KAPTEENI KÄSKEE SÄÄNTÖLEIKKIOPAS 3 6-VUOTIAIDEN LASTEN KASVUN JA KEHITYKSEN TUEKSI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KAPTEENI KÄSKEE SÄÄNTÖLEIKKIOPAS 3 6-VUOTIAIDEN LASTEN KASVUN JA KEHITYKSEN TUEKSI"

Transkriptio

1 KAPTEENI KÄSKEE SÄÄNTÖLEIKKIOPAS 3 6-VUOTIAIDEN LASTEN KASVUN JA KEHITYKSEN TUEKSI Jenna Masko ja Elisa Rauas Opinnäytetyö, kevät 2008 Diakonia ammattikorkeakoulu, Diak Etelä Järvenpää Sosiaalialan koulutusohjelma Sosionomi (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Masko, Jenna & Rauas, Elisa. Kapteeni käskee Sääntöleikkiopas 3 6-vuotiaiden kasvun ja kehityksen tueksi. Järvenpää, kevät 2008, 37 s., 1 liite. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä Järvenpää. Sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma, sosionomi (AMK). Opinnäytetyömme lähtökohtana oli rakentaa sääntöleikkiopas 3 6-vuotiaiden lasten parissa työskenteleville. Oppaassa leikit on jaoteltu eri kehitysosa-alueiden mukaan; sosiaalisiin, motorisiin ja kognitiivisia taitoja kehittäviin leikkeihin. Aineistona työssämme toimi kirjallisuus leikeistä, varhaiskasvatuksesta ja lapsen kehityksestä. Materiaalina käytimme myös havaintojamme päiväkodissa vieraillessa sekä kiertävän erityislastentarhanopettajan haastattelua. Työmme jakautuu rakenteellisesti kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa käsittelemme työssämme käyttämäämme teoriapohjaa ja opinnäytetyöprosessiamme. Toisessa osassa on varsinainen työmme, 50 sääntöleikkiä sisältävä opas. Tärkeä osa työtä on myös analyysi näiden leikkien merkityksestä lapsen kehitykselle. Asiasanat: sääntöleikki, lapsen kehitys, varhaiskasvatus.

3 ABSTRACT Masko, Jenna and Rauas, Elisa Captain says Ruleplays supporting childrens development. 51 p., 1 appendix. Language: Finnish. Järvenpää, Spring Diaconia University of Applied Sciences. Degree Programme in Social Services. Option in Social Services and Education. Degree: Bachelor of Social Services. The aim of the study was to create a guidebook about ruleplays and how those plays can support a 3 6 years old child s development in social, motoric and cognitive skills. The study is qualitative and was made in cooperation with kindergarten Kissankello in the municipality of Hyvinkää. We collected material about plays, early childhood education, and children`s development from the literature. We also observed how children acted while playing ruleplays and interviewed special needs kindergarten teacher. The main result of our study was this guidebook including 50 ruleplays that support child s development. Additionally, there is theory on how these plays support child s development in this guidebook. The study also dealt with theory on what an educator should pay attention to while guiding the ruleplays children play. Key words: ruleplay, child development, early childhood education.

4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO IDEASTA SÄÄNTÖLEIKKIOPPAAN TYÖSTÄMISEEN SÄÄNTÖLEIKKI VARHAISKASVATUKSESSA Leikin merkitys lähihistoriassa Nykyinen kehitys Leikki ja sen teoreettiset lähtökohdat Sääntöleikin määrittelyä LAPSEN KEHITYS Piaget n, Vygotskin ja Dunderfeltin teorioista Lapsen motoriikan kehitys Lapsen sosiaalinen kehitys Lapsen minän eriytyminen Lapsen identiteetin rakentuminen Lapsen kognitiivinen kehitys SÄÄNTÖLEIKKIOPPAAN KOKOAMINEN Leikkien valitseminen Sääntöleikin ohjaaminen Sosiaalisia taitoja kehittäviä leikkejä Leikkejä aggressioita vastaan Ryhmähenkeä kasvattavia leikkejä Itseluottamusta kehittäviä leikkejä Itsetuntoa kehittäviä leikkejä Kognitiivisia taitoja kehittäviä leikkejä Motorisia taitoja kehittäviä leikkejä POHDINTA LÄHDELUETTELO LIITTEET SÄÄNTÖLEIKKIOPAS MOTORISESTI KEHITTÄVIÄ LEIKKEJÄ RYHMÄHENKEÄ KASVATTAJIA LEIKKEJÄ TARKKAAVAISUUTTA KEHITTÄVIÄ LEIKKEJÄ ITSETUNTOA KASVATTAVIA LEIKKEJÄ LEIKKEJÄ AGGRESSIOITA VASTAAN SOSIAALISIA TAITOJA KEHITTÄVIÄ LEIKKEJÄ AISTI- JA KOKEMUSLEIKKEJÄ LÄHTEET... 60

5 1 JOHDANTO Opinnäytetyömme on lasten sääntöleikkiopas, joka on suunnattu lasten parissa työskenteleville. Työ käsittelee 3 6-vuotiaiden lasten sääntöleikkejä, leikin merkitystä ja lapsen kehitystä. Opinnäytetyö on työelämälähtöinen. Teemme leikkikirjan Hyvinkäällä toimivaan Kissankello-päiväkotiin. Olemme vierailleet päiväkodissa ja tehneet yhteistyötä sekä johtajan että lastentarhanopettajan kanssa. Päätimme tehdä varhaiskasvatukseen liittyvän opinnäytetyön, sillä molemmat meistä ovat suuntautuneet opinnoissaan lasten parissa tehtävään työhön. Kuulimme erään päiväkodin työntekijöistä, jotka kaipasivat työssään ideoita ja leikkejä päiväkotiikäisille lapsille. Leikkejä kyllä on, mutta kyseisen työntekijän mielestä on helpompaa, jos leikit olisivat yksissä kansissa ja vain tietylle ikäryhmälle. Emme myöskään löytäneet entuudestaan opinnäytetyötä, jossa olisi koottu vastaavaa materiaalia. Tästä opinnäytetyöideamme lähti liikkeelle. Otimme yhteyttä Hyvinkäällä sijaitsevaan yksityiseen päiväkoti Kissankelloon ja kyselimme heidän halukkuuttaan ja kiinnostustaan lähteä mukaan projektiimme. Koemme opinnäytetyön laajentavan omaa menetelmäosaamistamme sekä kasvattavan tietoa lapsen kehityksestä ja varhaiskasvatuksesta leikin näkökulmasta. Voimme hyödyntää opinnäytetyötämme työskennellessämme lasten parissa. Leikit olemme jaotelleet oppaaseen sen mukaan, mitä kehityksen osa-aluetta ne tukevat. Näin opasta käyttävän on helppo löytää omaan tarkoitukseen soveltuvia leikkejä lasten toimintatuokioihin. Osa leikeistä on muunneltu lapsen iälle sopivaksi. Opinnäytetyömme sääntöleikit ovat päiväkodin toiveesta sellaisia, jotka käyvät sekä sisälle että ulos leikittäviksi. Olemme myös kokeilleet muutamia leikkejä päiväkodin lapsille. Käsittelemme työmme teoriaosuudessa leikin historiaa lastentarhoissa ja päiväkodeissa ja erilaisia kehitysteorioita lapsen kehityksestä. Näiden teorioiden avulla määrittelemme perustaa leikin merkitykselle lapsen kehityksessä. Teoriaosuudesta voi poimia tai tarkastaa tietyn ikäisen lapsen normaaleja kehitysvaiheita, muistaen että jokainen lapsi kehittyy yksilöllisesti omaan tahtiin.

6 2 IDEASTA SÄÄNTÖLEIKKIOPPAAN TYÖSTÄMISEEN Otimme kesäkuussa 2007 yhteyttä yksityiseen päiväkoti Kissankelloon ja kysyimme päiväkodin johtajalta halukkuutta lähteä mukaan projektiimme. Päiväkodin henkilökunta innostui ajatuksestamme ja sovimme heti tapaamisajan, jotta voisimme sopia käytännön asioista yhdessä. Tutustumiskäynnillä kesäkuun puolessa välissä kyselimme päiväkodin työntekijöiltä heidän toiveitaan ja ideoitaan leikkioppaan suhteen. Olimme miettineet etukäteen ehdotuksen, että valitsisimme oppaaseen leikkejä, jotka tukisivat sosiaalisten, motoristen ja kognitiivisten taitojen kehittymistä. Kohderyhmäksi muodostuivat 3 6-vuotiaat lapset. Kiersimme päiväkodin tilat, joissa leikit leikitään. Kerroimme aikataulustamme ja että seuraavaksi lähtisimme keräämään leikkejä ja muuta materiaalia työhön. Sovimme myös, että tulisimme piakkoin uudestaan käymään päiväkodilla tutustuaksemme ja leikittääksemme muutamalla leikillä kohderyhmän lapsia. Saisimme näin näkemystä lasten osaamisesta ja kehityksestä ja leikkien toimivuudesta kohderyhmässä. Kävimme leikittämässä Kissankellon lapsia kesäkuun lopulla Pidimme leikkituokion päiväkodin pihalla. Tuokioon osallistui 16 lasta, jotka lähtivät innokkaasti mukaan. Leikimme muun muassa maa-meri-taivasta, erilaisia hippoja ja lopetteluleikkinä väripeiliä. Päiväkodin työntekijät olivat apuna ohjaamassa tuokiota. Pienemmätkin lapset pysyivät leikeissä hyvin mukana ottamalla mallia vanhemmista lapsista ja ohjaajien tukemana. Teimme sopimuksen opinnäytetyön yhteistyöstä Kissankellon kanssa Elokuun puolessa välissä vierailimme päiväkodilla ja kerroimme kokoavamme edelleen materiaalia työhömme. Syksyn jälkeen olemme pitäneet yhteyttä päiväkodin kanssa sähköpostin ja puhelimen välityksellä. Kolmanteen tapaamiskertaan mennessä meille oli selkeytynyt paremmin työmme tavoitteet ja menetelmät. Päätimme rajata työtämme keräämällä ainoastaan sääntöleikkejä, jotka kävisivät leikittäviksi sekä sisälle että ulos, 3 6-vuotiaille lapsille. Selkeän oppaan lisäksi päätimme kerätä työhömme tietoa varhaiskasvatuksesta, lapsen kehityksestä ja kehityksen osa-alueista. Suurin osa opinnäytetyön työstämisen ajasta meni materiaalin jäsentämisessä. Kirjoitimme ja keräsimme materiaalia kumpikin välillä itsenäisesti, ja välillä tapasimme ja kokosimme aineistomme. Haasteellisena

7 tuntui saada molempien tekemä ja keräämä erilainen aineisto yhdeksi, loogiseksi kokonaisuudeksi. Monimenetelmällisyys työssämme näkyy usealla tavalla. Aineistona olemme käyttäneet erilaisia teorioita niin lapsen kehityksestä kuin varhaiskasvatuksestakin. Työmme on kvalitatiivinen tuotos. Saadaksemme opinnäytetyöhömme työelämän näkökulmaa saimme opinnäytetyöseminaarissa idean haastatella kiertävää erityislastentarhanopettajaa. Useampaa menetelmää käyttämällä saamme laajempia näkökulmia ja tutkimuksemme luotettavuus lisääntyy (Hirsjärvi, Hurme 2000, 38 40). Työmme keskeiset käsitteet ovat leikki, sääntöleikki, varhaiskasvatus, kehitysteoriat ja lapsen motorinen, sosiaalinen ja kognitiivinen kehitys. Teoreettisena taustoituksena käytämme leikkiä käsitteleviä teoksia, kehityspsykologiaa sekä varhaiskasvatuksen perusteita ja teoriasuuntauksia. Lapsen kehitysteoriat valitsimme niin, että ne liittyvät 3 6-vuotiaan lapsen tärkeisiin ja olennaisiin kehitystehtäviin. Tutustumme myös lakeihin, jotka määrittävät lasten parissa tehtävää työtä. Yhtenä menetelmänä käytämme teemahaastattelua ja haastattelemme kiertävää erityislastentarhanopettajaa. Haastateltavamme pyynnöstä emme julkaise hänen nimeään työssämme. Muita menetelmiä opinnäytetyössämme on lasten havainnointi ja leikittäminen. Näiden aineistojen pohjalta syntyy sääntöleikkiopas 3 6-vuotiaille lapsille.

8 3 SÄÄNTÖLEIKKI VARHAISKASVATUKSESSA 3.1 Leikin merkitys lähihistoriassa Opinnäytetyömme katsaus leikin historiaan koostuu pääosin edellisen vuosisadan viimeisistä vuosikymmenistä. Tässä kappaleessa olemme koonneet historian pääkohtia määrittääksemme, mikä leikin merkitys on ollut aikaisemmin lasten päivähoidossa ja kuinka merkitys on muovautunut vuosikymmenten saatossa. Käsite lastentarha viittaa aikaan ennen lakia lasten päivähoidosta (36/1973) ja käsite päiväkoti lain jälkeiseen aikaan. Pedagogista päivähoitokirjallisuutta alkoi ilmestyä 1970-luvulla. Aluksi teokset olivat käytännönläheisiä, ja uudempiin teoksiin pyrittiin saamaan myös teoreettista aineistoa. Suomalaisessa lastentarha- ja päiväkotipedagogiikassa voidaan erottaa neljä vaihetta: fröbeliläisen tradition, tuokiokeskeisyyden, pedagogisen hämmennyksen vaihe sekä lapsikeskeisyyden renessanssi. Kirjoitettua tekstiä ja tutkimusta tuon ajan lastentarhoista on kuitenkin vain vähän (Niiranen & Kinos 2001, 59, 67.) Yllä mainituista vaiheista olemme poimineet keskeisiä ja näkyvimpiä suuntauksia. Fröbeliläinen vaihe alkoi lastentarha-aatteen tulosta Suomeen 1800-luvun lopulla ja jatkui päivähoitolain voimaan tuloon saakka 1970-luvun alkupuolelle. Ensimmäiset lastentarhanopettajat saivat oppinsa Saksasta Fröbelin työtovereilta ja oppilailta. Ensimmäisten lastentarhojen perustamisen jälkeen aloitettiin lastentarhanopettajien koulutus Suomessa fröbeliläisen mallin mukaan. Lapset lastentarhoihin tuohon aikaan valittiin sosiaalisin ja pedagogisin perustein, koska paikkoja ei riittänyt kaikille halukkaille. Lastentarhoja pidettiin koulumaailmasta eroavina kodinomaisina paikkoina, missä lapset saivat leikkiä ja kehittää taitojaan. Leikin lisäksi lapset osallistuivat normaaleihin kotitöihin. Leikkiä pidettiin arvossa ja lastentarhaseminaarissa opetettiinkin leikin merkityksestä niin, että leikkiessään lapsi harjoittaa kaikkia taitoja, joita ihminen tarvitsee elämässään. Leikille tuli järjestää riittävästi aikaa, tilaa ja vapautta. Lapset saavat leikkiä mahdollisimman vapaasti, muttei vallattomasti luvuilla huomattiin merkkejä fröbeliläisen pedagogiikan murentumisesta; joissain lastentarhoissa lasten omalle leikille oli varattu aikaa vain tunti viikossa. Myös myöhemmillä vuosikymmenillä havaittiin lastentarhojen toiminnan köyhtymistä. Laki

9 lasten päivähoidosta 1973 toi mukanaan paljon uusia haasteita päivähoidolle, mutta myös uudet puitteet ja haasteet pedagogiikalle. (Niiranen & Kinos 2001, ) 1970-luvulla suurin osa päivähoitopaikoista kasvoi kokopäiväpaikoiksi. Päivähoidossa pyrittiin muuttamaan imagoa pois huono-osaisten palvelun maineesta kohti hyvinvointipalvelua. Aikakautta kutsuttiin tuokiokeskeisyyden kaudeksi. Henkilöstön koulutusta alettiin kehittää ja lastentarhanopettajia alettiin kouluttaa seminaarien lisäksi myös korkeakouluissa. Toimintatuokiot valtasivat leikin ja työn paikan ja päivät suunniteltiin tuokioiden mukaan luvulla päiväkoteja arvosteltiin koulumaisuudesta, mutta myös toimintatuokioita puolustavia näkemyksiä esitettiin. Tuokioiden järjestämisessä ilmenneitä ongelmia perusteltiin tuokioiden liiallisella pituudella, lasten eri-ikäisyydellä, riittämättömällä vaihtelulla ja yleisesti huonolla pedagogiikalla. Vaikka lasten omaa aktiivisuutta pidettiin tärkeänä, olivat toimintatuokiot suunniteltu kuitenkin aikuisten kokemuksien ja näkemysten pohjalta. (Niiranen & Kinos 2001, ) Vuonna 1980 ilmestyivät päivähoidon kasvatustavoitteet, ja vuosikymmentä kutsuttiinkin pedagogisen hämmennyksen vaiheeksi. Tavoitteet oli määritellyt Päivähoidon kasvatustavoitekomitea, jonka esityksestä päivähoitolakiin lisättiin ns. kasvatustavoitepykälä vuonna Tavoitteiden toteutumiseksi laadittiin oppaat jokaiselle päivähoidossa olevalle lapsiryhmälle erikseen; alle kolmevuotiaiden lasten ja kolmesta viiteen -vuotiaiden lasten päivähoitosuunnitelma sekä kuusivuotiaiden lasten esiopetussuunnitelma. Päivähoidon kasvatustavoitekomitean mietinnössä päivähoidon toiminta-alueiksi määriteltiin perushoito, leikki, työtehtävät ja askareet, opetus- ja toimintatuokiot sekä ympäristöön tutustuminen. Pedagogiikassa esiintyi siis fröbeliläisiä piirteitä. Päivähoidon tavoitteiden toteutuminen käytännössä oli suhteellisen vähäistä. Kasvatustavoitteet ja oppaat eivät muuttaneet käytännön toimintaa, vaan se jatkui tuokiokeskeisenä, kuten edellisessäkin vaiheessa. Kasvatustavoitteet loivat kuitenkin päivähoidolle yhteiskunnallista oikeutusta sekä luottamusta toimintaa kohtaan luvulla vahvistui näkemys päivähoidosta sosiaalipalveluna. Samalla vuosikymmenellä alkoi ilmestyä tutkimuksia, joissa päivähoitoa arvioitiin ja kehitettiin siten, että lasten aktiivisuudelle jäi enemmän tilaa. Vaihtoehtopedagogiikat tulivat tunnetuiksi, esimerkkinä Reggio Emilia pedagogiikka. (Niiranen & Kinos 2001, )

10 3.2 Nykyinen kehitys 1990-luvulla vallinneelle lapsikeskeisyyden renessanssille ominaista olivat paljon julkisuutta ja vaikuttavuutta saaneet kehittämistyöt. Työssä havaittiin, että päivähoidon toimintatavat olivat aikuiskeskeisiä; aikuiset suunnittelivat ja säätelivät lasten toimintaa. Pedagoginen suunnittelutyö kohdistui ensisijaisesti opetus- ja toimintatuokioihin. Toiminnan järjestäminen koko lapsiryhmälle samanaikaisesti johti usein siihen, että lapset joutuivat odottamaan ja aikuisten tehtäväksi jäi viihdyttää lapsia. Aikuiset säätelivät myös lasten välisiä suhteita. Toimintatavat opettivat lapsille pysyviin sääntöihin perustuvaa vuorovaikutusta, eikä niinkään tilannekohtaisia neuvottelutaitoja. Kehittämistöillä oli vaikutusta päivähoitoon. Aikuiset oivalsivat, että lapset eivät opi vain aikuisen suunnittelemilla ja ohjaamilla tuokioilla, vaan kaikessa toiminnassa ja myös toisiltaan. Muita uusia pedagogisia kokeiluja ja kehittämishankkeita olivat muun muassa lasten itsearviointi, portfolio, projektityöskentely ja aktiivinen oppiminen. Myös päivähoidon ja alkuopetuksen yhteistyötä alettiin kehittää. Päivähoidon ammattilaisten suhtautuminen leikkiin oli myönteinen, mutta he olivat passiivisia toimimaan leikin hyväksi. Vuonna 1995 lastentarhaopettajankoulutus siirrettiin yliopistoon, jolloin lastentarha- ja luokanopettajien ammattiryhmät lähentyivät toisiaan. Joissakin kunnissa lähentyminen on näkynyt muun muassa niin, että päivähoito on siirretty sosiaalitoimesta sivistys- ja koulutoimen alaisuuteen. (Niiranen & Kinos 2001, ) Muun muassa varhaiskasvatuksen toimintaperiaatteet, yhteiskunnallinen tehtävä ja hallinnointi ovat muutoksen alla. Suuntana on kaikkien edellä mainittujen sektoreiden siirtyminen sosiaalipalveluista varhaiskasvatukseen ja -opetukseen. (Hujala 2007, ) Vaikka kasvatus- ja opetustyötä korostetaan yleisesti, niin näemme tärkeänä leikin avulla tapahtuvan, ja lapselle mukavamman tavan kautta tapahtuvan oppimisen. Mielestämme lapsi ehtii koulumaailmassa tutustumaan opetuskäytäntöihin ja sen merkitykseen, päiväkodissa oppiminen tulisi tapahtua aina leikin varjolla. Laki lasten päivähoidosta ( /36) määrittää pykälässä 2 a päivähoidon tehtäväksi edistää lapsen persoonallisuuden tasapainoista kehitystä. Toiminnan tulee olla lapsen kehitystä monipuolisesti tukevaa. Kehityksen osa-alueita ovat muun muassa fyysinen, sosiaalinen ja tunne-elämän kehitys. Lapsen kehityksen edistämisen ohella päivähoidon tulee tukea lapsen kasvua yhteisvastuuseen, rauhaan ja elinympäristön

11 vaalimiseen. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa määritellään leikki yhdeksi lapsen ominaiseksi tavaksi toimia. Leikkiessään lapsi oppii paljon asioita. Lapsi ei kuitenkaan leiki oppiakseen. Lapset leikkivät leikin itsensä vuoksi ja saavat siitä tyydytystä. (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2005, ) Myös lapsen oikeuksien julistuksen seitsemännessä periaatteessa mainitaan leikin merkityksestä lapselle: Lapsella tulee olla riittävät mahdollisuudet leikkiin ja virkistykseen, jotka olisi ohjattava palvelemaan samoja päämääriä kuin koulutuskin. Yhteiskunnan ja viranomaisten tulee pyrkiä edistämään mahdollisuuksia tämän oikeuden nauttimiseen. Mainitut päämäärät ovat yleissivistyksen edistäminen, kaikille yhtäläiset mahdollisuudet kehittää kykyjään, kehittää yksilöllistä arvostelukykyään sekä moraalista ja sosiaalista vastuuntuntoa tullakseen hyödylliseksi yhteiskunnan jäseneksi. (www.unicef.fi.) Varhaiskasvatustiedettä käsittelevässä artikkelissa määritellään varhaiskasvatuksen tämän hetken perustehtäväksi hoidon ja perustarpeiden tyydyttämisen lisäksi tavoitteellisen kasvatus- ja opetustyön. Tämä kokonaisuus voidaan jakaa ainakin kolmeen pienempään osa-alueeseen, jotka ovat merkittäviä lapsen kannalta. Ensimmäiseksi varhaiskasvatus on lapsen kasvun, oppimisen ja koko elämän kivijalka. Toiseksi tukemalla kotikasvatusta, varhaiskasvatus vaikuttaa välillisesti lapsiin. Kolmanneksi varhaiskasvatuksessa rakennetaan oppimisvalmiuksia ja yhteyksiä kouluun. Haasteeksi päivähoidon kehitykselle nimetään yhteiskunnan muutoksiin vastaamisen. Tämän hetken yhteiskunnallisia haasteita ovat muun muassa nopeat muutokset perheiden elämässä, työelämän kiire, taloudellinen kilpailu, informaatioteknologia, globalisaatio ja erilaisten kulttuurien kohtaaminen. Suurimman haasteen varhaiskasvatukselle asettaa kuitenkin yhteiskunnan jatkuvat muutokset. Varhaiskasvatustutkijoiden vastauksena on, että kasvatuksen tavoitteeksi asetetaan, että lapset oppivat sen, että heidän valinnoillaan ja toiminnoillaan on merkitystä heidän arkeensa. (Hujala 2007, 51 57) Meidän sääntöleikkioppaamme avulla kasvattaja saa työhönsä tavoitteellisuutta. Hujalan artikkelissa on tavoitteena, että lapset oppivat näkemään oman toimintansa merkityksellisyyden ja tätä kautta luodaan perusteita yksilön vastuullisuudelle. Monessa sääntöleikissämme kasvattaja voi antaa lapselle mahdollisuuden tehdä ratkaisuja mikä leikki valitaan ja kuinka se toteutetaan.

12

13 3.3 Leikki ja sen teoreettiset lähtökohdat Mielestämme on tärkeää, että lapsella on mahdollisuus ja vapaus leikkiin, sillä leikki on lapselle usein mielekkäin ja sitä kautta tehokkain tapa oppia. Kasvattajan täytyy mahdollistaa lapselle aikaa leikkiin ja tarpeen mukaan olla ohjaamassa leikkiä. Lapsi oppii leikin kautta muun muassa sisäistää kulttuuria, sosiaalisia normeja, sääntöjä ja kieltä. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa kirjoitetaan lasten leikkien tukemisesta. Kasvattajan toiminta vaikuttaa monella tapaa leikkiin. Kasvattajan tulisi havainnoida tarkasti leikkiä ja eritellä leikkitilanteita. Lasten leikille tulee antaa tilaa ja vapautta, mutta onnistuakseen leikki vaatii myös usein kasvattajan ohjausta. Lasten sanalliset ja sanattomat aloitteet kertovat kasvattajalle asioita, joihin hänen tulisi vastata. Kasvattaja voi ohjata leikkiä joko suoraan tai epäsuorasti. Epäsuora ohjaus tapahtuu esimerkiksi kasvattajan antamin mielikuvin ja välinein. Oppimisen kannalta kasvattaja osaa eritellä leikkiin sisältyviä osa-alueita, kuten mielikuvituksen, toisen asemaan asettumisen, sosiaalisten taitojen ja kielen oppimisen sekä liikunnallisten taitojen harjoittamisen. Leikki voidaan liittää erilaisiin toiminnan osa-alueisiin, mutta kasvattajan on muistettava kuunnella myös lasten omia leikki-ideoita. (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2005, ) Lapsen oppiminen ja kehitys ovat siis lähtökohtia opinnäytetyöllemme. Kasvattajan tehtävä on olla tukemassa ja auttamassa lasta näiden tavoitteiden toteutumisessa. 3.4 Sääntöleikin määrittelyä Määrittelemme työssämme sääntöleikin niin, että se on leikkiä, jolle on määritelty säännöt, toimintaohjeet ja rajat. Leikki voi olla esimerkiksi liikunnallista, sosiaalista, kognitiivista; muistiin tai kieleen liittyvää, ryhmähenkeä kasvattavaa tai muuten vaan lapsen mielestä mukavaa toimintaa. Aikuinen/ ohjaaja on tärkeä tekijä toimintatuokiossa leikin onnistumiseksi, ja hän huolehtii ettei ketään lasta jätetä tahallaan leikistä ulos, kiusata tai huijata. Mielestämme sääntöleikillä on jokin tavoite tai tarkoitus; joko lasta kehittävä, opettava tai viihdyttävä ja siihen voi liittyä muun muassa musiikkia, loruja ja eri leikkivälineiden käyttöä.

14 Artikkelissaan Korvaamaton leikki Kalliala (2003) kirjoittaa, että sinnikkäästi, voimakkaasti ja keskittyneesti aina fyysiseen väsymykseen asti leikkivästä lapsesta tulee kyvykäs ja uuttera, itsensä ja toisten hyväksi uhrautuva ihminen. Leikistä on kirjoitettu kirjoja erittäin runsaasti, mutta leikin suojeleminen ja rikastaminen on edelleenkin ajankohtaista. Sääntöleikissä noudatetaan sääntöjä, että voitaisiin ottaa mittaa toinen toisistaan (Kalliala 2003, 187). Monessa sääntöleikissä on eduksi vikkelyys ja ketteryys, mutta leikeissä voi voittaa myös sattumalta. Lapsia kiehtoo sattumat. Eri lorujen avulla voidaan arpoa kuka saa olla ensimmäisenä, toimia leikinjohtajana tai muuta vastaavaa. (Kalliala 2003, , 203.) Sääntöleikkien yhdeksi ideaksi voitaisiin muodostaa leikkiminen vapaaehtoisesti, mutta sääntöjen mukaan. Sääntöleikit sijoittuvat leikkien ja pelien rajamaastoon. Leikkien ja pelien raja ei ole selvä, ja voi olla haastavaa määritellä onko tekeminen leikkimistä vai pelaamista. Jakoa leikkien ja pelien välille voidaan tehdä sen perusteella, kuinka aikuislähtöisesti ja kuinka suurelta osin säännöt ovat aikuisten laatimia. Vaikka myös leikeissä voitto ja häviö ovat mukana innostamassa, ei niillä ole samanlaista merkitystä kuin peleissä. (Kalliala 2003, 201.) Leikki-sanalla kuvataan sekä luovuutta että kehittymättömyyttä, kykyä että kyvyttömyyttä. Leikki on vain leikkiä sanonta vähättelee leikkiä, kun taas sana leikisti toimii positiivisesti mielessä huumorin synonyymina. Leikki sanaa käytetään kuvainnollisesti helposta ja vaivattomasta, kuten työ sujui kuin leikki, ja toisaalta julmasta toiminnasta, kuten joka leikkiin ryhtyy, se leikin kestäköön. Sanakirja määrittelee leikin etenkin lasten mielihyvänsävyiseksi toiminnaksi, jolla ei ole hyötytarkoitusta. Leikki-ikä nähdään myös iäksi, jolloin lapsi leikkii paljon. Se on kouluikää lähinnä edeltävä ikäkausi. Näiden määritelmien mukaan ihmisen leikkivaihe loppuisi koulun alkamiseen eikä se olisi ihmisen olemuksessa pysyvä. Leikki olisi vain lasten toimintaan liittyvä ja heidän kehitystään edistävä asia. Tämä näkemys on yli sadan vuoden tutkimustyön tulos ja näin asia käsitetään vielä nykyäänkin. (Piironen 2004, 27.) Valitsimme Freudin, Vygotskin ja Piaget n teoriat kuvaamaan lapsen kehitystä, sillä nämä teoriat ovat tunnetuimpia ja meille opiskeluajoilta tutuimpia. Freudin mukaan lasten leikki määräytyy toiveista olla suuri ja voida toimia kuten aikuiset. Lapset

15 toistavat leikeissään kaiken, mikä on tehnyt heihin vaikutuksen. Leikeissä lapsi tiedostamattaan ilmentää symbolisessa muodossa konfliktejaan, pelkojaan ja pettymyksiään. Leikeillä on parantava voima ja ne auttavat lasta pääsemään yli vaikeista kokemuksista. (Mäntynen 1997, )

16 4 LAPSEN KEHITYS 4.1 Piaget n, Vygotskin ja Dunderfeltin teorioista Varhaiskasvatuksen teoriasuuntauksia -kirjassa käsitellään yhdessä artikkelissa Piaget n konstruktivistisen teorian ja Vygotskin kulttuurihistoriallisen teorian pääpiirteitä. Vygotskin kirjoituksiin perustuen voidaan löytää käsitteet aktuaalinen ja potentiaalinen kehitystaso, lähikehityksen vyöhyke ja sisäistämisprosessi. Aktuaalinen kehitystaso on kaikki mitä lapsi osaa tehdä itsenäisesti, potentiaalinen kehitystaso tarkoittaa taasen tasoa, mille lapsi yltää aikuisen ohjauksessa tai yhteistyössä osaavampien lasten kanssa. Lähikehityksen vyöhyke kuvaa aktuaalisen ja potentiaalisen kehitystason välistä etäisyyttä. Sisäistämisprosessi kuvaa lapsen keskeisintä tapaa oppia lähikehityksen vyöhykkeellä. Mallia ottamalla lapsi oppii tekemään erilaisia asioita. (Hännikäinen & Rasku-Puttonen 2001, ,167.) Piaget n konstruktivistinen teoria on käsitys siitä, että lapsen tietorakenteet tulevat vähitellen yhä jäsentyneemmiksi ja että lapsi pyrkii tulkitsemaan tilanteita hallitsemiensa ajattelumallien (skeemojen) varassa. Lapsen kehitystä määrittää orgaaninen kasvu ja kypsyminen, mutta lapsi rakentaa myös käsitystään ja ymmärrystään maailmasta ympäristön kanssa toimiessaan. Ymmärryksen syntyminen on sidoksissa lapsen tietorakenteisiin, sekä sensomotoriseen että operationaaliseen järjestelmään. Sensomotorinen järjestelmä ohjaa ulkoisia, päämäärään suuntautuneita toimintoja ja operationaalinen järjestelmä ohjaa ajattelua ja toimii niin välittömissä kuin ennakoitavissakin yhteyksissä. (Hännikäinen & Rasku-Puttonen 2001, ) Piaget n teoriaa kutsutaan vaiheteoriaksi, sillä kehitysvaiheet ovat hierarkkisia ja kutakin vaihetta määrittelevä kehityskulku osoittaa laadullista muutosta. Kehityksen tuloksena on jäsentynyt ajattelu. Lapsi on esioperationaalisessa vaiheessa ollessaan 2 7 -vuotias. Tässä kehitysvaiheessa harjaantuu erityisesti symbolien hallinta, esimerkkinä sanaston oppiminen. Looginen päättely on kuitenkin vielä tässä vaiheessa puutteellista. Lapsen ajattelu on sidonnaista havaintoihin, palautettavuuden käsite on vajaa ja ajattelua leimaa egosentrisyys. Esimerkiksi nesteen säilyvyystehtävässä lapsi kiinnittää huomionsa vain yhteen näkyvään piirteeseen, kuten nesteen pintaan. Lapsi ei myöskään

17 kykene ajattelemaan, että palautettaessa neste alkuperäiseen astiaan, on nesteen pinta samalla korkeudella kuin lähtötilanteessa. Itsekeskeisyys ilmenee lapsen kyvyttömyytenä asettua toisen ihmisen asemaan ja nähdä asiat toisen ihmisen näkökulmasta. (Hännikäinen & Rasku-Puttonen 2001, ) Piaget tunnetaan ennen kaikkea lapsen kognitiivisen kehityksen tutkijana. Hän tarkasteli myös leikkiä ennen kaikkea osana lapsen ajattelun kehitystä. Vaikka Piaget liittää leikin ajattelutoimintojen kehitykseen, hän erottaa leikin ja älyllisen toiminnan. Älyllinen sopeutuminen sisältää, että sekä akkommodaation (psyykkisiä rakenteita mukautetaan havaittuun kohteeseen sopiviksi) että assimilaation (ihminen sulauttaa uusia kohteita omiin psyykkisiin rakenteisiinsa) ja sille on ominaista vakava ponnistelu, tutkiminen ja tiettyyn päämäärään suuntautuminen. Leikki on puhdasta assimilaatiota. Sen tunnusmerkkeihin kuuluvat toiminnan toistaminen, toiminta sen itsensä vuoksi ilman tavoitteita sekä toiminnasta tuleva ilo ja mielihyvä. (Mäntynen 1997, ) Vygotskin kehittämä käsite lähikehityksen vyöhyke määrittää lapsen kehitystä kokonaisuudessaan. Lapsella on kaksi eri kehitystasoa, joihin hän kykenee. Ensimmäisellä tasolla lapsi kykenee suoriutumaan itsenäisesti ja toisella tasolla lapsi suoriutuu tehtävästä avustuksella. Vygotski käyttää myös termiä kulttuurisen kehityksen yleinen geneettinen laki, ideana laissa on toimintojen esiintyminen kahdesti. Ensin toiminto esiintyy sosiaalisella tasolla ja sen jälkeen psykologisella tasolla tai vastaavasti ensin ihmisten välisessä toiminnassa ja sen jälkeen yksilön sisäisessä toiminnassa. (Hännikäinen & Rasku-Puttonen 2001, ) Yhdessä toisten lasten kanssa leikkiessä aikuisen ohjaamana lapsi voi toimia tavalla, johon ei itsenäisesti kykenisi sillä hetkellä. Yhdessä toimien lapsi oppii niin, että myöhemmin kykenee suoriutumaan vastaavasta toiminnasta vähemmällä ohjauksella tai jopa itsenäisesti. 4.2 Lapsen motoriikan kehitys Motorisen kehityksen edellytyksenä on hermo-lihasjärjestelmän, luuston ja lihaksiston kehitys. Myös ympäristön tarjoamilla mahdollisuuksilla on tärkeä merkitys

18 kehityksessä. Kehitys etenee päästä jalkoihin ja keskustasta ääreisosiin. (Karvonen 2000, 33.) Gallahue jakaa perusliikkumistaidot kolmeen luokkaan; tasapainotaidot, liikkumistaidot ja käsittelytaidot. Alkeisvaiheessa 2 3-vuotiaana lapsi harjoittaa taitojaan, mutta ne ovat vielä koordinoimattomia. Perusvaiheessa 3 5-vuotiaana koordinaatio ja rytmi paranevat ja liikkeet ovat paremmin kontrolloituja. Kehittyneessä vaiheessa 6 7-vuotiaana liikkeen osa-alueet ovat integroituneet oikeaksi ja koordinoiduksi kokonaisuudeksi. Kehittyneen vaiheen lapset voivat saavuttaa hyvin eriikäisinä. Monet aikuisetkaan eivät välttämättä ole saavuttaneet kehittynyttä tasoa esim. pallonheitossa ja kiinniotossa, koska eivät ole kehittäneet taitojaan. Tasapainotaidot voidaan jakaa vielä dynaamiseen, missä pyritään pitämään tasapainoa yllä liikkeessä ja staattiseen, missä pyritään pitämään tasapaino tietyssä asennossa paikallaan. Liikkumistaitoihin kuulu taitoja, millä lapsi voi edetä, esim. kävely, juoksu ja kiipeäminen. Käsittelytaidot voidaan jakaa vielä karkea- ja hienomotorisiin. Karkeamotoriset taidot tarkoittavat lapsen kykyä käsitellä esineitä, välineitä ja telineitä esim. pallon pompotus. Hienomotoriset taidot tarkoittavat esim. saksilla leikkaamista. Hienomotoristen taitojen avulla lapsi saavuttaa tarkkuutta ja täsmällisyyttä. (Karvonen 2000, ) 4.3 Lapsen sosiaalinen kehitys Teoksessa Tunneoppia (2004) määritellään tunnetaitojen oppimisen perustan olevan varhaislapsuudessa. Kaikilla ihmisillä on synnynnäisesti sisäänrakennettuna inhimilliset tunteet. Tunteet ovat osa lapsen maailmaa ilman opettamistakin, mutta keskustelemalla tunteista, voidaan lapselle opettaa, että ihmiset kokevat tunteita eri tavalla. Tehtäväksi jääkin oppia kuuntelemaan tunteitaan ja ilmaisemaan niitä. Oppimisen edellytykseksi sanotaan toimivaa tunnepohjaa, joten tunteiden tunnistaminen ja hallitseminen on ensisijaisesti tärkeämpää kuin tiedollinen oppiminen. Kaikilla kasvattajilla, niin kotona kuin päivähoidossakin, on yhteinen vastuu auttaa lasta tunteiden opettelussa. Lapsen on saatava tuntea ja kokea kaikenlaisia tunteita. Lapsen on yhtä tärkeää oppia kokemaan, tunnistamaan ja näyttämään tunteitaan kuin oppia hillitsemäänkin niitä. Vuorovaikutuksessa lapsi oppii tiedostamaan rajoja, sääntöjä, ohjeita ja kurin merkitystä. Tunnetaitojen oppimisen myötä lapsille alkaa kehittyä myös

19 moraalikäsitykset. Moraalin kehittymisen edellytyksenä on empatiakyky. (Isokorpi 2004, , 134.) Avoin tunteiden ilmaiseminen on tunteiden hallintaa. Jos aikuinen ei pysty vastaanottamaan lapsen voimakkaita negatiivisia tunteita, oppii lapsi pikkuhiljaa torjumaan ei-toivotut tunteet. Torjutut tunteet vaikuttavat kuitenkin tiedostamattomasti ja tulevat esille tavalla tai toisella edelleenkin. Ensimmäinen tunnetaito, jonka lapsi oppii, on kiintymyksen tarve. Sen avulla pieni vauva saa sisäisen turvallisuudentunteen. Myöhemmässä elämässä kiintyminen mahdollistaa pitkäaikaisten ja syvällisten ihmissuhteiden syntymisen. Aikuinen hakee ja toistaa lapsuudessaan oppimiaan kiintymyssuhteita. Kiintymyksen tunteen kanssa rinnakkain kehittyy lapsen itsetunto. Hyvän itsetunnon avulla, itsensä arvostamisen pohjalta lapsi kykenee solmimaan ja säilyttämään ystävyyssuhteita. Ihmisen minäkuva syntyy vuorovaikutuksessa, joten voidaan sanoa, että lapsen itsearvostus syntyy, kun lapsi saa kokea muiden ihmisten taholta hyväksyntää ja arvostusta. Tärkeää on huomioida etenkin aikuisten osalta, että he arvostavat lasta itsenään, eikä vain suoritusten pohjalta. (Isokorpi 2004, ) Kokoavana ajatuksena lasten tunnekasvatuksessa voidaan pitää tunnerehellisyyttä. Sekä aikuisten että lasten tulee ilmaista aidosti ja rehellisesti tunteitaan. Lapsi peilaa aikuisten tunnereaktioiden kautta omia tunteitaan. Tunnerehellisyys opettaa lapselle empatian taitoa. Merkittävää on aikuisen suhtautuminen omaan itseensä, aikuisella tulisi olla hyvä itsetuntemus ja aikuinen eivät saisi kieltää omia tunteitaan. Aikuisten ei tule ohjata liikaa lasten tunteita, eikä varsinkaan jaotella niitä oikeisiin tai vääriin. Jokainen tunne on aito ja oikea sekä hyväksyttävä. Lapsen tulee itse löytää oma tapansa ilmaista tunteita ja osoittaa myötätuntoa muita kohtaan. Leikki ja sadut ovat yksi parhaimmista tavoista tunnistaa erilaisia tunteita, harjoitella ja kokea niitä. (Isokorpi 2004, 127, ) Kolme neljävuotiaana lapsi oppii uusia taitoja, joiden avulla hän pystyy asettumaan toisen asemaan. Tämän myötä hän pystyy ymmärtämään, että muilla on erilaisia aikomuksia ja tavoitteita kuin hänellä. Kykyä kutsutaan mielen teoriaksi. Nelivuotiaasta eteenpäin lapsi alkaa yhä paremmin hahmottaa sosiaalisten tilanteiden tulkinnallisuutta. Hän ymmärtää, että toisen ihmisen käyttäytymisen takana voi olla monia eri syitä. Tilanteita tulkitessaan lapsi käyttää hyväkseen aikaisempia kokemuksia

20 samankaltaisista tilanteista. Neljävuotiaana lapsi oppii myös erottamaan toden ja kuvitellun toisistaan ja kuinka ne voivat vaikuttaa ihmisen ulkoiseen käyttäytymiseen. Näin ollen lapsi oppii peittämään todellisia aikomuksiaan tai tunteitaan saadakseen aikaan toivotun lopputuloksen. (Salo 2003, ) Lapselle muodostunut kiintymyssuhde vaikuttaa paljon lapsen toimintaan. Hyvä varhainen kiintymyssuhde auttaa lasta säilyttämään kyvyn läheiseen inhimilliseen vuorovaikutukseen, mutta myös riittävään itsenäisyyteen. Kiintymyssuhde voi olla turvallinen, välttelevä tai ristiriitainen. Turvallisesti kiinnittynyt lapsi ilmaisee tunteitaan avoimesti. Välttelevästi kiintynyt tukahduttaa kiinnittäytymiskäyttäytymistään niin, että hädän hetkellä välttää turvan hakemista kiintymyshahmolta. Ristiriitaisesti kiintynyt lapsi hakee aktiivisesti turvaa kiintymyshahmoltaan, mutta ei pysty rauhoittumaan. Lapsi viestittää kaipaavansa läheisyyttä, mutta toisaalta hän torjuu sitä. Tutkimuksissa turvallisesti kiintyneet esikoululaiset ovat osoittautuneet muita taitavimmiksi ristiriitatilanteiden ratkojiksi. He pystyvät kertomaan kuvitteellisesta sosiaalisesta tilanteesta, miltä eri osapuolista mahtoi tuntua. Heillä on kyky havainnoida muita ihmisiä ja vuorovaikutustilanteita, tehdä niistä johtopäätöksiä ja toimia tilanteen edellyttämällä tavalla. Välttelevästi kiintynyt lapsi ei luota muiden tunneilmaisuihin, ja ristiriitaisesti kiinnittynyt lapsi ei luota sanoihin eikä tekoihin, vaan pyrkii havainnoimaan tilanteen emotionaalista ilmapiiriä. (Salo 2003, ) Erikson määrittelee leikki-ikäisen (3 6-vuotiaan) psykososiaaliseksi kehitysvaiheen tehtäväksi aloitteellisuuden ja/tai syyllisyyden. Tämän kehitysvaiheen voimana lapsella on määrätietoisuus ja sen vastakohtana estoisuus. Määrätietoisuus ilmenee lapsen kehityksessä niin, että lapsi pystyy leikkimielisesti kuvittelemaan ja toisaalta taasen tahtonsa avulla hän pystyy toteuttamaan päämääriään ja suunnitelmiaan. Näin toimiessaan lapsi ei koe syyllisyyttä tai rankaisun pelkoa. Vastakohtatunne, estoisuus on myöskin tarpeellinen tunne elämässä, mutta liiallisena se saattaa estää normaalia toimintaa. Estoisuus voi aiheuttaa myös sen, että lapsi kohdistaa määrittelemättömän uhan pelossa rangaistuksen itseensä tai tuntee syyllisyyttä. Lapsen leikeissä ilmenee suurta iloa ja mielikuvitusta, niiden ohella lapsi kokee itsessään aggressiivisia ja seksuaalissävytteisiä tunteita ja viettiyllykkeitä. Kehitystehtävän mukaiset tunteet syntyvät lapsen sisältä tulevien yllykkeiden ja ympäristön välisessä jännitteessä.

21 Kehitystä määrittelevät niin vanhempien suhtautuminen kuin lapsenkin oma temperamentti. Vuorovaikutussuhde on monimutkainen ja synnyttää paljon tunteita. (Dunderfelt 2004, 248.) 4.4 Lapsen minän eriytyminen Leikin kehitys liittyy lapsen minän kehittymiseen. Esinekohteiden käsittely ja sosiaalisen ympäristön hallinta punoutuvat toinen toisiinsa ja rakentavat lapsen oman leikin edellytyksiä. Piirosen teoksessa (2004) mainitaan, että aikuinen välittää lapselle asioiden kulttuuriset merkitykset. Lapsi huomaa, että hän ja hoitava aikuinen eivät enää ole yhtä. Samoin hän huomaa esineiden käyttäytyvän yllättävästi vastoin hänen omia odotuksiaan. Syntyvät ristiriidat saavat lapsen minätietoisuuden heräämään. Hän alkaa myös oivaltaa, että aikuinen käyttää esineitä toisin kuin lapsi on niitä käyttänyt. Lapsi on käyttänyt niitä osana itseään. Lapselle avautuvat esineiden merkityksen kautta niiden kulttuuriset merkitykset, jotka omaksutaan aluksi toisten toimintoja jäljittelemällä. Jäljittely sisäistyy ja siitä tulee keino ohjata omaa toimintaa. Mielikuvien ohjaaman leikin aikuinen havaitsee siitä, että lapsi yhä harvemmin vie esineitä suuhun tutkiakseen niitä. Pian leikki muuttuukin esittäväksi. Leikin kehitys vaatii aikuisen osallistumista yhteiseen toimintaan ja leikkiin lapsen kanssa. Jopa ristiriidat ovat lapselle tärkeitä, koska hän alkaa niiden myötä pohtia omaa toimintaansa. Aikuisen pitäisi tuntea kehityksen vaiheet, jotta hän voisi ennakoida tulevaa ja olla ohjaamassa lasta eteenpäin. Juuri kehitysaskeleelta toiselle tapahtuvissa siirtymävaiheissa lapsi erityisesti tarvitsee aikuista. Leikin kehityksen tuntemuksen voikin katsoa olevan varhaiskasvatuksen ydintä, sillä sitä tarvitaan niin kotona, päiväkodissa ja koulussakin. (Piironen 2004, ) Dunderfeltin elämänkaaripsykologian mukaan ihmisen kehityksen perusvaihe kestää 0 20-vuotiaaksi. Yksi tärkeistä vaiheista 3 6 -vuotiailla lapsilla on yliminän voimakas kehittyminen. Yliminällä käsitetään sisäistä psyykkistä kontrollia ja sensuuritoimintaa. Tämän ikäiset lapset hahmottavat maailmaa tunnekylläisemmin kuin aikuiset tai kouluikäiset lapset, 3 6 -vuotiaiden lasten tietoisuus käsittää enemmän kuvia ja

22 mielikuvitus on siis laaja. Yliminän kehittyminen tässä iässä voidaan jakaa kolmeen eri vaiheeseen. Ensimmäisessä vaiheessa lapsi kokee ympäristön julkituotuja ja - tuomattomia sosiaalisia sääntöjä ja normeja sekä asenteita ja käyttäytymistapoja. Lapsi kuitenkin kapinoi näitä säännöksiä vastaan, mutta vanhemmat asettavat lapselle rajoja niin fyysisesti kuin sanallisestikin ja loppujen lopuksi lapsen on tehtävä niin kuin on käsketty. Toisessa vaiheessa lapsi sisäistää erilaisia sääntöjä ja normeja omaksi sisäiseksi puheeksi ja mielikuviksi, jotka voi palauttaa mieleen. Viimeisessä vaiheessa käskyt ja käyttäytymistavat ovat lapsen sisäistämiä niin, ettei lapsi itse edes huomaa, että hän on sulauttanut itseensä sosiaalisen normiston. Tällöin lapsi käyttäytyy ympäristön odottamalla tavalla. Yliminän suotuisan kehityksen myötä lapsi saavuttaa piirteitä, jotka ovat perustana tulevalle kehitykselle. Ensimmäinen piirre on, että lapsi tuntee itsensä hyväksytyksi ja osaksi sosiaalista kokonaisuutta. Sen myötä toiseksi lapselle kehittyy omantunnon perusta. Samaistumisen kautta lapsi on omaksunut ympäröivän yhteisön normeja ja sääntöjä. Kolmas piirre on, että lapsi saavuttaa jonkinnäköisen sukupuolisen identiteetin. Tytöt ovat enemmän tyttöjä ja pojat enemmän poikia. (Dunderfelt 2004, ) 4.5 Lapsen identiteetin rakentuminen Leikkiessä lapsi rakentaa itseään ja omaa elämäänsä. Erilaisten roolien harjoittaminen, tutkiminen ja kokeileminen rakentavat lapsen identiteettiä. Ehyen elämän ja ihmisenä kasvamisen perusteena lapsi tarvitsee kokemuksia siitä, että hän on, hän osaa ja hänellä on. Ensimmäisen kokemuksen, minä olen, lapsi voi kokea leikkiessään. Leikissä lapsella on selkeä identiteetti. Lapsi tuntee hallitsevansa asiat ja itsetunto on vahva. Toiset lapset osoittavat luottamusta ja arvostusta ja näin ollen lapsi saa kokea, että hänet otetaan tosissaan. Aikuisten maailma voi olla hyvinkin suuri, vaativa ja pelottava. Leikissä lapsi voi käsitellä tunteita, joita aikuisten maailma on herättänyt. Lapsen tunteet voivat olla hyvinkin negatiivisia, kuten että häntä ei arvosteta, ei rakasteta tai että hänet sivuutetaan. Lapsi voi paeta negatiivisia tunteita leikkiin ja käsitellä niitä leikin avulla. Leikissä lapsi harjoittaa tunne-elämäänsä osoittamalla tunteitaan esimerkiksi nukelle. Leikin avulla lapsi kertoo vanhemmalle olemassaolostaan, ja aikuisen ja lapsen katseen kohtaaminen vahvistaa lapsen minä olen -kokemusta. Leikki-

23 ikäinen kokeilee monia rooleja. Ongelmalliseksi leikissä aikuinen saattaa kokea erilaiset roolit, jotka eivät ole yleisesti hyväksyttäviä. Leikki on kuitenkin lapsen tapa käsitellä kohtaamiaan asioita, ja hänen tulee saada käsitellä kokemiaan asioita. Omaehtoinen leikki selkiyttää lapsen ajatuksia ja kuvaa itsestään. Kun lapsi saa leikkiä niin pitkään kuin haluaa, ei hänen tarvitse yrittää olla vanhempi kuin on. Lapsi voi ja uskaltaa olla lapsi niin kauan, kuin ympärillä olevat aikuiset sen sallivat. Lapsen omaehtoiselle leikille on annettavaa aikaa, vaikka aikuisen ohjaama toiminta olisi kuinka kehittävää tahansa. (Hintikka & Helenius, Vähänen 2004, ) Minä osaan -kokemus on lapselle tärkeä. Vanhemmat ja muut aikuiset kehuvat ja kannustavat lapsia, mutta riskinä on, että lapselle tulee tarve osata enemmän ja enemmän. Lapsi voi joutua suorittamisen kierteeseen, jossa hän yrittää osata yhä enemmän saadakseen positiivista palautetta. Kehumisessa ja kannustamisessa ei ole sinänsä mitään pahaa, sitä tuskin voi tehdä liikaa. Ongelmaksi asia voi muodostua, jos lapsi ei saa positiivista palautetta pelkällä olemassa olollaan. Positiivinen palaute lapselle ilman, että hän on mitään erityistä tehnytkään, poistaa liiallista suorittamisen tarvetta. Leikissä on myös se hyvä puoli, että silloin lapsi osaa mitä tahansa. Mitä lapsi ei osaa, sen hän voi kuvitella osaavansa. Leikissä motivaatio osaamiseen johtuu touhuamisen ilosta, eikä se ole ympäristön asettamaa painetta osata. Minulla on - kokemuksen lapsi tarvitsee ympärillään olevista turvallisista aikuisista. Lapselle on tärkeää saada hyväksyntä näiltä turvallisilta aikuisilta myös leikkiessään. Lapsen ei tarvitse peitellä leikkejään aikuisilta ja hän saa vapaasti leikkiä. Muutkin kuin kiltit ja siistit leikit ovat hyväksyttyjä. (Hintikka ym., ) 4.6 Lapsen kognitiivinen kehitys Kolmivuotiaana lapsi alkaa hahmottaa esineiden laadullisia piirteitä ja eroavaisuuksia, esim. iso ja isompi, pieni ja pienempi. Kaksi-kolmivuotiaat pystyvät vertailemaan kahta esinettä keskenään niin, että pyydettäessä osaavat osoittaa, kumpi esimerkiksi on suurempi. Kolmivuotiaat osaavat jo itse tuottaa komparatiivimuotoja vertaillessaan esineitä. Superlatiivin käyttö onnistuu yleensä kolme-neljävuotiaana, sillä se on

24 kognitiivisesti haastavampaa ja vaatii useamman kohteen vertailua samanaikaisesti. (Nurmi ym. 2006, 42.) Neljävuotias kykenee käyttämään puheessaan esineiden paikkaa ja sijaintia osoittavia määreitä. Edellytyksenä on, että lapsi ymmärtää käsitteet etu-, taka-, ylä- ja alapuoli. Ensimmäiseksi lapsi oppii käsitteet päällä ja alla, minkä jälkeen tulevat edessä ja takana. Aluksi lapsi suhteuttaa paikan määreet itseensä, mutta nelivuotiaana lapsi alkaa ymmärtää, että paikan määre vaihtelee sen mukaan, mistä näkökulmasta asiaa katsotaan. Paikkaa ja sijaintia määrittävät käsitteet tarkentuvat ja monipuolistuvat kehityksen myötä ja ovat yhä enemmän yleiskielen mukaisia. (Nurmi ym. 2006, 42.) Viisivuotiaana lapsi hallitsee jo äidinkielen taivutusmuotoja ja sanojen yhdistelyjä koskevat perussäännöt. Tyypillistä kuitenkin on, että puheessa esiintyy edelleen yleiskielestä poikkeavia muotoja runsaasti. Viisivuotiaat osaavat käyttää puheessaan adjektiivien vertailumuotoja, erilaisia sija- ja aikamuotoja. He pystyvät kertomaan nykyisestä, menneestä ja tulevasta käyttämällä aktiivi- ja passiivilauseita sekä pää- ja sivulauseita. Viisivuotiaat pystyvät myös käsittelemään puhe-, tapahtuma- ja vertausaikaa toisistaan riippumattomina, mutta myös yhdistämään kaikki kolme ajanhetkeä puheissaan (ennen, jälkeen, nyt). (Nurmi ym.2006, )

25 5 SÄÄNTÖLEIKKIOPPAAN KOKOAMINEN 5.1 Leikkien valitseminen Kokosimme sääntöleikkioppaaseen erilaisista leikkikirjoista 50 leikkiä, jotka tukevat lapsen kehitystä valitsemillamme kehityksen osa-alueilla. Jaottelimme leikit oppaaseen näiden mukaan. Monet työmme leikeistä parantavat montaa eri kehityksen osa-aluetta. Osa motorisesti kehittävistä leikeistä voi kehittää esimerkiksi ryhmähenkeä tai päinvastoin. Erityislastentarhanopettajan mukaan lapsen motorisen kehityksen taidoissa voi olla joskus tietynlaisia pulmia, kehityksen viivettä tai taidot voivat olla harjaantumattomat. Tällöin tulee haastateltavamme mukaan muistaa, että taidoissa itsessään ei ole mitään puutetta, vaan näitä taitoja ei ole harjoitettu. Tällaisen lapsen kohdalla motorisesti kehittävät sääntöleikit ovat todella hyviä, koska niissä lapsi saa mahdollisuuden harjoittaa taitojaan ja kuntoutua. Sellaiset sääntöleikit, joissa on esimerkiksi sormet mukana, kehittävät myös lapsen hienomotoriikkaa. Tällöin aikuisen/ohjaajan pitää valita sääntöleikit sillä tavalla, että siellä on mukana juuri niitä motorisia osioita, joita nämä lapset tarvitsevat. Aulion teoksen mukaan hyvän leikin tuntomerkkejä ovat hauskuus, uuden oppiminen, virkistäminen ja vaihtelun tuominen. Hyvä leikki tutustuttaa toisiin ja poistaa jäykkyyttä, antaa itseluottamusta, lisää tietotaitoa ja poistaa aggressioita. Leikki vapauttaa ilmapiiriä ja antaa lapselle uusia oivalluksia. Leikin avulla lapsi saa mahdollisuuden olla mukana ja osallistua yhteiseen toimintaan. Leikkiessään lapsi käyttää aistejaan, leikki on lapselle jännittävää ja mielihyvää tuottavaa. Leikin maailmassa lapsi löytää omat lahjansa ja kykynsä. (Aulio 2001, 14.) 5.2 Sääntöleikin ohjaaminen Ohjaajana on tärkeää hyväksyä, arvostaa ja kunnioittaa toisten ajatuksia ja kokemuksia. Tuomitsematon kuunteleminen, kannustaminen ja tukeminen luovat arvostusta. Kun lapsi tietää, että aikuiseen voi aina turvata ja häneltä voi aina pyytää apua, mutta hän myös pyrkii toimimaan omien periaatteidensa mukaisesti, se herättää kunnioitusta. On uskottava lapsen kykyihin ja odotettava tältä paljon, muttei liikaa. Aliarvioiminen ja

26 helppojen, valmiiden ratkaisujen tarjoaminen saa lapsen uskomaan, ettet arvosta häntä. Myös itsestä löytyy laiska ja osaamaton kuva. Täytyy olla valmis pyytämään apua tarvittaessa. Itsevarmalla ihmisellä on varaa tunnustaa osaamattomuutensa ja toisten taidot. Monesti avun pyytäminen saa lapsen paitsi arvostamaan itseään enemmän, myös kunnioittamaan ohjaajaan. (Vehkalahti 2007, 41.) Haastattelemamme kiertävän erityislastentarhanopettajan mukaan sääntöleikit ovat muun muassa hyviä "odotteluleikkejä" siirtymätilanteissa; kasvattaja voi esimerkiksi koota lapset tiettyyn huoneeseen leikkimään ulos lähdettäessä. Tämän jälkeen lähetetään muutama lapsi kerrallaan pukemaan. Leikkiä jatketaan muiden lasten kanssa. Samalla tavalla jos tullaan sisälle ennen ruokailua, kasvattaja ottaa lapset vastaan tiettyyn tilaan. Sääntöleikit voi aloittaa vaikkapa kahden lapsen kanssa. Sitä mukaa, kun lapset tulevat, niin leikkiä jatketaan ja niihin pääsee helposti jokainen mukaan. Sääntöleikit parantavat lapsen keskittymiskykyä, kun lapsen täytyy kuunnella ja keskittyä. Porrastus helpottaa työntekijää sekä lasta; toiminta rauhoittuu siirtymätilanteissa ja muutamaa lasta on helpompi ohjata kerralla kuin koko ryhmää. Lapsen on myös helpompi keskittyä, kun ympärillä ei ole paljon lapsia. Erityislastentarhanopettaja korostaakin, että siirtymävaihe koetaan nykyisin työntekijän näkökulmasta työlääksi. 5.3 Sosiaalisia taitoja kehittäviä leikkejä Sellaiset pelit ja leikit tukevat ryhmäytymistä ja jokaisen lapsen omanarvontuntoa, joissa ryhmä yhdessä auttaa yhtä jäsentään tai jokaista tarvitaan pelin onnistumiseen, Jokaiselle on tärkeää olla tarpeellinen ja auttaa toisia. Myös rituaalit, joissa jokaisen osallistuminen huomioidaan, kasvattavat yhteishenkeä. (Vehkalahti 2007, 32.) Haastattelua tehdessämme kiertävä erityislastentarhanopettaja piti todella tärkeänä tulevan elämän kannalta, että lapsi oppii sosiaalisia taitoja. Jotta voidaan elää sosiaalisesti tyydyttävää elämää, meidän täytyy hallita tiettyjä sosiaalisia sääntöjä. Haastateltava mainitsi, että erityisesti aroille ja ujoille lapsille sosiaalisesti kehittävät leikit ovat todella hyviä. Tällaiset lapset saavat mahdollisuuden leikkiä yhdessä toisten kanssa sääntöjen mukaan. Arkojen ja ujojen lasten ei myöskään tarvitse sääntöleikeissä esiintyä yksin. Joskus ujon ja aran lapsen on helpompi ryhmässä ilmaista itseään

27 muiden mukana, kun ei tarvitse esiintyä yksinään. Sosiaalisia taitoja kehittävissä leikeissä kehittyy myös lapsen oma käsitys itsestään; minäkäsitys sekä minäkuva selkeytyvät, muotoutuu ja vahvistuu. Haastateltava muistutti, että kaikki lapset eivät ole sosiaalisia temperamentiltaan. On paljon lapsia, jotka viihtyvät itsekseen; he tykkäävät pelata, leikkiä tai rakennella itsekseen. Tällaiset lapset eivät kaipaa paljon yhdessä tekemistä. Esimerkkinä sosiaalisia taitoja kehittävästä leikistä opinnäytetyössämme on leikki nimeltään halaus: Halausleikki kasvattaa ryhmähenkeä ja on yksi keino saada ujot lapset vapautumaan. Leikissä soitetaan innostavaa musiikkia ja lapset hyppelevät ympäri huonetta. Musiikin loppuessa kukin lapsi halaa perusteellisesti toista lasta. Musiikki alkaa uudelleen ja lapset jatkavat hyppelyään. Halutessaan lapset voivat leikkiä pareittain. Musiikin uudelleen loppuessa vähintään kolmen lapsen on määrä syleillä toisiaan. Leikin jatkuessa toisiaan syleilevien leikkijöiden määrä yhä kasvaa, kunnes lopulta kaikki lapset puristautuvat yhteen valtavaan halaukseen. (Aulio, 2004, 39.) 5.4 Leikkejä aggressioita vastaan Levottomuus ja ylimääräinen purkamaton energia voi aiheuttaa lapsissa aggressiivisuutta. Yleisenä keinona välttää aggressiivista käyttäytymistä voidaan käyttää naurua. Hassuttelut ja normaalista poikkeava käytös rentouttavat tunnelmaa ja nauru vapauttaa ja piristää; vihaiset kasvot rentoutuvat ja myönteinen suhtautuminen vahvistuu. Rauhallisesti syvään hengittäminen myöskin rentouttaa ja lieventää kiukkua. (Bartl 2000.) Aggressioiden taustalla voi olla myös sosiaalis-emotionaalisia ongelmia. Tällöin lapsella voi olla hallitsemattomia tunteenpurkauksia ja toisia loukkaavaa toimintaa. Englanninkielinen termi acting out kuvaa lapsen tapaa purkaa pahaa oloaan muihin ihmisiin, esineisiin tai omaan itseensä. Heikko itsetunto voi saada lapsen toimimaan väkivaltaisesti. Lapsella on häiriöitä minä -toiminnoissa; hänen on vaikeaa luoda kontakteja ja ylläpitää niitä, toisen asemaan asettuminen on haastavaa, lapsi ei kykene hallitsemaan tunneilmaisujaan ja toimintaansa sekä pettymysten sietäminen on vaikeaa. (Pihlaja 2004, ) Hyvänä esimerkkinä työmme aggressioita vähentävästä leikeistä on peffis:

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat LEIKKIKOONTI Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat 21.5.2014 ESITYKSEN JÄSENTELY 1. Leikin filosofisia lähtökohtia 2. Leikki ja oppiminen 3. Leikki ja didaktiikka 4. Leikki ja pedagogiikka 5. Leikin

Lisätiedot

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ 1 Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit 3. - 4.5.2013 Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ REGGIO EMILIAN PÄIVÄKOTIEN KASVATUSAJATTELUN OMINAISPIIRTEITÄ: PÄIVÄKOTI

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Havusten varhaiskasvatussuunnitelma

Havusten varhaiskasvatussuunnitelma Havusten varhaiskasvatussuunnitelma 2010 2011 Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 SAARENKYLÄ Havusten ryhmän puh. 050 5710814 Puh.klo16.30 jälk. 040 5197574 Tervetuloa Havusiin! Havuset on tällä hetkellä

Lisätiedot

PAPILIO-HANKE. OHJELMA LASTEN SOSIO- EMOTIONAALISTEN TAITOJEN TUKEMISEEN JA ITSESÄÄTELYPULMIEN ENNALTAEHKÄISYYN

PAPILIO-HANKE. OHJELMA LASTEN SOSIO- EMOTIONAALISTEN TAITOJEN TUKEMISEEN JA ITSESÄÄTELYPULMIEN ENNALTAEHKÄISYYN JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO PAPILIO-HANKE. OHJELMA LASTEN SOSIO- EMOTIONAALISTEN TAITOJEN TUKEMISEEN JA ITSESÄÄTELYPULMIEN ENNALTAEHKÄISYYN Riitta Viitala & Merja Koivula Jyväskylän yliopisto Papilio-ohjelman

Lisätiedot

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa

Lisätiedot

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Sisällys Lukijalle...12 Johdanto...16 Ajattelutehtävä kokeiltavaksi... 18 1 Arvot, ihmiskäsitys ja oppimiskäsitys... 20 Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Mitä tästä voisi ajatella?...

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA

KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA YPÄJÄN KUNTA VARHAISKASVATUS 2016 KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA 1. KOKO HENKILÖKUNTA ON SAANUT KOULUTUSTA VARHAISLAPSUUDESSA TAPAHTUVASTA KIUSAAMISESTA sekä sen havainnoimisesta: pedagoginen palaveri

Lisätiedot

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / esiopetuksen oppimissuunnitelma Tämä on lapsen varhaiskasvatussuunnitelma, joka sisältää esiopetuksen oppimissuunnitelman sekä mahdollisen tehostetun eli varhaisen tai

Lisätiedot

HALLILAN PÄIVÄKOTI. Varhaiskasvatussuunnitelma - VASU

HALLILAN PÄIVÄKOTI. Varhaiskasvatussuunnitelma - VASU HALLILAN PÄIVÄKOTI Varhaiskasvatussuunnitelma - VASU Päiväkodissamme toimii 6 ryhmää: Nuput Pallerot Tenavat Naperot Nappulat Muksut Toiminta-ajatus Meille on tärkeää, että lapsi kokee olonsa turvalliseksi

Lisätiedot

SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JANAKKALAN KUNTA PERHEPÄIVÄHOITO SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA SYLI, HALI, HUUMORI, RAVINTO, RAJAT JA RAKKAUS; SIINÄ TARJOOMAMME PAKKAUS SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO ARVOT KASVATUSPÄÄMÄÄRÄT

Lisätiedot

Tytöksi ja pojaksi kasvaminen. Seksuaaliterveysopas päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmille ja lasten kanssa työskenteleville

Tytöksi ja pojaksi kasvaminen. Seksuaaliterveysopas päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmille ja lasten kanssa työskenteleville Tytöksi ja pojaksi kasvaminen Seksuaaliterveysopas päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmille ja lasten kanssa työskenteleville Opinnäytetyö, Mikkelin ammattikorkeakoulu 2011 Esipuhe Olemme kaksi sosionomiopiskelijaa

Lisätiedot

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

TAHINIEMEN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

TAHINIEMEN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA TAHINIEMEN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA TAHINIEMEN PÄIVÄKOTI Päiväkotimme sijaitsee Tahiniemessä, Pieksäjärven rannalla, rauhallisella omakotialueella. Lähistöllä on uimaranta ja metsikköä,

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Tesoman päiväkodissa toimimme lasta kuunnellen ja kunnioittaen. Annamme lapselle turvaa, aikaa sekä mahdollisuuksia kokea ja tuntea onnistumisia

Lisätiedot

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLLYS JOHDANTO 1. TAIDETASSUJEN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI 2. TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT 3. KASVATTAJA 4. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 5. SISÄLTÖALUEET 6. ARVIOINTI JA SEURANTA

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

LUOTTAMUKSELLINEN VETELI /PÄIVÄHOITO LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 4-5 VUOTIAILLE LAPSEN NIMI JA SYNTYMÄPÄIVÄ PÄIVÄHOITOPAIKKA

LUOTTAMUKSELLINEN VETELI /PÄIVÄHOITO LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 4-5 VUOTIAILLE LAPSEN NIMI JA SYNTYMÄPÄIVÄ PÄIVÄHOITOPAIKKA VETELI /PÄIVÄHOITO LUOTTAMUKSELLINEN LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 4-5 VUOTIAILLE LAPSEN NIMI JA SYNTYMÄPÄIVÄ PÄIVÄHOITOPAIKKA OHJEET VASUN (varhaiskasvatussuunnitelman)tekijälle: Vasu tehdään Vetelissä

Lisätiedot

Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari Jyväskylä Marja-Liisa

Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari Jyväskylä Marja-Liisa Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari 21.9.2016 Jyväskylä Marja-Liisa Keski-Rauska, KT ylitarkastaja (varhaiskasvatus) Länsi-

Lisätiedot

LEHMON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LEHMON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LEHMON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Iso ja pieni on yhdessä kaksi. Kaksi voi yhdessä leikkiä. Ei tunne itseään vieraaksi. Hellyydellä voi täyttyä. Iso ylettyy helposti korkealle, pieni taas mahtuu

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Ylitarkastaja Anu Liljeström Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue, Itä-Suomen aluehallintovirasto Anu Liljeström, ISAVI OKT-vastuualue 5.10.2016

Lisätiedot

Tervetuloa esiopetusiltaan!

Tervetuloa esiopetusiltaan! Tervetuloa esiopetusiltaan! Esiopetus Järvenpäässä toimintakaudella 2010-2011 Esiopetuksen hakemusten palautus 19.2. mennessä Tiedot esiopetuspaikasta 31.5. mennessä Esiopetus alkaa 1.9.2010 ja päättyy

Lisätiedot

Villilän päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Villilän päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Villilän päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Toiminta ajatus: Villilän päiväkoti toimii yhteistyössä perheiden kanssa lapsuutta ja lapsen tulevaisuutta kunnioittavan hyvän ja turvallisen leikki ja oppimisympäristön

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö.

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. Varhaiskasvatussuunnitelma Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. 2014 Ypäjän varhaiskasvatuspalvelut Päiväkoti Heporanta: Pollet, Ponit ja Varsat

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU Honkajoen kunta Sivistystoimi Varhaiskasvatus KIS KIS KISSANPOIKA KISSA TANSSII JÄÄLLÄ SUKAT KENGÄT KAINALOSSA HIENO PAITA PÄÄLLÄ VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU 3-5 VUOTIAAT Lapsen nimi Syntymäaika Päivähoitopaikka

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkoti Onnenkenkä sijaitsee Orimattilassa Pennalan kylässä. Vieressä toimivat koulu sekä kaupungin päiväkoti, joiden kanssa teemme yhteistyötä. Lasten kanssa teemme retkiä

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

4-vuotiaan lapsen Hyve mallin mukainen vanhempien ja päivähoidon yhteinen varhaiskasvatuskeskustelurunko

4-vuotiaan lapsen Hyve mallin mukainen vanhempien ja päivähoidon yhteinen varhaiskasvatuskeskustelurunko 4-vuotiaan lapsen Hyve mallin mukainen vanhempien ja päivähoidon yhteinen varhaiskasvatuskeskustelurunko 1. Tunne-elämän kehitys, sosiaaliset taidot, vuorovaikutus ja leikki on utelias, haluaa tutkia,

Lisätiedot

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma 1 Kurikka lapsen nimi Kansilehteen lapsen oma piirros Lapsen ajatuksia ja odotuksia esiopetuksesta (vanhemmat keskustelevat kotona lapsen kanssa ja kirjaavat) 2 Eskarissa

Lisätiedot

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Iloa vanhemmuuteen Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Avoin vanhempainilta Kaakkurin yhtenäiskoululla 27.2.2013 klo:18-19.30. Tilaisuuden järjestää Nuorten Ystävien Vanhempien Akatemia yhdessä

Lisätiedot

JOUPIN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI

JOUPIN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI JOUPIN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI Joupin ryhmis sijaitsee Joupin viihtyisällä asuntoalueella hyvien ulkoilumahdollisuuksien läheisyydessä. Ulkoilemme paljon läheisillä leikkikentillä sekä teemme metsäretkiä Kultavuoressa.

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Esiopetuspaikka/päiväkoti Lapsen nimi Toimintavuosi 1/12 Lapsen oma osio (täytetään kotona) PIIRRÄ TÄHÄN KOTONA OMA KUVASI 2/12 Nämä asiat osaan jo Erityisen taitava

Lisätiedot

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti 1. Tervehdin lasta henkilökohtaisesti ja positiivisesti nimeltä heidät tavatessani. 1 2 3 4 5 2. Vuorovaikutukseni

Lisätiedot

VASUtyö Salossa Anna-Kaisa Törrönen ja Saana Kallioniemi.

VASUtyö Salossa Anna-Kaisa Törrönen ja Saana Kallioniemi. VASUtyö Salossa 2017 Anna-Kaisa Törrönen ja Saana Kallioniemi Mitä olemme jo tehneet Kentän näkökulma: vanhojen lomakkeiden läpikäynti, mitä hyvää, mitä kehitettävää? Selkeys, prosessinomaisuus, pedagogisuus

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (Lapsen vasu) on päivähoidon henkilöstön ja vanhempien yhteinen työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä tavoitteita ja sopimuksia siitä, miten kunkin lapsen yksilöllistä

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Monikulttuurisuus ja kulttuurien kohtaaminen

Monikulttuurisuus ja kulttuurien kohtaaminen Monikulttuurisuus ja kulttuurien kohtaaminen Rekar Abdulhamed rekar.abdulhamed@helsinki.fi Luokanopettajaopiskelija (kasvatuspsykologia) Helsingin yliopisto 1 Monikulttuurisuudesta tulee mieleeni... 2

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA

ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 1. YKSIKKÖ Aitohelmen päiväkoti Klaukkalantie 72, 01800 KLAUKKALA Piccolot ja Pillipiiparit kokopäiväesiopetusryhmät Vikkelät ja Nokkelat osapäiväesiopetusryhmät 2. TOIMINTA-AIKA

Lisätiedot

Kuraattorityön helmet ja helvetit

Kuraattorityön helmet ja helvetit Kuraattorityön helmet ja helvetit Vuokatti 8.10.2010 Katariina Ylä-Rautio-Vaittinen katariina.yla-rautio@sci.fi Nykyajan nuoret rakastavat ylellisyyttä. Heillä on huonot tavat, he pilkkaavat auktoriteetteja

Lisätiedot

Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Hyvää hoitoa vuorotta! Amurinlinna on ympärivuorokauden auki oleva päiväkoti. Tarjoamme hoitoa lapsille, joiden vanhemmat tekevät

Lisätiedot

PERHEPÄIVÄHOIDON TOTEUTTAMINEN

PERHEPÄIVÄHOIDON TOTEUTTAMINEN - laadittu keväällä 2009, päivitetty 2012 PERHEPÄIVÄHOIDON TOTEUTTAMINEN Perhepäivähoito on kodinomainen päivähoitomuoto, jossa toimitaan ammatillisesti ja tavoitteellisesti yhdessä sovittujen periaatteiden

Lisätiedot

LEIKILLINEN JA LUOVA OPPIMINEN MEDIARIKKAISSA YMPÄRISTÖISSÄ

LEIKILLINEN JA LUOVA OPPIMINEN MEDIARIKKAISSA YMPÄRISTÖISSÄ LEIKILLINEN JA LUOVA OPPIMINEN MEDIARIKKAISSA YMPÄRISTÖISSÄ Kristiina Kumpulainen Professori Playful Learning Center Opettajankoulutuslaitos Helsingin yliopisto VAROITUS: Tämä puhe saattaa muuttaa käsityksesi

Lisätiedot

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari Koti, koulu ja lapsen paras Kari Uusikylä MLL -seminaari 30.09.2016 Miksi yhteistyötä? Siksi, että se on lapsen etu Opiskelu tehostuu Ongelmat tunnistetaan Muodostuu aito kouluyhteisö, turvallinen, välittävä,

Lisätiedot

Eliisa Soirila Marjo Oksanen Liisa Lehtinen Hämeenlinnan kaupungin varhaiskasvatuspalvelut

Eliisa Soirila Marjo Oksanen Liisa Lehtinen Hämeenlinnan kaupungin varhaiskasvatuspalvelut Eliisa Soirila Marjo Oksanen Liisa Lehtinen Hämeenlinnan kaupungin varhaiskasvatuspalvelut MISTÄ SATAKIELIPEDAGOGIIKKA SAI ALKUNSA? Kuntaliitos 2009 Tulevaisuuden pedagogiikka? Intoprojekti Reggio Emilia

Lisätiedot

Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma. Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikköön kuuluu 3 esiopetusryhmää Atalan koululla

Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma. Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikköön kuuluu 3 esiopetusryhmää Atalan koululla Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma Atalan päiväkoti Metsästäjän päiväkoti Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikköön kuuluu 3 esiopetusryhmää Atalan koululla Toiminta-ajatus Luomme

Lisätiedot

NAPAPIIRIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

NAPAPIIRIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA NAPAPIIRIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1.NAPAPIIRIN PÄIVÄKOTI Napapiirin päiväkoti on ollut toiminnassa vuodesta 2012. Talossa on yhteensä 8 ryhmää joista Hallat 3-6-v sijaitsee erillisessä rakennuksessa.

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Millaiset rakenteet pitävät pedagogiikan kunnossa? Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi Piia Roos & Janniina Elo, Tampereen yliopisto

Millaiset rakenteet pitävät pedagogiikan kunnossa? Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi Piia Roos & Janniina Elo, Tampereen yliopisto Millaiset rakenteet pitävät pedagogiikan kunnossa? Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi 2.4.2014 Piia Roos & Janniina Elo, Tampereen yliopisto TYÖELÄMÄN JATKUVA MUUTOS HAASTAA KEHITTÄMÄÄN (Launis,

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 Tuohisissa työskentelevät lastentarhanopettajat Piiti Elo ja Riitta Riekkinen, lastenhoitaja Helena

Lisätiedot

MÄKITUVAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

MÄKITUVAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA MÄKITUVAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2014 2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. ARVOT 2.1 VASTUULLISUUS 2.2 AVOIMUUS 2.3 UUDISTUMISKYKY 2.4 YHTEISTYÖ JA PALVELUHENKISYYS 3. TOIMINTA-AJATUS 4.

Lisätiedot

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Oman työn tavoitteellinen suunnittelu ja toteuttaminen sosiaalisista

Lisätiedot

Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen.

Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen. 23.10.2009 Kunnallisen päivähoidon laatukyselyjen tulokset kevät 2009 Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen. 23.10.2009 1 Ketkä käyttivät ja missä yhteydessä? Kysely tehtiin

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

PROFILES -hankkeeseen osallistuvien opettajien osaamisalueiden kartoittaminen

PROFILES -hankkeeseen osallistuvien opettajien osaamisalueiden kartoittaminen PROFILES -hankkeeseen osallistuvien opettajien osaamisalueiden kartoittaminen Ammatillisen kehittymisen prosessin aluksi hankkeeseen osallistuvat opettajat arvioivat omaa osaamistaan liittyen luonnontieteiden

Lisätiedot

LASTEN KERTOMUKSIA PÄIVÄHOIDON ARJESTA

LASTEN KERTOMUKSIA PÄIVÄHOIDON ARJESTA LASTEN KERTOMUKSIA PÄIVÄHOIDON ARJESTA Varhaiskasvatusjohdon päivä 15.52014 Eila Estola 1 Kaksi tutkimushanketta TELL I S - H A N K E (2010-2013) - Lapset kertovat hyvinvoinnistaan kuka kuuntelee? Kohdistuu

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1 Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen vasun tekeminen perustuu varhaiskasvatuslakiin. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

UUDENLAINEN OPPIMISKULTTUURI: TULEVAISUUDEN KOULU KAIKILLE

UUDENLAINEN OPPIMISKULTTUURI: TULEVAISUUDEN KOULU KAIKILLE UUDENLAINEN OPPIMISKULTTUURI: TULEVAISUUDEN KOULU KAIKILLE Kuva kirjasta Leikki Vieköön, Järnefelt ym. (2014) Kristiina Kumpulainen Professori Playful Learning Center Opettajankoulutuslaitos Helsingin

Lisätiedot

Kohtaavatko opettajan aikomukset käytännön työn?

Kohtaavatko opettajan aikomukset käytännön työn? Kohtaavatko opettajan aikomukset käytännön työn? Tanja Pynninen, KM Lapin yliopisto, Kasvatustieteiden tiedekunta tanja.pynninen@ulapland.fi A School for All Development of Inclusive Education -hanke Tutkimusryhmä:

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

7,8 27,8 46,1 54,1 17,4. (oppilas, huoltaja ja opettaja) 27,5 45,7 50,6 25,4. (oppilas, huoltaja ja opettaja) 3,8 20,4 27,4 41,2 50,5 34,6

7,8 27,8 46,1 54,1 17,4. (oppilas, huoltaja ja opettaja) 27,5 45,7 50,6 25,4. (oppilas, huoltaja ja opettaja) 3,8 20,4 27,4 41,2 50,5 34,6 Arviointi lukuvuoden aikana Lukuvuoden aikana tehtävän arvioinnin tarkoituksena on arvioida, kuinka hyvin lapset ovat oppineet juuri opetetun asian ottaen huomioon oppilaiden erilaiset tavat oppia ja työskennellä.

Lisätiedot

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Kuvattu ja tulkittu kokemus Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu 15.4.2011 VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Esityksen taustaa Tekeillä oleva sosiaalipsykologian väitöskirja nuorten naisten ruumiinkokemuksista,

Lisätiedot

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea

Lisätiedot

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta, projektitutkija 2.11.2016 OPS2016 Muovaa käsitystä oppimisesta Oppimisen ilo Oppijan aktiivinen rooli, ongelmanratkaisutaidot Monipuoliset oppimisympäristöt

Lisätiedot

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Pienen lapsen kiukku KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Sisältö: Lapsen psyykkisen kehityksen vaiheet Temperamentti Mikä lasta kiukuttaa? Konstit ja keinot kiukkutilanteissa Tavoitteet:

Lisätiedot

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa?

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Mirva Makkonen 1 Miksi osallisuus?

Lisätiedot

Taustaa GrIFK kyky- ja taitokoulutoiminnalle!

Taustaa GrIFK kyky- ja taitokoulutoiminnalle! Taustaa GrIFK kyky- ja taitokoulutoiminnalle! Tarve kyky- ja taitokoulutoiminnalle on suuri! Pelaajat haluavat oppia enemmän, kokea pätevyyttä, haasteita ja onnistumisia. Vanhemmat haluavat lapsensa oppivan

Lisätiedot

PIENEN LAPSEN SOSIAALISUUS

PIENEN LAPSEN SOSIAALISUUS PIENEN LAPSEN SOSIAALISUUS Liisa Keltikangas-Järvinen Helsingin yliopiston psykologian professori Vanhempien Akatemian luentotilaisuus Oulussa 16.10.2013 Ajan kuva: Kun vanhempi haluaa antaa hyvän kuvan

Lisätiedot

1. Jotkut lapset liikkuvat hyvin vähän päivähoidossa. Keitä he ovat? Miten heidät saa liikkeelle? Kuvaa esimerkkejä.

1. Jotkut lapset liikkuvat hyvin vähän päivähoidossa. Keitä he ovat? Miten heidät saa liikkeelle? Kuvaa esimerkkejä. 1. Jotkut lapset liikkuvat hyvin vähän päivähoidossa. Keitä he ovat? Miten heidät saa liikkeelle? Kuvaa esimerkkejä. www.helsinki.fi/yliopisto 8.10.2012 1 2. Kehittäkää liikunnallisesti haastava hiekkasäkkipedagogiikka.

Lisätiedot

Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle

Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle Psykologi, psykoterapeutti, YET Tiina Röning Rokua 28.10.2015 Mitä on tunne? Erilaisia selitystapoja

Lisätiedot

Orientaationa mahdollistava lähimmäisyys

Orientaationa mahdollistava lähimmäisyys Orientaationa mahdollistava lähimmäisyys Marjo Kinnunen-Kakko Pienryhmäohjaaja Rinnekoti-Säätiö 9.10 2013 Vuorovaikutuksellista Kohtaavaa kumppanuustyötä; taitavampi osapuoli tasa-arvon hengessä mahdollistaa

Lisätiedot

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisessa Työntekijän oma vastuu Rooli työyhteisössä Työyhteisön voima Tulevaisuuden haasteet Minäminäminäminäminäminäminäminä

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä Pirjo Koivula Opetusneuvos 12 Sanallinen arviointi 2 Arviointi lukuvuoden päättyessä Opintojen aikainen arviointi sisältää myös oppimisprosessin

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen esiopetuksessa Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen

Lisätiedot

Esiopetuksen toimintasuunnitelma 2011 2012

Esiopetuksen toimintasuunnitelma 2011 2012 Esiopetuksen toimintasuunnitelma 2011 2012 Isokallion päiväkoti Puistotie 15 05200 Rajamäki 2. TOIMINTA-AIKA Esiopetussuunnitelma ajalle 16.8.2011 31.5.2012. Päivittäinen toiminta-aika klo 8.30 12.30.

Lisätiedot

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua Ihminen - on toimiva olento - toimii & kehittyy omien kiinnostusten, tavoitteiden ja vahvuuksien pohjalta - toiminta vahvistaa voimavaroja entisestään - ihminen tietää itse parhaiten voimavaransa ja resurssinsa

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys I. Alle vuoden ikäisen vanhemmille. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys I. Alle vuoden ikäisen vanhemmille. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys I Alle vuoden ikäisen vanhemmille www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 LAPSEN KIELEN KEHITYS Lapsen kieli kehittyy rinnan hänen muun kehityksensä kanssa. Puhetta

Lisätiedot

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen nimi: syntymäaika Päivähoitopaikka: HELAPUISTON PÄIVÄKOTI PÄÄSKYSEN PÄIVÄKOTI PPH KESKUSTELUN päivämäärä: osallistujat: Lapsen ja vanhemman aiemmat kokemukset päivähoidosta:

Lisätiedot

Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN?

Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN? Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka 20.1.11 kimmo.karkia@phnet.fi MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN? Mikäauttaa asiakastyössä Asiakas itse 40% Onnistunut vuorovaikutussuhde 30% Toivon

Lisätiedot

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Edivan lomakkeen pohjalta muokattu) Salassa pidettävä, arkistoitava, kopio siirtyy lapsen mukana

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Edivan lomakkeen pohjalta muokattu) Salassa pidettävä, arkistoitava, kopio siirtyy lapsen mukana 1 F:\koti\_Varhaiskasvatus\Vasu\Lapsen-vasulomake-2015.doc Lapsen nimi: (kuva) Synt.aika: Tärkeimmät puh.nrot: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Keskusteluun osallistujat:

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

Hoito, kasvatus ja pedagogiikka vuorohoidossa

Hoito, kasvatus ja pedagogiikka vuorohoidossa Hoito, kasvatus ja pedagogiikka vuorohoidossa OHOI- Osaamista vuorohoitoon Varhaiskasvatuslaki (2015) ja pedagogiikka Varhaiskasvatuksella tarkoitetaan lapsen suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatuksen,

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA Kasvatuksen ja opetuksen toimiala LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA Lapsen esiopetuksen suunnitelma laaditaan yhdessä lapsen, huoltajan ja esiopetuksesta vastaavan lastentarhanopettajan kanssa. Suunnitelmaan

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

KOULUTULOKKAAN TARJOTIN

KOULUTULOKKAAN TARJOTIN KOULUTULOKKAAN TARJOTIN 11.1.2016 VUOSILUOKAT 1-2 KOULULAISEKSI KASVAMINEN ESIOPETUKSEN TAVOITTEET (ESIOPETUKSEN VALTAKUNNALLISET PERUSTEET 2014) Esiopetus suunnitellaan ja toteutetaan siten, että lapsilla

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

S1 Valitaan monipuolisesti erilaisia liikuntamuotoja erilaisissa ympäristöissä ja eri vuodenaikoina.

S1 Valitaan monipuolisesti erilaisia liikuntamuotoja erilaisissa ympäristöissä ja eri vuodenaikoina. Oppiaineen nimi: LIIKUNTA 3-6 Vuosiluokat Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen Fyysinen toimintakyky 3 T1 kannustetaan oppilaita fyysiseen aktiivisuuteen, kokeilemaan erilaisia liikuntatehtäviä

Lisätiedot