Terveysteknologian toimialaraportti 2007

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Terveysteknologian toimialaraportti 2007"

Transkriptio

1 Terveen teknologian tekijät Terveysteknologian toimialaraportti 2007

2 Terveen teknologian tekijät Toimialaraportti 2007 Terveysteknologian Liitto ry - FIHTA

3 Tämän teoksen osittainenkin kopioiminen ja saattaminen yleisön saataviin on tekijänoikeuslain (404/61, siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen) mukaisesti kielletty ilman nimenomaista lupaa. Lupia teoksen osittaiseen valokopiointiin myöntää tekijöiden ja kustantajien valtuuttamana KOPIOSTO ry. Muuhun käyttöön luvat on kysyttävä suoraan kunkin teoksen oikeudenhaltijoilta. JULKAISIJA Terveysteknologian Liitto ry - FiHTA Eteläranta Helsinki puh ISBN (painettu) ISBN (pdf) Terveysteknologian Liitto ry - FiHTA Ulkoasu: Incognito Taitto: DTPage Oy Paino: Libris Oy, Helsinki 2007 TERVEEN TEKNOLOGIAN TEKIJÄT

4 Sisältö Saatteeksi... 5 OSA 1 Toimintaympäristö terveysteknologia ja terve yhteiskunta Terveysteknologia ja yhteiskuntapolitiikka Tavoitteena hyvinvointi ja kilpailukyky... 9 OSA 2 Toimialan kuva monipuolinen korkean teknologian kasvuala Toimialan kehityspiirteet ja tunnusluvut Sähköiset diagnostiset ja valvontalaitteet Röngenlaitteet ja radiologiset laitteet Lääkintäkalusteet Kirurgiset Instrumentit, hammashoidon välineet ja mekanoterapeuttiset välineet Lääkinnälliset apuvälineet In vitro -diagnostiikkaan liittyvät laitteet, järjestelmät, tutkimusvälineet, ja reagenssit ehealth terveydenhuollon ICT-järjestelmät Urheiluvälineet OSA 3 Tulevaisuuden kehityspolkuja ja innovaatiohaasteita Terveysteknologian tutkimus- ja kehitystyö Terveydenhoitojärjestelmän innovaatiot ja niiden merkitys Terveysteknologian ennakointeja OSA 4 Menestyksen perustana teknologiakehitys ja yhteistyö Kansalliset tutkimus- ja teknologiaohjelmat Teollisuuden yhteistyön alustoja EU:ssa Kasvu ja hyvinvointi EU:n strategisena tavoitteena Terveysteknologian aihekokonaisuus ehealth Tutkimushankkeiden toteuttamisen puitteet Biotieteiden ja informaatioteknologian yhdistyvät alueet LIITE 1. Suomen lääkintätekniikan ja terveysteknologian tuotteiden luokittelu... 65

5 TERVEEN TEKNOLOGIAN TEKIJÄT

6 Saatteeksi Terveysteknologia Suomessa on vahvasti kehittyvä ja muuntuva sirpaleinen useamman liiketoimintasektorin muodostama toimiala. Tämä monipuolisuus on toisaalta mahdollistanut koko toimialan hyvin tasaisena jatkuvan kasvun. Jonkin sektorin taantuessa toiset sektorit ovat lähteneet nousuun. Toimialan vuotuinen keskimääräinen kasvu Suomessa on ollut 10 %:n luokkaa tarkasteluaikavälillä Terveysteknologia toimiala kattaa yritykset, joiden liiketoimintaan kuuluvat mm.: sähköiset diagnostiset ja valvontalaitteet röntgen ja radiologiset laitteet lääkintäkalusteet kirurgiset instrumentit, hammashoidon ja mekanoterapeuttiset välineet ortopediset ja lääkinnälliset apuvälineet in vitro diagnostiikan laitteet, välineet ja reagenssit bioteknologia ja bioit tietotekniikka ja tietoliikenne yrityksille tarjottavia palveluja. Perinteiset potilasvalvonta-, diagnosointi- ja hoitolaitteet sekä järjestelmät edustavat edelleen vahvaa suomalaista osaamista ja valtaosaa alan markkinoista, ja niitä kehitetään aina vain tarkemmiksi, luotettavammiksi ja älykkäämmiksi hoitohenkilökunnan päätöksentekoa tukeviksi järjestelmiksi. Kehittyneiden teollisuusmaiden markkinat ovat pitkälti saturoituneet, mutta uusia kasvun mahdollisuuksia on avautumassa kehittyvillä suurilla markkinoilla, kuten Kiina ja Intia. Merkittävimmin kasvaneita tuotesektoreita ovat olleet anestesiahoidon laitteet ja tarvikkeet, in-vitro diagnostiikan tuotteet sekä röntgen- ja radiologiset laitteet. Näiden sektoreiden vuotuinen keskimääräinen viennin kasvu 2000-luvulla on ollut 14 %. Terveydenhuoltosektorin tehostamisen ja hoidon laadunvarmistamisen tarpeista on syntynyt markkinat terveydenhuollon tietojärjestelmille. Näiden tavoitteena on integroida olemassa oleva sekä hoidon aikana syntyvä tieto hoitoa ja prosesseja paremmin palvelevaksi informaatioksi. Markkinoiden kasvua hidastavat sairaaloiden laitteiden ja järjestelmien moninaisuudesta johtuvat integraatiohaasteet sekä vakiintumattomille uusille järjestelmille tyypilliset käytettävyys- ja epäluotettavuusongelmat. IT-investointeja hidastavat myös useissa maissa terveydenhuoltojärjestelmän hajanaisuus, jolloin päätöksenteko on vaikeaa, sekä päättäjien epävarmuus ja kokemattomuus järjestelmähankinnoissa. Verkostoituminen ja yhteistyö suurten IT talojen kanssa on pienten suomalaisten yritysten mahdollisuus kansainvälistyä ja kasvaa globaalisti. Lääkekehityksen rinnalla on Suomeen kehittynyt monipuolinen kirjo lupaavia bioalan yrityksiä. Tällä hetkellä yrityksiä on kaiken kaikkiaan noin 150, joista noin 100 on biotekniikkaa tai siihen läheisesti liittyviä tekniikoita hyödyntäviä yrityksiä. Noin neljäsosa bioyrityksistä on lääkekehitysyrityksiä tai niiden piirissä toimivia palveluyrityksiä. Vastaava määrä yrityksiä on diagnostiikkasektorilla. Biomateriaalisektori (esim. bioteknologiaa hyödyntävät implantit) edustaa noin 10 % bioyrityksistä. Lähestulkoon kaikki yritykset tällä tutkimusintensiivisellä alalla ovat pieniä liikevaihdoltaan alle 10 M euron liiketoimia.

7 Oman ryhmänsä muodostavat monet urheiluun ja vapaa-aikaan liittyvät terveysvaikutteiset tuotteet, kuten harjoituksen tehokkuuden, kunnon kehityksen ja yleisen aktiivisuuden monitorointiin käytettävät rannetietokoneet, juoksumatot, soutulaitteet, kuntopyörät jne., joita käyttävät etupäässä terveet kunnostaan ja terveydestään välittävät ihmiset. Aktiviteetin mittausta aletaan enenevässä määrin soveltaa myös kotona asuvien vanhusten turvaksi kehitettävissä mittalaitteissa. Urheiluvälineiden tuotanto Suomessa vuonna 2005 oli 177 milj. euroa, josta vientiin meni 63 %. Urheiluväline-liiketoiminnan vuotuinen keskimääräinen kasvuvauhti on ollut noin 6 %. Terveydenhuollon painopiste on siirtymässä sairauksien hoitamisesta terveyden edistämiseen. Ihmisten hyvinvoinnin lisäämiseksi ja terveydenhuollon kustannusten kurissa pitämiseksi tavoitteena on tukea ihmisen omatoimisuutta terveydestään ja sairauksistaan huolehtimisessa. Erilaisilla etähoito-, apuväline- ja Internet-teknologioilla on tämän mahdollistamisessa suuri merkitys. Seuraavan vuosikymmenen suurimmat läpimurrot sairauksien hoidossa tapahtuvat todennäköisesti biolääketieteessä, kuvantamisessa, aivotutkimuksessa sekä mahdollisesti nanoteknologiassa ja kantasolututkimuksessa. Tämä Terveen teknologian tekijät toimialaselvitys antaa kattavan kokonaiskuvan kasvavan huipputeknologiaa edustavan toimialan yleistilanteesta ja kehitysnäkymistä. Selvityksen on tuottanut Terveysteknologian Liitto ry - FiHTA. Raportin osassa 1 luodaan yleissilmäys terveysteknologian merkitykseen ihmisen hyvinvoinnin, ympäristön, yhteiskunnan ja yritysten kilpailukyvyn näkökulmista. Osassa 2 tarkastellaan terveysteknologiaa markkinoiden ja eri sektoreita kuvaavien tunnuslukujen valossa. Osa 3 luotaa tulevaisuuden polkuja ja innovaatiohaasteita. Osa 4 antaa hyvin kattavan kuvan tämänhetken tutkimusta ja tuotekehitystä tukevista kansallisista ja eurooppalaisista hanke- ja ohjelmalinjauksista. Raportin sisällöstä ja toimituksesta ovat vastanneet FiHTAn toimialapäällikkö Terhi Kajaste ja pääsihteeri Leo Laaksonen ja kieliasun tarkastamisesta Teknologiateollisuuden Marja Hamilo. Raportin sisältöön ovat ratkaisevasti vaikuttaneet myös tutkija Harri Luukkanen Eco-Intelli Oy:stä (osat 1-3) ja professori Pekka Karp Euroopan komissiosta (kappale 4.6). Osan 4 sisältöön vaikuttivat Tuula Hyörinen Euroopan komissiosta, Tekesin Pekka Kahri ja Soili Helminen sekä FinnWell-ohjelman koordinaattori Kalevi Virta. Suuret kiitokset kaikille asiantuntemuksesta ja avusta. Helsinki Hannu Ahjopalo Puheenjohtaja, Terveysteknologian Liitto ry - FiHTA TERVEEN TEKNOLOGIAN TEKIJÄT

8 OSA 1 Toimintaympäristö terveysteknologia ja terve yhteiskunta 1.1 Terveysteknologia ja yhteiskuntapolitiikka Kuluttajan, ympäristön ja yhteiskunnan muodostama kolmio ja terveysteknologia sen keskellä osoittaa, miten terveysteknologia asemoituu nykyaikana (kuva 1.1). Kuluttaja, ympäristö ja yhteiskunta ovat jatkuvassa suorassa tai epäsuorassa kanssakäymisessä terveysteknologian kanssa. Kuluttaja hyödyntää teknologiaa oman terveytensä edistämisessä ja ylläpitämisessä. Teknologian avulla voidaan monitoroida riskejä ja vähentää ympäristön haittoja. Yhteiskunta tarvitsee teknologiaa terveyspalveluiden aikaansaamiseen, ja tätä kautta yhteiskunta paljolti määrää millaista teknologiaa valmistetaan ja myydään institutionaalisille ostajille. Kun terveysteknologia kehittyy, tulee laajemmin käyttöön tai kun sen suhteellinen hinta laskee, kuluttajan, ympäristön ja yhteiskunnan hyöty kasvaa. Kuva 1.1. Kuluttaja, ympäristö ja yhteiskunta ovat jatkuvassa suorassa tai epäsuorassa kanssakäymisessä terveysteknologian kanssa. 1 1 Eric Jantsch, Technology forecasting in perspective, OECD Toimintaympäristö

9 Kuluttaja ja terveysteknologia Ihmisen suurimpia huolia on tutkimusten mukaan oman ja lähimmäisten terveyden vaaliminen. Tämä näkyy Internetin hauissa, joissa terveysaiheet sisältyvät kymmenen yleisimmän hakukohteen listaan. Suuri osa ihmisen päätöksistä tapahtuu niin kotona, matkalla, työpaikalla kuin lomallakin oletettujen tai potentiaalisten terveys- ja turvallisuusriskien ennaltaehkäisemisen perusteella. Terveysteknologiset laitteet ja välineet ovat keskeisiä, kun hyvinvointia ja terveyttä yksilötasolla edistetään. Puolet kaikista Suomessa myytävistä terveysteknologisista laitteista ja välineistä (ml. silmälasit, verenpaine- ja kuumemittarit, raaja- ja hammasproteesit, liikunnan apuvälineet) myydään kuluttajalle suoramyyntinä tai vähittäismyyntiliikkeiden kautta. Lisänä kaupassa ovat monet terveysvaikutteiset kulutustavarat kuten sykemittarit, kuntopyörät, juoksumatot ja soutulaitteet, veden- ja ilmanpuhdistimet, joihin käytetään paljon rahaa. Kuluttajan tarpeesta huolehtia terveydestään johtuu, että ihminen on halukas omilla valinnoillaan vaikuttamaan terveyteensä ja terveeseen ympäristöön. Viime kädessä kansalaisilla on odotuksia yhteiskuntaa kohtaan mm. terveyspalveluiden tarjonnan ja niiden hinnan suhteen. Kuntien menoista noin puolet kuluu terveyspalveluiden tuottamiseen ja kansalaiset ovat Suomessa halukkaita maksamaan julkisten palveluiden saatavuudesta veromarkkoina. Varsin laajasti myös tiedetään, että tulevaisuudessa terveyspalveluiden tuottaminen maksaa paljon nykyistä enemmän, kun vanhusväestön määrä lisääntyy. Terveysteknologia ja ympäristö Ympäristö laajassa merkityksessä on ihmisen merkittävin terveyden lähde ja uhka. Monet ympäristön vaarat ja haitat voidaan torjua tai poistaa tietyllä oikeaksi todennetulla teknologialla ja ennalta ehkäisevällä käytöksellä työpaikoilla, kotona ja liikenteessä. Osa ympäristön paranemisesta perustuu tekniikkaan, riskien arviointiin ja mittauksiin, ja teknologian tuomiin uusiin ratkaisuihin. Suurimmalla osalla ympäristötekniikkaa on suoria tai epäsuoria terveysvaikutuksia, kunhan tekniikkaa otetaan käyttöön. Terveysteknologia ja yhteiskunta Yhteiskunnalla, sen poliittisilla päätöksentekijöillä ja sektoriviranomaisilla on halu, tarve ja mahdollisuus vaikuttaa kansalaisten terveyteen monella tavalla suoraan ja epäsuoraan. Yhteiskunnan tehtävä terveydenhoidon järjestämisen päävastuullisena toteutuu luomalla kuntien terveydenhoito-organisaatioita ja rakentamalla infrastruktuuria kuten terveyskeskuksia ja erikoissairaanhoidon yksiköitä, jotka tarjoavat näitä palveluja. Keskeisen osan terveyspalveluista tuottavat ammattilaiset lääkärit ja sairaanhoitajat. Nämä puolestaan nojautuvat nykyaikaisessa koululääketieteessä lääkkeisiin ja terveysteknologiaa hyödyntäen toteutettuihin lääkintälaitteisiin ja järjestelmiin. Yhteiskunnan edun mukaista on taata mahdollisimman hyvä terveydenhoidon teknologian saatavuus niin rauhallisten olojen kuin kriisienkin aikana. TERVEEN TEKNOLOGIAN TEKIJÄT

10 1.2 Tavoitteena hyvinvointi ja kilpailukyky Kuva 1.2. Terveyden edistäminen vaatii tulevaisuudessa entistä enemmän jokaisen kansalaisen vastuuta omasta ja läheistensä terveydestä. Suomen kilpailukyvyn perusedellytys on, että Suomi on tietoon ja osaamiseen perustuva talous ja yhteiskunta, joka tuottaa tasaisesti kasvavan ja tasaisesti jakautuvan elintason ja hyvinvoinnin kansalaisille. 1 Huolimatta siitä, että terveydenhuollon kustannukset kasvavat koko ajan, eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan mukaan on terveydenhuollon BKT-osuus määrätietoisin toimin rajattavissa alle 10 prosenttiin vuoteen 2015 saakka kansanterveyttä parantaen (Suomen BKT-osuus v oli 8 %, Ruotsin 9 %, USA:n 14 %). Terveyden edistäminen vaatii tulevaisuudessa entistä enemmän jokaisen kansalaisen vastuuta omasta ja läheistensä terveydestä. Terveydenhuolto on järjestettävä niin, että se teknologisia mahdollisuuksia tehokkaasti hyödyntäen tukee kansalaisten omaa vastuuta terveydestään. Terveyden ylläpito ei ole vain alan ammattilaisten asia. Se on kaikkien asia. 2 Nämä linjaukset ovat kansallisia, mutta kansalaisten terveydenedistäminen ja tehokas terveydenhuolto ovat käytännöllisesti katsoen yksi jokaisen maan tärkeimmistä tavoitteista. Näin ollen kansainvälinen kysyntä on varmaa terveysteknologialle, jonka voidaan osoittaa olevan vaikuttavaa terveyden, terveydenhuollon tehokkuuden sekä hoidon laadun edistämisessä. Menestys edellyttää luonnollisesti vahvaa panostusta kansainväliseen verkostoitumiseen ja markkinointiin. 1 Toimialaklusterien innovaatiotoiminta -työpajan keskustelun yhteenveto , , KTM 2 Terveydenhuollon tulevaisuus, Tulevaisuusvaliokunnan kannanotto vuoden 2015 terveydenhuoltoon, Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta Toimintaympäristö

11 Suomi on toistaiseksi ollut globaalistumisen nettohyötyjä: menestyksemme perustuu kansainväliseen kauppaan sekä tiede- ja kulttuuriyhteistyöhön. Ilman vientiteollisuutta emme olisi pystyneet ylläpitämään nykyisessä muodossaan hyvinvointiyhteiskuntaa ja sen rakenteita, kuten julkista sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmää, Globaalistuminen ei tuhoa suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa. Hyvinvointiyhteiskunnan sosiaalinen, henkinen ja fyysinen pääoma yhdistettynä järjestelmän muutoskykyyn ovat tärkeitä kilpailutekijöitä integroituvassa maailmassa. Globalisaatio on mahdollisuus, mutta myös haaste. Muutosta ohjaavaa tavoitetilaa on hahmoteltu jo jonkin aikaa ja tästä ovat todisteena mm. Finn- Sight 2015, Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan sekä STM:n tulevaisuuskatsaukset ja äskettäin käynnistynyt KTM-vetoinen Kansallinen Innovaatiostrategia -hanke (www.innovaatiostrategia.fi). FinnSight 2015 Suomen Akatemian ja Tekesin rahoittaman ennakointiprojektin FinnSight 2015 Suomen Akatemian ja Tekesin rahoittaman ennakointiprojektin loppuraportti 10 TERVEEN TEKNOLOGIAN TEKIJÄT

12 OSA 2 Toimialan kuva monipuolinen korkean teknologian kasvuala 2.1 Toimialan kehityspiirteet ja tunnusluvut Globaalit markkinat ja Suomen terveysteknologia Suomen talous ja varsinkin teollisuus ovat osa globaalia taloutta. Yritykset toteuttavat kansainvälistä työnjakoa erikoistumalla ja korvaavat pienet kotimarkkinat vahvalla viennillä. Tyypillisesti korkean teknologian aloilla harjoitetaan ristikkäiskauppaa, jossa omaa harvoihin tuotteisiin keskittynyttä tuotantoa täydennetään vastaavien valmiiden tuotteiden ja niiden osien ja komponenttien tuonnilla. Myös omistus kansainvälistyy; eri maissa olevat yritykset ketjuuntuvat ja samalla syntyy suurempia ja vahvempia kansainvälisiä toimijoita. Entä miten terveysteknologian globaalit markkinat ovat muuttuneet? Teollisuus on konsolidoitunut ja isot ovat kasvaneet yritysostoin entistä isom- 2 Toimialan kuva 11

13 miksi. Toisaalta isot yritykset ovat tulleet varsin konservatiivisiksi tutkimus- ja kehitystoiminnassaan. Varsinainen innovaatiotoiminta jää yhä suuremmassa määrin pienyritysten varaan. Uutta tekniikkaa edustavien tuotteiden ja järjestelmien lääketieteellisen näytön vaatimukset ovat koventuneet ja niiden täyttäminen kokonaan uusien mullistavien innovaatioiden osalta vaatii valtavia panostuksia. Itse tuotekehityksessä pienen kasvuyrityksen tulorahoitus riittää harvoin tarvittaviin lanseeraus- ja markkinointi-investointeihin. Muutosvastarinta terveydenhoidossa on usein edelleen kovempaa kuin monilla muilla aloilla. Lääkärien ammattikunta on vanha ja hoitomenetelmät perustuvat paitsi tutkimukseen myös suurelta osin perinteeseen, minkä seurauksena terveydenhuolto on yksi maailman muutosresistenteimmistä toimialoista. EU:n komission tilaaman tuoreen tutkimuksen mukaan maailmanlaajuiset lääkintälaitteiden markkinat olivat vuonna 2003 yhteensä 184 mrd. euroa. Markkinat ovat sittemmin olleet reippaassa kasvussa ja vuonna 2006 markkinoiden koko lienee noussut 200 mrd. euroon. 4 USA on lääkintälaitteiden osalta suurin markkina-alue. Arvioijasta riippuen markkinan koko on noin % maailmanmarkkinoista. Koska USA: n lääkintälaitteiden viennin ja tuonnin tase on likimain tasapainossa, maan osuus maailman tuotannosta on sama kuin sen markkinoiden osuus. USA:n suuret markkinat ja niiden kasvu ovat innostaneet sikäläisiä yrityksiä kasvamaan paitsi kotimaassaan, myös globaaleiksi toimijoiksi. Yleiseksi kansainvälistyvän yrityksen kasvutavaksi on muodostunut kasvavien tutkimusintensiivisten yritysten ostaminen muissa maissa, kuten myös Suomessa. Euroopan markkinoiden osuus globaaleista markkinoista on %, josta Saksan ja Ranskan yhteinen osuus on edelleen noin puolet. Euroopan osuus maailman lääkintätekniikan markkinoista on ollut laskussa pitkällä aikavälillä, koska markkinat kasvavat muualla maailmassa nopeammin. Euroopassa yritetään myös hillitä terveydenhoidon menojen jatkuvaa kasvua. Japanin osuus lääkintätekniikan kansainvälisistä markkinoista on myös suuri, noin %. Se on toiseksi suurin maailmassa USA:n jälkeen. Kehittyvien maiden terveydenhoito edistyy nopeasti ja siellä ovat tulevaisuuden suurimmat markkinat. Amerikkalaisen Advanced Medical Technology Association in (AdvaMed) mukaan noin miljoonan asukkaan Kiina on maailman väestörikkain maa, mutta sen osuus terveysteknologian markkinoista on toistaiseksi vain noin 2 % maailmanmarkkinoista. Vastaavasti lääkintätekniikan kysynnän kasvu on Kiinassa tällä hetkellä ehkä nopeinta maailmassa. Nykyaikaisten terveyspalveluiden tuottamisessa keskeisten lääkintälaitteiden hankintaan ja ylläpitoon menee paljon julkista ja yksityistä rahaa. CERMin (Center for the Economic Analysis of Competitiveness, Markets, Regulation) mukaan Euroopassa kului vuonna 2002 keskimäärin 6,2 % terveydenhoidon kokonaismenoista lääkintälaitteisiin. Uusissa EU:n jäsenmaissa tämä osuus on suurempi (7,6 %) kuin keskimäärin EU-15 maissa (5,4 %). Lääkintälaitteiden osuus terveysmenoista USA:ssa ja Japanissa (noin 5,1 %) on matalampi kuin Eurooppassa. 4 Pammolli Fabio et al, Medical devices competitiveness and impact on public health expenditure. CERM, Rome/ University of Florence, TERVEEN TEKNOLOGIAN TEKIJÄT

14 Lääkintätekniikan kansainvälisten markkinoiden suuruus, noin 200 mrd. euroa, avaa monissa tuoteryhmissä ja monille suomalaisille yrityksille mahdollisuudet vientiin. Mahdollisia vientikelpoisia innovaatioita on useita ja samalla niiden kohtaamat haasteet vaihtelevat 5 : 1. Uudet diagnostiset ja hoitomenetelmät ja -tuotteet. Näiden kehittäminen on erittäin haasteellista, mutta periaatteessa ne ovat helposti globaalisti sovellettavissa paikallisen kysynnän tarpeisiin. 2. Itsenäisen selviytymisen apuvälineet. Näissä on haasteena apuvälineosaamisen ja tuotteiden soveltaminen toimintamalleihin, joilla terveyden- ja vanhustenhoito huolehtii paikallisesta väestöstä. 3. Tietojärjestelmätuotteet, joista koostuvat monet ehealth-järjestelmät sekä mm. potilasvalvontaan liittyvät järjestelmät. Yhdessä maassa terveydenhoidon käyttöön kehitetyt tietojärjestelmät toimivat harvoin suoraan toisessa maassa, vaan vaativat paikallisen systeemi-integraattorin sekä ns. lokalisoinnin. 4. Hoitoprosessi-innovaatiot ja hoidon johtamisinnovaatiot. Yhdessä maassa kehitetty konsepti ei välttämättä sinällään toimi toisessa maassa ongelmitta ja siksi prosessi- ja hoitokäytäntöihin suuntautuvat innovaatiot vaativat erittäin vahvaa paikallista osaamista kustakin kohdemaasta. Lääkintätekniikan markkinoiden tarkastelu tilastojen valossa luokituksia ja ongelmia Terveydenhoidon yhteydessä käytetään usein rinnan tai vaihtoehtoisina kahta käsitettä, medical technologies ja medical devices, joiden sisältö on hyvä tuntea. Lähinnä amerikkalaisten vaikutuksesta esiintyy kirjallisuudessa laajempi käsite medical technologies (lääketieteellinen teknologia), joka sisältää kaikki terveydenhoidossa käytettävät lääkintälaitteet (medical devices) ja tarvikkeet, farmakologiset, biologiset ja muut diagnostiset tai terapeuttiset menetelmät, joilla pyritään pidentämään ihmisen elinaikaa tai parantamaan elämisen laatua. Kun taas puhutaan tai kirjoitetaan käsitteestä medical devices (lääkintälaitteista) ja niiden markkinoista, tarkoitetaan yleensä kaikkia laitteita, järjestelmiä ja tarvikkeita, joita käytetään terveyden- ja sairaudenhoidossa. Näitä lääkintälaitteita (medical device) ovat terveyden- ja sairaanhoidon diagnoosissa, ehkäisyssä, monitoroinnissa, hoidossa, vajaatoimintojen tai vammojen korvaamisessa tai valvonnassa käytettävät tuotteet. Suomalaisessa kielikäytännössä terveysteknologia (vrt. Terveysteknologian Liitto ry tai health technology) sisältää käsitteenä lääkintälaitteiden lisäksi myös terveysteknologian alan tietojärjestelmät, ohjelmistot sekä muita terveysvaikutteisia laitteita, tarvikkeita tai välineitä, joita käytetään urheilussa ja vapaa-aikana (kuntopyörä, sykemittari yms.) ja joilla ei ole suoraan terveydenhoidon lääketieteellistä funktiota. EU:n ja muiden arvioiden mukaan lääkintälaitteet (medical devices) kattavat laajan joukon teollisesti valmistettuja terveydenhoidon tuotteita. On esitetty arvioita, että lääkintälaitteet sisältävät erilaista tuoteperhettä, jotka eroavat toisistaan joidenkin ominaisuuksien suhteen. Samoin arvioidaan, että globaalisti markkinoilla on jopa erilaista lääkintälaitetta. Tästä lääkintälaitteiden moninaisuudesta johtuu, että näitä laitteita täytyy markkina- ja tuotantotilastoissa käsitellä suurempina ryhminä. 5 Ahjopalo Hannu, Terveysteknologinen innovaatio mistä rahat markkinoille vientiin?, To Be or Well Be? -seminaariesitelmä, Toimialan kuva 13

15 Jäljempänä tämän julkaisun osassa 2 tarkastellaan Suomen lääkintätekniikan markkinoita kuudessa suuremmassa pääryhmässä, joiden lisäksi yhdeksi uudeksi pääryhmäksi on otettu terveydenhoidon tietotekniikka (ICT tai ehealth). Näistä seitsemästä pääryhmästä koostuu terveydenhoidon lääkintälaitteiden ja tietotekniikan markkinat: Lääkintätekniikan pääryhmät: 1 Sähkökäyttöiset diagnoosi- ja valvontalaitteet 2 Röntgen- ja radiologiset laitteet 3 Lääkintäkalusteet 4 Kirurgiset instrumentit, hammashoidon kojeet, mekanoterapeuttiset välineet 5 Ortopediset ja lääkinnälliset apuvälineet 6 In vitro -diagnostiikan tutkimusvälineet (ml. laboratorioinstrumentit ja reagenssit) 1-6 Lääkintälaitteet yhteensä 7 Terveydenhoidon tietotekniikka 1-7 Lääkintälaitteet ja tietotekniikka yhteensä Terveydenhoidon tietotekniikasta ei ole vertailukelpoisia aikasarjoja ja tietoja, joten tätä pääryhmää ja siihen sisältyviä terveydenhoidon ICT-järjestelmiä tarkastellaan erikseen luvussa 2.8. Pääryhmistä 1 6 esitetyt tiedot tuotannosta perustuvat PRODCOM-teollisuustilaston lukuihin (myyty tuotanto) vuosilta Vastaavilta vuosilta esitetään viennin ja tuonnin luvut, jotka perustuvat tullihallituksen CNluokitukseen ja ulkomaankaupan tietoihin. Omassa kappaleessa 2.9 on lyhyesti luotu myös katsaus urheiluvälinetoimialaan, sillä tämän alan katsotaan myös kuuluvan terveysteknologian piiriin. Lääkintälaitteiden kulutuksen tiedot perustuvat tuotannon ja ulkomaankaupan tietojen yhdistämiseen, jolloin laskenta on edennyt seuraavasti: Laskennallinen kulutus ml. varastojen muutos = tuotanto + tuonti vienti Näin saadut luvut laskennallisesta kulutuksesta eivät ole täysin kattavia, koska lääkintätekniikan valmistus käyttää mm. maahantuotuja elekroniikan komponentteja ja tietotekniikkaa, ohjelmistoja yms. Elektroniikkaa ei tilastoida maahantuotaessa lääkintätekniikan tuotteiksi, joten esitetty laskennallinen kulutus on hieman todellista pienempi. Tästä huolimatta aikasarjojen trendi on hyvin selvä. Seuraavissa luvuissa esiintyvät lääkintätekniikan markkinoiden numerotiedot on esitetty euroissa kunkin vuoden käyvin hinnoin. Jos haluaa muuttaa vuoden 1995 luvut vuoden 2005 rahaksi, vuoden 1995 eurot voi kertoa luvulla 1,31. Lääkintätekniikan tilasto-avain, jota on pääryhmissä 1 6 käytetty aikasarjojen laskemiseen, on esitetty tämän julkaisun liitteessä 1. Jäljempänä tarkastellaan tarkemmin vientiä, joka on pienen Suomen kotimaisen tuotannon moottori. Seuraavana tarkastelussa on kotimainen kysyntä eli lääkintälaitteiden kauppa Suomessa. Tämä kotimaankauppa on monille pienille yrityksille ja tietojärjestelmien toimittajalle tärkeä joillekin tärkein markkina. Suomalaisessa terveydenhoidon järjestelmässä kysyntää tu- 14 TERVEEN TEKNOLOGIAN TEKIJÄT

16 lee sekä institutionaalisten ostajien (sairaaloiden, terveyskeskusten ja lääkäriasemien) puolelta että yksityisestä kulutuksesta. Osassa 2 tarkastellaan myös kotimaista tuotantoa ja sen vahvoja kasvualueita. Lopuksi esitellään tuonnin kehitys pääryhmittäin. Tuonti täydentää pienillä kotimarkkinoilla kotimaista tuotantoa ja suuri osa kotimaisesta kulutuksesta katetaan juuri tuonnilla. Myöhemmissä luvuissa syvennetään tilastoihin perustuvaa lähestymistä lääkintätekniikan ja urheiluvälineiden pääryhmien osalta, jolloin lukija saa tietoja myös yksittäisten tuoteryhmien tuotannosta ja markkinoista. Lääkintätekniikan yhteenveto ja tunnusluvut Allaolevassa kuvassa näkyy tiivistetysti lääkintälaitteiden tuotannon, viennin, tuonnin ja kotimarkkinoiden kehitys Suomessa vuosina Kuvan vasemmassa laidassa on esitetty arvo miljoonina euroina, kunkin vuoden käyvin hinnoin. Ala-akselilla on kalenterivuosi, jonka mukaan tilastotiedot on kirjattu. Kuvasta 2.1 näkyy, että lääkintälaitteiden kotimainen tuotanto nousi vuonna 2006 arvoltaan yhteensä miljardiin euroon. Vienti ulkomaille oli tuotantoa suurempaa. Samana vuonna vietiin Suomesta lääkintälaitteita miljoonan euron arvosta. Laskennallinen kotimainen kulutus vuonna 2006 oli puolestaan 610 milj. euroa ja tuonti 680 milj. euroa Meuro Vuosi Tuotanto (VK 10 %) Tuonti (VK 10 %) Vienti (VK 11 %) Kulutus (VK 9 %) Kuva 2.1. Yhteenveto: Suomen lääkintätekniikan tuotanto, ulkomaankauppa ja kulutus yhteensä vuosina , käyvin hinnoin. Lähteet: Eurostat ja Eco-Intelli. (VK = vuotuinen keskimääräinen kasvu %) 2 Toimialan kuva 15

17 Yhteenvetona voidaan terveydenhoidossa käytettävästä lääkintätekniikasta todeta: Vienti on ollut kotimaisen tuotannon veturi, ja suurin osa tuotannosta menee vientiin. Suomen omat kotimarkkinat ovat hyvin kehittyneet ja käytetty lääkintätekniikka on korkeatasoista, mutta markkinat ovat saturoituneet ja kasvavat hitaasti. Tuonti täydentää ja korvaa kapeille aloille keskittynyttä lääkintätekniikan valmistusta, ja tuonti on seurannut kotimaisen kysynnän kehitystä. Tuotanto on hyvin innovatiivista ja menestyneet tuotteet perustuvat kotimaiseen kehitystoimintaan. Lääkintätekniikan tunnuslukuja: Terveysteknologiaa edustavan suurimman toimialan 331 toimipaikkojen lukumäärä vuonna 2005 oli 540. Vuonna 1995 lukumäärä oli 490. Lääkintätekniikan valmistuksen työllistävä vaikutus on FiHTAn arvion mukaan vuonna 2006 ollut suoraan noin henkeä, ja epäsuoraan (alihankkijoiden kautta) hieman suurempi. Terveydenhoidon tietotekniikkaa hankittiin vuonna 2005 Suomessa arvioilta noin 215 miljoonalla eurolla. Tämän ohjelmistotyön työllistävä vaikutus lienee ollut noin henkeä. Euroopan lääkintälaitteiden valmistuksesta Suomen tuotannon osuus on noin 2 %, ja maailman kokonaistuotannosta noin ½ prosenttia. Vienti on kotimaisen tuotannon moottori Suomen vienti terveysteknologiasektorilla koostuu tänäpäivänä pääosin Hannu Ahjopalon kuvaaman 1. kategorian kovan teknologian tuotteista (ks. kappale Globaalit markkinat ja Suomen terveysteknologia). Jos perinteisellä tuotannolla ja nykyisellä vahvalla osaamisella on odotusarvoa tulevaisuuden suhteen, varmin ja tutuin tie markkinoille kulkee diagnostiikan ja hoitomenetelmiin liittyvien tuotteiden kautta. Tällä reseptillä Suomen vienti onkin kasvanut kuudessa pääryhmässä ilmiömäisesti vuodesta 1995 ja nousi vuonna 2006 yhteensä miljoonaan euroon. Vain yhtenä vuonna (2004) viennin arvo on ollut edellisvuotta pienempi (kuva 2.2). Nopeimmin kasvanut lääkintätekniikan viennin pääryhmä on ollut kirurgiset instrumentit ja hammashoitolaitteet, joiden osuus koko viennistä on kolmannes. Muita nopeasti kasvaneita viennin pääryhmiä ovat olleet in vitro -diagnostiikan (IVD) tutkimusvälineet ja reagenssit sekä röntgenlaitteet ja radiologiset laitteet. Vanhan perinteisen ja suuren pääryhmän, sähköisten diagnostisten ja valvontalaitteiden viennin määrä on pysynyt 2000-luvun alun paikallaan. Lääkintäkalusteiden ja apuvälineiden vienti on ollut suhteellisen vähäistä, jopa vähentynyt kymmenen vuoden aikana (kuva 2.2). Suomen terveysteknologian vahvuudet perustuvat pohjoismaiseen hyvinvointikäsitykseen. Sen mukaan on luotu ja rakennettu hyvin kattava terveydenhoidon järjestelmä, joka poikkeaa monien muiden maiden tavasta tarjota terveyspalveluja ainakin kolmella tavalla. Yksi tekijöistä on julkisen, veroilla katetun terveydenhoidon merkitsevä osuus. Toinen on suomalaisten kansainvälisesti korkea tulotaso, joka antaa sekä mahdollisuuden ylläpitää korkeatasoista julkista terveydenhoitoa että kuluttaa omista varoista rahaa terveysvaikutteisiin tuotteisiin. Kolmas tekijä on kansalaisten tasa-arvo, jonka mukaan kaikki varal- 16 TERVEEN TEKNOLOGIAN TEKIJÄT

18 Meuro Vuosi 1 Sähkö LL (VK 8 %) 2 Röntgen (VK 12 %) 3 Kalusteet (VK 5 %) 4 Kirurgiset instrumentit (VK 17 %) 5 Apuväline (VK 14 %) 6 IVD (VK 10 %) Kuva 2.2. Yhteenveto: Lääkintätekniikan tuotteiden pääryhmien vienti Suomesta vuosina , käyvin hinnoin. Lähteet: Eurostat ja Eco-Intelli. (VK = vuotuinen keskimääräinen kasvu%) lisuuteen katsomatta saavat terveyspalveluja. Kun hyvinvointi ja siihen liittyen kansanterveys ja terveydenhoito on yhteiskunnan prioriteettina asetettu korkealle, se on mm. siivittänyt lääketieteen ja terveysteknologian tutkimusta. Suomessa on ainutlaatuinen kolmikantainen yhteistyö tutkimuksen, terveydenhoidon ja yritysten kesken, ja tähän yhteistyöhön perustuvat useimmat terveysteknologian innovaatiot, tuotteet ja järjestelmät. Ainutlaatuiset innovatiiviset pioneerituotteet sekä Suomen pienet kotimarkinnat ovat motivoineet kasvuhakuisia yrityksiä suuntautumaan kansainvälisille markkinoille. Kotimarkkinoilla kasvu on ollut epäyhtenäistä Kotimarkkinoilla lääkintätekniikan tuotteet voidaan jakaa kolmeen osaan: lääkintätekniikan laitteisiin, suurempiin järjestelmiin ja tarvikkeisiin. Markkinat voidaan puolestaan jakaa kahtia toisaalta kuluttajamarkkinoihin, ja toisaalta terveydenhoitoa antavien ammatti-instituutioiden (sairaalat, terveyskeskukset, lääkäriasemat) käyttämään lääkintätekniikkaan. Vaikka lääkintätekniikan kotimainen kulutus on kasvanut tasaisesti v , terveydenhoidon menojen tahdissa, taloudellisen laman jälkeinen myynnin vaihtelu eri tuoteryhmissä on vuosittain ollut suurta. Ehkä merkittävin piirre tämän kymmenvuotiskauden aikana on ollut, että kirurgisten instrumenttien, hammashoidon välineiden ja mekanoterapeuttisten välineiden -ryhmän tuotteiden kulutus on noussut aivan uudelle tasolle, kaksinkertaiseksi 90-luvun loppuun verrattuna. Toinen merkittävä piirre on ollut in vitro -diagnostiikan tutkimuksen kasvu terveydenhoidossa. Kolmas, ehkä yllättävin muutos on ollut apuvälineiden käytön voimakas lisääntyminen. Luultavasti seuraava suuri megatrendi on apuvälineiden kysynnän voimakas kasvu, kun vanhusväestö lisääntyy ja itsenäiseen suoriutumiseen tarvitaan uusia välineitä. 2 Toimialan kuva 17

19 Meuro Vuosi 1 Sähkö LL (VK -14 %) 2 Röntgen (VK 20 %) 3 Kalusteet (VK 21 %) 4 Kirurgiset instrumentit (VK 9 %) 5 Apuväline (VK 13 %) 6 IVD (VK 8 %) Kuva 2.3. Yhteenveto: Lääkintätekniikan tuotteiden pääryhmien kulutus Suomessa vuosina , käyvin hinnoin. Lähteet: Eurostat ja Eco-Intelli. (VK = vuotuinen keskimääräinen kasvu%) Vuonna 2006 Suomen lääkintätekniikan laitteiden kokonaismarkkinat kuudessa pääryhmässä kohosivat 610 miljoonaan euroon (kuva 2.3). Tämän lisäksi kotimaista kulutusta kasvatti terveydenhoidon tietotekniikka (ICT), jonka kustannukset kohosivat vuonna 2005 STAKESin arvion mukaan 215 miljoonaan euroon. Yhteensä lääkintätekniikan ja terveydenhoidon ICT:n kulut nousivat vuonna 2006 Suomessa arviolta noin 830 miljoonaan euroon. Kuten kuvasta 2.3 näkyy, kotimarkkinoilla suurin myynti kertyy kirurgisista instrumenteista, hammashoidon välineistä, mekanoterapeuttisista välineistä ja IVD- tutkimuksen välineistä. Ortopedisten ja liikunnallisten apuvälineiden markkinoiden kasvu on ollut dramaattinen, vuonna 2006 niitä myytiin noin 120 miljoonalla eurolla ja kasvu ilmeisesti jatkuu. Kirurgisia instrumentteja ml. hammashoidon välineet myytiin Suomessa vuonna 2006 noin 208 miljoonalla eurolla. IVD-tutkimuksen analysaattoreita ja reagensseja myytiin vastaavasti 175 milj. euron arvosta. IVD-tutkimuksen välineiden kysynnän kasvu jatkuu yhä, mikä kuvastaa diagnostiikan voimakasta kehittymistä ja sen yhä suurempaa merkitystä terveydenhoidossa. Myös röntgenlaitteita ja radiologisia laitteita myytiin vilkkaasti noin 72 milj. eurolla vuonna Kuvasta 2.3 näkyy, että vuotuiset vaihtelut röntgenlaitteiden kotimaankaupassa ovat olleet suuria, mutta trendikäyrä usemman vuoden ylitse on nouseva. Sähköisten diagnoosi- ja valvontalaitteiden kauppa sekä lääkintäkalusteiden myynti kotimaan markkinoilla on ollut vähäisempää. Terveydenhoidon palvelutarjonnan siirtyminen enenevässä määrin yksityiselle sektorille voi pitkällä aikavälillä positiivisesti vaikuttaa paitsi palveluiden tarjontaan myös lääkintätekniikan tuotteiden markkinoihin ja kysyntään. 18 TERVEEN TEKNOLOGIAN TEKIJÄT

20 Tuotanto ja sen kasvuryhmät Järjestelmäkaupat ovat paljolti sidoksissa kansallisiin terveydenhoitokäytäntöihin ja prosesseihin. Ne vaativat paikallisiin oloihin sovittamista, jolloin niiden myyminen vientimarkkinoille on vaikeampaa kuin yksittäisten laitteiden. Monesti se onnistuu vain hyvin suurilta kansainvälisiltä toimijoilta, koska ne pystyvät usein toimittamaan ison kokonaisuuden samalla kertaa. Näin ne saavat asiakkaan helpommin omaksumaan uusia käytäntöjä ja prosesseja. Kotimaiset terveysteknologian yritykset ovat kansainvälisesti vertaillen pieniä, joten siksi Suomen lääkintälaitteiden vientikauppa on pääsääntöisesti toistaiseksi ollut tarkkaan tietylle kapealle sektorille fokusoitunutta laitekauppaa. Kotimarkkinoiden ja yritysten pieni koko ei ole estänyt innovatiivisia tuotteita tarjoavia yrityksiä kasvamasta nopeasti, ja veturina kasvussa onkin ollut vienti. Jokaisessa lääkintätekniikan pääryhmässä apuvälineita ja lääkintäkalusteita lukuunottamatta vientiin menee lähes koko tuotanto, joka vuonna 2006 nousi arviolta miljardiin euroon. Itse asiassa kokonaisvienti on Suomen lääkintätekniikan kokonaistuotantoa suurempi, mikä tarkoittaa jälleenvientiin menevän myös tuontitavaraa, jota Suomessa ei valmisteta (kuva 2.4) Meuro Vuosi 1 Sähkö LL (VK 7 %) 2 Röntgen (VK 15 %) 3 Kalusteet (VK 9 %) 4 Kirurgiset instrumentit (VK 14 %) 5 Apuväline (VK 23 %) 6 IVD (VK 9 %) Kuva 2.4. Yhteenveto: Lääkintätekniikan tuotteiden pääryhmien tuotanto Suomessa vuosina , käyvin hinnoin. Lähteet: Eurostat ja Eco-Intelli. (VK = vuotuinen keskimääräinen kasvu%) Kuvassa 2.4 näkyvät lääkintätekniikan tuotannon pääryhmät ja niiden kehitys vuodesta Kuvasta voidaan havaita, että nopeimmin on kasvanut pääryhmä kirurgiset instrumentit ja hammashoidon välineet, jonka tuotannon arvo kohosi vuonna 2006 yhteensä 312 milj. euroon. Toiseksi suurim- 2 Toimialan kuva 19

21 pana on IVD-tutkimuslaitteiden ml. reagenssit tuotanto, joka kohosi arviolta 236 milj. euroon. Kolmanneksi suurimmaksi on noussut kasvava röntgenlaitteiden ja radiologisten laitteiden tuotanto, joka oli samana vuonna arvoltaan noin 200 milj. euroa. Sähköisten diagnoosi- ja valvontalaitteiden valmistus oli suurta, arvoltaan 170 miljoonaa euroa, mutta tuotanto ei ole moneen vuoteen lisääntynyt tältä tasolta. Lääkintäkalusteiden tilastoitu tuotanto ei myöskään ole osoittanut kasvun merkkejä, ja apuvälineiden valmistus Suomessa on taantunut, päinvastoin kuin kotimainen kysyntä. Tuonti korvaa kotimaisen valmistuksen kapeutta Kannattava tuotanto edellyttää keskittymistä ydinosaamiseen ja siten suurta volyymia ja vientiä. Tästä johtuen Suomessa valmistetaan suhteellisen harvoja lääkintätekniikan laitteita ja tuonnilla katetaan useimmilla aloilla kotimainen kysyntä. Tämän kotimaisen kysynnän ja tuonnin yhdenmukaisen kehityksen vuosina voi havaita kuvasta 2.1, jossa tuonnin ja kotimaisen kulutuksen arvon kehitys on piirretty samaan kuvioon. Lääkintätekniikan tuonti oli vuonna 2006 arvoltaan 680 milj. euroa, hieman vastaavaa kotimaista kulutusta suurempi. Viime vuosina monet suomalaiset terveysteknologian yritykset ovat siirtyneet ulkomaisten konsernien osaksi. Tämän seurauksena Suomessa oleva tuotanto on ketjuuntunut muissa maissa olevien valmistusyksiköiden kanssa, mikä on aiheuttanut sen, että tuonti on noussut jopa nopeammin kuin kotimainen kysyntä. Tämä merkitsee, että kotimaassa valmistettava tuotanto sisältää yhä enemmän ulkomaisia osia, komponentteja ja tarvikkeita. Tuonti sisältää paljolti myös elektroniikkaa ja tietotekniikkaa, mikä ei sinällään näy tilastoissa lääkintätekniikan tuontina Meuro Vuosi 1 Sähkö LL (VK 11 %) 2 Röntgen (VK 13 %) 3 Kalusteet (VK 6 %) 4 Kirurgiset instrumentit (VK 11 %) 5 Apuväline (VK 11 %) 6 IVD (VK 9 %) Kuva 2.5. Yhteenveto: Lääkintätekniikan tuotteiden pääryhmien tuonti Suomeen vuosina , käyvin hinnoin. Lähteet: Eurostat ja Eco-Intelli. (VK = vuotuinen keskimääräinen kasvu%) 20 TERVEEN TEKNOLOGIAN TEKIJÄT

22 Kuten Suomen lääkintätekniikan kulutuksessa, tuonnissakin suurimman ja nopeimmin kasvavan pääryhmän muodostavat kirurgiset instrumentit ja hammashoidon välineet, joita tuotiin Suomeen vuonna 2006 yhteensä 250 milj. euron arvosta (kuva 2.5). Yli 200 milj. euron arvosta tuotiin myös IVD-tutkimusvälineitä, joita toisaalta myös Suomesta vientiin runsaasti. Hieman yllättäen ortopedisten ja liikunnan apuvälineiden kuluttajille suuntautuva kotimaankauppa on suurimmalta osalta tuonnin varassa ja näiden apuvälineiden tuonti Suomeen vuonna 2006 nousi yhteensä 108 milj. euroon. Röntgenlaitteiden sekä sähköisten diagnoosi- ja valvontalaitteiden tuonti on kehittynyt maltillisesti. Kumpaakin pääryhmää tuotiin Suomeen noin 50 milj. euron arvosta. Lääkintäkalusteiden tuonti kuten vientikin on melko vähäistä. 2.2 Sähköiset diagnostiset ja valvontalaitteet Kuva 2.6. GE Healthcare Oy:n diagnosointi-, potilasvalvonta- sekä terapialaitteita tehohoitoympäristössä. Sähköisillä lääkinnällisillä laitteilla on pitkä kehityshistoria, joka juontaa juurensa 1960-luvun USA:sta ja silloin tapahtuneesta hyppäyksenomaisesta transistorien, avaruusohjelmien ja tietokoneiden kehityksestä. Tällöin kehittyi ensimmäinen sukupolvi sydäntahdistimia, kuulolaitteita, sydäntutkimuslaitteita ja sittemmin endoskooppeja tähystykseen. Myöhemmin tämän huipputeknologiaa edustavan teollisuudenalan tuoteryhmiä olivat mm. diagnostiikkaan liittyvät ultraäänilaitteet ja MRI-magneettikuvauslaitteet. Usean vuosikymmenen kuluessa näistä tuli vakiotuotteita läntisen maailman terveydenhoidossa. 6 Tässä raportissa pääryhmä sähköiset diagnostiset ja valvontalaitteet koostuu kolmesta alaryhmästä: rekisteröivistä sydäntutkimuslaitteista, potilasvalvonta- ja tutkimuslaitteista sekä ultravioletti-ja infrapunalaitteista. Suomessa 6 Sähköisten lääkintälaitteiden varhainen kehitys vuoteen 2000: US Industry profile Electromedical and electrotherapeutic apparatus, electromedical-and-electrotherapeutic-apparatus?cat=biz-fin 2 Toimialan kuva 21

23 ei valmisteta rekisteröiviä EKG sydäntutkimuslaitteita eikä terapeuttisia ultravioletti- ja infrapunalaitteita, joten tuotanto ja vienti koostuvat sähköisten potilasvalvonta- ja tutkimuslaitteiden ryhmästä. Potilasvalvonta- ja tutkimuslaitteisiin sisältyvät mm. ultraäänipyyhkäisylaitteet, MRI- eli magneettiresonanssikuvauslaitteet, sekä Suomessa pääasiallisesti potilasvalvontalaitteet. Tuotanto ja vienti koostuvat lähinnä potilasvalvontalaitteista ja MRI-laitteista, koska muita ryhmän laitteita ei Suomessa suuressa määrin valmisteta. Vuonna 2006 Suomesta vietiin potilasvalvontalaitteita 184 milj. euron arvosta ja MRI-laitteita vastaavasti 21 milj. eurolla (kuva 2.7). Kotimaahan MRI-laitteita ja potilasvalvontalaitteita ei juurikaan myydä, joten lähes koko tuotanto menee vientiin. Paras vientimaa on ollut pitkään USA, josta myös lääkintälaitteiden tuonti on ollut suurinta. Kuvan 2.7 tuontiin on kirjattu valmiit sähköiset diagnostiset laitteet ja valvontalaitteet, jotka pääasiassa jäävät Suomen markkinoille. Ultravioletti- ja infrapunalaitteiden sekä EKG- sydäntutkimuslaitteiden tuonti Suomeen oli vuonna 2006 kummassakin ryhmässä vain yhden miljoonan euron luokkaa. Sähköisten diagnostisten laitteiden ja valvontalaitteiden toimialalle kohdistetun tuonnin ulkopuolelle jää tämän raportin laskelmassa useamman kymmenen miljoonan euron epäsuora elektronisten osien, komponenttien ja tietotekniikan laitteiden tuonti. Tämä käytetään panoksina teollisessa valmistuksessa ja viennissä. Valmiiden laitteiden tuonti on pysynyt samalla tasolla vuosikymmenen ajan. Koko pääryhmän laitteiden kaupan tase on vahvasti positiivinen. Kuvan 2.7 taseessa vienti on noin neljä kertaa tuontia suurempi. Vientitoimitusten ajoittuminen on tehnyt laskennallisen kulutuksen vuonna 2001 negatiiviseksi. Sähköisten diagnostisten laitteiden ja valvontalaitteiden laskennallinen kotimainen kysyntä (kulutus) on melko pientä, noin Meuro Vuosi Tuotanto (VK 7 %) Tuonti (VK 11 %) Vienti (VK 8 %) Kulutus (VK -14 %) Kuva 2.7. Sähköiset diagnostiset ja valvontalaitteet. Tuotanto, ulkomaankauppa ja kulutus Suomessa vuosina , käyvin hinnoin. Lähteet: Eurostat ja Eco-Intelli. (VK = vuotuinen keskimääräinen kasvu %) 22 TERVEEN TEKNOLOGIAN TEKIJÄT

24 5 10 milj. euroa vuosittain (elektronisten osien ja komponenttien jäädessä laskelman ulkopuolelle). Instrumentarium Oy:n vaikutus sähköisten lääkinnällisten laitteiden kehitykseen ja tuotantoon Suomessa on ollut ratkaiseva. Yritys panosti anestesian ja tehohoidon potilasvalvontalaitteisiin ja MRI-laitteisiin. Se sai luvun lopulla aikaan nopean tuotannon ja viennin kasvun, joka jatkui luvulla USA:ssa tehtyjen yrityskauppojen myötä. Myöhemmin vuonna 2003 USA:n jättiyrityksen General Electricin Medical-ryhmä, joka on Yhdysvalloissa sähköisten lääkinnällisten laitteiden suurin valmistaja, osti Instrumentariumin tuotannon. Samalla siirtyi tytäryhtiöiden liikevaihto mukaan lukien noin miljardin euron lääkintätekniikan valmistus ulkomaiseen omistukseen. 8 Kaupan mukana siirtyivät mm. Datex-Ohmedan potilasvalvontalaitteet sekä anestesia- ja hengityskoneet, kuin myös Imaging-yksikön hammasröntgen-, mammografia- sekä MRI-laitteet. Potilasvalvontalaitteet lienevät myyntiarvoltaan Suomen suurin lääkintätekniikan laitteiden valmistuksen ja viennin tuoteryhmä. Sittemmin vuonna 2005 Imaging-yksikön hammasröntgenliiketoiminta eriytyi itsenäiseksi PaloDEx Group Oy:ksi. 2.3 Röngenlaitteet ja radiologiset laitteet Kuva 2.8. PaloDEx Oy:n digitaalinen panoraamahammasröntgenlaite CRANEX Novus. Pääryhmä sisältää alaryhminä röntgenlaitteet, muut radiologiset laitteet, sekä röntgenputket ja generaattorit. Röngenlaitteisiin luetaan tietokonetomografit (CT=computed tomography), hammasröntgenlaitteet ja muut lääkinnälliset röntgenlaitteet. Kuvantamiseen käytettäviä tietokonetomografi- Luukkanen Harri (1988), Lääkintätekniikan markkinat Suomessa ja kehitysnäkymät luvulle. VTT Informaatiotekniikan tutkimusosasto, 228 s. 8 Salo Irmeli (2003), Hyvästi Instrumentarium TE-analyysi Lähde: 2 Toimialan kuva 23

25 alaitteita ei Suomessa valmisteta. Myös röntgenputkien tuotanto puuttuu Suomesta. Tuotanto ja vienti koostuvat pääasiassa hammashoidon laitteista ja muista röntgenlaitteista sekä röntgengeneraattoreista. Tuonti korvaa paljolti sitä osaa laitteista, jota Suomessa ei valmisteta. Noin puolet tuotannosta on röntgenputkia ja -generaattoreita. Muu osa koostuu pääosin muista kuin hammashoidon röntgenlaitteista ja CT-laitteista. Kotimaiset markkinat (kulutus) ovat kasvaneet pitkällä aikavälillä, ja samassa suhteessa tuonti on lisääntynyt. Röntgenlaitteiden ulkomaankaupassa tase on voimakkaasti ylijäämäinen, sillä vienti on noin kolminkertainen tuontiin nähden. Vuonna 2006 röntgenlaitteiden ja radiologisten laitteiden tuotanto kohosi yhteensä noin 200 milj. euroon ja valmistus meni lähes kokonaan vientiin (kuva 2.9) M Euro Vuosi Tuotanto (VK 15 %) Tuonti (VK 13 %) Vienti (VK 12 %) Kulutus (VK 20 %) Kuva 2.9. Röntgen ja radiologiset laitteet yhteensä. Tuotanto, ulkomaankauppa ja kulutus vuosina , käyvin hinnoin. Lähteet: Eurostat ja Eco-Intelli. (VK = vuotuinen keskimääräinen kasvu%) Röntgensäteiden käytöllä lääketieteellisessä tutkimuksessa ja kuvantamisessa on pitkät perinteet; W. C. Röntgen löysi röntgensäteilyn vuonna 1895 ja keksinnän hyödyntäminen lääketieteessä aloitettiin lähes välittömästi. Röngenlaitteet ovat potilaiden tutkimuksessa terveysasemien ja sairaaloiden vakiintuneita välineitä, joiden käytössä pyritään suuriin volyymeihin luvulla alkanut siirtyminen digitaaliseen kuvien tallentamiseen on tehnyt mahdolliseksi kuvien tehokkaan digitaalisen arkistoinnin ja jakelun (PACS, picture archiving and communication systems). Suomessa röntgenlaitteiden kotimainen valmistus käynnistyi laajemmassa mitassa vuonna 1973 Valmet Oy:n Instrumenttitehtaalla, kun yritys alkoi valmistaa mikroprosessitekniikkaan perustuvia röntgengeneraattoreita. Myöhemmin Medivalmet valmisti laajassa mitassa kotimaahan röntgenkuvauksen laitteita. Perinteinen röntgenlaitteiden valmistus on jatkunut eri muodoissa ja se on tänään lääkintätekniikan nopeimmin kasvavia tuoteryhmiä Suomessa. 24 TERVEEN TEKNOLOGIAN TEKIJÄT

26 Kotimaiseen innovaatioon perustuva panoraamahammasröntgenlaite on ollut erittäin menestynyt vientituote, ja samaa innovaatiota osittain samojen keksijöiden toimesta on hyödynnetty kolmessa eri yrityksessä. Myös mammografiaan käytettyjä kuvantamislaitteita valmistetaan Suomessa M Euro Tuotanto Tuonti Vienti Kulutus Vuosi Kuva Röntgen- ja CT-laitteet. Tuotanto, ulkomaankauppa ja kulutus Suomessa vuosina , käyvin hinnoin. Lähteet: Eurostat ja Eco-Intelli. Röntgen- ja CT-laitteiden markkinat vuosina on esitetty kuvassa CT-laitteita ei Suomessa valmisteta, joten niiden kysyntä katetaan tuonnilla. Suomen tuotanto ja vienti koostuu hammasröntgenlaitteista ja muista röngenlaitteista. Hammasröntgenlaitteita vietiin vuonna 2006 yhteensä 117 milj. euron ja muita röntgenlaitteita 27 milj. euron arvosta. Röntgenlaitteiden viennistä 2/3 suuntautui EU:n ulkopuolisiin maihin. Vienti on melkein kymmenkertainen tuontiin verrattuna. Viime vuosina myös muiden radiologisten laitteiden valmistus on lisääntynyt, kun sädehoidon menetelmät ovat kehittyneet. Näitä muita radiologisia laitteita ovat alfa-, beeta- ja gammasäteilyyn perustuvat laitteet, joita käytetään mm. syövän sädehoidossa ja varjoainekuvauksissa. Laitteita valmistetaan vain Suomen kotimarkkinoita varten. Merkittävää vientiä tai tuontia ei esiinny. Kotimarkkinoilla radiologisten laitteiden kysyntä on lisääntynyt, kun noin 20 sairaanhoitopiiriin on hankittu viime vuosina sädehoidon laitteet (kuva 2.11). Röntgenputkia ja -generaattoreita käytetään röntgenlaitteiden valmistuksessa sekä huollossa varaosina. Varjostimet ovat suojavarusteita, joilla voidaan välttää tai suunnata haitallista säteilyä. Suomessa on pienehköä röntgengeneraattorien valmistusta, mutta röntgenputket ovat pääosin tuontitavaraa. Suurin osa maahan tuoduista röntgenputkista ja generaattoreista suuntautuu jälleenvientiin röntgenlaitteiden oheistuotteina, kuten kuvasta 2.12 näkyy. Tarkastellessaan Euroopan kuvantamislaitteiden kokonaismarkkinoita ja näköaloja Frost & Sullivan -tutkimustoimisto näkee MRI-laitteiden kysynnän 2 Toimialan kuva 25

27 lupaavimpana. Laitevalmistajat pyrkivät innovatiivisillä rahoitusratkaisulla, mm. leasingsopimuksilla, rahoittamaan käyttäjien laitehankintoja, jotka ovat kokoluokaltaan varsin suuria. Ultraäänilaitteiden segmentti on kuvantamislaitteissa suurin, mutta sen kasvunäkymiä varjostavat kypsät ja saturoituneet markkinat. Tietokonetomografialaitteissa on saavutettu kasvun jälkeen tasaantuminen, ja kysyntä on etupäässä nykyisen laitekannan korvaamista, samalla kun vanhaa laitekantaa yritetään päivittää moderniksi. Röntgenlaitteiden osalta digitaaliset kuvauslaitteet korvaavat hitaasti vanhoja analogisia ja fluoroskopiaan perustuvia laitteita. Kokonaisuutena MRI-laitteiden segmentti osoittaa suurinta kasvupontentiaalia Euroopassa M Euro Tuotanto Tuonti Vienti Kulutus Vuosi Kuva Alfa-, beeta- ja gammasäteilyyn perustuvat radiologiset laitteet. Tuotanto, ulkomaankauppa ja kulutus vuosina , käyvin hinnoin. Lähteet: Eurostat ja Eco-Intelli M Euro Tuotanto Tuonti Vienti Kulutus Vuosi Kuva Röntgenputket, -varjostimet ja -generaattorit. Tuotanto, ulkomaankauppa ja kulutus vuosina , käyvin hinnoin. Lähteet: Eurostat ja Eco-Intelli. 9 Frost & Sullivan (2005), European markets for key medical imaging modalities. Market Engineering Research, Lähde: 26 TERVEEN TEKNOLOGIAN TEKIJÄT

Terveysteknologinen innovaatio - mistä rahat markkinoille vientiin? Hannu Ahjopalo, hallituksen puheenjohtaja, Innokas Medical Oy

Terveysteknologinen innovaatio - mistä rahat markkinoille vientiin? Hannu Ahjopalo, hallituksen puheenjohtaja, Innokas Medical Oy Terveysteknologinen innovaatio - mistä rahat markkinoille vientiin? Hannu Ahjopalo, hallituksen puheenjohtaja, Innokas Medical Oy Aluksi... 1. varoituksen sana: seuraavat väittämät eivät enimmäkseen perustu

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Ilkka Kouri. Lean taskukirja

Ilkka Kouri. Lean taskukirja Ilkka Kouri Lean taskukirja Tämän teoksen osittainenkin kopiointi ja saattaminen yleisön saataviin on tekijänoikeuslain (404/61, siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen) mukaisesti kielletty ilman nimenomaista

Lisätiedot

Detection Technology Oyj Toimitusjohtaja Hannu Martola. Pörssin avoimet ovet 01.09.2015

Detection Technology Oyj Toimitusjohtaja Hannu Martola. Pörssin avoimet ovet 01.09.2015 Detection Technology Oyj Toimitusjohtaja Hannu Martola Pörssin avoimet ovet 01.09.2015 1 DT on kasvuyhtiö joka toimittaa ilmaisimia röntgenlaitteisiin DT toimittaa röntgenkuvantamisjärjestelmiä ja -ilmaisimia

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

Suomen elintarviketoimiala 2014

Suomen elintarviketoimiala 2014 Suomen elintarviketoimiala 2014 Strateginen toimialakatsaus Sisällysluettelo Sisällysluettelo Sisällysluettelo 3 Tiivistelmä 8 1 Suomen talous ja elintarviketoimiala 10 1.1 Kansantalouden kehitys 10 1.2

Lisätiedot

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA-tutkimusprojekti 1.11.2009-31.12.2011) Professori Pirjo Ståhle Tulevaisuuden tutkimuskeskus,

Lisätiedot

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Miten ruokaan käytettävät kulutusmenot jakautuvat elintarvikeketjussa? Lähestymistapa perustuu kotimaisten elintarvikkeiden,

Lisätiedot

Perustettu 1962 Aulis Ripatin toimesta Yritys tällä hetkellä Lpr talousalueen vanhin yksityinen yhtäjaksoisesti toiminut autoliike Päämiehet:

Perustettu 1962 Aulis Ripatin toimesta Yritys tällä hetkellä Lpr talousalueen vanhin yksityinen yhtäjaksoisesti toiminut autoliike Päämiehet: Perustettu 1962 Aulis Ripatin toimesta Yritys tällä hetkellä Lpr talousalueen vanhin yksityinen yhtäjaksoisesti toiminut autoliike Päämiehet: Aro-Yhtymä Oy, Nissan Europe (valmistaja) ja Simetron Group

Lisätiedot

FinlandCare 2014 HYVÄ SEMINAARI

FinlandCare 2014 HYVÄ SEMINAARI FinlandCare 2014 HYVÄ Ä SEMINAARI FinlandCare _Hyvinvointia Suomesta Työ- ja elinkeinoministeriön vuonna 2011 käynnistämä ohjelma terveysalan yritysten kansainvälistymisen ja viennin edistämiseksi Ohjelma

Lisätiedot

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014 METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 1 Metsän tulevaisuuden tuotteet: Ohjelma Avaus Olli Laitinen, puheenjohtaja, Teollisuuden metsänhoitajat ry Uudet

Lisätiedot

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ 8.12.2015 Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Leipomoteollisuuden rakenne Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden näkymiä Pk-yritysbarometri 2/2015 SWOT PK-toimialabarometri

Lisätiedot

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomen tehtävä oma rankka rakennemuutoksensa samalla kun globalisoitunutta

Lisätiedot

Sosiaaliset innovaatiot ja investoinnit Suomessa. Hannu Hämäläinen 30.10.2015 InnoSI, Kuntaliitto

Sosiaaliset innovaatiot ja investoinnit Suomessa. Hannu Hämäläinen 30.10.2015 InnoSI, Kuntaliitto Sosiaaliset innovaatiot ja investoinnit Suomessa Hannu Hämäläinen 30.10.2015 InnoSI, Kuntaliitto Kehitysmatkalla suomalaisessa innovaatiopolitiikassa: teknologisista innovaatioista sosiaalisiin innovaatioihin

Lisätiedot

REACHin vaikutukset toimitusketjussa. case: sinkitty ja maalattu teräskate

REACHin vaikutukset toimitusketjussa. case: sinkitty ja maalattu teräskate REACHin vaikutukset toimitusketjussa case: sinkitty ja maalattu teräskate Tämän teoksen osittainenkin kopiointi ja saattaminen yleisön saataviin on tekijänoikeuslain (404/61, siihen myöhemmin tehtyine

Lisätiedot

PTT-ennuste: Metsäsektori

PTT-ennuste: Metsäsektori MSO 17.10.2014 PTT-ennuste: Metsäsektori syksy 2014 Paula Horne Sahatavaran tuotanto jatkunut vientivetoisena Sahatavaran vientihinta Suomesta, 3kk keskiarvo 250 240 230 220 210 200 190 180 Sahatavaran

Lisätiedot

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus ELYjen toimipaikat ja aluejako Asetusluonnoksen 1.9. mukaan JOHTAJA LUONNOS 14.10.2009

Lisätiedot

Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa

Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa Matti Pohjola Kilpailukyky Yhteiskunnan kilpailukyky = kansalaisten hyvinvointi aineellinen elintaso = tulotaso = palkkataso työllisyys

Lisätiedot

Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä

Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Elintarviketeollisuuden rakenne Muuttuva toimintaympäristö Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden

Lisätiedot

Atria Capital Markets Day Atria Skandinavia

Atria Capital Markets Day Atria Skandinavia Atria Capital Markets Day Atria Skandinavia Toimitusjohtaja 9.12.2011 Atria Skandinavia Katsaus 1.1. 30.9.2011 Q3 Q3 Q1-Q3 Q1-Q3 Milj. 2011 2010 2011 2010 2010 Liikevaihto 93,5 98,9 277,1 293,6 391,6 Liikevoitto

Lisätiedot

RAHAPÄIVÄ 20.9.2011 Megatrendien hyödyntäminen. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj

RAHAPÄIVÄ 20.9.2011 Megatrendien hyödyntäminen. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj RAHAPÄIVÄ 20.9.2011 Megatrendien hyödyntäminen Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj Agenda Taloudellinen kehitys Johtaminen megatrendejä hyödyntäen Johtaminen tämän päivän epävarmassa ympäristössä

Lisätiedot

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora Henrik Karlsson Ariterm Group Ariterm on suomalais-ruotsalainen lämmitysalan yritys jolla on tuotantoa Saarijärvellä Suomessa ja Kalmarissa Ruotsissa. Aritermin

Lisätiedot

Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa. Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi

Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa. Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi Reijo Kangas Tekes San Jose, USA Taustaa Ratas 1980-1990 luvulla

Lisätiedot

EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat

EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki Kansainväliset koulutusmarkkinat Seppo Hölttä Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu Higher Education Group

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020

Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020 Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020 Lauri Hetemäki Puu- ja erityisalojen liitto 110 vuotta juhlaseminaari, 14.5.2009, Sibeliustalo, Lahti Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio Yhtiökokous 2015 Vuosi 2014 kohti kasvua Strategian toteutus jatkuu suunnitellusti Hyvä kehitys IT-palveluissa Vakaa kehitys kohti 10 %:n liikevoittomarginaalia Palveluja

Lisätiedot

Miten tilastotoimi vastaa globalisaation haasteisiin Seminaari 22.3.2012 Eeva Hamunen Kehittämispäällikkö

Miten tilastotoimi vastaa globalisaation haasteisiin Seminaari 22.3.2012 Eeva Hamunen Kehittämispäällikkö Miten globalisaatio vaikuttaa kansantalouden tilastointiin? UNECE:n Globalisaatio-ohjekirja Miten tilastotoimi vastaa globalisaation haasteisiin Seminaari 22.3.2012 Eeva Hamunen Kehittämispäällikkö Mitä

Lisätiedot

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely 30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tilaaja on Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman

Lisätiedot

Itellan osavuosikatsaus Tammi syyskuu 2008. 22.10.2008 Itella Oyj

Itellan osavuosikatsaus Tammi syyskuu 2008. 22.10.2008 Itella Oyj Itellan osavuosikatsaus Tammi syyskuu 2008 1 Itella lyhyesti Palveluita tieto ja tuotevirtojen hallintaan viestinvälitys informaatiologistiikka palvelulogistiikka Liikevaihto 1 688 meuroa, tulos 102 meuroa

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 TAMMI-MAALISKUU 2009 Toimitusjohtaja Mika Ihamuotila: Vuoden ensimmäinen neljännes oli erittäin haasteellinen vaikean markkinatilanteen vuoksi. Liikevaihto laski ja tulos heikkeni

Lisätiedot

Aldata Solution Oyj. Yhtiökokous 15.4.2004

Aldata Solution Oyj. Yhtiökokous 15.4.2004 Aldata Solution Oyj Yhtiökokous 15.4.2004 Matti Hietala, toimitusjohtaja Aldata Solution Oyj lyhyesti Perustettu 1988 Toimiala Aldata kehittää, markkinoi ja asentaa integroituja kaupan ohjelmistoratkaisuja.

Lisätiedot

Globalisaatio. Haasteet palvelujen ulkomaankaupan tilastoinnissa

Globalisaatio. Haasteet palvelujen ulkomaankaupan tilastoinnissa Globalisaatio Haasteet palvelujen ulkomaankaupan tilastoinnissa Palvelujen ulkomaankaupan tilasto Kuvaa palvelujen vientiä ja tuontia palvelutyypeittäin ja kohdemaittain Sisältää konsernien sisäisen kaupan

Lisätiedot

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved.

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved. YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki VISIO - Alamme johtavana toimijana luomme modernia verkottunutta maailmaa uusien laajakaista- ja videoratkaisujen avulla. 1 Teleste lyhyesti 2 Vuosi 2014 keskeiset

Lisätiedot

Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden ulkomaankauppa

Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden ulkomaankauppa Kauppa 2012 Handel Trade Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden ulkomaankauppa Kuvio 1. Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotteiden tuonti ja vienti v. 2002-2012(1-6) 16 14 Mrd. e Tuonti Vienti 12 10 8

Lisätiedot

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian ohjelma Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian kolmiloikalla vauhtia kestävään kasvuun 1. 2. 3. Talous Tuontienergian vähentäminen tukee vaihtotasetta Työpaikat Kotimaan investoinneilla

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015. 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015. 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1 VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2011-2015 7 Mrd. e 6 5 4 3 2 1 0-1 -2 2011 2012 2013 2014 2015 Vienti Tuonti Kauppatase 31.8.2015

Lisätiedot

Teollinen Internet. Tatu Lund

Teollinen Internet. Tatu Lund Teollinen Internet Tatu Lund Suomalaisen yritystoiminnan kannattavuus ja tuottavuus ovat kriisissä. Nokia vetoinen ICT klusteri oli tuottavuudeltaan Suomen kärjessä ja sen romahdus näkyy selvästi tilastoissa.

Lisätiedot

Taltioni kansallinen ehealth palvelujen ekosysteemi

Taltioni kansallinen ehealth palvelujen ekosysteemi Taltioni kansallinen ehealth palvelujen ekosysteemi Yksilön terveyden selittäjät McGinnis et al., Health Affairs 21(2), 2002 Sairaudenhoidosta terveydenedistämiseen Painopiste Taltioni Potilastiedot Taltioni

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

TEEMME KYBERTURVASTA TOTTA

TEEMME KYBERTURVASTA TOTTA TEEMME KYBERTURVASTA TOTTA Petri Kairinen, CEO (twitter: @kairinen) Pörssin Avoimet Ovet 1.9.2015 1.9.2015 Nixu 2015 1 PIDÄMME DIGITAALISEN YHTEISKUNNAN TOIMINNASSA. 1.9.2015 Nixu 2015 2 DIGITAALINEN YHTEISKUNTA

Lisätiedot

Arvojen voima yrityksen kasvun eri vaiheissa. Jukka-Pekka Kuokkanen Dextra Oy / Pihlajalinna -konserni

Arvojen voima yrityksen kasvun eri vaiheissa. Jukka-Pekka Kuokkanen Dextra Oy / Pihlajalinna -konserni Arvojen voima yrityksen kasvun eri vaiheissa Jukka-Pekka Kuokkanen Dextra Oy / Pihlajalinna -konserni 1 Aamun juoni Alussa oli yksi mies ja laukku tänään työntekijöitä on Dextra/Pihlajalinna - konsernissa

Lisätiedot

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 28.11.2012 Tuire Santamäki-Vuori valtiosihteeri Talouskehitys lyhyellä aikavälillä

Lisätiedot

Suomen metsäsektorin tulevaisuus globaalissa kehityksessä

Suomen metsäsektorin tulevaisuus globaalissa kehityksessä Suomen metsäsektorin tulevaisuus globaalissa kehityksessä Kansantaloudellinen yhdistys ja Metsäekonomistiklubi Töölönkatu 11A 00100 Helsinki, Finland olli.haltia@indufor.fi www.indufor.fi Indufor Oy 2004

Lisätiedot

Mikä on rakennuskoneala ja mitkä ovat sen näkymät?

Mikä on rakennuskoneala ja mitkä ovat sen näkymät? Mikä on rakennuskoneala ja mitkä ovat sen näkymät? Pekka Pajakkala Asiakasjohtaja VTT, Kiinteistöt ja rakentaminen 13.12.21 12.12.21 2 Rakennuskoneala ja sen ennakointi - mitä haluttiin Määritellä markkina

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Tekes, Vesi-ohjelma 2008-2012

Tekes, Vesi-ohjelma 2008-2012 Rakennetun ympäristönkehittäminen virtuaalisuus mahdollistajana Ajankohtaista vesialalla Tekes, Vesi-ohjelma 2008-2012 7.12.2010 Anne Salminen, Ohjelman koordinaattori Pöyry Finland Oy DM 11-2009 Vesiala

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

Muista vaaratilanneilmoitus

Muista vaaratilanneilmoitus Muista vaaratilanneilmoitus Muista vaaratilann Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira valvoo ja edistää terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden turvallista käyttöä. Vaaratilanneilmoitukset

Lisätiedot

Terveydenhuollon kasvava ammattilainen

Terveydenhuollon kasvava ammattilainen Terveydenhuollon kasvava ammattilainen Orion jakautuu 1.7.2006 Orion konserni Uusi Orion Oyj Oriola KD Oyj Orion Pharma Orion Diagnostica KD Oriola Lääkkeiden ja diagnostisten testien T&K, valmistus ja

Lisätiedot

F-Secure Oyj Yhtiökokous 2010 Toimitusjohtajan katsaus

F-Secure Oyj Yhtiökokous 2010 Toimitusjohtajan katsaus F-Secure Oyj Yhtiökokous 2010 Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio Protecting the irreplaceable f-secure.com Mahdollistamme miljoonien ihmisten turvallisen Internet elämän We enable millions of people

Lisätiedot

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta 29.1.2014 Leena Mörttinen/EK Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomella edessä oma rankka rakennemuutos samalla,

Lisätiedot

Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus. Helsinki 29.11.2012

Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus. Helsinki 29.11.2012 Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus Helsinki 29.11.2012 TOIMIALAN KUVAUS JA RAJAUS Muiden rakennuspuusepän tuotteiden valmistus TOL 1623, joka jakaantuu kahteen alatoimialaan: Puutalojen

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

Sijoittamisen trendit

Sijoittamisen trendit Sijoittamisen trendit Suvi Tuppurainen myynti- ja markkinointijohtaja, Nordnet Suomi 16.10.2013 Naisten ilta Pörssissä 1. Kehittyvien markkinoiden merkitys maailman taloudessa kasvaa Aasian osuus maailman

Lisätiedot

Suomen pohjoinen ulottuvuus etu Aasian markkinoilla case hunaja. Innotori kick off tilaisuus 20.4.2016

Suomen pohjoinen ulottuvuus etu Aasian markkinoilla case hunaja. Innotori kick off tilaisuus 20.4.2016 Suomen pohjoinen ulottuvuus etu Aasian markkinoilla case hunaja Hunaja luonnollinen makeuttaja Hunaja on maailman vanhin ja luonnonmukaisin makeutusaine, jossa on noin 200 erilaista yhdistettä Hunaja sisältää

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet

Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet TkT Kari Tilli Teknologiajohtaja Tekes LEAD projektiseminaari, Dipoli, Espoo 24. toukokuuta 2005 Teknologian kehittämiskeskus 1 Esityksen

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 3/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 21.11.2013 Hanna Erkko & Anne Tiihonen

Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 21.11.2013 Hanna Erkko & Anne Tiihonen Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 21.11.2013 Hanna Erkko & Anne Tiihonen Tavoitteet ja sisältö Osallistujat tutustuvat käytännönläheiseen ennakoinnin työkaluun (tulevaisuuskartta) ja työstävät

Lisätiedot

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupan barometri Kevät 2015 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupassa ollaan kasvuhakuisia Tämän kevään Barometrissä esitimme kolme ylimääräistä kysymystä, joista yksi

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 7 7 Palvelut 7 Muut 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy Pk-yritysbarometri, syksy alueraportti,

Lisätiedot

Antti-Jussi Tahvanainen & Mika Pajarinen

Antti-Jussi Tahvanainen & Mika Pajarinen Antti-Jussi Tahvanainen & Mika Pajarinen 4/11/2014 Tekstiiliala tänään (AD 2012) Mielenkiintoiset verrokit Megatrendeistä kilpailukykyä? Johtopäätöksiä Tekstiilialan toimialaluokat Liikevoitto Työvoimakustannukset

Lisätiedot

Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013

Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013 Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013 Cleantechin strateginen ohjelma CSO:n strategisia avainteemoja ovat: 1. Strateginen

Lisätiedot

Suomen IT-palvelumarkkinat: näkymiä vuodelle 2009. Mika Rajamäki

Suomen IT-palvelumarkkinat: näkymiä vuodelle 2009. Mika Rajamäki Suomen IT-palvelumarkkinat: näkymiä vuodelle 2009 Mika Rajamäki Market-Visio Oy Marketvisio on riippumaton ICT-johtamisen ja liiketoiminnan neuvonantaja. Marketvisio yhdistää Gartnerin globaalit resurssit

Lisätiedot

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka Hallitusohjelma Investointeja tukeva politiikka Talouskriisin aikana Suomen teollisuuden kiinteiden investointien määrä on alentunut enemmän kuin EU-maissa keskimäärin ja huomattavasti enemmän kuin kilpailijamaissamme.

Lisätiedot

Aineeton pääoma avain menestykseen

Aineeton pääoma avain menestykseen TEKES projekti: Aineeton pääoma kansainvälisessä vertailussa, jatkoa INNODRIVE EU 7. puiteohjelma projektille Hannu Piekkola Aineeton pääoma avain menestykseen 10.11.2011 Tekes Seminaari AINEETON PÄÄOMA

Lisätiedot

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Tuoteluettelo / 2014 RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Maatalous Teollisuus & materiaalin käsittely Ympäristönhoito Kevytperävaunut Muut laitteet THE SKY IS NOT THE LIMIT STARCO FINLAND

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Kari Penttinen 12.3.2013 Katsaus päättyneeseen ohjelmaan, jossa tavoitteina oli eri toimialoilla: Kilpailukyvyn parantaminen samanaikaisesti ICT:tä hyödyntämällä

Lisätiedot

Smart way to smart products. Etteplan Oyj sijoituskohteena

Smart way to smart products. Etteplan Oyj sijoituskohteena Etteplan Oyj sijoituskohteena Sijoitus Invest 2014 -tapahtuma 12.-13.11.2014 Etteplan suunnittelualan edelläkävijä yli 30 vuotta Suomen suurin kone- ja laitesuunnitteluun erikoistunut yritys ja suurimpien

Lisätiedot

Teollisuussijoitus Oy

Teollisuussijoitus Oy Teollisuussijoitus Oy Pääomasijoituksia kasvuyrityksille Juha Lehtola, Johtaja, Venture Capital- sijoitukset Missio Teollisuussijoitus on valtion pääomasijoitusyhtiö, joka pääomasijoittamisen keinoin ja

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotimainen kysyntä supistuu edelleen Mara-alan tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä MaRan tiedotustilaisuus 11.12.2014 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry

Lisätiedot

Mistä apua luonnontuotealan kansainvälistymiseen? Luonnontuotealan seminaari, Ähtäri 09.10.2003 Anneli Okkonen

Mistä apua luonnontuotealan kansainvälistymiseen? Luonnontuotealan seminaari, Ähtäri 09.10.2003 Anneli Okkonen Mistä apua luonnontuotealan kansainvälistymiseen? Luonnontuotealan seminaari, Ähtäri 09.10.2003 Anneli Okkonen Sisältö Mitä kansainvälistyminen on? Kansainvälistymisen menestystekijöitä Kansallisen innovaatioympäristön

Lisätiedot

Marjat maailmassa. Johdanto kansainvälisiin marjastrategiohin & trendeihin. Market intelligence for healthy profits

Marjat maailmassa. Johdanto kansainvälisiin marjastrategiohin & trendeihin. Market intelligence for healthy profits Market intelligence for healthy profits Marjat maailmassa Johdanto kansainvälisiin marjastrategiohin & trendeihin Projektin tavoitteet Löytää malleja marja-alan osaamisen tuotteistamiseksi korkean jalostusarvon

Lisätiedot

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy Suuri Yrittäjätutkimus Collector & Companies Yrittäjäfoorumi 2014 Tutkimus ja tulokset Collector teetti tutkimuksen suomalaisista ja ruotsalaisista pk-yrityksistä

Lisätiedot

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT 2 Maapallo kohtaa haasteet - kestävän kehityksen avaimet Vähähiilisyys Niukkaresurssisuus Puhtaat

Lisätiedot

Asiakkaan Asiakk v linnan linnan apaus on tulevaisuutta

Asiakkaan Asiakk v linnan linnan apaus on tulevaisuutta Asiakkaan valinnanvapaus on tulevaisuutta Terveyspalveluala Keskeiset terveydenhuollon osajärjestelmät, joissa yksityinen sektori mukana Lääkärikeskukset ja sairaalat, työterveyshuolto, hammashuolto, kuntoutus,

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Susanna Määttä susanna.maatta@helsinki.fi Kainuun Maaseutu- ja Elintarvikepäivä 28.11.2014 9.10.2013 1 Valtakunnallisen lähiruokaselvityksen tuloksia 03.12.2014

Lisätiedot

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012 Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 11.12.2012 Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: kansallista perustaa Hallitusohjelman kirjaukset: kirjastojen kehittäminen

Lisätiedot

Talous ja työllisyys

Talous ja työllisyys Talous ja työllisyys 1. Suomen ja euroalueen talouspolitiikka 2. Designilla kilpailukykyä 3. Valmistavan vientiteollisuuden tuotteiden ja palveluiden pelillistäminen 4. Globaalit yritykset pienillä työssäkäyntialueilla:

Lisätiedot

KASVAVAN KYBERTURVAMARKKINAN PELINTEKIJÄ

KASVAVAN KYBERTURVAMARKKINAN PELINTEKIJÄ KASVAVAN KYBERTURVAMARKKINAN PELINTEKIJÄ Petri Kairinen, CEO (twitter: @kairinen) Lupaavat pörssiyhtiöt tilaisuus 3.3.2015 3.3.2015 Nixu 2015 1 PIDÄMME DIGITAALISEN YHTEISKUNNAN TOIMINNASSA. 3.3.2015 Nixu

Lisätiedot

Tikkurila. 150 vuotta värien voimaa. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen

Tikkurila. 150 vuotta värien voimaa. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Tikkurila 150 vuotta värien voimaa Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon näkemyksiin ja yleistä

Lisätiedot

Suomen talouskriisin luonne ja kasvun edellytykset

Suomen talouskriisin luonne ja kasvun edellytykset Liite 1 Suomen talouskriisin luonne ja kasvun edellytykset 1Mit 1. Miten tähän on tlt? tultu? 2. Miten avittaa talouskasvua? 3. Miten kutistaa kestävyysvajetta? Bengt Holmström, Sixten Korkman ja Matti

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

Viljakaupan markkinakatsaus

Viljakaupan markkinakatsaus Viljakaupan markkinakatsaus Hyvinkää 17.3.2011 Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy Vilja- ja raaka-aineryhmä Pohjois-Amerikan sateet keväällä Venäjän helle heinäkuussa La Nina sääilmiö aiheuttanut. .tulvia

Lisätiedot

KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY. Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto

KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY. Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto Kotisairaanhoito Harmonia Oy Pienestä suureksi v.2001-2010 Tuotteet: Kotihoidon palvelut Kaikki palvelut samasta osoitteesta.

Lisätiedot

Taltioni osuuskunta. Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö ehealth-palvelujen kehittämisessä

Taltioni osuuskunta. Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö ehealth-palvelujen kehittämisessä Taltioni osuuskunta Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö ehealth-palvelujen kehittämisessä Painopiste Sairaudenhoidosta terveydenedistämiseen Taltioni Potilastiedot Taltioni Ennaltaehkäisy Akuutti

Lisätiedot

Tikkurila 150 vuotta värien voimaa Pörssi-ilta Tampereella 7.3.2013. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen

Tikkurila 150 vuotta värien voimaa Pörssi-ilta Tampereella 7.3.2013. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Tikkurila 150 vuotta värien voimaa Pörssi-ilta Tampereella 7.3.2013 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat

Lisätiedot

Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa. LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies

Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa. LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies Miksi Soteuudistus? Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kasvu kiihtyy.

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus 2015 Jyri Luomakoski toimitusjohtaja. Varsinainen yhtiökokous 2016

Toimitusjohtajan katsaus 2015 Jyri Luomakoski toimitusjohtaja. Varsinainen yhtiökokous 2016 Toimitusjohtajan katsaus 2015 Jyri Luomakoski toimitusjohtaja Varsinainen yhtiökokous 2016 Liikevaihto Uponor-konserni, M 2014 2015 Muutos Liikevaihto 1 023,9 1 050,8 2,6 % Orgaaninen kasvu 5,2 % ilman

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli

Lisätiedot

TERVETULOA. Yhtiökokous 1.4.2014. Digitaalisuuden edistäjä. Teleste Proprietary. All rights reserved.

TERVETULOA. Yhtiökokous 1.4.2014. Digitaalisuuden edistäjä. Teleste Proprietary. All rights reserved. Digitaalisuuden edistäjä TERVETULOA Yhtiökokous 1.4.2014 1. Teleste lyhyesti VISIO - Alamme johtavana toimijana luomme modernia verkottunutta maailmaa uusien laajakaista- ja videoratkaisujen avulla. 2.Tilinpäätös

Lisätiedot

Välineitä viljamarkkinoiden seurantaan. Sadonkorjuuseminaari 2011 - Lahti 30.9.2011 Kati Lassi, Vilja-alan yhteistyöryhmä (VYR)

Välineitä viljamarkkinoiden seurantaan. Sadonkorjuuseminaari 2011 - Lahti 30.9.2011 Kati Lassi, Vilja-alan yhteistyöryhmä (VYR) Välineitä viljamarkkinoiden seurantaan Sadonkorjuuseminaari 2011 - Lahti 30.9.2011 Kati Lassi, Vilja-alan yhteistyöryhmä (VYR) 1 Sisältö Viljan hintaan vaikuttavia tekijöitä Mitä seurata markkinoilla?

Lisätiedot