Tattarimylläriksi. sattumalta s. 6 Peruskorjauksella uusi koti. s Tähtäimessä huippusadot. s. 17 Kustannustehokas härkäpapu. s.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tattarimylläriksi. sattumalta s. 6 Peruskorjauksella uusi koti. s.14 15 Tähtäimessä huippusadot. s. 17 Kustannustehokas härkäpapu. s."

Transkriptio

1 ProAgria Etelä-Pohjanmaa jäsenasiakaslehti Tattarimylläriksi sattumalta s. 6 Peruskorjauksella uusi koti s Tähtäimessä huippusadot s. 17 Kustannustehokas härkäpapu s. 18 Etelä-Pohjanmaa

2 PÄÄKIRJOITUS Murroksessa Suomalainen maatalous on toistuvasti 1900-luvulla ollut isoissa murroksissa. Merkittävimpiä muuttajia olivat sota-aika asutustoimenpiteineen, koneellistuminen ja Suomen EU-jäsenyys. Nyt muutosta tahdittaa avoin maailmantalous, globalisaatio, monine seuraamuksineen. Kännykkätehtaan tuotannon siirto halvemman työvoiman maahan tai paperitehtaan sulkeminen mielletään globalisaation haittapuoleksi, joka koskettaa kuitenkin rajattuja piirejä, kyseisten tehtaiden työntekijöitä ja paikkakuntia. Hyvin harva suomalainen sen sijaan tiedostaa, että jokainen sikatilallinen kärsii globalisaation aiheuttamasta alhaisesta hintatasosta ja kehnosta kannattavuudesta. Kun Neuvostoliiton kaltaista vastavoimaa ei enää ole, niin markkinatalous tuntuu kaikkialla, ja samalla muutokset ovat entistä rajumpia. Se on nähty energian, ruoan, raudan ja monien muiden raaka-aineiden hinnoissa. Tietoliikenne ja kuljetus ovat pienentäneet maapalloa ja lisänneet tarjontaa, brassiliha ei ole enää harvinaisuus Suomen kaupoissa. Jos markkinavoimat jylläävät elintarvikemarkkinoilla, niin myös tuotantotarvikkeita on kaupan kaikkialla. Kun Etelä-Pohjanmaalta kerättiin 1990-luvun alussa kädenojennuksena virolaisille viljelijöille kaksisiipisiä auroja, niin nyt Viron isoilla 100 hehtaarin lohkoilla näkee puimureita, joita saa etsiä Suomesta, tai lyhin matka tutustua monisatapäisen lypsykarjatuotannon uudenaikaisimpaan tekniikkaan on tehdä opintomatka Viroon. Myös Antti Siljamäki, toimitusjohtaja Tietoliikenne ja kuljetus ovat pienentäneet maapalloa. rapakuntoon ajautuneen Venäjän maatalous alkaa elpyä, kun öljyn rikastuttamat oligarkit alkavat sijoittaa elintarviketalouteen alkutuotantoa myöten. Elintarvikkeiden maailmanmarkkinahintojen raju nousu on johtanut maatalouskeskustelun pois tukipolitiikasta. Tämä on hyvä asia. Toivottavasti keskustelu elintarvikkeiden hintavaihteluista johtaisi laajempaan ymmärrykseen siitä, että ellei maataloutta tuettaisi, niin hintavaihtelut olisivat nykyistä merkittävästi suurempia. Ihminen haluaa varautua murroksiin. Vaikka ajatusta on vaikea paaluttaa pysyviin koordinaatteihin, niin entistä tärkeämpää on miettiä, miltä oma tila näyttää kymmenen vuoden kuluttua, mitä tavoitella, mitä toimenpiteitä johdonmukaisesti tekemällä pääsee tavoitteeseen? Tässä pohdinnassa ProAgrian väki on mielellään apuna. Meihin kannattaa ottaa rohkeasti yhteyttä. n PARI SANAA KANNESTA Tattarimylläriksi sattumalta s. 6 Peruskorjauksella uusi koti s Tähtäimessä huippusadot s. 17 Kustannustehokas härkäpapu s. 18 ProAgria Etelä-Pohjanmaa jäsenasiakaslehti Etelä-Pohjanmaa Maatiloilla altistutaan monenlaisille pölyille huomattavasti useammin kuin muissa elinympäristöissä. Tilojen päärakennusten sisäilma saattaakin olla tuotantotiloista kantautuvien epäpuhtauksien vuoksi hieman epäpuhtaampaa kuin pientaloissa keskimäärin. Oman kodin hengitysilma onkin kullan kallista. Tämän tietävät myös kannessa poseeraavat Petra ja Heikki Koivisto. Astmansa vuoksi Petra kun ei voi osallistua maitotilan töihin ilman hengitysmaskia. Kun Koivistoilla ryhdyttiin suunnittelemaan vuonna 1981 rakennetun talon peruskorjausta, tärkeänä asiana suunnittelussa oli se, että työvaatteista taloon kantautuva eläinpöly saataisiin suljettua mahdollisimman hyvin oleskelutilojen ulkopuolelle. Kun Koivistojen talo Jalasjärven Luopajärvellä nyt seisoo uudistuneessa asussaan, talossa on aiempaa parempi hengittää. Kiitos muun muassa työvaatehuoneen, jonne kuljetaan omasta ovesta ja joka on eristetty asuintiloista. Koivistojen peruskorjausurakasta voit lukea aukeamalta n HYVÄ HAVAINTO Laatuviljaa ei saa maksamatta siitä. Maaseudun Tulevaisuus uutisoi teollisuudesta joka on sen haasteen edessä, kuinka motivoida viljelijät yhä laadukkaamman viljan tuottajiksi. Etelä-Pohjanmaa itua Lehden julkaisija Pro Agria Etelä-Pohjanmaa Huhtalantie 2, Seinäjoki puh. (06) , fax (06) Päätoimittaja Toimitusjohtaja Antti Siljamäki puh. (06) , itua -lehti on ProAgria Etelä-Pohjanmaan jäsenasikaslehti. Sen painos Lehti ilmestyy neljästi vuodessa. Valmis aineisto toimitetaan ensisijaisesti sähköisesti osoitteeseen Lisätietoja voitte kysellä toimitussihteeriltä. Toimitussihteeri Tiedottaja Miia Lenkkeri puh Ilmoitusmyyjä Juha Kiukkonen puh. (02) , Valokuvaaja Jarmo Vainionpää, puh , 2 ProAgria Etelä-Pohjanmaa

3 AJANKOHTAISTA MITÄ KUULUU? Maakuntaneuvos. itua-lehti onnittelee Aulis Ranta-Muotiota neuvoksen tittelistä. Auliksesta maakuntaneuvos Tasavallan presidentti myönsi Aulis Ranta-Muotiolle maakuntaneuvoksen arvonimen. Maakuntaneuvos istuu arvonimenä hyvin miehelle, joka 1970-luvulla uudisti maatalouskeskuksen talousneuvonnan, 1980-luvulla toimi ansiokkaana ja arvostettuna maatalouskeskuksen johtajana, 1995 valittiin eduskuntaan maakunnan joviaalina miehenä. Helposti lähestyttävänä, huumorintajuisena, asiat hallitsevana ja sovittelevan rakentavan toimintatyylinsä ansiosta Aulis Hyvä me! on saanut luottamusta monissa tehtävissä. Kansainväliselle kansanmiehelle on istunut yhtä lailla kunnanvaltuuston kuin eduskunnan turvallisuuspoliittisen ryhmän puheenjohtajuus. Ranta-Muotion kykyjä on tarvittu monissa maakunnallisissa ja seutukunnallisissa luottamustehtävissä. Maatalouskeskuksen 1980-luvun puheenjohtaja, Auliksen taisteluparina toiminut Risto Knaapi luonnehti neuvosjuhlassa osuvasti Ranta-Muotion toimintaa Kuinka onnistuimme? Kuka? Arto Takalampi, Ilkan erikoisuutistoimittaja, työssä intohimona maa- ja metsätalous jo 28. vuoden ajan. Koti? Syntynyt Kuortaneella, opiskellut Helsingissä, nyt koti Nurmossa Suhde liikuntaan? Intohimoinen ProAgria Etelä-Pohjanmaa on nyt sertifioitu organisaatio. DNV Certification Oy on myöntänyt meille ISO 9001:2000 mukaisen. Sertifikaatti kattaa koko organisaatioiden toiminnan eli maatilojen ja yritysten kehittämispalvelujen tuotekehityksen, myynnin ja asiakaspalvelun. Saamamme sertifikaatti takaa Sinulle asiakkaamme jatkossakin laadukasta palvelua. Sertifioitu laatujärjestelmä tuo asiakkaille hyötyä parempana palveluna, yhtenäisillä ja tehokkailla toimintatavoilla sekä asiakaskohtaisten palvelujen räätälöinnillä. n ja 1980-luvun neuvontatehtävissä seuraavasti: Aulis omasi kyvyn lähestyä viljelijöiden ajatusmaailmaa oikealla tavalla. Maatalous oli päässyt konekauden alkuun, mutta tärkeämpää oli talonpidon ja viljelyn kannattavuudesta huolehtiminen. Knaapimaiseen tapaan hän totesi Auliksen maakuntaneuvos-arvonimesta: Se oli sulle aivan oikein Tähän kunniapuheenjohtajan omintakeiseen onnitteluun yhtyy itua-lehti ja Pro- Agria Etelä-Pohjanmaa. n Palaute on aina paikallaan. Näin tuumaamme me ja pyydämme asiakkaitamme antamaan meille säännöllisesti sekä ruusuja että risuja palvelumme onnistumisesta. Kaikkien maksullisten palveluiden jälkeen asiakkaamme saavat laskun mukana palautekaavakkeen, jonka postimaksu on valmiiksi maksettu. Kotisivuillamme osoitteessa palautetta voi antaa myös sähköisesti. Kiitos palautteista! n Laatua. Sertifioidun organisaation tunnistat tästä merkistä. Mitä kuuluu Arto Takalampi? Puintiaika kruunaa tämän työn. Syksy on ylivoimaisesti kiireisintä työaikaa. Tähän aikaan vuodesta saa kulkea pitkin maakuntaa, seurata sadonkorjuuta ja olla ihmisten keskellä. Syksyllä on kahdet kasvot, kato ja sato, vuodesta riippuen niiden suhde vaihtelee. Pahinta, epämiellyttävintä työssä on, kun pellolla on 6000 kiloa vehnää maata myöden, kato. Niitä näkyjä tähän runsaaseen 27. työvuoteen mahtuu riittävän paljon. Yksi sukupolvi on urani aikana pyörähtänyt jo ympäri, nyt käyn tiloilla, joissa ennen vanhan isännän kanssa juteltiin, nyt tilaa pitää nuori polvi. Elän maa- ja metsätalouden rytmiä. Vapaa-ajalla suunnistusreissullakin tulee vilkuiltua ympärille, missä kunnossa pellot ovat. Kasvukausi tosin osuu aina pahasti loman keskelle, sadonkorjuuna olen taas töissä. Olen jo kymmenen vuoden ajan lopettanut kesälomani ja aloittanut työt Farmariin. Se on mukava pehmeä lasku töihin paluulle. En ole maatalon poika, äiti ja isä ovat maatilalta kotoisin. Se on vapauttavaa tehdä tätä työtä, kun ei ole mitään tuotantosuuntaa, jonka puolesta pitäisi oman taustan vuoksi puhua. Arto Takalampi on yksi niistä harvoista maakuntalehtien toimittajista, jotka säännöllisesti kirjoittavat maatalouden ilmiöistä. Omien laskujensa mukaan Arto on avannut työn merkeissä jo melkein 400 tilan oven. Jos jutunteossa nähdyt pellonlaidat puolestaan ynnätään yhteen, luku nousee tuhanteen. n itua

4 AJANKOHTAISTA Valmistaudu elinkeinosuunnitelmaan ajoissa Uuden rahoituskauden investointituet maatalouden tuotannollisiin investointeihin aukeavat ensimmäisen kerran. Hakumenettely ja rahoitusehdot ovat merkittävästi muuttuneet verrattuna aikaisempaan käytäntöön. Hakemukset on jätettävä täydellisinä ja niihin tehdään päätöksiä niin sanotussa paremmuusjärjestyksessä niin kauan kuin rahaa riittää. Tämän vuoksi huolellinen asioiden valmistelu saattaa olla todella rahanarvoinen asia. Hakemukseen tarvitaan elinkeinosuunnitelma ja siihen liittyvät maksuvalmius- ja kannattavuuslaskelmat, joista selvitä yrittäjätulo, kannattavuuskerroin sekä omavaraisuusaste valtioneuvoston asetuksen edellyttämillä perusteilla. Lisäksi tilan tuotantoa tulee tarkastella sen riskien ja kehittämisen kannalta. Investointirahoituksen myötä elinkeinosuunnitelman toteutumista tullaan hallinnon toimesta seuraamaan ja tuen saaja on velvollinen antamaan seurantaan tarvittavat tiedot pyydettäessä seuraavan viiden vuoden ajan. Merkittävät avustukset Muuttuneiden hakumenettelyjen ei saa antaa hämätä, vaan nyt on oikea aika hyödyntää uudet rahoitusmahdollisuudet. Uusista vaativilta kuulostavista ehdoista huolimatta avustukset investointeihin ovat merkittävät. Myös korkotuen merkitys on tullut taas arvoonsa kohonneilla ja epävakailla korkotasoilla. Uudet rahoituskriteerit suosivat pitkän tähtäimen suunnittelua, josta on muutenkin hyötyä oman tulevaisuuden ja talouden eteenpäin viemiseen. Apua tiimistä Investoinnin toimivuuden varmistamiseksi neuvontatiimi pystyy tarjoamaan jo suunnitteluvaiheessa investoivalle tilalle asiantuntemusta tuotanto-, talous-, ja rakennussuunnittelusta. Käytettävissäsi on ProAgria Etelä-Pohjanmaan koko asiantuntijaverkosto. Tarvittaessa eläinten tuotantoympäristöä voidaan suunnitella myös yhdessä eläinlääkärin kanssa. Suurissa investoinneissa on hyvä suunnitella myös investoinnin aikainen tuotanto sekä esim. eläinmäärän lisäys siten, että uusi investointi saadaan mahdollisimman nopeasti täyteen hyötykäyttöön. Kaikessa tulee ottaa huomioon tärkein eli itse tuottajan työmäärän ja jaksamisen hallinta. Etelä-Pohjanmaan TE-keskus, maaseutuosasto Laila Luoma Perusmaatalouden investointitukien haku alkaa lokakuun lopulla. Perusmaatalouden investointitukien kohteiden hahmotus alkaa olla loppusuoralla. Asiaa koskeva Valtioneuvoston asetus on vielä luonnosasteella, mutta rohkenen siitä huolimatta valottaa sitä, mihin kohteisiin voisi hakea tukea jatkossakin ja millaisilla tukitasoilla rahoitus voitaisiin myöntää; Kohteet Tukimuodot Tuen enimmäismäärät Lypsy- ja nautakarjatalous korkotukea 20 % (rehutilat,lantalat ym.) avustusta 25 % + nuor.vilj. 10 % Sikatalous, korkotukea 20 % vain peruskorjaukset avustusta 15 % + nuor.vilj. 10 % Lammas- ja vuohital. korkotukea 20 % avustusta 25 % + nuor.vilj. 10 % Kana- ja siipikarjatal. korkotukea 20 % avustusta 15 % + nuor.vilj. 10 % Hevostalous, korkotukea 25 % hevosten kasvatus avustus 25 % + nuor.vilj. 10 % Kasvihuoneet korkotukea 20 % avustusta 30 % + nuor.vilj. 10 % Turkistarhaus, siirrot avustus 45 % Häkkien uusiminen avustus 15 % Varjotalot,eläinhallit, korkotukea 10 % rehutilat,ymp.aidat avustusta 10 % Ympärivuotinen juottojärjestelmä, yht. lantalat, vesitiivis alusta. avustusta 20 % Salaojitus korkotukea 20 % avustusta 20 % Kuivaamot korkotukea 20 % avustusta 10 % + 5 %, jos kuivaamo on yhteishanke Maanhankinta, korkotukea 5 % pienin kauppahinta jota tuetaan, on euroa Nyt kannattaa olla heti liikkeellä, varata aika talousneuvojiltamme ja lähteä työstämään hakemusta. n Hallinnon edellyttämiä elinkeinosuunnitelmia tekevät: n Erkki Riihikangas p n Kaija Ala-Luukko p n Mika Mäenpää p n Marjo Latva-Kyyny p n Kari Kallioniemi p n Timo Pajula p KoneAgria 2008 teemana tuottavuus KoneAgria2008 kokoaa tuttuun tapaan maatalouden ja maaseudun ammattilaiset saman katon alle. KoneAgrian järjestävät jo neljättä kertaa yhteistyössä ProAgria Keski-Suomi ja ProAgria Farma. Näytteilleasettajia on 200 ja tavarantoimittajia yli 400. Seminaarit: keskiviikkona klo 11 Avausseminaari ja klo 14 Tuottavuus ja hyvinvointi Torstaina klo 11 Nautaseminaari ja klo 14 Energiaseminaari Perjantaina klo 11 sekä Sikatalous että Maidontuotanto ja klo 14 Viljan tuotanto Lauantaina klo 11 Hevosseminaari Näyttely järjestetään uudistuneessa Jyväskylä Paviljongissa lokakuutta kello Lisätietoja Puutarhatuotteiden korkotukea 20 % tuotevarastot avustusta 30 % Muut tuotevarastot korkotukea 20 % avustusta 10 % Lämpökeskukset, korkotukea 20 % yli puolet lämmöstä avustusta 15 % maatalouteen Biokaasulaitokset korkotukea 20 % avustusta 15 % Mehiläistalous korkotukea 20 % Maatalouden muut korkotukea 20 % tuotantosuunnat avustusta 15 % Maataloustuotteiden korkotukea 20 % kauppakunnostus avustusta 15 % Peltoviljelyn ja avomaan puutarhatalouden sadonkorjuukoneet yhteiskäyttöön korkotukea 15 % Investoinnit työympäristön korkotukea 15 % parantamiseen avustusta 15 % Myönnettävä korkotuki muodostuu valtion maksamasta 4,0 %:n korkotuesta. Kohteisiin myönnetään korkotukilainaa %:n hyväksytyistä kustannuksista. Tuettaviin kohteisiin tarvitaan liitteinä piirustukset ja kustannusarviot kahtena kappaleena, verotustiedot, elinkeinosuunnitelma ja siihen liittyvä maksuvalmius- ja kannattavuuslaskelma, velkaluettelo ym. Maksuvalmius- ja kannattavuuslaskelmissa selvitetään maatalouden yrittäjätulo, jonka on oltava vähintään euroa, jotta tuki voitaisiin myöntää. Eräissä kohteissa lasketaan maataloudesta nk. kassajäämä, jonka myös on oltava euroa. Maatalouden yrittäjätulossa tarkastellaan vain maataloustuotannosta saatavia tuloja, joten jos maatalouden veroilmoituksessa on tuloja esim. koneurakoinnista, niin niitä ei voida ottaa huomioon yrittäjätulossa. Maatalouden yrittäjätulon on täytyttävä viidentenä vuotena tuen myöntämisestä. Monilla nuorilla aloittavilla yrittäjillä yrittäjätulo vaatimus ei täytykään heti investoinnin jälkeen. Uutena muutoksena on säädöksiin tullut se, että mitään hankintoja ei saa tehdä, eikä työtä saa aloittaa ennen kuin investointiin on saatu rahoitustukipäätös. Näillä näkymin nyt alkava haku kestäisi tammikuulle 2009 ja päätökset tulleisiin hakemuksiin on tehtävä maaliskuun loppuun mennessä. Mutta, kun tuo Valtioneuvoston asetus on vielä luonnoksena, niin palataan näihin asioihin, kun vahvistetut asetukset ovat käytössä. 4 ProAgria Etelä-Pohjanmaa

5 TILIPALVELUT Sanna Höykinpuro Tilitoimistonhoitaja Kirjanpidon teko alkaa taas loppuvuodesta olla ajankohtainen asia maanviljelijöille. Nykypäivänä talouden seuraaminen tiloilla alkaa olla entistä merkittävämmässä asemassa, jotta pystytään selviämään tuotantopanosten ja myyntituotteiden hintojen nousuista ja laskuista. Välitilinpäätös on hyvä ratkaisu selvittää kesken vuotta tai esimerkiksi loppuvuodesta, millä mallilla tilan talous menee. Katso alta lisätietoja välitilinpäätöksestä. Hintaportaat ProAgrialla kirjanpidon hinnoittelussa on kolme porrasta. Mitä aikaisemmin tuot kuittisi tilitoimistolle, sitä enemmän säästät selvää rahaa ja säästyt loppu- ja alkuvuoden asiakasruuhkilta. Kun tuot kaikki alkuvuoden kuittisi mennessä sekä loppuvuoden kuitit mennessä, tositemaksu on 1,20. Toinen porras on Siihen mennessä kun tuot kaikki vuoden kuitit, tositeveloitus on 1,40. Kun tuot kuittisi jälkeen, tositeveloitus on 1,60. Tilinpäätöksen teko veloitetaan tuntiperusteisesti, hinta on 52 /h. Muistathan, että ProAgrian maatilajäsenenä saat tästäkin palvelusta 5 % alennuksen (max 25 ). Tilipalvelut Alajärvellä. Agrologi Sanna Höykinpuro palvelee maakunnan asiakkaita Tilipalveluiden Alajärven toimipisteessä Alajärven keskustassa (Kauppakatu 5). Tuo kuitit ajoissa ja säästä Alajärvellä toimisto Ei muuta kuin kuitit kasaan kansioon ja soitto tai käynti lähimmän kirjanpitoja tekevän neuvojan luona. ProAgria Etelä-Pohjanmaa tarjoaa tilitoimistopalveluja koko Etelä-Pohjanmaan alueelle. Toimiston palveluihin kuuluvat maatalous- ja yrityskirjanpidot, palkanlaskenta sekä ostoja myyntireskontra. Myös maatalouden muut paperityöt, kuten EU-tukihakemukset ja Wisut hoituvat kauttamme. Tilitoimistoasioissa palvelemme asiakkaita niin Seinäjoella Elinkeinotalossa kuin Alajärven toimipisteessämme. n TILIPALVELUT n ProAgria tilipalvelut, Alajärvi Sanna Höykinpuro puh n ProAgria tilipalvelut, Seinäjoki Satu Kallioniemi n Maakunnassa tilipalveluissa sinua palvelevat myös: Marjo Latva-Kyyny, Kaija Ala-Luukko, Janne Niemi, Seija Yli-Hukkala Välitilinpäätös: Epäilyttääkö tilasi taloudellinen tilanne? Mietitkö kummalla puolella vuotta jokin investointi kannattaa tehdä vai kannattaako koko investointia tehdäkään? Ratkaisun näihin kysymyksiin tuo välitilinpäätös. ASIAKASHYÖDYT n Menojen ja tulojen ajoittaminen oikealle puolelle vuotta n Tasausvarausten, menovarausten, jaksotettavien kotieläinten myyntitulojen ym. huomioon otto n Alv:n tilannekatsaus > onko tulossa saatavaa vai maksettavaa n Verotuksen suunnittelu > onko tulossa lisäveroa vai veronpalautusta n Tilinpäätösinvestointien suunnittelu hyvissä ajoin > poistot saa tehdä vain tilivuonna käyttöönotetusta koneesta n Hyvä muistaa myös maatalousverotuksessa: tavallisissa ostoissa sekä tuloissa ratkaisee maksuajankohta, ei tavaroiden toimituksen ajankohta Palvelu, jonka saat ProAgrian tilipalveluista. Välitilinpäätös kannattaa tehdä viimeistään syys-lokakuussa. Kirjanpitoon kirjataan kaikki siihen mennessä tilalle aiheutuneet menot ja tulot. Viljelijä saa selville sen hetkisen arvonlisäveron tilanteen, joka voi myös vaikuttaa osaltaan varsinkin investoivan tilan taloustilanteeseen ja tulevien investointien rahoituksen suunnitteluun. Tasausvarauksien ja menovarauksien purkamiset ja suorat tuloutukset voivat vaikuttaa verotukseen yllättävästi, jos ei muista niitä kolme vuotta sitten tehneensä. Poistoja voidaan myös välitilinpäätöksessä alustavasti suunnitella. Välitilinpäätöksen avulla pystyt siis jo hyvissä ajoin ennen vuoden vaihdetta miettimään ratkaisuja tilasi varsinaista tilinpäätöstä varten. Ota yhteyttä! n ON MAANÄYTTEIDEN AIKA Viljelijä! Onko viljavuustutkimuksesi kunnossa? Kysy tarjousta koneellisesta näytteenotosta. TARJOUKSET: Piiriagrologi Juha Mäkelä, itua

6 YRITYSPALVELUT Rekkakuskista mylläriksi. Markku Vitikainen on ylpeä kotitilaltaan startanneesta Keskisen Mylly tattariyrityksestään. ProAgria Etelä-Pohjanmaan yritysneuvoja on ollut mukana tukemassa yritystä sen matkan varrella. Sattumalta TATTARImylläriksi Aikoinaan Vitikaisen tilalla Vilppulassa hoidettiin lehmiä. Tänä päivänä meininki on toinen, sillä tilan isäntä Markku Vitikainen Aila vaimoineen ajautui runsas kymmenen vuotta sitten kuin sattuman kaupalla mylläreiksi. Nyt tila on Suomen ainoa kotimaista raaka-ainetta hyödyntävä tattarimylly. Vilppula Miia Lenkkeri Markku Vitikainen kättelee tulijaa esitellen samalla yrityksensä Keskisen myllyn rakenteilla olevaa tuotantorakennusta. Rakennukseen on jo siirretty pastakoneet, joilla saadaan valmistettua täysin gluteiinitonta ja luomumerkin ansaitsevaa pastaa kaupan keskusliikejakeluun, mutta kuinka ihmeessä entinen rekkakuski on nykyään tattarimylläri. Tilalla tehtiin vuonna 1990 sukupolvenvaihdos ja annoimme lehmät pois. Heinää kauppasimme aluksi hevostalleille. Sattuman kautta ryhdyimme pakkaamaan sitä pieniin eriin lemmikkieläinliikkeisiin myyntiin, Markku Vitikainen muistelee. Vuonna 1994 tattari oli meillä ensi kertaa kasvussa. Pakkasimme sitä myyntiin undulaateille tarkoitettuun siemenseokseen. Aluksi pakkasimme tattaria undulaateille. Kuin sattuman kautta tattari tuli tuolloin Vitikaisen tilalle jäädäkseen ja isäntä huomasi sen työllistävän itsensä lisäksi myös vaimon. Nyt tilalla kasvatetaan tattaria vain koeluontoisesti tilan pelloilla. Nyt tilan toiminnasta 95% on myllyssä kiinni. Ostamme vuosittain paikalliselta tattariosuuskunnalta noin 400 hehtaaria tattaria myllyn käyttöön. Keskusliikkeisiin olemme jo neljän vuoden ajan toimittaneet tattarituotteita, kuten jauhoja, hiutaleita, suurimoita ja talkkunaa unohtamatta pastatuotteita. Leivontataitoisille Kun Markku Vitikaiselta kysyy tyypillistä Keskisen myllyn tuotteiden kuluttajaa, vastaus tulee viipymättä. Tyypillinen ostaja on yli 50-vuotias leivontataitoinen naishenkilö. Koska suuri osa tuotteistamme on jauhoja, ostajan pitää olla leivontataitoinen ja intoinen. Keskisen myllyn tattarituotteet ovat tuttuja erityisesti niille perheille, joissa on vilja-allergisia tai keliaakikkoja. Markku onkin myllärin uransa Tattari on n vaatimaton kasvi, joka ei kaipaa lannoitusta n ronkeli maaperän suhteen n lämpimän hiekka- tai turvemaan kasvi n herkkä pakkaselle. Tattaria. Keskisen Myllyn tuotevalikoimaan kuuluvat niin tattarijauhot, -hiutaleet, - suurimot ja pastat. aikana huomannut, että yrittäjän pitää tuntea tuotteensa monesta eri näkökulmasta. Elintarvikelaki muutoksineen pitää muun muassa huolen siitä, että Myllyn väen pitää olla jatkuvasti ajan hermolla. Tästä syystä muun muassa tuotepakkauksia ei voi teettää kuin puolen vuoden tarpeeseen, pahimmassa tapauksessa kun saattaisi käydä niin että sadat pakkaukset joutaisivat kaatopaikalle virheellisten merkintöjen vuoksi. Byrokratia on yrittämisessä tolkuton, vahvistaa Markku ja toteaa sen olevan täyspäiväiselle yrittäjälle osa työtä. Tietoinen valinta Tattari on erikoistuote, joka tuli vahingossa Vitikaisen perheen elämään. Erikoistuminen tattarimylly-yrittäjäksi on ollut tietoinen vaihtoehto. Olisimmehan me voineet pysyä vain tattarin toimittajana, mutta halusimme jättää oman kädenjäljen tuotteeseen, Markku pohdiskelee. 6 ProAgria Etelä-Pohjanmaa

7 YRITYSPALVELUT TIUKKOJEN kysymysten äärellä Miia Lenkkeri Keskisen Myllyn tie nykyiseen asemaansa ei ole käynyt ilman tiukkoja pohdintoja. - Kun vuonna 2000 pohdimme uutta myllyinvestointia, kävimme pitkiäkin keskusteluja yritysneuvojan kanssa siitä, mitä ajatuksia meillä on myllyn suhteen, Markku Vitikainen muistelee. - Meiltä tiukattiin yksityiskohtaisia ajatuksia yrityksen tulevaisuudesta. Nyt vuosien jälkeen yrityksen kehittämiskäännekohdissa yritysneuvojan kanssa käydyllä debatilla on Markku Vitikaisen mielestä ollut positiivinen vaikutus yrityksen tulevaisuuteen. - On hyvä että olemme saaneet perustellen jutella yritysasiantuntijan kanssa ja pohtia, ovatko kaikki yksityiskohdat loppuun asti pohdittuja. Me lähdimme puhtaalta pöydältä yrittäjiksi, joten ilman suuria odotuksia isoilta pettymyksiltä on vältytty. Se toki on hämmästyttänyt, kuinka vaikeaa on ollut palkata sopiva henkilö mylläriksi meille töihin. Mylläriyrittäjänä Markku Vitikaisen on pitänyt myös opetella hallitsemaan markkinointia ja iso annos tuotetietoutta, joka oli entiselle rekkakuskille aluksi täysin uutta. Keskisen Mylly on ainoa suomalainen tattarimylly. Yritys työllistää Markku ja Aila Vitikaisen lisäksi yhden ulkopuolisen, välillisesti yrityksen työllistämisvaikutukset ovat kuitenkin suuremmat. n MAATALOUSALAN KOULUTUSTA Perustutkinto aikuisille työn ohessa monimuoto-opiskeluna. Maatalousoppilaitos PL 105, KAUHAJOKI Puh: (06) s-posti: Mylläri. Keskisen Myllyn Mylläri Erkka Lehmus ansaitulla kaffipaussilla. Me saamme olla ylpeitä siitä, että tattarituotteemme ovat täysin suomalaisia. Suomalaisuus on valttia tuotemyynnissä! Keskisen Myllyssä jauhetaan ja käsitellään pelkästään tattaria, myös puinti ja kuivatus tehdään välineillä, joilla ei käsitellä muuta viljaa. Tämä takaa sen että tuotteet ovat sataprosenttisesti gluteenittomia. n Kokeile tattarilastuja Keskisen myllyn tapaan 125 g voita 1,5 dl sokeria 1 dl rusinoita 1½ dl perunajauhoja 2 dl tattarihiutaleita 1 tl leivinjauhetta ½ dl kermaa Sekoita kuivat aineet ja lisää kerma. Nostele taikinasta nokareita pellille ja paista 200C vaaleanruskeiksi. Luotettavaa vilja-analyysipalvelua Suomen Viljavasta NIT-laitteella tehtävät laadunmääritykset ovat tällä hetkellä ohran, vehnän ja kauran kosteus, hehto-litrapaino ja valkuainen sekä rukiin kosteus ja hehtolitrapaino. Lisäksi ohrasta voidaan analysoida tärkkelys. Suomen Viljavalla on laboratorioissaan nykyaikaiset vilja-analysaattorit, jotka kuuluvat Elintarviketurvallisuusviraston Eviran ylläpitämään NIT-viljaverkkoon. Kysy analyysipalveluista Seinäjoen toimipisteestämme, puh Lisää palvelustamme ja hinnastot: itua

8 SÄILÖREHU Rehua. Säilörehun laatu vaikuttaa maidontuotannon kannattavuuteen. Säilörehu määrää väkirehuvalinnan Sari Perälä Maitotilaneuvoja Ruokinnansuunnittelun lähtökohtana on aina omien rehujen määrä ja laatu. Säilörehu on märehtijän tärkein rehu, joten on tärkeää tietää mitä se pitää sisällään. Säilörehun laadun vaihtelut aiheuttavat merkittäviä muutoksia maidontuotannon kannattavuuteen. Siitä riippuu pitkälti lehmän terveys, tuotos ja hedelmällisyys. Karjanhoitaja ratkaisee tarjotun rehun määrän ja olosuhteet vaikuttavat lehmien syöntiin. Vapaalla säilörehun syönnillä maksimoidaan lypsävän lehmän syöntikyky ja vältytään monilta ruokinnallisilta ongelmilta. Hyvän säilörehun etu menetetään, kun ei luoteta säilörehun tuotantovaikutukseen. Usein vanhasta tottumuksesta ruokitaan samalla tavalla säilörehusta riippumatta. Kilpailuta ja pyydä tarjouksia Säilörehun analyysitulosten perusteella voidaan suunnitella tarvittavat väkirehu täydennykset, tarvittaessa esimerkiksi koko sisäruokintakaudelle. Väkirehutäydennyksiä voidaan suunnitella useille eri rehuille. Rehukaupassa on monta toimijaa, joten kustannussäästöjä saadaan ostorehujen kilpailuttamisella. Kallein rehu ei aina ole se paras vaihtoehto. Halvemmalla rehulla voidaan saada parempi taloudellinen tulos. Rehukunto-nettipalvelun avulla voidaan verrata toteutuneita ostorehujen hintoja. Palvelu toimii netissä. Rehukunto tuo kaivattua läpinäkyvyyttä ostorehukauppaan. Sieltä on helppo tarkistaa miten oman väkirehun hinta sijoittuu muihin nähden. Maitotilaneuvojat laittavat toteutuneita hintatietoja rehuista nettiin, jotta hintatietoisuus lisääntyisi. Tilojen kannatta antaa tietoa omista väkirehuostoistaan, jotta saadaan kattavampaa hintaseurantaa. Kun itse antaa tietoa niin sitä on helpompi myös saada. Kysy hintaseurantaa omalta maitotilaneuvojaltasi tai käy katsomassa lokakuusta lähtien. n 000,00 000,00 Kuusiokunnissa kokemusta rehujen yhteisostoista Kuusiokuntien alueella ovat muutamat tuottajat tehneet rehujen yhteisostoja jo parin vuoden ajan. Ensimmäisenä vuonna kaikki rehualan toimijat eivät ottaneet yhteisosto mahdollisuutta vakavasti, joten kaikilta ei saatu tarjouksia. Seuraavana vuonna tarjoukset saatiin kaikilta pyydetyiltä. Tämä onkin luonnollista, kun ajattelee, että yhteisostossa rehujen määrät nousevat nopeasti. Kuka päästää esim kilon asiakkaat menemään? Kiinnostus yhteisostoon on kovassa kasvussa. Viljelijöiden on vedettävä yhtä köyttä, jotta voidaan saada koko ajan kohoavat kustannukset jotenkin aisoihin. Yhteisostolla tavoitellaan rehujen kilpailukykyistä hintaa markkinoilta. Rehun hinta ja laatusuhde ratkaisee. Yhteisosto vaatii myös tuottajien sitoutumisen tiettyyn firmaan sopimuskauden ajaksi. Mukana olevien tuottajien mielestä tilojen olisi enemmän puhuttava keskenään rehujen hinnoista. Rehukunto on toivottava palvelu, joka auttaa viljelijää selventämään rehukustannuksia. n 8 ProAgria Etelä-Pohjanmaa

9 TUTKI REHUT JA SÄÄSTÄ! Jokainen rehuerä on näytteen arvoinen Sari Vallinhovi Kotieläinagrologi Oikutteleva kesäsää jätti jälkensä alkavan sisäruokintakauden rehuihin. Viljanpuinnit alkavat olla jo loppusuoralla, mutta laatuvaihtelut voivat olla suuria. Sen vuoksi on tärkeää analysoida kaikki kotoiset rehut, myös viljat. Kevyen viljan täydentämiseen tarvitaan useimmiten kalliimpia puolitiivistetyyppisiä valkuaisrehuja, kun taas raskaamman viljan energiapitoisuus sallii pelkän rypsinkin käytön valkuaislähteenä. Jotta lehmät saisi lypsämään ja pysymään vielä kunnossakin, kannattaa ruokinta suunnitella asiantuntijan kanssa. Maitotilaneuvojilta saat puolueetonta apua rehutarpeen budjetointiin sekä rehuvalintoihin. Erinomaista satoa Hyvälaatuinen säilörehu on nautakarjan ruokinnan kulmakivi. Sääolosuhteille ei voi mitään, mutta siitä huolimatta osa pohjalaisista viljelijöistä on saanut laadultaan erinomaiset ja määrältäänkin kohtuulliset kevät- ja kesäsadot. Syyskuun puolelle jääneiden kakkossatojen rehuarvot jäävät väistämättä heikoiksi. Säilörehuanalyyseja tutkiessa on hyvä pysähtyä miettimään, kuinka näitä sääriskejä voisi omalla toiminnallaan pienentää. Esimerkiksi uusien nurmien perustaminen ilman suojaviljaa voisi olla monelle tilalle järkevä ratkaisu, sen sijaan että yritetään saada lohkolta puitavan suojaviljan ja tasalaatuisen nurmen oraan yhtä aikaa. Käytä rehukairaa Rehunäytteen ottoon voi käyttää rehukairaa, jolloin voi helposti tutkia kaikki rehuerät kerralla. Kairan saa lainattua maitotilaneuvojilta, tai voi pyytää neuvojaa arvioimaan sadot ja samalla ottaa näytteetkin. Kannattaa muistaa ottaa myös kivennäisanalyysi, jonka hinta ei ole suuri saatavaan hyötyyn nähden. Paalirehuista näytteet otetaan eri lohkoilta, koska vaihtelu voi olla suurta. Mikäli rehukairaa ei haluta käyttää, suurista siiloista otetaan näytteitä rehurintauksen edetessä tarpeen mukaan. Maitotilaneuvoja auttaa tulkitsemaan rehuanalyysit. Tulevina satovuosina suosittelen lämpimästi raaka-ainenäytteiden ottoa, jonka perusteella voi suunnitella seuraavan talven rehustuksen ja varmistaa erän syötön alkaessa säilörehuanalyysilla säilönnällinen laatu. sa halvemmin hoidettua. Maitotilaneuvonnan asiakkaiden analyysitiedot siirtyvät ProAgriaMaito-palveluiden Rehulatoon, mistä oma neuvoja voi tiedot poimia esimerkiksi apereseptin päivitykseen. Tutkitaan siis syötettävät rehut ja säästetään ruokintakustannuksissa. Samalla hyödynnetään maidosta saatava hinta niin hyvin kuin pystytään! n Käytä harkintaa Katse sisäruokintakaudelle. Mitähän märehtisi tulevana talvena? Säilörehujen syöttöjärjestys on pitkän harkinnan paikka, mikäli rehut vaihtelevat suuresti. Nyrkkisääntönä voisi sanoa, että kuiva ja rehuarvoltaan paras rehu syötetään silloin, kun maitoakin oletetaan tulevan eniten. Tällöin väkirehutäydennys saadaan suhtees- itua

10 EMOLEHMÄT Emolehmätuotanto on nyt POP! Päivi Paulasaari Kotieläinagrologi Emolehmien määrän kasvuvauhti jatkuu tasaisena. Määrä on lisääntynyt vuodessa 4942 yksilöä niin. Toukokuussa oli maassamme , kun vuotta aiemmin lukumäärä oli yksilöä. Emolehmätuotannolla on Suomessa hyvät edellytykset laajentua. Naudanlihantuotanto on pudonnut maassamme alle kulutuksen, eikä teuraspainojen nostolla ole pystytty korvaamaan sitä vähennystä, joka on tapahtunut maitotiloilta naudanlihantuotantoon saatavien vasikoiden määrässä. Emolehmiin perustuvan tuotannon lisääminen on tarpeen, jotta naudanlihan omavaraisuus voitaisiin turvata. Tuotantomuodon vahva luonnonmukaisuus on turvallista ja puhdasta, kotimaista lihaa haluavien kuluttajien mieleen. Hyvä vaihtoehto Mikäli maidontuotanto ei tulevaisuudessa ole tilalle sopiva vaihtoehto, kannattaa tilan tutustua emolehmätuotantoon, joka on tuotantomuotona erittäin haasteellinen. Tär- Emolehmiä. Joukko emolehmistä kiinnostuneita tiloja vieraili heinäkuussa eteläpohjalaisilla emolehmätiloilla. Kuvassa Jahkolan tilan herefordit laitumella. keimpiä asioita emolehmätuotantoa suunniteltaessa on, että yrittäjillä on aito kiinnostus eläinten hoitoon ja käsittelyyn. Tuotantokauden tärkein vaihe on poikimakausi, jolloin ympärivuorokautinen valvonta ja eläinten hyvä hoito on välttämättömiä. Jokaiselta emolta saatava ja vieroitettava elävä vasikka on emolehmätuotannon perusta. Ei harrastelua Emolehmätuotannolla on jossain määrin ollut harrastelun maine. Emolehmätuotanto vaatii kuitenkin erikoistumista kuten muutkin tuotantomuodot. Riittävän suuri karja, laadukas eläinaines ja tavoitteellinen ruokinta ja hoito auttavat pääsemään hyvään taloudelliseen tulokseen. Koko Suomen alueelle on perustettu erilaisia hankkeita auttamaan uusia tuottajia alkuun. Näistä yhtenä esimerkkinä on ProAgria Etelä-Pohjanmaan SikaNautakoulutushanke, jonka nimissä järjestämme tuottajille maakunnallisia koulutuspäiviä sekä pienryhmä- ja tilakoulusta sekä opintomatkoja ja tilavierailuja. Jos emolehmäasia kiinnostaa, ota yhteyttä, Päivi Paulasaari n Karjanlannan arvoravinteet talteen Sari Vallinhovi Kotieläinagrologi Maatalouden tuotantokustannusten noustua on karjanlanta noussut takaisin arvoonsa. Kyse ei ole enää ylijäämätuotteesta, mitä dumpataan peltolohkoille niin paljon kuin ympäristötuen rajat sallivat. Päinvastoin, nyt kannattaa ottaa lanta-analyysit hyötykäyttöön. Siis tehdä viljelysuunnitelmat niihin perustuen ja unohtaa taulukkoarvot. Moni viljelijä on turhaan pelännyt fosforintasauksia. Niissä vain siirretään ylijäämää seuraaville vuosille, ja huolehditaan, että viimeisenä vuotena ei enää ole ylijäämiä. Mikäli tasaukset tuntuvat vaikeilta, kannattaa kysyä viljelyssuun- Ravinteet talteen. Mullattavakin karjanlanta voidaan levittää tarkasti, kuvassa laihialainen urakoitsija Petri Peltola on keväällä hyvissä ajoin liikkeellä. nittelua ProAgrian kasvi- ja kotieläinpuolen neuvojilta. Keväällä vai myös kesällä? Karjanlanta pyritään levittämään keväällä ja samalla aina kun mahdollista nurmen perustamisen yhteydessä. Koska lannan typpi vapautuu kasvien käyttöön hitaasti, keväällä levitetty lanta vaikuttaa nurmella vielä toiseen satoon. Ravinteiden irtoamista kasvien hyväksi parantaa se, että pelto on kalkittu ja hyvissä ojissa. Silloin juuret kasvavat pitkälle ja ravinteet ovat liukoisia. Lannan kesälevitys voi kasvattaa odelmaa syyskesälläkin eli tulee tarve kolmannen sadon korjuulle. Se ei välttämättä näillä leveysasteilla ole mielekästä. Jos rehua tarvitaan, on se ravinteiden hyötykäytön kannalta tehokasta. Lantaa myös larvamaille Syksyllä levitetystä lietetypestä suuri osa jää matkan varrelle. Viime keväänä tehdyt liukoisen typen mittaustulokset kertovat karua kieltänsä: ammoniumtypet olivat suurimmassa osassa näytteistä nollassa. Olkisen kuivalannan syyslevitys kynnöksen alle kuitenkin puoltaa paikkaansa, jotta olkimassa ehtisi hajota maassa. Huolimatta polttoainekustannusten kovasta noususta karjanlantaa kannattaisi ajaa myös kaukaisemmille lohkoille. Naapuriyhteistyöllä on monin paikoin saatu kustannuksia hallintaan, käytetään sitä lantaa, minkä varastot ovat likempänä. Sikatila voi välillä vaihtaa naudan lietteeseen ja päinvastoin. Tärkeää on muistaa nitraattidirektiivin määräykset levitysajankohtien ja määrien suhteen. Viljelysuunnitteluohjelmat laskevat karjanlannan kokonaistypenmäärät, etteivät 170 kg:n hehtaariannokset tule ylitetyksi. Jutussa asiantuntija on käytetty myös vs. lehtori Heikki Koskimiestä, SeAMK. n 10 ProAgria Etelä-Pohjanmaa

11 WEBWISU Juha Kangas on tyytyväinen WebWisu-asiakas. Verkkopohjaista viljelysuunnitelmaohjelmaa voit käyttää missä ja milloin tahansa. Viljelysuunnitelma kätevästi verkossa Lapualaisella Ylinevalan tilalla viljelysuunnitelmat tehdään modernilla tavalla. Jo vuoden ajan tilalla on ollut käytössä verkkopohjainen WebWisuohjelma. Ohjelmaa on tarpeeksi helppo käyttää. Tunnuksilla viljelysuunnitelmaa pääsee lukemaan koneelta kuin koneelta, Juha Kangas kertoo. Neuvoja teki meille ennen perinteiseen tapaan viljelysuunnitelman. Edelleenkin neuvoja on tukena suunnitelman teossa. Nyt vain voimme itse täyttää tietoja milloin ja missä tahansa. Kun suunnitelma on loppusuoralla, neuvoja käy vielä tarkastaen lävitse numerot. Verkkopohjainen suunnitteluohjelma pitää huolen myös siitä, ettei Ylinevalan tilalla pidä pelätä viljelysuunnitelman tietojan katoamista. WebWisun palvelin ottaa automaattisesti suunnitelman tiedoista varmuuskopiot. Tilatessasi WebWisun mennessä, saat 15 % hankintahinnasta (99, alv 0 %). Ostaessasi WebWisun lisäksi viljelysuunnittelupalvelun, saat 30 % WebWisun hankintahinnasta pois. Lisätietoja saat omalta neuvojaltasi tai osoitteesta Jos sinulla on ennestään PC- Wisu, voit sopia siirtymisestä WebWisuun suoraan ProAgria Etelä-Pohjanmaa viljelysuunnitteluneuvojasi kanssa. n WebWisu n On aina ajan tasalla. Voit tehdä sillä joustavaa ja tehokasta lohkokirjanpitoa sekä viljelysuunnittelua ajasta ja paikasta riippumatta. n Käytössäsi on aina uusin ohjelmaversio, eikä sinun tarvitse itse huolehtia ohjelmapäivityksistä. n WebWisu-palvelin huolehtii automaattisesti myös varmuuskopioinnista. n Lisäksi WebWisulla täytät ja tulostat allekirjoitusvalmiit tukihakulomakkeet. n Käyttöön tarvitset vain internet-yhteyden ja selaimen. Nyt pelto puhuu: Hyvin hoidettu maa tuottaa huippusatoa. Kalkitse säännöllisesti Ruukin maanparannusaineilla, niin tehostat lannoitusta ja saat pellon kaikki ravinteet käyttöön. Maanparannusaineiden kalsium-arvo on jopa korkeampi kuin perinteisellä kalkilla ja tehdashintakin on edullisempi. Ruukin maanparannusaineet löydät lähimmältä maatalouskauppiaaltasi sekä alan erikoisliikkeistä. Lisätietoja NOP EASTI JA LUOTETTAVASTI! POSTITUS 5,50 (+ alv 22%) Sopimuspalvelumme osoitekortilla tai asiakaspalautuksena VILJAVUUS- TUTKIMUKSET WWW-SIVUILTAMME: Tutkimuslomakkeiden täyttö ja lähettäminen Tutkimustulokset tulostuspalvelustamme Uudistetusta karttatulosteesta entistä enemmän tietoa pellon ravinnetilasta ja kehittymisestä Huom! UUSI OSOITTEEMME L A B O R A T O R I O Sammonkatu 8, OULU P. (08) , F. (08) MTK:N JÄSENALENNUKSET Maatalouden tutkimukset - 4 % Hivenravinnepaketit (maa) - 8 % Metsän neulasanalyysit - 8 % itua

12 Suunnitelmissa uu LÄMPÖKESKUS Minna Peltola Rakennusinsinööri Kun ollaan valitsemassa lämmitysjärjestelmää maatilalle tai muulle vastaavan kokoiselle kiinteistölle, lämmitysjärjestelmän valintaan vaikuttavia tekijöitä on useita. Maatilojen investointituki maatilojen lämpökeskuksien osalta jatkunee näillä näkymin lokakuusta 2008 lähtien muiden maatalouden tuotantorakennusinvestointien tukihaun yhteydessä, joista tukitasot ja tarkemmat ehdot määräytyvät myöhemmin. Nyt on kuitenkin aika harkita, millä oma tila jatkossa lämpeää. Merkittävin tekijä lämmitysjärjestelmän valinnassa on investoinnin kannattavuus eli lämmityksessä saatavat säästöt. Lisäksi uudella lämmitysjärjestelmällä voi säästää aikaa lämmityksen järjestämisen huolettomuudella sekä tehostaa olemassa olevan konekaluston käyttöä. Lähes poikkeuksetta kannattavin vaihtoehto maatiloilla on siirtyä käyttämään biopolttoainetta. Tällöin poltinjärjestelmäksi kannattaa valita stokeripoltin, jolla voi polttaa useita eri polttoaineita kuten esimerkiksi haketta, palaturvetta, pellettiä ja viljan lajittelujätteitä. Kun mahdollisuuksia on monia, voi valita kulloinkin edullisimman saatavilla olevan polttoaineen. Suunnittele hyvin Osaava ja ammattitaitoinen lämpökeskussuunnittelija pystyy yhdessä lämpökeskusinvestointia aikovan kanssa päätymään kokonaistaloudellisiin ja maatilan tarpeita vastaaviin suunnitelmiin. Kattilan ja varastosiilojen koko määräytyvät rakentajan vaatimusten ja tilakohtaisten tarpeiden sekä mahdollisuuksien mukaan. Varteenotettava vaihtoehto uuden lämpökeskuksen rakentamiselle on tilakeskuksissa jo olemassa olevat tilat tai rakennukset (esimerkiksi entiset rehu- ja viljasiilot). Nämä tilat ja rakennukset ovat teknisesti tai joustavasti saatava sovellettua lämpökeskuskäyttöön. Usein lämpökeskusten tilantarve kasvaa niin merkittävästi, että vanhojen tilojen hyödyntäminen on taloudellisesti ja teknisesti kannattamatonta. Suunnittelun alkuvaiheessa kannattaa olla yhteyksissä myös paikalliseen palotarkastajaan. Tällöin tiedostetaan paikalliset paloviranomaissäädökset jo ennen varsinaisia suunnitelmia kustannuksia säästäen. Lisäksi tutustumalla jo toiminnassa oleviin lämpökeskuksiin investointia harkitseva saa tärkeää tietoa erilaisten ratkaisujen ja polttoaineiden toimivuudesta käytännössä. n Mitä on hake, pilke, pelletti briketti? HAKE on yleisnimitys koneellisesti haketetulle puulle. Hake mahdollistaa automatisoinnin lämpökeskuksissa. Metsähake on hakemassan järeämpää versiota, jota voidaan tehdä karsimattomasta kokopuusta, karsituista rangoista tai latvusmassoista järeämmällä haketuskalustolla. Metsähaketta käytetään suurimpien lämpökeskuslaitosten biopolttoaineena. Tärkeimmät hakkeen ominaisuudet ovat sen korkea lämpöarvo ja alhainen kosteus. Haketta poltetaan ruuvisyöttölaitteella eli stokerilla, joka kuljettaa hakkeen polttoainesäiliöstä polttimeen. Hakelämmityskattila on erityisesti stokerikäyttöön suunniteltu. Siinä on suuri vesitila ja se soveltuu hyvin suoraan lämmitykseen. Kohteissa, joissa lämmintä käyttövettä kuluu paljon (esim. suuret lypsykarjatilat) voidaan kattilan rinnalle tarvita lämminvesivaraaja. PILKE tutummin klapi tai halko on pienemmissä lämmitysjärjestelmissä poltettavaa cm:n mittaista halkaistua tai aisattua polttopuuta. Pilkkeellä lämmitettävissä järjestelmissä on aina lämminvesivaraaja, jonka kautta lämmitetty vesi kiertää esim. pattereissa ja järjestelmän käyttövetenä. Pientalojen lämmityksessä pilkelämmitys on varsin vähätöinen ja taloudellinen ratkaisu, kun laitevalinnat ja mitoitus ovat oikeat. Tavoitteena lämmityksessä on, että pienellä pakkasella riittää yhden pesällisen polttaminen, joka toinen päivä. Tämä joustavuus vastaa likimain ruuvisyöttöisen stokeripolttimen (jossa on 500 l:n siilo) käyttömukavuutta. Pellettiä takkaankin. Kauhavalaisen Arvo Passin kotona takka lämpenee pelletillä. PELLETTI on läpimitaltaan 0,6-1,4 cm ja pituudeltaan 2-3 cm sylinterin muotoon kovaksi puristettua puumassaa. Energiamäärältään kuutio pellettejä vastaa noin litraa kevyttä polttoöljyä. Pellettilämmityksen sydämen muodostavat pellettipoltin ja siihen kytketty kattila. Pelletin poltto soveltuu yleensä pienempiin lämmityskohteisiin ja tavallisimmin pientalon lämmitysjärjestelmäksi, mutta pellettiä voidaan käyttää polttoaineena myös maatilan hakelämpökeskuksissa. Tavallisesti pelletin syötössä varastosta polttimelle käytetään ruuvisyöttölaitetta tai spiraalikuljetinta. Lämminvesivaraaja tehostaa käyntiaikoja ja parantaa laitteiston käyttöastetta. Lämmönjako tapahtuu vesikiertoisesti joko patterien tai lattialämmityksen avulla. Uudiskohteiden lisäksi pellettilämmityksen voi mainiosti asentaa vanhaan vesikiertoiseen lämmönjakojärjestelmään. BRIKETIT ovat pellettiä suurempia, läpimitaltaan 6-7 cm ja cm:n pituisia puupuristeita. Brikettilämmitys on ympäristötietoisen valinta fossiilisten polttoaineiden tai sähkölämmityksen sijaan tai sen rinnalle. Puuraaka-aineen jatkojaloste on laskettavissa uusiutuvaksi energiaksi, jonka käytöstä ei aiheudu ylimääräisiä hiilidioksidipäästöjä. PALATURVE on halkaisijaltaan mm ja pituudeltaan 5-20 cm. Poltettavan palaturpeen kosteus on yleensä keskimäärin prosentin luokkaa ja se sisältää energiaa keskimäärin 3,4 MWh/t eli noin 12,2 MJ/kg. Palaturve on tasalaatuista polttoainetta, joka soveltuu käytettäväksi voimalaitoksissa, lämpölaitoksissa ja kiinteistöluokan kattiloissa. Lisäksi sitä käytetään maatiloilla, kasvihuoneissa ja omakotitaloissa lämmityspolttoaineena. Palaturve on yleisesti käytetyistä polttoaineista hitaimmin uudistuva. Se on hinnaltaan edullisinta ja sopii suurehkojen biolämpölaitosten polttoaineeksi. n 12 ProAgria Etelä-Pohjanmaa

13 KOTIMAISTA ENERGIAA si lämpökeskus? HAKESIILOT JA SYÖTTÖJÄRJESTELMÄT 1. Pienet syöttösäiliöt Säiliötilavuus l, teho kw. Pienet syöttösäiliöt sijoitetaan kattilahuoneeseen (max. 0,5 m 3 ) tai syöttöhuoneeseen (0,5-2 m 3 ) joka on erotettu pölyn leviämistä estävällä seinällä. Pienten säiliöiden täyttö saavilla tai kottikärryillä tms. Säiliöllinen polttoainetta riittää 1-4 vuorokaudeksi. Hake siirtyy ruuville yleensä lautaspurkaimen avulla. 2. Etukuormaintäyttöiset syöttösäiliöt Säiliötilavuus 4-15 m 3, teho kw sijoitetaan erilliseen syöttöhuoneeseen tai ulos. Täytetään etukuormaimella kerran viikossa. Siilossa on joko lautas-, jousi-, kola- tai tankopurkain. 3. Hakesiilo- ja tankopurkainjärjestelmät Tehoalue kw. Haketus tapahtuu suoraan hakesiiloon tai hakevarastoon jousi- tai tankopurkaimen päälle. Hakesiilon tilavuus m 3. Täyttöväli vaihtelee kokoluokan mukaan. 4. Kattilahuone Hakelämmityskattila, joka on teholtaan yli 30 kw, sijoitetaan erilleen ja osastoituun kattilahuoneeseen. Kattilahuoneen tulee olla rakennettu palamattomasta materiaalista ja sen rakenteen on kestettävä paloa vähintään 60 minuuttia. Tällaiseen tilaan viitataan luokituksella EI60. Lisäksi kattilahuoneen korvausilmakanavan tulee olla vähintään 1,5-kertainen savuhormin poikkipinta-alaan verrattuna. Uudet lämpökeskukset suositellaan rakennettavaksi erilleen tuotantorakennuksista. Etäisyys lähimpään rakennukseen tulee olla vähintään 8 metriä. Sijoituksessa tulee huomioida myös hakesiilo ja miten se täytetään sekä kulkureitti siilolle. Maaja metsätalousministeriö on antanut asetuksen tuettavaa rakentamista koskevista paloteknisistä vaatimuksista (25/04). Kiinteää polttoainetta käyttävää lämpökeskusta tai konekorjaamotilaa ei saa rakentaa kotieläinrakennuksen yhteyteen, jos muodostuvan rakennuskokonaisuuden pinta-ala on yli m Syöttöhuone ja hakesyöttimet Kun kattilahuoneeseen liittyy syöttöhuone tai tuhkahuone, katsotaan niiden kuuluvan kattilahuoneen palo-osastoon. Kun palamaton syöttösiilo on tilavuudeltaan enintään 2 m 3, erotetaan kattilahuoneesta vähintään pölyn leviämistä estävällä seinällä. Kattilahuoneeseen sijoitettuun palamattomaan hakesiiloon voidaan laittaa haketta korkeintaan 500 litraa. Erillisiin lämpökeskuksiin rakennetut, etukuormaimella tai kippaamalla täytettävät hakesiilot ovat yleensä palo-osastoitu luokituksella EI30, jolloin tilan palonkestävyys tulee olla vähintään 30 minuuttia. Hakkeen syöttöruuvit tulee varustaa sammuttimin valmistajan ohjeiden mukaisesti. Takatulen estämiseksi isompiin hakelämpökeskuksiin hake siirretään usein kahdella syöttöruuvilla, sulkusyöttimen tai ilmahypyn kautta. n Kotimaista energiaa viljankuivuriin Kotimaista energiaa. ProAgria Etelä-Pohjanmaan piiriagrologi Juha Mäkelä esitteli avointen ovien päivässä kauhajokisen Risto Piiparin 300 kw:n kuivuria, joka toimii hakkeella ja esipuhdistimesta tulevalla jätteellä. Jari Luokkakallio Erikoiskasviagrologi Elokuun lopulla kahdellatoista pohjalaisella viljankuivurilla järjestettiin avoimet ovet. Päivän aikana yli kolmesataa viljelijää tutustui erilaisiin ratkaisuihin, joilla voidaan oleellisesti alentaa viljan kuivauskustannuksia. Päivän järjestelyistä vastasivat Metsäkeskus ja Seinäjoen ammattikorkeakoulu yhteistyössä ProAgria Etelä- Pohjanmaa, Thermopolis Oy, Rannikon metsäkeskus ja Hannu Liukkonen sekä alan yritykset. Viljakuivureilla oli käytössään kolme erilaista menetelmää kotimaisen energian käyttämiseen: 1. Vesikiertoisessa järjestelmässä lämmönlähteenä käytetään tilan omaa lämpökeskusta josta lämpö johdetaan kanaalia pitkin kuivurin imuilmaa lämmittävälle radiaattorille. Ratkaisu soveltuu tiloille, joilla on käytössään riittävän iso lämmityskattila suhteessa kuivurin tehontarpeeseen. Ratkaisussa käytetään myös polttoöljyä kuivausilman lämmittämiseen mutta suutin kokoa voidaan pienentää radiaattorin tehosta riippuen. 2. Öljykattila korvataan kiinteänpolttoaineen kattilalla ja polttimella. Vaihtoehtoa kannattaa harkita mikäli nykyinen öljykattila on uusimisiässä. 3. Kaukolämpö erkkoon liittyminen on paikallaan silloin kun kuivuri sijaitsee lähellä nykyistä lämpöverkkoa tai uusi kuivuri voidaan rakentaa lämpöverkon läheisyyteen. Jokaisella kuivurilla on kotimaisen energian käyttäminen ratkaistava erikseen. Lähtökohtana kuitenkin voi pitää sitä, että polttoainekustannus hakkeella on vain 1/5 öljyn hinnasta. Parhaassa tapauksessa kotimaiseen energian käyttöön tehdyt investoinnit tulee maksuun yhdessä vuodessa. n itua

14 RAKENNUSSUUNNITTELU Takana kahden vuoden palkitseva urakka Tarina. Tälläkin keittiön seinällä on oma tarinansa. Tapetti on muisto opiskelutoverista, jonka kanssa Petra kävi vaihtokauppaa saadakseen kotiinsa yksilöllisen tapetin. Jalasjärvi Miia Lenkkeri Vau! Kun astuu Petra ja Heikki Koiviston peruskorjattuun kotiin Luopajärvellä, päässä lyö tyhjää. Tämäkö muka on se sama tyypillinen 1980-luvulla rakennettu talo, jonne lähdin tekemään juttua peruskorjauksesta. Muutos entiseen on Koivistojen talossa niin suuri, että silmiä on pakko hieraista. Kahden vuoden ajan talossa on paukuteltu vasaraa, siirretty seiniä, maalattu, laatoitettu, hiottu ja paklattu. Lopputulos tyydyttää sekä peruskorjauksen suunnittelijaa Markku Suomelaa että isäntäväkeä itseään, vaikka peruskorjauslaskelmien hinta alussa kauhistuttikin. Hyvät suunnitelmat vaativat aina myös hyvän toteutuksen. Oman työn osuus peruskorjauksesta on ollut suuri. Suurin kiitos kuuluu luottokirvesmiehelle, jonka jälkiä ei ole pitänyt paikkailla. Ammattilaisena hän on vaatinut meiltäkin hyvää jälkeä, kuten remonttitavaraltakin, Petra ja Heikki Koivisto kertovat. Korjauksessa kallein osuus alkoi kun päästiin sisätiloihin. Listat maksavat, sähköjutut ja putket ovat kalliita. Luopajärven asukkaiden ilona on Lautamäen sekatavarakauppa, joka on helpottanut peruskorjausta. Perustarvikkeet on tilattu Lautamäestä. Trukilla isompia tavaroita on tuotu sieltä suoraan kotiovelle, Petra naurahtaa ja toteaa rakentamisen olleen todellista lähirakentamista. Traktorilla on sitten lähdetty hakemaan muualta sitä tavaraa, jota ei Luopajärvelta ole saatu. Kakkoskerros Alkuperäinen talo oli valmistunut 1980-luvun alussa. Se oli rakennettu yhteen tasoon. Peruskorjauksen jälkeen Koivistojen olohuoneen nurkassa komeilee kaunis porrasrivistö yläkertaan, jonne menevä aukko puhkaistiin auki viime pääsiäisenä. Muistona vanhasta savupiipusta on yläkerrassa näkyviin jätetty tiiliseinän pätkä, josta tarkkaan katsomalla erottaa ajan patinoimat vanhat piipputiilet. Yläkerran oleskelutilaan on jo rakennusvaiheessa jätetty paikat kotiteatterijärjestelmälle, jonka ansiosta videotykin, vahvistimen ja kaiuttimien johdot eivät ole silmien ulottumattomissa, vaan laitteet saadaan sulavasti istumaan huoneeseen. Luksusta yläkerrassa on myös se, että sekä Petralla että Heikillä on siellä makuuhuoneen ympärillä omat tilavat vaatehuoneensa, joissa näkyy Petran kädenjälki. Yläkerrassa olen tehnyt kaikki pintatyöt pohjamaalauksesta alkaen itse, se on ollut melkoinen työ. Tapetoimaankin olen yläkerrassa opetellut, vaikka isä on ollut muuten siinä hommassa apuna, Petra kertoo ja esittelee tapettivuotien rivistöä, joita ei aloittelijan tapetoimiksi uskoisi. Työvaatteita Isäntäpari nimeää remontin parhaaksi oivallukseksi työvaatehuoneen. Kärsimme molemmat allergiasta ja Petra jopa astmasta, sen vuoksi panostimme erityiseen työvaatehuoneeseen, Heikki kertoo esitellen huoneen järkeviä ratkaisuja. Yläkerta. Alkuperäinen talo oli vain yhdessä tasossa. Nyt peruskorjatussa talossa kerroksia on kaksi. Vihreästä valkoista. Kun 1980-luvulla rakennetussa talossa leikittelivät mäntypinnat ja vihreät värit, nyt peruskorjatussa talossa tunnelma on harkitun vaaleaa. 14 ProAgria Etelä-Pohjanmaa

15 RAKENNUSSUUNNITTELU Muodonmuutos. Pienessä kuvassa on tyypillinen 1980-luvun talo. Uskotko sen olevan sama, joka isossa kuvassa seisoo peruskorjauksen jälkeen Petra ja Heikki Koiviston sekä Murre koiran takana. Päällysvaatteet jätämme navettaan, muut tuodaan tänne. Täältä eläinpöly ei karkaa muualle ja vaatteiden kuivatus ja jalkineiden pesu onnistuvat samassa tilassa. Työvaatehuoneeseen on käynti suoraan talon terassilta, jolloin asuintiloihin ei tarvitse työvaatteissa astua. Remontissa talon sauna- ja suihkutilat siirtyivät pykälän verran eteenpäin antaen uudelle työvaatehuoneelle vanhat paikkansa. Tuttu suunnittelija Peruskorjauksen Koivistoille suunnitteli heille ennestään tuttu rakennussuunnittelija Markku Suomela, jonka käsialaa on myös tilan mullinavetta ja lämpökeskus. Ensi kesänä talon sisäremontti on varmasti jo valmis. Silloin Koivistoilla siirrytään kohentamaan talon pihamaata. Talveksi sisällä kuitenkin riittää vielä puuhaa, sillä työhuoneet ja kodinhoitohuone, joka on ainoa alkuperäiskunnossa oleva tila, odottavat remontoijiaan. Säröjä Lähes valmiissa Koivistojen kodissa huonekalut ovat jo löytäneet paikkansa. Vaikka remontin jälki ja ratkaisut ovat moderneja, kotia ei ole modernisoitu liikaa. Vanhat tilalla ja suvussa pitkään käytössä olleet kalusteet ovat löytäneet uusitusta kodista luonnollisesti oman paikkansa. Kuvataiteilijana Petra on rohkeasti yhdistellyt uutta ja vanhaa. Hän pitää siitä, että kodissa on säröjä. Kontrastit uuden ja vanhan ajan välillä luovat tilaan oman tunnelmansa. Suunnittelijan kommentit Suunnittelukohde oli erittäin haasteellinen. Suunnitelmien tekeminen oli toisaalta helppoa toisaalta vaikeaa. Helpoksi suunnittelun teki se että isäntäpari tiesi mitä he halusivat ja olivat piirtäneet paperille alustavasti ajatuksensa. Vaikeampaa oli saada toteutuskelpoiseksi yksikerroksisen talon muuttaminen kaksikerroksiseksi mansardikattoiseksi. Kattokehien suunnittelu ja sovittaminen vanhan rakennuksen päälle vaatii vähä pään raapimista, mutta onneksi maakunnasta löytyi ristikkofirma joka valmisti kattokehät. Peruskorjaus- ja laajennussuunnitelmat on tehnyt Markku Suomela RI, ProAgria Etelä-Pohjanmaan rakennustoimistosta Vanha kruunaa. Vanhat huonekalut pääsevät oikeuksiinsa modernissa ympäristössä. Kuva on otettu huoneesta, jossa osa on vanhaa terassia, osa täysin uutta tilaa. itua

16 KASVINTUOTANTO Viljaa. Viljely on alueella yhä enemmän ammattilaisten työtä. Yleisiä ovat sadot, joista viljaa saadaan kiloa/hehtaarilta. Kylmä kesä kasvatti viljan Jouko Uola Agronomi Kesän 2008 korjatun viljasadon määrä ja laatu on ollut huomattavalla osalla eteläpohjalaistiloja hyvä. Heikkojakin lohkoja on toki ollut, ja esimerkiksi myöhäiset kaura- ja vehnälajikkeet ovat kärsineet märkyydestä ja kylmyydestä. Ohran hehtolitrapainot ovat kauppaan tulleessa viljassa olleet keskimäärin kiloa, kaurassa keskimäärin kiloa. Tähän mennessä hehtolitrapainot ovat olleet hyviä, noin kaksi kiloa pitkänajan keskiarvoja parempia. Valkuaisen määrä sen sijaan jää alhaiseksi. Se on ollut noin yhden prosenttiyksikön alempi kuin keskimäärin viime vuosina. Päättynyt kesä oli sateinen ja kylmä. Lämpösummalla mitattuna syyskuun puolivälissä oltiin noin kolme viikkoa jäljessä 2000-luvun vuosien keskiarvosta. Onneksi syyskuulle osui pitkä poutajakso, jonka aikana satoa päästiin korjaamaan. Tätä kirjoitettaessa ohrasta on puitu 60%, kaurasta kolmannes ja vehnästä neljäsosa. Hyviä säitä tarvitaan sillä korjattavaa jää vielä pitkälle syksyyn. Tonnin sadonlisäys Kasvinsuojelutoimet olivat tärkeitä sateisena kesänä. Kesän taudeista mainittakoon ohran verkkolaikku, rengaslaikku ja paikoin paha fusariumsaastunta. Vehnää vaivasivat septoria, tyvitaudit sekä fusarium. Kauralla oli lehtilaikkua. Rypsia vaivasi pahkahome ellei tautiruiskutusta oltu tehty. Tänä vuonna tautiruiskutuksilla saavutettiin käytännön tiloilla esimerkiksi ohralla kg/ha sadonlisäyksiä. Myös jaettua käyttöä toteutettiin torjunnoissa, mutta lippulehtivaiheessa annettu yksi tautitorjuntakin tuotti hyviä tuloksia. Fusariumongelmalle eivät edellä mainitut tautitorjunnat tehoa, pahimmilla lohkoilla sadonmenetykset olivatkin satoja kiloja. Mangaanin puutetta Sateisena kesänä tapahtui myös lakoontumista. Multavat lohkot, joilla oli käytetty karjanlantaa runsaasti tai korrensääteitä ei käytetty riittävästi, erottautuivat lakoutumisen johdosta jo varhain. Kesä osoitti kasvinsuojelun suunnittelun tärkeyden olevan täyttä totta. Rypsi korjataan myöhään. Kylmänä kesänä erityisesti korkean ph:n omaavissa maissa kärsittiin mangaanin puutteesta. Mangaanikelattia jouduttiin antamaan sekä rikkakasvitorjuntojen että tautitorjuntojen yhteydessä. Tulokset olivat erittäin hyviä ja ongelmalohkoilla saatiin satojen kilojen sadonlisäyksiä hehtaarilta. Rypsin korjuu näyttää jäävän hyvin myöhäiseksi, koska kasvustot ovat vihreitä. Ongelmasta johtuen äskettäin on myönnetty lupa käyttää kasvustoihin Reglonea, joka lopettaa kasvun. Noin viikon päästä käsittelyn jälkeen kasvusto on puitavissa. Siementen lehtivihreäpitoisuus jää sille tasolle, mikä se on käsittelyn yhteydessä. Käsittelyn ja puintien kanssa ei kannata hätäillä. Säilörehu pitää analysoida KALKKI PARAS LÄÄKE Säilörehun sato oli keskimäärin hyvä, mutta laatu oli monin paikoin heikko. Sateet haittasivat sekä ensimmäisen että varsinkin toisen sadon korjuuta. Märkä rehu tuotti ongelmia säilönnässä. Monin Myöhäissyksy ja talvi ovat parasta aikaa palkita sadon antajaa, peltoa. Palkitseminen tapahtuu kalkin avulla. Kalkkikuormat ja levityspalvelu kannattaa tilata ajoissa. Lannoitteiden hinnan noustessa kalkituksella saadaan täysi hyöty ravinteista irti. Kalkittu maa on hyvä lähtökohta Pohjanmaan huippusatoihin ensi kasvukautenakin. paikoin nurmi pääsi vanhaksi ja D-arvot putosivat. Ruokinnassa on nyt huomioitava kesän rehujen ominaisuudet. Määrä ei korvaa laatua. Joka siilosta kannattaa tehdä analyysit ja teettää ruokintasuunnitelma maitotilaneuvojalla. Märkä kesä aiheutti pahoja raiteita pelloille. Pahimmat kohdat vaikeuttavat viljelyä ellei niitä korjata ja perusteta uudestaan. Lannoitteiden hinnannousun myötä nurmitiloilla on suuria mahdollisuuksia tehostaa karjanlannan käyttöä sekä miettiä ensi kevääksi uusia valkuaiskasvivaihtoehtoja. Tärkkipitoisuus alhainen Perunarutto oli suuri riski sateisena kesänä. Torjunnassa onnistuttiin hyvin. Tähän mennessä korjatun ruokaperunan satoa voidaan pitää normaalina. Tärkkelysperunan sato on ollut heikompi. Kylmänä kesänä tärkkelyspitoisuudet ovat olleet alhaisia. Tärkkelyspitoisuus on ollut prosentin vaiheilla eli prosentin normaalia alhaisempi. Syyskuun korjuusäät muodostavat vielä riskin perunasadon määrälle ja laadulle. n 16 ProAgria Etelä-Pohjanmaa

17 HUIPPUSADOT Tähtäimessä huippusadot Henri Honkala Vilja-agronomi Paras tapa omaksua uusia toimintatapoja viljelyyn on nähdä ne käytännössä. Siksi keväällä perustettiin eripuolille Etelä-Pohjanmaata seitsemän havaintolohkoa, joista yksi on luomutuotannossa. Havaintolohkoilta on tarkoitus saada laadullisesti ja määrällisesti alueen keskitasoa parempi sato. Havaintolohkot sijaitsevat Alavudella, Ilmajoella, Kauhajoella, Lappajärvellä, Lapualla ja Ylistarossa. Pro- Agria Etelä-Pohjanmaan asiantuntijoista koottu tiimi teki lohkoille viljely- ja kasvinsuojelusuunnitelmat yhteistyössä MTT:n edustajan kanssa. Tiimi selvitti tarkasti lohkon taustatiedot pullonkaulakohtien selvittämiseksi. Tietojen pohjalta kaikille lohkoille suunniteltiin sopiva kalkitus-, lannoitus- ja kasvinsuojelustrategia. Kaikilla tavanomaisilla lohkoilla suoritettiin kesän aikana rikkakasvi- ja kasvitautiruiskutukset sekä korrensäädekäsittely. Lisäksi useilla lohkoilla havaittiin kasvukauden aikana mangaaninpuutosoireita. Kasvinsuojeluruiskutusten yhteydessä puutosoireita torjuttiin mangaanikelaatilla. Kasvitautien torjunta onnistui Elokuun alussa kaikilla havaintolohkoilla tehtiin lakoja tautikartoitus. Kartoituksesta vastasi MTT Ylistaro, jolloin asteikko on vertailukelpoinen virallisten lajikekokeiden kanssa. Kuten oheisesta taulukosta voi todeta, niin tautiaineja korrensäädekäsittelyt onnistuivat hyvin. Lakoa ei käytännössä ollut yhtään yhdelläkään lohkolla. Lehtilaikkutauteja ja punahomeita sen sijaan oli jonkun verran. Eniten tautioireita oli Alavuden Annabell-lohkolla, jossa kasvitauteja torjuttiin ainoastaan rikkakasviruiskutuksen yhteydessä. Muilla havaintolohkoilla kasvitaudit torjuttiin joko jaettuna käsittelynä tai ruiskutus tehtiin lippulehdelle. Vaativat olosuhteet Havaintolohkot Lohko Kasvi Lako-% Tautisuus * Alavus, Asunmaa Mika Annabell-ohra 1,0 3,5 Ilmajoki, Latva-Koivisto Timo Maaren-ohra 0,0 2,0 Kauhajoki, Keski-Mattila Perttu NFC Tipple-ohra 0,5 1,5 Lappajärvi, Tuomela Heikki Edel-ohra 1,5 2,5 Lapua, Erkkilä Timo Karita-herne, Fiia-kaura 0,0 1,0 Lapua, Mäkinen Jari Vilde-ohra 0,0 1,5 Ylistaro, Marttila Jari Mahti-vehnä 0,0 3,0 Tautisuus. * 1= terve kasvusto, 2= lehtilaikkuja vähän alalehdissä, 3= alalehdissä kohtalaisen paljon laikkuja, ylälehdet pääsääntöisesti terveet, 4= tautilaikkuja paljon myös ylälehdillä, alalehdistä suurin osa kuollutta, 5= myös lippulehti suurimmaksi osaksi kuollut Tätä juttua kirjoitettaessa neljä havaintolohkoa oli puitu. Eri lohkojen satotasot eivät ole keskenään vertailukelpoisia, koska maalaji, lajike, lannoitus, kasvinsuojelu sekä kasvuolot poikkeavat toisistaan. Alavudella Annabell-ohra antoi satoa kg/ha, Ilmajoella Maaren-ohra kg/ha, Kauhajoella NFC Tipple-ohra kg/ha ja Lapualla Vildeohra kg/ha. Voimme olla todella tyytyväisiä siihen, että kuluneen kesän vaativissa olosuhteissa pääsimme tällaisiin satotasoihin. Etenkin Ilmajoen havaintolohkon satotaso yllätti, koska keväällä sato näytti lähes menetetyltä poudanaran maalajin takia. Kasvusto kuitenkin toipui ankarasta kuivuudesta hyvin. Vuonna 2007 Etelä-Pohjanmaalla ohran keskimääräinen satotaso oli kg/ha, joten myös siihen nähden voimme olla havaintolohkojen satotasoon tyytyväisiä. Myös lopuilta lohkoilta on odotettavissa samankaltaisia tuloksia. Jälkipuintia Ensi talvena ProAgria Etelä- Pohjanmaa järjestää havaintolohkojen jälkipuinnin, jossa kaikkien havaintolohkojen viljelytoimenpiteet sekä sadon määrä ja laatu otetaan käsittelyyn. Päivän tarkoituksena on selvittää oliko suuren sadon tavoittelu kannattavaa ja mitä olisi tullut tehdä toisin. Näin saamme mahdollisuuden ottaa opiksi kuluneesta kasvukaudesta ja tavoitella kesällä 2009 vielä korkeampia satotasoja. Ensi vuonna tavoitteenamme on hieman lisätä havaintolohkojen lukumäärää, jolloin jokaisella viljelijällä on yhtäläinen mahdollisuus käydä tutustumassa havaintolohkoon lähiseudullaan. Koelohkot ovat osa ProAgria Etelä-Pohjanmaa Vilja 5000 hanketta, jonka avulla pyritään lisäämään alueen viljantuotantoa ja parantamaan laatua. n Kauhajoella. Havaintolohkoilla järjestettiin kesän aikana pellonlaitatilaisuuksia. Kuvassa ollaan Perttu Keski-Mattilan pellon laidalla. itua

18 KASVINTUOTANTO Härkäpapua. Maitotilallinen Harri Pihlaja ja piiriagrologi Juha Mäkelä tutkimassa härkäpapukasvustoa, joka on kiinnostanut myös muita eteläpohjalaisisäntiä. Härkäpapupellot ovat seudulla vielä harvinaisia. Kustannukset kuriin HÄRKÄPAVULLA HELPPOHOITOINEN VALKUAISKASVI Rehu-, lanta- ja salmonellaanalyysit NOVALAB OY Lepolantie KARKKILA Puh. (09) Fax (09) Härkäpapu on vain kyyttöjen ruokaa. Näin ajateltiin ennen vanhaan, mutta nyt korkean valkuaispitoisuutensa vuoksi härkäpapu on varteenotettava vaihtoehto maito- ja sikanautatiloille. Miia Lenkkeri Jalasjärvi Härkäpavun viljelyä kannattaa vakavasti pohtia, sillä soijan, tyypillisen valkuaiskasvin, hinta on korkealla. Härkäpapu on kasvanut jalasjärveläisen Harri Pihlajan pelloilla jo kolmen vuoden ajan. Tänä vuonna härkäpapu päätyy hiehojen ruoaksi. Tilan pelloilla on kasvanut tänäkin vuonna papu, joka on saksalaista alkuperää. Suomalaista Kontua kun on ollut vaikea saada. Härkäpapupellolla ei rikkakasveja ole näkynyt. Jos juolavehnä pysyy pellolta pois, muut kasvit eivät pellolle pääse, Harri Pihlaja kertoo ja sanoo härkäpavun kasvattamisen olevan helppo juttu. Jos pelloilla kasvaa härkäpapua, on se myös kustannuskysymys. Koska papu sitoo itseensä typpeä, lannoitekustannuksissa säästetään tiloilla nykyhinnoilla rutkasti. Uteliaita riittää Härkäpapua on tähän asti viljelty Etelä-Pohjanmaalla harvakseltaan. Piiriagrologi Juha Mäkelän mukaan Pihlajan peltojen laidalla on tänä kesänä käynyt kuhina, kun kiinnostuneet isännät ovat käyneet pohtimassa, sopisiko härkäpapu myös omalle pellolle. Ja sopiihan papu monen tilan tarpeisiin. Jos tilalla syntyy lietettä, voi sitä Harri Pihlajan tilan mallin mukaan levittää myös härkäpapupellolle. Palkoja. Jalasjärveläisen Harri Pihlajan härkäpavuissa on tänä vuonna ensi kerran palkoja. Korjuu ongelma HÄRKÄPAVUSTA Vaikka härkäpapu kasvaa huonommassakin maassa hyvin ja tekee komeaa satoa, asiassa on Juha Mäkelän mukaan yksi mutta. Korjuu on ainoa mutta. Härkäpavun korjuu on aina haaste, koska varsi on vahva ja lehdet irtoavat herkästi korjuun aikana. Sen vuoksi korjuutappiot saattavat nousta suuriksi. n n Ihanteellinen kasvi vehnäalueille. n Kontu on yleisin Suomessa viljelty lajike. n Sitoo itseensä typpeä eli lannoitekustannukset jäävät alhaisiksi. n Kasvitaudit harvinaisia. n Parantaa maaperää. n Ei lakoa. 18 ProAgria Etelä-Pohjanmaa

19 SIKATALOUS Sikatiloilla tiukat paikat Juha Peltokangas Sikatilaneuvoja Sikatiloilla kannattavuuden kanssa taiteillaan päivästä toiseen. Tuotantopanosten jyrkkää hinnannousua ei ole onnistuttu saamaan lihan eikä porsaan hintaan. Monella tilalla onkin jo kipukynnys ylitetty, jolloin porsaasta ja lihasta saatava hinta ei kata syntyneitä kustannuksia. Kun elinkeinolla menee huonosti, tiloilla motivaatio tulosten analysoimiseen laskee. Huonoina vuosina analysointi ja laskeminen on kuitenkin aiempaa tärkeämpää, jotta valoa näkyisi tunnelin päässä. Budjetti, tilinpäätös sekä tulosanalyysi ovat kannattavia toimenpiteitä myös huonoina aikoina. Asioiden paperille kokoaminen saa tilat usein huomaamaan ne porsaan reiät, joihin tiloilla kuluu rahaa kohtuuttomasti. Kun asioita pohtii yhdessä sika-asiantuntijan kanssa, uudet näkökulmat voivat tuoda ratkaisuja oman tilan porsaan reikien tilkitsemiseen. Tilakunnon aika? SIKATILOJEN TALOUDEN JA MAKSUVALMIUDEN HALLINTA Tervetuloa koulutustilaisuuteen perjantaina klo Frami B-osa toinen kerros, Kampusranta 9 B Seinäjoki 9.30 Sikatalouden markkinakatsaus Ari Nopanen, ProAgria Maaseutukeskusten liitto Talouden riskien hallinta Jarkko Niemi, MTT taloustutkimus Lounas Rahoituksen keinot ahdingosta selviytymiseen Unto Kangas, ProAgria Etelä-Pohjanmaa Kahvi ProAgrian työkalut talouden hallintaan Marjo Latva-Kyyny, ProAgria Etelä-Pohjanmaa Kustannusten hallinta Viljelijäpuheenvuoro Päivän yhteenveto, keskustelua Juha Peltokangas, ProAgria Etelä-Pohjanmaa Tilaisuus päättyy Kurssimaksu 20 + alv 22 %, kahvi ja ruokailu omakustanteinen. Ilmoittautuminen ma mennessä ProAgria Etelä-Pohjanmaa Tuula Perälä puhelin (06) tai sähköpostilla tai osoitteessa Koulutukseen voi liittyä tilakäyntejä, joiden sisällöstä tarkemmin kunkin koulutuksen yhteydessä. ProAgria Etelä-Pohjanmaa / SikaNauta hanke Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin KoneAgria teemana tuottavuus - Koko Suomen konenäyttely Jyväskylässä Vuoden odotetuin maatalouskoneiden ja -tarvikkeiden erikoisnäyttely kokoaa maatalouden ja maaseudun ammattilaiset saman katon alle. Uudistetussa Jyväskylä Paviljongissa tutustut alan uutuuksiin ja vertailet eri valmistajien laitteita ja ratkaisuja helposti keskenään. Liput: aikuiset 15, alle 16 v. ja opiskelijat 10, väh. 15 hengen ryhmät 10 /hlö, pysäköinti 5 /3 Tiloilla voidaan hyödyntää vaikkapa uutta Tilakunto-verkkopalvelua sikatilojen toiminnan ja johtamisen kehittämiseen. Tilakunto-palvelulla yrittäjät voivat tarkistaa oman tilansa kunnon sikatilaneuvojan kanssa. Palvelu yhdistää tuotannon ja talouden keskeiset tunnusluvut mahdollistaen yhtymäkohtien tarkastelun ja koko tilan tulosten analysoinnin. Tilakunto- auttaa yrittäjää havaitsemaan tärkeimmät kehityskohteet toiminnan tehostamiseksi. Kysy palvelusta lisää sikatilaneuvojiltamme. Yhteystiedot lehden takakannessa. Kilpailuta rehut Sikatiloilla yksi suurimmista kustannuksista ovat rehukustannukset. Rehujen hinnat kannattaa aina kilpailuttaa. Muutenkin rehuratkaisuja mietittäessä ruokintaoptimoinnit on hyvä teettää alan asiantuntijalla, jolloin kannattavin ratkaisu on helpommin löydettävissä. Rehujen hinnoissa tilojen välillä on merkittäviä eroja. Rehukunto on verkkopalvelu, jolla tila voi vertailla eri ostorehujen todellisia ostohintoja. Rehukuntopalveluun Pro- Agria-keskusten väki tallentaa jatkuvasti asiakkaidensa ilmoittamia rehuhintoja, jotta vertailuaineisto olisi ajan tasalla. Oman tilasi rehuhintatiedot voit lähettää osoitteeseen juha. sekä Tietoja voit myös toimittaa osoitteeseen Huhtalantie 2, Seinäjoki, kuoreen tunnus Rehukunto. n Saarioinen on tunnettu ja vakavarainen ruokatalo, joka tekee laatutuotteita ja hyvää valmista ruokaa suomalaiseen makuun. Saarioisten Lihanjalostus Oy:ssä käsittelemme lähes 20 miljoonaa kiloa kotimaista sian- ja naudanlihaa vuosittain. Tärkeimmät tuotteemme ovat erilaiset lihalajitelmat, palalihat, kuluttajapakatut tuotteet, jauheliha ja määräpainopihvit sekä -leikkeet. Tuottaja, tule sopimuskumppaniksemme! Teurastamotoimintamme Jyväskylässä kehittyy investoinnin myötä vastaamaan tulevaisuuden tarpeitamme. Tarvitsemme nyt ja tulevaisuudessa lisää naudanlihaa ja välitysvasikoita. Tarjoamme hyvän palvelun ja kilpailukykyiset sopimusehdot. Ota yhteyttä asiamiehiimme: Markku Jaskari Aatos Kallio Oiva Latvala Mika Hakala SAARIOISTEN LIHANJALOSTUS OY Suluntie 1, PL 2, Jyväskylä Puh. (014) Faksi (014) itua

20 KOTITALOUS YRTTIT Heti valmis Yrttiöljy ruokien maustamiseen 1 ruukku basilikaa 1 ruukku persiljaa tai rucolaa 2 dl öljyä ripaus suolaa Revi yrttien lehdet kulhoon ja lisää öljy sekä hieman suolaa. Sekoita aineet tehosekoittimessa tai sauvasekoittimella tasaiseksi kastikkeeksi. Säilytä öljy puhtaassa lasipurkissa jääkaapissa. Öljy säilyy noin viikon. Mikäli haluat voimakkuutta öljykastikkeeseen, hienonna mukaan hieman chiliä. Etikkaan tai viinietikkaan säilöt kesän parhaat mausteyrtit salaateissa ja wokkiruoissa käytettäväksi. Käytä 7% valkoviinietikkaa tai 2:1 vedellä laimennettua etikkaa. Mausteeksi sopivat varsinkin rakuuna, rosmariini, timjami, valkosipuli ja kypsät vadelmat. 20 ProAgria Etelä-Pohjanmaa

Maatalouden investointituet rahoituskaudella 2014(5)-2020

Maatalouden investointituet rahoituskaudella 2014(5)-2020 Maatalouden investointituet rahoituskaudella 2014(5)-2020 ItäMaidon investointipäivä Lapinlahti 20.3.2015 Sivu 1 23.3.2015 Maitotilat kehityksen veturina Pohjois-Savossa Maidontuotanto on ollut vahvassa

Lisätiedot

Maatalouden investointituet rahoituskaudella 2014(5)-2020

Maatalouden investointituet rahoituskaudella 2014(5)-2020 Maatalouden investointituet rahoituskaudella 2014(5)-2020 EU-tulotukikoulutus Kuopio 25.3.2015 Sivu 1 27.3.2015 Investoinnit viime ohjelmakaudella Pohjois-Savossa on rahoitettu viime ohjelmakauden aikana

Lisätiedot

VAPO PELLETTI. Vapo-puupelletti edullista lämpöä helposti

VAPO PELLETTI. Vapo-puupelletti edullista lämpöä helposti VAPO PELLETTI Vapo-puupelletti edullista lämpöä helposti Nosta mukavuutta, laske lämmön hintaa! Puulla lämmittäminen on huomattavan edullista ja nyt pelletin ansiosta myös tosi helppoa. Vapo-puupelletit

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 2015. 241/2015 Valtioneuvoston asetus. maatilan investointituen kohdentamisesta

Julkaistu Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 2015. 241/2015 Valtioneuvoston asetus. maatilan investointituen kohdentamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 2015 241/2015 Valtioneuvoston asetus maatilan investointituen kohdentamisesta Annettu Helsingissä 19 päivänä maaliskuuta 2015 Valtioneuvoston

Lisätiedot

Neuvonnan uudistukset 2012 ja sen tuomat tulokset

Neuvonnan uudistukset 2012 ja sen tuomat tulokset Neuvonnan uudistukset 2012 ja sen tuomat tulokset Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 11.1.2013 KASVU TOIMINTA TUOTTO Maaseutuneuvonnan vastaava, kotieläinagronomi Virpi Huotari ProAgria Oulu ry Esityksen sisältö

Lisätiedot

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Kestävän kehityksen kylätilaisuus Janakkala Virala 23.10.2014 Sivu 1 2014 Miksi puuta energiaksi? Mitä energiapuu on? Puuenergia kotitalouksissa Sivu

Lisätiedot

Maidontuotannon kannattavuus

Maidontuotannon kannattavuus Maidontuotannon kannattavuus Timo Sipiläinen Helsingin yliopisto, Taloustieteen laitos Ratkaisuja rehuntuotannon kannattavuuteen ja kestävyyteen muuttuvassa ilmastossa Nivala 20.3.2013 Sipiläinen / Maidontuotannon

Lisätiedot

Maatalouden investointituki ja aloitustuki 2014-2020. Yritysasiantuntija Tapio Leinonen

Maatalouden investointituki ja aloitustuki 2014-2020. Yritysasiantuntija Tapio Leinonen Yritysasiantuntija Tapio Leinonen Sähköinen tukihaku (Hyrrä) (haku jatkuva/ päätökset valintajaksoittain 4 /vuosi) nuoren viljelijän aloitustuki; 1.11-31.1, 1.2 30.4, 1.5 31.7, 1.8 31.10 Investointituki

Lisätiedot

Lähilämpöä Teiskossa. 27.9.2011 Juha Hiitelä Metsäkeskus Pirkanmaa

Lähilämpöä Teiskossa. 27.9.2011 Juha Hiitelä Metsäkeskus Pirkanmaa Lähilämpöä Teiskossa 27.9.2011 Juha Hiitelä Metsäkeskus Pirkanmaa Puulämpöä Pirkanmaalle Pirkanmaan metsäkeskus hallinnoi Hankeaika 1.12.2007 30.11.2012 Keskeisin tavoite on lisätä puun käyttöä maatilojen

Lisätiedot

Maatalouden investointituki 2007-2013

Maatalouden investointituki 2007-2013 Maatalouden investointituki 2007-2013 Hakuaika menettely Hakuja 3-4 vuosittain (4 kpl v.2011) Menossa rahoitustuen haku; 24.11-21.1.2011 Lisäksi vielä; 2.2-31.3, 15.4-15.8 ja 1.9-17.10 nuoren viljelijän

Lisätiedot

Nurmiseminaari Syötekeskus 8-9.1.2015 POPELY Timo Lehtiniemi

Nurmiseminaari Syötekeskus 8-9.1.2015 POPELY Timo Lehtiniemi Nurmiseminaari Syötekeskus 8-9.1.2015 POPELY Timo Lehtiniemi Manner-Suomen maaseutuohjelman maaseudun kehittämistukien haut Alustava aikataulun mukaan haut alkavat vaiheittain keväällä Kaikkien tukimuotojen

Lisätiedot

aimo.palovaara@lakkapaa.com

aimo.palovaara@lakkapaa.com BIOENERGIAA TILOILLE JA TALOILLE Torniossa 24.5.2012 Aimo Palovaara aimo.palovaara@lakkapaa.com 050-3890 819 24.5.2012 1 Energiapuu: 1. hakkuutähde => HAKETTA 2. kokopuu => HAKETTA 3. ranka => HAKETTA,

Lisätiedot

Esimerkkejä yksittäisten maatilojen energiankäytöstä - lähtötilanteen muodostaa tilan nykyinen energiankäyttö

Esimerkkejä yksittäisten maatilojen energiankäytöstä - lähtötilanteen muodostaa tilan nykyinen energiankäyttö Esimerkkejä yksittäisten maatilojen energiankäytöstä - lähtötilanteen muodostaa tilan nykyinen energiankäyttö Viljatila 80 hehtaaria, etelä-suomi vehnää, ohraa, kauraa, rypsi Hakelämpökeskus 1970 luvulta.

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit BioG Haapavesi 8.12. 2010 Ritva Imppola ja Pekka Kokkonen Maaseudun käyttämätön voimavara Biokaasu on luonnossakin muodostuva kaasu, joka sisältää pääasiassa -

Lisätiedot

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti:

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: Taustaselvitys puukaasun ja aurinkoenergian tuotannon kannattavuudesta 10.10.2013 1 Lähtökohta Tässä raportissa käydään lävitse puukaasulaitoksen ja aurinkoenergian (sähkön

Lisätiedot

ohjelmakaudella 2014 2020 Sivu 1

ohjelmakaudella 2014 2020 Sivu 1 Maatalouden investointien i i ja sukupolvenvaihdosten rahoitus ohjelmakaudella 2014 2020 Sivu 1 Sivu 2 Maatalouden tulevaisuuden näkymät Vuoden 2012 noin 57 000 tilasta jatkaisi vuonna 2020 noin 43 000

Lisätiedot

Energiansäästö viljankuivauksessa

Energiansäästö viljankuivauksessa Energiansäästö viljankuivauksessa Antti-Teollisuus Oy Jukka Ahokas 30.11.2011 Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Maataloustieteiden laitos Agroteknologia Öljyä l/ha tai viljaa kg/ha Kuivaamistarve

Lisätiedot

Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso. Säätytalo 01.02.2011

Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso. Säätytalo 01.02.2011 Biopolttoaineet maatalouden työkoneissa Hajautetun tuotannon veroratkaisut Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso Säätytalo 01.02.2011 Toimialapäällikkö Markku Alm Varsinais-Suomen ELY-keskus

Lisätiedot

Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009

Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009 Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009 Simo Paukkunen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu liikelaitos Biotalouden keskus simo.paukkunen@pkamk.fi, 050 9131786 Lämmitysvalinnan lähtökohtia

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry ProAgria Farma ja Satakunta yhdistyvät 1.1.2013 Viljatilojen määrä on kasvanut Valtaosa kuivataan öljyllä Pannut ovat pääsääntöisesti 250-330 kw Kuivauksen investoinnit

Lisätiedot

Oljen ja vihreän biomassan korjuuketjut ja kustannukset

Oljen ja vihreän biomassan korjuuketjut ja kustannukset Oljen ja vihreän biomassan korjuuketjut ja kustannukset Timo Lötjönen, MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi Pellervo Kässi MTT Jokioinen Esityksen sisältö: - korjuu-, kuljetus- ja varastointiketjut - ketjujen

Lisätiedot

Lämpölaitostekniikkaa. Nurmes 1.2.2012 Esa Kinnunen Biomas-hanke

Lämpölaitostekniikkaa. Nurmes 1.2.2012 Esa Kinnunen Biomas-hanke Lämpölaitostekniikkaa Nurmes 1.2.2012 Esa Kinnunen Biomas-hanke 1 Laiteratkaisut ja polttotekniikka Uusi vai vanha? Kontti vai kiinteä? Stokerin toimintaperiaate Polttoaineen varastointi ja siirto varastosta

Lisätiedot

Maatalouden Investointituki. Viljankuivaukseen uutta puhtia, Askola 15.12.2015

Maatalouden Investointituki. Viljankuivaukseen uutta puhtia, Askola 15.12.2015 Maatalouden Investointituki Viljankuivaukseen uutta puhtia, Askola 15.12.2015 Sivu 1 23.02.2016 Maatalouden rakennetukijärjestelmä Kansallinen säädösperusta; - Laki maatalouden rakennetuista (1476/2007,

Lisätiedot

MAATILOJEN INVESTOINTITUET 2015-2020. Helmikuu 2016

MAATILOJEN INVESTOINTITUET 2015-2020. Helmikuu 2016 MAATILOJEN INVESTOINTITUET 2015-2020 Helmikuu 2016 Sivu 1 19.2.2016 MANNER-SUOMEN MAASEUTUOHJELMA 2014-2020 Maatilojen investointituet rahoitetaan osittain ohjelmasta 1) Ns. EU-osarahoitteisia tukia 2)

Lisätiedot

RAKENNETUET OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 MAATILAINVESTOINNIT. Tampere 30.9.2014. Kjell Brännäs MMM, RO, MAKE

RAKENNETUET OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 MAATILAINVESTOINNIT. Tampere 30.9.2014. Kjell Brännäs MMM, RO, MAKE RAKENNETUET OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 MAATILAINVESTOINNIT Tampere 30.9.2014 Kjell Brännäs MMM, RO, MAKE Maatilainvestointien rahoitus 2015-2020 Investointituella tavoitellaan: Alkutuotannon säilyttämistä

Lisätiedot

Maatalouden investointituki - salaojitus osana kokonaisuutta. Sanna Koivumäki MMM/RO Maaseudun kehittämisyksikkö sanna.koivumaki@mmm.

Maatalouden investointituki - salaojitus osana kokonaisuutta. Sanna Koivumäki MMM/RO Maaseudun kehittämisyksikkö sanna.koivumaki@mmm. Maatalouden investointituki - salaojitus osana kokonaisuutta Sanna Koivumäki MMM/RO Maaseudun kehittämisyksikkö sanna.koivumaki@mmm.fi Sivu 1 10.2.2016 Investointitukijärjestelmän tavoitteet Alkutuotanto

Lisätiedot

Puuenergia rahoittajan näkökulmasta. Toimitusjohtaja Simo Kauppi Länsi-Suomen Osuuspankki

Puuenergia rahoittajan näkökulmasta. Toimitusjohtaja Simo Kauppi Länsi-Suomen Osuuspankki Puuenergia rahoittajan näkökulmasta Toimitusjohtaja Simo Kauppi Länsi-Suomen Osuuspankki Pankkien markkinaosuudet maa- ja metsätalouden rahoituksessa 03/2010 (n. 5,8 mrd. euroa) Paikallisosuuspankit 10,7

Lisätiedot

Viljakaupan markkinakatsaus

Viljakaupan markkinakatsaus Viljakaupan markkinakatsaus Hyvinkää 17.3.2011 Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy Vilja- ja raaka-aineryhmä Pohjois-Amerikan sateet keväällä Venäjän helle heinäkuussa La Nina sääilmiö aiheuttanut. .tulvia

Lisätiedot

Luomutuotannon kannattavuudesta

Luomutuotannon kannattavuudesta Luomutuotannon kannattavuudesta Kauko Koikkalainen, tutkija Luomuinstituutti, 31.3.2015, Mikkeli Esityksen sisältö Vähän perusteita Vähän maatalouspolitiikkaa Toteutunutta kannattavuutta kannattavuuskirjanpitoaineiston

Lisätiedot

Karjanlannan käyttö nurmelle

Karjanlannan käyttö nurmelle Karjanlannan käyttö nurmelle Lantalaji Naudan kuivekelanta Naudan lietelanta Naudan virtsa Lampaan kuivikelanta Hevosen kuivikelanta Kanan kuivikelanta Broilerin kuivikelanta Sian kuivikelanta Sian lietelanta

Lisätiedot

Miten onnistua muuttuvilla markkinoilla?

Miten onnistua muuttuvilla markkinoilla? Miten onnistua muuttuvilla markkinoilla? Maatalouden tulevaisuusseminaari Farmi 2020 ja Vene hankkeet Kälviä 4.10.2011 Perttu Pyykkönen Teemat Miten viljelijä voi reagoida ja mihin itse voi vaikuttaa:

Lisätiedot

Rehukasvien viljely ja Markkinointivaihtoehdot

Rehukasvien viljely ja Markkinointivaihtoehdot Rehukasvien viljely ja Markkinointivaihtoehdot Tuotanto kasvuun 9.11.2011 Sari Hiltunen ProAgria Pirkanmaa Esityksen sisältö Luomurehun tuotanto tiloilla Määrä ja laatu; kotimainen luomuvalkuainen säilörehunurmet

Lisätiedot

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Viljamarkkinanäkymät Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Vehnän tuotanto Markkinoiden epävarmuus väheni tuotannon kasvun seurauksena Vientimarkkinoiden tarjonta kasvaa Tuotannon kasvu Mustanmeren alueella,

Lisätiedot

Maatilojen kehitysnäkymät 2020 kyselyn tuloksia 7.10.2014

Maatilojen kehitysnäkymät 2020 kyselyn tuloksia 7.10.2014 Maatilojen kehitysnäkymät 2020 kyselyn tuloksia 7.10.2014 - tutkimushaastattelut suoritettu maalis-huhtikuussa 2014 JATKAMINEN 37 Vuonna 2020 koko maan tilalukumäärä painuu alle 44 000:n ja keskikoko nousee

Lisätiedot

Lähilämpöä Teiskossa. 15.2.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus Pirkanmaa

Lähilämpöä Teiskossa. 15.2.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus Pirkanmaa Lähilämpöä Teiskossa 15.2.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus Pirkanmaa INVESTOINTITUET LÄMPÖKESKUKSIIN Maatilat Maatalouden investointituki Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007 2013 Maatiloille suunnattu

Lisätiedot

KUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013

KUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013 KUIVAN LAATUHAKKEEN MARKKINAT 11.11.2013 KUIVA LAATUHAKE Kuiva laatuhake tehdään metsähakkeesta, joka kuivataan hyödyntämällä Oulussa olevien suurten teollisuuslaitosten hukkalämpöjä ja varastoidaan erillisessä

Lisätiedot

Puusta lämpöä. Energia-ilta Mynämäki 30.9.2010. Jussi Somerpalo Metsäkeskus Lounais-Suomi Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais-Suomessa

Puusta lämpöä. Energia-ilta Mynämäki 30.9.2010. Jussi Somerpalo Metsäkeskus Lounais-Suomi Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais-Suomessa Puusta lämpöä Energia-ilta Mynämäki 30.9.2010 Jussi Somerpalo Metsäkeskus Lounais-Suomi Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais-Suomessa 1 Esityksen sisältö Energiapuun korjuu Puupolttoaineet Käyttökohteita

Lisätiedot

Case Tenhon tila historiaa. Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa

Case Tenhon tila historiaa. Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa Case Tenhon tila historiaa Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa Tilan toimintaa Suomalaisen suoramyynnin pioneeritila Suoramyyntiä

Lisätiedot

Maatalouden investointituet ohjelmakaudella 2014-2020. TUKIPUHVETTI 14.4.2016 Kuopio ja 19.4.2016 Iisalmi

Maatalouden investointituet ohjelmakaudella 2014-2020. TUKIPUHVETTI 14.4.2016 Kuopio ja 19.4.2016 Iisalmi Maatalouden investointituet ohjelmakaudella 2014-2020 TUKIPUHVETTI 14.4.2016 Kuopio ja 19.4.2016 Iisalmi Sivu 1 25.4.2016 Maatalouden investointituet ja nuoren viljelijän aloitustuki Investointituet ovat

Lisätiedot

Maaseutuelinkeinotoimen palveluiden kehittäminen - katsaus kyselyn tuloksiin. Leena Koponen Karelia Ammattikorkeakoulu 20.4.2015

Maaseutuelinkeinotoimen palveluiden kehittäminen - katsaus kyselyn tuloksiin. Leena Koponen Karelia Ammattikorkeakoulu 20.4.2015 Maaseutuelinkeinotoimen palveluiden kehittäminen - katsaus kyselyn tuloksiin Leena Koponen Karelia Ammattikorkeakoulu 20.4.2015 Kyselyn tausta ja toteutus Taustalla kunnan kehittämistyön tehostaminen Kuinka

Lisätiedot

Ajankohtaista 2014 Tilaneuvonta täydentävistä ehdoista, uutta 2015, vähän muutakin

Ajankohtaista 2014 Tilaneuvonta täydentävistä ehdoista, uutta 2015, vähän muutakin Ajankohtaista 2014 Tilaneuvonta täydentävistä ehdoista, uutta 2015, vähän muutakin EU tuki-infot 2014 Jari Tikkanen p. 0400 162 147, jari.tikkanen@proagria.fi www.proagria.fi, ProAgria Keski-Pohjanmaa

Lisätiedot

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Pekka Petäjäsuvanto, tuotantoasiantuntija, Osuuskunta Pohjolan Maito POHJOIS-SUOMEN NURMITOIMIKUNNAN TALVISEMINAARI 2015 Syötekeskus 2015 Mietteitä

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

Maatilan kiinteät biopolttoaineet. Esa Kinnunen Biomas hanke

Maatilan kiinteät biopolttoaineet. Esa Kinnunen Biomas hanke Maatilan kiinteät biopolttoaineet Esa Kinnunen Biomas hanke 1 Maatilojen lämmitysjärjestelmät, kohdekartoituksen tuloksia (Juha Tuononen) Nykyinen päälämmitysmuoto (%-osuudet) Maatiloilla lämmitysjärjestelmät

Lisätiedot

Yritysrahoituksen iltapäivä, Leppävirta 21.1.2015

Yritysrahoituksen iltapäivä, Leppävirta 21.1.2015 Yritysrahoituksen iltapäivä, Leppävirta 21.1.2015 Faktaa Mansikasta Yhdistyksen johtavana ajatuksena toimia maaseutualueiden elinvoimaisuuden puolesta Yhdistyksen toimialue Sisä-Savo, Leppävirta, Varkauden

Lisätiedot

Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen. Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy

Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen. Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy Esmo-yhtiöt pähkinänkuoressa Esmo-yhtiöt edistävät arvojensa mukaisesti suomalaista kilpailukykyä ja yrittäjyyttä.

Lisätiedot

Energian kulutuksen seuranta lypsykarjatilat

Energian kulutuksen seuranta lypsykarjatilat Ainutlaatuinen Energiaseminaari Hämeenlinna Maaseudun energia-akatemia Energian kulutuksen seuranta lypsykarjatilat Strategisia valintoja Operatiivisia toimenpiteitä Energiatehokkuuden parantaminen Lypsykarjatilojen

Lisätiedot

Viljankäsittelyn tehostaminen tulevaisuuden yksiköissä Jukka Ahokas & Hannu Mikkola Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto

Viljankäsittelyn tehostaminen tulevaisuuden yksiköissä Jukka Ahokas & Hannu Mikkola Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto Viljankäsittelyn tehostaminen tulevaisuuden yksiköissä Jukka Ahokas & Hannu Mikkola Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto ravikeskus 2.10.2013 www.helsinki.fi/yliopisto 3.10.2013 1 Kuivauksen tehostamisen

Lisätiedot

Sähkökyselyn tulokset

Sähkökyselyn tulokset Hankkeen energiaosion yhteenveto Hanna Kuusela 22.11.2011 Yhteistyössä: Siipikarjan tuottajat Sähkökyselyn tulokset Vastaus-% 56 Vuosikulutuksen keskiarvo oli 81,8 MWh / v Kaikkien hankkeen 136 tilan kokonaiskulutukseksi

Lisätiedot

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT?

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? HYVÄN OLON ENERGIAA Kaukolämmitys merkitsee asumismukavuutta ja hyvinvointia. Se on turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen. Kaukolämmön asiakkaana

Lisätiedot

Rahoitustuet ja ympäristö

Rahoitustuet ja ympäristö Rahoitustuet ja ympäristö Ympäristökorvauksen koulutustilaisuudet 2016 Antti Jaatinen, Varsinais-Suomen ELY-keskus Jarmo Saukkola, Varsinais-Suomen ELY-keskus Rahoitustuet maatalouden investointeihin Tukea

Lisätiedot

Maatalouden investointituet

Maatalouden investointituet Maatalouden investointituet Soini Kattilakoski Yritystutkija Pohjanmaan ELY-keskus Kokkolan toimipiste viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 22.4.2015 1 Pykäliä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

MAATALOUDEN RAKENNETUET MAATALOUDEN INVESTOINTITUKI

MAATALOUDEN RAKENNETUET MAATALOUDEN INVESTOINTITUKI MAATALOUDEN RAKENNETUET MAATALOUDEN INVESTOINTITUKI Yritystutkija Jorma Ojala Satakunnan TE-keskus 23.04.2008 Amorella Perustuu osittain säädösluonnoksiin 1 Investointitukien hakeminen (1) Investointituet

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja energiatehokkuus Alueelliset verkostopäivät, Häme 20.1.2016

Uusiutuva energia ja energiatehokkuus Alueelliset verkostopäivät, Häme 20.1.2016 Uusiutuva energia ja energiatehokkuus Alueelliset verkostopäivät, Häme 20.1.2016 Jigoro Kano ajatuksia judosta - soveltuu myös energiatehokkuuden kehittämiseen Tärkein tavoite tuottaa hyötyä yhteiskunnalle

Lisätiedot

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Tehoa kotoiseen valkuaisruokintaan ja laiduntamiseen seminaari 20-21.2.2013 Leppävirta Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Antti Ilomäki Ilomäen tila Jämsä 20.2.2013 Tausta Palkokasvien viljelyä

Lisätiedot

Biokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy

Biokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy Biokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa TUKIRATKAISUJEN ESITTELY Tämän aineiston tarkoitus On auttaa biokaasulaitosta harkitsevaa yrittäjää tai toimijaa hahmottamaan saatavilla olevat tukiratkaisut

Lisätiedot

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora Henrik Karlsson Ariterm Group Ariterm on suomalais-ruotsalainen lämmitysalan yritys jolla on tuotantoa Saarijärvellä Suomessa ja Kalmarissa Ruotsissa. Aritermin

Lisätiedot

Ympäristöministeriön asetus. kattilahuoneiden ja polttoainevarastojen paloturvallisuudesta

Ympäristöministeriön asetus. kattilahuoneiden ja polttoainevarastojen paloturvallisuudesta E9 SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA Kattilahuoneiden ja polttoainevarastojen paloturvallisuus Ohjeet 2005 Ympäristöministeriön asetus kattilahuoneiden ja polttoainevarastojen paloturvallisuudesta Annettu

Lisätiedot

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maataloudesta Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maa- ja metsätaloudessa Biotalous ja Ruoka Markkinat - Venäjän tuontikielto - Kaikki maataloustuotteet

Lisätiedot

Maksupäätöksiä tehty ja maksettu (sis. myös vuoden 2015) Maksettu 2015 ja 2016 yhteensä 2 483 431

Maksupäätöksiä tehty ja maksettu (sis. myös vuoden 2015) Maksettu 2015 ja 2016 yhteensä 2 483 431 Maksupäätöksiä tehty ja maksettu (sis. myös vuoden 2015) Maksu Eläinten keskimäärin hyvinvointikorvaus (koko maa) ja Neuvo 2020 237 Timo Keskinen Ulla Sihto Heikki Pajala 2.5.2016 Sivu 1 Eläinten hyvinvointikorvaus,

Lisätiedot

UUDEN LÄMMITYSKOHTEEN LIITTÄMINEN. Urpo Hassinen 30.3.2012

UUDEN LÄMMITYSKOHTEEN LIITTÄMINEN. Urpo Hassinen 30.3.2012 UUDEN LÄMMITYSKOHTEEN LIITTÄMINEN Urpo Hassinen 30.3.2012 1 LÄHTÖTIETOJEN KARTOITUS hankkeen suunnittelu ammattiavulla kartoitetaan potentiaaliset rakennukset ja kohteiden lähtötiedot: - tarvittavan lämpöverkon

Lisätiedot

Maatalouden energiankulutus Suomessa ja Euroopassa

Maatalouden energiankulutus Suomessa ja Euroopassa Ainutlaatuinen energiaseminaari Hämeenlinna 11.12.2013 Maatalouden energiankulutus Suomessa ja Euroopassa Hannu Mikkola Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos 12.12.2013 1 Maatilan energiankulutus

Lisätiedot

KEHITTYVÄ METSÄENERGIA

KEHITTYVÄ METSÄENERGIA KEHITTYVÄ METSÄENERGIA KEHITTYVÄ METSÄENERGIA 2008-2010 RAHOITUS Hanke kuuluu EU-rahoitteeseen Manner-Suomen maaseutuohjelmaan TAUSTA Suomi on sitoutunut osaltaan toteuttamaan EU:n ilmasto ja energiapolitiikkaa

Lisätiedot

TERVETULOA JÄRKI LANTA -loppuseminaariin!

TERVETULOA JÄRKI LANTA -loppuseminaariin! Kuva: Kaisa Riiko TERVETULOA JÄRKI LANTA -loppuseminaariin! Eija Hagelberg, projektijohtaja JÄRKI-hanke Baltic Sea Action Group Järki Lanta loppuseminaari 13.11.2014 Tuorlassa BSAG Elävä Itämeri säätiö

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus NUORTEN VILJELIJÖIDEN ALOITUSTUEN HAKEMINEN

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus NUORTEN VILJELIJÖIDEN ALOITUSTUEN HAKEMINEN Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus NUORTEN VILJELIJÖIDEN ALOITUSTUEN HAKEMINEN Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Heikki Mäntykoski 20.5.2015 1 E-P:N ELY:N MAATALOUSRAHOITUKSEN PARISSA TYÖSKENTELEVÄT HENKILÖT VALTAKUNNALLISEN

Lisätiedot

Pilkeyrityksen liiketoimintaosaamisen kehittäminen. Timo Värre Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Pilkeyrityksen liiketoimintaosaamisen kehittäminen. Timo Värre Jyväskylän ammattikorkeakoulu Pilkeyrityksen liiketoimintaosaamisen kehittäminen Timo Värre Jyväskylän ammattikorkeakoulu 1 Talouden hallinnan keskeiset osat Tulevaisuus Pitääkö kasvaa? KASVU KANNATTAVUUS Kannattaako liiketoiminta?

Lisätiedot

Kokonaisvaltaista tilanpitoa - kannattavasti eteenpäin. Reijo Käki www.reijokaki.com

Kokonaisvaltaista tilanpitoa - kannattavasti eteenpäin. Reijo Käki www.reijokaki.com Kokonaisvaltaista tilanpitoa - kannattavasti eteenpäin Reijo Käki www.reijokaki.com 1. PÄIVÄ I Voitto ja arvopohjainen päätöksenteko? II Kassavirta ja katetuotto III Heikot lenkit IV Marginaalituottavuus

Lisätiedot

Maatalouden investointituki 2007-2013 Hakuajat 2011

Maatalouden investointituki 2007-2013 Hakuajat 2011 Hakuajat 2011 Hakuja 4 ; 1.12.2010-.1.2011,.2-31.3, 15.4-15.8, 1.9 15.10 jatkuva haku - nuoren viljelijän aloitustuki Päätöksenteko - rakennetun kiinteistön hankinta - asuntorakentaminen Päätökset; + 2

Lisätiedot

Lisää luomulihaa. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere

Lisää luomulihaa. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere Lisää luomulihaa Luomupäivä 14.11.2012 Tampere Luomueläintilastoja v. 2010 - lypsylehmiä 4809 - emolehmiä 10473 - lihanautoja 2525-0,24 lihanautaa / emolehmä v. 2011 - lypsylehmiä 5776 - emolehmiä 11865

Lisätiedot

Viljamarkkinoiden ajankohtaispäiv. ivä johdatus päivp

Viljamarkkinoiden ajankohtaispäiv. ivä johdatus päivp Viljamarkkinoiden ajankohtaispäiv ivä johdatus päivp ivän n aiheisiin Juha Lappalainen, MTK Keski-Suomi (Markkinoiden osalta tilanne/näkemys 8.2.2012, joka voi muuttua) Viljamarkkinoiden ajankohtaispäivä.

Lisätiedot

Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella

Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Kehittyvä metsäenergia seminaari 16.12.2010, Lapua Tiina Sauvula-Seppälä Työn tavoite Metsähakkeen käyttömäärä Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Case: Suhmuran maamiesseuran viljankuivaamo. Juha Kilpeläinen Karelia AMK Oy

Case: Suhmuran maamiesseuran viljankuivaamo. Juha Kilpeläinen Karelia AMK Oy Case: Suhmuran maamiesseuran viljankuivaamo Juha Kilpeläinen Karelia AMK Oy Esimerkkikuivuri - Yhteisomistuksessa oleva kuivuri, osakkaita noin 10 - Vuosittainen kuivattava viljamäärä n. 500 tn - Antti-alipainekuivurikoneisto,

Lisätiedot

ETELÄ-POHJANMAAN MATKAILUPARLAMENTTI

ETELÄ-POHJANMAAN MATKAILUPARLAMENTTI ETELÄ-POHJANMAAN MATKAILUPARLAMENTTI Rahoitusmahdollisuudet mikroyrityksen sähköisen liiketoiminnan kehittämisessä Kuortanen 1.9.2009 Jarmo Kallio MIKROYRITYS Yritys joka työllistää alle 10 työntekijää

Lisätiedot

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin Mikko J. Korhonen Valio Pohjois-Suomi on maitoaluetta 22 % Maitomäärä nousussa 500000 Pohjois-Suomi 495000 490000 485000 480000 475000 470000

Lisätiedot

Matti Kivelä KESKI-EUROOPAN EUROOPAN BIOENERGIA MALLIEN TOTEUTTAMINEN SYSMÄSSÄ

Matti Kivelä KESKI-EUROOPAN EUROOPAN BIOENERGIA MALLIEN TOTEUTTAMINEN SYSMÄSSÄ Matti Kivelä KESKI-EUROOPAN EUROOPAN BIOENERGIA MALLIEN TOTEUTTAMINEN SYSMÄSSÄ TYÖN LÄHTÖKOHDAT Yksi isysmä ähankkeen tulevaisuusryhmän kiinnostus energiakysymyksiin. Oma mielenkiinto. Voisiko ik Saksasta

Lisätiedot

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Avoinkirje kasvihuoneviljelijöille Aiheena energia- ja tuotantotehokkuus. Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Kasvihuoneen kokonaisenergian kulutusta on mahdollista pienentää

Lisätiedot

Mitkä tekniikat ovat käytössä 2020 mennessä, sahojen realismi! Sidosryhmäpäivä 09. Vuosaari 24.11.2009 Teknologiajohtaja Satu Helynen VTT

Mitkä tekniikat ovat käytössä 2020 mennessä, sahojen realismi! Sidosryhmäpäivä 09. Vuosaari 24.11.2009 Teknologiajohtaja Satu Helynen VTT Mitkä tekniikat ovat käytössä 2020 mennessä, sahojen realismi! Sidosryhmäpäivä 09. Vuosaari 24.11.2009 Teknologiajohtaja Satu Helynen VTT Mitä uutta vuoteen 2020? 1. Uusia polttoaineita ja uusia polttoaineen

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ruokaketju

Varsinais-Suomen ruokaketju Varsinais-Suomen ruokaketju Varsinais-Suomen alkutuotanto 1/2012 Johanna Kähkönen Varsinais-Suomen ruokaketjun kehittämishanke (VARRU) toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2007 2013 ja

Lisätiedot

Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt

Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt Atrian kuulumisia Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt Atria Suomi Oy Kehittää, tuottaa ja markkinoi suomalaisia tuoreruoka-alan tuotteita ja niihin liittyviä palveluja. Liikevaihdolla mitaten Suomen suurin

Lisätiedot

VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA

VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA 26.3.2009 1 Riskienhallinnan yleiset periaatteet ja sovellukset 2 Markkinariskien hallinnan tarve ja lähtökohdat EU:n maatalouspolitiikka kehittyy entistä markkinalähtöisempään

Lisätiedot

ENERGIAREMONTIT - SÄÄSTÖÄ JA ARVONNOUSUA KIINTEISTÖILLE

ENERGIAREMONTIT - SÄÄSTÖÄ JA ARVONNOUSUA KIINTEISTÖILLE ENERGIAREMONTIT - SÄÄSTÖÄ JA ARVONNOUSUA KIINTEISTÖILLE Energiatuet Keski-Suomen ELY-keskus 9.10.2012 Panu Kässi 23.10.201 2 1 ENERGIATUKI Tukea voidaan harkinnan perusteella myöntää yrityksille, kunnille

Lisätiedot

Maatilatason biokaasulaitoksen toteutusselvitys. BioG Biokaasun tuotannon liiketoimintamallien kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla -hanke

Maatilatason biokaasulaitoksen toteutusselvitys. BioG Biokaasun tuotannon liiketoimintamallien kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla -hanke 1 Maatilatason biokaasulaitoksen toteutusselvitys BioG Biokaasun tuotannon liiketoimintamallien kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla -hanke 2 Toteutusselvityksen tavoite Selvityksen tavoitteena on esimerkkitilan

Lisätiedot

Porkkanaa possuille, naurista naudoille?

Porkkanaa possuille, naurista naudoille? Porkkanaa possuille, naurista naudoille? Arja Seppälä, Vanhempi tutkija, Luonnonvarakeskus Mitä kotieläintuottaja haluaa tietää rehusta? Pysyyhän eläin terveenä syötyään rehua? Täyttyväthän viranomaisvaatimukset

Lisätiedot

NEUVONNAN HAASTEET PERUNA-ALALLA. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

NEUVONNAN HAASTEET PERUNA-ALALLA. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto NEUVONNAN HAASTEET PERUNA-ALALLA Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Perunanviljelyn haasteet - kotimainen tuotanto kilpailee voimakkaasti tuonnin kanssa - nykyiset viljelyalat eivät lisäänny, tuotanto

Lisätiedot

Markkinariskien hallinta osaksi viljelijän rutiineja

Markkinariskien hallinta osaksi viljelijän rutiineja Markkinariskien hallinta osaksi viljelijän rutiineja Hämeenlinna 16.2.2012 Pertti Riikonen ProAgria Satakunta pertti.riikonen@proagria.fi Entämiltänäyttääjuuri nyt? Mitäkylvää? Pitäisikötyhjentäävarastot?

Lisätiedot

Suomen maatalouden muutos EU-aikana

Suomen maatalouden muutos EU-aikana Suomen maatalouden muutos EU-aikana Professori Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Latokartanonkaari 9 00790 Helsinki, Finland e-mail: jyrki.niemi@mtt.fi Mitä suomalaisessa maa-

Lisätiedot

ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille. Maatilojen neuvontajärjestelmä

ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille. Maatilojen neuvontajärjestelmä ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille Maatilojen neuvontajärjestelmä Mikä on maatilan neuvontajärjestelmä? Viljelijälle mahdollisuus saada asiantuntijanäkemystä maatilan ympäristökysymyksiin, eläinten

Lisätiedot

KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS

KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS 1. Vähän tilan historiasta ja menneisyydestä 2. Kehityksen ja rakentamisen vaiheita menneestä nykypäivään 3. Valitut ratkaisut ja niiden

Lisätiedot

Investoineiden tilojen kannattavuus - Tarkastelussa maitotilat. Velka on veli otettaessa, veljenpoika maksettaessa

Investoineiden tilojen kannattavuus - Tarkastelussa maitotilat. Velka on veli otettaessa, veljenpoika maksettaessa Investoineiden tilojen kannattavuus - Tarkastelussa maitotilat Velka on veli otettaessa, veljenpoika maksettaessa Heikki Ojala, talousagronomi Talousjohtamisen eritysasiantuntija ProAgria Keski-Pohjanmaa

Lisätiedot

Rakennusinvestointien valmistelu

Rakennusinvestointien valmistelu Rahoitus- ja palveluinfo Tyrnävällä to 4.2.2016 Rakennusinvestointien valmistelu Jari Lehto Asiantuntija, RI maaseudun rakentaminen Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 3.2.2016

Lisätiedot

Pirkanmaalaisten pientalojen lämmitysenergian kulutus

Pirkanmaalaisten pientalojen lämmitysenergian kulutus Pirkanmaalaisten pientalojen lämmitysenergian kulutus Jari Lehtinen Lämpövinkki Oy 18.6.2012 Johdanto Kädessäsi on tiivistelmä Lämpövinkin tekemästä tutkimuksesta Pirkanmaalaisten pientalojen lämmitysenergian

Lisätiedot

Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä

Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä Nykyaikainen kaukolämpö on maailman huipputasoa. Kaukolämpö on saanut kansainvälisesti mittavaa tunnustusta energiatehokkuutensa ansiosta. Kaukolämpöasiakkaalle

Lisätiedot

Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012

Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012 Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012 26.1.2011 Valio Luomu on lanseerattu vuonna 1993 Lähes 20 vuotta luomua Valiolta Valio on tarjonnut kuluttajille luomuvaihtoehtoja jo vuodesta 1993 alkaen Tuotevalikoimaa

Lisätiedot

Eri tuotantomuodot -kulutusprofiilit ja vaatimukset energialähteelle

Eri tuotantomuodot -kulutusprofiilit ja vaatimukset energialähteelle Eri tuotantomuodot -kulutusprofiilit ja vaatimukset energialähteelle Maarit Kari ProAgria Keskusten Liitto Maatilojen energiapalapelille on monta pelaajaa Maatilan kokoluokka & energiavirtojen kompleksisuus

Lisätiedot

Mitä luomukalkkunan tuottaminen maksaa?

Mitä luomukalkkunan tuottaminen maksaa? Mitä luomukalkkunan tuottaminen maksaa? Timo Karhula ja Jarkko Niemi MTT Taloustutkimus Johdanto Luomulihan tuotanto on Suomessa vähäistä Noin prosentti kaikesta tuotetusta lihasta, luomukalkkunaa vain

Lisätiedot

Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja

Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja Tulosseminaari 24.4.2013 Minna Norismaa Cow Signals adviser ProAgria huippuosaaja- Lypsylehmien ruokinta, hyvinvointi ja terveys ProAgria Pohjois-Karjala

Lisätiedot

P-K: n ELY-keskuksen energiatukipalvelut 2010

P-K: n ELY-keskuksen energiatukipalvelut 2010 P-K: n ELY-keskuksen energiatukipalvelut 2010 TEMin, TEKESin ja MMM:n Energiatuet bioenergian ja energiansäästön edistämiseen Pohjois-Karjalan ELY-keskus www.ely-keskus.fi/pohjois-karjala 26.2.2010 1 TEMin

Lisätiedot