiedottaja Nikolai Dulyushkin kertoo. Tämä on toinen Venäjän, Ukrainan ja Valko-Venäjän yhteisharjoitus. Viime vuonna mukana oli vain sotilaita, nyt mukana on myös aseistusta. (The Voice of Russia ) RLä Syyria väläytti kemiallisten aseiden käyttämisestä Syyrian hallitus on ilmaissut, että se on valmis käyttämään kemiallisia ja biologisia aseita mahdollisia ulkopuolisia hyökkääjiä vastaan. Ulkoministeriön tiedottaja Jihad Makdissi vakuuttaa, että armeija ei tule niihin turvautumaan taistelussaan kapinallisia vastaan. Kapinallislähteiden mukaan hallitus on siirtänyt aseita maan rajoille jo kuukausien ajan. Pelko joukkotuhoaseiden mahdollisuudesta on saanut naapurimaa Israelissa ihmiset haalimaan aiempaa enemmän kaasunaamareita, vaikka asevoimien komentaja Benny Gantz onkin rauhoitellut tilannetta. (Reuters AFP ) Saksalaishävittäjät jahtasivat ruotsalaisturisteja MSu Ruotsalaisturisteja kuljettanut matkustajakone sai peräänsä saksalaisia hävittäjälentokoneita. Syynä oli matkustajakoneen katkennut radioyhteys, minkä takia Saksan ilmavoimat lähetti kaksi hävittäjää koneen perään mahdollisen terrori-iskun varalta. Lentäjien tehtävänä oli tunnistaa kone, koska siihen ei saatu yhteyttä, Saksan ilmavoimien kapteeni Andre Hesse kommentoi tapausta. Radio-yhteydet palasivat puolen tunnin katkon jälkeen, ja hävittäjät kutsuttiin takaisin. (Aftonbladet 25.7.) TMä Sotilastarkkailijat avaavat keskusteluja Vaikka Syyria-operaatiossa ei kaikilta osin päästy haluttuihin tuloksiin, kyseessä ei ollut hukkareissu. Puolustusvoimien operaatiopäällikkö: Onko aseettoman rauhanturvaamisen aika ohitse? Sakari Muurinen YK supistaa Syyrian sotilastarkkailijoiden määrää 300 tarkkailijasta 150 tarkkailijaan. Suomi kotiutti kymmenestä tarkkailijasta viisi. YK jatkoi Syyria-operaation mandaattia asti, jonka puitteissa loput tarkkailijat jatkavat toimintaansa. Puolustusvoimien operaatiopäällikkö, kenraaliluutnantti Mika Peltosen mukaan tarkkailijat onnistuivat supistamispäätöksestä huolimatta välittämään kansainvälisen yhteisön viestiä ja avaamaan keskuteluyhteyksiä osapuolten välillä. Tarkkailijat ovat kyenneet luomaan yhteyksiä osapuolten välille. He ovat kyenneet sotivien osapuolten ohella käymään esimerkiksi kouluissa ja lastentarhoissa ja välittämään viestiä, että kansainvälinen yhteisö välittää, Peltonen kertoo. Yksi tehtävistämme oli yrittää selittää siviileille, mistä tässä Kofi Annanin kuuden kohdan ohjelmassa on kyse ja mitä se edellyttää heiltä. Tätä mantraa toistettiin joka kerta kun tavattiin ihmisiä, summaa suomalaisen osaston vanhimpana toiminut everstiluutnantti Rolf Kullberg. Myös suomalaisten osaaminen on kerännyt kehuja Miikka Hujanen Suomalaistarkkailijoiden osaaminen on kasvattanut heidän rooliaan. Kielitaito, asiantuntemus ja ihmisten käsittelytaito ovat suomalaisten valtteja. He ovat joutuneet ottamaan kentällä enemmän vastuuta kuin heille kuuluu ja siitä heitä on kiitelty niin operaation johdon kuin kentänkin osalta. Tämä kertoo sitä, että henkilökunnan ja reservin osaaminen ovat korkealla tasolta, Peltonen iloitsee. Operaatiopäällikkö Mika Peltosen mukaan aseettomien tarkkailijoiden on mahdotonta valvoa tulitaukoa varsinkin kun todellista tulitaukoa ei ole. Porin Prikaatin esikuntapäällikkö, eversti Mikael Feldt vastaanotti sotilastarkkailijat Tampere-Pirkkalan lentokentällä. Iso-Britannia panostaa Lontoon olympialaisten kisapaikkojen ja urheilijoiden turvallisuuteen valtavalla määrällä kalustoa ja sotilaita. Heinäkuun lopussa alkaneiden kisojen aikana turvallisuudesta vastaa poliisia, 3000 vapaaehtoista sekä sotilasta. Vertailun vuoksi esimerkiksi Afganistanissa palvelee vain 9500 Ison-Britannian sotilasta. Turvahenkilöstön määrää jouduttiin lisäämään, sillä turvallisuudesta vastannut yksityinen G4Syhtiö ilmoitti, ettei se saa kasaan riittävää määrää henkilökuntaa kisoihin mennessä. Kisojen turvallisuus on Iso-Britannialle merkittävä rahareikä, sillä ilman lisätoimiakin kustannukset ovat nousseet jo 553 miljoonaan puntaan (noin 700 miljoonaan euroon). Lisäkustannukset ovat aiheuttaneet närää niin poliitikkojen kuin kansalaistenkin keskuudessa, sillä G4S:lle on jo maksettu miljoonia turvajärjestelyistä, joita se ei ole kuitenkaan pystynyt hoitamaan täysimääräisesti. Raskasta kalustoa kaupungin suojaksi Kuva: Sakari Muurinen Uudenlaiset kriisit vaativat uudenlaisia ratkaisuja Pääsyy operaation supistamiselle on Syyrian heikentynyt turvallisuustilanne. Peltosen mukaan aseettomien tarkkailijoiden toimintaedellykset ovat voimassa olevan mandaatin puitteissa melko ohuet. Syyrian operaatio oli jo lähtökohtaisesti poikkeuksellisen haastava.nyt alueella on käynnissä laajamittainen sisällissota. Siellä on selkeät hallituksen joukot ja hyvin hajanaiset opposition joukot. Kun rauhanturvaoperaatiota lähdetään miettimään tilanteessa, jossa ei ole tulitaukoa, niin asetelma on aina vaikea. Varsinkin kun mandaatti on tulitauon valvonta, niin kyseessä on lähes mahdoton yhtälö aseettomille tarkkailijoille, Peltonen sanoo. Tarkkailijat ovat Syyriassa olleet uhkailujen, ammuskelun ja väkivallan kohteena. Turvallisuus ei ole samaa luokkaa kuin perinteisessä rauhanturvaoperaatiossa, Henkilöstön lisäksi Lontoon suojaksi on tuotu raskaampaa sotakalustoa, kuten taisteluhävittäjiä, pomminpurkuryhmiä ja talojen katoille asennettavia ilmatorjuntaohjuksia. Ohjukset ovat herättäneet vastustusta paikallisten asukkaiden keskuudessa, sillä niiden on pelätty joutuvan ensimmäisenä terrori-iskujen kohteiksi. Lisäksi Thames-joen aalloille saapuu 200-metrinen HMS Ocean -lentotukialus, joka pystyy kantamaan mukanaan 18 helikopteria. Olympialaisten aikana aluksen tehtävänä on toimia logistisena apuna, sotilaiden majapaikkana sekä helikopterien laskeutumisalustana. Tarvittaessa erikoisjoukkoja voidaan siirtää alukselta nopeasti sinne missä tapahtuu. hän jatkaa. Peltosen mukaan kriisit ovat nykyisin monimuotoisempia: niissä vaikutetaan paikallisista pesäkkeistä ilman selkeitä rintamalinjoja tai itsemurhapohjaisesti tuhoa aiheuttaen. Perinteisiä kriisejä, joissa on kaksi selkeää osapuolta ja selvät rintamat, ei hänen mukaansa ole ollut viime vuosina havaittavissa. Perinteinen, aseeton rauhanturvaaminen ei välttämättä ole oikea keino uudenlaisten kriisien hoitamiseen. Minulle herää ajatus siitä, että onko perinteisen kriisinhallintatehtävän, siis aseettoman rauhanturvaamisen ja väliinmenon aika ohitse. Jos meillä on aseettomia rauhanturvaajia, niin tarvitaan helposti toinen organisaatio turvaamaan heidän toimintansa. Tämä taas heikentää kuvaa puoluettomuudesta. Olisiko aika miettiä uusia konsepteja? Peltonen pohtii. Mitä se uusi ajattelu sitten on? Sanoisin yleisellä tasolla, että on se Lontoon olympialaisissa äärimmäiset turvatoimet Valmiudessa on sotilasta, ohjuksia ja lentotukialus. mitä tahansa, niin siinä pitää kansainvälisen poliittisen dialogin tiivistyä niin, että syntyy edellytykset sotilaalliselle rauhanturvatoiminnalle tai selkeälle aseelliselle väliinmenolle. Kotiinlähtö harmittaa Tampere-Pirkkalan lentokentälle keskiviikkoiltana palanneet miehet olisivat luonnollisesti halunneet jatkaa tehtävän loppuun asti. Jo lähtiessämme tiedostimme, että tehtävä saattaa olla lyhytkestoinen ja jokainen meistä oli valmistautunut siihen, että tarvittaessa voidaan joutua lähtemään pois. Kun lähtöpäätös tuli, niin kyllä me ihan omassa porukassa sovittiin lähtijöistä, Kullberg kertoo. Itse henkilökohtaisesti olen kovin pettynyt. Olin valmistautunut jatkamaan sitä tehtävää jonka saimme, harmittelee kapteeni Petri Karttunen. Kuninkaallisen laivaston HMS Ocean toimii olympialaisten aikana sotilaiden majapaikkana ja logistisena apuna. Kuva: Iiro Hirvimäki Kuva: Oli Scarff/Getty Images

7 ruotuväki 14/2012 reportaasi 7 Kuvat: Iiro Hirvimäki Seuralaiset kentän toisessa päässä menivät tästä näystä kananlihalle. Onneksi rynnäkkö ei kestänyt kuin muutaman sekunnin. Haminan urhot juhlansa pyörteissä Reserviupseerikurssi 240 Timantti lumoutui unelmiensa juhlasta. Upseerioppilaat rynnäköivät, joivat, tanssahtelivat ja näkivät jopa Dannyn. Tuukka Määttänen Hamina nousee helteiseen päivään. Reserviupseerikoulun keskikenttä on jo täyttynyt auringon valosta ja upseerioppilaita marssii syömään. Muonituskeskuksen pöydissä vallitsee jännittynyt tunnelma. Istumme kuvaajan kanssa syrjempänä muista ja keskustelemme päivän ohjelmasta. Mutustaessani leipää vanha Vekaranjärven palvelustoverini, upseerioppilas Markus Kivisaari astelee pöytämme viereen, kertoo vähän kuulumisia ja toteaa loppuun: Juhlat on tulossa, hän sanoo ja vinkkaa silmää. le jaettu kartta on niin sekava, että se sekoittaisi varmaan sissinkin pään. Kaikki kyselevät sotilaskodin sijaintia ja lehtimieskaksikkomme joutuukin ohjailemaan neitoja sinne sun tänne. Myydäänkö täällä muuten Batterya? kysyy eräs daameista. Terävä reportteriduommekaan ei sentään tiedä kaikkea, joten joudumme vastaamaan tytölle vain jotain epävarmaa. Hän ei siitä pahastu ja lähteekin pian etsimään kaipaamaansa energiajuomaa. Apua, tässähän jäädään jalkoihin! aa pölyä. Kuvaajamme ehtii napata vain pari kuvaa, kun oppilaat ovat jo ehtineet seuralaistensa suudelmoivaan syleilyyn. Olisi se kyllä mennyt paremmin parin kaljan jälkeen. Oli tuo ihan kohtuuttoman lyhyt verrattuna siihen, mitä työtä sen eteen oli tehty, kritisoi upseerioppilas Jussi Laukkanen heti ruusurynnäkön jälkeen. Laukkasen daamin Taru Heiniön mielestä rynnäkkö meni kuitenkin nappiin. Sieltä minä heti oman rakkaani bongasin ja tiesin kyllä, että se tulee, hän hymähtää, mutta lisää vielä loppuun silmää vinkaten: Olisi se kyllä mennyt paremmin parin kaljan jälkeen. Everstin lumovoimaa Ennen iltajuhlaa oppilailla ja seuralaisilla on runsaasti vapaa-aikaa. Monet lähtevät Kotkan tai Lappeenrannan hotelleihin hurvittelemaan, mutta viiden maissa kaikki pariskunnat kuitenkin palaavat Haminaan valmistautumaan varsinaiseen juhlaan. Neidot pynttäytyvät värikkäisiin iltapukuihin, kun taas raavaat sotilaat joutuvat hikoilemaan ämnollavitosissaan. Anniskelualue osoittautuu illan hitiksi ja juhlaväen sisällä herääkin pikaisen nautiskelun jälkeen mukavan lämmin olo. Korkeimpaan nosteeseen ei kukaan tosin pääse, sillä pian kaikki kipittävät jo Maneesiin iltajuhlan avajaisia varten. Soittokunnan esitysten ja kiitossanojen joukossa juhlaväen mielialaa kohottaa Reserviupseerikoulun johtajan, eversti Vesa Kangasmäen humoristinen puhe, jossa hän sekoittaa tahallaan uuden taistelutaktiikan, nykytanssin ja flirttailun. Kangasmäki kerää erityisesti upseerioppilaita huvittavalla esityksellään illan parhaat aplodit. Se everstin puhe oli kyllä ihan paras! kuuluu monien suusta myöhemmin. Vesa, se vanha konna, piti aika ovelan puheen! hekottelee yksi. Ilta jatkuu vielä musiikkiesityksillä ja oppilaiden Speksishow lla, joiden aikana yleisö pääsee tutustumaan muun muassa Dannyn hitteihin ja telamiinan kauneuteen. Tanssin pyörteissä ja musiikin melskeessä monet antavat lopulta periksi väsymykselle ja matkaavat hotelleille nukkumaan. Unelmien juhla on takana! Ei ole daameilla helppoa Oppilaiden seuralaisia valuu vähitellen paikalle. Daamiaiseksi kutsutussa ruokailussa on selvästi ajateltu vieraita, sillä paljas puuro ja leivänkäntty on hetkessä korvattu mehukeitolla, leikkeleillä, hedelmillä ja monilla eri leipävaihtoehdoilla. Monien kasvoilla on silti epäilevä ilme. Vieras ympäristö ja odotettu juhlapäivä on tainnut synnyttää vähän perhosia vatsan pohjalle. Kyllähän tässä jännittää aika paljon, mutta eniten hermostuttaa, kun pitäisi päästä pian laittautumaan! Anita Xhosha kommentoi. Maukkaasta ruoasta huolimatta leidit eivät ole tyytyväisiä: kasarmien rumat tiiliseinät ja kulmikkaat rakennukset saavat ankaraa kritiikkiä kukaan ei tunnu pitävän Haminan maisemista. Vierail- Hieman ennen kymmentä Reserviupseerikoulun päärakennuksen kenttä on täynnä uteliasta väkeä. Kaikki tietävät missä omaa upseerioppilasta pitää odottaa: pioneerien heilat vartovat rakkaitaan oikealla, viestimiesten omaiset seisoskelevat keskemmällä. Itse sijoittaudun äärivasemmalle, jonne on ryntäämässä Täydennyskurssi 8. Vanhoja vääpeleitä tulossa siis Apua, tässähän jäädään jalkoihin! Ei ole kiva, jos 600 ukkoa jyrää meidät, eräs daameista pohtii huolestuneena. Vaaleanpunainen savu täyttää aukion ja kurssin oppilaat marssivat rumpujen saattelemana riviin kentän toiseen päähän. Ruusu, suuhun laita! Valmistautukaa ruusurynnäkköön! Tulta! Oppilaat pyrähtävät matkaan ja kenttä on viiden sekunnin ajan täynnä sake- Oppilaskunnan puheenjohtaja Matias Marttinen oli juhlan näkyvin henkilö. Tanssiaisista ei väriä puuttunut vihreän ylivoimasta huolimatta.

8 8 HELSINGIN OLYMPIALAISET ruotuväki 14/2012 Helsingin Olympialaiset Suomen historian käännekohta Vuonna 1952 lähes koko maailman katseet kohdistuivat sodanjälkeiseen Suomeen. Helsingin olympialaiset olivat oman aikansa suurtapahtuma, joka yhdisti ihmisiä yli kaikkien rajojen. Kesä 1952 oli suomalaisten yhteinen voimanponnistus, joka on jättänyt pysyvät jälkensä Helsingin katukuvaan ja kansakunnan kollektiiviseen muistiin. Urheilujuhlan kulisseja käytettiin kuitenkin myös omien tarkoitusperien edistämiseen. Yhdysvallat ja Neuvostoliitto, kaksi maailmansodasta selvinnyttä suurvaltaa, kävivät keskinäistä kamppailuaan sekä ihmisten huomiosta että urheilumenestyksestä. Samaan aikaan Suomesta yritettiin välittää maailmalle kuva puolueettomasta, omilla jaloillaan seisovasta länsimaasta. Teksti: Valtteri Taimela Taitto: Joona Järvinen Urheilua sotien ehdoilla Varadekaani ja historian professori Henrik Meinander Helsingin yliopistolta kuvailee etenkin huippu-urheilun olleen ja 1930-luvuilla tärkeä kansalaissodan kahtia jakamaa kansaa yhdistänyt tekijä. Olympiaisännyys olisi ollut tuoreelle, urheilun saralla aktiiviselle maalle tärkeä edistysaskel. Suomi hakikin kisaisännyyttä useasti aina 1930-luvulta lähtien. Olympiakomitea myönsi Olympialaisia varten parannetuista liikenneyhteyksistä oli talvisodassa hyötyä. vuoden 1940 olympialaiset Japanille, mutta sota Mantšuriassa johti siihen, että Suomi sai kisat vuonna Lyhyen harkinnan jälkeen perustettiin järjestelykomitea, ja järjestelyt olivat hyvässä vaiheessa vielä seuraavana syksynä, Meinander taustoittaa. Vaikka kisaisännyys jäi alunperin saamatta, oli Suomessa jatkettu jo aloitettuja valmisteluita. Tämä mahdollisti järjestelyvastuun ottamisen lyhyellä varoitusajalla. Olympiastadionin ja muiden kisapaikkojen rakennustöitä jatkettiin uudella tarmolla. Lisäksi kaupunkikuvaa muokattiin edustavammaksi ja niin rautatie- kuin maantieverkostoakin kohennettiin vastaamaan lisääntyvän liikenteen tarpeisiin. Talvisodan syttymisestä huolimatta pieni toivo olympialaisten järjestämisestä eli koko ajan. Lopulta vuoden 1940 olympialaiset jäivät kuitenkin pitämättä. Erikoistutkija Jouko Kokkonen Urheilumuseosta kertoo, että Suomi viivytti olympiakomitean päätöstä kisojen perumisesta tarkoituksellisesti mahdollisimman pitkään. Olympialaisia varten parannetuista liikenneyhteyksistä oli sitten talvisodassa hyötyä, vaikkei niitä siihen oltukaan suunniteltu. Neuvostoliiton hyökkäys olympialaisten isäntämaata vastaan oli Suomelle myös pieni propagandavaltti, Kokkonen pohtii.

9 ruotuväki 14/2012 HELSINGIN OLYMPIALAISET 9 Uusi mahdollisuus Meinander pitää toisen maailmansodan jälkeistä aikaa tietynlaisena ylimenokautena. Vaikka suurin osa sotatoimista loppui jo kesällä 1944, yhteiskunnassa vallitsi suuri epätietoisuus tulevaisuuden suhteen. Jälleenrakentamisen ja sotakorvausten maksamisen lisäksi huolta aiheuttivat sisäpoliittiset ristiriidat. Erimielisyyksistä huolimatta kaikki olivat tyytyväisiä siihen, että sota oli päättynyt eikä Suomea oltu miehitetty. Sekä Meinander että Kokkonen painottavat, että Helsingin olympialaiset oli asia, jonka tärkeydestä kaikki suomalaiset olivat yhtä mieltä. Kun päätös Suomen olympiaisännyydestä tehtiin Tukholmassa, monet kyseenalaistivat Suomen kyvyn ja oikeuden kisojen järjestämiseen. Suomea pidettiin entisenä Saksan liittolaisena, minkä lisäksi Neuvostoliiton ote Suomesta arvelutti. Suomelle olympialaiset olivat kuitenkin suuri imagovoitto, Meinander sanoo. Tavoitteena paikka länsimaailmassa Ainutlaatuista mahdollisuutta laajaan kansainväliseen medianäkyvyyteen ei jätetty Suomessa käyttämättä. Helsingin nykyinen katukuva on suurilta osin juuri olympialaisten tulosta, sillä haave olympiaisännyydestä oli motivoinut monia suuria rakennushankkeita jo 1930-luvulta lähtien luvulla Helsinkiin saatiin esimerkiksi ensimmäiset liikennevalot sekä Puistolan lentokenttä ja Linnanmäen huvipuisto avattiin. Maantieteellisesti Suomi ei todellakaan ole Länsi-Eurooppaa. Lännempänä olleista Puolasta ja Tsekkoslovakiasta puhuttiin yleisesti Itä-Eurooppana. Ulkomaalaisille vieraille haluttiinkin antaa mielikuva, että Suomi on itsenäinen läntisen Euroopan valtio muiden Pohjoismaiden tapaan, vaikkei näin sanottukaan ääneen, kertoo Meinander. Suomen toiminta vaati kuitenkin tasapainoilua, sillä ensimmäistä kertaa mukana ollutta Neuvostoliittoa ei haluttu loukata. Neuvostoliiton johto oli harkinnut tarkkaan osallistumisensa porvarillisina pidettyihin kisoihin. Vastapuolella vaakakupissa painoi olympialaisten tuoma tilaisuus oman ideologian ylivoiman näyttämiseen. Kokkosen mukaan myös isäntämaan sijainti idän ja lännen välissä saattoi vaikuttaa päätökseen ratkaisevasti. Sekä Kokkonen että Meinander vahvistavat, että Helsingin olympialaisissa urheilutapahtumille tyypillinen näyttämisen halu esimerkiksi tuote-esittelyt. Monet suomalaiset saivatkin olympialaisten myötä ensikosketuksen uuteen, amerikkalaiseen pukeutumiseen, kulutukseen ja vapaa-ajan viettoon. Ylös itäblokin varjosta Osaltaan Suomen linkittyminen länsimaailmaan myös onnistui. Erityisesti suhteet jatkosodan aikana Suomelle sodan julistaneeseen Iso-Britanniaan paranivat huomattavasti. Meinanderin mukaan myös Suomen ja Yhdysvaltojen välinen ilmasilta syntyi paljon muutakin kuin näkyvyyttä. Rakentaminen ja palvelusektorin kehittäminen nopeutuivat, ja Helsingin olympialaisista kuulee usein puhuttavan viimeisinä oikeina olympialaisina. korostui tietyllä tapaa kylmän sodan vuoksi. Sekä Yhdysvallat että Neuvostoliitto pyrkivät levittämään omaa kulttuuriaan muun muassa elokuvanäytösten avulla. Neuvostoliittolaisen selvän vaikuttamisen sijaan ihmisiin vetosi enemmän amerikkalaisten hienovaraisempi tyyli, johon kuuluivat samoihin aikoihin. Etenkin erilaisilla opiskelijoiden ja tutkijoiden vaihto-ohjelmilla haluttiin synnyttää ja ylläpitää suomalaisten halua pysyä osana länsimaailmaa. Vaikka kisojen lopullinen tilinpäätös oli jonkin verran tappiollinen, sai Suomi olympialaisista myös ihmiset siirtyivät henkisesti uuteen aikaan. Itselläni on ollut tapana pitää 1950-luvun alkua sodan todellisena loppuna. Sotakorvaukset saatiin maksettua vähän olympialaisten jälkeen ja Stalinin kuoltua alkoivat Suomen ja Neuvostoliiton suhteet lientyä. Maailmanlaajuisesti olennaisinta oli Euroopan uuden tasapainon löytyminen ja vakiintuminen, Meinander pyörittelee. Helsingin olympialaisista kuulee usein puhuttavan puhtaana urheilun juhlana ja viimeisinä oikeina olympialaisina. Kokkosen mukaan nämä käsitykset ovat kuitenkin käytännössä kokonaan suomalaisten omaa keksintöä. Kisojen yleisestä toimivuudesta Suomi keräsi silti runsaasti kiitosta. Monet ulkomaalaiset toimittajat kirjoittivat ihmettelevään sävyyn, kuinka Suomi oli kyennyt nousemaan uudelleen niinkin nopeasti toisen maailmansodan jälkeen. Suomalaisten suurimpana voittona voidaan kuitenkin pitää onnistumisten myötä kohonnutta kansallista itsetuntoa. Helsingin olympialaisten hyvin onnistuneet järjestelyt vahvistivat monen uskoa siihen, että meillä osataan ja pystytään järjestämään vastaavia tapahtumia. Ei mitään suurta propagandaa, vaan perinteistä urheilun juhlaa hyvässä hengessä omalla tyylillä, Kokkonen kiteyttää. Astetta kansainvälisempi komennus Helsingin olympialaisten onnistuminen vaati suurta panostusta myös puolustusvoimilta. Ulkomailta saapuneiden kilpailijoiden ja kisaturistien vuoksi Helsingin olympialaisia voidaan pitää yhtenä puolustusvoimien kansainvälisesti merkittävimmistä edustustehtävistä. Jo samana vuonna, jona olympialaiset myönnettiin Suomelle, perustettiin puolustusvoimissa olympialainen toimikunta. Toi- mikunnan tehtäviin kuuluivat urheilijoiden valmentaminen ja kilpailujärjestelyihin osallistuminen. Nykyaikaisen 5-ottelun, purjehduksen, soudun ja ammunnan lajijärjestelyistä puolustusvoimat oli vastuussa ainakin osittain. Olympialaisia varten perustettiin myös paljon huomiota osakseen saanut Olympiapataljoona, johon komennettiin varusmiehiä useista Etelä-Suomen joukkoosastoista. Vahvuudeltaan noin 2900 miehen suuruisen pataljoonan komentajaksi määrättiin majuri Hugo Railonkoski Pääesikunnan koulutusosastolta. Varusmiesten ja ammattisotilaiden työhön kuului kisojen aikana esimerkiksi kilpailijoiden majoitusalueiden valvontaa, liikenteenohjausta ja viestiyhteyksien hoitamista. Pataljoona oli täydessä vahvuudessa kisojen alkaessa ja noin kuukauden kuluttua lähes kaikki varusmiehet olivat palanneet omiin yksiköihinsä. Järjestelyihin osallistumisen ja talkootyön lisäksi puolustusvoimat antoi omia tilojaan kisaorganisaation käyttöön. Suomen joukkue majoittuikin olympialaisten ajan erillään muista joukkueista nykyisissä Maanpuolustuskorkeakoulun tiloissa Santahaminassa. Olympialaisia varten perustettiin myös paljon huomiota osakseen saanut Olympiapataljoona.

10 10 kentällä ruotuväki 14/2012 lyhyesti Maavoimat hankkii raivaamisenestopanoksia Puolustusministeriö päätti kesäkuun alkupuolella, että maavoimat voi hankkia raivaamisenestopanoksia osana Ottawan sopimuksen myötä käytöstä poistettavien jalkaväkimiinojen suorituskyvyn korvaamista. Hankittavat raivaamisenestopanokset toimittaa suomalainen Forcit Oy. Hankinnan arvo on noin 6,745 miljoonaa euroa. Forcit Oy on puolustusvoimien pitkäaikainen yhteystyökumppani useiden vuosien ajalta ja kotimaassa tunnettu alan toimija. Panokset saadaan käyttöön lähivuosien aikana, Puolustusministeriön hallitusneuvos Jouko Tuloisela kertoo. MHu Puolustusvoimien sivujen mobiiliversio kokeiltavissa Puolustusvoimien sivujen mobiiliversio on julkaistu yleiseen testikäyttöön. Versio sisältää tiivistetysti ajankohtaista tietoa erityisesti asevelvollisen tarpeiisiin. Sivuilta löytyvät myös kätevästi niin ampumatiedotteet kuin aluetoimistojen yhteystiedotkin. Palvelun on tarkoitus olla kevyt ja helppokäyttöinen sekä toimiva myös vanhemmilla mobiililaitteilla. Tavoitteena on, että sivujen selaaminen on mutkatonta kiireisen palveluksen aikana, Pääesikunnan viestintäosaston tiedottaja Anna Leena Lind tiivistää. Sivuja pääsee kokeilemaan osoitteessa m.pv.fi. MSu Karvialaiset saivat pioneerisillan Keuruun Pioneerirykmentti rakensi viime viikolla pysyvän sillan kevyelle liikenteelle Karvian Kanttiin. Hanke on osa kadettien ja kantahenkilökunnan jatkokoulutusta. Suojelukoulun varasiltakalustot-kurssin johtaja, yliluutnantti Jari Pirttimaa kertoo, että sillan parissa on tehty pitkää päivää. Meillä oli hyvä paikka ja innokkaita opiskelijoita. Projekti aloitettiin maanantaina muutamalla oppitunnilla ja perjantaina puolilta päivin silta oli valmis. Kevyen liikenteen väylä on tehty kunnan tukemalla talkootyöllä, ja Varsinais-Suomen ELY-keskus pyysi Pioneerirykmentiltä työvoima-apua. MHu Onnettomuus Hämeen Rykmentissä Hämeen Rykmentin varusmies loukkaantui lievästi perjantaina aamupäivällä rynnäkkökiväärin lähiammuntojen kimmokkeesta sääreen Hälvälän harjoitusalueella. Varusmies toimitettiin ensihoidon ja varuskuntasairaalan jälkeen Päijät-Hämeen Keskussairaalaan. Ei tiedetä oliko kimmoke peräisin luodista vai ampumavallin kivestä. Onnettomuus tapahtui, kun sotilaspoliisit ampuivat paikoiltaan paikallaan oleviin maalitauluihin ja taulujen takana sijaitsevasta suojavallista lensi kimmoke varusmiehen sääreen, johon muodostui noin senttimetrin mittainen haava. RLä Ruutia raivataan pohjaa myöten Vaara räjähdysaineen väärinkäytöksistä johti operaatioon. Haasteita tuo veden samentumisen estäminen. Micke Suopuro Sekalaista välineistöä, nosturia ja asuntovaunua kannatteleva lautta kelluu järven pinnalla. Siihen liitetystä ruskean sävyisestä altaasta nousee rautainen häkki täynnä epämääräistä roskaa. Lähempi tarkastelu selventää: häkin sisältä paljastuu runsaasti erinäisiä tummia liuskoja ja mustia ohuita putkia. Kuivattuna tämä ruuti on edelleen toimintakykyistä. Tiiviiksi pakattuna pommin rakentaminen mahdollistuu, ruudin erikoistutkija Erkki Kovero Puolustusvoimien Teknillisestä Tutkimuslaitoksesta kuvailee. Vihtavuoren Siikajärvelle Keski-Suomeen on kerääntynyt kymmeniä alueraivaustehtävästä kiinnostuneita. Huojennusta herättää, että raivaaminen ei vaikuta järven virkistyskäyttöön muualla kuin merkityillä alueilla. Myös pelot ympäristöhaitoista hälvenevät. Kerätty ruuti tuhotaan polttamalla. Prosessi on yllättävän puhdasta, toisin kuin yleisesti pelätään. Ruuti ei nimittäin sisällä merkittäviä myrkkyjä. Näin myöskään järveen ei ole säilytetystä ruudista levinnyt pitoisuuksia, kohteen turvallisuusselvityksen tehnyt Kovero huojentaa yleisöä. Ruutimäärä säilynyt mysteerinä kolumni Pojista miehiä Kävin viime viikonloppuna 94- vuotiaan isoäitini kanssa varsin mielenkiintoisen keskustelun siitä, tehdäänkö armeijassa enää pojista miehiä. Vielä viisikymmentä vuotta sitten asia saattoi olla juurikin niin. Silloin maalaispitäjien Martti-Kyllikit ja Teppo-Annelit joutuivat ensimmäistä kertaa viettämään yönsä oikeasti poissa kotoa, samaan aikaan kun isä kynsi peltoa Zetorilla ja äiti lypsi lehmiä navetassa. Palveluksesta poisjääminen taas saattoi hyvinkin tarkoittaa kotiin jäämistä hyvinkin pitkäksi aikaa luvulla käytännössä lähes Raivausalueella tehdään töitä turvallisuus- ja ympäristöseikat mielessä pitäen. Likaisen veden rajaava kehikko on toiminut odotetusti, raivauspaikan johtaja Pasi Suvitie kertoo. Ranskalais-venäläistä alkuperää olevaa ostoruutia hankittiin puolustusvoimille jo 1920-luvulla. Tuolloin todettiin, että sen säilyttäminen maan pinnalla ei ole turvallista. Myöhemmin erityisesti sotien jälkeisissä asekätkennöissä upottaminen oli varma tapa saada piilotettua suuria määriä tavaraa vauhdilla valvontakomission tavoittamattomiin. Tarkkaa ruutimäärää ei voi kukaan tietää, mutta se tässä bisneksessä on suolana, Kovero naurahtaa. Vihtavuorelaisille on jo vuosikymmenien ajan ollut selvillä järven pohjassa makaava räjähdesaalis. Nuorison miehuuskokeiden seurauksena liuskoja on nosteltu kirkkaasta vesistöstä mittavastikin. Koskaan en ole kyllä näin kirkkaassa vedessä raivannut, alueen sukelluksista vastaava yliluutnantti Joni Hakkarainen hämmästelee. Suurin takavarikko tehtiin 80- luvun lopussa, kun poliisi löysi yksityishenkilön hallusta yli 100 kg Siikajärven ruutia. Tästä johtuen alueella käynnistyivät ensimmäiset koneelliset raivaukset. Veden samentumista pelättiin tuolloin vielä siinä määrin, että työ jäi puolitiehen. Uudet innovaatiot käytössä Jos ei muuta, niin osaanpahan ainakin pakata rinkkani järkevästi kun ensi kesänä suunnistan taas Saksaan festareille. Sysäys nykyiselle operaatiolle saatiin vuonna 2010, kun poliisi teki virka-apupyynnön läheisen ruutitehtaan vartijoiden tavoitettua järven rannalta liuskoja sukeltaneita ja niitä nuotiossa poltelleita henkilöitä. Rahoituksen lopulta varmistuttua alkoivat vuoden kestäneet valmistelut, jotka huipentuivat raivauksen alkamiseen. Tavoitteena on raivata ennalta tiedustellut alueet kokonaan järveä sotkematta, raivauspaikan johtajana toimiva yliluutnantti Pasi Suvitie hahmottaa. Suvitie ja Hakkarainen ovat yhdessä kehittäneet uuden menetelmän raivaamisen toteuttamiseksi. Ruudin käsittelemistä ja tuhoamista edeltää monivaiheinen menettely. Alueen läpikäyminen tapahtuu ejektoroinnin pohjan imuroinnin avulla. jokainen palvelukseen astuva on käynyt ulkomailla asti, ainakin Tallinnassa, joten matka esimerkiksi Helsingistä Vekaranjärvelle muutamaksi viikoksi ei pitäisi tuntua missään. Suurin osa ikäluokasta on viettänyt jo rippileireilläkin öitä poissa kotoa, joten eksoottisen elämysmatkan miehistävä vaikutus lienee entisen vääpelin horinoita. Olisi kuitenkin härskiä väittää, ettei varusmiespalveluksella olisi nykynuorisolle mitään annettavaa. Se annettava ei tosin välttämättä tule suoraan, vaan se on otettava. Toki inttinsä voi suorittaa alusta loppuun opettelemalla vastuun välttelyä ja tiedustelemalla parhaan nakkisuojan sijaintia, mutta tästä tuskin on hyötyä loppuelämää ajatellen. Itseään voi kuitenkin kehittää huomattavasti hyödyllisemmilläkin tavoilla. Peruskoulutuskauden lopussa tehtävillä koulutusvalinnoilla on tässä keskeinen merkitys. Esimerkiksi lääkintämiehen koulutuksesta ei ole ainakaan haittaa, vaikka ei terveydenhoitoalalle olisikaan hakeutumassa. Itsekin koen saaneeni hyötyä Vekaranjärvellä saadusta tiedustelukoulutuksesta. Jos ei muuta, niin osaanpahan ainakin pakata rinkkani järkevästi kun ensi kesänä suunnistan taas Saksaan festareille. Sissiteltassa vietettyjen öiden jälkeen osaan varmasti myös leiriytyä hiukan aikaisempaa Kuva: Joonas Vähäkallio Menetelmää on käytetty aiemmin yksittäisten esineiden kohdalla. Tämä on ensimmäinen kerta kun sitä käytetään massamaiseen nostamiseen, Suvitie havainnollistaa. Sukeltaja imee laitteen avulla pohjalietettä putkeen. Tavara kulkeutuu sitä pitkin lautan vieressä olevaan suodatinkankaalla tiivistettyyn kehikkoon. Sieltä likaisesta aineksesta ruuti erottuu häkkiin, joka nostetaan lautalle, Hakkarainen kuvailee prosessia. Lautalta löytyy kattavat öljyntorjuntavälineet onnettomuuksien varalle. Erityistä huolellisuutta vaaditaan veden samentumisen estämiseksi. Esimerkiksi ruutitehdas käyttää järvestä pumpattavaa vettä toiminnassaan. Rajaamme saastuneen veden kehikkoon. Se onkin osoittautunut toimivaksi ratkaisuksi. Haluamme jättää järven siihen kuntoon missä se oli ennen tehtävää, päätyönään Panssariprikaatissa panssarialiupseerikurssia johtava Suvitie selventää. Pula sukeltajista uhkaa Lautalla toimivat neljä pintamiestä ja kolme sukeltajaa ovat kaikki kokeneita raivaajia. Ruuti ei aiheuta nostettaessa räjähdysvaaraa. Turvallisempaa tämä on. Tavallisessa tehtävässä täytyy olla äärimmäisen varovainen sodanaikaisia räjähteitä nostettaessa, Hakkarainen toteaa operaatiosta. Puolustusvoimilla on käynnissä kesäisin lukuisia raivausoperaatioita vesistöissä, jolloin sukeltajien työpanosta tarvitaan. Harrastajasukelluksen yleistyminen kasvattaa tarvetta pohjien raivaamiselle, sillä vesistöjen vaaralliset kätköt avautuvat helposti sivullisille. Tänä päivänä nostetaan ylös urakalla mitä aiemmin upotettiin. Raivaajien määrän kanssa pärjätään, mutta sukeltajista on voimakkaasti pulaa, Suvitie selvittää. Mukana olevista sukeltajista kahden työpaikka löytyy pian lakkautettavista osastoista. Ongelmia on siis mahdollisesti tiedossa. Uusien sukeltajien koulutus on hidasta ja haastavaa. Toivottavasti kriittiselle henkilöstölle löytyy uusi paikka, ettei ainakaan irtisanomisia tulisi. Se on näitä hommia tekevien yhteinen toive, Suvitie päättää mietteliäänä. Miikka Hujanen > fiksummin. Miksi varusmiespalveluksen edes tarvitsisi tehdä pojasta miestä, tai täytyykö siitä olla hyötyä? Sodan ajan joukkojahan täällä koulutetaan, ja puolustusvoimille on hyöty jokaisesta jääkäristä. Nytkään, yli puoli vuotta lähinnä vihreän eri sävyihin pukeutuneena en koe, että minusta olisi tehty yhtään testosteronisempi kuin aikaisemmin olen ollut. Vaikka puolustusvoimissa systeemi päättää monissa asioissa yksilön puolesta, päätös mieheksi kasvamisesta täytyy jokaisen loppujen lopuksi tehdä itse.

11 ruotuväki 14/2012 kentällä 11 Museolaivan rahtina historia palveluksessa S/S Hyöky seilaa 100-vuotisen historiansa siivittämänä. Entinen majakkalaiva on kova sana niin Haminassa kuin Helsingissäkin. Tuukka Määttänen Haminan satamassa lepäävä punainen laiva kiinnittää huomion jo kauempaakin. Muutaman työntekijän ylläpitämä, museo- ja kahvilatoimintaa tarjoava S/S Hyöky täyttää tänä kesänä jo 100 vuotta. Hyöky on Haminassa kulttimainetta nauttiva alus, joka on monille paikallisille myös tärkeä ajanviettopaikka. On tämä taloudellisestikin ihan kannattavaa. Suosio on aina ollut kova, myhäilee Hyökyn työntekijä Matti Hyyryläinen. Sodan hyökykin on koettu ruotuväki 40 vuotta sitten Puolustusvoimien olemassaolo on välttämätöntä, jotta rauhanaikainen työ voisi jatkua, lausui Neuvostoliiton asevoimien yleisesikuntapäällikkö ja puolustusministerin ensimmäinen sijainen, armeijankenraali V. G. Kulikov Laitilassa. Kenraali Kulikov vieraili Suomessa heinäkuuta, puolustusvoimaimme komentajan kutsumana. Vierailunsa aikana Kulikov kävi monessa varuskunnassa todeten muun muassa: On erittäin miellyttävää, että tämän päivän sotilas muistelee Tuukka Määttänen Eversti Sampo Eskelinen on määrätty uuteen tehtävään Satakunnan Lennoston komentajaksi. Aikaisemmin hän työskenteli Ilmavoimien Esikunnassa suunnittelupäällikkönä. S/S Hyöky valmistui vuonna 1912 Pietarin laivatehtaalla ja sai nimen Libauskij. Suomalaiset jääkärit toivat sen sotasaaliina Suomeen vuonna 1917, minkä jälkeen sitä käytettiin majakkalaivana. Sotavuosina Helsinki-nimellä palvellut Hyöky valjastettiin sotakäyttöön ja varustettiin ilmatorjuntatykeillä. Sodan aikana se sai pariin kertaan pahoja vaurioita: muun muassa kansi syttyi tuleen erään ilmapommituksen yhteydessä ja runkoa tulitettiin niin, että luodinreikiä on vieläkin nähtävissä. 60-luvun alussa Hyöky muutettiin merenmittaajien tukialukseksi, jona se toimi aina vuoteen 1983 asti, kunnes se päätettiin romuttaa. Haminalainen Patu Patanen, Hyökyn nykyinen omistaja, osti aluksen ja teki siitä museolaivan, jonne on kertynyt materiaalia vuosien varrella niin siviilihenkilöiltä kuin puolustusvoimiltakin. Ruuma onkin täynnä vanhoja astioita, postisäkkejä ja merivoimien materiaalia aina laivan alkuajoista lähtien. Puolustusvoimain entinen komentaja, amiraali Jan Klenberg, on lähettänyt meille jopa olkapolettinsa kirjekuoressa, Hyyryläinen paljastaa. lämmöllä niitä, jotka ovat taistelleet vapauden ja isänmaan puolesta (Säkylä 18.7.) Olen todennut matkani aikana, että Suomen kansa rakastaa puolustusvoimiaan aivan samoin kuin on laita Neuvostoliitossakin (Laitila 19.7.) Olen tyytyväinen näkemääni (Säkylä 18.7.) Pitkän rannikkonsa puolustamiseksi Suomi tarvitsee vahvat merivoimat (Saaristomerellä 19.7.) Tänään saimme seurata Suomen ilmavoimien erinomaisia esityksiä (Virttaa 18.7.) Juhlavuotta on ilmassa 100-vuotisjuhlan kunniaksi Hyökyn kotisatamaan Haminaan rakennetaan uutta laajempaa museorakennusta. Vanhan tullimakasiinin tiloihin perustettava merimuseo aukenee näillä näkymin syksyllä. Tuota tavaraa on kertynyt sen verran ruumaan, että uudet tilat ovat ihan tarpeen, Hyyryläinen toteaa. Satamaan on pystytetty myös Puolustusvoimat välttämättömät eteenpäin Museolaiva S/S Hyöky on jo 100-kesäinen, mitä juhlistetaan uudella merimuseolla. Urani ensimmäinen kolmannes oli hyvin tyypillinen ikäiselleni Ilmavoimien lentoupseerille. Siirtyessäni aikoinaan lentueenpäällikön tehtävästä yleisesikuntaupseerikurssille kokemusta oli ehtinyt karttua lähes kaikista hävittäjäohjaajalle osoitettavista tehtävistä. Kurssin jälkeen tehtävät liittyivät pääsääntöisesti puolustusvoimien kehittämiseen ilmavoimissa. Siirtyminen uuteen tehtävään on ollut helppoa. Satakunnan Lennoston komentajan tehtävä on luonnollisesti poikkeus kaikkeen aikaisemmin koettuun. Komentajan arkea sävyttävät lennoston valmiustehtävien, asevelvollisten koulutukseen ja puolustusvoimauudistuksen toimeenpanoon liittyvät kysymykset sekä yhteistyö vastuualueen muiden toimijoiden kanssa. Puolustusvoimauudistuksen linjaukset tulevat näkymään Satakunnan Lennostossa vahvasti. Lennoston tehtävät muuttuvat rakennemuutoksen myötä ja vaikuttavat sekä lennoston henkilöstörakenteeseen että yhteistoimintaan. Muutos ei henkilöstön osalta tule olemaan helppo. Siirroilta ja henkilöstövähennyksiltä ei vältytä ja uudet tehtävät edellyttävät uusia toimintatapoja, mutta ne tarjoavat henkilöstölle myös mahdollisuuden kehittyä. Tehtäväni suunnittelupäällikkönä voin kuitenkin jättää hyvillä mielin, kun tässä vaiheessa voi todeta, että Ilmavoimien Esikunnassa pitkiä päiviä uudistuksen ja ilmavoimien suorituskyvyn eteen työskennellyt henkilöstö onnistui muodostamaan ratkaisun, joka toistaiseksi turvaa ilmavoimille hyvän suorituskyvyn. Hyöky 100 v. -areena, jossa nähdään erilaisia musiikkiesityksiä merellisessä ympäristössä. Lisäksi vuoden kohokohtia ovat Hyökyn osalta Hamina Tattoo, Kotkan Meripäivät ja Helsingin Silakkamarkkinat, joihin kaikkiin se osallistuu. Kun tulemme Silakkamarkkinoille, niin on ollut tapana että me ammumme aina ensin tykinlaukauksen, ja vasta sen jälkeen kaupunginjohtaja Jussi Pajunen alkaa puhua, Hyyryläinen kertoo. Vierailua isännöi puolustusvoimain komentaja, kenraali K.O. Leinonen. Haasteet värittävät ilmailukonkarin arkea Eversti Sampo Eskelisen mukaan vuodet Ilmataistelukeskuksen päällikkönä olivat erityisen mielenkiintoisia. Kuva: Iiro Hirvimäki Kuva: Ruotuväki Kuva: Puolustusvoimat NIMI JA SOTILASARVO IKÄ Alikersantti, Jesse Lange 21 TOIMENKUVA Panssaritiedustelujoukkueen ryhmänjohtaja PALVELUSPAIKKA Karjalan Prikaati, Valkeala KOULUTUS Ylioppilas JOTAIN MUUTA, MITÄ? Miksi muonituskeskuksessa ei ole voita leivän päälle? Margariini ei ole mikään voi.. Atlantin yli alikersantiksi Miikka Hujanen Karjalan Prikaatissa Vekaranjärvellä palvelustaan suorittavan Jesse Langen suomen kielen taidossa oli parantamisen varaa hänen vaihtaessaan siviilivaatteet maastokuvioisiin kesällä Edellisenä syksynä kotiin oli saapunut kirje, jossa kerrottiin kaksoiskansalaisuuden tuomasta mahdollisuudesta suorittaa varusmiespalvelus Suomessa. Tällöin nuori coloradolainen yliopisto-opiskelija ilmoitti välittömästi haluavansa tulla. Jännitti kovasti, että pääsenkö ollenkaan varusmieheksi. Vastauskirje hävisi postissa ja jouduin soittamaan aluetoimistoon. Silloin sieltä sanottiin, että läpi meni, tervetuloa Vekaralle vaan, Lange kertoo. Tavoitteena oli rankin mahdollinen Karjalan Prikaatiin Lange yritti tulla ilman ennakkoluuloja ja avoimin mielin, mutta valmiina haasteisiin. Mahdollisimman pitkän palveluksen, fyysisesti ja henkisesti rankan koulutuksen lisäksi tavoitteena oli oppia suomen kieli: alokas Lange ei osannut lukea eikä kirjoittaa suomea juuri yhtään. Nyt kielelliset taidot ovat jo sillä tasolla, että aliupseerikoulun kokeista mentiin heittämällä läpi. Halusin tiedustelulinjalle, sillä se oli rankinta koulutusta mitä täältä sai. Siinä oli haastetta sekä hauskoja ja mielenkiintoisia asioita opittavana. Tähystyspaikkatoimintaa, partiotiedustelua ja monia muita juttuja. Päätökseen palvelukseen astumisesta vaikutti myös talvi- ja jatkosodassa taistellut isoisä. Halusin kunnioittaa hänen muistoaan. Olen todella ylpeä Yhdysvalloissakin tunnetusta ASUINPAIKKA BOULDER, COLORADO, YHDYSVALLAT suomalaisesta sisusta. Mielestäni onkin kummallista, että jokaisella saapumiserällä hommat tuntuu olevan aina helpompia, vähemmän metsäöitä ja niin edespäin, Lange kiteyttää. Pikaburritoja Eurooppaan Panssaritiedustelujoukkueen ryhmänjohtajaksi Kymen Jääkäripataljoonan aliupseerikoulusta priimuksena valmistuneelle Langelle oli hieno tunne tajuta, että oikeasti osaa opetetut asiat. Hänen mukaansa asiat kyllä oppii jos haluaa, vaikka kielitaito ei olisikaan aivan täydellinen. Rankimmat kokemukset ovat nekin olleet tiedusteluhommissa, joissa tutuksi tulivat niin rinkka kuin suksetkin. Aukissa taas tiedustelulinjan ensimmäinen siirtymisharjoitus viime maaliskuussa oli monelle kova paikka. Itselleni lumi oli kyllä lasketteluharrastuksesta tuttu juttu, mutta murtomaahiihtoa en ollut kokeillut aikaisemmin kuin pari kertaa. Toinen rankka kokemus oli miehistön mekanisoidussa harjoituksessa Niinisalossa. Siellä ei nukuttu paljoa ja oli pitkiä siirtymisiä, koko ajan oli jotain meininkiä päällä. Yllättävän rankkaa on ollut myös alikersanttina alokkaita kouluttaessa, Lange selittää. Kun kotiutuminen koittaa syyskuun kymmenes päivä, aikoo alikersantti Lange palata takaisin Yhdysvaltoihin. Taloustieteen opintoja on vielä pari vuotta jäljellä Tuftsin yliopistossa, jonka jälkeen suuntana on taas Eurooppa. Suunnitelmissa olisi perustaa kaverin kanssa pikaruokaketju, sillä kunnollista pikaburritoa ei hänen mukaansa Euroopasta löydy. Vaihtoehtoisesti hän näkee itsensä luomassa uraa investointipankissa.

12 12 kentällä ruotuväki 14/2012 Uusia aseita Uttiin M134D kykenee ampumaan jopa 3000 laukausta minuutissa. Käyttöä ja huoltoa päästään harjoittelemaan vuoden loppuun mennessä. Miikka Hujanen Utin Jääkärirykmentti on jo saanut käyttöönsä uusia NH90-helikoptereita, mutta puolustusvoimat katsoi tarpeelliseksi hankkia koneisiin myös tehokasta aseistusta. NH90-helikoptereita varten on hankittu 14 kappaletta gatlingtyyppisiä konekivääreitä. Näillä koneen omasuojaa ja selviytymiskykyä parannetaan merkittävästi. Suomessa ei ole aikaisemmin ollut tällaisia aseita, mutta muualla maailmalla ne ovat osa normaalia varustelua tämän tyyppisissä helikoptereissa, Maavoimien ilmailun päällikkö, everstiluutnantti Anssi Vuolle selittää. Yhdysvaltalaisen Dillon Aero Inc:n valmistamat M134D-konekiväärit, arkikielessä minigunit, ovat kuin suoraan sotaelokuvista. Aseet käyttävät 7,62x51 mm NATO -patruunaa ja niiden tulinopeus on peräti 3000 laukausta minuutissa, eli 50 laukausta sekunnissa. Helikopterikäytössä aseen suuri tulinopeus on merkittävä tekijä, sillä näin saadaan vaikutusta useaan kohteeseen lyhyessä ajassa. Vuolteen tietojen mukaan puolustusvoimat ei ole aikaisemmin tehnyt yhteistyötä Dillon Aeron Inc:in kanssa. Jalustakonsepti Italiasta Vuolle arvelee, että ensimmäiset M134D:t saadaan asennettua maajalustoille vuoden loppuun mennessä, jolloin niiden käyttöä ja huoltoa päästään harjoittelemaan. Myöhemmin aseet asennetaan liikkuville jalustoille helikopterien sivuovien kohdalle. Koska Suomen olosuhteiden takia ovia ei voida aina pitää auki, helikoptereihin hankitaan Italiasta Koneisto Kotelo Syötin Piippuryhmä Kiinnitystappi Kansi Kytkinkoneisto Kahvat Ohjausjärjestelmä Oviaseiden avulla NH90-kuljetushelikoptereiden omasuoja ja selviytymiskyky kohoavat uudelle tasolle. (Kuva: Joona Järvinen) liikkuvat jalustat, joita voidaan käyttää myös ovet kiinni. Italia käyttää samaa konseptia omissa NH90- koptereissaan, Vuolle luonnehtii. NH90:stä on olemassa kaksi eri versiota: meriversio, joka soveltuu esimerkiksi sukellusveneiden torjuntaan sekä taktinen kuljetuskopteri. Uskaltaisin todeta, että kaikkien maiden NH90-koptereihin on tulossa jonkinlaiset oviaseet, ainakin 90 prosenttiin taktisista kuljetushelikoptereista. Tehokkuutta pyörimisliikkeestä Gatling-tyyppisen konekiväärin suuri tulinopeus saadaan aikaan pyörittämällä keskusakselin ympärille asetettuja piippu-lukkoyhdistelmiä sähkömoottorin, hydrauliikan tai paineilman voimalla. Kun yksi piippu ampuu, toisissa tapahtuu samanaikaisesti hylsyn poisto tai uuden patruunan lataaminen. Tämänlainen rakenne tekee aseesta myös todella toimintavarman. Mikäli aseeseen tulee syöttöhäiriö, häiriön aiheuttanut patruuna yksinkertaisesti poistuu piippujen pyöriessä. Pyörimisliike myös jäähdyttää asetta ja pidentää piippujen käyttöikää. Oviase M134D Kaliiperi: 7,62 mm Pituus: 882 mm Paino: 25,8 kg Suurin tehokas ampumaetäisyys: 1000 m Ase on vyösyöttöinen. Käytettävissä ovat 3000 ja 4400 panoksen vyölaatikot. huomio! verkossa Valittavana suosikit Röllistä Räikköseen Joskus hyvinkin suunniteltu tiedustelutehtävä voi venyä turhan pitkäksi... Lähetä meille osoitteeseen oma ehdotuksesi Huomio!-kuvaksi ja liitä mukaan yhteystietosi. Julkaistuista kuvista luvassa palkkio. Kuva: Kalle Rihtamo Micke Suopuro Inttivideot ovat Youtube-ilmiönä täysin oma maailmansa. Ilman henkilökohtaista kosketuspintaa armeijaelämään niiden sisältö herättää lähinnä hämmennystä ja myötähäpeää. Laadultaan tasapaksut jopa kammottavat videot ampuvat tuolloin yli useammankin napsun verran. Tähtäys osuu kuitenkin kohteeseen jokaisella palveluksessa olevalla takana olevien aamujen määrästä riippumatta. Omaan inttiarkeen osuneiden sattumusten löytyminen videolta tuntemattoman taistelijan tekemänä viiden vuoden takaa luo elämyksiä illan rötväyshetkiin. Videot tarjoavat myös nostalgisia muistoja jo reserviin siirtyneille ex-varusmiehille. Mitä erikoisinta armeijasisältöä on ladattu nettiin tuntitolkulla. Suosituimpien tekeleiden katsojaluvut lasketaan sadoissatuhansissa. Puolustusvoimien Combat Cameran tuotannosta on Youtuben kautta löydettävissä useita massiivisiakin spektaakkeleita seuraavaksi esiteltävät huumoripätkät edustavat taas omanlaistaan näkemystä. Kerää tupakaverit yhteen ja viihdy videoiden voimalla. Vaha-animaatioita ja ikivihreitä Intti jäynät tarjoaa pilailuvinkkejä lomilta palaavien iloksi. Olisiko virka-apuun jääminen ollut sittenkin hyvä ajatus? Entä mikä onkaan Intin yleisavain? Hidastempoisen vaha-animaation ystäville voitaneen suositella Paka -sarjaa. Lääkärin aamuvastaanoton sekä toimistokäyttäytymisen normit aukeavat näissä kulttituotoksissa. Todellista nostalgiaa ruudun täytteeksi tuo legendaarisen Pertti Pasasen Spedevision mustavalkoinen Armeija, tupatarkastus -rykäisy. Uuno Turhapuroon mieltyneitä tuskin tarvitsee muistuttaa tämän ristiretkistä armeijassa materiaalia löytyy totta kai näistäkin kommelluksista. Unohtaa ei pidä myöskään ikivihreitä inttiralleja, joiden kuunteleminen Youtuben kautta on mitä helpointa. Suosionsa huipulla Kuva: Iiro Hirvimäki edelleen marssiva TJ - Mul on VMTL avaa vapautustaistelijan arkea huoltojoukkueessa. Tin1ppa taas kehoittaa tetsaamaan kanssaan mikäli telttassa on kamina päällä täyttä lipasta unohtamatta. Rauhallisemmasta iskelmästä pitäville Matti Isoperkkiö armeijassa maalailee kaihoisia lyriikoita palveluksen ihanuuksista tunnelmallisten kuvien saattelemana. Omavastuu mielessä Samaistumista armeijaan voi peilailla myös tarkastelemalla hieman tutumpien henkilöiden kokemuksia. Luutnantti Suo sisältää pienen otannan takavuosien suosikkisarjasta Pelastakaa Sotamies Hytönen. Tutustumaan pääsee halutessaan vaikkapa alikersantti Kimi Räikkösen käskytystekniikoihin ja esteratatyöskentelyyn ennen aikaa jäämiehenä. Videomaratonin päätteeksi voi vielä ihastella, kuinka särmä pinkka syntyy Röllimetsässä. Röllin pinkka tarjoaa tästä hilpeän opastuksen. Kirjoittaja kehoittaa katsomaan nämä mestariteokset avoimin mielin omalla vastuulla ja tietenkin tupasi tarjoamassa seurassa.

13 ruotuväki 14/2012 vapaalla 13 Kuvat: Joonas Vähäkallio Trial-kilpailussa tarvitaan kylmäpäisyyttä vaikeissakin paikoissa. Päätä se vaatii älyttömästi, mutta on se voittamisen tunne vain aivan mahtava, ensimmäisen ykkössijan SM-tasolla toukokuussa napannut Jere Karjalainen myöntää. Parasta mitä metsässä voi tehdä! Alikersantti Jere Karjalainen nauraa pelolle ja nauttii haasteista epäonnesta huolimatta. Micke Suopuro Tikkakosken Ilmasotakoulun pihasta lähteneen punaisen pakettiauton seuraaminen on Keski-Suomen kuuluisilla sorateillä käytännössä mahdotonta. Sen kuljettaja ei silti ole rallitähti, vaikka vauhdista voisi toista päätellä.alikersantti Jere Karjalainen on trial-pyöräilijä. Trialissa ei pärjää, jos vain vääntää lisää kaasua, silloin menee enemmän vihkoon, Karjalainen kertoilee saavuttuamme perille harjoituspaikalle sammalaisen metsän siimekseen. Aikaa vastaan taistelun sijasta moottoripyörätrialissa keskitytään tekniikkaan virhepisteiden määrä ratkaisee sijoitukset. Taitoa haastavassa lajissa todella tarvitaan; satulattomalla pyörällä tasapainoillaan yksi ajaja kerrallaan kivikkojen, kallioiden ja muiden luonnonesteiden keskelle rakennetuilla radoilla eli jaksoilla. Jalkojen koskemisesta maahan saa jaksoittain virhepisteitä. Jaksoja on 15 ja ne ajetaan kisassa pariin kertaan, SM-sarjassa tällä hetkellä toisena oleva Karjalainen informoi. Hullujen kuskien laji Karjalaisen varmaotteisuus on häikäisevää. Pyörä pomppii ja kääntyilee mahdottomalta näyttävissä paikoissa kepeästi pysyen täydellisessä tasapainossa. Alikersantti kaasuttaa ketterästi kivien päälle huolimatta vihmovasta sateesta. Pystysuorien jyrkänteiden Kehon pitää olla kunnossa. Jalat ja keskivartalo ovat ne tärkeimmät, Jere Karjalainen kertoo. juurella kuolemanpelko valtaisi heikkohermoisemman. Sama pelko kiertää Karjalaisen kaukaa. Ei pidä miettiä, että mitä tapahtuu, jos johonkin paikkaan ei pääse, vaan mitä tekee kun sinne on päässyt, Karjalainen tiivistää ohjenuoransa. Tasapaino ja pyörän hallinta ovat trialissa kaikki kaikessa. Uskallusta ei voi kuitenkaan liikaa korostaa. Aivot on osattava heittää narikkaan kovassa paikassa. Jos jätkät sanoo, että aja tuonne niin sinnehän ajetaan. Ei niitä yksin koittaisi, mutta kun yllytetään, niin kyllähän silloin mennään. Hulluutta on erilaista, yllytyshulluksi myöntyvä Karjalainen naurahtaa. Ajajan huippuosaaminen näkyy. Pyörä ohjautuu 8 vuotta lajia harrastaneissa käsissä suoraan selkärangasta. Kierroksia koneeseen ja jaloilla ponnistetaan ja...äh, miten tämän nyt selität kun ajaa niin se vain menee ihan itsestään! trialisti harmittelee ajovinkkien antamisen mahdottomuutta. Kohtuutonta epäonnea Tapaamistamme seuranneella viikolla Karjalainen kohtasi selittämätöntä murhetta. Ajajan koko kalusto pakettiautoa myöten varastettiin mystisesti kilpailupaikalta Vammalasta. Auto löytyi poltettuna arvokkaat pyörät taas olivat kadonneet. Kaikki meni. Pettymys on valtava. Vakuutushommien kanssa menee kauan, epävarmalta näyttää. Onneksi kilpakavereilta on saanut paljon tukea ja myös lainakamoja. Oma pyörä on silti oma pyörä, kyllä tämä kaikkeen vaikuttaa, murheellinen Karjalainen toteaa. Syksyllä haasteita riittää SM-sarjan ja PM-kisojen lisäksi myös maajoukkueessa joukkueiden MM-kilpailuissa. Luovuttaminen ei ole jyväskyläläiselle vaihtoehto. Trialista nauttii koko ajan. Yrittäminen ei lopu, vaan täysillä mennään eteenpäin uudella raivolla, Karjalainen vahvistaa päättäväisenä. tupavisa 1. Missä kaupungissa järjestettiin olympialaiset vuonna 1996? 2. Viimeisin suomalainen olympiavoittaja? 3. Miten jatkuu: citius, altius...? 4. Kuka sytytti olympiatulen stadionin torniin Helsingissä 1952? 5. Kuka on saalistanut eniten kultamitaleja olympialaisissa? 6. Missä lajissa Kalervo Tuukkanen saavutti hopeaa vuonna 1948? 7. Miksi taidekilpailut poistuivat olympialaisista? 8. Suomen kokonaismitalimäärä olympialaisissa kautta aikojen? 9. Mitä yhteistä on golfilla ja rugbylla? 10. Kuka on kuvassa esiintyvä suomalainen olympialegenda? vastaukset 1. Atlantassa, 2. Satu Mäkelä-Nummela, 3. Fortius, 4. Paavo Nurmi, 5. Michael Phelps, 6. Orkesterisävellys, 7. Taiteilijat halusivat ammattimaistua, , 9. Molemmista tulee olympialajeja 2016, 10. Lasse Virén.

14 14 vapaalla ruotuväki 14/2012 elokuvat näyttely Yön Ritarin paluu Ohjaus Christopher Nolan Pääosissa Christian Bale, Anne Hathaway, Gary Oldman, Tom Hardy Ensi-ilta Jokainen lepakkomiehen ihailija miettii varmaan elokuvateatterin aulassa: pystyykö Christopher Nolan näyttämään meille jotain yhtä mahtavaa kuin Yön ritari? Jääkö 2000-luvun eeppisimmän trilogian karuksi kohtaloksi vain pannukakkuinen loppu? Miljoonien fanien onneksi Yön ritarin paluu tyydyttää lepakonhimoisten halut varsin hyvin. Räjähdyksistä, nyrkkirysyistä, erikoistehosteista ja takaa-ajotilanteista ei ole ainakaan pulaa. Batman saa viimein kunnolla turpaan, pääsee lentämään lentovekottimella ja ajautuu kiemuraiseen romanssiin Kissanaisen kanssa. Taustalla hääräävät myös Varjojen Liigan jäänteet ja tikittävä ydinpommi. Hyvä soppa kasassa siis. Täysin Yön ritarin tasolle ei kuitenkaan ylletä. Terroristi Bane häviää pahisvertailussa maaniselle Jokerille eikä tämänkertainen juonikliimaksikaan päihitä neljän vuoden takaisia kuvioita. Tarinan sujuvuudessa ja selkeydessä on tosin petrattu paljon ja elokuvassa onkin kaaoksen sijasta perinteisempi draamankaari. Elokuvaa varten kannattaa kahlata trilogian aiemmat osat huolella läpi, sillä puhetta riittää paljon Batman Beginsin tapahtumista. Uusista henkilöistäkin paljastuu mullistavia menneisyyden salaisuuksia, joten kaikki todella nivoutuu yhteen ja sarja saa ansaitsemansa lopun. Tiivistettynä: mene ja katso! Tuukka Määttänen Museokävijöitä kiinnosti nähdä Mannerheimin vapaa-ajan persoona. Kuva: Iiro Hirvimäki Matkalla Ohjaus Walter Salles Pääosissa Sam Riley, Garret Hedlund, Kristen Stewart Ensi-ilta Kun Mannerheim otti rennosti Jack Kerouacin omakohtainen kirja On the road (1957) kasvoi aikanaan kulttiklassikoksi ja kokeilunhaluisen beat-sukupolven merkkiteokseksi. Walter Sallesin samanniminen elokuvaversio Matkalla on ainakin uskollinen tuotoksen suosion taanneelle seksintäyteiselle päihdehöyryisyydelle. Nuoren kirjailijanalun Sal Paradisen (Sam Riley) ja estotonta elämää viettävän Dean Moriartyn (Garret Hedlund) hämyinen ystävyys toimii elokuvan pohjana. Karismaattisen Deanin hurmaan lankeavat niin naiset kuin miehetkin. Salin ihailu Deania kohtaan kasvaa läpi Amerikan suuntautuvien sekavien matkojen aikana, joiden tapahtumia kynäilijä kokoaa talteen. Matkalla on häpeämätön ja vaikeasti sulava tuotos. Kyseessä ei ole pilvenkatkuinen hauska road-movie vaan draama on vakavahenkistä. Kerronnassa riittää paljon päämäärätöntä toistoa ja erityisesti Salin tarkoitusperät jäävät hämäriksi. Tunnelmallinen elokuva on kuitenkin visuaalisesti komea ja 1950-luvun Amerikka autenttinen. Taustalla soiva psykedeelinen jazz luo lähes itsestään muutamia hienoja kohtauksia. Valitettavasti kerronnallisesti Matkalla yrittää liikaa ja sen sisältö ei aukea ainakaan alkuperäisteosta lukemattomalle. Twilight-saagassa niin puhtoisena esiintyneen Kristen Stewartin faneja kehoitetaan tarkistamaan sydänlääkityksensä ennen teatteriin suuntaamista. Mieskatsojat lienevät tähden uuteen aluevaltaukseen tyytyväisiä. Micke Suopuro Hangon museon tämän vuoden päänäyttely kertoo Suomen marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheimin Hangossa viettämistään ajoista. Hymyilevä kenraali Mannerheim Hangossa on koottu valokuvista, jotka otettiin vuosina Näyttelyn nimi Hymyilevä kenraali on peräisin vuonna 1919 otetusta kuvasta, jossa Hangossa vieraillut silloinen valtionhoitaja Mannerheim tervehtii hankolaisia junastaan hymy huulillaan. Näyttelyssä on tarjolla runsaasti harvoin nähtyä materiaalia Suomen marsalkasta. Yleensähän Marski nähdään valokuvissa univormuun sonnustautuneena rintamalla tai virallisissa tilaisuuksissa. Näyttelyn kuvissa Mannerheim nähdään aivan erilaisessa ympäristössä kesävaatteissaan ja muutenkin rennompana. Mannerheim oli pitkän ajan elämästään kirjoilla Hangossa, Hangon museon johtaja Marketta Wall kertoo näyttelyn taustoista. Vaikka Mannerheimista ilmestyy miltei vuosittain uusia kirjoja, hänen Hangon ajoistaan on kirjoitettu erittäin vähän. Näyttelyä kootessaan Wall löysikin paljon uutta tietoa marsalkan vaiheista. Hangon museolla itsellään oli jo valmiina laaja kattaus Mannerheim-aiheisia kuvia, minkä lisäksi he lainasivat kuvia Mannerheim-museolta ja yksityishenkilöiltä. Vaikka Mannerheimista ilmestyy miltei vuosittain uusia kirjoja, hänen Hangon ajoistaan on kirjoitettu erittäin vähän. Yhteistyössä olemme löytäneet paljon uutta tietoa ja tunnistaneet kuvissa olevia henkilöitä, Wall taustoittaa. Valokuvien lisäksi näyttelyssä on esillä muun muassa kahvikuppeja ja tarjoilijoiden pukuja Mannerheimin Hangossa omistamasta kahvilasta. Näyttelyn erikoisuutena on Mannerheimin sänky, joka säilyi, vaikka Mannerheimin huvila tuhoutui talvisodan pommituksissa. Marsalkkako kahvilanpitäjä? Maailmansotien välinen aika oli Mannerheimille kaikkein rauhallisinta aikaa hänen elämässään. Noina aikoina hän matkusteli paljon ja vieraili useiden Euroopan kruunupäiden luona, mutta tukikohtanaan hän piti huvilaansa Hangossa. Rakennus sijaitsi Hangon edustalla olevalla saarella, jonka Mannerheim vuokrasi kaupungilta yhden markan vuosivuokralla ja myöhemmin osti viidellä tuhannella markalla. Hangon-aikoihin sijoittuu myös yksi Mannerheimin elämän mielenkiintoisimmista jaksoista. Vuonna 1927 hän osti hankolaisen kahvilan, jonka hän nimesi Neljän tuulen tuvaksi. Jo legendaksi muodostuneessa kahvilassa tarjoiltiin muun muassa perienglantilainen kello viiden tee, tekstiilit teetettiin Ranskassa ja tarjoilijoiden esiliinat oli huhujen mukaan nyplätty bretagnelaisessa luostarissa. Monille aikalaisille ja nykypäivänkin ihmisille oli vaikea käsittää, että ylväänä kenraalina ja valtiomiehenä tunnettu Mannerheim olisi kahvilanpitäjä, joka jopa saatettiin iltaisin nähdä laskemassa päivän kassaa. Juuri tällaiset detaljit tekevät Hangon museon Mannerheimnäyttelystä erityisen ja katsastamisen arvoisen. Kaikki tietävät kyllä, että Mannerheim johti valkoisia sisällissodassa ja tapasi Hitlerin jatkosodassa, mutta harva on nähnyt marsalkkaa puutarhassaan tai istumassa rennosti huvilansa portailla. Ronni Läpinen levyt Hazy J - Semi-Hyvis Humalistonkatu Most of it Records Vielä toistaiseksi monelle tuntematon turkulainen rap-artisti Hazy J säväyttää esikoisalbumillaan. Nuori artisti on onnistunut levyn kanssa melko hyvin, riimi tuntuu luistavan ja sanoituksissa osutaankin välillä makeaan paikkaan. Levyllä kyllä tuoksuu vihreys, mutta karkeimpia pintoja hiomalla olisi varmasti mahdollista saada esiin parempaakin materiaalia. Potentaalia kyseisellä artistilla ehdottomasti kyllä löytyy. Ensimmäisenä toimittajan korvaan tarttui jokaiselle nykyisin vakavasti otettavalle rap-levylle kuuluvat pari maailmanlopun raitaa. Ensin ajattelin, että hohhoijaa, taas mennään. Tarkemman kuuntelun jälkeen kuitenkin huomaa, että sanoituksessa on kyllä asiaakin. Raflaavat esimerkit mayojen kalenterista kannattanee kuitenkin kuitata huumorilla. Hazy J on tarttunut levyllään muun muassa yhteiskunnan sosiaaliseen epätasa-arvoon sekä päihteiden käyttöön. On hyvä, että näistä asioista puhutaan myös nuorten ehdoilla, eikä vain sen 50- vuotiaan sosiaalityöntekijän näkökulmasta. Albumilla pyritään ainakin ajoittain kohtalaisen realistiseen kerrontaan. Tämä on siinä mielessä positiivista, että musiikki tuntuu olevan yksi harvoista keinoista, jolla nuoret saavat äänensä kuuluviin. Musiikillisesti albumi on rennohkoa kamaa ja allekirjoittanut voisi kuvitella kuuntelevansa tälläista esimerkiksi kesäillanvietoissa taustamusiikkina. Tässäkin kohtaa voi käyttää vanhaa kliseetä: paketti vaatii muutaman kuuntelukerran ennen kuin tarttuu. Ei ihan mainstream-kamaa, mutta ehdottomasti kuuntelemisen arvoinen tuotos. Sakari Muurinen Eevil Stöö & Koksukoo Fuck Vivaldi Monsp Records Ruotuväen toimituskunnan keskuudessa kulttimaineen saavuttanut gangsta-räppäri Eevil Stöö on täällä taas. Valkoisessa kommandopipossa keikkaroivan ja monotonisella äänellä omaa nimeään mongertavan hiipparin maailma ei kuitenkaan aukene helpolla: synkät biitit ja pimeät riimit kummastuttavat aluksi, mutta viimeistään toisella kuuntelukerralla setti uppoaa. Fuck Vivaldi on kaikessa outoudessaan ja absurdissa huumorissaan varsin riemastuttava albumi. Musiikkityylin mukaisesti albumilla vierailee myös joukko muita underground-rap-artisteja, kuten DJ Kridlokk, DJ Kotka ja Tuuttimörkö. Useaan otteeseen ääneen pääsee myös levyn tuottaja Koksukoo, joka on aiemmin tehnyt yhteistyötä muun muassa Julma-Henrin kanssa. Vaihtelevat solistit tuovat albumiin mukavasti lisäväriä, sillä yksinään Stöön mustansynkeä lauluääni olisi uuvuttavaa kuunneltavaa. Monipuolisuuteen ei kuitenkaan ylletä. 16-raitainen ja yli 70- minuuttinen rap-eepos turruttaa kuulijan jo puolivälissä. A-puoli pysyy hyvin kasassa ja joukosta löytyykin sellaisia helmiä kuin Älä duunaa mitään paskaa ja Tapaaminen kaupalla, mutta albumin kuusi viimeistä kappaletta jäävät ikävästi alkupään varjoon. Memphis-soundin täyttäessä aivot, alkaa miettiä olisiko levyä ollut syytä lyhentää hieman. Mafia, Stöö, Koksukoo, mafia, Vivaldi, Stöö Lyriikat pyörivät samojen sanojen ympärillä, mikä on toisaalta aika viehättävää. Eevil Stöö on toiston ystävä. Vaikka biisien ehkä olematonta sanomaa saakin etsiä kissojen ja koirien kanssa, on nannaa kuulla miten Stöö mutisee: Seepra, skvöög, riikinkukko, skvöög, kolibri, skvöög, kameleontti! Tuukka Määttänen

15 ruotuväki 14/2012 VAPAALLA 15 Kekkosesta Körmyyn Tekstit: Ronni Läpinen, Sakari Muurinen, Tuukka Määttänen Taitto: Joona Järvinen On tutkittu, että Suomessa kaikkein vilkkainta teatteriaikaa on kesä, kun tarjolla on kevyempää ohjelmistoa ympäri Suomea. Kesäteatterin perinteisiin tunnusmerkkeihin kuuluvat muiden muassa farssimaisuus, alastomuus ja kliseiset musiikkiesitykset. Kärjistäminen sikseen, onhan kesäisin nähty myös laadukkaita kansainvälisiä musikaaleja, romaanisovituksia ja lukemattomia versioita Väinö Linnan Tuntemattomasta sotilaasta. Edvin Laineen ohjaama versio Pyynikin kesäteatterissa 1960-luvulla lieneekin koko suomalaisen kesäteatterikulttuurin kulmakivi. Ruotuväki lähti kiertämään Suomen kesäteattereita ja nostaa nyt esille vuoden 2012 kesäteatterisadon kohokohtia. Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen Kekkonen - Syntymästä kuolemattomuuteen, Linnateatteri, Naantali Kekkonen syntymästä kuolemattomuuteen on harvinainen kesäteatteriesitys. Siinä on kaikki perinteisen kesäteatterin ainekset alastomuudesta musiikkiesityksiin, mutta hupailun lisäksi näytelmä onnistuu myös koskettamaan. Näytelmä kertoo pikakelauksella Kekkosen elämän vaiheet aina Lepikon torpasta Tamminiemen jylhään yksinäisyyteen. Neljä alansa etevintä näyttelijää Juha-Pekka Mikkola, Teemu Aromaa, Tom Petäjä ja Kaisa Leppänen esit- tävät kaikki näytelmän roolit. Miltei yhdeksänkymmentä vuotta käsittävä esitys marssittaa lavalle historiallisia hahmoja Hitleristä kuningatar Elisabethiin ja Mauno Koivistoon. Mikkola on Kekkosena ilmiömäinen. Näytelmän parhaasta roolisuorituksesta vastaa kuitenkin Kaisa Leppänen herttaisena mutta piilopiruilevana Sylvi Kekkosena. Aromaan ja Petäjän lukuisista rooleista ikimuistettavimmat ovat ehdottomasti herra ja rouva Paasikivi. Housut riisutaan Samppalinnanmäellä Housut pois, Samppalinnan kesäteatteri, Turku Peter Pan ei huku punkkiin Peter Pan, Ryhmäteatteri, Suomenlinna Kulttimaineeseen noussut Housut Pois! (The Full Monty)-elokuva on sovitettu kesäiseksi musikaaliksi Samppalinnanmäen kesäteatterissa Turussa. Näytelmässä työttömäksi jääneet telakkatyöntekijät perustavat Chippendales-tanssijoiden innoittamina oman striptease-tanssiryhmän. Jerry Lukowskin (Mika Räinä) johdolla ryhmä pyrkii lyömään rahoiksi pelastaakseen perheensä, eivätkä anna hieman kyseenalaisten tanssitaitojen tai epästripparimaisen painoindeksin häiritä urakkaansa. Esitys oli kohtalaisen onnistunneella tavalla sovitettu esikuvaansa. 90-luvun tunnelma oli onnistuttu tuomaan hyvin esiin, mutta uuden sovituksen tuomat vivahteet ansaitsevat positiivisen maininnan. Erityisen hyvällä tavalla toimi Samppalinnanmäen pyörivä katsomo, joka antoi katsojalle lisää väljyyttä perinteiseen kesäteatteriin verrattaessa. Esitys oli kohtalaisen onnistuneella tavalla sovitettu esikuvaansa. 90-luvun tunnelma oli onnistuttu tuomaan hyvin esiin, mutta uuden sovituksen tuomat vivahteet ansaitsevat positiivisen maininnan. Erityisen positiivisella tavalla toimi Samppalinnanmäen pyörivä katsomo, joka antoi katsojalle lisää väljyyttä perinteiseen kesäteatteriin verrattaessa. Suomenlinnan perinteinen kesäteatteri tuo tänä vuonna Hyvän omantunnon linnakkeeseen J.M. Barrien klassisen Peter Panin. Ikuinen lapsi herää Ryhmäteatterin käsissä aikaisempaa reippaampaan ja kapinalliseen elämään. Peter Pan on satumaailman punkkari: päänahkaa peittää irokeesi ja jokaista auktoriteettia ja käskijää vastaan on vastaväite. Silti merirosvoja uhmaavalla pojalla ei ole kaikki hyvin näytelmän avainhymni Pelle Miljoonan Vapaus on suuri vankila osuu naulan kantaan. Putous-ohjelmasta tuttu Riku Nieminen lunastaa kaikki odotukset. Munamiessketseilijä ei sorru huvittamaan yleisöä vaan esittelee koko laajan tunneskaalansa ääripäät: hahmossa on kaivattua syvyyttä. Myös muut näyttelijät onnistuvat erinomaisesti. Robin Svartströmin Kapteeni Koukusta hehkuu pirullinen pahuus ja perheen Leena-lapsi astelee varmoin askelin kohti aikuisten maailmaa. Lisäväriä tuovat hulvattomat kadonneet pojat ja heidän breakdance-osuutensa. Lähes kolmituntinen esitys ei tunnu liian pitkältä ja sopii hyvin vanhemmallekin väelle, sillä mukana on myös filosofista elämänpohdintaa ja aikuisempaa huumoria. Suomenlinna teatteriympäristönä on myös omaa luokkaansa. Vääpeli Körmy kääntyy kesänäytelmäksi Vääpeli Körmy, Koirakiven nuorisoseuran kesäteatteri, Koirakivi Ere Kokkosen Vääpeli Körmy Taisteluni - Min kampp mukautuu hilpeäksi kesäteatteriesitykseksi Koirakiven nuorisoseuran teatterin toimesta. Vuonna 1994 ensi-iltansa saaneeseen sotilaskomediaan on sovitettu erinomaisella tavalla 2000-luvun ilmiöitä. Näytös pysyy kuitenkin kohtalaisen uskollisena vanhalle käsikirjoitukselleen ja tämä on hyvin miellyttävää siinä mielessä, että eihän länsinaapurin kustannuksella naureskelu vanhene 20 vuodessa mihinkään. Näyttely on pitkälti talkootyön varassa ja onkin hienoa nähdä kuinka hyvällä yhteishengellä voidaan saada aikaiseksi hyvää viihdettä. Tämä todistaa sen, että onnistuneeseen kesäteatteriesitykseen ei välttämättä tarvita suurta budjettia eikä tunnettuja näyttelijöitä, vaan jo hyvällä asenteella saadaan yleisö viihtymään. Kirsikkana kakun päällä oli ainakin varusmiestoimittajan näkökulmasta se, kun näyttelijätytöt kävivät hakemassa Ruotuväen edustajat valssaamaan. Tämänkaltainen interaktiivinen teatteri piristää varmasti kenen tahansa varusmiehen arkea. Ehdottomasti katsomisen arvoinen show!

16 16 takakansi ruotuväki 14/2012

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus Kuva Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus "Jos ajattelette nykyistä maailmantilaa kokonaisuutena, niin uskotteko Suomen ja suomalaisten elävän seuraavien viiden vuoden aikana turvallisemmassa vai

Lisätiedot

Intistä ammattiin! www.ilmavoimat.fi

Intistä ammattiin! www.ilmavoimat.fi Ilmavoimien erikoisjoukkokoulutus Intistä ammattiin! Velvollisuudesta ammatti? Palveluspaikka voi olla tuleva työpaikkasi. Varusmiespalvelus on väylä aliupseerin ja upseerin ammattiin. Hakeutumalla erikoisjoukkoihin

Lisätiedot

Maavoimien muutos ja paikallisjoukot

Maavoimien muutos ja paikallisjoukot j~~îçáã~í= Maavoimien muutos ja paikallisjoukot Maavoimien komentaja kenraaliluutnantti Raimo Jyväsjärvi Maavoimien SA-joukkojen määrän muutos 450000 400000 350000 300000 250000 200000 150000 100000 50000

Lisätiedot

MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU Suomen ryhdikkäin yliopisto

MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU Suomen ryhdikkäin yliopisto MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU Suomen ryhdikkäin yliopisto Upseerin työ on haastava ja monipuolinen Upseerit toimivat mielenkiintoisissa ja vastuullisissa kansallisissa ja kansainvälisissä koulutus-, johto-,

Lisätiedot

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle Syyrian tilanne "Syyriassa on käyty sisällissotaa jo parin vuoden ajan. Miten kansainvälisen yhteisön ja Suomen tulisi mielestänne toimia tilanteen ratkaisemiseksi?" Kyllä Ei Kuva Suomen tulisi lisätä

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 ETTA PARTANEN MEIJU AHOMÄKI SAMU HÄMÄLÄINEN INNOLINK RESEARCH OY TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Reserviläisliiton 2013 tutkimusraportti. Tutkimuksella selvitettiin

Lisätiedot

Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet

Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet Henkinen valmennus -luento Annen Akatemia 27.7.2007 Eerikkilä Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet ITSE- TUNTEMUS ITSE- LUOTTAMUS INTOHIMO & PÄÄTTÄVÄISYYS KORKEAT TAVOITTEET KESKITTYMIS- KYKY SOPIVA

Lisätiedot

Siviili- ja varusmiespalvelukseen valikoituminen

Siviili- ja varusmiespalvelukseen valikoituminen Siviili- ja varusmiespalvelukseen valikoituminen Tutkimuspäällikkö Valdemar Kallunki Asevelvollisuuden tulevaisuus seminaari 21.3.2012 Aineisto - Kysely helmi-kesäkuussa 2011 - Alokasvaiheen varusmiehille

Lisätiedot

KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ

KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ RESERVILÄISLIITTO ON AVOIN KAIKILLE Reserviläisliitto on Suomen suurin maanpuolustusjärjestö, johon kuuluu lähes 40.000 suomalaista. Joukossa on sekä miehiä että naisia.

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistuksen II vaihe,

Puolustusvoimauudistuksen II vaihe, Puolustusvoimauudistuksen II vaihe, toimeenpano ja henkilöstövaikutukset Puolustusvoimain komentaja kenraali Ari Puheloinen Tiedotustilaisuus, Helsinki 6.6.2014 Puolustusvoimauudistuksen syyt ja tavoite

Lisätiedot

LIPUNNOSTO TÄYTTI PAVILJONGIN

LIPUNNOSTO TÄYTTI PAVILJONGIN LIPUNNOSTO TÄYTTI PAVILJONGIN Uusiutunut lipunnostotilaisuus täytti Pietarinkarin paviljongin ääriään myöten äitienpäivää edeltäneenä lauantaina. - Väkimäärä yllätti järjestäjät! totesi kommodori Timo

Lisätiedot

Kevätretki Tykistöprikaatiin

Kevätretki Tykistöprikaatiin Pirkan Viesti Kesäkuu 3/2009 Teksti : Ilkka Mäntyvaara Kuvat: Jorma Hautala Tykkiä 155K98 laitetaan ampumakuntoon. Kevätretki Tykistöprikaatiin Pirkanmaan Maanpuolustusyhdistys ja Tampereen Reserviupseerien

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Uuden koulu nimi. Mansikka-ahon koulu 7.2.2014 Rehtori Pekka Lipiäinen. Lasten- ja nuorten lautakunnalle

Uuden koulu nimi. Mansikka-ahon koulu 7.2.2014 Rehtori Pekka Lipiäinen. Lasten- ja nuorten lautakunnalle 7.2.2014 Rehtori Pekka Lipiäinen Lasten- ja nuorten lautakunnalle Uuden koulu nimi Mansikka-ahon ja Tornionmäen koulut yhdistyvät ja koulutyö jatkuu uudessa koulurakennuksessa syksyllä 2014. Kouluun tulee

Lisätiedot

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) 2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi

Lisätiedot

Spurtti-projekti. Rekrytointien kielikoulutusmallien vertailua

Spurtti-projekti. Rekrytointien kielikoulutusmallien vertailua Rekrytointien kielikoulutusmallien vertailua 1 Lähtömaakoulutus ja Suomessa alkava kielikoulutus rekrytoidulle Mitä koulutus on: Suomen kielen koulutusta, usein työtehtävään liittyvää, perustietoa työelämästä

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa

Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa Puolustusvoimien henkilöstöjohtamisen päämääränä on turvata puolustusvoimille

Lisätiedot

Turvallisuuspoliittinen seminaari käsitteli ajankohtaisia asioita ja ilmiöitä

Turvallisuuspoliittinen seminaari käsitteli ajankohtaisia asioita ja ilmiöitä Turvallisuuspoliittinen seminaari käsitteli ajankohtaisia asioita ja ilmiöitä Kuopiossa järjestettiin turvallisuuspoliittinen seminaari 21.11.2015 Best Western Hotel Savonialla. Seminaarin järjestivät

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

SVEITSIN ASEVELVOLLISUUS. Seppo Haario 21.3.2012 1

SVEITSIN ASEVELVOLLISUUS. Seppo Haario 21.3.2012 1 SVEITSIN ASEVELVOLLISUUS Seppo Haario 21.3.2012 1 Sveitsin pinta-ala 41,285 km 2 Suomi on kahdeksan kertaa suurempi Etäisyydet: pohjoinen - etelä 220 km länsi - itä 348 km Jürg Hänggeli/Seppo Haario 21.3.2012

Lisätiedot

STRATEGIALLA KILPAILUKYKYÄ MIKKELISSÄ Tähtäimessä avoin digitaalinen kaupunki

STRATEGIALLA KILPAILUKYKYÄ MIKKELISSÄ Tähtäimessä avoin digitaalinen kaupunki STRATEGIALLA KILPAILUKYKYÄ MIKKELISSÄ Tähtäimessä avoin digitaalinen kaupunki KAUPUNKIA RAKENNETAAN STRATEGIOIDEN JA UNELMIEN AVULLA Kaupunkia ei rakenneta vain materian, vaan myös strategioiden ja unelmien

Lisätiedot

PUOLUSTUSMINISTERIÖ ESITTELY 1 (2) Hallitusneuvos, lainsäädäntöjohtajana 152/18/HO FI.PLM.5762 LIITE 1 Seppo Kipinoinen 9.11.2004 1008/4610/2004

PUOLUSTUSMINISTERIÖ ESITTELY 1 (2) Hallitusneuvos, lainsäädäntöjohtajana 152/18/HO FI.PLM.5762 LIITE 1 Seppo Kipinoinen 9.11.2004 1008/4610/2004 PUOLUSTUSMINISTERIÖ ESITTELY 1 (2) Hallintopoliittinen osasto MINISTERILLE Hallitusneuvos, lainsäädäntöjohtajana 152/18/HO FI.PLM.5762 LIITE 1 Seppo Kipinoinen 9.11.2004 1008/4610/2004 Asia Puolustusvoimien

Lisätiedot

Henkilöstörakenteen kehittäminen Kokonaisvastaajamäärä: 663

Henkilöstörakenteen kehittäminen Kokonaisvastaajamäärä: 663 Henkilöstörakenteen kehittäminen Kokonaisvastaajamäärä: 663 1. Puolustushaara (vast.) Kysymykseen vastanneet: 663 (ka: 1,4) (1.1) Maavoimat 71% 471 (1.2) Merivoimat 16,9% 112 (1.3) Ilmavoimat 12,1% 80

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

Kiltauutiset 3 / 2010

Kiltauutiset 3 / 2010 Kiltauutiset 3 / 2010 1 Ilmailumuseo 22.5-2010 Kilta järjesti tutustumiskäynnin Helsinki-Vantaan lentokentän läheisyydessä olevalle ilmailumuseoon. Siellä tutustuttiin asiantuntevan oppaan johdolla niin

Lisätiedot

Council Meting Portugal 5.11-10.11.2013

Council Meting Portugal 5.11-10.11.2013 Council Meting Portugal 5.11-10.11.2013 Lappeenrannasta osallistui Council Meetingiin tänä vuonna kahden delegaatin lisäksi ennätyksellisesti viisi henkilöä. Lappeenranta oli siis hyvin edustettuna. Lähdimme

Lisätiedot

KYMENLAAKSON RESERVILÄISPIIRIN TOIMINTASUUNNITELMA 2010

KYMENLAAKSON RESERVILÄISPIIRIN TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Kymenlaakson Reserviläispiiri ry Piirihallitus 25.10.2009 KYMENLAAKSON RESERVILÄISPIIRIN TOIMINTASUUNNITELMA 2010 1. JOHDANTO Kymenlaakson Reserviläispiiri ry:n 53. toimintavuosi noudattaa Reserviläisliitto

Lisätiedot

Havaintoja varusmiesten loppukyselyistä 2011-2012

Havaintoja varusmiesten loppukyselyistä 2011-2012 Havaintoja varusmiesten loppukyselyistä 2011-2012 Esityksen sisältö Merkinnät 1-10, 2-10, 1-11 ja 2-11 tarkoittavat seuraavaa: 1-10 = vuoden 2010 heinäkuussa kotiutuneiden varusmiesten vastaukset = kesä

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe

Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe Pääesikunnan päällikkö, vara-amiraali Juha Rannikko Henkilöstöpäällikkö, kenraalimajuri Sakari Honkamaa EK Puolustusvoimauudistuksen aikataulu

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin palautejärjestelmä. Kuntatekniikan päivät 17.5.2013 Paikkatietopäällikkö Janne Hartman Jyväskylän kaupunki

Jyväskylän kaupungin palautejärjestelmä. Kuntatekniikan päivät 17.5.2013 Paikkatietopäällikkö Janne Hartman Jyväskylän kaupunki Jyväskylän kaupungin palautejärjestelmä Kuntatekniikan päivät 17.5.2013 Paikkatietopäällikkö Janne Hartman Jyväskylän kaupunki Esityksen sisältö Taustaa Ominaisuuksia ja hyötyjä Kokemuksia ja tilastoja

Lisätiedot

Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät

Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät Pidetty maanantaina 17.9.2007 Helsingissä Osallistujat: JHL Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Merja LAUNIS Urheilutyönantajat ry Esko RANTO Jalkapallon

Lisätiedot

Yksi univormu, monta erilaista suomalaista.

Yksi univormu, monta erilaista suomalaista. Yksi univormu, monta erilaista suomalaista. Tarvitsemme toisiamme. www.mil.fi Itsenäisyyttä puolustaen, tasa-arvoisesti toimien. Puolustusvoimien tehtävänä on paitsi maamme alueiden valvonta ja alueellisen

Lisätiedot

Kokoelmat kertovat 9/2013: Mannerheim-ristin ritari, evl. Olli Puhakan albumit

Kokoelmat kertovat 9/2013: Mannerheim-ristin ritari, evl. Olli Puhakan albumit Teksti ja taitto: tutk. Tapio Juutinen, Arkistokuvat: Olli Puhakan kokoelma ds Lentolaivue 26:n 3. lentueen päällikkö luutnantti Risto Puhakka Fiat G.50 -hävittäjän ohjaamossa jatkosodan alussa, mahdollisesti

Lisätiedot

Suomalainen Klubi 26.1.2015. Jukka Heikkilä

Suomalainen Klubi 26.1.2015. Jukka Heikkilä Suomalainen Klubi 26.1.2015 Jukka Heikkilä 1 Perustettu 18.1.1944 nimellä Sotamuistoyhdistys ry. V. 1949 Sotamuseoseura ry. V. 1957 Sotahistoriallinen Seura ry. > sotahistoriallinen yleisseura Vuonna 2004

Lisätiedot

PUOLUSTUSVOIMAUUDISTUKSEN RATKAISUMALLI

PUOLUSTUSVOIMAUUDISTUKSEN RATKAISUMALLI PUOLUSTUSVOIMAUUDISTUKSEN RATKAISUMALLI Tiedotustilaisuus Valtioneuvoston linnassa 8.2.2012 Puolustusvoimain komentaja 1 2 Syksy 2010 Kevät 2011 Syksy 2011 Tammikuu 2012 Kevät 2012 Kesä-syksy 2012 LIIAN

Lisätiedot

Tervetuloa mukaan Suomenlinnan Rannikkotykistökilta ry:n iloisiin tapahtumiin!

Tervetuloa mukaan Suomenlinnan Rannikkotykistökilta ry:n iloisiin tapahtumiin! 1.9.2012 1/8 RANNIKONPUOLUSTAJIEN SUURI JUHLA Suomenlinnan Rannikkotykistökilta ry juhli 50-vuotistaivaltaan Helsingin edustan linnakesaari Kuivasaaressa. AIKA: La 1.9.2012 PAIKKA: Kuivasaari Kuivasaaren

Lisätiedot

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS TALVISODAN TILINPÄÄTÖS Talvisota 30.11.1939 13.3.1940 I. Sotasuunnitelmat 1930- luvulla II. Sotatoimet joulukuussa 1939 III. Etsikkoaika tammikuu 1940 IV. Ratkaisevat taistelut helmi- ja maaliskuussa 1940

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu

Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu Henrietta Grönlund, TM, tutkija Helsingin yliopisto henrietta.gronlund@helsinki.fi

Lisätiedot

Nordea Suunnistuskoulu 2015. Yhteenveto

Nordea Suunnistuskoulu 2015. Yhteenveto Nordea Suunnistuskoulu 2015 Yhteenveto Suunnistuskoulu Kaudella 2015 suunnistuskoulu järjesti 14 suunnistustilaisuutta, niistä 4 iltarastien yhteydessä. Vakituisia ohjaajia oli 19 ja oppilaita 96. Suunnistuskoulun

Lisätiedot

RL Nuorisojaoston avoin kokous 1/11

RL Nuorisojaoston avoin kokous 1/11 Aika 16.01.10 klo: 10:00 Paikka Siikaranta. Naruportintie 68, Espoo Käsiteltävät asiat Asia Otsikko 1. Kokouksen avaus ja järjestäytyminen 2. Työjärjestyksen hyväksyminen 3. Vpj. valinta 4. Raksanuoret

Lisätiedot

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi Prosessikonsultaatio Lähtötilanteessa kumpikaan, ei tilaaja eikä konsultti, tiedä mikä organisaation tilanne oikeasti on. Konsultti ja toimeksiantaja yhdessä tutkivat organisaation tilannetta ja etsivät

Lisätiedot

Sotilaallinen liittoutumattomuus vai liittoutuminen

Sotilaallinen liittoutumattomuus vai liittoutuminen Sotilaallinen liittoutumattomuus vai liittoutuminen "Pitäisikö Suomen mielestänne pysyä sotilaallisesti liittoutumattomana vai pyrkiä liittoutumaan sotilaallisesti?" Koko väestö Pysyä liittoutumattomana

Lisätiedot

UKRAINAN KRIISI JA MEDIASOTA. Marja Manninen, Yle Uutiset, Moskova

UKRAINAN KRIISI JA MEDIASOTA. Marja Manninen, Yle Uutiset, Moskova UKRAINAN KRIISI JA MEDIASOTA Marja Manninen, Yle Uutiset, Moskova MISTÄ KAIKKI ALKOI? JA MIKSI? Taustalla syvä tyytymättömyys korruptioon ja taloustilanteeseen Lähtölaukauksena EU sopimuksen kariutuminen

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Näin syntyy Ulkopolitiikka Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Joonas Pörsti / UP / 17.9.2014 Ulkopolitiikka on sitoutumaton kansainvälisiin suhteisiin erikoistunut aikakauslehti.

Lisätiedot

Kinnulan humanoidi 5.2.1971.

Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Peter Aliranta yritti saada kiinni metsään laskeutuneen aluksen humanoidin, mutta tämän saapas oli liian kuuma jotta siitä olisi saanut otteen. Hän hyökkäsi kohti ufoa moottorisahan

Lisätiedot

Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta

Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta - missio ja kyky - Kansainvälisen toiminnan perusmotiivit - missio - Ennaltaehkäistä ja rajoittaa kriisejä sekä estää niiden vaikutusten ulottuminen Suomeen. Parantaa

Lisätiedot

MPK tiedottaa kevään koulutustarjonnasta

MPK tiedottaa kevään koulutustarjonnasta MPK tiedottaa kevään koulutustarjonnasta AJOLUPAKURSSI 10.2.2014 Ajolupakursseille haluaa moni. Nyt se on taas mahdollista. Seuraava B-ajolupakurssi järjestetään maanantaina 10.2.2014. Kurssi on henkilökunnan

Lisätiedot

Puolustusvoimat kuljettajakouluttajana

Puolustusvoimat kuljettajakouluttajana Puolustusvoimat kuljettajakouluttajana Inskomkapt Ilmo Suurnäkki ADR-seminaari 11.5. Esityksen sisältö Logistiikka operaatioiden mahdollistaja 1. Puolustusvoimien intressit kuljettajakoulutukseen 2. Nykytilanne

Lisätiedot

Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa:

Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa: Turun Seudun Luonnonvalokuvaajat r.y. Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa: Helsingin ja Turun kaupunkien esittämä haaste toimiin Itämeren tilan parantamiseksi: Tietoisuuden

Lisätiedot

SKAL-PV yhteistoimintatilaisuus 24.5.2013

SKAL-PV yhteistoimintatilaisuus 24.5.2013 Pääesikunta Logistiikkaosasto SKAL-PV yhteistoimintatilaisuus 24.5. Inskomkapt Ilmo Suurnäkki Koulutus on kuljetusalan megatrendi Pääkirjoitus 1/2008 Puolustusvoimien vahva panos ja aktiivinen asenne kuljettajakoulutukseen

Lisätiedot

http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related

http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related Syyskuu no 55 /2012 http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related "Särkyneille on puhuttava hiljaa ja sanoin, jotka eivät lyö. Kuin tuuli, joka vaalii viljaa, kuin lempeä ja lämmin yö. Särkyneitä

Lisätiedot

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät UUSIMAA Teema ja strategiset alueet Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Monimuotoinen kokonaisuus 3 Hae mukaan Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi.

Lisätiedot

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu

Lisätiedot

Puolustusvoimien kilpailutoiminta

Puolustusvoimien kilpailutoiminta Puolustusvoimien kilpailutoiminta Ohje Puolustusvoimien kilpailu- ja valmennustoiminnasta 1. Johdanto 1.1 Kilpaurheilun perusteet Puolustusvoimien kansallinen ja kansainvälinen kilpailutoiminta tähtää

Lisätiedot

Miksi jotain piti ja pitää tehdä?

Miksi jotain piti ja pitää tehdä? Miksi jotain piti ja pitää tehdä? kilpailijamäärät laskeneet rajusti viimeisen 25 vuoden aikana (huom. nuorten SM Kitee, Kotka 2012) lajin kotimainen kilpailutoiminta menettänyt seksikkyytensä lähes kokonaan

Lisätiedot

ELMA UUTISKIRJE 04/2011

ELMA UUTISKIRJE 04/2011 ELMA UUTISKIRJE 04/2011 Tammikuu on ollut ELMA-hankkeen tärkein kuukausi tähän asti. Kiitos ELMA- joukkueelle ponnisteluista täällä Vuokatissa, saimme paljon aikaan. Tässä kuussa on nähty ensimmäinen askel

Lisätiedot

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Antti Yli-Tainio Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Tervetuliaissanat Arvoisa rehtori, hyvät opiskelijatoverit ja henkilökunnan edustajat, Haluan toivottaa

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Sisällys 1 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Yleistä tutkimuksesta 2 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

AUTOSALPA RAKENTAA LAHTEEN UUDEN TOIMITALON

AUTOSALPA RAKENTAA LAHTEEN UUDEN TOIMITALON LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa heti AUTOSALPA RAKENTAA LAHTEEN UUDEN TOIMITALON Autosalpa Oy ja Renor Oy ovat sopineet torstaina, 19.6.2008, tonttikaupasta Lahden Asemantaustan kaupunginosassa olevasta

Lisätiedot

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat: Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomen 100 vuotta. Suomi nyt. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomen 100 vuotta. Suomi nyt. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Alhaalta ylöspäin Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi. Sisältö, tekijät ja budjetti. Avoin haku verkossa:

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

(SLMV) Kalastuksenvalvojien valtakunnalliset jatkokoulutuspäivät 9.6.2015

(SLMV) Kalastuksenvalvojien valtakunnalliset jatkokoulutuspäivät 9.6.2015 Suomenlahden merivartiosto (SLMV) Kalastuksenvalvojien valtakunnalliset jatkokoulutuspäivät 9.6.2015 Kapteeniluutnantti Tuomas Luukkonen Sisällys Merivartiosto osana Rajavartiolaitosta Suomenlahden merivartiosto

Lisätiedot

Katsaus pohjoismaiseen sotilaalliseen puolustusyhteistyöhön

Katsaus pohjoismaiseen sotilaalliseen puolustusyhteistyöhön Katsaus pohjoismaiseen sotilaalliseen puolustusyhteistyöhön Puolustusvoimien operaatiopäällikkö, NORDEFCON sotilaskomitean puheenjohtaja, kenraaliluutnantti Mika Peltonen, Pääesikunta 26. maaliskuuta 2013

Lisätiedot

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 5/2007 HALLITUKSEN KOKOUS 20.6.2007

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 5/2007 HALLITUKSEN KOKOUS 20.6.2007 1(6) Aika 13.6.2007 Paikka Läsnä Asianajotoimisto Fredman & Månsson Mikko Salo, hallituksen puheenjohtaja Une Tyynilä, pääsihteeri Matti Hietanen, hallituksen jäsen Jan Hjelt, hallituksen jäsen Salla Korhonen,

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

KOLIN ARVOISESTI. Nyt ja tulevaisuudessa

KOLIN ARVOISESTI. Nyt ja tulevaisuudessa KOLIN ARVOISESTI Nyt ja tulevaisuudessa Kolin arvo-ohjeet 2014 1 HUOLEHDI PARHAASTA LAADUSTA Asetamme riman entistäkin korkeammalle! YRITTÄJÄ Ota omat arvosi näkyväksi osaksi toimintaasi. Kerro ne nettisivuillasi

Lisätiedot

Kevään 2010 fysiikan valtakunnallinen koe

Kevään 2010 fysiikan valtakunnallinen koe 120 Kevään 2010 fysiikan valtakunnallinen koe 107 114 100 87 93 Oppilasmäärä 80 60 40 20 0 3 5 7 14 20 30 20 30 36 33 56 39 67 48 69 77 76 56 65 35 25 10 9,75 9,5 9,25 9 8,75 8,5 8,25 8 7,75 7,5 7,25 7

Lisätiedot

Joka kaupungissa on oma presidentti

Joka kaupungissa on oma presidentti Kaupungissa on johtajia. Ne määrää. Johtaja soittaa ja kysyy, onko tarpeeksi hoitajia Presidentti päättää miten talot on rakennettu ja miten tää kaupunki on perustettu ja se määrää tätä kaupunkia, Niinkun

Lisätiedot

Puheenjohtaja kertoi LT:n kokouksesta. Pöytäkirja on toimitettu myös Koulutus- ja turvallisuuskomitean jäsenille (illalla 29.8.2001, huom. RV).

Puheenjohtaja kertoi LT:n kokouksesta. Pöytäkirja on toimitettu myös Koulutus- ja turvallisuuskomitean jäsenille (illalla 29.8.2001, huom. RV). SUOMEN ILMAILULIITTO RY PÖYTÄKIRJA Laskuvarjotoimikunta Koulutus- ja turvallisuuskomitea Kokous 4-2001 AIKA: PAIKKA: Ke 29.8.2001 klo 18.00 alkaen SIL ry, Malmi LÄSNÄ: Ilkka Keinänen puheenjohtaja Timo

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot

Renkajärven valokuvauskilpailu 2011 jälleen upeita kuvia!

Renkajärven valokuvauskilpailu 2011 jälleen upeita kuvia! Renkajärven valokuvauskilpailu 2011 jälleen upeita kuvia! Suojeluyhdistyksen valokuvauskilpailu järjestettiin nyt kolmannen kerran. Kilpailuaika oli 13.2.-5.6.2011. Yhdistyksen hallitus oli antanut kilpailun

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Moi! 8.7.2011 Perjantai

Moi! 8.7.2011 Perjantai 8.7.2011 Perjantai Moi! Se on kuulkaa viimeinen leiripäivä nyt! Tänään kurssit kokoontuvat viimeistä kertaa ja tavarat laitetaan kasaan. Muistakaa kiittää kouluttajia ja etenkin keittäjiä muita toimihenkilöitä

Lisätiedot

Urheiluseuran viestintä 18.2.2015

Urheiluseuran viestintä 18.2.2015 Urheiluseuran viestintä 18.2.2015 Sisältö Seuraviestintä (sisäinen viestintä) Mediaviestintä Kriisiviestintä Seuraviestintä sisäinen viestintä Seuraviestintä (sisäinen viestintä) Hyvä sisäinen viestintä

Lisätiedot

Mukana elämäsi suurimmissa päätöksissä

Mukana elämäsi suurimmissa päätöksissä VAIHDA MUKAVAMPAAN. Oikeanlainen koti kaikkiin elämäntilanteisiin Mukana elämäsi suurimmissa päätöksissä Sp-Koti on perustettu juuri sinua ja sinun asuntoasioitasi varten. Meidän arvomaailmamme lähtee

Lisätiedot

Nuoria infratöihin. uutiskirje 2 / 2015

Nuoria infratöihin. uutiskirje 2 / 2015 Nuoria infratöihin uutiskirje 2 / 2015 Tiivistelmä Mitä tehty - Maarakennuskoneenkuljettajan RekryKoulutus - Infra-alan tunnetuksi tekeminen - Messuja ja tapahtumia Suunnitelmia & suuntaviivoja vuodelle

Lisätiedot

Katastrofin ainekset

Katastrofin ainekset Katastrofin ainekset KOULUTUKSEN Katastrofi Monessa maassa yhä useampi lapsi aloittaa koulunkäynnin. Koulua käymättömien lasten määrä laski vuosien 2000 ja 2011 välillä lähes puoleen, 102 miljoonasta 57

Lisätiedot

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti ONKS U N E L M I? I! Motivaatio Hyvinvointi Raha Pohdintakortti KÄDEN TAIDOT Käden taidot ovat nykyään tosi arvostettuja. Työssäoppimisjakso vakuutti, että tää on mun ala ja on siistii päästä tekee just

Lisätiedot

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT Opiskelijan nimi Maija-Kerttu Sarvas Sähköpostiosoite maikku@iki.f Opiskelumuoto 1 vuosi Helsinki Tehtävä (merkitse myös suoritusvaihtoehto A tai B) KAS 3A osa II Tehtävän

Lisätiedot

Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät

Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät Minória Manuel osoittaa pellolleen, jonka vesi valtasi Zambesi-joen tulviessa. Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät Pellolla jalat uppoavat syvälle lämpimään mutaan. Siellä täällä näkyy vielä auringossa

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on VIRITTÄYTYMINEN AIHEESEEN Haluaisin, että kirkko johon kuulun on LEIKIN TAVOITE Johdatella ajatuksia illan aiheeseen. Herätellä miettimään mitä minä ajattelen kirkosta, sekä tuoda esiin myös toisten ajatuksia,

Lisätiedot

Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö Puhe Reserviläisliiton valtakunnallisessa maanpuolustusjuhlassa Joensuussa 16.11.

Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö Puhe Reserviläisliiton valtakunnallisessa maanpuolustusjuhlassa Joensuussa 16.11. 1 Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö Puhe Reserviläisliiton valtakunnallisessa maanpuolustusjuhlassa Joensuussa 16.11.2014 klo 13 Arvoisat sotiemme veteraanit reserviläiset hyvä juhlayleisö!

Lisätiedot

16.3.2015. Partiolippukunta Tampereen Kotkien Puhallinorkesteri 2015

16.3.2015. Partiolippukunta Tampereen Kotkien Puhallinorkesteri 2015 Partiolippukunta Tampereen Kotkien Puhallinorkesteri 2015 Partiolippukunta Tampereen Kotkien Puhallinorkesteri Partiolippukunta Tampereen Kotkien puhallinorkesteri on pirkanmaalaisista musiikinharrastajista

Lisätiedot

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast KUOLEMAN KUNNIAKSI Pekka Ervast Oskar Merikanto Teoksen taustaa Tukholman kongressi 1913 ja Oskar Merikanto. Kuten lukijamme tietävät, pidetään ensi kesänä Tukholmassa

Lisätiedot

Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle

Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle - ratkaisu vai ongelma? Educa-messut 24.1.2014 Leena Jokinen Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto Vaihtoehtoisten henkilökohtaisten tulevaisuuksien hahmottamista

Lisätiedot

Ilma sakeana kysymyksiä Ajotila. Työtila. Kirjasto. n.12 m. pitkä pari metriä leveä tuubi miten asiakasvirrat kulkevat kuinka toimitaan ryhmätilanteissa Miten ergonomia pelaa Voiko hyllyt irrottaa Akkulaturi

Lisätiedot

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Suvi von Becker Miksi yhdessä tekeminen? Johtoporras: Ymmärrys valuu kuin vesi hanhen selästä Ovat niin hankalia, asennevamma. Eikö sana kuulu vai eikö se mene perille?

Lisätiedot

Perhe On Paras -liikuntakurssien palveluprosessi

Perhe On Paras -liikuntakurssien palveluprosessi Perhe On Paras -liikuntakurssien palveluprosessi Tässä raportissani visualisoin koko Perhekurssiprosessin kulun kurssin suunnittelusta jälkimarkkinointiin Kurssin suunnittelu ja kalenterointi Perhe On

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot