Oivallus - Esiselvitys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Oivallus - Esiselvitys"

Transkriptio

1 Oivallus - Esiselvitys Elinkeinoelämän keskusliitto Oivallus-hankkeen esiselvitys 52A11037

2 1 Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Pöyry Forest Industry Consulting Oy:n antamaa kirjallista lupaa.

3 Yhteystiedot 1 PL 4 (Jaakonkatu 3) FI Vantaa Finland Kotipaikka Vantaa, Finland Y-tunnus Puh Faksi Pöyry Forest Industry Consulting Oy Petri Vasara TkT, toimialajohtaja

4 Sisältö 1 1 JOHDANTO 2 2 LÄHESTYMISTAPA: PESÄPALLOPELI Lähdemateriaali Raportin rakenne 7 3 KOTIPESÄ: VERKOSTOJEN ROOLI 9 4 YKKÖSPESÄN HAASTE: GLOBAALIT TRENDIT Tulevaisuuden liiketoimintaympäristö 13 5 KAKKOSPESÄ: LIIKETOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET Jos et toimi reaaliajassa, olet kuollut Elintärkeä ennakointi Kasvu ja työllisyys Osaaminen 20 6 KOLMOSPESÄ: SUOMESSA JA MAAILMALLA JO TEHTYÄ Palveluliiketoiminnan kehittäminen Verkostoitumisen mahdollistaminen Työllisyyden varmistaminen Lupaavat toimialat: kennosto ja SHOKit 27 7 PELISTRATEGIAT Tavoitteet ja haasteet Viuhka Kolmen orkesterin yhteissointi Toimialamatriisi Oivallustaulukko 37 KIRJALLISUUS 39 Liitteet

5 2 1 JOHDANTO Elinkeinoelämän keskusliitto EK käynnisti kesällä 2008 ennakointihankkeen Oivallus Oppivien verkostojen osaamistarpeet tulevaisuuden Suomessa. Hanke on kolmivuotinen, ja sen painopiste on verkostoissa ja oppimisessa. Ennakoinnin kohteena ovat verkostot ja verkostojen osaamistarpeet yksittäisten toimialojen sijaan. Tavoitteena on saada monesta näkökulmasta tietoa elinkeinoelämän tulevaisuuden menestysaloista sekä näiden oppivien verkostojen osaamistarpeista. Hankkeessa pohditaan lisäksi tapoja, joilla osaaminen tulevaisuudessa rakentuu. Oivallus-hankkeessa pyritään ensin tunnistamaan tulevaisuuden menestysaloja. Seuraavaksi tarkastellaan millaisia osaajia ja minkälaista osaamista näillä aloilla toimivat oppivat verkostot tarvitsevat. Lopuksi hahmotellaan osaamisen rakentumista ja edelleen kehittämistä tulevaisuudessa. Oivallus on jatkoa EK:n viime vuosina toteuttamille hankkeille Palvelut 2020 ja Tulevaisuusluotain, jotka etenivät rinnakkain ja valmistuivat Palvelut 2020 oli pitkän aikavälin ennakointihanke, jonka tavoitteena oli ennakoida yksityisellä palvelusektorilla tapahtuvia muutoksia, alojen tulevaisuuden toimintaympäristöä ja näiden heijastumista tarkasteltujen alojen osaamisvaatimuksiin. Tulevaisuusluotaimessa tarkasteltiin kuuden teollisuus- ja rakentamistaustaisen klusterin osaamis- ja koulutustarpeita vuoteen Hankkeiden yhteisenä tavoitteena oli vaikuttaa siihen, että elinkeinoelämä saa tulevaisuudessa osaavaa ja ammattitaitoista työvoimaa. Oivallus-hanketta varten tilattiin Pöyry Forest Industry Consultingilta esiselvitys, johon on koottu kotimaassa viime vuosina tehtyjen ennakointihankkeiden keskeinen sisältö. Tätä on täydennetty kansainvälisten ennakointihankkeiden suuntauksilla sekä konsultin omalla näkemyksellä. Esiselvitys tarjoaa Oivallus-hankkeelle yhteisen tausta-aineiston, jonka pohjalta voidaan saattaa hankkeeseen osallistuvat tahot yhteiselle tietotasolle aiheesta aiemmin tehdystä materiaalista. Läpikäytyä ennakointiaineistoa käytettiin väitesarjan luomiseen. Näiden väitteiden pohjalta käytiin muutamien hankkeen ohjausryhmän jäsenten kanssa kahdenkeskiset keskustelut, joissa luotailtiin väitteiden hyväksyttävyyttä ja relevanssia erilaisten toimijoiden edustajien kanssa. Selvityksen ja keskusteluaineistosta nousevien näkökohtien perusteella muodostettiin pohjakartta Oivallus-hankkeen painopistealueiden valinnalle.

6 3 2 LÄHESTYMISTAPA: PESÄPALLOPELI 2.1 Lähdemateriaali Läpikäytyyn pääosin erilaisista ennakointiraporteista koostuvaan aineistoon valittiin yli 60 lähdettä, joista monet olivat puolestaan suuresta omasta tausta-aineistostaan siivilöityjä koosteita. Lähteistä hieman yli puolet oli suomalaisia ja loput ulkomaalaisia tai globaaleja. Joukkoon mahtui lisäksi sekä yleisluontoista tai metodista aineistoa että kansallista tai toimiala-kohtaista aineistoa. Lähteistä teoreettisimpia olivat puheenvuorot kirjan tai artikkelin muodossa. Materiaalin joukossa oli myös tiettyä tarkoitusta varten laadittuja visiointi-papereita ja selontekoja sekä konkreettisimmassa päässä toimintasuunnitelmia. Yleinen huomio: raportit eivät ole uhanalainen resurssi. Lisäksi voidaan todeta, että globalisaatio on toiminut tässä niin, että kansainväliset raportit sangen usein muistuttavat toisiaan ja ovat tietoisia toisistaan. Materiaalista tehtiin muutamia analyysejä, joista alla on muutama havainnollistava kuva. Koko lähdeluettelo on löydettävissä tämän selvityksen lopussa. Kuva 2-1 esittää raporttien jakaumaa aikaperspektiivin ja maantieteellisen näkökulman suhteen. Kuva 2-1 Raporttien sijoittuminen aikahorisontin ja maantieteellisen kattavuuden suhteen Suomi Kuplan koko=raporttien määrä nykyhetki 2020 ja jälkeen Globaali Ennakointiraporteista oli erotettavissa muutama painopiste tai pääasiallinen näkökulma. Tällaisia olivat mm. liiketoimintaosaaminen, kehitystoiminta tai tutkimustoiminta. Osa raporteista oli myös keskittynyt lähinnä tietyn toimialan erityistarpeisiin. Näitä painopisteitä havainnollistetaan alla (Kuva 2-2).

7 4 Kuva 2-2 Tausta-aineiston painopistealueita runsauden sarvi vai totuuden torvi? Innovaatiopolitiikka Osaamisvaatimukset Tutkimustoiminta Toimialakohtaiset tarpeet Kehittämiskohteet Verkostomainen liiketoiminta Liiketoimintaosaaminen Lähdemateriaalin kirjoittaja- ja julkaisijatahoihin kuului erilaisia toimijoita, joilla oli kullakin oma näkökulmansa ja syynsä ennakointiin. Elinkeinoelämän keskusliiton omat julkaisut Palvelut 2020 ja Tulevaisuusluotain saivat katsauksessa hyvän painotuksen. Valtionhallinnon alojen viimeisimmät tulevaisuuskatsaukset olivat kattavasti edustettuina. Sitran raportit 1 Kestävä innovointi ja Suuri siirtymä tarjosivat päivitystä laajempaan viitekehykseen ja edustivat viimeksi julkaistua sekä vielä julkaisematonta materiaalia. Euroopan tasolla tarkasteltiin mm. EU:n komission tuotantoa viime vuosilta sekä eri maiden tekemiä ennakointiraportteja. Yleisluontoista ja ennakointiraporttien valtavirtaa haastavaa näkemystä trendeistä ja niiden kehittymisistä tarjosivat esimerkiksi muutamat amerikkalaiset business-kirjailijat ja futuristit sekä Kööpenhaminan tulevaisuudentutkimuslaitos (Copenhagen Institute for Futures Studies, CIFS). Tunnistimme lähdemateriaalista muutamia raporttien arkkityyppejä, joita havainnollistamme samurai-kuvauksella Kuva 2-3. Koimme, että vaikka useissa raporteissa oli havaittavissa useamman samurain ääntä, varsinainen kaikkien näkökulmien pohtija eli integraattori puuttui. 1 Aihepiiriltään varsin kattava ennakointiraportti Muutoksen Suomi julkaistiin tämän raportin valmistumisvaiheessa ja tarjoaa mielenkiintoisia näkymiä Suomen tulevaisuuteen.

8 Kuva 2-3 Kuusi samuraita ja seitsemäs haamusamurai 5 Teknologi Tulevaisuudentutkija Yritystalousanalyytikko Sosiologi Innovaattori Koulutustarveanalyytikko Integraattori? Raporttien lukemisen lisäksi tutkimme lähdemateriaalia toisiaan täydentävien tekstinlouhintamenetelmien avulla. Niiden algoritmit pureskelivat teksteistä esille termit, niiden keskinäiset suhteet ja valtasuhteet lähempi matemaattinen kuvaus ei ehkä ole olennainen tälle raportille. Rajoituksen näiden työkalujen käyttöön tuo lähdemateriaalin monikielisyys. Suomen- ja englanninkieliset raportit oli käsiteltävä erillään. Kuva 2-4 on esimerkkejä kahden eri työkalun tuottamista tuloksista. Vihreissä Sargassomeri 2 -kuvissa merestä esiin nousevat huiput kuvaavat useimmin esiintyneitä käsitteitä, ja niihin liittyvät käsitteet muodostavat saarekkeita huippujen ympärille. Heikommat signaalit ovat ulkosaaristoissa, kuumimmat valkoisina hohtavissa tulivuorissa. Toinen esimerkissä havainnollistettu menetelmä kuvaa sitä, kuinka raportit ja termit sijoittautuvat toisiinsa nähden. Kuva 2-5 havainnollistaa raporttien ryhmittymistä toisiinsa nähden. Siniset pallot ovat yksittäisiä lähteitä, punaiset klusterit on nimetty merkittävimmän yhteisen tekijän mukaan ( Työvoimaklusteri, Palveluklusteri, Yhteistyöklusteri, Innovaatioklusteri ). Kaikki raportit eivät suinkaan sijoitu aivan odotusten mukaisesti: työvoima saattaa esim. olla suurimmassa roolissa innovaatioraportissa. Kuva 2-6 esittää raporteissa esiintyneiden käsitteiden ja raporttien sijoittumisen toisiinsa nähden käsitteet ovat punaisia, raportit sinisiä. Mitä lähempänä käsitteet ovat tiettyä raporttia, sitä lähempänä ne ovat sen sisältöä. 2 Oma termimme tälle neuroverkkopohjaiselle kuvalle - johdettu kuvan väristä ja ulkonäöstä.

9 Kuva 2-4 Älyllistä kaivostoimintaa: Materiaalin (tekstin)louhinta ja syntynyttä kuvakudelmaa 6 Kuva 2-5 Suomeksi saatavilla olevien raporttien asettuminen aihepiireittäin

10 Kuva 2-6 Suomeksi saatavilla olevat raportit käsitekentässä 7 Teknologia, yritys, osaaminen : 9= Globaali tuotannonjako Euroopan, edistää, sosiaalista : 7= EU: A New Social Agenda 2.2 Raportin rakenne Raportin ensimmäinen osa tarjoaa juonitetun katsauksen kotimaisiin ja kansainvälisiin ennakointiselvityksiin. Katsauksen analogisena viitekehyksenä on käytetty pesäpalloa, joka on innovaattori Tahko Pihkalan kansainvälisin vaikuttein luoma kotimainen joukkuepeli, jossa kommunikoidaan runsaasti. Pihkalan verkostoinnovaatiokaava Kutsukaamme pesäpallon pohjalta syntyvää kuviota Pihkalan verkostoinnovaatiokaavaksi. Tässä kaavassa - seurataan kansainvälistä innovaatiotoimintaa ja poimitaan/lisensioidaan sieltä Suomeen sopivia paloja - yhdistetään ne suomalaiseen osaamiseen - käytetään erilaisia sosiaalisia medioita osana innovaatiota, tai vähintäänkin verkostoitunutta kommunikaatiota - pesäpallo-ottelussahan esiintyy erittäin runsaasti suullista kommunikaatiota kentällä ja katsomossa sekä myös koodattua kommunikaatiota ( viuhka ) Vientituotteenahan pesäpallo ei ole ollut menestys, mutta se ei ollutkaan päätavoite.

11 8 Sisällä olevan joukkueen (=verkosto) tavoitteena on tehdä mahdollisimman monta juoksua (=onnistunutta liiketoimintaratkaisua). Lyöjä (=jonkin alan toimija) lyö(=tekee toimintapäätöksen) kotipesästä ulkojoukkueen lukkarin hänelle syöttämää palloa. Lähtiessään kotipesästä etenemään lyöjä muuttuu juoksijaksi. Juoksijan tavoitteena on kiertää kaikki kolme kenttäpesää haavoittumatta tai palamatta (=onnistua toimintaympäristön haasteista huolimatta). Sisäjoukkueen muut pelaajat pyrkivät lyöjinä auttamaan juoksijaa etenemisessä. Kierrettyään kaikki kenttäpesät pelaaja tekee juoksun palatessaan takaisin kotipesään. Pelaajat seuraavat viuhkaa, jonka värikoodien avulla pelinjohtaja viestii joukkueelle tilanteeseen sopivasta joukkueen yhteisestä strategiasta. Alla olevassa kuvassa on tyypillinen pesäpallokenttä. Kuva 2-7 Pesäpallokenttä kotipuoli kenttäpuoli kotipesä kotiraja lähtöpolku kotipolku etukenttä 1-pesä 2-pesä poikkipolku takakenttä takaraja 10 metriä Kotipesältä lähdettäessä peruskuntoiset verkostot tarjoavat tukea. Ykköspesälle pääsy edellyttää globaalien trendien vahtien ohittamisen, erityisesti mikäli liiketoiminta on sellaista, joka tähtää vahvasti vientiin ja kasvuun kansainvälisillä markkinoilla. Kakkospesälle päästyään pelaajan on todettu olevan valmis kohtaamaan muuttuvan liiketoimintaympäristön haasteet. Kolmospesälle pääsy osoittaa, että liiketoiminnan menestys on ennakoitu ottaen huomioon jo Suomessa ja maailmalla tehdyt asiat. Juoksuun yltävät siis tällä kentällä osaajien terävin kärki ja kuningasjuoksuun tarvitaan lisäksi myös onnea. Pelin voittoon tarvitaan koko joukkueen osaaminen ja onnistuminen, eikä se tapahdu ilman verkoston oppimista ja sopeutumista toimintaympäristöön.

12 9 3 KOTIPESÄ: VERKOSTOJEN ROOLI Oivallus-hanke keskittyy oppiviin verkostoihin. Kentällä lähdetään liikkeelle siitä, että verkostojen merkitys ja rooli ymmärretään. Esimerkiksi ihmisten väliset suhteet muodostavat luontaisesti verkoston, joka toimii tärkeänä kanavana esimerkiksi tiedon ja kokemuksen jakamiselle. Verkostojen merkitys liike-elämässä on ymmärretty intuitiivisesti jo kauan, mutta tutkimusta aiheesta on julkaistu vain noin vuosikymmenen ajan. Sosiaalitieteiden puolella sosiaalisten verkostojen analyysiä (social network analysis, SNA) on kehitetty ja sovellettu graafiteorian (verkostoesityksen matemaattinen tausta) pohjalta jo 1960-luvulta lähtien. Verkostotyyppejä ja esimerkkiverkosto Erilaisia organisaation ulkopuolisen verkottumisen muotoja voidaan luokitella hyvin monella eri tavalla. Katsaus näihin on tämän esiselvityksen ulkopuolella. Otetaan esimerkkinä yksi lähdeaineistossa oleva jako: allianssit, killat ja torit ( agora ). Allianssit voivat muodostua esimerkiksi toisen yrityksen tai tutkimuslaitoksen kanssa tehtävän yhteistyön kautta. Kilta taas edustaa osaajien yhteistä ammattitiedon jakamisen paikkaa. Esimerkiksi aktiivisesti toimivalla tietyn alan alumni-yhdistyksellä voi olla tällainen rooli. Allianssien toiminta on yleensä korostetusti tavoitteellista ja kiltojen alakohtaista. Sitoumuksettomat ja alojen väliset kohtaamiset toteutuvat parhaiten erilaisilla toreilla eli satunnaisissa kohtaamisissa. Tällaisena alustana voi toimia esimerkiksi seminaaritilaisuus.

13 Kuva 3-1 havainnollistaa olemassa olevaa suomalaista verkostoa, jossa on tehokkaat ristiinlinkitykset toimijoiden välillä (Vasara et al. 2009). Tämän paikallisen ja erikoisosaamiseen keskittyneen verkoston keskeinen taustatekijä ovat henkilöiden kautta syntyvät yhteydet. Mustat linkit kuvastavat kotimaisia yhteyksiä eri toimijoiden välillä ja harmaat osoittavat yhteydet ulkomaille ( ulkomaailma viittaa Suomen ulkopuolelle), vaikkei tiettyyn henkilöityyn tahoon siellä. Kaikki kolme mainittua verkostomuotoa ovat löydettävissä tästä, monellakin tavalla. KCL on jo sellaisenaan allianssi yritysten kesken (eri yritysten omistama yhteinen tutkimuslaitos). Åbo Akademin ympärille sijoittuvat erilaiset yhdistykset ja organisaatiot ovat kokonaisuutena kilta. Kemiaan liittyvät seminaarit ja muu toiminta ovat toreja, joilla eri tahot tapaavat toisiaan. 10

14 Kuva 3-1 Suomalainen verkosto: Analyyttinen mieli 11 Ciba specialty Chemicals M-real Stora Enso UPM-Kymmene Ulkomaailma TopAnalytica KCL Åbo Akademi Kemira Verkostot ovat tiedon etsinnän kanavia, joiden kautta yritys tai organisaatio pääsee käsiksi sen omaa osaamista täydentävään tietoon, taitoon tai tekijöihin. Verkostoanalyysissä erotetaan toisistaan ns. vahvat ja heikot linkit, joiden merkitys tietämyksensiirron kannalta on toisistaan poikkeava. Yleistäen voisi todeta, että edellä mainituista esimerkeistä kiltojen sisäiset linkit ovat tyypillisimmin vahvoja ja toreilla muodostetut linkit heikkoja. Allianssien muodostamat linkit sijoittuvat välimaastoon riippuen allianssin lajista ja kestosta. Kaikenlaisilla linkeillä on paikkansa verkostoissa.

15 Suomalainen elinkeinoelämä on vahvasti sisäisesti verkottunutta sekä henkilösuhteiden että organisaatioiden kautta etenkin asiantuntija- tai johtotasolla. Monet suomalaiset yritykset ovat verkottuneita myös globaalisti sekä oman organisaation kautta että yhteistyökuvioiden kautta. Erityisesti globaalisti toimiville suuryrityksille oman organisaation rakenteissa tapahtuva kansainvälinen verkottuminen ja siinä oppiminen ovat avainasemassa. Tätä oppimisprosessia voidaan tehostaa mm. aktiivisen aivokierron eli esimerkiksi työntekijöiden ulkomaankomennusten kautta (Hautamäki 2007). Paljon puhuttu mutta käytännössä harvoin toteutuva resepti on yksilöiden liikkuvuus yritys- ja 12 VERKOSTOJEN TULEVAISUUS? EHKÄ EI SENTÄÄN WIRED-lehden päätoimittaja Chris Anderson teki long tail -käsitteestä hitin. Hänen seuraava kirjansa (ilmestyy 2009) on Free!, eli kirja siitä, miten ilmainen on verkottuneen maailman bisneksen tulevaisuus. Yhtye Radiohead julkaisi viimeisimmän albuminsa verkossa niin, että lataajat saivat maksaa tuotteesta itse valitsemansa hinnan. Tuloksena 62 % kuuntelijoista otti ilmaisen, ja vain 4 % maksoi täyden hinnan. Ilmaista vaihtoehtoa tarjottaessa on siis keksittävä uudenlainen ansaintalogiikka. tutkimusmaailman välillä. Ehkä useimmin tämä Suomessa tapahtuu VTT/yritys tai yritys/vtt-siirtona. 4 YKKÖSPESÄN HAASTE: GLOBAALIT TRENDIT Lähdemateriaalin perusteella on pyritty tiivistämään olennainen globaaleista trendeistä, joista ollaan pitkälti yhtä mieltä. Mainittakoon, että samoihin aikoihin tämän selvityksen valmistumisen kanssa julkaistiin Sitran asettaman työryhmän kattava ennakointiraportti Muutoksen Suomi, jossa tunnistetut päätrendit eivät nekään olennaisesti poikkea tässä

16 raportissa esiin nostetuista. Nämä päätrendit eivät ole yllättäviä mitä ei ehkä tulisi olettaakaan laajan katsauksen konsensusalueesta Tulevaisuuden liiketoimintaympäristö Aineiston perusteella tulevaisuuden liiketoimintaan vaikuttavia teemoja arvioidaan olevan mm. seuraavat trendit. Kunkin kohdalle on kirjoitettu erikseen myös kommentti, joka täydentää valtavirran mukaista kuvausta jollakin materiaalin joukosta esiin nousseella näkökulmalla. Globalisaatio: Toimintaympäristö kansainvälistyy ja kilpailu kiristyy, kun toimintatavat, tuotteet, tavarantoimittajasuhteet tai hankintakanavat eivät ole riippuvaisia kansallisista rajoista. Myös palvelut siirtyvät valtionrajojen yli. Työvoiman ja asiakkaiden kulttuurinen kirjo kasvavat. o Kommentti: Globalisaation eteneminen haastaa toimimaan tehokkaasti myös sen kääntöpuolien hillitsemiseksi. Futurologi James Canton nimeää globalisaation viisi sotaa, joihin tarvitaan ratkaisuja sekä vahinkojen korjaamiseen että ennaltaehkäisyyn: terrorismi, rikollisuus, huumeiden salakuljetus, väärentäminen, köyhyys. Toimiakseen positiivisena voimana globalisaatio edellyttää paljon kansainväliseltä yhteistyöltä ja sopimuksilta sekä kestävältä perustarpeista huolehtimiselta paikallisesti (mm. koulutus, terveydenhoito, energiantuotanto). o Kommentti: Meneillään oleva finanssikriisi on osoittanut vakavia puutteita mm. johdannaismarkkinoiden valvonnassa. Rahoitusinstrumenteista, jotka oli alun perin tarkoitettu tasaamaan markkinoiden vaihtelua, onkin tullut osaltaan niiden muutoksia keinotekoisesti jyrkentäviä välineitä. Rahoitusmaailman riskinhallinnan riippumattomuus on laajasti kyseenalaistettu. Finanssimaailmasta alkunsa saaneet levottomuudet ovat rahoitusmarkkinakriisin syvetessä siirtyneet reaalitalouden puolelle. Talouden kasvu-ennusteita on loka-marraskuussa 2008 korjattu alaspäin lähes viikoittain. USA:n, EU:n ja Kiinan johto on julkilausunut panostavansa suuria summia haittojen lieventämiseksi. Yritysten talousnäkymät ovat kuitenkin heikentyneet poikkeuksellisen nopeasti. Ilmiö ei sinänsä ole täysin ennalta arvaamaton, mutta talouden alamäen jyrkkyys on yllättänyt myös monet asiantuntijat. Tällä hetkellä haasteena on koko talousjärjestelmän perusteiden vakauttaminen. Edessä on poikkeuksellinen talousjakso, jolla saattaa olla ennakoitua laajempi vaikutus myös 2010-luvun talouskehitykselle. Tämä esiselvitys ei kuitenkaan ole oikea paikka laajemmalle talouskriisin pohdinnalle. Teknologinen kehitys: Tulevaisuuden avainteknologioina pidetään tieto- ja viestintä-, bio-, materiaali-, nano- ja ympäristöteknologioita. Tulevaisuuden teknologioissa korostuu mm. vuorovaikutteisuus - teknologiaa ei enää käytetä tai kuluteta, sen kanssa eletään ja sitä luodaan. Lisäksi kaikissa lähteissä uskotaan, että asiakkaan tarpeisiin sovitettu räätälöinti lisääntyy. Tulevaisuuden teknologinen kehitystyö on sitä laadukkaampaa ja kilpailukykyisempää, mitä paremmin se ottaa huomioon inhimilliset ja sosiaaliset perusasiat. Kun tietotekniikka leviää kaikkialle, se luo paineita yksityisyyden suojaamisen varmistamiselle. Tämä antaa mahdollisuuden kokonaan uusien palveluiden ja liiketoiminnan luomiseen. Yhteiskunnan haavoittuvuus lisääntyy, koska riippuvuus

17 tietotekniikasta lisääntyy. Palveluiden varmistamisesta ja häiriötilanteiden hallinnasta tulee kriittinen tekijä. 14 o Kommentti: Menestyksen ratkaisee tulevaisuudessa liiketoimintamalli, ei tuote tai palvelu yksistään. Verkostoja rakennetaan palvelemaan liiketoimintamallia. (Pulkkinen et al.). Teknologian kanssa eläminen ja sen luominen korostuu mm. julkisissa innovaatioissa, jossa kellään kehittäjistä ei ole omistusoikeutta tuotokseen (Vasara et al. 2009). Ensimmäisiä esimerkkejä tästä ovat avoimen lähdekoodin ohjelmistot. Väestön ikääntyminen: Ikärakenteen muuttuminen tarjoaa yrityksille liiketoimintamahdollisuuksia sekä uusien tuotteiden että palvelujen muodossa. Samalla kuitenkin työvoiman tarjonta supistuu ja yritysten kilpailu osaajista kiristyy. o Kommentti: Suomessa suuret ikäluokat ovat lähivuosina siirtymässä joukoittain eläkkeelle. Maailmanlaajuinen taantuma saattaa muuttaa ainakin joksikin aikaa työvoiman saatavuutta siten, että varsinaista työvoimapulaa ei heti pääse syntymään. Vastuullisuus: Taloudellisen menestyksen lisäksi huomio kiinnittyy yritysten suhteisiin ihmisiin ja ympäristöön; eettisyys ja kestävä kehitys nousevat entistä keskeisemmiksi. Hyvä taloudellinen suorituskyky luo edellytyksiä sosiaalisesta ja ympäristövastuusta huolehtimiselle. Yritysten menestyminen taas edellyttää henkilöstön hyvinvoinnista ja osaamisesta huolehtimista sekä vastuullista suhtautumista ympäristöä sekä sidosryhmiä kohtaan. Vastuullisen liiketoiminnan merkitys kasvaa koko ajan muun muassa maineen hallinnassa sekä yritys- ja tuotekuvan kehittämisessä. o Kommentti: Yrityksen kannattaa ottaa riski lisätä läpinäkyvyyttä. Todellinen vastuullisuus ei ole reaktiivista vaan proaktiivista. Yritys toimii ihmisten ja ympäristön kannalta vastuullisesti lisätäkseen arvoa itselleen ja sidosryhmilleen, eikä ensisijaisesti vastatakseen markkinoiden vaatimuksiin läpinäkyvyydestä. Vaadittava muutos haastaa yritykset uudenlaiseen ajatteluun, jonka läpäisevyys organisaatiossa on edellytys menestymiselle. (Tapscott & Ticoll) Viime vuosina on myös syntynyt ns. yhteiskunnallisia yrityksiä, joiden koko olemassaolo ja liiketoiminta perustuu laajaan yhteiskuntavastuullisuuden käsitykseen (vrt. hiljattainen kilpailu beachange.org). Toisinaan puhutaan voiton ja tarkoituksen yhdistämisestä ( with profit and purpose ). Nokia käynnisti hiljattain we:offset -palvelun, maailman ensimmäisen kännykkätyökalun hiilidioksidipäästöjen korvaamiseen.

18 Verkostoituminen: Tulevaisuuden vaativia asiakkaita palvellaan useamman yrityksen välisenä yhteistyönä. Asiakkaalle toiminta näkyy kuitenkin yhden luukun periaatteena. Verkostoitumisen uskotaan olevan keskeinen menestystekijä myös innovaatiotoiminnassa. 15 o Kommentti: Verkostoitumisen muoto riippuu tarpeesta. Se voi tapahtua esim. allianssin, killan, tai torien eli erilaisten satunnaisten kohtaamisten muodossa. Kaikilla verkostoitumisen muodoilla on paikkansa. (Hautamäki 2007) Asiakaslähtöisyys: Asiakkaiden tarpeiden tunnistaminen ja ennakointi sekä tuotteiden ja palvelujen räätälöinti nähdään menestymisen edellytyksiksi useissa raporteissa. o Kommentti: Yritysten innovaatiotoiminta on myös saanut uusia piirteitä, jotka menevät räätälöityjen ratkaisujen toimittamista pidemmälle. Tällaisia ovat mm. innovaatioiden tuottaminen hajautetusti tai avoimesti, jolloin asiakkaan tai sidosryhmän osallistuminen innovaation syntymisessä on merkittävä. Sosiaalisen median piiristä on myös noussut kokonaan uudenlaisia liiketoimintamalleja. Facebook tarjoaa käyttäjilleen ilmaisen alustan tuottaa ja jakaa itsestään tietoa, jota maksavat mainostajat sitten hyödyntävät. Kuva 4-1 Tulevaisuuden liiketoimintaympäristöä muovaavat megatrendit Teknologinen kehitys Globalisaatio Väestön ikääntyminen Asiakaslähtöisyys Vastuullisuus Verkostoituminen Yllä olevassa kuvassa esitellyistä megatrendeistä globalisaatio, teknologinen kehitys ja väestön ikääntyminen ovat korostuneesti liiketoiminnan ulkopuolisia haasteita, joiden sisäistäminen omaan liiketoimintaan sen luonteen vaatimalla tavalla on keskeistä. Asiakaslähtöisyys, verkostoituminen ja vastuullisuus puolestaan edustavat sisältä lähteviä liiketoimintaosaamisen haasteita, joiden sisältö on murroksessa. Nämä trendit nousivat esiin valtaosassa lähdemateriaalia, mutta näkökulmasta riippuen painotus niiden kesken vaihteli, mitä havainnollistaa Kuva 4-2. Raportit jaoteltiin kuuteen painopistealueeseen, ja jokaiselle ryhmälle laskettiin trendien käsitteiden esiintymistiheydet. Ryhmien erisuuruuden vuoksi tulokset on normalisoitu niin, että useimmin esiintynyt käsite on joka ryhmällä samansuuruinen.

19 Kuva 4-2 Päätrendien esiintymistiheyden vaihtelu raportin painopisteestä riippuen 16 Globalisaatiolla oli otoksessa suhteellisesti suurin painoarvo sellaisissa julkaisuissa, joiden katsantokanta oli yleisesti tulevaisuus, talous/yritykset, yhteiskunta, tai osaamistarpeet. Teknologiakeskeisissä julkaisuissa painottui muita enemmän vastuullisuus mukaan lukien ympäristönäkökulma. Innovaatioihin ja tuotekehitykseen keskittyvissä julkaisuissa ikääntymistrendin painoarvo oli selvästi suurin. Teknologisen kehityksen rooli nousi ehkä hieman yllättäen selvästi muita korkeammalle yhteiskunnallisesti suuntautuneissa julkaisuissa. Verkostoitumisen kohtuullisen merkittävä rooli osaamistarpeisiin keskityvissä julkaisuissa ei sen sijaan ollut yllättävää. Kompensointi trendinä raporteissa Kuten yllä nähtiin, raportit usein nostivat esille sen näkökulman josta niiden saatettiin kuvitella olevan kauimpana: yhteiskunnallinen raportti puhuu teknologiasta, teknologiaraportti yhteiskunnasta.

20 17 5 KAKKOSPESÄ: LIIKETOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET Havaittujen megatrendien lisäksi viime vuosien ennakointimateriaalissa on tunnistettu liikeympäristön laadullinen muutos, josta on kirjoitettu myös runsaasti businesskirjallisuutta. Haasteet ovat osittain perua pääomavirtojen nopeista ja arvaamattomista liikkeistä. Toisaalta vaikuttimena ovat myös reaalimaailmassa tapahtuneet muutokset yhteiskunnan ja yksilöiden arvostuksissa. 5.1 Jos et toimi reaaliajassa, olet kuollut Kevin Kelly luonnehti jo kymmenen vuotta sitten ns. uutta taloutta lausahduksella Jos et ole reaaliajassa, olet kuollut. Kuva 5-1 havainnollistaa kokonaisuutta lähinnä James Cantonin (2007) ansiokkaan kiteytyksen pohjalta. Kuva 5-1 Yritykseltä vaadittavat ominaisuudet alati muuttuvassa liiketoimintaympäristössä Nopeus Yllätys Oy YritysAb sopeutuva ennakoiva yhteistyökykyinen tietoinen reaaliaikainen ketterä Monimutkaisuus Muutos Riski Yritystä ympäröivien haasteiden kanssa eläminen tuottaa laadullisia osaamistarpeita. Erilaisilla toimialoilla on tietenkin myös omat erityiskysymyksensä ja syklinsä. Kuitenkin myös pääomavaltaisessa prosessiteollisuudessa on jouduttu huomaamaan, että työntekijöiden sopeutuvuus esimerkiksi vaihtuviin tehtäviin on tullut yhä tärkeämmäksi vaihtuvissa markkinatilanteissa. Menestyvän yrityksen valttikortteja ei voida ottaa haltuun esimerkiksi irrallisten, sinänsä arvokkaiden tietojärjestelmien avulla, vaan haasteet vaativat ominaisuuksien läpäisevyyttä organisaatiossa. Jatkuva muutos asettaa suuret vaatimukset myös yksilöille sekä heidän osaamiselleen ja oppimiselleen.

21 5.2 Elintärkeä ennakointi Ennakoinnista on 2000-luvun Suomessa ja raportteja on tehty ahkerasti, kuten tämänkin esiselvityksen aineisto osoittaa. Kyseessä on nähdäksemme kuitenkin enemmän kuin muotisana. Menestyvät yritykset pyrkivät ja pystyvät ennakoimaan liiketoimintaympäristönsä muuttumista. Ennakointityö auttaa ymmärtämään markkinoiden ja toimintaympäristön tulevia kehitysnäkymiä ja mielipideilmastoa, hyödyntämään tarjoutuvat mahdollisuudet sekä varautumaan riskeihin. Kyseessä ei ole uusi asia, mutta yksittäisen yrityksenkin on otettava globaalissa liiketoimintaympäristössä huomioon laajempi joukko asioita kuin ennen. Muodostimme lähdemateriaalissa yleisesti esiintyneiden teemojen ympärille kahdeksan väitettä, jotka käsittelivät trendien vaikutusta liiketoimintaympäristöön. Väitteiden pohjalta käytiin keskusteluja erilaisten toimijoiden edustajien kanssa. Tavoitteena oli luotailla väitteiden hyväksyttävyyttä ja oleellisuutta, sekä nostaa väitteiden kautta eri alojen ja toimintakenttien tärkeitä kysymyksiä esiin. Pyöreän pöydän ympärillä istuvat hahmot esittävät väitteet Kuva 5-2. Osa väitteistä oli tarkoituksellisesti muotoiltu provosoiviksi, eikä välttämättä omaa näkemystämme vastaaviksi. Haastattelujen avulla luotasimme, pienellä otoksella, minkä tyyppiset asiat ovat ennakoinnissa tärkeitä erityyppisille toimijoille. 18 Kuva 5-2 Haastatteluissa testatut väitteet Ikääntyminen Ikääntyminen ja energiansäästön ja energiansäästön n tarve toimivat i t tarve toimivat ajureina ajureina uudenlaisille uudenlaisille udenlaisille liikkumis- ikkumisi liikkumis- i tk -j ja ja siirtämisratkaisuille siirtämisratkaisuille sui Globalisaatio tulee Globalisaatio lisäämään tulee lisäämään kulttuurien kulttuurien välistä välistä ymmärtämystä ja ymmärtämystä demokratiaa ja demokratiaa Finanssikriisi Finanssikriisi tulee tulee lisäämään lisäämään ämään sääntelyn kautta sääntelyn kautta kotimaista kotimaista i t omistusta omistusta t yrityksissä yrityksissä i Suomalaiset Suomalaiset yritykset yritykset siirtävät t siirtävät yli yli puolet puolet t&k-toiminnastaan t&k-toiminnastaan t i na toiminnastaa an n Aasiaan Aasiaan Koulutus Koulutus jakautuu selkeästi jakautuu selkeästi laaja- laajaalaiseen alaiseen yleisosaamiseen yleisosaamiseen i ja ja kapeampaan kapeampaan erityisosaamiseen, erityisosaamiseen, jota jota toteutetaan t t t Suomessa toteutetaan Suomessa vain vain alalla alalla ll Tietotekniikka Tietotekniikka on on uhka Suomen uhka Suomen tulevaisuudelle tulevaisuudelle ll ja ja kilpailukyvylle kilpailukyvylle k ll Ilmastonmuutos tulee Ilmastonmuutos tulee määrittämään määrittämään uudelleen uudelleen udelleen riskienhallinnan riskienhallinnan esim. esim. yrityksissä yrityksissä i globaalisti ḃbyrityksissä globaalisti Merkittävä Merkittävä osa osa hoivapalveluista hoivapalveluista l korvataan korvataan automaatiolla automaatiolla ti

22 19 Haastattelujen lisäksi Oivalluksen aloitusseminaarista voidaan myös nostaa esille muutama ajatus: -joukkue on koottava oikein -mitkä ovat verkostoitumisen rajat, missä kohtaa se muuttuu hyödystä taakaksi? -disorganisaatioissa tapahtuu paljon, niissä jäsenten välillä on löyhät sidokset ja yhteinen kiinnostus, ne ovat epämuodollisia ja vaikeita tunnistaa -verkostoituminen ei ole itseisarvo vaan metodi Jatkuvassa muutoksessa yritysten menestymisessä korostuu muun muassa uuden luominen. Menestyvät yritykset tarvitsevat luovia ihmisiä suunnittelemaan ja tuottamaan uusia tuotteita, palveluita, toimintamalleja, organisointitapoja sekä strategisia lähestymisratkaisuja. Henkilöstöltä edellytetään kykyä tarkastella asioita uusista näkökulmista, korkeatasoista osaamista ja jatkuvaa, elinikäistä oppimista. Tulevaisuusluotain-raportissa työtehtävien nähdään painottuvan joko ratkaisujen toteuttamiseen (tekijät), osaamisen soveltamiseen asiakkaan tarpeiden mukaisesti (soveltajat) tai kehittämiseen ja uuden luomiseen (näkijät). Yleisesti uskotaan, että työtehtävät tulevat laaja-alaistumaan ja yhteistyö- ja vuorovaikutustaitojen merkitys korostumaan. Yrityksissä tarvitaan tasapainoisessa suhteessa sekä erikoisosaajia että osaamisen yhdistäjiä. Erikoisosaajiltakin odotetaan kuitenkin kykyä tarkastella asioita useista eri näkökulmista. Yhdistäjät taas kytkevät luovalla tavalla eri osaamisia. 5.3 Kasvu ja työllisyys Tulevaisuutta luotaavissa katsauksissa havaitaan toistuvasti kiireellinen tarve uudistaa Euroopan taloutta ja yhteiskuntaa vastaamaan uusiin haasteisiin. Talouskasvua tulisi hakea kilpailukyvyn parantamisen ja tuottavuuden kasvun kautta, mutta kuitenkin varmistaen toiminnan kestävyys. Meidän on myös sopeuduttava markkinoiden globalisaation ja teknologian yhä nopeamman kehityksen aiheuttamiin taloudellisten realiteettien muutoksiin. Suomen prioriteetit kasvun ja työllisyyden parantamiseksi on kirjattu mm. hallitusohjelmaan ja Lissabonin strategian kansalliseen toimintaohjelmaan. Makrotalouden keskeinen tavoite on talouden vakaus ja julkisen talouden kestävyys. Tähän pyrittäessä korostuvat väestön ikääntymiseen varautumiseen liittyvät toimenpiteet, julkisten menojen hillintä ja julkisen talouden tuottavuuden kohottaminen hyvinvointipalvelujen turvaamiseksi. Mikrotalouden painoalueilla pyritään kilpailukykyä ja tuottavuutta edistäviin rakenneuudistuksiin tukemalla osaamista ja innovaatioita, edistämällä yrittäjyyttä, parantamalla markkinoiden toimivuutta ja viestintä- ja liikenneyhteyksiä sekä edistämällä kestävää kehitystä tukevaa ilmasto- ja energiapolitiikkaa.

23 Työllisyyspolitiikassa pyritään työllisyysasteen nostamiseen ja työmarkkinoiden toiminnan parantamiseen. Keskeiset toimenpiteet ovat työurien pidentäminen, vero- ja etuusjärjestelmien sekä palkanmuodostuksen kannustinvaikutusten parantaminen ja työvoiman kysynnän ja tarjonnan yhteensopivuuden parantaminen. Edellytyksenä työvoiman riittävyyteen on täysin uudenlaisten työn tekemisen ratkaisujen löytäminen. Työelämän organisointiin tarvitaan enemmän joustoa, joka mahdollistaa jatkuvan oppimisen läpi koko elämän ja paremman perhe-elämän ja työelämän yhteensovittamisen. Huomio tulisi kiinnittää koko elinkaaren kattavaan työelämän suunnitteluun ja hallintaan mukaanlukien työviihtyvyyden varmistaminen ja panostaminen osaamisen kehittämiseen. Suomalaisen yhteiskunnan parhaita puolia edellytyksiä tulisi käyttää aktiivisesti houkuteltaessa maahan ulkomaisia huippuosaajia. Hyvä elämä lävitse koko ihmisen elinkaaren ja sitä tukevat toimenpiteet tulisi sisällyttää keskeiseksi kansalliseksi kilpailukykytekijäksi muiden joukossa Osaaminen Väestön ikääntyessä ja työvoiman tarjonnan supistuessa osaavan henkilöstön saatavuus ja riittävyys nähdään uhkakuvana positiiviselle tulevaisuuskehitykselle. Myös kansainvälisen kilpailun ja sen työnjakoon tuomien muutosten on havaittu edellyttävän jatkuvaa työvoiman osaamisen kehittämistä.

24 21 Huippuosaaminen ja jalostusarvo: Stradivarius ja metsänjalostus Legendaarinenkin huippuosaaminen Legendaarinenkin huippuosaaminen saa yllättäviä kytkentöjä. Stradivarius-viulu kultakaudelta , hyvässä kunnossa, antaa puulle korkean kuutiohinnan. Korkein julkinen huutokauppahinta on vuodelta $3,544,000 (viulusta lempinimeltä Vasara ). Yksi mahdollinen syy Stradivarius- soundiin on, että viulut on tehty alhaisen tiheyden puusta puista, jotka taistelivat kasvunsa läpi ns. pienen jääkauden vuoden 1650 ympäristössä. Tänä vuonna tutkijat ovat onnistuneet, käsittelemällä kuusta sienellä joka aiheuttaa mätänemistä, tuottamaan puuta jolla on samat kaikuominaisuudet kuin Stradivariuksilla. Tämä on käytännön esimerkki kahden näennäisesti erillisen alan huippuosaamisen kytkennästä. Suomessa on metsäosaamista eikä meiltä puutu viulistejakaan. Teknologisen kehityksen myötä ja vähän osaamista edellyttävän tuotannon siirtyessä halvempien tuotantokustannusten maihin työtehtävien uskotaan muuttuvan entistä vaativimmiksi, laaja-alaisemmiksi ja itsenäisemmiksi. Jatkossakin nähdään tarvittavan syvälle menevää yhden osaamisalueen hallintaa, mutta samalla riittävää osaamista joltain tai joiltain muilta alueilta. Toisaalta työtehtävien monimutkaistuessa ja verkostoyhteistyön lisääntyessä tarvitaan yhä enemmän yhteistyötä muiden kanssa eli hyviä vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja. Samoin useissa raporteissa korostetaan tiedon ja kokonaisuuksien hallintaa.

25 22 Tulevaisuusluotain-hankkeessa tunnistettiin kahdeksan osaamistarveryhmää: luovuus ja innovatiivisuus teknologinen osaaminen liiketoimintaosaaminen verkosto-osaaminen palveluosaaminen muotoiluosaaminen monikulttuurisuuden hallinta vastuullinen liiketoiminta Globalisaation nähdään myös edellyttävän entistä parempia koulutustarpeiden ennakointijärjestelmiä ja laadukkaampaa koulutusta. Määrittelimme selvityksen juonen niin, että kakkospesälle päästyään pelaajan on todettu olevan valmis kohtaamaan muuttuvan liiketoimintaympäristön haasteet. Kolmospesälle pääsy osoittaa, että liiketoiminnan menestys on ennakoitu ottaen huomioon jo Suomessa ja maailmalla tehdyt asiat. Tämä askel on usein suurempi kuin ennalta vaikuttaisi. 6 KOLMOSPESÄ: SUOMESSA JA MAAILMALLA JO TEHTYÄ Esiselvityksen taustamateriaalin, haastattelujen sekä konsultin oman kokemuksen pohjalta voidaan todeta, että Suomessa on jo otettu askeleita liiketoimintaympäristön haasteisiin vastaamiseksi. Tähän on koostettu teemoittain muutamia esimerkkejä tällaisista suosituksista ja hankkeista. 6.1 Palveluliiketoiminnan kehittäminen Tulevaisuudessa palveluosaamista tarvitaan yhä enemmän. Palveluliiketoiminnan kehittämisellä ja palveluinnovaatioilla sekä tieto- ja viestintäteknologian sovelluksilla on olennainen työllistävä merkitys. Palvelujen erityishaasteita ovat tuottavuuden ja laadun kehittäminen, tutkimus- ja innovaatiotoiminnan lisääminen, julkisten ja yksityisten toimijoiden kumppanuuksien kehittäminen ja kansainvälistyminen ja liitynnät vientiteollisuuteen. Yksi nopeimmin kasvavista palvelujen osa-alueista on liike-elämän palvelut. Ne tukevat muiden alojen t&k- ja innovaatiotoimintaa ja edesauttavat toimialojen uudistumista ja kansainvälistymistä. Näillä palveluilla on kasvava rooli toimialojen ja klustereiden välisessä teknologian ja osaamisen siirrossa. Eri osaamisalueiden rajapinnat ovat osoittautuneet hedelmällisiksi innovaatioiden kehityspohjaksi. Uusien innovaatioiden oletetaan keskittyvän yhä enemmän palvelualalle. Palvelualan keskeiset rajapinnat löytyvät erilaisista hyvinvointi-, vapaaaika- ja elämyspalveluista. Myös hyvinvointiteknologian rooli on merkittävä. Majoitusja ravitsemisala lähentyy niin matkailua, viihdeteollisuutta, kauppaa kuin sosiaali- ja terveyspalveluita. Tietotekniikka tarjoaa mahdollisuuksia kaikille palveluille.

26 23 Hermopallo: Pieni kulttuuri ymmärtämässä isompia kiinalainen lukihäiriö ja globaalit palvelut Hermopallo= Henkisen ylivoiman (=markkinamaineen) ollessa lyöntivuorossa olevalla joukkueella pyritään jännittävässä tilanteessa lyömään pomppivia maapalloja vastustajille (=riski-innovaatio), joiden puolestaan toivotaan sähläävän ne hermostuksissaan ties minne. Isot kulttuurit ovat maailman keskipisteitä, eikä muu maailma ole niille niin olennainen. Pieni kulttuurikin tietää olevansa maailman keskipiste, mutta asemaan kuuluu ymmärtää muita paremmin kuin ne ymmärtävät meitä. SOSIOLOGIA + KIELITIEDE + ICT + METSÄ + HYVINVOINTI = GLOBAALIT PALVELUT SUOMALAISELLA POHJALLA Hong Kongin yliopiston tutkijat muodostivat hypoteesin: lukihäiriö kiinankielissä saattaa sijaita eri kohdissa aivoja kuin länsimaisen aakkosiston käyttäjillä. fmri-skannauksella tutkijat löysivät todisteita sille, miten lukihäiriö kiinankielessä ei merkitse lukihäiriötä englanninkielessä. Länsimaissa ongelma sijaitsee aivojen osissa jotka muuntavat kirjaimia äänteiksi. Kiinassa on opittava 5000 eri merkkiä, joista jokainen vastaa sanaa. Kiinalainen lukihäiriö merkitsee vaikeuksia johtaa äänne ja merkitys symbolin muodosta. Tällaisten aivotieteen tulosten hyödyntäminen esim. palvelujen räätälöinnissä on osa tulevaisuuden palvelumenestystä. Kuluttajan tarpeet ovat yhä monimuotoisemmat. Asiakas odottaa ja vaatii entistä enemmän yksilöllisten tarpeiden huomioon ottamista. Väestön ikääntymisen vuoksi palvelutarve kasvaa ja palveluita tulee kehittää entistä enemmän vanhuksille suunnaten. Vanhusten hoito-osaaminen korostuu. Työvoiman saatavuus nousee keskeiseksi palvelualojen haasteeksi. Työperusteisen maahanmuuton lisääminen vaikuttaa yritysten toimintaan monin tavoin. Ulkomaisen työvoiman perehdyttäminen työtehtäviin ja vallitsevaan työkulttuuriin on haaste. Palvelualan houkuttelevuuteen työllistäjänä tulee kiinnittää yhä enemmän huomiota.

27 Julkisten palveluiden kehittämistyössä ei ole vielä riittävästi hyödynnetty ihmiskeskeistä ja käyttäjälähtöistä ajattelua. Toimintaa ohjaa liian usein tehokkaan tuotantoprosessin ja -rakenteen tavoittelu Verkostoitumisen mahdollistaminen Muutamissa viimeaikaisissa ennakointitöissä on hahmoteltu toimenpiteitä, joilla voitaisiin edesauttaa niin yritysten yhteistyötä kuin kotimarkkinoiden toimivuutta. Alueellisten osaamiskeskusten tulisi verkottua paremmin, ja painopistettä tulisi siirtää sektorikohtaisten keskusten kehittämiseen niin ettei samaa asiaa tehtäisi kahteen kertaan. Osaamiskeskuksilla ei ole varaa kilpailla toistensa kanssa kotimaassa. Julkisen sektorin tulisi toimia innovatiivisena, vaativana markkinana, joka synnyttää koekentän palvelu- ja toimintatapainnovaatioille. Sosiaali- ja terveyssektorin tulisi toimia tämän markkinan veturina. Julkisen sektorin hankintamenettelyissä tulisi aktiivisemmin kehittää käytäntöjä, jotka tukevat julkisten ja yksityisten tahojen yhteistyötä (Public-Private Partnership, PPP). Tähän mennessä julkisen sektorin hankintamenettelyihin liittyvä keskustelu on liikaa keskittynyt passiiviseen palvelutuotteiden ostamiseen kilpailuttamisen kautta. Sen sijaan tulisi kannustaa strategista ja syvemmälle menevää yhteistyötä, joka sisältäisi myös palveluiden ja teknologian kehittämistä yhteistyössä julkisten ja yksityisten toimijoiden välillä. Julkisen sektorin omaa innovaatiotoimintaa tulisi hyödyntää tehokkaammin. Julkinen sektori tuottaa jo nykyisellään paljon innovaatioita, jotka olisivat siirrettävissä liiketoiminnaksi. Sama koskee myös yhteisöjä ja järjestöjä. Niiden toimintamalleihin liittyy runsaasti liiketoiminnallisesti hyödynnettäviä innovaatioita, joita olisi systemaattisemmin tunnistettava. Suomesta puuttuvat esimerkiksi ideoiden nopeaa kaupallistamista varten tarvittavat verkostot uusien yritysten synnyttämiseen. Menestyvissä ekosysteemeissä toimii pääomasijoittajia, jotka turvaavat alkavien yritysten nopean kasvun riittävän suurilla sijoituksilla. Merkittäviä toimijoita ovat myös bisnesenkelit, jotka tuovat kokemuksensa ja verkostonsa yrittäjän käyttöön. Suomi on näillä alueilla jäljessä globaalia kehitystä, mikä ei ole yllättävää ottaen huomioon pienen talouden. Hallitus on sitoutunut parantamaan kuluvalla kaudella riskipitoisen yritystoiminnan syntymisen ja kasvun edellytyksiä. Yhdessä työeläkeyhtiöiden kanssa hallitus voi luoda mahdollisuuden merkittävien riskisijoitusten tekemisen kasvuyrityksiin sijoitusten laatuvaatimuksista tinkimättä. Tämä ei kuitenkaan korvaa bisnesenkeleiden puutetta, koska monilla suomalaisilla potentiaalisilla kasvuyrityksillä on haasteita nimenomaan kansainvälisen liiketoiminnan kokemuksen ja näkemyksen puolella.

28 25 Jousto ja toistensa täydentäminen: Slush Helsinki. Valtio on tärkeä mahdollistaja, mutta samanlaista joustavuutta ja mukautuvuutta yrittäjän tarpeisiin kuin bisnesenkeli se ei kykene tarjoamaan. Erilaiset yritysmaailman omat aloitteet, kuten Slush Helsinki, ovat mielestämme lupaavia pienyritysten ja eri alojen keskeisten innovaatioalustoiden luomiseksi. Slush Helsingin tapahtumissa uudet ja kokeneemmat start-up-yritykset kohtaavat toisiaan ja mahdollisia rahoittajia. Edellä mainittu puute on havaittu kansallisellakin tasolla. Suomen valtio on määritellyt tarpeen siirtyä tiede- ja teknologiakeskeisestä politiikasta innovaatiopolitiikkaan. Yritysja innovaatiotoiminnan kehittämiseksi ehdotetaan perustettavan 3 4 huippuluokan liiketoiminnanrakentajien valmennuskeskusta ja alueellista innovaatio- ja kehittämiskeskusta. Verkostot muodostuvat yliopistojen, korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja yritysverkostojen yhteenliittymistä. Lisäksi valtioneuvosto ehdottaa mm. yrittäjyyteen kannustavia lakimuutoksia. On myös ehdotettu että innovatiivinen kilpailuttaminen tulee nostaa osaksi kaikkea julkista hankintatoimintaa. 6.3 Työllisyyden varmistaminen Työllisyyden tulevaisuuden kehityksen perusviesti on, että työllisyyden kasvu on merkittävää vain palvelusektorilla. Jalostussektorin työllisyys säilyy parhaimmillaankin vain nykytasolla, ja alkutuotannon työllisyys supistuu huomattavasti. Palvelusektorin työllisyys kasvaa etenkin yhteiskunnallisten ja kotitalouspalvelujen, liike-elämän ja kiinteistöpalvelujen sekä kaupan toimialoilla. Kasvavan työllisyyden pääammattiryhmiä ovat rakennusalan työ, palvelutyö, sosiaali- ja terveysalan työ, opetus- ja kasvatustyö, kulttuuri ja tiedotustyö sekä muu johto- ja asiantuntijatyö. Laskevan työllisyyden pääammattiryhmiä ovat maa- ja metsätaloustyö sekä toimistotyö. Vakiintuvan työllisyyden ammattiryhmiä ovat teollisuuden työ, liikenne- ja logistiikkatyö sekä turvallisuusalan työ. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakoiminen on tulevaisuudessa yhä tärkeämpää. Koulutusjärjestelmältä vaaditaan ketteryyttä sopeutua työelämän nopeisiin muutoksiin. Tällä hetkellä julkisen sektorin muutosnopeus ei ole riittävä vastatakseen maailmantalouden muutoksiin. Muuttuviin koulutustarpeisiin on reagoitu määrittelemällä tavoitealoituspaikkamäärät aloittain vuodelle Yritykset sopeuttavat tuotantoaan muiden olennaisten

29 52A11037 tekijöiden ohella Suomessa tarjolla olevaan työvoimaan. Osaavan työvoiman saatavuuden turvaamisella voidaan myötävaikuttaa siihen, että Suomeen saadaan investointeja ja uusia työpaikkoja. Työvoiman tarjonnan niukentuessa työelämän koulutustarpeiden määrällisten ja laadullisten tarpeiden ennakoinnin merkitys kasvaa. Työelämän muutokset ovat nopeita, ja niihin vastaaminen koulutuspoliittisilla päätöksillä voi joissain tapauksissa olla mahdotonta. Tämän vuoksi on korostettava laajat yleiset valmiudet antavaa koulutusta niin yleissivistävässä kuin sen jälkeisessä koulutuksessa. Koulutus ei saa rajautua erityisiin ajankohtaisiin työtehtäviin, vaan sen tulee sisältää myös ammatin ja työtehtävien vaihtoa tukevia elementtejä. Kansalaistietoihin kuuluvat vahvan yleissivistyksen lisäksi perustiedot tieteestä ja teknologiasta, tieto- ja viestintäteknologioiden ja verkostojen hyödyntäminen, terveyden ylläpitäminen, dialogiset ja vuorovaikutustaidot, viestintätaidot sekä sosiaaliset ja kulttuuriset tiedot. Koulutuksen suuntaamiselle haasteen muodostaa se, ettei kaikkien alojen ja ammattiryhmien uuden koulutetun työvoiman tarvetta voi tyydyttää nuorille suunnatulla koulutustarjonnalla. Uudelleenkoulutuksen ja jatkuvan ammatillisen koulutuksen merkitys kasvaa Muutoskyvystä tulee lukutaitoon verrattava työntekijän perustaito. Perinteisiä ammatteja katoaa ja uusia tehtäviä syntyy. Ihmisen työelämä on enemmän jatkuvaa kouluttautumista kuin nyt. Pelkän peruskoulun käyneiden työntekijöiden määrä vähenee. Työntekijältä odotetaan sitoutumista työelämään yhä pidemmäksi aikaa. Vastaavasti työntekijälle tarjotaan joustavia tapoja tehdä töitä. Työntekijöiden odotetaan huolehtivan oman osaamisen päivittämisestä ja jatkuvasta oppimisesta työn ohessa. Työntekijöiden oletetaan hallitsevan oppimisprosessin ja sen edellytykset. Jatkokoulutuksen hankkimisen helpottamiseksi on suunniteltu ns. akateemista oppisopimuskoulutusta. Sen avulla mahdollistetaan tutkintojen suoritus etenkin työelämässä jo oleville. Tavoitteena on erityisesti kannustaa tavoitteelliseen työssäoppimiseen, jossa teoriat kytketään käytäntöön ja jossa työprosesseja kehitetään uusinta yliopistollista tietoa hyväksikäyttäen. Ammattitaitoisista työntekijöistä on pula, joten työnantajat pitävät työntekijöistä hyvää huolta. Eri alat kilpailevat tulevaisuuden työntekijöistä nostamalla imagoaan varsinkin nuorten keskuudessa. Sekä työnhakijalla että työntekijällä on mahdollisuus valita paikallisista ja maailmanlaajuisista työpaikoista tai työntekijöistä sopivin. Viime vuosikymmeninä lähinnä teknologinen kehitys on mahdollistanut teollisuustuotannon merkittävän tuottavuuden kasvun. Konkreettisina toimenpideehdotuksina tuottavuuden nostamiseksi mm. julkisella sektorilla on ehdotettu seuraavaa: Julkisen sektorin tuottavuuden parantamiseksi tarvitaan laajempia kokonaisuuksia tarkastelevia kustannus- ja vaikuttavuustutkimuksia parhaiden mahdollisten toimintatapojen kehittämiseksi ja jakamiseksi. Tällä hetkellä ajaudutaan liian pienten yksiköiden/aihealueiden optimiratkaisujen etsimiseen. Vapaaehtoistyö, omaisten hoivatyö ja muu nk. kolmannen sektorin työ eri muodoissaan tulisi ottaa selkeämmin huomioon yhtenä tuottavuutta kasvattavana tekijänä ja myös innovatiivisten toimintamuotojen lähteenä. Tällä hetkellä ne jäävät kokonaistarkastelussa liian vähälle huomiolle. Työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia työpaikalla tulisi lisätä niin että työntekijät kokevat voivansa vaikuttaa työhönsä. Työntekijät jotka kokevat pystyvänsä 26

30 vaikuttamaan työn sisältöön sitoutuvat työpaikkaan paremmin ja käyttävät oman osaamisensa tehokkaammin työpaikan hyväksi. Myös työttömien ja vajaatyöllisten sekä työvoiman ulkopuolella olevien työikäisten laajamittainen työllistyminen turvaisi osaltaan työvoiman saatavuutta tulevaisuudessa. Erityisesti talouden, ympäristöön, energiaan, infrastruktuuriin ja terveyteen liittyvien riskien ennakointiin ja hallintaan liittyvää osaamista tarvitaan kasvavasti. Kiinan, Intian, Venäjän ja Brasilian kansainvälisen painoarvon kasvu talouspolitiikassa lisää tarvetta ymmärtää näitä kulttuureja ja kieliä myös Suomessa. Opetusministeriö on varautunut kehittämissuunnitelmassaan maahanmuuttajien koulutuksen parempaan huomiointiin, uudelleenkoulutuksen kehittämiseen, koulut kesken jättäneiden määrän pienentäminen, kansainvälisyyden kehittäminen, kestävän kehityksen sisällyttämiseen opetuksessa sekä tietoteknologian hyödyntämiseen. Hallituksen päätöksen mukaan yliopistojen julkista perusrahoitusta lisätään kauttaaltaan ja tehdään tieteellisen toiminnan tukemiseen suunnatut lahjoitukset laajasti verovähennyskelpoisiksi. Hallitus on päättänyt myös tukea monialaisen Aalto-yliopiston muodostamista. Yliopistojen taloudellista toimivaltaa on tarkoitus lisätä. Yliopistojen nykyistä itsenäisempi taloudellinen asema ja tulosohjauksen ja tilivelvollisuuden rinnalla liikkumavaraa antava, kaikkiin yliopistoihin ulotettava rahastotalous luovat edellytyksiä strategiselle kehittämiselle yliopistojen omin toimenpitein. 27 Mahdollisena tulevaisuutena Suomelle nähdään harvojen huippuosaajien ja laajojen yleisosaajien tarve. Antti Hautamäki on loppuvuodesta 2007 julkaistussa kirjassaan Kestävä innovointi hahmotellut Suomen korkeakoulujärjestelmälle merkittävää rakenteellista uudistusta, jonka seurauksena laaja-alaisia tutkimus/tiedeyliopistoja olisi enää muutama. Muut yliopistot toimisivat tällöin erikoistuneina opetusyliopistoina tai tutkimusyliopistojen kampuksina. Sen sijaan siitä, miten laaja-alaisuus ja kattava yleisosaamisen sekä työntekijöiden sopeutuvuus jatkuviin muutoksiin varmistettaisiin, ei ole juuri näkynyt konkreettisia ehdotuksia. 6.4 Lupaavat toimialat: kennosto ja SHOKit Verkostot voivat tähdätä tiedon etsintään tai hyödyntämiseen, mistä riippuu myös verkostotyypin mielekkyys. Eri toimialojen väliset yhteydet riippuvat osittain luontaisista yhteyksistä, jolloin voidaan myös puhua ns. lähialoista. Etsiessämme tapaa tehdä pohjakartta toimialojen valinnalle, päädyimme kennostoon.

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Tampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta

Tampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta Tampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta Johtoryhmien strategiastartti 25.4.2017 Johtaja Teppo Rantanen 1 Kokemukset nykyisestä strategiasta ja odotukset uudelle strategialle

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan

Lisätiedot

Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa

Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa Markku Koponen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu 250-vuotisjuhlaseminaari 16.10.2008

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla

Koulutustarpeet 2020-luvulla Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla Koulutustarpeiden ennakoinnin koordinointi- ja valmisteluryhmän esitys tutkintotarpeesta Osaaminen muutoksessa Pirkanmaan tulevaisuusfoorumi 2015 Ilpo Hanhijoki

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Osaamisen ennakointi osana strategiatyötä. Päivi Mäkeläinen Helsingin kaupunki, henkilöstökeskus

Osaamisen ennakointi osana strategiatyötä. Päivi Mäkeläinen Helsingin kaupunki, henkilöstökeskus Osaamisen ennakointi osana strategiatyötä Päivi Mäkeläinen Helsingin kaupunki, henkilöstökeskus Mitä, miksi, milloin ennakoidaan? Alueellinen palvelutarve muuttuu ja palvelutuotannon vaatimukset kasvavat.

Lisätiedot

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta Teknotarinoita Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta www.visiolehti.fi 1 Hyvinvointia Suomelle Teknologiateollisuus on Suomen tärkein vientiala. Teknologiayritykset toimivat

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Merja Niemi 16.3.2012 Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Vaikuttavuustekijät Tulevaisuuden trendit EU 2020 strategia (tavoitteet ja lippulaivat) EU-ohjelmat, hallitusohjelma,

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet)

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisessä?

Lisätiedot

Vantaa ja sen tulevaisuus

Vantaa ja sen tulevaisuus Vantaa ja sen tulevaisuus K-E Michelsen 12.1.2017 30.1.2017 1 Tulevaisuudesta ja sen ennustamisesta Markku Wilenius (2014): Tulevaisuus on salattu maailma ja sen täsmällinen tietäminen on harhaa. Sattuma

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016

Lisätiedot

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen 1 Ennakoinnin määritelmästä Ennakointi on käytettävissä olevalle nykytilaa ja menneisyyttä koskevalle tiedolle perustuvaa tulevan

Lisätiedot

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki Innovaatioammattikorkeakoulun strategiset lähtökohdat Sinimaaria Ranki 2.9.2008 1 Taustalla vaikuttavat talouden muutosvoimat Informaatiokumous Ennuste: puolet maailmankaupasta immateriaalikauppaa Tuotanto

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi. Siksi

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Menestyvät yliopistot. Elinkeinoelämän näkemyksiä yliopistojen kehittämiseksi ja menestyksen saavuttamiseksi

Menestyvät yliopistot. Elinkeinoelämän näkemyksiä yliopistojen kehittämiseksi ja menestyksen saavuttamiseksi Menestyvät yliopistot Elinkeinoelämän näkemyksiä yliopistojen kehittämiseksi ja menestyksen saavuttamiseksi Laadukkaat yliopistot tärkeä kilpailukykytekijä Elinkeinoelämälle ja koko Suomelle laadukas ja

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009

ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009 ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009 18.3.2009 Martti From TIEKE TIEKEn visio, strategia ja strategiset tavoitteet Suomi kilpailukykyiseksi ja ihmisläheiseksi tietoyhteiskunnaksi Missio Kansalaiset Strategia

Lisätiedot

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen Kansallisen metsäohjelman linjaukset Joensuu 28.4.2009 Marja Kokkonen 1 MIKSI KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015? Toimintaympäristön muutos: Tuotannon ja talouden globalisaatio Venäjän puutullit ja markkinat

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä osana aluehallintoa

Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä osana aluehallintoa Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä osana aluehallintoa Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 3.11.2010 Ammattikoulutuksen kriittiset tehtävät

Lisätiedot

Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito

Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito Insinöörikoulutuksen foorumi 2012 TkT Olli Mertanen ja KTT Liisa Kairisto-Mertanen Innovaatiopedagogiikan avulla pyritään tuottamaan ammattitaitoa, joka

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto EU:n tuleva ohjelmakausi 2014-2020 Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Aluepolitiikka 2014-2020 Euroopan komission rahoituskehysehdotus 10/2011 336 miljardia euroa, 5,3% vähennys

Lisätiedot

JULKISTAMISTILAISUUS 11.3.2009, HELSINKI. Harri Melin, Tampereen yliopisto Ari Hautaniemi, Tampereen yliopisto Mikko Aro, Turun yliopisto

JULKISTAMISTILAISUUS 11.3.2009, HELSINKI. Harri Melin, Tampereen yliopisto Ari Hautaniemi, Tampereen yliopisto Mikko Aro, Turun yliopisto Sektoritutkimuksen neuvottelukunnan osaaminen, työ ja hyvinvointi -jaoston esiselvitys 4 Osaamisen merkitys työvoimavarojen, JULKISTAMISTILAISUUS 11.3.2009, HELSINKI Harri Melin, Tampereen yliopisto Ari

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Sivistyksessä Suomen tulevaisuus KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Millaisia tietoja ja taitoja tulevaisuudessa tarvitaan? Tulevaisuuden tietojen

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

Matkalla kohti alustataloutta yrittäjän osaamistarpeet

Matkalla kohti alustataloutta yrittäjän osaamistarpeet VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Matkalla kohti alustataloutta yrittäjän osaamistarpeet Tutkintotoimikuntaseminaari 16.2.2017 Mikko Dufva mikko.dufva@vtt.fi @mdufva Yrittäjä alustataloudessa?

Lisätiedot

Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio. Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara

Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio. Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara 23.5.2012 Kiina ja Suomi, opetus- ja kulttuuriministeriön tavoitteet OKM:n hallinnonalan toimijoiden yhteistyö ja verkottuminen suhteessa

Lisätiedot

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman jatko Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-toiminta jatkuu vaikka ohjelma päättyy Kansallisesti tarkasteltuna kehittymisen ja sen tukemisen tarve

Lisätiedot

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen TAMPERE3: VISIO 2025 Visiona on synnyttää tamperelaiset korkeakoulut yhdistävä uusi kansainvälisesti vaikuttava tiedeyliopisto, joka luo uutta osaamista ja ennennäkemättömiä mahdollisuuksia monialaisiin

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 8/2013 Virpi Mikkonen Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Miksi ohjelma? Kaupungistuminen jatkuu globaalisti Kaupungit kasvavat, kutistuvat ja muuttuvat Älykkäiden

Lisätiedot

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö 22.1.2013 Tänään kuulette... 1. Riistatiedon merkityksestä riistakonsernin strategiassa riistatieto

Lisätiedot

Miten lisää arvoa kalalle yhteenveto syksyn 2016 työpajasta

Miten lisää arvoa kalalle yhteenveto syksyn 2016 työpajasta Miten lisää arvoa kalalle yhteenveto syksyn 2016 työpajasta Miten lisää arvoa? Kuinka saada lisää arvoa kalalle ja kalan kasvattajalle? Osallistujat ohjattiin ideoimaan keinoja kalan ja kalankasvattajien

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa Timo Vesiluoma 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi.

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Sosiaalisena innovaationa

Sosiaalisena innovaationa FUAS-tulevaisuusseminaari 30 31.1.2014 Långvik Leena Treuthardt PUHEENVUORONI KÄSITTELEE FUASIA Sosiaalisena innovaationa 1 Innovaatio ja sosiaalinen innovaatio? Innovaatioista on tavallisesti puhuttu

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op TAMK EDU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto tutkintoon johtavan

Lisätiedot

Kommentteja FinELibin strategiaan

Kommentteja FinELibin strategiaan 24.11.2011 Kommentteja FinELibin strategiaan 2012 2015 http://www.kansalliskirjasto.fi/attachments/5l4xoyz0b/62qj3tbul/files/currentfile/finelib_strategia_2012 2015.pdf Yleistä strategiasta Tiivis esitysmuoto

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 22.5.2013 Tunnustusta päättyneen ohjelman projekteille Yritysprojektien ja tutkimusprojektien loppuraporttiin on kerätty ohjelman

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke

VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke 1.9.2006-31.10.2007 Savonia yrityspalvelut Kasvua ja tehokkuutta verkostoitumalla - ratkaisuja pk-yritysten haasteisiin -seminaari 30.5.2007 Liiketalous, Iisalmi

Lisätiedot

Korkeakoulutuksen arvioinnin suuntauksia

Korkeakoulutuksen arvioinnin suuntauksia Korkeakoulutuksen arvioinnin suuntauksia Riitta Pyykkö Professori, puheenjohtaja AHELO korkeakouluopiskelijan taidot Helsinki 11.9.2009 Arvioinnin diversiteetti Keskeisiä eurooppalaisia arvoja: kulttuurinen

Lisätiedot

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä MAAKUNTASUUNNITELMA MYR - Keski-Suomi 27.04.2010 Martti Ahokas Kuvio: Maakunnan suunnittelujärjestelmä MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ VALTAKUNNALLISET ALUEIDEN KEHITTÄMISTAVOITTEET 1) Alueiden kansallisen

Lisätiedot

Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia

Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia Suomen kestävän kehityksen toimikunta 6.6.2012 Kimmo Kanto yksikön johtaja ympäristötieto ja avaruussovellukset Tekes

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

Peer Haataja. Työelämän ja ammatillisen aikuiskoulutuksen yhteistyö

Peer Haataja. Työelämän ja ammatillisen aikuiskoulutuksen yhteistyö 16.3.2016 Peer Haataja Työelämän ja ammatillisen aikuiskoulutuksen yhteistyö Osaamistarveselvitys 2015 - tavoitteet Työelämän osaamistarveselvitys sai alkunsa tunnistetusta tarpeesta selvittää, kuinka

Lisätiedot

Yrityselämän kansainvälisyystaidot - mitä tulevilta ammattilaisilta odotetaan? Piia Alvesalo Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Yrityselämän kansainvälisyystaidot - mitä tulevilta ammattilaisilta odotetaan? Piia Alvesalo Elinkeinoelämän keskusliitto EK Lisää tähän otsikko Yrityselämän kansainvälisyystaidot - mitä tulevilta ammattilaisilta odotetaan? 7.10.09 Piia Alvesalo Elinkeinoelämän keskusliitto EK www.ek.fi Ketä Elinkeinoelämän keskusliitto EK edustaa?

Lisätiedot

MENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE

MENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE MENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE TEKin hallitusohjelmatavoitteet kaudelle 2015-2018 MIKÄ SUOMEA VAIVAA? Suomalaisten hyvinvoinnin

Lisätiedot

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Opin ovi klinikka 8.4.2014, Helsinki, Lintsi Ulla-Jill Karlsson, OKM neuvotteleva virkamies Ari-Pekka Leminen, TEM neuvotteleva virkamies

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

Riistakonsernin tutkimusstrategia. Hyväksytty

Riistakonsernin tutkimusstrategia. Hyväksytty Riistakonsernin tutkimusstrategia Hyväksytty 3.5.2013 MMM:n tutkimus- ja kehittämisstrategia 2012-2017 Tutkimuksen ja kehittämistoiminnan perustehtävä (toiminta-ajatus) Tuotamme ennakoivasti tietoa, osaamista

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

TAMKin strategia kohti vuotta Hyväksytty Tampereen ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksessa

TAMKin strategia kohti vuotta Hyväksytty Tampereen ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksessa TAMKin strategia kohti vuotta 2020 Hyväksytty Tampereen ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksessa 12.2.2016 TAMKin strategia kohti vuotta 2020 1. TAMKin strategian tausta Tampereen ammattikorkeakoulu käynnisti

Lisätiedot

Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle

Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle 2013 Eera kehittää alustaa suomalaisen cleantech-osaamisen verkostoimiseksi ja viemiseksi

Lisätiedot

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Markus Kajanto Teollisuuden digitalisaation myötä johdon käsitykset organisaation resursseista, osaamisesta ja prosesseista ovat avainasemassa

Lisätiedot

Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä

Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelma 2013-2020 Tiivistelmä JOHDANTO Tämä dokumentti on Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelman tiivistelmä ja koskee kautta 2013-2020. Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Osaamisen johtaminen on merkittävä julkishallinnon johtajien osaamisen sisältöalue.

Osaamisen johtaminen on merkittävä julkishallinnon johtajien osaamisen sisältöalue. Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Osaamisen johtaminen on merkittävä julkishallinnon johtajien osaamisen sisältöalue. 1 1. Koulutus- ja kehittämistoiminta

Lisätiedot

Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat. Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö

Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat. Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö Nordplus (2012 2016) vahvistaa Pohjoismaiden välistä koulutusyhteistyötä tukea koulutuksen innovatiivisten tuotteiden, prosessien

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää,

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, 8.6.2016 Neuvonantaja osaksi yrityksen tiimiä Yrityksen tiimi = operatiivinen tiimi + hallitus + neuvonantajat

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Rovaniemi Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Rovaniemi Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus For learning and competence Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma Rovaniemi 30.9.2013 Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus 21. vuosituhannen taidot haastavat

Lisätiedot

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022 HYVÄKSYTTY VALTUUSTOSSA 25.11.2016 TIEDOSSA TULEVAISUUS www.professoriliitto.fi Professoriliiton tehtävät Professoriliiton sääntöjen mukaan liitto toimii yliopistolain tarkoittamien yliopistojen, Maanpuolustuskorkeakoulun

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio. Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara

Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio. Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara 23.5.2012 Kiina ja Suomi, OKM:n tavoitteet OKM:n hallinnonalan toimijoiden yhteistyö ja verkottuminen suhteessa Kiinaan pyöreän pöydän

Lisätiedot

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä 14.3.2016-13.3.2019 Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja Lauri Oksanen Head of Research 27.9.2010 Nämä kommentit ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta Nokia Siemens Networksin

Lisätiedot

#UusiTyö Mitä tarkoittaa uusi työ? Henna Keränen Uusi työelämä ja kestävä talous, Sitra

#UusiTyö Mitä tarkoittaa uusi työ? Henna Keränen Uusi työelämä ja kestävä talous, Sitra #UusiTyö Mitä tarkoittaa uusi työ? Henna Keränen Uusi työelämä ja kestävä talous, Sitra Twitter: @keranenhenna Muuttuko työelämä työsuhteet? 200 Työsuhteiden tulevaisuus 190 180 Jatkuva osa-aikatyö 170

Lisätiedot

Työssä oppiminen. Risto Tanskanen Työturvallisuuskeskus TTK Sykettätyöhön.fi-palvelu sykettatyohon.fi

Työssä oppiminen. Risto Tanskanen Työturvallisuuskeskus TTK Sykettätyöhön.fi-palvelu sykettatyohon.fi Työssä oppiminen Risto Tanskanen Työturvallisuuskeskus TTK Toimintaympäristön raju muutos Olemme murtautumassa teollisen ajan taloudesta informaatioyhteiskunnan kautta verkostoyhteiskuntaan. Talous globalisoituu

Lisätiedot