Tattarimylläriksi. sattumalta s. 6 Peruskorjauksella uusi koti. s Tähtäimessä huippusadot. s. 17 Kustannustehokas härkäpapu. s.

Transkriptio

1 ProAgria Etelä-Pohjanmaa jäsenasiakaslehti Tattarimylläriksi sattumalta s. 6 Peruskorjauksella uusi koti s Tähtäimessä huippusadot s. 17 Kustannustehokas härkäpapu s. 18 Etelä-Pohjanmaa

2 PÄÄKIRJOITUS Murroksessa Suomalainen maatalous on toistuvasti 1900-luvulla ollut isoissa murroksissa. Merkittävimpiä muuttajia olivat sota-aika asutustoimenpiteineen, koneellistuminen ja Suomen EU-jäsenyys. Nyt muutosta tahdittaa avoin maailmantalous, globalisaatio, monine seuraamuksineen. Kännykkätehtaan tuotannon siirto halvemman työvoiman maahan tai paperitehtaan sulkeminen mielletään globalisaation haittapuoleksi, joka koskettaa kuitenkin rajattuja piirejä, kyseisten tehtaiden työntekijöitä ja paikkakuntia. Hyvin harva suomalainen sen sijaan tiedostaa, että jokainen sikatilallinen kärsii globalisaation aiheuttamasta alhaisesta hintatasosta ja kehnosta kannattavuudesta. Kun Neuvostoliiton kaltaista vastavoimaa ei enää ole, niin markkinatalous tuntuu kaikkialla, ja samalla muutokset ovat entistä rajumpia. Se on nähty energian, ruoan, raudan ja monien muiden raaka-aineiden hinnoissa. Tietoliikenne ja kuljetus ovat pienentäneet maapalloa ja lisänneet tarjontaa, brassiliha ei ole enää harvinaisuus Suomen kaupoissa. Jos markkinavoimat jylläävät elintarvikemarkkinoilla, niin myös tuotantotarvikkeita on kaupan kaikkialla. Kun Etelä-Pohjanmaalta kerättiin 1990-luvun alussa kädenojennuksena virolaisille viljelijöille kaksisiipisiä auroja, niin nyt Viron isoilla 100 hehtaarin lohkoilla näkee puimureita, joita saa etsiä Suomesta, tai lyhin matka tutustua monisatapäisen lypsykarjatuotannon uudenaikaisimpaan tekniikkaan on tehdä opintomatka Viroon. Myös Antti Siljamäki, toimitusjohtaja Tietoliikenne ja kuljetus ovat pienentäneet maapalloa. rapakuntoon ajautuneen Venäjän maatalous alkaa elpyä, kun öljyn rikastuttamat oligarkit alkavat sijoittaa elintarviketalouteen alkutuotantoa myöten. Elintarvikkeiden maailmanmarkkinahintojen raju nousu on johtanut maatalouskeskustelun pois tukipolitiikasta. Tämä on hyvä asia. Toivottavasti keskustelu elintarvikkeiden hintavaihteluista johtaisi laajempaan ymmärrykseen siitä, että ellei maataloutta tuettaisi, niin hintavaihtelut olisivat nykyistä merkittävästi suurempia. Ihminen haluaa varautua murroksiin. Vaikka ajatusta on vaikea paaluttaa pysyviin koordinaatteihin, niin entistä tärkeämpää on miettiä, miltä oma tila näyttää kymmenen vuoden kuluttua, mitä tavoitella, mitä toimenpiteitä johdonmukaisesti tekemällä pääsee tavoitteeseen? Tässä pohdinnassa ProAgrian väki on mielellään apuna. Meihin kannattaa ottaa rohkeasti yhteyttä. n PARI SANAA KANNESTA Tattarimylläriksi sattumalta s. 6 Peruskorjauksella uusi koti s Tähtäimessä huippusadot s. 17 Kustannustehokas härkäpapu s. 18 ProAgria Etelä-Pohjanmaa jäsenasiakaslehti Etelä-Pohjanmaa Maatiloilla altistutaan monenlaisille pölyille huomattavasti useammin kuin muissa elinympäristöissä. Tilojen päärakennusten sisäilma saattaakin olla tuotantotiloista kantautuvien epäpuhtauksien vuoksi hieman epäpuhtaampaa kuin pientaloissa keskimäärin. Oman kodin hengitysilma onkin kullan kallista. Tämän tietävät myös kannessa poseeraavat Petra ja Heikki Koivisto. Astmansa vuoksi Petra kun ei voi osallistua maitotilan töihin ilman hengitysmaskia. Kun Koivistoilla ryhdyttiin suunnittelemaan vuonna 1981 rakennetun talon peruskorjausta, tärkeänä asiana suunnittelussa oli se, että työvaatteista taloon kantautuva eläinpöly saataisiin suljettua mahdollisimman hyvin oleskelutilojen ulkopuolelle. Kun Koivistojen talo Jalasjärven Luopajärvellä nyt seisoo uudistuneessa asussaan, talossa on aiempaa parempi hengittää. Kiitos muun muassa työvaatehuoneen, jonne kuljetaan omasta ovesta ja joka on eristetty asuintiloista. Koivistojen peruskorjausurakasta voit lukea aukeamalta n HYVÄ HAVAINTO Laatuviljaa ei saa maksamatta siitä. Maaseudun Tulevaisuus uutisoi teollisuudesta joka on sen haasteen edessä, kuinka motivoida viljelijät yhä laadukkaamman viljan tuottajiksi. Etelä-Pohjanmaa itua Lehden julkaisija Pro Agria Etelä-Pohjanmaa Huhtalantie 2, Seinäjoki puh. (06) , fax (06) Päätoimittaja Toimitusjohtaja Antti Siljamäki puh. (06) , antti.siljamäki@proagria.fi itua -lehti on ProAgria Etelä-Pohjanmaan jäsenasikaslehti. Sen painos Lehti ilmestyy neljästi vuodessa. Valmis aineisto toimitetaan ensisijaisesti sähköisesti osoitteeseen proagriaep.lehti@proagria.fi. Lisätietoja voitte kysellä toimitussihteeriltä. Toimitussihteeri Tiedottaja Miia Lenkkeri puh miia.lenkkeri@proagria.fi Ilmoitusmyyjä Juha Kiukkonen puh. (02) , kiukkonenjuha@hotmail.com Valokuvaaja Jarmo Vainionpää, puh , jarmo.vain@netikka.fi 2 ProAgria Etelä-Pohjanmaa

3 AJANKOHTAISTA MITÄ KUULUU? Maakuntaneuvos. itua-lehti onnittelee Aulis Ranta-Muotiota neuvoksen tittelistä. Auliksesta maakuntaneuvos Tasavallan presidentti myönsi Aulis Ranta-Muotiolle maakuntaneuvoksen arvonimen. Maakuntaneuvos istuu arvonimenä hyvin miehelle, joka 1970-luvulla uudisti maatalouskeskuksen talousneuvonnan, 1980-luvulla toimi ansiokkaana ja arvostettuna maatalouskeskuksen johtajana, 1995 valittiin eduskuntaan maakunnan joviaalina miehenä. Helposti lähestyttävänä, huumorintajuisena, asiat hallitsevana ja sovittelevan rakentavan toimintatyylinsä ansiosta Aulis Hyvä me! on saanut luottamusta monissa tehtävissä. Kansainväliselle kansanmiehelle on istunut yhtä lailla kunnanvaltuuston kuin eduskunnan turvallisuuspoliittisen ryhmän puheenjohtajuus. Ranta-Muotion kykyjä on tarvittu monissa maakunnallisissa ja seutukunnallisissa luottamustehtävissä. Maatalouskeskuksen 1980-luvun puheenjohtaja, Auliksen taisteluparina toiminut Risto Knaapi luonnehti neuvosjuhlassa osuvasti Ranta-Muotion toimintaa Kuinka onnistuimme? Kuka? Arto Takalampi, Ilkan erikoisuutistoimittaja, työssä intohimona maa- ja metsätalous jo 28. vuoden ajan. Koti? Syntynyt Kuortaneella, opiskellut Helsingissä, nyt koti Nurmossa Suhde liikuntaan? Intohimoinen ProAgria Etelä-Pohjanmaa on nyt sertifioitu organisaatio. DNV Certification Oy on myöntänyt meille ISO 9001:2000 mukaisen. Sertifikaatti kattaa koko organisaatioiden toiminnan eli maatilojen ja yritysten kehittämispalvelujen tuotekehityksen, myynnin ja asiakaspalvelun. Saamamme sertifikaatti takaa Sinulle asiakkaamme jatkossakin laadukasta palvelua. Sertifioitu laatujärjestelmä tuo asiakkaille hyötyä parempana palveluna, yhtenäisillä ja tehokkailla toimintatavoilla sekä asiakaskohtaisten palvelujen räätälöinnillä. n ja 1980-luvun neuvontatehtävissä seuraavasti: Aulis omasi kyvyn lähestyä viljelijöiden ajatusmaailmaa oikealla tavalla. Maatalous oli päässyt konekauden alkuun, mutta tärkeämpää oli talonpidon ja viljelyn kannattavuudesta huolehtiminen. Knaapimaiseen tapaan hän totesi Auliksen maakuntaneuvos-arvonimesta: Se oli sulle aivan oikein Tähän kunniapuheenjohtajan omintakeiseen onnitteluun yhtyy itua-lehti ja Pro- Agria Etelä-Pohjanmaa. n Palaute on aina paikallaan. Näin tuumaamme me ja pyydämme asiakkaitamme antamaan meille säännöllisesti sekä ruusuja että risuja palvelumme onnistumisesta. Kaikkien maksullisten palveluiden jälkeen asiakkaamme saavat laskun mukana palautekaavakkeen, jonka postimaksu on valmiiksi maksettu. Kotisivuillamme osoitteessa palautetta voi antaa myös sähköisesti. Kiitos palautteista! n Laatua. Sertifioidun organisaation tunnistat tästä merkistä. Mitä kuuluu Arto Takalampi? Puintiaika kruunaa tämän työn. Syksy on ylivoimaisesti kiireisintä työaikaa. Tähän aikaan vuodesta saa kulkea pitkin maakuntaa, seurata sadonkorjuuta ja olla ihmisten keskellä. Syksyllä on kahdet kasvot, kato ja sato, vuodesta riippuen niiden suhde vaihtelee. Pahinta, epämiellyttävintä työssä on, kun pellolla on 6000 kiloa vehnää maata myöden, kato. Niitä näkyjä tähän runsaaseen 27. työvuoteen mahtuu riittävän paljon. Yksi sukupolvi on urani aikana pyörähtänyt jo ympäri, nyt käyn tiloilla, joissa ennen vanhan isännän kanssa juteltiin, nyt tilaa pitää nuori polvi. Elän maa- ja metsätalouden rytmiä. Vapaa-ajalla suunnistusreissullakin tulee vilkuiltua ympärille, missä kunnossa pellot ovat. Kasvukausi tosin osuu aina pahasti loman keskelle, sadonkorjuuna olen taas töissä. Olen jo kymmenen vuoden ajan lopettanut kesälomani ja aloittanut työt Farmariin. Se on mukava pehmeä lasku töihin paluulle. En ole maatalon poika, äiti ja isä ovat maatilalta kotoisin. Se on vapauttavaa tehdä tätä työtä, kun ei ole mitään tuotantosuuntaa, jonka puolesta pitäisi oman taustan vuoksi puhua. Arto Takalampi on yksi niistä harvoista maakuntalehtien toimittajista, jotka säännöllisesti kirjoittavat maatalouden ilmiöistä. Omien laskujensa mukaan Arto on avannut työn merkeissä jo melkein 400 tilan oven. Jos jutunteossa nähdyt pellonlaidat puolestaan ynnätään yhteen, luku nousee tuhanteen. n itua

4 AJANKOHTAISTA Valmistaudu elinkeinosuunnitelmaan ajoissa Uuden rahoituskauden investointituet maatalouden tuotannollisiin investointeihin aukeavat ensimmäisen kerran. Hakumenettely ja rahoitusehdot ovat merkittävästi muuttuneet verrattuna aikaisempaan käytäntöön. Hakemukset on jätettävä täydellisinä ja niihin tehdään päätöksiä niin sanotussa paremmuusjärjestyksessä niin kauan kuin rahaa riittää. Tämän vuoksi huolellinen asioiden valmistelu saattaa olla todella rahanarvoinen asia. Hakemukseen tarvitaan elinkeinosuunnitelma ja siihen liittyvät maksuvalmius- ja kannattavuuslaskelmat, joista selvitä yrittäjätulo, kannattavuuskerroin sekä omavaraisuusaste valtioneuvoston asetuksen edellyttämillä perusteilla. Lisäksi tilan tuotantoa tulee tarkastella sen riskien ja kehittämisen kannalta. Investointirahoituksen myötä elinkeinosuunnitelman toteutumista tullaan hallinnon toimesta seuraamaan ja tuen saaja on velvollinen antamaan seurantaan tarvittavat tiedot pyydettäessä seuraavan viiden vuoden ajan. Merkittävät avustukset Muuttuneiden hakumenettelyjen ei saa antaa hämätä, vaan nyt on oikea aika hyödyntää uudet rahoitusmahdollisuudet. Uusista vaativilta kuulostavista ehdoista huolimatta avustukset investointeihin ovat merkittävät. Myös korkotuen merkitys on tullut taas arvoonsa kohonneilla ja epävakailla korkotasoilla. Uudet rahoituskriteerit suosivat pitkän tähtäimen suunnittelua, josta on muutenkin hyötyä oman tulevaisuuden ja talouden eteenpäin viemiseen. Apua tiimistä Investoinnin toimivuuden varmistamiseksi neuvontatiimi pystyy tarjoamaan jo suunnitteluvaiheessa investoivalle tilalle asiantuntemusta tuotanto-, talous-, ja rakennussuunnittelusta. Käytettävissäsi on ProAgria Etelä-Pohjanmaan koko asiantuntijaverkosto. Tarvittaessa eläinten tuotantoympäristöä voidaan suunnitella myös yhdessä eläinlääkärin kanssa. Suurissa investoinneissa on hyvä suunnitella myös investoinnin aikainen tuotanto sekä esim. eläinmäärän lisäys siten, että uusi investointi saadaan mahdollisimman nopeasti täyteen hyötykäyttöön. Kaikessa tulee ottaa huomioon tärkein eli itse tuottajan työmäärän ja jaksamisen hallinta. Etelä-Pohjanmaan TE-keskus, maaseutuosasto Laila Luoma Perusmaatalouden investointitukien haku alkaa lokakuun lopulla. Perusmaatalouden investointitukien kohteiden hahmotus alkaa olla loppusuoralla. Asiaa koskeva Valtioneuvoston asetus on vielä luonnosasteella, mutta rohkenen siitä huolimatta valottaa sitä, mihin kohteisiin voisi hakea tukea jatkossakin ja millaisilla tukitasoilla rahoitus voitaisiin myöntää; Kohteet Tukimuodot Tuen enimmäismäärät Lypsy- ja nautakarjatalous korkotukea 20 % (rehutilat,lantalat ym.) avustusta 25 % + nuor.vilj. 10 % Sikatalous, korkotukea 20 % vain peruskorjaukset avustusta 15 % + nuor.vilj. 10 % Lammas- ja vuohital. korkotukea 20 % avustusta 25 % + nuor.vilj. 10 % Kana- ja siipikarjatal. korkotukea 20 % avustusta 15 % + nuor.vilj. 10 % Hevostalous, korkotukea 25 % hevosten kasvatus avustus 25 % + nuor.vilj. 10 % Kasvihuoneet korkotukea 20 % avustusta 30 % + nuor.vilj. 10 % Turkistarhaus, siirrot avustus 45 % Häkkien uusiminen avustus 15 % Varjotalot,eläinhallit, korkotukea 10 % rehutilat,ymp.aidat avustusta 10 % Ympärivuotinen juottojärjestelmä, yht. lantalat, vesitiivis alusta. avustusta 20 % Salaojitus korkotukea 20 % avustusta 20 % Kuivaamot korkotukea 20 % avustusta 10 % + 5 %, jos kuivaamo on yhteishanke Maanhankinta, korkotukea 5 % pienin kauppahinta jota tuetaan, on euroa Nyt kannattaa olla heti liikkeellä, varata aika talousneuvojiltamme ja lähteä työstämään hakemusta. n Hallinnon edellyttämiä elinkeinosuunnitelmia tekevät: n Erkki Riihikangas p n Kaija Ala-Luukko p n Mika Mäenpää p n Marjo Latva-Kyyny p n Kari Kallioniemi p n Timo Pajula p KoneAgria 2008 teemana tuottavuus KoneAgria2008 kokoaa tuttuun tapaan maatalouden ja maaseudun ammattilaiset saman katon alle. KoneAgrian järjestävät jo neljättä kertaa yhteistyössä ProAgria Keski-Suomi ja ProAgria Farma. Näytteilleasettajia on 200 ja tavarantoimittajia yli 400. Seminaarit: keskiviikkona klo 11 Avausseminaari ja klo 14 Tuottavuus ja hyvinvointi Torstaina klo 11 Nautaseminaari ja klo 14 Energiaseminaari Perjantaina klo 11 sekä Sikatalous että Maidontuotanto ja klo 14 Viljan tuotanto Lauantaina klo 11 Hevosseminaari Näyttely järjestetään uudistuneessa Jyväskylä Paviljongissa lokakuutta kello Lisätietoja Puutarhatuotteiden korkotukea 20 % tuotevarastot avustusta 30 % Muut tuotevarastot korkotukea 20 % avustusta 10 % Lämpökeskukset, korkotukea 20 % yli puolet lämmöstä avustusta 15 % maatalouteen Biokaasulaitokset korkotukea 20 % avustusta 15 % Mehiläistalous korkotukea 20 % Maatalouden muut korkotukea 20 % tuotantosuunnat avustusta 15 % Maataloustuotteiden korkotukea 20 % kauppakunnostus avustusta 15 % Peltoviljelyn ja avomaan puutarhatalouden sadonkorjuukoneet yhteiskäyttöön korkotukea 15 % Investoinnit työympäristön korkotukea 15 % parantamiseen avustusta 15 % Myönnettävä korkotuki muodostuu valtion maksamasta 4,0 %:n korkotuesta. Kohteisiin myönnetään korkotukilainaa %:n hyväksytyistä kustannuksista. Tuettaviin kohteisiin tarvitaan liitteinä piirustukset ja kustannusarviot kahtena kappaleena, verotustiedot, elinkeinosuunnitelma ja siihen liittyvä maksuvalmius- ja kannattavuuslaskelma, velkaluettelo ym. Maksuvalmius- ja kannattavuuslaskelmissa selvitetään maatalouden yrittäjätulo, jonka on oltava vähintään euroa, jotta tuki voitaisiin myöntää. Eräissä kohteissa lasketaan maataloudesta nk. kassajäämä, jonka myös on oltava euroa. Maatalouden yrittäjätulossa tarkastellaan vain maataloustuotannosta saatavia tuloja, joten jos maatalouden veroilmoituksessa on tuloja esim. koneurakoinnista, niin niitä ei voida ottaa huomioon yrittäjätulossa. Maatalouden yrittäjätulon on täytyttävä viidentenä vuotena tuen myöntämisestä. Monilla nuorilla aloittavilla yrittäjillä yrittäjätulo vaatimus ei täytykään heti investoinnin jälkeen. Uutena muutoksena on säädöksiin tullut se, että mitään hankintoja ei saa tehdä, eikä työtä saa aloittaa ennen kuin investointiin on saatu rahoitustukipäätös. Näillä näkymin nyt alkava haku kestäisi tammikuulle 2009 ja päätökset tulleisiin hakemuksiin on tehtävä maaliskuun loppuun mennessä. Mutta, kun tuo Valtioneuvoston asetus on vielä luonnoksena, niin palataan näihin asioihin, kun vahvistetut asetukset ovat käytössä. 4 ProAgria Etelä-Pohjanmaa

5 TILIPALVELUT Sanna Höykinpuro Tilitoimistonhoitaja Kirjanpidon teko alkaa taas loppuvuodesta olla ajankohtainen asia maanviljelijöille. Nykypäivänä talouden seuraaminen tiloilla alkaa olla entistä merkittävämmässä asemassa, jotta pystytään selviämään tuotantopanosten ja myyntituotteiden hintojen nousuista ja laskuista. Välitilinpäätös on hyvä ratkaisu selvittää kesken vuotta tai esimerkiksi loppuvuodesta, millä mallilla tilan talous menee. Katso alta lisätietoja välitilinpäätöksestä. Hintaportaat ProAgrialla kirjanpidon hinnoittelussa on kolme porrasta. Mitä aikaisemmin tuot kuittisi tilitoimistolle, sitä enemmän säästät selvää rahaa ja säästyt loppu- ja alkuvuoden asiakasruuhkilta. Kun tuot kaikki alkuvuoden kuittisi mennessä sekä loppuvuoden kuitit mennessä, tositemaksu on 1,20. Toinen porras on Siihen mennessä kun tuot kaikki vuoden kuitit, tositeveloitus on 1,40. Kun tuot kuittisi jälkeen, tositeveloitus on 1,60. Tilinpäätöksen teko veloitetaan tuntiperusteisesti, hinta on 52 /h. Muistathan, että ProAgrian maatilajäsenenä saat tästäkin palvelusta 5 % alennuksen (max 25 ). Tilipalvelut Alajärvellä. Agrologi Sanna Höykinpuro palvelee maakunnan asiakkaita Tilipalveluiden Alajärven toimipisteessä Alajärven keskustassa (Kauppakatu 5). Tuo kuitit ajoissa ja säästä Alajärvellä toimisto Ei muuta kuin kuitit kasaan kansioon ja soitto tai käynti lähimmän kirjanpitoja tekevän neuvojan luona. ProAgria Etelä-Pohjanmaa tarjoaa tilitoimistopalveluja koko Etelä-Pohjanmaan alueelle. Toimiston palveluihin kuuluvat maatalous- ja yrityskirjanpidot, palkanlaskenta sekä ostoja myyntireskontra. Myös maatalouden muut paperityöt, kuten EU-tukihakemukset ja Wisut hoituvat kauttamme. Tilitoimistoasioissa palvelemme asiakkaita niin Seinäjoella Elinkeinotalossa kuin Alajärven toimipisteessämme. n TILIPALVELUT n ProAgria tilipalvelut, Alajärvi Sanna Höykinpuro puh n ProAgria tilipalvelut, Seinäjoki Satu Kallioniemi n Maakunnassa tilipalveluissa sinua palvelevat myös: Marjo Latva-Kyyny, Kaija Ala-Luukko, Janne Niemi, Seija Yli-Hukkala Välitilinpäätös: Epäilyttääkö tilasi taloudellinen tilanne? Mietitkö kummalla puolella vuotta jokin investointi kannattaa tehdä vai kannattaako koko investointia tehdäkään? Ratkaisun näihin kysymyksiin tuo välitilinpäätös. ASIAKASHYÖDYT n Menojen ja tulojen ajoittaminen oikealle puolelle vuotta n Tasausvarausten, menovarausten, jaksotettavien kotieläinten myyntitulojen ym. huomioon otto n Alv:n tilannekatsaus > onko tulossa saatavaa vai maksettavaa n Verotuksen suunnittelu > onko tulossa lisäveroa vai veronpalautusta n Tilinpäätösinvestointien suunnittelu hyvissä ajoin > poistot saa tehdä vain tilivuonna käyttöönotetusta koneesta n Hyvä muistaa myös maatalousverotuksessa: tavallisissa ostoissa sekä tuloissa ratkaisee maksuajankohta, ei tavaroiden toimituksen ajankohta Palvelu, jonka saat ProAgrian tilipalveluista. Välitilinpäätös kannattaa tehdä viimeistään syys-lokakuussa. Kirjanpitoon kirjataan kaikki siihen mennessä tilalle aiheutuneet menot ja tulot. Viljelijä saa selville sen hetkisen arvonlisäveron tilanteen, joka voi myös vaikuttaa osaltaan varsinkin investoivan tilan taloustilanteeseen ja tulevien investointien rahoituksen suunnitteluun. Tasausvarauksien ja menovarauksien purkamiset ja suorat tuloutukset voivat vaikuttaa verotukseen yllättävästi, jos ei muista niitä kolme vuotta sitten tehneensä. Poistoja voidaan myös välitilinpäätöksessä alustavasti suunnitella. Välitilinpäätöksen avulla pystyt siis jo hyvissä ajoin ennen vuoden vaihdetta miettimään ratkaisuja tilasi varsinaista tilinpäätöstä varten. Ota yhteyttä! n ON MAANÄYTTEIDEN AIKA Viljelijä! Onko viljavuustutkimuksesi kunnossa? Kysy tarjousta koneellisesta näytteenotosta. TARJOUKSET: Piiriagrologi Juha Mäkelä, itua

6 YRITYSPALVELUT Rekkakuskista mylläriksi. Markku Vitikainen on ylpeä kotitilaltaan startanneesta Keskisen Mylly tattariyrityksestään. ProAgria Etelä-Pohjanmaan yritysneuvoja on ollut mukana tukemassa yritystä sen matkan varrella. Sattumalta TATTARImylläriksi Aikoinaan Vitikaisen tilalla Vilppulassa hoidettiin lehmiä. Tänä päivänä meininki on toinen, sillä tilan isäntä Markku Vitikainen Aila vaimoineen ajautui runsas kymmenen vuotta sitten kuin sattuman kaupalla mylläreiksi. Nyt tila on Suomen ainoa kotimaista raaka-ainetta hyödyntävä tattarimylly. Vilppula Miia Lenkkeri Markku Vitikainen kättelee tulijaa esitellen samalla yrityksensä Keskisen myllyn rakenteilla olevaa tuotantorakennusta. Rakennukseen on jo siirretty pastakoneet, joilla saadaan valmistettua täysin gluteiinitonta ja luomumerkin ansaitsevaa pastaa kaupan keskusliikejakeluun, mutta kuinka ihmeessä entinen rekkakuski on nykyään tattarimylläri. Tilalla tehtiin vuonna 1990 sukupolvenvaihdos ja annoimme lehmät pois. Heinää kauppasimme aluksi hevostalleille. Sattuman kautta ryhdyimme pakkaamaan sitä pieniin eriin lemmikkieläinliikkeisiin myyntiin, Markku Vitikainen muistelee. Vuonna 1994 tattari oli meillä ensi kertaa kasvussa. Pakkasimme sitä myyntiin undulaateille tarkoitettuun siemenseokseen. Aluksi pakkasimme tattaria undulaateille. Kuin sattuman kautta tattari tuli tuolloin Vitikaisen tilalle jäädäkseen ja isäntä huomasi sen työllistävän itsensä lisäksi myös vaimon. Nyt tilalla kasvatetaan tattaria vain koeluontoisesti tilan pelloilla. Nyt tilan toiminnasta 95% on myllyssä kiinni. Ostamme vuosittain paikalliselta tattariosuuskunnalta noin 400 hehtaaria tattaria myllyn käyttöön. Keskusliikkeisiin olemme jo neljän vuoden ajan toimittaneet tattarituotteita, kuten jauhoja, hiutaleita, suurimoita ja talkkunaa unohtamatta pastatuotteita. Leivontataitoisille Kun Markku Vitikaiselta kysyy tyypillistä Keskisen myllyn tuotteiden kuluttajaa, vastaus tulee viipymättä. Tyypillinen ostaja on yli 50-vuotias leivontataitoinen naishenkilö. Koska suuri osa tuotteistamme on jauhoja, ostajan pitää olla leivontataitoinen ja intoinen. Keskisen myllyn tattarituotteet ovat tuttuja erityisesti niille perheille, joissa on vilja-allergisia tai keliaakikkoja. Markku onkin myllärin uransa Tattari on n vaatimaton kasvi, joka ei kaipaa lannoitusta n ronkeli maaperän suhteen n lämpimän hiekka- tai turvemaan kasvi n herkkä pakkaselle. Tattaria. Keskisen Myllyn tuotevalikoimaan kuuluvat niin tattarijauhot, -hiutaleet, - suurimot ja pastat. aikana huomannut, että yrittäjän pitää tuntea tuotteensa monesta eri näkökulmasta. Elintarvikelaki muutoksineen pitää muun muassa huolen siitä, että Myllyn väen pitää olla jatkuvasti ajan hermolla. Tästä syystä muun muassa tuotepakkauksia ei voi teettää kuin puolen vuoden tarpeeseen, pahimmassa tapauksessa kun saattaisi käydä niin että sadat pakkaukset joutaisivat kaatopaikalle virheellisten merkintöjen vuoksi. Byrokratia on yrittämisessä tolkuton, vahvistaa Markku ja toteaa sen olevan täyspäiväiselle yrittäjälle osa työtä. Tietoinen valinta Tattari on erikoistuote, joka tuli vahingossa Vitikaisen perheen elämään. Erikoistuminen tattarimylly-yrittäjäksi on ollut tietoinen vaihtoehto. Olisimmehan me voineet pysyä vain tattarin toimittajana, mutta halusimme jättää oman kädenjäljen tuotteeseen, Markku pohdiskelee. 6 ProAgria Etelä-Pohjanmaa

7 YRITYSPALVELUT TIUKKOJEN kysymysten äärellä Miia Lenkkeri Keskisen Myllyn tie nykyiseen asemaansa ei ole käynyt ilman tiukkoja pohdintoja. - Kun vuonna 2000 pohdimme uutta myllyinvestointia, kävimme pitkiäkin keskusteluja yritysneuvojan kanssa siitä, mitä ajatuksia meillä on myllyn suhteen, Markku Vitikainen muistelee. - Meiltä tiukattiin yksityiskohtaisia ajatuksia yrityksen tulevaisuudesta. Nyt vuosien jälkeen yrityksen kehittämiskäännekohdissa yritysneuvojan kanssa käydyllä debatilla on Markku Vitikaisen mielestä ollut positiivinen vaikutus yrityksen tulevaisuuteen. - On hyvä että olemme saaneet perustellen jutella yritysasiantuntijan kanssa ja pohtia, ovatko kaikki yksityiskohdat loppuun asti pohdittuja. Me lähdimme puhtaalta pöydältä yrittäjiksi, joten ilman suuria odotuksia isoilta pettymyksiltä on vältytty. Se toki on hämmästyttänyt, kuinka vaikeaa on ollut palkata sopiva henkilö mylläriksi meille töihin. Mylläriyrittäjänä Markku Vitikaisen on pitänyt myös opetella hallitsemaan markkinointia ja iso annos tuotetietoutta, joka oli entiselle rekkakuskille aluksi täysin uutta. Keskisen Mylly on ainoa suomalainen tattarimylly. Yritys työllistää Markku ja Aila Vitikaisen lisäksi yhden ulkopuolisen, välillisesti yrityksen työllistämisvaikutukset ovat kuitenkin suuremmat. n MAATALOUSALAN KOULUTUSTA Perustutkinto aikuisille työn ohessa monimuoto-opiskeluna. Maatalousoppilaitos PL 105, KAUHAJOKI Puh: (06) s-posti: mol@saiedu.fi Mylläri. Keskisen Myllyn Mylläri Erkka Lehmus ansaitulla kaffipaussilla. Me saamme olla ylpeitä siitä, että tattarituotteemme ovat täysin suomalaisia. Suomalaisuus on valttia tuotemyynnissä! Keskisen Myllyssä jauhetaan ja käsitellään pelkästään tattaria, myös puinti ja kuivatus tehdään välineillä, joilla ei käsitellä muuta viljaa. Tämä takaa sen että tuotteet ovat sataprosenttisesti gluteenittomia. n Kokeile tattarilastuja Keskisen myllyn tapaan 125 g voita 1,5 dl sokeria 1 dl rusinoita 1½ dl perunajauhoja 2 dl tattarihiutaleita 1 tl leivinjauhetta ½ dl kermaa Sekoita kuivat aineet ja lisää kerma. Nostele taikinasta nokareita pellille ja paista 200C vaaleanruskeiksi. Luotettavaa vilja-analyysipalvelua Suomen Viljavasta NIT-laitteella tehtävät laadunmääritykset ovat tällä hetkellä ohran, vehnän ja kauran kosteus, hehto-litrapaino ja valkuainen sekä rukiin kosteus ja hehtolitrapaino. Lisäksi ohrasta voidaan analysoida tärkkelys. Suomen Viljavalla on laboratorioissaan nykyaikaiset vilja-analysaattorit, jotka kuuluvat Elintarviketurvallisuusviraston Eviran ylläpitämään NIT-viljaverkkoon. Kysy analyysipalveluista Seinäjoen toimipisteestämme, puh Lisää palvelustamme ja hinnastot: itua

8 SÄILÖREHU Rehua. Säilörehun laatu vaikuttaa maidontuotannon kannattavuuteen. Säilörehu määrää väkirehuvalinnan Sari Perälä Maitotilaneuvoja Ruokinnansuunnittelun lähtökohtana on aina omien rehujen määrä ja laatu. Säilörehu on märehtijän tärkein rehu, joten on tärkeää tietää mitä se pitää sisällään. Säilörehun laadun vaihtelut aiheuttavat merkittäviä muutoksia maidontuotannon kannattavuuteen. Siitä riippuu pitkälti lehmän terveys, tuotos ja hedelmällisyys. Karjanhoitaja ratkaisee tarjotun rehun määrän ja olosuhteet vaikuttavat lehmien syöntiin. Vapaalla säilörehun syönnillä maksimoidaan lypsävän lehmän syöntikyky ja vältytään monilta ruokinnallisilta ongelmilta. Hyvän säilörehun etu menetetään, kun ei luoteta säilörehun tuotantovaikutukseen. Usein vanhasta tottumuksesta ruokitaan samalla tavalla säilörehusta riippumatta. Kilpailuta ja pyydä tarjouksia Säilörehun analyysitulosten perusteella voidaan suunnitella tarvittavat väkirehu täydennykset, tarvittaessa esimerkiksi koko sisäruokintakaudelle. Väkirehutäydennyksiä voidaan suunnitella useille eri rehuille. Rehukaupassa on monta toimijaa, joten kustannussäästöjä saadaan ostorehujen kilpailuttamisella. Kallein rehu ei aina ole se paras vaihtoehto. Halvemmalla rehulla voidaan saada parempi taloudellinen tulos. Rehukunto-nettipalvelun avulla voidaan verrata toteutuneita ostorehujen hintoja. Palvelu toimii netissä. Rehukunto tuo kaivattua läpinäkyvyyttä ostorehukauppaan. Sieltä on helppo tarkistaa miten oman väkirehun hinta sijoittuu muihin nähden. Maitotilaneuvojat laittavat toteutuneita hintatietoja rehuista nettiin, jotta hintatietoisuus lisääntyisi. Tilojen kannatta antaa tietoa omista väkirehuostoistaan, jotta saadaan kattavampaa hintaseurantaa. Kun itse antaa tietoa niin sitä on helpompi myös saada. Kysy hintaseurantaa omalta maitotilaneuvojaltasi tai käy katsomassa lokakuusta lähtien. n 000,00 000,00 Kuusiokunnissa kokemusta rehujen yhteisostoista Kuusiokuntien alueella ovat muutamat tuottajat tehneet rehujen yhteisostoja jo parin vuoden ajan. Ensimmäisenä vuonna kaikki rehualan toimijat eivät ottaneet yhteisosto mahdollisuutta vakavasti, joten kaikilta ei saatu tarjouksia. Seuraavana vuonna tarjoukset saatiin kaikilta pyydetyiltä. Tämä onkin luonnollista, kun ajattelee, että yhteisostossa rehujen määrät nousevat nopeasti. Kuka päästää esim kilon asiakkaat menemään? Kiinnostus yhteisostoon on kovassa kasvussa. Viljelijöiden on vedettävä yhtä köyttä, jotta voidaan saada koko ajan kohoavat kustannukset jotenkin aisoihin. Yhteisostolla tavoitellaan rehujen kilpailukykyistä hintaa markkinoilta. Rehun hinta ja laatusuhde ratkaisee. Yhteisosto vaatii myös tuottajien sitoutumisen tiettyyn firmaan sopimuskauden ajaksi. Mukana olevien tuottajien mielestä tilojen olisi enemmän puhuttava keskenään rehujen hinnoista. Rehukunto on toivottava palvelu, joka auttaa viljelijää selventämään rehukustannuksia. n 8 ProAgria Etelä-Pohjanmaa

9 TUTKI REHUT JA SÄÄSTÄ! Jokainen rehuerä on näytteen arvoinen Sari Vallinhovi Kotieläinagrologi Oikutteleva kesäsää jätti jälkensä alkavan sisäruokintakauden rehuihin. Viljanpuinnit alkavat olla jo loppusuoralla, mutta laatuvaihtelut voivat olla suuria. Sen vuoksi on tärkeää analysoida kaikki kotoiset rehut, myös viljat. Kevyen viljan täydentämiseen tarvitaan useimmiten kalliimpia puolitiivistetyyppisiä valkuaisrehuja, kun taas raskaamman viljan energiapitoisuus sallii pelkän rypsinkin käytön valkuaislähteenä. Jotta lehmät saisi lypsämään ja pysymään vielä kunnossakin, kannattaa ruokinta suunnitella asiantuntijan kanssa. Maitotilaneuvojilta saat puolueetonta apua rehutarpeen budjetointiin sekä rehuvalintoihin. Erinomaista satoa Hyvälaatuinen säilörehu on nautakarjan ruokinnan kulmakivi. Sääolosuhteille ei voi mitään, mutta siitä huolimatta osa pohjalaisista viljelijöistä on saanut laadultaan erinomaiset ja määrältäänkin kohtuulliset kevät- ja kesäsadot. Syyskuun puolelle jääneiden kakkossatojen rehuarvot jäävät väistämättä heikoiksi. Säilörehuanalyyseja tutkiessa on hyvä pysähtyä miettimään, kuinka näitä sääriskejä voisi omalla toiminnallaan pienentää. Esimerkiksi uusien nurmien perustaminen ilman suojaviljaa voisi olla monelle tilalle järkevä ratkaisu, sen sijaan että yritetään saada lohkolta puitavan suojaviljan ja tasalaatuisen nurmen oraan yhtä aikaa. Käytä rehukairaa Rehunäytteen ottoon voi käyttää rehukairaa, jolloin voi helposti tutkia kaikki rehuerät kerralla. Kairan saa lainattua maitotilaneuvojilta, tai voi pyytää neuvojaa arvioimaan sadot ja samalla ottaa näytteetkin. Kannattaa muistaa ottaa myös kivennäisanalyysi, jonka hinta ei ole suuri saatavaan hyötyyn nähden. Paalirehuista näytteet otetaan eri lohkoilta, koska vaihtelu voi olla suurta. Mikäli rehukairaa ei haluta käyttää, suurista siiloista otetaan näytteitä rehurintauksen edetessä tarpeen mukaan. Maitotilaneuvoja auttaa tulkitsemaan rehuanalyysit. Tulevina satovuosina suosittelen lämpimästi raaka-ainenäytteiden ottoa, jonka perusteella voi suunnitella seuraavan talven rehustuksen ja varmistaa erän syötön alkaessa säilörehuanalyysilla säilönnällinen laatu. sa halvemmin hoidettua. Maitotilaneuvonnan asiakkaiden analyysitiedot siirtyvät ProAgriaMaito-palveluiden Rehulatoon, mistä oma neuvoja voi tiedot poimia esimerkiksi apereseptin päivitykseen. Tutkitaan siis syötettävät rehut ja säästetään ruokintakustannuksissa. Samalla hyödynnetään maidosta saatava hinta niin hyvin kuin pystytään! n Käytä harkintaa Katse sisäruokintakaudelle. Mitähän märehtisi tulevana talvena? Säilörehujen syöttöjärjestys on pitkän harkinnan paikka, mikäli rehut vaihtelevat suuresti. Nyrkkisääntönä voisi sanoa, että kuiva ja rehuarvoltaan paras rehu syötetään silloin, kun maitoakin oletetaan tulevan eniten. Tällöin väkirehutäydennys saadaan suhtees- itua

10 EMOLEHMÄT Emolehmätuotanto on nyt POP! Päivi Paulasaari Kotieläinagrologi Emolehmien määrän kasvuvauhti jatkuu tasaisena. Määrä on lisääntynyt vuodessa 4942 yksilöä niin. Toukokuussa oli maassamme , kun vuotta aiemmin lukumäärä oli yksilöä. Emolehmätuotannolla on Suomessa hyvät edellytykset laajentua. Naudanlihantuotanto on pudonnut maassamme alle kulutuksen, eikä teuraspainojen nostolla ole pystytty korvaamaan sitä vähennystä, joka on tapahtunut maitotiloilta naudanlihantuotantoon saatavien vasikoiden määrässä. Emolehmiin perustuvan tuotannon lisääminen on tarpeen, jotta naudanlihan omavaraisuus voitaisiin turvata. Tuotantomuodon vahva luonnonmukaisuus on turvallista ja puhdasta, kotimaista lihaa haluavien kuluttajien mieleen. Hyvä vaihtoehto Mikäli maidontuotanto ei tulevaisuudessa ole tilalle sopiva vaihtoehto, kannattaa tilan tutustua emolehmätuotantoon, joka on tuotantomuotona erittäin haasteellinen. Tär- Emolehmiä. Joukko emolehmistä kiinnostuneita tiloja vieraili heinäkuussa eteläpohjalaisilla emolehmätiloilla. Kuvassa Jahkolan tilan herefordit laitumella. keimpiä asioita emolehmätuotantoa suunniteltaessa on, että yrittäjillä on aito kiinnostus eläinten hoitoon ja käsittelyyn. Tuotantokauden tärkein vaihe on poikimakausi, jolloin ympärivuorokautinen valvonta ja eläinten hyvä hoito on välttämättömiä. Jokaiselta emolta saatava ja vieroitettava elävä vasikka on emolehmätuotannon perusta. Ei harrastelua Emolehmätuotannolla on jossain määrin ollut harrastelun maine. Emolehmätuotanto vaatii kuitenkin erikoistumista kuten muutkin tuotantomuodot. Riittävän suuri karja, laadukas eläinaines ja tavoitteellinen ruokinta ja hoito auttavat pääsemään hyvään taloudelliseen tulokseen. Koko Suomen alueelle on perustettu erilaisia hankkeita auttamaan uusia tuottajia alkuun. Näistä yhtenä esimerkkinä on ProAgria Etelä-Pohjanmaan SikaNautakoulutushanke, jonka nimissä järjestämme tuottajille maakunnallisia koulutuspäiviä sekä pienryhmä- ja tilakoulusta sekä opintomatkoja ja tilavierailuja. Jos emolehmäasia kiinnostaa, ota yhteyttä, Päivi Paulasaari n Karjanlannan arvoravinteet talteen Sari Vallinhovi Kotieläinagrologi Maatalouden tuotantokustannusten noustua on karjanlanta noussut takaisin arvoonsa. Kyse ei ole enää ylijäämätuotteesta, mitä dumpataan peltolohkoille niin paljon kuin ympäristötuen rajat sallivat. Päinvastoin, nyt kannattaa ottaa lanta-analyysit hyötykäyttöön. Siis tehdä viljelysuunnitelmat niihin perustuen ja unohtaa taulukkoarvot. Moni viljelijä on turhaan pelännyt fosforintasauksia. Niissä vain siirretään ylijäämää seuraaville vuosille, ja huolehditaan, että viimeisenä vuotena ei enää ole ylijäämiä. Mikäli tasaukset tuntuvat vaikeilta, kannattaa kysyä viljelyssuun- Ravinteet talteen. Mullattavakin karjanlanta voidaan levittää tarkasti, kuvassa laihialainen urakoitsija Petri Peltola on keväällä hyvissä ajoin liikkeellä. nittelua ProAgrian kasvi- ja kotieläinpuolen neuvojilta. Keväällä vai myös kesällä? Karjanlanta pyritään levittämään keväällä ja samalla aina kun mahdollista nurmen perustamisen yhteydessä. Koska lannan typpi vapautuu kasvien käyttöön hitaasti, keväällä levitetty lanta vaikuttaa nurmella vielä toiseen satoon. Ravinteiden irtoamista kasvien hyväksi parantaa se, että pelto on kalkittu ja hyvissä ojissa. Silloin juuret kasvavat pitkälle ja ravinteet ovat liukoisia. Lannan kesälevitys voi kasvattaa odelmaa syyskesälläkin eli tulee tarve kolmannen sadon korjuulle. Se ei välttämättä näillä leveysasteilla ole mielekästä. Jos rehua tarvitaan, on se ravinteiden hyötykäytön kannalta tehokasta. Lantaa myös larvamaille Syksyllä levitetystä lietetypestä suuri osa jää matkan varrelle. Viime keväänä tehdyt liukoisen typen mittaustulokset kertovat karua kieltänsä: ammoniumtypet olivat suurimmassa osassa näytteistä nollassa. Olkisen kuivalannan syyslevitys kynnöksen alle kuitenkin puoltaa paikkaansa, jotta olkimassa ehtisi hajota maassa. Huolimatta polttoainekustannusten kovasta noususta karjanlantaa kannattaisi ajaa myös kaukaisemmille lohkoille. Naapuriyhteistyöllä on monin paikoin saatu kustannuksia hallintaan, käytetään sitä lantaa, minkä varastot ovat likempänä. Sikatila voi välillä vaihtaa naudan lietteeseen ja päinvastoin. Tärkeää on muistaa nitraattidirektiivin määräykset levitysajankohtien ja määrien suhteen. Viljelysuunnitteluohjelmat laskevat karjanlannan kokonaistypenmäärät, etteivät 170 kg:n hehtaariannokset tule ylitetyksi. Jutussa asiantuntija on käytetty myös vs. lehtori Heikki Koskimiestä, SeAMK. n 10 ProAgria Etelä-Pohjanmaa

11 WEBWISU Juha Kangas on tyytyväinen WebWisu-asiakas. Verkkopohjaista viljelysuunnitelmaohjelmaa voit käyttää missä ja milloin tahansa. Viljelysuunnitelma kätevästi verkossa Lapualaisella Ylinevalan tilalla viljelysuunnitelmat tehdään modernilla tavalla. Jo vuoden ajan tilalla on ollut käytössä verkkopohjainen WebWisuohjelma. Ohjelmaa on tarpeeksi helppo käyttää. Tunnuksilla viljelysuunnitelmaa pääsee lukemaan koneelta kuin koneelta, Juha Kangas kertoo. Neuvoja teki meille ennen perinteiseen tapaan viljelysuunnitelman. Edelleenkin neuvoja on tukena suunnitelman teossa. Nyt vain voimme itse täyttää tietoja milloin ja missä tahansa. Kun suunnitelma on loppusuoralla, neuvoja käy vielä tarkastaen lävitse numerot. Verkkopohjainen suunnitteluohjelma pitää huolen myös siitä, ettei Ylinevalan tilalla pidä pelätä viljelysuunnitelman tietojan katoamista. WebWisun palvelin ottaa automaattisesti suunnitelman tiedoista varmuuskopiot. Tilatessasi WebWisun mennessä, saat 15 % hankintahinnasta (99, alv 0 %). Ostaessasi WebWisun lisäksi viljelysuunnittelupalvelun, saat 30 % WebWisun hankintahinnasta pois. Lisätietoja saat omalta neuvojaltasi tai osoitteesta Jos sinulla on ennestään PC- Wisu, voit sopia siirtymisestä WebWisuun suoraan ProAgria Etelä-Pohjanmaa viljelysuunnitteluneuvojasi kanssa. n WebWisu n On aina ajan tasalla. Voit tehdä sillä joustavaa ja tehokasta lohkokirjanpitoa sekä viljelysuunnittelua ajasta ja paikasta riippumatta. n Käytössäsi on aina uusin ohjelmaversio, eikä sinun tarvitse itse huolehtia ohjelmapäivityksistä. n WebWisu-palvelin huolehtii automaattisesti myös varmuuskopioinnista. n Lisäksi WebWisulla täytät ja tulostat allekirjoitusvalmiit tukihakulomakkeet. n Käyttöön tarvitset vain internet-yhteyden ja selaimen. Nyt pelto puhuu: Hyvin hoidettu maa tuottaa huippusatoa. Kalkitse säännöllisesti Ruukin maanparannusaineilla, niin tehostat lannoitusta ja saat pellon kaikki ravinteet käyttöön. Maanparannusaineiden kalsium-arvo on jopa korkeampi kuin perinteisellä kalkilla ja tehdashintakin on edullisempi. Ruukin maanparannusaineet löydät lähimmältä maatalouskauppiaaltasi sekä alan erikoisliikkeistä. Lisätietoja NOP EASTI JA LUOTETTAVASTI! POSTITUS 5,50 (+ alv 22%) Sopimuspalvelumme osoitekortilla tai asiakaspalautuksena VILJAVUUS- TUTKIMUKSET WWW-SIVUILTAMME: Tutkimuslomakkeiden täyttö ja lähettäminen Tutkimustulokset tulostuspalvelustamme Uudistetusta karttatulosteesta entistä enemmän tietoa pellon ravinnetilasta ja kehittymisestä Huom! UUSI OSOITTEEMME L A B O R A T O R I O Sammonkatu 8, OULU P. (08) , F. (08) MTK:N JÄSENALENNUKSET Maatalouden tutkimukset - 4 % Hivenravinnepaketit (maa) - 8 % Metsän neulasanalyysit - 8 % itua

12 Suunnitelmissa uu LÄMPÖKESKUS Minna Peltola Rakennusinsinööri Kun ollaan valitsemassa lämmitysjärjestelmää maatilalle tai muulle vastaavan kokoiselle kiinteistölle, lämmitysjärjestelmän valintaan vaikuttavia tekijöitä on useita. Maatilojen investointituki maatilojen lämpökeskuksien osalta jatkunee näillä näkymin lokakuusta 2008 lähtien muiden maatalouden tuotantorakennusinvestointien tukihaun yhteydessä, joista tukitasot ja tarkemmat ehdot määräytyvät myöhemmin. Nyt on kuitenkin aika harkita, millä oma tila jatkossa lämpeää. Merkittävin tekijä lämmitysjärjestelmän valinnassa on investoinnin kannattavuus eli lämmityksessä saatavat säästöt. Lisäksi uudella lämmitysjärjestelmällä voi säästää aikaa lämmityksen järjestämisen huolettomuudella sekä tehostaa olemassa olevan konekaluston käyttöä. Lähes poikkeuksetta kannattavin vaihtoehto maatiloilla on siirtyä käyttämään biopolttoainetta. Tällöin poltinjärjestelmäksi kannattaa valita stokeripoltin, jolla voi polttaa useita eri polttoaineita kuten esimerkiksi haketta, palaturvetta, pellettiä ja viljan lajittelujätteitä. Kun mahdollisuuksia on monia, voi valita kulloinkin edullisimman saatavilla olevan polttoaineen. Suunnittele hyvin Osaava ja ammattitaitoinen lämpökeskussuunnittelija pystyy yhdessä lämpökeskusinvestointia aikovan kanssa päätymään kokonaistaloudellisiin ja maatilan tarpeita vastaaviin suunnitelmiin. Kattilan ja varastosiilojen koko määräytyvät rakentajan vaatimusten ja tilakohtaisten tarpeiden sekä mahdollisuuksien mukaan. Varteenotettava vaihtoehto uuden lämpökeskuksen rakentamiselle on tilakeskuksissa jo olemassa olevat tilat tai rakennukset (esimerkiksi entiset rehu- ja viljasiilot). Nämä tilat ja rakennukset ovat teknisesti tai joustavasti saatava sovellettua lämpökeskuskäyttöön. Usein lämpökeskusten tilantarve kasvaa niin merkittävästi, että vanhojen tilojen hyödyntäminen on taloudellisesti ja teknisesti kannattamatonta. Suunnittelun alkuvaiheessa kannattaa olla yhteyksissä myös paikalliseen palotarkastajaan. Tällöin tiedostetaan paikalliset paloviranomaissäädökset jo ennen varsinaisia suunnitelmia kustannuksia säästäen. Lisäksi tutustumalla jo toiminnassa oleviin lämpökeskuksiin investointia harkitseva saa tärkeää tietoa erilaisten ratkaisujen ja polttoaineiden toimivuudesta käytännössä. n Mitä on hake, pilke, pelletti briketti? HAKE on yleisnimitys koneellisesti haketetulle puulle. Hake mahdollistaa automatisoinnin lämpökeskuksissa. Metsähake on hakemassan järeämpää versiota, jota voidaan tehdä karsimattomasta kokopuusta, karsituista rangoista tai latvusmassoista järeämmällä haketuskalustolla. Metsähaketta käytetään suurimpien lämpökeskuslaitosten biopolttoaineena. Tärkeimmät hakkeen ominaisuudet ovat sen korkea lämpöarvo ja alhainen kosteus. Haketta poltetaan ruuvisyöttölaitteella eli stokerilla, joka kuljettaa hakkeen polttoainesäiliöstä polttimeen. Hakelämmityskattila on erityisesti stokerikäyttöön suunniteltu. Siinä on suuri vesitila ja se soveltuu hyvin suoraan lämmitykseen. Kohteissa, joissa lämmintä käyttövettä kuluu paljon (esim. suuret lypsykarjatilat) voidaan kattilan rinnalle tarvita lämminvesivaraaja. PILKE tutummin klapi tai halko on pienemmissä lämmitysjärjestelmissä poltettavaa cm:n mittaista halkaistua tai aisattua polttopuuta. Pilkkeellä lämmitettävissä järjestelmissä on aina lämminvesivaraaja, jonka kautta lämmitetty vesi kiertää esim. pattereissa ja järjestelmän käyttövetenä. Pientalojen lämmityksessä pilkelämmitys on varsin vähätöinen ja taloudellinen ratkaisu, kun laitevalinnat ja mitoitus ovat oikeat. Tavoitteena lämmityksessä on, että pienellä pakkasella riittää yhden pesällisen polttaminen, joka toinen päivä. Tämä joustavuus vastaa likimain ruuvisyöttöisen stokeripolttimen (jossa on 500 l:n siilo) käyttömukavuutta. Pellettiä takkaankin. Kauhavalaisen Arvo Passin kotona takka lämpenee pelletillä. PELLETTI on läpimitaltaan 0,6-1,4 cm ja pituudeltaan 2-3 cm sylinterin muotoon kovaksi puristettua puumassaa. Energiamäärältään kuutio pellettejä vastaa noin litraa kevyttä polttoöljyä. Pellettilämmityksen sydämen muodostavat pellettipoltin ja siihen kytketty kattila. Pelletin poltto soveltuu yleensä pienempiin lämmityskohteisiin ja tavallisimmin pientalon lämmitysjärjestelmäksi, mutta pellettiä voidaan käyttää polttoaineena myös maatilan hakelämpökeskuksissa. Tavallisesti pelletin syötössä varastosta polttimelle käytetään ruuvisyöttölaitetta tai spiraalikuljetinta. Lämminvesivaraaja tehostaa käyntiaikoja ja parantaa laitteiston käyttöastetta. Lämmönjako tapahtuu vesikiertoisesti joko patterien tai lattialämmityksen avulla. Uudiskohteiden lisäksi pellettilämmityksen voi mainiosti asentaa vanhaan vesikiertoiseen lämmönjakojärjestelmään. BRIKETIT ovat pellettiä suurempia, läpimitaltaan 6-7 cm ja cm:n pituisia puupuristeita. Brikettilämmitys on ympäristötietoisen valinta fossiilisten polttoaineiden tai sähkölämmityksen sijaan tai sen rinnalle. Puuraaka-aineen jatkojaloste on laskettavissa uusiutuvaksi energiaksi, jonka käytöstä ei aiheudu ylimääräisiä hiilidioksidipäästöjä. PALATURVE on halkaisijaltaan mm ja pituudeltaan 5-20 cm. Poltettavan palaturpeen kosteus on yleensä keskimäärin prosentin luokkaa ja se sisältää energiaa keskimäärin 3,4 MWh/t eli noin 12,2 MJ/kg. Palaturve on tasalaatuista polttoainetta, joka soveltuu käytettäväksi voimalaitoksissa, lämpölaitoksissa ja kiinteistöluokan kattiloissa. Lisäksi sitä käytetään maatiloilla, kasvihuoneissa ja omakotitaloissa lämmityspolttoaineena. Palaturve on yleisesti käytetyistä polttoaineista hitaimmin uudistuva. Se on hinnaltaan edullisinta ja sopii suurehkojen biolämpölaitosten polttoaineeksi. n 12 ProAgria Etelä-Pohjanmaa

13 KOTIMAISTA ENERGIAA si lämpökeskus? HAKESIILOT JA SYÖTTÖJÄRJESTELMÄT 1. Pienet syöttösäiliöt Säiliötilavuus l, teho kw. Pienet syöttösäiliöt sijoitetaan kattilahuoneeseen (max. 0,5 m 3 ) tai syöttöhuoneeseen (0,5-2 m 3 ) joka on erotettu pölyn leviämistä estävällä seinällä. Pienten säiliöiden täyttö saavilla tai kottikärryillä tms. Säiliöllinen polttoainetta riittää 1-4 vuorokaudeksi. Hake siirtyy ruuville yleensä lautaspurkaimen avulla. 2. Etukuormaintäyttöiset syöttösäiliöt Säiliötilavuus 4-15 m 3, teho kw sijoitetaan erilliseen syöttöhuoneeseen tai ulos. Täytetään etukuormaimella kerran viikossa. Siilossa on joko lautas-, jousi-, kola- tai tankopurkain. 3. Hakesiilo- ja tankopurkainjärjestelmät Tehoalue kw. Haketus tapahtuu suoraan hakesiiloon tai hakevarastoon jousi- tai tankopurkaimen päälle. Hakesiilon tilavuus m 3. Täyttöväli vaihtelee kokoluokan mukaan. 4. Kattilahuone Hakelämmityskattila, joka on teholtaan yli 30 kw, sijoitetaan erilleen ja osastoituun kattilahuoneeseen. Kattilahuoneen tulee olla rakennettu palamattomasta materiaalista ja sen rakenteen on kestettävä paloa vähintään 60 minuuttia. Tällaiseen tilaan viitataan luokituksella EI60. Lisäksi kattilahuoneen korvausilmakanavan tulee olla vähintään 1,5-kertainen savuhormin poikkipinta-alaan verrattuna. Uudet lämpökeskukset suositellaan rakennettavaksi erilleen tuotantorakennuksista. Etäisyys lähimpään rakennukseen tulee olla vähintään 8 metriä. Sijoituksessa tulee huomioida myös hakesiilo ja miten se täytetään sekä kulkureitti siilolle. Maaja metsätalousministeriö on antanut asetuksen tuettavaa rakentamista koskevista paloteknisistä vaatimuksista (25/04). Kiinteää polttoainetta käyttävää lämpökeskusta tai konekorjaamotilaa ei saa rakentaa kotieläinrakennuksen yhteyteen, jos muodostuvan rakennuskokonaisuuden pinta-ala on yli m Syöttöhuone ja hakesyöttimet Kun kattilahuoneeseen liittyy syöttöhuone tai tuhkahuone, katsotaan niiden kuuluvan kattilahuoneen palo-osastoon. Kun palamaton syöttösiilo on tilavuudeltaan enintään 2 m 3, erotetaan kattilahuoneesta vähintään pölyn leviämistä estävällä seinällä. Kattilahuoneeseen sijoitettuun palamattomaan hakesiiloon voidaan laittaa haketta korkeintaan 500 litraa. Erillisiin lämpökeskuksiin rakennetut, etukuormaimella tai kippaamalla täytettävät hakesiilot ovat yleensä palo-osastoitu luokituksella EI30, jolloin tilan palonkestävyys tulee olla vähintään 30 minuuttia. Hakkeen syöttöruuvit tulee varustaa sammuttimin valmistajan ohjeiden mukaisesti. Takatulen estämiseksi isompiin hakelämpökeskuksiin hake siirretään usein kahdella syöttöruuvilla, sulkusyöttimen tai ilmahypyn kautta. n Kotimaista energiaa viljankuivuriin Kotimaista energiaa. ProAgria Etelä-Pohjanmaan piiriagrologi Juha Mäkelä esitteli avointen ovien päivässä kauhajokisen Risto Piiparin 300 kw:n kuivuria, joka toimii hakkeella ja esipuhdistimesta tulevalla jätteellä. Jari Luokkakallio Erikoiskasviagrologi Elokuun lopulla kahdellatoista pohjalaisella viljankuivurilla järjestettiin avoimet ovet. Päivän aikana yli kolmesataa viljelijää tutustui erilaisiin ratkaisuihin, joilla voidaan oleellisesti alentaa viljan kuivauskustannuksia. Päivän järjestelyistä vastasivat Metsäkeskus ja Seinäjoen ammattikorkeakoulu yhteistyössä ProAgria Etelä- Pohjanmaa, Thermopolis Oy, Rannikon metsäkeskus ja Hannu Liukkonen sekä alan yritykset. Viljakuivureilla oli käytössään kolme erilaista menetelmää kotimaisen energian käyttämiseen: 1. Vesikiertoisessa järjestelmässä lämmönlähteenä käytetään tilan omaa lämpökeskusta josta lämpö johdetaan kanaalia pitkin kuivurin imuilmaa lämmittävälle radiaattorille. Ratkaisu soveltuu tiloille, joilla on käytössään riittävän iso lämmityskattila suhteessa kuivurin tehontarpeeseen. Ratkaisussa käytetään myös polttoöljyä kuivausilman lämmittämiseen mutta suutin kokoa voidaan pienentää radiaattorin tehosta riippuen. 2. Öljykattila korvataan kiinteänpolttoaineen kattilalla ja polttimella. Vaihtoehtoa kannattaa harkita mikäli nykyinen öljykattila on uusimisiässä. 3. Kaukolämpö erkkoon liittyminen on paikallaan silloin kun kuivuri sijaitsee lähellä nykyistä lämpöverkkoa tai uusi kuivuri voidaan rakentaa lämpöverkon läheisyyteen. Jokaisella kuivurilla on kotimaisen energian käyttäminen ratkaistava erikseen. Lähtökohtana kuitenkin voi pitää sitä, että polttoainekustannus hakkeella on vain 1/5 öljyn hinnasta. Parhaassa tapauksessa kotimaiseen energian käyttöön tehdyt investoinnit tulee maksuun yhdessä vuodessa. n itua

14 RAKENNUSSUUNNITTELU Takana kahden vuoden palkitseva urakka Tarina. Tälläkin keittiön seinällä on oma tarinansa. Tapetti on muisto opiskelutoverista, jonka kanssa Petra kävi vaihtokauppaa saadakseen kotiinsa yksilöllisen tapetin. Jalasjärvi Miia Lenkkeri Vau! Kun astuu Petra ja Heikki Koiviston peruskorjattuun kotiin Luopajärvellä, päässä lyö tyhjää. Tämäkö muka on se sama tyypillinen 1980-luvulla rakennettu talo, jonne lähdin tekemään juttua peruskorjauksesta. Muutos entiseen on Koivistojen talossa niin suuri, että silmiä on pakko hieraista. Kahden vuoden ajan talossa on paukuteltu vasaraa, siirretty seiniä, maalattu, laatoitettu, hiottu ja paklattu. Lopputulos tyydyttää sekä peruskorjauksen suunnittelijaa Markku Suomelaa että isäntäväkeä itseään, vaikka peruskorjauslaskelmien hinta alussa kauhistuttikin. Hyvät suunnitelmat vaativat aina myös hyvän toteutuksen. Oman työn osuus peruskorjauksesta on ollut suuri. Suurin kiitos kuuluu luottokirvesmiehelle, jonka jälkiä ei ole pitänyt paikkailla. Ammattilaisena hän on vaatinut meiltäkin hyvää jälkeä, kuten remonttitavaraltakin, Petra ja Heikki Koivisto kertovat. Korjauksessa kallein osuus alkoi kun päästiin sisätiloihin. Listat maksavat, sähköjutut ja putket ovat kalliita. Luopajärven asukkaiden ilona on Lautamäen sekatavarakauppa, joka on helpottanut peruskorjausta. Perustarvikkeet on tilattu Lautamäestä. Trukilla isompia tavaroita on tuotu sieltä suoraan kotiovelle, Petra naurahtaa ja toteaa rakentamisen olleen todellista lähirakentamista. Traktorilla on sitten lähdetty hakemaan muualta sitä tavaraa, jota ei Luopajärvelta ole saatu. Kakkoskerros Alkuperäinen talo oli valmistunut 1980-luvun alussa. Se oli rakennettu yhteen tasoon. Peruskorjauksen jälkeen Koivistojen olohuoneen nurkassa komeilee kaunis porrasrivistö yläkertaan, jonne menevä aukko puhkaistiin auki viime pääsiäisenä. Muistona vanhasta savupiipusta on yläkerrassa näkyviin jätetty tiiliseinän pätkä, josta tarkkaan katsomalla erottaa ajan patinoimat vanhat piipputiilet. Yläkerran oleskelutilaan on jo rakennusvaiheessa jätetty paikat kotiteatterijärjestelmälle, jonka ansiosta videotykin, vahvistimen ja kaiuttimien johdot eivät ole silmien ulottumattomissa, vaan laitteet saadaan sulavasti istumaan huoneeseen. Luksusta yläkerrassa on myös se, että sekä Petralla että Heikillä on siellä makuuhuoneen ympärillä omat tilavat vaatehuoneensa, joissa näkyy Petran kädenjälki. Yläkerrassa olen tehnyt kaikki pintatyöt pohjamaalauksesta alkaen itse, se on ollut melkoinen työ. Tapetoimaankin olen yläkerrassa opetellut, vaikka isä on ollut muuten siinä hommassa apuna, Petra kertoo ja esittelee tapettivuotien rivistöä, joita ei aloittelijan tapetoimiksi uskoisi. Työvaatteita Isäntäpari nimeää remontin parhaaksi oivallukseksi työvaatehuoneen. Kärsimme molemmat allergiasta ja Petra jopa astmasta, sen vuoksi panostimme erityiseen työvaatehuoneeseen, Heikki kertoo esitellen huoneen järkeviä ratkaisuja. Yläkerta. Alkuperäinen talo oli vain yhdessä tasossa. Nyt peruskorjatussa talossa kerroksia on kaksi. Vihreästä valkoista. Kun 1980-luvulla rakennetussa talossa leikittelivät mäntypinnat ja vihreät värit, nyt peruskorjatussa talossa tunnelma on harkitun vaaleaa. 14 ProAgria Etelä-Pohjanmaa

15 RAKENNUSSUUNNITTELU Muodonmuutos. Pienessä kuvassa on tyypillinen 1980-luvun talo. Uskotko sen olevan sama, joka isossa kuvassa seisoo peruskorjauksen jälkeen Petra ja Heikki Koiviston sekä Murre koiran takana. Päällysvaatteet jätämme navettaan, muut tuodaan tänne. Täältä eläinpöly ei karkaa muualle ja vaatteiden kuivatus ja jalkineiden pesu onnistuvat samassa tilassa. Työvaatehuoneeseen on käynti suoraan talon terassilta, jolloin asuintiloihin ei tarvitse työvaatteissa astua. Remontissa talon sauna- ja suihkutilat siirtyivät pykälän verran eteenpäin antaen uudelle työvaatehuoneelle vanhat paikkansa. Tuttu suunnittelija Peruskorjauksen Koivistoille suunnitteli heille ennestään tuttu rakennussuunnittelija Markku Suomela, jonka käsialaa on myös tilan mullinavetta ja lämpökeskus. Ensi kesänä talon sisäremontti on varmasti jo valmis. Silloin Koivistoilla siirrytään kohentamaan talon pihamaata. Talveksi sisällä kuitenkin riittää vielä puuhaa, sillä työhuoneet ja kodinhoitohuone, joka on ainoa alkuperäiskunnossa oleva tila, odottavat remontoijiaan. Säröjä Lähes valmiissa Koivistojen kodissa huonekalut ovat jo löytäneet paikkansa. Vaikka remontin jälki ja ratkaisut ovat moderneja, kotia ei ole modernisoitu liikaa. Vanhat tilalla ja suvussa pitkään käytössä olleet kalusteet ovat löytäneet uusitusta kodista luonnollisesti oman paikkansa. Kuvataiteilijana Petra on rohkeasti yhdistellyt uutta ja vanhaa. Hän pitää siitä, että kodissa on säröjä. Kontrastit uuden ja vanhan ajan välillä luovat tilaan oman tunnelmansa. Suunnittelijan kommentit Suunnittelukohde oli erittäin haasteellinen. Suunnitelmien tekeminen oli toisaalta helppoa toisaalta vaikeaa. Helpoksi suunnittelun teki se että isäntäpari tiesi mitä he halusivat ja olivat piirtäneet paperille alustavasti ajatuksensa. Vaikeampaa oli saada toteutuskelpoiseksi yksikerroksisen talon muuttaminen kaksikerroksiseksi mansardikattoiseksi. Kattokehien suunnittelu ja sovittaminen vanhan rakennuksen päälle vaatii vähä pään raapimista, mutta onneksi maakunnasta löytyi ristikkofirma joka valmisti kattokehät. Peruskorjaus- ja laajennussuunnitelmat on tehnyt Markku Suomela RI, ProAgria Etelä-Pohjanmaan rakennustoimistosta Vanha kruunaa. Vanhat huonekalut pääsevät oikeuksiinsa modernissa ympäristössä. Kuva on otettu huoneesta, jossa osa on vanhaa terassia, osa täysin uutta tilaa. itua

16 KASVINTUOTANTO Viljaa. Viljely on alueella yhä enemmän ammattilaisten työtä. Yleisiä ovat sadot, joista viljaa saadaan kiloa/hehtaarilta. Kylmä kesä kasvatti viljan Jouko Uola Agronomi Kesän 2008 korjatun viljasadon määrä ja laatu on ollut huomattavalla osalla eteläpohjalaistiloja hyvä. Heikkojakin lohkoja on toki ollut, ja esimerkiksi myöhäiset kaura- ja vehnälajikkeet ovat kärsineet märkyydestä ja kylmyydestä. Ohran hehtolitrapainot ovat kauppaan tulleessa viljassa olleet keskimäärin kiloa, kaurassa keskimäärin kiloa. Tähän mennessä hehtolitrapainot ovat olleet hyviä, noin kaksi kiloa pitkänajan keskiarvoja parempia. Valkuaisen määrä sen sijaan jää alhaiseksi. Se on ollut noin yhden prosenttiyksikön alempi kuin keskimäärin viime vuosina. Päättynyt kesä oli sateinen ja kylmä. Lämpösummalla mitattuna syyskuun puolivälissä oltiin noin kolme viikkoa jäljessä 2000-luvun vuosien keskiarvosta. Onneksi syyskuulle osui pitkä poutajakso, jonka aikana satoa päästiin korjaamaan. Tätä kirjoitettaessa ohrasta on puitu 60%, kaurasta kolmannes ja vehnästä neljäsosa. Hyviä säitä tarvitaan sillä korjattavaa jää vielä pitkälle syksyyn. Tonnin sadonlisäys Kasvinsuojelutoimet olivat tärkeitä sateisena kesänä. Kesän taudeista mainittakoon ohran verkkolaikku, rengaslaikku ja paikoin paha fusariumsaastunta. Vehnää vaivasivat septoria, tyvitaudit sekä fusarium. Kauralla oli lehtilaikkua. Rypsia vaivasi pahkahome ellei tautiruiskutusta oltu tehty. Tänä vuonna tautiruiskutuksilla saavutettiin käytännön tiloilla esimerkiksi ohralla kg/ha sadonlisäyksiä. Myös jaettua käyttöä toteutettiin torjunnoissa, mutta lippulehtivaiheessa annettu yksi tautitorjuntakin tuotti hyviä tuloksia. Fusariumongelmalle eivät edellä mainitut tautitorjunnat tehoa, pahimmilla lohkoilla sadonmenetykset olivatkin satoja kiloja. Mangaanin puutetta Sateisena kesänä tapahtui myös lakoontumista. Multavat lohkot, joilla oli käytetty karjanlantaa runsaasti tai korrensääteitä ei käytetty riittävästi, erottautuivat lakoutumisen johdosta jo varhain. Kesä osoitti kasvinsuojelun suunnittelun tärkeyden olevan täyttä totta. Rypsi korjataan myöhään. Kylmänä kesänä erityisesti korkean ph:n omaavissa maissa kärsittiin mangaanin puutteesta. Mangaanikelattia jouduttiin antamaan sekä rikkakasvitorjuntojen että tautitorjuntojen yhteydessä. Tulokset olivat erittäin hyviä ja ongelmalohkoilla saatiin satojen kilojen sadonlisäyksiä hehtaarilta. Rypsin korjuu näyttää jäävän hyvin myöhäiseksi, koska kasvustot ovat vihreitä. Ongelmasta johtuen äskettäin on myönnetty lupa käyttää kasvustoihin Reglonea, joka lopettaa kasvun. Noin viikon päästä käsittelyn jälkeen kasvusto on puitavissa. Siementen lehtivihreäpitoisuus jää sille tasolle, mikä se on käsittelyn yhteydessä. Käsittelyn ja puintien kanssa ei kannata hätäillä. Säilörehu pitää analysoida KALKKI PARAS LÄÄKE Säilörehun sato oli keskimäärin hyvä, mutta laatu oli monin paikoin heikko. Sateet haittasivat sekä ensimmäisen että varsinkin toisen sadon korjuuta. Märkä rehu tuotti ongelmia säilönnässä. Monin Myöhäissyksy ja talvi ovat parasta aikaa palkita sadon antajaa, peltoa. Palkitseminen tapahtuu kalkin avulla. Kalkkikuormat ja levityspalvelu kannattaa tilata ajoissa. Lannoitteiden hinnan noustessa kalkituksella saadaan täysi hyöty ravinteista irti. Kalkittu maa on hyvä lähtökohta Pohjanmaan huippusatoihin ensi kasvukautenakin. paikoin nurmi pääsi vanhaksi ja D-arvot putosivat. Ruokinnassa on nyt huomioitava kesän rehujen ominaisuudet. Määrä ei korvaa laatua. Joka siilosta kannattaa tehdä analyysit ja teettää ruokintasuunnitelma maitotilaneuvojalla. Märkä kesä aiheutti pahoja raiteita pelloille. Pahimmat kohdat vaikeuttavat viljelyä ellei niitä korjata ja perusteta uudestaan. Lannoitteiden hinnannousun myötä nurmitiloilla on suuria mahdollisuuksia tehostaa karjanlannan käyttöä sekä miettiä ensi kevääksi uusia valkuaiskasvivaihtoehtoja. Tärkkipitoisuus alhainen Perunarutto oli suuri riski sateisena kesänä. Torjunnassa onnistuttiin hyvin. Tähän mennessä korjatun ruokaperunan satoa voidaan pitää normaalina. Tärkkelysperunan sato on ollut heikompi. Kylmänä kesänä tärkkelyspitoisuudet ovat olleet alhaisia. Tärkkelyspitoisuus on ollut prosentin vaiheilla eli prosentin normaalia alhaisempi. Syyskuun korjuusäät muodostavat vielä riskin perunasadon määrälle ja laadulle. n 16 ProAgria Etelä-Pohjanmaa

17 HUIPPUSADOT Tähtäimessä huippusadot Henri Honkala Vilja-agronomi Paras tapa omaksua uusia toimintatapoja viljelyyn on nähdä ne käytännössä. Siksi keväällä perustettiin eripuolille Etelä-Pohjanmaata seitsemän havaintolohkoa, joista yksi on luomutuotannossa. Havaintolohkoilta on tarkoitus saada laadullisesti ja määrällisesti alueen keskitasoa parempi sato. Havaintolohkot sijaitsevat Alavudella, Ilmajoella, Kauhajoella, Lappajärvellä, Lapualla ja Ylistarossa. Pro- Agria Etelä-Pohjanmaan asiantuntijoista koottu tiimi teki lohkoille viljely- ja kasvinsuojelusuunnitelmat yhteistyössä MTT:n edustajan kanssa. Tiimi selvitti tarkasti lohkon taustatiedot pullonkaulakohtien selvittämiseksi. Tietojen pohjalta kaikille lohkoille suunniteltiin sopiva kalkitus-, lannoitus- ja kasvinsuojelustrategia. Kaikilla tavanomaisilla lohkoilla suoritettiin kesän aikana rikkakasvi- ja kasvitautiruiskutukset sekä korrensäädekäsittely. Lisäksi useilla lohkoilla havaittiin kasvukauden aikana mangaaninpuutosoireita. Kasvinsuojeluruiskutusten yhteydessä puutosoireita torjuttiin mangaanikelaatilla. Kasvitautien torjunta onnistui Elokuun alussa kaikilla havaintolohkoilla tehtiin lakoja tautikartoitus. Kartoituksesta vastasi MTT Ylistaro, jolloin asteikko on vertailukelpoinen virallisten lajikekokeiden kanssa. Kuten oheisesta taulukosta voi todeta, niin tautiaineja korrensäädekäsittelyt onnistuivat hyvin. Lakoa ei käytännössä ollut yhtään yhdelläkään lohkolla. Lehtilaikkutauteja ja punahomeita sen sijaan oli jonkun verran. Eniten tautioireita oli Alavuden Annabell-lohkolla, jossa kasvitauteja torjuttiin ainoastaan rikkakasviruiskutuksen yhteydessä. Muilla havaintolohkoilla kasvitaudit torjuttiin joko jaettuna käsittelynä tai ruiskutus tehtiin lippulehdelle. Vaativat olosuhteet Havaintolohkot Lohko Kasvi Lako-% Tautisuus * Alavus, Asunmaa Mika Annabell-ohra 1,0 3,5 Ilmajoki, Latva-Koivisto Timo Maaren-ohra 0,0 2,0 Kauhajoki, Keski-Mattila Perttu NFC Tipple-ohra 0,5 1,5 Lappajärvi, Tuomela Heikki Edel-ohra 1,5 2,5 Lapua, Erkkilä Timo Karita-herne, Fiia-kaura 0,0 1,0 Lapua, Mäkinen Jari Vilde-ohra 0,0 1,5 Ylistaro, Marttila Jari Mahti-vehnä 0,0 3,0 Tautisuus. * 1= terve kasvusto, 2= lehtilaikkuja vähän alalehdissä, 3= alalehdissä kohtalaisen paljon laikkuja, ylälehdet pääsääntöisesti terveet, 4= tautilaikkuja paljon myös ylälehdillä, alalehdistä suurin osa kuollutta, 5= myös lippulehti suurimmaksi osaksi kuollut Tätä juttua kirjoitettaessa neljä havaintolohkoa oli puitu. Eri lohkojen satotasot eivät ole keskenään vertailukelpoisia, koska maalaji, lajike, lannoitus, kasvinsuojelu sekä kasvuolot poikkeavat toisistaan. Alavudella Annabell-ohra antoi satoa kg/ha, Ilmajoella Maaren-ohra kg/ha, Kauhajoella NFC Tipple-ohra kg/ha ja Lapualla Vildeohra kg/ha. Voimme olla todella tyytyväisiä siihen, että kuluneen kesän vaativissa olosuhteissa pääsimme tällaisiin satotasoihin. Etenkin Ilmajoen havaintolohkon satotaso yllätti, koska keväällä sato näytti lähes menetetyltä poudanaran maalajin takia. Kasvusto kuitenkin toipui ankarasta kuivuudesta hyvin. Vuonna 2007 Etelä-Pohjanmaalla ohran keskimääräinen satotaso oli kg/ha, joten myös siihen nähden voimme olla havaintolohkojen satotasoon tyytyväisiä. Myös lopuilta lohkoilta on odotettavissa samankaltaisia tuloksia. Jälkipuintia Ensi talvena ProAgria Etelä- Pohjanmaa järjestää havaintolohkojen jälkipuinnin, jossa kaikkien havaintolohkojen viljelytoimenpiteet sekä sadon määrä ja laatu otetaan käsittelyyn. Päivän tarkoituksena on selvittää oliko suuren sadon tavoittelu kannattavaa ja mitä olisi tullut tehdä toisin. Näin saamme mahdollisuuden ottaa opiksi kuluneesta kasvukaudesta ja tavoitella kesällä 2009 vielä korkeampia satotasoja. Ensi vuonna tavoitteenamme on hieman lisätä havaintolohkojen lukumäärää, jolloin jokaisella viljelijällä on yhtäläinen mahdollisuus käydä tutustumassa havaintolohkoon lähiseudullaan. Koelohkot ovat osa ProAgria Etelä-Pohjanmaa Vilja 5000 hanketta, jonka avulla pyritään lisäämään alueen viljantuotantoa ja parantamaan laatua. n Kauhajoella. Havaintolohkoilla järjestettiin kesän aikana pellonlaitatilaisuuksia. Kuvassa ollaan Perttu Keski-Mattilan pellon laidalla. itua

18 KASVINTUOTANTO Härkäpapua. Maitotilallinen Harri Pihlaja ja piiriagrologi Juha Mäkelä tutkimassa härkäpapukasvustoa, joka on kiinnostanut myös muita eteläpohjalaisisäntiä. Härkäpapupellot ovat seudulla vielä harvinaisia. Kustannukset kuriin HÄRKÄPAVULLA HELPPOHOITOINEN VALKUAISKASVI Rehu-, lanta- ja salmonellaanalyysit NOVALAB OY Lepolantie KARKKILA Puh. (09) Fax (09) Härkäpapu on vain kyyttöjen ruokaa. Näin ajateltiin ennen vanhaan, mutta nyt korkean valkuaispitoisuutensa vuoksi härkäpapu on varteenotettava vaihtoehto maito- ja sikanautatiloille. Miia Lenkkeri Jalasjärvi Härkäpavun viljelyä kannattaa vakavasti pohtia, sillä soijan, tyypillisen valkuaiskasvin, hinta on korkealla. Härkäpapu on kasvanut jalasjärveläisen Harri Pihlajan pelloilla jo kolmen vuoden ajan. Tänä vuonna härkäpapu päätyy hiehojen ruoaksi. Tilan pelloilla on kasvanut tänäkin vuonna papu, joka on saksalaista alkuperää. Suomalaista Kontua kun on ollut vaikea saada. Härkäpapupellolla ei rikkakasveja ole näkynyt. Jos juolavehnä pysyy pellolta pois, muut kasvit eivät pellolle pääse, Harri Pihlaja kertoo ja sanoo härkäpavun kasvattamisen olevan helppo juttu. Jos pelloilla kasvaa härkäpapua, on se myös kustannuskysymys. Koska papu sitoo itseensä typpeä, lannoitekustannuksissa säästetään tiloilla nykyhinnoilla rutkasti. Uteliaita riittää Härkäpapua on tähän asti viljelty Etelä-Pohjanmaalla harvakseltaan. Piiriagrologi Juha Mäkelän mukaan Pihlajan peltojen laidalla on tänä kesänä käynyt kuhina, kun kiinnostuneet isännät ovat käyneet pohtimassa, sopisiko härkäpapu myös omalle pellolle. Ja sopiihan papu monen tilan tarpeisiin. Jos tilalla syntyy lietettä, voi sitä Harri Pihlajan tilan mallin mukaan levittää myös härkäpapupellolle. Palkoja. Jalasjärveläisen Harri Pihlajan härkäpavuissa on tänä vuonna ensi kerran palkoja. Korjuu ongelma HÄRKÄPAVUSTA Vaikka härkäpapu kasvaa huonommassakin maassa hyvin ja tekee komeaa satoa, asiassa on Juha Mäkelän mukaan yksi mutta. Korjuu on ainoa mutta. Härkäpavun korjuu on aina haaste, koska varsi on vahva ja lehdet irtoavat herkästi korjuun aikana. Sen vuoksi korjuutappiot saattavat nousta suuriksi. n n Ihanteellinen kasvi vehnäalueille. n Kontu on yleisin Suomessa viljelty lajike. n Sitoo itseensä typpeä eli lannoitekustannukset jäävät alhaisiksi. n Kasvitaudit harvinaisia. n Parantaa maaperää. n Ei lakoa. 18 ProAgria Etelä-Pohjanmaa

19 SIKATALOUS Sikatiloilla tiukat paikat Juha Peltokangas Sikatilaneuvoja Sikatiloilla kannattavuuden kanssa taiteillaan päivästä toiseen. Tuotantopanosten jyrkkää hinnannousua ei ole onnistuttu saamaan lihan eikä porsaan hintaan. Monella tilalla onkin jo kipukynnys ylitetty, jolloin porsaasta ja lihasta saatava hinta ei kata syntyneitä kustannuksia. Kun elinkeinolla menee huonosti, tiloilla motivaatio tulosten analysoimiseen laskee. Huonoina vuosina analysointi ja laskeminen on kuitenkin aiempaa tärkeämpää, jotta valoa näkyisi tunnelin päässä. Budjetti, tilinpäätös sekä tulosanalyysi ovat kannattavia toimenpiteitä myös huonoina aikoina. Asioiden paperille kokoaminen saa tilat usein huomaamaan ne porsaan reiät, joihin tiloilla kuluu rahaa kohtuuttomasti. Kun asioita pohtii yhdessä sika-asiantuntijan kanssa, uudet näkökulmat voivat tuoda ratkaisuja oman tilan porsaan reikien tilkitsemiseen. Tilakunnon aika? SIKATILOJEN TALOUDEN JA MAKSUVALMIUDEN HALLINTA Tervetuloa koulutustilaisuuteen perjantaina klo Frami B-osa toinen kerros, Kampusranta 9 B Seinäjoki 9.30 Sikatalouden markkinakatsaus Ari Nopanen, ProAgria Maaseutukeskusten liitto Talouden riskien hallinta Jarkko Niemi, MTT taloustutkimus Lounas Rahoituksen keinot ahdingosta selviytymiseen Unto Kangas, ProAgria Etelä-Pohjanmaa Kahvi ProAgrian työkalut talouden hallintaan Marjo Latva-Kyyny, ProAgria Etelä-Pohjanmaa Kustannusten hallinta Viljelijäpuheenvuoro Päivän yhteenveto, keskustelua Juha Peltokangas, ProAgria Etelä-Pohjanmaa Tilaisuus päättyy Kurssimaksu 20 + alv 22 %, kahvi ja ruokailu omakustanteinen. Ilmoittautuminen ma mennessä ProAgria Etelä-Pohjanmaa Tuula Perälä puhelin (06) tai sähköpostilla tuula.perala@proagria.fi tai osoitteessa Koulutukseen voi liittyä tilakäyntejä, joiden sisällöstä tarkemmin kunkin koulutuksen yhteydessä. ProAgria Etelä-Pohjanmaa / SikaNauta hanke Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin KoneAgria teemana tuottavuus - Koko Suomen konenäyttely Jyväskylässä Vuoden odotetuin maatalouskoneiden ja -tarvikkeiden erikoisnäyttely kokoaa maatalouden ja maaseudun ammattilaiset saman katon alle. Uudistetussa Jyväskylä Paviljongissa tutustut alan uutuuksiin ja vertailet eri valmistajien laitteita ja ratkaisuja helposti keskenään. Liput: aikuiset 15, alle 16 v. ja opiskelijat 10, väh. 15 hengen ryhmät 10 /hlö, pysäköinti 5 /3 Tiloilla voidaan hyödyntää vaikkapa uutta Tilakunto-verkkopalvelua sikatilojen toiminnan ja johtamisen kehittämiseen. Tilakunto-palvelulla yrittäjät voivat tarkistaa oman tilansa kunnon sikatilaneuvojan kanssa. Palvelu yhdistää tuotannon ja talouden keskeiset tunnusluvut mahdollistaen yhtymäkohtien tarkastelun ja koko tilan tulosten analysoinnin. Tilakunto- auttaa yrittäjää havaitsemaan tärkeimmät kehityskohteet toiminnan tehostamiseksi. Kysy palvelusta lisää sikatilaneuvojiltamme. Yhteystiedot lehden takakannessa. Kilpailuta rehut Sikatiloilla yksi suurimmista kustannuksista ovat rehukustannukset. Rehujen hinnat kannattaa aina kilpailuttaa. Muutenkin rehuratkaisuja mietittäessä ruokintaoptimoinnit on hyvä teettää alan asiantuntijalla, jolloin kannattavin ratkaisu on helpommin löydettävissä. Rehujen hinnoissa tilojen välillä on merkittäviä eroja. Rehukunto on verkkopalvelu, jolla tila voi vertailla eri ostorehujen todellisia ostohintoja. Rehukuntopalveluun Pro- Agria-keskusten väki tallentaa jatkuvasti asiakkaidensa ilmoittamia rehuhintoja, jotta vertailuaineisto olisi ajan tasalla. Oman tilasi rehuhintatiedot voit lähettää osoitteeseen juha. peltokangas@proagria.fi sekä saija.alanko@proagria.fi. Tietoja voit myös toimittaa osoitteeseen Huhtalantie 2, Seinäjoki, kuoreen tunnus Rehukunto. n Saarioinen on tunnettu ja vakavarainen ruokatalo, joka tekee laatutuotteita ja hyvää valmista ruokaa suomalaiseen makuun. Saarioisten Lihanjalostus Oy:ssä käsittelemme lähes 20 miljoonaa kiloa kotimaista sian- ja naudanlihaa vuosittain. Tärkeimmät tuotteemme ovat erilaiset lihalajitelmat, palalihat, kuluttajapakatut tuotteet, jauheliha ja määräpainopihvit sekä -leikkeet. Tuottaja, tule sopimuskumppaniksemme! Teurastamotoimintamme Jyväskylässä kehittyy investoinnin myötä vastaamaan tulevaisuuden tarpeitamme. Tarvitsemme nyt ja tulevaisuudessa lisää naudanlihaa ja välitysvasikoita. Tarjoamme hyvän palvelun ja kilpailukykyiset sopimusehdot. Ota yhteyttä asiamiehiimme: Markku Jaskari Aatos Kallio Oiva Latvala Mika Hakala SAARIOISTEN LIHANJALOSTUS OY Suluntie 1, PL 2, Jyväskylä Puh. (014) Faksi (014) itua

20 KOTITALOUS YRTTIT Heti valmis Yrttiöljy ruokien maustamiseen 1 ruukku basilikaa 1 ruukku persiljaa tai rucolaa 2 dl öljyä ripaus suolaa Revi yrttien lehdet kulhoon ja lisää öljy sekä hieman suolaa. Sekoita aineet tehosekoittimessa tai sauvasekoittimella tasaiseksi kastikkeeksi. Säilytä öljy puhtaassa lasipurkissa jääkaapissa. Öljy säilyy noin viikon. Mikäli haluat voimakkuutta öljykastikkeeseen, hienonna mukaan hieman chiliä. Etikkaan tai viinietikkaan säilöt kesän parhaat mausteyrtit salaateissa ja wokkiruoissa käytettäväksi. Käytä 7% valkoviinietikkaa tai 2:1 vedellä laimennettua etikkaa. Mausteeksi sopivat varsinkin rakuuna, rosmariini, timjami, valkosipuli ja kypsät vadelmat. 20 ProAgria Etelä-Pohjanmaa