YLIOPISTOKIRJASTOJEN RAKENTEELLISEN KEHITTÄMISEN TYÖRYHMÄN MUISTIO

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "YLIOPISTOKIRJASTOJEN RAKENTEELLISEN KEHITTÄMISEN TYÖRYHMÄN MUISTIO"

Transkriptio

1 YLIOPISTOKIRJASTOJEN RAKENTEELLISEN KEHITTÄMISEN TYÖRYHMÄN MUISTIO

2 KUVAILULEHTI Julkaisija: Opetusministeriö Julkaisun päivämäärä: Tekijät (toimielimestä: toimielimen nimi, puheenjohtaja,sihteeri) Yliopistokirjastojen rakenteellisen kehittämisen työryhmä Puheenjohtaja: Annu Jylhä-Pyykönen Sihteerit: Henna Lehtinen ja Anne Luoto-Halvari Julkaisun laji Työryhmän muistio Toimeksiantaja Opetusministeriö Toimielimen asettamispvm Dnro 22/043/99 Julkaisun nimi (myös ruotsinkielinen) Yliopistokirjastojen rakenteellisen kehittämisen työryhmän muistio Julkaisun osat Tiivistelmä Työryhmän tehtävänä oli laatia ehdotus yliopistojen kirjastotoimen kehittämisessä noudatettavaksi toimenpideohjelmaksi. Huomiota tuli kiinnittää teknologisen kehityksen aiheuttamiin muutoksiin, riittävien tietoaineistojen turvaamiseen sekä opetuksessa ja tutkimuksessa tapahtuvien muutosten vaikutukseen kirjastopalvelujen kysynnässä. Työryhmän tuli tältä pohjalta tarkastella yliopistokirjastolaitoksen tehtäviä, työnjakoa ja rakenteita paikallisesti, alueellisesti sekä valtakunnallisesti. Työryhmä katsoo, että yliopistokirjastot muodostavat Suomen tieteellisen tietopalvelun rungon ja niiden kokoelmat sekä verkkopalvelut kokonaisuuden, joka palvelee yliopistojen lisäksi koko yhteiskuntaa. Työryhmän mukaan verkkopalvelujen tulee olla joustavasti kaikkien saatavilla ja suuntautua yhä enemmän suoraan yksittäisille käyttäjille. Yliopistokirjastot osallistuvat kansallisen tietopalveluverkon kehittämiseen ja integroituvat omassa yliopistossaan muihin tutkimusta, opetusta ja oppimista sekä julkaisutoimintaa tukeviin palveluihin. Yliopistokirjastoja kehitettäessä tavoitteina on ennen kaikkea tarjota yliopistojen toiminnan edellyttämiä korkeatasoisia tietopalveluja joustavasti ja taloudellisesti. Yliopistokirjastojen yhteiskunnallisia palvelutehtäviä varten tulee rahoituspohjaa laajentaa. Alueellisia palveluita tulee kehittää alueen muiden organisaatioiden ja yhteisöjen tuella. Ulkopuolisella rahoituksella tehtävän tutkimuksen kirjastoille aiheuttamat kustannukset korvataan palveluja käyttävien projektien rahoituksesta. Työryhmä suosittelee myös maksusopimusten solmimista esimerkiksi ammattikorkeakoulujen ja yliopistokirjastojen kesken. Työryhmä ehdottaa muun muassa, että yliopistokirjastot hyödyntävät yhä enemmän tietoverkkoa, laativat yliopistokirjastojen neuvoston kanssa yliopistokirjastoverkon strategian sekä lisäävät yhdessä muiden toimijoiden kanssa elektronista sisältöä verkkoon. Valtioneuvoston keskuskirjastoja koskevan päätöksen työryhmä ehdottaa kumottavaksi ja painottaa, että yliopistokirjastojen yhteistyötä tulee rakentaa nykyisistä

3 lähtökohdista verkkoympäristön tarjoamien mahdollisuuksien ja yliopistojen painoalojen mukaan. Työryhmän mielestä myös muiden kirjastojen kuten ammattikorkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja yleisten kirjastojen asemaa yliopistokirjastoverkossa tulee selvittää. Yksi kirjastojen vakavimmista uhkista on niiden määrärahojen riittämättömyys ja siitä johtuva kokoelmien köyhtyminen. Työryhmä ehdottaa, että yliopistojen perusrahoituksen kasvusta osoitetaan tarpeita vastaava osuus kirjastoille. Monipuolisten kokoelmien varmistamiseksi myös tulevaisuudessa yliopistot nostavat hankintamäärärahojen tasoa pysyvästi. Painetun aineiston kokoelmien jälkeenjääneisyyden korjaamiseksi ehdotetaan kertaluonteista lisärahoitusta. Avainsanat (asiasanat) yliopistokirjastot, rakenteellinen kehittäminen, tietoverkot, tietohuolto, kirjastokokoelmat, rahoitus Muut tiedot Sarjan nimi ja numero Opetusministeriön työryhmien muistioita 18:2000 ISSN X ISBN Kokonaissivumäärä Kieli suomi Hinta Luottamuksellisuus julkinen Jakaja Yliopistopaino Kustantaja Opetusministeriö PRESENTATIONSBLAD Utgivare: Undervisningsministeriet Utgivningsdatum: Författare (uppgifter om organet: organets namn, ordförande, sekreterare) Arbetsgruppen för strukturell utveckling av universitetsbiblioteken Typ av publikation Promemoria Ordf.: Annu Jylhä-Pyykönen Sekr.: Henna Lehtinen och Anne Luoto-Halvari Uppdragsgivare Undervisningsministeriet Datum för tillsättandet av organet Dnr 22/043/99 Publikation (även den finska titeln) Promemoria av arbetsgruppen för strukturell utveckling av universitetsbiblioteken Yliopistokirjastojen rakenteellisen kehittämisen työryhmän muistio

4 Publikationens delar Sammandrag Arbetsgruppens uppgift var att utarbeta ett förslag till åtgärdsprogram att iakttas i utvecklingen av universitetens biblioteksväsen. Vikt skulle läggas vid förändringarna till följd av den teknologiska utvecklingen, vid att informationsmaterial i tillräcklig mängd säkras samt vid hur förändringarna i undervisningen och forskningen inverkar på efterfrågan av bibliotekstjänster. Med utgångspunkt i detta skulle arbetsgruppen analysera universitetsbibliotekens uppgifter, arbetsfördelning och strukturer på det lokala, regionala och nationella planet. Arbetsgruppen anser att universitetsbiblioteken bildar stommen för den vetenskapliga informationstjänsten i Finland och samlingarna och nättjänsterna en helhet som tjänar inte bara universiteten utan hela samhället. Enligt arbetsgruppen skall nättjänsterna vara tillgängliga för alla på ett smidigt sätt och allt mer vända sig direkt till enskilda användare. Universitetsbiblioteken deltar i arbetet med att utveckla det nationella informationstjänstnätet och de integreras i respektive universitet med andra tjänster som stöder forskningen, undervisningen och inlärningen samt med publikationsverksamheten. I utvecklingen av universitetsbiblioteken är det främsta målet att på ett smidigt och ekonomiskt sätt kunna erbjuda sådana högklassiga informationstjänster som universitetens verksamhet förutsätter. För den samhälleliga serviceuppgiftens skull bör universitetsbibliotekens finansieringsbas breddas. De regionala tjänsterna bör utvecklas med stöd av andra organisationer och sammanslutningar i regionen. De kostnader som biblioteken åsamkas av externt finansierad forskning ersätts inom finansieringen för de projekt som anlitar tjänsterna. Arbetsgruppen rekommenderar även att betalningsavtal ingås, t.ex. mellan yrkeshögskolor och universitetsbibliotek. Arbetsgruppen föreslår bl.a. att universitetsbiblioteken i än högre grad utnyttjar datanätet, i samverkan med rådet för Finlands universitetsbibliotek utarbetar en strategi för universitetsbiblioteksnätet samt tillsammans med andra aktörer utökar det elektroniska innehållet på nätet. Arbetsgruppen föreslår att statsrådets beslut om centralbibliotek upphävs och understryker att universitetsbibliotekens samarbete skall byggas på de nuvarande utgångspunkterna enligt de möjligheter som nätmiljön erbjuder och enligt universitetens fokuseringar. Arbetsgruppen anser att även den ställning som de övriga biblioteken, såsom yrkeshögskolornas och forskningsinstitutionernas bibliotek och de allmänna biblioteken har i universitetsbiblioteksnätet bör utredas. Ett av de allvarligaste hoten mot biblioteken är de otillräckliga anslagen och den utarmning av samlingarna som följer av detta. Arbetsgruppen föreslår att biblioteken av den utökade basfinansieringen till universiteten anvisas en andel som motsvarar behoven. För att säkra mångsidiga samlingar även i framtiden höjer universiteten permanent nivån på anskaffningsanslagen. För att korrigera eftersläpningen i samlingarna av tryckt material föreslås tilläggsfinansiering av engångsnatur. Nyckelord yliopistokirjastot, rakenteellinen kehittäminen, tietoverkot, tietohuolto, kirjastokokoelmat, rahoitus Övriga uppgifter

5 Seriens namn och nummer Promemorior av undervisningsministeriets arbetsgrupper 18:2000 ISSN X ISBN Sidoantal Språk Finska Pris Sekretessgrad offentlig Distribution Universitetstryckeriet Förlag Undervisningsministeriet DESCRIPTION Publisher: Ministry of Education Date of publication: 31 May 2000 Authors (If a committee: name of organ, chair, secretary) Committee on the structural development of university libraries Type of publication Committee report Chair: Annu Jylhä-Pyykönen Secretaries: Henna Lehtinen and Anne Luoto- Halvari Contracted by Ministry of Education Committee appointed on 28 April 1999 Dno 22/043/99 Name of publication (also in Swedish) Report of the Committee on the structural development of university libraries Promemoria av arbetsgruppen för strukturell utveckling av universitetsbiblioteken Parts Abstract The mandate of the committee was to propose an action programme for the development of the university library system, with special focus on changes due to technological progress, on sufficient knowledge materials, and the impact of changes in education and research on the demand for library services. The committee was to examine the tasks, division of work and structures of the university library system in local, regional and national level. The committee sees that the university libraries form the backbone of Finnish scientific information service, and their collections and network services an entity which serves not only the universities, but also society at large. Network services should be flexibly accessible to all and they should increasingly be targeted at individual users. The university libraries take part in the development of the national information service network and are integrated with other campus services supporting research, teaching, learning and publishing. In developing the university libraries, the aim should above all

6 be flexible and cost-effective provision of high-standard information services needed in university activities. In view of their larger service function, the financing base of university libraries should be enlarged. Regional services should be funded by regional organisations. The costs accruing to the libraries from externally funded research should be remunerated from the budgets of these research projects. The committee also recommends that polytechnic and university libraries establish payments agreements. The committee proposes that university libraries capitalise on information networks, draw up a strategy for the university library network together with the Council for Finnish University Libraries, and make electronic materials available on the net in cooperation with different partners. The committee proposes that the Government Decision on national resource libraries be repealed and stresses that cooperation between university libraries should be based on the present principles with due consideration to the opportunities inherent in the net environment and the area of interest of each university. The committee sees that the role of other libraries (e.g. of polytechnics, research institutes and public libraries) in the university library network should be clarified. One of the most serious threats to libraries is inadequate resources and the depletion of collections owing to this. The committee proposes that an appropriate share of the growth in university funding be allocated to university libraries and that universities increase acquisition funds permanently to ensure varied collections in the future. For the purpose of rectifying the present backwardness in the collections of printed materials, the committee proposes one-off funding. Key words yliopistokirjastot, rakenteellinen kehittäminen, tietoverkot, tietohuolto, kirjastokokoelmat, rahoitus Other information Name and number of series 18:2000 ISSN X ISBN Number of pages Language Finnish Price Degree of confidentiality public Distributed by Helsinki University Press Published by Ministry of Education

7 SISÄLTÖ 1. YLIOPISTOKIRJASTOT JA NIIDEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1.1. Yliopistokirjastojen toimintaan liittyvät säädökset 1.2. Ohjausjärjestelmät ja tietoyhteiskuntalinjaukset 1.3. Rahoitus Rahoitusperiaatteet Kirjastojen määrärahat suhteessa kehysorganisaation menoihin Hankintamäärärahojen kehitys 1.4. Tekniikan kehitys ja kirjastot Kirjastojen atk-järjestelmät Standardit Kansallinen elektroninen kirjasto FinELib Oppimisympäristöjen kehittäminen Elektroninen julkaiseminen Digitointi 2. VISIO JA ARVIOINTIA 2.1. Rakenteellisia näkökohtia 2.2. Rahoitus ongelmana 3. TAVOITTEET JA TYÖRYHMÄN EHDOTUKSET Opetusministeriölle Yliopistokirjastojen kokoelmiin on 1990-luvun aikana syntynyt selviä aukkoja luvun alun lama, yliopistojen siirtyminen uuteen budjettikäytäntöön sekä yliopistoihin hankittavan tietoaineiston päätyminen laitoskokoelmiin ja henkilökunnan työhuoneisiin on osaltaan heikentänyt tietoaineiston julkista saatavuutta. Kirjallisuuden hankintoihin osoitetuissa määrärahoissa on selkeitä eroja eri yliopistojen välillä. Opetusministeriön Tutkimusedellytystyöryhmä 98:n mukaan keskeinen syy eroihin näyttää olleen paitsi yliopistolaitoksen kokonaisbudjetin muutoksilla, myös yliopistojen omalla päätöksenteolla ja yliopistojen asettamilla prioriteeteilla (Tutkimusedellytystyöryhmä 98. OPM:n työryhmien muistioita 17:1998). Tutkimusedellytystyöryhmä esitti, että tutkimusedellytysten parantamiseksi yliopistojen rahoitusrakennetta tulisi tasapainottaa rakenteellisilla kehittämistoimilla ja yliopistokirjastolaitokselle laatia rakenteellisen kehittämisen ohjelma vuoteen 2001 mennessä. Laitoskirjastojen asemaa sekä tiedekunta- ja pääkirjastojen työnjakoa sekä rooleja tulisi arvioida uudelleen ja tietotekniikan antamat mahdollisuudet tulisi ottaa huomioon kirjastojen palveluja kehitettäessä. Yliopistokirjastojen nykyistä rakennetta, erityisesti keskitettyjen ja hajautettujen kirjastopalveluiden suhdetta, pitäisi arvioida uudelleen.

8 Tältä pohjalta opetusministeriö asetti keväällä 1999 työryhmän, jonka tehtäväksi annettiin laatia ehdotus yliopistojen kirjastotoimen kehittämisessä noudatettavaksi toimenpideohjelmaksi. Ehdotusta laadittaessa tuli ottaa huomioon erityisesti tutkimuksen tiedonvälitykseen vaikuttava teknologinen kehitys ja sen vaikutukset muun muassa tieteelliseen kirjasto- ja julkaisutoimintaan, opetuksessa ja tutkimuksessa tapahtuvan kehityksen aiheuttamat muutokset kirjastopalvelujen kysynnässä, tarve turvata riittävät tietoaineistot Suomessa harjoitettavan tutkimuksen ja korkeimman opetuksen käyttöön. Toimenpide-ehdotuksessa tuli myös ottaa huomioon edellä mainittujen seikkojen vaikutus yliopistokirjastolaitoksen tehtäviin, työnjakoon ja rakenteisiin paikallisesti, alueellisesti ja valtakunnallisesti sekä arvioida yliopistokirjastojen tulevia resurssitarpeita ja niiden priorisointia. Työryhmän puheenjohtajaksi kutsuttiin johtaja Matti Lähdeoja opetusministeriöstä ja jäseniksi rehtori Gustav Björkstrand Åbo Akademista, kehittämisjohtaja Juha Hakala Helsingin yliopiston kirjastosta, hallintojohtaja Matti Halonen Joensuun yliopistosta, opetusneuvos Hannele Hermunen opetusministeriöstä, ylikirjastonhoitaja Esko Häkli Helsingin yliopiston kirjastosta, ylitarkastaja Annu Jylhä-Pyykönen opetusministeriöstä, ylikirjastonhoitaja Sinikka Koskiala Teknillisen korkeakoulun kirjastosta, kirjastonjohtaja Vuokko Palonen Vaasan yliopiston kirjastosta ja professori Kari-Jouko Räihä Tampereen yliopistosta. Matti Lähdeojan jäätyä ensin virkavapaalle ja siirryttyä myöhemmin eläkkeelle työryhmän puheenjohtajana toimi Annu Jylhä-Pyykönen. Työryhmän sihteereinä toimivat suunnittelija Henna Lehtinen Helsingin yliopiston kirjastosta ja esittelijä Anne Luoto-Halvari opetusministeriöstä. Työryhmä otti nimekseen Yliopistokirjastojen rakenteellisen kehittämisen työryhmä. Työryhmän tuli saada työnsä valmiiksi toukokuun loppuun 2000 mennessä. Saatuaan työnsä päätökseen työryhmä luovuttaa muistionsa opetusministeriölle. Helsingissä 31 päivänä toukokuuta 2000 Annu Jylhä-Pyykönen Gustav Björkstrand Matti Halonen Esko Häkli Vuokko Palonen Henna Lehtinen Juha Hakala Hannele Hermunen Sinikka Koskiala Kari-Jouko Räihä Anne Luoto-Halvari

9 1. YLIOPISTOKIRJASTOT JA NIIDEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Suomessa on 20 yliopistoa, joilla jokaisella on oma kirjastonsa. Kirjastojen rakenne vaihtelee paikallisesti yliopiston historiallisen kehityksen mukaan. Yleensä yliopistolla on pääkirjasto ja usein lisäksi joko tiedekunta- tai laitoskirjastoja tai molempia. Pääkirjasto ja tiedekuntakirjastot muodostavat tavallisesti yhden hallinnollisen kokonaisuuden. Laitoskirjastot voivat olla laitosten tai tiedekuntien alaisia. Helsingin yliopiston kirjastolaitos poikkeaa muun maan käytännöstä. Se rakentuu pääosin tiedekuntien tai tiedekuntien yhteisten kampuskirjastojen ja laitoskirjastojen varaan. Lisäksi yliopistolla on erillinen Opiskelijakirjasto, joka huolehtii keskustakampuksen opiskelijoiden keskitetyistä kirjastopalveluista. Helsingin yliopiston kirjasto on erillinen ensi sijassa kansalliskirjastona toimiva laitos. Viimeaikainen kehitys on pyrkinyt edistämään eri yliopistojen ja tiedekuntien kirjastojen yhteistyötä. Tästä esimerkkejä ovat Vaasan kolmen yliopiston uusi tiedekirjasto sekä Viikin tiedekirjasto, johon on yhdistetty yhdeksi hallinnolliseksi kokonaisuudeksi kaksi aikaisempaa keskuskirjastoa sekä eri tiedekuntien laitoskirjastoja. Yliopistokirjastot muodostavat Suomen tieteellisten kirjastojen rungon, mutta niiden rinnalla toimii joukko muitakin tieteellisiä tarpeita palvelevia kirjastoja ja tietopalveluita. Yliopistokirjastot ovat julkisia ja kaikille avoimia. Suomen kirjastojärjestelmää on rakennettu verkkoajattelun pohjalle. Tietohuollon neuvottelukunnan vuonna 1994 laatimassa Tietohuollon kehittämisstrategiassa todetaan, että maan kaikki julkisessa käytössä olevat kirjasto- ja tietopalveluyksiköt, niiden kokoelmat ja palvelut nähdään yhteisenä resurssina, jonka tulee olla kaikkien tarvitsijoiden käytettävissä fyysisestä tai hallinnollisesta sijainnista riippumatta. Yliopistokirjastojen pääasiallisia käyttäjiä ovat yliopistojen opiskelijat, opettajat ja tutkijat sekä muu henkilökunta. Yliopistot rahoittavat kirjastoja, ja siksi palvelut suunnitellaan erityisesti näille käyttäjäryhmille. Koulutusjärjestelmän kehittyminen tuo kirjastoille uusia asiakasryhmiä. Avoimen yliopiston ja täydennyskoulutuksen opiskelijoiden lisäksi yliopistokirjastojen palveluita käyttävät yhä enemmän ammattikorkeakoulut. Monilla yliopistokirjastoilla on tärkeä tehtävä myös yritysten ja julkishallinnon tarvitsemien tietopalvelujen tarjoajana. Lisäksi eräiden yliopistokirjastojen vapaakappaleoikeus tuo niille muita käyttäjiä. Yliopistokirjastot toimivat samanaikaisesti kahdella tasolla: yhteistyötasolla, jota tässä kutsutaan Suomen yliopistokirjastotasoksi, sekä paikallisella tasolla. Molemmat ovat kiinteässä yhteydessä globaaliin tasoon, sillä verkkomaailmassa maiden väliset rajat menettävät merkitystään, kun palvelut voidaan hankkia myös maan rajojen ulkopuolelta. Suomen yliopistokirjaston taso on yliopistokirjastojen verkossa tapahtuvaa yhteistyötä. Paikallisten kirjastojen taso on yliopistokirjastojen antamaa lähipalvelua. Nämä tasot eivät ole hierarkkisia, vaan rinnakkaisia ja toisiaan täydentäviä, ja jokainen yliopistokirjasto toimii yhtaikaa kaikilla tasoilla. Suomen yliopistokirjasto muodostuu yliopistokirjastojen yhteisistä toiminnoista sekä valtakunnallisten laitosten tarjoamista palveluista. Verkossa on yliopistokirjastojen lisäksi valtakunnallisia toimijoita, joilla on erityisiä tehtäviä. Tällaisia ovat kansalliskirjasto, Varastokirjasto sekä CSC Tieteellinen laskenta Oy FUNET-tietoverkon (Finnish University Network ylläpitäjänä. Myös kansallisella elektronisella kirjastolla (FinELib) ja sen sisältöpalveluilla on keskeinen rooli yhteisen Suomen yliopistokirjaston rakentamisessa.

10 Vuonna 1996 yliopistokirjastot palkkasivat yhteistyösihteerin kansalliskirjastoon sekä perustivat yhteistyöelimekseen Suomen yliopistokirjastojen neuvoston. Neuvosto on yliopistokirjastojen yhteinen kehitys- ja edunvalvontaryhmä, ja sen tehtävät ovat lähinnä kirjastopoliittisia ja strategisia valmistelu- ja asiantuntijatehtäviä. Neuvosto edistää myös kirjastojen yhteistyötä ja huolehtii monista kirjastojen yhteishankkeista. Se toimii muun muassa yhteisen atk-järjestelmän hankinnan ohjausryhmänä. Oheisessa kaaviossa on esitetty yliopistokirjastoverkko sekä verkon eri toimijoiden tehtävät. Kaavio

11 Suomen yliopistokirjastot ja niiden toimintaympäristö Globaali taso: - luettelointitiedot - standardit, tilastot - kaukolainaus - tekijänoikeudet, lisenssit - dokumenttien välitys - verkkoaineisto Museot Arkistot Suomen yliopistokirjasto (yhteistyötaso) Yliopistokirjastot Kansalliskirjasto Varastokirjasto CSC - bibliografinen tieto: yhteisluettelot, Fennica, alakohtaiset erikoistietokannat, kokoelmaluettelot, kansallisen elektronisen kirjaston tietokannat, tutkimustietokannat, aihehakemistot -aineisto:painetun aineiston hankintaohjelmat, Kansallinen elektroninen kirjasto, vapaakappaleet ja niihin liittyvä kotimaisen aineiston pysyvä säilytys, vähän käytetyn aineiston säilytys ja käyttöön asettaminen, kansallisen tason digitointi, yliopistojen julkaisutoiminta, -tietopalvelu:neuvontapalvelut ja käyttäjäkoulutus verkossa - atk-järjestelmät: FUNET, Linnea-verkko -kehittämistyö:käyttöliittymät, standardit, tilastot, elektronisen aineiston arkistointi, kokoelmayhteistyö Globaali taso: - kansainväliset kehittämishankkeet - EU-yhteistyö - pohjoismainen yhteistyö - muu kansainvälinen yhteistyö Ulkoistetut palvelut Yliopistot - tutkimus - opetus ja opiskelu - laitokset ja tiedekunnat - avoin yliopisto ja täydennyskoulutus - virtuaaliyliopistot - tukipalvelut Käyttäjät -tutkijat - yliopisto-opiskelijat - yliopisto-opettajat -ammattikorkeakoulujen opiskelijat ja opettajat - aikuisopiskelijat - yritykset - julkinen hallinto - muut asiakkaat Yhteiskunta - säädökset ja ohjausjärjestelmät - tietoyhteiskuntaohjelma - tietojärjestelmät - kansallinen kulttuuriperintö - tieteellinen tietohuolto Amk-kirjastot Yleiset kirjastot Tieteelliset erikoiskirjastot Yliopistokirjastot (paikallinen taso) - neuvontapalvelut - käyttäjäkoulutus - tietopalvelu - oppimiskeskukset - paikalliset kokoelmat, lainaus, hankinta ja luettelointi - alakohtaiset tietokannat - digitointi - oppimateriaalituotanto, yliopiston julkaisutoiminta - yhteistyö yliopiston atk- ja viestintäpalvelujen kanssa - alueellinen yhteistyö Elinkeinoelämä Kustantajat Tekijänoikeusjärjestöt

12 1.1. Yliopistokirjastojen toimintaan liittyvät säädökset Yliopistokirjastoilla ei ole niitä koskevaa erityistä lakia toisin kuin yleisillä kirjastoilla, joista säädetään kirjastolaissa (904/1998) ja kirjastoasetuksessa (1078/1998). Myöskään Yliopistolaissa (645/1997) ei ole erikseen säädetty kirjastoista lukuun ottamatta kansalliskirjastoa. Toisaalta yliopistolaissa todetaan, että yliopistojen tulee järjestää toimintansa niin, että tutkimuksessa, koulutuksessa ja opetuksessa saavutetaan korkea kansainvälinen taso. Laissa korostetaan myös yliopistojen välistä yhteistyötä ja tarkoituksenmukaista työnjakoa. Kansalliskirjaston tehtävistä valtakunnallisena palvelu- ja kehittämisyksikkönä säädetään yliopistoasetuksessa (115/1998). Sen mukaan kansalliskirjaston tehtävänä on toimia tieteellisten kirjastojen valtakunnallisena palvelu- ja kehittämisyksikkönä sekä huolehtia alan kotimaisen ja kansainvälisen yhteistoiminnan edistämisestä. Kansalliskirjasto vastaa omalla toimialallaan myös kansallisen kulttuuriperinnön ylläpidosta ja säilymisestä sekä siihen liittyvästä tiedonvälityksestä ja tietopalvelusta. Valtioneuvoston vuonna 1971 tekemän tieteellisiä keskuskirjastoja koskevan päätöksen mukaan (VNp 719/1972) kirjastoja voidaan määrätä tieteellisiksi keskuskirjastoiksi. Tavoitteena oli kehittää yliopistojen kokoelmia työnjaon ja jaetun hankintavastuun pohjalta. Keskuskirjastoille on eri vaiheissa osoitettu korvamerkittyjä määrärahoja pääosin kirjallisuuden hankintaan. Kun tämä lisärahoitus siirtyi osaksi yliopistojen perusrahoitusta, myös keskuskirjastojen kehittäminen siirtyi yliopistojen vastuulle. Valtioneuvoston päätös tieteellisistä keskuskirjastoista on yhä voimassa. Kansallisen kulttuuriperinnön piiriin luettavien tietoaineistojen tallettamista ja käyttöön asettamista painotuotteiden ja äänitallenteiden osalta säätelevät vapaakappalelaki (420/1980) sekä vapaakappaleasetus (774/1980), joiden uudistaminen on parhaillaan vireillä. Uudistuksen yhtenä päämääränä on sähköisten julkaisujen sisällyttäminen vapaakappalelakiin. Valtakunnallisesta Varastokirjastosta säädetään laissa ja asetuksessa Varastokirjastosta (1078/1988 ja 94/1992). Varastokirjaston tehtävänä on vastaanottaa, säilyttää ja antaa lainaksi tieteellisistä ja yleisistä kirjastoista siirrettävää vähän käytettyä aineistoa Ohjausjärjestelmät ja tietoyhteiskuntalinjaukset Yliopistoilla on laaja itsehallinto, ja vuonna 1998 voimaan tullut uusi yliopistolaki lisäsi entisestään yliopistojen omaa päätösvaltaa. Yliopistojen ohjauksessa siirryttiin vuonna 1994 tulosohjaukseen, jossa toiminnan tavoitteista ja määrärahoista sovitaan opetusministeriön ja yliopistojen välisissä tulossopimuksissa, toimintaa arvioidaan ja tuloksista palkitaan. Kaudesta alkaen tulossopimukset laaditaan kolmivuotiskaudelle. Valtiovalta ohjaa yliopistoja ja yliopistokirjastoja myös erilaisilla ohjelmilla ja strategioilla. Hallitusohjelmaan on kirjattu hallituksen keskeisimmät tavoitteet ja linjaukset, joita ovat esimerkiksi elinikäinen oppiminen, kansalaisten tasavertaisuus koulutuksessa, osaaminen ja kyky hyödyntää osaamista, tiedon saatavuus sekä oppimisympäristöjen kehittäminen. Hallitusohjelman mukaan yliopistoja on kehitettävä rakenteellisesti kuitenkin siten, että yliopistojen itsehallinto otetaan huomioon.

13 Valtioneuvoston hyväksymässä opetusministeriön hallinnonalan koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa Koulutus ja tutkimus vuosina esitetään kokonaisnäkemys siitä, miten yliopistolaitosta tulisi kehittää osana koulutus- ja tutkimusjärjestelmää, julkisen sektorin kehittämistä ja koko innovaatiojärjestelmää. Valtion tiede- ja teknologianeuvoston katsauksessa Katsaus 2000: tiedon ja osaamisen haasteet käsitellään julkisen sektorin tehtäviä ja haasteita tieteen, teknologian ja innovaatioiden edistäjänä globaalin muutoksen kentässä. Tieteellisten kirjastojen ja tietohuollon kehittämistä on koordinoitu opetusministeriöstä luvulta alkaen. Opetusministeriön yhteyteen asetettiin vuonna 1972 tieteellisen tietohuollon asiantuntijaelin, Tieteellisen informoinnin neuvosto, jonka seuraajaksi asetettiin vuonna 1991 Tietohuollon neuvottelukunta. Vuonna 1997 Tietohuollon neuvottelukunta korvattiin toimialaltaan laajemmalla Opetuksen, tutkimuksen ja kulttuurin tietoyhteiskuntaneuvottelukunnalla (OTKULTTI). Tietoyhteiskunnan kehittämistä on linjattu jo opetusministeriön vuonna 1995 valmistuneessa strategia-asiakirjassa Koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategia. Strategia sisälsi opetusministeriön asettaman asiantuntijaryhmän näkemyksen siitä, miten koulutuksen ja tutkimuksen tasoa voidaan parantaa tietotekniikkaa hyödyntämällä. Vuosina ohjelman toimeenpanoon on kohdennettu erillismäärärahaa noin miljardi markkaa. Tietoyhteiskunnan kehittämiseen on panostettu myös perusrahoituksella, tutkimusrahoituksen lisäysohjelmalla sekä erilaisilla EUohjelmilla. Opetusministeriön tietoyhteiskuntaohjelman määrärahoilla on tuettu yliopistokirjastojen tietoteknistä kehittämistä ja verkottumista. Ohjelmalla on tuettu myös kirjastojen elektroniseen julkaisemiseen, aineistojen verkkovälitykseen, tekijänoikeuskysymyksiin, maksullisuusperiaatteisiin ja suojauskäytäntöihin sekä aineistojen digitointiin liittyviä hankkeita. Lisäksi on tuettu elektronisten verkkojulkaisujen keruun ja arkistoinnin kehittämistä. Virtuaalikirjastoa on kehitetty rakentamalla aihehakemistoja Internetin tietovarantoihin. Nämä hankkeet ovat osaltaan edistäneet elektronisten kirjastopalveluiden kehittymistä. Keväällä 1999 valmistunut Koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategia vuosille on jatkoa edelliselle strategialle. Siinä on hahmotettu koulutuksen ja tutkimuksen tavoitetila vuonna Sen mukaan oppilaitokset palvelevat yhä enemmän myös työelämää ja eri-ikäisten väestöryhmien tarpeita. Virtuaaliyliopistot, virtuaalikoulut, tutkimustiedon ja oppimateriaalien kehittynyt elektroninen tuotanto, kuten myös hyvin toimivat kirjastot ja niiden apuna olevat virtuaalikirjastot, kuuluvat vuoden 2004 tavoitetilaan. Strategian tavoitteita toteutetaan uudella ohjelmalla Rahoitus Rahoitusperiaatteet Kun yliopistot siirtyivät tulosohjaukseen, uudistuivat myös budjettikäytännöt. Yliopistojen toimintamenomäärärahat muodostuvat perusrahoituksesta, valtakunnallisesta rahoituksesta, hankerahoituksesta ja tuloksellisuusrahasta. Perusrahoituksen määräytymisperusteissa siirrytään asteittain vuoteen 2003 mennessä laskennalliseen menettelyyn. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille ja valmisteilla olevassa korkeakoulujen kehittämislain uudistuksessa otetaan huomioon perusrahoituksen riittävyys. Tavoitteena on turvata yliopistojen perusrahoituksen kehitys yliopistojen pitkäjänteisen työn mahdollistamiseksi. Yliopistolaitokselle asetettujen tavoitteiden ja määrärahojen yhteyttä pyritään

14 parantamaan siten, että uudet tehtävät sekä koulutuksen ja tutkimuksen laajentaminen kasvattavat vastaavasti budjettirahoitusta. Yliopistokirjastojen rahoitus on yliopistojen autonomian mukaisesti yliopistojen vastuulla. Yliopistot rahoittavat kirjastojen toimintaa pääosin perusrahoituksestaan. Kirjastot saivat vuonna 1999 menoistaan 79,6 prosenttia suorana budjettirahoituksena, 7,7 % maksullisen palvelun tuloina ja 12,7 % muuna rahoituksena. Valtakunnallista rahoitusta kohdennetaan yliopistojen koulutus-, tutkimus- ja kulttuuripoliittisesti merkittäviin erityistehtäviin. Kansalliskirjasto on nimetty valtakunnalliseksi laitokseksi, ja sille osoitetaan kohdennettua rahoitusta, johon sisältyy myös Kansallisen elektronisen kirjaston ohjelman rahoitus. Varastokirjaston määrärahat osoitetaan vuosittain erikseen valtion talousarviossa. Yliopistokirjastojen ensisijainen tehtävä on palvella kehysorganisaatiotaan, mutta niillä on lisäksi myös laajempi yhteiskunnallinen palvelutehtävä. Koska kirjastojen budjettirahoitus on tarkoitettu paikalliseen palvelutoimintaan, on yhteiskunnallisia palveluja rahoitettava muista lähteistä. Yliopistojen ulkopuoliset käyttäjät, esimerkiksi ammattikorkeakoulut, tarvitsevat yhä enemmän yliopistokirjastoja. Yliopistokirjastojen tarjoamat palvelut tulee korvata esimerkiksi palvelumaksuilla tai organisaatioiden keskenään sopimilla korvauksilla. Ammattikorkeakoulujen ottaminen mukaan kansalliseen kirjastoyhteistyöhön on organisoitava selkein sopimuksin Kirjastojen määrärahat suhteessa kehysorganisaation menoihin Kirjastomäärärahojen kehitys suhteessa kehysorganisaation menoihin on ollut laskeva koko luvun. Kun vielä vuonna 1990 kirjastomäärärahat olivat 5,9 prosenttia kehysorganisaation menoista, olivat ne vuonna 1999 enää 3,9 prosenttia. Yliopistojen toiminnan laajeneminen ei siis ole lisännyt vastaavasti kirjastoille osoitettuja määrärahoja. Eri yliopistoissa kirjastopalveluihin osoitetun määrärahan suuruus vaihtelee huomattavasti. Vuonna 1999 tiedekorkeakouluissa vaihtelu oli 1,6 ja 5,6 prosentin välillä ja kaikissa taidekorkeakouluissa osuus jää alle kahden prosentin. Suurin osuus eli 5,6 prosenttia on Helsingin yliopiston kirjastoilla. Tähän on kuitenkin laskettu mukaan kansalliskirjaston budjetti, johon sisältyy myös noin kahdeksantoista miljoonaa markkaa FinELibin hankerahaa. Ilman kansalliskirjaston budjettia Helsingin yliopiston kirjastojen määrärahat jäävät noin kolmeen prosenttiin yliopiston toimintamenoista. Missään muussa yliopistossa määrärahat eivät nouse yli viiden prosentin, ja useimmissa ne ovat alle neljä prosenttia kehysorganisaation menoista. Vuonna 1990 kirjastojen henkilökuntamenojen osuus oli 6,1 prosenttia kehysorganisaation henkilökuntamenoista ja vuonna 1999 enää 3,4 prosenttia. Kirjallisuuden hankintaan käytettiin vuonna 1990 kehysorganisaation menoista 2,1 prosenttia, mutta vuonna 1999 enää 1,1 prosenttia. Suuri muutos tapahtui vuonna Sen jälkeen kirjastoaineiston hankintamäärärahat suhteessa kehysorganisaation menoihin ovat pysyneet kutakuinkin paikoillaan, mutta kokonaismenojen osuus on jatkanut laskua Hankintamäärärahojen kehitys Yliopistokirjastojen kehittäminen ja ajanmukaisten toimintaedellytysten turvaaminen vaatii riittävää perusrahoitusta. Yliopistojen perusbudjetin niukkuus heijastuu myös kirjastojen toiminnassa. Tieteellisen tietoaineiston ja muiden kirjastopalvelujen käyttö on kasvanut jatkuvasti, kun sekä yliopistojen opiskelijamäärät että yliopistokirjastojen ulkopuolinen käyttö ovat lisääntyneet.

15 Samaan aikaan ovat aineiston hankintakustannukset kohonneet. Tämä johtuu sekä hintojen noususta että tarpeesta hankkia myös elektronisessa muodossa olevaa aineistoa. Yliopistojen varsinaisten opiskelijoiden määrä on opetusministeriön KOTA-tietokannan mukaan noussut 38 prosenttia vuodesta 1990 vuoteen Samaan aikaan on myös avoimen korkeakouluopetuksen ja täydennyskoulutuksen määrä lisääntynyt huomattavasti. Vuonna 1999 yliopistoissa oli varsinaista opiskelijaa, avoimessa yliopistossa opiskelijaa ja täydennyskoulutuksessa opiskelijaa. Opiskelijamäärän kasvu on lisännyt yliopistokirjastojen käyttäjäkuntaa, mutta aineistonhankintamäärärahat eivät ole kehittyneet samassa suhteessa. Painotuotteiden tuontihintaindeksiin suhteutettuna kirjastoilla oli vuonna 1999 käytössään hankintamäärärahaa 30 prosenttia vähemmän kuin vuonna Tähän eivät sisälly Kansallisen elektronisen kirjaston elektronisten aineistojen hankintaan käytetyt 12 miljoonaa markkaa. Jos ne lasketaan mukaan, oli rahaa suhteutettuna tuontihintaindeksiin 22 prosenttia vähemmän kuin vuonna Kansallisen elektronisen kirjaston ohjelma perustettiin helpottamaan aikakausjulkaisuaineiston saantia, ja se onkin parantanut tilannetta huomattavasti. Kausijulkaisuihin menee kuitenkin entistä suurempi osuus kirjastojen hankintamäärärahoista: Tieteellisten kirjastojen yhteistilaston mukaan kausijulkaisujen osuus hankintamäärärahoista oli 49 prosenttia vuonna 1990 ja 66 prosenttia vuonna Vuonna 1999 kausijulkaisuiden osuus nousi kansallisen elektronisen kirjaston vaikutuksesta jo 70 prosenttiin. Kansallisen elektronisen kirjaston ohjelma on lisännyt elektronisten kausijulkaisuiden saatavuutta ja helpottanut siten tieteellisen aineiston tilannetta. Se ei ole kuitenkaan ratkaissut tutkimusmonografioihin ja kurssikirjallisuuteen liittyviä ongelmia. Hintojen noustessa ja määrärahojen reaaliarvon laskiessa tutkimuskirjallisuusmonografioiden hankinta on vähentynyt. Tuulikki Nurmisen tutkimuksen mukaan (Yliopistokirjastojen voimavarojen kehitys ) monografioiden määrärahojen reaaliarvo laski 38 prosenttia vuodesta 1990 vuoteen Vuoden 1996 lopussa valtion lisätalousarviossa myönnettiin kirjastojen kirjallisuushankintoihin kymmenen miljoonaa markkaa. Lisäksi vuonna 1997 muutama kirjasto on saanut tutkimusrahoituksen lisäysohjelmasta rahoitusta hankintoihin. Tämä paransi tilannetta näinä vuosina. Vuonna 1999 tutkimuskirjallisuusmonografioiden hankintamäärärahojen tuontihintaindeksiin sidottu arvo oli kuitenkin 20 prosenttia pienempi kuin vuonna Myös kurssikirjallisuuteen käytetyt määrärahat ovat vähentyneet koko 1990-luvun ajan. Vuodesta 1990 vuoteen 1999 käytetyn määrärahan reaaliarvo laski lähes 50 prosenttia. Samaan aikaan opiskelijamäärät ovat kasvaneet, kun aloituspaikat ja opiskelu avoimessa korkeakoulussa ovat lisääntyneet. Opiskelijaa kohti laskettuna kirjahankintaan käytetyt määrärahat vähenivät vieläkin enemmän. Tieteellisten monografioiden hankintaan käytettiin 267 markkaa opiskelijaa kohden vuonna 1990 ja 131 markkaa vuonna Kurssikirjojen hankintaan käytettiin 91 markkaa opiskelijaa kohti vuonna 1990 ja 36 markkaa vuonna Tuontihintaindeksiin suhteutettuna tämä tarkoittaa sitä, että opiskelijaa kohti käytettävissä on tutkimusmonografioihin noin 30 prosenttia ja kurssikirjoihin noin 25 prosenttia vuonna 1990 käytettävissä olleesta rahasta. Näissä luvuissa ovat mukana vain yliopistojen varsinaiset opiskelijat sekä avoimen korkeakoulun opiskelijat. Täydennyskoulutuksen opiskelijoita ei ole laskettu mukaan.

16 1.4. Tekniikan kehitys ja kirjastot Tekniikan kehitys on muuttanut kirjastojen toimintaympäristöä ja tehtäväkuvaa, sillä verkkomaailmassa maantieteelliset etäisyydet menettävät merkitystään. Yliopistokirjastojen yhteistyö ja keskinäinen työnjako tulevat verkon tarjoamien mahdollisuuksien kasvaessa entistä tarpeellisemmaksi. Samaa palvelua ei tarvitse eikä yleensä kannata tuottaa verkkoon useaan kertaan. Osa palveluista saadaan myös maan rajojen ulkopuolelta, mikä lisää tarvetta kansainväliseen yhteistyöhön ja kansainvälisten standardien soveltamiseen. Elektroninen aineisto ei ole halvempaa kuin painettu aineisto, vaan usein päinvastoin. Elektronisia aineistoja hankittaessa kannattaa tehdä yhteishankintoja, joilla säästetään paitsi rahaa myös henkilötyötä. Elektronisten aineistojen pitkäaikaissäilytys tulee koskettamaan myös kirjastoja, ja tälläkin alalla on pyrittävä laajaan yhteistyöhön. Elektroniset aineistot eivät kuitenkaan tee painettua aineistoa tarpeettomaksi, ja kirjastojen on huolehdittava myös painetun aineiston varaan rakentuvista palveluista. Nykytekniikka auttaa aineiston löytyvyyden ja hallinnan kehittämisessä. Verkkojulkaisut voidaan esimerkiksi indeksoida kokotekstinä. Yliopistokirjastot rakentavat perinteisten tietokantojensa rinnalle aihehakemistoja eli portaaleja, jotka sisältävät linkkejä verkon tiedonlähteisiin. Tekniikan kehitystä ja yhteisiä palveluita voidaan hyödyntää toimintojen rationalisoinnissa ja tehostamisessa. Suomen kokoisessa maassa ei ole varaa rakentaa rinnakkaisia palvelukeskuksia esimerkiksi digitointiin. Keskityksen yhteydessä on harkittava, milloin yhteiset palvelut rahoitetaan keskitetysti ja milloin niistä maksetaan hajautetusti Kirjastojen atk-järjestelmät Yliopistokirjastojen kirjastotoimen automatisointia on Suomessa hoidettu pääosin keskitetysti. Vuonna 1974 perustettiin opetusministeriöön tieteellisten kirjastojen atk-yksikkö, joka siirrettiin vuonna 1993 Helsingin yliopiston kirjastoon. Yliopistokirjastot hankkivat 1980-luvun lopulla yhteisen VTLS-kirjastojärjestelmän osana niin kutsuttua Linnea-projektia. Opetusministeriö osoitti tuolloin yhteisen järjestelmän hankitaan 50 miljoonaa markkaa. Linnea-projekti oli maailmanlaajuisesti yksi ensimmäisiä kansallisia hankkeita, jossa sama järjestelmä hankittiin kaikkiin kirjastoihin. Nykyään Linneaa vastaavat alueelliset konsortiot ovat tavallisia esimerkiksi Yhdysvaltojen osavaltioissa, ja kirjastojärjestelmiin rakennetaan jatkuvasti lisää konsortioita hyödyntäviä erikoispiirteitä. Linnea-verkon kirjastojärjestelmää ollaan parhaillaan uusimassa (Linnea2-hanke), koska vanha järjestelmä ei enää vastaa kasvavia tarpeita. Endeavor Information Systemsin kanssa solmittiin helmikuussa 2000 sopimus Voyager-ohjelmiston hankkimisesta Linnea-verkon uudeksi kirjastojärjestelmäksi. Päätös pohjautui perusteelliseen selvitykseen ja järjestelmien koekäyttöön, johon osallistui noin 70 henkeä Linnea-kirjastoista. Tavoitteena on saada uusi järjestelmä käyttöön alkukesästä Yhteisen atk-järjestelmän laitehankinta on ratkaistu, ja yliopistot ovat valinneet keskitetyn ratkaisun eli yhteisen palvelimen, päättäneet ulkoistaa palvelimen ylläpidon CSC:hen ja valtuuttaneet kansalliskirjaston toimimaan toimeksiantajana ja CSC:n sopimuskumppanina. Ratkaisu on selvästi edullisin ja tarjoaa myös paremman toimintatuen kuin olisi ollut mahdollista hajautetussa

17 ratkaisussa. Ratkaisu on moderni ja hyödyntää Suomen vahvaa yliopistoverkkoa FUNET:ia, johon opetusministeriö on panostanut paljon. Voyager parantaa olennaisesti Linnea-verkon palveluja. Käyttäjät voivat esimerkiksi hakea saman graafisen käyttöliittymän avulla tietoa sekä omasta paikallisesta tietokannastaan että muista koti- ja ulkomaisista tietokannoista, joko yhdestä tietokannasta kerrallaan tai monista yhtaikaa. Varausten tekeminen ja lainojen uusiminen helpottuu, ja lisäksi käyttäjät voivat tilata itse myös muissa Linnea-kirjastoissa olevaa aineistoa Standardit Suuri osa tieteellisen tutkimuksen kannalta merkittävistä tietovarannoista löytyy Internet-verkosta. Erityisen merkittävä on World Wide Web -palvelun rooli: esimerkiksi kaikissa moderneissa kirjastojärjestelmissä asiakaskäyttö perustuu WWW-selaimeen, mikä helpottaa olennaisesti sovelluksen käytön opettelua. Kirjastojärjestelmien välisen tiedonsiirron kannalta keskeisiä standardeja ovat tiedonhakustandardi Z39.50 (myös ISO 23950) sekä kaukopalvelustandardi (ISO ILL), joita molempia Voyager tukee. Tämä merkitsee sitä, että Linnea-verkon resurssit ovat tehokkaasti muiden suomalaisten kirjastojen käytettävissä, kunhan niiden järjestelmät tukevat samoja standardeja. Vastaavasti Linnea-kirjastot voivat käyttää muita koti- ja ulkomaisia tietokantoja. Kaukopalvelusovellusten rakentaminen käynnistynee Suomessa vasta sitten, kun Voyager on otettu käyttöön Linneassa. Tiedonhakustandardin avulla voidaan luoda kirjastojen tietokannoista alueellisia tai alanmukaisia virtuaalisia yhteisluetteloita, jotka ylittävät organisaatioiden rajat. Esimerkiksi saman alueen yliopisto-, ammattikorkeakoulu- ja yleiset kirjastot voivat tällä tavoin yhdistää voimansa; toisaalta koko maan tekniset erikoiskirjastot voivat muodostaa oman virtuaalisen yhteisluettelonsa. Myös yhteistyö ulkomaisten kirjastojen kanssa on mahdollista, koska kuvailun periaatteet ovat kansainvälisiä. Laaja yhteistyö edellyttää kuitenkin, että kaikki soveltavat tiedonhakustandardia samalla tavalla. Tämän takaamiseksi kansalliskirjasto on laatinut ohjeet Z standardin käytöstä ohjelmistotoimittajille. Internet tarjoaa mahdollisuuden hakea tietoja samanaikaisesti myös erilaisten organisaatioiden tietokannoista. Useiden Lapin läänin kirjastojen, museoiden sekä Arktisen keskuksen tietokantojen yhdistelmä Lapponica on hyvä esimerkki uuden tekniikan mahdollisuuksista, joita voidaan lähivuosina soveltaa myös Linnea-verkossa. Kirjastot käyttävät kansalliskirjaston ylläpitämää FINMARC-luettelointiformaattia, jota sovelletaan kautta koko kirjastokentän samoin periaattein. Siksi kuvailutiedot, jotka on kerran tallennettu kansallisbibliografiaan, sopivat lähes sellaisenaan kaikille kirjastoille. Museot ja arkistot käyttävät kirjastojen tavoin omia formaattejaan. Organisaatioiden välisen yhteistyön kannalta on tärkeää, että kuvailutiedot voidaan siirtää jossakin yhteisesti sovittavassa muodossa. FINMARC-formaatin ohella kansalliskirjasto vastaa myös kansainvälisen Dublin Core -metadataformaatin suomalaisesta versiosta Kansallinen elektroninen kirjasto FinELib Kansallisen elektronisen kirjaston ohjelma on opetusministeriön syksyllä 1997 käynnistämä hanke, jonka tehtävänä on hankkia koti- ja ulkomaista verkkoaineistoa tutkimuksen ja opetuksen tueksi sekä parantaa aineiston saatavuutta. Ohjelman avulla halutaan jouduttaa sekä tutkijayhteisön että

18 kirjastojen suunnitelmallista siirtymistä elektronisen informaation käyttöön. Tavoitteena on luopua ennen pitkää elektronisessa muodossa hankittujen julkaisujen ostamisesta painettuina rinnakkaispainoksina. Keväällä 2000 tutkijoiden ja opiskelijoiden käytettävissä oli noin 3000 elektronista lehteä, 80 viitetietokantaa ja useita hakuteoksia. Keskitetystä rahoituksesta huolimatta kysymyksessä on yliopistojen laajamittainen yhteishanke. Toimintaa on rahoitettu tutkimusrahoituksen lisäysohjelmasta. Vuosina opetusministeriö on osoittanut hankkeelle noin 45 miljoonaa markkaa. Yliopistot rahoittavat aineistohankintoja myös itse maksamalla hankintakustannuksista 20 tai 50 prosenttia aineiston mukaan. Hanketta ohjaa eri käyttäjäryhmiä ja toimijoita edustava ohjausryhmä. Vuodesta 2000 lähtien toiminta on vakinaistettu osaksi kansalliskirjaston toimintaa. Keskitetty rahoitus on tarkoitettu ensisijaisesti yliopistoille, mutta konsortiot ovat avoimia myös muille julkisrahoitteisille organisaatioille. Suurimmissa konsortioissa on mukana noin 80 organisaatiota. Yliopistokirjastot ja yliopistojen tutkijat osallistuvat aineistovalintojen sekä periaatteellisten linjausten valmisteluun. Lisäksi käyttäjät ovat olleet mukana aineistonvalinnassa. Myös tutkimuslaitokset ja ammattikorkeakoulut ovat osallistuneet asiantuntijaryhmien työskentelyyn. Kansallisesta elektronisesta kirjastosta on tullut keskeinen osa yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja useiden tutkimuslaitosten digitaalista sisältöpalvelua, mikä näkyy muun muassa siten, että kirjastot ovat alkaneet luopua painettujen rinnakkaislaitosten tilaamisesta voidakseen käyttää säästyvät varat osarahoituksena elektronisten julkaisujen lisenssimaksuihin. Vuoden 2000 lopulla valmistuu käyttöliittymä, joka tarjoaa pääsyn moninaisiin koti- ja ulkomaisiin elektronisiin tietoaineistoihin. Kansallinen elektroninen kirjasto liittyy läheisesti myös virtuaaliyliopistojen ja oppimisympäristöjen kehittämiseen Oppimisympäristöjen kehittäminen Opetusmenetelmien muuttuessa kirjastot integroituvat entistä tiiviimmin opetukseen ja opiskeluun oppimisympäristöissä tai oppimiskeskuksissa, joissa opiskelun ja opetuksen palvelutoiminnat kootaan yhteen. Tutkiva oppiminen ja projektityöskentely edellyttävät opiskelijoilta hyviä tiedonhankintataitoja ja kykyä löytää lähdeaineistoja. Kirjastot tarjoavat sellaisia palveluita, joiden avulla sekä perinteinen painettu aineisto että elektroninen aineisto voidaan löytää. Aineiston löytämiseksi on välttämätöntä, että kirjastot kehittävät helppokäyttöisiä käyttöliittymiä ja antavat tiedonhaun koulutusta. Lisäksi kirjastoilla on tärkeä merkitys elektronisen oppimateriaalin tuotannossa ja muussa elektronisessa julkaisemisessa. Kirjastojen rooli korostuu suunnitteilla olevassa virtuaaliyliopistohankkeessa, joka perustuu opetusministeriön Koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategian tavoitteisiin. Hankkeen avulla on määrä perustaa korkealaatuinen ja kansainvälisesti tunnustettu virtuaaliyliopisto. Tällä tarkoitetaan yliopistojen, yritysten ja tutkimuslaitosten yhteistyössä tuottamia korkeakoulutasoisia elinikäisen opiskelun mahdollistavia koulutuspalveluja, jotka tukeutuvat verkko-opiskeluun. Nämä koulutuspalvelut sisältävät perus- ja jatkotutkintoon johtavaa koulutusta, avoimen yliopiston koulutusta ja täydennyskoulutusta. Verkosto hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa siten, että se mahdollistaa korkeatasoisten, helposti käytettävien neuvonta-, ohjaus- ja oppimateriaali- sekä koulutuspalvelujen hyödyntämisen. FinELibin aineistot muodostavat olennaisen osan virtuaaliyliopiston sisältöpalvelua.

19 Elektroninen julkaiseminen Elektroninen julkaiseminen on uusi kasvava tehtäväkenttä yliopistoissa. Kustannussyistä yliopistojen kannattaa turvautua olemassa oleviin organisaatioihin, joiden toimenkuvaa tarkistetaan sen sijaan, että perustettaisiin kokonaan uusia toimintayksikköjä. Yhteistyö kirjastojen, atkkeskusten ja mahdollisten julkaisutoimintaa hoitavien kustannusyksiköiden kanssa on keskeistä. Kirjastot ovat huolehtineet perinteisesti tietosisällöstä sekä vastanneet näiden sisältöjen kuvailusta ja säilytyksestä. Monilla kirjastoilla on jo nyt keskeinen vastuu yliopistojensa elektronisesta julkaisutoiminnasta. Kirjastojen tulee jatkuvasti kehittää ja vahvistaa elektroniseen julkaisemiseen liittyvää asiantuntemustaan ja organisaatiotaan. Koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategia kehottaa yliopistoja siirtymään elektroniseen julkaisutoimintaan ja organisoimaan sen asianmukaisella tavalla. Strategiassa todetaan: Korkeakouluja kannustetaan perustamaan palveluyksikköjä, jotka kehittävät sisältötuotantoa, tukevat laitoksia mediapalveluin sekä selvittävät ja valvovat osaltaan tekijänoikeuksia ja tuotteistusta ja välittävät aineistoa verkossa. Esim. tieteellisten kirjastojen ja yliopistojen julkaisuyksikköjen toimintaa voidaan laajentaa tähän suuntaan, sillä niillä on jo nykyisin kokemuksia aineistojen tuottamisesta ja kirjastojen osalta elektronisen aineiston verkkovälityksestä Digitointi Tietoyhteiskuntaa käsittelevissä strategioissa korostetaan sisältöjen ja palveluiden merkitystä. Sitran raportissa Elämänlaatu, osaaminen ja kilpailukyky vuodelta 1998 nostettiin kulttuuriperinnön digitointi yhdeksi uuden tietoyhteiskuntastrategian kärkihankkeeksi. Opetusministeriön Koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategiassa vuosille on yhtenä painoalueena digitaalisen tietopääoman kartuttaminen. Myös hallitusohjelmaan on kirjattu laajapohjainen ja poikkihallinnollinen tietoyhteiskunnan sisältöjä kehittävä hanke. Osana tätä hanketta opetusministeriö on asettanut useita työryhmiä, joiden tehtävänä on muun muassa edistää kansallisen kulttuuriperinnön digitointia ja saatavuutta tietoverkkojen kautta. Työryhmät toimivat hallituksen Sisältötuotanto-hankkeen tavoitteiden mukaisesti. Suomen yliopistokirjastojen neuvosto on hyväksynyt Tieteellisten kirjastojen digitoinnin organisointiperiaatteet, joiden mukaan oppimateriaalituotanto ja päivittäispalvelut edellyttävät digitointivalmiuksien kehittämistä kaikissa yliopistokirjastoissa, mutta laajamittainen digitointi, pitkäaikaissäilytys sekä digitoinnin koulutus on järkevää ja taloudellista hoitaa keskitetysti. Myös standardeista tarvitaan yhteistä sopimista, jotta pitkäaikaissäilytys voidaan varmistaa. Kansallisesti ja alueellisesti merkityksellistä aineistoa pyritään siirtämään verkkoon yhteishankkeiden avulla. Tätä varten hankitaan rahoitusta myös ulkoisista lähteistä.

20 2. VISIO JA ARVIOINTIA Yliopistokirjastojen tulevaisuudennäkymät kiteytyvät seuraavaksi visioksi: Yliopistokirjastot ovat Suomen tieteellisen tietopalveluverkon runko. Kirjastot palvelevat yliopistojen lisäksi koko yhteiskuntaa. Tietoverkko liittää kirjastot yhdessä toimivaksi kokonaisuudeksi, jonka piirissä yhteisten kokoelma- ja verkkopalvelujen osuus kasvaa. Palvelut suuntautuvat yhä enemmän suoraan yksittäisille käyttäjille. Kirjastot tarjoavat palveluja omien kokoelmiensa avulla ja välittävät niitä tietoverkon kautta myös muualta. Kirjastot tukevat verkkopalvelujen käyttöä ja huolehtivat lisääntyvästi oman kehysorganisaationsa tuottaman elektronisen tiedon hallinnasta. Paikallisesti kirjastojen palvelut integroituvat muihin tutkimusta, opetusta ja oppimista tukeviin palveluihin. Kansallista tietopalveluverkkoa kehitetään yhtenäiseksi julkisten verkkopalvelujen kokonaisuudeksi, joka kytkee yhteen kaikki toimijat hallinnollisista rajoista riippumatta ja joka tarjoaa joustavan pääsyn verkossa oleviin palveluihin sekä tietoresursseihin. Kansallinen tietopalveluverkko on kiinteä osa globaalia palveluverkkoa. Työryhmä on arvioinut yliopistokirjastojen vahvuuksia ja heikkouksia sekä toisaalta uhkia ja mahdollisuuksia seuraavasti: Vahvuudet Tehokkuus Organisoitu yhteistyö Yhteiset toimintaohjelmat: Kansallinen elektroninen kirjasto Hyvin toimiva yhteinen atk-järjestelmä Kansalliskirjasto ja Varastokirjasto yhteisinä resursseina FUNET/CSC Heikkoudet Voimavarojen niukkuus Hajautetun rahoituksen ja kirjastoverkon kokonaisuuden kehittämisen välinen ristiriita Uuden painetun aineiston puutteelliset kokoelmat Kirjastojen heikko asema yliopistojen sisällä Kirjastojen toimintaprofiilin selkiytymättömyys verkkoympäristössä Henkilöstön vähyys Henkilöstörakenne ei vastaa nykytarpeita Mahdollisuudet Hallituksen tietoyhteiskuntapolitiikka Informaatiotekniikan nopea kehitys Uudet tehtävät opetuksessa ja elektronisessa julkaisemisessa Palvelukysynnän kasvu Uhat Aineiston hintojen jatkuva nousu Ulkopuoliset "vapaamatkustajat" Pitäytyminen vanhoissa ajatusmalleissa Voimavarojen myöntämisen riittämätön kytkentä kirjastojen palveluiden kehittymiseen Huono palkkaus Yliopistokirjastojen nykytilanteen arvioinnissa on syytä kiinnittää huomiota erityisesti seuraaviin rakenteellisiin ja rahoitusta koskeviin kysymyksiin:

KANSALLINEN KOKOELMAKARTTA SUOMEN PROJEKTIN TAUSTOITUS JA YLEISESITTELY. Helsinki, 29.11.2005 Vuokko Palonen

KANSALLINEN KOKOELMAKARTTA SUOMEN PROJEKTIN TAUSTOITUS JA YLEISESITTELY. Helsinki, 29.11.2005 Vuokko Palonen KANSALLINEN KOKOELMAKARTTA SUOMEN PROJEKTIN TAUSTOITUS JA YLEISESITTELY Helsinki, 29.11.2005 Vuokko Palonen Kokoelmakartta yliopistokirjastojen verkoston strategiassa n Strategian (2002-) keskeisiä tavoitteita

Lisätiedot

Taloustilastoinnin perusteista

Taloustilastoinnin perusteista Taloustilastoinnin perusteista Markku Laitinen Korkeakoulukirjastojen talousseminaari 28.11.2012 Taloustilastot päätöksenteon tukena Kirjaston osakkaat johtajat, päättäjät, rahoittajat tarvitsevat tietoa

Lisätiedot

TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT Päivitetty 4.6.2012. Kirjaston käyttö

TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT Päivitetty 4.6.2012. Kirjaston käyttö TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT Päivitetty 4.6.2012 Kirjaston käyttö Kirjastokäynnit kohdeväestö Kirjaston käyttö ja käyttäjät 2.10 Kirjastokäynnit a) Käyntien määrä vuodessa (Kirjastot 0.1 Kirjastotyypit

Lisätiedot

TRITONIA 2012 KALVOT VUOKKO PALONEN & MARITA AHOLA

TRITONIA 2012 KALVOT VUOKKO PALONEN & MARITA AHOLA TRITONIA 2012 KALVOT VUOKKO PALONEN & MARITA AHOLA TRITONIA 2010- Vaasan yliopisto Vaasan ammattikorkeakoulu ÅA i Vasa Åbo Akademi Tritonia, Vaasan tiedekirjasto 2001- ja oppimiskeskus 2004-2010- 3 yliopistoa

Lisätiedot

Kirjastoa kehittämässä yhteistyön tuulia pohjoisesta

Kirjastoa kehittämässä yhteistyön tuulia pohjoisesta Kirjastoa kehittämässä yhteistyön tuulia pohjoisesta AMK-kirjastopäivät 10.6.2010 Maija Koponen ja Marjatta Puustinen Lapin korkeakoulukirjasto Lapin korkeakoulukonserni Korkeakouluyhteisö, jossa mukana

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003

LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 OPETUSMINISTERIÖ 6.9.2000 LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 TAVOITTEET Yliopistojen yhteiset tavoitteet Yliopistojen tehtävät on asetettu

Lisätiedot

Kansalliskirjasto, tietoyhteiskunnan palvelukeskus. Kirjastoverkkopäivän avaus 11.4.2008 Kai Ekholm

Kansalliskirjasto, tietoyhteiskunnan palvelukeskus. Kirjastoverkkopäivän avaus 11.4.2008 Kai Ekholm Kansalliskirjasto, tietoyhteiskunnan palvelukeskus Kirjastoverkkopäivän avaus 11.4.2008 Kai Ekholm Kansalliskirjaston yleiset tavoitteet 1. Vastata lakisääteisistä tehtävistä 2. Toimia kirjastoverkon

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA LAPIN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA

OPETUSMINISTERIÖN JA LAPIN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA OPETUSMINISTERIÖ 29.1.2003 OPETUSMINISTERIÖN JA LAPIN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA LAPIN YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2003 Tavoitteet Yliopistojen

Lisätiedot

Asia: Lausunto raporttiin Opetuksen ja tutkimuksen toimintaympäristö 2020 korkeakoulukirjastojen kehittäminen digitaaliseksi palveluverkoksi.

Asia: Lausunto raporttiin Opetuksen ja tutkimuksen toimintaympäristö 2020 korkeakoulukirjastojen kehittäminen digitaaliseksi palveluverkoksi. 5.2.2010 Opetusministeriö PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO anne.luoto-halvari@minedu.fi Asia: Lausunto raporttiin Opetuksen ja tutkimuksen toimintaympäristö 2020 korkeakoulukirjastojen kehittäminen digitaaliseksi

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN KAUPPAKORKEAKOULUN TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA

OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN KAUPPAKORKEAKOULUN TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA OPETUSMINISTERIÖ 4.9.2001 OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN KAUPPAKORKEAKOULUN TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA TURUN KAUPPAKORKEAKOULUN VOIMAVARAT VUONNA 2002 Tavoitteet

Lisätiedot

Korkeakoulukirjastojen keskitetyt kirjastoverkkopalvelut. 2008 Kristiina Hormia-Poutanen

Korkeakoulukirjastojen keskitetyt kirjastoverkkopalvelut. 2008 Kristiina Hormia-Poutanen Korkeakoulukirjastojen keskitetyt kirjastoverkkopalvelut 2008 Kristiina Hormia-Poutanen Tausta Kansalliskirjasto 2002 seurantaryhmän muistio (2006) Kansalliskirjastosta kirjastoverkon palvelukeskus 1.8.2006

Lisätiedot

Arvoisa juhlayleisö, Mitä tämä voi olla käytännössä?

Arvoisa juhlayleisö, Mitä tämä voi olla käytännössä? 1 Opetusministeri Sari Sarkomaa Historiallisen sanomalehtikirjaston esittelytilaisuus Kansalliskirjastossa (juhlapuhe ja Historiallisen Sanomalehtikirjaston avaus) Aika: 20.11.2007. Tilaisuus alkaa klo

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA LAPIN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA

OPETUSMINISTERIÖN JA LAPIN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA OPETUSMINISTERIÖ 4.9.2001 OPETUSMINISTERIÖN JA LAPIN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA LAPIN YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2002 Tavoitteet Yliopistojen

Lisätiedot

UUSI ARKKITEHTUURI PAREMMAT PALVELUT. Järjestelmäarkkitehtuurihankkeet

UUSI ARKKITEHTUURI PAREMMAT PALVELUT. Järjestelmäarkkitehtuurihankkeet UUSI ARKKITEHTUURI PAREMMAT PALVELUT Järjestelmäarkkitehtuurihankkeet 11.4.2008 Ari Rouvari SISÄLLYS Taustaa Digitaalisen kirjaston määritelmä 2007 Tietohallintostrategia 2007-2008 Tavoitteet Järjestelmäarkkitehtuurihankkeet

Lisätiedot

Korkeakoulukirjastojen RAKE-hanke

Korkeakoulukirjastojen RAKE-hanke Korkeakoulukirjastojen RAKE-hanke 2008 Korkeakoulukirjastojen rakenteellisen kehittämisen hanke Hankkeen tehtävänä on 1. hahmotella korkeakoulukirjastojen organisoituminen uudistuvassa korkeakoululaitoksessa

Lisätiedot

Alueellinen toiminta Maakuntakirjastotoiminta. Yleisten kirjastojen neuvosto 17.4.2015 Asko Rossi

Alueellinen toiminta Maakuntakirjastotoiminta. Yleisten kirjastojen neuvosto 17.4.2015 Asko Rossi Alueellinen toiminta Maakuntakirjastotoiminta Yleisten kirjastojen neuvosto 17.4.2015 Asko Rossi Uusi Kirjastolaki ja asetus 1.1.2017 OKM 2014 kirjastopäivät / Maija Berndtsonin esiselvitys on hänen näkemys,

Lisätiedot

Tieteellisten kirjastojen yhteistilasto. Kirjastotilastotietokanta - KITT Biblioteksstatistikdatabasen - BIS Library Statistics Database - LISDA

Tieteellisten kirjastojen yhteistilasto. Kirjastotilastotietokanta - KITT Biblioteksstatistikdatabasen - BIS Library Statistics Database - LISDA Tieteellisten kirjastojen yhteistilasto Kirjastotilastotietokanta - KITT Biblioteksstatistikdatabasen - BIS Library Statistics Database - LISDA Kirjastotilastoinnin prosessikuvaus Yhteistilastoprosessi

Lisätiedot

Sähköisen aineiston pitkäaikaissäilytystä ja käyttöä koskeva työryhmä

Sähköisen aineiston pitkäaikaissäilytystä ja käyttöä koskeva työryhmä Digitaalisen kirjaston verkkopalveluryhmä Muistio 12.9.2007 Liite 1 Sähköisen aineiston pitkäaikaissäilytystä ja käyttöä koskeva työryhmä Verkkopalveluryhmä 12.9.2007 Esa-Pekka Keskitalo Jäsenet Puheenjohtaja

Lisätiedot

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Tavoitetila Sipilän hallitusohjelman 2025-tavoite Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta.

Lisätiedot

Valtakunnalliset kaukopalvelupäivät. Katsaus SYKEn kaukopalveluun ja kokoelmien jakamiseen

Valtakunnalliset kaukopalvelupäivät. Katsaus SYKEn kaukopalveluun ja kokoelmien jakamiseen Valtakunnalliset kaukopalvelupäivät 11.5.2011 Katsaus SYKEn kaukopalveluun ja kokoelmien jakamiseen Elisa Paavilainen i SYKE verkossa www.ymparisto.fi/syke www.miljo.fi/syke www.environment.fi/syke Monitieteisyyttä,

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus

Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus Opetus- ja kulttuuriministeriön toimialan tietohallinnon yhteistyökokous 25.5.2011 Kansallinen digitaalinen kirjasto: taustaa Kansallinen tietoyhteiskuntastrategia

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus. Digiajasta ikuisuuteen -seminaari 13.12.2011 Minna Karvonen

Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus. Digiajasta ikuisuuteen -seminaari 13.12.2011 Minna Karvonen Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus Digiajasta ikuisuuteen -seminaari 13.12.2011 Minna Karvonen Kansallinen digitaalinen kirjasto: taustaa Hallitusohjelma: Kirjastoja kehitetään vastaamaan

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA KUOPION YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA

OPETUSMINISTERIÖN JA KUOPION YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA OPETUSMINISTERIÖ 4.9.2001 OPETUSMINISTERIÖN JA KUOPION YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA KUOPION YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2002 Tavoitteet Yliopistojen

Lisätiedot

Kansalliskirjasto, Fabianian kokoushuone, Yliopistokatu 1, 2krs, Huone C222

Kansalliskirjasto, Fabianian kokoushuone, Yliopistokatu 1, 2krs, Huone C222 Kansallinen elektroninen kirjasto ESITYSLISTA 3/2008 1 (5) OHJAUSRYHMÄN KOKOUS 3/2008 Aika 15.9.2008 klo 12.00 15.00 Paikka Läsnä Esittelijä Kansalliskirjasto, Fabianian kokoushuone, Yliopistokatu 1, 2krs,

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto: katsaus kokonaisuuteen

Kansallinen digitaalinen kirjasto: katsaus kokonaisuuteen Kansallinen digitaalinen kirjasto: katsaus kokonaisuuteen Minna Karvonen Kirjastojen tietojärjestelmät -koulutuspäivät 20.9.2012 Kansallinen digitaalinen kirjasto: taustaa Hallitusohjelman kirjaukset:

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriön puheenvuoro Leena Vestala, johtaja. 17.05.2010 Tampereen yliopiston kirjaston 85-vuotisjuhlaseminaari

Opetus- ja kulttuuriministeriön puheenvuoro Leena Vestala, johtaja. 17.05.2010 Tampereen yliopiston kirjaston 85-vuotisjuhlaseminaari Opetus- ja kulttuuriministeriön puheenvuoro Leena Vestala, johtaja 17.05.2010 Tampereen yliopiston kirjaston 85-vuotisjuhlaseminaari Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen Haasteina mm. toimintaympäristön

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA

OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA OPETUSMINISTERIÖ 29.1.2003 OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA TURUN YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2003 Tavoitteet Yliopistojen

Lisätiedot

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation DM 607668 03-2011 Expertise and networks for innovations Tekes services Funding for innovative R&D and business Networking Finnish and global

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA OULUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA

OPETUSMINISTERIÖN JA OULUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA OPETUSMINISTERIÖ 29.1.2003 OPETUSMINISTERIÖN JA OULUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA OULUN YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2003 Tavoitteet Yliopistojen

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA TAMPEREEN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA

OPETUSMINISTERIÖN JA TAMPEREEN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA OPETUSMINISTERIÖ 29.1.2003 OPETUSMINISTERIÖN JA TAMPEREEN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA TAMPEREEN YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2003 Tavoitteet

Lisätiedot

Yliopistokirjastojen verkoston Osaamiskartta. Osaamistarvekartta osaamisen suunnittelun näkökulmasta

Yliopistokirjastojen verkoston Osaamiskartta. Osaamistarvekartta osaamisen suunnittelun näkökulmasta Yliopistokirjastojen verkoston Osaamiskartta Osaamistarvekartta osaamisen suunnittelun näkökulmasta Osaamistarvekartta yliopistokirjastoissa: kokemukset ja näkemykset jaossa Suomen yliopistokirjastojen

Lisätiedot

KUVATAIDEAKATEMIAN KIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA

KUVATAIDEAKATEMIAN KIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA KUVATAIDEAKATEMIAN KIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA Kokoelmapolitiikka on voimassa 29.8.2011 alkaen. 1. KOKOELMAPOLITIIKAN TARKOITUS JA TAVOITTEET Kokoelmapolitiikan yhtenä tarkoituksena on olla apuna kirjaston

Lisätiedot

10. Yliopisto-opetus ja -tutkimus

10. Yliopisto-opetus ja -tutkimus 10. Yliopisto-opetus ja -tutkimus S e l v i t y s o s a : Yliopistojen, teknillisten korkeakoulujen, kauppakorkeakoulujen ja taidekorkeakoulujen (jäljempänä yliopistot) kehittäminen perustuu korkeakoululaitoksen

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

Lausuntolomake Pvm: 11.3.2015 Standardiehdotus: ISO 2789 käännös

Lausuntolomake Pvm: 11.3.2015 Standardiehdotus: ISO 2789 käännös Lausuntolomake Pvm:.3.05 Standardiehdotus: ISO 789 käännös 7) 3.).. yl Academic libraray = Tieteellinen kirjasto - määritelmä on liian suppea, sen pitäisi sisältää myös tieteelliset erikoiskirjastot:...

Lisätiedot

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012 Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 11.12.2012 Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: kansallista perustaa Hallitusohjelman kirjaukset: kirjastojen kehittäminen

Lisätiedot

Kyselyt 2010. Käyttäjäkysely 2010. Keskustelu- ja tiedotustilaisuus 17.6.2010

Kyselyt 2010. Käyttäjäkysely 2010. Keskustelu- ja tiedotustilaisuus 17.6.2010 Kyselyt 2010 Käyttäjäkysely 2010 Keskustelu- ja tiedotustilaisuus 17.6.2010 Mitä luvassa tänään? Tavoite: saada kirjastojen näkemys kyselyn hyödyistä ja ongelmista jatkoa varten Lyhyt katsaus käyttäjäkyselyn

Lisätiedot

Kansallinen kokoelmapolitiikka ja aineistojen yhteiskäyttö Ari Muhonen Kaukopalvelupäivät 2013 16.5.2013

Kansallinen kokoelmapolitiikka ja aineistojen yhteiskäyttö Ari Muhonen Kaukopalvelupäivät 2013 16.5.2013 Kansallinen kokoelmapolitiikka ja aineistojen yhteiskäyttö Ari Muhonen Kaukopalvelupäivät 2013 16.5.2013 Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi 31.5.2013 1 Kirjaston ydintoiminnot ASIAKKAAT KOKOELMA-

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011 634/2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Selvitys sähköisen arkistoinnin haasteista

Selvitys sähköisen arkistoinnin haasteista TOIMINTA JA HALLINTO 2006:32 Selvitys sähköisen arkistoinnin haasteista Käräjäoikeuksien tilanteen kartoitus OIKEUSMINISTERIÖN TOIMINTA JA HALLINTO 2006:32 Selvitys sähköisen arkistoinnin haasteista Käräjäoikeuksien

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto: tilannekatsaus

Kansallinen digitaalinen kirjasto: tilannekatsaus Suomen VIII Arkistopäivät 18.5.2010 Jyväskylässä Kansallinen digitaalinen kirjasto: tilannekatsaus Suunnittelija Tapani Sainio www.kdk2011.fi Kansallinen digitaalinen kirjasto parantaa kirjastojen, arkistojen

Lisätiedot

Kansallisen metatietovarannon (yhteisluettelo) tilannekatsaus. Nina Hyvönen 22.11.2011 Linnea2-konsortio

Kansallisen metatietovarannon (yhteisluettelo) tilannekatsaus. Nina Hyvönen 22.11.2011 Linnea2-konsortio Kansallisen metatietovarannon (yhteisluettelo) tilannekatsaus Nina Hyvönen 22.11.2011 Linnea2-konsortio Tavoiteltavat hyödyt Luo edellytyksiä kirjastojärjestelmäarkkitehtuurin muutokselle. Tehostaa kirjastojen

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

3.9.2010 Kansalliskirjasto KIRJASTOJEN YHTEISET PALVELUT JA TALOUDEN SEURANTA. Kirjastojen yhteiset palvelut on kuvattu liitteessä 1.

3.9.2010 Kansalliskirjasto KIRJASTOJEN YHTEISET PALVELUT JA TALOUDEN SEURANTA. Kirjastojen yhteiset palvelut on kuvattu liitteessä 1. 3.9.2010 Kansalliskirjasto KIRJASTOJEN YHTEISET PALVELUT JA TALOUDEN SEURANTA Kirjastojen yhteiset palvelut on kuvattu liitteessä 1. 1. Tausta YLIOPISTOUUDISTUS Uusi yliopistolaki astui voimaan 1. tammikuuta

Lisätiedot

Erikoiskirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013

Erikoiskirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Erikoiskirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Hyvä asiakkaamme! Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa

Lisätiedot

Ulkomaisten julkaisu- ja viittaustietokantojen hankinta

Ulkomaisten julkaisu- ja viittaustietokantojen hankinta JURE-rekisteri Ulkomaisten julkaisu- ja viittaustietokantojen hankinta Tutkimuksen tietohallinto tutkijan tukena seminaari 16.3.2010 Paula Mikkonen, suunnittelija FinELib JURE-sitaatioindeksiryhmän toimieksianto

Lisätiedot

Varastokirjasto - ei varasto vaan kirjasto. STKS:n seminaari 20.1.2011

Varastokirjasto - ei varasto vaan kirjasto. STKS:n seminaari 20.1.2011 Varastokirjasto - ei varasto vaan kirjasto STKS:n seminaari 20.1.2011 Taustaa Varastokirjasto perustettiin Kuopioon 1989 helpottamaan yliopistokirjastojen tilaongelmia (-> useita komiteanmietintöjä tilaongelmista

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto. Ajankohtaisseminaari digitoinnista 11.2.2009 Minna Karvonen

Kansallinen digitaalinen kirjasto. Ajankohtaisseminaari digitoinnista 11.2.2009 Minna Karvonen Kansallinen digitaalinen kirjasto Ajankohtaisseminaari digitoinnista 11.2.2009 Minna Karvonen Digitaalisia kirjastoja koskeva Euroopan unionin toiminta - kuinka kulttuuriaineistojen ja tieteellisen tiedon

Lisätiedot

Kuinka tutkijat hakevat tietoa Aaltoyliopiston

Kuinka tutkijat hakevat tietoa Aaltoyliopiston Kuinka tutkijat hakevat tietoa Aaltoyliopiston kauppakorkeakoulussa Taloustieteellisten aineistojen sisällönkuvailupäivä Toukokuu 2012 Juha Holopainen email: juha.holopainen@aalto.fi FinELib toteutti syys-lokakuussa

Lisätiedot

Liite 1. Sopijaosapuolet

Liite 1. Sopijaosapuolet Liite 1. Sopijaosapuolet Aalto-yliopisto, Y-tunnus 0245902-6 Arkistolaitos, Y-tunnus 0245885-9 Eduskunnan kanslia, Y-tunnus 0245977-1 Helsingin yliopisto, Y-tunnus 0313471-7 Itä-Suomen yliopisto, Y-tunnus

Lisätiedot

Kirjastoverkkopalvelut-TOSU 2012 Kärki- ja kehittämishankkeet. Kristiina Hormia-Poutanen Sektorikokous 17.1.2012

Kirjastoverkkopalvelut-TOSU 2012 Kärki- ja kehittämishankkeet. Kristiina Hormia-Poutanen Sektorikokous 17.1.2012 Kirjastoverkkopalvelut-TOSU 2012 Kärki- ja kehittämishankkeet Kristiina Hormia-Poutanen Sektorikokous 17.1.2012 KDK-Asiakasliittymä Konsortion toiminnan kehittäminen OS-ohjelmistoratkaisujen kartoitus,

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003

HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 OPETUSMINISTERIÖ 6.9.2000 HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 TAVOITTEET Yliopistojen yhteiset tavoitteet Yliopistojen tehtävät on asetettu yliopistolaissa

Lisätiedot

Kansalliskirjaston keskitetyt kirjastoverkkopalvelut nykytila ja tulevaisuudennäkymiä

Kansalliskirjaston keskitetyt kirjastoverkkopalvelut nykytila ja tulevaisuudennäkymiä Kansalliskirjaston keskitetyt kirjastoverkkopalvelut nykytila ja tulevaisuudennäkymiä Korkeakoulukirjastojen johtajien neuvottelupäivät 10.2.2009 Kristiina Hormia-Poutanen Korkeakouluverkon muutokset -

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA JOENSUUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA

OPETUSMINISTERIÖN JA JOENSUUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA OPETUSMINISTERIÖ 29.1.2003 OPETUSMINISTERIÖN JA JOENSUUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA JOENSUUN YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2003 Tavoitteet

Lisätiedot

UNIPOLI TAMPERE -SOPIMUS

UNIPOLI TAMPERE -SOPIMUS UNIPOLI TAMPERE TAMPEREEN YLIOPISTO TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Krista TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Varantola PIRKANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU 2.10.2007 UNIPOLI TAMPERE -SOPIMUS Allekirjoitettu 16.8.2006

Lisätiedot

Kohti uusia kelpoisuusvaatimuksia

Kohti uusia kelpoisuusvaatimuksia Kohti uusia kelpoisuusvaatimuksia KIRJASTONJOHTAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 1.-2.10.2009 Joensuu Kirsti Kekki, kulttuuriasiainneuvos Opetusministeriö http://www.minedu.fi/opm/kirjastot/kirjastoalan_koulutus/

Lisätiedot

Miten nykyinen kirjastolainsäädäntö vastaa kirjastojen tarpeisiin? Saavutettavuus, tasa-arvo, kirjastoverkko

Miten nykyinen kirjastolainsäädäntö vastaa kirjastojen tarpeisiin? Saavutettavuus, tasa-arvo, kirjastoverkko Miten nykyinen kirjastolainsäädäntö vastaa kirjastojen tarpeisiin? Saavutettavuus, tasa-arvo, kirjastoverkko Aluekirjastopäällikkö Päivi Rasinkangas Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto Kohti uutta

Lisätiedot

Metatieto mihin ja miten? Juha Hakala Helsingin yliopiston kirjasto juha.hakala@helsinki.fi

Metatieto mihin ja miten? Juha Hakala Helsingin yliopiston kirjasto juha.hakala@helsinki.fi Metatieto mihin ja miten? Juha Hakala Helsingin yliopiston kirjasto juha.hakala@helsinki.fi Sisältö Metatiedon määrittely Metatiedon käytöstä Metatietoformaatit MARC, Dublin Core, IEEE LOM Elektronisten

Lisätiedot

Kirjastojen yhteisten palvelujen ohjauksen uudistaminen. Annu Jauhiainen Kirjastoverkkopäivät 23.10.2012

Kirjastojen yhteisten palvelujen ohjauksen uudistaminen. Annu Jauhiainen Kirjastoverkkopäivät 23.10.2012 Kirjastojen yhteisten palvelujen ohjauksen uudistaminen Annu Jauhiainen Kirjastoverkkopäivät 23.10.2012 Kirjastojen yhteiset palvelut Kansalliskirjasto Kirjastoverkkopalvelut Johtaminen Talous Viestintä

Lisätiedot

Kysely yliopisto- ja ammattikorkeakoulukirjastoille

Kysely yliopisto- ja ammattikorkeakoulukirjastoille Kysely yliopisto- ja ammattikorkeakoulukirjastoille Korkeakoulukirjastojen määrä, rakenne, rahoitus ja hallinto Korkeakoulukirjastojen rakenteellisen kehittämisen hankkeen työryhmä 7.10.2008 Vastausten

Lisätiedot

KOTA-AMKOTA seminaari 26.10.2011 Tuomo Meriläinen Hallintojohtaja Itä-Suomen yliopisto. Korkeakoulujen strategiatyö - seuranta ja tilastotieto

KOTA-AMKOTA seminaari 26.10.2011 Tuomo Meriläinen Hallintojohtaja Itä-Suomen yliopisto. Korkeakoulujen strategiatyö - seuranta ja tilastotieto KOTA-AMKOTA seminaari 26.10.2011 Tuomo Meriläinen Hallintojohtaja Itä-Suomen yliopisto Korkeakoulujen strategiatyö - seuranta ja tilastotieto Itä-Suomen yliopiston strategia Uusi Itä-Suomen yliopisto aloitti

Lisätiedot

Kriittinen menestystekijä Tavoite 2015 Mittari Vastuu Aikataulu ja raportointi

Kriittinen menestystekijä Tavoite 2015 Mittari Vastuu Aikataulu ja raportointi 1 Strategia vuosille 2013 2017 Tarkistetut tavoitteet 2015 Missio: Neuvoston tehtävä on tukea ja kehittää yliopistokirjastoja tutkimusta ja opetusta edistävinä asiantuntijaorganisaatioina. Neuvosto on

Lisätiedot

10. Yliopisto-opetus ja -tutkimus

10. Yliopisto-opetus ja -tutkimus 10. Yliopisto-opetus ja -tutkimus S e l v i t y s o s a : Yliopistojen, teknillisten korkeakoulujen, kauppakorkeakoulujen ja taidekorkeakoulujen (jäljempänä yliopistot) kehittäminen perustuu korkeakoululaitoksen

Lisätiedot

Museoiden keskustelutilaisuus 20.8.2009. Kansalliskirjasto Museovirasto Arkistolaitos

Museoiden keskustelutilaisuus 20.8.2009. Kansalliskirjasto Museovirasto Arkistolaitos Museoiden keskustelutilaisuus 20.8.2009 Kansalliskirjasto Museovirasto Arkistolaitos AGENDA Mikä KDK:n asiakasliittymä? Mitä asiakkaat siitä saavat? tiedonhaku Palvelut Europeana ja muut ulkoiset järjestelmät

Lisätiedot

Yleiset kirjastot Perustietopaketti

Yleiset kirjastot Perustietopaketti Yleiset kirjastot Perustietopaketti Kirjastoverkosto Lainsäädäntö Rahoitus Hallinto Päivitetty 17.8.2015/Tarja Ahlgren Kirjastoverkosto KUNNALLISET KIRJASTOT = YLEISET KIRJASTOT Yleisten kirjastojen keskuskirjasto.

Lisätiedot

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto Oppijan polku - kohti eoppijaa Mika Tammilehto Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020 Asiakaspalvelun

Lisätiedot

Kansalliskirjasto, Fabianian auditorio, Yliopistokatu 1, 2. krs, Huone C221

Kansalliskirjasto, Fabianian auditorio, Yliopistokatu 1, 2. krs, Huone C221 Kansallinen elektroninen kirjasto ESITYSLISTA 1/2008 1 (5) OHJAUSRYHMÄN KOKOUS 1/2008 Aika 14.2.2008 klo 14.00 16.00 Paikka Läsnä Esittelijä Kansalliskirjasto, Fabianian auditorio, Yliopistokatu 1, 2.

Lisätiedot

Kansalliskirjaston ATThankkeet

Kansalliskirjaston ATThankkeet Kansalliskirjaston ATThankkeet Esa-Pekka Keskitalo Asiantuntijaseminaari 28.4.2015 Avoin tiede tarkoittaa avoimien toimintamallien käyttämistä tieteellisessä tutkimuksessa. Keskeinen tavoite on tutkimustulosten,

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

ASIAKASLIITTYMÄ. Erikoiskirjastokokous 21.10.2009. Ari Rouvari Kansalliskirjasto

ASIAKASLIITTYMÄ. Erikoiskirjastokokous 21.10.2009. Ari Rouvari Kansalliskirjasto ASIAKASLIITTYMÄ Erikoiskirjastokokous 21.10.2009 Ari Rouvari Kansalliskirjasto AGENDA Mikä asiakasliittymä? Mitä asiakkaille? Mitä kirjastoille, museoille ja arkistoille? Miten? Asiakasliittymän ja yhteisluettelon

Lisätiedot

Miten nykyinen kirjastolainsäädäntö vastaa kirjastojen tarpeisiin? Osaaminen, kirjastoammatillisuuden merkitys, kehittäminen, johtaminen

Miten nykyinen kirjastolainsäädäntö vastaa kirjastojen tarpeisiin? Osaaminen, kirjastoammatillisuuden merkitys, kehittäminen, johtaminen Miten nykyinen kirjastolainsäädäntö vastaa kirjastojen tarpeisiin? Osaaminen, kirjastoammatillisuuden merkitys, kehittäminen, johtaminen Kirjastopalveluiden johtaja Jouni Pääkkölä Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto,

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto

Kansallinen digitaalinen kirjasto Kansallinen digitaalinen kirjasto 25.9.2008 Minna Karvonen Kansallinen digitaalinen kirjasto hankkeen tausta Kansalliset linjaukset velvoittavat kirjastojen, arkistojen ja museoiden tietovarantojen digitoinnin

Lisätiedot

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää 40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää Työryhmä 6. Aikuisohjauksella tukea elinikäiseen opiskeluun ja työurien pidentämiseen 23.3.2012 1 Työryhmän ohjelma 9.00 Avaus 9.10 Opin ovista

Lisätiedot

ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia

ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA - TVT - strategia YLEISTÄ Ajanmukaisen tieto- ja viestintätekniikan riittävä hallitseminen on yksi merkittävimmistä yksilön elinikäisen oppimisen avaintaidoista

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

Suomalaiset lehdet ja avoimen julkaisemisen rahoitus

Suomalaiset lehdet ja avoimen julkaisemisen rahoitus Suomalaiset lehdet ja avoimen julkaisemisen rahoitus Julkaisujen avoimuus -työryhmä, 18.9.2014 Jyrki Ilva (jyrki.ilva@helsinki.fi) Raportti ministeriölle Avoin saatavuus -työryhmän suositukset (marraskuu

Lisätiedot

MAAKUNTAKIRJASTO- TOIMINTA 2007-2012 PORIN KAUPUNGINKIRJASTO- SATAKUNNAN MAAKUNTAKIRJASTO

MAAKUNTAKIRJASTO- TOIMINTA 2007-2012 PORIN KAUPUNGINKIRJASTO- SATAKUNNAN MAAKUNTAKIRJASTO MAAKUNTAKIRJASTO- TOIMINTA 2007-2012 PORIN KAUPUNGINKIRJASTO- SATAKUNNAN MAAKUNTAKIRJASTO 24.1.2007 MAAKUNTAKIRJASTOTOIMINTA KIRJASTOSTRATEGIASSA 2006-2012 Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjaston

Lisätiedot

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa)

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa) Tutkimuksen laadunvarmistus laitostasolla: Itsearviointi Tutkimuksen laadunvarmistukseen ja laadun arviointiin liittyvä kysely on tarkoitettu vastattavaksi perusyksiköittäin (laitokset, osastot / laboratoriot,

Lisätiedot

KAMUT: Muistiorganisaatioiden tietovarannot yhteiskäyttöön. ÄLYÄ VERKOSSA - WEB INTELLIGENCE Tiedekeskus Heureka, Vantaa 2.-3.9.

KAMUT: Muistiorganisaatioiden tietovarannot yhteiskäyttöön. ÄLYÄ VERKOSSA - WEB INTELLIGENCE Tiedekeskus Heureka, Vantaa 2.-3.9. KAMUT: Muistiorganisaatioiden tietovarannot yhteiskäyttöön ÄLYÄ VERKOSSA - WEB INTELLIGENCE Tiedekeskus Heureka, Vantaa 2.-3.9.2004 Muistiorganisaatiot KAMUT = kirjastot, arkistot ja museot ekam yhteistyö

Lisätiedot

Hankinta- ja kokoelmayhteistyö Lapin korkeakoulukirjastossa

Hankinta- ja kokoelmayhteistyö Lapin korkeakoulukirjastossa Hankinta- ja kokoelmayhteistyö Lapin korkeakoulukirjastossa Esitys Kaukopalvelupäivillä Oulussa 16.5.2013 Outi Vaattovaara Lapin korkeakoulukirjasto Taustaa Perustettu 2010, yksi Lapin korkeakoulukonsernin

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 SUOMALAINEN KORKEAKOULULAITOS 2020 Suomalainen korkeakoululaitos on vuonna 2020 laadukkaampi, vaikuttavampi,

Lisätiedot

Erikoiskirjastojen vastaajat palvelukyselyssä 2010. Päivi Jokitalo Kansalliskirjasto. Kirjastoverkkopalvelut paivi.jokitalo@helsinki.

Erikoiskirjastojen vastaajat palvelukyselyssä 2010. Päivi Jokitalo Kansalliskirjasto. Kirjastoverkkopalvelut paivi.jokitalo@helsinki. Erikoiskirjastojen vastaajat palvelukyselyssä 2010 Päivi Jokitalo Kansalliskirjasto. Kirjastoverkkopalvelut paivi.jokitalo@helsinki.fi Tammikuu 2011 Palvelukyselyn vastaajat sektoreittain yleinen kirjasto

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto - toiminnan säädöspohja. Tekijänoikeusneuvos Viveca Still

Kansallinen digitaalinen kirjasto - toiminnan säädöspohja. Tekijänoikeusneuvos Viveca Still Kansallinen digitaalinen kirjasto - toiminnan säädöspohja Tekijänoikeusneuvos Viveca Still Kansallisen digitaalisen kirjaston säädöspohjasta yleisesti Ei erillistä säädöspohjaa Tulevaisuuden tarve? Organisatoriset,

Lisätiedot

Vuokko Palonen & Ann-Sofie Källund

Vuokko Palonen & Ann-Sofie Källund Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteinen kirjasto toteutui Vaasassa Vuokko Palonen & Ann-Sofie Källund Vaasan yliopiston, Åbo Akademin ja Hankenin yhteinen Tritonia laajeni vuoden 2010 alusta alkaen

Lisätiedot

Suomalais-venäläinen kulttuurifoorumi. Hämeenlinna 2010. Teemaseminaari: Kirjastoalan yhteistyö Suomen ja Venäjän välillä

Suomalais-venäläinen kulttuurifoorumi. Hämeenlinna 2010. Teemaseminaari: Kirjastoalan yhteistyö Suomen ja Venäjän välillä Suomalais-venäläinen kulttuurifoorumi. Hämeenlinna 2010. Teemaseminaari: Kirjastoalan yhteistyö Suomen ja Venäjän välillä Yleiset kirjastot Perustietopaketti Kirjastoverkosto Lainsäädäntö Rahoitus Hallinto

Lisätiedot

KAISA-TALO HELSINGIN YLIOPISTON KESKUSTAKAMPUKSEN KIRJASTO

KAISA-TALO HELSINGIN YLIOPISTON KESKUSTAKAMPUKSEN KIRJASTO KAISA-TALO HELSINGIN YLIOPISTON KESKUSTAKAMPUKSEN KIRJASTO 14.12.2009 Kaisatalo hanke Visio Keskustakampuksen tiedekirjasto on opiskelijoiden ja tutkijoiden arvostama tutkimus-, opiskelu- ja työskentely-ympäristö,

Lisätiedot

Sakari Karjalainen Korkeakoulujen kehittäminen OECDarvioinnin

Sakari Karjalainen Korkeakoulujen kehittäminen OECDarvioinnin Sakari Karjalainen Korkeakoulujen kehittäminen OECDarvioinnin suositusten pohjalta KOHTI UUTTA KORKEAKOULULAITOSTA Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen seminaari 28.2.2007 OECD:n arviointi kolmannen

Lisätiedot

Avoimen tieteen ja tutkimuksen edistäminen periaatetasolta käytännön toimiin

Avoimen tieteen ja tutkimuksen edistäminen periaatetasolta käytännön toimiin Avoimen tieteen ja tutkimuksen edistäminen periaatetasolta käytännön toimiin Opetusneuvos Juha Haataja Avoin tutkimusdata ja aineistonhallinta ihmistieteissä seminaari Tampereen yliopisto 1.12.2014 Tiekartta

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

SUOMEN YLIOPISTOKIRJASTOJEN NEUVOSTON KOKOUS

SUOMEN YLIOPISTOKIRJASTOJEN NEUVOSTON KOKOUS KOKOUSMUISTIO 15.8.2002 Irma Reijonen SUOMEN YLIOPISTOKIRJASTOJEN NEUVOSTON KOKOUS Aika: Maanantai 17.6.2002 kello 13.30 17.00 Paikka: Åbo Akademin kirjasto, Tuomiokirkkokatu 2-4 Osallistujat: Eeva-Liisa

Lisätiedot

Kirjastojen muuttuva toimintaympäristö haastaa perinteiset mittaustavat

Kirjastojen muuttuva toimintaympäristö haastaa perinteiset mittaustavat Kirjastojen muuttuva toimintaympäristö haastaa perinteiset mittaustavat Kirjastonjohtajien neuvottelupäivät, Lahti 1.10.2015 Markku Laitinen, Kansalliskirjasto markku.laitinen@helsinki.fi Toimintaympäristön

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

KUOPION YLIOPISTON JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003

KUOPION YLIOPISTON JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 OPETUSMINISTERIÖ 6.9.2000 KUOPION YLIOPISTON JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 TAVOITTEET Yliopistojen yhteiset tavoitteet Yliopistojen tehtävät on asetettu yliopistolaissa ja

Lisätiedot

Kokouksen esityslistaa muutettiin siten, että seuraavista kokouksista sopiminen siirrettiin kohdaksi 4. Muutoin esityslista hyväksyttiin.

Kokouksen esityslistaa muutettiin siten, että seuraavista kokouksista sopiminen siirrettiin kohdaksi 4. Muutoin esityslista hyväksyttiin. PÖYTÄKIRJA 6/98 Kansallinen elektroninen kirjasto Ohjausryhmän kokous 28.8.1998 klo 10-13.15 Läsnä: Päivi Kytömäki (pj.), Kai Ekholm, Paul Fogelberg, Riitta Huuhtanen, Annu Jylhä-Pyykönen, Sinikka Koskiala,

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus 4.12.2013 Pasi Rentola Ammatillisen koulutuksen rahoituksen kokonaisuus Oppilaitosmuotoinen ammatillinen peruskoulutus 1,662 mrd. euroa Oppilaitosmuotoinen ammatillinen

Lisätiedot

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region KESKIMAA 90 VUOTTA Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region OECD/IMHE 2006 ESITYKSEN RAKENNE 1. Hankkeen tarkoitus ja toteutus 2. OECD:n

Lisätiedot

Kansallinen radio- ja televisioarkisto. Tietoisku Radioinsinööriseuran senioreille 14.1.2009

Kansallinen radio- ja televisioarkisto. Tietoisku Radioinsinööriseuran senioreille 14.1.2009 Kansallinen radio- ja televisioarkisto Tietoisku Radioinsinööriseuran senioreille 14.1.2009 Lasse Vihonen 29.12.2008 Uusi kulttuuriaineistolaki Laki kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Sähköisen julkaisemisen palvelut TSV:llä nyt ja tulevaisuudessa. Johanna Lilja 28.9.2015

Sähköisen julkaisemisen palvelut TSV:llä nyt ja tulevaisuudessa. Johanna Lilja 28.9.2015 Sähköisen julkaisemisen palvelut TSV:llä nyt ja tulevaisuudessa Johanna Lilja 28.9.2015 Sähköisten julkaisupalvelujen historiaa TSV:llä Elektra-yhteistyö 1997 alkaen 2014: 32 lehteä OJS-julkaisualustan

Lisätiedot