YLIOPISTOKIRJASTOJEN RAKENTEELLISEN KEHITTÄMISEN TYÖRYHMÄN MUISTIO

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "YLIOPISTOKIRJASTOJEN RAKENTEELLISEN KEHITTÄMISEN TYÖRYHMÄN MUISTIO"

Transkriptio

1 YLIOPISTOKIRJASTOJEN RAKENTEELLISEN KEHITTÄMISEN TYÖRYHMÄN MUISTIO

2 KUVAILULEHTI Julkaisija: Opetusministeriö Julkaisun päivämäärä: Tekijät (toimielimestä: toimielimen nimi, puheenjohtaja,sihteeri) Yliopistokirjastojen rakenteellisen kehittämisen työryhmä Puheenjohtaja: Annu Jylhä-Pyykönen Sihteerit: Henna Lehtinen ja Anne Luoto-Halvari Julkaisun laji Työryhmän muistio Toimeksiantaja Opetusministeriö Toimielimen asettamispvm Dnro 22/043/99 Julkaisun nimi (myös ruotsinkielinen) Yliopistokirjastojen rakenteellisen kehittämisen työryhmän muistio Julkaisun osat Tiivistelmä Työryhmän tehtävänä oli laatia ehdotus yliopistojen kirjastotoimen kehittämisessä noudatettavaksi toimenpideohjelmaksi. Huomiota tuli kiinnittää teknologisen kehityksen aiheuttamiin muutoksiin, riittävien tietoaineistojen turvaamiseen sekä opetuksessa ja tutkimuksessa tapahtuvien muutosten vaikutukseen kirjastopalvelujen kysynnässä. Työryhmän tuli tältä pohjalta tarkastella yliopistokirjastolaitoksen tehtäviä, työnjakoa ja rakenteita paikallisesti, alueellisesti sekä valtakunnallisesti. Työryhmä katsoo, että yliopistokirjastot muodostavat Suomen tieteellisen tietopalvelun rungon ja niiden kokoelmat sekä verkkopalvelut kokonaisuuden, joka palvelee yliopistojen lisäksi koko yhteiskuntaa. Työryhmän mukaan verkkopalvelujen tulee olla joustavasti kaikkien saatavilla ja suuntautua yhä enemmän suoraan yksittäisille käyttäjille. Yliopistokirjastot osallistuvat kansallisen tietopalveluverkon kehittämiseen ja integroituvat omassa yliopistossaan muihin tutkimusta, opetusta ja oppimista sekä julkaisutoimintaa tukeviin palveluihin. Yliopistokirjastoja kehitettäessä tavoitteina on ennen kaikkea tarjota yliopistojen toiminnan edellyttämiä korkeatasoisia tietopalveluja joustavasti ja taloudellisesti. Yliopistokirjastojen yhteiskunnallisia palvelutehtäviä varten tulee rahoituspohjaa laajentaa. Alueellisia palveluita tulee kehittää alueen muiden organisaatioiden ja yhteisöjen tuella. Ulkopuolisella rahoituksella tehtävän tutkimuksen kirjastoille aiheuttamat kustannukset korvataan palveluja käyttävien projektien rahoituksesta. Työryhmä suosittelee myös maksusopimusten solmimista esimerkiksi ammattikorkeakoulujen ja yliopistokirjastojen kesken. Työryhmä ehdottaa muun muassa, että yliopistokirjastot hyödyntävät yhä enemmän tietoverkkoa, laativat yliopistokirjastojen neuvoston kanssa yliopistokirjastoverkon strategian sekä lisäävät yhdessä muiden toimijoiden kanssa elektronista sisältöä verkkoon. Valtioneuvoston keskuskirjastoja koskevan päätöksen työryhmä ehdottaa kumottavaksi ja painottaa, että yliopistokirjastojen yhteistyötä tulee rakentaa nykyisistä

3 lähtökohdista verkkoympäristön tarjoamien mahdollisuuksien ja yliopistojen painoalojen mukaan. Työryhmän mielestä myös muiden kirjastojen kuten ammattikorkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja yleisten kirjastojen asemaa yliopistokirjastoverkossa tulee selvittää. Yksi kirjastojen vakavimmista uhkista on niiden määrärahojen riittämättömyys ja siitä johtuva kokoelmien köyhtyminen. Työryhmä ehdottaa, että yliopistojen perusrahoituksen kasvusta osoitetaan tarpeita vastaava osuus kirjastoille. Monipuolisten kokoelmien varmistamiseksi myös tulevaisuudessa yliopistot nostavat hankintamäärärahojen tasoa pysyvästi. Painetun aineiston kokoelmien jälkeenjääneisyyden korjaamiseksi ehdotetaan kertaluonteista lisärahoitusta. Avainsanat (asiasanat) yliopistokirjastot, rakenteellinen kehittäminen, tietoverkot, tietohuolto, kirjastokokoelmat, rahoitus Muut tiedot Sarjan nimi ja numero Opetusministeriön työryhmien muistioita 18:2000 ISSN X ISBN Kokonaissivumäärä Kieli suomi Hinta Luottamuksellisuus julkinen Jakaja Yliopistopaino Kustantaja Opetusministeriö PRESENTATIONSBLAD Utgivare: Undervisningsministeriet Utgivningsdatum: Författare (uppgifter om organet: organets namn, ordförande, sekreterare) Arbetsgruppen för strukturell utveckling av universitetsbiblioteken Typ av publikation Promemoria Ordf.: Annu Jylhä-Pyykönen Sekr.: Henna Lehtinen och Anne Luoto-Halvari Uppdragsgivare Undervisningsministeriet Datum för tillsättandet av organet Dnr 22/043/99 Publikation (även den finska titeln) Promemoria av arbetsgruppen för strukturell utveckling av universitetsbiblioteken Yliopistokirjastojen rakenteellisen kehittämisen työryhmän muistio

4 Publikationens delar Sammandrag Arbetsgruppens uppgift var att utarbeta ett förslag till åtgärdsprogram att iakttas i utvecklingen av universitetens biblioteksväsen. Vikt skulle läggas vid förändringarna till följd av den teknologiska utvecklingen, vid att informationsmaterial i tillräcklig mängd säkras samt vid hur förändringarna i undervisningen och forskningen inverkar på efterfrågan av bibliotekstjänster. Med utgångspunkt i detta skulle arbetsgruppen analysera universitetsbibliotekens uppgifter, arbetsfördelning och strukturer på det lokala, regionala och nationella planet. Arbetsgruppen anser att universitetsbiblioteken bildar stommen för den vetenskapliga informationstjänsten i Finland och samlingarna och nättjänsterna en helhet som tjänar inte bara universiteten utan hela samhället. Enligt arbetsgruppen skall nättjänsterna vara tillgängliga för alla på ett smidigt sätt och allt mer vända sig direkt till enskilda användare. Universitetsbiblioteken deltar i arbetet med att utveckla det nationella informationstjänstnätet och de integreras i respektive universitet med andra tjänster som stöder forskningen, undervisningen och inlärningen samt med publikationsverksamheten. I utvecklingen av universitetsbiblioteken är det främsta målet att på ett smidigt och ekonomiskt sätt kunna erbjuda sådana högklassiga informationstjänster som universitetens verksamhet förutsätter. För den samhälleliga serviceuppgiftens skull bör universitetsbibliotekens finansieringsbas breddas. De regionala tjänsterna bör utvecklas med stöd av andra organisationer och sammanslutningar i regionen. De kostnader som biblioteken åsamkas av externt finansierad forskning ersätts inom finansieringen för de projekt som anlitar tjänsterna. Arbetsgruppen rekommenderar även att betalningsavtal ingås, t.ex. mellan yrkeshögskolor och universitetsbibliotek. Arbetsgruppen föreslår bl.a. att universitetsbiblioteken i än högre grad utnyttjar datanätet, i samverkan med rådet för Finlands universitetsbibliotek utarbetar en strategi för universitetsbiblioteksnätet samt tillsammans med andra aktörer utökar det elektroniska innehållet på nätet. Arbetsgruppen föreslår att statsrådets beslut om centralbibliotek upphävs och understryker att universitetsbibliotekens samarbete skall byggas på de nuvarande utgångspunkterna enligt de möjligheter som nätmiljön erbjuder och enligt universitetens fokuseringar. Arbetsgruppen anser att även den ställning som de övriga biblioteken, såsom yrkeshögskolornas och forskningsinstitutionernas bibliotek och de allmänna biblioteken har i universitetsbiblioteksnätet bör utredas. Ett av de allvarligaste hoten mot biblioteken är de otillräckliga anslagen och den utarmning av samlingarna som följer av detta. Arbetsgruppen föreslår att biblioteken av den utökade basfinansieringen till universiteten anvisas en andel som motsvarar behoven. För att säkra mångsidiga samlingar även i framtiden höjer universiteten permanent nivån på anskaffningsanslagen. För att korrigera eftersläpningen i samlingarna av tryckt material föreslås tilläggsfinansiering av engångsnatur. Nyckelord yliopistokirjastot, rakenteellinen kehittäminen, tietoverkot, tietohuolto, kirjastokokoelmat, rahoitus Övriga uppgifter

5 Seriens namn och nummer Promemorior av undervisningsministeriets arbetsgrupper 18:2000 ISSN X ISBN Sidoantal Språk Finska Pris Sekretessgrad offentlig Distribution Universitetstryckeriet Förlag Undervisningsministeriet DESCRIPTION Publisher: Ministry of Education Date of publication: 31 May 2000 Authors (If a committee: name of organ, chair, secretary) Committee on the structural development of university libraries Type of publication Committee report Chair: Annu Jylhä-Pyykönen Secretaries: Henna Lehtinen and Anne Luoto- Halvari Contracted by Ministry of Education Committee appointed on 28 April 1999 Dno 22/043/99 Name of publication (also in Swedish) Report of the Committee on the structural development of university libraries Promemoria av arbetsgruppen för strukturell utveckling av universitetsbiblioteken Parts Abstract The mandate of the committee was to propose an action programme for the development of the university library system, with special focus on changes due to technological progress, on sufficient knowledge materials, and the impact of changes in education and research on the demand for library services. The committee was to examine the tasks, division of work and structures of the university library system in local, regional and national level. The committee sees that the university libraries form the backbone of Finnish scientific information service, and their collections and network services an entity which serves not only the universities, but also society at large. Network services should be flexibly accessible to all and they should increasingly be targeted at individual users. The university libraries take part in the development of the national information service network and are integrated with other campus services supporting research, teaching, learning and publishing. In developing the university libraries, the aim should above all

6 be flexible and cost-effective provision of high-standard information services needed in university activities. In view of their larger service function, the financing base of university libraries should be enlarged. Regional services should be funded by regional organisations. The costs accruing to the libraries from externally funded research should be remunerated from the budgets of these research projects. The committee also recommends that polytechnic and university libraries establish payments agreements. The committee proposes that university libraries capitalise on information networks, draw up a strategy for the university library network together with the Council for Finnish University Libraries, and make electronic materials available on the net in cooperation with different partners. The committee proposes that the Government Decision on national resource libraries be repealed and stresses that cooperation between university libraries should be based on the present principles with due consideration to the opportunities inherent in the net environment and the area of interest of each university. The committee sees that the role of other libraries (e.g. of polytechnics, research institutes and public libraries) in the university library network should be clarified. One of the most serious threats to libraries is inadequate resources and the depletion of collections owing to this. The committee proposes that an appropriate share of the growth in university funding be allocated to university libraries and that universities increase acquisition funds permanently to ensure varied collections in the future. For the purpose of rectifying the present backwardness in the collections of printed materials, the committee proposes one-off funding. Key words yliopistokirjastot, rakenteellinen kehittäminen, tietoverkot, tietohuolto, kirjastokokoelmat, rahoitus Other information Name and number of series 18:2000 ISSN X ISBN Number of pages Language Finnish Price Degree of confidentiality public Distributed by Helsinki University Press Published by Ministry of Education

7 SISÄLTÖ 1. YLIOPISTOKIRJASTOT JA NIIDEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1.1. Yliopistokirjastojen toimintaan liittyvät säädökset 1.2. Ohjausjärjestelmät ja tietoyhteiskuntalinjaukset 1.3. Rahoitus Rahoitusperiaatteet Kirjastojen määrärahat suhteessa kehysorganisaation menoihin Hankintamäärärahojen kehitys 1.4. Tekniikan kehitys ja kirjastot Kirjastojen atk-järjestelmät Standardit Kansallinen elektroninen kirjasto FinELib Oppimisympäristöjen kehittäminen Elektroninen julkaiseminen Digitointi 2. VISIO JA ARVIOINTIA 2.1. Rakenteellisia näkökohtia 2.2. Rahoitus ongelmana 3. TAVOITTEET JA TYÖRYHMÄN EHDOTUKSET Opetusministeriölle Yliopistokirjastojen kokoelmiin on 1990-luvun aikana syntynyt selviä aukkoja luvun alun lama, yliopistojen siirtyminen uuteen budjettikäytäntöön sekä yliopistoihin hankittavan tietoaineiston päätyminen laitoskokoelmiin ja henkilökunnan työhuoneisiin on osaltaan heikentänyt tietoaineiston julkista saatavuutta. Kirjallisuuden hankintoihin osoitetuissa määrärahoissa on selkeitä eroja eri yliopistojen välillä. Opetusministeriön Tutkimusedellytystyöryhmä 98:n mukaan keskeinen syy eroihin näyttää olleen paitsi yliopistolaitoksen kokonaisbudjetin muutoksilla, myös yliopistojen omalla päätöksenteolla ja yliopistojen asettamilla prioriteeteilla (Tutkimusedellytystyöryhmä 98. OPM:n työryhmien muistioita 17:1998). Tutkimusedellytystyöryhmä esitti, että tutkimusedellytysten parantamiseksi yliopistojen rahoitusrakennetta tulisi tasapainottaa rakenteellisilla kehittämistoimilla ja yliopistokirjastolaitokselle laatia rakenteellisen kehittämisen ohjelma vuoteen 2001 mennessä. Laitoskirjastojen asemaa sekä tiedekunta- ja pääkirjastojen työnjakoa sekä rooleja tulisi arvioida uudelleen ja tietotekniikan antamat mahdollisuudet tulisi ottaa huomioon kirjastojen palveluja kehitettäessä. Yliopistokirjastojen nykyistä rakennetta, erityisesti keskitettyjen ja hajautettujen kirjastopalveluiden suhdetta, pitäisi arvioida uudelleen.

8 Tältä pohjalta opetusministeriö asetti keväällä 1999 työryhmän, jonka tehtäväksi annettiin laatia ehdotus yliopistojen kirjastotoimen kehittämisessä noudatettavaksi toimenpideohjelmaksi. Ehdotusta laadittaessa tuli ottaa huomioon erityisesti tutkimuksen tiedonvälitykseen vaikuttava teknologinen kehitys ja sen vaikutukset muun muassa tieteelliseen kirjasto- ja julkaisutoimintaan, opetuksessa ja tutkimuksessa tapahtuvan kehityksen aiheuttamat muutokset kirjastopalvelujen kysynnässä, tarve turvata riittävät tietoaineistot Suomessa harjoitettavan tutkimuksen ja korkeimman opetuksen käyttöön. Toimenpide-ehdotuksessa tuli myös ottaa huomioon edellä mainittujen seikkojen vaikutus yliopistokirjastolaitoksen tehtäviin, työnjakoon ja rakenteisiin paikallisesti, alueellisesti ja valtakunnallisesti sekä arvioida yliopistokirjastojen tulevia resurssitarpeita ja niiden priorisointia. Työryhmän puheenjohtajaksi kutsuttiin johtaja Matti Lähdeoja opetusministeriöstä ja jäseniksi rehtori Gustav Björkstrand Åbo Akademista, kehittämisjohtaja Juha Hakala Helsingin yliopiston kirjastosta, hallintojohtaja Matti Halonen Joensuun yliopistosta, opetusneuvos Hannele Hermunen opetusministeriöstä, ylikirjastonhoitaja Esko Häkli Helsingin yliopiston kirjastosta, ylitarkastaja Annu Jylhä-Pyykönen opetusministeriöstä, ylikirjastonhoitaja Sinikka Koskiala Teknillisen korkeakoulun kirjastosta, kirjastonjohtaja Vuokko Palonen Vaasan yliopiston kirjastosta ja professori Kari-Jouko Räihä Tampereen yliopistosta. Matti Lähdeojan jäätyä ensin virkavapaalle ja siirryttyä myöhemmin eläkkeelle työryhmän puheenjohtajana toimi Annu Jylhä-Pyykönen. Työryhmän sihteereinä toimivat suunnittelija Henna Lehtinen Helsingin yliopiston kirjastosta ja esittelijä Anne Luoto-Halvari opetusministeriöstä. Työryhmä otti nimekseen Yliopistokirjastojen rakenteellisen kehittämisen työryhmä. Työryhmän tuli saada työnsä valmiiksi toukokuun loppuun 2000 mennessä. Saatuaan työnsä päätökseen työryhmä luovuttaa muistionsa opetusministeriölle. Helsingissä 31 päivänä toukokuuta 2000 Annu Jylhä-Pyykönen Gustav Björkstrand Matti Halonen Esko Häkli Vuokko Palonen Henna Lehtinen Juha Hakala Hannele Hermunen Sinikka Koskiala Kari-Jouko Räihä Anne Luoto-Halvari

9 1. YLIOPISTOKIRJASTOT JA NIIDEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Suomessa on 20 yliopistoa, joilla jokaisella on oma kirjastonsa. Kirjastojen rakenne vaihtelee paikallisesti yliopiston historiallisen kehityksen mukaan. Yleensä yliopistolla on pääkirjasto ja usein lisäksi joko tiedekunta- tai laitoskirjastoja tai molempia. Pääkirjasto ja tiedekuntakirjastot muodostavat tavallisesti yhden hallinnollisen kokonaisuuden. Laitoskirjastot voivat olla laitosten tai tiedekuntien alaisia. Helsingin yliopiston kirjastolaitos poikkeaa muun maan käytännöstä. Se rakentuu pääosin tiedekuntien tai tiedekuntien yhteisten kampuskirjastojen ja laitoskirjastojen varaan. Lisäksi yliopistolla on erillinen Opiskelijakirjasto, joka huolehtii keskustakampuksen opiskelijoiden keskitetyistä kirjastopalveluista. Helsingin yliopiston kirjasto on erillinen ensi sijassa kansalliskirjastona toimiva laitos. Viimeaikainen kehitys on pyrkinyt edistämään eri yliopistojen ja tiedekuntien kirjastojen yhteistyötä. Tästä esimerkkejä ovat Vaasan kolmen yliopiston uusi tiedekirjasto sekä Viikin tiedekirjasto, johon on yhdistetty yhdeksi hallinnolliseksi kokonaisuudeksi kaksi aikaisempaa keskuskirjastoa sekä eri tiedekuntien laitoskirjastoja. Yliopistokirjastot muodostavat Suomen tieteellisten kirjastojen rungon, mutta niiden rinnalla toimii joukko muitakin tieteellisiä tarpeita palvelevia kirjastoja ja tietopalveluita. Yliopistokirjastot ovat julkisia ja kaikille avoimia. Suomen kirjastojärjestelmää on rakennettu verkkoajattelun pohjalle. Tietohuollon neuvottelukunnan vuonna 1994 laatimassa Tietohuollon kehittämisstrategiassa todetaan, että maan kaikki julkisessa käytössä olevat kirjasto- ja tietopalveluyksiköt, niiden kokoelmat ja palvelut nähdään yhteisenä resurssina, jonka tulee olla kaikkien tarvitsijoiden käytettävissä fyysisestä tai hallinnollisesta sijainnista riippumatta. Yliopistokirjastojen pääasiallisia käyttäjiä ovat yliopistojen opiskelijat, opettajat ja tutkijat sekä muu henkilökunta. Yliopistot rahoittavat kirjastoja, ja siksi palvelut suunnitellaan erityisesti näille käyttäjäryhmille. Koulutusjärjestelmän kehittyminen tuo kirjastoille uusia asiakasryhmiä. Avoimen yliopiston ja täydennyskoulutuksen opiskelijoiden lisäksi yliopistokirjastojen palveluita käyttävät yhä enemmän ammattikorkeakoulut. Monilla yliopistokirjastoilla on tärkeä tehtävä myös yritysten ja julkishallinnon tarvitsemien tietopalvelujen tarjoajana. Lisäksi eräiden yliopistokirjastojen vapaakappaleoikeus tuo niille muita käyttäjiä. Yliopistokirjastot toimivat samanaikaisesti kahdella tasolla: yhteistyötasolla, jota tässä kutsutaan Suomen yliopistokirjastotasoksi, sekä paikallisella tasolla. Molemmat ovat kiinteässä yhteydessä globaaliin tasoon, sillä verkkomaailmassa maiden väliset rajat menettävät merkitystään, kun palvelut voidaan hankkia myös maan rajojen ulkopuolelta. Suomen yliopistokirjaston taso on yliopistokirjastojen verkossa tapahtuvaa yhteistyötä. Paikallisten kirjastojen taso on yliopistokirjastojen antamaa lähipalvelua. Nämä tasot eivät ole hierarkkisia, vaan rinnakkaisia ja toisiaan täydentäviä, ja jokainen yliopistokirjasto toimii yhtaikaa kaikilla tasoilla. Suomen yliopistokirjasto muodostuu yliopistokirjastojen yhteisistä toiminnoista sekä valtakunnallisten laitosten tarjoamista palveluista. Verkossa on yliopistokirjastojen lisäksi valtakunnallisia toimijoita, joilla on erityisiä tehtäviä. Tällaisia ovat kansalliskirjasto, Varastokirjasto sekä CSC Tieteellinen laskenta Oy FUNET-tietoverkon (Finnish University Network ylläpitäjänä. Myös kansallisella elektronisella kirjastolla (FinELib) ja sen sisältöpalveluilla on keskeinen rooli yhteisen Suomen yliopistokirjaston rakentamisessa.

10 Vuonna 1996 yliopistokirjastot palkkasivat yhteistyösihteerin kansalliskirjastoon sekä perustivat yhteistyöelimekseen Suomen yliopistokirjastojen neuvoston. Neuvosto on yliopistokirjastojen yhteinen kehitys- ja edunvalvontaryhmä, ja sen tehtävät ovat lähinnä kirjastopoliittisia ja strategisia valmistelu- ja asiantuntijatehtäviä. Neuvosto edistää myös kirjastojen yhteistyötä ja huolehtii monista kirjastojen yhteishankkeista. Se toimii muun muassa yhteisen atk-järjestelmän hankinnan ohjausryhmänä. Oheisessa kaaviossa on esitetty yliopistokirjastoverkko sekä verkon eri toimijoiden tehtävät. Kaavio

11 Suomen yliopistokirjastot ja niiden toimintaympäristö Globaali taso: - luettelointitiedot - standardit, tilastot - kaukolainaus - tekijänoikeudet, lisenssit - dokumenttien välitys - verkkoaineisto Museot Arkistot Suomen yliopistokirjasto (yhteistyötaso) Yliopistokirjastot Kansalliskirjasto Varastokirjasto CSC - bibliografinen tieto: yhteisluettelot, Fennica, alakohtaiset erikoistietokannat, kokoelmaluettelot, kansallisen elektronisen kirjaston tietokannat, tutkimustietokannat, aihehakemistot -aineisto:painetun aineiston hankintaohjelmat, Kansallinen elektroninen kirjasto, vapaakappaleet ja niihin liittyvä kotimaisen aineiston pysyvä säilytys, vähän käytetyn aineiston säilytys ja käyttöön asettaminen, kansallisen tason digitointi, yliopistojen julkaisutoiminta, -tietopalvelu:neuvontapalvelut ja käyttäjäkoulutus verkossa - atk-järjestelmät: FUNET, Linnea-verkko -kehittämistyö:käyttöliittymät, standardit, tilastot, elektronisen aineiston arkistointi, kokoelmayhteistyö Globaali taso: - kansainväliset kehittämishankkeet - EU-yhteistyö - pohjoismainen yhteistyö - muu kansainvälinen yhteistyö Ulkoistetut palvelut Yliopistot - tutkimus - opetus ja opiskelu - laitokset ja tiedekunnat - avoin yliopisto ja täydennyskoulutus - virtuaaliyliopistot - tukipalvelut Käyttäjät -tutkijat - yliopisto-opiskelijat - yliopisto-opettajat -ammattikorkeakoulujen opiskelijat ja opettajat - aikuisopiskelijat - yritykset - julkinen hallinto - muut asiakkaat Yhteiskunta - säädökset ja ohjausjärjestelmät - tietoyhteiskuntaohjelma - tietojärjestelmät - kansallinen kulttuuriperintö - tieteellinen tietohuolto Amk-kirjastot Yleiset kirjastot Tieteelliset erikoiskirjastot Yliopistokirjastot (paikallinen taso) - neuvontapalvelut - käyttäjäkoulutus - tietopalvelu - oppimiskeskukset - paikalliset kokoelmat, lainaus, hankinta ja luettelointi - alakohtaiset tietokannat - digitointi - oppimateriaalituotanto, yliopiston julkaisutoiminta - yhteistyö yliopiston atk- ja viestintäpalvelujen kanssa - alueellinen yhteistyö Elinkeinoelämä Kustantajat Tekijänoikeusjärjestöt

12 1.1. Yliopistokirjastojen toimintaan liittyvät säädökset Yliopistokirjastoilla ei ole niitä koskevaa erityistä lakia toisin kuin yleisillä kirjastoilla, joista säädetään kirjastolaissa (904/1998) ja kirjastoasetuksessa (1078/1998). Myöskään Yliopistolaissa (645/1997) ei ole erikseen säädetty kirjastoista lukuun ottamatta kansalliskirjastoa. Toisaalta yliopistolaissa todetaan, että yliopistojen tulee järjestää toimintansa niin, että tutkimuksessa, koulutuksessa ja opetuksessa saavutetaan korkea kansainvälinen taso. Laissa korostetaan myös yliopistojen välistä yhteistyötä ja tarkoituksenmukaista työnjakoa. Kansalliskirjaston tehtävistä valtakunnallisena palvelu- ja kehittämisyksikkönä säädetään yliopistoasetuksessa (115/1998). Sen mukaan kansalliskirjaston tehtävänä on toimia tieteellisten kirjastojen valtakunnallisena palvelu- ja kehittämisyksikkönä sekä huolehtia alan kotimaisen ja kansainvälisen yhteistoiminnan edistämisestä. Kansalliskirjasto vastaa omalla toimialallaan myös kansallisen kulttuuriperinnön ylläpidosta ja säilymisestä sekä siihen liittyvästä tiedonvälityksestä ja tietopalvelusta. Valtioneuvoston vuonna 1971 tekemän tieteellisiä keskuskirjastoja koskevan päätöksen mukaan (VNp 719/1972) kirjastoja voidaan määrätä tieteellisiksi keskuskirjastoiksi. Tavoitteena oli kehittää yliopistojen kokoelmia työnjaon ja jaetun hankintavastuun pohjalta. Keskuskirjastoille on eri vaiheissa osoitettu korvamerkittyjä määrärahoja pääosin kirjallisuuden hankintaan. Kun tämä lisärahoitus siirtyi osaksi yliopistojen perusrahoitusta, myös keskuskirjastojen kehittäminen siirtyi yliopistojen vastuulle. Valtioneuvoston päätös tieteellisistä keskuskirjastoista on yhä voimassa. Kansallisen kulttuuriperinnön piiriin luettavien tietoaineistojen tallettamista ja käyttöön asettamista painotuotteiden ja äänitallenteiden osalta säätelevät vapaakappalelaki (420/1980) sekä vapaakappaleasetus (774/1980), joiden uudistaminen on parhaillaan vireillä. Uudistuksen yhtenä päämääränä on sähköisten julkaisujen sisällyttäminen vapaakappalelakiin. Valtakunnallisesta Varastokirjastosta säädetään laissa ja asetuksessa Varastokirjastosta (1078/1988 ja 94/1992). Varastokirjaston tehtävänä on vastaanottaa, säilyttää ja antaa lainaksi tieteellisistä ja yleisistä kirjastoista siirrettävää vähän käytettyä aineistoa Ohjausjärjestelmät ja tietoyhteiskuntalinjaukset Yliopistoilla on laaja itsehallinto, ja vuonna 1998 voimaan tullut uusi yliopistolaki lisäsi entisestään yliopistojen omaa päätösvaltaa. Yliopistojen ohjauksessa siirryttiin vuonna 1994 tulosohjaukseen, jossa toiminnan tavoitteista ja määrärahoista sovitaan opetusministeriön ja yliopistojen välisissä tulossopimuksissa, toimintaa arvioidaan ja tuloksista palkitaan. Kaudesta alkaen tulossopimukset laaditaan kolmivuotiskaudelle. Valtiovalta ohjaa yliopistoja ja yliopistokirjastoja myös erilaisilla ohjelmilla ja strategioilla. Hallitusohjelmaan on kirjattu hallituksen keskeisimmät tavoitteet ja linjaukset, joita ovat esimerkiksi elinikäinen oppiminen, kansalaisten tasavertaisuus koulutuksessa, osaaminen ja kyky hyödyntää osaamista, tiedon saatavuus sekä oppimisympäristöjen kehittäminen. Hallitusohjelman mukaan yliopistoja on kehitettävä rakenteellisesti kuitenkin siten, että yliopistojen itsehallinto otetaan huomioon.

13 Valtioneuvoston hyväksymässä opetusministeriön hallinnonalan koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa Koulutus ja tutkimus vuosina esitetään kokonaisnäkemys siitä, miten yliopistolaitosta tulisi kehittää osana koulutus- ja tutkimusjärjestelmää, julkisen sektorin kehittämistä ja koko innovaatiojärjestelmää. Valtion tiede- ja teknologianeuvoston katsauksessa Katsaus 2000: tiedon ja osaamisen haasteet käsitellään julkisen sektorin tehtäviä ja haasteita tieteen, teknologian ja innovaatioiden edistäjänä globaalin muutoksen kentässä. Tieteellisten kirjastojen ja tietohuollon kehittämistä on koordinoitu opetusministeriöstä luvulta alkaen. Opetusministeriön yhteyteen asetettiin vuonna 1972 tieteellisen tietohuollon asiantuntijaelin, Tieteellisen informoinnin neuvosto, jonka seuraajaksi asetettiin vuonna 1991 Tietohuollon neuvottelukunta. Vuonna 1997 Tietohuollon neuvottelukunta korvattiin toimialaltaan laajemmalla Opetuksen, tutkimuksen ja kulttuurin tietoyhteiskuntaneuvottelukunnalla (OTKULTTI). Tietoyhteiskunnan kehittämistä on linjattu jo opetusministeriön vuonna 1995 valmistuneessa strategia-asiakirjassa Koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategia. Strategia sisälsi opetusministeriön asettaman asiantuntijaryhmän näkemyksen siitä, miten koulutuksen ja tutkimuksen tasoa voidaan parantaa tietotekniikkaa hyödyntämällä. Vuosina ohjelman toimeenpanoon on kohdennettu erillismäärärahaa noin miljardi markkaa. Tietoyhteiskunnan kehittämiseen on panostettu myös perusrahoituksella, tutkimusrahoituksen lisäysohjelmalla sekä erilaisilla EUohjelmilla. Opetusministeriön tietoyhteiskuntaohjelman määrärahoilla on tuettu yliopistokirjastojen tietoteknistä kehittämistä ja verkottumista. Ohjelmalla on tuettu myös kirjastojen elektroniseen julkaisemiseen, aineistojen verkkovälitykseen, tekijänoikeuskysymyksiin, maksullisuusperiaatteisiin ja suojauskäytäntöihin sekä aineistojen digitointiin liittyviä hankkeita. Lisäksi on tuettu elektronisten verkkojulkaisujen keruun ja arkistoinnin kehittämistä. Virtuaalikirjastoa on kehitetty rakentamalla aihehakemistoja Internetin tietovarantoihin. Nämä hankkeet ovat osaltaan edistäneet elektronisten kirjastopalveluiden kehittymistä. Keväällä 1999 valmistunut Koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategia vuosille on jatkoa edelliselle strategialle. Siinä on hahmotettu koulutuksen ja tutkimuksen tavoitetila vuonna Sen mukaan oppilaitokset palvelevat yhä enemmän myös työelämää ja eri-ikäisten väestöryhmien tarpeita. Virtuaaliyliopistot, virtuaalikoulut, tutkimustiedon ja oppimateriaalien kehittynyt elektroninen tuotanto, kuten myös hyvin toimivat kirjastot ja niiden apuna olevat virtuaalikirjastot, kuuluvat vuoden 2004 tavoitetilaan. Strategian tavoitteita toteutetaan uudella ohjelmalla Rahoitus Rahoitusperiaatteet Kun yliopistot siirtyivät tulosohjaukseen, uudistuivat myös budjettikäytännöt. Yliopistojen toimintamenomäärärahat muodostuvat perusrahoituksesta, valtakunnallisesta rahoituksesta, hankerahoituksesta ja tuloksellisuusrahasta. Perusrahoituksen määräytymisperusteissa siirrytään asteittain vuoteen 2003 mennessä laskennalliseen menettelyyn. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille ja valmisteilla olevassa korkeakoulujen kehittämislain uudistuksessa otetaan huomioon perusrahoituksen riittävyys. Tavoitteena on turvata yliopistojen perusrahoituksen kehitys yliopistojen pitkäjänteisen työn mahdollistamiseksi. Yliopistolaitokselle asetettujen tavoitteiden ja määrärahojen yhteyttä pyritään

14 parantamaan siten, että uudet tehtävät sekä koulutuksen ja tutkimuksen laajentaminen kasvattavat vastaavasti budjettirahoitusta. Yliopistokirjastojen rahoitus on yliopistojen autonomian mukaisesti yliopistojen vastuulla. Yliopistot rahoittavat kirjastojen toimintaa pääosin perusrahoituksestaan. Kirjastot saivat vuonna 1999 menoistaan 79,6 prosenttia suorana budjettirahoituksena, 7,7 % maksullisen palvelun tuloina ja 12,7 % muuna rahoituksena. Valtakunnallista rahoitusta kohdennetaan yliopistojen koulutus-, tutkimus- ja kulttuuripoliittisesti merkittäviin erityistehtäviin. Kansalliskirjasto on nimetty valtakunnalliseksi laitokseksi, ja sille osoitetaan kohdennettua rahoitusta, johon sisältyy myös Kansallisen elektronisen kirjaston ohjelman rahoitus. Varastokirjaston määrärahat osoitetaan vuosittain erikseen valtion talousarviossa. Yliopistokirjastojen ensisijainen tehtävä on palvella kehysorganisaatiotaan, mutta niillä on lisäksi myös laajempi yhteiskunnallinen palvelutehtävä. Koska kirjastojen budjettirahoitus on tarkoitettu paikalliseen palvelutoimintaan, on yhteiskunnallisia palveluja rahoitettava muista lähteistä. Yliopistojen ulkopuoliset käyttäjät, esimerkiksi ammattikorkeakoulut, tarvitsevat yhä enemmän yliopistokirjastoja. Yliopistokirjastojen tarjoamat palvelut tulee korvata esimerkiksi palvelumaksuilla tai organisaatioiden keskenään sopimilla korvauksilla. Ammattikorkeakoulujen ottaminen mukaan kansalliseen kirjastoyhteistyöhön on organisoitava selkein sopimuksin Kirjastojen määrärahat suhteessa kehysorganisaation menoihin Kirjastomäärärahojen kehitys suhteessa kehysorganisaation menoihin on ollut laskeva koko luvun. Kun vielä vuonna 1990 kirjastomäärärahat olivat 5,9 prosenttia kehysorganisaation menoista, olivat ne vuonna 1999 enää 3,9 prosenttia. Yliopistojen toiminnan laajeneminen ei siis ole lisännyt vastaavasti kirjastoille osoitettuja määrärahoja. Eri yliopistoissa kirjastopalveluihin osoitetun määrärahan suuruus vaihtelee huomattavasti. Vuonna 1999 tiedekorkeakouluissa vaihtelu oli 1,6 ja 5,6 prosentin välillä ja kaikissa taidekorkeakouluissa osuus jää alle kahden prosentin. Suurin osuus eli 5,6 prosenttia on Helsingin yliopiston kirjastoilla. Tähän on kuitenkin laskettu mukaan kansalliskirjaston budjetti, johon sisältyy myös noin kahdeksantoista miljoonaa markkaa FinELibin hankerahaa. Ilman kansalliskirjaston budjettia Helsingin yliopiston kirjastojen määrärahat jäävät noin kolmeen prosenttiin yliopiston toimintamenoista. Missään muussa yliopistossa määrärahat eivät nouse yli viiden prosentin, ja useimmissa ne ovat alle neljä prosenttia kehysorganisaation menoista. Vuonna 1990 kirjastojen henkilökuntamenojen osuus oli 6,1 prosenttia kehysorganisaation henkilökuntamenoista ja vuonna 1999 enää 3,4 prosenttia. Kirjallisuuden hankintaan käytettiin vuonna 1990 kehysorganisaation menoista 2,1 prosenttia, mutta vuonna 1999 enää 1,1 prosenttia. Suuri muutos tapahtui vuonna Sen jälkeen kirjastoaineiston hankintamäärärahat suhteessa kehysorganisaation menoihin ovat pysyneet kutakuinkin paikoillaan, mutta kokonaismenojen osuus on jatkanut laskua Hankintamäärärahojen kehitys Yliopistokirjastojen kehittäminen ja ajanmukaisten toimintaedellytysten turvaaminen vaatii riittävää perusrahoitusta. Yliopistojen perusbudjetin niukkuus heijastuu myös kirjastojen toiminnassa. Tieteellisen tietoaineiston ja muiden kirjastopalvelujen käyttö on kasvanut jatkuvasti, kun sekä yliopistojen opiskelijamäärät että yliopistokirjastojen ulkopuolinen käyttö ovat lisääntyneet.

15 Samaan aikaan ovat aineiston hankintakustannukset kohonneet. Tämä johtuu sekä hintojen noususta että tarpeesta hankkia myös elektronisessa muodossa olevaa aineistoa. Yliopistojen varsinaisten opiskelijoiden määrä on opetusministeriön KOTA-tietokannan mukaan noussut 38 prosenttia vuodesta 1990 vuoteen Samaan aikaan on myös avoimen korkeakouluopetuksen ja täydennyskoulutuksen määrä lisääntynyt huomattavasti. Vuonna 1999 yliopistoissa oli varsinaista opiskelijaa, avoimessa yliopistossa opiskelijaa ja täydennyskoulutuksessa opiskelijaa. Opiskelijamäärän kasvu on lisännyt yliopistokirjastojen käyttäjäkuntaa, mutta aineistonhankintamäärärahat eivät ole kehittyneet samassa suhteessa. Painotuotteiden tuontihintaindeksiin suhteutettuna kirjastoilla oli vuonna 1999 käytössään hankintamäärärahaa 30 prosenttia vähemmän kuin vuonna Tähän eivät sisälly Kansallisen elektronisen kirjaston elektronisten aineistojen hankintaan käytetyt 12 miljoonaa markkaa. Jos ne lasketaan mukaan, oli rahaa suhteutettuna tuontihintaindeksiin 22 prosenttia vähemmän kuin vuonna Kansallisen elektronisen kirjaston ohjelma perustettiin helpottamaan aikakausjulkaisuaineiston saantia, ja se onkin parantanut tilannetta huomattavasti. Kausijulkaisuihin menee kuitenkin entistä suurempi osuus kirjastojen hankintamäärärahoista: Tieteellisten kirjastojen yhteistilaston mukaan kausijulkaisujen osuus hankintamäärärahoista oli 49 prosenttia vuonna 1990 ja 66 prosenttia vuonna Vuonna 1999 kausijulkaisuiden osuus nousi kansallisen elektronisen kirjaston vaikutuksesta jo 70 prosenttiin. Kansallisen elektronisen kirjaston ohjelma on lisännyt elektronisten kausijulkaisuiden saatavuutta ja helpottanut siten tieteellisen aineiston tilannetta. Se ei ole kuitenkaan ratkaissut tutkimusmonografioihin ja kurssikirjallisuuteen liittyviä ongelmia. Hintojen noustessa ja määrärahojen reaaliarvon laskiessa tutkimuskirjallisuusmonografioiden hankinta on vähentynyt. Tuulikki Nurmisen tutkimuksen mukaan (Yliopistokirjastojen voimavarojen kehitys ) monografioiden määrärahojen reaaliarvo laski 38 prosenttia vuodesta 1990 vuoteen Vuoden 1996 lopussa valtion lisätalousarviossa myönnettiin kirjastojen kirjallisuushankintoihin kymmenen miljoonaa markkaa. Lisäksi vuonna 1997 muutama kirjasto on saanut tutkimusrahoituksen lisäysohjelmasta rahoitusta hankintoihin. Tämä paransi tilannetta näinä vuosina. Vuonna 1999 tutkimuskirjallisuusmonografioiden hankintamäärärahojen tuontihintaindeksiin sidottu arvo oli kuitenkin 20 prosenttia pienempi kuin vuonna Myös kurssikirjallisuuteen käytetyt määrärahat ovat vähentyneet koko 1990-luvun ajan. Vuodesta 1990 vuoteen 1999 käytetyn määrärahan reaaliarvo laski lähes 50 prosenttia. Samaan aikaan opiskelijamäärät ovat kasvaneet, kun aloituspaikat ja opiskelu avoimessa korkeakoulussa ovat lisääntyneet. Opiskelijaa kohti laskettuna kirjahankintaan käytetyt määrärahat vähenivät vieläkin enemmän. Tieteellisten monografioiden hankintaan käytettiin 267 markkaa opiskelijaa kohden vuonna 1990 ja 131 markkaa vuonna Kurssikirjojen hankintaan käytettiin 91 markkaa opiskelijaa kohti vuonna 1990 ja 36 markkaa vuonna Tuontihintaindeksiin suhteutettuna tämä tarkoittaa sitä, että opiskelijaa kohti käytettävissä on tutkimusmonografioihin noin 30 prosenttia ja kurssikirjoihin noin 25 prosenttia vuonna 1990 käytettävissä olleesta rahasta. Näissä luvuissa ovat mukana vain yliopistojen varsinaiset opiskelijat sekä avoimen korkeakoulun opiskelijat. Täydennyskoulutuksen opiskelijoita ei ole laskettu mukaan.

16 1.4. Tekniikan kehitys ja kirjastot Tekniikan kehitys on muuttanut kirjastojen toimintaympäristöä ja tehtäväkuvaa, sillä verkkomaailmassa maantieteelliset etäisyydet menettävät merkitystään. Yliopistokirjastojen yhteistyö ja keskinäinen työnjako tulevat verkon tarjoamien mahdollisuuksien kasvaessa entistä tarpeellisemmaksi. Samaa palvelua ei tarvitse eikä yleensä kannata tuottaa verkkoon useaan kertaan. Osa palveluista saadaan myös maan rajojen ulkopuolelta, mikä lisää tarvetta kansainväliseen yhteistyöhön ja kansainvälisten standardien soveltamiseen. Elektroninen aineisto ei ole halvempaa kuin painettu aineisto, vaan usein päinvastoin. Elektronisia aineistoja hankittaessa kannattaa tehdä yhteishankintoja, joilla säästetään paitsi rahaa myös henkilötyötä. Elektronisten aineistojen pitkäaikaissäilytys tulee koskettamaan myös kirjastoja, ja tälläkin alalla on pyrittävä laajaan yhteistyöhön. Elektroniset aineistot eivät kuitenkaan tee painettua aineistoa tarpeettomaksi, ja kirjastojen on huolehdittava myös painetun aineiston varaan rakentuvista palveluista. Nykytekniikka auttaa aineiston löytyvyyden ja hallinnan kehittämisessä. Verkkojulkaisut voidaan esimerkiksi indeksoida kokotekstinä. Yliopistokirjastot rakentavat perinteisten tietokantojensa rinnalle aihehakemistoja eli portaaleja, jotka sisältävät linkkejä verkon tiedonlähteisiin. Tekniikan kehitystä ja yhteisiä palveluita voidaan hyödyntää toimintojen rationalisoinnissa ja tehostamisessa. Suomen kokoisessa maassa ei ole varaa rakentaa rinnakkaisia palvelukeskuksia esimerkiksi digitointiin. Keskityksen yhteydessä on harkittava, milloin yhteiset palvelut rahoitetaan keskitetysti ja milloin niistä maksetaan hajautetusti Kirjastojen atk-järjestelmät Yliopistokirjastojen kirjastotoimen automatisointia on Suomessa hoidettu pääosin keskitetysti. Vuonna 1974 perustettiin opetusministeriöön tieteellisten kirjastojen atk-yksikkö, joka siirrettiin vuonna 1993 Helsingin yliopiston kirjastoon. Yliopistokirjastot hankkivat 1980-luvun lopulla yhteisen VTLS-kirjastojärjestelmän osana niin kutsuttua Linnea-projektia. Opetusministeriö osoitti tuolloin yhteisen järjestelmän hankitaan 50 miljoonaa markkaa. Linnea-projekti oli maailmanlaajuisesti yksi ensimmäisiä kansallisia hankkeita, jossa sama järjestelmä hankittiin kaikkiin kirjastoihin. Nykyään Linneaa vastaavat alueelliset konsortiot ovat tavallisia esimerkiksi Yhdysvaltojen osavaltioissa, ja kirjastojärjestelmiin rakennetaan jatkuvasti lisää konsortioita hyödyntäviä erikoispiirteitä. Linnea-verkon kirjastojärjestelmää ollaan parhaillaan uusimassa (Linnea2-hanke), koska vanha järjestelmä ei enää vastaa kasvavia tarpeita. Endeavor Information Systemsin kanssa solmittiin helmikuussa 2000 sopimus Voyager-ohjelmiston hankkimisesta Linnea-verkon uudeksi kirjastojärjestelmäksi. Päätös pohjautui perusteelliseen selvitykseen ja järjestelmien koekäyttöön, johon osallistui noin 70 henkeä Linnea-kirjastoista. Tavoitteena on saada uusi järjestelmä käyttöön alkukesästä Yhteisen atk-järjestelmän laitehankinta on ratkaistu, ja yliopistot ovat valinneet keskitetyn ratkaisun eli yhteisen palvelimen, päättäneet ulkoistaa palvelimen ylläpidon CSC:hen ja valtuuttaneet kansalliskirjaston toimimaan toimeksiantajana ja CSC:n sopimuskumppanina. Ratkaisu on selvästi edullisin ja tarjoaa myös paremman toimintatuen kuin olisi ollut mahdollista hajautetussa

17 ratkaisussa. Ratkaisu on moderni ja hyödyntää Suomen vahvaa yliopistoverkkoa FUNET:ia, johon opetusministeriö on panostanut paljon. Voyager parantaa olennaisesti Linnea-verkon palveluja. Käyttäjät voivat esimerkiksi hakea saman graafisen käyttöliittymän avulla tietoa sekä omasta paikallisesta tietokannastaan että muista koti- ja ulkomaisista tietokannoista, joko yhdestä tietokannasta kerrallaan tai monista yhtaikaa. Varausten tekeminen ja lainojen uusiminen helpottuu, ja lisäksi käyttäjät voivat tilata itse myös muissa Linnea-kirjastoissa olevaa aineistoa Standardit Suuri osa tieteellisen tutkimuksen kannalta merkittävistä tietovarannoista löytyy Internet-verkosta. Erityisen merkittävä on World Wide Web -palvelun rooli: esimerkiksi kaikissa moderneissa kirjastojärjestelmissä asiakaskäyttö perustuu WWW-selaimeen, mikä helpottaa olennaisesti sovelluksen käytön opettelua. Kirjastojärjestelmien välisen tiedonsiirron kannalta keskeisiä standardeja ovat tiedonhakustandardi Z39.50 (myös ISO 23950) sekä kaukopalvelustandardi (ISO ILL), joita molempia Voyager tukee. Tämä merkitsee sitä, että Linnea-verkon resurssit ovat tehokkaasti muiden suomalaisten kirjastojen käytettävissä, kunhan niiden järjestelmät tukevat samoja standardeja. Vastaavasti Linnea-kirjastot voivat käyttää muita koti- ja ulkomaisia tietokantoja. Kaukopalvelusovellusten rakentaminen käynnistynee Suomessa vasta sitten, kun Voyager on otettu käyttöön Linneassa. Tiedonhakustandardin avulla voidaan luoda kirjastojen tietokannoista alueellisia tai alanmukaisia virtuaalisia yhteisluetteloita, jotka ylittävät organisaatioiden rajat. Esimerkiksi saman alueen yliopisto-, ammattikorkeakoulu- ja yleiset kirjastot voivat tällä tavoin yhdistää voimansa; toisaalta koko maan tekniset erikoiskirjastot voivat muodostaa oman virtuaalisen yhteisluettelonsa. Myös yhteistyö ulkomaisten kirjastojen kanssa on mahdollista, koska kuvailun periaatteet ovat kansainvälisiä. Laaja yhteistyö edellyttää kuitenkin, että kaikki soveltavat tiedonhakustandardia samalla tavalla. Tämän takaamiseksi kansalliskirjasto on laatinut ohjeet Z standardin käytöstä ohjelmistotoimittajille. Internet tarjoaa mahdollisuuden hakea tietoja samanaikaisesti myös erilaisten organisaatioiden tietokannoista. Useiden Lapin läänin kirjastojen, museoiden sekä Arktisen keskuksen tietokantojen yhdistelmä Lapponica on hyvä esimerkki uuden tekniikan mahdollisuuksista, joita voidaan lähivuosina soveltaa myös Linnea-verkossa. Kirjastot käyttävät kansalliskirjaston ylläpitämää FINMARC-luettelointiformaattia, jota sovelletaan kautta koko kirjastokentän samoin periaattein. Siksi kuvailutiedot, jotka on kerran tallennettu kansallisbibliografiaan, sopivat lähes sellaisenaan kaikille kirjastoille. Museot ja arkistot käyttävät kirjastojen tavoin omia formaattejaan. Organisaatioiden välisen yhteistyön kannalta on tärkeää, että kuvailutiedot voidaan siirtää jossakin yhteisesti sovittavassa muodossa. FINMARC-formaatin ohella kansalliskirjasto vastaa myös kansainvälisen Dublin Core -metadataformaatin suomalaisesta versiosta Kansallinen elektroninen kirjasto FinELib Kansallisen elektronisen kirjaston ohjelma on opetusministeriön syksyllä 1997 käynnistämä hanke, jonka tehtävänä on hankkia koti- ja ulkomaista verkkoaineistoa tutkimuksen ja opetuksen tueksi sekä parantaa aineiston saatavuutta. Ohjelman avulla halutaan jouduttaa sekä tutkijayhteisön että

18 kirjastojen suunnitelmallista siirtymistä elektronisen informaation käyttöön. Tavoitteena on luopua ennen pitkää elektronisessa muodossa hankittujen julkaisujen ostamisesta painettuina rinnakkaispainoksina. Keväällä 2000 tutkijoiden ja opiskelijoiden käytettävissä oli noin 3000 elektronista lehteä, 80 viitetietokantaa ja useita hakuteoksia. Keskitetystä rahoituksesta huolimatta kysymyksessä on yliopistojen laajamittainen yhteishanke. Toimintaa on rahoitettu tutkimusrahoituksen lisäysohjelmasta. Vuosina opetusministeriö on osoittanut hankkeelle noin 45 miljoonaa markkaa. Yliopistot rahoittavat aineistohankintoja myös itse maksamalla hankintakustannuksista 20 tai 50 prosenttia aineiston mukaan. Hanketta ohjaa eri käyttäjäryhmiä ja toimijoita edustava ohjausryhmä. Vuodesta 2000 lähtien toiminta on vakinaistettu osaksi kansalliskirjaston toimintaa. Keskitetty rahoitus on tarkoitettu ensisijaisesti yliopistoille, mutta konsortiot ovat avoimia myös muille julkisrahoitteisille organisaatioille. Suurimmissa konsortioissa on mukana noin 80 organisaatiota. Yliopistokirjastot ja yliopistojen tutkijat osallistuvat aineistovalintojen sekä periaatteellisten linjausten valmisteluun. Lisäksi käyttäjät ovat olleet mukana aineistonvalinnassa. Myös tutkimuslaitokset ja ammattikorkeakoulut ovat osallistuneet asiantuntijaryhmien työskentelyyn. Kansallisesta elektronisesta kirjastosta on tullut keskeinen osa yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja useiden tutkimuslaitosten digitaalista sisältöpalvelua, mikä näkyy muun muassa siten, että kirjastot ovat alkaneet luopua painettujen rinnakkaislaitosten tilaamisesta voidakseen käyttää säästyvät varat osarahoituksena elektronisten julkaisujen lisenssimaksuihin. Vuoden 2000 lopulla valmistuu käyttöliittymä, joka tarjoaa pääsyn moninaisiin koti- ja ulkomaisiin elektronisiin tietoaineistoihin. Kansallinen elektroninen kirjasto liittyy läheisesti myös virtuaaliyliopistojen ja oppimisympäristöjen kehittämiseen Oppimisympäristöjen kehittäminen Opetusmenetelmien muuttuessa kirjastot integroituvat entistä tiiviimmin opetukseen ja opiskeluun oppimisympäristöissä tai oppimiskeskuksissa, joissa opiskelun ja opetuksen palvelutoiminnat kootaan yhteen. Tutkiva oppiminen ja projektityöskentely edellyttävät opiskelijoilta hyviä tiedonhankintataitoja ja kykyä löytää lähdeaineistoja. Kirjastot tarjoavat sellaisia palveluita, joiden avulla sekä perinteinen painettu aineisto että elektroninen aineisto voidaan löytää. Aineiston löytämiseksi on välttämätöntä, että kirjastot kehittävät helppokäyttöisiä käyttöliittymiä ja antavat tiedonhaun koulutusta. Lisäksi kirjastoilla on tärkeä merkitys elektronisen oppimateriaalin tuotannossa ja muussa elektronisessa julkaisemisessa. Kirjastojen rooli korostuu suunnitteilla olevassa virtuaaliyliopistohankkeessa, joka perustuu opetusministeriön Koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategian tavoitteisiin. Hankkeen avulla on määrä perustaa korkealaatuinen ja kansainvälisesti tunnustettu virtuaaliyliopisto. Tällä tarkoitetaan yliopistojen, yritysten ja tutkimuslaitosten yhteistyössä tuottamia korkeakoulutasoisia elinikäisen opiskelun mahdollistavia koulutuspalveluja, jotka tukeutuvat verkko-opiskeluun. Nämä koulutuspalvelut sisältävät perus- ja jatkotutkintoon johtavaa koulutusta, avoimen yliopiston koulutusta ja täydennyskoulutusta. Verkosto hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa siten, että se mahdollistaa korkeatasoisten, helposti käytettävien neuvonta-, ohjaus- ja oppimateriaali- sekä koulutuspalvelujen hyödyntämisen. FinELibin aineistot muodostavat olennaisen osan virtuaaliyliopiston sisältöpalvelua.

19 Elektroninen julkaiseminen Elektroninen julkaiseminen on uusi kasvava tehtäväkenttä yliopistoissa. Kustannussyistä yliopistojen kannattaa turvautua olemassa oleviin organisaatioihin, joiden toimenkuvaa tarkistetaan sen sijaan, että perustettaisiin kokonaan uusia toimintayksikköjä. Yhteistyö kirjastojen, atkkeskusten ja mahdollisten julkaisutoimintaa hoitavien kustannusyksiköiden kanssa on keskeistä. Kirjastot ovat huolehtineet perinteisesti tietosisällöstä sekä vastanneet näiden sisältöjen kuvailusta ja säilytyksestä. Monilla kirjastoilla on jo nyt keskeinen vastuu yliopistojensa elektronisesta julkaisutoiminnasta. Kirjastojen tulee jatkuvasti kehittää ja vahvistaa elektroniseen julkaisemiseen liittyvää asiantuntemustaan ja organisaatiotaan. Koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategia kehottaa yliopistoja siirtymään elektroniseen julkaisutoimintaan ja organisoimaan sen asianmukaisella tavalla. Strategiassa todetaan: Korkeakouluja kannustetaan perustamaan palveluyksikköjä, jotka kehittävät sisältötuotantoa, tukevat laitoksia mediapalveluin sekä selvittävät ja valvovat osaltaan tekijänoikeuksia ja tuotteistusta ja välittävät aineistoa verkossa. Esim. tieteellisten kirjastojen ja yliopistojen julkaisuyksikköjen toimintaa voidaan laajentaa tähän suuntaan, sillä niillä on jo nykyisin kokemuksia aineistojen tuottamisesta ja kirjastojen osalta elektronisen aineiston verkkovälityksestä Digitointi Tietoyhteiskuntaa käsittelevissä strategioissa korostetaan sisältöjen ja palveluiden merkitystä. Sitran raportissa Elämänlaatu, osaaminen ja kilpailukyky vuodelta 1998 nostettiin kulttuuriperinnön digitointi yhdeksi uuden tietoyhteiskuntastrategian kärkihankkeeksi. Opetusministeriön Koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategiassa vuosille on yhtenä painoalueena digitaalisen tietopääoman kartuttaminen. Myös hallitusohjelmaan on kirjattu laajapohjainen ja poikkihallinnollinen tietoyhteiskunnan sisältöjä kehittävä hanke. Osana tätä hanketta opetusministeriö on asettanut useita työryhmiä, joiden tehtävänä on muun muassa edistää kansallisen kulttuuriperinnön digitointia ja saatavuutta tietoverkkojen kautta. Työryhmät toimivat hallituksen Sisältötuotanto-hankkeen tavoitteiden mukaisesti. Suomen yliopistokirjastojen neuvosto on hyväksynyt Tieteellisten kirjastojen digitoinnin organisointiperiaatteet, joiden mukaan oppimateriaalituotanto ja päivittäispalvelut edellyttävät digitointivalmiuksien kehittämistä kaikissa yliopistokirjastoissa, mutta laajamittainen digitointi, pitkäaikaissäilytys sekä digitoinnin koulutus on järkevää ja taloudellista hoitaa keskitetysti. Myös standardeista tarvitaan yhteistä sopimista, jotta pitkäaikaissäilytys voidaan varmistaa. Kansallisesti ja alueellisesti merkityksellistä aineistoa pyritään siirtämään verkkoon yhteishankkeiden avulla. Tätä varten hankitaan rahoitusta myös ulkoisista lähteistä.

20 2. VISIO JA ARVIOINTIA Yliopistokirjastojen tulevaisuudennäkymät kiteytyvät seuraavaksi visioksi: Yliopistokirjastot ovat Suomen tieteellisen tietopalveluverkon runko. Kirjastot palvelevat yliopistojen lisäksi koko yhteiskuntaa. Tietoverkko liittää kirjastot yhdessä toimivaksi kokonaisuudeksi, jonka piirissä yhteisten kokoelma- ja verkkopalvelujen osuus kasvaa. Palvelut suuntautuvat yhä enemmän suoraan yksittäisille käyttäjille. Kirjastot tarjoavat palveluja omien kokoelmiensa avulla ja välittävät niitä tietoverkon kautta myös muualta. Kirjastot tukevat verkkopalvelujen käyttöä ja huolehtivat lisääntyvästi oman kehysorganisaationsa tuottaman elektronisen tiedon hallinnasta. Paikallisesti kirjastojen palvelut integroituvat muihin tutkimusta, opetusta ja oppimista tukeviin palveluihin. Kansallista tietopalveluverkkoa kehitetään yhtenäiseksi julkisten verkkopalvelujen kokonaisuudeksi, joka kytkee yhteen kaikki toimijat hallinnollisista rajoista riippumatta ja joka tarjoaa joustavan pääsyn verkossa oleviin palveluihin sekä tietoresursseihin. Kansallinen tietopalveluverkko on kiinteä osa globaalia palveluverkkoa. Työryhmä on arvioinut yliopistokirjastojen vahvuuksia ja heikkouksia sekä toisaalta uhkia ja mahdollisuuksia seuraavasti: Vahvuudet Tehokkuus Organisoitu yhteistyö Yhteiset toimintaohjelmat: Kansallinen elektroninen kirjasto Hyvin toimiva yhteinen atk-järjestelmä Kansalliskirjasto ja Varastokirjasto yhteisinä resursseina FUNET/CSC Heikkoudet Voimavarojen niukkuus Hajautetun rahoituksen ja kirjastoverkon kokonaisuuden kehittämisen välinen ristiriita Uuden painetun aineiston puutteelliset kokoelmat Kirjastojen heikko asema yliopistojen sisällä Kirjastojen toimintaprofiilin selkiytymättömyys verkkoympäristössä Henkilöstön vähyys Henkilöstörakenne ei vastaa nykytarpeita Mahdollisuudet Hallituksen tietoyhteiskuntapolitiikka Informaatiotekniikan nopea kehitys Uudet tehtävät opetuksessa ja elektronisessa julkaisemisessa Palvelukysynnän kasvu Uhat Aineiston hintojen jatkuva nousu Ulkopuoliset "vapaamatkustajat" Pitäytyminen vanhoissa ajatusmalleissa Voimavarojen myöntämisen riittämätön kytkentä kirjastojen palveluiden kehittymiseen Huono palkkaus Yliopistokirjastojen nykytilanteen arvioinnissa on syytä kiinnittää huomiota erityisesti seuraaviin rakenteellisiin ja rahoitusta koskeviin kysymyksiin:

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Suomen arktinen strategia Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 7/2010 Suomen arktinen strategia Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 7/2010 Julkaisija VALTIONEUVOSTON KANSLIA Julkaisun laji Julkaisu

Lisätiedot

Helsingin yliopiston kirjasto 1

Helsingin yliopiston kirjasto 1 Helsingin yliopiston kirjasto 1 TIETEELLINEN TIETO KUULUU KAIKILLE Suomessa tieteelliset kirjastot ovat avoinna kaikille ja tarjoavat esteettömän pääsyn tieteellisen tiedon lähteille. Helsingin yliopiston

Lisätiedot

SIBELIUS-AKATEMIAN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE

SIBELIUS-AKATEMIAN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE OPETUSMINISTERIÖ 6.9.2000 SIBELIUS-AKATEMIAN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 TAVOITTEET Yliopistojen yhteiset tavoitteet Yliopistojen tehtävät on asetettu yliopistolaissa ja

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003

LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 OPETUSMINISTERIÖ 6.9.2000 LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 TAVOITTEET Yliopistojen yhteiset tavoitteet Yliopistojen tehtävät on asetettu

Lisätiedot

Painetun aineiston saatavuus Suomessa. Viikki Pentti Vattulainen

Painetun aineiston saatavuus Suomessa. Viikki Pentti Vattulainen Painetun aineiston saatavuus Suomessa Viikki 2.11.2011 Pentti Vattulainen Säädöspohjaisia tehtäviä: kokoelmat Vapaakappalekirjastot Yleisten kirjastojen keskuskirjasto Maakuntakirjastot Varastokirjasto

Lisätiedot

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus 1.11.11 Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto TIETEELLINEN TIETO tieteellinen tieto on julkista tieteen itseäänkorjaavuus ja edistyvyys tieto syntyy tutkimuksen

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Esitys Kirjastopoliittiseksi ohjelmaksi Keskeisimmät asiat

Esitys Kirjastopoliittiseksi ohjelmaksi Keskeisimmät asiat Esitys Kirjastopoliittiseksi ohjelmaksi 2001-2004 Keskeisimmät asiat MIKSI ESITYS KIRJASTO- POLIITTISEKSI OHJELMAKSI Eduskunta on antanut kunnallisille kirjastoille tehtäväksi ottaa osavastuu kansalaisen

Lisätiedot

Kansalliskirjasto seurantaryhmä

Kansalliskirjasto seurantaryhmä Kansalliskirjasto 2005 -seurantaryhmä Erikoiskirjastojen neuvoston syyskokous 15.11.2005 Hellevi Yrjölä EriKin tavoitteet Kansalliset tietokannat maksutta kaikkien käyttöön Perusinfrastruktuurille keskitetty

Lisätiedot

Kommentteja FinELibin strategiaan

Kommentteja FinELibin strategiaan 24.11.2011 Kommentteja FinELibin strategiaan 2012 2015 http://www.kansalliskirjasto.fi/attachments/5l4xoyz0b/62qj3tbul/files/currentfile/finelib_strategia_2012 2015.pdf Yleistä strategiasta Tiivis esitysmuoto

Lisätiedot

Kansalliskirjasto ja painetun aineiston saatavuus: uudet yhteistyökuviot?

Kansalliskirjasto ja painetun aineiston saatavuus: uudet yhteistyökuviot? KANSALLISKIRJASTO Kansalliskirjasto ja painetun aineiston saatavuus: uudet yhteistyökuviot? Kai Ekholm 2.11.2011 Kansalliskirjaston tulevaisuus Muutostekijät ja niiden vaikutukset Merkittävät muutokset

Lisätiedot

Tietohallintojohtaja Tauno Heikkilä Valtiovarainministeriö KANSALLINEN TIETOYHTEISKUNTASTRATEGIA

Tietohallintojohtaja Tauno Heikkilä Valtiovarainministeriö KANSALLINEN TIETOYHTEISKUNTASTRATEGIA Tietohallintojohtaja Tauno Heikkilä Valtiovarainministeriö KANSALLINEN TIETOYHTEISKUNTASTRATEGIA Keskeiset kuvat luennosta terveydenhuollon XXI atk-päivillä 30.5.1995 * SUOMI TIETOYHTEISKUNNAKCI - KANSALLISET

Lisätiedot

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Opin ovi klinikka 8.4.2014, Helsinki, Lintsi Ulla-Jill Karlsson, OKM neuvotteleva virkamies Ari-Pekka Leminen, TEM neuvotteleva virkamies

Lisätiedot

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022 HYVÄKSYTTY VALTUUSTOSSA 25.11.2016 TIEDOSSA TULEVAISUUS www.professoriliitto.fi Professoriliiton tehtävät Professoriliiton sääntöjen mukaan liitto toimii yliopistolain tarkoittamien yliopistojen, Maanpuolustuskorkeakoulun

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus

Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus Opetus- ja kulttuuriministeriön toimialan tietohallinnon yhteistyökokous 25.5.2011 Kansallinen digitaalinen kirjasto: taustaa Kansallinen tietoyhteiskuntastrategia

Lisätiedot

Yhteisten palvelujen ohjauksen uudistaminen. Annu Jauhiainen

Yhteisten palvelujen ohjauksen uudistaminen. Annu Jauhiainen Yhteisten palvelujen ohjauksen uudistaminen Annu Jauhiainen Kirjastojen yhteiset palvelut Kansalliskirjasto Kirjastoverkkopalvelut Johtaminen Talous Viestintä Koulutus Tieteellisten kirjastojen yhteistilasto

Lisätiedot

Digitoinnin työpaja 3a/4 Äänitteiden digitoinnin perusteita

Digitoinnin työpaja 3a/4 Äänitteiden digitoinnin perusteita Digitoinnin työpaja 3a/4 Äänitteiden digitoinnin perusteita 15.1.2010 Toni Suutari www.kdk2011.fi Kansallinen digitaalinen kirjasto parantaa kirjastojen, arkistojen ja museoiden sähköisten aineistojen

Lisätiedot

Kirjaston muutos saneerausta vai palveluiden kehittämistä (case UEF)

Kirjaston muutos saneerausta vai palveluiden kehittämistä (case UEF) Kuvallinen aloitussivu, kuvan koko 230 x 68 mm Kirjaston muutos saneerausta vai palveluiden kehittämistä (case UEF) Parasta on muutos kirjastopalveluiden avoin tulevaisuus seminaari 28.20.2016 31.10.2016

Lisätiedot

Avoin tiede ja tutkimus TURUN YLIOPISTON JULKAISUPOLITIIKKA

Avoin tiede ja tutkimus TURUN YLIOPISTON JULKAISUPOLITIIKKA Avoin tiede ja tutkimus TURUN YLIOPISTON JULKAISUPOLITIIKKA 2016 JOHDANTO Hyväksytty Turun yliopiston rehtorin päätöksellä 28.8.2016 Tieteeseen kuuluu olennaisesti avoimuus. Avoin julkaiseminen lisää tieteen

Lisätiedot

Hankkeet ja yhteentoimivuus. OKM:n kirjastopäivät Minna Karvonen

Hankkeet ja yhteentoimivuus. OKM:n kirjastopäivät Minna Karvonen Hankkeet ja yhteentoimivuus OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 12.12.2012 Hallitusohjelman kirjaukset Yhteentoimivuus: kansallista perustaa Kirjastoja kehitetään vastaamaan tietoyhteiskunnan haasteisiin.

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

Kansalliskirjaston ja Varastokirjaston (yhteisestä) tulevaisuudesta. ylikirjastonhoitaja

Kansalliskirjaston ja Varastokirjaston (yhteisestä) tulevaisuudesta. ylikirjastonhoitaja Kansalliskirjaston ja Varastokirjaston (yhteisestä) tulevaisuudesta Ari Muhonen ylikirjastonhoitaja 12.5.2011 2011 Kansalliskirjasto Vastaa toimialallaan kansallisen kulttuuriperinnön tallettamisesta,

Lisätiedot

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastoverkkopäivät 2012 Minna Karvonen 23.10.2012 Mistä tässä on oikein kysymys? Tieto- ja viestintätekniikkaan kiinnittyvän

Lisätiedot

Kansalliskirjasto, Fabianian kokoushuone, Yliopistokatu 1, 2krs, Huone C222

Kansalliskirjasto, Fabianian kokoushuone, Yliopistokatu 1, 2krs, Huone C222 Kansallinen elektroninen kirjasto ESITYSLISTA 3/2008 1 (5) OHJAUSRYHMÄN KOKOUS 3/2008 Aika 15.9.2008 klo 12.00 15.00 Paikka Läsnä Esittelijä Kansalliskirjasto, Fabianian kokoushuone, Yliopistokatu 1, 2krs,

Lisätiedot

Korkeakoulujen tietohallinto mitä RAKETTI-hankkeen jälkeen

Korkeakoulujen tietohallinto mitä RAKETTI-hankkeen jälkeen Korkeakoulujen tietohallinto mitä RAKETTI-hankkeen jälkeen Korkeakoulujen KOTA-seminaari 20.8.2013 Juha Haataja ICT-asiat korkeakoulujen strategioissa Korkeakoulujen tietohallintotoimintojen strategisen

Lisätiedot

10. Yliopisto-opetus ja -tutkimus

10. Yliopisto-opetus ja -tutkimus 10. Yliopisto-opetus ja -tutkimus S e l v i t y s o s a : Yliopistojen, teknillisten korkeakoulujen, kauppakorkeakoulujen ja taidekorkeakoulujen (jäljempänä yliopistot) kehittäminen perustuu korkeakoululaitoksen

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriön puheenvuoro Leena Vestala, johtaja. 17.05.2010 Tampereen yliopiston kirjaston 85-vuotisjuhlaseminaari

Opetus- ja kulttuuriministeriön puheenvuoro Leena Vestala, johtaja. 17.05.2010 Tampereen yliopiston kirjaston 85-vuotisjuhlaseminaari Opetus- ja kulttuuriministeriön puheenvuoro Leena Vestala, johtaja 17.05.2010 Tampereen yliopiston kirjaston 85-vuotisjuhlaseminaari Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen Haasteina mm. toimintaympäristön

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari 15.9.2016 Ylijohtaja Tapio Kosunen Mitä arvioinnin jälkeen? Opetus- ja kulttuuriministeriö antaa tämän vuoden

Lisätiedot

Lausuntolomake Pvm: 11.3.2015 Standardiehdotus: ISO 2789 käännös

Lausuntolomake Pvm: 11.3.2015 Standardiehdotus: ISO 2789 käännös Lausuntolomake Pvm:.3.05 Standardiehdotus: ISO 789 käännös 7) 3.).. yl Academic libraray = Tieteellinen kirjasto - määritelmä on liian suppea, sen pitäisi sisältää myös tieteelliset erikoiskirjastot:...

Lisätiedot

Rakenteellinen uudistaminen etenee Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 2016 Turku Ylijohtaja Tapio Kosunen

Rakenteellinen uudistaminen etenee Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 2016 Turku Ylijohtaja Tapio Kosunen Rakenteellinen uudistaminen etenee Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 2016 Turku 8.-9.12.2016 Ylijohtaja Tapio Kosunen Evolution of the earth s economic center of gravity 2 Lähde: OECD,

Lisätiedot

Suomen Kansanopistoyhdistys KEHO ohjelman vaiheet

Suomen Kansanopistoyhdistys KEHO ohjelman vaiheet Suomen Kansanopistoyhdistys KEHO ohjelman vaiheet 22.9.2010 Jyrki Ijäs Valtioneuvoston 5.12.2007 hyväksymän Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman (KESU) mukaan: Valtakunnallisen arvioinnin

Lisätiedot

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus 4.12.2013 Pasi Rentola Ammatillisen koulutuksen rahoituksen kokonaisuus Oppilaitosmuotoinen ammatillinen peruskoulutus 1,662 mrd. euroa Oppilaitosmuotoinen ammatillinen

Lisätiedot

10. Yliopisto-opetus ja -tutkimus

10. Yliopisto-opetus ja -tutkimus 10. Yliopisto-opetus ja -tutkimus S e l v i t y s o s a : Yliopistojen, teknillisten korkeakoulujen, kauppakorkeakoulujen ja taidekorkeakoulujen (jäljempänä yliopistot) kehittäminen perustuu korkeakoululaitoksen

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Yleisten kirjastojen neuvosto (YKN) Lausunto

Yleisten kirjastojen neuvosto (YKN) Lausunto Yleisten kirjastojen neuvosto (YKN) Lausunto 23.9.2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö Viite: OKM120:00/2014 Asia: Lausuntopyyntö opetus- ja kulttuuriministeriön valmistelemasta hallituksen esitysluonnoksesta

Lisätiedot

HE 33/2006 vp. Kirjaston johtokunnan kokoonpanosta ja valinnasta esitetään säädettäväksi oma pykälä.

HE 33/2006 vp. Kirjaston johtokunnan kokoonpanosta ja valinnasta esitetään säädettäväksi oma pykälä. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi yliopistolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan yliopistolakia muutettavaksi siten, että Helsingin yliopiston kirjaston nimi muutetaan

Lisätiedot

SEKTORITUTKIMUS UUDISTUU. Esko-Olavi Seppälä Esko-Olavi Seppälä / SB

SEKTORITUTKIMUS UUDISTUU. Esko-Olavi Seppälä Esko-Olavi Seppälä / SB SEKTORITUTKIMUS UUDISTUU Esko-Olavi Seppälä 29.8.2007 Neuvon työryhmä 2006-2007 Työssä tuli tarkastella Sektoritutkimuksen kokonaisorganisaatiota Perusrahoituksen kehittämistä kilpaillun rahoituksen suuntaan,

Lisätiedot

KUKA JOHTAA KORKEAKOULUOPETUKSEN KEHITTÄMISTÄ? Johtaja Hannu Sirén Yliopisto-opetuksen johtamisen seminaari

KUKA JOHTAA KORKEAKOULUOPETUKSEN KEHITTÄMISTÄ? Johtaja Hannu Sirén Yliopisto-opetuksen johtamisen seminaari KUKA JOHTAA KORKEAKOULUOPETUKSEN KEHITTÄMISTÄ? Johtaja Hannu Sirén Yliopisto-opetuksen johtamisen seminaari 17.3.2009 KORKEAKOULUJEN STRATEGIATYÖ Korkeakoulut uudistavat strategiansa vuonna 2010 käytäviin

Lisätiedot

Avoimen tieteen ja tutkimuksen edistäminen periaatetasolta käytännön toimiin

Avoimen tieteen ja tutkimuksen edistäminen periaatetasolta käytännön toimiin Avoimen tieteen ja tutkimuksen edistäminen periaatetasolta käytännön toimiin Opetusneuvos Juha Haataja Avoin tutkimusdata ja aineistonhallinta ihmistieteissä seminaari Tampereen yliopisto 1.12.2014 Tiekartta

Lisätiedot

TAVOITTEET Strategian ensisijaisena tavoitteena on löytää ne tavat, joilla kirjasto- ja tietopalvelut voivat tukea ja syventää verkkooppimista

TAVOITTEET Strategian ensisijaisena tavoitteena on löytää ne tavat, joilla kirjasto- ja tietopalvelut voivat tukea ja syventää verkkooppimista AMMATTIKORKEAKOULUKIRJASTOJEN VIRTUAALISTRATEGIA JOHDANTO Verkon kautta tapahtuvan oppimisen yleistyessä kirjasto- ja tietopalvelujen merkitys oppimisympäristön osana kasvaa. Opiskelumuotona verkko-opiskelu

Lisätiedot

Yliopistojen rakenteellinen ja toiminnallinen kehittäminen. Kalervo Väänänen Rehtori Turun yliopisto

Yliopistojen rakenteellinen ja toiminnallinen kehittäminen. Kalervo Väänänen Rehtori Turun yliopisto Yliopistojen rakenteellinen ja toiminnallinen kehittäminen Kalervo Väänänen Rehtori Turun yliopisto Valtion vuoden 2016 talousarvio Turun yliopiston näkökulmasta 5.4. Tiede-, teknologia- ja innovaatiopolitiikka

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA 2015 2016 Rehtorin päätös 22.4.2015 SISÄLTÖ 1 Yliopisto työympäristönä...1 2 Yliopisto opiskeluympäristönä...4 3 Yliopisto yhteiskunnallisena vaikuttajana...6

Lisätiedot

LYNET-TIEDONHALLINTA JA AINEISTOPOLITIIKKA. Mika Kurkilahti, RKTL Luonnontieteiden digitointiseminaari Joensuu

LYNET-TIEDONHALLINTA JA AINEISTOPOLITIIKKA. Mika Kurkilahti, RKTL Luonnontieteiden digitointiseminaari Joensuu LYNET-TIEDONHALLINTA JA AINEISTOPOLITIIKKA Mika Kurkilahti, RKTL Luonnontieteiden digitointiseminaari 2011 17.11.2011 Joensuu Mikä on LYNET? Evira GL Metla MTT RKTL SYKE Muut VAIKUTTAVUUTTA TUTKIMUKSEEN

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

KIRJASTON TALOUS- JA TUNNUSLUVUT TALOUDEN NÄKÖKULMASTA. Korkeakoulukirjastojen talousseminaari Anna Järvi/Turun yliopisto

KIRJASTON TALOUS- JA TUNNUSLUVUT TALOUDEN NÄKÖKULMASTA. Korkeakoulukirjastojen talousseminaari Anna Järvi/Turun yliopisto KIRJASTON TALOUS- JA TUNNUSLUVUT TALOUDEN NÄKÖKULMASTA Korkeakoulukirjastojen talousseminaari 28.11.2012 Anna Järvi/Turun yliopisto TIETEELLISTEN KIRJASTOJEN TILASTOTIETOKANTA Järjestelmän tarkoitus tavoitteet

Lisätiedot

Tieto matkaa maailmalle

Tieto matkaa maailmalle Tieto matkaa maailmalle Avoimen julkaisemisen parhaat käytänteet Helsinki 31.1.2017 Ulla Ikäheimo & Tarja Mäkinen Sisältö Mitä on metatieto Kuvailusäännöt ja formaatit Sanastot ja Finto Henkilöt Tunnisteet

Lisätiedot

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto Kansliapäällikkö Aikuissosiaalityön päivät 2013 Tampere 24.1.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Tiivistelmä sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

YLIOPISTOKESKUSTEN KEHITTÄMINEN - SEMINAARI LAHDESSA

YLIOPISTOKESKUSTEN KEHITTÄMINEN - SEMINAARI LAHDESSA YLIOPISTOKESKUSTEN KEHITTÄMINEN - SEMINAARI LAHDESSA 23. - 24.9.2004 Kohti vahvempia korkeakoulujen aluevaikutuksia Ylijohtaja Arvo Jäppinen OPETUSMINISTERIÖ OPETUSMINISTERIÖ Koulutus- ja tiedepolitiikan

Lisätiedot

Vastausten määrä: 68 Tulostettu :23:50

Vastausten määrä: 68 Tulostettu :23:50 Vastausten määrä: 68 Tulostettu 7.5.2010 14:23:50 Poiminta 1.1 Minkä erikoiskirjaston / tutkimuslaitoksen palveluja arvioit (valitse yksi vaihtoehto) = 12 (Museoviraston kirjasto) 1.1 Minkä erikoiskirjaston

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

Kansallinen julkaisurekisteri ja kotimaiset viitetiedot. Linnea2-konsortion yleiskokous, Jyrki Ilva

Kansallinen julkaisurekisteri ja kotimaiset viitetiedot. Linnea2-konsortion yleiskokous, Jyrki Ilva Kansallinen julkaisurekisteri ja kotimaiset viitetiedot Linnea2-konsortion yleiskokous, 22.11.2011 Jyrki Ilva (jyrki.ilva@helsinki.fi) Yliopistojen uusi rahoitusmalli ja julkaisutiedot Yliopistojen uutta

Lisätiedot

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot

Yhdessä eteenpäin toisiltamme oppien. KANSALLISKIRJASTO - Kirjastoverkkopalvelut

Yhdessä eteenpäin toisiltamme oppien. KANSALLISKIRJASTO - Kirjastoverkkopalvelut Yhdessä eteenpäin toisiltamme oppien Kansalliskirjaston kirjastoverkkopalvelut palveluiden kehittäminen korkeakouluille, kirjastoverkolle ja muille asiakasryhmille Kristiina Hormia-Poutanen Kansalliskirjaston

Lisätiedot

Pysyvästi säilytettäväksi määrätyn sähköisen aineiston säilytys- ja tietopalvelu, OKM/7/591/2015 Liitteet:

Pysyvästi säilytettäväksi määrätyn sähköisen aineiston säilytys- ja tietopalvelu, OKM/7/591/2015 Liitteet: Suvi Ritvos Lähettäjä: noreply@eduuni.fi Lähetetty: 25. elokuuta 2015 13:29 Aihe: Pysyvästi säilytettäväksi määrätyn sähköisen aineiston säilytys- ja tietopalvelu, Liitteet: Kansilehti.PDF; Pysyvästi säilytettäväksi

Lisätiedot

Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä

Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelma 2013-2020 Tiivistelmä JOHDANTO Tämä dokumentti on Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelman tiivistelmä ja koskee kautta 2013-2020. Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt Pepe Vilpas Digitalisaatiolla tarkoitetaan laajasti toimintatapojen uudistamista ja prosessien ja palveluiden sähköistämistä

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

OPEN ACCESS JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO AVOIN TIETEENTEKIJÄ

OPEN ACCESS JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO AVOIN TIETEENTEKIJÄ OPEN ACCESS JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO AVOIN TIETEENTEKIJÄ OPEN ACCESS eli tieteen avoin saatavuus on tiedemaailman ajankohtainen tavoite. Tutkimus halutaan saada näkyville ja hyödyksi niin laajasti kuin mahdollista.

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2008

Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2008 Ympäristöministeriön raportteja 12 2008 Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2008 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA 12 2008 Ympäristöministeriön

Lisätiedot

VARASTOKIRJASTO Tulossopimus

VARASTOKIRJASTO Tulossopimus VARASTOKIRJASTO 2013-2016 Tulossopimus 19.4.2012 VARASTOKIRJASTON ORGANISAATIO OKM johtokunta johtaja metadata logistiikka JOHTOKUNTA Ari Muhonen, pj Ulla Nygren, vpj, Turun yliopisto Dorrit Gustafsson,

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Digitoinnin laadun ja taloudellisuuden puolesta!

Digitoinnin laadun ja taloudellisuuden puolesta! Digitoinnin laadun ja taloudellisuuden puolesta! Digiwiki seminaari 13.12.2011 21.11.2011 Elina Anttila museo 2015 Museo 2015 Museoiden yhteishanke, vetäjänä Museovirasto yhteistyössä Valtion taidemuseon

Lisätiedot

YLEISESITTELY: MITÄ ON AVOIN TIEDE? Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto OKM:n seminaari

YLEISESITTELY: MITÄ ON AVOIN TIEDE? Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto OKM:n seminaari YLEISESITTELY: MITÄ ON AVOIN TIEDE? Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto OKM:n seminaari 2.12.2013 TIETEELLINEN TIETO tiedeyhteisön synty 1660-luvulla tieteellinen tieto on julkista tieteen itseäänkorjaavuus

Lisätiedot

Ajankohtaista korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa. Mineraaliverkosto Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Opetus- ja kulttuuriministeriö

Ajankohtaista korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa. Mineraaliverkosto Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Opetus- ja kulttuuriministeriö Ajankohtaista korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa Mineraaliverkosto 16.2.2017 Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Korkeakoulutus- ja tutkimus 2030 - visiotyö Visiotyön tarkoituksena

Lisätiedot

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö 22.1.2013 Tänään kuulette... 1. Riistatiedon merkityksestä riistakonsernin strategiassa riistatieto

Lisätiedot

Suomen virtuaaliyliopiston vakinaistettu toiminta yliopistojen. palveluksessa. Julian Lindberg TieVie -asiantuntijakoulutus

Suomen virtuaaliyliopiston vakinaistettu toiminta yliopistojen. palveluksessa. Julian Lindberg TieVie -asiantuntijakoulutus Suomen virtuaaliyliopiston vakinaistettu toiminta yliopistojen palveluksessa Julian Lindberg TieVie -asiantuntijakoulutus 27.04.2007 Sisältö: Hieman historian havinaa Missä ollaan tällä hetkellä? Mitä

Lisätiedot

Kansalliskirjaston palvelupaletti erikoiskirjastoille

Kansalliskirjaston palvelupaletti erikoiskirjastoille Kansalliskirjaston palvelupaletti erikoiskirjastoille Heli Kautonen Palvelupäällikkö, Kansalliskirjasto, kirjastoverkkopalvelut 25.11.2013 Erikoiskirjastojen ja tietopalvelujen verkoston syyskokous Kansalliskirjaston

Lisätiedot

Työpaja kirjastopalvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta Kooste pienryhmätyöskentelystä. Tieteiden talo

Työpaja kirjastopalvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta Kooste pienryhmätyöskentelystä. Tieteiden talo Työpaja kirjastopalvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta Kooste pienryhmätyöskentelystä Tieteiden talo 11.5.2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Suomen kirjastoseuran järjestämässä työpajassa

Lisätiedot

Uuden kirjastojärjestelmän valmisteluryhmästä. Tommi Jauhiainen Erikoiskirjastojen neuvoston syyskokous

Uuden kirjastojärjestelmän valmisteluryhmästä. Tommi Jauhiainen Erikoiskirjastojen neuvoston syyskokous Uuden kirjastojärjestelmän valmisteluryhmästä Tommi Jauhiainen 9.12.2011. Erikoiskirjastojen neuvoston syyskokous Uuden kirjastojärjestelmän valmisteluryhmä Ryhmä piti järjestäytymiskokouksensa 15.6.2011.

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Itä-Suomen yliopiston kirjaston kokoelmaohjelma. Hyväksytty kirjaston johtoryhmässä Päivitetty

Itä-Suomen yliopiston kirjaston kokoelmaohjelma. Hyväksytty kirjaston johtoryhmässä Päivitetty Itä-Suomen yliopiston kirjaston kokoelmaohjelma Hyväksytty kirjaston johtoryhmässä 10.4.2013 Päivitetty 5.11.2014 Sisältö Kirjaston tehtävä... 1 Kokoelmatyön periaatteet... 1 Aineiston valinta ja hankinta...

Lisätiedot

Tervetuloa AVOIN*-hankkeen seminaariin

Tervetuloa AVOIN*-hankkeen seminaariin Tervetuloa AVOIN*-hankkeen seminaariin Riitta Maijala 21.5.2013 (* AVOIN = Avoimen tiedon instrumentit) Avoin tieto tutkimuksen ja yhteiskunnan palveluksessa Tutkimuksissa käytetään paremmin hyödyksi aiempia

Lisätiedot

Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa

Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa Suomen korkeakoulujen kestävän kehityksen foorumi: kestävän kehityksen edistäminen korkeakoulujen toiminnassa Tampere 6.4.2016 Riina Vuorento Ohjauksen muodot

Lisätiedot

KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMA PÄHKINÄNKUORESSA PROGRAMMET FÖR UTBILDNINGSTJÄNSTERNA I ETT NÖTSKAL

KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMA PÄHKINÄNKUORESSA PROGRAMMET FÖR UTBILDNINGSTJÄNSTERNA I ETT NÖTSKAL TIINA VÄLIKANGAS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMA 2015-2017 PÄHKINÄNKUORESSA PROGRAMMET FÖR UTBILDNINGSTJÄNSTERNA 2015-2017 I ETT NÖTSKAL KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMAN

Lisätiedot

Maailma muuttuu - pysyykö kirjastolaitos mukana?

Maailma muuttuu - pysyykö kirjastolaitos mukana? Maailma muuttuu - pysyykö kirjastolaitos mukana? Suomen tieteellisen kirjastoseuran Kirjastosihteerien työryhmän Asiakaspalvelupäivä - teemana muutos - seminaari 23.10.2008 Jarmo Saarti Mitä tapahtuu?

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA

OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA Kari Nyyssölä Koulutustutkimusfoorumin kokous 18.5.2011 Opetushallituksen tutkimusstrategia 2010 2015 Lähtökohdat:

Lisätiedot

Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla. Kirsi Kaunisharju

Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla. Kirsi Kaunisharju Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla Kirsi Kaunisharju Kulttuuri perusoikeutena 1/2 Suomessa perustuslain 16 :n 2 momentin mukaan julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään,

Lisätiedot

Virtuaaliammattikorkeakoulu. strategia versio 1.1

Virtuaaliammattikorkeakoulu. strategia versio 1.1 Virtuaaliammattikorkeakoulu www.virtuaaliamk.fi www.amk.fi VirtuaaliAMK-toiminnan strategialinjaukset strategia versio 1.1 1 Visio Virtuaaliammattikorkeakoulu on Suomen ammattikorkeakoulujen muodostama

Lisätiedot

Kansalliskirjaston julkaisuarkistopalvelut. Jyrki Ilva Erikoiskirjastojen neuvosto,

Kansalliskirjaston julkaisuarkistopalvelut. Jyrki Ilva Erikoiskirjastojen neuvosto, Kansalliskirjaston julkaisuarkistopalvelut Jyrki Ilva (jyrki.ilva@helsinki.fi) Erikoiskirjastojen neuvosto, 9.12.2011 Julkaisuarkiston idea Julkaisuarkiston (open repository, institutional repository)

Lisätiedot

Tulossopimus. Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Näkövammaisten kirjaston tulossopimus vuosille 2011 2013

Tulossopimus. Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Näkövammaisten kirjaston tulossopimus vuosille 2011 2013 1 Opetus- ja kulttuuriministeriön ja n tulossopimus vuosille 2011 2013 1. Arvot, toiminta-ajatus ja visio Arvot Kirjasto toteuttaa toiminnassaan opetusministeriön hallinnonalan yhteisiä arvoja, joita ovat

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Ministeriö 20/2017

Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Ministeriö 20/2017 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Ministeriö 20/2017 Yhteistoimintaasiamiehen toimiston toimintakertomus 2016 Yhteistoiminta-asiamiehen toimiston toimintakertomus 2016 Työ- ja elinkeinoministeriön

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus. Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat

Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus. Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat Finlandia-talo 25.9.2014 Anita Lehikoinen Kansliapäällikkö Keskeiset rahoitus- ja rakenneuudistusta

Lisätiedot

Tutkimuslaitosten tietopalvelujen keskustelutilaisuus

Tutkimuslaitosten tietopalvelujen keskustelutilaisuus Tutkimuslaitosten tietopalvelujen keskustelutilaisuus Aika: 5.3 klo 8.30 10.00 Paikka: Kansanterveyslaitos Läsnä: Riitta Autere (PRH), Anja Heino (STAKES), Arja Hyvärinen (Metla), Irmeli Isomäki (Valtion

Lisätiedot

Opintohallinnon ja tietohallinnon yhteistyö. Valmistelevan työryhmän ehdotus. Pekka Linna,

Opintohallinnon ja tietohallinnon yhteistyö. Valmistelevan työryhmän ehdotus. Pekka Linna, Opintohallinnon ja tietohallinnon yhteistyö. Valmistelevan työryhmän ehdotus Pekka Linna, 3.6.2014 Yhteistyöryhmän perustaminen Perustetaan yhteistyöryhmä tukemaan opintohallinnon ja tietohallinnon vastuualueita

Lisätiedot

Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2006

Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2006 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA 5 2006 Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2006 Helsinki 2006 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (5) Opetuslautakunta OTJ/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (5) Opetuslautakunta OTJ/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2012 1 (5) 91 Opetuslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Björnberg-Enckellin ym. koulujen IT-strategiaa koskevasta talousarvioaloitteesta HEL 2012-004357

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto missä mennään? Kristiina Hormia-Poutanen

Kansallinen digitaalinen kirjasto missä mennään? Kristiina Hormia-Poutanen Kansallinen digitaalinen kirjasto missä mennään? 3.4.2009 Kristiina Hormia-Poutanen Kansallinen digitaalinen kirjasto 2008 2011 Opetusministeriön kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan osaston sekä

Lisätiedot

Lite SVOL 1/ , 3 Dno 22/ /2016. Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia

Lite SVOL 1/ , 3 Dno 22/ /2016. Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia Lite SVOL 1/2.3.2016, 3 Dno 22/07.00.00/2016 Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia 2016 2019 Johdanto Tieto- ja viestintätekniikalla (TVT / ICT) tarkoitetaan kaikkea teknologiaa,

Lisätiedot

Kansallinen yhteisluettelo tilannekatsaus ja toimintasuunnitelma Nina Hyvönen

Kansallinen yhteisluettelo tilannekatsaus ja toimintasuunnitelma Nina Hyvönen Kansallinen yhteisluettelo tilannekatsaus ja toimintasuunnitelma 2011 9.6.2011 Nina Hyvönen Agenda Mikä yhteisluettelo? toimintakonsepti ja sisällöt Ajankohtaista YKN:n yhteisluettelotyöryhmä Sopimukset

Lisätiedot

Kirjastojen muuttuva toimintaympäristö haastaa perinteiset mittaustavat

Kirjastojen muuttuva toimintaympäristö haastaa perinteiset mittaustavat Kirjastojen muuttuva toimintaympäristö haastaa perinteiset mittaustavat Kirjastonjohtajien neuvottelupäivät, Lahti 1.10.2015 Markku Laitinen, Kansalliskirjasto markku.laitinen@helsinki.fi Toimintaympäristön

Lisätiedot

Kansallinen yhteisluettelo kirjastojen luettelointiyhteistyön tukena. Pori Nina Hyvönen

Kansallinen yhteisluettelo kirjastojen luettelointiyhteistyön tukena. Pori Nina Hyvönen Kansallinen yhteisluettelo kirjastojen luettelointiyhteistyön tukena Pori 8.12.2010 Nina Hyvönen Agenda Kansallinen yhteisluettelo- tavoiteltavat hyödyt Lindasta liikkeelle Jatkosuunnitelmat Muuta huomioitavaa

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Mika Tammilehto Muutoksen ajureita Talouden epävarmuus ja rakenteiden muuttuminen

Lisätiedot

AmKesu Kuntakesu Koulutuksen paikallinen ja alueellinen kehittäminen voimakkaasti muuttuvissa olosuhteissa

AmKesu Kuntakesu Koulutuksen paikallinen ja alueellinen kehittäminen voimakkaasti muuttuvissa olosuhteissa AmKesu Kuntakesu Koulutuksen paikallinen ja alueellinen kehittäminen voimakkaasti muuttuvissa olosuhteissa Finlandia-talo 5.2.2014 pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Kehittämisviraston lähtökohdat

Lisätiedot

CSC:ltä ostetut palvelukokonaisuudet vuonna 2014

CSC:ltä ostetut palvelukokonaisuudet vuonna 2014 CSC:ltä ostetut palvelukokonaisuudet vuonna 2014 Sopimus palvelukokonaisuuksien toimittamisesta OKM:n korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osastolle koulutuksen, tieteen, kulttuurin ja hallinnon tarpeisiin.

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot