Oivallus - Esiselvitys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Oivallus - Esiselvitys"

Transkriptio

1 Oivallus - Esiselvitys Elinkeinoelämän keskusliitto Oivallus-hankkeen esiselvitys 52A11037

2 1 Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Pöyry Forest Industry Consulting Oy:n antamaa kirjallista lupaa.

3 Yhteystiedot 1 PL 4 (Jaakonkatu 3) FI Vantaa Finland Kotipaikka Vantaa, Finland Y-tunnus Puh Faksi Pöyry Forest Industry Consulting Oy Petri Vasara TkT, toimialajohtaja

4 Sisältö 1 1 JOHDANTO 2 2 LÄHESTYMISTAPA: PESÄPALLOPELI Lähdemateriaali Raportin rakenne 7 3 KOTIPESÄ: VERKOSTOJEN ROOLI 9 4 YKKÖSPESÄN HAASTE: GLOBAALIT TRENDIT Tulevaisuuden liiketoimintaympäristö 13 5 KAKKOSPESÄ: LIIKETOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET Jos et toimi reaaliajassa, olet kuollut Elintärkeä ennakointi Kasvu ja työllisyys Osaaminen 20 6 KOLMOSPESÄ: SUOMESSA JA MAAILMALLA JO TEHTYÄ Palveluliiketoiminnan kehittäminen Verkostoitumisen mahdollistaminen Työllisyyden varmistaminen Lupaavat toimialat: kennosto ja SHOKit 27 7 PELISTRATEGIAT Tavoitteet ja haasteet Viuhka Kolmen orkesterin yhteissointi Toimialamatriisi Oivallustaulukko 37 KIRJALLISUUS 39 Liitteet

5 2 1 JOHDANTO Elinkeinoelämän keskusliitto EK käynnisti kesällä 2008 ennakointihankkeen Oivallus Oppivien verkostojen osaamistarpeet tulevaisuuden Suomessa. Hanke on kolmivuotinen, ja sen painopiste on verkostoissa ja oppimisessa. Ennakoinnin kohteena ovat verkostot ja verkostojen osaamistarpeet yksittäisten toimialojen sijaan. Tavoitteena on saada monesta näkökulmasta tietoa elinkeinoelämän tulevaisuuden menestysaloista sekä näiden oppivien verkostojen osaamistarpeista. Hankkeessa pohditaan lisäksi tapoja, joilla osaaminen tulevaisuudessa rakentuu. Oivallus-hankkeessa pyritään ensin tunnistamaan tulevaisuuden menestysaloja. Seuraavaksi tarkastellaan millaisia osaajia ja minkälaista osaamista näillä aloilla toimivat oppivat verkostot tarvitsevat. Lopuksi hahmotellaan osaamisen rakentumista ja edelleen kehittämistä tulevaisuudessa. Oivallus on jatkoa EK:n viime vuosina toteuttamille hankkeille Palvelut 2020 ja Tulevaisuusluotain, jotka etenivät rinnakkain ja valmistuivat Palvelut 2020 oli pitkän aikavälin ennakointihanke, jonka tavoitteena oli ennakoida yksityisellä palvelusektorilla tapahtuvia muutoksia, alojen tulevaisuuden toimintaympäristöä ja näiden heijastumista tarkasteltujen alojen osaamisvaatimuksiin. Tulevaisuusluotaimessa tarkasteltiin kuuden teollisuus- ja rakentamistaustaisen klusterin osaamis- ja koulutustarpeita vuoteen Hankkeiden yhteisenä tavoitteena oli vaikuttaa siihen, että elinkeinoelämä saa tulevaisuudessa osaavaa ja ammattitaitoista työvoimaa. Oivallus-hanketta varten tilattiin Pöyry Forest Industry Consultingilta esiselvitys, johon on koottu kotimaassa viime vuosina tehtyjen ennakointihankkeiden keskeinen sisältö. Tätä on täydennetty kansainvälisten ennakointihankkeiden suuntauksilla sekä konsultin omalla näkemyksellä. Esiselvitys tarjoaa Oivallus-hankkeelle yhteisen tausta-aineiston, jonka pohjalta voidaan saattaa hankkeeseen osallistuvat tahot yhteiselle tietotasolle aiheesta aiemmin tehdystä materiaalista. Läpikäytyä ennakointiaineistoa käytettiin väitesarjan luomiseen. Näiden väitteiden pohjalta käytiin muutamien hankkeen ohjausryhmän jäsenten kanssa kahdenkeskiset keskustelut, joissa luotailtiin väitteiden hyväksyttävyyttä ja relevanssia erilaisten toimijoiden edustajien kanssa. Selvityksen ja keskusteluaineistosta nousevien näkökohtien perusteella muodostettiin pohjakartta Oivallus-hankkeen painopistealueiden valinnalle.

6 3 2 LÄHESTYMISTAPA: PESÄPALLOPELI 2.1 Lähdemateriaali Läpikäytyyn pääosin erilaisista ennakointiraporteista koostuvaan aineistoon valittiin yli 60 lähdettä, joista monet olivat puolestaan suuresta omasta tausta-aineistostaan siivilöityjä koosteita. Lähteistä hieman yli puolet oli suomalaisia ja loput ulkomaalaisia tai globaaleja. Joukkoon mahtui lisäksi sekä yleisluontoista tai metodista aineistoa että kansallista tai toimiala-kohtaista aineistoa. Lähteistä teoreettisimpia olivat puheenvuorot kirjan tai artikkelin muodossa. Materiaalin joukossa oli myös tiettyä tarkoitusta varten laadittuja visiointi-papereita ja selontekoja sekä konkreettisimmassa päässä toimintasuunnitelmia. Yleinen huomio: raportit eivät ole uhanalainen resurssi. Lisäksi voidaan todeta, että globalisaatio on toiminut tässä niin, että kansainväliset raportit sangen usein muistuttavat toisiaan ja ovat tietoisia toisistaan. Materiaalista tehtiin muutamia analyysejä, joista alla on muutama havainnollistava kuva. Koko lähdeluettelo on löydettävissä tämän selvityksen lopussa. Kuva 2-1 esittää raporttien jakaumaa aikaperspektiivin ja maantieteellisen näkökulman suhteen. Kuva 2-1 Raporttien sijoittuminen aikahorisontin ja maantieteellisen kattavuuden suhteen Suomi Kuplan koko=raporttien määrä nykyhetki 2020 ja jälkeen Globaali Ennakointiraporteista oli erotettavissa muutama painopiste tai pääasiallinen näkökulma. Tällaisia olivat mm. liiketoimintaosaaminen, kehitystoiminta tai tutkimustoiminta. Osa raporteista oli myös keskittynyt lähinnä tietyn toimialan erityistarpeisiin. Näitä painopisteitä havainnollistetaan alla (Kuva 2-2).

7 4 Kuva 2-2 Tausta-aineiston painopistealueita runsauden sarvi vai totuuden torvi? Innovaatiopolitiikka Osaamisvaatimukset Tutkimustoiminta Toimialakohtaiset tarpeet Kehittämiskohteet Verkostomainen liiketoiminta Liiketoimintaosaaminen Lähdemateriaalin kirjoittaja- ja julkaisijatahoihin kuului erilaisia toimijoita, joilla oli kullakin oma näkökulmansa ja syynsä ennakointiin. Elinkeinoelämän keskusliiton omat julkaisut Palvelut 2020 ja Tulevaisuusluotain saivat katsauksessa hyvän painotuksen. Valtionhallinnon alojen viimeisimmät tulevaisuuskatsaukset olivat kattavasti edustettuina. Sitran raportit 1 Kestävä innovointi ja Suuri siirtymä tarjosivat päivitystä laajempaan viitekehykseen ja edustivat viimeksi julkaistua sekä vielä julkaisematonta materiaalia. Euroopan tasolla tarkasteltiin mm. EU:n komission tuotantoa viime vuosilta sekä eri maiden tekemiä ennakointiraportteja. Yleisluontoista ja ennakointiraporttien valtavirtaa haastavaa näkemystä trendeistä ja niiden kehittymisistä tarjosivat esimerkiksi muutamat amerikkalaiset business-kirjailijat ja futuristit sekä Kööpenhaminan tulevaisuudentutkimuslaitos (Copenhagen Institute for Futures Studies, CIFS). Tunnistimme lähdemateriaalista muutamia raporttien arkkityyppejä, joita havainnollistamme samurai-kuvauksella Kuva 2-3. Koimme, että vaikka useissa raporteissa oli havaittavissa useamman samurain ääntä, varsinainen kaikkien näkökulmien pohtija eli integraattori puuttui. 1 Aihepiiriltään varsin kattava ennakointiraportti Muutoksen Suomi julkaistiin tämän raportin valmistumisvaiheessa ja tarjoaa mielenkiintoisia näkymiä Suomen tulevaisuuteen.

8 Kuva 2-3 Kuusi samuraita ja seitsemäs haamusamurai 5 Teknologi Tulevaisuudentutkija Yritystalousanalyytikko Sosiologi Innovaattori Koulutustarveanalyytikko Integraattori? Raporttien lukemisen lisäksi tutkimme lähdemateriaalia toisiaan täydentävien tekstinlouhintamenetelmien avulla. Niiden algoritmit pureskelivat teksteistä esille termit, niiden keskinäiset suhteet ja valtasuhteet lähempi matemaattinen kuvaus ei ehkä ole olennainen tälle raportille. Rajoituksen näiden työkalujen käyttöön tuo lähdemateriaalin monikielisyys. Suomen- ja englanninkieliset raportit oli käsiteltävä erillään. Kuva 2-4 on esimerkkejä kahden eri työkalun tuottamista tuloksista. Vihreissä Sargassomeri 2 -kuvissa merestä esiin nousevat huiput kuvaavat useimmin esiintyneitä käsitteitä, ja niihin liittyvät käsitteet muodostavat saarekkeita huippujen ympärille. Heikommat signaalit ovat ulkosaaristoissa, kuumimmat valkoisina hohtavissa tulivuorissa. Toinen esimerkissä havainnollistettu menetelmä kuvaa sitä, kuinka raportit ja termit sijoittautuvat toisiinsa nähden. Kuva 2-5 havainnollistaa raporttien ryhmittymistä toisiinsa nähden. Siniset pallot ovat yksittäisiä lähteitä, punaiset klusterit on nimetty merkittävimmän yhteisen tekijän mukaan ( Työvoimaklusteri, Palveluklusteri, Yhteistyöklusteri, Innovaatioklusteri ). Kaikki raportit eivät suinkaan sijoitu aivan odotusten mukaisesti: työvoima saattaa esim. olla suurimmassa roolissa innovaatioraportissa. Kuva 2-6 esittää raporteissa esiintyneiden käsitteiden ja raporttien sijoittumisen toisiinsa nähden käsitteet ovat punaisia, raportit sinisiä. Mitä lähempänä käsitteet ovat tiettyä raporttia, sitä lähempänä ne ovat sen sisältöä. 2 Oma termimme tälle neuroverkkopohjaiselle kuvalle - johdettu kuvan väristä ja ulkonäöstä.

9 Kuva 2-4 Älyllistä kaivostoimintaa: Materiaalin (tekstin)louhinta ja syntynyttä kuvakudelmaa 6 Kuva 2-5 Suomeksi saatavilla olevien raporttien asettuminen aihepiireittäin

10 Kuva 2-6 Suomeksi saatavilla olevat raportit käsitekentässä 7 Teknologia, yritys, osaaminen : 9= Globaali tuotannonjako Euroopan, edistää, sosiaalista : 7= EU: A New Social Agenda 2.2 Raportin rakenne Raportin ensimmäinen osa tarjoaa juonitetun katsauksen kotimaisiin ja kansainvälisiin ennakointiselvityksiin. Katsauksen analogisena viitekehyksenä on käytetty pesäpalloa, joka on innovaattori Tahko Pihkalan kansainvälisin vaikuttein luoma kotimainen joukkuepeli, jossa kommunikoidaan runsaasti. Pihkalan verkostoinnovaatiokaava Kutsukaamme pesäpallon pohjalta syntyvää kuviota Pihkalan verkostoinnovaatiokaavaksi. Tässä kaavassa - seurataan kansainvälistä innovaatiotoimintaa ja poimitaan/lisensioidaan sieltä Suomeen sopivia paloja - yhdistetään ne suomalaiseen osaamiseen - käytetään erilaisia sosiaalisia medioita osana innovaatiota, tai vähintäänkin verkostoitunutta kommunikaatiota - pesäpallo-ottelussahan esiintyy erittäin runsaasti suullista kommunikaatiota kentällä ja katsomossa sekä myös koodattua kommunikaatiota ( viuhka ) Vientituotteenahan pesäpallo ei ole ollut menestys, mutta se ei ollutkaan päätavoite.

11 8 Sisällä olevan joukkueen (=verkosto) tavoitteena on tehdä mahdollisimman monta juoksua (=onnistunutta liiketoimintaratkaisua). Lyöjä (=jonkin alan toimija) lyö(=tekee toimintapäätöksen) kotipesästä ulkojoukkueen lukkarin hänelle syöttämää palloa. Lähtiessään kotipesästä etenemään lyöjä muuttuu juoksijaksi. Juoksijan tavoitteena on kiertää kaikki kolme kenttäpesää haavoittumatta tai palamatta (=onnistua toimintaympäristön haasteista huolimatta). Sisäjoukkueen muut pelaajat pyrkivät lyöjinä auttamaan juoksijaa etenemisessä. Kierrettyään kaikki kenttäpesät pelaaja tekee juoksun palatessaan takaisin kotipesään. Pelaajat seuraavat viuhkaa, jonka värikoodien avulla pelinjohtaja viestii joukkueelle tilanteeseen sopivasta joukkueen yhteisestä strategiasta. Alla olevassa kuvassa on tyypillinen pesäpallokenttä. Kuva 2-7 Pesäpallokenttä kotipuoli kenttäpuoli kotipesä kotiraja lähtöpolku kotipolku etukenttä 1-pesä 2-pesä poikkipolku takakenttä takaraja 10 metriä Kotipesältä lähdettäessä peruskuntoiset verkostot tarjoavat tukea. Ykköspesälle pääsy edellyttää globaalien trendien vahtien ohittamisen, erityisesti mikäli liiketoiminta on sellaista, joka tähtää vahvasti vientiin ja kasvuun kansainvälisillä markkinoilla. Kakkospesälle päästyään pelaajan on todettu olevan valmis kohtaamaan muuttuvan liiketoimintaympäristön haasteet. Kolmospesälle pääsy osoittaa, että liiketoiminnan menestys on ennakoitu ottaen huomioon jo Suomessa ja maailmalla tehdyt asiat. Juoksuun yltävät siis tällä kentällä osaajien terävin kärki ja kuningasjuoksuun tarvitaan lisäksi myös onnea. Pelin voittoon tarvitaan koko joukkueen osaaminen ja onnistuminen, eikä se tapahdu ilman verkoston oppimista ja sopeutumista toimintaympäristöön.

12 9 3 KOTIPESÄ: VERKOSTOJEN ROOLI Oivallus-hanke keskittyy oppiviin verkostoihin. Kentällä lähdetään liikkeelle siitä, että verkostojen merkitys ja rooli ymmärretään. Esimerkiksi ihmisten väliset suhteet muodostavat luontaisesti verkoston, joka toimii tärkeänä kanavana esimerkiksi tiedon ja kokemuksen jakamiselle. Verkostojen merkitys liike-elämässä on ymmärretty intuitiivisesti jo kauan, mutta tutkimusta aiheesta on julkaistu vain noin vuosikymmenen ajan. Sosiaalitieteiden puolella sosiaalisten verkostojen analyysiä (social network analysis, SNA) on kehitetty ja sovellettu graafiteorian (verkostoesityksen matemaattinen tausta) pohjalta jo 1960-luvulta lähtien. Verkostotyyppejä ja esimerkkiverkosto Erilaisia organisaation ulkopuolisen verkottumisen muotoja voidaan luokitella hyvin monella eri tavalla. Katsaus näihin on tämän esiselvityksen ulkopuolella. Otetaan esimerkkinä yksi lähdeaineistossa oleva jako: allianssit, killat ja torit ( agora ). Allianssit voivat muodostua esimerkiksi toisen yrityksen tai tutkimuslaitoksen kanssa tehtävän yhteistyön kautta. Kilta taas edustaa osaajien yhteistä ammattitiedon jakamisen paikkaa. Esimerkiksi aktiivisesti toimivalla tietyn alan alumni-yhdistyksellä voi olla tällainen rooli. Allianssien toiminta on yleensä korostetusti tavoitteellista ja kiltojen alakohtaista. Sitoumuksettomat ja alojen väliset kohtaamiset toteutuvat parhaiten erilaisilla toreilla eli satunnaisissa kohtaamisissa. Tällaisena alustana voi toimia esimerkiksi seminaaritilaisuus.

13 Kuva 3-1 havainnollistaa olemassa olevaa suomalaista verkostoa, jossa on tehokkaat ristiinlinkitykset toimijoiden välillä (Vasara et al. 2009). Tämän paikallisen ja erikoisosaamiseen keskittyneen verkoston keskeinen taustatekijä ovat henkilöiden kautta syntyvät yhteydet. Mustat linkit kuvastavat kotimaisia yhteyksiä eri toimijoiden välillä ja harmaat osoittavat yhteydet ulkomaille ( ulkomaailma viittaa Suomen ulkopuolelle), vaikkei tiettyyn henkilöityyn tahoon siellä. Kaikki kolme mainittua verkostomuotoa ovat löydettävissä tästä, monellakin tavalla. KCL on jo sellaisenaan allianssi yritysten kesken (eri yritysten omistama yhteinen tutkimuslaitos). Åbo Akademin ympärille sijoittuvat erilaiset yhdistykset ja organisaatiot ovat kokonaisuutena kilta. Kemiaan liittyvät seminaarit ja muu toiminta ovat toreja, joilla eri tahot tapaavat toisiaan. 10

14 Kuva 3-1 Suomalainen verkosto: Analyyttinen mieli 11 Ciba specialty Chemicals M-real Stora Enso UPM-Kymmene Ulkomaailma TopAnalytica KCL Åbo Akademi Kemira Verkostot ovat tiedon etsinnän kanavia, joiden kautta yritys tai organisaatio pääsee käsiksi sen omaa osaamista täydentävään tietoon, taitoon tai tekijöihin. Verkostoanalyysissä erotetaan toisistaan ns. vahvat ja heikot linkit, joiden merkitys tietämyksensiirron kannalta on toisistaan poikkeava. Yleistäen voisi todeta, että edellä mainituista esimerkeistä kiltojen sisäiset linkit ovat tyypillisimmin vahvoja ja toreilla muodostetut linkit heikkoja. Allianssien muodostamat linkit sijoittuvat välimaastoon riippuen allianssin lajista ja kestosta. Kaikenlaisilla linkeillä on paikkansa verkostoissa.

15 Suomalainen elinkeinoelämä on vahvasti sisäisesti verkottunutta sekä henkilösuhteiden että organisaatioiden kautta etenkin asiantuntija- tai johtotasolla. Monet suomalaiset yritykset ovat verkottuneita myös globaalisti sekä oman organisaation kautta että yhteistyökuvioiden kautta. Erityisesti globaalisti toimiville suuryrityksille oman organisaation rakenteissa tapahtuva kansainvälinen verkottuminen ja siinä oppiminen ovat avainasemassa. Tätä oppimisprosessia voidaan tehostaa mm. aktiivisen aivokierron eli esimerkiksi työntekijöiden ulkomaankomennusten kautta (Hautamäki 2007). Paljon puhuttu mutta käytännössä harvoin toteutuva resepti on yksilöiden liikkuvuus yritys- ja 12 VERKOSTOJEN TULEVAISUUS? EHKÄ EI SENTÄÄN WIRED-lehden päätoimittaja Chris Anderson teki long tail -käsitteestä hitin. Hänen seuraava kirjansa (ilmestyy 2009) on Free!, eli kirja siitä, miten ilmainen on verkottuneen maailman bisneksen tulevaisuus. Yhtye Radiohead julkaisi viimeisimmän albuminsa verkossa niin, että lataajat saivat maksaa tuotteesta itse valitsemansa hinnan. Tuloksena 62 % kuuntelijoista otti ilmaisen, ja vain 4 % maksoi täyden hinnan. Ilmaista vaihtoehtoa tarjottaessa on siis keksittävä uudenlainen ansaintalogiikka. tutkimusmaailman välillä. Ehkä useimmin tämä Suomessa tapahtuu VTT/yritys tai yritys/vtt-siirtona. 4 YKKÖSPESÄN HAASTE: GLOBAALIT TRENDIT Lähdemateriaalin perusteella on pyritty tiivistämään olennainen globaaleista trendeistä, joista ollaan pitkälti yhtä mieltä. Mainittakoon, että samoihin aikoihin tämän selvityksen valmistumisen kanssa julkaistiin Sitran asettaman työryhmän kattava ennakointiraportti Muutoksen Suomi, jossa tunnistetut päätrendit eivät nekään olennaisesti poikkea tässä

16 raportissa esiin nostetuista. Nämä päätrendit eivät ole yllättäviä mitä ei ehkä tulisi olettaakaan laajan katsauksen konsensusalueesta Tulevaisuuden liiketoimintaympäristö Aineiston perusteella tulevaisuuden liiketoimintaan vaikuttavia teemoja arvioidaan olevan mm. seuraavat trendit. Kunkin kohdalle on kirjoitettu erikseen myös kommentti, joka täydentää valtavirran mukaista kuvausta jollakin materiaalin joukosta esiin nousseella näkökulmalla. Globalisaatio: Toimintaympäristö kansainvälistyy ja kilpailu kiristyy, kun toimintatavat, tuotteet, tavarantoimittajasuhteet tai hankintakanavat eivät ole riippuvaisia kansallisista rajoista. Myös palvelut siirtyvät valtionrajojen yli. Työvoiman ja asiakkaiden kulttuurinen kirjo kasvavat. o Kommentti: Globalisaation eteneminen haastaa toimimaan tehokkaasti myös sen kääntöpuolien hillitsemiseksi. Futurologi James Canton nimeää globalisaation viisi sotaa, joihin tarvitaan ratkaisuja sekä vahinkojen korjaamiseen että ennaltaehkäisyyn: terrorismi, rikollisuus, huumeiden salakuljetus, väärentäminen, köyhyys. Toimiakseen positiivisena voimana globalisaatio edellyttää paljon kansainväliseltä yhteistyöltä ja sopimuksilta sekä kestävältä perustarpeista huolehtimiselta paikallisesti (mm. koulutus, terveydenhoito, energiantuotanto). o Kommentti: Meneillään oleva finanssikriisi on osoittanut vakavia puutteita mm. johdannaismarkkinoiden valvonnassa. Rahoitusinstrumenteista, jotka oli alun perin tarkoitettu tasaamaan markkinoiden vaihtelua, onkin tullut osaltaan niiden muutoksia keinotekoisesti jyrkentäviä välineitä. Rahoitusmaailman riskinhallinnan riippumattomuus on laajasti kyseenalaistettu. Finanssimaailmasta alkunsa saaneet levottomuudet ovat rahoitusmarkkinakriisin syvetessä siirtyneet reaalitalouden puolelle. Talouden kasvu-ennusteita on loka-marraskuussa 2008 korjattu alaspäin lähes viikoittain. USA:n, EU:n ja Kiinan johto on julkilausunut panostavansa suuria summia haittojen lieventämiseksi. Yritysten talousnäkymät ovat kuitenkin heikentyneet poikkeuksellisen nopeasti. Ilmiö ei sinänsä ole täysin ennalta arvaamaton, mutta talouden alamäen jyrkkyys on yllättänyt myös monet asiantuntijat. Tällä hetkellä haasteena on koko talousjärjestelmän perusteiden vakauttaminen. Edessä on poikkeuksellinen talousjakso, jolla saattaa olla ennakoitua laajempi vaikutus myös 2010-luvun talouskehitykselle. Tämä esiselvitys ei kuitenkaan ole oikea paikka laajemmalle talouskriisin pohdinnalle. Teknologinen kehitys: Tulevaisuuden avainteknologioina pidetään tieto- ja viestintä-, bio-, materiaali-, nano- ja ympäristöteknologioita. Tulevaisuuden teknologioissa korostuu mm. vuorovaikutteisuus - teknologiaa ei enää käytetä tai kuluteta, sen kanssa eletään ja sitä luodaan. Lisäksi kaikissa lähteissä uskotaan, että asiakkaan tarpeisiin sovitettu räätälöinti lisääntyy. Tulevaisuuden teknologinen kehitystyö on sitä laadukkaampaa ja kilpailukykyisempää, mitä paremmin se ottaa huomioon inhimilliset ja sosiaaliset perusasiat. Kun tietotekniikka leviää kaikkialle, se luo paineita yksityisyyden suojaamisen varmistamiselle. Tämä antaa mahdollisuuden kokonaan uusien palveluiden ja liiketoiminnan luomiseen. Yhteiskunnan haavoittuvuus lisääntyy, koska riippuvuus

17 tietotekniikasta lisääntyy. Palveluiden varmistamisesta ja häiriötilanteiden hallinnasta tulee kriittinen tekijä. 14 o Kommentti: Menestyksen ratkaisee tulevaisuudessa liiketoimintamalli, ei tuote tai palvelu yksistään. Verkostoja rakennetaan palvelemaan liiketoimintamallia. (Pulkkinen et al.). Teknologian kanssa eläminen ja sen luominen korostuu mm. julkisissa innovaatioissa, jossa kellään kehittäjistä ei ole omistusoikeutta tuotokseen (Vasara et al. 2009). Ensimmäisiä esimerkkejä tästä ovat avoimen lähdekoodin ohjelmistot. Väestön ikääntyminen: Ikärakenteen muuttuminen tarjoaa yrityksille liiketoimintamahdollisuuksia sekä uusien tuotteiden että palvelujen muodossa. Samalla kuitenkin työvoiman tarjonta supistuu ja yritysten kilpailu osaajista kiristyy. o Kommentti: Suomessa suuret ikäluokat ovat lähivuosina siirtymässä joukoittain eläkkeelle. Maailmanlaajuinen taantuma saattaa muuttaa ainakin joksikin aikaa työvoiman saatavuutta siten, että varsinaista työvoimapulaa ei heti pääse syntymään. Vastuullisuus: Taloudellisen menestyksen lisäksi huomio kiinnittyy yritysten suhteisiin ihmisiin ja ympäristöön; eettisyys ja kestävä kehitys nousevat entistä keskeisemmiksi. Hyvä taloudellinen suorituskyky luo edellytyksiä sosiaalisesta ja ympäristövastuusta huolehtimiselle. Yritysten menestyminen taas edellyttää henkilöstön hyvinvoinnista ja osaamisesta huolehtimista sekä vastuullista suhtautumista ympäristöä sekä sidosryhmiä kohtaan. Vastuullisen liiketoiminnan merkitys kasvaa koko ajan muun muassa maineen hallinnassa sekä yritys- ja tuotekuvan kehittämisessä. o Kommentti: Yrityksen kannattaa ottaa riski lisätä läpinäkyvyyttä. Todellinen vastuullisuus ei ole reaktiivista vaan proaktiivista. Yritys toimii ihmisten ja ympäristön kannalta vastuullisesti lisätäkseen arvoa itselleen ja sidosryhmilleen, eikä ensisijaisesti vastatakseen markkinoiden vaatimuksiin läpinäkyvyydestä. Vaadittava muutos haastaa yritykset uudenlaiseen ajatteluun, jonka läpäisevyys organisaatiossa on edellytys menestymiselle. (Tapscott & Ticoll) Viime vuosina on myös syntynyt ns. yhteiskunnallisia yrityksiä, joiden koko olemassaolo ja liiketoiminta perustuu laajaan yhteiskuntavastuullisuuden käsitykseen (vrt. hiljattainen kilpailu beachange.org). Toisinaan puhutaan voiton ja tarkoituksen yhdistämisestä ( with profit and purpose ). Nokia käynnisti hiljattain we:offset -palvelun, maailman ensimmäisen kännykkätyökalun hiilidioksidipäästöjen korvaamiseen.

18 Verkostoituminen: Tulevaisuuden vaativia asiakkaita palvellaan useamman yrityksen välisenä yhteistyönä. Asiakkaalle toiminta näkyy kuitenkin yhden luukun periaatteena. Verkostoitumisen uskotaan olevan keskeinen menestystekijä myös innovaatiotoiminnassa. 15 o Kommentti: Verkostoitumisen muoto riippuu tarpeesta. Se voi tapahtua esim. allianssin, killan, tai torien eli erilaisten satunnaisten kohtaamisten muodossa. Kaikilla verkostoitumisen muodoilla on paikkansa. (Hautamäki 2007) Asiakaslähtöisyys: Asiakkaiden tarpeiden tunnistaminen ja ennakointi sekä tuotteiden ja palvelujen räätälöinti nähdään menestymisen edellytyksiksi useissa raporteissa. o Kommentti: Yritysten innovaatiotoiminta on myös saanut uusia piirteitä, jotka menevät räätälöityjen ratkaisujen toimittamista pidemmälle. Tällaisia ovat mm. innovaatioiden tuottaminen hajautetusti tai avoimesti, jolloin asiakkaan tai sidosryhmän osallistuminen innovaation syntymisessä on merkittävä. Sosiaalisen median piiristä on myös noussut kokonaan uudenlaisia liiketoimintamalleja. Facebook tarjoaa käyttäjilleen ilmaisen alustan tuottaa ja jakaa itsestään tietoa, jota maksavat mainostajat sitten hyödyntävät. Kuva 4-1 Tulevaisuuden liiketoimintaympäristöä muovaavat megatrendit Teknologinen kehitys Globalisaatio Väestön ikääntyminen Asiakaslähtöisyys Vastuullisuus Verkostoituminen Yllä olevassa kuvassa esitellyistä megatrendeistä globalisaatio, teknologinen kehitys ja väestön ikääntyminen ovat korostuneesti liiketoiminnan ulkopuolisia haasteita, joiden sisäistäminen omaan liiketoimintaan sen luonteen vaatimalla tavalla on keskeistä. Asiakaslähtöisyys, verkostoituminen ja vastuullisuus puolestaan edustavat sisältä lähteviä liiketoimintaosaamisen haasteita, joiden sisältö on murroksessa. Nämä trendit nousivat esiin valtaosassa lähdemateriaalia, mutta näkökulmasta riippuen painotus niiden kesken vaihteli, mitä havainnollistaa Kuva 4-2. Raportit jaoteltiin kuuteen painopistealueeseen, ja jokaiselle ryhmälle laskettiin trendien käsitteiden esiintymistiheydet. Ryhmien erisuuruuden vuoksi tulokset on normalisoitu niin, että useimmin esiintynyt käsite on joka ryhmällä samansuuruinen.

19 Kuva 4-2 Päätrendien esiintymistiheyden vaihtelu raportin painopisteestä riippuen 16 Globalisaatiolla oli otoksessa suhteellisesti suurin painoarvo sellaisissa julkaisuissa, joiden katsantokanta oli yleisesti tulevaisuus, talous/yritykset, yhteiskunta, tai osaamistarpeet. Teknologiakeskeisissä julkaisuissa painottui muita enemmän vastuullisuus mukaan lukien ympäristönäkökulma. Innovaatioihin ja tuotekehitykseen keskittyvissä julkaisuissa ikääntymistrendin painoarvo oli selvästi suurin. Teknologisen kehityksen rooli nousi ehkä hieman yllättäen selvästi muita korkeammalle yhteiskunnallisesti suuntautuneissa julkaisuissa. Verkostoitumisen kohtuullisen merkittävä rooli osaamistarpeisiin keskityvissä julkaisuissa ei sen sijaan ollut yllättävää. Kompensointi trendinä raporteissa Kuten yllä nähtiin, raportit usein nostivat esille sen näkökulman josta niiden saatettiin kuvitella olevan kauimpana: yhteiskunnallinen raportti puhuu teknologiasta, teknologiaraportti yhteiskunnasta.

20 17 5 KAKKOSPESÄ: LIIKETOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET Havaittujen megatrendien lisäksi viime vuosien ennakointimateriaalissa on tunnistettu liikeympäristön laadullinen muutos, josta on kirjoitettu myös runsaasti businesskirjallisuutta. Haasteet ovat osittain perua pääomavirtojen nopeista ja arvaamattomista liikkeistä. Toisaalta vaikuttimena ovat myös reaalimaailmassa tapahtuneet muutokset yhteiskunnan ja yksilöiden arvostuksissa. 5.1 Jos et toimi reaaliajassa, olet kuollut Kevin Kelly luonnehti jo kymmenen vuotta sitten ns. uutta taloutta lausahduksella Jos et ole reaaliajassa, olet kuollut. Kuva 5-1 havainnollistaa kokonaisuutta lähinnä James Cantonin (2007) ansiokkaan kiteytyksen pohjalta. Kuva 5-1 Yritykseltä vaadittavat ominaisuudet alati muuttuvassa liiketoimintaympäristössä Nopeus Yllätys Oy YritysAb sopeutuva ennakoiva yhteistyökykyinen tietoinen reaaliaikainen ketterä Monimutkaisuus Muutos Riski Yritystä ympäröivien haasteiden kanssa eläminen tuottaa laadullisia osaamistarpeita. Erilaisilla toimialoilla on tietenkin myös omat erityiskysymyksensä ja syklinsä. Kuitenkin myös pääomavaltaisessa prosessiteollisuudessa on jouduttu huomaamaan, että työntekijöiden sopeutuvuus esimerkiksi vaihtuviin tehtäviin on tullut yhä tärkeämmäksi vaihtuvissa markkinatilanteissa. Menestyvän yrityksen valttikortteja ei voida ottaa haltuun esimerkiksi irrallisten, sinänsä arvokkaiden tietojärjestelmien avulla, vaan haasteet vaativat ominaisuuksien läpäisevyyttä organisaatiossa. Jatkuva muutos asettaa suuret vaatimukset myös yksilöille sekä heidän osaamiselleen ja oppimiselleen.

21 5.2 Elintärkeä ennakointi Ennakoinnista on 2000-luvun Suomessa ja raportteja on tehty ahkerasti, kuten tämänkin esiselvityksen aineisto osoittaa. Kyseessä on nähdäksemme kuitenkin enemmän kuin muotisana. Menestyvät yritykset pyrkivät ja pystyvät ennakoimaan liiketoimintaympäristönsä muuttumista. Ennakointityö auttaa ymmärtämään markkinoiden ja toimintaympäristön tulevia kehitysnäkymiä ja mielipideilmastoa, hyödyntämään tarjoutuvat mahdollisuudet sekä varautumaan riskeihin. Kyseessä ei ole uusi asia, mutta yksittäisen yrityksenkin on otettava globaalissa liiketoimintaympäristössä huomioon laajempi joukko asioita kuin ennen. Muodostimme lähdemateriaalissa yleisesti esiintyneiden teemojen ympärille kahdeksan väitettä, jotka käsittelivät trendien vaikutusta liiketoimintaympäristöön. Väitteiden pohjalta käytiin keskusteluja erilaisten toimijoiden edustajien kanssa. Tavoitteena oli luotailla väitteiden hyväksyttävyyttä ja oleellisuutta, sekä nostaa väitteiden kautta eri alojen ja toimintakenttien tärkeitä kysymyksiä esiin. Pyöreän pöydän ympärillä istuvat hahmot esittävät väitteet Kuva 5-2. Osa väitteistä oli tarkoituksellisesti muotoiltu provosoiviksi, eikä välttämättä omaa näkemystämme vastaaviksi. Haastattelujen avulla luotasimme, pienellä otoksella, minkä tyyppiset asiat ovat ennakoinnissa tärkeitä erityyppisille toimijoille. 18 Kuva 5-2 Haastatteluissa testatut väitteet Ikääntyminen Ikääntyminen ja energiansäästön ja energiansäästön n tarve toimivat i t tarve toimivat ajureina ajureina uudenlaisille uudenlaisille udenlaisille liikkumis- ikkumisi liikkumis- i tk -j ja ja siirtämisratkaisuille siirtämisratkaisuille sui Globalisaatio tulee Globalisaatio lisäämään tulee lisäämään kulttuurien kulttuurien välistä välistä ymmärtämystä ja ymmärtämystä demokratiaa ja demokratiaa Finanssikriisi Finanssikriisi tulee tulee lisäämään lisäämään ämään sääntelyn kautta sääntelyn kautta kotimaista kotimaista i t omistusta omistusta t yrityksissä yrityksissä i Suomalaiset Suomalaiset yritykset yritykset siirtävät t siirtävät yli yli puolet puolet t&k-toiminnastaan t&k-toiminnastaan t i na toiminnastaa an n Aasiaan Aasiaan Koulutus Koulutus jakautuu selkeästi jakautuu selkeästi laaja- laajaalaiseen alaiseen yleisosaamiseen yleisosaamiseen i ja ja kapeampaan kapeampaan erityisosaamiseen, erityisosaamiseen, jota jota toteutetaan t t t Suomessa toteutetaan Suomessa vain vain alalla alalla ll Tietotekniikka Tietotekniikka on on uhka Suomen uhka Suomen tulevaisuudelle tulevaisuudelle ll ja ja kilpailukyvylle kilpailukyvylle k ll Ilmastonmuutos tulee Ilmastonmuutos tulee määrittämään määrittämään uudelleen uudelleen udelleen riskienhallinnan riskienhallinnan esim. esim. yrityksissä yrityksissä i globaalisti ḃbyrityksissä globaalisti Merkittävä Merkittävä osa osa hoivapalveluista hoivapalveluista l korvataan korvataan automaatiolla automaatiolla ti

22 19 Haastattelujen lisäksi Oivalluksen aloitusseminaarista voidaan myös nostaa esille muutama ajatus: -joukkue on koottava oikein -mitkä ovat verkostoitumisen rajat, missä kohtaa se muuttuu hyödystä taakaksi? -disorganisaatioissa tapahtuu paljon, niissä jäsenten välillä on löyhät sidokset ja yhteinen kiinnostus, ne ovat epämuodollisia ja vaikeita tunnistaa -verkostoituminen ei ole itseisarvo vaan metodi Jatkuvassa muutoksessa yritysten menestymisessä korostuu muun muassa uuden luominen. Menestyvät yritykset tarvitsevat luovia ihmisiä suunnittelemaan ja tuottamaan uusia tuotteita, palveluita, toimintamalleja, organisointitapoja sekä strategisia lähestymisratkaisuja. Henkilöstöltä edellytetään kykyä tarkastella asioita uusista näkökulmista, korkeatasoista osaamista ja jatkuvaa, elinikäistä oppimista. Tulevaisuusluotain-raportissa työtehtävien nähdään painottuvan joko ratkaisujen toteuttamiseen (tekijät), osaamisen soveltamiseen asiakkaan tarpeiden mukaisesti (soveltajat) tai kehittämiseen ja uuden luomiseen (näkijät). Yleisesti uskotaan, että työtehtävät tulevat laaja-alaistumaan ja yhteistyö- ja vuorovaikutustaitojen merkitys korostumaan. Yrityksissä tarvitaan tasapainoisessa suhteessa sekä erikoisosaajia että osaamisen yhdistäjiä. Erikoisosaajiltakin odotetaan kuitenkin kykyä tarkastella asioita useista eri näkökulmista. Yhdistäjät taas kytkevät luovalla tavalla eri osaamisia. 5.3 Kasvu ja työllisyys Tulevaisuutta luotaavissa katsauksissa havaitaan toistuvasti kiireellinen tarve uudistaa Euroopan taloutta ja yhteiskuntaa vastaamaan uusiin haasteisiin. Talouskasvua tulisi hakea kilpailukyvyn parantamisen ja tuottavuuden kasvun kautta, mutta kuitenkin varmistaen toiminnan kestävyys. Meidän on myös sopeuduttava markkinoiden globalisaation ja teknologian yhä nopeamman kehityksen aiheuttamiin taloudellisten realiteettien muutoksiin. Suomen prioriteetit kasvun ja työllisyyden parantamiseksi on kirjattu mm. hallitusohjelmaan ja Lissabonin strategian kansalliseen toimintaohjelmaan. Makrotalouden keskeinen tavoite on talouden vakaus ja julkisen talouden kestävyys. Tähän pyrittäessä korostuvat väestön ikääntymiseen varautumiseen liittyvät toimenpiteet, julkisten menojen hillintä ja julkisen talouden tuottavuuden kohottaminen hyvinvointipalvelujen turvaamiseksi. Mikrotalouden painoalueilla pyritään kilpailukykyä ja tuottavuutta edistäviin rakenneuudistuksiin tukemalla osaamista ja innovaatioita, edistämällä yrittäjyyttä, parantamalla markkinoiden toimivuutta ja viestintä- ja liikenneyhteyksiä sekä edistämällä kestävää kehitystä tukevaa ilmasto- ja energiapolitiikkaa.

23 Työllisyyspolitiikassa pyritään työllisyysasteen nostamiseen ja työmarkkinoiden toiminnan parantamiseen. Keskeiset toimenpiteet ovat työurien pidentäminen, vero- ja etuusjärjestelmien sekä palkanmuodostuksen kannustinvaikutusten parantaminen ja työvoiman kysynnän ja tarjonnan yhteensopivuuden parantaminen. Edellytyksenä työvoiman riittävyyteen on täysin uudenlaisten työn tekemisen ratkaisujen löytäminen. Työelämän organisointiin tarvitaan enemmän joustoa, joka mahdollistaa jatkuvan oppimisen läpi koko elämän ja paremman perhe-elämän ja työelämän yhteensovittamisen. Huomio tulisi kiinnittää koko elinkaaren kattavaan työelämän suunnitteluun ja hallintaan mukaanlukien työviihtyvyyden varmistaminen ja panostaminen osaamisen kehittämiseen. Suomalaisen yhteiskunnan parhaita puolia edellytyksiä tulisi käyttää aktiivisesti houkuteltaessa maahan ulkomaisia huippuosaajia. Hyvä elämä lävitse koko ihmisen elinkaaren ja sitä tukevat toimenpiteet tulisi sisällyttää keskeiseksi kansalliseksi kilpailukykytekijäksi muiden joukossa Osaaminen Väestön ikääntyessä ja työvoiman tarjonnan supistuessa osaavan henkilöstön saatavuus ja riittävyys nähdään uhkakuvana positiiviselle tulevaisuuskehitykselle. Myös kansainvälisen kilpailun ja sen työnjakoon tuomien muutosten on havaittu edellyttävän jatkuvaa työvoiman osaamisen kehittämistä.

24 21 Huippuosaaminen ja jalostusarvo: Stradivarius ja metsänjalostus Legendaarinenkin huippuosaaminen Legendaarinenkin huippuosaaminen saa yllättäviä kytkentöjä. Stradivarius-viulu kultakaudelta , hyvässä kunnossa, antaa puulle korkean kuutiohinnan. Korkein julkinen huutokauppahinta on vuodelta $3,544,000 (viulusta lempinimeltä Vasara ). Yksi mahdollinen syy Stradivarius- soundiin on, että viulut on tehty alhaisen tiheyden puusta puista, jotka taistelivat kasvunsa läpi ns. pienen jääkauden vuoden 1650 ympäristössä. Tänä vuonna tutkijat ovat onnistuneet, käsittelemällä kuusta sienellä joka aiheuttaa mätänemistä, tuottamaan puuta jolla on samat kaikuominaisuudet kuin Stradivariuksilla. Tämä on käytännön esimerkki kahden näennäisesti erillisen alan huippuosaamisen kytkennästä. Suomessa on metsäosaamista eikä meiltä puutu viulistejakaan. Teknologisen kehityksen myötä ja vähän osaamista edellyttävän tuotannon siirtyessä halvempien tuotantokustannusten maihin työtehtävien uskotaan muuttuvan entistä vaativimmiksi, laaja-alaisemmiksi ja itsenäisemmiksi. Jatkossakin nähdään tarvittavan syvälle menevää yhden osaamisalueen hallintaa, mutta samalla riittävää osaamista joltain tai joiltain muilta alueilta. Toisaalta työtehtävien monimutkaistuessa ja verkostoyhteistyön lisääntyessä tarvitaan yhä enemmän yhteistyötä muiden kanssa eli hyviä vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja. Samoin useissa raporteissa korostetaan tiedon ja kokonaisuuksien hallintaa.

25 22 Tulevaisuusluotain-hankkeessa tunnistettiin kahdeksan osaamistarveryhmää: luovuus ja innovatiivisuus teknologinen osaaminen liiketoimintaosaaminen verkosto-osaaminen palveluosaaminen muotoiluosaaminen monikulttuurisuuden hallinta vastuullinen liiketoiminta Globalisaation nähdään myös edellyttävän entistä parempia koulutustarpeiden ennakointijärjestelmiä ja laadukkaampaa koulutusta. Määrittelimme selvityksen juonen niin, että kakkospesälle päästyään pelaajan on todettu olevan valmis kohtaamaan muuttuvan liiketoimintaympäristön haasteet. Kolmospesälle pääsy osoittaa, että liiketoiminnan menestys on ennakoitu ottaen huomioon jo Suomessa ja maailmalla tehdyt asiat. Tämä askel on usein suurempi kuin ennalta vaikuttaisi. 6 KOLMOSPESÄ: SUOMESSA JA MAAILMALLA JO TEHTYÄ Esiselvityksen taustamateriaalin, haastattelujen sekä konsultin oman kokemuksen pohjalta voidaan todeta, että Suomessa on jo otettu askeleita liiketoimintaympäristön haasteisiin vastaamiseksi. Tähän on koostettu teemoittain muutamia esimerkkejä tällaisista suosituksista ja hankkeista. 6.1 Palveluliiketoiminnan kehittäminen Tulevaisuudessa palveluosaamista tarvitaan yhä enemmän. Palveluliiketoiminnan kehittämisellä ja palveluinnovaatioilla sekä tieto- ja viestintäteknologian sovelluksilla on olennainen työllistävä merkitys. Palvelujen erityishaasteita ovat tuottavuuden ja laadun kehittäminen, tutkimus- ja innovaatiotoiminnan lisääminen, julkisten ja yksityisten toimijoiden kumppanuuksien kehittäminen ja kansainvälistyminen ja liitynnät vientiteollisuuteen. Yksi nopeimmin kasvavista palvelujen osa-alueista on liike-elämän palvelut. Ne tukevat muiden alojen t&k- ja innovaatiotoimintaa ja edesauttavat toimialojen uudistumista ja kansainvälistymistä. Näillä palveluilla on kasvava rooli toimialojen ja klustereiden välisessä teknologian ja osaamisen siirrossa. Eri osaamisalueiden rajapinnat ovat osoittautuneet hedelmällisiksi innovaatioiden kehityspohjaksi. Uusien innovaatioiden oletetaan keskittyvän yhä enemmän palvelualalle. Palvelualan keskeiset rajapinnat löytyvät erilaisista hyvinvointi-, vapaaaika- ja elämyspalveluista. Myös hyvinvointiteknologian rooli on merkittävä. Majoitusja ravitsemisala lähentyy niin matkailua, viihdeteollisuutta, kauppaa kuin sosiaali- ja terveyspalveluita. Tietotekniikka tarjoaa mahdollisuuksia kaikille palveluille.

26 23 Hermopallo: Pieni kulttuuri ymmärtämässä isompia kiinalainen lukihäiriö ja globaalit palvelut Hermopallo= Henkisen ylivoiman (=markkinamaineen) ollessa lyöntivuorossa olevalla joukkueella pyritään jännittävässä tilanteessa lyömään pomppivia maapalloja vastustajille (=riski-innovaatio), joiden puolestaan toivotaan sähläävän ne hermostuksissaan ties minne. Isot kulttuurit ovat maailman keskipisteitä, eikä muu maailma ole niille niin olennainen. Pieni kulttuurikin tietää olevansa maailman keskipiste, mutta asemaan kuuluu ymmärtää muita paremmin kuin ne ymmärtävät meitä. SOSIOLOGIA + KIELITIEDE + ICT + METSÄ + HYVINVOINTI = GLOBAALIT PALVELUT SUOMALAISELLA POHJALLA Hong Kongin yliopiston tutkijat muodostivat hypoteesin: lukihäiriö kiinankielissä saattaa sijaita eri kohdissa aivoja kuin länsimaisen aakkosiston käyttäjillä. fmri-skannauksella tutkijat löysivät todisteita sille, miten lukihäiriö kiinankielessä ei merkitse lukihäiriötä englanninkielessä. Länsimaissa ongelma sijaitsee aivojen osissa jotka muuntavat kirjaimia äänteiksi. Kiinassa on opittava 5000 eri merkkiä, joista jokainen vastaa sanaa. Kiinalainen lukihäiriö merkitsee vaikeuksia johtaa äänne ja merkitys symbolin muodosta. Tällaisten aivotieteen tulosten hyödyntäminen esim. palvelujen räätälöinnissä on osa tulevaisuuden palvelumenestystä. Kuluttajan tarpeet ovat yhä monimuotoisemmat. Asiakas odottaa ja vaatii entistä enemmän yksilöllisten tarpeiden huomioon ottamista. Väestön ikääntymisen vuoksi palvelutarve kasvaa ja palveluita tulee kehittää entistä enemmän vanhuksille suunnaten. Vanhusten hoito-osaaminen korostuu. Työvoiman saatavuus nousee keskeiseksi palvelualojen haasteeksi. Työperusteisen maahanmuuton lisääminen vaikuttaa yritysten toimintaan monin tavoin. Ulkomaisen työvoiman perehdyttäminen työtehtäviin ja vallitsevaan työkulttuuriin on haaste. Palvelualan houkuttelevuuteen työllistäjänä tulee kiinnittää yhä enemmän huomiota.

27 Julkisten palveluiden kehittämistyössä ei ole vielä riittävästi hyödynnetty ihmiskeskeistä ja käyttäjälähtöistä ajattelua. Toimintaa ohjaa liian usein tehokkaan tuotantoprosessin ja -rakenteen tavoittelu Verkostoitumisen mahdollistaminen Muutamissa viimeaikaisissa ennakointitöissä on hahmoteltu toimenpiteitä, joilla voitaisiin edesauttaa niin yritysten yhteistyötä kuin kotimarkkinoiden toimivuutta. Alueellisten osaamiskeskusten tulisi verkottua paremmin, ja painopistettä tulisi siirtää sektorikohtaisten keskusten kehittämiseen niin ettei samaa asiaa tehtäisi kahteen kertaan. Osaamiskeskuksilla ei ole varaa kilpailla toistensa kanssa kotimaassa. Julkisen sektorin tulisi toimia innovatiivisena, vaativana markkinana, joka synnyttää koekentän palvelu- ja toimintatapainnovaatioille. Sosiaali- ja terveyssektorin tulisi toimia tämän markkinan veturina. Julkisen sektorin hankintamenettelyissä tulisi aktiivisemmin kehittää käytäntöjä, jotka tukevat julkisten ja yksityisten tahojen yhteistyötä (Public-Private Partnership, PPP). Tähän mennessä julkisen sektorin hankintamenettelyihin liittyvä keskustelu on liikaa keskittynyt passiiviseen palvelutuotteiden ostamiseen kilpailuttamisen kautta. Sen sijaan tulisi kannustaa strategista ja syvemmälle menevää yhteistyötä, joka sisältäisi myös palveluiden ja teknologian kehittämistä yhteistyössä julkisten ja yksityisten toimijoiden välillä. Julkisen sektorin omaa innovaatiotoimintaa tulisi hyödyntää tehokkaammin. Julkinen sektori tuottaa jo nykyisellään paljon innovaatioita, jotka olisivat siirrettävissä liiketoiminnaksi. Sama koskee myös yhteisöjä ja järjestöjä. Niiden toimintamalleihin liittyy runsaasti liiketoiminnallisesti hyödynnettäviä innovaatioita, joita olisi systemaattisemmin tunnistettava. Suomesta puuttuvat esimerkiksi ideoiden nopeaa kaupallistamista varten tarvittavat verkostot uusien yritysten synnyttämiseen. Menestyvissä ekosysteemeissä toimii pääomasijoittajia, jotka turvaavat alkavien yritysten nopean kasvun riittävän suurilla sijoituksilla. Merkittäviä toimijoita ovat myös bisnesenkelit, jotka tuovat kokemuksensa ja verkostonsa yrittäjän käyttöön. Suomi on näillä alueilla jäljessä globaalia kehitystä, mikä ei ole yllättävää ottaen huomioon pienen talouden. Hallitus on sitoutunut parantamaan kuluvalla kaudella riskipitoisen yritystoiminnan syntymisen ja kasvun edellytyksiä. Yhdessä työeläkeyhtiöiden kanssa hallitus voi luoda mahdollisuuden merkittävien riskisijoitusten tekemisen kasvuyrityksiin sijoitusten laatuvaatimuksista tinkimättä. Tämä ei kuitenkaan korvaa bisnesenkeleiden puutetta, koska monilla suomalaisilla potentiaalisilla kasvuyrityksillä on haasteita nimenomaan kansainvälisen liiketoiminnan kokemuksen ja näkemyksen puolella.

28 25 Jousto ja toistensa täydentäminen: Slush Helsinki. Valtio on tärkeä mahdollistaja, mutta samanlaista joustavuutta ja mukautuvuutta yrittäjän tarpeisiin kuin bisnesenkeli se ei kykene tarjoamaan. Erilaiset yritysmaailman omat aloitteet, kuten Slush Helsinki, ovat mielestämme lupaavia pienyritysten ja eri alojen keskeisten innovaatioalustoiden luomiseksi. Slush Helsingin tapahtumissa uudet ja kokeneemmat start-up-yritykset kohtaavat toisiaan ja mahdollisia rahoittajia. Edellä mainittu puute on havaittu kansallisellakin tasolla. Suomen valtio on määritellyt tarpeen siirtyä tiede- ja teknologiakeskeisestä politiikasta innovaatiopolitiikkaan. Yritysja innovaatiotoiminnan kehittämiseksi ehdotetaan perustettavan 3 4 huippuluokan liiketoiminnanrakentajien valmennuskeskusta ja alueellista innovaatio- ja kehittämiskeskusta. Verkostot muodostuvat yliopistojen, korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja yritysverkostojen yhteenliittymistä. Lisäksi valtioneuvosto ehdottaa mm. yrittäjyyteen kannustavia lakimuutoksia. On myös ehdotettu että innovatiivinen kilpailuttaminen tulee nostaa osaksi kaikkea julkista hankintatoimintaa. 6.3 Työllisyyden varmistaminen Työllisyyden tulevaisuuden kehityksen perusviesti on, että työllisyyden kasvu on merkittävää vain palvelusektorilla. Jalostussektorin työllisyys säilyy parhaimmillaankin vain nykytasolla, ja alkutuotannon työllisyys supistuu huomattavasti. Palvelusektorin työllisyys kasvaa etenkin yhteiskunnallisten ja kotitalouspalvelujen, liike-elämän ja kiinteistöpalvelujen sekä kaupan toimialoilla. Kasvavan työllisyyden pääammattiryhmiä ovat rakennusalan työ, palvelutyö, sosiaali- ja terveysalan työ, opetus- ja kasvatustyö, kulttuuri ja tiedotustyö sekä muu johto- ja asiantuntijatyö. Laskevan työllisyyden pääammattiryhmiä ovat maa- ja metsätaloustyö sekä toimistotyö. Vakiintuvan työllisyyden ammattiryhmiä ovat teollisuuden työ, liikenne- ja logistiikkatyö sekä turvallisuusalan työ. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakoiminen on tulevaisuudessa yhä tärkeämpää. Koulutusjärjestelmältä vaaditaan ketteryyttä sopeutua työelämän nopeisiin muutoksiin. Tällä hetkellä julkisen sektorin muutosnopeus ei ole riittävä vastatakseen maailmantalouden muutoksiin. Muuttuviin koulutustarpeisiin on reagoitu määrittelemällä tavoitealoituspaikkamäärät aloittain vuodelle Yritykset sopeuttavat tuotantoaan muiden olennaisten

29 52A11037 tekijöiden ohella Suomessa tarjolla olevaan työvoimaan. Osaavan työvoiman saatavuuden turvaamisella voidaan myötävaikuttaa siihen, että Suomeen saadaan investointeja ja uusia työpaikkoja. Työvoiman tarjonnan niukentuessa työelämän koulutustarpeiden määrällisten ja laadullisten tarpeiden ennakoinnin merkitys kasvaa. Työelämän muutokset ovat nopeita, ja niihin vastaaminen koulutuspoliittisilla päätöksillä voi joissain tapauksissa olla mahdotonta. Tämän vuoksi on korostettava laajat yleiset valmiudet antavaa koulutusta niin yleissivistävässä kuin sen jälkeisessä koulutuksessa. Koulutus ei saa rajautua erityisiin ajankohtaisiin työtehtäviin, vaan sen tulee sisältää myös ammatin ja työtehtävien vaihtoa tukevia elementtejä. Kansalaistietoihin kuuluvat vahvan yleissivistyksen lisäksi perustiedot tieteestä ja teknologiasta, tieto- ja viestintäteknologioiden ja verkostojen hyödyntäminen, terveyden ylläpitäminen, dialogiset ja vuorovaikutustaidot, viestintätaidot sekä sosiaaliset ja kulttuuriset tiedot. Koulutuksen suuntaamiselle haasteen muodostaa se, ettei kaikkien alojen ja ammattiryhmien uuden koulutetun työvoiman tarvetta voi tyydyttää nuorille suunnatulla koulutustarjonnalla. Uudelleenkoulutuksen ja jatkuvan ammatillisen koulutuksen merkitys kasvaa Muutoskyvystä tulee lukutaitoon verrattava työntekijän perustaito. Perinteisiä ammatteja katoaa ja uusia tehtäviä syntyy. Ihmisen työelämä on enemmän jatkuvaa kouluttautumista kuin nyt. Pelkän peruskoulun käyneiden työntekijöiden määrä vähenee. Työntekijältä odotetaan sitoutumista työelämään yhä pidemmäksi aikaa. Vastaavasti työntekijälle tarjotaan joustavia tapoja tehdä töitä. Työntekijöiden odotetaan huolehtivan oman osaamisen päivittämisestä ja jatkuvasta oppimisesta työn ohessa. Työntekijöiden oletetaan hallitsevan oppimisprosessin ja sen edellytykset. Jatkokoulutuksen hankkimisen helpottamiseksi on suunniteltu ns. akateemista oppisopimuskoulutusta. Sen avulla mahdollistetaan tutkintojen suoritus etenkin työelämässä jo oleville. Tavoitteena on erityisesti kannustaa tavoitteelliseen työssäoppimiseen, jossa teoriat kytketään käytäntöön ja jossa työprosesseja kehitetään uusinta yliopistollista tietoa hyväksikäyttäen. Ammattitaitoisista työntekijöistä on pula, joten työnantajat pitävät työntekijöistä hyvää huolta. Eri alat kilpailevat tulevaisuuden työntekijöistä nostamalla imagoaan varsinkin nuorten keskuudessa. Sekä työnhakijalla että työntekijällä on mahdollisuus valita paikallisista ja maailmanlaajuisista työpaikoista tai työntekijöistä sopivin. Viime vuosikymmeninä lähinnä teknologinen kehitys on mahdollistanut teollisuustuotannon merkittävän tuottavuuden kasvun. Konkreettisina toimenpideehdotuksina tuottavuuden nostamiseksi mm. julkisella sektorilla on ehdotettu seuraavaa: Julkisen sektorin tuottavuuden parantamiseksi tarvitaan laajempia kokonaisuuksia tarkastelevia kustannus- ja vaikuttavuustutkimuksia parhaiden mahdollisten toimintatapojen kehittämiseksi ja jakamiseksi. Tällä hetkellä ajaudutaan liian pienten yksiköiden/aihealueiden optimiratkaisujen etsimiseen. Vapaaehtoistyö, omaisten hoivatyö ja muu nk. kolmannen sektorin työ eri muodoissaan tulisi ottaa selkeämmin huomioon yhtenä tuottavuutta kasvattavana tekijänä ja myös innovatiivisten toimintamuotojen lähteenä. Tällä hetkellä ne jäävät kokonaistarkastelussa liian vähälle huomiolle. Työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia työpaikalla tulisi lisätä niin että työntekijät kokevat voivansa vaikuttaa työhönsä. Työntekijät jotka kokevat pystyvänsä 26

30 vaikuttamaan työn sisältöön sitoutuvat työpaikkaan paremmin ja käyttävät oman osaamisensa tehokkaammin työpaikan hyväksi. Myös työttömien ja vajaatyöllisten sekä työvoiman ulkopuolella olevien työikäisten laajamittainen työllistyminen turvaisi osaltaan työvoiman saatavuutta tulevaisuudessa. Erityisesti talouden, ympäristöön, energiaan, infrastruktuuriin ja terveyteen liittyvien riskien ennakointiin ja hallintaan liittyvää osaamista tarvitaan kasvavasti. Kiinan, Intian, Venäjän ja Brasilian kansainvälisen painoarvon kasvu talouspolitiikassa lisää tarvetta ymmärtää näitä kulttuureja ja kieliä myös Suomessa. Opetusministeriö on varautunut kehittämissuunnitelmassaan maahanmuuttajien koulutuksen parempaan huomiointiin, uudelleenkoulutuksen kehittämiseen, koulut kesken jättäneiden määrän pienentäminen, kansainvälisyyden kehittäminen, kestävän kehityksen sisällyttämiseen opetuksessa sekä tietoteknologian hyödyntämiseen. Hallituksen päätöksen mukaan yliopistojen julkista perusrahoitusta lisätään kauttaaltaan ja tehdään tieteellisen toiminnan tukemiseen suunnatut lahjoitukset laajasti verovähennyskelpoisiksi. Hallitus on päättänyt myös tukea monialaisen Aalto-yliopiston muodostamista. Yliopistojen taloudellista toimivaltaa on tarkoitus lisätä. Yliopistojen nykyistä itsenäisempi taloudellinen asema ja tulosohjauksen ja tilivelvollisuuden rinnalla liikkumavaraa antava, kaikkiin yliopistoihin ulotettava rahastotalous luovat edellytyksiä strategiselle kehittämiselle yliopistojen omin toimenpitein. 27 Mahdollisena tulevaisuutena Suomelle nähdään harvojen huippuosaajien ja laajojen yleisosaajien tarve. Antti Hautamäki on loppuvuodesta 2007 julkaistussa kirjassaan Kestävä innovointi hahmotellut Suomen korkeakoulujärjestelmälle merkittävää rakenteellista uudistusta, jonka seurauksena laaja-alaisia tutkimus/tiedeyliopistoja olisi enää muutama. Muut yliopistot toimisivat tällöin erikoistuneina opetusyliopistoina tai tutkimusyliopistojen kampuksina. Sen sijaan siitä, miten laaja-alaisuus ja kattava yleisosaamisen sekä työntekijöiden sopeutuvuus jatkuviin muutoksiin varmistettaisiin, ei ole juuri näkynyt konkreettisia ehdotuksia. 6.4 Lupaavat toimialat: kennosto ja SHOKit Verkostot voivat tähdätä tiedon etsintään tai hyödyntämiseen, mistä riippuu myös verkostotyypin mielekkyys. Eri toimialojen väliset yhteydet riippuvat osittain luontaisista yhteyksistä, jolloin voidaan myös puhua ns. lähialoista. Etsiessämme tapaa tehdä pohjakartta toimialojen valinnalle, päädyimme kennostoon.

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

EK Oivalluksen käynnistysseminaari. Poimintoja päivän annista Jarmo Elukka Eskelinen

EK Oivalluksen käynnistysseminaari. Poimintoja päivän annista Jarmo Elukka Eskelinen EK Oivalluksen käynnistysseminaari Poimintoja päivän annista Jarmo Elukka Eskelinen Suomi 2015 Kehittyvä vai taantuva maa? Vanheneva yhteiskunta Julkissektori tehoton, yritysmaailma tuottava Hyvinvointiyhteiskunnan

Lisätiedot

Ennakointiaineistojen hyödyntäminen kouluissa, haastattelu

Ennakointiaineistojen hyödyntäminen kouluissa, haastattelu Ennakointiaineistojen hyödyntäminen kouluissa, haastattelu Logomo 12.3.2012 Varsinais-Suomen ELY-keskus, Petri Pihlavisto 20.3.2012 1 http://www.temtoimialapalvelu.fi/files/1473/alueelliset_talousnakymat_1_2012_web.pdf

Lisätiedot

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen EK:n yrittäjävaltuuskunnan kesäkokous 14.8.2009 Valtiosihteeri Riina Nevamäki Työ- ja elinkeinoministeriö Kasvu- ja omistajayrittäjyyden seurantatyöryhmä Asetettu

Lisätiedot

Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita

Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita 29.10.2007 Tiedosta kompetensseihin Räjäytetään rajat mielissä ja järjestelmissä Satu Ågren Esityksen sisältö Muutosvoimat uudistumisen moottoreina Arvot ja

Lisätiedot

Suomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Suomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen työelämästä Euroopan paras Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen työelämä eurooppalaisessa vertailussa Vahvuudet Eniten kehitettävää

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Työmarkkinat murroksessa: Mitkä ovat tulevaisuuden työtehtäviä Suomessa?

Työmarkkinat murroksessa: Mitkä ovat tulevaisuuden työtehtäviä Suomessa? Työmarkkinat murroksessa: Mitkä ovat tulevaisuuden työtehtäviä Suomessa? Katariina Nilsson Hakkala Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT päivä 2.10.2013 Mikä on uutta nykyisessä rakennemuutoksessa?

Lisätiedot

Kilpailutoiminta ammatillisen koulutuksen kehittäjänä. Mika Tammilehto 12.5.2011

Kilpailutoiminta ammatillisen koulutuksen kehittäjänä. Mika Tammilehto 12.5.2011 Kilpailutoiminta ammatillisen koulutuksen kehittäjänä Mika Tammilehto 12.5.2011 Ammattikoulutus myrskyn silmässä? Osaamistarpeet muuttuvat mikä muuttuu, miten ja millä aikajänteellä? uusien teknologioiden

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Työelämän osaamistarpeita

Työelämän osaamistarpeita Työelämän osaamistarpeita 12.5.2008 Tiedosta kompetensseihin Räjäytetään rajat mielissä ja järjestelmissä Satu Ågren Yritysten tarvitsema osaaminen Tiedot ja taidot Arvot ja asenteet Verkostot 2 1 Rekrytoinnin

Lisätiedot

OIVALLUS-HANKE Esiselvitys

OIVALLUS-HANKE Esiselvitys OIVALLUS-HANKE Esiselvitys Aloitusseminaari Petri Vasara Hannele Lehtinen Laura Peuhkuri Juulia Rouhiainen Anna Saarentaus 2 Raporttianalyysi 3 Taustamateriaali: Runsauden sarvi vai totuuden torvi? Yhteensä

Lisätiedot

Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa. 30.8.2010 Matti Alahuhta

Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa. 30.8.2010 Matti Alahuhta Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa 30.8.2010 Matti Alahuhta Agenda Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa Mitä liiketaloustieteiden tutkimus antaa suomalaiselle elinkeinoelämälle? 2 KONE Corporation

Lisätiedot

Talous ja työllisyys

Talous ja työllisyys Talous ja työllisyys 1. Suomen ja euroalueen talouspolitiikka 2. Designilla kilpailukykyä 3. Valmistavan vientiteollisuuden tuotteiden ja palveluiden pelillistäminen 4. Globaalit yritykset pienillä työssäkäyntialueilla:

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 1 Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 2 Hyvinvointipalvelut murroksessa Kansantalouden ja yleisen varallisuuden kasvu ovat keskeisiä hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA

NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA Opetushallinnon koulutustarjontaprojektien tavoitteita ja tuloksia Tulevaisuusluotain seminaari 9.2. 2005 Ilpo Hanhijoki Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö Kansallisen metsäohjelman määräaikainen työryhmä

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Jaana Auramo 1.2.2012 Miksi Serve panostaa palvelututkimukseen? Taataan riittävä osaamispohja yritysten kilpailukyvyn kasvattamiseen Tutkimusvolyymin ja laadun

Lisätiedot

Osaamisen ennakointi osana strategiatyötä. Päivi Mäkeläinen Helsingin kaupunki, henkilöstökeskus

Osaamisen ennakointi osana strategiatyötä. Päivi Mäkeläinen Helsingin kaupunki, henkilöstökeskus Osaamisen ennakointi osana strategiatyötä Päivi Mäkeläinen Helsingin kaupunki, henkilöstökeskus Mitä, miksi, milloin ennakoidaan? Alueellinen palvelutarve muuttuu ja palvelutuotannon vaatimukset kasvavat.

Lisätiedot

Kansainväliset koulutusskenaariot

Kansainväliset koulutusskenaariot seminaari, Vanajanlinna 14-15.2.2006 Kansainväliset koulutusskenaariot Johdatus iltapäivän ryhmätöihin Tuomo Kuosa Tutkija Turun kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskus Ohjelma 1. Palautetaan mieliin.

Lisätiedot

Innovaatiot ja kilpailukyky. Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

Innovaatiot ja kilpailukyky. Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Innovaatiot ja kilpailukyky Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Suomen menestyksen edellytyksenä on: Kokonaistuottavuuden nostaminen Osaaminen ja sen hyödyntäminen on sen keskeisin keino

Lisätiedot

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 28.11.2012 Tuire Santamäki-Vuori valtiosihteeri Talouskehitys lyhyellä aikavälillä

Lisätiedot

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ Myötätuulessa toimintaa ja tuloksia ammatilliseen koulutukseen 19.-21.3.2012 Helsinki-Tukholma-Helsinki, M/S Silja Serenade Hallitusneuvos Merja

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

Työelämä 2020 - Rakennamme yhdessä Euroopan parasta työelämää Hyvän työelämän messut Hämeenkyrö 19.2.2015

Työelämä 2020 - Rakennamme yhdessä Euroopan parasta työelämää Hyvän työelämän messut Hämeenkyrö 19.2.2015 Työelämä 2020 - Rakennamme yhdessä Euroopan parasta työelämää Hyvän työelämän messut Hämeenkyrö 19.2.2015 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö SUOMEN TYÖELÄMÄ EUROOPAN PARAS VUONNA

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

Uusien työnteon muotojen ja työpaikkojen löytäminen miten auttaa työkyvyttömyyden torjumisessa?

Uusien työnteon muotojen ja työpaikkojen löytäminen miten auttaa työkyvyttömyyden torjumisessa? Uusien työnteon muotojen ja työpaikkojen löytäminen miten auttaa työkyvyttömyyden torjumisessa? Timo Lindholm 5.5.2015 Talouden tuotannontekijöiden kolmijako Väinö Linnan mukaan (1) suo (2) kuokka ja (3)

Lisätiedot

Tukiverkostoon yhdessä tulevaisuuspäivä 24.4.2015. Merja Toijonen, ennakointiasiantuntija

Tukiverkostoon yhdessä tulevaisuuspäivä 24.4.2015. Merja Toijonen, ennakointiasiantuntija Tukiverkostoon yhdessä tulevaisuuspäivä 24.4.2015 Merja Toijonen, ennakointiasiantuntija 27.4.2015 Maapallon megatrendit ja Suomi Digitalisaatio ja robottitekniikan laajamittainen käyttöönotto uuden teollistamisen

Lisätiedot

TYÖVÄLINEITÄ OSAAMISEN KARTOITTAMISEEN. Osaamisen tunnistaminen on yrityksille elinehto. koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu

TYÖVÄLINEITÄ OSAAMISEN KARTOITTAMISEEN. Osaamisen tunnistaminen on yrityksille elinehto. koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu TYÖVÄLINEITÄ OSAAMISEN KARTOITTAMISEEN Osaamisen tunnistaminen on yrityksille elinehto koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu 28.11.2012 1 Yrittäjät ja työvoima Suomessa Työlliset 2 474 000 Työttömät

Lisätiedot

Olli Pekka Hatanpää Suunnittelupäällikkö Uudenmaan liitto

Olli Pekka Hatanpää Suunnittelupäällikkö Uudenmaan liitto Muuttuva työelämä työelämän ja koulutuksen yhteistyön haasteet Ammatillisen lisäkoulutuksen ja näyttötutkintotoiminnan laadun kehittäminen tiedotus- ja keskustelutilaisuus 4.12.2013 Olli Pekka Hatanpää

Lisätiedot

Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa. Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi

Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa. Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi Reijo Kangas Tekes San Jose, USA Taustaa Ratas 1980-1990 luvulla

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Ennakointiselvityshanke 2 Tilaajan Uudenmaan ELY-keskus Kohteena yksityisen sosiaali- ja terveyspalvelualan organisaatioiden 2010-luvun

Lisätiedot

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Energiatehokas ja kestävä Uusien ratkaisujen testaus Käyttäjät mukaan Rakentuu paikallisille vahvuuksille Elinvoimainen elinkeinoelämä

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Satu Rinkinen, Tuija Oikarinen & Helinä Melkas LUT Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Alue- ja innovaatiopolitiikan haasteet - Europe

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012 Busy in Business Juha Lehtonen 26.4.2012 Markkinan kehityksen trendejä Markkinan kehityksen trendejä Globaali työjako muuttuu ja toiminta siirtyy maailmanlaajuisiin verkostoihin. Muutos haastaa paikallisen

Lisätiedot

Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo

Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo Esityksen sisältö Yrittäjyyden haasteista Suomessa Kasvuyrittäjyyden merkitys rakennemuutoksessa

Lisätiedot

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Ennakointiyksikkö Samuli Leveälahti 15.12.2004 Osaamisen ja sivistyksen asialla Ennakoinnin ESR hanke Opetushallituksessa 1.1.2004

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013 Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Lähivuosien keskeinen haaste

Lähivuosien keskeinen haaste Dialoogiteema: Paraneeko vammaisten ja pitkäaikaissairaiden työhön pääsy? Miten työelämä 2020 hankkeessa mahdollistetaan nyt työelämän ulkopuolella olevien työhön pääsy? VATES-PÄIVÄT 9.4.2014 Margita Klemetti

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Digitaalinen talous ja kilpailukyky

Digitaalinen talous ja kilpailukyky Digitaalinen talous ja kilpailukyky Matti Pohjola Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Industrialismi + nationalismi => Suomen vaurastuminen 64"000" Bkt$asukasta$kohden$(euroa$vuoden$2010$hinnoin)$ 32"000"

Lisätiedot

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Kari Pokkinen, Finpro 16.4.2015 2 Finpro Export Finland yritysten kansainvälistäjä Export Finland on suomalaisten yritysten kansainvälistäjä,

Lisätiedot

Maahanmuuttajien saaminen työhön

Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007. Tarja Tuominen. 24.1.2007 Osaava henkilöstö - menestyvät yritykset 1

Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007. Tarja Tuominen. 24.1.2007 Osaava henkilöstö - menestyvät yritykset 1 Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007 Tarja Tuominen 1 Esityksen rakenne EK:n työvoimatiedustelu 2006 henkilöstömäärän kehitys (lokakuu 2006-lokakuu 2007) EK:n koulutus- ja työvoimapoliittiset linjaukset

Lisätiedot

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus ELYjen toimipaikat ja aluejako Asetusluonnoksen 1.9. mukaan JOHTAJA LUONNOS 14.10.2009

Lisätiedot

Joustavat polut kohti tulevaisuuden työelämää

Joustavat polut kohti tulevaisuuden työelämää Joustavat polut kohti tulevaisuuden työelämää KTT, yritysfuturologi Tarja Meristö FuturesLab CoFi, Laurea yliopettaja, hyvinvointi- ja liiketoimintaosaaminen 26.3.2014 Tulevaisuusfoorumi 3 www.laurea.fi

Lisätiedot

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Nuppu Rouhiainen etunimi.sukunimi@tekes.fi Ohjelman tavoitteet Yritysten liiketoiminnan ja kilpailukyvyn uudistaminen: Ihmiset

Lisätiedot

Yritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1

Yritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1 Yritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1 Sosiaalialan yritysvastuu tarkoittaa yrityksen vastuuta omista yhteiskunnallisista vaikutuksistaan toimia, jotka hyödyttävät työntekijöitä ja muita yrityksen

Lisätiedot

Työelämä 2020 -hanke. Hyvää huomenta Hyvää huomista Workshop 12.11.2014. Margita Klemetti hankejohtaja

Työelämä 2020 -hanke. Hyvää huomenta Hyvää huomista Workshop 12.11.2014. Margita Klemetti hankejohtaja Työelämä 2020 -hanke Hyvää huomenta Hyvää huomista Workshop 12.11.2014 Margita Klemetti hankejohtaja SUOMEN TYÖELÄMÄ EUROOPAN PARAS VUONNA 2020 Hallitusohjelma TYÖELÄMÄSTRATEGIA TULEVAISUUDEN TYÖPAIKALLA

Lisätiedot

SOTE-ENNAKOINTI projekti

SOTE-ENNAKOINTI projekti ESR-projektien verkottumisseminaari Vantaa 24.-25.9.2008 SOTE-ENNAKOINTI projekti Marja-Liisa Vesterinen Tutkimusjohtaja, FT, KTL Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä SOTE-ENNAKOINTI -projekti Etelä-Karjalan

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Yritysten ja korkeakoulujen kehittämiskumppanuus. Maakuntakorkeakoulufoorumit

Yritysten ja korkeakoulujen kehittämiskumppanuus. Maakuntakorkeakoulufoorumit Yritysten ja korkeakoulujen uj kehittämiskumppanuus Maakuntakorkeakoulufoorumit Sastamala Ikaalinen 8.3.2011 29.3.2011 Asiakkuusjohtaja Esa Ala-Uotila s akkuusjohtaja Esa la Uot la etunimi.sukunimi@tamk.fi

Lisätiedot

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Joensuun seudun kestävä ja älykkäästi uudistuva kasvu edellyttää, että kaikki käytettävissä olevat voimavarat suunnataan entistäkin määrätietoisemmin kaikkein lupaavimmille

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Osaavaa työvoimaa hoito- ja hoiva-alan tarpeisiin -palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 20.10.2009

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013 Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Taloustaantuma ja tuleva kasvun aika haastavat innovaatiopolitiikan

Taloustaantuma ja tuleva kasvun aika haastavat innovaatiopolitiikan Petri Peltonen Taloustaantuma ja tuleva kasvun aika haastavat innovaatiopolitiikan Suomi on viime vuosiin asti menestynyt hyvin kansainvälisissä koulutuksen, tutkimuksen ja teknologisen kehityksen vertailuissa.

Lisätiedot

Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta. Ahola, Anttonen ja Paavola

Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta. Ahola, Anttonen ja Paavola Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta Ahola, Anttonen ja Paavola Työelämän tulevaisuudesta 2 miljardia katoaa vuoteen 2030 mennessä (tehdastyö, kaivostyö, viljely, koulutus jne.) Suomessa oleva

Lisätiedot

YRITYSTEN JA ALAN ORGANISAATIOIDEN TARPEET 2012-2015

YRITYSTEN JA ALAN ORGANISAATIOIDEN TARPEET 2012-2015 METSÄALAN KOULUTUKSEN KEHITTÄMISEKSI 2012- KOULUTUKSEN KEHITTÄMISEKSI 2012- Työryhmän kokoonpano: Juha Ojala, MMM (pj) Liisa Saarenmaa, MMM (varapj) Mika Tammilehto, OKM Marja Kokkonen, MMM Ari Eini/Antti

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen työllisyyden kehittäminen

Kaakkois-Suomen työllisyyden kehittäminen Kaakkois-Suomen työllisyyden kehittäminen Aki Keskinen 16.11.2015 Esityksen sisältö 1. Yleistä rakennemuutoksesta ja työllisyydestä Kaakkois-Suomessa 2. Työllisyyden kehittämisen nykytilanne 3. Lyhyesti

Lisätiedot

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia.

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia. KESKIJOHDON OSAAMISTARPEET Vastaajan taustatiedot: Vastaaja on: Vastaajan vastuualue: 1. Tiimin esimies tai vastaava 2. Päällikkö tai vastaava 3. Johtaja 1. Johto ja taloushallinto 2. Tutkimus ja kehitys

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA Cleantech-innovaatioiden kaupallistaminen Antti Herlevi Loppuseminaari

Lisätiedot

FINANSSIALAN TULEVAISUUDEN KYVYKKYYDET

FINANSSIALAN TULEVAISUUDEN KYVYKKYYDET FINANSSIALAN TULEVAISUUDEN KYVYKKYYDET Tutkimuspäällikkö Tarja Kallonen 29.03.2012 Aktuaareille 1 FINANSSIALAN HENKILÖSTÖ IÄN MUKAAN 2011 900 800 Vakuutusyhtiöt Pankit 700 600 500 400 300 200 100 0 18

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot

Yhteiskunnallisten Yritysten Superpäivä Oulussa

Yhteiskunnallisten Yritysten Superpäivä Oulussa Yhteiskunnallisten Yritysten Superpäivä Oulussa Hallintojohtaja Ari Heikkinen, Oulun kaupunki konsernipalvelut 17.10.2012 Julkiset palvelut murroksessa Euroopan maiden taloudelliset vaikeudet juontavat

Lisätiedot

ARVOSTAN KONSEPTI. Kokemuksia hoito- ja hoiva-alan ennakoivasta rekrytoinnista. HYVÄ-asiantuntijafoorumi Osaavan työvoiman saanti hyvinvointialalla

ARVOSTAN KONSEPTI. Kokemuksia hoito- ja hoiva-alan ennakoivasta rekrytoinnista. HYVÄ-asiantuntijafoorumi Osaavan työvoiman saanti hyvinvointialalla ARVOSTAN KONSEPTI Kokemuksia hoito- ja hoiva-alan ennakoivasta rekrytoinnista HYVÄ-asiantuntijafoorumi Osaavan työvoiman saanti hyvinvointialalla 14.5.2009 Ennakoivan rekrytointityön perusteluja 1/2 Hoito-

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 ARKTIKUM 12.3.2015 LAPELY Pirkko Saarela Lappi Kansainvälinen maakunta Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta, kaivostoimintaa ja matkailua

Lisätiedot

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros: kolme näkökulmaa 1. Teollisuuden murros: uudet teknologiat sekä tuhoavat että luovat uutta 2. Politiikan murros: poliittiset

Lisätiedot

ELÄKÖÖN ELÄMÄ JA TYÖ V työhyvinvoinnin ja johtamisen koulutuspäivä 22.10.2014 Palvelu tapana toimia. FM Jukka Oresto LAMK / Paideia Oy

ELÄKÖÖN ELÄMÄ JA TYÖ V työhyvinvoinnin ja johtamisen koulutuspäivä 22.10.2014 Palvelu tapana toimia. FM Jukka Oresto LAMK / Paideia Oy ELÄKÖÖN ELÄMÄ JA TYÖ V työhyvinvoinnin ja johtamisen koulutuspäivä 22.10.2014 Palvelu tapana toimia FM Jukka Oresto LAMK / Paideia Oy 1 . KAIKKI MUUTTUU Ansaintalogiikka on muuttumassa tavaroiden saatavuuden

Lisätiedot

LUT:n strategia 2015 YHDESSÄ

LUT:n strategia 2015 YHDESSÄ LUT:n strategia 2015 YHDESSÄ Painopistealueet Kestävän kilpailukyvyn luominen Kansainvälinen Vihreä energia ja teknologia Venäjä-yhteyksien rakentaja Yhdessä Painopisteemme ovat monitieteisiä kokonaisuuksia

Lisätiedot

- ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit bes.tkk.fi

- ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit bes.tkk.fi - ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit Tieteiden talo 18.5.2010 Arto Huuskonen, DI TUTKIMUKSEN TAUSTATEKIJÄT Väestö ikääntyy ja palvelutarpeet muuttuvat Ikääntyvä väestö viettää enemmän

Lisätiedot

Hei me verkostoidutaan Case - Dazzle Oy

Hei me verkostoidutaan Case - Dazzle Oy Hei me verkostoidutaan Case - Dazzle Oy Virkeänä työelämässä! Työhyvinvointia työpaikoille verkostoseminaari Helsinki Congress Paasikivi 29.11.2011 Vesa Auvinen Luovuus- ja tulevaisuusjohtaja, Dazzle Oy

Lisätiedot

AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja

AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja PHKKn visio 2017 Olemme oppimisen ja kestävän uudistamisen kansainvälinen

Lisätiedot

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen Birgitta Vuorinen Hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen julkisen talouden vakauttaminen kestävän

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutusstrategian laadinta ja toimeenpano Pohjois-Savossa: koulutusorganisaatioiden yhteistyö Aikuiskoulutuksen rooli elinkeinoelämän ja maakunnan kehittämisessä,

Lisätiedot

Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko?

Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko? Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko? Ville Valovirta Miten liiketoimintaa sosiaalisista innovaatioista? -seminaari 23.1.2013 2 1. Miten

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Per Mickwitz STN:n puheenjohtaja 1 SUOMEN AKATEMIA STN:n ensimmäiset ohjelmat Valtioneuvosto päätti vuoden 2015 teemoista 18.12.2014. Strategisen

Lisätiedot

Luovuus, innovatiivisuus ja julkinen sektori. Virpi Einola-Pekkinen VM 30.8.2011

Luovuus, innovatiivisuus ja julkinen sektori. Virpi Einola-Pekkinen VM 30.8.2011 Luovuus, innovatiivisuus ja julkinen sektori Virpi Einola-Pekkinen VM 30.8.2011 Miten luovuus ja innovatiivisuus liittyvät julkiseen sektoriin? Hallituksen tahtotila: Avoin, oikeudenmukainen ja rohkea

Lisätiedot

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Markus Kajanto Teollisuuden digitalisaation myötä johdon käsitykset organisaation resursseista, osaamisesta ja prosesseista ovat avainasemassa

Lisätiedot

TE-palvelut ja validointi

TE-palvelut ja validointi TE-palvelut ja validointi Mestari2013 - Sinut on tunnistettu! koulutuspolitiikan seminaari 26.-27.11.2013 TE-PALVELUIDEN UUDISTAMINEN v. 2013- TE-PALVELUT JA VALIDOINTI EPÄVIRALLISEN JA ARKIOPPIMISEN TIETOJEN,

Lisätiedot

Elinkeinoelämän näkökulma - kilpailukyvyn avaimet. EK:n hallituksen puheenjohtaja, vuorineuvos Ilpo Kokkila

Elinkeinoelämän näkökulma - kilpailukyvyn avaimet. EK:n hallituksen puheenjohtaja, vuorineuvos Ilpo Kokkila Elinkeinoelämän näkökulma - kilpailukyvyn avaimet EK:n hallituksen puheenjohtaja, vuorineuvos Ilpo Kokkila Suomen globaalit haasteet Ilmastonmuutos Eurokriisi Energiapaletin muutos Regulaatiousko ja -tulva

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

JULKISTAMISTILAISUUS 11.3.2009, HELSINKI. Harri Melin, Tampereen yliopisto Ari Hautaniemi, Tampereen yliopisto Mikko Aro, Turun yliopisto

JULKISTAMISTILAISUUS 11.3.2009, HELSINKI. Harri Melin, Tampereen yliopisto Ari Hautaniemi, Tampereen yliopisto Mikko Aro, Turun yliopisto Sektoritutkimuksen neuvottelukunnan osaaminen, työ ja hyvinvointi -jaoston esiselvitys 4 Osaamisen merkitys työvoimavarojen, JULKISTAMISTILAISUUS 11.3.2009, HELSINKI Harri Melin, Tampereen yliopisto Ari

Lisätiedot