Terveysteknologian toimialaraportti 2007

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Terveysteknologian toimialaraportti 2007"

Transkriptio

1 Terveen teknologian tekijät Terveysteknologian toimialaraportti 2007

2 Terveen teknologian tekijät Toimialaraportti 2007 Terveysteknologian Liitto ry - FIHTA

3 Tämän teoksen osittainenkin kopioiminen ja saattaminen yleisön saataviin on tekijänoikeuslain (404/61, siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen) mukaisesti kielletty ilman nimenomaista lupaa. Lupia teoksen osittaiseen valokopiointiin myöntää tekijöiden ja kustantajien valtuuttamana KOPIOSTO ry. Muuhun käyttöön luvat on kysyttävä suoraan kunkin teoksen oikeudenhaltijoilta. JULKAISIJA Terveysteknologian Liitto ry - FiHTA Eteläranta Helsinki puh ISBN (painettu) ISBN (pdf) Terveysteknologian Liitto ry - FiHTA Ulkoasu: Incognito Taitto: DTPage Oy Paino: Libris Oy, Helsinki 2007 TERVEEN TEKNOLOGIAN TEKIJÄT

4 Sisältö Saatteeksi... 5 OSA 1 Toimintaympäristö terveysteknologia ja terve yhteiskunta Terveysteknologia ja yhteiskuntapolitiikka Tavoitteena hyvinvointi ja kilpailukyky... 9 OSA 2 Toimialan kuva monipuolinen korkean teknologian kasvuala Toimialan kehityspiirteet ja tunnusluvut Sähköiset diagnostiset ja valvontalaitteet Röngenlaitteet ja radiologiset laitteet Lääkintäkalusteet Kirurgiset Instrumentit, hammashoidon välineet ja mekanoterapeuttiset välineet Lääkinnälliset apuvälineet In vitro -diagnostiikkaan liittyvät laitteet, järjestelmät, tutkimusvälineet, ja reagenssit ehealth terveydenhuollon ICT-järjestelmät Urheiluvälineet OSA 3 Tulevaisuuden kehityspolkuja ja innovaatiohaasteita Terveysteknologian tutkimus- ja kehitystyö Terveydenhoitojärjestelmän innovaatiot ja niiden merkitys Terveysteknologian ennakointeja OSA 4 Menestyksen perustana teknologiakehitys ja yhteistyö Kansalliset tutkimus- ja teknologiaohjelmat Teollisuuden yhteistyön alustoja EU:ssa Kasvu ja hyvinvointi EU:n strategisena tavoitteena Terveysteknologian aihekokonaisuus ehealth Tutkimushankkeiden toteuttamisen puitteet Biotieteiden ja informaatioteknologian yhdistyvät alueet LIITE 1. Suomen lääkintätekniikan ja terveysteknologian tuotteiden luokittelu... 65

5 TERVEEN TEKNOLOGIAN TEKIJÄT

6 Saatteeksi Terveysteknologia Suomessa on vahvasti kehittyvä ja muuntuva sirpaleinen useamman liiketoimintasektorin muodostama toimiala. Tämä monipuolisuus on toisaalta mahdollistanut koko toimialan hyvin tasaisena jatkuvan kasvun. Jonkin sektorin taantuessa toiset sektorit ovat lähteneet nousuun. Toimialan vuotuinen keskimääräinen kasvu Suomessa on ollut 10 %:n luokkaa tarkasteluaikavälillä Terveysteknologia toimiala kattaa yritykset, joiden liiketoimintaan kuuluvat mm.: sähköiset diagnostiset ja valvontalaitteet röntgen ja radiologiset laitteet lääkintäkalusteet kirurgiset instrumentit, hammashoidon ja mekanoterapeuttiset välineet ortopediset ja lääkinnälliset apuvälineet in vitro diagnostiikan laitteet, välineet ja reagenssit bioteknologia ja bioit tietotekniikka ja tietoliikenne yrityksille tarjottavia palveluja. Perinteiset potilasvalvonta-, diagnosointi- ja hoitolaitteet sekä järjestelmät edustavat edelleen vahvaa suomalaista osaamista ja valtaosaa alan markkinoista, ja niitä kehitetään aina vain tarkemmiksi, luotettavammiksi ja älykkäämmiksi hoitohenkilökunnan päätöksentekoa tukeviksi järjestelmiksi. Kehittyneiden teollisuusmaiden markkinat ovat pitkälti saturoituneet, mutta uusia kasvun mahdollisuuksia on avautumassa kehittyvillä suurilla markkinoilla, kuten Kiina ja Intia. Merkittävimmin kasvaneita tuotesektoreita ovat olleet anestesiahoidon laitteet ja tarvikkeet, in-vitro diagnostiikan tuotteet sekä röntgen- ja radiologiset laitteet. Näiden sektoreiden vuotuinen keskimääräinen viennin kasvu 2000-luvulla on ollut 14 %. Terveydenhuoltosektorin tehostamisen ja hoidon laadunvarmistamisen tarpeista on syntynyt markkinat terveydenhuollon tietojärjestelmille. Näiden tavoitteena on integroida olemassa oleva sekä hoidon aikana syntyvä tieto hoitoa ja prosesseja paremmin palvelevaksi informaatioksi. Markkinoiden kasvua hidastavat sairaaloiden laitteiden ja järjestelmien moninaisuudesta johtuvat integraatiohaasteet sekä vakiintumattomille uusille järjestelmille tyypilliset käytettävyys- ja epäluotettavuusongelmat. IT-investointeja hidastavat myös useissa maissa terveydenhuoltojärjestelmän hajanaisuus, jolloin päätöksenteko on vaikeaa, sekä päättäjien epävarmuus ja kokemattomuus järjestelmähankinnoissa. Verkostoituminen ja yhteistyö suurten IT talojen kanssa on pienten suomalaisten yritysten mahdollisuus kansainvälistyä ja kasvaa globaalisti. Lääkekehityksen rinnalla on Suomeen kehittynyt monipuolinen kirjo lupaavia bioalan yrityksiä. Tällä hetkellä yrityksiä on kaiken kaikkiaan noin 150, joista noin 100 on biotekniikkaa tai siihen läheisesti liittyviä tekniikoita hyödyntäviä yrityksiä. Noin neljäsosa bioyrityksistä on lääkekehitysyrityksiä tai niiden piirissä toimivia palveluyrityksiä. Vastaava määrä yrityksiä on diagnostiikkasektorilla. Biomateriaalisektori (esim. bioteknologiaa hyödyntävät implantit) edustaa noin 10 % bioyrityksistä. Lähestulkoon kaikki yritykset tällä tutkimusintensiivisellä alalla ovat pieniä liikevaihdoltaan alle 10 M euron liiketoimia.

7 Oman ryhmänsä muodostavat monet urheiluun ja vapaa-aikaan liittyvät terveysvaikutteiset tuotteet, kuten harjoituksen tehokkuuden, kunnon kehityksen ja yleisen aktiivisuuden monitorointiin käytettävät rannetietokoneet, juoksumatot, soutulaitteet, kuntopyörät jne., joita käyttävät etupäässä terveet kunnostaan ja terveydestään välittävät ihmiset. Aktiviteetin mittausta aletaan enenevässä määrin soveltaa myös kotona asuvien vanhusten turvaksi kehitettävissä mittalaitteissa. Urheiluvälineiden tuotanto Suomessa vuonna 2005 oli 177 milj. euroa, josta vientiin meni 63 %. Urheiluväline-liiketoiminnan vuotuinen keskimääräinen kasvuvauhti on ollut noin 6 %. Terveydenhuollon painopiste on siirtymässä sairauksien hoitamisesta terveyden edistämiseen. Ihmisten hyvinvoinnin lisäämiseksi ja terveydenhuollon kustannusten kurissa pitämiseksi tavoitteena on tukea ihmisen omatoimisuutta terveydestään ja sairauksistaan huolehtimisessa. Erilaisilla etähoito-, apuväline- ja Internet-teknologioilla on tämän mahdollistamisessa suuri merkitys. Seuraavan vuosikymmenen suurimmat läpimurrot sairauksien hoidossa tapahtuvat todennäköisesti biolääketieteessä, kuvantamisessa, aivotutkimuksessa sekä mahdollisesti nanoteknologiassa ja kantasolututkimuksessa. Tämä Terveen teknologian tekijät toimialaselvitys antaa kattavan kokonaiskuvan kasvavan huipputeknologiaa edustavan toimialan yleistilanteesta ja kehitysnäkymistä. Selvityksen on tuottanut Terveysteknologian Liitto ry - FiHTA. Raportin osassa 1 luodaan yleissilmäys terveysteknologian merkitykseen ihmisen hyvinvoinnin, ympäristön, yhteiskunnan ja yritysten kilpailukyvyn näkökulmista. Osassa 2 tarkastellaan terveysteknologiaa markkinoiden ja eri sektoreita kuvaavien tunnuslukujen valossa. Osa 3 luotaa tulevaisuuden polkuja ja innovaatiohaasteita. Osa 4 antaa hyvin kattavan kuvan tämänhetken tutkimusta ja tuotekehitystä tukevista kansallisista ja eurooppalaisista hanke- ja ohjelmalinjauksista. Raportin sisällöstä ja toimituksesta ovat vastanneet FiHTAn toimialapäällikkö Terhi Kajaste ja pääsihteeri Leo Laaksonen ja kieliasun tarkastamisesta Teknologiateollisuuden Marja Hamilo. Raportin sisältöön ovat ratkaisevasti vaikuttaneet myös tutkija Harri Luukkanen Eco-Intelli Oy:stä (osat 1-3) ja professori Pekka Karp Euroopan komissiosta (kappale 4.6). Osan 4 sisältöön vaikuttivat Tuula Hyörinen Euroopan komissiosta, Tekesin Pekka Kahri ja Soili Helminen sekä FinnWell-ohjelman koordinaattori Kalevi Virta. Suuret kiitokset kaikille asiantuntemuksesta ja avusta. Helsinki Hannu Ahjopalo Puheenjohtaja, Terveysteknologian Liitto ry - FiHTA TERVEEN TEKNOLOGIAN TEKIJÄT

8 OSA 1 Toimintaympäristö terveysteknologia ja terve yhteiskunta 1.1 Terveysteknologia ja yhteiskuntapolitiikka Kuluttajan, ympäristön ja yhteiskunnan muodostama kolmio ja terveysteknologia sen keskellä osoittaa, miten terveysteknologia asemoituu nykyaikana (kuva 1.1). Kuluttaja, ympäristö ja yhteiskunta ovat jatkuvassa suorassa tai epäsuorassa kanssakäymisessä terveysteknologian kanssa. Kuluttaja hyödyntää teknologiaa oman terveytensä edistämisessä ja ylläpitämisessä. Teknologian avulla voidaan monitoroida riskejä ja vähentää ympäristön haittoja. Yhteiskunta tarvitsee teknologiaa terveyspalveluiden aikaansaamiseen, ja tätä kautta yhteiskunta paljolti määrää millaista teknologiaa valmistetaan ja myydään institutionaalisille ostajille. Kun terveysteknologia kehittyy, tulee laajemmin käyttöön tai kun sen suhteellinen hinta laskee, kuluttajan, ympäristön ja yhteiskunnan hyöty kasvaa. Kuva 1.1. Kuluttaja, ympäristö ja yhteiskunta ovat jatkuvassa suorassa tai epäsuorassa kanssakäymisessä terveysteknologian kanssa. 1 1 Eric Jantsch, Technology forecasting in perspective, OECD Toimintaympäristö

9 Kuluttaja ja terveysteknologia Ihmisen suurimpia huolia on tutkimusten mukaan oman ja lähimmäisten terveyden vaaliminen. Tämä näkyy Internetin hauissa, joissa terveysaiheet sisältyvät kymmenen yleisimmän hakukohteen listaan. Suuri osa ihmisen päätöksistä tapahtuu niin kotona, matkalla, työpaikalla kuin lomallakin oletettujen tai potentiaalisten terveys- ja turvallisuusriskien ennaltaehkäisemisen perusteella. Terveysteknologiset laitteet ja välineet ovat keskeisiä, kun hyvinvointia ja terveyttä yksilötasolla edistetään. Puolet kaikista Suomessa myytävistä terveysteknologisista laitteista ja välineistä (ml. silmälasit, verenpaine- ja kuumemittarit, raaja- ja hammasproteesit, liikunnan apuvälineet) myydään kuluttajalle suoramyyntinä tai vähittäismyyntiliikkeiden kautta. Lisänä kaupassa ovat monet terveysvaikutteiset kulutustavarat kuten sykemittarit, kuntopyörät, juoksumatot ja soutulaitteet, veden- ja ilmanpuhdistimet, joihin käytetään paljon rahaa. Kuluttajan tarpeesta huolehtia terveydestään johtuu, että ihminen on halukas omilla valinnoillaan vaikuttamaan terveyteensä ja terveeseen ympäristöön. Viime kädessä kansalaisilla on odotuksia yhteiskuntaa kohtaan mm. terveyspalveluiden tarjonnan ja niiden hinnan suhteen. Kuntien menoista noin puolet kuluu terveyspalveluiden tuottamiseen ja kansalaiset ovat Suomessa halukkaita maksamaan julkisten palveluiden saatavuudesta veromarkkoina. Varsin laajasti myös tiedetään, että tulevaisuudessa terveyspalveluiden tuottaminen maksaa paljon nykyistä enemmän, kun vanhusväestön määrä lisääntyy. Terveysteknologia ja ympäristö Ympäristö laajassa merkityksessä on ihmisen merkittävin terveyden lähde ja uhka. Monet ympäristön vaarat ja haitat voidaan torjua tai poistaa tietyllä oikeaksi todennetulla teknologialla ja ennalta ehkäisevällä käytöksellä työpaikoilla, kotona ja liikenteessä. Osa ympäristön paranemisesta perustuu tekniikkaan, riskien arviointiin ja mittauksiin, ja teknologian tuomiin uusiin ratkaisuihin. Suurimmalla osalla ympäristötekniikkaa on suoria tai epäsuoria terveysvaikutuksia, kunhan tekniikkaa otetaan käyttöön. Terveysteknologia ja yhteiskunta Yhteiskunnalla, sen poliittisilla päätöksentekijöillä ja sektoriviranomaisilla on halu, tarve ja mahdollisuus vaikuttaa kansalaisten terveyteen monella tavalla suoraan ja epäsuoraan. Yhteiskunnan tehtävä terveydenhoidon järjestämisen päävastuullisena toteutuu luomalla kuntien terveydenhoito-organisaatioita ja rakentamalla infrastruktuuria kuten terveyskeskuksia ja erikoissairaanhoidon yksiköitä, jotka tarjoavat näitä palveluja. Keskeisen osan terveyspalveluista tuottavat ammattilaiset lääkärit ja sairaanhoitajat. Nämä puolestaan nojautuvat nykyaikaisessa koululääketieteessä lääkkeisiin ja terveysteknologiaa hyödyntäen toteutettuihin lääkintälaitteisiin ja järjestelmiin. Yhteiskunnan edun mukaista on taata mahdollisimman hyvä terveydenhoidon teknologian saatavuus niin rauhallisten olojen kuin kriisienkin aikana. TERVEEN TEKNOLOGIAN TEKIJÄT

10 1.2 Tavoitteena hyvinvointi ja kilpailukyky Kuva 1.2. Terveyden edistäminen vaatii tulevaisuudessa entistä enemmän jokaisen kansalaisen vastuuta omasta ja läheistensä terveydestä. Suomen kilpailukyvyn perusedellytys on, että Suomi on tietoon ja osaamiseen perustuva talous ja yhteiskunta, joka tuottaa tasaisesti kasvavan ja tasaisesti jakautuvan elintason ja hyvinvoinnin kansalaisille. 1 Huolimatta siitä, että terveydenhuollon kustannukset kasvavat koko ajan, eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan mukaan on terveydenhuollon BKT-osuus määrätietoisin toimin rajattavissa alle 10 prosenttiin vuoteen 2015 saakka kansanterveyttä parantaen (Suomen BKT-osuus v oli 8 %, Ruotsin 9 %, USA:n 14 %). Terveyden edistäminen vaatii tulevaisuudessa entistä enemmän jokaisen kansalaisen vastuuta omasta ja läheistensä terveydestä. Terveydenhuolto on järjestettävä niin, että se teknologisia mahdollisuuksia tehokkaasti hyödyntäen tukee kansalaisten omaa vastuuta terveydestään. Terveyden ylläpito ei ole vain alan ammattilaisten asia. Se on kaikkien asia. 2 Nämä linjaukset ovat kansallisia, mutta kansalaisten terveydenedistäminen ja tehokas terveydenhuolto ovat käytännöllisesti katsoen yksi jokaisen maan tärkeimmistä tavoitteista. Näin ollen kansainvälinen kysyntä on varmaa terveysteknologialle, jonka voidaan osoittaa olevan vaikuttavaa terveyden, terveydenhuollon tehokkuuden sekä hoidon laadun edistämisessä. Menestys edellyttää luonnollisesti vahvaa panostusta kansainväliseen verkostoitumiseen ja markkinointiin. 1 Toimialaklusterien innovaatiotoiminta -työpajan keskustelun yhteenveto , , KTM 2 Terveydenhuollon tulevaisuus, Tulevaisuusvaliokunnan kannanotto vuoden 2015 terveydenhuoltoon, Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta Toimintaympäristö

11 Suomi on toistaiseksi ollut globaalistumisen nettohyötyjä: menestyksemme perustuu kansainväliseen kauppaan sekä tiede- ja kulttuuriyhteistyöhön. Ilman vientiteollisuutta emme olisi pystyneet ylläpitämään nykyisessä muodossaan hyvinvointiyhteiskuntaa ja sen rakenteita, kuten julkista sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmää, Globaalistuminen ei tuhoa suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa. Hyvinvointiyhteiskunnan sosiaalinen, henkinen ja fyysinen pääoma yhdistettynä järjestelmän muutoskykyyn ovat tärkeitä kilpailutekijöitä integroituvassa maailmassa. Globalisaatio on mahdollisuus, mutta myös haaste. Muutosta ohjaavaa tavoitetilaa on hahmoteltu jo jonkin aikaa ja tästä ovat todisteena mm. Finn- Sight 2015, Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan sekä STM:n tulevaisuuskatsaukset ja äskettäin käynnistynyt KTM-vetoinen Kansallinen Innovaatiostrategia -hanke (www.innovaatiostrategia.fi). FinnSight 2015 Suomen Akatemian ja Tekesin rahoittaman ennakointiprojektin FinnSight 2015 Suomen Akatemian ja Tekesin rahoittaman ennakointiprojektin loppuraportti 10 TERVEEN TEKNOLOGIAN TEKIJÄT

12 OSA 2 Toimialan kuva monipuolinen korkean teknologian kasvuala 2.1 Toimialan kehityspiirteet ja tunnusluvut Globaalit markkinat ja Suomen terveysteknologia Suomen talous ja varsinkin teollisuus ovat osa globaalia taloutta. Yritykset toteuttavat kansainvälistä työnjakoa erikoistumalla ja korvaavat pienet kotimarkkinat vahvalla viennillä. Tyypillisesti korkean teknologian aloilla harjoitetaan ristikkäiskauppaa, jossa omaa harvoihin tuotteisiin keskittynyttä tuotantoa täydennetään vastaavien valmiiden tuotteiden ja niiden osien ja komponenttien tuonnilla. Myös omistus kansainvälistyy; eri maissa olevat yritykset ketjuuntuvat ja samalla syntyy suurempia ja vahvempia kansainvälisiä toimijoita. Entä miten terveysteknologian globaalit markkinat ovat muuttuneet? Teollisuus on konsolidoitunut ja isot ovat kasvaneet yritysostoin entistä isom- 2 Toimialan kuva 11

13 miksi. Toisaalta isot yritykset ovat tulleet varsin konservatiivisiksi tutkimus- ja kehitystoiminnassaan. Varsinainen innovaatiotoiminta jää yhä suuremmassa määrin pienyritysten varaan. Uutta tekniikkaa edustavien tuotteiden ja järjestelmien lääketieteellisen näytön vaatimukset ovat koventuneet ja niiden täyttäminen kokonaan uusien mullistavien innovaatioiden osalta vaatii valtavia panostuksia. Itse tuotekehityksessä pienen kasvuyrityksen tulorahoitus riittää harvoin tarvittaviin lanseeraus- ja markkinointi-investointeihin. Muutosvastarinta terveydenhoidossa on usein edelleen kovempaa kuin monilla muilla aloilla. Lääkärien ammattikunta on vanha ja hoitomenetelmät perustuvat paitsi tutkimukseen myös suurelta osin perinteeseen, minkä seurauksena terveydenhuolto on yksi maailman muutosresistenteimmistä toimialoista. EU:n komission tilaaman tuoreen tutkimuksen mukaan maailmanlaajuiset lääkintälaitteiden markkinat olivat vuonna 2003 yhteensä 184 mrd. euroa. Markkinat ovat sittemmin olleet reippaassa kasvussa ja vuonna 2006 markkinoiden koko lienee noussut 200 mrd. euroon. 4 USA on lääkintälaitteiden osalta suurin markkina-alue. Arvioijasta riippuen markkinan koko on noin % maailmanmarkkinoista. Koska USA: n lääkintälaitteiden viennin ja tuonnin tase on likimain tasapainossa, maan osuus maailman tuotannosta on sama kuin sen markkinoiden osuus. USA:n suuret markkinat ja niiden kasvu ovat innostaneet sikäläisiä yrityksiä kasvamaan paitsi kotimaassaan, myös globaaleiksi toimijoiksi. Yleiseksi kansainvälistyvän yrityksen kasvutavaksi on muodostunut kasvavien tutkimusintensiivisten yritysten ostaminen muissa maissa, kuten myös Suomessa. Euroopan markkinoiden osuus globaaleista markkinoista on %, josta Saksan ja Ranskan yhteinen osuus on edelleen noin puolet. Euroopan osuus maailman lääkintätekniikan markkinoista on ollut laskussa pitkällä aikavälillä, koska markkinat kasvavat muualla maailmassa nopeammin. Euroopassa yritetään myös hillitä terveydenhoidon menojen jatkuvaa kasvua. Japanin osuus lääkintätekniikan kansainvälisistä markkinoista on myös suuri, noin %. Se on toiseksi suurin maailmassa USA:n jälkeen. Kehittyvien maiden terveydenhoito edistyy nopeasti ja siellä ovat tulevaisuuden suurimmat markkinat. Amerikkalaisen Advanced Medical Technology Association in (AdvaMed) mukaan noin miljoonan asukkaan Kiina on maailman väestörikkain maa, mutta sen osuus terveysteknologian markkinoista on toistaiseksi vain noin 2 % maailmanmarkkinoista. Vastaavasti lääkintätekniikan kysynnän kasvu on Kiinassa tällä hetkellä ehkä nopeinta maailmassa. Nykyaikaisten terveyspalveluiden tuottamisessa keskeisten lääkintälaitteiden hankintaan ja ylläpitoon menee paljon julkista ja yksityistä rahaa. CERMin (Center for the Economic Analysis of Competitiveness, Markets, Regulation) mukaan Euroopassa kului vuonna 2002 keskimäärin 6,2 % terveydenhoidon kokonaismenoista lääkintälaitteisiin. Uusissa EU:n jäsenmaissa tämä osuus on suurempi (7,6 %) kuin keskimäärin EU-15 maissa (5,4 %). Lääkintälaitteiden osuus terveysmenoista USA:ssa ja Japanissa (noin 5,1 %) on matalampi kuin Eurooppassa. 4 Pammolli Fabio et al, Medical devices competitiveness and impact on public health expenditure. CERM, Rome/ University of Florence, TERVEEN TEKNOLOGIAN TEKIJÄT

14 Lääkintätekniikan kansainvälisten markkinoiden suuruus, noin 200 mrd. euroa, avaa monissa tuoteryhmissä ja monille suomalaisille yrityksille mahdollisuudet vientiin. Mahdollisia vientikelpoisia innovaatioita on useita ja samalla niiden kohtaamat haasteet vaihtelevat 5 : 1. Uudet diagnostiset ja hoitomenetelmät ja -tuotteet. Näiden kehittäminen on erittäin haasteellista, mutta periaatteessa ne ovat helposti globaalisti sovellettavissa paikallisen kysynnän tarpeisiin. 2. Itsenäisen selviytymisen apuvälineet. Näissä on haasteena apuvälineosaamisen ja tuotteiden soveltaminen toimintamalleihin, joilla terveyden- ja vanhustenhoito huolehtii paikallisesta väestöstä. 3. Tietojärjestelmätuotteet, joista koostuvat monet ehealth-järjestelmät sekä mm. potilasvalvontaan liittyvät järjestelmät. Yhdessä maassa terveydenhoidon käyttöön kehitetyt tietojärjestelmät toimivat harvoin suoraan toisessa maassa, vaan vaativat paikallisen systeemi-integraattorin sekä ns. lokalisoinnin. 4. Hoitoprosessi-innovaatiot ja hoidon johtamisinnovaatiot. Yhdessä maassa kehitetty konsepti ei välttämättä sinällään toimi toisessa maassa ongelmitta ja siksi prosessi- ja hoitokäytäntöihin suuntautuvat innovaatiot vaativat erittäin vahvaa paikallista osaamista kustakin kohdemaasta. Lääkintätekniikan markkinoiden tarkastelu tilastojen valossa luokituksia ja ongelmia Terveydenhoidon yhteydessä käytetään usein rinnan tai vaihtoehtoisina kahta käsitettä, medical technologies ja medical devices, joiden sisältö on hyvä tuntea. Lähinnä amerikkalaisten vaikutuksesta esiintyy kirjallisuudessa laajempi käsite medical technologies (lääketieteellinen teknologia), joka sisältää kaikki terveydenhoidossa käytettävät lääkintälaitteet (medical devices) ja tarvikkeet, farmakologiset, biologiset ja muut diagnostiset tai terapeuttiset menetelmät, joilla pyritään pidentämään ihmisen elinaikaa tai parantamaan elämisen laatua. Kun taas puhutaan tai kirjoitetaan käsitteestä medical devices (lääkintälaitteista) ja niiden markkinoista, tarkoitetaan yleensä kaikkia laitteita, järjestelmiä ja tarvikkeita, joita käytetään terveyden- ja sairaudenhoidossa. Näitä lääkintälaitteita (medical device) ovat terveyden- ja sairaanhoidon diagnoosissa, ehkäisyssä, monitoroinnissa, hoidossa, vajaatoimintojen tai vammojen korvaamisessa tai valvonnassa käytettävät tuotteet. Suomalaisessa kielikäytännössä terveysteknologia (vrt. Terveysteknologian Liitto ry tai health technology) sisältää käsitteenä lääkintälaitteiden lisäksi myös terveysteknologian alan tietojärjestelmät, ohjelmistot sekä muita terveysvaikutteisia laitteita, tarvikkeita tai välineitä, joita käytetään urheilussa ja vapaa-aikana (kuntopyörä, sykemittari yms.) ja joilla ei ole suoraan terveydenhoidon lääketieteellistä funktiota. EU:n ja muiden arvioiden mukaan lääkintälaitteet (medical devices) kattavat laajan joukon teollisesti valmistettuja terveydenhoidon tuotteita. On esitetty arvioita, että lääkintälaitteet sisältävät erilaista tuoteperhettä, jotka eroavat toisistaan joidenkin ominaisuuksien suhteen. Samoin arvioidaan, että globaalisti markkinoilla on jopa erilaista lääkintälaitetta. Tästä lääkintälaitteiden moninaisuudesta johtuu, että näitä laitteita täytyy markkina- ja tuotantotilastoissa käsitellä suurempina ryhminä. 5 Ahjopalo Hannu, Terveysteknologinen innovaatio mistä rahat markkinoille vientiin?, To Be or Well Be? -seminaariesitelmä, Toimialan kuva 13

15 Jäljempänä tämän julkaisun osassa 2 tarkastellaan Suomen lääkintätekniikan markkinoita kuudessa suuremmassa pääryhmässä, joiden lisäksi yhdeksi uudeksi pääryhmäksi on otettu terveydenhoidon tietotekniikka (ICT tai ehealth). Näistä seitsemästä pääryhmästä koostuu terveydenhoidon lääkintälaitteiden ja tietotekniikan markkinat: Lääkintätekniikan pääryhmät: 1 Sähkökäyttöiset diagnoosi- ja valvontalaitteet 2 Röntgen- ja radiologiset laitteet 3 Lääkintäkalusteet 4 Kirurgiset instrumentit, hammashoidon kojeet, mekanoterapeuttiset välineet 5 Ortopediset ja lääkinnälliset apuvälineet 6 In vitro -diagnostiikan tutkimusvälineet (ml. laboratorioinstrumentit ja reagenssit) 1-6 Lääkintälaitteet yhteensä 7 Terveydenhoidon tietotekniikka 1-7 Lääkintälaitteet ja tietotekniikka yhteensä Terveydenhoidon tietotekniikasta ei ole vertailukelpoisia aikasarjoja ja tietoja, joten tätä pääryhmää ja siihen sisältyviä terveydenhoidon ICT-järjestelmiä tarkastellaan erikseen luvussa 2.8. Pääryhmistä 1 6 esitetyt tiedot tuotannosta perustuvat PRODCOM-teollisuustilaston lukuihin (myyty tuotanto) vuosilta Vastaavilta vuosilta esitetään viennin ja tuonnin luvut, jotka perustuvat tullihallituksen CNluokitukseen ja ulkomaankaupan tietoihin. Omassa kappaleessa 2.9 on lyhyesti luotu myös katsaus urheiluvälinetoimialaan, sillä tämän alan katsotaan myös kuuluvan terveysteknologian piiriin. Lääkintälaitteiden kulutuksen tiedot perustuvat tuotannon ja ulkomaankaupan tietojen yhdistämiseen, jolloin laskenta on edennyt seuraavasti: Laskennallinen kulutus ml. varastojen muutos = tuotanto + tuonti vienti Näin saadut luvut laskennallisesta kulutuksesta eivät ole täysin kattavia, koska lääkintätekniikan valmistus käyttää mm. maahantuotuja elekroniikan komponentteja ja tietotekniikkaa, ohjelmistoja yms. Elektroniikkaa ei tilastoida maahantuotaessa lääkintätekniikan tuotteiksi, joten esitetty laskennallinen kulutus on hieman todellista pienempi. Tästä huolimatta aikasarjojen trendi on hyvin selvä. Seuraavissa luvuissa esiintyvät lääkintätekniikan markkinoiden numerotiedot on esitetty euroissa kunkin vuoden käyvin hinnoin. Jos haluaa muuttaa vuoden 1995 luvut vuoden 2005 rahaksi, vuoden 1995 eurot voi kertoa luvulla 1,31. Lääkintätekniikan tilasto-avain, jota on pääryhmissä 1 6 käytetty aikasarjojen laskemiseen, on esitetty tämän julkaisun liitteessä 1. Jäljempänä tarkastellaan tarkemmin vientiä, joka on pienen Suomen kotimaisen tuotannon moottori. Seuraavana tarkastelussa on kotimainen kysyntä eli lääkintälaitteiden kauppa Suomessa. Tämä kotimaankauppa on monille pienille yrityksille ja tietojärjestelmien toimittajalle tärkeä joillekin tärkein markkina. Suomalaisessa terveydenhoidon järjestelmässä kysyntää tu- 14 TERVEEN TEKNOLOGIAN TEKIJÄT

16 lee sekä institutionaalisten ostajien (sairaaloiden, terveyskeskusten ja lääkäriasemien) puolelta että yksityisestä kulutuksesta. Osassa 2 tarkastellaan myös kotimaista tuotantoa ja sen vahvoja kasvualueita. Lopuksi esitellään tuonnin kehitys pääryhmittäin. Tuonti täydentää pienillä kotimarkkinoilla kotimaista tuotantoa ja suuri osa kotimaisesta kulutuksesta katetaan juuri tuonnilla. Myöhemmissä luvuissa syvennetään tilastoihin perustuvaa lähestymistä lääkintätekniikan ja urheiluvälineiden pääryhmien osalta, jolloin lukija saa tietoja myös yksittäisten tuoteryhmien tuotannosta ja markkinoista. Lääkintätekniikan yhteenveto ja tunnusluvut Allaolevassa kuvassa näkyy tiivistetysti lääkintälaitteiden tuotannon, viennin, tuonnin ja kotimarkkinoiden kehitys Suomessa vuosina Kuvan vasemmassa laidassa on esitetty arvo miljoonina euroina, kunkin vuoden käyvin hinnoin. Ala-akselilla on kalenterivuosi, jonka mukaan tilastotiedot on kirjattu. Kuvasta 2.1 näkyy, että lääkintälaitteiden kotimainen tuotanto nousi vuonna 2006 arvoltaan yhteensä miljardiin euroon. Vienti ulkomaille oli tuotantoa suurempaa. Samana vuonna vietiin Suomesta lääkintälaitteita miljoonan euron arvosta. Laskennallinen kotimainen kulutus vuonna 2006 oli puolestaan 610 milj. euroa ja tuonti 680 milj. euroa Meuro Vuosi Tuotanto (VK 10 %) Tuonti (VK 10 %) Vienti (VK 11 %) Kulutus (VK 9 %) Kuva 2.1. Yhteenveto: Suomen lääkintätekniikan tuotanto, ulkomaankauppa ja kulutus yhteensä vuosina , käyvin hinnoin. Lähteet: Eurostat ja Eco-Intelli. (VK = vuotuinen keskimääräinen kasvu %) 2 Toimialan kuva 15

17 Yhteenvetona voidaan terveydenhoidossa käytettävästä lääkintätekniikasta todeta: Vienti on ollut kotimaisen tuotannon veturi, ja suurin osa tuotannosta menee vientiin. Suomen omat kotimarkkinat ovat hyvin kehittyneet ja käytetty lääkintätekniikka on korkeatasoista, mutta markkinat ovat saturoituneet ja kasvavat hitaasti. Tuonti täydentää ja korvaa kapeille aloille keskittynyttä lääkintätekniikan valmistusta, ja tuonti on seurannut kotimaisen kysynnän kehitystä. Tuotanto on hyvin innovatiivista ja menestyneet tuotteet perustuvat kotimaiseen kehitystoimintaan. Lääkintätekniikan tunnuslukuja: Terveysteknologiaa edustavan suurimman toimialan 331 toimipaikkojen lukumäärä vuonna 2005 oli 540. Vuonna 1995 lukumäärä oli 490. Lääkintätekniikan valmistuksen työllistävä vaikutus on FiHTAn arvion mukaan vuonna 2006 ollut suoraan noin henkeä, ja epäsuoraan (alihankkijoiden kautta) hieman suurempi. Terveydenhoidon tietotekniikkaa hankittiin vuonna 2005 Suomessa arvioilta noin 215 miljoonalla eurolla. Tämän ohjelmistotyön työllistävä vaikutus lienee ollut noin henkeä. Euroopan lääkintälaitteiden valmistuksesta Suomen tuotannon osuus on noin 2 %, ja maailman kokonaistuotannosta noin ½ prosenttia. Vienti on kotimaisen tuotannon moottori Suomen vienti terveysteknologiasektorilla koostuu tänäpäivänä pääosin Hannu Ahjopalon kuvaaman 1. kategorian kovan teknologian tuotteista (ks. kappale Globaalit markkinat ja Suomen terveysteknologia). Jos perinteisellä tuotannolla ja nykyisellä vahvalla osaamisella on odotusarvoa tulevaisuuden suhteen, varmin ja tutuin tie markkinoille kulkee diagnostiikan ja hoitomenetelmiin liittyvien tuotteiden kautta. Tällä reseptillä Suomen vienti onkin kasvanut kuudessa pääryhmässä ilmiömäisesti vuodesta 1995 ja nousi vuonna 2006 yhteensä miljoonaan euroon. Vain yhtenä vuonna (2004) viennin arvo on ollut edellisvuotta pienempi (kuva 2.2). Nopeimmin kasvanut lääkintätekniikan viennin pääryhmä on ollut kirurgiset instrumentit ja hammashoitolaitteet, joiden osuus koko viennistä on kolmannes. Muita nopeasti kasvaneita viennin pääryhmiä ovat olleet in vitro -diagnostiikan (IVD) tutkimusvälineet ja reagenssit sekä röntgenlaitteet ja radiologiset laitteet. Vanhan perinteisen ja suuren pääryhmän, sähköisten diagnostisten ja valvontalaitteiden viennin määrä on pysynyt 2000-luvun alun paikallaan. Lääkintäkalusteiden ja apuvälineiden vienti on ollut suhteellisen vähäistä, jopa vähentynyt kymmenen vuoden aikana (kuva 2.2). Suomen terveysteknologian vahvuudet perustuvat pohjoismaiseen hyvinvointikäsitykseen. Sen mukaan on luotu ja rakennettu hyvin kattava terveydenhoidon järjestelmä, joka poikkeaa monien muiden maiden tavasta tarjota terveyspalveluja ainakin kolmella tavalla. Yksi tekijöistä on julkisen, veroilla katetun terveydenhoidon merkitsevä osuus. Toinen on suomalaisten kansainvälisesti korkea tulotaso, joka antaa sekä mahdollisuuden ylläpitää korkeatasoista julkista terveydenhoitoa että kuluttaa omista varoista rahaa terveysvaikutteisiin tuotteisiin. Kolmas tekijä on kansalaisten tasa-arvo, jonka mukaan kaikki varal- 16 TERVEEN TEKNOLOGIAN TEKIJÄT

18 Meuro Vuosi 1 Sähkö LL (VK 8 %) 2 Röntgen (VK 12 %) 3 Kalusteet (VK 5 %) 4 Kirurgiset instrumentit (VK 17 %) 5 Apuväline (VK 14 %) 6 IVD (VK 10 %) Kuva 2.2. Yhteenveto: Lääkintätekniikan tuotteiden pääryhmien vienti Suomesta vuosina , käyvin hinnoin. Lähteet: Eurostat ja Eco-Intelli. (VK = vuotuinen keskimääräinen kasvu%) lisuuteen katsomatta saavat terveyspalveluja. Kun hyvinvointi ja siihen liittyen kansanterveys ja terveydenhoito on yhteiskunnan prioriteettina asetettu korkealle, se on mm. siivittänyt lääketieteen ja terveysteknologian tutkimusta. Suomessa on ainutlaatuinen kolmikantainen yhteistyö tutkimuksen, terveydenhoidon ja yritysten kesken, ja tähän yhteistyöhön perustuvat useimmat terveysteknologian innovaatiot, tuotteet ja järjestelmät. Ainutlaatuiset innovatiiviset pioneerituotteet sekä Suomen pienet kotimarkinnat ovat motivoineet kasvuhakuisia yrityksiä suuntautumaan kansainvälisille markkinoille. Kotimarkkinoilla kasvu on ollut epäyhtenäistä Kotimarkkinoilla lääkintätekniikan tuotteet voidaan jakaa kolmeen osaan: lääkintätekniikan laitteisiin, suurempiin järjestelmiin ja tarvikkeisiin. Markkinat voidaan puolestaan jakaa kahtia toisaalta kuluttajamarkkinoihin, ja toisaalta terveydenhoitoa antavien ammatti-instituutioiden (sairaalat, terveyskeskukset, lääkäriasemat) käyttämään lääkintätekniikkaan. Vaikka lääkintätekniikan kotimainen kulutus on kasvanut tasaisesti v , terveydenhoidon menojen tahdissa, taloudellisen laman jälkeinen myynnin vaihtelu eri tuoteryhmissä on vuosittain ollut suurta. Ehkä merkittävin piirre tämän kymmenvuotiskauden aikana on ollut, että kirurgisten instrumenttien, hammashoidon välineiden ja mekanoterapeuttisten välineiden -ryhmän tuotteiden kulutus on noussut aivan uudelle tasolle, kaksinkertaiseksi 90-luvun loppuun verrattuna. Toinen merkittävä piirre on ollut in vitro -diagnostiikan tutkimuksen kasvu terveydenhoidossa. Kolmas, ehkä yllättävin muutos on ollut apuvälineiden käytön voimakas lisääntyminen. Luultavasti seuraava suuri megatrendi on apuvälineiden kysynnän voimakas kasvu, kun vanhusväestö lisääntyy ja itsenäiseen suoriutumiseen tarvitaan uusia välineitä. 2 Toimialan kuva 17

19 Meuro Vuosi 1 Sähkö LL (VK -14 %) 2 Röntgen (VK 20 %) 3 Kalusteet (VK 21 %) 4 Kirurgiset instrumentit (VK 9 %) 5 Apuväline (VK 13 %) 6 IVD (VK 8 %) Kuva 2.3. Yhteenveto: Lääkintätekniikan tuotteiden pääryhmien kulutus Suomessa vuosina , käyvin hinnoin. Lähteet: Eurostat ja Eco-Intelli. (VK = vuotuinen keskimääräinen kasvu%) Vuonna 2006 Suomen lääkintätekniikan laitteiden kokonaismarkkinat kuudessa pääryhmässä kohosivat 610 miljoonaan euroon (kuva 2.3). Tämän lisäksi kotimaista kulutusta kasvatti terveydenhoidon tietotekniikka (ICT), jonka kustannukset kohosivat vuonna 2005 STAKESin arvion mukaan 215 miljoonaan euroon. Yhteensä lääkintätekniikan ja terveydenhoidon ICT:n kulut nousivat vuonna 2006 Suomessa arviolta noin 830 miljoonaan euroon. Kuten kuvasta 2.3 näkyy, kotimarkkinoilla suurin myynti kertyy kirurgisista instrumenteista, hammashoidon välineistä, mekanoterapeuttisista välineistä ja IVD- tutkimuksen välineistä. Ortopedisten ja liikunnallisten apuvälineiden markkinoiden kasvu on ollut dramaattinen, vuonna 2006 niitä myytiin noin 120 miljoonalla eurolla ja kasvu ilmeisesti jatkuu. Kirurgisia instrumentteja ml. hammashoidon välineet myytiin Suomessa vuonna 2006 noin 208 miljoonalla eurolla. IVD-tutkimuksen analysaattoreita ja reagensseja myytiin vastaavasti 175 milj. euron arvosta. IVD-tutkimuksen välineiden kysynnän kasvu jatkuu yhä, mikä kuvastaa diagnostiikan voimakasta kehittymistä ja sen yhä suurempaa merkitystä terveydenhoidossa. Myös röntgenlaitteita ja radiologisia laitteita myytiin vilkkaasti noin 72 milj. eurolla vuonna Kuvasta 2.3 näkyy, että vuotuiset vaihtelut röntgenlaitteiden kotimaankaupassa ovat olleet suuria, mutta trendikäyrä usemman vuoden ylitse on nouseva. Sähköisten diagnoosi- ja valvontalaitteiden kauppa sekä lääkintäkalusteiden myynti kotimaan markkinoilla on ollut vähäisempää. Terveydenhoidon palvelutarjonnan siirtyminen enenevässä määrin yksityiselle sektorille voi pitkällä aikavälillä positiivisesti vaikuttaa paitsi palveluiden tarjontaan myös lääkintätekniikan tuotteiden markkinoihin ja kysyntään. 18 TERVEEN TEKNOLOGIAN TEKIJÄT

20 Tuotanto ja sen kasvuryhmät Järjestelmäkaupat ovat paljolti sidoksissa kansallisiin terveydenhoitokäytäntöihin ja prosesseihin. Ne vaativat paikallisiin oloihin sovittamista, jolloin niiden myyminen vientimarkkinoille on vaikeampaa kuin yksittäisten laitteiden. Monesti se onnistuu vain hyvin suurilta kansainvälisiltä toimijoilta, koska ne pystyvät usein toimittamaan ison kokonaisuuden samalla kertaa. Näin ne saavat asiakkaan helpommin omaksumaan uusia käytäntöjä ja prosesseja. Kotimaiset terveysteknologian yritykset ovat kansainvälisesti vertaillen pieniä, joten siksi Suomen lääkintälaitteiden vientikauppa on pääsääntöisesti toistaiseksi ollut tarkkaan tietylle kapealle sektorille fokusoitunutta laitekauppaa. Kotimarkkinoiden ja yritysten pieni koko ei ole estänyt innovatiivisia tuotteita tarjoavia yrityksiä kasvamasta nopeasti, ja veturina kasvussa onkin ollut vienti. Jokaisessa lääkintätekniikan pääryhmässä apuvälineita ja lääkintäkalusteita lukuunottamatta vientiin menee lähes koko tuotanto, joka vuonna 2006 nousi arviolta miljardiin euroon. Itse asiassa kokonaisvienti on Suomen lääkintätekniikan kokonaistuotantoa suurempi, mikä tarkoittaa jälleenvientiin menevän myös tuontitavaraa, jota Suomessa ei valmisteta (kuva 2.4) Meuro Vuosi 1 Sähkö LL (VK 7 %) 2 Röntgen (VK 15 %) 3 Kalusteet (VK 9 %) 4 Kirurgiset instrumentit (VK 14 %) 5 Apuväline (VK 23 %) 6 IVD (VK 9 %) Kuva 2.4. Yhteenveto: Lääkintätekniikan tuotteiden pääryhmien tuotanto Suomessa vuosina , käyvin hinnoin. Lähteet: Eurostat ja Eco-Intelli. (VK = vuotuinen keskimääräinen kasvu%) Kuvassa 2.4 näkyvät lääkintätekniikan tuotannon pääryhmät ja niiden kehitys vuodesta Kuvasta voidaan havaita, että nopeimmin on kasvanut pääryhmä kirurgiset instrumentit ja hammashoidon välineet, jonka tuotannon arvo kohosi vuonna 2006 yhteensä 312 milj. euroon. Toiseksi suurim- 2 Toimialan kuva 19

21 pana on IVD-tutkimuslaitteiden ml. reagenssit tuotanto, joka kohosi arviolta 236 milj. euroon. Kolmanneksi suurimmaksi on noussut kasvava röntgenlaitteiden ja radiologisten laitteiden tuotanto, joka oli samana vuonna arvoltaan noin 200 milj. euroa. Sähköisten diagnoosi- ja valvontalaitteiden valmistus oli suurta, arvoltaan 170 miljoonaa euroa, mutta tuotanto ei ole moneen vuoteen lisääntynyt tältä tasolta. Lääkintäkalusteiden tilastoitu tuotanto ei myöskään ole osoittanut kasvun merkkejä, ja apuvälineiden valmistus Suomessa on taantunut, päinvastoin kuin kotimainen kysyntä. Tuonti korvaa kotimaisen valmistuksen kapeutta Kannattava tuotanto edellyttää keskittymistä ydinosaamiseen ja siten suurta volyymia ja vientiä. Tästä johtuen Suomessa valmistetaan suhteellisen harvoja lääkintätekniikan laitteita ja tuonnilla katetaan useimmilla aloilla kotimainen kysyntä. Tämän kotimaisen kysynnän ja tuonnin yhdenmukaisen kehityksen vuosina voi havaita kuvasta 2.1, jossa tuonnin ja kotimaisen kulutuksen arvon kehitys on piirretty samaan kuvioon. Lääkintätekniikan tuonti oli vuonna 2006 arvoltaan 680 milj. euroa, hieman vastaavaa kotimaista kulutusta suurempi. Viime vuosina monet suomalaiset terveysteknologian yritykset ovat siirtyneet ulkomaisten konsernien osaksi. Tämän seurauksena Suomessa oleva tuotanto on ketjuuntunut muissa maissa olevien valmistusyksiköiden kanssa, mikä on aiheuttanut sen, että tuonti on noussut jopa nopeammin kuin kotimainen kysyntä. Tämä merkitsee, että kotimaassa valmistettava tuotanto sisältää yhä enemmän ulkomaisia osia, komponentteja ja tarvikkeita. Tuonti sisältää paljolti myös elektroniikkaa ja tietotekniikkaa, mikä ei sinällään näy tilastoissa lääkintätekniikan tuontina Meuro Vuosi 1 Sähkö LL (VK 11 %) 2 Röntgen (VK 13 %) 3 Kalusteet (VK 6 %) 4 Kirurgiset instrumentit (VK 11 %) 5 Apuväline (VK 11 %) 6 IVD (VK 9 %) Kuva 2.5. Yhteenveto: Lääkintätekniikan tuotteiden pääryhmien tuonti Suomeen vuosina , käyvin hinnoin. Lähteet: Eurostat ja Eco-Intelli. (VK = vuotuinen keskimääräinen kasvu%) 20 TERVEEN TEKNOLOGIAN TEKIJÄT

22 Kuten Suomen lääkintätekniikan kulutuksessa, tuonnissakin suurimman ja nopeimmin kasvavan pääryhmän muodostavat kirurgiset instrumentit ja hammashoidon välineet, joita tuotiin Suomeen vuonna 2006 yhteensä 250 milj. euron arvosta (kuva 2.5). Yli 200 milj. euron arvosta tuotiin myös IVD-tutkimusvälineitä, joita toisaalta myös Suomesta vientiin runsaasti. Hieman yllättäen ortopedisten ja liikunnan apuvälineiden kuluttajille suuntautuva kotimaankauppa on suurimmalta osalta tuonnin varassa ja näiden apuvälineiden tuonti Suomeen vuonna 2006 nousi yhteensä 108 milj. euroon. Röntgenlaitteiden sekä sähköisten diagnoosi- ja valvontalaitteiden tuonti on kehittynyt maltillisesti. Kumpaakin pääryhmää tuotiin Suomeen noin 50 milj. euron arvosta. Lääkintäkalusteiden tuonti kuten vientikin on melko vähäistä. 2.2 Sähköiset diagnostiset ja valvontalaitteet Kuva 2.6. GE Healthcare Oy:n diagnosointi-, potilasvalvonta- sekä terapialaitteita tehohoitoympäristössä. Sähköisillä lääkinnällisillä laitteilla on pitkä kehityshistoria, joka juontaa juurensa 1960-luvun USA:sta ja silloin tapahtuneesta hyppäyksenomaisesta transistorien, avaruusohjelmien ja tietokoneiden kehityksestä. Tällöin kehittyi ensimmäinen sukupolvi sydäntahdistimia, kuulolaitteita, sydäntutkimuslaitteita ja sittemmin endoskooppeja tähystykseen. Myöhemmin tämän huipputeknologiaa edustavan teollisuudenalan tuoteryhmiä olivat mm. diagnostiikkaan liittyvät ultraäänilaitteet ja MRI-magneettikuvauslaitteet. Usean vuosikymmenen kuluessa näistä tuli vakiotuotteita läntisen maailman terveydenhoidossa. 6 Tässä raportissa pääryhmä sähköiset diagnostiset ja valvontalaitteet koostuu kolmesta alaryhmästä: rekisteröivistä sydäntutkimuslaitteista, potilasvalvonta- ja tutkimuslaitteista sekä ultravioletti-ja infrapunalaitteista. Suomessa 6 Sähköisten lääkintälaitteiden varhainen kehitys vuoteen 2000: US Industry profile Electromedical and electrotherapeutic apparatus, electromedical-and-electrotherapeutic-apparatus?cat=biz-fin 2 Toimialan kuva 21

23 ei valmisteta rekisteröiviä EKG sydäntutkimuslaitteita eikä terapeuttisia ultravioletti- ja infrapunalaitteita, joten tuotanto ja vienti koostuvat sähköisten potilasvalvonta- ja tutkimuslaitteiden ryhmästä. Potilasvalvonta- ja tutkimuslaitteisiin sisältyvät mm. ultraäänipyyhkäisylaitteet, MRI- eli magneettiresonanssikuvauslaitteet, sekä Suomessa pääasiallisesti potilasvalvontalaitteet. Tuotanto ja vienti koostuvat lähinnä potilasvalvontalaitteista ja MRI-laitteista, koska muita ryhmän laitteita ei Suomessa suuressa määrin valmisteta. Vuonna 2006 Suomesta vietiin potilasvalvontalaitteita 184 milj. euron arvosta ja MRI-laitteita vastaavasti 21 milj. eurolla (kuva 2.7). Kotimaahan MRI-laitteita ja potilasvalvontalaitteita ei juurikaan myydä, joten lähes koko tuotanto menee vientiin. Paras vientimaa on ollut pitkään USA, josta myös lääkintälaitteiden tuonti on ollut suurinta. Kuvan 2.7 tuontiin on kirjattu valmiit sähköiset diagnostiset laitteet ja valvontalaitteet, jotka pääasiassa jäävät Suomen markkinoille. Ultravioletti- ja infrapunalaitteiden sekä EKG- sydäntutkimuslaitteiden tuonti Suomeen oli vuonna 2006 kummassakin ryhmässä vain yhden miljoonan euron luokkaa. Sähköisten diagnostisten laitteiden ja valvontalaitteiden toimialalle kohdistetun tuonnin ulkopuolelle jää tämän raportin laskelmassa useamman kymmenen miljoonan euron epäsuora elektronisten osien, komponenttien ja tietotekniikan laitteiden tuonti. Tämä käytetään panoksina teollisessa valmistuksessa ja viennissä. Valmiiden laitteiden tuonti on pysynyt samalla tasolla vuosikymmenen ajan. Koko pääryhmän laitteiden kaupan tase on vahvasti positiivinen. Kuvan 2.7 taseessa vienti on noin neljä kertaa tuontia suurempi. Vientitoimitusten ajoittuminen on tehnyt laskennallisen kulutuksen vuonna 2001 negatiiviseksi. Sähköisten diagnostisten laitteiden ja valvontalaitteiden laskennallinen kotimainen kysyntä (kulutus) on melko pientä, noin Meuro Vuosi Tuotanto (VK 7 %) Tuonti (VK 11 %) Vienti (VK 8 %) Kulutus (VK -14 %) Kuva 2.7. Sähköiset diagnostiset ja valvontalaitteet. Tuotanto, ulkomaankauppa ja kulutus Suomessa vuosina , käyvin hinnoin. Lähteet: Eurostat ja Eco-Intelli. (VK = vuotuinen keskimääräinen kasvu %) 22 TERVEEN TEKNOLOGIAN TEKIJÄT

24 5 10 milj. euroa vuosittain (elektronisten osien ja komponenttien jäädessä laskelman ulkopuolelle). Instrumentarium Oy:n vaikutus sähköisten lääkinnällisten laitteiden kehitykseen ja tuotantoon Suomessa on ollut ratkaiseva. Yritys panosti anestesian ja tehohoidon potilasvalvontalaitteisiin ja MRI-laitteisiin. Se sai luvun lopulla aikaan nopean tuotannon ja viennin kasvun, joka jatkui luvulla USA:ssa tehtyjen yrityskauppojen myötä. Myöhemmin vuonna 2003 USA:n jättiyrityksen General Electricin Medical-ryhmä, joka on Yhdysvalloissa sähköisten lääkinnällisten laitteiden suurin valmistaja, osti Instrumentariumin tuotannon. Samalla siirtyi tytäryhtiöiden liikevaihto mukaan lukien noin miljardin euron lääkintätekniikan valmistus ulkomaiseen omistukseen. 8 Kaupan mukana siirtyivät mm. Datex-Ohmedan potilasvalvontalaitteet sekä anestesia- ja hengityskoneet, kuin myös Imaging-yksikön hammasröntgen-, mammografia- sekä MRI-laitteet. Potilasvalvontalaitteet lienevät myyntiarvoltaan Suomen suurin lääkintätekniikan laitteiden valmistuksen ja viennin tuoteryhmä. Sittemmin vuonna 2005 Imaging-yksikön hammasröntgenliiketoiminta eriytyi itsenäiseksi PaloDEx Group Oy:ksi. 2.3 Röngenlaitteet ja radiologiset laitteet Kuva 2.8. PaloDEx Oy:n digitaalinen panoraamahammasröntgenlaite CRANEX Novus. Pääryhmä sisältää alaryhminä röntgenlaitteet, muut radiologiset laitteet, sekä röntgenputket ja generaattorit. Röngenlaitteisiin luetaan tietokonetomografit (CT=computed tomography), hammasröntgenlaitteet ja muut lääkinnälliset röntgenlaitteet. Kuvantamiseen käytettäviä tietokonetomografi- Luukkanen Harri (1988), Lääkintätekniikan markkinat Suomessa ja kehitysnäkymät luvulle. VTT Informaatiotekniikan tutkimusosasto, 228 s. 8 Salo Irmeli (2003), Hyvästi Instrumentarium TE-analyysi Lähde: 2 Toimialan kuva 23

25 alaitteita ei Suomessa valmisteta. Myös röntgenputkien tuotanto puuttuu Suomesta. Tuotanto ja vienti koostuvat pääasiassa hammashoidon laitteista ja muista röntgenlaitteista sekä röntgengeneraattoreista. Tuonti korvaa paljolti sitä osaa laitteista, jota Suomessa ei valmisteta. Noin puolet tuotannosta on röntgenputkia ja -generaattoreita. Muu osa koostuu pääosin muista kuin hammashoidon röntgenlaitteista ja CT-laitteista. Kotimaiset markkinat (kulutus) ovat kasvaneet pitkällä aikavälillä, ja samassa suhteessa tuonti on lisääntynyt. Röntgenlaitteiden ulkomaankaupassa tase on voimakkaasti ylijäämäinen, sillä vienti on noin kolminkertainen tuontiin nähden. Vuonna 2006 röntgenlaitteiden ja radiologisten laitteiden tuotanto kohosi yhteensä noin 200 milj. euroon ja valmistus meni lähes kokonaan vientiin (kuva 2.9) M Euro Vuosi Tuotanto (VK 15 %) Tuonti (VK 13 %) Vienti (VK 12 %) Kulutus (VK 20 %) Kuva 2.9. Röntgen ja radiologiset laitteet yhteensä. Tuotanto, ulkomaankauppa ja kulutus vuosina , käyvin hinnoin. Lähteet: Eurostat ja Eco-Intelli. (VK = vuotuinen keskimääräinen kasvu%) Röntgensäteiden käytöllä lääketieteellisessä tutkimuksessa ja kuvantamisessa on pitkät perinteet; W. C. Röntgen löysi röntgensäteilyn vuonna 1895 ja keksinnän hyödyntäminen lääketieteessä aloitettiin lähes välittömästi. Röngenlaitteet ovat potilaiden tutkimuksessa terveysasemien ja sairaaloiden vakiintuneita välineitä, joiden käytössä pyritään suuriin volyymeihin luvulla alkanut siirtyminen digitaaliseen kuvien tallentamiseen on tehnyt mahdolliseksi kuvien tehokkaan digitaalisen arkistoinnin ja jakelun (PACS, picture archiving and communication systems). Suomessa röntgenlaitteiden kotimainen valmistus käynnistyi laajemmassa mitassa vuonna 1973 Valmet Oy:n Instrumenttitehtaalla, kun yritys alkoi valmistaa mikroprosessitekniikkaan perustuvia röntgengeneraattoreita. Myöhemmin Medivalmet valmisti laajassa mitassa kotimaahan röntgenkuvauksen laitteita. Perinteinen röntgenlaitteiden valmistus on jatkunut eri muodoissa ja se on tänään lääkintätekniikan nopeimmin kasvavia tuoteryhmiä Suomessa. 24 TERVEEN TEKNOLOGIAN TEKIJÄT

26 Kotimaiseen innovaatioon perustuva panoraamahammasröntgenlaite on ollut erittäin menestynyt vientituote, ja samaa innovaatiota osittain samojen keksijöiden toimesta on hyödynnetty kolmessa eri yrityksessä. Myös mammografiaan käytettyjä kuvantamislaitteita valmistetaan Suomessa M Euro Tuotanto Tuonti Vienti Kulutus Vuosi Kuva Röntgen- ja CT-laitteet. Tuotanto, ulkomaankauppa ja kulutus Suomessa vuosina , käyvin hinnoin. Lähteet: Eurostat ja Eco-Intelli. Röntgen- ja CT-laitteiden markkinat vuosina on esitetty kuvassa CT-laitteita ei Suomessa valmisteta, joten niiden kysyntä katetaan tuonnilla. Suomen tuotanto ja vienti koostuu hammasröntgenlaitteista ja muista röngenlaitteista. Hammasröntgenlaitteita vietiin vuonna 2006 yhteensä 117 milj. euron ja muita röntgenlaitteita 27 milj. euron arvosta. Röntgenlaitteiden viennistä 2/3 suuntautui EU:n ulkopuolisiin maihin. Vienti on melkein kymmenkertainen tuontiin verrattuna. Viime vuosina myös muiden radiologisten laitteiden valmistus on lisääntynyt, kun sädehoidon menetelmät ovat kehittyneet. Näitä muita radiologisia laitteita ovat alfa-, beeta- ja gammasäteilyyn perustuvat laitteet, joita käytetään mm. syövän sädehoidossa ja varjoainekuvauksissa. Laitteita valmistetaan vain Suomen kotimarkkinoita varten. Merkittävää vientiä tai tuontia ei esiinny. Kotimarkkinoilla radiologisten laitteiden kysyntä on lisääntynyt, kun noin 20 sairaanhoitopiiriin on hankittu viime vuosina sädehoidon laitteet (kuva 2.11). Röntgenputkia ja -generaattoreita käytetään röntgenlaitteiden valmistuksessa sekä huollossa varaosina. Varjostimet ovat suojavarusteita, joilla voidaan välttää tai suunnata haitallista säteilyä. Suomessa on pienehköä röntgengeneraattorien valmistusta, mutta röntgenputket ovat pääosin tuontitavaraa. Suurin osa maahan tuoduista röntgenputkista ja generaattoreista suuntautuu jälleenvientiin röntgenlaitteiden oheistuotteina, kuten kuvasta 2.12 näkyy. Tarkastellessaan Euroopan kuvantamislaitteiden kokonaismarkkinoita ja näköaloja Frost & Sullivan -tutkimustoimisto näkee MRI-laitteiden kysynnän 2 Toimialan kuva 25

27 lupaavimpana. Laitevalmistajat pyrkivät innovatiivisillä rahoitusratkaisulla, mm. leasingsopimuksilla, rahoittamaan käyttäjien laitehankintoja, jotka ovat kokoluokaltaan varsin suuria. Ultraäänilaitteiden segmentti on kuvantamislaitteissa suurin, mutta sen kasvunäkymiä varjostavat kypsät ja saturoituneet markkinat. Tietokonetomografialaitteissa on saavutettu kasvun jälkeen tasaantuminen, ja kysyntä on etupäässä nykyisen laitekannan korvaamista, samalla kun vanhaa laitekantaa yritetään päivittää moderniksi. Röntgenlaitteiden osalta digitaaliset kuvauslaitteet korvaavat hitaasti vanhoja analogisia ja fluoroskopiaan perustuvia laitteita. Kokonaisuutena MRI-laitteiden segmentti osoittaa suurinta kasvupontentiaalia Euroopassa M Euro Tuotanto Tuonti Vienti Kulutus Vuosi Kuva Alfa-, beeta- ja gammasäteilyyn perustuvat radiologiset laitteet. Tuotanto, ulkomaankauppa ja kulutus vuosina , käyvin hinnoin. Lähteet: Eurostat ja Eco-Intelli M Euro Tuotanto Tuonti Vienti Kulutus Vuosi Kuva Röntgenputket, -varjostimet ja -generaattorit. Tuotanto, ulkomaankauppa ja kulutus vuosina , käyvin hinnoin. Lähteet: Eurostat ja Eco-Intelli. 9 Frost & Sullivan (2005), European markets for key medical imaging modalities. Market Engineering Research, Lähde: 26 TERVEEN TEKNOLOGIAN TEKIJÄT

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi Raportin on laatinut FiHTAn toimeksiannosta Harri Luukkanen, Eco-Intelli Ky, 29.8.. 1 Yhteenveto kokonaiskehityksestä Lääkintälaitteiden vienti jatkuu aikaisemmalla korkealla tasolla Useimmat viennin pääryhmät

Lisätiedot

Teollisuuden palveluksista palveluliiketoimintaan

Teollisuuden palveluksista palveluliiketoimintaan Christian Grönroos, Raimo Hyötyläinen, Tiina Apilo, Heidi Korhonen, Pekka Malinen, Taina Piispa, Tapani Ryynänen, Iiro Salkari, Markku Tinnilä, Pekka Helle Teollisuuden palveluksista palveluliiketoimintaan

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta Teknotarinoita Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta www.visiolehti.fi 1 Hyvinvointia Suomelle Teknologiateollisuus on Suomen tärkein vientiala. Teknologiayritykset toimivat

Lisätiedot

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora Henrik Karlsson Ariterm Group Ariterm on suomalais-ruotsalainen lämmitysalan yritys jolla on tuotantoa Saarijärvellä Suomessa ja Kalmarissa Ruotsissa. Aritermin

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna:

Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Energiayrityskanta käsittää vain itsenäisiä, voittoa tavoittelevia energiayhtiöitä ja konserneja. Yksittäisiä yrityksiä tarkastellessa kaikki luvut

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020

Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020 Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020 Lauri Hetemäki Puu- ja erityisalojen liitto 110 vuotta juhlaseminaari, 14.5.2009, Sibeliustalo, Lahti Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja Q2 OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA 2007 20. heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja Q2-KATSAUS 2007 4-6/2007 4-6/2006 muutos 2006 Saadut tilaukset M 944,4 821,9 15 % 3 116,3 Tilauskanta M 3 318,0 2

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen 1 METROPOLI VISIO Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

LIIKETOIMINTAKATSAUS. Tammi-Syyskuu 2016

LIIKETOIMINTAKATSAUS. Tammi-Syyskuu 2016 Q3 Detection Technology Oyj LIIKETOIMINTAKATSAUS Tammi-Syyskuu 2016 DETECTION TECHNOLOGY OYJ:N LIIKETOIMINTAKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2016 Detection Technology Q3: Myynti kaksinkertaistui Heinä-syyskuu 2016

Lisätiedot

DIGITAALISUUDELLA SAVON TEOLLISUUTEEN JA PALVELUIHIN MENESTYSTÄ POHJOIS- Yliopettaja Esa Hietikko

DIGITAALISUUDELLA SAVON TEOLLISUUTEEN JA PALVELUIHIN MENESTYSTÄ POHJOIS- Yliopettaja Esa Hietikko DIGITAALISUUDELLA MENESTYSTÄ POHJOIS- SAVON TEOLLISUUTEEN JA PALVELUIHIN Yliopettaja Esa Hietikko Digitalisaatio on hyvin laaja käsite 2/13 Miksi digitalisaatiota? Digibarometrin mukaan yritysten digitaalinen

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Tuoteluettelo / 2014 RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Maatalous Teollisuus & materiaalin käsittely Ympäristönhoito Kevytperävaunut Muut laitteet THE SKY IS NOT THE LIMIT STARCO FINLAND

Lisätiedot

Suomen pohjoinen ulottuvuus etu Aasian markkinoilla case hunaja. Innotori kick off tilaisuus 20.4.2016

Suomen pohjoinen ulottuvuus etu Aasian markkinoilla case hunaja. Innotori kick off tilaisuus 20.4.2016 Suomen pohjoinen ulottuvuus etu Aasian markkinoilla case hunaja Hunaja luonnollinen makeuttaja Hunaja on maailman vanhin ja luonnonmukaisin makeutusaine, jossa on noin 200 erilaista yhdistettä Hunaja sisältää

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2000

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2000 SVT Ulkomaankauppa 2001:M04 Utrikeshandel Foreign Trade Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2000 HUIPPUTEKNOLOGIAN TUOTTEIDEN TUONTI JA VIENTI 1995-2000 Mrd mk sekä osuudet koko tuonnista ja viennistä

Lisätiedot

Terveydenhuollon kasvava ammattilainen

Terveydenhuollon kasvava ammattilainen Terveydenhuollon kasvava ammattilainen Orion jakautuu 1.7.2006 Orion konserni Uusi Orion Oyj Oriola KD Oyj Orion Pharma Orion Diagnostica KD Oriola Lääkkeiden ja diagnostisten testien T&K, valmistus ja

Lisätiedot

Bruttokansantuote on kasvanut Euroopassa ja USA:ssa, Suomessa niukemmin Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond

Bruttokansantuote on kasvanut Euroopassa ja USA:ssa, Suomessa niukemmin Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond Bruttokansantuote on kasvanut Euroopassa ja USA:ssa, Suomessa niukemmin 2.5.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond 1 Bruttokansantuotteen kasvu Euroalueella on voimistunut viime kuukausina Teollisuuden

Lisätiedot

KH KV

KH KV Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen

Lisätiedot

Terveys ja talous 2016

Terveys ja talous 2016 Terveys ja talous 2016 15.9.2016 Tehokkuutta osaamisen kehittämiseen Oppiportin hyödyntämisen mahdollisuuksista Digidigi Digitalisaatio haastaa perinteiset toimintamallit ja muuttaa maailmaa, sosiaali-

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla?

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 12.3.2013 Digitaalisuus palvelujen ja tuotannon uudistajana Perustelut Organisaatioiden kokonaisvaltainen uudistaminen prosesseja

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden ulkomaankauppa

Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden ulkomaankauppa Kauppa 2012 Handel Trade Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden ulkomaankauppa Kuvio 1. Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotteiden tuonti ja vienti v. 2002-2012(1-6) 16 14 Mrd. e Tuonti Vienti 12 10 8

Lisätiedot

Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020

Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020 Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020 Lauri Hetemäki & Riitta Hänninen Tiedotustilaisuus 27.5.2009, Helsingin yliopiston päärakennus, Helsinki Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2012-2016(1-9) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2013 2014 2015 2016 Kauppatase Vienti Tuonti 30.11.2016 2 SUOMEN JA SUOMEN

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2001

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2001 SVT Ulkomaankauppa :M1 Utrikeshandel Foreign Trade Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 1 HUIPPUTEKNOLOGIAN TUOTTEIDEN TUONTI JA VIENTI 199-1 Mrd mk sekä osuudet koko tuonnista ja viennistä Mrd mk Tuonti

Lisätiedot

Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin

Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin Maankäyttötieteiden laitos Geoinformatiikan tutkimusyhmä Julkisen tiedon avaaminen - tutkimustietoa avaamispäätöksen tueksi Tarve Paikkatietojen

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 3/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus 2015 Jyri Luomakoski toimitusjohtaja. Varsinainen yhtiökokous 2016

Toimitusjohtajan katsaus 2015 Jyri Luomakoski toimitusjohtaja. Varsinainen yhtiökokous 2016 Toimitusjohtajan katsaus 2015 Jyri Luomakoski toimitusjohtaja Varsinainen yhtiökokous 2016 Liikevaihto Uponor-konserni, M 2014 2015 Muutos Liikevaihto 1 023,9 1 050,8 2,6 % Orgaaninen kasvu 5,2 % ilman

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/213 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Suhdannetilanne:

Lisätiedot

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastoverkkopäivät 2012 Minna Karvonen 23.10.2012 Mistä tässä on oikein kysymys? Tieto- ja viestintätekniikkaan kiinnittyvän

Lisätiedot

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihdossa syvennetään maailmalla oman alan osaamista, kielitaitoa ja kansainvälisiä verkostoja. Vaihdossa hankitut tiedot,

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Jalkineiden vienti ja tuonti. Toukokuu 2017

Jalkineiden vienti ja tuonti. Toukokuu 2017 Jalkineiden vienti ja tuonti Toukokuu 2017 Jalkineiden vienti ja tuonti / sisällysluettelo Tekstiili- ja muotialan tuoteryhmät viennin ja tuonnin tilastoissa Keskeiset huomiot 1. Vaatteiden vienti ja tuonti

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

LAPIN SUHDANTEET 2016

LAPIN SUHDANTEET 2016 LAPIN SUHDANTEET 2016 Ohjelma: 10.00 Tervetuloa Lapin suhdannekatsaus 2016 esittely strategiapäällikkö Mervi Nikander, Lapin liitto Toimialan näkökulma suhdanteisiin 10.30 TORMETS OY, hallituksen puheenjohtaja

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

Tekesin tunnusluvut DM

Tekesin tunnusluvut DM Tekesin tunnusluvut 2015 2015 DM 1572568 Tunnuslukuja Tekesin rahoituksesta 2015 Rahoitus yrityksille ja tutkimukseen 575 M 2 400 rahoitustunnustelua 3 080 rahoitushakemusta Hakemusten käsittelyaika 54

Lisätiedot

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään HYVÄ -hankeryhmä Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM/HYVÄ Joensuu 23.1.2014 Sisältö Keskeiset muutokset

Lisätiedot

Digitaalinen kuvantaminen - hanke osana Itä-Suomen Sonetti -ohjelmaa. Hilkka-Helena Vesala

Digitaalinen kuvantaminen - hanke osana Itä-Suomen Sonetti -ohjelmaa. Hilkka-Helena Vesala Digitaalinen kuvantaminen - hanke osana Itä-Suomen Sonetti -ohjelmaa Digitaalinen kuvantaminen -hanke Digitaalisella kuvantamisella tarkoitetaan tuotantoprosessia, jossa kuvaus, diagnostinen tarkastelu,

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 22.5.2013 Tunnustusta päättyneen ohjelman projekteille Yritysprojektien ja tutkimusprojektien loppuraporttiin on kerätty ohjelman

Lisätiedot

Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET

Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET Kuntalaisaloite asumispalveluiden järjestämiseksi tamperelaisille kehitysvammaisille - Tarja Viitapohja ym. (Dno TRE: 4108/05.01.05/2016)

Lisätiedot

Kansantalouden materiaalivirrat 2015

Kansantalouden materiaalivirrat 2015 Ympäristö ja luonnonvarat 2016 Kansantalouden materiaalivirrat 2015 Materiantarve laskee hitaasti Suomen maaperästä ja kasvustosta irrotettiin materiaa vuonna 2015 kaikkiaan 277 miljoonaa tonnia. Tästä

Lisätiedot

17.2.2015 Matti Paavonen 1

17.2.2015 Matti Paavonen 1 1 Uusi vuosi vanhat kujeet 17.2.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Pohjalla voi liikkua myös horisontaalisesti BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja Lauri Oksanen Head of Research 27.9.2010 Nämä kommentit ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta Nokia Siemens Networksin

Lisätiedot

Kasvua mutta ei hinnalla millä hyvänsä. Jukka-Pekka Kuokkanen, aluejohtaja Dextra Oy / Pihlajalinna -konserni

Kasvua mutta ei hinnalla millä hyvänsä. Jukka-Pekka Kuokkanen, aluejohtaja Dextra Oy / Pihlajalinna -konserni Kasvua mutta ei hinnalla millä hyvänsä Jukka-Pekka Kuokkanen, aluejohtaja Dextra Oy / Pihlajalinna -konserni 1 Aamun juoni Alussa oli yksi mies ja laukku tänään työntekijöitä on Dextra/Pihlajalinna - konsernissa

Lisätiedot

Vanerintuotanto ja kulutus

Vanerintuotanto ja kulutus Vanerintuotanto ja kulutus vuosina 2000, 2005, 2010 ja 2014 (milj. m 3 ) Vanerintuotanto ja kulutus 120,0 100,0 80,0 60,0 Vuosi Tuotanto Kulutus 2000 58,4 59,6 2005 73,3 72,5 2010 81,5 79,4 2014 98,9 94,1

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Suomen metsäteollisuus voi menestyä kansainvälisessä kilpailussa

Suomen metsäteollisuus voi menestyä kansainvälisessä kilpailussa Suomen metsäteollisuus voi menestyä kansainvälisessä kilpailussa Matti Kärkkäinen professori Metsäalan tulevaisuusfoorumi 16.3.2005, Sibelius-talo, Lahti Matti Kärkkäinen 1 Sahatavaran kulutus henkeä kohti

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

F-Secure Oyj:n yhtiökokous 2011 Toimitusjohtajan katsaus

F-Secure Oyj:n yhtiökokous 2011 Toimitusjohtajan katsaus F-Secure Oyj:n yhtiökokous 2011 Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio Protecting the irreplaceable f-secure.com F-Secure tänään Globaali liiketoiminta Tytäryhtiöt 16 maassa Yli 200 operaattorikumppania

Lisätiedot

Palvelujen suhdannetilanne: Kotimarkkinoiden kehitys ratkaisevaa

Palvelujen suhdannetilanne: Kotimarkkinoiden kehitys ratkaisevaa Palvelujen suhdannetilanne: Kotimarkkinoiden kehitys ratkaisevaa, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti Palvelualojen työnantajat PALTA ry Palvelujen odotukset yhä alamaissa Palvelutuotannon

Lisätiedot

Kansainvälistymiskartoitus. Tampereen kauppakamari Kyselyajankohta:

Kansainvälistymiskartoitus. Tampereen kauppakamari Kyselyajankohta: Kansainvälistymiskartoitus Tampereen kauppakamari Kyselyajankohta: 10.-31.12.2017 Kansainvälistymiskartoitus 2016 Joka toinen vuosi toteutettavan kyselyn tarkoituksena on saada tieto - yritysten kansainvälistymisen

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 2/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa Josek-VTT, Älyä koneisiin ja palveluihin digitalisaation vaikutukset valmistavassa teollisuudessa 7.2.2017

Lisätiedot

Biopankkilain valmistelun lyhyt historia

Biopankkilain valmistelun lyhyt historia Biopankkilain valmistelun lyhyt historia Puheenjohtaja Kimmo Pitkänen Biotekniikan neuvottelukunta Tutkijoiden ja kansanedustajien seura - TUTKAS Biotekniikan neuvottelukunta BIOPANKKIEN MERKITYS KANSALAISILLE

Lisätiedot

Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari

Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari 18.9.2012 Heikki Juutinen Elintarvikeala muutoksessa 1. Ruuan kysyntä kasvaa maailmalla 2. Kuluttajat haluavat tietää, missä ja miten

Lisätiedot

Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle?

Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle? Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle? Mikael Ohlström, johtava asiantuntija Toimittajataustainfo Miten EU:n resurssitehokkuuspolitiikassa

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Talouskasvun edellytykset

Talouskasvun edellytykset Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Markus Kajanto Teollisuuden digitalisaation myötä johdon käsitykset organisaation resursseista, osaamisesta ja prosesseista ovat avainasemassa

Lisätiedot

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2003

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2003 Ulkomaankauppa 2004:M06 Utrikeshandel Foreign Trade Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2003 Kuvio 1. Huipputeknologian tuotteiden tuonti ja vienti v. 1995-2003 14 12 Mrd. e Tuonti Vienti 10 8 6 4

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet korkealle 3 PÄÄKIRJOITUS Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet

Lisätiedot

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman jatko Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-toiminta jatkuu vaikka ohjelma päättyy Kansallisesti tarkasteltuna kehittymisen ja sen tukemisen tarve

Lisätiedot

Vaatimukset, validointi ja sertifionnit Mahdollisuus vai välttämätön paha Terhi Kajaste, FiHTA. F i H T A

Vaatimukset, validointi ja sertifionnit Mahdollisuus vai välttämätön paha Terhi Kajaste, FiHTA. F i H T A Vaatimukset, validointi ja sertifionnit Mahdollisuus vai välttämätön paha Terhi Kajaste, F i H T A Pääviestit Kaaosta on mahdotonta verkottaa Hyvin määritelty = puoliksi tehty Teknologiateollisuuden strategiset

Lisätiedot

Tulevaisuuden tehdas 2020 Petri Laakso, Senior Scientist

Tulevaisuuden tehdas 2020 Petri Laakso, Senior Scientist TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Tulevaisuuden tehdas 2020 Petri Laakso, Senior Scientist Global Factory Tulevaisuuden tehdas on toimiva ja kilpailukykyinen yritysverkosto, jolla on toimintoja niin halvan

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Comptel Corporation

Comptel Corporation Tähän esitykseen sisältyy nykytilanteeseen perustuvia, tulevaisuudennäkymiin liittyviä kannanottoja, jotka sisältävät erilaisia riskejä ja epävarmuustekijöitä. Tässä esityksessä annetaan ainoastaan tiivistelmä

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Hitsaustekniikka 16 Tuleeko hitsaava teollisuus säilymään Suomessa?

Hitsaustekniikka 16 Tuleeko hitsaava teollisuus säilymään Suomessa? Hitsaustekniikka 16 Tuleeko hitsaava teollisuus säilymään Suomessa? 14.4.2016/Pertti Lemettinen Esitelmäni sisältö: Kuka olen, mistä tulen. Mitä koneenrakennus- ja metallituoteteollisuudessa on tapahtunut?

Lisätiedot

Jorma Kaimio toimitusjohtaja WSOY CMD, WSOY

Jorma Kaimio toimitusjohtaja WSOY CMD, WSOY Jorma Kaimio toimitusjohtaja CMD, 2003 2 Liikevaihto, milj. euroa EBITA, milj. euroa 80 70 60 2,6 1,1 1,1 16,1 1,3 1,4 5,0 12,7 50 40 30 20 10 0-10 1,6 1,0 13,4 11,8 17,0 15,1 14,7 31,3 44,2 29,2 37,9-6,6-6,7-5,9-7,9

Lisätiedot

KONEen osavuosikatsaus tammi maaliskuulta huhtikuuta 2011 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta

KONEen osavuosikatsaus tammi maaliskuulta huhtikuuta 2011 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta KONEen osavuosikatsaus tammi maaliskuulta 2011 20. huhtikuuta 2011 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta Q1 2011: Vahvaa kasvua tilauksissa ja liikevoitossa Q1/2011 Q1/2010 Historiallinen muutos 2010 Saadut tilaukset

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämismenojen pääomittaminen kansantalouden tilinpidossa. Ville Haltia

Tutkimus- ja kehittämismenojen pääomittaminen kansantalouden tilinpidossa. Ville Haltia Tutkimus- ja kehittämismenojen pääomittaminen kansantalouden tilinpidossa Ville Haltia 17.9.2013 Sisältö Tausta t&k-menojen pääomittamiselle Yleistä kansantalouden tilinpidosta Pääomittamisen menetelmät

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola

Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma Jaakko Astola Julkisen tutkimusrahoituksen toimijat Suomessa 16.11.09 2 Suomen Akatemian organisaatio 16.11.09 3 Suomen Akatemia lyhyesti Tehtävät Myöntää määrärahoja

Lisätiedot

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari Markku Lindqvist 040 190 2554 markku.lindqvist@cursor.fi 3D-tulostuksen seminaari 13.1.2016 2 Uusi itsenäisesti toimiva ja taloudellisesti kannattava 3D-palvelujen tuotanto- ja yritysympäristö Vastaa 3D-alan

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

Sähkötarvikekaupan trendejä

Sähkötarvikekaupan trendejä Sähkötarvikekaupan trendejä Toimitusjohtaja Tarja Hailikari Sähköteknisen Kaupan Liitto ry Sähkö- ja teleurakoitsijapäivät 19.4.2012 Sähkötarvikekaupan trendejä 1. Globaalitalous/-ohjaus ja omistuksen

Lisätiedot

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Suhdanteet t vaihtelevat t - Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa 23.11.2010 Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Kainuu

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Kainuu Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 7 Rakentaminen Kauppa 14 1 16 16 Palvelut 9 61 Muut 1 3 1 2 3 4 6 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy 216

Lisätiedot

KONEen yhtiökokous helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja

KONEen yhtiökokous helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja KONEen yhtiökokous 2015 23. helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja 2014: Kannattava kasvu jatkui 2014 2013 Historiallinen muutos Vertailukelpoinen muutos Saadut tilaukset Me 6 812,6 6 151,0

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 8/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

YIT:n maantieteellinen laajentuminen

YIT:n maantieteellinen laajentuminen 1 YIT:n maantieteellinen laajentuminen Hannu Leinonen Toimitusjohtaja Tilaisuus, analyytikoille, sijoittajille ja medialle 30.5.2008 2 Sisältö Maantieteellisen laajentumisen strategian toteuttaminen YIT:n

Lisätiedot

Konsultointialan tulevaisuuden näkymät ja haasteet. 12.5.2016/Matti Mannonen

Konsultointialan tulevaisuuden näkymät ja haasteet. 12.5.2016/Matti Mannonen Konsultointialan tulevaisuuden näkymät ja haasteet 12.5.2016/Matti Mannonen M Suunnittelu- ja konsultointiyritykset kasvavat ja työllistävät Suomessa erittäin haastavassa toimintaympäristössä 250 225 200

Lisätiedot