MARJAVERKKO -ALUEKEHITYSVERKOSTON PIKA-ANALYYSI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MARJAVERKKO -ALUEKEHITYSVERKOSTON PIKA-ANALYYSI"

Transkriptio

1 MARJAVERKKO -ALUEKEHITYSVERKOSTON PIKA-ANALYYSI Tilaaja: Kaupunki-innovaatiot -ohjelma / Ympäristöministeriö Toteuttaja: Juho-Kusti Kajander, Antti Lehto-oksa / Boost Brothers Oy

2 TIIVISTELMÄ Tässä selvityksessä on arvioitu Länsi-Vantaalla toimivan MarjaVerkko -aluekehitysverkoston elementit, elinkelpoisuus, levityspotentiaali muille alueille ja levittämisen tärkeimmät toimenpiteet MarjaVerkko -aluekehitysverkoston tärkein levitettävä elementti on sen asukaslähtöinen ja ketterä toimintamalli Suosittelemme MarjaVerkko -aluekehitysverkostomallin levittämistä muille alueille, koska se on pika-analyysin perusteella lupaava konsepti, jolle on konkreettista kysyntää MarjaVerkko -aluekehitysverkostomallin levitettävyyspotentiaali on melko hyvä: Mallissa on arvokkaita elementtejä ja kohdesegmentti on suuri, mutta levitysprosessi on haastava muutosagenttisidonnainen prosessi, joka vaatii mallin sopeuttamista paikallisiin olosuhteisiin MarjaVerkko -aluekehitysverkostomallin levittämisen tärkeimmät ensimmäiset toimenpiteet ovat alueellisten muutosagenttien tunnistaminen ja sitouttaminen, tarvekartoitus ja alueellinen visiotyö yhteisen tavoitteen määrittämiseksi alueellisten

3 TIIVISTELMÄ: PIKA-ANALYYSIN TÄRKEIMMÄT TOIMENPITEET JA VÄLITTÖMÄT TULOKSET 1. Potentiaalisen innovaation tunnistaminen = MarjaVerkko -aluekehitysverkostomalli 2. MarjaVerkon pika-analyysi 3. Välittömät tulokset 1. Tiedonkeruu -yli 15 asiantuntijahaastattelua -2 web-kyselyä yli 400 henkilölle Marja-Vantaalla ja Espoon Suurpellon alueella 3. Aluekehitysverkotostotyöpaja Analyysi ja jalostaminen 1. Mallin hyödyntämisen suunnittelu käynnistetty Espoon nuorisotoimessa ja kolmannella sektorilla Suurpellossa 2. Mallin hyödyntämisen suunnittelu käynnistetty teknisessä toimessa Espoossa 3. Malli mukaan Kuntaliiton ja Valtiovarainministeriön lähidemokratia -uudistukseen 4. Malli mukaan Sitran ja Aallon yhteishankkeisiin

4 AGENDA Pika-analyysin tavoitteet MarjaVerkko -aluekehitysverkoston tarina Analyysi aluekehitysverkostomallin elinkelpoisuudesta ja levittämispotentiaalista Pika-analyysin johtopäätökset

5 TÄMÄN PIKA-ANALYYSIN TARKOITUS ON KARTOITTAA MARJAVERKKO -ALUEKEHITYSVERKOSTON ELEMENTIT, SKAALAUTUVUUS JA LEVITTÄMISEN TÄRKEIMMÄT TOIMENPITEET Päätutkimuskysymys Voidaanko MarjaVerkko -aluekehitysverkostomallia tai sen variaatioita levittää metropolialueella? Pika-analyysin tavoitteet Arvioida verkoston ja sen mahdollisten kotimaisten ja ulkomaisten variaatioiden elinkelpoisuus (toimivuus, haluttavuus, vaikuttavuuspotentiaali, selkeät toteuttamisen esteet, hinta) Arvioida verkoston skaalautumisen esteitä, edellytyksiä ja mahdollisuuksia Tunnistaa hyödyntämispolun ensimmäiset vaiheet ja sitouttaa relevantit sidosryhmät ja asiakkaat toimintamallin käyttöönottoon Toimeksiannon laajuus: 8000 euroa

6 PIKA-ANALYYSIN TÄRKEIMMÄT TOIMENPITEET JA VÄLITTÖMÄT TULOKSET 1. Potentiaalisen innovaation tunnistaminen = MarjaVerkko -aluekehitysverkostomalli 2. MarjaVerkon pika-analyysi 3. Välittömät tulokset 1. Tiedonkeruu -yli 15 asiantuntijahaastattelua -2 web-kyselyä yli 400 henkilölle Marja-Vantaalla ja Espoon Suurpellon alueella 3. Aluekehitysverkotostotyöpaja Analyysi ja jalostaminen 1. Mallin hyödyntämisen suunnittelu käynnistetty Espoon nuorisotoimessa ja kolmannella sektorilla Suurpellossa 2. Mallin hyödyntämisen suunnitelu käynnistetty teknisessä toimessa Espoossa 3. Malli mukaan Kuntaliiton ja Valtiovarainministeriön lähidemokratia -uudistukseen 4. Malli mukaan Sitran ja Aallon yhteishankkeisiin

7 AGENDA Pika-analyysin tavoitteet MarjaVerkko -aluekehitysverkoston tarina Analyysi aluekehitysverkostomallin elinkelpoisuudesta ja levittämispotentiaalista Pika-analyysin johtopäätökset

8 MARJAVERKKO KEHITTYNYT ORGAANISESTI VASTAAMAAN PAIKALLISIIN TARPEISIIN MarjaVerkko -aluekehitysverkosto Toimintamalli Ahierarkinen verkosto Päätöksenteko, vastuunjako ja resurssien kohdistaminen kokousmuotoista Kokouksiin pääsy kaikilla verkoston jäsenillä, mutta pääosin puheenjohtajat edustavat Toiminta yksityis- ja julkisrahoitteista

9 VERKOSTON VAIKUTUSALUE, MARJA-VANTAA, ON LÄHIAIKOJEN MERKITTÄVIMPIÄ ASUTUKSEN KASVUKESKUKSIA VANTAALLA Marja-Vantaa projekti perustettiin Projektipäällikkönä toimii Reijo Sandberg (Vantaan Kaupunki) Marja-Vantaa on kestävän kehityksen fantastinen luomus, jonka tulevaisuus on asukkaiden muokattavissa (www.vantaa.fi) Kehitysalue sijaitsee Kehäradan, Hämeenlinnan moottoriväylän ja Kehä 3:n solmukohdassa Tuleva kotikaupunki uudelle asukkaalle Luo samalla edellytykset lähes yhtä monelle työpaikalle

10 MARJAVERKKO -MALLISSA ON INNOVATIIVISIA LÄHIDEMOKRATIAN PIIRTEITÄ: ASUKKAAT OVAT AHIERARKISEN, VAPAAEHTOISTOIMINTAAN PERUSTUVAN VERKOSTON KESKIÖSSÄ Marjaverkon toimintamalli Kivistön vanhemmat - KiVa ry Nuorisopalvelut Seurakunta North Star & Walter ry Asukkaat Kulttuuripalvelut Keimolan Kaiku ry Aluetoiminta Laurea Omakotiyhdistys Nuorten olohuone - NOH Kivistön aluetoimikunta Marja-Vantaa projekti Päiväkodit Koulut

11 TOIMINTA-AJATUKSENA ON MUUTTAA JOUKKO RAHAMÄÄRÄISIÄ- JA VAPAAEHTOISRESURSSEJA ALUEEN SYSTEMAATTISEKSI KEHITYSTYÖKSI Marjaverkon panos-tuotosanalyysi vuonna 2010 TÄRKEIMMÄT PANOKSET Mitattavat Verkoston vuosibudjetti on noin eur vuodessa Ei-mitattavat Julkisresurssit: julkisen sektorin työntekijöiden toimintaan käyttämät työtunnit, julkisten tilojen käyttö Alueen vapaaehtoistyö ja muut kolmannen sektorin resurssit TÄRKEIMMÄT TUOTOKSET Mitattavat yli 10 verkostomuotoisesti tuotettua tapahtumaa (Marjan Päivän juhla, Marja-Sarja.) Nuorisopalvelut (kerho- ja tapahtumatoiminta) Ei-mitattavat Myönteinen vaikutus vapaaehtoistyön määrään ja asukaslähtöiseen viranomaisvaikuttamiseen (esim. nuorisotyö ja verkostomuotoinen aluesuunnittelu) Myönteinen vaikutus nuorison syrjäytymisen ehkäisemiseen ja yhteisöllisyyden tunteeseen

12 NUORISOTYÖ VETÄÄ VANHEMMATKIN MUKAAN Verkoston tavoitteet: Päällimmäisenä virikkeiden tarjoaminen nuorisolle Alueelle juurtumisen edistäminen luomalla edellytyksiä paikallisen kontaktiverkoston luomiselle Väestöryhmien välisten jännitteiden syntymisen ennaltaehkäiseminen Alueen kaavoitus- ym. julkisiin päätöksiin vaikuttaminen, avoin suunnittelu ja ideointi Vapaaehtoistyön henki

13 VERKOSTO ON KASVANUT VAUHDILLA

14 JA KUTSUU KAIKKI MUKAAN Anttilainen, Mervi (NOH) Backström, Kaj (Seutulan kyläyhdistys) Bostrom, Virpi (Kivistön koulun johtokunta) Flaherty, Susanna (Kivistön vanhempainyhdistys KiVa) Henriksson, Sirpa (Keimolan omakotiyhdistys) Homan, Riikka (Kivistön aluetoimikunta) Huttu, Rita (Vantaan Salamat) Hämäläinen, Anu (Kivistön aluetoimikunta) Hänninen, Kari (Itä-Uudenmaan poliisilaitos) Järvinen, Johanna (Kivistön vanhempainyhdistys KiVa) Järvinen, Kari (Lähiöteatteri) Järveläinen, Eeva (Laurea-ammattikorkeakoulu) Kaipainen, Sari (Musiikkiopisto) Kaljula, Ester (aluekoordinaattori, Vantaan kaupunki) Kilpeläinen, Pasi (Vantaan seurakuntayhtymä) Koivisto, Riitta (Itä-Uudenmaan poliisilaitos) Koivulainen, Pirjo (Kivistö-Aviapolis varhaiskasvatuksen tulosyksikkö) Krigsholm, Jani (Vantaan kaupungin nuorisotyö) Kuusela, Jaana (Keimolan Kaiku) Lahdensivu, Minna (Vantaan kaupungin nuorisotyö) Lahtinen, Leena (Kivistön Maitorpan päiväkotiyksikkö) Laine-Lehti, Sirpa (Husaaritien päivähoitoyksikkö) Laitinen, Juhani (IF Helsinge Atlas) Laszlo, Tiina (Kivistö-Seutulan) Laukkanen, Anja (Kivistön kirkkopiirin diakoni) Laukkarinen, Vesa (Vantaan seurakuntayhtymä) Leutonen, Anukka (Kivistön koulun rehtori) Miinin, Heli (Jamkids) Mykkänen, Raili (NOH) Mäkelä, Pekka (Vantaan kaupungin nuorisotyö) Niemi, Joona (Vantaan kaupungin nuorisotyö) Ojala, Jarmo (Itä-Uudenmaan poliisilaitos) Ojala, Seija (Avoin päiväkoti Kanttarelli) Olander, Katri (Musaikki ry) Peltola, Mervi (Kivistön aluetoimikunta) Pohjatammi, Ismo (Keimolan omakotiyhdistys) Pulkkinen, Ulla-Maria (Kivistön alueen päivähoito) Pääskynen, Tapani (Keimolan Kaiku) Ryhänen, Arja (Kivistön aluetoimikunta) Salo, Eero (Keimolan omakotiyhdistys / Kivistön aluetoimikunta) Salonen, Oiva (Keimolan Kaiku) Savolainen, Kirsti (Vantaan seurakuntayhtymän diakoni) Sévon, Susanna (Avoin päiväkoti Kantarelli) Silander, Sari (Seutulan ja Kivistön koulu) Simojoki, Jaakko (Vantaan seurakuntayhtymä) Simon, John (NS Sports Management) Sinikari, Marika (KiVa / Keimolan omakotiyhdistys) Sironen, Jiri (aluekoordinaattori, Vantaan kaupunki) Suonperä, Katja (Kivistön vanhempainyhdistys KiVa) Tammivaara, Kimmo (Vantaan kaupungin kulttuuripalvelut) Uusitalo, Timo (Keimolan omakotiyhdistys/kivistön aluetoimikunta) Westerholm, Jan (Vantaan liikuntapalvelut) Wieland, Jan (NS Sports Management

15 SYSTEMAATTISEN KEHITYSTYÖN VAIHE VEI NOIN KOLME VUOTTA

16 MARJAVERKON LYHYT HISTORIA 1/3: KÄYNNISTYMINEN North Star Sports Management (John Simon) alkoi vuonna 2007 kehittää Marja- Vantaan projektiryhmän (Vantaan kaupunki) kanssa tapaa nopeuttaa tulevan Marja- Vantaan alueen yhteisöllisyyden kehittymistä. Tavoitteena oli aktivoida kolmas sektori ja alueellinen yhteistoiminta ennen uusien asukkaiden muuttamista paikalle. Neuvottelut Marja-Vantaan projektiryhmän ja yksityissektorin tukijoiden kanssa käytiin Mukaan lähtivät Vantaan Srk, Ratahallintokeskus, Cramo, Pöyry ja MariMatic Syyskuussa 2008 järjestäytymiskokous - paikalla Kivistön, Keimolanmäen ja Seutulan asukas- ja vanhempainyhdistysten, urheiluseurojen, kirkon ja Vantaan kaupungin eri yksiköiden edustajat.

17 MARJAVERKON LYHYT HISTORIA 2/3: TOIMINNAN YLÖSAJO Jan Wieland aloitti projektin kokopäiväisenä työntekijänä. Ensimmäisinä tehtävinä olivat: Olemassa olevien kolmannen sektorin yhdistysten kartoitus ja yhdyshenkilöiden kontaktointi Tunnistettujen yhdistysten kontaktointi mahdollisuuksista laajentaa toimintaa Marja- Vantaan alueelle Toiminnan kehittämisen suunnittelu Huhtikuussa 2009 alkoi säännöllinen kokouskäytäntö (n. 1krt/kk). Ensimmäisten vuosien painopisteiksi asetettiin Nuoriso-ongelmien helpottaminen Lähiulkoalueiden kehittäminen Marja-Vantaan ja Kehäradan projektista asukkaille tiedottamisen parantaminen Kouluverkoston kehittämissuunnitelmista tiedottamisen parantaminen Alueen kylähengen säilyttäminen ja kehittäminen Rasisminvastainen ennakkotyö

18 MARJAVERKON LYHYT HISTORIA 3/3: VAKIINTUMINEN Keväällä 2009 perustettiin MarjaVerkko -yhteisö ja Internetsivut, mukana 13 eri toimijaa MarjaVerkon vuoden 2009 tapahtumia mm. Vantaa-päivän nuorisokonsertti, Marjan päivän juhlat, urheilupäiviä, avoimia keskustelutilaisuuksia Vantaan kaupungin kanssa Vuoden 2010 tapahtumia mm. viikoittainen nuorisokahvila, Marjan päivän juhlat, Tuunauskerho tytöille, 8 kulttuuritapahtumaa yhteistyössä Vantaan kaupungin kulttuuritoimen kanssa, yökoris, rasisminvastaiset tapahtumat Kivistön koululla Kesäkuussa 2011 Vuosibudjetti noin eur, rahoitusnäkymät hyvät Mukana toiminnassa Yli 30 jäsenyhdistystä: mm. vanhempainyhdistykset, koulut, omakotiyhdistykset, urheiluseurat, Vantaan liikuntayhdistys, lähiöteatteri, musiikkiopistot, Martat Koulutusjärjestelmä: koulut, päiväkodit, Laurea, Metropolia Paikalliset viranomaistoimijat: Vantaan nuorisotyö, Vantaan kulttuuritoimi, Vantaan liikuntatoimi, poliisi, aluetoimikunta Tukijat: Cramo, Pöyry, Vantaan seurakuntayhtymä, EKE, Sanoma

19 AGENDA Pika-analyysin tavoitteet MarjaVerkko -aluekehitysverkoston tarina Analyysi aluekehitysverkostomallin elinkelpoisuudesta ja levittämispotentiaalista MarjaVerkon tulokset MarjaVerkko -aluekehitysverkostomallin kysyntätekijät MarjaVerkon vertaileva analyysi kansainvälisiin alueverkostomalleihin MarjaVerkko -aluekehitysverkostomallin vaihtoehtoiset toimintamallit MarjaVerkko -aluekehitysverkostomallin levittämispotentiaali Pika-analyysin johtopäätökset

20 TULOKSET OSOITTAVAT, ETTÄ VAPAAEHTOISVOIMIN PYSTYTÄÄN PITKÄJÄNTEISEEN ALUEKEHITYSTOIMINTAAN MarjaVerkko -aluekehitysverkoston tärkeimmät tulokset haastattelujen perusteella ahierarkisen toimintamallin luonti ja käynnistäminen resurssien jakaminen ja yhteisresurssien tehokkaampi käyttö verkostossa nuorisotyön kehittäminen tapahtumat (Marjasarja -konserttisarja, Marjanpäivän tapahtuma) myönteinen vaikutus Vantaan asukkaiden vapaaehtoistyön merkittävään määrään. Vuonna 2010 Vantaalla vapaaehtoisia järjestötoiminnassa 782 henkilöä, jotka tekivät työtunteja tuntia. Haastattelujen perusteella tästä kuuluu kiitos myös Marjaverkolle. virkamiesten työkulttuurin muutos interaktiivisempaan suuntaan erityisesti maankäytön ja nuoristotyön alueella Aluekehitys yhteistyössä Laurea-AMK:n kanssa

21 TULOSTEN JA MARJAVERKON TOIMINTAMALLIN TOIMIVUUDEN KARTOITTAMISEKSI TOTEUTIMME KYSELYN MARJAVERKON JÄSENILLE. SAIMME 45 VASTAUSTA (30% KYSELYYN KUTSUTUISTA). 0,7 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 0 Edustan verkostossa Tyytyväisyyteni verkoston toimintaan yleisellä tasolla 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 0

22 MARJAVERKKO KESKITTYNYT MERKITYKSELLISEEN TYÖHÖN ERITYISESTI NUORISOTYÖ JA YHTEISÖLLISYYDEN EDISTÄMINEN KOETAAN TÄRKEIKSI Kysely MarjaVerkon jäsenille: Mikä on verkoston merkitys seuraavien kaupunkiosa-asumisen osa-alueille? Erittäin tärkeä tai tärkeä: Nuorisotyön edistäminen 95,6% vastaajista Yhteisöllisyydentunteen vahvistaminen 97,6% vastaajista Kolmannen sektorin keskinäisen vuorovaikutuksen edistäminen 84,4% vastaajista Keskimäärin 77,8% toiminnallisuuksista melko tai erittäin tärkeitä Täysin tai lähes merkityksetön: Työnvälityksen edistäminen 31,8% vastaajista Kaavoitus ym. Viranomaispäätöksiin vaikuttaminen 6,8% vastaajista Yksityisen sektorin ja alueen asukkaiden vuorovaikutuksen edistäminen 8,9% vastaajista 6,8% tärkeimmistä toiminnallisuuksista lähes tai täysin merkityksettömiä

23 MARJAVERKKO ON ONNISTUNUT KÄYTÄNNÖN TOIMINNASSA ERITTÄIN HYVIN Kysely MarjaVerkon jäsenille: Miten verkoston käytännön toiminta on onnistunut? Erittäin hyvin tai hyvin: Toiminnan johtaminen 79,5% vastaajista Toiminnasta tiedottaminen 79,5% vastaajista Yhteydenpito jäsenyhteisöjen kesken 79,6% vastaajista Käytännön toiminta on onnistunut erittäin hyvin tai hyvin 65,1% vastaajista Erittäin huonosti tai huonosti: Resurssien jakaminen verkostossa 4,5% vastaajista Päätöksenteon tasapuolisuus 2,3% vastaajista Vastuun jakaminen jäsenyhteisöjen kesken 2,3 % vastaajista Käytännön toiminta on onnistunut erittäin huonosti tai huonosti 1,7% vastaajista

24 MERKITYKSELLISET KOKEMUKSET, UUDEN OPPIMINEN JA VAIKUTTAMINEN OVAT MARJAVERKON TÄRKEIMMÄT ASIAKASHYÖDYT. RESURSSIEN JAKAMISTA TULISI KEHITTÄÄ. Kysely MarjaVerkon jäsenille: Verkostossa toimiminen ja kehitystarpeet Mitä olette saaneet verkostossa toimimisesta? Keskimäärin 57,8% vastaajista kokee saaneensa uusia merkityksellisiä kokemuksia, solmineensa uusia tuttavuuksia, oppineensa uusia tietoja tai taitoja ja vaikuttaneensa asuinalueensa asioihin erittäin hyvin tai hyvin Verkostossa toimiminen tukee hyvin asemaani yhteisössä erittäin hyvin tai hyvin 64,4% vastaajista Verkostossa toimiminen on hyödyttänyt edustamaani yhteisöä erittäin hyvin tai hyvin 73,3% vastaajista Missä seuraavista käytännön toiminnan osa-alueista verkostoa olisi tarpeellista kehittää? Resurssien jakaminen verkostossa erittäin tarpeellista tai tarpeellista 82,2% vastaajista Toiminnan suunnittelu erittäin tarpeellista tai tarpeellista 79,6% vastaajista Toiminnasta tiedottaminen erittäin tarpeellista tai tarpeellista 79,5% vastaajista

25 YHTEENVETO: MARJAVERKKO ON LUPAAVA MALLI ASUINALUEEN KEHITTÄMISEKSI MarjaVerkon tärkeimmät tulokset ahierarkisen toimintamallin luonti ja käynnistäminen alueen yhteisöllisyyden tunteen ja statuksen kehittäminen nuorisotyön kehittäminen ja vipuvaikutus vapaaehtoistyön lisääntymisen kautta ei-rahallisten resurssien jakaminen ja yhteisresurssien tehokkaampi käyttö verkostossa virkamiesten työkulttuurin muutos interaktiivisempaan suuntaan erityisesti maankäytön ja nuorisotyön alueella PEREHDYTYS 25

26 MUTTA SEN POTENTIAALIA EI OLE VIELÄ TÄYSIN HYÖDYNNETTY MarjaVerkko -aluekehitysverkoston SWOT -analyysi Vahvuudet MarjaVerkko on jo osoittanut, että se kykenee osaltaan ratkaisemaan konkreettisia paikallisia ongelmia: nuorison syrjäytyminen, yhteisöllisyyden tunne, viranomaisvaikuttaminen laaja verkosto kevyt byrokratia paikallisiin tarpeiden tunnistaminen ja niihin vastaaminen tonttimaa ja rakennusoikeudet tarjonneet kannustimia yritysten mukaantulolle Heikkoudet kehittynyt pitkälle orgaanisesti nojaten alueen vahvaan järjestäytymishistoriaan - toiminta muutamien avainhenkilöiden varassa menestystä ei mitata syntynyt paikallisista oloista tyydyttämään paikallisia tarpeita skaalautuvuus muille alueille vaatii vahvaa panostusta vastavuoroiseen sopeuttamiseen Mahdollisuudet skaalattavuus avainprosessien tunnistamisen ja määrittelyn jälkeen kaavoitusprosessin tehostaminen muuttoväestön juurruttaminen alueelle suomalaisten hyvät lähtökohdat vapaaehtoistyöhön uuden paikallisen liiketoiminnan ja työn synnyttäminen PEREHDYTYS julkisen sektorin roolin uudelleenmäärittely 26 Uhat markkinalähtöisiä kannustimia ei saada markkinoitua osapuolet eivät sitoudu verkostoon toiminta muutaman, motivoituneen johtajan varassa rahoituksen turvaaminen

27 ESIMERKKI UUDEN TEKNOLOGIAN HYÖDYNTÄMISESTÄ : MY STREET HUB, PAIKKATIETOON POHJAUTUVA ALUEELLINEN SOSIAALINEN MEDIA, VIRTUAALIKYLÄ KAUPUNGISSA My Street Hub -ohjelmistopalvelu on pilotoitu Riihimäellä Iittalan ja Jukolan alueilla osana Sitran Maamerkit -ohjelmaa My Street Hubin asiakaskohderyhmä on kaupungit palvelu tarjoaa hyötyjä 4 kohderyhmälle: asukkaat, kolmas sektori, yritykset (esim. mikrosponsorointi), kaupunki Toiminnallisuudet: tällä hetkellä: kaksisuuntainen paikkatietoa hyödyntävä ilmoitustaulu esim. kansanosat kertoo tarinoita, tiedotukset toreista, äänestäminen potentiaaliset uudet toiminnallisuudet esimerkiksi aluesuunnittelu, nuorison työnvälitys, car-sharing ja lopulta kehitys kaupungin kokonaisvaltaiseksi palveluportaaliksi Hyödyt vie alueellisen kommunikaatiotarpeen verkkoon luo uusia osallistumisen ja vaikuttamisen tapoja mahdollistaa systemaattisen aluekehityksen nopealla ja vaivattomalla tavalla uudet rahoitusinstrumentit esimerkiksi microblogging

28 AGENDA Pika-analyysin tavoitteet MarjaVerkko -aluekehitysverkoston tarina Analyysi aluekehitysverkostomallin elinkelpoisuudesta ja levittämispotentiaalista MarjaVerkon tulokset MarjaVerkko -aluekehitysverkostomallin kysyntätekijät MarjaVerkon vertaileva analyysi kansainvälisiin alueverkostomalleihin MarjaVerkko -aluekehitysverkostomallin vaihtoehtoiset toimintamallit MarjaVerkko -aluekehitysverkostomallin levittämispotentiaali Pika-analyysin johtopäätökset

29 ARVIOIDAKSEMME MARJAVERKKO -ALUEKEHITYSVERKOSTON TODELLISIA KYSYNTÄTEKIJÖITÄ TOTEUTIMME WEB-KYSELYN ESPOON SUURPELLON ALUEELLE. SAIMME 29 VASTAUSTA (12% KYSELYYN KUTSUTUISTA) 0,35 0,3 Edustan ensisijaises5 Yleinen kiinnostus aluekehitysverkostoa kohtaan 0,25 0,2 0,15 0,1 0,05 0 0,45 0,4 0,35 0,3 0,25 0,2 0,15 0,1 0,05 0

30 POTENTIAALISET HYÖDYNTÄJÄT ODOTTAVAT VERKOSTOLTA YHTEISÖHYÖTYJÄ, KOKEMUKSIA JA VAIKUTUSMAHDOLLISUUKSIA Kysely Aluekehitysverkoston potentiaalisille hyödyntäjille: Mitkä ovat odotuksenne verkoston toimintaa kohtaan? Erittäin korkeat tai korkeat odotukset: Verkostossa toimiminen hyödyttää edustamaani yhteisöä 62,9% vastaajista Verkoston kautta saan uusia, arvokkaita kokemuksia 59,2% vastaajista Verkoston kautta pystyn halutessani vaikuttamaan asuinalueeni asioihin 53,9% vastaajista Erittäin korkeat tai korkeat odotukset 54,1% vastaajista Erittäin matalat tai matalat odotukset: Verkostossa toimiminen tukee hyvin asemaani edustamassani yhteisössä 11,1% vastaajista Verkoston kautta opin uusia tietoja ja taitoja, joita en ehkä muualla oppisi 7,6% vastaajista Verkoston kautta pystyn halutessani vaikuttamaan asuinalueeni asioihin 3,8% vastaajista Erittäin matalat tai matalat odotukset 6,0% vastaajista Neutraaleja vastauksia 39,90% vastaajista

31 VERKOSTON TÄYTYY OLLA NOPEA PÄÄTÖKSENTEOSSAAN JA ONNISTUA SEKÄ SISÄISESSÄ ETTÄ ULKOISESSA VIESTINNÄSSÄ Kysely Aluekehitysverkoston potentiaalisille hyödyntäjille: Mitkä ovat verkoston tärkeimmät käytännön toiminnan osa-alueet? Erittäin tärkeä tai tärkeä: Päätöksenteon nopeus 88,5% vastaajista Tiedottaminen verkoston ja asukkaiden kesken 84,6% vastaajista Tiedottaminen verkoston jäsenyhteisöjen kesken 85,1% vastaajista Täysin merkityksetön tai merkityksetön: Toiminnan hierarkisuus 34,6% vastaajista Toiminnan epäpoliittisuus 11,5% vastaajista Neutraaleja vastauksia keskimäärin 23,46%

32 VERKOSTON POTENTIAALISET HYÖDYNTÄJÄT NÄKEVÄT NUORISOTYÖN, ALUEEN YHTEISÖLLISYYDEN TUNTEEN JA MAINEEN SEKÄ VIRANOMAISVAIKUTTAMISEN PARANTAMISEN VERKOSTON MERKITYKSELLISIMPINÄ TOIMINNALLISUUKSINA Kysely Aluekehitysverkoston potentiaalisille hyödyntäjille: Verkoston potentiaalinen merkitys Erittäin tärkeä tai tärkeä Nuorisotyön edistäminen 84% vastaajista Alueen yhteisöllisyydentunteen vahvistaminen ja yhteistoiminta 83,3% vastaajista Alueen maineen parantaminen 73,1% vastaajista Keskimäärin vain 4,38% aluekehitysverkoston vaikutuspotentiaalista koettiin täysin merkityksettömäksi tai merkityksettömäksi Keskihajonta 1,28% -yksikköä Neutraaleja vastauksia keskimäärin 26,27% Kaavoitus- ym. viranomaispäätöksiin vaikuttaminen 72% vastaajista

33 0,9 VERKOSTO TARVITSEE TOIMIAKSEEN LAAJAPOHJAISEN RINTAMAN: ASUKKAAT, JULKINEN JA KOLMAS SEKTORI JA PAIKALLISET PK- YRITYKSET Kysely Aluekehitysverkoston potentiaalisille hyödyntäjille: Kuinka tärkeitä seuraavat yhteisöt olisivat edellä kuvattujen tavoitteiden saavuttamiseksi? 0,8 0,7 0,6 0,5 0,4 EriAäin tärkeä, tärkeä Täysin merkityksetön, merkityksetön 0,3 0,2 0,1 0 julkinen sektori kolmas sektori (yhdistykset yms) paikalliset pienyritykset paikalliset asukkaat suuryritykset

34 TUNNISTIMME KYSELYN KAUTTA 7 POTENTIAALISTA MUUTOSAGENTTIA MARJAVERKKO -ALUEKEHITYSVERKOSTOMALLIN LEVITTÄMISEKSI UUSILLE ALUEILLE! Kuinka helppoa/vaikeaa verkostotoiminnan käynnistäminen olisi asuinalueellanne? 0,7 0,6 0,5 Olisitteko kiinnostunut toimimaan avainroolissa verkoston käynnistämisessä? Kyllä: 7kpl Ei: 16kpl 0,4 0,3 0,2 0,1 0 EriAäin helppoa Helppoa EOS Vaikeaa EriAäin vaikeaa

35 YHTEENVETO: MARJAVERKKO -ALUEKEHITYSVERKOSTOMALLILLE ON VALIDOITUA KYSYNTÄÄ Valtaosa MarjaVerkko -aluekehitysverkostomallin potentiaalisille hyödyntäjille suunnattuun kyselyyn vastanneista on joko kiinnostunut tai erittäin kiinnostunut hyödyntämään mallia Aluekehitysverkoston tärkeimmät ominaisuudet potentiaalisten hyödyntäjien näkökulmasta Aluekehitysverkoston potentiaaliset hyödyntäjät odottavat verkostolta yhteisöhyötyjä, kokemuksia ja vaikutusmahdollisuuksia Verkoston täytyy olla nopea päätöksenteossaan ja onnistua sekä sisäisessä että ulkoisessa viestinnässä Tärkeimpiä toiminnallisuuksia ovat nuorisotyön, alueen yhteisöllisyyden tunteen ja maineen sekä viranomaisvaikuttamisen parantaminen Keskeiset toimijat ovat julkinen ja kolmas sektori, paikalliset pk-yritykset ja asukkaat Tunnistimme kyselyn kautta 7 potentiaalista muutosagenttia aluekehitysverkoston levittämiseksi uusille alueille!

36 AGENDA Pika-analyysin tavoitteet MarjaVerkko -aluekehitysverkoston tarina Analyysi aluekehitysverkostomallin elinkelpoisuudesta ja levittämispotentiaalista MarjaVerkon tulokset MarjaVerkko -aluekehitysverkostomallin kysyntätekijät MarjaVerkon vertaileva analyysi kansainvälisiin alueverkostomalleihin MarjaVerkko -aluekehitysverkostomallin vaihtoehtoiset toimintamallit MarjaVerkko -aluekehitysverkostomallin levittämispotentiaali Pika-analyysin johtopäätökset

37 PEILASIMME MARJAVERKKOA GLOBAALISTI VIITEEN ALUEKEHITYSVERKOSTOON KIRKASTAAKSEMME SEN VAHVUUDET, HEIKKOUDET, UHAT JA MAHDOLLISUUDET Bo01 Marjaverkko (MV) Portland Ecodistricts (POSI) Parkridge community network (PCN) Community foundation network (NFN) Neighbourhood community network (NCN)

38 SUURIN OSA OLEMASSA OLEVISTA VERKOSTOISTA KESKITTYY JOKO EKOLOGISEN KAUPUNKIASUMISEN EDISTÄMISEEN, HYVINVOINTITAVOITTEISIIN, TAI POLIITTISEN PÄÄTÖKSENTEON KEHITTÄMISEEN Tunnistettujen aluekehitysverkostojen toimintamuodoissa on sekä yhteneväisyyksiä MarjaVerkkoon että potentiaalisia uusia toiminnallisuuksia Verkosto ja sen erityispiirre Verkosto Sijainti Erityispiirre Ecodistricts (POSI) Portland, USA järjestäytymisen ja hallinnon malli, markkinanäkökulma Parkridge Community Network (PCN Illinois, USA yhtenäinen, alas asti hajautettu päätöksenteko- ja toimintamalli, tehokas varainkeruu Community Foundation Network (CFN) Lontoo, Iso-Britannia käyttäjien ylläpitämä verkkosivu, tehokas tiedonkulku Neigborhood Community Network (NCN) Common Wealth -maat hajautetun päätöksenteon ja läpinäkyvän toimintatavan malli Bo01 -ekologinen aluekehitysverkosto Mälmö, Ruotsi julkisen sektorin kannustimet Marjaverkko (MV) Vantaa, Suomi vapaaehtoistyön mahdollistaminen, laaja vaikuttavuuspotentiaali

39 PORTLAND (POSI) ON KESTÄVÄN KEHITYKSEN VERKOSTOJEN MERKITTÄVIMPIÄ ALULLEPANIJOITA Portland Ecodistricts (POSI), USA Perustettu 2009 Portlandin kaupungin aloitteesta kestävän kehityksen ideoiden varaan Toimintamalli: Voittoa tavoittelematon järjestö, jonka oma henkilökunta arvioi uusia hankeehdotuksia, ja käynnistää niistä lupaavimmat pilotteina taloudellisen, teknisen, poliittisen ja operatiivisen tuen muodossa. Toiminta julkisrahoitteista pilottihankkeet pyritään saattamaan mahdollisimman nopeasti omavaraisiksi. Tavoitteet: kaupunkiasumisen ekologisen tehokkuuden nostaminen. Konkreettisia tavoitteita, esim. jätteenkäsittelyn uudelleenjärjestäminen, kevyen liikenteen edellytysten parantaminen, omavaraistuotannon lisääminen (kattoviljelmät yms.) Verkosto: Poikkeuksellisen laaja verkosto ja keskitetty päätöksenteko luo edellytyksiä skaalautuville hankkeille Hallituksessa 17 henkeä: yritysjohtajia, kaupungin johtokuntaa, tutkijoita, yhdistyksiä, virastoja Palkattu henkilökunta 6 henkeä

40 POSIIN KUULUU KUUSI ECODISTRICTS -PILOTTIALUETTA POSIin kuuluu kuusi pilottialuetta ja hanketta Foster Green (lähiö), Gateway (liikennehubi), Lents, Lloyd (kauppakortteli), South Waterfront, University District - Portlandin alueella Alueet ovat noin 1-2 neliökilometrin alueita, joissa on jo olemassa oleva infra, pysyvä asutus ja palveluverkosto Hankkeet ovat vielä varhaisessa vaiheessa; kaksi hanketta on saavuttanut toteutusvaiheen

41 PORTLANDIN MALLISSA ECODISTRICTS -ALUEVERKOSTOHANKKEEN KÄYNNISTÄMISEEN KULUU NELJÄ KRIITTISTÄ VAIHETTA 1. Alueen toimijakentän kartoitus, koollekutsuminen, hallintoelimen muodostaminen 2. Toimintasuunnitelman ja strategian luonti 3. Implementointi 4. Jatkuva monitorointi ja arviointi

42 KESKEINEN MENESTYSTEKIJÄ ON TAVOITTEELLINEN KÄYNNISTYSVAIHE: MUUTOSAGENTTIEN TUNNISTAMINEN JA TOIMIJOIDEN SITOUTTAMINEN HAASTATTELUILLA JA VISIOTYÖLLÄ Tärkeimmät työkalut toimijoiden sitouttamiseksi käynnistämisvaiheessa Luottamuksen rakentaminen ja muutosagenttien tunnistaminen: henkilökohtaiset tarvekartoitushaastattelut alueen asukkaille ja toimijoille Yhteisen tavoitteen rakentaminen ja sitouttaminen yhteiseen tavoitteiseen: alueen visiotyö yhteisiin arvoihin perustuvan tavoitteen luomiseksi Sitouttaminen toimintaan: Hallintomallityöpaja asukkaiden, julkisen sektorin, kolmannen sektorin ja yritysten välillä Ohjausryhmätyöskentely hallintomallien arvioimiseksi ja valitsemiseksi

43 PORTLANDIN POSI -MALLI EDELLYTTÄÄ TOIMIVIA MARKKINOITA JA VAHVAA VISIOTA PORTLAND POSI SWOT ANALYYSI Vahvuudet mitattavat tavoitteet ja mittarit skaalattavat prosessimallit markkinanäkökulma Heikkoudet edellyttää hyviä suhteita julkiseen sektoriin vaatii vahvan vision (save the planet) amerikkalainen tuloskulttuuri ei ehkä sovellu Suomeen Mahdollisuudet uusia työpaikkoja, yrityksiä ja liiketoimintamalleja ekologisen jalanjäljen pienentäminen skaalattavat perusprosessit Uhat kestävän kehitykset liian pienet markkinat kalliit pitkät prosessit (aikajänne >3v.)

44 PARK RIDGE COMMUNITY NETWORK ON IDEALTAAN LÄHELLÄ MARJAVERKKOA Park Ridge Community Network, USA Toimintamalli: Perustettu Park Ridge, Illinoisiin (USA) julkishallinnon toimesta. Kevyt malli, jossa julkinen kirjasto vastaa nettisivun ylläpidosta, yhteisön jäsenet pääosin sisällöstä. Toiminnan suunnittelu vähäistä. Jäsenet järjestävät itse tapahtumia, ja markkinoivat ne sivuilla. Tavoitteet: Yhteisöllisen toiminnan ja alueen vetovoiman lisääminen. Alueelle muuttavien verkostoitumisen helpottaminen. Verkosto: Suurin osa alueen yrityksistä, yhdistyksistä yms. verkoston jäseninä.

45 PARKRIDGE COMMUNITY NETWORKIN SUURIN VAHVUUS ON VUOROVAIKUTTEINEN VERKKOSIVU PARKRIDGE COMMUNITY SWOT ANALYYSI Vahvuudet ylläpito halpaa ja helppoa vuorovaikutteinen verkkosivu Heikkoudet ei yhteistyötä julkisen sektorin kanssa ei kokousmuotoista päätöksentekoa jäsenten omarahoitusmalli ei soveltune Suomeen Mahdollisuudet alueen ulkoisen vetovoiman kasvu muuttokynnyksen alentaminen muuttoväestön juurruttaminen Uhat jää passiiviseksi tiedotuskanavaksi

46 COMMUNITY FOUNDATION NETWORK (CFN) ONNISTUNUT LUOMAAN KOKO ISO-BRITANNIAN KATTAVAN VERKOSTON Community Fondation Network, Iso-Britannia Toimintamalli: Lontoon kattojärjestö kerää suurimmat lahjoitukset, neuvottelee yhteistyösopimuksia ja jakaa tietoa, rahoitusta ja operatiivista tukea alajärjestöille. Alajärjestöjä akkreditoidut partnerijärjestöt, osakas- ja jäsenjärjestöt. Tavoitteet: Paikallisjärjestöt keskittyvät paikallisen vapaaehtoistoiminnan johtamiseen ja rahoituksen hankkimiseen. Vapaaehtoistoiminta keskittynyt vähäosaisempien tukemiseen, jonka tavoitteena on mm. ehkäistä sosiaalista eriytymistä ja siitä seuraavaa rikollisuutta ja työttömyyttä sekä parantaa vanhusten, liikuntarajoitteisten ja köyhien elämänlaatua. Verkosto: CFN:ään kuuluu 59 kansalaissäätiötä, joista 47 akkreditoituja. Toiminnan vaikutusalue peittää 97% UK:sta. Osa jäsenyhdistyksistä toimii ulkomailla(singapore, Irlanti, Melbourne ).

47 COMMUNITY FOUNDATION ON HYVIN KONSERVATIIVINEN ALUEVERKOSTOMALLI COMMUNITY FOUNDATION SWOT ANALYYSI Vahvuudet yhtenäinen ja erittäin skaalattava toimintakulttuuri vahva status Heikkoudet passiiviset lahjoittajat suljettu toimintamalli; hidas, kankea ja byrokraattinen Mahdollisuudet globaali skaalattavuus ja tunnettuus mahdollistaa suurtenkin hankkeiden toteuttamisen Uhat suuryritysten omat kestävän kehityksen (CSR) -hankkeet

48 TUNNISTETTUJEN ALUEKEHITYSVERKOSTOJEN TOIMINTAMALLIT EROAVAT ERITYISESTI NIIDEN SKAALAUTUVUUDEN JA SOSIAALIS- EKOLOGISEN PAINOPISTEEN OSALTA Aluekehitysverkostojen analyysi skaalutuvuus-tavoitteet koordinaatistossa Globaali = skaalattavissa Lokaali = ei skaalattavissa Ekologinen = ympäristötavoitteet Sosiaalinen = hyvinvointitavoitteet POSI=Portland Ecodistricts PCN=Parkridge Community Network CFN=Community Foundation Network NCN=Neigborhood Community Network MV=Marjaverkko Bo01=ekologinen aluekehitysverkosto Mälmössä

49 YHTEENVETO: MARJAVERKKO -MALLIN KILPAILUETU ON ASUKASLÄHTÖISYYDESSÄ JA KETTERÄSSÄ HALLINNOSSA. KANSAINVÄLINEN VERTAILU AVAA MARJAVERKKO -MALLILLE MYÖS KEHITYSMAHDOLLISUUKSIA. MarjaVerkon kilpailuetu kansainvälisen vertailun perusteella: asukaslähtöisyys, paikallisten tarpeiden ymmärtäminen, hallinnon ketteryys ja ei-poliittisuus. MarjaVerkon kehitysmahdollisuudet kansainvälisen vertailun perusteella: miten MarjaVerkko -aluekehitysverkostomallia voisi kehittää kansainvälisen vertailun avulla? Esimerkiksi Vuorovaikutteisen verkkosivun ja menestyksen mittaroinnin osalta. USA: Portland Ecodistricts (POSI): dokumentoitu prosessimalli käynnistämiseen ja levittämiseen, hyvin määritellyt menestyksen mittarit ja niiden seuraaminen Parkridge Community Network (PCN): vuorovaikutteinen verkkosivu UK: Community Foundation Network (CFN): vahva julkinen uskottavuus medianäkyvyyden kautta

50 AGENDA Pika-analyysin tavoitteet MarjaVerkko -aluekehitysverkoston tarina Analyysi aluekehitysverkostomallin elinkelpoisuudesta ja levittämispotentiaalista MarjaVerkon tulokset MarjaVerkko -aluekehitysverkostomallin kysyntätekijät MarjaVerkon vertaileva analyysi kansainvälisiin alueverkostomalleihin MarjaVerkko -aluekehitysverkostomallin vaihtoehtoiset toimintamallit MarjaVerkko -aluekehitysverkostomallin levittämispotentiaali Pika-analyysin johtopäätökset

51 MARJAVERKKO -ALUEKEHITYSVERKOSTON VAIHTOEHTOISET TOIMINTAMALLIT ALUEKEHITYKSESSÄ Vaihtoehtoiset mallit Mallin kuvaus Caseesimerkki Haaste asukaslähtöisessä aluekehityksessä Aluetoimikunta/työryhmä Pyrkii edistämään asukkaiden osallistumismahdollisuuksia alueensa yhdyskuntarakenteen, väestön elinolojen ja palvelujen kehittämiseen. Arabia Verkostoa ei voida luoda ylhäältäpäin Virkamieskeskeinen malli Toteuttaa aluesuunnittelua perustuen maankäyttöja rakennuslakiin sekä valtakunnallisiin tavoitteisiin tavoitteenaan luoda edellytykset hyvälle ja toimivalle elinympäristölle. Keskisuuret kunnat ja kaupungit Vastaaminen muutosajureihin (esim. hallinnon läpinäkyvyys, tuottavuusohjelma) Hankeorganisaatiomalli Tuo yhteen yritysten, korkeakoulujen, järjestöjen ja julkisen sektorin edustajia tavoitteenaan luoda innovatiivisia ekologisen kaupunkiasumisen kehittämiseen tähtääviä alueellisia hankkeita. POSI Portland Vaatii laajan rahoituksen, pitkän toimintajänteen sekä laajan, sitoutuneen toimijajoukon Yrityskeskeinen malli Aluekehityksen suunnittelu- ja toteutuskonseptit ja/ tai niiden implementointi tilataan yksityiseltä sektorilta. Smart Cities (IBM) Ei välttämättä vastaa ja kohdennu hyvin paikallisiin tarpeisiin, kallis vaihtoehto.

52 ESIMERKKINÄ ARABIAN ALUETYÖRYHMÄ: VERKOSTOA EI LUODA YLHÄÄLTÄPÄIN! Aluetoimikunta / aluetyöryhmä ja case Arabia Arabian aluetyöryhmän visio syntyi Tarkoituksena oli luoda Arabian alueelle vahva, koulujen, paikallisten pienyritysten ja perheiden verkosto Perheet asukkaista, kuluttajista tuottajiksi Lukuisia pienimuotoisia asukasvoimin toteutettuja pilottikokeiluja, esim GPS-hanke, jonka ideana oli että alueen asukkaat osallistuvat aluesuunnitteluun tägäämällä liikenteen vaaranpaikkoja, virkistyspaikkoja jne. Visiossa painotettiin pienyritysten tiivistä vuorovaikutusta asukkaiden kanssa sekä koulujen toimimista verkoston foorumina. Aluetyöryhmän kokoukset pidettäisiin vanhempainiltojen yhteydessä. Tavoitteena oli handover alueen toimijoille, orgaaninen kehittyminen virkamiesvetoisen vaiheen jälkeen

53 VAAN SEN TÄYTYY NOUSTA ASUKKAIDEN YHTEISESTÄ ARVOPOHJASTA Handoveria ei Arabiassa koskaan tapahtunut Virkamiesvetoinen vaihe liian pitkä - johti lopulta virkamiesten keskinäiseen valtataisteluun Odotukset paikallisten asukkaiden kiinnostuksen suhteen liian kovat. Asukkaat eivät päässeet osallisiksi visiosta. Visio oli liian valmis. Vapaaehtoistyön kannustimet, edellytykset ja luonne arvioitiin väärin. Asukkaiden päätös- ja vaikutusvaltaa ei osattu osoittaa riittävän konkreettisesti Perheet kutsuttiin mukaan yksityishenkilöinä, alueen kolmannen sektorin koko käytännössä nolla, kun aluetyöryhmää ruvettiin jalkauttamaan Koulujen ja yritysten yhteistyö kiellettiin mainontana Yritystiloja tyhjeni, koska luvattua innovatiivista liiketoimintaympäristöä ei syntynyt Arabian alueella edelleen asukkaiden aktiivinen nettifoorumi ja muuta pienimuotoista toimintaa, mutta alkuperäiset tavoitteet jäivät toteutumatta

54 YHTEISKUNNALLISET MUUTOSAJURIT JA TUOTTAVUUSOHJELMA PISTÄVÄT PERINTEISEN VIRKAMIESMALLIN AHTAALLE Virkamieskeskeinen malli on ongelmallinen aluekehitysmalli erityisesti seuraavien muutosajureiden kannalta: Verkostojen merkityksen kasvu ja vaikuttamisen helpottuminen Tuottavuusohjelman vaatimukset Päätöksenteon nopeus ja tehokkuus Palvelujen parempi kohdentuminen ja tuottavuuden kasvu Hallinnon läpinäkyvyyden kasvu

55 HANKEORGANISAATIOMALLI VAATII USEIN TOIMIAKSEEN SUURIA YMPÄRISTÖONGELMIA, RAHAA, AIKAA JA SITOUTUMISTA Aluekehityksen hankeorganisaatiomalli Kansainvälisissä aluekehityksen hankeorganisaatiomalleissa (esim. Portlandin POSI) on usein mittava infra- ja kiinteistömassa, jota kehitetään ekologisemmaksi Suomen ympäristöongelmat ovat verrattain niin pieniä, että yhteisen ekologisen vision muodostaminen, tartuttaminen ja levittäminen on haasteellista Asukkaiden osallistaminen on suurin haaste tuottajiksi, mutta miten? Vapaaehtoistyön kannustimet ja edellytykset Kuka luo, tartuttaa ja levittää visiota?

56 YRITYSPROJEKTIT USEIN PUHDASTA LIIKETOIMINTAA, JOKA JÄTTÄÄ ASUKKAAT HELPOSTI PAITSIOON Yritysvetoinen aluekehitysmalli Case esimerkki: IBM uranuurtajana Smart Cities Challenge -ohjelmallaan, jossa Helsinki mukaan ainoana pohjoismaisena kaupunkina Ohjelmassa on liiketoimintafokus: innovatiivista palvelutuotantoa, josta täytyy maksaa. Keskeinen haaste: miten liittää yhteen kaupungin heterogeeninen asukasjoukko ja korkean teknologian järjestelmät? Asukkaiden ovat tuottajina mutta valmiiksi luoduissa järjestelmissä

57 YHTEENVETO KILPAILEVISTA RATKAISUISTA JA MALLEISTA: MARJAVERKON KILPAILUETUNA ASUKASLÄHTÖISYYS, KETTERYYS JA AVOIMUUS Aluetyöryhmä (esim. Case Arabia): helposti politisoituva ei tavoita asukkaita ei nouse alueen arvopohjasta vaikuttavuuspotentiaali heikko Hankeorganisaatiot (esim. POSI): epäpoliittisia usein ekologiset tavoitteet sosiaalisten edellä vaatii aikaa, rahaa, ja sitoutumista sekä laajan julkisen tuen Virkamiesmalli: politisoitunut, hidas, kankea verrattuna verkostoon palvelu- ja aluesuunnittelu eivät kohdennu optimaalisesti ei täytä tuottavuusohjelman vaatimuksia Yritysprojektit (esim. IBM Smart cities): tuloshakuista liiketoimintaa: kuka maksaa? asukkaiden osallistumiskynnys ja mukautuminen valmiiseen "tuottajan" rooliin epävarma

58 AGENDA Pika-analyysin tavoitteet MarjaVerkko -aluekehitysverkoston tarina Analyysi aluekehitysverkostomallin elinkelpoisuudesta ja levittämispotentiaalista MarjaVerkon tulokset MarjaVerkko -aluekehitysverkostomallin kysyntätekijät MarjaVerkon vertaileva analyysi kansainvälisiin alueverkostomalleihin MarjaVerkko -aluekehitysverkostomallin vaihtoehtoiset toimintamallit MarjaVerkko -aluekehitysverkostomallin levittämispotentiaali Pika-analyysin johtopäätökset

59 MARJAVERKKO -ALUEKEHITYSVERKOSTON POTENTIAALISIMMAT LEVITETTÄVÄT ELEMENTIT 1. Järjestäytymisprosessi: paikallisten avaintoimijoiden tunnistaminen, kontaktointi, aktivointi, koollekutsuminen, strategian muodostaminen 2. Toimintamalli: ahierarkinen, vapaaehtoisuuteen perustuva malli. Yksi johtaja, yksi kokousmuotoinen päättävä keskuselin, jäsenyhteisöjen puheenjohtajat edustavat, mutta kaikilla vapaa pääsy 3. Julkisen sektorin positiointi: julkinen sektori tuottaa palveluita (esim. aluesuunnittelua) yhteistyössä alueen asukkaiden ja toimijoiden kanssa. 4. Verkostomuotoinen aluesuunnittelu- ja kaavoitus: kaavoituskysymysten käsittely ja päätöksenteko verkostossa 5. Alueelle muuttavien ja maahanmuuttajien verkottaminen: alueelle muuttavien ja vähemmistöryhmien kutsuminen mukaan järjestäytyneeseen ja tavoitteelliseen yhteisölliseen toimintaan 6. Alueellinen identiteetti ja yhteisöllisyydentunne: alueen omaleimaisuuden muodostuminen

60 ANALYYSI TUNNISTETTUJEN ELEMENTTIEN HYÖDYNTÄMISESTÄ MARJAVERKON OMASSA TOIMINNASSA Tekijä/ Nykytila Järjestymisprosessi Toimintamalli Julkisen sektorin positio Verkostomuotoinen aluesuunnittelu ja kaavoitus Alueelle- ja maahanmuuttajien verkottaminen Alueellinen identiteetti ja yhteisöllisyydentunne Hyödynnetty Kyllä Osittain Osittain Osittain EI Kyllä Hyödyntämättä Päätöksenteon ja avoimen vuorovaikutuksen edelleen kehittäminen, verkoston laajentaminen Kolmannen sekorin laajempi aktivointi, laajempien kannustimien löytäminen yritysyhteistyölle Verkosto- muotoisen päätöksenteon malli Verkosto- muotoisen päätöksenteon malli Maahanmuuttajien verkottumisen fasilitointi Pienyritysten mukanaolo Edellytykset Konkreettiset näytöt toiminnan tuloksellisuudesta Avoimen vuorovaikutuksen lisääminen Kolmannen sektorin Kolmannen sektorin läpinäkyvyys, läpinäkyvyys, muutosagenttien kehittynyt löytäminen ja verkostotoiminta aktivointi, kannustimet Ei vielä merkittävää maahanmuuttajaväestöä Yhteinen visio, yhteistoiminta, verkoston uusiutuminen Esteet Toiminnan liika profiloituminen Palkka- ja vapaarhtoistyön yhteensovittaminen, vapaaehtoistyön mielekkyys Verkosto nähdään ylimääräisenä työnä Poliittiset ym. valtataistelut, vapaaehtoistyön mielekkyys Verkoston Yhteistä visiota ei politisoituminen, löydy, suuri osa ennaltaehkäisevän toimijoista passivoituu työn epäonnistuminen

61 ANALYYSI TUNNISTETTUJEN LEVITETTÄVIEN ELEMENTTIEN LAAJEMMISTA HYÖDYISTÄ, SKAALATTAVUUDESTA, EDELLYTYKSISTÄ JA ESTEISTÄ Tekijä/ Nykytila Järjestymisprosessi Toimintamalli Julkisen sektorin positio Verkostomuotoinen aluesuunnittelu ja kaavoitus Alueelle- ja maahanmuuttajien verkottaminen Alueellinen identiteetti ja yhteisöllisyydentunne Skaalattavuus Laaja Erittäin laaja Paikallinen Laaja Paikallinen Paikallinen Potentiaaliset hyödyt (mittarit) Järjestäytyneen, pitkäjänteisen toiminnan edellytysten luominen Pitkäjänteisen toiminnan suunnittelun, ohjaamisen ja resursoinnin edellytys Julkisten resurssien parempi kohdistaminen ja käyttö, julkis- ja yksityisresurssien yhdistäminen Kaavoitusprosessin nopeampi läpimeno, paikallisiin tarpeisiin vastaaminen Rikollisuuden vähentyminen, maahanmuuttajien työllistymisen fasilitointi, alueen maineen parantaminen Säästöt julkisissa ylläpito- ja suunnittelukustannuksissa, tonttija neliöhintojen nousu Edellytykset Vaatii palkkatyötä tai poikkeuksellisen motivoituneen vapaaehtoisjohtajan Kyvykäs johtaja, olemassa olevat yhteisöt, ahierarkisuus, avoin vuorovaikutus, yhteinen visio Motivoitunut virkamieskunta tai virkamieskunnan aktivointi, uskottavuuden hankkimine n Motivoitunut Avoin toimintakulttuuri, Yhteinen visio kyetään virkamieskunta, maahanmuuttajien muodostamaan verkoston uskottavuus järjestäytyminen päätöksentekijöiden silmissä Esteet Rahoitus, pieni järjestymisaste Johtohahmoa ei löydy, liika heterogeenisuus johtaa valtataisteluihin kannustimien puute, poliittisuus kannustimien puute, kaavoituksen poliittisuus verkosto sulkeutuu ja politisoituu hetero- geenisyyden aiheuttamat ristiriidat

62 LEVITETTÄVIEN TEKIJÖIDEN KOLME TÄRKEINTÄ 1. Toimintamalli miten saadaan asukkaat aktivoitua alueelliseen kehittämiseen? Malli tarjoaa innostavat ja konkreettiset osallistumisen puitteet asukkaille Vapauttaa valtavan määrän vapaaehtoistyön käyttämättömiä resursseja (esimerkiksi nuorisotyö) 2. Julkisen sektorin positiointi palveluntuottajana asukaslähtöisessä toimintakulttuurissa Kasvattaa hallinnon läpinäkyvyyttä, tiedon jakamista ja asukkaiden ja pienyhteisöjen vaikuttamismahdollisuuksia Vastaa tuottavuusohjelman haasteisiin ja vie metropolialueen maailmankartalle rohkeana, asukaslähtöisenä ja innovatiivisena toimijana Edellisen kohdan edellytys 3. Verkostomuotoinen aluesuunnittelu- ja kaavoitus Konkretisoi edellisten kohtien arvolupauksen

63 ASUKKAIDEN AKTIVOINNISSA OLEELLISTA ON USKOTTAVA MUUTOSAGENTTI JA MERKITTÄVIEN VAIKUTUS- JA TOIMINTAMAHDOLLISUUKSIEN OSOITTAMINEN Asukkaiden aktivoinnissa uskottava muutosagentti on tärkeässä asemassa Esimerkiksi nuorison aktivoinnin osalta paikallisilla nuorisotyöntekijöillä usein parhaimmat edellytykset MarjaVerkon tapauksessa kokouksissa aluksi keskimäärin vain noin 5 henkilöä ja verkostotoimintaan suhtauduttiin epäluuloisesti ja sen vaikuttavuutta epäiltiin. Yleistä luottamusta nauttiva johtohahmo oli hyvin tärkeä elementti uskottavuuden hankkimiseksi Asukkaille on tarjottava konkreettisia vaikutusmahdollisuuksia Vapaaehtoistyön edellytyksenä tunne oman asuinalueen merkityksellisestä ja vaikuttavasta kehitystyöstä Päätös- ja vaikutusvalta osoitettava erittäin selkeästi. Tarjottava toiminnan perusta (aluksi kokous- ja keskuspaikka). Virkamiesten tultava henkilökohtaisesti samaan pöytään asukkaiden, järjestöjen ja muiden lähialueen toimijoiden kanssa

64 PAIKALLISTEN TEKIJÖIDEN TUNNISTAMINEN, AKTIVOINTI JA YRITTÄJÄMÄINEN JOHTAJA OLI AVAINASEMASSA MARJAVERKON KASVATTAMISESSA Verkoston elinkaaren vaihe Verkoston ikä Toimijat Johtaminen Rahoitus, resurssit Menestystekijät Valmistelu 1 vuosi John Simon, urheiluseurat John Simon Omarahoitus Avaintoimijoiden tunnistaminen ja aktivointi Käynnistys Saturaatio Handover 3 vuotta 4 vuotta 5 vuotta +Vantaan kaupunki, nuorisotoimi, seurakunta, Jan Wieland +Cramo, Pöyry, Laurea, Metropoliia +alueelle muuttavat, paikallisyritykset John Simon, nuorisotyö, Jan Wieland Hajautettu päätöksenteko Hajautettu päätöksenteko Omarahoitus, julkisresurssit Yritysavustukset, julkisresurssit Laajempi yritysyhteistyö, julkisresurssit, muut yksityisresurssit Ensimmäiset konkreettiset näytöt (tapahtumat, kerhot yms.) Verkoston levittäminen, rahoituksen hankkiminen Toimintamuodon säilyminen verkostona, vapaaehtoistyön ilmapiirin säilyttäminen

65 YHTEENVETO LEVITETTÄVYYSPOTENTIAALISTA: MARJAVERKKO -ALUEKEHITYSVERKOSTOMALLISSA ON ARVOKKAITA LEVITETTÄVIÄ ELEMENTTEJÄ, MUTTA KESKEISENÄ HAASTEENA ON LEVITYSPROSESSIN MUUTOSAGENTTISIDONNAISUUS MarjaVerkko -aluekehitysverkostomallin kaikkein potentiaalisimmat levitettävät elementit ovat aluekehitysverkoston toimintamalli, julkisen sektorin positiointi sekä verkostomuotoinen aluesuunnittelu- ja kaavoitus MarjaVerkko -aluekehitysverkoston levitettävyyden potentiaali ja levitysprosessi riippuu kohdealueen ominaisuuksista. Erityisen potentiaalinen levittämiskohde on uudisalue, jossa voidaan tunnistaa ja sitouttaa uskottava muutosagentti ja tarjota asukkaille konkreettisia vaikutusmahdollisuuksia Aluekehitysverkostomallin levityksessä oleellista on paikallisten tekijöiden tunnistaminen, aluekehitysverkostomallin sopeuttaminen paikalliseen toimintaympäristöön ja yrittäjämäisen muutosagentin sitouttaminen kantavaksi voimaksi Aluekehitysverkosto nostaa alueen elämisen laatua osallistamalla aiempaa laajemman joukon toimijoita elinympäristön kehittämisen toimintaan

66 AGENDA Pika-analyysin tavoitteet Marjaverkko -aluekehitysverkoston tarina Analyysi aluekehitysverkostomallin elinkelpoisuudesta ja levittämispotentiaalista Pika-analyysin johtopäätökset

67 MARJAVERKKO -ALUEKEHITYSVERKOSTON TÄRKEIN LEVITETTÄVÄ ELEMENTTI ON SEN ASUKASLÄHTÖINEN JA KETTERÄ TOIMINTAMALLI MarjaVerkko -aluekehitysverkosto Toimintamalli Ahierarkinen verkosto Päätöksenteko, vastuunjako ja resurssien kohdistaminen kokousmuotoista Kokouksiin pääsy kaikilla verkoston jäsenillä, mutta pääosin puheenjohtajat edustavat Toiminta yksityis- ja julkisrahoitteista

68 MALLI LUO AIDON WIN-WIN-WIN -TILANTEEN KAIKILLE OSAPUOLILLE. SE KERÄÄ IHMISET YHTEEN RATKOMAAN ALUEELLISIA ONGELMIA JA KEHITTÄMÄÄN ALUEEN ELÄMISEN LAATUA Aluekehitysverkostomallin asiakashyödyt Kohderyhmä Asiakashyöty lyhyellä aikavälillä Asiakashyöty pitkällä aikavälillä Asukkaat Aiempaa laajemmat ja tehokkaammat osallistumismahdollisuudet sekä vapaaehtoistyön että viranomaisvaikuttamisen osalta Aiempaa laajemmat ja tehokkaammat verkottumismahdollisuudet uusille asukkaille Asuinalueen identiteetin vahvistaminen Asuinalueen elämänlaadun parantaminen Julkinen sektori Laadukkaampi ja tehokkaampi vuorovaikutus alueen asukkaiden ja muiden toimijoiden kanssa Työn mielekkyyden kasvu Pitkällä aikavälillä sekä laadukkaammat julkiset palvelut ja rahansäästö esimerkiksi nuorison syrjäytymisen estämisellä ja nopeammalla kaavoitusprosessilla (järjestämällä prosessi uudelleen asukkaiden kanssa) Kolmas sektori Työn merkityksellisyyden kasvu Vapaaehtoisresurssien kasvu Yritykset Alueellinen näkyvyys Tiiviimpi yhteistyö asukkaiden kanssa ja sen hyödyntäminen innovaatiotoiminnassa

69 SUOSITTELEMME ALUEKEHITYSVERKOSTOMALLIN LEVITTÄMISTÄ, KOSKA SEN TULOKSET OVAT ROHKAISEVIA Malli ratkaisee konkreettisia paikallisia ongelmia nuorison syrjäytyminen, vähäinen yhteisöllisyyden tunne, kankea viranomaisvaikuttaminen Mallin laadulliset tulokset ovat rohkaisevia ahierarkisen toimintamallin luonti ja käynnistäminen alueen yhteisöllisyyden tunteen ja statuksen kehittäminen nuorisotyön kehittäminen ja vipuvaikutus (myönteinen vaikutus vapaaehtoistyön määrään) virkamiesten työkulttuurin muutos interaktiivisempaan suuntaan (esimerkiksi maankäytön, kulttuurin ja nuorisotyön alueella) Mallin kilpailuetu rakentuu asukaslähtöisyyden, paikallisten tarpeiden ymmärtämisen, hallinnon ketteryyden ja ei-poliittisuuden varaan Mallin jatkokehityspotentiaali on hyvä esimerkiksi prosessien standardoinnin ja uuden teknologian hyödyntämisen alueella

70 JA MALLILLE ON KONKREETTISTA KYSYNTÄÄ. MarjaVerkko -aluekehitysverkostomallin konkreettiset kysyntätekijät Aluekehitysverkostomallilla on tunnistettu asiakaskiinnostus esimerkiksi Espoon Suurpellon alueen asukkaiden, kolmannen sektorin toimijoiden, kaupungin nuorisotoimen ja yritysten keskuudessa Asiakaskiinnostus ja hyödyntäjätahot on validoitu kyselyn ja haastatteluiden perusteella Tunnistetuttujen hyödyntäjätahojen tarpeet on alustavasti kartoitettu Aluekehitysverkoston potentiaaliset hyödyntäjät odottavat verkostolta yhteisöhyötyjä, kokemuksia ja vaikutusmahdollisuuksia Verkoston täytyy olla nopea päätöksenteossaan ja onnistua sekä sisäisessä että ulkoisessa viestinnässä Tärkeimpiä toiminnallisuuksia ovat nuorisotyön, alueen yhteisöllisyyden tunteen ja maineen sekä viranomaisvaikuttamisen parantaminen Keskeiset toimijat ovat julkinen ja kolmas sektori, paikalliset pk-yritykset ja asukkaat

71 MALLIN LEVITETTÄVYYSPOTENTIAALI ON MELKO HYVÄ: KOHDESEGMENTTI ON SUURI, MUTTA MALLIN LEVITTÄMINEN VAATII MUUTOSAGENTIN JA SOPEUTTAMISEN PAIKALLISIIN TARPEISIIN Aluekehitysverkostomallin levitettävyys Pika-analyysissä ei tunnistettu ylitsepääsemättömiä levittämisen esteitä (esim. puuttuva vetovoimainen hyöty tai kilpailuetu) Aluekehitysverkoston syntyprosessi, toimintamalli, menestystekijät ja levitettävät elementit ovat jäsenneltävissä ja mitattavissa Marjaverkko -aluekehitysverkostomallin kaikkein potentiaalisimmat levitettävät elementit ovat asukkaat aktivoiva toimintamalli, julkisen sektorin positiointi asukaslähtöisenä palveluntuottajana sekä verkostomuotoinen aluesuunnittelu- ja kaavoitus MarjaVerkko -aluekehitysverkoston levitettävyyden potentiaali ja levitysprosessi riippuu kohdealueen ominaisuuksista Erityisen potentiaalinen levittämiskohde on uudisalue, jossa voidaan tunnistaa muutosagentti ja tarjota asukkaille konkreettisia vaikutusmahdollisuuksia Aluekehitysverkostomallin levityksessä oleellista on paikallisten tekijöiden tunnistaminen, Marjaverkko -mallin sopeuttaminen paikalliseen toimintaympäristöön sekä yrittäjämäisen muutosagentin sitouttaminen kantavaksi voimaksi Pika-analyysin aikana on tunnistettu 7 potentiaalista muutosagenttia aluekehitysverkostomallin levittämisen käynnistämiseksi!

72 ALUEKEHITYSVERKOSTOMALLIN LEVITTÄMISEN TIEKARTTA KIINNOSTUNEILLE TOIMIJOILLE Syksy 2011 Kevät 2012 Syksy 2012 Työpaketti 1: alueellisten muutosagenttien sitouttaminen, ja tarvekartoitus Työpaketti 2: alueellinen visiotyö Vaihe 2: Sitouttaminen Työpaketti 3: suunnittelu, organisointi ja MAL sopimuksen käynnistäminen allekirjoitus Työpaketti 1: Lopputulokset Aluekehitysverkostotiimi muodostettu alueellisista muutosagenteista Tärkeimmät toimenpiteet: Aluekehitys 2.0 mahdollisuudet -casen rakentaminen pika-analyysin tulosten pohjalta viestintämateriaaliksi Henkilökohtaiset tarvekartoitushaastattelut alueen asukkaille ja toimijoille tuen ja rahoituksen varmistamiseksi Työpaketti 2: Lopputulokset Alueen visiotyö yhteisiin arvoihin perustuvan tavoitteen luomiseksi Tärkeimmät toimepiteet Visiotypaja asukkaiden, julkisen sektorin, kolmannen sektoin ja yritysten välillä Tavoittteen asettaminen ja tiekartan rakentaminen luekehitysverkoston toiminnalle Yhteisen näkemyksen muodostaminen parhaasta hallintomallista verkoston toiminnalle Työpaketti 3: Lopputulokset Ensimmäinen pilottihanke käynnissä Tärkeimmät toimenpiteet Aluekehitysverkoston toimintasuunnitelma, tavoitteet ja mittarit Pilottiprojektien arviointi, valinta ja käynnistäminen Tukitoimintojen ylösajo: viestintä, hallinto

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Näin luet toimintasuunnitelmaa

Näin luet toimintasuunnitelmaa Näin luet toimintasuunnitelmaa HELVARYn toimintasuunnitelman tavoitteet on merkitty tähän esitykseen tummennetulla ja merkattu nuolella. Toimenpiteitä kuvataan tavoitteiden yhteydessä. Tässä esityksessä

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 8/2013 Virpi Mikkonen Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Miksi ohjelma? Kaupungistuminen jatkuu globaalisti Kaupungit kasvavat, kutistuvat ja muuttuvat Älykkäiden

Lisätiedot

Tapaustutkimus Espoon kaupungin asukasfoorumitoiminnasta

Tapaustutkimus Espoon kaupungin asukasfoorumitoiminnasta Kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien vahvistaminen kunnanhallinnon ja kuntalaisten yhteisenä pyrkimyksenä Tapaustutkimus Espoon kaupungin asukasfoorumitoiminnasta FM Satu Suikkola

Lisätiedot

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Toimintatutkimus? Toimintatutkimus on sosiaalinen prosessi,

Lisätiedot

Elämää elinvoimaisella alueella

Elämää elinvoimaisella alueella Pitäjäntupa Vahva henki ja elävä yhteisö Paikallinen vetovoima Paikallinen työntövoima Elämänuskon infravaunut Perustana peruskunta Elämää elinvoimaisella alueella 5.6.2014 Page 1 ELINVOIMAISET PAIKALLISYHTEISÖT

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,

Lisätiedot

Puu-Hubi toimintamalli. Ari Hynynen

Puu-Hubi toimintamalli. Ari Hynynen Puu-Hubi toimintamalli Ari Hynynen 09.06.2015 Puurakentamisen innovaatioympäristö puurakentamisen ekosysteemi kunnat SeAMK kaupungit metsäkeskus 2 1 yliopistot maakuntaliitto yksilöt ELY-keskus verkostoituminen

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

IPT-työpaja # Kysely kehitys- ja toteutusvaiheissa oleville hankkeille

IPT-työpaja # Kysely kehitys- ja toteutusvaiheissa oleville hankkeille IPT-työpaja #7 15-16.3 Kysely kehitys- ja toteutusvaiheissa oleville hankkeille Kyselytutkimus Tilaajan / käyttäjien edustajat 5 vastaajaa, joista: 5 APR:n jäsentä 2 projektipäällikköä 7 vastaajaa, joista:

Lisätiedot

Digikuntakokeilu kehittämisohjelma. Juhta LUONNOS

Digikuntakokeilu kehittämisohjelma. Juhta LUONNOS Digikuntakokeilu kehittämisohjelma Juhta 10.5.2016 Digikuntakokeilun tausta hallitusohjelmassa Kuntien, maakuntien ja koko julkisen sektorin kustannusten karsinta - reformi Toimenpidenohjelma 2/2016 Teema

Lisätiedot

Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin

Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin Pirkanmaan maanrakennuspäivä 2016 12.1.2016 Markku Niemi Taustaa Liikenneviraston hallinnoiman väyläomaisuuden

Lisätiedot

Uskalla kokeilla ohjelma ja Uskalla kokeilla -kampanja. Terttu Pakarinen, ohjelmapäällikkö Kaija Majoinen, ohjelman omistaja Jari Seppälä, kampanja

Uskalla kokeilla ohjelma ja Uskalla kokeilla -kampanja. Terttu Pakarinen, ohjelmapäällikkö Kaija Majoinen, ohjelman omistaja Jari Seppälä, kampanja Uskalla kokeilla ohjelma ja Uskalla kokeilla -kampanja Terttu Pakarinen, ohjelmapäällikkö Kaija Majoinen, ohjelman omistaja Jari Seppälä, kampanja Uskalla kokeilla ohjelma Kuntaliiton toimintasuunnitelma

Lisätiedot

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Mitkä tekijät selittävät sosiaalisen yrityksen perustamista ja tukevat sen menestymisen mahdollisuuksia? alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Näkökulma Miten sosiaalinen yritys

Lisätiedot

VEDENHANKINNAN SIDOSRYHMÄYHTEISTYÖN JA VUOROVAIKUTUKSEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT

VEDENHANKINNAN SIDOSRYHMÄYHTEISTYÖN JA VUOROVAIKUTUKSEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT VEDENHANKINNAN SIDOSRYHMÄYHTEISTYÖN JA VUOROVAIKUTUKSEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT 8.6.2016 Johtava asiantuntija Kalle Reinikainen, Pöyry Finland Oy SISÄLTÖ 1. Miksi sidosryhmäyhteistyötä tarvitaan? 2. Vuoropuhelun

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun urheiluakatemia Toimintasuunnitelma Hyväksytty vuosikokouksessa

Pääkaupunkiseudun urheiluakatemia Toimintasuunnitelma Hyväksytty vuosikokouksessa Pääkaupunkiseudun urheiluakatemia Toimintasuunnitelma 2013 Hyväksytty vuosikokouksessa 10.12.2012 Sisällys 1. Valmentautuminen 2. Opiskelu 3. Tuki- ja asiantuntijapalvelut 4. Hallinto 5. Tehostamishanke

Lisätiedot

OSALLISUUSKARTOITUS JOHDOLLE VUONNA 2011 OSALLISUUSKARTOITUS ASUKKAILLE VUONNA 2013

OSALLISUUSKARTOITUS JOHDOLLE VUONNA 2011 OSALLISUUSKARTOITUS ASUKKAILLE VUONNA 2013 OSALLISUUSKARTOITUS JOHDOLLE VUONNA 2011 OSALLISUUSKARTOITUS ASUKKAILLE VUONNA 2013 1 KUOPION OSALLISUUSKYSELY ASUKKAILLE 2013 Kaikille Kuopion asukkaille suunnattu Kuopion osallisuuskysely toteutettiin

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Uskalla kokeilla ohjelma kokeilukulttuurin edistäjänä. Terttu Pakarinen, ohjelmapäällikkö

Uskalla kokeilla ohjelma kokeilukulttuurin edistäjänä. Terttu Pakarinen, ohjelmapäällikkö Uskalla kokeilla ohjelma kokeilukulttuurin edistäjänä Terttu Pakarinen, ohjelmapäällikkö 16.2.2016 Uskalla Kokeilla kuntien kokeilevat käytännöt markkinointikonsepti Kuntaliiton toimintasuunnitelma ja

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Uskalla kokeilla -ohjelmalla verkostoja kokeileville kunnille. Terttu Pakarinen, ohjelmapäällikkö, Suomen Kuntaliitto

Uskalla kokeilla -ohjelmalla verkostoja kokeileville kunnille. Terttu Pakarinen, ohjelmapäällikkö, Suomen Kuntaliitto Uskalla kokeilla -ohjelmalla verkostoja kokeileville kunnille Terttu Pakarinen, ohjelmapäällikkö, Suomen Kuntaliitto Kokeileva kunta ja alue kompleksisessa toimintaympäristössä Kuntien kokeilut Kuntalaiset

Lisätiedot

Millainen voisi olla yhteiskunnallisen yrityksen brändi?

Millainen voisi olla yhteiskunnallisen yrityksen brändi? Millainen voisi olla yhteiskunnallisen yrityksen brändi? Ajatusakvaario Onko tilaa, onko tilausta? Työmarkkinoille integroivan yhteiskunnallisen yrittäjyyden mahdollisuudet hoivapalveluissa Dialogifoorumi

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Näin luet toimintasuunnitelmaa

Näin luet toimintasuunnitelmaa Näin luet toimintasuunnitelmaa HELVARYn toimintasuunnitelman tavoitteet on merkitty tähän esitykseen tummennetulla ja merkattu nuolella vuosikokouksessa käsittelyn helpottamiseksi. Toimenpiteitä kuvataan

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman painopisteitä vuosina

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman painopisteitä vuosina Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman painopisteitä vuosina 2016-2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman 2013-2017 väliseminaari, 16.12.2015, Finlandia talo, Helsinki ohjelmapäällikkö Sari Hosionaho,

Lisätiedot

Yhdessä Oulussa osallisuus, vaikuttaminen ja paikalliskulttuuri Oulun maaseutualueilla. Erityisasiantuntija Päivi Kurikka Kuntaliitto 20.2.

Yhdessä Oulussa osallisuus, vaikuttaminen ja paikalliskulttuuri Oulun maaseutualueilla. Erityisasiantuntija Päivi Kurikka Kuntaliitto 20.2. Yhdessä Oulussa osallisuus, vaikuttaminen ja paikalliskulttuuri Oulun maaseutualueilla Erityisasiantuntija Päivi Kurikka Kuntaliitto 20.2.2013 Kuntademokratian kehittämiselle on jo nyt hyvää pohjaa lainsäädännössä

Lisätiedot

PAKKA-TOIMINTAMALLI JA JÄRJESTÖYHTEISTYÖN MAHDOLLISUUDET. - alustavia ajatusviivoja toiminnan järjestönäkökulman kehittämiseksi

PAKKA-TOIMINTAMALLI JA JÄRJESTÖYHTEISTYÖN MAHDOLLISUUDET. - alustavia ajatusviivoja toiminnan järjestönäkökulman kehittämiseksi PAKKA-TOIMINTAMALLI JA JÄRJESTÖYHTEISTYÖN MAHDOLLISUUDET - alustavia ajatusviivoja toiminnan järjestönäkökulman kehittämiseksi Pakka-toimintamalli pähkinänkuoressa Pakka-toimintamallin erityispiirre on

Lisätiedot

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 AVUSTUSOSASTO RAY 25.10.2016 2 LAKISÄÄTEINEN TEHTÄVÄ Laki raha-automaattiavustuksista 21. Rahaautomaattiyhdistyksen on sopivalla tavalla seurattava myönnettyjen

Lisätiedot

KOSTEUS- JA HOMETALKOOT- OHJELMAN ELINKAAREN ANALYYSI

KOSTEUS- JA HOMETALKOOT- OHJELMAN ELINKAAREN ANALYYSI KOSTEUS- JA HOMETALKOOT- OHJELMAN ELINKAAREN ANALYYSI 16.3.2016 SISÄLLYS 1. Arvioinnin kohde eli Kosteus- ja hometalkoot lyhyesti 2. Kosteus- ja hometalkoot-ohjelman elinkaaren analyysin vaiheet 3. Yhteenveto

Lisätiedot

Green Net Finland ry. Toimintasuunnitelma Green Net Finland ry, Elannontie 3, VANTAA Y-tunnus

Green Net Finland ry. Toimintasuunnitelma Green Net Finland ry, Elannontie 3, VANTAA Y-tunnus Green Net Finland ry Toimintasuunnitelma 2016 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Green Net Finlandin missio... 3 3 Green Net Finlandin visio 2020... 3 4 Green Net Finlandin toimintaympäristö... 3 5 Green Net Finlandin

Lisätiedot

Vaikutusajattelu, Jaana Merenmies 13.8.13

Vaikutusajattelu, Jaana Merenmies 13.8.13 Vaikutusajattelu, Jaana Merenmies 13.8.13 Mitä teemme Vapaaehtoislähtöinen Pro-toiminta Asiakaslähtöiset palvelut Vaikuttaa Organi- saatio Vaikutusjohtaminen Organi- saatio = Yhteiskunnallinen ongelma

Lisätiedot

MATERIAALITEHOKKUUDEN SOPIMUSTOIMINNAN KÄYNNISTYS. YGOFORUM-seminaari Henrik Österlund

MATERIAALITEHOKKUUDEN SOPIMUSTOIMINNAN KÄYNNISTYS. YGOFORUM-seminaari Henrik Österlund MATERIAALITEHOKKUUDEN SOPIMUSTOIMINNAN KÄYNNISTYS YGOFORUM-seminaari 2.11.2016 Henrik Österlund 3.11.2016 1 TAUSTAA MATERIAALITEHOKKUUDEN SOPIMUSTOIMINNALLE 3.11.2016 Materiaalitehokkuuden sopimustoiminnan

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Yhteenveto ja johtopäätökset AMO-asiakirjojen analyysistä ja asiantuntijahaastatteluista. Kehittämistyöryhmän kokous

Yhteenveto ja johtopäätökset AMO-asiakirjojen analyysistä ja asiantuntijahaastatteluista. Kehittämistyöryhmän kokous Yhteenveto ja johtopäätökset AMO-asiakirjojen analyysistä ja asiantuntijahaastatteluista Kehittämistyöryhmän kokous 13.3.2008 Heli Saarikoski, 13.3.2008 Tarkastelunäkökulma Mitä kehittämistarpeita AMO-prosessissa

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Fintrip ideasta konkretiaksi syksy 2012

Fintrip ideasta konkretiaksi syksy 2012 Finnish Transport Research and Innovation Partnership Fintrip ideasta konkretiaksi syksy 2012 Finnish Transport Research and Innovation Partnership Liikenteen osaamis- ja innovaatioverkosto Johanna Särkijärvi,

Lisätiedot

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia EMKR varojen jakauma Komissio: - 650 milj. euroa, josta meripolitiikka noin

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Liikunta ja urheilu ovat Suomen merkittävin kansanliike. Jokaisen hyvinvointi rakentuu liikunnalliselle arjelle. Huippu-urheilijat inspiroivat

Lisätiedot

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastoverkkopäivät 2012 Minna Karvonen 23.10.2012 Mistä tässä on oikein kysymys? Tieto- ja viestintätekniikkaan kiinnittyvän

Lisätiedot

Yhdistymisselvityksen tavoitteet

Yhdistymisselvityksen tavoitteet Yhdistymisselvityksen tavoitteet 1. Aikaansaada esitys Hyvinkään, Järvenpään, Keravan, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten, Sipoon ja Tuusulan yhdistymisestä sekä esitykseen liittyvä yhdistymissopimus.

Lisätiedot

Kuntalaiset keskiöön projektin päätösseminaari Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto

Kuntalaiset keskiöön projektin päätösseminaari Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto Kuntalaiset keskiöön projektin päätösseminaari 26.2.2015 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto Äänestysaktiivisuuden lasku Ilkeät ongelmat Luottamuspula Luottamustoimien ei-houkuttelevuus

Lisätiedot

Kansainvälinen avoimen hallinnon kumppanuushanke. 8 valtiota käynnisti vuonna Suomi liittyi huhtikuussa 2013

Kansainvälinen avoimen hallinnon kumppanuushanke. 8 valtiota käynnisti vuonna Suomi liittyi huhtikuussa 2013 Avoin Hallinto 2 Kansainvälinen avoimen hallinnon kumppanuushanke Tiedon saatavuus Kansalaisten osallisuus Hallinnon vastuullisuus Uusien teknologioiden hyödyntäminen 8 valtiota käynnisti vuonna 2011 Nyt

Lisätiedot

Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla. Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille

Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla. Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille Maine tulee nostaa hallituksen ja johdon agendalle Hallituksen ja johdon tärkein tehtävä on yrityksen

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,

Lisätiedot

Kansallisen paikkatietostrategian päivitys Tilannekatsaus. Patinen kokous

Kansallisen paikkatietostrategian päivitys Tilannekatsaus. Patinen kokous Kansallisen paikkatietostrategian päivitys Tilannekatsaus Patinen kokous 27.9.2013 Paikkatietostrategian päivitys Vision, tavoitteiden ja toimenpiteiden työstäminen strategiaryhmässä kesä- elokuu Esittely

Lisätiedot

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke 12.2.2013 Kokkola ja Kruunupyy Kehittämisen painopistealueet: 1. Vuorovaikutuksen lisääminen sosiaali-

Lisätiedot

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA. Luonnos

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA. Luonnos Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Luonnos 9.5.2016 3 Suomen elinvoimalle on ensiarvoisen tärkeää, että tämä kokonaisuus toimii vaikuttavasti, inspiroivasti ja tuloksellisesti.

Lisätiedot

Tekes riskirahoittajana -

Tekes riskirahoittajana - Tekes riskirahoittajana - rahoitusmahdollisuudet Oulu 26.2.2010 Tekes mukana kehittämässä TUTKIMUKSELLISESSA OSIOSSA T&K:SSA TUOTTEIS- TUKSESSA PALVELUJEN KEHITÄMISESSÄ LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ Lähtökohtana

Lisätiedot

Järjestämisosaaminen - kasvupalvelu

Järjestämisosaaminen - kasvupalvelu Järjestämisosaaminen - kasvupalvelu Kickoff Vesa Jouppila 08.02.2017 DIY Kasvupalvelut/ostaminen, nykytilan SWOT Vahvuudet Osaavat ja kokeneet TE-palvelujen hankkijat Joustavuus, osaaminen ja palveluketjut

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS 19.10.2017 1 Kuntastrategia on kuntakokonaisuuden pitkän tähtäyksen päätöksentekoa ja toimintaa ohjaava tulevaisuuden suunta tai kantava idea. Visio = toivottu ja haluttu

Lisätiedot

It-Peda - verkosto TieVie - Turku. Lauri.Saarinen

It-Peda - verkosto TieVie - Turku. Lauri.Saarinen It-Peda - verkosto 6.9.2002 TieVie - Turku Lauri.Saarinen Lauri.Saarinen@hkkk.fi Mikä IT-Peda? IT-Peda -verkosto on Suomen yliopistojen opetusteknologiayksikköjen (tai vastaavien) verkosto, joka on aloittanut

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset julkisen sektorin palvelutuotannon uudistajana Jonna Stenman

Yhteiskunnalliset yritykset julkisen sektorin palvelutuotannon uudistajana Jonna Stenman Yhteiskunnalliset yritykset julkisen sektorin palvelutuotannon uudistajana 15.11.2011 Jonna Stenman Tässä on oltava jotain mielenkiintoista kun siihen suhtaudutaan niin intohimoisesti Jonna Stenman 15.11.2011

Lisätiedot

JOHTAMISEN MONET MUODOT YHDISTYSTOIMINNASSA

JOHTAMISEN MONET MUODOT YHDISTYSTOIMINNASSA JOHTAMISEN MONET MUODOT YHDISTYSTOIMINNASSA 22.4.2012 Anne Ilvonen innovointipäällikkö, OK-opintokeskus anne.ilvonen@ok-opintokeskus.fi 1 MENESTYVÄ YHDISTYS Monipuolinen toiminta Aktiivinen jäsenistö Sujuvat

Lisätiedot

Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta

Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta Kärkihankkeiden 6 ja 7 raportin kommentointia Varatoimitusjohtaja Tuottavuusnäkökulma palvelujen organisointiin ja toiminnan ohjaukseen

Lisätiedot

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Kirjastonjohtajat 23.9.2010 Ydinkysymykset Mitä varten organisaatio on olemassa? (missio) Millaista tulevaisuutta tavoittelemme? (visio) Kuinka saavutamme

Lisätiedot

LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ. Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo

LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ. Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo Miksi julistus? YK:ssa tekeillä uusi kehitysohjelma Vuosituhannen

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA LAPIN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELUHANKE 2009-2010

VIESTINTÄSUUNNITELMA LAPIN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELUHANKE 2009-2010 LAPIN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELUHANKE 2009-2010 Lapin muotoiluohjelman valmistelu Viestinnän tavoite INNOVATIIVISTA MUOTOILUA LAPPILAISILLE HYVINVOINTIA - varmistaa Lapin muotoiluohjelman tunnettuus -

Lisätiedot

Miten Tampere on muuttunut ja muuttumassa

Miten Tampere on muuttunut ja muuttumassa Miten Tampere on muuttunut ja muuttumassa Miten toimintaympäristö haastaa toimintamallin uudistuksen? Tampere 2017 -seminaari 23.3.2015 Matias Ansaharju Strategiasuunnittelija Yhteinen Tampere kaupunkistrategia:

Lisätiedot

Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin

Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin Maankäyttötieteiden laitos Geoinformatiikan tutkimusyhmä Julkisen tiedon avaaminen - tutkimustietoa avaamispäätöksen tueksi Tarve Paikkatietojen

Lisätiedot

Suomen Arviointiyhdistys (SAYFES) esittäytyy. Johanna Nurmi

Suomen Arviointiyhdistys (SAYFES) esittäytyy. Johanna Nurmi Suomen Arviointiyhdistys (SAYFES) esittäytyy Johanna Nurmi 1. Visio SAYFES on kansallisesti ja kansainvälisesti tunnustettu arviointiosaamisen edistäjä 2. Missio ja päämäärä Missio SAYFES edistää vuorovaikutteisesti

Lisätiedot

Työkalut innovoinnin tehostamiseen valmiina käyttöösi. Microsoft SharePoint ja Project Server valmiina vastaamaan organisaatioiden haasteisiin

Työkalut innovoinnin tehostamiseen valmiina käyttöösi. Microsoft SharePoint ja Project Server valmiina vastaamaan organisaatioiden haasteisiin Työkalut innovoinnin tehostamiseen valmiina käyttöösi Microsoft SharePoint ja Project Server valmiina vastaamaan organisaatioiden haasteisiin Terve! Pieni, nopea kysely kiitos! Lyhyt katsaus osallistujiin

Lisätiedot

Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi. Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa. Verkkokyselyn purku

Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi. Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa. Verkkokyselyn purku Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa Verkkokyselyn purku Keski-Suomen Järjestöareena 7.9.2012 Kyselyn vastaajat

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Hensta-hankkeen tavoitteet ja saavutukset. Päivikki Helske

Hensta-hankkeen tavoitteet ja saavutukset. Päivikki Helske Hensta-hankkeen tavoitteet ja saavutukset Päivikki Helske 2.6.2009 Kilpailusta yhteistyöhön Lähtötilanteessa kilpailua palkoista, maineesta, työpaikoista. Näkymä tulevaisuuteen: harmaat pantterit saapuvat

Lisätiedot

Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu Markus Pauni. Strateginen päämäärä. Kaupunkistrategian. Sivistystoimen tavoitteet ja hankkeet valtuustokaudelle

Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu Markus Pauni. Strateginen päämäärä. Kaupunkistrategian. Sivistystoimen tavoitteet ja hankkeet valtuustokaudelle Elinvoimainen oppiva kaupunkiseutu tavoitteet Kulttuurin liikunnan edelläkävijyys Ohjelma fyysisten olosuhteiden kehittämiseksi nuorisotoimen lautakunnan liikuntalautakunnan toimialalla Järjestö- harrastustoiminnan

Lisätiedot

Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet

Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet Kolmas sektori: palveluita vai muita? Ylijohtaja Raimo Ikonen 12.4.2010 Julkisten ja yksityisten palveluntuottajien osuudet

Lisätiedot

Utta r. asiaan 2. Kaksi kolmasosaa Suomen kansantulosta tulee kymmenestä suurimmasta kaupungista. Metropolialue joutuu entistä ankarampaan kilpailuun.

Utta r. asiaan 2. Kaksi kolmasosaa Suomen kansantulosta tulee kymmenestä suurimmasta kaupungista. Metropolialue joutuu entistä ankarampaan kilpailuun. Utta r asiaan 2, 1 / 6 5.6.2013 HE INOL AN E L INKE I NOT OIM IKUNN AN NÄ KE MYS HEINOLAN ELINKE INOSTRATE GIAN PERUSTE ET Heinolan elinkeinopolitiikka muutosten keskellä Kaksi kolmasosaa Suomen kansantulosta

Lisätiedot

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia Johdanto Tampereen yliopiston ylioppilaskunta Tamyn toiminta päättyy 31.12.2017 kolmen tamperelaisen korkeakoulun yhdistymisen myötä. Tamy ja Tampereen teknillisen

Lisätiedot

VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA

VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA 2015-2020 Sivistystoimen palvelut Varhaiskasvatus: perhepäivähoito, ryhmäperhepäivähoito, päiväkoti, esiopetus Perusopetus: Vesannon yhtenäiskoulu, 1-9 lk Lukio: Vesannon

Lisätiedot

RAKSAKYMPPI käytännöksi

RAKSAKYMPPI käytännöksi RAKSAKYMPPI käytännöksi Perusteet Käyttö Hyödyt Kokemuksia Tarja Mäkelä VTT RATUKE-seminaari 20.9.2007 RAKSAKYMPPI -uutta ajattelua työturvallisuuteen Lisätietoja: Tarja Mäkelä VTT Puh. 020 722 3308, tarja.makela@vtt.fi

Lisätiedot

MAASEUTUVERKOSTON STRATEGIAN PÄIVITYS KAISA LÄHTEENMÄKI-SMITH ELINA AURI NET EFFECT OY

MAASEUTUVERKOSTON STRATEGIAN PÄIVITYS KAISA LÄHTEENMÄKI-SMITH ELINA AURI NET EFFECT OY MAASEUTUVERKOSTON STRATEGIAN PÄIVITYS KAISA LÄHTEENMÄKI-SMITH ELINA AURI NET EFFECT OY 26.5.2010 Lähetetty 24.4.2010 N= 830 Vastauksia 216 Vastausprosentti 26 % Vastaajat edustavat lähes kaikkia verkostotoimijoita

Lisätiedot

METKA 2020 Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunta METKA Strategia

METKA 2020 Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunta METKA Strategia METKA 2020 Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunta METKA Strategia 2015-2019 Visio METKA on Suomen suurin ja vaikuttavin opiskelijakunta niin taloudellisin kuin toiminnallisin mittarein mitattuna.

Lisätiedot

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman päivitys Pohjois-Savon kulttuuriympäristön hoitoohjelman päivittäminen lähtökohtana saadaan näkemys kulttuuriympäristön tilasta ja tarvittavista toimenpiteistä

Lisätiedot

Suunnitteluprosessin uudistaminen

Suunnitteluprosessin uudistaminen Suunnitteluprosessin uudistaminen Liikennejärjestelmäpäivä 20.4.2016 Matti Levomäki Suunnitteluprosessin uudistaminen TAVOITE Suunnittelun toimintatapojen kehittäminen siten, että ne tuottavat vaikuttavimmat

Lisätiedot

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke - Miksi - Tavoitteet - Toimenpiteet Lasse Ala-Kojola, Mervi Karikorpi, Pirkko Pitkäpaasi, Birgitta Ruuti, Anne-Mari Tiilikka Erinomainen valinta! Uusia ammattiosaajia,

Lisätiedot

Ihmisten johtaminen, itsensä johtaminen ja organisaatiokulttuurin muutos

Ihmisten johtaminen, itsensä johtaminen ja organisaatiokulttuurin muutos Ihmisten johtaminen, itsensä johtaminen ja organisaatiokulttuurin muutos Johtamisen suurimpia haasteita Jatkuva uudistuminen ja nopea muutos Lisääntyvä monimutkaisuus Innovatiivisuuden ja luovuuden vaatimukset

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Ranua. Ranua. Mannerheimintie 76 A PL 999, Helsinki

Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Ranua. Ranua. Mannerheimintie 76 A PL 999, Helsinki Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 1 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 2 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 SISÄLLYS ELINKEINOPOLIITTINEN MITTARISTO 2014 RANUA... 3 KUNTIEN ELINVOIMA JA YRITTÄJYYS

Lisätiedot

Saariston liikennepalvelujen kehittäminen Havaintoja, johtopäätöksiä ja jatkotoimet. Eeva Linkama Saaristoliikenteen neuvottelukunta 3.11.

Saariston liikennepalvelujen kehittäminen Havaintoja, johtopäätöksiä ja jatkotoimet. Eeva Linkama Saaristoliikenteen neuvottelukunta 3.11. Saariston liikennepalvelujen kehittäminen Havaintoja, johtopäätöksiä ja jatkotoimet Eeva Linkama Saaristoliikenteen neuvottelukunta 3.11.2015 Saariston liikennepalvelujen kehittäminen missä mennään? Selvitetty

Lisätiedot

Merialuesuunnittelun edistäminen

Merialuesuunnittelun edistäminen Merialuesuunnittelun edistäminen EMKR:n meripolitiikan rahoituksen painopisteet Ovatko valitut painopisteet valittu oikein? Havaittuja puutteita, kommentteja? Keltainen, otsikoksi tilannekuva Sinisiin

Lisätiedot

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari 15.9.2016 Ylijohtaja Tapio Kosunen Mitä arvioinnin jälkeen? Opetus- ja kulttuuriministeriö antaa tämän vuoden

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Tampere Grow. Smart. Together.

Tampere Grow. Smart. Together. Tampere Grow. Smart. Together. Grow. Smart. Together. Visio Kansainvälisesti tunnustettu, vetovoimainen, kestävän kehityksen älykaupunki Missio Menestymisen ja elämänlaadun parantaminen yhteistyön ja kilpailun

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Kaupunkilaisista ympäristökansalaisia

Kaupunkilaisista ympäristökansalaisia Kaupunkilaisista ympäristökansalaisia Testattuja malleja ja menetelmiä Tuija Hyyrynen ja Katja Viberg Kaupunkitutkimuksen päivät 6.5.2010 4V-hanke 1.4.2008-31.3.2011 Etelä-Suomen EAKR-ohjelma, toimintalinja

Lisätiedot

Jyväskylän yliopiston laatutyö

Jyväskylän yliopiston laatutyö Jyväskylän yliopiston laatutyö Pirjo Halonen Laatupäällikkö 17.1.2007 1 Yliopistolain Jyväskylän yliopisto velvoite 5 Arviointi Yliopistojen tulee arvioida koulutustaan, tutkimustaan sekä taiteellista

Lisätiedot

Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu

Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Alueellinen terveysliikuntasuunnitelma Suunnitelma tehtiin yhdessä: Sairaanhoitopiiri - Normiohjaus - Osaaminen UKK-Instituutti - Informaatio-ohjaus

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

KINO-Metropolia. Innovation Scout seminaari Veikko Koivumaa Metropolia AMK

KINO-Metropolia. Innovation Scout seminaari Veikko Koivumaa Metropolia AMK KINO-Metropolia Innovation Scout seminaari 8.6.2016 Veikko Koivumaa Metropolia AMK Metropolia AMK lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Toimipaikat Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla Neljä koulutusalaa:

Lisätiedot

Nykytila punaisella, 8 erillistä kuntaa tulevaisuudessa mustalla, uusi kaupunki vihreällä

Nykytila punaisella, 8 erillistä kuntaa tulevaisuudessa mustalla, uusi kaupunki vihreällä Uuden kaupungin arvosana kyseisen palvelun tai teeman osalta. Nykytila punaisella, 8 erillistä kuntaa tulevaisuudessa mustalla, uusi kaupunki vihreällä DEMOKRATIA KRITEERI NYKYTILAN EDUT ERILLISET KUNNAT:

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Osallisuussuunnitelma

Osallisuussuunnitelma Osallisuussuunnitelma Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen Tukea suunnitelmatyöhön - työkokous Kolpeneen palvelukeskus Kerttu Vesterinen Osallisuus Osallisuus on kokemus mahdollisuudesta päättää

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot