MARJAVERKKO -ALUEKEHITYSVERKOSTON PIKA-ANALYYSI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MARJAVERKKO -ALUEKEHITYSVERKOSTON PIKA-ANALYYSI"

Transkriptio

1 MARJAVERKKO -ALUEKEHITYSVERKOSTON PIKA-ANALYYSI Tilaaja: Kaupunki-innovaatiot -ohjelma / Ympäristöministeriö Toteuttaja: Juho-Kusti Kajander, Antti Lehto-oksa / Boost Brothers Oy

2 TIIVISTELMÄ Tässä selvityksessä on arvioitu Länsi-Vantaalla toimivan MarjaVerkko -aluekehitysverkoston elementit, elinkelpoisuus, levityspotentiaali muille alueille ja levittämisen tärkeimmät toimenpiteet MarjaVerkko -aluekehitysverkoston tärkein levitettävä elementti on sen asukaslähtöinen ja ketterä toimintamalli Suosittelemme MarjaVerkko -aluekehitysverkostomallin levittämistä muille alueille, koska se on pika-analyysin perusteella lupaava konsepti, jolle on konkreettista kysyntää MarjaVerkko -aluekehitysverkostomallin levitettävyyspotentiaali on melko hyvä: Mallissa on arvokkaita elementtejä ja kohdesegmentti on suuri, mutta levitysprosessi on haastava muutosagenttisidonnainen prosessi, joka vaatii mallin sopeuttamista paikallisiin olosuhteisiin MarjaVerkko -aluekehitysverkostomallin levittämisen tärkeimmät ensimmäiset toimenpiteet ovat alueellisten muutosagenttien tunnistaminen ja sitouttaminen, tarvekartoitus ja alueellinen visiotyö yhteisen tavoitteen määrittämiseksi alueellisten

3 TIIVISTELMÄ: PIKA-ANALYYSIN TÄRKEIMMÄT TOIMENPITEET JA VÄLITTÖMÄT TULOKSET 1. Potentiaalisen innovaation tunnistaminen = MarjaVerkko -aluekehitysverkostomalli 2. MarjaVerkon pika-analyysi 3. Välittömät tulokset 1. Tiedonkeruu -yli 15 asiantuntijahaastattelua -2 web-kyselyä yli 400 henkilölle Marja-Vantaalla ja Espoon Suurpellon alueella 3. Aluekehitysverkotostotyöpaja Analyysi ja jalostaminen 1. Mallin hyödyntämisen suunnittelu käynnistetty Espoon nuorisotoimessa ja kolmannella sektorilla Suurpellossa 2. Mallin hyödyntämisen suunnittelu käynnistetty teknisessä toimessa Espoossa 3. Malli mukaan Kuntaliiton ja Valtiovarainministeriön lähidemokratia -uudistukseen 4. Malli mukaan Sitran ja Aallon yhteishankkeisiin

4 AGENDA Pika-analyysin tavoitteet MarjaVerkko -aluekehitysverkoston tarina Analyysi aluekehitysverkostomallin elinkelpoisuudesta ja levittämispotentiaalista Pika-analyysin johtopäätökset

5 TÄMÄN PIKA-ANALYYSIN TARKOITUS ON KARTOITTAA MARJAVERKKO -ALUEKEHITYSVERKOSTON ELEMENTIT, SKAALAUTUVUUS JA LEVITTÄMISEN TÄRKEIMMÄT TOIMENPITEET Päätutkimuskysymys Voidaanko MarjaVerkko -aluekehitysverkostomallia tai sen variaatioita levittää metropolialueella? Pika-analyysin tavoitteet Arvioida verkoston ja sen mahdollisten kotimaisten ja ulkomaisten variaatioiden elinkelpoisuus (toimivuus, haluttavuus, vaikuttavuuspotentiaali, selkeät toteuttamisen esteet, hinta) Arvioida verkoston skaalautumisen esteitä, edellytyksiä ja mahdollisuuksia Tunnistaa hyödyntämispolun ensimmäiset vaiheet ja sitouttaa relevantit sidosryhmät ja asiakkaat toimintamallin käyttöönottoon Toimeksiannon laajuus: 8000 euroa

6 PIKA-ANALYYSIN TÄRKEIMMÄT TOIMENPITEET JA VÄLITTÖMÄT TULOKSET 1. Potentiaalisen innovaation tunnistaminen = MarjaVerkko -aluekehitysverkostomalli 2. MarjaVerkon pika-analyysi 3. Välittömät tulokset 1. Tiedonkeruu -yli 15 asiantuntijahaastattelua -2 web-kyselyä yli 400 henkilölle Marja-Vantaalla ja Espoon Suurpellon alueella 3. Aluekehitysverkotostotyöpaja Analyysi ja jalostaminen 1. Mallin hyödyntämisen suunnittelu käynnistetty Espoon nuorisotoimessa ja kolmannella sektorilla Suurpellossa 2. Mallin hyödyntämisen suunnitelu käynnistetty teknisessä toimessa Espoossa 3. Malli mukaan Kuntaliiton ja Valtiovarainministeriön lähidemokratia -uudistukseen 4. Malli mukaan Sitran ja Aallon yhteishankkeisiin

7 AGENDA Pika-analyysin tavoitteet MarjaVerkko -aluekehitysverkoston tarina Analyysi aluekehitysverkostomallin elinkelpoisuudesta ja levittämispotentiaalista Pika-analyysin johtopäätökset

8 MARJAVERKKO KEHITTYNYT ORGAANISESTI VASTAAMAAN PAIKALLISIIN TARPEISIIN MarjaVerkko -aluekehitysverkosto Toimintamalli Ahierarkinen verkosto Päätöksenteko, vastuunjako ja resurssien kohdistaminen kokousmuotoista Kokouksiin pääsy kaikilla verkoston jäsenillä, mutta pääosin puheenjohtajat edustavat Toiminta yksityis- ja julkisrahoitteista

9 VERKOSTON VAIKUTUSALUE, MARJA-VANTAA, ON LÄHIAIKOJEN MERKITTÄVIMPIÄ ASUTUKSEN KASVUKESKUKSIA VANTAALLA Marja-Vantaa projekti perustettiin Projektipäällikkönä toimii Reijo Sandberg (Vantaan Kaupunki) Marja-Vantaa on kestävän kehityksen fantastinen luomus, jonka tulevaisuus on asukkaiden muokattavissa (www.vantaa.fi) Kehitysalue sijaitsee Kehäradan, Hämeenlinnan moottoriväylän ja Kehä 3:n solmukohdassa Tuleva kotikaupunki uudelle asukkaalle Luo samalla edellytykset lähes yhtä monelle työpaikalle

10 MARJAVERKKO -MALLISSA ON INNOVATIIVISIA LÄHIDEMOKRATIAN PIIRTEITÄ: ASUKKAAT OVAT AHIERARKISEN, VAPAAEHTOISTOIMINTAAN PERUSTUVAN VERKOSTON KESKIÖSSÄ Marjaverkon toimintamalli Kivistön vanhemmat - KiVa ry Nuorisopalvelut Seurakunta North Star & Walter ry Asukkaat Kulttuuripalvelut Keimolan Kaiku ry Aluetoiminta Laurea Omakotiyhdistys Nuorten olohuone - NOH Kivistön aluetoimikunta Marja-Vantaa projekti Päiväkodit Koulut

11 TOIMINTA-AJATUKSENA ON MUUTTAA JOUKKO RAHAMÄÄRÄISIÄ- JA VAPAAEHTOISRESURSSEJA ALUEEN SYSTEMAATTISEKSI KEHITYSTYÖKSI Marjaverkon panos-tuotosanalyysi vuonna 2010 TÄRKEIMMÄT PANOKSET Mitattavat Verkoston vuosibudjetti on noin eur vuodessa Ei-mitattavat Julkisresurssit: julkisen sektorin työntekijöiden toimintaan käyttämät työtunnit, julkisten tilojen käyttö Alueen vapaaehtoistyö ja muut kolmannen sektorin resurssit TÄRKEIMMÄT TUOTOKSET Mitattavat yli 10 verkostomuotoisesti tuotettua tapahtumaa (Marjan Päivän juhla, Marja-Sarja.) Nuorisopalvelut (kerho- ja tapahtumatoiminta) Ei-mitattavat Myönteinen vaikutus vapaaehtoistyön määrään ja asukaslähtöiseen viranomaisvaikuttamiseen (esim. nuorisotyö ja verkostomuotoinen aluesuunnittelu) Myönteinen vaikutus nuorison syrjäytymisen ehkäisemiseen ja yhteisöllisyyden tunteeseen

12 NUORISOTYÖ VETÄÄ VANHEMMATKIN MUKAAN Verkoston tavoitteet: Päällimmäisenä virikkeiden tarjoaminen nuorisolle Alueelle juurtumisen edistäminen luomalla edellytyksiä paikallisen kontaktiverkoston luomiselle Väestöryhmien välisten jännitteiden syntymisen ennaltaehkäiseminen Alueen kaavoitus- ym. julkisiin päätöksiin vaikuttaminen, avoin suunnittelu ja ideointi Vapaaehtoistyön henki

13 VERKOSTO ON KASVANUT VAUHDILLA

14 JA KUTSUU KAIKKI MUKAAN Anttilainen, Mervi (NOH) Backström, Kaj (Seutulan kyläyhdistys) Bostrom, Virpi (Kivistön koulun johtokunta) Flaherty, Susanna (Kivistön vanhempainyhdistys KiVa) Henriksson, Sirpa (Keimolan omakotiyhdistys) Homan, Riikka (Kivistön aluetoimikunta) Huttu, Rita (Vantaan Salamat) Hämäläinen, Anu (Kivistön aluetoimikunta) Hänninen, Kari (Itä-Uudenmaan poliisilaitos) Järvinen, Johanna (Kivistön vanhempainyhdistys KiVa) Järvinen, Kari (Lähiöteatteri) Järveläinen, Eeva (Laurea-ammattikorkeakoulu) Kaipainen, Sari (Musiikkiopisto) Kaljula, Ester (aluekoordinaattori, Vantaan kaupunki) Kilpeläinen, Pasi (Vantaan seurakuntayhtymä) Koivisto, Riitta (Itä-Uudenmaan poliisilaitos) Koivulainen, Pirjo (Kivistö-Aviapolis varhaiskasvatuksen tulosyksikkö) Krigsholm, Jani (Vantaan kaupungin nuorisotyö) Kuusela, Jaana (Keimolan Kaiku) Lahdensivu, Minna (Vantaan kaupungin nuorisotyö) Lahtinen, Leena (Kivistön Maitorpan päiväkotiyksikkö) Laine-Lehti, Sirpa (Husaaritien päivähoitoyksikkö) Laitinen, Juhani (IF Helsinge Atlas) Laszlo, Tiina (Kivistö-Seutulan) Laukkanen, Anja (Kivistön kirkkopiirin diakoni) Laukkarinen, Vesa (Vantaan seurakuntayhtymä) Leutonen, Anukka (Kivistön koulun rehtori) Miinin, Heli (Jamkids) Mykkänen, Raili (NOH) Mäkelä, Pekka (Vantaan kaupungin nuorisotyö) Niemi, Joona (Vantaan kaupungin nuorisotyö) Ojala, Jarmo (Itä-Uudenmaan poliisilaitos) Ojala, Seija (Avoin päiväkoti Kanttarelli) Olander, Katri (Musaikki ry) Peltola, Mervi (Kivistön aluetoimikunta) Pohjatammi, Ismo (Keimolan omakotiyhdistys) Pulkkinen, Ulla-Maria (Kivistön alueen päivähoito) Pääskynen, Tapani (Keimolan Kaiku) Ryhänen, Arja (Kivistön aluetoimikunta) Salo, Eero (Keimolan omakotiyhdistys / Kivistön aluetoimikunta) Salonen, Oiva (Keimolan Kaiku) Savolainen, Kirsti (Vantaan seurakuntayhtymän diakoni) Sévon, Susanna (Avoin päiväkoti Kantarelli) Silander, Sari (Seutulan ja Kivistön koulu) Simojoki, Jaakko (Vantaan seurakuntayhtymä) Simon, John (NS Sports Management) Sinikari, Marika (KiVa / Keimolan omakotiyhdistys) Sironen, Jiri (aluekoordinaattori, Vantaan kaupunki) Suonperä, Katja (Kivistön vanhempainyhdistys KiVa) Tammivaara, Kimmo (Vantaan kaupungin kulttuuripalvelut) Uusitalo, Timo (Keimolan omakotiyhdistys/kivistön aluetoimikunta) Westerholm, Jan (Vantaan liikuntapalvelut) Wieland, Jan (NS Sports Management

15 SYSTEMAATTISEN KEHITYSTYÖN VAIHE VEI NOIN KOLME VUOTTA

16 MARJAVERKON LYHYT HISTORIA 1/3: KÄYNNISTYMINEN North Star Sports Management (John Simon) alkoi vuonna 2007 kehittää Marja- Vantaan projektiryhmän (Vantaan kaupunki) kanssa tapaa nopeuttaa tulevan Marja- Vantaan alueen yhteisöllisyyden kehittymistä. Tavoitteena oli aktivoida kolmas sektori ja alueellinen yhteistoiminta ennen uusien asukkaiden muuttamista paikalle. Neuvottelut Marja-Vantaan projektiryhmän ja yksityissektorin tukijoiden kanssa käytiin Mukaan lähtivät Vantaan Srk, Ratahallintokeskus, Cramo, Pöyry ja MariMatic Syyskuussa 2008 järjestäytymiskokous - paikalla Kivistön, Keimolanmäen ja Seutulan asukas- ja vanhempainyhdistysten, urheiluseurojen, kirkon ja Vantaan kaupungin eri yksiköiden edustajat.

17 MARJAVERKON LYHYT HISTORIA 2/3: TOIMINNAN YLÖSAJO Jan Wieland aloitti projektin kokopäiväisenä työntekijänä. Ensimmäisinä tehtävinä olivat: Olemassa olevien kolmannen sektorin yhdistysten kartoitus ja yhdyshenkilöiden kontaktointi Tunnistettujen yhdistysten kontaktointi mahdollisuuksista laajentaa toimintaa Marja- Vantaan alueelle Toiminnan kehittämisen suunnittelu Huhtikuussa 2009 alkoi säännöllinen kokouskäytäntö (n. 1krt/kk). Ensimmäisten vuosien painopisteiksi asetettiin Nuoriso-ongelmien helpottaminen Lähiulkoalueiden kehittäminen Marja-Vantaan ja Kehäradan projektista asukkaille tiedottamisen parantaminen Kouluverkoston kehittämissuunnitelmista tiedottamisen parantaminen Alueen kylähengen säilyttäminen ja kehittäminen Rasisminvastainen ennakkotyö

18 MARJAVERKON LYHYT HISTORIA 3/3: VAKIINTUMINEN Keväällä 2009 perustettiin MarjaVerkko -yhteisö ja Internetsivut, mukana 13 eri toimijaa MarjaVerkon vuoden 2009 tapahtumia mm. Vantaa-päivän nuorisokonsertti, Marjan päivän juhlat, urheilupäiviä, avoimia keskustelutilaisuuksia Vantaan kaupungin kanssa Vuoden 2010 tapahtumia mm. viikoittainen nuorisokahvila, Marjan päivän juhlat, Tuunauskerho tytöille, 8 kulttuuritapahtumaa yhteistyössä Vantaan kaupungin kulttuuritoimen kanssa, yökoris, rasisminvastaiset tapahtumat Kivistön koululla Kesäkuussa 2011 Vuosibudjetti noin eur, rahoitusnäkymät hyvät Mukana toiminnassa Yli 30 jäsenyhdistystä: mm. vanhempainyhdistykset, koulut, omakotiyhdistykset, urheiluseurat, Vantaan liikuntayhdistys, lähiöteatteri, musiikkiopistot, Martat Koulutusjärjestelmä: koulut, päiväkodit, Laurea, Metropolia Paikalliset viranomaistoimijat: Vantaan nuorisotyö, Vantaan kulttuuritoimi, Vantaan liikuntatoimi, poliisi, aluetoimikunta Tukijat: Cramo, Pöyry, Vantaan seurakuntayhtymä, EKE, Sanoma

19 AGENDA Pika-analyysin tavoitteet MarjaVerkko -aluekehitysverkoston tarina Analyysi aluekehitysverkostomallin elinkelpoisuudesta ja levittämispotentiaalista MarjaVerkon tulokset MarjaVerkko -aluekehitysverkostomallin kysyntätekijät MarjaVerkon vertaileva analyysi kansainvälisiin alueverkostomalleihin MarjaVerkko -aluekehitysverkostomallin vaihtoehtoiset toimintamallit MarjaVerkko -aluekehitysverkostomallin levittämispotentiaali Pika-analyysin johtopäätökset

20 TULOKSET OSOITTAVAT, ETTÄ VAPAAEHTOISVOIMIN PYSTYTÄÄN PITKÄJÄNTEISEEN ALUEKEHITYSTOIMINTAAN MarjaVerkko -aluekehitysverkoston tärkeimmät tulokset haastattelujen perusteella ahierarkisen toimintamallin luonti ja käynnistäminen resurssien jakaminen ja yhteisresurssien tehokkaampi käyttö verkostossa nuorisotyön kehittäminen tapahtumat (Marjasarja -konserttisarja, Marjanpäivän tapahtuma) myönteinen vaikutus Vantaan asukkaiden vapaaehtoistyön merkittävään määrään. Vuonna 2010 Vantaalla vapaaehtoisia järjestötoiminnassa 782 henkilöä, jotka tekivät työtunteja tuntia. Haastattelujen perusteella tästä kuuluu kiitos myös Marjaverkolle. virkamiesten työkulttuurin muutos interaktiivisempaan suuntaan erityisesti maankäytön ja nuoristotyön alueella Aluekehitys yhteistyössä Laurea-AMK:n kanssa

21 TULOSTEN JA MARJAVERKON TOIMINTAMALLIN TOIMIVUUDEN KARTOITTAMISEKSI TOTEUTIMME KYSELYN MARJAVERKON JÄSENILLE. SAIMME 45 VASTAUSTA (30% KYSELYYN KUTSUTUISTA). 0,7 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 0 Edustan verkostossa Tyytyväisyyteni verkoston toimintaan yleisellä tasolla 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 0

22 MARJAVERKKO KESKITTYNYT MERKITYKSELLISEEN TYÖHÖN ERITYISESTI NUORISOTYÖ JA YHTEISÖLLISYYDEN EDISTÄMINEN KOETAAN TÄRKEIKSI Kysely MarjaVerkon jäsenille: Mikä on verkoston merkitys seuraavien kaupunkiosa-asumisen osa-alueille? Erittäin tärkeä tai tärkeä: Nuorisotyön edistäminen 95,6% vastaajista Yhteisöllisyydentunteen vahvistaminen 97,6% vastaajista Kolmannen sektorin keskinäisen vuorovaikutuksen edistäminen 84,4% vastaajista Keskimäärin 77,8% toiminnallisuuksista melko tai erittäin tärkeitä Täysin tai lähes merkityksetön: Työnvälityksen edistäminen 31,8% vastaajista Kaavoitus ym. Viranomaispäätöksiin vaikuttaminen 6,8% vastaajista Yksityisen sektorin ja alueen asukkaiden vuorovaikutuksen edistäminen 8,9% vastaajista 6,8% tärkeimmistä toiminnallisuuksista lähes tai täysin merkityksettömiä

23 MARJAVERKKO ON ONNISTUNUT KÄYTÄNNÖN TOIMINNASSA ERITTÄIN HYVIN Kysely MarjaVerkon jäsenille: Miten verkoston käytännön toiminta on onnistunut? Erittäin hyvin tai hyvin: Toiminnan johtaminen 79,5% vastaajista Toiminnasta tiedottaminen 79,5% vastaajista Yhteydenpito jäsenyhteisöjen kesken 79,6% vastaajista Käytännön toiminta on onnistunut erittäin hyvin tai hyvin 65,1% vastaajista Erittäin huonosti tai huonosti: Resurssien jakaminen verkostossa 4,5% vastaajista Päätöksenteon tasapuolisuus 2,3% vastaajista Vastuun jakaminen jäsenyhteisöjen kesken 2,3 % vastaajista Käytännön toiminta on onnistunut erittäin huonosti tai huonosti 1,7% vastaajista

24 MERKITYKSELLISET KOKEMUKSET, UUDEN OPPIMINEN JA VAIKUTTAMINEN OVAT MARJAVERKON TÄRKEIMMÄT ASIAKASHYÖDYT. RESURSSIEN JAKAMISTA TULISI KEHITTÄÄ. Kysely MarjaVerkon jäsenille: Verkostossa toimiminen ja kehitystarpeet Mitä olette saaneet verkostossa toimimisesta? Keskimäärin 57,8% vastaajista kokee saaneensa uusia merkityksellisiä kokemuksia, solmineensa uusia tuttavuuksia, oppineensa uusia tietoja tai taitoja ja vaikuttaneensa asuinalueensa asioihin erittäin hyvin tai hyvin Verkostossa toimiminen tukee hyvin asemaani yhteisössä erittäin hyvin tai hyvin 64,4% vastaajista Verkostossa toimiminen on hyödyttänyt edustamaani yhteisöä erittäin hyvin tai hyvin 73,3% vastaajista Missä seuraavista käytännön toiminnan osa-alueista verkostoa olisi tarpeellista kehittää? Resurssien jakaminen verkostossa erittäin tarpeellista tai tarpeellista 82,2% vastaajista Toiminnan suunnittelu erittäin tarpeellista tai tarpeellista 79,6% vastaajista Toiminnasta tiedottaminen erittäin tarpeellista tai tarpeellista 79,5% vastaajista

25 YHTEENVETO: MARJAVERKKO ON LUPAAVA MALLI ASUINALUEEN KEHITTÄMISEKSI MarjaVerkon tärkeimmät tulokset ahierarkisen toimintamallin luonti ja käynnistäminen alueen yhteisöllisyyden tunteen ja statuksen kehittäminen nuorisotyön kehittäminen ja vipuvaikutus vapaaehtoistyön lisääntymisen kautta ei-rahallisten resurssien jakaminen ja yhteisresurssien tehokkaampi käyttö verkostossa virkamiesten työkulttuurin muutos interaktiivisempaan suuntaan erityisesti maankäytön ja nuorisotyön alueella PEREHDYTYS 25

26 MUTTA SEN POTENTIAALIA EI OLE VIELÄ TÄYSIN HYÖDYNNETTY MarjaVerkko -aluekehitysverkoston SWOT -analyysi Vahvuudet MarjaVerkko on jo osoittanut, että se kykenee osaltaan ratkaisemaan konkreettisia paikallisia ongelmia: nuorison syrjäytyminen, yhteisöllisyyden tunne, viranomaisvaikuttaminen laaja verkosto kevyt byrokratia paikallisiin tarpeiden tunnistaminen ja niihin vastaaminen tonttimaa ja rakennusoikeudet tarjonneet kannustimia yritysten mukaantulolle Heikkoudet kehittynyt pitkälle orgaanisesti nojaten alueen vahvaan järjestäytymishistoriaan - toiminta muutamien avainhenkilöiden varassa menestystä ei mitata syntynyt paikallisista oloista tyydyttämään paikallisia tarpeita skaalautuvuus muille alueille vaatii vahvaa panostusta vastavuoroiseen sopeuttamiseen Mahdollisuudet skaalattavuus avainprosessien tunnistamisen ja määrittelyn jälkeen kaavoitusprosessin tehostaminen muuttoväestön juurruttaminen alueelle suomalaisten hyvät lähtökohdat vapaaehtoistyöhön uuden paikallisen liiketoiminnan ja työn synnyttäminen PEREHDYTYS julkisen sektorin roolin uudelleenmäärittely 26 Uhat markkinalähtöisiä kannustimia ei saada markkinoitua osapuolet eivät sitoudu verkostoon toiminta muutaman, motivoituneen johtajan varassa rahoituksen turvaaminen

27 ESIMERKKI UUDEN TEKNOLOGIAN HYÖDYNTÄMISESTÄ : MY STREET HUB, PAIKKATIETOON POHJAUTUVA ALUEELLINEN SOSIAALINEN MEDIA, VIRTUAALIKYLÄ KAUPUNGISSA My Street Hub -ohjelmistopalvelu on pilotoitu Riihimäellä Iittalan ja Jukolan alueilla osana Sitran Maamerkit -ohjelmaa My Street Hubin asiakaskohderyhmä on kaupungit palvelu tarjoaa hyötyjä 4 kohderyhmälle: asukkaat, kolmas sektori, yritykset (esim. mikrosponsorointi), kaupunki Toiminnallisuudet: tällä hetkellä: kaksisuuntainen paikkatietoa hyödyntävä ilmoitustaulu esim. kansanosat kertoo tarinoita, tiedotukset toreista, äänestäminen potentiaaliset uudet toiminnallisuudet esimerkiksi aluesuunnittelu, nuorison työnvälitys, car-sharing ja lopulta kehitys kaupungin kokonaisvaltaiseksi palveluportaaliksi Hyödyt vie alueellisen kommunikaatiotarpeen verkkoon luo uusia osallistumisen ja vaikuttamisen tapoja mahdollistaa systemaattisen aluekehityksen nopealla ja vaivattomalla tavalla uudet rahoitusinstrumentit esimerkiksi microblogging

28 AGENDA Pika-analyysin tavoitteet MarjaVerkko -aluekehitysverkoston tarina Analyysi aluekehitysverkostomallin elinkelpoisuudesta ja levittämispotentiaalista MarjaVerkon tulokset MarjaVerkko -aluekehitysverkostomallin kysyntätekijät MarjaVerkon vertaileva analyysi kansainvälisiin alueverkostomalleihin MarjaVerkko -aluekehitysverkostomallin vaihtoehtoiset toimintamallit MarjaVerkko -aluekehitysverkostomallin levittämispotentiaali Pika-analyysin johtopäätökset

29 ARVIOIDAKSEMME MARJAVERKKO -ALUEKEHITYSVERKOSTON TODELLISIA KYSYNTÄTEKIJÖITÄ TOTEUTIMME WEB-KYSELYN ESPOON SUURPELLON ALUEELLE. SAIMME 29 VASTAUSTA (12% KYSELYYN KUTSUTUISTA) 0,35 0,3 Edustan ensisijaises5 Yleinen kiinnostus aluekehitysverkostoa kohtaan 0,25 0,2 0,15 0,1 0,05 0 0,45 0,4 0,35 0,3 0,25 0,2 0,15 0,1 0,05 0

30 POTENTIAALISET HYÖDYNTÄJÄT ODOTTAVAT VERKOSTOLTA YHTEISÖHYÖTYJÄ, KOKEMUKSIA JA VAIKUTUSMAHDOLLISUUKSIA Kysely Aluekehitysverkoston potentiaalisille hyödyntäjille: Mitkä ovat odotuksenne verkoston toimintaa kohtaan? Erittäin korkeat tai korkeat odotukset: Verkostossa toimiminen hyödyttää edustamaani yhteisöä 62,9% vastaajista Verkoston kautta saan uusia, arvokkaita kokemuksia 59,2% vastaajista Verkoston kautta pystyn halutessani vaikuttamaan asuinalueeni asioihin 53,9% vastaajista Erittäin korkeat tai korkeat odotukset 54,1% vastaajista Erittäin matalat tai matalat odotukset: Verkostossa toimiminen tukee hyvin asemaani edustamassani yhteisössä 11,1% vastaajista Verkoston kautta opin uusia tietoja ja taitoja, joita en ehkä muualla oppisi 7,6% vastaajista Verkoston kautta pystyn halutessani vaikuttamaan asuinalueeni asioihin 3,8% vastaajista Erittäin matalat tai matalat odotukset 6,0% vastaajista Neutraaleja vastauksia 39,90% vastaajista

31 VERKOSTON TÄYTYY OLLA NOPEA PÄÄTÖKSENTEOSSAAN JA ONNISTUA SEKÄ SISÄISESSÄ ETTÄ ULKOISESSA VIESTINNÄSSÄ Kysely Aluekehitysverkoston potentiaalisille hyödyntäjille: Mitkä ovat verkoston tärkeimmät käytännön toiminnan osa-alueet? Erittäin tärkeä tai tärkeä: Päätöksenteon nopeus 88,5% vastaajista Tiedottaminen verkoston ja asukkaiden kesken 84,6% vastaajista Tiedottaminen verkoston jäsenyhteisöjen kesken 85,1% vastaajista Täysin merkityksetön tai merkityksetön: Toiminnan hierarkisuus 34,6% vastaajista Toiminnan epäpoliittisuus 11,5% vastaajista Neutraaleja vastauksia keskimäärin 23,46%

32 VERKOSTON POTENTIAALISET HYÖDYNTÄJÄT NÄKEVÄT NUORISOTYÖN, ALUEEN YHTEISÖLLISYYDEN TUNTEEN JA MAINEEN SEKÄ VIRANOMAISVAIKUTTAMISEN PARANTAMISEN VERKOSTON MERKITYKSELLISIMPINÄ TOIMINNALLISUUKSINA Kysely Aluekehitysverkoston potentiaalisille hyödyntäjille: Verkoston potentiaalinen merkitys Erittäin tärkeä tai tärkeä Nuorisotyön edistäminen 84% vastaajista Alueen yhteisöllisyydentunteen vahvistaminen ja yhteistoiminta 83,3% vastaajista Alueen maineen parantaminen 73,1% vastaajista Keskimäärin vain 4,38% aluekehitysverkoston vaikutuspotentiaalista koettiin täysin merkityksettömäksi tai merkityksettömäksi Keskihajonta 1,28% -yksikköä Neutraaleja vastauksia keskimäärin 26,27% Kaavoitus- ym. viranomaispäätöksiin vaikuttaminen 72% vastaajista

33 0,9 VERKOSTO TARVITSEE TOIMIAKSEEN LAAJAPOHJAISEN RINTAMAN: ASUKKAAT, JULKINEN JA KOLMAS SEKTORI JA PAIKALLISET PK- YRITYKSET Kysely Aluekehitysverkoston potentiaalisille hyödyntäjille: Kuinka tärkeitä seuraavat yhteisöt olisivat edellä kuvattujen tavoitteiden saavuttamiseksi? 0,8 0,7 0,6 0,5 0,4 EriAäin tärkeä, tärkeä Täysin merkityksetön, merkityksetön 0,3 0,2 0,1 0 julkinen sektori kolmas sektori (yhdistykset yms) paikalliset pienyritykset paikalliset asukkaat suuryritykset

34 TUNNISTIMME KYSELYN KAUTTA 7 POTENTIAALISTA MUUTOSAGENTTIA MARJAVERKKO -ALUEKEHITYSVERKOSTOMALLIN LEVITTÄMISEKSI UUSILLE ALUEILLE! Kuinka helppoa/vaikeaa verkostotoiminnan käynnistäminen olisi asuinalueellanne? 0,7 0,6 0,5 Olisitteko kiinnostunut toimimaan avainroolissa verkoston käynnistämisessä? Kyllä: 7kpl Ei: 16kpl 0,4 0,3 0,2 0,1 0 EriAäin helppoa Helppoa EOS Vaikeaa EriAäin vaikeaa

35 YHTEENVETO: MARJAVERKKO -ALUEKEHITYSVERKOSTOMALLILLE ON VALIDOITUA KYSYNTÄÄ Valtaosa MarjaVerkko -aluekehitysverkostomallin potentiaalisille hyödyntäjille suunnattuun kyselyyn vastanneista on joko kiinnostunut tai erittäin kiinnostunut hyödyntämään mallia Aluekehitysverkoston tärkeimmät ominaisuudet potentiaalisten hyödyntäjien näkökulmasta Aluekehitysverkoston potentiaaliset hyödyntäjät odottavat verkostolta yhteisöhyötyjä, kokemuksia ja vaikutusmahdollisuuksia Verkoston täytyy olla nopea päätöksenteossaan ja onnistua sekä sisäisessä että ulkoisessa viestinnässä Tärkeimpiä toiminnallisuuksia ovat nuorisotyön, alueen yhteisöllisyyden tunteen ja maineen sekä viranomaisvaikuttamisen parantaminen Keskeiset toimijat ovat julkinen ja kolmas sektori, paikalliset pk-yritykset ja asukkaat Tunnistimme kyselyn kautta 7 potentiaalista muutosagenttia aluekehitysverkoston levittämiseksi uusille alueille!

36 AGENDA Pika-analyysin tavoitteet MarjaVerkko -aluekehitysverkoston tarina Analyysi aluekehitysverkostomallin elinkelpoisuudesta ja levittämispotentiaalista MarjaVerkon tulokset MarjaVerkko -aluekehitysverkostomallin kysyntätekijät MarjaVerkon vertaileva analyysi kansainvälisiin alueverkostomalleihin MarjaVerkko -aluekehitysverkostomallin vaihtoehtoiset toimintamallit MarjaVerkko -aluekehitysverkostomallin levittämispotentiaali Pika-analyysin johtopäätökset

37 PEILASIMME MARJAVERKKOA GLOBAALISTI VIITEEN ALUEKEHITYSVERKOSTOON KIRKASTAAKSEMME SEN VAHVUUDET, HEIKKOUDET, UHAT JA MAHDOLLISUUDET Bo01 Marjaverkko (MV) Portland Ecodistricts (POSI) Parkridge community network (PCN) Community foundation network (NFN) Neighbourhood community network (NCN)

38 SUURIN OSA OLEMASSA OLEVISTA VERKOSTOISTA KESKITTYY JOKO EKOLOGISEN KAUPUNKIASUMISEN EDISTÄMISEEN, HYVINVOINTITAVOITTEISIIN, TAI POLIITTISEN PÄÄTÖKSENTEON KEHITTÄMISEEN Tunnistettujen aluekehitysverkostojen toimintamuodoissa on sekä yhteneväisyyksiä MarjaVerkkoon että potentiaalisia uusia toiminnallisuuksia Verkosto ja sen erityispiirre Verkosto Sijainti Erityispiirre Ecodistricts (POSI) Portland, USA järjestäytymisen ja hallinnon malli, markkinanäkökulma Parkridge Community Network (PCN Illinois, USA yhtenäinen, alas asti hajautettu päätöksenteko- ja toimintamalli, tehokas varainkeruu Community Foundation Network (CFN) Lontoo, Iso-Britannia käyttäjien ylläpitämä verkkosivu, tehokas tiedonkulku Neigborhood Community Network (NCN) Common Wealth -maat hajautetun päätöksenteon ja läpinäkyvän toimintatavan malli Bo01 -ekologinen aluekehitysverkosto Mälmö, Ruotsi julkisen sektorin kannustimet Marjaverkko (MV) Vantaa, Suomi vapaaehtoistyön mahdollistaminen, laaja vaikuttavuuspotentiaali

39 PORTLAND (POSI) ON KESTÄVÄN KEHITYKSEN VERKOSTOJEN MERKITTÄVIMPIÄ ALULLEPANIJOITA Portland Ecodistricts (POSI), USA Perustettu 2009 Portlandin kaupungin aloitteesta kestävän kehityksen ideoiden varaan Toimintamalli: Voittoa tavoittelematon järjestö, jonka oma henkilökunta arvioi uusia hankeehdotuksia, ja käynnistää niistä lupaavimmat pilotteina taloudellisen, teknisen, poliittisen ja operatiivisen tuen muodossa. Toiminta julkisrahoitteista pilottihankkeet pyritään saattamaan mahdollisimman nopeasti omavaraisiksi. Tavoitteet: kaupunkiasumisen ekologisen tehokkuuden nostaminen. Konkreettisia tavoitteita, esim. jätteenkäsittelyn uudelleenjärjestäminen, kevyen liikenteen edellytysten parantaminen, omavaraistuotannon lisääminen (kattoviljelmät yms.) Verkosto: Poikkeuksellisen laaja verkosto ja keskitetty päätöksenteko luo edellytyksiä skaalautuville hankkeille Hallituksessa 17 henkeä: yritysjohtajia, kaupungin johtokuntaa, tutkijoita, yhdistyksiä, virastoja Palkattu henkilökunta 6 henkeä

40 POSIIN KUULUU KUUSI ECODISTRICTS -PILOTTIALUETTA POSIin kuuluu kuusi pilottialuetta ja hanketta Foster Green (lähiö), Gateway (liikennehubi), Lents, Lloyd (kauppakortteli), South Waterfront, University District - Portlandin alueella Alueet ovat noin 1-2 neliökilometrin alueita, joissa on jo olemassa oleva infra, pysyvä asutus ja palveluverkosto Hankkeet ovat vielä varhaisessa vaiheessa; kaksi hanketta on saavuttanut toteutusvaiheen

41 PORTLANDIN MALLISSA ECODISTRICTS -ALUEVERKOSTOHANKKEEN KÄYNNISTÄMISEEN KULUU NELJÄ KRIITTISTÄ VAIHETTA 1. Alueen toimijakentän kartoitus, koollekutsuminen, hallintoelimen muodostaminen 2. Toimintasuunnitelman ja strategian luonti 3. Implementointi 4. Jatkuva monitorointi ja arviointi

42 KESKEINEN MENESTYSTEKIJÄ ON TAVOITTEELLINEN KÄYNNISTYSVAIHE: MUUTOSAGENTTIEN TUNNISTAMINEN JA TOIMIJOIDEN SITOUTTAMINEN HAASTATTELUILLA JA VISIOTYÖLLÄ Tärkeimmät työkalut toimijoiden sitouttamiseksi käynnistämisvaiheessa Luottamuksen rakentaminen ja muutosagenttien tunnistaminen: henkilökohtaiset tarvekartoitushaastattelut alueen asukkaille ja toimijoille Yhteisen tavoitteen rakentaminen ja sitouttaminen yhteiseen tavoitteiseen: alueen visiotyö yhteisiin arvoihin perustuvan tavoitteen luomiseksi Sitouttaminen toimintaan: Hallintomallityöpaja asukkaiden, julkisen sektorin, kolmannen sektorin ja yritysten välillä Ohjausryhmätyöskentely hallintomallien arvioimiseksi ja valitsemiseksi

43 PORTLANDIN POSI -MALLI EDELLYTTÄÄ TOIMIVIA MARKKINOITA JA VAHVAA VISIOTA PORTLAND POSI SWOT ANALYYSI Vahvuudet mitattavat tavoitteet ja mittarit skaalattavat prosessimallit markkinanäkökulma Heikkoudet edellyttää hyviä suhteita julkiseen sektoriin vaatii vahvan vision (save the planet) amerikkalainen tuloskulttuuri ei ehkä sovellu Suomeen Mahdollisuudet uusia työpaikkoja, yrityksiä ja liiketoimintamalleja ekologisen jalanjäljen pienentäminen skaalattavat perusprosessit Uhat kestävän kehitykset liian pienet markkinat kalliit pitkät prosessit (aikajänne >3v.)

44 PARK RIDGE COMMUNITY NETWORK ON IDEALTAAN LÄHELLÄ MARJAVERKKOA Park Ridge Community Network, USA Toimintamalli: Perustettu Park Ridge, Illinoisiin (USA) julkishallinnon toimesta. Kevyt malli, jossa julkinen kirjasto vastaa nettisivun ylläpidosta, yhteisön jäsenet pääosin sisällöstä. Toiminnan suunnittelu vähäistä. Jäsenet järjestävät itse tapahtumia, ja markkinoivat ne sivuilla. Tavoitteet: Yhteisöllisen toiminnan ja alueen vetovoiman lisääminen. Alueelle muuttavien verkostoitumisen helpottaminen. Verkosto: Suurin osa alueen yrityksistä, yhdistyksistä yms. verkoston jäseninä.

45 PARKRIDGE COMMUNITY NETWORKIN SUURIN VAHVUUS ON VUOROVAIKUTTEINEN VERKKOSIVU PARKRIDGE COMMUNITY SWOT ANALYYSI Vahvuudet ylläpito halpaa ja helppoa vuorovaikutteinen verkkosivu Heikkoudet ei yhteistyötä julkisen sektorin kanssa ei kokousmuotoista päätöksentekoa jäsenten omarahoitusmalli ei soveltune Suomeen Mahdollisuudet alueen ulkoisen vetovoiman kasvu muuttokynnyksen alentaminen muuttoväestön juurruttaminen Uhat jää passiiviseksi tiedotuskanavaksi

46 COMMUNITY FOUNDATION NETWORK (CFN) ONNISTUNUT LUOMAAN KOKO ISO-BRITANNIAN KATTAVAN VERKOSTON Community Fondation Network, Iso-Britannia Toimintamalli: Lontoon kattojärjestö kerää suurimmat lahjoitukset, neuvottelee yhteistyösopimuksia ja jakaa tietoa, rahoitusta ja operatiivista tukea alajärjestöille. Alajärjestöjä akkreditoidut partnerijärjestöt, osakas- ja jäsenjärjestöt. Tavoitteet: Paikallisjärjestöt keskittyvät paikallisen vapaaehtoistoiminnan johtamiseen ja rahoituksen hankkimiseen. Vapaaehtoistoiminta keskittynyt vähäosaisempien tukemiseen, jonka tavoitteena on mm. ehkäistä sosiaalista eriytymistä ja siitä seuraavaa rikollisuutta ja työttömyyttä sekä parantaa vanhusten, liikuntarajoitteisten ja köyhien elämänlaatua. Verkosto: CFN:ään kuuluu 59 kansalaissäätiötä, joista 47 akkreditoituja. Toiminnan vaikutusalue peittää 97% UK:sta. Osa jäsenyhdistyksistä toimii ulkomailla(singapore, Irlanti, Melbourne ).

47 COMMUNITY FOUNDATION ON HYVIN KONSERVATIIVINEN ALUEVERKOSTOMALLI COMMUNITY FOUNDATION SWOT ANALYYSI Vahvuudet yhtenäinen ja erittäin skaalattava toimintakulttuuri vahva status Heikkoudet passiiviset lahjoittajat suljettu toimintamalli; hidas, kankea ja byrokraattinen Mahdollisuudet globaali skaalattavuus ja tunnettuus mahdollistaa suurtenkin hankkeiden toteuttamisen Uhat suuryritysten omat kestävän kehityksen (CSR) -hankkeet

48 TUNNISTETTUJEN ALUEKEHITYSVERKOSTOJEN TOIMINTAMALLIT EROAVAT ERITYISESTI NIIDEN SKAALAUTUVUUDEN JA SOSIAALIS- EKOLOGISEN PAINOPISTEEN OSALTA Aluekehitysverkostojen analyysi skaalutuvuus-tavoitteet koordinaatistossa Globaali = skaalattavissa Lokaali = ei skaalattavissa Ekologinen = ympäristötavoitteet Sosiaalinen = hyvinvointitavoitteet POSI=Portland Ecodistricts PCN=Parkridge Community Network CFN=Community Foundation Network NCN=Neigborhood Community Network MV=Marjaverkko Bo01=ekologinen aluekehitysverkosto Mälmössä

49 YHTEENVETO: MARJAVERKKO -MALLIN KILPAILUETU ON ASUKASLÄHTÖISYYDESSÄ JA KETTERÄSSÄ HALLINNOSSA. KANSAINVÄLINEN VERTAILU AVAA MARJAVERKKO -MALLILLE MYÖS KEHITYSMAHDOLLISUUKSIA. MarjaVerkon kilpailuetu kansainvälisen vertailun perusteella: asukaslähtöisyys, paikallisten tarpeiden ymmärtäminen, hallinnon ketteryys ja ei-poliittisuus. MarjaVerkon kehitysmahdollisuudet kansainvälisen vertailun perusteella: miten MarjaVerkko -aluekehitysverkostomallia voisi kehittää kansainvälisen vertailun avulla? Esimerkiksi Vuorovaikutteisen verkkosivun ja menestyksen mittaroinnin osalta. USA: Portland Ecodistricts (POSI): dokumentoitu prosessimalli käynnistämiseen ja levittämiseen, hyvin määritellyt menestyksen mittarit ja niiden seuraaminen Parkridge Community Network (PCN): vuorovaikutteinen verkkosivu UK: Community Foundation Network (CFN): vahva julkinen uskottavuus medianäkyvyyden kautta

50 AGENDA Pika-analyysin tavoitteet MarjaVerkko -aluekehitysverkoston tarina Analyysi aluekehitysverkostomallin elinkelpoisuudesta ja levittämispotentiaalista MarjaVerkon tulokset MarjaVerkko -aluekehitysverkostomallin kysyntätekijät MarjaVerkon vertaileva analyysi kansainvälisiin alueverkostomalleihin MarjaVerkko -aluekehitysverkostomallin vaihtoehtoiset toimintamallit MarjaVerkko -aluekehitysverkostomallin levittämispotentiaali Pika-analyysin johtopäätökset

51 MARJAVERKKO -ALUEKEHITYSVERKOSTON VAIHTOEHTOISET TOIMINTAMALLIT ALUEKEHITYKSESSÄ Vaihtoehtoiset mallit Mallin kuvaus Caseesimerkki Haaste asukaslähtöisessä aluekehityksessä Aluetoimikunta/työryhmä Pyrkii edistämään asukkaiden osallistumismahdollisuuksia alueensa yhdyskuntarakenteen, väestön elinolojen ja palvelujen kehittämiseen. Arabia Verkostoa ei voida luoda ylhäältäpäin Virkamieskeskeinen malli Toteuttaa aluesuunnittelua perustuen maankäyttöja rakennuslakiin sekä valtakunnallisiin tavoitteisiin tavoitteenaan luoda edellytykset hyvälle ja toimivalle elinympäristölle. Keskisuuret kunnat ja kaupungit Vastaaminen muutosajureihin (esim. hallinnon läpinäkyvyys, tuottavuusohjelma) Hankeorganisaatiomalli Tuo yhteen yritysten, korkeakoulujen, järjestöjen ja julkisen sektorin edustajia tavoitteenaan luoda innovatiivisia ekologisen kaupunkiasumisen kehittämiseen tähtääviä alueellisia hankkeita. POSI Portland Vaatii laajan rahoituksen, pitkän toimintajänteen sekä laajan, sitoutuneen toimijajoukon Yrityskeskeinen malli Aluekehityksen suunnittelu- ja toteutuskonseptit ja/ tai niiden implementointi tilataan yksityiseltä sektorilta. Smart Cities (IBM) Ei välttämättä vastaa ja kohdennu hyvin paikallisiin tarpeisiin, kallis vaihtoehto.

52 ESIMERKKINÄ ARABIAN ALUETYÖRYHMÄ: VERKOSTOA EI LUODA YLHÄÄLTÄPÄIN! Aluetoimikunta / aluetyöryhmä ja case Arabia Arabian aluetyöryhmän visio syntyi Tarkoituksena oli luoda Arabian alueelle vahva, koulujen, paikallisten pienyritysten ja perheiden verkosto Perheet asukkaista, kuluttajista tuottajiksi Lukuisia pienimuotoisia asukasvoimin toteutettuja pilottikokeiluja, esim GPS-hanke, jonka ideana oli että alueen asukkaat osallistuvat aluesuunnitteluun tägäämällä liikenteen vaaranpaikkoja, virkistyspaikkoja jne. Visiossa painotettiin pienyritysten tiivistä vuorovaikutusta asukkaiden kanssa sekä koulujen toimimista verkoston foorumina. Aluetyöryhmän kokoukset pidettäisiin vanhempainiltojen yhteydessä. Tavoitteena oli handover alueen toimijoille, orgaaninen kehittyminen virkamiesvetoisen vaiheen jälkeen

53 VAAN SEN TÄYTYY NOUSTA ASUKKAIDEN YHTEISESTÄ ARVOPOHJASTA Handoveria ei Arabiassa koskaan tapahtunut Virkamiesvetoinen vaihe liian pitkä - johti lopulta virkamiesten keskinäiseen valtataisteluun Odotukset paikallisten asukkaiden kiinnostuksen suhteen liian kovat. Asukkaat eivät päässeet osallisiksi visiosta. Visio oli liian valmis. Vapaaehtoistyön kannustimet, edellytykset ja luonne arvioitiin väärin. Asukkaiden päätös- ja vaikutusvaltaa ei osattu osoittaa riittävän konkreettisesti Perheet kutsuttiin mukaan yksityishenkilöinä, alueen kolmannen sektorin koko käytännössä nolla, kun aluetyöryhmää ruvettiin jalkauttamaan Koulujen ja yritysten yhteistyö kiellettiin mainontana Yritystiloja tyhjeni, koska luvattua innovatiivista liiketoimintaympäristöä ei syntynyt Arabian alueella edelleen asukkaiden aktiivinen nettifoorumi ja muuta pienimuotoista toimintaa, mutta alkuperäiset tavoitteet jäivät toteutumatta

54 YHTEISKUNNALLISET MUUTOSAJURIT JA TUOTTAVUUSOHJELMA PISTÄVÄT PERINTEISEN VIRKAMIESMALLIN AHTAALLE Virkamieskeskeinen malli on ongelmallinen aluekehitysmalli erityisesti seuraavien muutosajureiden kannalta: Verkostojen merkityksen kasvu ja vaikuttamisen helpottuminen Tuottavuusohjelman vaatimukset Päätöksenteon nopeus ja tehokkuus Palvelujen parempi kohdentuminen ja tuottavuuden kasvu Hallinnon läpinäkyvyyden kasvu

55 HANKEORGANISAATIOMALLI VAATII USEIN TOIMIAKSEEN SUURIA YMPÄRISTÖONGELMIA, RAHAA, AIKAA JA SITOUTUMISTA Aluekehityksen hankeorganisaatiomalli Kansainvälisissä aluekehityksen hankeorganisaatiomalleissa (esim. Portlandin POSI) on usein mittava infra- ja kiinteistömassa, jota kehitetään ekologisemmaksi Suomen ympäristöongelmat ovat verrattain niin pieniä, että yhteisen ekologisen vision muodostaminen, tartuttaminen ja levittäminen on haasteellista Asukkaiden osallistaminen on suurin haaste tuottajiksi, mutta miten? Vapaaehtoistyön kannustimet ja edellytykset Kuka luo, tartuttaa ja levittää visiota?

56 YRITYSPROJEKTIT USEIN PUHDASTA LIIKETOIMINTAA, JOKA JÄTTÄÄ ASUKKAAT HELPOSTI PAITSIOON Yritysvetoinen aluekehitysmalli Case esimerkki: IBM uranuurtajana Smart Cities Challenge -ohjelmallaan, jossa Helsinki mukaan ainoana pohjoismaisena kaupunkina Ohjelmassa on liiketoimintafokus: innovatiivista palvelutuotantoa, josta täytyy maksaa. Keskeinen haaste: miten liittää yhteen kaupungin heterogeeninen asukasjoukko ja korkean teknologian järjestelmät? Asukkaiden ovat tuottajina mutta valmiiksi luoduissa järjestelmissä

57 YHTEENVETO KILPAILEVISTA RATKAISUISTA JA MALLEISTA: MARJAVERKON KILPAILUETUNA ASUKASLÄHTÖISYYS, KETTERYYS JA AVOIMUUS Aluetyöryhmä (esim. Case Arabia): helposti politisoituva ei tavoita asukkaita ei nouse alueen arvopohjasta vaikuttavuuspotentiaali heikko Hankeorganisaatiot (esim. POSI): epäpoliittisia usein ekologiset tavoitteet sosiaalisten edellä vaatii aikaa, rahaa, ja sitoutumista sekä laajan julkisen tuen Virkamiesmalli: politisoitunut, hidas, kankea verrattuna verkostoon palvelu- ja aluesuunnittelu eivät kohdennu optimaalisesti ei täytä tuottavuusohjelman vaatimuksia Yritysprojektit (esim. IBM Smart cities): tuloshakuista liiketoimintaa: kuka maksaa? asukkaiden osallistumiskynnys ja mukautuminen valmiiseen "tuottajan" rooliin epävarma

58 AGENDA Pika-analyysin tavoitteet MarjaVerkko -aluekehitysverkoston tarina Analyysi aluekehitysverkostomallin elinkelpoisuudesta ja levittämispotentiaalista MarjaVerkon tulokset MarjaVerkko -aluekehitysverkostomallin kysyntätekijät MarjaVerkon vertaileva analyysi kansainvälisiin alueverkostomalleihin MarjaVerkko -aluekehitysverkostomallin vaihtoehtoiset toimintamallit MarjaVerkko -aluekehitysverkostomallin levittämispotentiaali Pika-analyysin johtopäätökset

59 MARJAVERKKO -ALUEKEHITYSVERKOSTON POTENTIAALISIMMAT LEVITETTÄVÄT ELEMENTIT 1. Järjestäytymisprosessi: paikallisten avaintoimijoiden tunnistaminen, kontaktointi, aktivointi, koollekutsuminen, strategian muodostaminen 2. Toimintamalli: ahierarkinen, vapaaehtoisuuteen perustuva malli. Yksi johtaja, yksi kokousmuotoinen päättävä keskuselin, jäsenyhteisöjen puheenjohtajat edustavat, mutta kaikilla vapaa pääsy 3. Julkisen sektorin positiointi: julkinen sektori tuottaa palveluita (esim. aluesuunnittelua) yhteistyössä alueen asukkaiden ja toimijoiden kanssa. 4. Verkostomuotoinen aluesuunnittelu- ja kaavoitus: kaavoituskysymysten käsittely ja päätöksenteko verkostossa 5. Alueelle muuttavien ja maahanmuuttajien verkottaminen: alueelle muuttavien ja vähemmistöryhmien kutsuminen mukaan järjestäytyneeseen ja tavoitteelliseen yhteisölliseen toimintaan 6. Alueellinen identiteetti ja yhteisöllisyydentunne: alueen omaleimaisuuden muodostuminen

60 ANALYYSI TUNNISTETTUJEN ELEMENTTIEN HYÖDYNTÄMISESTÄ MARJAVERKON OMASSA TOIMINNASSA Tekijä/ Nykytila Järjestymisprosessi Toimintamalli Julkisen sektorin positio Verkostomuotoinen aluesuunnittelu ja kaavoitus Alueelle- ja maahanmuuttajien verkottaminen Alueellinen identiteetti ja yhteisöllisyydentunne Hyödynnetty Kyllä Osittain Osittain Osittain EI Kyllä Hyödyntämättä Päätöksenteon ja avoimen vuorovaikutuksen edelleen kehittäminen, verkoston laajentaminen Kolmannen sekorin laajempi aktivointi, laajempien kannustimien löytäminen yritysyhteistyölle Verkosto- muotoisen päätöksenteon malli Verkosto- muotoisen päätöksenteon malli Maahanmuuttajien verkottumisen fasilitointi Pienyritysten mukanaolo Edellytykset Konkreettiset näytöt toiminnan tuloksellisuudesta Avoimen vuorovaikutuksen lisääminen Kolmannen sektorin Kolmannen sektorin läpinäkyvyys, läpinäkyvyys, muutosagenttien kehittynyt löytäminen ja verkostotoiminta aktivointi, kannustimet Ei vielä merkittävää maahanmuuttajaväestöä Yhteinen visio, yhteistoiminta, verkoston uusiutuminen Esteet Toiminnan liika profiloituminen Palkka- ja vapaarhtoistyön yhteensovittaminen, vapaaehtoistyön mielekkyys Verkosto nähdään ylimääräisenä työnä Poliittiset ym. valtataistelut, vapaaehtoistyön mielekkyys Verkoston Yhteistä visiota ei politisoituminen, löydy, suuri osa ennaltaehkäisevän toimijoista passivoituu työn epäonnistuminen

61 ANALYYSI TUNNISTETTUJEN LEVITETTÄVIEN ELEMENTTIEN LAAJEMMISTA HYÖDYISTÄ, SKAALATTAVUUDESTA, EDELLYTYKSISTÄ JA ESTEISTÄ Tekijä/ Nykytila Järjestymisprosessi Toimintamalli Julkisen sektorin positio Verkostomuotoinen aluesuunnittelu ja kaavoitus Alueelle- ja maahanmuuttajien verkottaminen Alueellinen identiteetti ja yhteisöllisyydentunne Skaalattavuus Laaja Erittäin laaja Paikallinen Laaja Paikallinen Paikallinen Potentiaaliset hyödyt (mittarit) Järjestäytyneen, pitkäjänteisen toiminnan edellytysten luominen Pitkäjänteisen toiminnan suunnittelun, ohjaamisen ja resursoinnin edellytys Julkisten resurssien parempi kohdistaminen ja käyttö, julkis- ja yksityisresurssien yhdistäminen Kaavoitusprosessin nopeampi läpimeno, paikallisiin tarpeisiin vastaaminen Rikollisuuden vähentyminen, maahanmuuttajien työllistymisen fasilitointi, alueen maineen parantaminen Säästöt julkisissa ylläpito- ja suunnittelukustannuksissa, tonttija neliöhintojen nousu Edellytykset Vaatii palkkatyötä tai poikkeuksellisen motivoituneen vapaaehtoisjohtajan Kyvykäs johtaja, olemassa olevat yhteisöt, ahierarkisuus, avoin vuorovaikutus, yhteinen visio Motivoitunut virkamieskunta tai virkamieskunnan aktivointi, uskottavuuden hankkimine n Motivoitunut Avoin toimintakulttuuri, Yhteinen visio kyetään virkamieskunta, maahanmuuttajien muodostamaan verkoston uskottavuus järjestäytyminen päätöksentekijöiden silmissä Esteet Rahoitus, pieni järjestymisaste Johtohahmoa ei löydy, liika heterogeenisuus johtaa valtataisteluihin kannustimien puute, poliittisuus kannustimien puute, kaavoituksen poliittisuus verkosto sulkeutuu ja politisoituu hetero- geenisyyden aiheuttamat ristiriidat

62 LEVITETTÄVIEN TEKIJÖIDEN KOLME TÄRKEINTÄ 1. Toimintamalli miten saadaan asukkaat aktivoitua alueelliseen kehittämiseen? Malli tarjoaa innostavat ja konkreettiset osallistumisen puitteet asukkaille Vapauttaa valtavan määrän vapaaehtoistyön käyttämättömiä resursseja (esimerkiksi nuorisotyö) 2. Julkisen sektorin positiointi palveluntuottajana asukaslähtöisessä toimintakulttuurissa Kasvattaa hallinnon läpinäkyvyyttä, tiedon jakamista ja asukkaiden ja pienyhteisöjen vaikuttamismahdollisuuksia Vastaa tuottavuusohjelman haasteisiin ja vie metropolialueen maailmankartalle rohkeana, asukaslähtöisenä ja innovatiivisena toimijana Edellisen kohdan edellytys 3. Verkostomuotoinen aluesuunnittelu- ja kaavoitus Konkretisoi edellisten kohtien arvolupauksen

63 ASUKKAIDEN AKTIVOINNISSA OLEELLISTA ON USKOTTAVA MUUTOSAGENTTI JA MERKITTÄVIEN VAIKUTUS- JA TOIMINTAMAHDOLLISUUKSIEN OSOITTAMINEN Asukkaiden aktivoinnissa uskottava muutosagentti on tärkeässä asemassa Esimerkiksi nuorison aktivoinnin osalta paikallisilla nuorisotyöntekijöillä usein parhaimmat edellytykset MarjaVerkon tapauksessa kokouksissa aluksi keskimäärin vain noin 5 henkilöä ja verkostotoimintaan suhtauduttiin epäluuloisesti ja sen vaikuttavuutta epäiltiin. Yleistä luottamusta nauttiva johtohahmo oli hyvin tärkeä elementti uskottavuuden hankkimiseksi Asukkaille on tarjottava konkreettisia vaikutusmahdollisuuksia Vapaaehtoistyön edellytyksenä tunne oman asuinalueen merkityksellisestä ja vaikuttavasta kehitystyöstä Päätös- ja vaikutusvalta osoitettava erittäin selkeästi. Tarjottava toiminnan perusta (aluksi kokous- ja keskuspaikka). Virkamiesten tultava henkilökohtaisesti samaan pöytään asukkaiden, järjestöjen ja muiden lähialueen toimijoiden kanssa

64 PAIKALLISTEN TEKIJÖIDEN TUNNISTAMINEN, AKTIVOINTI JA YRITTÄJÄMÄINEN JOHTAJA OLI AVAINASEMASSA MARJAVERKON KASVATTAMISESSA Verkoston elinkaaren vaihe Verkoston ikä Toimijat Johtaminen Rahoitus, resurssit Menestystekijät Valmistelu 1 vuosi John Simon, urheiluseurat John Simon Omarahoitus Avaintoimijoiden tunnistaminen ja aktivointi Käynnistys Saturaatio Handover 3 vuotta 4 vuotta 5 vuotta +Vantaan kaupunki, nuorisotoimi, seurakunta, Jan Wieland +Cramo, Pöyry, Laurea, Metropoliia +alueelle muuttavat, paikallisyritykset John Simon, nuorisotyö, Jan Wieland Hajautettu päätöksenteko Hajautettu päätöksenteko Omarahoitus, julkisresurssit Yritysavustukset, julkisresurssit Laajempi yritysyhteistyö, julkisresurssit, muut yksityisresurssit Ensimmäiset konkreettiset näytöt (tapahtumat, kerhot yms.) Verkoston levittäminen, rahoituksen hankkiminen Toimintamuodon säilyminen verkostona, vapaaehtoistyön ilmapiirin säilyttäminen

65 YHTEENVETO LEVITETTÄVYYSPOTENTIAALISTA: MARJAVERKKO -ALUEKEHITYSVERKOSTOMALLISSA ON ARVOKKAITA LEVITETTÄVIÄ ELEMENTTEJÄ, MUTTA KESKEISENÄ HAASTEENA ON LEVITYSPROSESSIN MUUTOSAGENTTISIDONNAISUUS MarjaVerkko -aluekehitysverkostomallin kaikkein potentiaalisimmat levitettävät elementit ovat aluekehitysverkoston toimintamalli, julkisen sektorin positiointi sekä verkostomuotoinen aluesuunnittelu- ja kaavoitus MarjaVerkko -aluekehitysverkoston levitettävyyden potentiaali ja levitysprosessi riippuu kohdealueen ominaisuuksista. Erityisen potentiaalinen levittämiskohde on uudisalue, jossa voidaan tunnistaa ja sitouttaa uskottava muutosagentti ja tarjota asukkaille konkreettisia vaikutusmahdollisuuksia Aluekehitysverkostomallin levityksessä oleellista on paikallisten tekijöiden tunnistaminen, aluekehitysverkostomallin sopeuttaminen paikalliseen toimintaympäristöön ja yrittäjämäisen muutosagentin sitouttaminen kantavaksi voimaksi Aluekehitysverkosto nostaa alueen elämisen laatua osallistamalla aiempaa laajemman joukon toimijoita elinympäristön kehittämisen toimintaan

66 AGENDA Pika-analyysin tavoitteet Marjaverkko -aluekehitysverkoston tarina Analyysi aluekehitysverkostomallin elinkelpoisuudesta ja levittämispotentiaalista Pika-analyysin johtopäätökset

67 MARJAVERKKO -ALUEKEHITYSVERKOSTON TÄRKEIN LEVITETTÄVÄ ELEMENTTI ON SEN ASUKASLÄHTÖINEN JA KETTERÄ TOIMINTAMALLI MarjaVerkko -aluekehitysverkosto Toimintamalli Ahierarkinen verkosto Päätöksenteko, vastuunjako ja resurssien kohdistaminen kokousmuotoista Kokouksiin pääsy kaikilla verkoston jäsenillä, mutta pääosin puheenjohtajat edustavat Toiminta yksityis- ja julkisrahoitteista

68 MALLI LUO AIDON WIN-WIN-WIN -TILANTEEN KAIKILLE OSAPUOLILLE. SE KERÄÄ IHMISET YHTEEN RATKOMAAN ALUEELLISIA ONGELMIA JA KEHITTÄMÄÄN ALUEEN ELÄMISEN LAATUA Aluekehitysverkostomallin asiakashyödyt Kohderyhmä Asiakashyöty lyhyellä aikavälillä Asiakashyöty pitkällä aikavälillä Asukkaat Aiempaa laajemmat ja tehokkaammat osallistumismahdollisuudet sekä vapaaehtoistyön että viranomaisvaikuttamisen osalta Aiempaa laajemmat ja tehokkaammat verkottumismahdollisuudet uusille asukkaille Asuinalueen identiteetin vahvistaminen Asuinalueen elämänlaadun parantaminen Julkinen sektori Laadukkaampi ja tehokkaampi vuorovaikutus alueen asukkaiden ja muiden toimijoiden kanssa Työn mielekkyyden kasvu Pitkällä aikavälillä sekä laadukkaammat julkiset palvelut ja rahansäästö esimerkiksi nuorison syrjäytymisen estämisellä ja nopeammalla kaavoitusprosessilla (järjestämällä prosessi uudelleen asukkaiden kanssa) Kolmas sektori Työn merkityksellisyyden kasvu Vapaaehtoisresurssien kasvu Yritykset Alueellinen näkyvyys Tiiviimpi yhteistyö asukkaiden kanssa ja sen hyödyntäminen innovaatiotoiminnassa

69 SUOSITTELEMME ALUEKEHITYSVERKOSTOMALLIN LEVITTÄMISTÄ, KOSKA SEN TULOKSET OVAT ROHKAISEVIA Malli ratkaisee konkreettisia paikallisia ongelmia nuorison syrjäytyminen, vähäinen yhteisöllisyyden tunne, kankea viranomaisvaikuttaminen Mallin laadulliset tulokset ovat rohkaisevia ahierarkisen toimintamallin luonti ja käynnistäminen alueen yhteisöllisyyden tunteen ja statuksen kehittäminen nuorisotyön kehittäminen ja vipuvaikutus (myönteinen vaikutus vapaaehtoistyön määrään) virkamiesten työkulttuurin muutos interaktiivisempaan suuntaan (esimerkiksi maankäytön, kulttuurin ja nuorisotyön alueella) Mallin kilpailuetu rakentuu asukaslähtöisyyden, paikallisten tarpeiden ymmärtämisen, hallinnon ketteryyden ja ei-poliittisuuden varaan Mallin jatkokehityspotentiaali on hyvä esimerkiksi prosessien standardoinnin ja uuden teknologian hyödyntämisen alueella

70 JA MALLILLE ON KONKREETTISTA KYSYNTÄÄ. MarjaVerkko -aluekehitysverkostomallin konkreettiset kysyntätekijät Aluekehitysverkostomallilla on tunnistettu asiakaskiinnostus esimerkiksi Espoon Suurpellon alueen asukkaiden, kolmannen sektorin toimijoiden, kaupungin nuorisotoimen ja yritysten keskuudessa Asiakaskiinnostus ja hyödyntäjätahot on validoitu kyselyn ja haastatteluiden perusteella Tunnistetuttujen hyödyntäjätahojen tarpeet on alustavasti kartoitettu Aluekehitysverkoston potentiaaliset hyödyntäjät odottavat verkostolta yhteisöhyötyjä, kokemuksia ja vaikutusmahdollisuuksia Verkoston täytyy olla nopea päätöksenteossaan ja onnistua sekä sisäisessä että ulkoisessa viestinnässä Tärkeimpiä toiminnallisuuksia ovat nuorisotyön, alueen yhteisöllisyyden tunteen ja maineen sekä viranomaisvaikuttamisen parantaminen Keskeiset toimijat ovat julkinen ja kolmas sektori, paikalliset pk-yritykset ja asukkaat

71 MALLIN LEVITETTÄVYYSPOTENTIAALI ON MELKO HYVÄ: KOHDESEGMENTTI ON SUURI, MUTTA MALLIN LEVITTÄMINEN VAATII MUUTOSAGENTIN JA SOPEUTTAMISEN PAIKALLISIIN TARPEISIIN Aluekehitysverkostomallin levitettävyys Pika-analyysissä ei tunnistettu ylitsepääsemättömiä levittämisen esteitä (esim. puuttuva vetovoimainen hyöty tai kilpailuetu) Aluekehitysverkoston syntyprosessi, toimintamalli, menestystekijät ja levitettävät elementit ovat jäsenneltävissä ja mitattavissa Marjaverkko -aluekehitysverkostomallin kaikkein potentiaalisimmat levitettävät elementit ovat asukkaat aktivoiva toimintamalli, julkisen sektorin positiointi asukaslähtöisenä palveluntuottajana sekä verkostomuotoinen aluesuunnittelu- ja kaavoitus MarjaVerkko -aluekehitysverkoston levitettävyyden potentiaali ja levitysprosessi riippuu kohdealueen ominaisuuksista Erityisen potentiaalinen levittämiskohde on uudisalue, jossa voidaan tunnistaa muutosagentti ja tarjota asukkaille konkreettisia vaikutusmahdollisuuksia Aluekehitysverkostomallin levityksessä oleellista on paikallisten tekijöiden tunnistaminen, Marjaverkko -mallin sopeuttaminen paikalliseen toimintaympäristöön sekä yrittäjämäisen muutosagentin sitouttaminen kantavaksi voimaksi Pika-analyysin aikana on tunnistettu 7 potentiaalista muutosagenttia aluekehitysverkostomallin levittämisen käynnistämiseksi!

72 ALUEKEHITYSVERKOSTOMALLIN LEVITTÄMISEN TIEKARTTA KIINNOSTUNEILLE TOIMIJOILLE Syksy 2011 Kevät 2012 Syksy 2012 Työpaketti 1: alueellisten muutosagenttien sitouttaminen, ja tarvekartoitus Työpaketti 2: alueellinen visiotyö Vaihe 2: Sitouttaminen Työpaketti 3: suunnittelu, organisointi ja MAL sopimuksen käynnistäminen allekirjoitus Työpaketti 1: Lopputulokset Aluekehitysverkostotiimi muodostettu alueellisista muutosagenteista Tärkeimmät toimenpiteet: Aluekehitys 2.0 mahdollisuudet -casen rakentaminen pika-analyysin tulosten pohjalta viestintämateriaaliksi Henkilökohtaiset tarvekartoitushaastattelut alueen asukkaille ja toimijoille tuen ja rahoituksen varmistamiseksi Työpaketti 2: Lopputulokset Alueen visiotyö yhteisiin arvoihin perustuvan tavoitteen luomiseksi Tärkeimmät toimepiteet Visiotypaja asukkaiden, julkisen sektorin, kolmannen sektoin ja yritysten välillä Tavoittteen asettaminen ja tiekartan rakentaminen luekehitysverkoston toiminnalle Yhteisen näkemyksen muodostaminen parhaasta hallintomallista verkoston toiminnalle Työpaketti 3: Lopputulokset Ensimmäinen pilottihanke käynnissä Tärkeimmät toimenpiteet Aluekehitysverkoston toimintasuunnitelma, tavoitteet ja mittarit Pilottiprojektien arviointi, valinta ja käynnistäminen Tukitoimintojen ylösajo: viestintä, hallinto

ITS Finland esiselvitys

ITS Finland esiselvitys ITS Finland esiselvitys Raine Hautala VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Liikenne- ja viestintäministeriö VTT Jussa Consulting Traficon Oy SysOpen Oyj Raine Hautala # 1 Taustaa Liikennetelematiikan merkitys

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

ITS Finland esiselvitys

ITS Finland esiselvitys ITS Finland esiselvitys INFO- JA KÄYNNISTÄMISTILAISUUS 23.4.2003 Liikenne- ja viestintäministeriö VTT Jussa Consulting SysOpen Oyj Traficon Oy Raine Hautala & Seppo Öörni # 1 Taustaa Liikennetelematiikan

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Näin luet toimintasuunnitelmaa

Näin luet toimintasuunnitelmaa Näin luet toimintasuunnitelmaa HELVARYn toimintasuunnitelman tavoitteet on merkitty tähän esitykseen tummennetulla ja merkattu nuolella vuosikokouksessa käsittelyn helpottamiseksi. Toimenpiteitä kuvataan

Lisätiedot

Verkostoissa toimiminen: verkostotyön perusteita ja käytäntöä. Timo Järvensivu KTT, tutkimuspäällikkö Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Verkostoissa toimiminen: verkostotyön perusteita ja käytäntöä. Timo Järvensivu KTT, tutkimuspäällikkö Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Verkostoissa toimiminen: verkostotyön perusteita ja käytäntöä Timo Järvensivu KTT, tutkimuspäällikkö Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Nuori Suomi 13.3.2012 Verkosto voidaan määritellä ainakin kahdella

Lisätiedot

Case: Helsinki Region Infoshare - pääkaupunkiseudun tiedot avoimiksi

Case: Helsinki Region Infoshare - pääkaupunkiseudun tiedot avoimiksi Case: Helsinki Region Infoshare - pääkaupunkiseudun tiedot avoimiksi Projektipäällikkö Ville Meloni Forum Virium Helsinki 5.4.2011 Hankkeen yhteenveto Avataan Helsingin seutua koskevaa tietoa kaikkien

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

FARAX johtamisstrategian räätälöinti

FARAX johtamisstrategian räätälöinti FARAX johtamisstrategian räätälöinti Sisältö Taustaa Johtamisstrategian luominen ja instrumentin luominen Hyödyt ja referenssit Esimerkkejä matriiseista Prosessi Taustaa Esityksessä käydään läpi FaraxGroupin

Lisätiedot

Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja

Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja Keva 1.4.2014 ----------------------------------- Kari Hakari Tilaajajohtaja, HT Tampereen kaupunki Uusi julkinen hallinta hallinnonuudistusten

Lisätiedot

Meriklusterin osaamispohjan kehittäminen

Meriklusterin osaamispohjan kehittäminen Meriklusterin osaamispohjan kehittäminen EMKR:n meripolitiikan rahoituksen painopisteet Havaintoja: Elinkeinopolitiikka ei näy kuvassa! Pitäisi olla keskeinen osa meripolitiikkaa. Tarve kansalliselle meripolitiikalle,

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Jaana Auramo 1.2.2012 Miksi Serve panostaa palvelututkimukseen? Taataan riittävä osaamispohja yritysten kilpailukyvyn kasvattamiseen Tutkimusvolyymin ja laadun

Lisätiedot

Verkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Verkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Verkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kaksi näkökulmaa verkoston määrittelyyn 1. Abstrakti määritelmä: verkosto

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä

Lisätiedot

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Miten julkiset hankinnat voivat tukea rakentamisen cleantechratkaisuja? Motiva / Tekes seminaari 10.2.2015 Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Tekesin Rakennettu ympäristö ja Huippuostajat

Lisätiedot

Inno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi 3.10.2012

Inno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi 3.10.2012 Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa 1 -tutkimushanke: Hyviä käytäntöjä innovaatiojohtamiseen julkisella palvelusektorilla Miten palveluja voidaan kehittää

Lisätiedot

TRIPLEWIN KEHITYSTARINA

TRIPLEWIN KEHITYSTARINA TRIPLEWIN KEHITYSTARINA Mistä olemme tulossa, mitä olemme tänään ja mihin olemme menossa? will invest into customer xperience leadership TripleWinin juuret ovat General Motorsissa (GM) ja Saturn automerkissä

Lisätiedot

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työryhmien toimeksianto II Uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia 17.1.2014

Lisätiedot

KUNTAINFRAN ELINKAARILASKENNASTA KOHTI OMAISUUDEN HALLINTAA. SKTY 22.5.2015 Jyrki Paavilainen

KUNTAINFRAN ELINKAARILASKENNASTA KOHTI OMAISUUDEN HALLINTAA. SKTY 22.5.2015 Jyrki Paavilainen KUNTAINFRAN ELINKAARILASKENNASTA KOHTI OMAISUUDEN HALLINTAA SKTY 22.5.2015 Jyrki Paavilainen TERMIT JA NIMIKKEET 1/2 Infran pito Maankäytön suunnittelu Hankkeiden ohjelmointi Rakentaminen Infran hallinta

Lisätiedot

Verkostot kehittämistyössä

Verkostot kehittämistyössä Verkostot kehittämistyössä Lääkkeiden käytön järkeistämisen verkosto, työpaja 27.9.2012 Timo Järvensivu, KTT, tutkimuspäällikkö Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kaksi näkökulmaa verkoston määrittelyyn

Lisätiedot

Big datan hyödyntäminen

Big datan hyödyntäminen Big datan hyödyntäminen LVM/FIIF-yhteistyö 1 0 /1 9 /1 4 Nykytilanne Useita olemassa olevia ohjelmia ja tahoja, josta yritykset ja tutkimuslaitokset voivat hakea rahoitusta Big Dataan ja teollisen internetin

Lisätiedot

Järjestö palveluiden tarjoajana

Järjestö palveluiden tarjoajana Järjestö palveluiden tarjoajana Hotelli Arthur 3.11. 2011 - Järjestöhautomo 11.11.2011 Maahanmuuttajien järjestäytyminen Suomessa arviolta 700-900 maahanmuuttajayhdistystä Yhdistykset ovat melko nuoria

Lisätiedot

JulkICT Lab ja Dataportaali Avoin data ja palvelukokeilut

JulkICT Lab ja Dataportaali Avoin data ja palvelukokeilut JulkICT Lab ja Dataportaali Avoin data ja palvelukokeilut Pelvelukehityksen ekosysteemi julkisessa hallinnossa 3.12.2013 Mikael Vakkari JulkICT/YRO Palvelukehittämisen ekosysteemi Uusien palveluinnovaatioiden

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

Palvelumuotoilu ja muotoiluajattelu bisneksessä

Palvelumuotoilu ja muotoiluajattelu bisneksessä Palvelumuotoilu ja muotoiluajattelu bisneksessä Hanna-Riina Vuontisjärvi Projektipäällikkö/ Palvelumuotoilija Lapin yliopisto, Taiteiden Tiedekunta hanna-riina.vuontisjarvi@ulapland.fi Mitä palvelumuotoilija

Lisätiedot

TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009. Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla

TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009. Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009 Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla Lähtökohta (2005) Teknologiayritysten toimintaympäristö

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi

Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi Päivän ohjelmasta Projektin elinkaari Ideasta suunnitteluun Käynnistämisen haasteet Suunnitelmasta toteutukseen Palautteen

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunki ja 3. sektori - näkökulmia kunta-järjestöyhteistyöhön

Jyväskylän kaupunki ja 3. sektori - näkökulmia kunta-järjestöyhteistyöhön Jyväskylän kaupunki ja 3. sektori - näkökulmia kunta-järjestöyhteistyöhön Jukka Laukkanen Jyväskylän kaupunki/ konsernihallinto/ kilpailukyky ja kaupunkikehitys, Kansalaistoiminnankeskus Matara 22.1.2014

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta

Lisätiedot

Mistä tuulee seurakyselyn tulokset ja toimenpiteet kyselyn perusteella

Mistä tuulee seurakyselyn tulokset ja toimenpiteet kyselyn perusteella Mistä tuulee seurakyselyn tulokset ja toimenpiteet kyselyn perusteella Seuraseminaari 19.11.2011 Vahva ja aktiivinen lajiliitto seurojen tukena Seuroja 331 Luokkaliittoja 42 Jäseniä n. 60.000 Veneitä 23.692

Lisätiedot

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Energiatehokas ja kestävä Uusien ratkaisujen testaus Käyttäjät mukaan Rakentuu paikallisille vahvuuksille Elinvoimainen elinkeinoelämä

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu. Liikuntapaikkarakentamisen investointisuunnitelman päivittäminen ja hankkeiden priorisointi lautakunnassa.

Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu. Liikuntapaikkarakentamisen investointisuunnitelman päivittäminen ja hankkeiden priorisointi lautakunnassa. Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu ; tavoitteet ja Kulttuurin ja liikunnan edelläkävijyys Liikuntapaikkarakentamisen investointisuunnitelman päivittäminen ja hankkeiden priorisointi lautakunnassa. (8/2010)

Lisätiedot

Huippuostajia ympäristöpalveluihin

Huippuostajia ympäristöpalveluihin Huippuostajia ympäristöpalveluihin Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille Tekes Piia Moilanen 28.8.2013 www.tekes.fi/huippuostajat Agenda o ELY:jen ympäristöpalveluhankinnat Ylijohtaja

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Kumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela 23.11.2011

Kumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela 23.11.2011 Kumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela 23.11.2011 Lähtökohdat Briitta Koskiaho Kumppanuuden sosiaalipolitiikkaa Ilmestyy 2012 alussa

Lisätiedot

PIRKANMAAN YHTEISEN VIESTINTÄSTRATEGIAN JA BRÄNDIN RAKENTAMINEN PROJEKTIN TYÖPAKETIT VIESTINTÄTOIMISTO TAMMISTO KNUUTILA TAMMISTO OY

PIRKANMAAN YHTEISEN VIESTINTÄSTRATEGIAN JA BRÄNDIN RAKENTAMINEN PROJEKTIN TYÖPAKETIT VIESTINTÄTOIMISTO TAMMISTO KNUUTILA TAMMISTO OY PIRKANMAAN YHTEISEN VIESTINTÄSTRATEGIAN JA BRÄNDIN RAKENTAMINEN PROJEKTIN TYÖPAKETIT VIESTINTÄTOIMISTO TAMMISTO KNUUTILA TAMMISTO OY D I F F E R O O Y 28.6.2010 Työpaketti 1 SUUNNITTELU, ORGANISOINTI JA

Lisätiedot

EK-ARTU. Etelä-Kymenlaakson kuntien turvallisuussuunnitelma. Safe Community seminaari 18.4.2013 Hamina

EK-ARTU. Etelä-Kymenlaakson kuntien turvallisuussuunnitelma. Safe Community seminaari 18.4.2013 Hamina EK-ARTU Etelä-Kymenlaakson kuntien turvallisuussuunnitelma Safe Community seminaari 18.4.2013 Hamina KyAMK Sosiaali- ja terveysala / EK-ARTU-hanke 18.4.2013 1 EK-ARTU-HANKE Etelä-Kymenlaakson kunnat Hamina,

Lisätiedot

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki Jäbät creaa huikeit idiksii NHG ja PALMU Hankkeen tavoite Ikäpalo- hankkeessa vastataan vanhuspalvelulain tavoitteisiin

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä. Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta

Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä. Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta 2 Milloin julkisilla hankinnoilla kannattaa tavoitella innovaatioita?

Lisätiedot

Alueellista demokratiaa? Lähidemokratian toimintamallit Suomen kunnissa

Alueellista demokratiaa? Lähidemokratian toimintamallit Suomen kunnissa Alueellista demokratiaa? Lähidemokratian toimintamallit Suomen kunnissa Paikalliskehittämisen superpäivät Porissa 18-19.1.2013 Siv Sandberg, Åbo Akademi Siv.sandberg@abo.fi Siv Sandberg Åbo Akademi 2013

Lisätiedot

Oikeat tavoitteet avain onnistuneeseen tapahtumaan

Oikeat tavoitteet avain onnistuneeseen tapahtumaan Oikeat tavoitteet avain onnistuneeseen tapahtumaan Onnistunut tapahtuma 12.11.2008 Mika Lehtinen toimitusjohtaja Expology Oy Associated Partner of the Esityksen tavoitteet Miksi mitattavien tavoitteiden

Lisätiedot

Osaaminen ja innovaatiot

Osaaminen ja innovaatiot Osaaminen ja innovaatiot "Yhtenä ohjelman tärkeimmistä tavoitteista on tukea ja edistää uuden teknologian käyttöönottoa. Kullekin kehityshankkeelle pyritään löytämään kumppaniksi hanke, jossa uutta tietämystä

Lisätiedot

Millainen voisi olla yhteiskunnallisen yrityksen brändi?

Millainen voisi olla yhteiskunnallisen yrityksen brändi? Millainen voisi olla yhteiskunnallisen yrityksen brändi? Ajatusakvaario Onko tilaa, onko tilausta? Työmarkkinoille integroivan yhteiskunnallisen yrittäjyyden mahdollisuudet hoivapalveluissa Dialogifoorumi

Lisätiedot

Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa. 30.8.2010 Matti Alahuhta

Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa. 30.8.2010 Matti Alahuhta Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa 30.8.2010 Matti Alahuhta Agenda Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa Mitä liiketaloustieteiden tutkimus antaa suomalaiselle elinkeinoelämälle? 2 KONE Corporation

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

LUOTTAMUS KILPAILUETUNA VERKOSTOTALOUDESSA

LUOTTAMUS KILPAILUETUNA VERKOSTOTALOUDESSA LUOTTAMUS KILPAILUETUNA VERKOSTOTALOUDESSA UUDISTA JA UUDISTU-messut Vanha Satama 250903 Prof. Kirsimarja Blomqvist Lappeenranta University of Technology TeliaSonera Finland LÄHTÖKOHDAT 1. Verkostosuhteet

Lisätiedot

Kaakon kaksikko foorumi 21.5.2013

Kaakon kaksikko foorumi 21.5.2013 Etelä-Kymenlaaksoon turvallisuutta yhteistyöllä Kaakon kaksikko foorumi 21.5.2013 KyAMK Sosiaali- ja terveysala / EK-ARTU-hanke 21.5.2013 1 Virojoella 19.11.2012 tapaamisessa tuotettuja turvallisuuteen

Lisätiedot

Strategian laadinta ja toimijoiden yhteistyö. Tehoa palvelurakenteisiin 25.10.2011 ICT-johtaja Timo Valli

Strategian laadinta ja toimijoiden yhteistyö. Tehoa palvelurakenteisiin 25.10.2011 ICT-johtaja Timo Valli Strategian laadinta ja toimijoiden yhteistyö Tehoa palvelurakenteisiin 25.10.2011 ICT-johtaja Timo Valli Information and Communication Technology Teknologia Kommunikaatio Infrastruktuuri Informaatio Integraatio

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Satu Rinkinen, Tuija Oikarinen & Helinä Melkas LUT Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Alue- ja innovaatiopolitiikan haasteet - Europe

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNGIN PALVELUALUEUUDISTUS. Tsr/R.Tajakka

KUOPION KAUPUNGIN PALVELUALUEUUDISTUS. Tsr/R.Tajakka KUOPION KAUPUNGIN PALVELUALUEUUDISTUS Tsr/R.Tajakka 1 1) PALVELUALUEUUDISTUKSEN TAUSTAT JA TAVOITTEET 2 Mitkä ovat uudistuksen tavoitteet? Asiakkaan (ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden) näkökulman entistäkin

Lisätiedot

Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI. LIVE verkostotapaaminen 17.3.2011 Johanna Taskinen

Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI. LIVE verkostotapaaminen 17.3.2011 Johanna Taskinen Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI LIVE verkostotapaaminen 17.3.2011 Johanna Taskinen Työpaikat liikkumisen portinvartijana Yhteiskäyttöautot Pyörävuokraamot Pyöräliikkeet ja huolto palvelut

Lisätiedot

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää.

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Tiedottamisessa noudatetaan hyvän kunnallisen tiedottamisen periaatteita. Kuntalain

Lisätiedot

Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Sosiaalista mediaa hyödynnetään yrityksessäni tällä hetkellä Vastaus Lukumäärä Prosentti

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

Tulevaisuus on hybrideissä

Tulevaisuus on hybrideissä Tulevaisuus on hybrideissä HENRY-seminaari 25.9.2003 Liiketoimintaverkostot ja verkostojohtaminen Kesko Oyj, Strateginen kehitys Lasse Mitronen Sivu 1 Liiketoimintaverkostot ja verkostojohtaminen, HENRY-seminaari

Lisätiedot

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Kari Karjalainen Kuopio 27.10.2011 Joensuun seudun vahvoja alueita Joensuun kaupunkiseudun vahvuuksia ovat: Globaalin tason vahvuus Metsäteknologia

Lisätiedot

Johtoryhmäanalyysi Johtoryhmille, jotka haluat varmistaa vahvuuksiensa täysmittaisen hyödyntämisen ja löytää yhteiset kehittämisen tavoitteet.

Johtoryhmäanalyysi Johtoryhmille, jotka haluat varmistaa vahvuuksiensa täysmittaisen hyödyntämisen ja löytää yhteiset kehittämisen tavoitteet. Johtoryhmäanalyysi Johtoryhmille, jotka haluat varmistaa vahvuuksiensa täysmittaisen hyödyntämisen ja löytää yhteiset kehittämisen tavoitteet. 22.9.2011 Promenade Research 1 Promenade Research Oy Asiantuntevin

Lisätiedot

INNOSPRING CATCH - CAPTURING KNOWLEDGE OPPORTUNITIES AND CO-CREATING VALUE IN THE DIGITAL ECONOMY

INNOSPRING CATCH - CAPTURING KNOWLEDGE OPPORTUNITIES AND CO-CREATING VALUE IN THE DIGITAL ECONOMY INNOSPRING CATCH - CAPTURING KNOWLEDGE OPPORTUNITIES AND CO-CREATING VALUE IN THE DIGITAL ECONOMY Kirsimarja Blomqvist Anna-Maija Nisula Heidi Olander Kaisa Henttonen Jukka-Pekka Bergman Tutkii yhteiskehittelyä

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 TOTEUTUSSUUNNITELMA 1.0 OHJAUSRYHMÄ 22.5.2014 MARJA HEIKKILÄ

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 TOTEUTUSSUUNNITELMA 1.0 OHJAUSRYHMÄ 22.5.2014 MARJA HEIKKILÄ KESKI-SUOMEN SOTE 2020 TOTEUTUSSUUNNITELMA 1.0 OHJAUSRYHMÄ 22.5.2014 MARJA HEIKKILÄ TAUSTA-AJATTELUA Voiko näin suuri hanke olla innovatiivinen ja toimiva vai kaatuuko se liian moniin tavoitteisiin, toimijoihin,

Lisätiedot

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 Yhteenveto: Kouvola 22.11.2010 Sari Koski KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 KYSELY KAUPUNGIN VIESTINNÄSTÄ Kyselytutkimukseen osallistuivat seuraavat kaupungit:

Lisätiedot

Valkoinen logo mustalla pohjalla + EU-logot mukaan

Valkoinen logo mustalla pohjalla + EU-logot mukaan Valkoinen logo mustalla pohjalla + EU-logot mukaan Lapland The North of Finland Matkailun imagomarkkinointi 8.5.2014 Eteläisen Suomen matkailuyhteistyöpaja II Hanna-Mari Pyry Talvensaari 2 Agenda Lapland

Lisätiedot

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 KISA Kysely kaupungin viestinnästä 21 Yhteenveto: Nokia 221121 Sari Koski KISA Kysely kaupungin viestinnästä 21 KYSELY KAUPUNGIN VIESTINNÄSTÄ Kyselytutkimukseen osallistuivat seuraavat kaupungit: Espoo,

Lisätiedot

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013 FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013 FSA:n vuosikokous 2.5.2013 TOIMINTASUUNNITELMAN PÄÄLINJAT Vuoden 2013 toimintasuunnitelma keskittyy: Jäsenlähtöisen toiminnan aktivoimiseen* FSA:n toiminnasta

Lisätiedot

AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN. Heli Koski, ETLA 15.1.2015

AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN. Heli Koski, ETLA 15.1.2015 1 AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN Heli Koski, ETLA 15.1.2015 2 Taustaa esitutkimuksesta Julkisen datan avaamisen potentiaaliset hyödyt on arvioitu ennakollisissa arvioinneissa

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Strategia, toimintasuunnitelmat ja johtaminen. Varpu Ylhäinen

Strategia, toimintasuunnitelmat ja johtaminen. Varpu Ylhäinen Strategia, toimintasuunnitelmat ja johtaminen Varpu Ylhäinen Lyhyt katsaus strategiaan ja strategiajohtamiseen Klubin toimintasuunnitelma 2013-2014 Johtaminen Fasilitointijohtaminen 6.11.2013 Varpu Ylhäinen

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista

Lisätiedot

Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI. LIVE verkostotapaaminen 17.3.2011 Johanna Taskinen

Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI. LIVE verkostotapaaminen 17.3.2011 Johanna Taskinen Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI LIVE verkostotapaaminen 17.3.2011 Johanna Taskinen Työpaikat liikkumisen portinvartijana Yhteiskäyttöautot Pyörävuokraamot Pyöräliikkeet ja huolto palvelut

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto

KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto Toimintaympäristön muutokset Asiakkaiden ja julkisen vallan käyttäjien asettamat vaatimukset kasvavat. Urbanisoituminen muuttaa palvelutarpeita ja yhdyskuntarakennetta.

Lisätiedot

Palvelutuotannon ja palveluinnovaation avoin kehittämismalli älykkäässä kaupungissa: toimintakonsepti ja -malli julkisen päätöksenteon tueksi

Palvelutuotannon ja palveluinnovaation avoin kehittämismalli älykkäässä kaupungissa: toimintakonsepti ja -malli julkisen päätöksenteon tueksi Palvelutuotannon ja palveluinnovaation avoin kehittämismalli älykkäässä kaupungissa: toimintakonsepti ja -malli julkisen päätöksenteon tueksi Laurea University of Applied Sciences, Espoo, Finland Prof.

Lisätiedot

Mikä on avoimen tuotteen hallintamalli perustiedot ja taustoitus. Jukka Kääriäinen, Tapio Matinmikko, Raija Kuusela 22.4.2015 Jukka.kaariainen@vtt.

Mikä on avoimen tuotteen hallintamalli perustiedot ja taustoitus. Jukka Kääriäinen, Tapio Matinmikko, Raija Kuusela 22.4.2015 Jukka.kaariainen@vtt. Mikä on avoimen tuotteen hallintamalli perustiedot ja taustoitus Jukka Kääriäinen, Tapio Matinmikko, Raija Kuusela 22.4.2015 Jukka.kaariainen@vtt.fi Avoimen tuotteenhallinta Esityksen sisältö Mitä on tuotteenhallinta?

Lisätiedot

Palvelusetelihanke. 31.8.2009 Kehitysjohtaja Tuomo Melin, Kuntaohjelma

Palvelusetelihanke. 31.8.2009 Kehitysjohtaja Tuomo Melin, Kuntaohjelma Palvelusetelihanke 31.8.2009 Kehitysjohtaja Tuomo Melin, Kuntaohjelma Strategiset tavoitteet ja keinot (1) Palvelusetelin käytön, sovellettavuuden ja toimintamallien laajentaminen kunnissa - Tuotetaan

Lisätiedot

Uudenmaan liitto. Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja. Uudenmaan liitto Nylands förbund

Uudenmaan liitto. Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja. Uudenmaan liitto Nylands förbund 1 Uudenmaan liitto Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja Ampumaradat ja kaavoitusprosessi CASE-metropolialue Ampumaratojen tulevaisuus seminaari, 5.3.2010 Johtaja Riitta Murto-Laitinen,

Lisätiedot

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 EkoKymenlaakso-projektin viisi työpakettia TP1: Kuntien ympäristöjohtaminen ja ohjelmatyö TP2: Ympäristötietämyksen lisääminen TP3: Energiatehokkuus ja uusiutuvan

Lisätiedot

Muutoksen hallittu johtaminen ja osaamisen varmistaminen

Muutoksen hallittu johtaminen ja osaamisen varmistaminen KPMG Muutoksen hallittu johtaminen ja osaamisen varmistaminen Riskienhallinta on keskeinen osa muutoshallintaa Henkilöstöriskien tunnistaminen ja merkitys muutoksen johtamisessa ADVISORY SERVICES Muutoksen

Lisätiedot

Opetuksen ja TKI:n johtaminen ammattikorkeakouluissa

Opetuksen ja TKI:n johtaminen ammattikorkeakouluissa Opetuksen ja TKI:n johtaminen ammattikorkeakouluissa Ammattikorkeakoulujen ja ammatillisen koulutuksen tutkimuspäivät 9.10.11.2011 Laurea Vuokko Kohtamäki, Tampereen yliopisto/ Higher Education Group Lähtökohtia

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN HYVÄT KÄYTÄNTEET TYÖPAIKOILLA - KOKEMUKSIA KEHITTÄMISTYÖSTÄ TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISOHJELMISSA (TYKES) Keskiviikkona 26.11.2008 kello 12.00-18.00 Fellmannissa RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET ILMAPIIRI Hyvinvointi Sallivuus

Lisätiedot

Kulttuurituottajana kunnassa. Tehtävät, tavoitteet ja työn kuva Hallintokuntien ja kolmannen sektorin välisessä yhteistyössä

Kulttuurituottajana kunnassa. Tehtävät, tavoitteet ja työn kuva Hallintokuntien ja kolmannen sektorin välisessä yhteistyössä Kulttuurituottajana kunnassa Tehtävät, tavoitteet ja työn kuva Hallintokuntien ja kolmannen sektorin välisessä yhteistyössä Kulttuuri käsitteenä, ymmärretäänkö se? Kulttuuri yhdistetään vielä usein niin

Lisätiedot

Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen?

Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen? Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen? Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 2. 4.10.2012 mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen 1 Toimintaympäristön muutos Asiakkaiden

Lisätiedot

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI Copyright Mentorit Oy, 2006. www.mentorit.fi Mittarin käyttöoikeus vain tunnukset lunastaneella. Osittainenkin kopiointi tai muokkaus vain tekijän luvalla. Kyselyn perustana

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Infra TM -hanke. KuntaGML laajennus IM-KuntaGML yhteensovitus paikka-, johto-, maasto- tietopalvelu

Infra TM -hanke. KuntaGML laajennus IM-KuntaGML yhteensovitus paikka-, johto-, maasto- tietopalvelu Hankekoordinointi infran substanssiosaaminen asennemuokkaus, viestintä Infra TM -hanke Teknologia-asiantuntija tuotemalliosaaminen kv-standardointiin vaikuttaminen Lähtötiedot Valtakunnallinen pohjatutkimusrekisteri

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen TA 1 KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010 A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen C) Palvelualue: Vapaa-aikakeskus D) Vastuuhenkilö: Tapio Miettunen

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Vaikutusajattelu, Jaana Merenmies 13.8.13

Vaikutusajattelu, Jaana Merenmies 13.8.13 Vaikutusajattelu, Jaana Merenmies 13.8.13 Mitä teemme Vapaaehtoislähtöinen Pro-toiminta Asiakaslähtöiset palvelut Vaikuttaa Organi- saatio Vaikutusjohtaminen Organi- saatio = Yhteiskunnallinen ongelma

Lisätiedot

Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko. Tulevaisuuden kunta -tilaisuus 10.12.2014 Kuopio

Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko. Tulevaisuuden kunta -tilaisuus 10.12.2014 Kuopio Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko Tulevaisuuden kunta -tilaisuus 10.12.2014 Kuopio Kuntien toimintaympäristön jatkuva muutos Kuntien toimintaympäristön jatkuva muutos 1/3 Kuntatalouden paineet

Lisätiedot

Verkostoituen. Ritva Partinen, Sosiaali- ja terveysministeriö 29.11.2011

Verkostoituen. Ritva Partinen, Sosiaali- ja terveysministeriö 29.11.2011 Verkostoituen Ritva Partinen, Sosiaali- ja terveysministeriö 29.11.2011 Määritelmiä ja kuvauksia verkostoista Verkosto on käsite, jota käytetään sekä verkkoa muistuttavista muodostumista ja rakenteista

Lisätiedot