Tilinpäätöskertomus 2013

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tilinpäätöskertomus 2013"

Transkriptio

1 Tilinpäätöskertomus 2013 Hallitus hyväksynyt Valtuusto hyväksynyt

2 SISÄLLYSLUETTELO TILINPÄÄTÖSKERTOMUS SISÄLLYSLUETTELO... 1 KATSAUS VUOTEEN KUNTAYHTYMÄHALLINTO / SAMKOMMUNENS FÖRVALTNING... 5 VALTUUSTO / FULLMÄKTIGE... 5 HALLITUS / STYRELSEN... 6 TARKASTUSLAUTAKUNTA / REVISIONSNÄMNDEN... 6 KEHITYSVAMMAHUOLLON NEUVOTTELUKUNTA / DELEGATIONEN FÖR OMBESÖRJANDET AV UTVECKLINGSHÄMMADE... 6 RUOTSIN KIELEN LAUTAKUNTA / NÄMNDEN FÖR DEN SVENSKSPRÅKIGA MINORITETEN... 7 KATSAUS ERIKOISSAIRAANHOITOON HOITOTYÖN KEHITTÄMINEN... 9 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT ARVIOINTIA TULEVASTA TODENNÄKÖISESTÄ KEHITYKSESTÄ HALLITUKSEN ESITYS VALTUUSTOLLE TULOKSEN KÄSITTELYSTÄ SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMINEN SELONTEON TAUSTAA ARVIOINNIN JA VALVONNAN SUORITTAMINEN SISÄISEN TARKASTUKSEN ORGANISOINTI HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS VIRAT JA TOIMET HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ PALVELUSSUHTEEN LUONNE IKÄRAKENNE JA SUKUPUOLIRAKENNE VAIHTUVUUS JA ELÄKKEELLE SIIRTYMINEN POISSAOLOT TYÖPANOS HENKILÖSTÖKUSTANNUKSET POISSAOLOKUSTANNUKSET TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖHYVINVOINTI TYÖSUOJELU OSAAMISEN KEHITTÄMINEN HENKILÖSTÖN REKRYTOINTI KUNTAYHTYMÄN TAVOITTEET JA TOIMENPITEET TILIKAUDELLA MEDISIININEN TULOSALUE MEDISIININEN TULOSALUE TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN

3 OPERATIIVINEN TULOSALUE OPERATIIVINEN TULOSALUE TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN PSYKIATRIAN TULOSALUE PSYKIATRINEN TULOSALUE TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN KEHITYSVAMMAHUOLLON TULOSYKSIKKÖ TUTKIMUS- JA HOITOPALVELUJEN TULOSALUE TUTKIMUS- JA HOITOPALVELUIDEN TULOSALUE TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN TUKIPALVELUJEN TULOSALUE TUKIPALVELUJEN TULOSALUE TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN SUORITETAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN KÄYTTÖTALOUDEN JA INVESTOINTIOSAN TOTEUTUMINEN (ILMAN LIIKELAITOSTA) RAHOITUSOSAN TOTEUTUMINEN 2013 (ILMAN LIIKELAITOSTA) KUNTAYHTYMÄ JA LIIKELAITOS VIRALLINEN TULOSLASKELMA KUNTAYHTYMÄ JA LIIKELAITOS VIRALLINEN RAHOITUSLASKELMA KUNTAYHTYMÄ JA LIIKELAITOS VIRALLINEN TASE TULOSLASKELMA (ILMAN LIIKELAITOSTA) RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT (ILMAN LIIKELAITOSTA) TASE (ILMAN LIIKELAITOSTA) KONSERNITULOSLASKELMA KONSERNIRAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT KONSERNITASE TULOSLASKELMAA KOSKEVAT LIITETIEDOT TASETTA KOSKEVAT LIITETIEDOT KUNTAYHTYMÄN KOKONAISTULOT JA -MENOT PERUSPALVELULIIKELAITOS JYTA TULOSLASKELMA PERUSPALVELULIIKELAITOS JYTA - RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT PERUSPALVELULIIKELAITOS JYTAN TASE PERUSPALVELULIIKELAITOS JYTAN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT KUNTIEN OSUUDET KUNTAYHTYMÄN VAROIHIN TULOSLASKELMA VASTUUALUEITTAIN ERIKOISSAIRAANHOITO TOTEUTUMINEN LAJEITTAIN (ILMAN LIIKELAITOSTA) KUNTIEN PALVELUMAKSUT ERIKOISSAIRAANHOITOON ALLEKIRJOITUKSET LUETTELO KIRJANPITOKIRJOISTA JA TOSITTEIDEN LAJEISTA LIITE 1: PERUSPALVELULIIKELAITOS JYTAN TILINPÄÄTÖSKERTOMUS

4 KATSAUS VUOTEEN 2013 Kuntayhtymän 45. toimintavuotta leimasi valtakunnallinen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta koskeva keskustelu. Uudistukseen liittyvät muutossuunnitelmat ovat tälläkin kertaa herättäneet alueellisesti keskustelua myös kuntayhtymän tuottajien palvelujen tulevaisuudesta kuten useina vuosikymmeninä aikaisemminkin. Kuitenkin kuntayhtymän palvelutuotannon aseman osana Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualuetta ja sen eteläisenä palvelukeskuksena voi katsoa vahvistuneen. Strateginen tavoite päivystävän sairaalan aseman säilyttämisestä ja vahvistamisesta on realistinen, mutta vaatii edelleen aktiivista toimintaa. Merkittävä edellä esitettyä tavoitetta vahvistava tekijä oli Reisjärven liittyminen uudeksi jäsenkunnaksi vuoden alussa. Kuntayhtymän sisällä merkittävää on ollut myönteinen kehitys henkilöstön osalta. Rekrytointitilanne on kokonaisuutena kehittynyt myönteisesti, vaikka tässä suhteessa haasteellisia osaamisalueita kuntayhtymässä edelleen on. Onnistuneen rekrytoinnin tuloksena työvoiman ostosopimusten kustannukset ovat laskeneet. Myös työhyvinvointi ja -tyytyväisyys ovat kehittyneet myönteisesti. Poissaolojen määrä sairauden vuoksi on vähentynyt, keskussairaalassa 13,2 kalenteripäivään työntekijää kohti. Myös työhyvinvointikyselyssä tapahtui myönteistä kehitystä, avainluku keskussairaalan osalta 14,3 (14,1 vuonna 2011), mikä on selvästi valtakunnallisten vertailuorganisaatioiden keskiarvoa parempi. Palvelutuotannon kokonaismäärissä ei tapahtunut merkittäviä muutoksia, mutta avohoidon osuus kasvoi tavoitteen suuntaisesti. Palvelumyynti jäsenkuntien ulkopuolelle kehittyi myönteisesti. Suuri periaatteellinen toiminnallinen muutos oli ensihoidon siirtyminen kuntayhtymän tehtäväksi. Vuoden aikana ratkesi myös, että myös ensihoidon palvelutuotanto on kuntayhtymän toimintaa vuoden 2014 alusta kolmea yksityistä ensihoitoyksikköä lukuun ottamatta. Tietotekninen kehitys on edennyt valtakunnallisten linjausten mukaisesti siten, sähköinen resepti otettiin vuoden aikana käyttöön. Sähköisen potilastietojärjestelmän käyttöön liittyy kuitenkin edelleen haasteita. Kunta-asiakkaiden kanssa yhteydenpito on ollut tiivistä toimialan kokonaisuudistuksen valmistelustakin johtuen. Henkilöasiakkaiden/potilaiden oleellista on, että hoidon saatavuuteen liittyvissä määräajoissa on pysytty pääosin hyvin. Myös potilasturvallisuuden parantamiseen liittyvä järjestelmällinen työ alkaa tuottaa hedelmiä, kun korvattujen potilasvahinkojen määrä on kuluneiden viiden vuoden aikana puolittunut. Laatutyötä on jatkettu ja vuoden aikana saatiin kuudes SHQS-järjestelmän mukainen laaduntunnustus, nyt koko kuntayhtymää koskevana. Palvelujen laadun parantaminen on kuitenkin jatkuva haaste, joka korostuu potilaiden vapaan hoitopaikan valinnan voimaan tullessa. Taloudellisesti vuosi 2013 meni hyvin. Erikoissairaanhoidossa ulkoisten toimintatuottojen määrä oli , missä kasvua edelliseen vuoteen 3,9 %. Ulkoisten toimintamenojen määrä oli , missä kasvua edelliseen vuoteen 4,5 %. Rakenteelliset muutokset, ensihoito ja Reisjärvi uutena jäsenkuntana, huomioon ottaen toimintakulujen kasvu jäi yhteen prosenttiin. Tilikauden ylijäämäksi muodostui sen jälkeen kun jäsen- ja sopimuskunnille oli palautettu yhteensä 2,7 miljoonaa euroa. Myös peruspalveluliikelaitoksessa kustannuskehitys oli hyvin maltillista. Kiitän lämpimästi kuntayhtymän työntekijöitä ja luottamushenkilöitä sekä yhteistyötahoja hyvin tehdystä työstä ja yhteistoiminnasta. Hannu Pajunpää Toimitusjohtaja 4

5 KUNTAYHTYMÄHALLINTO / SAMKOMMUNENS FÖRVALTNING Valtuusto / Fullmäktige Kunta / Kommun Jäsen / Medlem Varajäsen / Ersättare Halsua/Halso Antti Kujala Tiina Koskela Kannus Eija Ylikangas Aila Kuusisto Lauri Perttula Juha Heikkilä Kaustinen/Kaustby Tina Lindskog Terttu Kettu Kai-Eerik Känsälä Kai Ukskoski Kokkola/Karleby Sari Innanen Ari Kemppainen Roy Sabel Esa Mård Mats Brandt Marlén Timonen Pekka Leppälä Kari Ollikainen Tapani Hankaniemi Erkki Hänninen Eeva Peltokorpi Marita Loukiainen Pekka Nokso-Koivisto Janne Jukkola Anneli Eerikäinen Susanna Himanka Erik Lindqvist Raimo Rahnasto Kruunupyy/Kronoby Bertil Björkqvist Inger Wistbacka Berit Haga Tuula Forsander Lestijärvi Jukka-Pekka Tuikka Eino Kangasvieri Seppo Niemi ( saakka) Perho Esa Kalliokoski Sarita Kirvesmäki Markku Sahipakka Väinö Syrjälä Toholampi Ila Koivuranta Kosti Tervala Antti Välimäki Annika Ollikainen Veteli/Vetil Riitta Huusko Raimo Haapalehto Leo Saari Vuokko Lahti Reisjärvi Teuvo Nyman Katri Parkkila Tapio Paalavuo Helena Kinnunen Puheenjohtaja/Ordförande: Sari Innanen I varapuheenjohtaja/i viceordförande: Roy Sabel II varapuheenjohtaja/ii viceordförande: Mats Brandt III varapuheenjohtaja/ii viceordförande: Pekka Leppälä Pöytäkirjanpitäjä/Protokollförare: Hannu Pikkarainen Valtuusto on toimintavuoden aikana pitänyt kaksi kokousta, ja Kokouksissa käsiteltiin 38 asiaa. 5

6 Hallitus / Styrelsen Jäsen/Medlem Antti Hietaniemi, pj, Perho Pekka Nurmi, vpj, Kokkola Paula Pensaari, Kokkola Olli Joensuu, Kannus Kaija Varila, Kaustinen Jyrki Halonen, Reisjärvi Mauri Lahti, Kokkola Seija Haapalehto, Kokkola Tina Lindskog, Kaustinen Stefan Högnabba, Kruunupyy Jaana M. Kallio, Kokkola Varajäsen/Ersättare Jukka Torppa, Veteli Hannele Winter, Kokkola Christel Viitanen, Kruunupyy Antti Välimäki, Toholampi Taina Simpanen, Halsua Jukka-Pekka Tuikka, Lestijärvi Esa Mård, Kokkola Sirpa Orjala, Kokkola Sonja Kontio, Kaustinen Sixten Dalvik, Kruunupyy Mauri Salo, Kokkola Hallituksen kokouksiin ovat jäsenten lisäksi osallistuneet valtuuston puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat. Hallitus on toimintavuoden aikana pitänyt 11 kokousta ja käsitellyt niissä yhteensä 182 asiaa. Esittelijöinä ovat toimineet toimitusjohtaja Hannu Pajunpää, johtajaylilääkäri Sakari Telimaa ja hallintoylihoitaja Pirjo-Liisa Hautala-Jylhä. Pöytäkirjanpitäjänä on toiminut talousjohtaja Minna Korkiakoski. Tarkastuslautakunta / Revisionsnämnden Jäsen/Medlem Tapani Hankaniemi, pj., Kokkola Berit Haga, Kruunupyy, vpj Eija Ylikangas, Kannus Markku Luomala, Kaustinen Kalervo Linna, Perho Varajäsen/Ersättare Eeva Peltokorpi, Kokkola Bertil Björkqvist, Kruunupyy Juha Heikkilä, Kannus Ari Huuki, Kannus Helinä Jääskeläinen, Perho Sairaanhoitopiirin tilintarkastajana on toiminut BDO Audiator OY:n JHTT Asko Vanhatupa Kokkolasta. Kehitysvammahuollon neuvottelukunta / Delegationen för ombesörjandet av utvecklingshämmade Jäsen/Medlem Markku Kallinen, pj., Kokkola Seija Haapalehto, varapj., Kokkola Johanna Järvelä, Veteli Sonja Karppi, Kannus Leo Saari, Veteli Sihteerinä on toiminut psykologi Päivi Häggblom. Varajäsen/Ersättare Seppo Niemi, Lestijärvi Mervi Kupari, Halsua Outi Koskinen, Kaustinen Kaija Kalliokoski, Halsua Pekka Koivumäki, Veteli 6

7 Ruotsin kielen lautakunta / Nämnden för den svenskspråkiga minoriteten Jäsen/Medlem Hans Snellman, pj. Kokkola Mikaela Dahlbacka, varapj., Kruunupyy Susanne Hongell, Kruunupyy Peter Ahlbäck, Kruunupyy Kristel Aspvik, Kruunupyy Varajäsen/Ersättare Göran Björkgård, Kokkola Leena Furubacka, Kruunupyy Monica Takkula, Kruunupyy Christel Viitanen, Kruunupyy Mats Talus, Kruunupyy Esittelijänä on toiminut erikoislääkäri Ulrica Kujansivu ja sihteerinä toimistonhoitaja Mariann Rasmus. Föredragande har varit specialläkare Ulrica Kujansivu och sekreterare byråföreståndare Mariann Rasmus. Tilivelvollisia ovat johtavat viranhaltijat ja tulosjohtajat. 7

8 KATSAUS ERIKOISSAIRAANHOITOON 2013 Erikoissairaanhoito kehittyi toimintavuonna sovittujen strategisten linjausten mukaan. Avohoitoisuus kasvoi, toimiminen alueen päivystävä sairaalana vankistui, palvelualue kasvoi edelleen, potilaiden hoitoon pääsy toteutui maan keskiarvoa paremmin ja potilasvahingot vähenivät edelleen. Kymmenen vuoden tarkastelujaksolla ensikäynnit poliklinikalla ovat lisääntyneet +28 % ja uusintakäynnit +25 %. Samaan aikaan hoitojaksot osastolla ovat vähentyneet -16 % ja hoitopäivät -28 %. Potilaita hoidetaan yhä lyhyempi aika sairaalan vuodeosastolla, ja yhdellä poliklinikkakäynnillä voidaan useammin ratkaista terveydellinen ongelma. Päiväkirurgisesti hoidettiin nyt 64 % potilaista, kun 5 vuotta sitten luku oli 58 %. Synnytysten määrä on lisääntynyt 10 vuodessa 17,3 %, ja synnyttäjistä tulee jäsenkuntien ulkopuolelta noin kolmannes. Sydämen sepelvaltimoiden varjoainekuvaukset ovat lisääntyneet 5 vuoden aikana noin viidenneksen, ja pallolaajennukset +68 %. THL:n ns. perfect-tilastojen mukaan sydäninfarktiin sairastuneiden potilaiden pääsy sepelvaltimoiden varjoainetutkimukseen on maan keskitasoa nopeampaa, ja kuolleisuus aivoinfarktiin samojen tilastojen mukaan maan alhaisin. Psykiatriassa tehostettiin hoitoketjuja jäsenkuntien alueella, joka mahdollisti palvelun tarjoamisen sairaanhoitopiirin ulkopuolisille kunnille. Päivystävän sairaalan kannalta edellä mainitut kehityssuunnat ovat tärkeitä, ja siksi jäsenkuntiin kuulumattomien potilaiden osuus hoitojaksoista on noussut 18,3 %:iin. Laboratoriotoiminta siirtyi vuoden 2013 alusta ERVA-alueen yhteiselle organisaatiolle, jonka nimeksi tuli NordLab. Laaduntunnustus uusittiin toimintavuonna. Korvattavat potilasvahingot laskivat edelleen, ja ne ovat laskeneet puoleen viidessä vuodessa. Haittatapahtuminen (ns. HaiPro-ilmoitus) raportointi ja niiden analysointi on tullut osaksi sairaalan potilasturvallisuuskulttuuria. Toimintavuoden aikana päätettiin kahdesta lahjoitusprofessuurista. Kardiologiassa keskussairaala on mukana yhdessä muiden OYS-ERVA-alueen keskussairaaloiden kanssa turvaamassa kardiologista osaamista perustamalla yhteisen kardiologian professorin määräaikaisen viran. Psykiatriassa osallistutaan myös määräaikainen professorin viran kustannuksiin yhdessä Länsi-Pohjan keskussairaalan, Kainuun keskussairaalan ja Oulun eteläisen alueen perusterveydenhuollon kuntayhtyminen kanssa. Psykiatrian professuurin avulla pyritään helpottamaan alueen psykiatripulaa, ja vähentämään ostopalveluja. Toimintavuoden aikana hyväksyttiin myös päivystysasetus, joka tulee voimaan vuonna OYS-ERVAalueella aloitettiin arvio asetuksen käytännön vaikutuksista, ja alustavien selvitysten pohjalta Keski- Pohjanmaan keskussairaalan asema OYS-ERVA-alueen erikoissairaanhoidon päivystävänä sairaalana on vankistumassa. Sakari Telimaa Johtajaylilääkäri 8

9 HOITOTYÖN KEHITTÄMINEN Asiakasnäkökulma Vuoden 2013 aikana valmistauduttiin hoitotyön opiskelijamäärien lisääntymiseen ja opiskelijoiden työharjoitteluun kehitettiin uusia toimintamalleja yhteistyössä alueellisen opiskelijaohjaustyöryhmän kanssa. Opiskelijaohjausryhmään kuuluu jäseniä Kiurun erikoissairaanhoidosta ja peruspalveluista, Kokkolan sosiaalija terveyspalveluista, Centria AMK:sta ja Kokkolan sosiaali- ja terveysalan opistosta. Yksiköissä toimivat nimetyt opiskelijakoordinaattorit ja opiskelijavastaavat. Vuoden aikana on järjestetty mm. opiskelijoiden ryhmäperehdytyksiä ja viidellä somaattisella osastolla on kokeiltu työvuorojen suunnittelua opiskelijoille opiskelijakoordinaattorin toimesta. Psykiatrian tulosalueella evidenttiä hoitotyötä on edelleen kehitetty mm. käyttämällä kokemusasiantuntijoiden palveluja kaikissa yksiköissä. Myös alueellinen kokemusosaajat -verkosto (KPKOOS) on perustettu ja siihen on nimetty ohjausryhmä. Omaisyhdistyksen kanssa uutena toimintana on käynnistynyt yhdistyksen päivystys kerran kuukaudessa psykiatrian poliklinikalla. Myös kehitysvammahuollon neuvottelukunnassa on nyt yhdistysten edustus. Henkilöstö näkökulma Vuoden 2013 aikana tavoitteena oli hoitohenkilöstön tarpeenmukaisen perehdytyksen parantaminen. Tuloalueilla on hyödynnetty kuntayhtymän verkkoperehdytystä, jonka uudet työntekijät ovat suorittaneet. Koska verkkoperehdytyksessä on paljon hyödyllistä tietoa, niin myös kaikkia muita työntekijöitä on kannustettu tutustumaan siihen. Yksiköiden omia perehdytysohjelmia on päivitetty ja perehdytyksen arviointia on lisätty. Osastonhoitajien perehdytyskortti ja siihen liittyvä perehdytyksen arviointi on laadittu, koska kuntayhtymässä on vaihtunut ja on vaihtumassa uusia osastonhoitajia eläköitymisen vuoksi. Myös sisäisten sijaisten (sissit) perehdytyskortit ja arviointilomakkeet laadittiin yksiköittäin melko kattavasti. Operatiivisella tulosalueella on päivystysasetuksen osaamisvaatimusten ennakointina tehty yhteispäivystyksen osaamiskartoitus ja sen pohjalta koulutussuunnitelma. Psykiatrian tulosalueella on jatkunut epsychnurse-kurssi. Prosessien näkökulma Hoitotyön kirjaamisen kehittämistä jatkettiin edelleen vuoden aikana. Somaattisille poliklinikoille ja osastoille nimettiin yhteiset kehittämisryhmät, jotka yhtenäistivät hoitotyön kirjaamisessa käytettävät otsikot. Kaikilla tulosalueilla päivitettiin hoitotyön kirjaamisessa käytössä olevat fraasit. Kirjaamisen sisäinen auditointi suoritettiin kuudella somaattisella vuodeosastolla ja kaikissa psykiatrian yksiköissä. Kansalliseen e-arkistoon tulevaa hoitotyön yhteenvetoa on viety eteenpäin yhtenäisen kirjaamisen työryhmissä. Kliinisen hoitotyön käytäntöjä on kehitetty, yhtenäistetty ja ohjeistettu kaikilla tulosalueilla. Psykiatrian tulosalueella on mm. päivitetty MHRAI-ohjeistukset, laadittu tiedote psykiatrisesta hoitotahdosta, päivitetty mielenterveyslain ohjeita ja aikuispsykiatrin osastojen järjestyssääntöjä. Operatiivisella tulosalueella on käynnistynyt hoitotyön kehittäminen fast track kirurgiassa. Toimintamallista on järjestetty moniammatillinen seminaari ja yhteistyössä Centria AMK:n kanssa on käynnistynyt toimintamallin ohjausprosessin koulutus, mikä jatkuu vuodelle Medisiinisellä tulosalueella yhdellä vuodeosastolla on käynnistetty osastofarmasia kokeilu syyskuussa ja kokeilusta on jo kuluneen vuoden aikana saatu hyviä kokemuksia, mikä kannustaa kokeilun laajentamiseen myös muissa yksiköissä. 9

10 Loppuvuodesta 2013 aloitettiin hoitologistikko kokeilun käynnistäminen kuudella somaattisella vuodeosastolla. Kokeilu jatkuu vuoden 2014 loppuun ja sen perusteella päätetään toimintamallin laajentamisesta. Hoitologistikon tehtäviin kuuluu mm. osastojen keskusvarastotilausten tekeminen, hoitotarvikkeiden hyllyttäminen potilashuoneiden kaappeihin ja osaston varastoon. Vaikuttavuuden näkökulma Rafaela-hoitoisuusluokitusjärjestelmän ylläpitoa ja organisointia on tehostettu vuoden 2013 aikana. Järjestelmän ylläpitämistä varten nimettiin ohjausryhmä, hoitoisuusasiantuntija, 4 hoitoisuuskoordinaattoria, ja kaikkiin järjestelmää käyttäviin yksiköihin hoitoisuusvastaavat. Yksiköitä tuettiin järjestelmän yhtenäiseen käyttöön vieriopetuksella ja kehittämiskoulutuksilla. Myös valtakunnallisiin ylläpitokoulutuksiin osallistuttiin. Yksiköt käyvät läpi kuukausiraportit osastotunneilla ja tulosalueen osastonhoitajien tiimeissä. Myös kuukausiraportointi ylihoitajalle on vakiintunut ja toimii joka yksikössä. Neotiden kanssa kehitettiin tilastointia ja tällä hetkellä saadaan myös koosteita tulosalueittain. Tehdyn yhteenvedon perusteella voi todeta, että hoitoisuusluokitus on kattava ja toimii melko yhteneväisesti kaikissa sitä käyttävissä yksiköissä. Jatkossa tavoitteena on tulosten hyödyntäminen hoitotyön johtamisessa ja resurssien allokoinnissa. Psykiatrian tulosalueella tavoitteena on ollut, että potilaiden hoidon tarve perustuu toimintakyvyn arviointiin. Vuoden aikana Mielenterveys Rai ohjelman käyttöä on edelleen kehitetty. Aikuispsykiatrian osastoille arviointikäytäntö on jo vakiintunut ja perusraportit analysoidaan tulosalueen ohjeen mukaisesti. Poliklinikoilla jatketaan Rai CMH:n käyttöä ja hyödyntämistä. Hoitotyön tunnuslukuja on ryhdytty kokoamaan ja pohjana on käytetty KASTE -hankkeessa työstettyjä kansallisia yhteneviä tunnuslukuja (Kansalliset yhtenevät polikliiniset tunnusluvut ja kansalliset yhtenevät vuodeosasto tunnusluvut. S. Salin & T. Tervo-Heikkinen 2011). Tunnuslukujen määrittely on tiedon keräämisvaiheessa. Tavoitteena on yhdistää eri tietolähteistä saatua tietoa niin, että saadaan luotettava kuvaa hoitotyöstä. Tietolähteinä käytetään Neotiden johdonjärjestelmää, hoitoisuusluokitus järjestelmää ja henkilöstöhallinnon järjestelmää. Alkuvaiheessa kerätään niitä tunnuslukuja, joita käytössä olevat järjestelmät tuottavat. Somaattisilla poliklinikoilla on otettu käyttöön yhteiset hoitajien vastaanottolajit, joiden perusteella saatua tietoa kehitetään hyödyntämään toiminnan suunnittelua ja ohjaamista. Pirjo-Liisa Hautala-Jylhä Hallintoylihoitaja 10

11 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Erikoissairaanhoidon talousvuosi 2013 päätyi odotettua parempaan tulokseen. Ylijäämäinen tulos noin 1,7 M kattaa budjetoidun tavoitteen mukaisesti suunnitellut lainanhoito- ja rahoituserät. Tulos ja menokehitys olivat odotettua parempia, mutta monelta osin toisinto vuoden 2012 tapahtumille. Toimintavuoden aikana kuntien palvelumaksutuottoja palautettiin jäsen- ja sopimuskunnille 1,6 M ja tilinpäätöksen valmistelun yhteydessä vielä 1,1 M, jolloin loppulaskussa palvelumaksujen palautus kunnille kasvoi 2,7 M :n suuruiseksi. Palvelumaksupalautus johtaa hinnaston suoritehintojen runsaan 3 %:n alennukseen jäsen- ja sopimuskunnille. Palvelumaksujen alennus mahdollistui tuotantokustannusten oletettua hitaammasta kasvusta. Monien peräkkäisten korkeiden menokasvun vuosien jälkeen tilivuosi päätyi vuoden 2012 tavoin vain noin prosentin ulkoisten menojen kasvuun (pl Reisjärven piirin ulkopuolinen hoito ja ensihoito). Keskussairaalan itse tuottaman erikoissairaanhoidon tuotantokustannusten kasvu jäi noin + 0,6 % tasolle. Myös jäsenkuntien maksuosuudet kasvoivat hyvin maltillisesti. Jo vuonna 2012 jäsenkuntien kasvu oli vain + 2,8 % perinteeksi käyneiden 7 8 %:n kasvuvuosien jälkeen. Vuonna 2013 kasvu jäi palautusten jälkeen vanhoissa jäsenkunnissa +2 %:n tasolle. Ripaus onnea, onnistuneita asiantuntijarekrytointeja, vähemmän sairauspoissaoloja ja paljon yhteisvastuullista pienten arjen menopurojen tilkitsemistä; siitä on erikoissairaanhoidon hyvä taloustulos 2013 tehty. Onneksemme niin voimme sanoa jo toistamiseen. Tilikauden tuloslaskelman osoittama tulos on ylijäämäinen Kun tuloksesta irrotetaan vuoden 2012 tavoin H-Seitsikolle kohdistettava :n suuruinen sijoitus osakkeisiin (aikaisemmin vuokrina käyttötalousmenona), saadaan edellisvuosien kanssa vertailukelpoinen tulos Talousarviossa tavoitteena ollut kuntayhtymän lainanlyhennysohjelman suuruutta vastaavan ylijäämän saavuttaminen toteutui näin ollen hyvin. Strateginen tavoite sairaalan avohoitoistumisen suuntaan jatkui edelleen. Kasvu tapahtuu avohoitokäyntien kautta ja hoitopäivien kustannuksella. Tulos ei kuitenkaan syntynyt ensisijassa volyymin kasvun myötä vaan tuotantokustannusten säästöjen kautta. Ostopalvelut vähenivät lääkäripalveluissa, aineissa ja tarvikkeissa saavutettiin säästöjä, henkilöstökustannuksissa saavutettiin säästöjä erityisesti vähentyneiden sijaiskulujen kautta. Piirin ulkopuolisen hoidon käyttö kasvoi vanhoissa jäsenkunnissa ennustettua vähemmän. Yhtä enemmän hoidoista on voitu toteuttaa sairaalan omana työnä. Keskussairaalan oman toiminnan myynti lisääntyi. Eniten prosentuaalisesti kasvoi myynti jäsenkuntien ulkopuolelle. Keskussairaalan oman toiminnan suoriteperusteisesti laskutetut tuotot kasvoivat edellisvuodesta somatiikassa 7,3 % (edellisvuosi +6,6 %) ja psykiatriassa vähenivät -1,6 % (+6,0 %). Tuloslaskelmasta suoraan tehtävien vertailutietojen saaminen on haastavaa. Menorakenne muuttui merkittävästi edellisvuodesta, kun koko laboratoriotoiminta toiminta- ja henkilöstömenoineen siirtyi ostopalveluksi NordLabilta. Toinen ostopalveluja kasvattava tekijä olivat perusterveydenhuollolta sairaanhoitopiirille siirtyneen ensihoidon sopimukset, jotka lisäsivät ostopalveluja lähes 2 M. Lisäksi ostopalelupottia kasvatti ensihoidon tavoin läpilaskutuseränä 1,9 M :n suuruinen Reisjärven piirin ulkopuolinen hoito. Kokonaisuutena ostopalvelut kasvoit peräti 23 % eli 7,3 M. Tuloslaskelmassa ulkoisten menojen kasvu oli +4,5 %. Kun kasvusta eliminoidaan pois Reisjärven piirin ulkopuolinen hoito ja ensihoidon siirtyneet kustannukset, jää kasvuksi noin + 1 % ja puhdas oma tuotanto ilman piirin ulkopuolista hoitoa jää nettokasvuna noin + 0,6 %:n tasolle. Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymällä on erityispiirteenään laaja palvelualue myös oman jäsenkunta-alueensa ulkopuolella. Kalajokiseudun ja Kallion sekä muiden sopimuskuntien potilaiden lisäksi yhä useampi keskussairaalan potilas tulee Pietarsaaren seudulta. Tuotetuista palveluista runsas 15 % kohdistuu jäsenkuntien ulkopuolelta tuleville potilaille. Tuloista jäsenkuntien ulkopuolelta tulee hieman alle 15 %. Jäsenkuntien ulkopuolinen myynti on lähes samalla suhteellisella tasolla kuin edellisvuonna, mutta ei kasvanut siinä laajuudessa kuin budjetoitaessa toivottiin. Jäsenkuntien ulkopuolinen myynti on 11

12 kuntayhtymän toiminnan ja talouden kannalta oleellinen kysymys. Laaja palvelualue on mahdollistamassa keskussairaalan toiminnan päivystävänä sairaalana alueen potilaille. Talousarviovuoden aikana tehtiin myös lisätalousarviopäätöksiä. Talousarviota laadittaessa ei tiedossa vielä ollut Reisjärven jäsenyys kuntayhtymässä lukien. Pääosin Reisjärven siirtyneitä piirin ulkopuolisen hoidon kustannuksia varten hyväksyttiin käyttötalouden lisätalousarvio (valtuusto , 31), jolla lisättiin määrärahoja 2 M. Samalla korotettiin poistoihin kohdistettavaa arviota Tulostavoitetta ei lisätalousarviossa muutettu alkuperäisestä talousarviosta (lainan lyhennysohjelma arvio H- Seitsikon pääomaosuus). Lisätalousarvion jälkeen käyttötalousmenojen kokonaismääräraha oli Toteuma tilinpäätöksessä on (toteumaprosentti 99 %). Ensihoidon käynnistämiseen tarvittavia investointeja varten tehtiin :n suuruinen lisätalousarviopäätös (valtuusto ). Samassa kokouksessa tehtiin päätös pesulayhtiön perustamisesta, joka edellytti :n suuruisen peruspääomasijoituksen, mikä käsiteltiin lisätalousarvioasiana. Kokonaisuutena investointimääräraha oli 8.5 M ja käyttö toteutui 7.6 M (toteumaprosentti brutto 89 % brutto). TULOSLASKELMA Suunnitelma Toteutunut Tot. % Toteutunut Muutos % TOIMINTATUOTOT Myyntituotot , ,7 Maksutuotot , ,3 Tuet ja avustukset , ,4 Muut toimintatuotot , ,1 Yhteensä , ,9 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut , ,4 Asiakaspalv ostot piirin ulkop , ,3 Muut palvelujen ostot , ,2 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,1 Muut kulut , ,5 Menojäämät ja lomarahat, arvio 0 0 0,0 Yhteensä , ,5 KÄYTTÖKATE , RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Rahoitustuotot , ,7 Rahoituskulut , ,9 Yhteensä , ,4 VUOSIKATE , POISTOT , ,0 TILIKAUDEN TULOS Poistoeron muutos Rahastojen muutos Satunnaiset tuotot ja kulut TILIKAUDEN TULOS ( )

13 Toimintatuotot Toimintatuotot (ulkoiset) yhteensä ovat Tuottojen kasvu edellisvuoteen on + 3,9 % (edellisvuosi + 2,6 %). Osa myyntituottojen kasvusta on syntynyt tukipalveluiden ja tilapalveluiden myynnistä NordLabille, jonka kokonaislaskutus oli runsaat 0,8 M. Kunnilta perityt palvelumaksut olivat , nousua vuoden 2012 tilinpäätökseen + 6,4 % (+3,7 %) eli + 6,6 M e. Maksuosuus sisältää erikoissairaanhoidon oman tuotannon myynnin, piirin ulkopuolisen hoidon läpilaskutuksen, ensihoidon sekä kehitysvammahuollon kuntalaskutuksen tuotot. Kuntamaksut kootaan erikoissairaanhoidon ja kehitysvammahuollon osalta palveluhinnaston mukaisin hinnoin. Piirin ulkopuolisen hoidon ostot kohdistetaan läpilaskutusperiaatteella potilaan kotikunnalle. Projektien nettokustannukset jaetaan jäsenkunnille asukasluvun suhteessa. Vuonna 2013 ensihoidon kustannukset jaettiin siirtyneiden sopimusten mukaisesti aiheuttamisperiaatteen mukaisesti ja yhteiset kustannukset jaettiin asukasluvun suhteessa. Lisäksi huomioidaan jäsenkuntien kustannustasaukset sovittujen pelisääntöjen mukaisesti sekä hyvitetään mahdollisesti myönnettävä palvelumaksualennus jäsen- ja sopimuskunnille. Palvelumaksuissa on huomioituna noin 2,7 M :n suuruinen alennus, joka myönnettiin jäsen- ja sopimuskunnille keskussairaalan erikoissairaanhoidon palveluhinnaston mukaisista hinnoista. Palvelumaksuja on korottanut puolestaan läpilaskutuserinä kunnilta siirtyneet kustannuksia vastaavat tulot Reisjärven piirin ulkopuolisen hoidon ostoista 1,9 M ja ensihoitosopimuksista 2 M. Erikoissairaanhoidon kuntien palvelumaksut (toimintatuotot) jakautuvat alueellisesti seuraavasti: Jäsenkunnat oma toiminta ,9 % (edellisvuosi + 5,6 %) ns. vanhat jäsenkunnat + 2,3 % Jäsenkunnat, piirin ulkop ,1 % (- 7,1 %) ns. vanhat jäsenkunnat + 1,8 % Sopimuskunnat oma toiminta ,0 % (+ 10,3 %) Pietarsaaren seutu oma toiminta ,4 % (+ 17,6%) Ulkokunnat ,3 % (+ 12,8%) Lisäksi: Jäsenkunnat, ensihoito % Kehitysvammahuollon laskutus ,1 % Tuotetuista palveluista runsas 15 % kohdistuu jäsenkuntien ulkopuolelta tuleville potilaille. Erikoissairaanhoidon myyntituotoista jäsenkuntien ulkopuolelta tulee 14,4 %; somatiikassa noin11 M eli 14,3 % ja psykiatriassa 1,7 M eli 13,9 %. Kehitysvammahuollossa ulosmyynnin osuus 0,4 M on 20,5 %. Euroissa laskettuna ulosmyynnin osuus on säilynyt lähes edellisvuoden tasolla eikä budjetin mukainen tavoite merkittävästä ulosmyynnin kasvusta toteutunut suunnitellusti. Toimintavuonna ei ollut taloudellisesti isoja projekteja. Projektien kuntaosuudet olivat vain (edellisvuonna ). Valtio osallistui lääkäreiden koulutukseen runsaalla 0,4 M :lla, mikä kasvoi merkittävästi edellisvuodesta. Liiketoiminnan myyntituotot (kanttiini ym.) olivat noin , jossa vähennystä edellisvuoden tavoin 5,9 %. Asiakasmaksutulot olivat vajaa 3,8 M, jossa ollaan edelleen vuoden 2010 tasolla. Muut suoritteiden myyntituotot kasvoivat laskivat merkittävästi 29% tasolle 6 M. Suurin vähennys oli laboratoriopalvelusten myynnin loppuminen Jytalle ja Kokkolan terveyskeskukselle. Nordlabille tuotettujen 13

14 tuki- ja tilapalveluiden myynti puolestaan kasvatti nettokertymää. Muita merkittäviä muutoksia ei voida osoittaa. Toimintakulut Toimintakulut yhteensä Toimintamenot (ulkoiset) yhteensä ovat Menojen kasvu tuloslaskelmassa edellisvuoteen on + 4,5 %. eli + 4,9 M. Määrärahojen käytön toteumaprosentti oli 99 %. Menokasvusta merkittävä osuus on syntynyt Reisjärven piirin ulkopuolisen hoidon läpilaskutettavien kustannusten siirtymisestä Kiurun budjettiin. Näiden menovaikutus on 1,9 M. Perusterveydenhuollosta siirtyneet ensihoidon ostopalvelusopimukset toivat myös läpilaskutuserinä toisen 1,9 M :n suuruisen lisän bruttomenoihin. Kiinteistöyhtiö H-Seitsikon vuokrien kirjaus kuntayhtymän kirjanpidon kautta nosti bruttomenoja noin 0,2 M. Kaikkien edellä todettujen menojen (4 M ) nettotulosvaikutus on +-0. Kun menokasvusta eliminoidaan em menolisäysten lisäksi pois ns vanhojen jäsenkuntien piirin ulkopuolisen hoidon nettokasvu 0,3 M, jää keskussairaalan oman palvelutuotannon menokasvuksi noin 0,7 M eli noin + 0,7 %. Toimintakuluja puolestaan vähentää Kiinteistöyhtiö H-Seitsikon vuokrakulujen kirjaukseen liittyvä muutos, joka toteutettiin ensimmäisen kerran vuonna Aiemmin vuokriin kirjattu pääomavastike siirretään tilinpäätöksen valmistelun yhteydessä tulokseen ja sitä kautta pääomakuluihin osakkeina ja osuuksina Kiinteistöyhtiö H-Seitsikolle (keskinäinen yhtiö). Kyseinen summa on budjetissa varattu käyttötalousmenojen vuokrakuluihin. Käyttötalousmenoja vähentävä vaikutus vuonna 2013 oli MENOLAJIEN OSUUDET KOKONAISKUSTANNUKSISTA: Henkilöstökulut 58,7 M 51 % Piirin ulkopuolinen hoito 18,5 M 16 % Muut palveluiden ostot 20,2 M 18 % Aineet ja tarvikkeet 15,4 M 13 % Muut toimintamenot 2,0 M 2 % Henkilöstökulut Henkilöstökulut 58,7 M laskivat 2,4 %. Syynä muutokseen oli pääosin laboratorion koko henkilöstön siirtyminen pois kuntayhtymän palveluksesta. Toinen selitys löytyy sijaiskustannusten kehityksestä. Sairauspoissaolojen vähentyessä peräti 2 kalenteripäivää työntekijää kohti, saavutettiin arviolta puolen miljoonan euron suuruinen säästö. Osaltaan henkilöstömenoja on kuitenkin kasvattamassa lääkäripalkkojen kasvu (noin 0,5 M ). Lääkäreiden määrä on lisääntynyt keskussairaalassa parantuneen rekrytointitilanteen myötä. Summa sisältää myös joukon palkkamenoina maksettavia konsulttisopimuksia, joiden muita palkkamenoja korkeampi taso osin kasvattaa hieman summaa. Henkilöstömenojen osuus kokonaisbudjetista on noin 51 %. Osuus on laskenut edellisvuodesta neljällä prosenttiyksiköllä. 14

15 Piirin ulkopuolinen hoito Piirin ulkopuolisen hoidon kustannukset kasvoivat tuloslaskelman mukaan + 13,3 %. Kasvu sisältää uuden jäsenkunnan Reisjärven kustannukset, jolloin vanhojen jäsenkuntien kasvu jäi + 1,8 %:n tasolle. Kasvu on erittäin maltillinen, kun muistetaan vuosien jatkumon mittainen hurja kasvukausi, joka päättyi vuonna 2012 poikkeukselliseen 7%:n vähennykseen. Vuonna 2011 kasvu oli + 18,1 %, vuonna 2010 kasvettiin + 12 % ja vuonna 2009 jälleen + 17,4 %. Kuukausittaiset heilahtelut olivat tänäkin vuonna merkittäviä, joten lopputulosta jouduttiin odottamaan tammikuun laskutukseen saakka. Piirin ulkopuolisen hoidon kustannuksia on osin voitu leikata kotiuttamalla osa vaativista hoidoista omaan sairaalaan. Tämä on edellyttänyt rekrytoinnin ja koulutuksen kautta tapahtunutta asiantuntemuksen lisäämistä Kokkolassa. Osin tämä näkyy myös vaativan hoidon kalliiden hoitopäivien lisääntymisenä oman toiminnan kuntalaskutuksessa. Toki myös onnellinen sattuma voi vähentää piirin ulkopuolisen hoidon tarvetta. Piirin ulkopuolisen hoidon kustannuksista hyvin suuri osuus syntyy yksittäisten potilaskohtaisten ns kalliiden hoitojen ja potilastapahtumien myötä. Tältä osin tulevaisuutta on hyvin vaikea ennustaa. Kahden valtakunnallisesti poikkeavan vuoden jälkeen on kuitenkin jo oikeutettua arvioida, että piirin ulkopuolisen hoidon suhteellisen tarpeen vähentymisessä olisi tapahtunut myös rakenteellinen muutos kohti entistä hoidollisesti vaativampaa omaa toimintaa. Piirin ulkopuolisen hoidon kustannukset olivat Kustannuksen osuus kokonaismenoista on nyt 16 %. Osuus kasvoi edellisvuodesta yhdellä prosenttiyksiköllä. Muut palvelujen ostot Muiden palveluiden ostot kasvoivat tilinpäätöksessä ennustetusti lähes neljänneksellä. NordLabin toiminta siirsi myös erikoissairaanhoidon ja kehitysvammahuollon laboratoriotutkimuksen kustannukset ostopalveluksi (4,3 M ). Kokonaisuutena laboratoriotutkimus ja veripalveluiden kustannukset säilyivät samalla tasolla kuin edellisvuonna. Tähän ryhmään kuuluvat myös ensihoidon ja ensivasteen siirtyneet sopimukset ja kustannukset, joiden kustannusvaikutus oli runsaat 1,8 M. Lääkäripalveluiden konsulttisopimuksia lääkärivuokrauspalveluyritysten kanssa sitä vastoin voitiin vähentää edellisvuoden tavoin runsaat 0,5 M (vuonna ,7 M ). Toki kustannus siirtyi osin palkkamenoihin. Yhteispäivystyksen lääkäripalvelut hoidetaan kuitenkin edelleen kokonaisuutena ostopalveluna. Koulutuskustannukset laskivat -13 % (taso runsaat 0,5 M ). Osin syynä laskulle on johtamiskoulutuksessa tehty linjaus, jossa koulutus on järjestetty aiempaa edullisemmin lähikoulutuksena. Potilasvahinkovakuutusten kustannus nousi tuloslaskelmassa merkittävästi + 0,6 M. Potilasvakuutuskeskuksen ilmoitus tammikuussa 2014 edellytti, että vanhojen vahinkojen korvaukseen varattavaa varausta on korotettu merkittävästi. Potilasvahinkojen määrän kehitys sitä vastoin on kehittynyt viime vuosina erittäin positiiviseen suuntaa, mikä on laskenut vuotuisia potilasvahinkovakuutusmaksuja merkittävästi (vuonna ,4 % ja vuonna ,1 %). Vakuutusmaksun suuruus ilman korotusta oli noin 1 M vuodessa. Eräitä muita ostopalvelu-muutoksia: Kuntoutus 0,2 M + 13 % Atk-palvelut 2,0 M + 4 % Siivouspalvelut 2,6 M + 6 % Huolto- ja kunnossapitopalvelut 1,2 M - 8 % Potilaskuljetuspalvelut 0,4 M + 15 % Henkilöstön koulutus 0,5 M - 13,6 % Röntgenpalvelut 0,2 M + 92 % Työterveyspalvelut henkilöstö 0,6 M + 11,1 % 15

16 Muiden palveluiden ostojen 20,2 M osuus kokonaisbudjetista on noin 18 % (edellisvuonna osuus oli 14 %). Materiaalihankinnat; aineet, tarvikkeet ja tavarat Materiaaliostoihin käytettiin 15,4 M, vähennystä edellisvuoteen 7,1 % (laskua myös edellisvuonna + 3,5 %). Merkittävin käytön vähentäjä on laboratorio, jonka kustannus siirtyi ostopalvelun sisälle. Menolajiryhmä kirjo on hyvin laaja. Lääkeostojen kustannuskasvu oli noin + 7,5 % (edellisvuonna poikkeuksellinen ja merkittävä 5,7 % säästö). Kokonaisuutena lääkekustannukset ovat vuodessa noin 5,5 M. Verivalmisteiden kustannukset siirtyivät kesken vuoden osaksi NordLabin laboratoriopalveluiden ostopalvelua, mikä selittää verivalmisteiden maltillisen eurosumman tuloslaskelmassa. Eräitä muita hankintaryhmiä: Kuntoutustarvikkeet 0,6 M - 23 % Hoitotarvikkeet 4,3 M - 2 % Röntgentarvikkeet 0,1 M - 6,5 % Laboratoriotarvikkeet 1 M + 3,8 % Elintarvikkeet 1 M - 19 % Lämmitys, sähkö, vesi 1,5 M - 1,1 % Huolto- ja kunnossapitotarvikk 0,9 M + 47 % Laitteet ja kalusto 0,5 M - 11 % Materiaalihankintojen osuus kokonaisbudjetista on noin 13 % (edellisvuonna osuus oli 15 %). Muut toimintamenot Muut toimintamenot olivat vajaa 2 M, kasvua + 16,5 % eli + 0,3 M. Vuokramenoissa näyttäytyvä (sis. yhtiövastikkeet) menokasvu johtuu Kiinteistöyhtiö H-Seitsikolle (asunnot ja Portti) kuuluvien vuokrien kirjaamisesta sekä tulona että menona kuntayhtymän tileille. Uuden kirjaamismenettelyn tulosvaikutus on tulosvaikutukseltaan neutraali. Vuokramenot tilinpäätöksessä sitä vastoin jäivät alle budjetoidun ja tilikauden kuukausittaisen menokehityksen. Syynä tälle on edellisvuoden tavoin H-Seitsikolle maksettujen käyttö- ja pääomakustannusten käsittely kirjanpidossa osin uudella tavalla. Vielä vuonna 2011 kokonaissumma kirjattiin käyttötalousmenoksi vuokriin, uuden yhtiöjärjestyksen myötä H-Seitsikon lainan hoitokuluihin kohdennettu kuntayhtymän rahoitusosuus kirjataan vasta tuloslaskelman tuloksesta osakkeisiin ja osuuksiin. H-Seitsikolle kuntayhtymä maksaa sekä pääomakustannusten hoitamista että käyttökuluja vastaavan kokonaiskorvauksen. H-Seitsikon yhtiöjärjestyksen muutoksen myötä keskinäiselle yhtiölle maksettava korvaus on jaettu vuodesta 2012 lukien siten, että vuokraksi laskettavasta kokonaissummasta ,62 eliminoidaan pois käyttökustannuksissa olevasta vuokrasta ja kohdistetaan tuloksesta siirrettäväksi investointimenoksi osakkeisiin ja osuuksiin. Kyseinen summa vastaa yhtiön kirjanpidossa tehtyä lainojen hoitoon tehtyä ns. SVOP-rahastointikirjausta. Tällä kirjanpitoteknisellä ratkaisulla yhtiön ja omistajakuntayhtymän kirjaukset vastaavat toisiaan. Kuntayhtymän tulos tosin paranee, mutta tilinpäätöksen yhteydessä tuloksesta tulee kyetä tekemään H-Seitsikon SVOP-varausta vastaavan summan suuruinen investointisijoitus. Sovitun käytännön mukaisesti tuloksesta varataan lisäksi kuntayhtymän omien lainojen hoitoon tarvittava summa ylijäämätilille. Kiinteistöveroa kuntayhtymä maksoi Kokkolan kaupungille vajaat 0,6 M (kasvu + 12 %). 16

17 Asiakasmaksusaatavien poistot olivat , mikä on hieman edellisvuotta vähemmän. Muiden toimintamenojen osuus kokonaisbudjetista on noin 2 %. Sisäiset menot Sisäiset menot laskivat pääosin laboratoriomuutoksen vuoksi 3,2 M eli 10,6 %. Nettokasvu (pl laboratorio) sisäisissä menoissa oli noin 0,5 M. Rahoitustuotot ja kulut Korkotuotot olivat noin ja lainojen korkokustannukset (edellisvuonna ). Rahoitustuottojen ja -kulujen nettomeno oli , mikä on lähes puolet pienempi kuin kahtena edellisvuonna. Suunnitelman mukaiset poistot Suunnitelman mukaiset poistot olivat runsaat 4,2 M, mikä on lähes eurolleen sama taso kuin edellisvuonna. Poistojen osuus ulkoisista menoista on noin 3,7 %. Tilikauden tuloksen käsittely Poistoeron vähennys, joka liittyy investointivarauksella rahoitettuihin hankkeisiin, oli (edellisvuonna ,30 ). Rahastojen nettomuutos oli Tilikauden ylijäämä Tilikauden ylijäämäksi tuloslaskelmassa muodostuu Kun tuloksesta irrotetaan vuoden 2012 tavoin uutena eränä H-Seitsikolle kohdistettava :n suuruinen sijoitus osakkeisiin (aikaisemmin vuokrina käyttötalousmenona), saadaan edellisvuosien kanssa vertailukelpoinen tulos ,67. Talousarviossa tavoitteena ollut kuntayhtymän lainanlyhennysohjelman ( lainojen lyhennys 2013) suuruutta vastaavan ylijäämän saavuttaminen toteutui pääosin. Investointihankkeiden toteutuminen Ensihoidon käynnistämiseen tarvittavia investointeja varten tehtiin :n suuruinen lisätalousarviopäätös (valtuusto ). Samassa kokouksessa tehtiin päätös pesulayhtiön perustamisesta, joka edellytti :n suuruisen peruspääomasijoituksen, mikä käsiteltiin lisätalousarvioasiana. Kokonaisuutena investointimääräraha oli 8.5 M ja käyttö toteutui 7,6 M (toteumaprosentti brutto 89 % brutto). Investointisumma on noin 1 M suurempi kuin edellisvuonna. Investoinnit sisältää kirjanpitoteknisenä eränä H-Seitsikolle maksettavan :n suuruisen osakemerkinnän (osakkeet ja osuudet). Määrärahavaraus tälle on tehty käyttötalouteen. Lisäksi osakkeet ja osuudet sisältää NordLabin osakemerkinnän sekä Pesulayhtiön pääoman Rakennusten saneerausinvestointimääräraha toteutui 79 %:sesti ja rahaa käytettiin 3,7 M. ATK-hankintojen arvo nousi edelleen ja on nyt lähes 1 M :n tasolla. Lisäksi ATK-laitteiden hankinnassa on käytetty leasingrahoitusta. Koneiden ja kaluston sekä kiinteiden kojeiden ja laitteiden hankinta-arvo oli noin 1,7 M eli 17

18 kasvoi edellisvuodesta. Irtaimistohankinnat sisälsivät pääasiassa uusien tilojen varustamisen sekä yksittäisiä yli euron suuruisia sairaalalaitteita. Investointeihin kohdistuu myös tuloja. NordLabille myyty käyttöomaisuus tuotti :n suuruiset tuotot. Rakentamishankkeisiin saatiin ministeriön myöntämä :n suuruinen rahoitusavustus sisäilmaongelmien ratkaisuun tähtäävän korjausrakentamishankkeen perusteella (keskeneräiset hankkeet). INVESTOINTIEN TOTEUTUMINEN Investointimenot alkup.ta Lisä-TA TA yht. Toteuma 2013 Toteuma2012 tot. % Osakkeet ja osuudet Koneet ja kalusto ,4 Rakennukset ,5 Piha-alueet Atk ,9 Yhteensä ,2 Tulot Valtion osuus investointeihin ,00 Käyttöomaisuuden myyntituotot ,42 0 INVESTOINNIT NETTO , ,5 Lainat ja lainojen lyhennykset Kuntayhtymän lainakanta oli (edellisvuonna ), josta pitkäaikaisissa veloissa (lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta ) ja lyhytaikaisissa veloissa. Lyhytaikaisiin velkoihin kirjataan seuraavan vuoden lainojen lyhennys. Vuoden 2013 aikana ei nostettu uutta talousarviolainaa. Vastaavasti lainaa lyhennettiin Tilinpäätöksen tunnusluvut (ilman liikelaitosta) Tuottojen ja kulujen välinen erotus toimintakate oli (edellisvuosi ). Vuosikate oli (edellisvuonna ). Vuosikate osoittaa tulorahoitusta, joka jää käytettäväksi investointeihin tai lainan lyhennyksiin. Katteet tuloslaskelmassa pienenivät laskennallisesti hieman edellisvuodesta, mutta tilinpäätöskäsittelyssä 2012 tehtyjen palautusten ( ) jälkeen laskettuna sekä käyttö- että vuosikate ovat edellisvuoden tasolla. Rahoituslaskelman mukaan investointien tulorahoitusprosentti laski hieman edellisvuodesta tasolle 83,62 (93,89) mutta on edelleen erittäin hyvä. Investointien tulorahoitustunnusluku kertoo, kuinka paljon investointien hankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Sairaalarakennuksen laajennushankkeet on rahoitettu pitkälti lainavaroin. Lainanhoitokate oli 3,81 (4,43) eli kuntayhtymän lainanhoitokyky on edelleen kohtuullisen hyvä, vaikkakin laski edellisvuodesta. Maksuvalmius eli kassan riittävyys päivinä oli keskimäärin 35 päivää (24). Kuntayhtymän omavaraisuusaste ilman liikelaitoksia säilyi edellisvuoden tasolla 25,5 % (25,7 %). Suhteellinen velkaantuneisuus nousi hieman edelleen 35,0 % (33,3 %). Lainakanta kuitenkin laski hieman edellisvuodesta ollen ( ). Virallisen tuloslaskelman ja taseen (mukana liikelaitos) sekä konsernin mukaiset tunnusluvut esitellään tarkemmin tämän tilinpäätösasiakirjan laskelmatiedoissa. (suluissa esitetty vuoden 2012 vastaavat luvut). 18

19 Jäsenkuntien maksut Jäsenkuntien erikoissairaanhoidon kustannukset kasvoivat ns. vanhoissa jäsenkunnissa keskimäärin 2,0 % (sisältäen keskussairaalan oman käytön + piirin ulkopuolisen läpilaskutuksen) ja jäsenkunnissa ml Reisjärvi + 5,0 %. Edellisvuonna kasvu saavutti jo maltillisen + 2,8 %:n tason. Muutos on merkittävä, sillä edellisinä vuosina kasvu oli runsaat 7 %. Sairaanhoitopiirille siirtyneiden ensihoidon sopimusten kustannusvaikutuksen jälkeen sekä kehitysvammahuollon kustannukset mukaan lukien ns. vanhojen jäsenkuntien kasvuprosentti on ka + 4,3 %. Kehitysvammahuollon kustannuskasvu oli + 9,2 %. Verrattaessa alkuperäiseen talousarvioon sisältyneeseen kokonaismaksujen kuntakohtaiseen ennusteeseen jäsenkunnista Halsua, Kaustinen ja Kruunupyy ylittivät talousarvion vuodelle Reisjärven osuutta ei oltu budjetoitu vuodelle 2012 jäsenkuntana, joten ylitys oli merkittävä. Maksut sisältävät yhteensä noin 2,7 M suuruisen maksualennuksen. Alennus on kohdennettu jäsen- ja sopimuskunnille niiden ostaman erikoissairaanhoidon ns oman tuotannon suhteessa. Alennus kohdentuu somatiikan ja psykiatrian palveluhinnastoon. Jäsenkunnille maksupalautuksesta kohdentui yhteensä lähes 2.5 M. Kuntien välinen jakauma on edelleen suuri. Osa kasvatti käyttöänsä yli 10 %:lla, osa vähensi saman verran. Osin muutokset selittyvät kuntien vuotuisilla, suurillakin satunnaisilla kustannusheilahteluilla. Kustannuskehitystä tulee siksi arvioida useamman vuoden tarkastelujaksolla. Jäsenkuntien palvelumaksuissa toteutettiin talousarvion käsittelyn yhteydessä hyväksytty maakunnallinen tasaus. Kalliiden hoitojen tasausraja oli /potilas. Lisäksi vuotuisten kustannusten muutoksen perusteella tehtiin tilinpäätöksessä tasaus niiden kuntien hyväksi, joiden kustannuskasvu oli yli 5 % korkeampi kuin jäsenkunnissa keskimäärin. Vuotuisten kustannusten poikkeuksellisen korkean kasvun perusteella hyvitystä saivat Lestijärvi ja Perho. Kokonaisuutena tasausten saajina olivat Lestijärvi, Perho sekä Kokkola ja Kruunupyy. Kokkolassa ja Kruunupyyssä hyvityksen perusteina olivat potilaskohtaisen tasausrajan mukaiset hyvitykset eli korkeat potilaskohtaiset kustannukset. Peruspääoma ja jäsenkuntaluettelossa tapahtuvat muutokset Kuntien peruspääomasta päättää valtuusto. Kuntayhtymässä kirjatut kuntien osuudet kuntayhtymän varoihin ovat kokonaismäärältään (sis. tilivelka) ,93. Peruspääomajako pohjautuu vanhaan ns. sairaansijavaraus -laskelmaan. Jäsenkuntien peruspääoma on kirjattu taseeseen varallisuudeksi peruspääomana. Jäsenkuntien lisäksi kuntayhtymän taseessa on pitkäaikaisena velkana kirjattua peruspääomaa ns. Kalajokilaakson kunnilta. Tilanteessa, jolloin Kalajokilaakson kunnat erosivat Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiristä, ei pääomasijoituksia palautettu kunnille vaan ne jäivät kuntien osuutena kuntayhtymän varoihin ja kirjattiin tilivelkana kuntayhtymän taseeseen. Näin ollen Kalajokilaakson kunnilla, jotka ovat hakeneet uudelleen Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin jäsenyyttä (Reisjärvi 2013), ei ole ollut velvollisuutta uudelle suoritettavalle peruspääomasijoitukselle. Kuntaliitosten yhteydessä liittyvien kuntien peruspääomasijoitukset kohdennetaan uudelle peruskunnalle. Mikäli kunta, jolla ei ole peruspääomasijoitusta kuntayhtymässä hakee Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin jäsenyyttä, päätetään pääomasijoituksen määrästä aina erikseen. Reisjärven kunnan liityttyä lukien sairaanhoitopiirin varsinaiseksi jäseneksi, tulee Reisjärven aiemmin tilivelkana merkitty peruspääomaosuus ( ,16 ) siirtää jäsenkuntien osuuksiin peruspääomasta. Reisjärven osalta kirjausmuutos huomioidaan vuoden 2013 kirjanpidossa ja taseessa. Muutoksen jälkeen taseessa peruspääoman määrä on ,34 (edellisvuonna ,18 ) ja muilta osin sijoitukset on kirjattu pitkäaikaisiin velkoihin. 19

20 Arviointia tulevasta todennäköisestä kehityksestä Erikoissairaanhoito on kuntien rakenneuudistuksen ja ns sote-uudistuksen valmistelun myötä monilta osin uuden tilanteen edessä. Koko kuntayhtymän olemassaolo on osin epävarmaa. Mahdollinen kuntayhtymän purkaminen johtaisi merkittäviin ratkaisuihin mm omaisuuden hallinnassa. Valmistautuminen on haasteellista, sillä tulevasta hallinnollisesta ja toiminnallisesta mallista ei ole tietoa. Muutokset toteutetaan mahdollisesti hyvinkin nopeasti. Lainsäädännössä toteutunut muutos potilaiden oikeuden laajentumisesta hakeutua hoitoon haluamaansa sairaalaan saattaa johtaa muutoksiin potilasvirroissa. Siirtyvätkö potilasvirrat ja sitä kautta tulovirrat pois K-P Keskussairaalasta vai tuoko vapaus uusia potilasryhmiä? Varovaisuusperiaatteen mukaisesti on varauduttava siihen, että liikehdintää erityisesti niillä erikoisaloilla, joilla on edelleen rekrytointivajausta, siirtyy potilaita pois. Oleellinen kriittinen tekijä on asiantuntijoiden saatavuus sekä asiantuntijuuden hinta. Virkalääkäritilanne on alueella parantunut, mutta edelleen myös keskussairaalassa on erikoisaloja, joilla on osaajapula. Tätä joudutaan kattamaan kalliilla ja joskus myös lyhytnäköisellä ostopalvelulla. Henkilöstövuokrauksen hinta on karkaamassa kohtuuttoman korkeaksi. Hoitoketjujen toimivuuden kannalta oleellista on myös se, että lääkäritilanne on riittävän hyvä koko ketjussa, myös perusterveydenhuollossa. Huolta lääkäreiden riittävyydestä Keski-Pohjanmaalla on ja rekrytointiin on pyritty kiinnittämään nyt erityistä huomioita ja kiinnittämään resursseja rekrytointityöhön. Lisäksi on tavoitteena, että perusterveydenhuollon päivystystoiminta voitaisiin jatkossa siirtää vuokratyöstä omien virkalääkäreiden hoitamaksi. Tulevan ns. päivystysasetuksen mukaiset vaatimukset johtavat pieniin resurssilisäystarpeisiin lääkärityön resurssoinnissa. Päivystysasetuksen linjaukset sekä ERVA-alueella tehdyt järjestämissopimus ratkaisut tukevat kuitenkin K-P Keskussairaalan tulevaisuutta päivystävänä vähintään nykyisen laajuisena yksikkönä. Pääosin resursointivaraus on jo tehty. Laajennusta tarvitaan osin kirurgiaan sekä lastenlääkärisairaalapäivystyksen järjestämiseen. Päivystysasetus tulee hieman nostamaan keskussairaalan kustannuksia. Tosin päivystystoiminnan keskittäminen tullee myös tuomaan uusia potilasvirtoja ja tuottoja. Uusia potilasvirtoja on odotettavissa ainakin synnytystoiminnassa. Tämä edellyttää maltillista lisäresursointia, mutta nostaa samalla synnytysmäärät lukumäärätasolle, joka tulee parantamaan päivystävän sairaalan tuottavuutta ja helpottamaan tuotantokustannusten leikkaamista. Rakentamiseen liittyvä korjausrakentamisen investointiohjelma on saatu jo puolen välin ohi. Edelleen on noin 3-4 vuoden ajan varauduttava nykyisen noin 6 M :n tason mukaiseen investointiohjelmaan. Poistojen määrä, runsaat 4 M ei kata vielä kuin osan investointiohjelman kustannuksesta. Rakentamisen lisäksi tuohon pottiin tuovat iso erän kalliit kuvantamistutkimukseen liittyvät laiteinvestoinnit parin kolmen seuraavan vuoden aikana. Vaikka rakentaminen hiljenee, investoinnit laitetekniikassa jatkuvat. Vaihtoehtoja investointiohjelman toteuttamiselle on laitetekniikassa leasing-rahoitusjärjestelyjen käyttö. Suuri riski on kuntien heikko talous. Maksajien kantokyky ei enää nyt, ja vielä vähemmän lähivuosina, kestä terveydenhuollon kustannustaakkaa. Vaikka erikoissairaanhoidon tuotantokustannuksissa on kahden viime vuoden ajan saavutettu kasvun merkittävä leikkaantuminen, on keskikustannus Keski-Pohjanmaalla kuitenkin edelleen yli maan keskiarvon; lähes korkeimpia. Samaan aikaan maakunnan kunnat ovat valtakunnallisen mittauksen mukaan maan velkaisin alue ja verotulokertymältään maan heikoimpia. Nykyinen suhteellinen kustannustaso on kestämätön. Kustannusten leikkaaminen lienee yliarvioitu tavoite. Nyt keskitytään kustannuskasvun leikkaamiseen niin, että kasvu jää selvästi alle maan keskimääräisen kasvun. Kriittinen menestystekijä Kiurun erikoissairaanhoidon ja päivystystoiminnan jatkumiselle on jäsenkuntien ulkopuolisen myynnin kehitys. Sillä on myös suora vaikutus jäsenkuntien taloudelliseen tilanteeseen. Ainoa mahdollisuus tukea päivystävän sairaalan kehittämistä maakunnassa kustannustehokkaana yksikkönä, on vahvistaa nykyisestäänkin ns. ulosmyyntiä. Sairaanhoitopiirin jäsenalueet noin asukkaan piirinä on liian 20

21 pieni yksikkö toimimaan yksin. Laaja palveluiden myynti turvaa myös jäsenkunnille kohtuuhintaiset erikoissairaanhoidon lähipalvelut. Jäsenkuntien ulkopuolinen myynti on mahdollista vain, jos sairaalan imago on sekä laadultaan että kustannuksiltaan kunnossa. Potilaat lukevat hoidon odotusaikoja, potilasvahinkotilastoja, median luomia kokemusmielikuvia, yksikön logistista läheisyyttä. Maksavat tahot lukevat palveluhinnastoa ja tuloslaskelman mukaista tuloskuntoa. Hallituksen esitys valtuustolle tuloksen käsittelystä Hallitus esittää, että valtuusto hyväksyy tilikauden 2013 tuloksen käsittelystä seuraavaa: vähennetään poistoeroa ,19 tuloutetaan opinto- ja viihdytysrahastosta ,69 siirretään opinto- ja viihdytysrahastoon ,18 siirretään ylijäämä omaan vapaaseen pääomaan ,29 SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMINEN Selonteon taustaa Selvityksen perusteena on riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan ohjeistus. Riskien ja epävarmuustekijöiden arviointiin sekä muihin toiminnan ja toimintaympäristön muutoksiin liittyviä asioita on käsitelty mm. seuraavissa asiakirjoissa ja päätöksissä: sairaanhoitopiirin sertifioidun laatujärjestelmän SHQualityn mukaiset ulkoisen ja sisäisen laatuauditoinnin kehittämissuositukset talousarvion ja suunnitelman laadinnan yhteydessä tehty vaarojen arviointi talousarvion käyttösuunnitelma 2013 ja täytäntöönpano-ohjeet johdon katselmukset (kevät-kokouksessa erityisesti sisäinen valvonta ja riskien hallinta) sisäisen valvonnan ohje (hallitus ) riskienhallintapolitiikka toimintakertomus 2013 ja siihen sisältyvä henkilöstökertomus 2013 työsuojelun toimintakertomus 2013 tilintarkastuksen tarkastusohjelma ja tarkastuslautakunnan arviointisuunnitelma osavuosikatsaukset johtavien viranhaltijapäätösten tiedoksianto hallitukselle kuukausittain (otto-oikeus) Arvioinnin ja valvonnan suorittaminen Talousarvion ja suunnitelman mukaisten taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumista arvioidaan kuukausittain tulosalueilla ja johtoryhmässä sekä raportoidaan hallitukselle. Raportoinnin yhteydessä selvitetään toimintaympäristön muutoksia, ja niiden vaikutuksia sairaalan toimintaan sekä henkilöstön saatavuutta. Johtavien viranhaltijoiden viranhaltijapäätökset tuodaan kuukausittain hallitukselle tiedoksi. Tulosalueittain valmisteltavissa osavuosikatsauksissa hallitus arvioi kolmannesvuosittain toiminnan tilaa neljän BSC-lähtöisen ja valtuustotasolla määritellyn tavoitenäkökulman kautta. Lisäksi arvioidaan erikseen sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan osuus. Tässä yhteydessä varmistetaan myös viranhaltijapäätösten valvonta tulosalueilla. 21

22 Sisäinen valvonta ja riskienhallinta arvioidaan erikseen ja erityisesti tulosalueittain järjestettävässä johdon katselmuksessa kevään tapaamisissa. Syksyn toiminta- ja taloussuunnitteluun painottuvassa johdon katselmuksessa sekä suunnitteluprosessissa tarkastellaan resurssien riittävyyttä suhteutettuna todettuihin riskitekijöihin. Kuntayhtymän vakuutustoiminnan hallinnoinnissa käytetään ns. meklaritoimintaa. peruspalveluliikelaitoksen vakuutukset on pääosin eriytetty. Keskussairaalan ja Sisäistä valvontaa ja riskien arviointia tukevat sekä tarkastuslautakunta että tilintarkastaja. Työskentely on hyvin vuorovaikutteista ja vahvasti preventiivistä. Merkittävä osa toiminnan arviointia on auditointi. Keski-Pohjamaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä Kiuru sai 2013 viidennen Qualitor - laaduntunnustuksen, mikä on voimassa vuoteen Laaduntunnustuksen ensimmäinen ylläpitoauditointi tehtiin Johdon haastattelussa selvitettiin laadunhallinnan tilaa koko organisaation tasolla. Arvioinnin ja valvonnan näkökulmasta erityismainintoja saatiin mm. siitä, että avohoitoista toimintamallia on edelleen kehitetty, kalliista ostopalvelusta on voitu siirtää toimintaa omaksi toiminnaksi, tukipalvelujen yhteistä tuottamista on lähdetty edistämään alueella, hoitotakuu toteutuu, korvattavien hoitovahinkojen määrä on merkittävästi laskenut kahden viimevuoden aikana ollen jo hivenen maan keskitason alapuolella, sairauspoissaoloja on voitu vähentää, sisäiset auditoinnit on tehty ja sisäiset auditoijat ovat kokoontuneet sekä siitä, että laadunhallintaa on erikoissairaanhoidossa hyvin ylläpidetty ja Jyta-alueella halutaan ylläpitää vaikka resurssit ovat niukat. Kehittämissuosituksia arvioinnin ja valvonnan osalta saimme mm. siitä, että tulosalueiden taloushallinnon edellyttämät osavuosikatsaukset ovat vielä eritasoisia. Ostopalveluiden laadunarviointia ulkopuoliset auditoijat eivät pitäneet vielä kattavana eikä systemaattisena. Sisäisen tarkastuksen organisointi 2013 Sisäinen tarkastus on osittain ulkoistettu. Valtuustokaudella on kilpailutuksen perustella toiminut tilintarkastusyhteisönä JHTT-yhteisö BDO Audiator Oy. Tarkastussuunnitelman mukaan sisäisessä tarkastuksessa todetaan, käyttääkö kuntayhtymän johto sisäistä valvontaa välineenä kohtuullisen varmuuden hankkimiseksi tavoitteiden saavuttamisessa. Tarkastuksessa todennetaan voimassa olevat sisäisen valvonnan ohjeet. Sisäisen valvonnan asianmukaisuutta valvotaan jatkuvasti muun tarkastuksen yhteydessä sekä erikseen valituilla painopistealueilla. Viranhaltijat ovat omalta osaltaan suorittaneet sisäisen valvonnan ohjeen mukaisesti tarkastusta ja valvontaa ja raportoineet siitä esimiehilleen. Sisäisen valvonnan varmistamisesta tulee raportoida vähintään osavuosikatsausten yhteydessä. Sisäisen tarkastustoiminnan kannalta käytännössä oleellisia toimintamuotoja ovat ostolaskujen tarkastus-, hyväksymis- ja maksumääräysmenettely sekä sopimusten hyväksymiskäytännössä toteutettu päätöksenteosta osin eriytetty allekirjoitusmenettely. Tarkastuksesta vastasi omalta osaltaan myös valtuustokaudeksi valittu tarkastuslautakunta toimintakauden hyväksytyn arviointisuunnitelman ja vuoden 2013 työohjelman mukaisesti. Minna Korkiakoski Talousjohtaja 22

23 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS Virat ja toimet Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymässä oli vuoden 2013 lopussa yhteensä 1545 virkaa tai tointa. Erikoissairaanhoidossa ja yhteisissä tukipalveluissa on 1034 virkaa/tointa ja peruspalveluliikelaitos Jyta:ssa virkoja ja toimia oli 511. Erikoissairaanhoidon ja yhteisten tukipalveluiden vakanssit vähenivät 48 ja peruspalveluliikelaitoksen lisääntyivät 9 vakanssia. Alla olevassa taulukossa on esitetty vuoden 2013 viimeisen päivän vakanssimäärät ammattiryhmittäin, erikseen erikoissairaanhoidosta sekä yhteisistä tukipalveluista ja peruspalveluliikelaitos Jyta:sta. Taulukon alimmaisella rivillä on kaikkien vakanssien yhteenlasketut määrät ammattiryhmittäin. Suurin ryhmä vakansseina mitattuna on amk-/opistokoulutetut hoitohenkilöt 659 vakanssia, toiseksi suurin ammattiryhmä on muut hoitohenkilöt 376 vakanssia ja seuraavaksi suurimpana ammattiryhmänä tulevat lääkärit, 156 vakanssia. Peruspalveluliikelaitoksessa suurin ammattiryhmä ovat lähihoitajat ja perushoitajat yhteensä 274 vakanssia, mikä on yli puolet liikelaitoksen kaikista vakansseista. Tulosalue Lääkärit Hoitohenkilöt (opisto) Virkojen ja toimien määrät tulosalueittain Taulukossa osa-aikainen vakanssi esitetty yhtenä täytenä Hoitohenkilöhenkilöt Tutkimus- Tutk. ja Huolto- hoitoa henkilöt (koulu) avust. Hallintotoimistoja talous Ravintohuolto Yhteensä Keskushallinto + jakamaton Medisiininen tulosalue Operatiivinen tulosalue Psykiatria Tutkimus- ja hoitopalvelut Kehitysvammahuolto Tukipalvelut Yhteensä Sissit(=vakin.sijaiset) Reservi(=vakin.sijaiset) Yhteensä ilman Jytaa JYTA peruspalveluliikelaitos Sos.- ja terv.toimen hall Perheiden tukeminen Terveyden- ja sairaanhoito Kotihoito ja asumisen tukeminen Peruspalveluliikelaitos yht KUNTAYHTYMÄ YHT Henkilöstön määrä Kuntayhtymän henkilöstön määrä vuoden 2013 viimeisenä päivänä oli 1835 henkilöä. Henkilöstöä oli 123 vähemmän kuin edellisen vuoden vastaavana ajankohtana. Erikoissairaanhoidon henkilöstömäärä oli Henkilöstöä oli 83 vähemmän kuin edellisen vuoden lopussa. Erikoissairaanhoidossa hoitohenkilöitä (sairaanhoitajat perushoitajat) oli 68 henkilöä vähemmän kuin edellisen vuoden lopussa. Tässä näkyy kliinisen 23

24 laboratorion henkilöstön siirtyminen liikkeenluovutuksena Pohjois-Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymä NordLab:in palvelukseen. Lääkäreitä erikoissairaanhoidon palveluksessa oli 123, mikä on 5 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Peruspalveluliikelaitoksen henkilöstömäärä vuoden lopussa oli 638 henkilöä. Näin työntekijöitä oli 40 vähemmän kuin edellisen vuoden lopussa. Kuntayhtymän henkilöstön määrä kuukausittain tarkasteltuna vaihteli tammikuun lopun 1775 henkilöstä kesäkuun lopun 1993 henkilöön. Erikoissairaanhoito Peruspalveluliikelaitos Kuntayhtymä yhteensä Lääkärit Hoitohenkilöt, amk/aik. opisto Hoitohenkilöt, perustaso Tutkimushenkilöt Tutkimusta ja hoitoa avustavat henkilöt Huolto Hallinto Ravintohuolto Hoitosopimushenkilöt Harjoittelijat (*amanuenssit) Yhteensä Henkilöstö ammattiluokittain Hallinto 5 % Huolto Tutkimusta ja 4 % hoitoa avustavat henkilöt 8 % Tutkimushenkilö t 4 % Hoitohenkilöt, perustaso 27 % Ravintohuolto 2 % Lääkärit 8 % Hoitohenkilöt, amk/aik. opisto 42 % Palvelussuhteen luonne Vuoden 2013 lopussa erikoissairaanhoidon palvelussuhteesta vakituisia eli toistaiseksi voimassa olevia oli 869, mikä on 72,6 % kaikista palvelussuhteista. Määräaikaisissa virka- ja työsuhteissa oli 241 henkilöä eli 20,1 %. Vakituisten palvelussuhteiden määrä lisääntyi edellisen vuoden lopusta 85 ja suhteellinen osuus 1,9 % - yksikköä. Peruspalveluliikelaitoksessa toistaiseksi voimassa olevien palvelussuhteiden lukumäärä vuoden lopussa on 457 eli 71,6 % kaikista palvelussuhteista. Vakituisten palvelussuhteiden suhteellinen osuus on 5,1 24

25 % -yksikköä suurempi kuin vertailuajankohtana. Koko kuntayhtymän 1835 työntekijästä 1326 henkilöä eli 70,4 % on vakituisessa palvelussuhteessa. Palvelussuhteen luonne Erikoissairaanhoito Peruspalveluliikelaitos Kuntayhtymä yhteensä Vakinainen virka-/työsuhde ,6 % ,5 % ,6 % ,4 % ,4 % ,7 % Määräaikainen virka-/työsuhde ,1 % ,6 % ,9 % ,1 % ,7 % ,5 % Avoimen viran-/toimen hoitaja 79 6,6 % 54 4,2 % 16 2,5 % 26 3,8 % 95 2,8 % 80 4,1 % Harjoittelija 7 0,6 % 7 0,5 % 6 0,9 % 0,0 % 13 0,0 % 7 0,4 % Palkkatuella 1 0,1 % 1 0,1 % 0,0 % 5 0,7 % 1 3,0 % 6 0,3 % Yhteensä % % % % % % Palvelussuhteen luonne 5 % 1 % 0 % 22 % Vakinainen virka-/työsuhde Määräaikainen virka-/työsuhde 72 % Avoimen viran-/toimen hoitaja Harjoittelija Palkkatuella Ikärakenne ja sukupuolirakenne Kuntayhtymän henkilöstön keski-ikä vuoden 2013 lopussa oli 44,3 vuotta (ed. vuosi 44,0 v). Nuorinta oli amk-/opistokoulutettu hoitohenkilöstö 38,9 vuotta. Lääkäreiden keski-ikä oli 42,3 vuotta (ed. vuosi 42,3 v), perusasteen hoitohenkilökunnan 44,3 vuotta ja tutkimusta ja hoitoa avustavien henkilöiden 45,6 vuotta. Keski-iältään vanhinta, 51,1 vuotta, henkilöstö oli teknisessä huollossa ja 48,3 vuotta hallinnossa. Suurin ikäryhmä oli edelleenkin vuotiaat (315 henkilöä) 17,2 %:n osuudella. Yli 50 -vuotiaita henkilöstöstä on 39,7 %. Alle 30 -vuotiaita oli 247 eli 13,5 % henkilöstöstä (ed. vuosi 14,5 %). Yli 60 - vuotiaiden määrä 164 laski edellisen vuoden 153 henkilöön, mikä on 8,3 % koko henkilöstöstä. Henkilöstön sukupuolijakauma keskussairaalassa ja yhteisissä tukipalveluissa on: miehiä 223 eli 18,6 % ja naisia 974 eli 81,4 %. Jyta:n sukupuolijakauma on: 37 miestä eli 5,8 % ja 601 naista eli 94,2 %. Koko kuntayhtymän sukupuolirakenne on: miehiä 14,2 % ja naisia 85,8 %. Miehiä on suhteellisesti eniten teknisen huollon henkilöinä ja lääkäreinä. Naisia taas työskentelee suhteellisesti eniten hoitohenkilöstössä sekä ravintohuollossa. 25

26 Henkilöstö ikäryhmittäin Ikäryhmä Lukumäärä %-osuus ,6 % ,9 % ,9 % ,9 % ,7 % ,2 % ,2 % ,2 % ,3 % YHTEENSÄ ,0 % Keski-ikä ammattiluokittain Lääkärit 42,3 42,3 43,4 42,9 42,7 42,4 42,7 Hoitohenkilökunta, amk/opisto 38,9 41,2 40,8 38,8 38,5 37,0 38,0 Hoitohenkilökunta, perustaso 44,3 41,6 42,6 40,9 38,2 36,2 35,9 Tutkimushenkilöt 44,8 42,1 44,8 44,5 44,1 41,3 40,2 Tutkimusta ja hoitoa avustavat henkilöt 45,6 45,4 45,8 44,7 45,8 44,4 45,2 Huolto 51,1 47,3 48,6 49,6 51,4 47,8 47,0 Hallinto 48,3 48, ,8 44,9 47,9 47,8 Ravintohuolto 46,4 47, ,7 46,8 48,6 48,1 Hoitosopimushenkilöt 37,0 45,7 43,3 42,3 45,6 Kaikkien keski-ikä 44,3 44,0 44,3 43,0 42,9 43,2 43,1 Vaihtuvuus ja eläkkeelle siirtyminen Erikoissairaanhoidon vakinaisen henkilöstön palvelussuhteita päättyi vuoden aikana 44. Peruspalveluliikelaitos Jyta:ssa päättyneitä vakituisia palvelussuhteita oli 29. Kuntayhtymästä vanhuuseläkkeelle siirtyi 22 henkilöä (edellisenä vuonna 29). Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneitä oli yhteensä 7. Työpaikan vaihdon tai paikkakunnalta poismuuton takia kuntayhtymän jätti 30 henkilöä. Kaikkiaan päättyneitä virka- tai työsuhteita oli 73, mikä on 4,7 % kuntayhtymän vakanssien määrästä. Seuraavalla sivulla olevassa taulukossa on esitetty vakituisten palvelussuhteiden päättymisen syyt vuosina erikseen sairaalan sekä yhteisten tukipalveluiden ja peruspalveluliikelaitos Jyta:n osalta. Vanhuuseläkkeelle siirtyvien määrän ennakoidaan pysyvän korkealla tasolla lähivuodet ja nykyisten ennusteiden mukaan eläköitymisen suurimmat vuodet ovat Näinä vuosina arvioitu eläkepoistuma (vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeet) on 50 henkilöä/vuosi. Kevan uusimmissa ennusteissa, joissa on arviona mukana myös alkavat työkyvyttömyyseläkkeet, 954 henkilöä siirtyy eläkkeelle vuoteen 2030 mennessä. Vanhuuseläkkeelle siirtyvien määrä on vuosittain henkilön välillä. Seuraavassa 26

27 kuviossa on Kevan tilastojen pohjalta tehty omalla työkyvyttömyyshistorialla arvioitu eläköityminen ajalla Erikoissairaanhoidossa rekrytoitiin vuoden 2013 aikana 74 henkilöä vakituiseen tai pitkään määräaikaiseen palvelussuhteeseen. Eläköityminen vuosina Vakinaisten työntekijöiden palvelussuhteiden päättymien syyt v Erikoissairaanhoito Jyta Yhteensä Vanhuuseläke Työkyvyttömyyseläke Paikkakunnalta muutto Työpaikan vaihto Kuolema Opiskelu Irtisanottu/työ loppunut Siirto toiseen virkaan Muu syy Yhteensä Poissaolot Erikoissairaanhoidossa poissaoloja kertyi vuoden 2013 aikana päivää, mikä on 9,1 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Seuraavassa taulukossa on esitetty erikoissairaanhoidon ja tukipalvelujen poissaolot kokonaisina päivinä poissaoloryhmittäin: 27

28 Poissaolot poissaoloryhmittäin v Erikoissairaanhoito Muutos Vuosilomat ,2 % Sairauspoissaolot ,7 % Lakisääteiset ,9 % Muut poissaolot ,4 % Yhteensä ,1 % Erikoissairaanhoidon ja yhteisten tukipalvelujen poissaoloista suurimman ryhmän muodostavat luonnollisesti vuosilomat päivää eli 43 % kaikista poissaoloista. Vuosilomapäivien kokonaismäärä laski edellisestä vuodesta 5,2 %. Sairauspoissaolojen määrä sen sijaan väheni huomattavasti edellisestä vuodesta eli 22,7 %. Sairauspoissaolopäiviä (tässä sairauspoissaolopäivät kalenteripäivinä, kokonaisiksi päiviksi muutettuna) oli ja 13,2 pv/hlö/vuosi, edellisenä vuonna henkilöä kohti kokonaisiksi päiviksi muutettu sairauspäivien määrä oli 15,2 kalenteripäivää/hlö/vuosi (huom. sairauspoissaolopäivien jakajana käytetään ko. vuoden viimeisen päivän henkilömäärää). Lakisääteiset poissaolot vähenivät 13,9 %. Lakisääteiset poissaolot muodostavat toiseksi suurimman poissaoloryhmän. Lakisääteisiin poissaoloihin kuuluvat erilaiset perhevapaat, kuten äitiys-, isyys- ja vanhempainlomat sekä hoitovapaat mukaan luettuna tilapäiset hoitovapaat. Muiden poissaolojen määrä oli päivä, jossa oli lisäystä edelliseen vuoteen oli 0,4 %. Muiden poissaolojen ryhmään kuuluvat erilaiset työn edellyttämät koulutusvapaat, toisen viran /toimen hoitoon saadut virkavapaat/työlomat, palkalliset ja palkattomat kuntoutusvapaat ja yksityisasioiden vuoksi otetut virka- ja työvapaat. Erikoissairaanhoidon poissaolot poissaoloryhmittäin vuosilomat sairauspoissaolot lakisääteiset muut

29 Erikoissairaanhoidon poissaolojen määrä laskennallisina vakansseina oli vuonna 2013 kaikkiaan 290,8 vakanssia, mikä 26,8 vakanssia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Vakinaisten työntekijöiden osalta vakansseiksi muutettu poissaolojen väheni 26,6 vakanssia ja sijaisten osalta 0,2 vakanssia. Lääkäreiden poissaolot olivat 32,9 vakanssia ja 2,5 vakanssin nousu edelliseen vuoteen verrattuna Erikoissairaanhoidon poissaolot poissaoloryhmittäin vuosi-lomat sairaus-poissaolot laki-sääteiset muut Peruspalveluliikelaitoksen poissaolojen määrä laski 1,0 % eli päivästä päivään. Sairauspoissaolopäivät vähenivät 5,9 % eli 654 kalenteripäivää edellisestä vuodesta. (Huom! tässä sairauspoissaolot on muutettu kokonaisiksi päiviksi). Näistä luvuista laskettu sairauspoissaolopäivien määrä henkilöä kohti oli vuonna ,5 kalenteripäivää/hkö (edellisenä vuonna 18,0 päivää/hlö). Lakisääteisiä poissaolopäiviä kertyi ,joka on vielä edellisen vuoden tasoa 0,2 % alhaisempi. Peruspalveluliikelaitoksen suurin poissaoloryhmä on vuosilomat päivää, joka on 38 % kaikista poissaoloista. Poissaolot poissaoloryhmittäin v Peruspalveluliikelaitos Muutos Vuosilomat ,5 % Sairauspoissaolot ,9 % Lakisääteiset ,2 % Muut poissaolot ,5 % Yhteensä ,0 % 29

30 Peruspalveluliikelaitos Poissaolot poissaoloryhmittäin vuonna 2013 Muut poissaolot 13 % Laki-sääteiset 32 % Vuosilomat 38 % Sairaus-poissaolot 17 % Poissaolot ammattiluokittain, laskennallisina virkoina Erikoissairaanhoito Vakinaiset Sijaiset Yhteensä Lääkärit 24,2 22,76 8,7 7,6 32,9 30,4 Hoitohenkilökunta, amk/opistoaste 144,1 166,38 15,5 17,2 159,7 183,6 Hoitohenkilökunta, kouluaste 26,2 29,78 5,5 4,6 31,6 34,4 Tutkimushenkilökunta 15,7 15,77 1,0 1,5 16,6 17,2 Tutkimusta ja hoitoa avustava hlök. 20,1 21,25 2,8 2,2 22,9 23,4 Huoltohenkilökunta 6,5 7,53 0,4 0,8 6,9 8,3 Hallinto-,talous- ja toimistohlökunta 12,6 11,09 1,0 1,2 13,5 12,3 Ravintohuolto 6,2 7,63 0,5 0,5 6,7 8,1 Yhteensä 255,6 282,2 35,3 35,5 290,8 317,6 Peruspalveluliikelaitos Vakinaiset Sijaiset Yhteensä Lääkärit 5,1 4,56 0,3 0,4 5,4 5,0 Hoitohenkilökunta, amk/opistoaste 39,0 37,43 3,5 4,5 42,6 41,9 Hoitohenkilökunta, kouluaste 85,1 89,15 11,1 10,1 96,2 99,3 Tutkimushenkilökunta 5,0 5,79 0,9 0,4 5,9 6,2 Tutkimusta ja hoitoa avustava hlök. 1,5 1,59 2,5 2,1 4,1 3,7 Huoltohenkilökunta 3,2 3,6 0,8 0,5 4,0 4,1 Hallinto-,talous- ja toimistohlökunta 4,4 3,65 0,1 0,1 4,6 3,7 Ravintohuolto 1,1 1,31 0,0 0,1 1,1 1,4 Hoitosopimushenkilöt 0,5 0,47 0,0 0,0 0,5 0,5 Yhteensä 145,0 147,6 19,2 18,2 164,3 165,7 30

31 Peruspalveluliikelaitos Jytan poissaolot laskennallisiksi vakansseiksi muutettuna ovat vakinaisten osalta 145,0 ja sijaisten osalta 19,2. Poissaoloja oli 164,3 vakanssia, mikä on 1,4 vakanssia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Myös määräaikaisen henkilöstön poissaolot lisääntyivät 1,0 vakanssia. Erityisen huomioin ansaitsee sairauspoissaolopäivien väheneminen 5,9 %:lla. Sairauspoissaolojen seuranta Kuntayhtymä seuraa sairauspoissaolojen kehitystä kuukausittain. Lisäksi sairauspoissaolojen syitä, diagnooseja ja oma ilmoitus sairauspoissaolojen oireita luokitellaan ja seurataan toimintayksiköittäin. Seuraavasta taulukoista ja alla olevasta kaaviosta näkee, miten sairauspoissaolot vaihtelevat kuukausittain ja vuosittain. Erikoissairaanhoidon sairauspoissaolopäivät vakiintuivat vuoden 2012 kesän jälkeiselle matalammalle kuukausitasolle. Helmikuun 1473 sairauspoissaolopäivää ja maaliskuun 1439 sairauspoissaolopäivää olivat vuoden suurimmat kuukausiarvot. Heinäkuun ja elokuun sairauspoissaolopäivien kuukausitasoja löytyi tästä 9 vuoden aikasarjasta luvuista ainoastaan vuoden 2005 kesältä. Vuoden 2013 sairauspoissaolojen kokonaismääräksi muodostui päivää, mikä on 4314 päivää vähemmän kuin vuonna 2012 ja 5225 pienempi kuin vuoden 2011 määrä. Kuntayhtymän hallituksen asettama tavoite, keskimäärin enintään 15 kalenteripäivän sairauspoissaolojen määrästä työntekijää kohti, toteutui erikoissairaanhoidossa hienosti ja muodostui 13,1 kalenteripäiväksi henkilöä kohti tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Peruspalveluliikelaitoksen sairauspoissaolopäiviä kertyi (edellisenä vuonna ). Vähennystä edelliseen vuoteen oli kalenteripäivää eli 8,7 %. Peruspalveluliikelaitos Jytassa huhtikuun sairauspoissaolopäivien määrä 1101 oli kuukausittaisista määristä suurin. Pienimmät kuukaudet olivat syksyllä elo- ja syyskuu. Peruspalveluliikelaitoksen henkilöstö oli sairauden vuoksi poissa töistä keskimäärin 17,5 kalenteripäivää. Vuonna 2012 sairauspoissaoloja oli samalla tavalla laskettuna 18,0 pv/henkilö. Sairauspoissaolopäivien väheneminen 0.5 kalenteripäivällä henkilöä kohti kulkee oikeaan suuntaan. Matkaa kuntayhtymän valtuuston asettamaan tavoitteeseen, joka on enintään 15 sairauspoissaolopäivää/henkilö on 31

32 vielä runsaasti. Huomattavaa on kuitenkin, että peruspalveluliikelaitoksen toimiala on keskimäärin fyysisesti raskaampi kuin erikoissairaanhoito ja yhteiset tukipalvelut. Jyta Sairauspoissaolopäivät kuukausittain tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Sairauspoissaolot kuukausittain , Jyta tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Kuntayhtymässä on käytössä ns. varhaisen välittämisen malli. Työnantajan edustaja eli esimies yhdessä työntekijän kanssa käyvät mallinnetun työhyvinvointikeskustelun, kun lyhyet sairauspoissaolot ovat toistuvia (kolmas oma ilmoitus -sairauspoissaolosta neljännesvuoden aikana) tai jos sairauspoissaoloja kertyy15 päivää neljännesvuosijaksolla. Kuntayhtymä pitää tärkeänä henkilöstön työhyvinvointia ja työhyvinvoinnin edistämistä. Keskustelun tavoitteena on tukea työntekijän työssäjatkamista ja kehittää aktiivisesti työoloja. 32

33 Työpanos Työpanokseen vaikuttavat vakanssien kokonaismäärä, vakanssien täyttöaste ja poissaolojen määrä. Erikoissairaanhoidon ja yhteisten tukipalveluiden vakituisten ja sijaishenkilöstön työpanos oli yhteensä päivää, edellisenä vuonna päivää edellisenä vuotena päivää eli työpanos laski edellisestä vuodesta päivää eli -5,74 %. Vakansseiksi laskettu työpanos oli 850,1 vakanssia (ed. vuosi 899,5) eli 49,4 vakanssia enemmän kuin edellisenä vuonna. Työpanosprosentti kuvaa sitä, kuinka tehokkaasti organisaation vakanssit ovat käytössä eli virat ja toimet ja sijaisuudet täytettyinä. Työpanoksen laskennassa on otettu huomioon siis kaikki poissaolot, kuten vuosilomat, koulutukset, sairauspoissaolot jne. Vuoden 2013 työpanosprosentti oli 94,8 eli 0,2 %-yksikköä suurempi kun edellisenä vuonna. Ammattiryhmittäin tarkasteltuna korkein työpanosprosentti oli kouluasteisella hoitohenkilökunnalla 107,1 %. Alhaisin työpanosprosentti oli ravintohuollon henkilöstöllä 67,8%. Lääkäreiden työpanosprosentti oli 4,6 %-yksikköä suurempi kuin edellisenä vuonna. Alla olevassa taulukossa erikoissairaanhoidon ammattiluokittainen työpanosprosentti suhteutettuna olemassa oleviin vakansseihin. Erikoissairaanhoito Työpanos prosentteina Lääkärit 69,7 69,7 67,6 70,9 63,2 65,3 69,9 Hoitohk., amk/opistoaste 89,2 90,6 89,4 87,4 86,6 87,7 88,8 Hoitohk., kouluaste 101,9 108,4 110,4 101,9 97,8 109,8 107,1 Tutkimushk. 78,5 74,2 77,2 77,6 77,6 79,4 93,6 Tutk. ja hoitoa avust.hk. 90,2 94,1 96,6 94,9 95,7 94,3 93,6 Huoltohk. 86,3 85,1 91,1 87,9 90,2 85,5 85,0 Hall.-, tsto- ja tal.hk. 87,1 88,6 95,0 96,0 90,9 92,3 93,6 Ravintohuoltohk. 79,6 79,7 79,9 81,1 74,6 74,4 67,8 Kaikki yhteensä 94,6 95,7 96,2 94,6 92,9 94,6 94,8 33

34 Työpanosprosentti ammattiluokittain erikoissairaanhoito Kaikki yhteensä Ravintohuoltohk. Hall.-, tsto- ja tal.hk. Huoltohk. Tutk. ja hoitoa avust.hk. Tutkimushk. Hoitohk., kouluaste Hoitohk., amk/opistoaste Lääkärit 67,8 69,9 94,8 93,6 85,0 93,6 93,6 107,1 88, ,0 20,0 40,0 60,0 80,0 100,0 120,0 Henkilöstökustannukset Erikoissairaanhoidon ja yhteisten tukipalvelujen henkilöstömenot olivat ehrm-infon mukaan vuonna 2013 yhteensä 45,394 milj. euroa (laskua edelliseen vuoteen verrattuna 0,626 milj. euroa eli 1,4 %. Palkkamenot olivat kaikkiaan 66,281 milj. euroa. Erikoissairaanhoidon palkkamenot ammattiryhmittäin on esitetty alla olevassa taulukossa. Erikoissairaanhoidon palkkamenot (milj. euroa) ammattiryhmittäin 2013 Erikoissairaanhoito v.2008 v.2009 v.2010 v.2011 v.2012 v.2013 Lääkärit 7,877 8,057 8,898 9,283 10,331 11,214 Hoitohk, amk/opisto 15,577 19,137 19,659 20,067 20,984 20,097 Hoitohk, koulu 4,843 4,878 4,755 4,510 4,979 4,817 Tutkimushk. 1,560 1,788 1,992 2,069 2,308 2,158 Tutk. ja hoitoa avust. 2,735 2,829 2,739 2,807 2,812 2,743 Huoltohk. 0,744 1,273 1,277 1,280 1,283 1,293 Hallinto- ja tstohk. 1,581 2,021 2,140 2,272 2,273 2,386 Rav.huolto ja kantt. 0,759 1,144 1,117 1,026 1,050 0,687 Yhteensä 37,677 41,127 42,576 43,314 46,020 45,394 34

35 Erikoissairaanhoidon palkkamenot ammattiryhmittäin % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % v.2008 v.2009 v.2010 v.2011 v.2012 v.2013 Rav.huolto ja kantt. Hallinto- ja tstohk. Huoltohk. Tutk. ja hoitoa avust. Tutkimushk. Hoitohk, koulu Hoitohk, amk/opisto Lääkärit Peruspalveluliikelaitoksen palkkamenot vuonna 2013 olivat 20,261 milj. euroa (vuonna ,726 milj. euroa). Vuoteen 2013 verrattuna kasvua oli 0,534 milj. euroa eli 2,7 %. Laskennalliset henkilöstösivukulut erikoissairaanhoidon ja Jytan osalta yhteensä olivat 80,105 milj. euroa.. Seuraavassa taulukossa on Jytan ammattiryhmittäiset palkkasummat vuosilta Jyta v.2009 v v v v Lääkärit 0,971 1,177 1,484 1,762 1,785 Hoitohk,amk/ opisto 3,723 4,199 4,600 4,787 5,022 Hoitohk, koulu 7,912 8,184 9,168 9,661 9,910 Tutkimushk. 0,697 0,746 0,576 0,513 0,518 Tutk. ja hoitoa avust. 0,832 1,039 1,110 1,472 1,527 Huoltohk. 0,420 0,452 0,455 0,522 0,545 Hallinto- ja tstohk. 0,720 0,721 0,732 0,819 0,784 Rav.huolto ja kantt. 0,126 0,127 0,129 0,137 0,133 Hoitosop.hlöt 0,079 0,053 0,055 0,038 Yhteensä 15,480 16,644 18,308 19,726 20,261 35

36 Erikoissairaanhoidon palkkamenot ammattiryhmittäin % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % v.2008 v.2009 v.2010 v.2011 v.2012 v.2013 Rav.huolto ja kantt. Hallinto- ja tstohk. Huoltohk. Tutk. ja hoitoa avust. Tutkimushk. Hoitohk, koulu Hoitohk, amk/opisto Lääkärit Erikoissairaanhoidon säännöllisen työajan tehdyn työtunnin hinta oli vuonna 2013 keskimäärin 27,02 euroa/tunti (ed. vuosi 25,18 euroa/tunti). Peruspalveluliikelaitoksessa säännöllisen työajan tehdyn työtunnin hinnaksi muodostui 21,88 euroa/tunti (ed. vuosi 20,64 euroa/tunti). KT:n valtuuskunta ja kunta-alan pääsopijajärjestöt hyväksyivät marraskuussa 2011 raamisopimuksen mukaisen neuvottelutuloksen kunnallisista työ- ja virkaehtosopimuksista vuosille Tehy hyväksyi valtakunnansovittelijan sovintoesityksen Tehyn jäsenten työ- ja virkaehtojen järjestämisestä kunta-alalla ajalle Palkkoja tarkistettiin 1,49 %:n yleiskorotuksella alkaen. Poissaolokustannukset Kaikkien poissaolojen aiheuttamat kustannukset erikoissairaanhoidossa olivat vuonna 2013 kaikkiaan 6,624 milj. euroa. On huomattava, että tuossa on mukana myös sopimusten mukaiset vuosilomapalkat. Vuonna 2012 poissaoloista aiheutui 6,922 milj. euron kustannus, eli laskua oli 4,3 %. Kaikista lakisääteisistä poissaoloista ei aiheudu työnantajalle ylimääräisiä kustannuksia, sillä mm. opintovapaat, hoitovapaa ja vuorotteluvapaat ovat palkattomia. Pitkät sairauspoissaolot ovat 2/3-palkkaisia 60 kalenteripäivän jälkeen ja palkattomia 120 kalenteripäivän jälkeen. Muut poissaolot -ryhmässä on paljon palkattomia poissaoloja. Poissaolokustannukset olivat 14,6 % palkkakustannuksista (edellisenä vuonna 15,04 %). 36

37 Poissaolokustannusten jakautuminen poissaoloryhmittäin vuosina Erikoissairaanhoito 2013 milj.euroa % 2012 milj.euroa % 2011 milj.euroa % 2010 milj.euroa % 2009 milj.euroa % Vuosilomapalkat 4,637 70,0 4,704 68,0 4,595 67,0 4,362 66,3 4,199 66,6 Sairauspoissaolot 1,182 17,8 1,446 20,9 1,468 21,4 1,524 23,2 1,367 21,7 Lakisääteiset 0,311 4,7 0,308 4,4 0,321 4,7 0,301 4,6 0,335 5,3 Muut poissaolot 0,494 7,5 0,464 6,7 0,475 6,9 0,395 6,0 0,402 6,4 Yhteensä 6, ,0 6, ,0 6, ,0 6, ,0 6, ,0 Peruspalveluliikelaitos Jyta 2013 milj.euroa % 2012 milj.euroa % 2011 milj.euroa % 2010 milj.euroa % 2009 milj.euroa % Vuosilomapalkat 1,999 66,4 1,912 64,3 1,817 62,8 1,696 65,1 1,532 66,6 Sairauspoissaolot 0,714 23,7 0,74 24,9 0,782 27,0 0,676 25,9 0,608 26,4 Lakisääteiset 0,181 6,0 0,174 5,9 0,164 5,7 0,159 6,1 0,085 3,7 Muut poissaolot 0,115 3,8 0,147 4,9 0,130 4,5 0,076 2,9 0,074 3,2 Yhteensä 3, ,0 2, ,0 2, ,0 2, ,0 2, ,0 Peruspalveluliikelaitoksen poissaoloista aiheutuvat kustannukset olivat 3,009 milj. euroa. Kasvua edelliseen vuoteen 0,036 milj. euroa eli 1,2 %. Sairauspoissaoloista aiheutuvat kustannukset olivat 0,740 milj. euroa, jossa oli 5,4 %:n laskua edelliseen vuoteen verrattuna. Poissaolokustannukset muodostivat 14,9 % (ed. vuosi 15,1 %) varsinaisista palkkakustannuksista. Työterveyshuolto Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän työterveyshuolto toteutetaan erikoissairaanhoidon ja yhteisten tukipalvelujen osalta ostopalveluna Kokkolan kaupungin liikelaitos Työplussalta. Jyta peruspalveluliikelaitoksen henkilöstö saa palvelut Jyta:n omalta työterveyshuollolta. Työterveyshuollon sopimuksiin kuuluvat lakisääteisen ennalta ehkäisevän työterveyshuollon lisäksi yleislääkäritasoiset ns. sairaanhoitopalvelut. Työterveyshuoltoa tuottavien yksiköiden kanssa on tehty toimintasuunnitelmat vuosille Suunnitelmat on vuosittain tarkennettu mm. työpaikkaselvitysten kohteina olevien työyksiköiden määrittelyllä. Työterveyshuollot ovat tehneet terveystarkastuksia, määräaikaistarkastuksia, työhönsijoitustarkastuksia, ergonomiakäyntejä sekä työyhteisöjen työpaikkaselvityksiä. Pitkittyneiden sairauspoissaolojen lyhentämiseen sekä työkokeilujen järjestämiseen on panostettu aktiivisesti. Lisäksi on järjestetty yli 60 työterveysneuvottelua työkyvyttömyyden vuoksi työstä poissaolleiden työhön paluun tukemiseksi sekä järjestetty lukuisia työkokeiluja. Henkilöstöä on ohjattu erilaisille Kelan rahoittamille yksilöllisille kuntoutusjaksoille kuntoutuslaitoksissa. Tämän lisäksi kuntayhtymän henkilöstölle on järjestetty kuntoutustoimintana kaksi kuntoremonttikurssia. Kuntayhtymä on toteuttanut yhdessä Raahen Terveyskeskuksen kansaa TYK-valmennuskurssin. Kuntayhtymän henkilöstö on osallistunut myös yhteisiin painonhallintaryhmiin. Jytan hoitohenkilökunnan ASLAK-kurssi (10 työntekijää) alkoi Summassaaressa maaliskuussa Työterveyshuollon toimijat ovat tilastoineet ja luokitelleet kuntayhtymän henkilöstön sairauslomien diagnooseja. Tilastot on laadittu neljännesvuosittain ja toimitettu työyksiköiden vastuuhenkilöille sekä 37

38 tulosalueiden johdolle tiedoksi. Työterveyshuoltojen henkilökuntaa on ollut asiantuntijoina mukana kuntayhtymän työsuojelujaoksen kokouksissa, TYHY- ja sisäilmatyöryhmissä. Työhyvinvointi Parempi työyhteisö -kysely toteutettiin koko kuntayhtymän henkilöstölle vuoden 2013 marras-joulukuun vaihteessa yhteistyössä Työterveyslaitoksen kanssa. Kysely on nyt toteutettu kolmannen kerran lähes saman sisältöisenä, joten oma historia on vertailutietona vuosilta 2009 ja Työyhteisökyselyn tulokset saatiin tammikuun 2014 lopussa. Kumpikin organisaatio, erikoissairaanhoito ja yhteiset tukipalvelut sekä Peruspalveluliikelaitos Jyta, saivat oman yhteenvedon ja palautteen. Jytan organisaatiossa vastasi myös Perhon tuotannossa toimivat työntekijät. Parempi työyhteisö kysely perustuu työstressiä ja organisaatiokäyttäytymistä selittäviin teorioihin sekä terveen ja tuottavan organisaation malliin. Kyselyn teemat ovat tutkitusti yhteydessä henkilöstön hyvinvointiin, työyhteisön toimivuuteen ja muutosvalmiuteen. Kyselylomake sisälsi kysymyksiä seuraavista aihealueista: henkilöstön hyvinvointi, työn perusedellytykset, työyhteisön toimivuus sekä työyhteisön kehittämistoiminta. Uusina aihealueina olivat työyhteisötaidot sekä työkyky. Tämän lisäksi oli mahdollista kertoa ajatuksiaan työhyvinvoinnistaan työpaikalla avoimilla kommenteilla. Kysely toteutettiin pääsääntöisesti sähköisenä. Erikoissairaanhoidossa ja yhteisissä tukipalveluissa että Peruspalveluliikelaitos Jytassa (ml. Perhon tuotannon henkilöstö) kyselyyn vastasi n. 62 % työntekijöistä. Parempi työyhteisökyselyn aihealueet voidaan yhdistää neljäksi avainluvuksi, jotka antavat kokonaiskuvan työyhteisön tilasta ja toimivuudesta sekä henkilöstön hyvinvoinnista. Avainluvut tiivistävät työyhteisön tilan ja niitä voidaan hyödyntää henkilöstön kokonaistilanteen seurannan välineenä. Keskussairaalan ParTy - avainluku oli 14,3 (v ,9, v ,9) ja peruspalveluiden liikelaitos Jytan 13,7 (v ,0, v ,8). Työterveyslaitoksen vertailuaineistossa vuosien sosiaali- ja terveysalan organisaatioiden avainluku oli 14,0 ja Suomen kaikkien organisaatioiden avainlukujen keskiarvo oli 13,9. Erikoissairaanhoidon ja yhteisten tukipalvelujen henkilöstökyselyn tulokset ovat selvästi parempaa tasoa kuin suomalainen vertailuaineisto ja sosiaali- ja terveysalan vertailuaineisto. Erot tulevat esiin henkilöstön hyvinvointia ja työyhteisön toimivuutta sekä kehittämisedellytyksiä kuvaavien avainluvun osista. Tulokset vaihtelevat paljon eri tulosalueilla ja vastuuyksiköissä. Erikoissairaanhoidon ja yhteisten tukipalvelujen työyhteisöjen vahvuuksiksi nousivat lähiesimiestoiminta, työyksikköjen toimivuus ja kehittämisaktiivisuus sekä työyhteisötaidot. Johtamiskäytännöt saivat osin hieman kriittisempää arviointia kuin vertailuaineistossa. Tiedon kulkuun oltiin tyytyväisempiä kuin vertailuaineiston organisaatiossa. Oman työn ja työyksikön tavoitteet tunnetaan hyvin ja koko organisaationkin paremmin kuin sosiaali- ja terveysalan vertailuaineistossa keskimäärin. Peruspalvelujen liikelaitos Jytan vastausprosentti 62 % oli keskimääräistä tasoa. Jytan avainluku 13,7 oli lähes samalla tasolla kuin sosiaali- ja terveysalan vertailuaineiston tulokset. Avainluku pysyi edellisen kyselyn tasolla, mikä oli hyvä saavutus, kun huomioon otetaan kyselyn ajankohta. Vuoden 2009 kyselystä vuoteen 2011 parantuneet asiat pystyttiin säilyttämään. Vuosi 2013 oli muutosten vuosi, joten haasteita muutoksen hallinnalle, lähiesimiestyölle sekä johtamiselle oli yllin kyllin. Kaikkien työyhteisöjen esimiehille on jo edellisten kyselyiden yhteydessä järjestetty valmennusta oman työyhteisönsä kyselyjen palautetilaisuuksien järjestämiseen ja kyselyn tulosten hyödyntämiseen työyhteisön kehittämistyössä. Lisäksi on käytettävissä opaskirjoja tulosten palautetilaisuuksiin ja analysointiin. Henkilöstöjohtaja on ollut pyynnöstä mukana vuosittain muutamissa palautetilaisuuksissa. 38

39 Työyhteisöt käyvät helmi-maaliskuussa kyselyn tulokset läpi keskustellen ja laativat kehittämissuunnitelman omalle yhteisölleen. Kevään 2014 tulosalueittaisissa johdon katselmuksissa palataan teemaan. Henkilöstöjohtaja on ollut pyynnöstä mukana vuosittain muutamissa palautetilaisuuksissa. Eija-Liisa Heikkilä Henkilöstöjohtaja 39

40 Työsuojelu Työsuojelujaosto ja sisäilmaryhmä ovat kokoontuneet säännöllisesti hoitamaan lakisääteisiä tehtäviään. Vuoden 2013 lopulla miehitettiin työsuojeluvaltuutettujen tehtävät sopuvaalilla. Vuonna 2013 kuntayhtymässä otettiin käyttöön henkilökunnalle tarkoitettu henkisen ensiavun ohje. Ohjeen käyttöä ja tietoa ohjeesta tuettiin järjestämällä koulutustilaisuuksia esimiehille ja henkilökunnalle. Paloharjoituksia järjestettiin aikaisempien vuosien mukaan. Työsuojelun edustajat ovat osallistuneet aktiivisesti työterveyshuollon järjestämiin työpaikkaselvityksiin. Työpaikkaselvitykset ja niihin liittyvät terveystarkastukset on pyritty tekemään henkilökunnalle viiden vuoden välein. Sisäilmatyöryhmä Sisäilmatyöryhmä kokoontui kuusi kertaa. Ilmoituksen tehneisiin kohteisiin sisäilmatyöryhmä antoi toimenpidesuosituksia ja sisäilmaohje on uusittu. Eija Tarmasto-Sundström Työsuojelupäällikkö 40

41 Osaamisen kehittäminen Osaamisen kehittäminen on jatkuva prosessi, jolla vastataan työelämän muuttuviin ammattitaitovaatimuksiin. Henkilöstön ammatillinen täydennyskoulutus perustuu vuosittain yksikkö- ja organisaatiotasolla laadittaviin henkilöstön kehittymis- ja koulutussuunnitelmiin. Täydennyskoulutuksen ohella osaamisen uudistamista tapahtuu myös itseopiskelun, erilaisten kehittämisprojektien, henkilökierron ja työnjaon uudistamisen kautta. Vuonna 2013 toteutettiin 37 alueellista täydennyskoulutustilaisuutta, joista noin puolet toteutui aikaisempien vuosien tapaan videovälitteisesti OYS-ERVA-alueen yhteistyökoulutuksina. Alueellisiin koulutuksiin osallistui Kiurun henkilöstön lisäksi työntekijöitä Kallion ja Selänteen kuntayhtymistä sekä Kokkolan, Kalajoen ja Pietarsaaren sosiaali- ja terveystoimesta. Sisäisiä pelkästään omalle henkilökunnalle suunnattuja koulutuksia oli yhteensä 11. Tuotetuista koulutuksista suurin osa lähetettiin Jytan toimipisteisiin videovälitteisinä. Erillisinä tilauskoulutuksina toteutettiin Hätäensiapukoulutukset tukipalvelujen henkilöstölle, Potilasohjauskoulutus nopean toipumisen toimintamallissa operatiivisen tulosalueen henkilöstölle ja Suonensisäisen lääkehoidon osaamisen näyttö Jytan sairaanhoitajille. Kiurun, Kokkolan ja Ventuskartanon yhteistyönä toteutui 10 pv:n laajuinen Päihdeosaamisen syventäminen koulutuskokonaisuus, johon Kiurusta osallistui 9 työntekijää. Koulutus toteutui vaihtovalmennusrahoituksella. Täydennyskoulutusta toteutettiin luento-opetuksena, verkko-opintoina, simulaatioharjoituksin, testauksin ja tavoitteellisen työssä oppimisen kautta. Kiurun henkilöstön käytössä on 8 verkkopohjaista kurssisovellusta. Suurimmat käyttäjäryhmät ovat lääkelaskennan, suonensisäinen lääkehoidon ja potilasturvallisuutta taidolla verkkokursseissa. Henkilökunnan osallistumista ammatillisiin erikoistumisopintoihin, tutkintoon johtaviin koulutuksiin ja ammatilliseen jatkokoulutukseen tuettiin aikaisemman käytännön mukaisesti. Uusia oppisopimuksia solmittiin yhteensä 21 kpl. Sopimukset tehtiin johtamisen erikoisammattitutkintoon, tuotekehittäjän erikoisammattitutkintoon, tieto- ja viestintätekniikan ja sihteerin ammattitutkintoon valmistaviin koulutuksiin. OYS-ERVA-alueen sairaanhoitopiirien ja Oulun ammattikorkeakoulun yhteistyönä järjestämän 30 opintopisteen laajuisen lakisääteisen ensihoidon hoitotason erikoistumiskoulutuksen suoritti 8 Keski- Pohjanmaan alueen ensihoidon työntekijää. Pitkäkestoisia johtamiskoulutuksia suoritti kuluneen vuoden aikana yhteensä 3 esimiestehtävissä toimivaa. Kaikki esimiestehtävissä toimivat osallistuivat lyhytkestoisiin esimiestyöhön liittyviin täydennyskoulutuksiin. Lisäksi osa henkilöstöstä suoritti omaehtoisena koulutuksena johtamiseen liittyviä opintoja osana tutkintotavoitteisia korkeakouluopintoja. Lähiesimiestasolla toimivien johtamisosaamisen vahvistamiseksi aloitettiin tammikuussa noin kahden vuoden pituinen johtamisen erikoisammattitutkintoon valmistava koulutus. Koulutuksen osallistuu 18 esimiestä ja yhtenä tavoitteena on prosessien johtamiseen liittyvien valmiuksien kehittäminen. Lakisääteinen säteilysuojelukoulutus toteutui osallistumalla valtakunnallisiin koulutustilaisuuksiin ja Pohjois- Pohjanmaan sairaanhoitopiisin alueellisiin koulutuksiin. Säteilysuojelukoulutukseen osallistui 22 työntekijää. 41

42 Erikoissairaanhoidossa toimivan henkilöstön ammatillisen täydennyskoulutuksen toteutuminen ammattiryhmittäin vuosina Koko maata koskevat tiedot perustuvat Kunnallisen työmarkkinalaitoksen julkaisemaan tilastoon. Täydennyskoulutukseen osallistuneet % osuus henkilöstöryhmästä Täydennyskoulutuspäiviä keskimäärin/koulutettu Ammattiryhmä Shp.t koko maa Kiuru/Esh Shp.t koko maa Kiuru/Esh Lääkärit ja hammaslääkärit 90,8 % 116 % 106 % 7,2 5,6 4,7 Sos - ja terveysalan amk:n tai opistoasteen tutkinnon suorittaneet (sh,kätilö,rtg.hoit,lab.hoit, fys.ter ym) Sos- ja terveysalan perustutkinnon tai kouluasteen tutkinnon suorittaneet (lähi-perushoitaja,lvsk,mth ym) Yliopistokoulutettu muu terveydenhuoltohenkilöstö (psykologi, sos.työnt, terapeutit ym) Muu henkilöstö (hallinto-, tuki-, toimisto-, tekninen- tietopalveluhenkilöstö) 80,8 % 109 % 100 % 3,9 2,8 3,6 63,9 % 95 % 96 % 2,7 1,3 2,0 83,6 % 102 % 106 % 6,0 6 4,6 42,4 % 67 % 80 % 2,5 1,7 1,8 Täydennyskoulutus Jyta Palkkaa saavan henkilöstön lkm (sis.sijaiset) Koulutukseen osallistuneet lkm (sis.sijaiset) koko vuosi Koulutuspäivät yht. Koulutuspäivät keskim/ koulutettu Osallistuneet % Ei lainkaan tilastoituja koulutuksia Tulosalue yhteensä ,1 104 % 0 Tulosalue yhteensä ,1 103 % 0 Tulosalue yhteensä ,2 2,1 102 % 0 Tulosalue yhteensä ,9 1,3 93 % 11 Jyta yhteensä ,7 1,8 99 % 11 Erikoissairaanhoidon henkilöstön osallistuminen ammatilliseen täydennyskoulutukseen on pääosin toteutunut asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Tilastoitujen koulutuspäivien keskimääräinen lukumäärä on hoitohenkilöstön osalta noussut valtakunnallista suositusta vastaavalle tasolle. Lääkäreiden, psykologien ja puheterapeuttien osalta jää kirjattujen koulutuspäivien lukumäärä alle tavoitetason. Täydennyskoulutukseen osallistuneiden henkilöiden määrä on hieman laskenut vuoden 2013 aikana. Opiskelijoiden ohjaus jatkui aikaisempien vuosien tapaan. Lääketieteen opiskelijoiden ohjaus toteutui erikoistuvien lääkäreiden pitempikestoisina erikoistumisjaksoina ja lääketieteen kandidaattien 42

43 osastoharjoitteluina. Viimeksi mainitut olivat pääasiallisesti sisätautien, kirurgian ja lastentautien yksiköissä. Sisätautien yksikössä pilotoitiin Oulun yliopiston kehittämä moniammatillinen osastoharjoittelutoimintamalli, jossa integroidaan lääketieteen kandidaatin ja valmistuvan sairaanhoitaja-opiskelijan harjoittelun ohjaukset. Sosiaali- ja terveysalan ja lääketieteen opiskelijoiden ohjattuja harjoittelua oli vuoden aikana erikoissairaanhoidossa yhteensä 2040 viikkoa. Maria Isokoski Koulutuspäällikkö 43

44 Henkilöstön rekrytointi Avoinna olleisiin hoitotyön vakituisiin virkoihin ja toimiin on vielä ollut useita hakemuksia. Sen sijaan sairaanhoitajasijaisia, myös sairaanhoitajaopiskelijoita, oli vaikeaa saada töihin kesäksi Lähihoitajia otettiin kesällä paikkaamaan sairaanhoitajia Rekrytointitilanne muuttui yllättäen syksyllä ja sairaanhoitajia oli jo helpompi saada pitkiin sijaisuuksiin. Sairauspoissaolojen vähentynyt määrä on myös vaikuttanut sijaisten kysyntään. Rekrytointiosaston sijaisten määrällä on joustettu vähentyneeseen kysyntään. Vuoden 2014 alussa avattiin kesäsijaishaku ja sinne on tullut jo runsaasti hakemuksia, joten sijaistilanne on todennäköisesti hyvä, mikäli voidaan sitoa sijaiset ajoissa. Muutamilla erikoisaloilla lääkäritilanne on suhteellisen hyvä. Erikoislääkäreistä, ortopedeistä ja psykiatreista on akuutein pula. Pystyisimme työllistämään parisenkymmentä lääkäriä eri erikoisaloille. Huolestuttavin lääkäritilanne on Peruspalveluliikelaitos Jytan alueella. Osastonsihteereitä on hyvin saatavissa, mutta terveydenhuollon tietojärjestelmien käyttö ja toimintatavat vaativat pitkän perehdytyksen. Osaamisongelmaan olemme varautuneet kouluttamalla nyt keväällä työn ohessa osastonsihteereitä. Sairaalassa on jo muutamia osastonsihteereitä työharjoittelussa sekä työhön valmentautumisessa. Osastosihteerityön keskittäminen helpottaisi sihteerien työpanoksen koordinointia. Organisaatiomme on ollut esillä Helsingin ja Oulun lääkäripäivillä sekä Sairaanhoitajapäivillä. Vaikka rekrytointitilanne on tällä hetkellä suhteellisen hyvä, ei voi jäädä lepäämään laakereilla vaan organisaatiotamme tulee pitää esillä eri tilaisuuksissa. Seppo Filppula Rekrytointipäällikkö 44

45 KUNTAYHTYMÄN TAVOITTEET JA TOIMENPITEET TILIKAUDELLA Toiminta-ajatus: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti. ASIAKAS- JA POTILASNÄKÖKULMA Tavoite Toimenpiteet ja aikataulu Tavoitetaso ja mittari Tavoitteet talousarviovuodelle 2013 Hoitoon ja palvelujen piiriin pääsee tarpeen edellyttämässä ajassa Hyvä hoidon laatu ja vaikuttavuus Kehitetään keskussairaalaa alueen päivystyspalveluja tuottavana sairaalana Ajanvarausprosesseja uudistetaan ja sen toimivuutta parannetaan Noudatetaan käypähoitosuosituksia ja potilasturvallisuussuunnitelman ohjeita Varmistetaan päivystysasetuksen kriteereiden täyttyminen Tavoitteet suunnitelmakaudelle Hoitoon ja palveluiden piiriin pääsee nopeasti Hyvä hoidon laatu Asiakkaat ja potilaat ovat tyytyväisiä saamaansa palveluun ja hoitoon Potilaalle annetaan käynti- /toimenpideaika asettamatta potilasta jonoon - potilaat ja asiakkaat osallistuvat hoidon ja palvelun laadun sekä vaikuttavuuden arviointiin ja kehittämiseen Hoitoon ja palvelujen piiriin pääsy lain edellyttämässä määräajassa Haittatapahtumien määrä vähenee vähintään 15 % / vuosi Tavoitteen toteutuminen Tavoite on pääosin toteutunut Korvattavat potilasvahingot vähentyneet 10 % Toimenpiteet kriteerien täyttämiseksi etenevät PROSESSIEN NÄKÖKULMA Tavoite Toimenpiteet ja aikataulu Tavoitteet talousarviovuodelle 2013 Oikea potilas / asiakas on oikeaan aikaan oikeassa paikassa Johtamisessa tarvittava tieto käytettävissä Hoitoketjujen ja prosessien kuvaamista lisätään vaihtoehtoisin välinein Raportoinnin kehittäminen ja vakiointi, jolla tuetaan tiedolla johtamista Tavoitteet suunnitelmakaudelle Oikea potilas / asiakas on oikeaan aikaan oikeassa Tavoitetaso ja mittari Prosesseista vakioituja vähintään 85 % potilasvirrasta Valmiit, ajantasaiset ja luotettavat raportit esimiesten käytössä Tavoitteen toteutuminen Etenemistä on tapahtunut, mutta kokonaistavoitteen toteumista on vaikea arvioida Exreportin oikeellisuutta on paranettu. Kuukausiraporttipakettia on kehitetty 45

46 PROSESSIEN NÄKÖKULMA paikassa Tavoite Johtamisessa tarvittava tieto käytettävissä Prosessien kehittämisessä lisätään Erva-yhteistyötä Toimenpiteet ja aikataulu Tavoitetaso ja mittari Tavoitteen toteutuminen HENKILÖSTÖN NÄKÖKULMA Tavoite Toimenpiteet ja aikataulu Tavoitteet talousarviovuodelle 2013 Käytettävissä on osaavaa, koulutettua työvoimaa riittävästi Tavoitetaso ja mittari Aktiivinen rekrytointi Vakanssien täyttöaste 85 % yksikkökohtaisesti Työhyvinvoinnin tukeminen Työhyvinvointikysely Uuden henkilöstön perehdyttämiseen panostetaan Ikääntyvän henkilöstön työkyvyn tukeminen Kehityskeskustelut Henkilöstö osallistuu ammatilliseen täydennyskoulutukseen suunnitelmallisesti Työkiertoa tuetaan Tavoitteet suunnitelmakaudelle Käytettävissä on osaavaa, koulutettua työvoimaa riittävästi. Varaudutaan mahdollisiin organisaatiomuutoksiin Työhyvinvointikysely vuonna 2015 Muutokset toteutetaan yhteistyössä henkilöstön kanssa Sairauspoissaolot enintään 15 pv/vuosi Työyhteisökyselyn avainluku vähintään 14 Käydään kaikkien kanssa 95 % henkilöstöstä osallistuu ammatilliseen täydennyskoulutukseen Vakanssien täyttöaste 90 % yksikkökohtaisesti Sairauspoissaolot enintään 14 pv/vuosi Työyhteisökyselyn avainluku vähintään 15 Tavoitteen toteutuminen Sairaspoissaolot keskussairaalassa 13.2 ja Jytassa 17.5 (kalenteri) pv/vuosi Keskussairaalassa 14.3 ja Jytassa 13.9 Verkkoperehdytyskurssia käytetään. Perehdytyskortit tehty osastonhoitajille ja sisäisille sijaisille Työkiertoon ohjataan järjestelmällisesti 46

47 TALOUS- JA VAIKUTTAVUUSNÄKÖKULMA Tavoite Toimenpiteet ja aikataulu Tavoitteet talousarviovuodelle 2013 Tuottavuuden lisääminen Hoidetaan taloutta vastuullisesti ja hyödynnetään raportointia Valmistaudutaan DRG:n käyttöönottoon erikoissairaanhoidossa Talousarvion toteutuminen suunnitellusti Vähennetään suoritekohtaisia tuotantokustannuksia Hyödynnetään Leanajattelun periaatteita. Lisätään kustannustietoisuutta; raportointia hyväksikäyttäen lisätään talouden ennustettavuutta ja kustannuslaskentaa kehitetään Myyntiä ulkokunnille lisätään ja piirin ulkopuolisen hoidon ostoja vähennetään Kehitetään kirjaamista ja kustannuslaskentaa Kuukausittaista talousseurantaa tiivistetään ja esimiesten talousosaamista tuetaan Jytassa hyödynnetään Maisema-mallia Tavoitteet suunnitelmakaudelle Toiminnan vaikuttavuutta arvioidaan osana tuottavuutta Siirrytään osittain DRGkuntalaskutukseen erikoissairaanhoidossa Uusien vaikuttavuusmittareiden käyttöönotto DRG-laskutus käyttöön somatiikan vuodeosastohoidossa Tavoitetaso ja mittari Johdon järjestelmä Neotide esimiesten käytössä Tuotteistus etenee ESH:ssa myynti ulkokunnille vähintään 15 % palvelutuotannosta TA-poikkeama max. 1 % Tavoitteen toteutuminen Tuotantokustannusten kasvu noin + 0,6 %. Tuottavuus on parantunut. Leanin käyttö etenee. Järjestelmä on käytössä Tavoite on toteutunut suoritemäärissä, euroissa osuus 14,4 %. Suoritekohtaista kustannuslaskentaa on kehitetty. Suoritekäsikirja on laadittu Tavoite on toteutunut. Budjetti alittui. Tavoite on toteutunut 47

48 MEDISIININEN TULOSALUE Asiakasnäkökulma Hoitotakuu toteutui lähes aina. Yksittäisiä ylityksiä tapahtui, mutta näiden osuus oli pieni. Neurofysiologialla tehtiin jononpurkua, mutta tämäkin hidasta lääkäripulan takia. Lääkäripulan ja hoitotakuun takia kontrolliajat ajoittain viivästyvät. Huhtikuussa jouduttiin perumaan mm. sepelvaltimoiden varjoainekuvauksia norovirusepidemian vuoksi. Asiakaspalaute oli suurimmaksi osaksi positiivista tulosalueella, palautteet on käsitelty vastuuyksiköiden palavereissa. Tulosalueella avohoitokäyntejä oli (v. 2012: ) ja lisäystä 1,7 %. Avohoitoisuus on tavoitteena. Ensikäyntien määrä oli ( v. 2012: 4 999), päivystyskäyntejä 438 (v.2012: 539), uusintakäyntejä (v.2012: ), sarjahoitoja (v. 2012: 4 402), konsultaatioita (v. 2012: 3 491). Kuntamaksulliset lisäkäynnit (v. 2012: ). Osastohoitopäiviä oli (v. 2012: ) eli vähenivät -3,7 %. Hoitojaksot vähenivät -3,8 % ollen (v. 2012: 6 065). Keskimääräinen hoitoaika oli 3,2 vrk ja sama kuin viime vuonna. Prosessit ja rakenteet Vuoden alussa sisätautien ja keuhkosairauksien poliklinikat yhdistyivät medisiiniseksi poliklinikaksi, toimintaa kehitettään jatkuvasti. Henkilökunnan käytössä saadaan synergiahyötyä ja resursseja saadaan kohdennettua tarpeen mukaan. Kesällä 2013 sydänpoliklinikka siirtyi eri tiloihin sisäilmaan liittyvien terveydellisten ongelmien takia. Vuoden lopussa keuhkopoliklinikka siirtyi yhteispäivystyksen tiloista medisiinisen poliklinikan tiloihin, mikä helpottaa poliklinikan toimintaa. Hoitoketjuja valmistui useita. COPD-potilaan kuntoutusprosessi sekä kipupotilaan kuntoutus ja hoitoprosessi tehtiin hankerahoituksella. Lihavuusleikkauspotilaan hoitoprosessi, lasten ruoka-allergian hoitoketju, Parkinson potilaan ja muistipotilaan hoitoketjut valmistuivat. Lisäksi useita hoitoketjuja päivitettiin. PEG-potilaan, epilepsiapotilaan ja sydämen vajaatoimintapotilaan hoitoprosessit ovat työn alla. Aivohalvauspotilaan ja lihavuusleikkauspotilaan hoitoketjut saivat erinomaisen palautteen sisäisessä auditoinnissa. Potilaslähtöisiä prosesseja kehitetään edelleen ja uuden puhelintekniikan avulla on tarkoitus saada puhelinajat toimimaan paremmin ja olemaan potilasystävällisempiä. Tilat apuvälinetoiminnalle valmistuivat. Fysiatrian ja kuntoutuksen uudet tilat valmistuvat v alussa. Os. 8:lla yksi huone muutettiin sepelvaltimoiden varjoainekuvaus potilaille ja paikka määrä väheni 1,5 ollen nyt Sepelvaltimoiden varjoainekuvauksia tehtiin 604 kappaletta ja näistä pallolaajennuksia 300 kpl. Määrä on pysynyt keskimäärin ennallaan viime vuoteen verrattuna. Lähes kaikki ST-nousu infarktit hoidettiin suoralla pallolaajennuksella ja hälytystyötä jouduttiin käyttämään tämän takia paljon. Tahdistimien ensiasennuksia oli 73 kpl ja tahdistin vaihtoja 34 kpl. Ohitusleikkaukseen meni 21 potilasta. Os. 9:llä vähennettiin paikkoja 4 kpl ja paikkaluku on nyt 20. Nyt kuormitusluvut ovat oikeat, eristyspotilailla on huoneet ja valvontayksikkö toimii omalla henkilökunnalla. Kesäsulun aikana os. 9:llä 48

49 paikkoja vähennettiin hoitohenkilökuntapulan ja myös säästötoimena. Tuolloin osastolla oli vain 6 paikkaa lähinnä erityspotilaille. Os. 9:n valvontayksikkö oli tuolloin os. 12:lla. Os. 12:lla neurologisessa valvontayksikössä oli paljon toimintaa (3 paikkaa), siellä hoidettiin 472 potilasta. 14 aivoinfarktin liuotushoitoa annettiin ja liuotushoitoa harkittiin 25 kertaa. Ihotautien poliklinikka oli suljettuna Kesäsulun aikana oli tilapäisiä ylikuormituspiikkejä, mutta kesäaika sujui keskimäärin hyvin. Pietarsaaren kesäsulun takia pietarsaarelaisia neurologisia potilaita oli hoidossa K-PKS:ssa. Jatkohoitoon pääsy osastoilta sujui kohtuullisen hyvin. Kuitenkin välillä pitkiä jonotusaikoja oli varsinkin Kokkolan terveyskeskukseen. Henkilöstönäkökulma Lääkäripula jatkuu edelleen, pahimpana neurologialla, keuhkosairauksilla sekä fysiatrialla ja kuntoutuksessa. Varsinkin fysiatrian ja kuntoutuksen resursseilla ei täysin pystytty vastaamaan yksiköiden esittämiin palvelutarpeisiin, muillakin erikoisaloilla on resurssipula. Lääketieteen kandidaatteja saatiin hyvin sisätaudeille ja yksi myös keuhkosairauksille lääkäreiden sijaiseksi. Hoitohenkilökunnasta on pula ja sijaisten löytäminen lomien ajaksi on vaikeaa. Jatkuva perehdyttäminen on raskasta ja osaamisvaje on uhkakuva. Työkiertoa jatketaan, jotta resurssit saadaan oikein kohdennettua ja osaaminen säilyy. Vuoden alussa yksi kardiologi siirtyi Kokkolan terveyskeskukseen, 80 % TK ja 20 % keskussairaala työpanoksella. Tämä on näkynyt myönteisesti hoidonporrastuksessa ja lähetteiden tasossa aloitettiin osastofarmasia pilotti os. 9:llä, johon käytetään vapautunutta perushoitajan vakanssia. Jalkojenhoitaja saatiin sairaalaan. Sairaslomat ovat vähentyneet. Henkilöstön eläköidyttyä tai muuten lähdettyä viroista/vakansseista alettiin tiettyinä ajankohtina koostetusti arvioida johtoryhmässä, tarvitseeko virkaa/vakanssia täyttää. Täydennyskoulutuksiin osallistuttiin aktiivisti, mutta vähemmän kuin edellisenä vuonna: lääkärit 111% (v %) (lyhytaikaiset sijaiset mukana), ammatti- ja opistoasteiset henkilöt 93% (103%), Sos. ja terveysalan perus- tai kouluaste 54% (100%), yliopistokoulutettu muu terveydenhuollon henkilökunta 100 % (100 %), muu henkilöstö 92 % (123%). Talousnäkökulma Ulkopuolista konsulttitoimintaa on tarvittu edelleen, jotta hoitotakuussa pysytään. Moniammatillisen syömishäiriötiimin avulla voidaan vähentää osastohoitojaksoja, sijaismäärärahojen käyttöä ja piirin ulkopuolista hoitoa. Paikkalukumuutoksen avulla os. 9:llä valvontayksikön toiminta on turvattu omalla henkilökunnalla ja sijaisten käyttö vähenee. Tulosalueen toimintakulut vähenivät -2,2 % vuodesta 2012 ( / ). Toimintatuotot vähenivät -4,3 % ( / ). Palkat ja palkkiot lisääntyivät 3,5 %. Henkilöstösivukulut nousivat 8,1 % ( / ) johtuen suurimmaksi osaksi eläkevakuutusmaksujen noususta. Piirin ulkopuolisten kuntien kuntalaskutus oli 12,2 % koko laskutuksesta ja osuus nousi viimevuodesta (v ,7 %). 49

50 Tulosalueella meni kuluja piirin ulkopuoliseen hoitoon euroa ja OYS:n osuus oli euroa. Laskutusmuutoksen takia vertailua viimevuoteen on vaikea tehdä. Tulos oli ylijäämäinen ja väheni viimevuodesta -44,1 % Sisäinen valvonta ja riskien hallinta Lääkäreiden ja hoitohenkilökunnan vajaus on edelleen suuri riskitekijä. Osaaminen on uhattuna, jos tietotaito on harvoilla. Kesäaikana hoitajien sijaisista oli pula. Suurella osalla sijaisista ei ollut esim. i.v. lupaa ja kokemattomuuden takia riskit lisääntyvät. Ylikuormitustilanteet lisäävät epidemiariskiä ja ovat potilasturvallisuusriski muutenkin. Hoidonporrastuksessa ja potilassiirroissa on kehitettävää edelleen. Ajoittain oli aggressiivisia potilaita tai omaisia ja hälytysjärjestelmässä on kehitettävää. Haipro-ilmoituksia tehtiin tulosalueella 157 kappaletta eli 4 kappaletta enemmän kuin viime vuonna. Lääkenestehoitoon ja verensiirtoihin liittyi eniten ilmoituksia, 60 kappaletta. Vakavan riskin ilmoituksia oli 0 kappaletta, merkittävän riskin ilmoituksia 1 kappale. Ongelmatilanteet on käsitelty pääsääntöisesti yksiköiden sisällä. Osana sisäistä valvontaa olen tarkistanut tulosalueeni viranhaltijoiden viranhaltijapäätöksiä ja todennut ne riittäviksi sekä juridisesti että sisällöllisesti oikein laadituksi. Ilkka Vihriälä Ylilääkäri, medisiinisen tulosalueen johtaja Medisiininen tulosalue tavoitteiden toteutuminen 2013 Toiminta-ajatus: Tavoitteena on edistää ja parantaa väestön terveydentilaa ja elämänlaatua tarjoamalla asiakaslähtöisiä, laadukkaita, vaikuttavia ja taloudellisia erikoissairaanhoidon ja kuntoutuksen palveluja joustavasti moniammatillista yhteistyötä ja resursseja tehokkaasti hyödyntäen. Jatkuvalla koulutuksella tuetaan henkilöstön toimintaa ja esimiesten johtamista sekä ylläpidetään ammattitaitoa. ASIAKAS- JA POTILASNÄKÖKULMA Tavoite Toimenpiteet ja aikataulu Tavoitteet talousarviovuodelle 2013 Potilaslähtöisten prosessien kehittäminen Potilasnäkökulma mukana prosessien kehittämisessä Tavoitteet suunnitelmakaudelle Terveys ja hyvinvointi Näyttöön perustuvat tutkimus ja hoitomenetelmät Tavoitetaso ja mittari Potilas mukana prosessin kehittämistyössä Riskikäyttäytymisen väheneminen (päihteet, tupakka, ylipaino, Tavoitteen toteutuminen Potilaslähtöisten prosessien kehittäminen toteutui mutta potilaan mukanaolo prosessissa ei vielä toteudu täysin Riskikäyttäytymiseen puututtiin aktiivisti. 50

51 ASIAKAS- JA POTILASNÄKÖKULMA Tavoite Toimenpiteet ja aikataulu Tuetaan ja kannustetaan potilasta itsehoitoon Tavoitetaso ja mittari liikkumattomuus) Sairauspäiväraha ja työkyvyttömyyseläkkeet alle maan keskiarvon Tavoitteen toteutuminen Toteutumisen mittaaminen vaikeaa, PROSESSIEN NÄKÖKULMA Tavoite Toimenpiteet ja aikataulu Tavoitteet talousarviovuodelle 2013 Hoitoketjujen kehittäminen Kehittäminen yhteistyössä perusterveydenhuollon ja muiden toimijoiden kanssa sujuviksi ja toimiviksi Tavoitetaso ja mittari 3 / vuosi Keskussairaalassa vain erikoissairaanhoitoa vaativat potilaat Polikliinisen hoidon lisääminen Tavoitteen toteutuminen Hoitoketjujen lukumäärä toteutui: Lihavuusleikkauspotilaan hoitoprosessi, COPD potilaan kuntoutusprosessi Kipupotilaan kuntoutus ja hoitoprosessi Lasten ruoka-allergian hoitoketju Parkinson- ja muistipotilaanpotilaan hoitoketjut Ajoittain varsinkin osastoilla on muita kuin erikoissairaanhoitoa vaativia potilaita (jonotus jatkohoitopaikkoihin) Avohoitoisuutta lisättiin Hoitokäytäntöjen ja prosessien yhtenäistäminen: laboratoriotutkimuspaketit, lähetteiden käsittely, kirjaaminen, sairaskertomuksen strukturointi ja kotiuttamiskäytännöt Vastuuyksiköittäin käydään käytännöt läpi ja medisiininen johtoryhmä päättää käytännöistä. Ohjeistetut ja yhtenäiset käytännöt Hoitokäytäntöjen ja prosessien yhtenäistämisessä edettiin. Suoritekäsikirja Medisiinisen poliklinikkatoimintojen kehittäminen Sisätautien ja keuhkosairauksien poliklinikkojen yhdistyminen vuoden 2013 alusta medisiiniseksi poliklinikaksi Yhtenäiset käytännöt Henkilökunnan joustava käyttö Osaamisen kehittäminen ja laajentaminen Tavoitteet toteutuivat suurelta osin, mutta edelleen on kehittämistyötä Sydäntoimenpideyksikön käytäntöjen kehittäminen Yhden potilashuoneen varaaminen tutkimuspotilaille Resursseja voidaan kohdistaa riittävästi myös hälytystyöhön Tavoitteet toteutuivat Osaston kokonaispotilasmäärä vähenee n. 1,5:lla Potilaiden hoito ylipaikoilla vähenee Sujuva hoitokäytäntö. Sijaisten käytön 51

52 PROSESSIEN NÄKÖKULMA Tavoite Medisiinisten vuodeosastojen välisen henkilökierron aloittaminen Toimenpiteet ja aikataulu Henkilökierron aloittaminen vuonna 2013 Tavoitetaso ja mittari väheneminen Osaamisen syventäminen ja laajentaminen Henkilökunnan mahdollisuus kehittää omaa ammattitaitoa. Tavoitteen toteutuminen Henkilökierto osastojen välillä toteutui Tavoitteet suunnitelmakaudelle Hoitoketjujen ja prosessien kehittäminen jatkuu Hoitokäytäntöjen ja prosessien yhtenäistäminen jatkuu Medisiinisen poliklinikan ja päiväsairaalatoiminnan suunnittelu ja kehittäminen jatkuu HENKILÖSTÖN NÄKÖKULMA Tavoite Toimenpiteet ja aikataulu Tavoitteet talousarviovuodelle 2013 Resurssien oikea kohdentaminen ja päällekkäisen työn poistaminen Osaamisen ylläpitäminen ja kehittäminen Johtaminen Henkilökunnan liikkuvuus ja joustava käyttö resurssitarpeen mukaan Jatkuva koulutus, jotta voi toimia useammassa työpisteessä Toimivat tietojärjestelmät Suunnitelmallinen täydennys- ja johtamiskoulutus Työkierto, johtamiskoulutus Tavoitteet suunnitelmakaudelle Tavoitetaso ja mittari Toiminta tehokasta Tavoitteen toteutuminen Henkilökunnan joustava käyttö resurssitarpeen mukaan kehittyi Toiminnan tehostamista jatketaan Tulosaluejohtaja kävi moniammatillisen johtamiskoulutuksen, Osastohoitajia on JET koulutuksessa. Täydennyskoulutuksessa käytiin aktiivisti ja työkierto jatkui 52

53 TALOUS- JA VAIKUTTAVUUSNÄKÖKULMA Tavoite Toimenpiteet ja aikataulu Tavoitteet talousarviovuodelle 2013 Konsulttipalvelujen vähentäminen Henkilökunnan aktiivinen rekrytointi Hyvät työolosuhteet, Palkkaus kilpailukykyinen verrattuna muihin toimijoihin Tavoitetaso ja mittari Toiminta omalla henkilökunnalla lisääntyvästi Tavoitteen toteutuminen Toiminta omalla henkilökunnalla lisääntyi Henkilöstöbudjetti ei ylity Seuranta säännöllisesti Pysytään budjetissa Budjetissa pysyttiin, toimintakulut vähenivät 2,2 % Tavoitteet suunnitelmakaudelle Konsulttipalvelujen vähentäminen edelleen Aktiivinen rekrytointi Toiminta omalla henkilökunnalla lisääntyvästi 53

54 OPERATIIVINEN TULOSALUE Asiakasnäkökulma Hoitotakuun toteutumisessa on ollut haasteita kirurgi- ja korvalääkäripulan takia. Hoitotakuu toteutuu muualla paitsi kuulonhuollossa. Varsinkin ortopedialla jonot poliklinikalle ovat pitkät ja leikkausten määrät vaihtelevat. Jonoja on purettu ylimääräisillä vastaanotoilla ja toiminnan muutoksilla. Korvattujen potilasvahinkojen määrä on säilynyt entisellään. Saneerausta on tehty suunnitelman mukaan, mutta kirurgian ja onkologian poliklinikoiden käyttöönotto on myöhästynyt ja vastaanotot toimineet väistötiloissa. Prosessit ja rakenteet Kirurgipula jatkuu edelleen ja on aiheuttanut haasteita leikkaustoimintaan. Varsinkin ortopedian epätasainen kuormitus ja lähetteiden kertyminen on ollut ongelma. Tilanteen parantamiseksi on järjestetty ylimääräisiä kirurgivastaanottoja poliklinikalle ja koordinoitu Päikin ja keskusleikkaussalin henkilökunnan käyttöä. Varsinkin Päikissä on jouduttu supistamaan toimintaa. Kesällä ilmastoinnin ongelmien takia kosteus leikkaussaleissa nousi kriittiselle tasolle, ja proteesileikkauksia jouduttiin perumaan useita kymmeniä sekä jatkamaan osasto 7 kesäsulkua. Korjaustoimenpiteisiin on nyt ryhdytty. Välinehuollon saneeraussuunnitelmaa on käynnistelty loppuvuonna. Kuulonhuoltoverkosto kärsii audionomien puutteesta pitkän sairauspoissaolon ja koulutettujen audionomien puutteen takia. Asiaan on puututtu purkamalla jonoja ylimääräisillä vastaanotoilla ja tehostamalla kuulonhuoltoketjua yhteistyössä perusterveydenhuollon kanssa. Korvalääkäripula vaikeuttaa myös knk-poliklinikan ja leikkaustoimintaa. Silmäklinikan hoitajakäynnit ja hoitajien tekemät tutkimukset ovat lisääntyneet, leikkausten määrä ennallaan. Onkologialla avohoitoisuus on lisääntynyt huomattavasti ja perusterveydenhuollossa toimivan palliatiivisen poliklinikan käyttö ollut aktiivista. Tablettihoidot ovat lisääntyneet. Ensihoidon suunnittelu saatiin aikataulussa toteutettua palvelutasopäätöksen mukaisesti. Toiminta päästiin aloittamaan suunnitellusti. Kokkolan kaupunki päätti siirtää päiväaikaisen päivystyksen keskussairaalan tiloihin vuoden 2014 alusta. Muutosta valmisteltiin yhteistyöprojektin avulla. Naisten klinikassa on aloitettu varautuminen synnytysten määrän kasvuun. Yhteistyö ensi keväänä sulkeutuvan Pietarsaaren synnytysyksikön kanssa on käynnistynyt. LYSY-toiminta on lähtenyt käyntiin, avosairaalahanke viety hyväksyttäväksi. Lasten osastohoidossa on jouduttu pitkiin hoitoaikoihin, koska avohoidossa ei ole riittäviä resursseja. Avohoitoisuus on lisääntynyt ja avohoitokäynnit kasvaneet edellisestä vuodesta. Kipupotilaan hoitoketju on uudistettu ja alkaa moniammatillisesti yhdessä perusterveydenhuollon kanssa. Hemodialyysissä on hoidettu uutena potilasryhmänä myös lapsia. Munuaispotilaan hoitoketjua kehitetty. Fast track -koulutusta on järjestetty koko kirurgian ja gynekologian henkilökunnalle. Uudella hoitomallilla pyritään potilaan entistä joustavampaan ja yksilöllisempään hoitoon ja karsimaan turhia, hoitoa pitkittäviä käytäntöjä. Koulutus jatkuu vuonna Leikkausten määrä keskusleikkaussalissa on laskenut hieman, Päikissä pientä nousua supistuksista huolimatta. Avohoitokäynnit ovat pysyneet entisellä tasolla, n /vuosi. 54

55 Henkilöstönäkökulma Epätasainen leikkaustoiminta on aiheuttanut haasteita kirurgisille vuodeosastoille ja painetta yhä lisääntyvään työkiertoon. Varsinkin Päikin henkilökunta on kiertänyt sekä poliklinikalla että keskusleikkaussalissa. Tehoosaston hoitajat liikkuvat aktiivisesti eri osastoilla tehon kuormituksen mukaan. Tehon hoitajat kiertävät säännöllisesti dialyysiosastolla. Kirurgipula on edelleen ongelma, päivystysasetuksen edellyttämää kaksinkertaista takapäivystystä vuoden 2015 alusta ei ole pystytty järjestämään. Urologiaan ja selkäortopediaan on jouduttu käyttämään konsulttipalveluita. Sairauspoissaolot ovat vähentyneet keskimäärin 2 pv:llä/hlö. Talousnäkökulma Taloustilanne on ollut tiukka ja kustannustietoisuus yksiköissä korkea. Ulkopuolisten konsulttien käyttöä on pyritty vähentämään. Asiantuntijapalkkioissa on vähenemistä 21,7 % edelliseen vuoteen. Henkilöstömenot ovat pysyneet hallinnassa, palkkakustannukset lisääntyneet 3,9 %. Piirin ulkopuolinen laskutusperuste on muuttunut siten, että kustannukset suunnataan sille erikoisalalle, jossa hoito on tehty eikä enää lähettävälle yksikölle. Tämä on aiheuttanut kustannusten siirtymistä esim. kardiologialta ja neurologialta operatiiviselle tulosalueelle eivätkä kustannukset näin ollen ole viime vuoteen vertailukelpoisia. Lisäksi talousarvion vertailua viime vuoteen vaikeuttaa ensihoidon kustannusten siirtyminen erikoissairaanhoitoon sekä Reisjärven liittyminen palveluiden piiriin. Toimintatuotot ovat lisääntyneet 15,4 %. Piirin ulkopuolista myyntiä on pyritty lisäämään (tulot lisääntyneet 41 %) ja varsinkin Pietarsaaren seutu on lisännyt sairaalan käyttöä, eniten käyttö on lisääntynyt naisten klinikassa. Sisäinen valvonta ja riskien hallinta Haipro ilmoituksia tehtiin hieman edellistä vuotta vähemmän. Turvallisuusselvityksiä eri yksiköissä on tehty ja järjestetty katastrofiharjoituksia. Tulevalla toimintakaudella haasteelliseksi muodostunee välinehuollon remontti, joka aiheuttaa esim. välineiden steriloinnille riskin. Osana sisäistä valvontaa olen tarkistanut alueeni viranhaltijoiden päätöksiä ja todennut ne juridisesti ja sisällöllisesti oikeiksi. Pirjo Dabnell Ylilääkäri, operatiivisen tulosalueen johtaja Operatiivinen tulosalue tavoitteiden toteutuminen 2013 Toiminta-ajatus: Tavoitteemme on toimia potilaiden parhaaksi järjestämällä tulosalueemme monipuoliset erikoissairaanhoidon palvelut joustaviksi, asiakaslähtöisiksi, turvallisiksi ja terveyshyötyä tuottaviksi. 55

56 Henkilökuntamme on ammattitaitoista ja työhönsä sitoutunutta. Henkilöstön toimintaa ja esimiesten johtamista tuetaan koulutuksella sekä avoimuuteen ja kehittämismyönteisyyteen kannustamalla. HENKILÖSTÖN NÄKÖKULMA Tavoite Toimenpiteet ja aikataulu Tavoitteet talousarviovuodelle 2013 Eri erikoisaloilla on riittävästi erikoislääkäreitä ja osaavaa hoitohenkilöstöä Rekrytoinnissa otetaan käyttöön uusia muotoja, esim. Kandi keskussairaalassa hyvä viikko Lääkäreiden perehdytysohjelmaa viedään eteenpäin Hoitohenkilöstön perehdytyksen laatuun ja määrään kiinnitetään huomiota Työkierron edellytyksiä tuetaan johtamisen avulla Koulutusmäärärahat jaetaan hyvän hallinnon periaatteiden mukaisesti toiminnan kehittäminen huomioiden. Koulutusmäärärahassa huomioidaan erikseen perusosaamisen ylläpitäminen ja yksikön erityiset kehittämistarpeet. Tavoitetaso ja mittari Kerätty opiskelijapalaute on positiivista ja sitä on hyödynnetty rekrytoinnissa Perehdytysohjelma on laadittu Perehdytys toteutuu suunnitelman mukaisesti Työkierto on osa normaalia toimintaa Määräraha koulutustarpeeseen suhteutettuna on riittävä/yksikkö Erityistarpeet on arvioitu yhteistyössä yksiköiden kanssa Tavoitteen toteutuminen Ylilääkäreiden perehdytysohjelma valmisteilla Työkierto aktiivista ja suunniteltua Koulutusmäärärahat jaettu yksiköihin, lisäksi jätetty vararahasto erityisiä tarpeita varten. Määrärahan käyttöä seurataan. PROSESSIEN NÄKÖKULMA Tavoite Toimenpiteet ja aikataulu Tavoitteet talousarviovuodelle 2013 Oikea potilas/asiakas on oikeaan aikaan oikeassa paikassa Hoitoketjujen ja prosessien kehittämisessä on lisätty PTH:n ja erityisvastuualueen yhteistyötä Prosessien arviointi on osa tulosalueen toiminnan arviointia Järjestämissuunnitelmassa esille nousseet kehittämishaasteet huomioidaan kehitettävien kohteiden valinnassa Tavoitetaso ja mittari Hoitoketjuja/prosesseja on päivitetty LEAN-ajattelun avulla jokaisessa yksikössä Ortopedian hoitoketjutyö etenee Kuulonhuollon kokonaisuus Ensihoidon prosessit Naisten ja lasten avosairaala Tavoitteen toteutuminen Ortopedisen potilaan hoitoketjuyhteistyö on käynnistetty yhdessä PTHyksikön kanssa. Muutoin hoitoketjujen päivitykseen ei ole riittänyt resursseja. Ortopediassa prosessit on otettu moniammatillisen resurssipalaverin toimesta mahdollisimman tehokkaaseen käyttöön (kokous 3 kk välein). Kuulonhuolto organisoitu 56

57 PROSESSIEN NÄKÖKULMA Tavoite Toimenpiteet ja aikataulu Tavoitetaso ja mittari Munuaispotilaan hoitoketju Kriittisesti sairaan potilaan tunnistaminen Tavoitteen toteutuminen PTH:n kanssa Avosairaalahanke edistyy Kriittisesti sairaan potilaan hk päivitetty Johdon tarvitsema tieto johtamisessa on käytettävissä Luotettavat raportit saadaan säännöllisesti Raporttien ja toiminnan arviointi vähintään osavuosikatsausten yhteydessä Tulosyksiköt seuraavat kokouksissaan avainlukuja Rafaella käytössä, näyttää toimintaa jälkijunassa ASIAKAS- JA POTILASNÄKÖKULMA Tavoite Toimenpiteet ja aikataulu Tavoitteet talousarviovuodelle 2013 Hoidon ja palvelujen piiriin pääsee tarpeen edellyttämässä ajassa Jonotilanteiden säännöllinen seuranta ja ennakoiva reagointi jonojen kasvaessa Keväällä 2013 asetettu kirurgisen potilaan hoidonvaraus/ajanvarausprojekti jatkuu aikataulun mukaisesti Tavoitetaso ja mittari Hoitotakuu toteutuu AVHV-projektissa sovitaan yhteiset toimintakäytännöt, joihin henkilöstö on sitoutettu ja koulutettu v aikana Tavoitteen toteutuminen Kirurgian jonojen purkamiseksi aloitettu toiminnan sopeutus, päiväaikaista painopistettä siirretty polille, jononpurku iltaisin. Hoitotakuu toteutuu suurimmaksi osaksi, knk ja kir. puolella haasteita Operatiivisen tulosalueen yksiköissä hoito on laadukasta ja vaikuttavaa Käypä hoitosuositukset ja potilasturvallisuussuunnitelma on yksiköissä käytössä, toimintoja ja hoito-ohjeita on yhtenäistetty Potilasvahingot, huomautukset ym. valitukset vähenevät 5 % vuodessa Potilasvahingot vähentyneet Toimintaa kehitetään päivystävän sairaalan strategian pohjalta Toimintaa suunnataan ja henkilöstöä koulutetaan päivystysasetuksen kriteereiden vaatimusten suuntaan Päivystysasetuksen voimaan astuessa sen kriteerit täyttyvät Päivystysasetuksen aiheuttamaa toiminnan muutosta valmisteltu useilla aloilla Osaamiskartoituksia hyödynnetään hoitohenkilöstön osaamisen arvioinnissa. Sähköistä asiointia kehitetään Asiakkaiden ja potilaiden osallistamista mahdollistetaan ja tuetaan, osallistutaan easiointi hankkeeseen Sähköisen asioinnin mahdollisuuksia on on otettu käyttöön; itseilmoittautuminen, tekstiviestikutsut, asiakashaipro, Tekstiviestimuistutukset käytössä lastenpolilla ja päikissä Sähköiset peruutukset käytössä 57

58 TALOUS- JA VAIKUTTAVUUSNÄKÖKULMA Tavoite Toimenpiteet ja aikataulu Tavoitteet talousarviovuodelle 2013 Tuottavuuden lisääminen Hoitoketjuille/prosesseille nimetään työpariomistajat ja heille määritellään tehtävät ja heille on järjestetty edelliseen liittyvä koulutus. Prosessien kehittäminen laajempina kokonaisuuksina Lean-periaatteella. Tuottavuuden arviointi liitetään osaksi kehittämistä. Tavoitetaso ja mittari Olemassa oleville ja uusille prosesseille/hoitoketjuille on nimetty/päivitetty työpariomistajat. Omistajien tehtävät on määritelty ja heidät on koulutettu Hoitoketjujen/prosessien tuottavuutta on voitu arvioida/mitata Prosessin omistajien toimesta. Tavoitteen toteutuminen Munuaispotilaan hoitoketjua viety projektinomaisesti eteenpäin Ei ole toteutunut Yksiköt yhteistyössä arvioivat, onko mahdollista yhtenäistää esim. antibioottien ja kipulääkkeiden käyttöön liittyvää ohjeistusta Käytäntöjä on yhtenäistetty Kroonisen kipupotilaan päivystyskäyntiin liittyvä lääkitys yhtenäistetty Katetrointi imeminen, subklavia katetrin puhdistus Hankintojen kriittinen tarkastelu Yksiköissä pysytään ennalta sovituissa hankinnoissa Talousarvion toteutuminen Taloustilanteen arviointi johtoryhmän kokouksissa osavuosikatsausten laatimiseen yhteydessä Yksiköissä kuukausittain, poikkeamista neuvotellaan tulosaluejohtajan kanssa. Toteutunut 58

59 PSYKIATRIAN TULOSALUE Asiakasnäkökulma Potilaiden ja omaisten vaikuttamismahdollisuuksia on määrätietoisesti parannettu. Toimintojen suunnittelussa alueella on hyödynnetty koulutettujen kokemusasiantuntijoitten osaamista. Samoin yhteistyötä Omaiset mielenterveystyön tukena, Vaasanseutu ry Kokkolan toimipisteen kanssa on lisätty. Omaisyhdistyksen kanssa toteutettiin syksyn aikana ensitietoluentosarja, jossa osallistujia oli 130. Lisäksi uutena toimintana käynnistyi omaisyhdistyksen omaisneuvojan päivystys kerran kuukaudessa. Yhteistyön tiivistäminen Kokkolan terveyskeskuksen kanssa hoidon porrastuksen parantamiseksi päivystysaikaisen sairaalaan oton vähentämiseksi on vaikuttanut merkittävästi. Aikuispsykiatrialla avohoitosuoritteet ovat vähentyneet -9,4 % (Kokkola -11,7 %), samoin aikuispsykiatrian osastojen hoitopäivät ovat vähentyneet -13,5 % (Kokkola -988 htp/-18,2 %). Lähetteiden määrä aleni vain 1,5 % mutta hoidon nopea siirtyminen terveyskeskuksiin parani. Sopimuskuntien lähetteissä oli lisäystä. Nuorisopsykiatrialla lähetemäärä laski hieman, mutta avohoitokäynnit lisääntyivät 13,2 % (Kokkola +9,15 %). Lastenpsykiatriassa lähetemäärä kasvoi 18 %. Avohoidon käyntien määrä kasvoi yli 16 %. Osastohoitopäivistä myytiin muille kuin jäsenkunnille lastenpsykiatrialla 47 % ja nuorisopsykiatrialla 28 %. Aikuispsykiatrian osastojen kuormitus on saatu tavoitteen mukaisesti laskemaan. Psykiatrian osasto 15:llä oli kuormitus 93 % ja Psykiatrian osasto 16:lla 83,3 %. Nuoriso-osasto 17:n kuormitus oli 96 %. Keskimääräinen hoitoaika oli sekä aikuis- että nuorisopsykiatriassa 11 vrk. Hoitojaksot ovat lisääntyneet nuorisopsykiatrialla ja Psykiatrian osasto 16:lla. Maria-Katariinan talon kuormitus oli 85,3 %. Toiminnallinen muutos etenee suunnitelman mukaisesti. Tilapäishoito on lisääntynyt 17,9 % ja palveluasuminen vähentynyt -8,3 %. Myynti jäsenkuntien ulkopuolelle oli 23,2 %. Prosessit ja rakenteet Psykiatrian palvelurakennetta ohjaa Keski-Pohjanmaan kuntien ja Kruunupyyn kunnan päihde- ja mielenterveysstrategia Palvelujen kehittäminen perustuu kansalliseen Mieli 2009 ohjelmaan, jonka mukaisesti on tehty toimenpiteitä pakon käytön tarpeen vähentämiseksi ja työturvallisuuden lisäämiseksi tulosalue- ja yksikkötason suunnitelmia toteuttamalla. Kehitysvammatyön osalta toteutettiin edelleen alueellista suunnitelmaa (Kehas I) kehitysvammaisten asumisesta sekä asumiseen liittyvistä palveluista, joka pohjaa Valtioneuvoston periaatepäätökseen Vuoden 2012 periaatepäätökseen (Kehas II) liittyen yhdessä Kokkolan ja Jytan kanssa tarkennettiin alueellinen suunnitelma. Suunnitelmaan liittyvä Maria-Katariinan talon toimintamuutoksen suunnittelu eteni ja kuntayhtymän hallituksen elokuussa tekemällä päätöksellä valmisteltiin ja toteutettiin IV:n ryhmäkodin käyttöön otto alkaen vaativahoitoisille autistisille henkilöille. Tulosalue osallistui maakunnallisen päihdekeskuksen rakentamissuunnitteluun ja yhteisten toimintamallien valmisteluun sekä Päihdekeskus Portin toiminnan käynnistymiseen alkaen. Opioidiriippuvaisten potilaiden korvaushoidon siirtymistä Psykiatrian osasto 15:ltä Porttiin valmisteltu yhteistyössä. Syömishäiriöisten hoitomallin kehittäminen yhteistyössä medisiinisen tulosalueen kanssa jatkui alkaneella projektilla. Syömishäiriötiimi Versolle toimitilat on saneerattu Kehitysvammahuollon tulosyksikön tiloihin. Kliinistä potilastyötä on lisätty alkaen. Marraskuussa 2012 käynnistettyä psykiatrian yksiköitten toiminnan arviointi ja muutosten ideointi konkretisoitui suunnitelmaksi. Lähtökohtana oli kaikkien osallisuus kehittämisprosessissa samalla 59

60 johtamisjärjestelmää kehittäen. Yhtäältä työtä on tehty yhteistyössä Kokkolan terveyskeskuksen toimijoiden kanssa ja toisaalta psykiatrian tulosalueen henkilökunnan kesken. Henkilökunta on osallistunut yksiköitten toiminnan arviointiin ja suunnitteluun yksiköitten kehittämispäivillä ja työpajatyöskentelyssä. Tulosalueen yhteinen iltapäivä järjestettiin teemalla Mielenterveyspalvelut Keski-pohjanmaalla alustava mahdollinen visio, osallistujina olivat tulosalusalueen lisäksi yhteistyötahot palvelun käyttäjistä ministeriöön. Yhdessä tehty suunnitelma konkretisoitui vuoden 2014 toimintasuunnitelman toimenpiteiksi; psykiatrian monimuotoisen avohoitoyksikön perustamisesta tulosalueen nykyisillä resursseilla korvaamaan osastohoitoa ja sairaalapaikkojen vähentämisestä. Aikuispsykiatrian poliklinikoilla käynnistyi kokeiluna muutos, jossa toimintojen vakioimiseksi Lestijokilaakson ja Perhonjokilaakson psykiatrian aluepoliklinikoitten sekä Psykiatrian poliklinikan toiminnat on yhdistetty yhden osastonhoitajan tehtäväalueeksi. Henkilöstönäkökulma Psykiatrian tulosalueen työhyvinvointikyselyn avainluku ylitti organisaation tavoitteen ja oli 14,8 (vuonna 2011 vastaava luku oli 14,5). Henkilökunnan sairauspoissaolojen tavoite alle 15 päivää/henkilö toteutui. Psykiatrian yksiköissä tunnusluku oli 13,10 ja kehitysvammahuollossa 13,28. Vakanssien täyttöaste psykiatrian yksiköissä oli 85,3 %. Lääkäriresursseissa on edelleen vajetta (vakanssien täyttöaste 52,9 %), vaikka rekrytoinnissa on onnistuttu ja vuokrattua erikoislääkärityöpanosta on voitu vähentää. Erityistyöntekijöitten rekrytointitilanne oli hyvä, hoitohenkilökunnan kohtalainen. Kehitysvammahuollon vakanssien täyttöaste oli 103,9 %, sitä nosti Maria-Katriinan talon tiedossa ollut ylitys (112,5 %). Kesän toiminta ja yksiköitten sulut on voitu toteuttaa suunnitellusti. Täydennyskoulutukseen osallistuminen toteutui tavoitteen mukaisesti (henkilökunnasta > 95 % osallistuu). Psykoterapiakoulutusohjelmaa on toteutettu. Alueellinen Lapset puheeksi -koulutus järjestettiin tulosalueen toimesta. Tulosalueen turvallisuusmallin mukaisesti toteutettiin XIII Hallittu fyysinen rajoittaminen -peruskoulutusviikko sekä kehitettiin mallia polikliinisen työn näkökulmasta. Ensimmäinen ryhmä suoritti Turun yliopiston järjestämän erityisesti vaativaan osastotyöhön suunnatun epsychnurse - verkkokoulutuksen ja toinen ryhmä aloitti koulutuksen. Psykiatriseen hoitoon liittyvien rajoitusten käyttöä vähentävää sisäistä kehittämistyötä jatkettiin osallistumalla kansalliseen kehittämisohjelmaan. Henkilökunnan osallisuus tulosalueen toimintojen muutostarpeen arvioinnissa ja vaihtoehtoisten toimintamallien suunnittelussa on varmistettu tulosalueen johtoryhmässä sovitulla suunnitelmalla. Tulosjohtaja Matti Kaivosoja on toiminut STM nimeämänä sekä valtakunnallisen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman että kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpanon ohjausryhmissä. Ylihoitaja Ulla Aspvik on toiminut OYS ERVA-alueen tutkimuseettisessä toimikunnassa ja Matti Kaivosoja psykoterapiakoulutuksen johtokunnassa. Osastonhoitaja Sakari Ruisaho on toiminut THL:n kokoamassa pakon käyttöä psykiatriassa vähentävässä asiantuntijaryhmässä. Talousnäkökulma Edellisessä osiossa kuvatusta tavoitellusta hoitoketjun toimivuuden parantumisesta johtuen toimintatuotot psykiatrian yksikköjen osalta ovat vähentyneet -3,9 % (95,8 % budjetoidusta). Psykiatrian alojen yhteenlaskettu tulos oli euroa, johtuen aikuispsykiatrian avohoidon tuloksesta ( euroa). Toimenpiteisiin on ryhdytty. Hoitoketjun toimivuuden tehostumisen mahdollistaa suunnitellut merkittävät toiminnalliset muutokset, joilla lisätään tehokkuutta monimuotoistamalla avohoidon palveluja poliklinikan ja osastojen välimaastossa. Lisäksi on sovittu vuodelle 2014 kahden sairaanhoitajan työpanoksen siirtämisestä psykiatrian poliklinikalta perusterveydenhuollon käyttöön. 60

61 Toimintamenot olivat psykiatrialla 98,1 %. Henkilöstökulujen kasvu oli maltillinen 0,4 %. Palvelujen ostoon käytettiin 109,6 % budjetoidusta, nousua viime vuodesta ei kuitenkaan ollut. Piirin ulkopuoliseen hoidon kustannukset ylittyivät vähän (103,7 %), huolimatta Reisjärven palvelukäytön läpilaskutuksesta (Oulu, Visala). Siten entisten jäsenkuntien osalta ulkopuolisen hoidon kustannukset laskivat. Jäsenkuntien kustannukset psykiatrisesta erikoissairaanhoidosta ovat alentuneet noin 7,9 %, koska hoitoketjun toimivuus on vähentänyt jäsenkunnissa sekä osasto- että avohoidon käyttöä ja 17 % hoitopäivistä on käytetty sopimuskunnista ja ulkokunnista tulevien potilaiden hoitoon. Kehitysvammahuollossa toimintatuotot olivat 97 % (+1,7 %) ja toimintamenot olivat 99,2 % budjetoidusta. Henkilöstökulut olivat 106,6 % budjetoidusta (+6,8 %). Kehitysvammahuollon tulos on euroa. Toimenpiteisiin on ryhdytty suunnitelmiin liittyvien toiminnan muutosten toteuttamisella. Tulosalueella on toteutettu psykoterapiapalvelujen kilpailuttaminen. Visalan sairaalan kanssa oli ensimmäinen yhteistyöneuvottelu uuteen päivystysasetukseen liittyen. Sisäinen valvonta ja riskien hallinta Sisäistä valvontaa on tehty osana tulosyksiköiden johtamistyötä. Ylihoitaja Ulla Aspvik on lisäksi tulosaluejohtajan varahenkilönä tehnyt vastuuyksikköjohtajien päätösten valvontatarkastuksia säännöllisesti. HaiPro -ilmoituksista 67,5 % (N=181) liittyi henkilökuntaan kohdistuneeseen väkivaltaan (vuonna 2012/58,6 % N=119). Tapahtumat olivat lisääntyneet Psykiatrian osastoilla 15 ja 16 sekä Maria-Katariinan talossa. Arviointia on tehty ja tarvittaviin toimenpiteisiin ryhdytty. Psykiatrian poliklinikan sisäilmaongelmia on käsitelty ja ratkottu organisaation käytännön mukaisesti. Hälytysjärjestelmän uusimisen viivästyminen aiheuttaa turvallisuusriskin. Vaikka erikoislääkärien rekrytoinnissa on vuoden aikana onnistuttu, on vakanssien pitkään jatkunut matala täyttöaste sekä työssä jaksamisen että toiminnan jatkuvuuden riski. Matti Kaivosoja Ylilääkäri, psykiatrian tulosalueen johtaja Psykiatrinen tulosalue tavoitteiden toteutuminen 2013 Toiminta-ajatus: Mahdollisimman lähellä potilaan ja asiakkaan arkea tapahtuva tutkimus, hoito ja kuntoutus, yhteistyössä läheisten ja verkoston kanssa. ASIAKAS- JA POTILASNÄKÖKULMA Tavoite Tavoitteet talousarviovuodelle Potilaslähtöisen hoidon kehittäminen Toimenpiteet ja aikataulu Moniammatillisten hoitosuunnitelmien kehittäminen Perhe- ja verkostotyön lisääminen Kokemusasiantuntijoiden Tavoitetaso ja mittari Ensikäynti/Päivystyskäynti Osastojen kuormitus noudattaa sallittuja ylipaikkarajoja (os 15/135%, os 16/120 %) Asiakastyytyväisyyskyselyn Tavoitteen toteutuminen Ei muutosta, viime vuoden tasolla. Toteutunut muutamaa viikkoa lukuun ottamatta. 61

62 ASIAKAS- JA POTILASNÄKÖKULMA Tavoite Neuropsykologisen hoidon ja kuntoutuksen kehittäminen Ehkäisevää mielenterveysja päihdetyötä toteutetaan Työ- ja potilasturvallisuus taataan sekä pakon käytön tarvetta vähennetään Potilaat saavat riittävästi tietoa hoidosta, hoitovaihtoehdoista, hoitomenetelmistä ja hoitoprosessin kulusta Toimenpiteet ja aikataulu Tavoitetaso ja mittari käytön lisääminen tuloksista vähintään 85 % on ryhmässä erinomainen Psykologiviran perustaminen neurologian erikoisalalle Ehkäisevän mielenterveystyön maakunnallisen mallin kehittäminen Osallistutaan THL:n organisoimaan kehittämisohjelmaan Yhteisöhoidon kehittäminen jatkuu HFR -toimintamallin toteuttaminen Yksiköiden suunnitelmat - Rajoitustoimenpiteistä laadittujen tiedotteiden systemaattinen käyttö - Rajoitustilanteiden arvioinnin kehittäminen - Psykiatrisen ns. hoitotahdon käyttöön otto ja vakiinnuttaminen Ehkäisevän työn vuosisuunnitelma Toimenpiteet toteutuvat suunnitelmien mukaisesti HaiPro -tilastot Päivityskoulutukset vuosittain Peruskoulutusviikko uusille työntekijöille Hälytysjärjestelmän uusiminen tulosalueen kaikkiin yksiköihin Tavoitteen toteutuminen Organisaatiotasolta arviointia ei ole. Kehitysvammahuollon tulosyksikössä toteutettu siellä laadituilla mittareilla. Ei ole toteutunut. Virkaa ei ole perustettu, mutta toiminta hoidettu väliaikaisilla ratkaisuilla. Toteutettu suunnitelman mukaisesti. Toteutunut. Analysoitu yksiköissä ja tuloalueella. Toteutunut suurimassa osassa yksiköitä. Toteutunut. Ei ole toteutunut, turvallisuusriski. Käytäntö kehittynyt, mutta ei vielä systemaattinen. Toteutunut. Toteutunut yhteistyössä kokemusasiantuntijoitten kanssa. PROSESSIEN NÄKÖKULMA Tavoite Tavoitteet talousarviovuodelle Ylipaikalla hoitamisen vähentäminen Toimenpiteet ja aikataulu Avohoidon käyntien lisäys Konsultaatiot perusterveydenhuoltoon Tavoitetaso ja mittari Ensikäynti/Päivystyskäynti Tavoitteen toteutuminen Avohoidon käynnit vähenivät, ensikäyntien osuus ei ole lisääntynyt. Konsultaatioiden lisääminen toteutunut. Perusterveydenhuollon lääkäreillä konsultaatiopuhelin 62

63 PROSESSIEN NÄKÖKULMA Tavoite Toimiva hoidon porrastus Sujuvat hoitoprosessit Lasten ja nuorten hoidossa on välimuotoisia malleja sairaalahoidon tarpeen vähentämiseksi Toimenpiteet ja aikataulu Hoidonporrastuksen tehostaminen - Psykologiset tutkimukset - Työkyky/työterveyshuollot - Depression hoito - Nuoruusikäisen hoitoketju Effica-raportoinnin hyödyntäminen - Hoidon aloitusajan sekä hoidon toteutumisen systemaattinen seuranta - Ennaltaehkäisevän työn tilastointi - Hoidon sisäisten jonojen lopettaminen Lastenpsykiatrian yksikön suunnitelma Nuorisopsykiatrian yksikön suunnitelma Päihteisiin liittyvän Päihdekeskuksen psykiatrinen ja suunnitteluun osallistuminen somaattinen sairaanhoito - Korvaushoidon porrastus on tehokasta Toimiva kehitysvammaisten palvelujen porrastus Asumisen ja siihen liittyvien palvelujen järjestämisestä suunnitelman toteutus Avohoitopalvelujen porrastuksen ja toimintamallin arviointi Perhehoidon alueellinen edistäminen Tavoitetaso ja mittari Yksiköiden suunnitelmat Organisaatiotason suunnitelma Tulosalueen suunnitelman laatiminen kevät 2013 Kimpale -hankkeen suunnitelma STM:n asetuksen (33/2008) mukainen Tavoitteen toteutuminen käytössä 24/7. Toteutunut. Ei ole toteutunut. Toteutunut. Toteutunut. Edennyt. Toteutunut. Toteutunut. Edennyt. HENKILÖSTÖN NÄKÖKULMA Tavoite Toimenpiteet ja aikataulu Tavoitetaso ja mittari Tavoitteet talousarviovuodelle Osaavaa henkilöstöä on riittävästi Työolosuhteet ja työilmapiiri kehittyy Rekrytointitilanteen paraneminen Yleisperehdytyksen verkkokurssi on käytössä Työhyvinvoinnin lisääminen työhyvinvointikyselyn Vakanssien käyttöaste lääkärit yli 75 % ja muut henkilöstöryhmät yli 90 % 100 % uusista työntekijöistä suorittaa verkkokurssin Tavoitteen toteutuminen Ei ole toteutunut, lääkärivakanssien täyttöaste 52,9 %. Työturvallisuusriski ja toiminnan jatkuvuusriski. Toteutunut yksiköitten sulut huomioiden. Toteutunut. Psykiatrian 63

64 HENKILÖSTÖN NÄKÖKULMA myönteisesti Tavoite Toimenpiteet ja aikataulu Tavoitetaso ja mittari Mieli ohjelman mukaisten painopisteiden mukainen koulutus yksiköiden kliinisen työn näkökulmasta - pakon käytön vähentäminen - potilaan asema, oikeudet ja hoitoon pääsy - päihdeosaaminen - käypähoito Riittävä psykoterapiaosaaminen analysointi ja kehittämiskohteiden valinta - Kehityskeskustelut - Perehdytys ja mentorointi Työnohjaus Ensimmäinen epsychnurse koulutus TLP-menetelmien koulutus Yksiköiden koulutussuunnitelmat - HRM -koulutuskorttien huolellinen ylläpito Tuotetaan koulutusaineistoa yksiköiden käyttöön Terapiaosaamisen kehittämisohjelma Sairauspoissaolot <15 työpäivää/hlö/v Työhyvinvointikyselyn avainluku > 14.1 Täydennyskoulutukseen osallistuu >95 % henkilökunnasta I ryhmä Tavoitteen toteutuminen yksiköt 13,10 ja kehitysvammahuollossa 13,28 pv/hkö. Toteutunut. Avainluku 14,8 (2011/14,5) Toteutunut. Toteutunut. Toteutunut. Toteutunut. Ei ole toteutunut. Toteutunut. TALOUS- JA VAIKUTTAVUUSNÄKÖKULMA Tavoite Toimenpiteet ja aikataulu Tavoitetaso ja mittari Tavoitteet talousarviovuodelle Talousarvion toteutuminen Resurssien suuntaaminen omaan toimintaan Oman palvelutuotannon ja ostopalveluterapioiden käytön tarkoituksenmukainen tasapaino Toimivat yhteistyömuodot Pietarsaaren ja E-PSHP:n kanssa Tavoitteen toteutuminen kuukausittainen seuranta poikkeama max. 1 % Ei ole toteutunut. Alueen ulkopuolisen hoidon hallittu vähentäminen Toteutuu sovituissa rajoissa Sisäisten prosessien tehostaminen QPR-mallinnetaan psykoterapian (Kela, ostopalvelu, oma toiminta) päätöksentekoprosessi Yhteistyö psykiatripäivystyksessä Pietarsaaren kanssa Ulkopuoliset hoitopäivät 3 % alle kolmen viimeisen vuoden tason Poikkeama1 % ilman ostettuja hoitoja Tuottavuus kastaa 1 % Yhteistoimintasopimukset Piirin ulkopuolisen hoidon kasvu taittui. Reisjärven mukaan tulo huomioiden piirin ulkopuolisen hoidon osto väheni. Toteutunut menojen osalta 98,5 % ja tulojen 97,1 %. Toteutunut. Toteutunut. 64

65 TALOUS- JA VAIKUTTAVUUSNÄKÖKULMA Tavoite Toimenpiteet ja aikataulu Tavoitetaso ja mittari Yhteistyö Eskoo:n kuntayhtymän kanssa Nuorisopsykiatrian yksikön vaihtoehtoisten toimintamallien arviointi Päivystävän sairaalan toiminta laajenee Nuoriso-osaston sulku vastavuoroisesti E-PSHP:n kanssa Kehitysvammapalvelujen kehittäminen Autismin kirjon palveluohjaus 1 pv/viikko Tavoitteen toteutuminen Toteutunut. Nuorisoyksikön suunnitelma toteutuu vuonna 2013 Toteutunut. Psykiatrian tulosalue valmistautuu vastaamaan samasta päivystysalueesta kuin somaattinen erikoissairaanhoito OYS ERVA-alueella valmistuu suunnitelma psykiatrian päivystysjärjestelyistä Tavoite pääosin toteutunut. OYS ERVAsuunnitelma ei ole valmis, mutta Kiurun ja Visalan osalta suunnitelma tehty. KEHITYSVAMMAHUOLLON TULOSYKSIKKÖ Kuntayhtymä on kehitysvammaisten erityishuoltopiiri. Erityishuollon tehtävät on organisoitu osaksi psykiatrian tulosalueen toimintaa. Tehtävää ohjaa valtuuston asettama kehitysvammatyön neuvottelukunnan. Neuvottelukunta kokoontui neljä kertaa, esittelijänä toimii psykiatrian tulosalueen ja kehitysvammatyön johtaja Matti Kaivosoja. Neuvottelukunta on kutsunut kehitysvammaisten alueella toimivien omaisjärjestöjen edustajat kokouksiin. Kehitysvammahuollon tulosyksikkö toimii osana psykiatrian tulosaluetta. Tulosyksikön vastuuyksiköitä ovat Kehityspoliklinikka ja Maria-Katariinan talo. Maria-Katariinan talossa annetaan neljässä ryhmäkodissa (laskennallisesti 18 paikkaa) lyhytaikaista laitoshoitoa, pitkäaikaisen asumisen palveluita sekä päivä- ja työtoimintaa. Neljäs ryhmäkoti vaativien autististen henkilöiden asumiseen (3 paikkaa) avattiin Kesken vuoden tehty ryhmäkodin avaaminen toteutettiin Kokkolan kaupungin aloitteesta ja kuntien talouden kannalta kustannusneutraalisti. Uusi ryhmäkoti toimeenpanee valtioneuvoston periaatepäätöstä, jonka mukaan kehitysvammaisten laitoshoito korvataan muilla palveluilla vuoteen 2020 mennessä. Asiakasnäkökulma Kehityspoliklinikalla kokonaiskäyntimäärä oli 1806 (vuonna 2012/1866), joista kuntalaskutettavia käyntejä oli 1301 (vuonna 2012/1130). Ensikäyntejä oli 25 (vuonna 2012/30) ja eri asiakkaita 243 (vuonna 2012/ 351). Maria-Katariinan talossa nettohoitopäiviä oli 4818, lisäystä 0,3 % vuoteen 2012 verrattuna. Bruttohoitopäivissä (sisältää lähtöpäivän) lisäystä oli 1,3 %. Kuormitusprosentti nettohoitopäivistä laskettuna oli 88,4 % ja bruttohoitopäivistä laskettuna 94,1 %, kun laskennallisia hoitopaikkoja saakka oli käytössä 15. Loppuvuodesta kuormitusprosentit olivat hieman pienempiä laskennallisten hoitopaikkojen lisäännyttyä 18:aan. Hoitopäivistä pitkäaikaisen palveluasumisen päivät vähenivät -4,6 %, mutta vastaavasti lyhytaikaisen hoidon vuorokaudet lisääntyivät 13,1 %. Eri asiakkaita vuoden aikana oli 40 (vuoden 2012/42). Asumispalvelussa olevia asukkaita on ollut Tilapäishoidon käyttäjissä tapahtui runsaasti muutoksia. 65

66 Asumisohjaajien ohjauskäyntejä oli 25 (vuonna 2012/15). Kehityspoliklinikan käynteihin sisältyneitä autisminkirjon palveluohjaajan asiakaskäyntejä oli 22, lisäksi hän toteutti ryhmämuotoista työntekijöiden ohjausta alueella ja ohjasi kehittämistehtäviä Maria-Katariinan talossa. Haipro-ilmoituksia Maria-Katariinan talossa tehtiin vuoden 2013 aikana 125 (vuonna 2012/81, vuonna 2011/82). Haipro-ilmoituksista 95 liittyi väkivaltatilanteisiin, joista 81 kohdistui henkilökuntaan. Syinä Haiprotapahtumien lisääntymiseen on kirjaamisen tarkentuminen sekä jo hoidon porrastuksen mukaan hoitoon että kuntoutukseen ohjautuvat haasteelliset asukkaat. Neljännen ryhmäkodin käyttöön oton myötä pitkäaikaisia asukkaita pystyttiin sijoittamaan tarkoituksen mukaisempiin ympäristöihin sekä eriyttämään selkeämmin lasten ja aikuisten hoito. Tämä on rauhoittanut ryhmäkotien ilmapiiriä ja toimintaa ja lisännyt asukkaiden viihtyvyyttä, vaikka useampaan ryhmäkotiin hajautettu toiminta on henkilöstön kannalta haasteellisempaa järjestää. Neljännen ryhmäkodin käyttöön oton yhteydessä saatiin piha-aitaus myös tämän ryhmäkodin ympärille, mikä lisää asukkaiden piha-alueiden käyttömahdollisuuksia. Kehityspoliklinikalla toteutettiin asiakastyytyväisyyskysely loka-marraskuussa asioineille, vastausprosentti 57 (lomakkeita jaettiin 28, palautettiin 16). Vastausten tarkempi analyysi on vielä kesken, keskiarvo käynnistä kouluarvosana-asteikolla oli 8.9. Maria-Katariinan talon puolella ei vuoden 2013 aikana toteutettu asiakastyytyväisyyskyselyjä (tilapäishoidon käyttäjille kysely v. 2012). Prosessit ja rakenteet Keskeiset prosesseihin liittyvät tavoitteet kehitysvammahuollon tulosyksikössä liittyivät edelleen alueellisen palvelurakenteen porrastukseen ja toimivuuteen. Valtioneuvoston Kehas-päätökset ( ja ) ovat keskeisiä toiminnan suunnittelua ja kehittämistä ohjaavia periaatepäätöksiä sekä laitosasumisen lakkauttamisen että yksilöllisten asumista tukevien palveluiden järjestämisessä. Kehas-II periaatepäätöksen mukaan kehitysvammaisten laitosasuminen lakkaa vuoteen 2020 mennessä. Vuoden 2013 alussa alueellista suunnitelmaa erityisesti laitoshoidon lakkauttamisen osalta tarkennettiin yhdessä Kokkolan ja Jyta-toimintaalueen kanssa ja lähetettiin Sosiaali- ja terveysministeriöön. Tähän suunnitelmaan pohjautuen Kiurun kehittämisrahoituksella suunniteltiin ja valmisteltiin Maria-Katariinan talossa neljännen ryhmäkodin käyttöön otto (3 paikkaa) vaativahoitoisille autistisille henkilöille, mikä mahdollisti yhden laitoshoidossa olleen asukkaan muuttamisen palveluasumiseen kotipaikkakunnalleen. Lisäksi tämän toiminnan laajennuksen myötä lisäytyivät Maria-Katariinan talon mahdollisuudet tilaratkaisujen puolesta sekä aikuisten että lasten lyhytaikaisen hoidon lisäämiseen tarvittaessa. Samalla aikuisten ja lasten hoitoa pystytään erityttämään aiempaa selkeämmin. Asumisohjaajien käyntejä järjestettiin tarvittaessa avohuollon tukemiseksi sekä aloitettiin pienten lasten kotihoidon ohjausta pienessä määrin Jyta-alueella. Kokkolan aloitteesta Kehityspoliklinikalla alettiin valmistella tutkimus- ja kehittämishanketta perhehoidon lisäämiseksi Keski-Pohjanmaan alueella. Vuoden 2013 aikana käynnistettiin kartoitusvaihe, jota toteuttaa Kehityspoliklinikan sosiaalityöntekijä osana ammatillista lisensiaatin tutkintoa. Kehitysvammahuollon neuvottelukunta toimii kehittämishankkeen ohjausryhmänä, jota tarvittaessa täydennetään kuntien edustajilla. Palveluketjuista mallinnettiin kehitysvammaisten kriisihoidon palveluketju. Henkilöstönäkökulma Vakanssien (6) täyttöaste / työpanosprosentti Kehityspoliklinikalla vuonna 2013 oli 74,9 % (v %). Maria-Katariinan talossa työpanos oli 112,5 % (v ,6 %), siellä vakansseja oli 19 ja alkaen 22, lisäksi käytössä on ollut 5 vakanssia rekrytointiyksiköstä. Neljännen ryhmäkodin avaamista varten Maria- Katariinan taloon perustettiin neljä uutta vakanssia. 66

67 Täydennyskoulutukseen osallistumisprosentti oli 100 molemmissa tulosyksiköissä. Kehityspoliklinikan psykologi osallistui pidempään Sovelletun ja kliinisen käyttäytymisanalyysin koulutusohjelmaan ( ), erikoistumisalueena autismi. HFR-koulutuksen saavat kaikki pitkäaikaiset työntekijät. Täydennyskoulutusten lisäksi kummassakin tulosyksikössä järjestettiin kehittämispäivät ja molemmissa yksiköissä järjestettiin työnohjausta. Henkilöstön sairauspäiviä oli kummassakin vastuuyksikössä hieman edellisvuotta vähemmän: Kehityspoliklinikalla 2,43 pv / työntekijä ja Maria-Katariinan talossa 15,58 pv / työntekijä (vastaavat luvut v Kehityspoliklinikalla 4,88 pv ja Maria-Katariinan talossa 18,44 pv). Autismikirjon palveluohjaajan palveluita ostettiin edellisen vuoden tapaan Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymältä, vuoden 2013 alusta laskutus muutettiin käyttö- ja aikaperusteiseksi. Asiakaskäyntejä toteutui 22, lisäksi ryhmämuotoista ohjausta. Talousnäkökulma Vuoden tilinpäätös koko kehitysvammahuollon tulosyksikön suhteen jäi alijäämäiseksi Kehityspoliklinikan osalta tulos oli (v ), Maria-Katariinan talon osalta (v ) ja koko kehitysvammahuollon osalta ( ). Koko kehitysvammahuollon tilinpäätöksessä on mukana myös Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymältä ostettu autisminkirjon palveluohjaus vuodelta 2012 (yht ). Maria-Katariinan talon tilinpäätös vuodelta 2012 oli osittain kirjanpidollinen, kun vuokrakustannuksia n katettiin investointimenoina. Vuokria on hyvitettiin myös vuodelta 2013, mutta vähäisemmässä määrin. Kehityspoliklinikalla toimintatuotot suhteessa työntekijäresurssiin jäivät ennakoitua alemmaksi, vaikka kuntalaskutettuja suoritteita olikin jonkin verran edellisvuotta enemmän. Maria-Katariinan talossa alkuvuosi oli tilapäishoidon kannalta odotettua hiljaisempi, kun vakituisessa käyttäjäkunnassa tapahtui muutoksia. Erityisesti kesän aika oli puolestaan vilkas. Loppuvuoden tulokseen vaikuttaa toiminnan laajeneminen ja neljän uuden vakanssin lisääminen. Uuden toiminnan käynnistäminen ja vakiinnuttaminen vie ennakoidusti oman aikansa ja resurssinsa. Toiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen kuntayhtymä osoitti projektirahaa Jäsenkuntien ulkopuolinen palveluiden käyttö (kuntalaskutetut käynnit) Kehityspoliklinikalla oli 17,5 % (vuonna 2012/18,6 %) ja Maria-Katariinan talossa jäsenkuntien ulkopuolelle palveluista tuotettiin 22,1 % (vuonna 2012/25,7 %). Päivi Häggblom Psykologi, tulosyksikköjohtaja 67

68 TUTKIMUS- JA HOITOPALVELUJEN TULOSALUE Asiakasnäkökulma Infektioyksikkö on vastannut toimijoiden infektio- ja sairaalahygienian kysymyksiin viiveettömästi ja tavoitteena on ollut vastata saman arkipäivän aikana. Pandemiavalmiussuunnittelu on edennyt, TBChoitoketjua on tarkennettu ja yksikkö on ollut mukana Lean-projektissa. Osastofarmasia kokeilu alkoi osastolla 9, ja arviointi siitä tehdään toimintavuonna Patologiassa näytteen oton ohjeistus on toteutunut. Magneettitutkimukset on kyetty tuottamaan alle kolmessa kuukaudessa hoitotakuusäädösten mukaisesti. Isotooppitoimintaa kehitettiin varsinkin keuhkoventilaatiotutkimusten osalta. Prosessit ja rakenteet Infektioyksikkö on huolehtinut lakisääteisen sairaalainfektiorekisterin ylläpidosta huolehtimalla tilastojen tuottamisesta sekä organisaatioille että Terveyden ja hyvinvointi laitokselle. Toimintavuonna ei olut laajoja alueellisia epidemioita. Uuden apteekin suunnittelu jatkui, ja syöpäpoliklinikan solusalpaajatilat valmistuivat. Erva-tasolla tapahtui lääkkeiden hankintakilpailutus vuosille Patologiassa jatkui toimintakäsikirjan päivittäminen. Radiologiassa on haaste vastata päivystyksellisiin tarpeisiin ja mitoittaa prosessi palvelemaan mahdollisimman hyvin päivystystoimintaa. Prosesseja avattiin ja kehitettiin, ja tehdyn kyselytutkimuksen mukaan yksiköt olivat melko tai erittäin tyytyväisiä tutkimusten saatavuuteen. Henkilöstönäkökulma Infektioyksikkö toimii pienellä resurssilla. Terveydenhuollon integraatio vertikaalisesti voi parantaa toimintamahdollisuuksia. Sairaala-apteekkari vaihtui toimintavuonna. Sijaisuuksiin saatiin apteekin henkilökuntaa kohtuullisesti. Patologiassa on jatkettu patologien työsuoritemäärien arviointia, ja lopputulos tukee näytteiden leikkaamisen ja mikroskooppidiagnostiikan erillistä pisteytystä työmäärän arvioinnissa. Radiologian työhyvinvointikyselyn tulokset olivat parantuneet. Vakanssien täyttöaste sekä lääkärien että hoitohenkilökunnan osalta on yli 90 %. Talousnäkökulma Lääkekustannukset nousivat +7.5 %. Hoitoon liittyvät infektiot vähenivät 15 % vuoden 2011 tasosta. Taloudellisen tuloksen vuosivertailu tulosalueella on vaikea, koska NordLab hoitaa vuoden 2013 alusta laboratoriotoiminnan. Vuosikate oli euroa. Sisäinen valvonta ja riskien hallinta Hoitoon liittyvät infektiot ovat olleet aktiivisen seurannan kohteena. Hoitoon liittyviä infektioita oli 7.44 potiaalla/1000 hoitopäivää kohti (edellisenä vuonna 8.88/1000 hoitopäivää). Tulosalueen yksiköiden pienuus luo riskin osaamisen suhteen, koska sijaisia ei ole helppo saada. 68

69 Tulosalueella on tarkastettu viranhaltijoiden päätöksiä osana sisäistä valvontaa ajalla tammikuu joulukuu 2013 ja todettu ne sisällöltään juridisesti oikein laadituksi. Sakari Telimaa Johtajaylilääkäri, tutkimus- ja hoitopalvelujen tulosalueen johtaja Tutkimus- ja hoitopalveluiden tulosalue tavoitteiden toteutuminen 2013 Toiminta-ajatus: Tavoitteena on tuottaa laadukkaat palvelut kuntayhtymän terveydenhuollon tarpeisiin, ja mahdollisuuksien mukaan myös ulkopuolisille kunnille, joustavasti ja taloudellisesti yhteistyössä muiden yksiköiden ja organisaatioiden kanssa. Omana tuotantona tehdään tutkimukset, joita tarvitaan potilaan välittömässä hoidossa ja tutkimukset, joiden tekeminen on taloudellisesti kannattavaa. Muut palvelut ostetaan sopimusten mukaisesti ulkopuolisilta palvelujen tarjoajilta. ASIAKAS- JA POTILASNÄKÖKULMA Tavoite Toimenpiteet ja aikataulu Sairaala-apteekki - Tavoitteet talousarviovuodelle 2013 Apteekki palvelee asiakkaita laadukkaasti ja nopeasti Toimitukset asiakkaille tehdään sovittujen aikataulujen toimintaohjeiden mukaan Asiakastyytyväisyyskyselyt Tavoitetaso ja mittari Asiakkaat saavat toimitukset sovitusti. Kyselyyn vastanneista 85% on tyytyväisiä apteekin palveluun Tavoitteen toteutuminen Toteutunut Kyselyä ei tehty Apteekki tiedottaa uusista tai muuttuneista asioista asiakkaitaan Hyödynnetään intran yksikkösivuja tiedottamisessa Tiedotus saavuttaa asiakkaat ajoissa Toteutunut Tiedotus ulkoisille asiakkaille sähköpostitse tai kirjallisilla tiedotteilla Osastokäynnit osana yksiköiden lääkehuoltoa Osastofarmasian hyödyntäminen KPKS:ssa V tehdään sekä vuosittain että kolmen vuoden välein tehtävät tarkastukset. Osastofarmasian käynnistäminen. Aloitus yhdeltä osastolta. Sairaala-apteekki - Tavoitteet suunnitelmakaudelle Pyritään selvittämään, miten asiakaspalvelu saadaan pidettyä laadukkaana ja nopeana Osastokäynnit osana yksiköiden lääkehuoltoa Asiakastyytyväisyyskyselyt tehdään eri asiakasryhmille esim. vuorovuosin Osastokäynnit tehdään säännöllisesti. Kaikki v.2013 suunnitellut tarkastukset tehty vuoden loppuun mennessä Osastofarmasian kokeilu aloitettu Asiakaskyselyt tehdään kerran vuodessa. Kyselyyn vastanneista 85% ovat tyytyväisiä apteekin palveluun Tehty kaikki tarkastukset, jotka kuuluvat kunkin vuoden Toteutunut (mutamaa yksittäistapausta lukuun ottamatta) Osastofarmaseutti aloittanut keväällä määräaikaisena osastolla 9 69

70 ASIAKAS- JA POTILASNÄKÖKULMA Tavoite Osastofarmasian hyödyntäminen KPKS:ssa Toimenpiteet ja aikataulu Osastofarmasian laajentaminen resurssien mukaan Tavoitetaso ja mittari tarkastusohjelmaan Osastofarmaseutti vähintään yhdellä osastolla Tavoitteen toteutuminen Intranetin käytön lisääminen tiedottamisessa Yksikön sivujen ylläpito ja kehittäminen, uuden materiaalin tuottaminen ja vanhan päivitys Uutta materiaalia tuotetaan tarpeen mukaan Radiologia - Tavoitteet talousarviovuodelle 2013 Tavoitteena on tuottaa laadukkaasti ja ilman viivettä kuvantamistutkimuksia potilaiden ja kuntien tarpeiden mukaisesti. Isotoopin toiminnan kehittäminen Toisen magneettilaitteen hankkiminen, tai vaihtoehtoisesti magneettitutkimusten ostaminen. Lisätään tutkimusvalikoimaa Radiologia - Tavoitteet suunnitelmakaudelle Tavoitteena on tuottaa laadukkaasti ja ilman tarpeetonta viivettä kaikkia kuvantamistutkimuksia potilaiden ja kuntien tarpeiden mukaisesti. Asiakaspalaute ja palvelujamme käyttävistä yksiköistä saatu palaute on hyvällä tai erittäin hyvällä tasolla. Mri-toiminnan lisääminen Alueellinen yhteistyö Kehitämme toimintaamme palautteen mukaisesti. Patologia - Tavoitteet talousarviovuodelle 2013 Kaikki magneettitutkimukset tehdään viiveettä omana toimintana Keuhkoventilaatiotutkimusten kehittäminen Yksiköt saavat tarvitsemansa kuvantamistutkimukset viiveettä. Asiakkailta saatu palaute on erittäin hyvää ja hyvää tasoa 92 %:sesti. Näytteenoton ohjeistus Ohjeiden laadinta Saadaan riittävän kattavat ohjeet tehtyä mahdollisimman pian Patologia - Tavoitteet suunnitelmakaudelle Näytteenoton ohjeistus ja ohjeiden ylläpito Ohjeiden laadinta Saadaan kattavat ohjeet tehtyä 2014 loppuun mennessä Jonot on alle 3kuukautta. Kiireelliset ja päivystykset pääsevät aina. Kaksi kertaa viikossa tehdään purkuja. Magneetteja on ostettu ulkoa noin 400. Uudet tutkimuskäytännöt ovat vakiintumassa. Röntgenhoitajia perehdytetään edelleen aktiivisesti. Ohjeistus on hyvin pitkälle tehty. 70

71 ASIAKAS- JA POTILASNÄKÖKULMA Tavoite Toimenpiteet ja aikataulu Infektio-yksikkö Tavoitteet talousarviovuodelle 2013 Sairaalahygienian alan konsultaatiot helposti ja nopeasti saatavilla Koulutuksen tarjoaminen yhteistyötahoille Henkilöstö (lääkäri/hoitaja) tavoitettavissa arkisin Osastotunnit muille yksiköille Infektio-yksikkö Tavoitteet suunnitelmakaudelle Sairaalahygienia- ja infektio-ohjeet helposti löydettävissä Ohjeistojen läpikäynti ja päivittäminen intranetissä Tavoitetaso ja mittari Vastaukset kysymyksiin/konsultaatioihin saman työpäivän aikana Vähintään 1 osastotunti/yksikkö kalenterivuodessa Henkilöstön tarvitsemat ohjeet linkitetty kunkin yksikön omille sivuille Tavoitteen toteutuminen PROSESSIEN NÄKÖKULMA Tavoite Toimenpiteet ja aikataulu Tavoitetaso ja mittari Sairaala-apteekki - Tavoitteet talousarviovuodelle 2013 Apteekki toimii uusissa tiloissa Apteekin muutto uusiin tiloihin v aikana Apteekin toiminta käynnistetty uusissa tiloissa v aikana Tavoitteen toteutuminen Ei toteutunut, on suunnitteluvaiheessa Apteekin ydinprosessien sujuva toiminta Prosessien suunnittelu tehdään loppuun ennen muuttoa Prosessit suunniteltu yksityiskohtaisesti muuttoon mennessä. Ydinprosessien sujuvuus. Prosessien suunnittelu meneillään Uuden lääkkeiden hankintakauden valmistelu Hankintarengasyhteistyökokoukset ja asiantuntijalääkärilausuntojen kerääminen Sairaala-apteekki Tavoitteet suunnitelmakaudelle Osastojen lääkehuollon parantaminen Apteekin toiminta määräysten mukaisella tasolla Uuden hankintakauden valikoiman käyttöönotto Osastofarmasian hyödyntäminen osastotasolla Huolehditaan Fimean tarkastusten yhteydessä tulleiden puutteiden korjaamisesta ja ylläpidetään toiminnan tason laatua Lääkevalikoiman päivitys ja tiedotus asiakkaille Radiologia - Tavoitteet talousarviovuodelle 2013 Toimintamme vastaa akuuttiin ja nopean Henkilökunnan mitoittaminen päivystystutkimuksia vastaavaksi Hankintakauden kilpailutuksen valmisteluun osallistuttu Osaston lääkehuolto rationaalista, hävikki ja lääkekustannukset pienemmäksi Tarkastuksissa ei ilmene vakavia puutteita Lääkevalikoima saatettu tiedoksi asiakkaille Toimintamme vastaa kysyntään Toteutunut, hankintakauden kilpailutus viety loppuun yhteistyössä ERVA-alueella Rh-opiskelijan tutkimustyön 71

72 PROSESSIEN NÄKÖKULMA Tavoite Toimenpiteet ja aikataulu Tavoitetaso ja mittari vasteen hoitoon. toimintaa kehittämällä ja toiminnan muuttaminen vastaamaan paremmin päivystystutkimuksiin ja akuuttiin toimintaan sairaalassa. Radiologia - Tavoitteet suunnitelmakaudelle Alueellisen radiologisen toiminnan kehittäminen Laitteistojen uusiminen Yhteistoiminta Kokkolassa ja Jytalla sekä mahdollisuuksien mukaan Malmin kanssa. Erva-kuvantaminen Patologia - Tavoitteet talousarviovuodelle 2013 Laatukäsikirjan päivittäminen Laatukäsikirjan läpikäyminen ja vertaaminen toimintaan vuoden 2013 aikana Patologia - Tavoitteet suunnitelmakaudelle Laatukäsikirjan päivittäminen Laatukäsikirjan läpikäyminen ja vertaaminen toimintaan suunitelmakauden aikana Infektio-yksikkö Tavoitteet talousarviovuodelle 2013 Hoitoon liittyvien mikrobitartuntojen / infektioiden vähentäminen Mikrobilöydösten nopea analysointi, eristys- ja toimenpidetarpeen selvitys ja seulonnat Infektio-yksikkö Tavoitteet suunnitelmakaudelle Epidemiologinen reaaliaikainen tilannekuva maakunnan alueella Tiedonkeruujärjestelmien kehittäminen, mikrobilöydösten analysointi sekä raportointi toimintayksiköihin Ns. anturijärjestelmän kehittäminen Hallinnollisesti laajempi radiologinen toiminta. Laatukäsikirjaa saataisiin päivitettyä Laatukäsikirja on päivitetty Hoitoyksiköissä tapahtuvien epidemioiden estäminen Epidemiologinen raportointi vähintään 12 x vuodessa Tavoitteen toteutuminen perusteella tilaavat yksiköt olivat melko tai erittäin tyytyväisiä tutkimusten saatavuuteen. Keuhkopoliklinikka on kokenut, ettei saa riittävästi CTtutkimuksia. Päivitys on aloitettu suunnittelemalla toimintakäsikirjan edellyttämiä rekistereitä ja olemassa olevien rekisterien muuntamisella sähköiseen muotoon 72

73 HENKILÖSTÖN NÄKÖKULMA Tavoite Toimenpiteet ja aikataulu Sairaala-apteekki - Tavoitteet talousarviovuodelle 2013 Riittävästi osaavaa henkilöstöä Henkilöstön työhyvinvoinnin varmistaminen Henkilöstön osaamisen vahvistaminen Pyritään saamaan sijaisia ja vähintään yksi oppilas. Vakituisen sijaisen perehdytystä laajempiin tehtäviin jatketaan Kehityskeskustelut pidetään vähintään kerran vuodessa. Työpaikkakokous pidetään viikottain. Kehittämispäivien pitäminen kerran vuodessa. Täydennyskoulutukseen osallistuminen. Koulutussuunnitelman laatiminen. Aloitetaan tavoitteellinen lääkkeenvalmistuksen täydennyskoulutus. Tavoitetaso ja mittari Työpanos %. Vähintään yksi oppilas perehdytetty vuoden aikana. Sijaisen toimenkuva vastaa vakituisten farmaseuttien toimenkuvaa. Kehityskeskustelut ja kehittämispäivä, sekä viikoittaiset kokoukset pidetty suunnitelman mukaisesti. Poissaolojen määrä ja syyt entisellä tasolla. Työhyvinvointikyselyn avainluku 13 Jokainen osallistuu koulutukseen vähintään kerran vuoden aikana. Mittari: Osallistujien osuus 80 % henkilöstöstä ja koulutusten määrä. Koulutussuunnitelman mukaisesti eteneminen. Tavoitteen toteutuminen Työpanos 95,5% Sijainen perehdytetty farmaseuttisten toimenkuvaan Oppilasta ei ole ollut Ei ole pidetty kehityskeskustelua tai kehittämis-päivää apteekkari-vaihdoksen takia. Viikkokokoukset on pidetty säännöllisesti. Poissaolojen määrä on entisellä tasolla Työhyvinvointi-kyselyn tuloksia ei ole saatu Neljä työntekijää kahdeksasta on osallistunut 12 koulutustapahtumaan Sairaala-apteekki - Tavoitteet suunnitelmakaudelle Henkilöstön määrän lisääminen toimintojen laajuuteen nähden vaaditulle tasolle Uusien proviisorin ja farmaseutin virkojen perustaminen Uudet virat saatu suunnitelmakauden kuluessa Koulutussuunnitelmassa pitäytyminen Työturvallisuuden parantaminen Koulutussuunnitelma tehdään vuosittain ja täydennetään / muutetaan tarpeen mukaan Suljetun systeemin käyttöönotto monoklonaalisten vastaaineiden käyttökuntoon saattamisessa Säännöllinen kouluttautuminen, koulutusten määrä, lääkkeenvalmistus- ja puhdastilakoulutuksiin osallistuttu Kaikki monoklonaaliset vasta-aineet laimennetaan suljetulla systeemillä. Radiologia Tavoitteet talousarviokaudelle 2013 Työhyvinvointi parempi Työntekijöiden huomioiminen; urakehitys, vastuut, kehittämispäivät, muu yhteinen tekeminen myös vapaa-aikana. Työhyvinvointi- barometri > 14 Sairaspoissaolot < 12 pv /hlö Työhyvinvointi-kyselyssä vuodelta 2013 luku on tasan 14. Kehittämispäivä pidetty toukokuu

74 HENKILÖSTÖN NÄKÖKULMA Tavoite Riittävä osaajien määrä Toimenpiteet ja aikataulu Osaamisen varmistaminen Onnistunut rekrytointi, kannustava henkilöstöpolitiikka ja johtaminen Radiologia - Tavoitteet suunnitelmakaudelle Työhyvinvointi parempi Työntekijöiden huomioiminen; urakehitys, vastuut, kehittämispäivät, muu yhteinen tekeminen myös vapaa-aikana. Osaamisen varmistaminen Patologia - Tavoitteet talousarviovuodelle 2013 Patologien työsuoritemäärien arvioiminen Työsuoritteiden pisteyttäminen ja seuranta Tavoitetaso ja mittari Tavoitteen toteutuminen Kehityskeskustelut aloitettu. Valmis maaliskuussa Sairaspoissaolot 16,32pv/henkilö. Sairaspäiviä selvästi vähemmän kuin edellisenä vuonna. Vakanssien käyttöaste >90% Lääkärit 79.7% Houkutteleva työpaikka, jossa mahdollistetaan osaaminen ja urakehitys ja jossa voidaan hyvin. Työmäärien tasaaminen Röntgenhoitajat 85,3% Toteuttamista on pohdittu. Järkevin tapa on pisteyttää erikseen näytteiden leikkaaminen ja mikroskooppidiagnostiikka. Tarvittaessa myös labratyö.pisteenä voisi olla näyte-tyyppiin kuuluva keskimääräinen aika. Hyödyntämistä varten tarvitaan kuitenkin tietojärjestelmä, joten toteutuminen siirtyy ainakin vuoteen 2014 Patologia - Tavoitteet suunnitelmakaudelle Patologien työsuoritemäärien arvioiminen Työsuoritteiden pisteyttäminen ja seuranta Infektio-yksikkö Tavoitteet talousarviovuodelle 2013 Riittävän osaavan henkilöstön turvaaminen Toisen hygieniahoitajan koulutus ja perehdytys Työmäärien tasaaminen 1,5 koulutettua hygieniahoitajaa, 1 lääkäri (½ työajasta infektoiden torjuntaan/sairaalahygieniaan) 74

75 HENKILÖSTÖN NÄKÖKULMA Tavoite Toimenpiteet ja aikataulu Infektio-yksikkö Tavoitteet suunnitelmakaudelle Riittävä osaava ja koulutettu työvoima päivystävässä sairaalassa Toinen hygieniahoitajan toimi Tavoitetaso ja mittari 2 hoitajaa, 1,5 lääkäriä Tavoitteen toteutuminen TALOUS- JA VAIKUTTAVUUSNÄKÖKULMA Tavoite Toimenpiteet aikataulu Sairaala-apteekki - Tavoitteet talousarviovuodelle 2013 Lääkehuolto taloudellista ja Ohjataan yksiköitä käyttämään hankintakaudelle valittuja lääkevalikoiman valmisteita Seurataan lääkekulutusta Tavoitetaso ja mittari Lääkekustannusten nousu pysyy kohtuullisena Tavoitteen toteutuminen Lääkekustannukset ovat nousseet n. 7.5 % Talousarvio toteutuu suunnitellusti Seurataan kuukausittain talousraporteista, analysoidaan poikkeamat Poikkeama talousarviosta enintään1% Tuotot 96% ja kulut 97% talousarvion summista Lääkehuoltoon kohdistuvien kustannusten jakautuminen palvelujen käyttöön perustuen Apteekin palveluhinnaston käyttöönotto 2013 aikana Palveluhinnasto käytössä v.2013 Ei toteutunut Sairaala-apteekki - Tavoitteet suunnitelmakaudelle Lääkehuolto taloudellista Lääkevalikoiman ylläpito, hankintapäätösten noudattaminen Lääkekulutuksen seuranta Lääkekustannukset pysyvät kohtuullisella tasolla Radiologia - Tavoitteet talousarviovuodelle 2013 Talousarviossa pysyminen Taloudellisen ajattelutavan jatkaminen, raporttien seuraaminen. Radiologia - Tavoitteet suunnitelmakaudelle Laitteiston uusiminen aikataulutetaan Laaditaan tarkka hankintaohjelma ja rahoitus. Toimintatuotot 96,9 % TA:sta. Tuotot lisääntyneet 0,5 % vrt. ed. vuoteen. Menot yht. 102,2 % TA:sta. Henkilöstökulut 0,4 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. 75

76 TALOUS- JA VAIKUTTAVUUSNÄKÖKULMA Tavoite Toimenpiteet aikataulu Patologia - Tavoitteet talousarviovuodelle 2013 Näytetyyppien täsmentäminen Pohdinta / aikana Patologia - Tavoitteet suunnitelmakaudelle Näytetyyppien täsmentäminen Pohdinta ja seuranta / suunnitelmakauden aikana Infektio-yksikkö Tavoitteet talousarviokaudelle Hoitoon liittyvien infektioiden vähentäminen ja Tehostetaan sairaalahygienisiä toimenpiteitä ja henkilöstön koulutusta Infektioyksikkö Tavoitteet suunnitelmakaudelle Hoitoon liittyvien infektoiden aiheuttamien lisäkustannusten lasku Henkilöstön koulutus. Yksikkökohtaiset ohjeistot Tavoitetaso ja mittari Kustannus (=työmäärä) vastaavien näytetyyppien kehittäminen Kustannus (=työmäärä) vastaavien näytetyyppien kehittäminen Hoitoon liittyvien infektioiden väheneminen 10% vuoden 2011 tasosta. Hoitoon liittyvät infektiot vähenevät 15 % vuoden 2011 tasosta. Tavoitteen toteutuminen Toteuttamista on pohdittu. Pohjana toimenpidekoodit. Noin toimenpide koodista on poimittu koodit, joissa mainitaan poisto tai typistys sekä koepala/biopsia, neulakudosnäyte tai solunäyte. Hyödyntäminen vaatii tietojärjestelmän, joten toteutuminen siirtyy ainakin vuoteen

77 TUKIPALVELUJEN TULOSALUE Tukipalvelujen tehtävänä on auttaa kuntayhtymän muita tulosalueita ja palveluyksiköitä tuottamaan korkealaatuisia ja vaikuttavia sosiaali- ja terveyspalveluja taloudellisesti ja joustavasti. Vuoden 2013 aikana toimintaympäristön muutospaineet ovat heijastuneet myös tulosalueen toimintaan. Sosiaali- ja terveydenhuollon rakennemuutoksen valmistelu ja kuntien talouspaineet ovat lisänneet yhteistyön tarvetta kuntien kanssa. Organisaatiorakenteen muutokset, mm. Nordlabin toiminnan käynnistyminen ja muut muutokset ovat työllistäneet tulosalueen toiminnoissa työskenteleviä. Asiakasnäkökulma Organisaation sisäisiä asiakkaita on kyetty palvelemaan pääosin hyvin. Tietojärjestelmien käytettävyyteen liittyvistä ongelmista tulee edelleen kriittistä palautetta. Samoin kritiikkiä on aiheuttanut puhelinuudistukseen liittyneet kuuluvuus- ja yhteysongelmat, joiden syitä edelleen selvitetään yhdessä palveluntuottajan kanssa. Prosessit ja rakenteet Henkilöstö- ja taloushallintopalvelujen prosessit toimivat vakiintuneesti. Tietotekniikassa on edelleen menossa voimakas kehitysvaihe; sähköinen resepti otettiin käyttöön, Kanta-arkiston käyttöön ottoon siirtymistä valmisteltiin ja yhteistyön tiivistämisestä Kokkolan kaupungin kanssa on käyty keskusteluja. Peruskorjausrakentaminen on edennyt pitkän aikavälin suunnitelmien mukaisesti ja lähenee päätepistettään. Myös teknisissä palveluissa yhteistyö Kokkolan kanssa on tiivistymässä. Teknisten palvelujen osalta merkittävä muutos oli siirtyminen käytännössä kokonaan GSM-pohjaiseen puhelinjärjestelmään. Logistiikan osalta on selvitetty työnjaon tehostamismahdollisuuksia keskusvaraston ja osastojen kesken. Vuoden lopulla tehtiin yhteistyössä kuntien, Kaustinen ja Veteli, kanssa päätös, että Tunkkarin terveysaseman ja Markkulan palvelukeskuksen tilapalvelujen henkilöstö siirtyi Vetelin kunnan palvelukseen. Henkilöstönäkökulma Yksittäisiin henkilöstövaihdoksiin liittyvät rekrytoinnit on onnistuttu toteuttamaan joustavasti. Työhyvinvointi oli hyvinvointikyselyn perusteella tulosalueella työterveyslaitoksen avainluvulla ilmoitettuna parantunut, oikein hyvä eli 14,1 (v mittauksen avainluku 13,9). Henkilöstön sairauspoissaolot olivat keskussairaalan keskiarvossa eli 13 kalenteripäivää/työntekijä/vuosi. Tukipalvelujen tulosalueen henkilöstöstä osallistui täydennyskoulutukseen 79 % ja täydennyskoulutuspäivien keskiarvo oli 1,8 päivä/työntekijä. Talousnäkökulma Tulosalueen toimintamenojen osalta on pysytty talousarviossa hyväksyttyjen määrärahojen rajoissa. Palvelumyyntiä ei kokonaisuutena ole saatu oleellisesti lisättyä, mutta sairaalan henkilöstöruokalan myynti on kuitenkin kasvanut selvästi. 77

78 Sisäinen valvonta ja riskien hallinta Riskien hallintaa on toteutettu vakiintunein muodoin. Koko organisaation tasolla ollaan päivittämässä riskienhallintastrategiaa ja ohjelmaa. Hannu Pajunpää Toimitusjohtaja, Tukipalvelujen tulosalueen johtaja Tukipalvelujen tulosalue tavoitteiden toteutuminen 2013 Toiminta-ajatus: Tukipalvelut auttaa kuntayhtymän muita tulosalueita ja palveluyksiköitä tuottamaan korkealaatuisia ja vaikuttavia sosiaali- ja terveyspalveluja taloudellisesti ja joustavasti. ASIAKAS- JA POTILASNÄKÖKULMA Tavoite Toimenpiteet ja aikataulu Tavoitteet talousarviovuodelle 2013 Vaikuttava suunnittelu- ja johtamisjärjestelmä Toimivat tilat, laitteet ja järjestelmät Tukipalvelut vastaavat asiakkaiden tarpeita Palkat maksetaan ajallaan ja oikeina Laskutus ja raportointi toteutuu oikeana ja sovittuna aikana/viiveettä Kustannustehokkaat ja laadukkaat, joustavasti toimivat materiaali- ja sairaalapalvelut hoitotyön tueksi. Kuntakierros vuosittain joka kunnan kanssa Neuvottelu kuntajohtajien kanssa kaksi kertaa vuodessa Tulosalueneuvottelut kaksi kertaa vuodessa Varmistetaan ajantasaiset ja luotettavat johdon raportit esimiestyön ja suunnittelun tueksi Toimitiloja, laitteita ja järjestelmiä pidetään kunnossa ja uusitaan talousarvion mukaisessa laajuudessa Tukipalveluissa kysytään asiakkaiden tarpeita ja pyritään vastaamaan niihin. Tukipalvelut osallistuvat aktiivisesti ydinprosessien kehittämistyöhön ja tuovat oman erityisosaamisensa tähän. Tavoitetaso ja mittari Neuvottelut toteutuvat ja ne dokumentoidaan Investointiohjelma toteutuu suunnitellussa muodossa Tavoitteen toteutuminen Ovat toteutuneet suunnitellusti. Exreportin tietojen luotettavuus on parantunut. Käyttö vaatii vielä opastusta. Tilojen peruskorjaus on edennyt suunnitellusti sairaala-apteekkia lukuun ottamatta. Viimeisimmän vaiheen käyttöönotto on viivästynyt. Tietojärjestelmien toimintavarmuus on parantunut. Varsinainen palvelutuotanto toimii, mutta palveluviestinnässä on kehittämistarpeita. 78

79 ASIAKAS- JA POTILASNÄKÖKULMA Tavoite Sosiaali- ja terveydenhuollon tietoteknisten ratkaisujen laaja osaaminen Toimenpiteet ja aikataulu Tavoitteet suunnitelmakaudelle Toimivat tietotekniset palvelut Asiakaspalvelua tehostetaan Vähennetään häiriöitä ja katkoksia Tiivistetään yhteistyötä kumppaneiden kanssa Tavoitetaso ja mittari Merkittävien toimintakatkosten määrä vähenee Suunnitellut yhteistyöhankkeet toteutuvat Tavoitteen toteutuminen PROSESSIEN NÄKÖKULMA Tavoite Toimenpiteet ja aikataulu Tavoitteet talousarviovuodelle 2013 Tukipalveluyhteistyön mielekkäistä (kustannustehokkaita) osaalueita ryhdytään toteuttamaan maakunnassa. Sähköisten palveluiden toimivuutta ja hyödyntämistä parannetaan ESH:n DRG:n käyttöönoton valmistelu tukipalveluiden johdolla Raportoinnin, kuntalaskutuksen ja potilas/asiakaslaskutuksen prosesseja täsmennetään Siivous- ja sairaalaapulaistehtävien kilpailuttaminen 2014 alkavalle kaudelle Kuntayhtymän tukipalvelut osallistuvat esimiesten johdolla selvitystyöhön. Kanta-arkistoon siirtymisen valmistelu tukipalveluiden johdolla Paperittomuus-tavoitetta varmistetaan prosesseissa Digitaalisen arkiston käyttöönotto Kustannuslaskenta yhdessä somaattisten tulosalueiden kanssa, Effica-kirjaamisen suoritekäsitekirja Hajautetun laskutus- ja tilastointiprosessin käsittelijöiden ohjeistusta lisätään Tavoitetaso ja mittari Päätökset tukipalveluyhteistyön sisällöstä hallituksessa. Kustannuslaskenta hyvin käynnissä, suoritekäsitekirja valmis Tavoitteen toteutuminen Yhteistyöhankkeen tavoitteet toteutuneet osin (tilapalvelu- ja hankintaryhmät toimivat) Hankkeet etenevät DRG-kuntalaskutukseen siirtymistä on myöhäistetty. Suoritekäsikirjan ensimmäinen painos on valmis. Kustannuslaskennassa on edetty. Suoritekäsikirjan käyttöönotto edellyttää vielä työtä. Tarkkuus on parantunut. Vuodelle 2014 käytettiin pääosin optioita, joten kilpailutuksen järjestäminen siirtyy vuodelle Tavoitteet suunnitelmakaudelle

80 PROSESSIEN NÄKÖKULMA Tavoite Kanta-arkistoon siirtyminen viimeistään mennessä DRG:n käytttöönotto kuntalaskutuksessa Toimenpiteet ja aikataulu Tavoitetaso ja mittari Koulutus Käyttöönotto vuonna 2014 Tavoitteen toteutuminen HENKILÖSTÖN NÄKÖKULMA Tavoite Toimenpiteet ja aikataulu Tavoitteet talousarviovuodelle 2013 Henkilöstön osaamista ja valmiuksia vahvistetaan Huolehditaan hyvistä työolosuhteista ja työhyvinvoinnista Koulutussuunnitelma laaditaan ja sitä toteutetaan Osaamiskuvaukset päivitetään Tuetaan lähiesimiehiä henkilöstön hyvinvoinnin parantamisessa. Työnohjausta järjestetään tarvittaessa. Varmistetaan avainhenkilöiden sijaisjärjestelyt. Tavoitteet suunnitelmakaudelle Henkilöstöpalveluita kehitetään Yhtenäistetään henkilöstöpalvelut koko kuntayhtymässä Tavoitetaso ja mittari Toteutuneet koulutukset Laaditut osaamiskuvaukset Sairauslomien määrä vähenee tasolle <14 pv/työntekijä Yhtenäistämisen toteutumisaste Tavoitteen toteutuminen Koulutukset toteutuneet suunnitelman mukaisesti. Päivityksiä tehty vain vähän. Toteutui 7,6 kal.päivää/työntekijä Toimii pääosin, mutta vaatii vielä työtä (Effica-vastaavien nimittäminen ja roolitus yksiköissä tarpeen) Toteutumassa TALOUS- JA VAIKUTTAVUUSNÄKÖKULMA Tavoite Toimenpiteet ja aikataulu Tavoitteet talousarviovuodelle 2013 Realistinen talousarvio Kilpailukyvyn säilyttäminen ja vahvistaminen Talousarvio valmistellaan laajassa yhteistyössä Toteutetaan Hyvinvointi, vaikuttavuus, tuottavuus - ohjelmaa Tavoitteet suunnitelmakaudelle Lisätään erikoissairaanhoidon palvelumyyntiä jäsenkuntien ulkopuolelle. Palveluiden markkinointistrategia päivitetään Tavoitetaso ja mittari Talousarvion toteutuminen +/- 1 % Tuottavuus paranee 1 % vuodessa Päivitetty strategia Tarkoituksen mukaiset Laaditaan palvelujen Laadittu strategia ja Tavoitteen toteutuminen Toteutunut Ohjelman Logistiikka ryhmä on käynnistänyt uusia tavoitteen mukaisia toimintamalleja. 80

81 TALOUS- JA VAIKUTTAVUUSNÄKÖKULMA Tavoite palvelujen tuottamismuodot Tuottavuutta parannetaan Toimenpiteet ja aikataulu tuottamisstrategia ja ulkoistamisen periaatteet Jatketaan Hyvinvointi, vaikuttavuus, tuottavuus ohjelman toteutusta Tavoitetaso ja mittari periaatteet Tuottavuus paranee 1 % vuodessa Tavoitteen toteutuminen 81

82 SUORITETAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Suoritetavoitteiden toteutuminen - AVOHOITOKÄYNNIT Medisiininen tulosalue Toteutunut 2011 Toteutunut 2012 Tavoite 2013 Toteutunut 2013 Sisätautien poliklinikka Neurologian poliklinikka Keuhkosairauksien poliklinikka Ihotautien poliklinikka Fysiatria ja kuntoutus KÄYNNIT YHTEENSÄ Kuntalaskutettavat lisäkäynnit Operatiivinen tulosalue Yhteispäivystys Kirurgian poliklinikka Syöpätautien poliklinikka Naistentautien poliklinikka (naistent.&äitiyspkl) Lastentautien poliklinikka Silmätautien poliklinikka Korva-, nenä-, ja kurkkutautien poliklinikka Puheterapia Kuuloasema Hammas- ja suusairauksien poliklinikka Dialyysipoliklinikka Päiväkirurgia KÄYNNIT YHTEENSÄ Kuntalaskutettavat lisäkäynnit Psykiatria Psykiatrian poliklinikka Yleissairaalapsyk. poliklinikka Lestijokilaakson psyk.aluepoliklinikka Perhonjokilaakson psyk.aluepoliklinikka Nuorisopsykiatrian poliklinikka Lastenpsykiatrian poliklinikka Sosiaalityön käynnit Psykologin käynnit KÄYNNIT YHTEENSÄ Kuntalaskutettavat lisäkäynnit Kehitysvammatyö Poliklinikkakäynnit (käynnit/osallistujat) Kuntalaskutettavat lisäkäynnit Käynnit sis: ensikäynnit, konsultaatiot, päivystyskäynnit, sarjahoidot ja uusintakäynnit 82

83 Medisiininen tulosalue Suoritetavoitteiden toteutuminen - OSASTOHOITO Os. 12 neurologia, ihotaudit, päivystys Os. 8 sisätaudit + sydänvalvonta Os. 9 sisätaudit + infektio Operatiivinen tulosalue Os. 10 kirurgia Os. 7 kirurgia Os. 3 naistentaudit ja synnytys Os. 1 lastentaudit Toteutunut 2011 Toteutunut 2012 Tavoite 2013 Toteutunut 2013 hoitopäivät hoitojaksot (päättyneet) keskim. hoitoaika 3,8 2,8 2,6 3,2 sairaansijat hoitopäivät hoitojaksot (päättyneet) keskim. hoitoaika 3,2 2,7 4 2,6 sairaansijat os. 8+CCU sairaansijat SYTY 3 3 hoitopäivät hoitojaksot (päättyneet) keskim. hoitoaika 4,5 4,7 4 4,8 sairaansijat hoitopäivät hoitojaksot (päättyneet) keskim. hoitoaika 3,0 2,4 3,2 2,7 sairaansijat hoitopäivät hoitojaksot (päättyneet) keskim. hoitoaika 3,0 3,0 3 3,8 sairaansijat hoitopäivät hoitojaksot (päättyneet) keskim. hoitoaika 3,1 2,5 0 3,1 sairaansijat hoitopäivät hoitojaksot (päättyneet) keskim. hoitoaika 2,4 1,9 3,4 sairaansijat

84 Suoritetavoitteiden toteutuminen - OSASTOHOITO Teho-osasto Psykiatrian tulosalue Os. 15 psykiatria Os. 16 psykiatria Os. 14 lastenpsykiatria Os. 17 nuorisopsykiatria Kehitysvammatyö Toteutunut 2011 Toteutunut 2012 Tavoite 2013 Toteutunut 2013 hoitopäivät hoitojaksot (päättyneet) keskim. hoitoaika 3,6 2,1 4 3,8 sairaansijat hoitopäivät hoitojaksot (päättyneet) keskim. hoitoaika 23,6 19, ,8 sairaansijat hoitopäivät hoitojaksot (päättyneet) keskim. hoitoaika 26,5 27,4 32,8 23,1 sairaansijat hoitopäivät hoitojaksot (päättyneet) keskim. hoitoaika 52,5 48, ,4 sairaansijat hoitopäivät hoitojaksot (päättyneet) keskim. hoitoaika 30,6 24, ,8 sairaansijat hoitopäivät

85 Suoritetavoitteiden toteutuminen - TOIMENPITEET Toteutunut Toteutunut Tavoite 2013 Toteutunut 2013 Leikkaustoimenpiteet yhteensä Kirurgia (sis. gynekologia) Päiväkirurgia Silmäleikkaukset yhteensä kaihileikkaukset muut operaatiot (päiväkirurgisia) poliklinikkatoimenpiteet polikliniset pistoshoidot Laboratoriotutkimukset (ostopalveluna) Radiologiset tutkimukset (omat) Patologiset tutkimukset (omat+ostetut) Synnytykset / kpl Kardiologia - pallolaajennukset / kpl Kardiologia - sepelvaltimokuvaukset / kpl

86 KÄYTTÖTALOUDEN JA INVESTOINTIOSAN TOTEUTUMINEN (ILMAN LIIKELAITOSTA) Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Totetunut 2013 Poikkeama Tot % TOIMINTATUOTOT Myyntituotot , ,7 Maksutuotot , ,9 Tuet ja avustukset , ,0 Muut tuotot , ,8 Yhteensä , ,6 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,3 Henkilöstösivukulut , ,8 Palvelujen ostot piirin ulkop , ,7 Palvelujen ostot , ,0 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,9 Muut toimintakulut , ,9 Yhteensä , ,0 TOIMINTAKATE , ,3 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Korkotuotot , ,6 Muut rahoitustuotot , Korkokulut , ,6 Yhteensä , ,8 VUOSIKATE , ,0 POISTOT , ,4 TILIKAUDEN TULOS , ,0 Varausten ja rahastojen muutokset Poistoeron muutos , Rahastojen muutos , yhteensä , TILIKAUDEN ylijäämä/alijäämä , INVESTOINTIEN TOTEUTUMINEN Investointimenot Osakkeet ja osuudet , Koneet ja kalusto , ,4 Rakennukset , ,5 Piha-alueet , Atk , ,9 Yhteensä , ,2 Tulot investointeihin Valtion osuus investointeihin ,00 Käyttöomaisuuden myyntituotot , INVESTOINNIT NETTO , ,5 KESKENERÄISET HANKINNAT Keskeneräiset hankinnat 1.1. Valmistunut Toteutunut Kesken Laajennus, D ja E-siipi , ,71 Apuvälinetilat , ,00 Lämpölaitoksen saneeraus , ,82 Apteekin tilasaneeraus , ,99 Yhteensä , ,52 Valtion osuus keskener. hankk , ,52 86

87 RAHOITUSOSAN TOTEUTUMINEN 2013 (ILMAN LIIKELAITOSTA) Toiminnan rahavirta Tulorahoitus Investointien rahavirta Alkuperäinen talousarvio Toteuma Poikkeama Vuosikate , Tulorahoituksen korjauserät , Käyttöomaisuusinvestoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin ,00 Käyttöomaisuuden myyntitulot , , Toiminnan ja investointien nettokassavirta , Rahoituksen kassavirta Antolainauksen muutokset Lainakannan muutokset Antolainasaamisten vähennykset , Pitkäaikaisten lainojen lisäys , Pitkäaikaisten lainojen lyhennys , Oman pääoman muutos ,84 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen pääomien muutokset ,34 Vaihto-omaisuuden muutos , Lyhytaikaisten saamisten muutos , Korottomien velkojen muutos , Rahoituksen rahavirta , Kassavarojen muutos ,31 Kassavarojen muutos Kassavarat ,56 Kassavarat , ,31 87

88 KUNTAYHTYMÄ JA LIIKELAITOS VIRALLINEN TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot , ,26 Maksutuotot , ,19 Tuet ja avustukset , ,44 Muut toimintatuotot , ,05 Yhteensä , ,94 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,87 Henkilöstösivukulut Eläkekulut , ,57 Muut henkilöstösivukulut , ,78 Palvelujen ostot , ,78 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,15 Avustukset , ,96 Muut toimintakulut , ,31 Yhteensä , ,42 TOIMINTAKATE , ,52 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Korkotuotot , ,66 Muut rahoitustulot , ,50 Korkokulut , ,69 Yhteensä , ,53 VUOSIKATE , ,99 POISTOT , ,90 TILIKAUDEN TULOS , ,09 Varausten ja rahastojen muutokset Poistoeron lisäys(-) tai vähennys (+) , ,30 Rahastojen lisäys(-) tai vähennys(+) , ,58 Yhteensä , ,72 TILIKAUDEN ylijäämä/alijäämä , ,81 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatulot/Toimintakulut % 103,7 104,2 Vuosikate/Poistot% 137,1 144,9 88

89 KUNTAYHTYMÄ JA LIIKELAITOS VIRALLINEN RAHOITUSLASKELMA RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT v v Toiminnan rahavirta Tulorahoitus Vuosikate , ,99 Tulorahoituksen korjauserät , , , ,99 Investointien rahavirta Käyttöomaisuusinvestoinnit , ,09 Rahoitusosuudet investointimenoihin ,00 0,00 Käyttöomaisuuden myyntitulot , ,42 0,00 0,00 Varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta , ,10 Rahoituksen kassavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten vähennykset , ,00 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0, ,68 Pitkäaikaisten lainojen lyhennys , ,00 Oman pääoman muutokset , ,68 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen pääomien muutos , ,84 Vaihto-omaisuuden muutos , ,94 Pitkäaikaisten saamisten muutos 0,00 0,00 Saamisten muutos , ,38 Korottomien velkojen muutos , , , ,61 Rahoituksen rahavirta , ,61 Kassavarojen muutos , ,51 Kassavarojen muutos Kassavarat , ,74 Kassavarat , , , ,51 0,00 0,00 RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % 85,15 96,06 Lainanhoitokate 3,97 4,62 Kassan riittävyys, pv Kassasta maksut Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta Investointien tulorahoitus% = Lainanhoitokate= Kassan riittävyys (pv) 100*Vuosikate/investointien omahankintameno (Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset) 365 pv * Rahavarat / Kassasta maksut tilikaudella 89

90 KUNTAYHTYMÄ JA LIIKELAITOS VIRALLINEN TASE KUNTAYHTYMÄ JA LIIKELAITOS, VIRALLINEN TASE Vastaavaa Vastattavaa PYSYVÄT VASTAAVAT OMA PÄÄOMA Aineettomat hyödykkeet Peruspääoma , ,18 Aineettomat hyödykkeet , ,75 Muut omat rahastot , ,68 Aineelliset hyödykkeet Edellisent tilik.ylijäämä , ,67 Maa- ja vesialueet , ,41 Tilikauden ylijäämä , ,81 Rakennukset , , , ,34 Kiinteät kojeet ja laitteet , ,36 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Koneet ja kalusto , ,50 Kertynyt poistoero 0, ,19 Keskeneräiset hankinnat , , , ,47 PAKOLLISET VARAUKSET Sijoitukset Muut pakolliset varaukset , ,35 Osakkeet ja osuudet , ,20 Muut lainasaamiset , ,00 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT , ,42 Muut saamiset , ,16 VIERAS PÄÄOMA , ,36 Pitkäaikainen VAIHTUVAT VASTAAVAT Lainat rahoitus- ja vak.laitoksilta , ,00 Vaihto-omaisuus Lainat julkisyhteisöiltä , ,75 Aineet ja tarvikkeet , , , ,75 Saamiset Lyhytaikainen Lyhytaikaiset saamiset Lainat rahoitus- ja vak.laitoksilta , ,00 Myyntisaamiset , ,01 Ostovelat , ,28 Muut saamiset , ,98 Muut velat , ,69 Siirtosaamiset , ,90 Siirtovelat , , , , , ,55 Rahat ja pankkisaamiset , ,25 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,60 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,60 90

91 Taseen tunnusluvut: Omavaraisuusaste% 24,6 % 23,8 % Suhteellinen velkaantuneisuus 25,7 % 25,8 % Lainakanta , Lainasaamiset Omavaraisuusaste, % = Suhteellinen velkaantuneisuus, % = Lainakanta = 100 * (Oma pääoma + Poistoero ja vpaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma - Saadut ennakot) 100 * (Vieras pääoma - Saadut ennakot) / Käyttötulot Vieras pääoma - (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat) 91

92 TULOSLASKELMA (ILMAN LIIKELAITOSTA) v v Muutos% TOIMINTATUOTOT Myyntituotot , ,95 3,7 Maksutuotot , ,72-1,3 Tuet ja avustukset , ,90-30,4 Muut toimintatuotot , ,71 519,7 Yhteensä , ,28 3,9 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,00-3,4 Henkilöstösivukulut , ,78 1,2 Eläkekulut , ,34 2,9 Muut henkilöstösivukulut , ,44-5,0 Palvelujen ostot , ,39 34,2 Palvelujen ostot piirin ulkop , ,75 13,3 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,65-7,1 Muut toimintakulut , ,09 16,5 Yhteensä , ,66 4,5 TOIMINTAKATE , ,62-7,3 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Korkotuotot , ,77 12,6 Muut rahoitustulot , ,50-15,8 Korkokulut , ,41-32,9 Yhteensä , ,14-47,3 VUOSIKATE , ,48-5,9 POISTOT , ,39 0,0 TILIKAUDEN TULOS , ,09-18,2 Varausten ja rahastojen muutokset Poistoeron lisäys(-) tai vähennys (+) , ,30-92,9 Rahastojen lisäys(-) tai vähennys(+) , ,58-94,3 Yhteensä , ,72-91,1 TILIKAUDEN ylijäämä/alijäämä , ,81-22,1 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatulot/Toimintakulut % 105,2 105,9 Vuosikate/Poistot% 139,2 147,9 92

93 RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT (ILMAN LIIKELAITOSTA) v v Toiminnan rahavirta Tulorahoitus Vuosikate , ,48 Tulorahoituksen korjauserät , , , ,48 Investointien rahavirta Käyttöomaisuusinvestoinnit , ,09 Rahoitusosuudet investointimenoihin ,00 0,00 Käyttöomaisuuden myyntitulot , ,42 0,00 0,00 Varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta , ,61 Rahoituksen kassavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten vähennykset , ,00 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys ,68 Pitkäaikaisten lainojen vähennys , ,00 Oman pääoman muutokset , ,68 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muut ,34 Vaihto-omaisuuden muutos , ,94 Pitkäaikaisten saamisten muutos 0,00 0,00 Saamisten muutos , ,34 Korottomien velkojen muutos , , , ,12 Rahoituksen rahavirta , ,12 Kassavarojen muutos , ,51 Kassavarojen muutos Kassavarat , ,25 Kassavarat , , , ,51 0,00 0,00 RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % 83,62 93,89 Lainanhoitokate 3,81 4,43 Kassan riittävyys, pv Kassasta maksut Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta Investointien tulorahoitus% = 100*Vuosikate/investointien omahankintameno Pääomamenojäämän tulorahoitus, % = 100*Vuosikate / (Investointien omahankintameno + Antolainojen nettolisäys + Lainanlyhennykset Lainanhoitokate= (Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset) Kassan riittävyys (pv) 365 pv * Rahavarat / Kassasta maksut tilikaudella 93

94 TASE (ILMAN LIIKELAITOSTA) TASE Vastaavaa Vastattavaa PYSYVÄT VASTAAVAT OMA PÄÄOMA Aineettomat hyödykkeet Peruspääoma , ,18 Aineettomat hyödykkeet , ,84 Muut omat rahastot , ,68 Aineelliset hyödykkeet Edellisent tilik.ylijäämä , ,67 Maa- ja vesialueet , ,41 Tilikauden ylijäämä , ,81 Rakennukset , , , ,34 Kiinteät kojeet ja laitteet , ,35 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Koneet ja kalusto , ,02 Kertynyt poistoero 0, ,19 Keskeneräiset hankinnat , , , ,98 PAKOLLISET VARAUKSET Sijoitukset Muut pakolliset varaukset , ,35 Osakkeet ja osuudet , ,20 VIERAS PÄÄOMA Muut lainasaamiset , ,00 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT ,34 Muut saamiset , ,16 Pitkäaikainen , ,36 Lainat rahoitus- ja vak.laitoksilta , ,00 VAIHTUVAT VASTAAVAT Lainat julkisyhteisöiltä , ,75 Vaihto-omaisuus , ,75 Aineet ja tarvikkeet , ,88 Lyhytaikainen Saamiset Lainat rahoitus- ja vak.laitoksilta , ,00 Lyhytaikaiset saamiset Ostovelat , ,42 Myyntisaamiset , ,87 Muut velat , ,39 Muut saamiset , ,89 Siirtovelat , ,46 Siirtosaamiset , , , , , ,59 Rahat ja pankkisaamiset , ,25 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,90 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,90 94

95 Taseen tunnusluvut: Omavaraisuusaste% 25,5 % 25,7 % Suhteellinen velkaantuneisuus 35,0 % 33,3 % Lainakanta , Lainasaamiset Omavaraisuusaste, % = Suhteellinen velkaantuneisuus, % = Lainakanta = 100 * (Oma pääoma + Poistoero ja vpaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma - Saadut ennakot) 100 * (Vieras pääoma - Saadut ennakot) / Käyttötulot Vieras pääoma - (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat) 95

96 KONSERNITULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot , ,51 Maksutuotot , ,19 Tuet ja avustukset , ,44 Muut toimintatuotot , ,05 Yhteensä , ,19 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,87 Henkilöstösivukulut Eläkekulut , ,17 Muut henkilöstösivukulut , ,80 Palvelujen ostot , ,71 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,65 Avustukset , ,96 Muut toimintakulut , ,66 Yhteensä , ,82 TOIMINTAKATE , ,37 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Korkotuotot , ,96 Muut rahoitustulot , ,50 Korkokulut , ,44 Yhteensä , ,98 VUOSIKATE , ,39 POISTOT , ,19 TILIKAUDEN TULOS , ,20 Varausten ja rahastojen muutokset Poistoeron lisäys(-) tai vähennys (+) , ,30 Rahastojen lisäys(-) tai vähennys(+) , ,58 Yhteensä , ,72 TILIKAUDEN ylijäämä/alijäämä , ,92 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatulot/Toimintakulut % 104,1 104,6 Vuosikate/Poistot% 132,7 139,7 96

97 KONSERNIRAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT KONSERNIRAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT v v Varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta Tulorahoitus Vuosikate , ,39 Tulorahoituksen korjauserät , , , ,39 Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit , ,38 Rahoitusosuudet investointimenoihin ,00 0,00 Käyttöomaisuuden myyntitulot , ,42 0,00 0,00 Varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta , ,01 Rahoituksen kassavirta Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys , ,68 Pitkäaikaisten lainojen vähennys , ,00 Oman pääoman muutokset , ,68 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen pääomien muutokset , ,84 Vaihto-omaisuuden muutos , ,94 Saamisten muutos , ,52 Korottomien velkojen muutos , , , ,40 Rahoituksen rahavirta , ,40 Kassavarojen muutos , ,41 Kassavarojen muutos Kassavarat , ,55 Kassavarat , , , ,41 RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % 68,61 100,80 Pääomamenojen tulorahoitus % 55,52 77,72 Lainanhoitokate 3,37 4,26 Kassan riittävyys, pv Kassasta maksut Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta

98 KONSERNITASE KONSERNITASE Vastaavaa Vastattavaa PYSYVÄT VASTAAVAT OMA PÄÄOMA Aineettomat hyödykkeet Peruspääoma , ,18 Aineettomat hyödykkeet , ,75 Muut omat rahastot , ,62 Aineelliset hyödykkeet Edellisent tilik.ylijäämä , ,08 Maa- ja vesialueet , ,41 Tilikauden ylijäämä , ,92 Rakennukset , , , ,80 Kiinteät kojeet ja laitteet , ,36 VARAUKSET Koneet ja kalusto , ,90 Kertynyt poistoero 0, ,19 Keskeneräiset työt , ,35 Vapaaehtoiset varaukset , , , , , ,00 Sijoitukset PAKOLLISET VARAUKSET Osakkeet ja osuudet , ,42 Muut pakolliset varaukset , ,35 Muut saamiset , ,96 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT , ,42 VAIHTUVAT VASTAAVAT VIERAS PÄÄOMA Vaihto-omaisuus Pitkäaikainen Aineet ja tarvikkeet , ,88 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , ,00 Saamiset Lainat julkisyhteisöiltä , ,75 Lyhytaikaiset , ,75 Myyntisaamiset , ,01 Lyhytaikainen Muut saamiset , ,57 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , ,00 Siirtosaamiset , ,38 Ostovelat , , , ,96 Muut velat , ,64 Raha ja pankkisaamiset , ,55 Siirtovelat , , , ,38 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,70 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,70 KONSERNITASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuus % 21,5 % 21,2 % Konsernin lainakanta ,

99 TULOSLASKELMAA KOSKEVAT LIITETIEDOT 1. Tilinpäätöstä laadittaessa noudatetut arvostusperiaatteet ja -menetelmät sekä jaksotusperiaatteet ja menetelmät: Pysyvät vastaavat Pysyvien vastaavien arvostus Pysyvien vastaavien aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja investointimenoihin saaduilla rahoitusosuuksilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu ennalta laaditun poistosuunnitelman mukaisesti. Suunnitelman mukaisten poistojen laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa kohdassa suunnitelman mukaisten poistojen perusteet. Sijoitusten arvostus Pysyvien vastaavien sijoitukset on merkitty taseessa hankintamenoon Vaihto-omaisuuden arvostus Vaihto-omaisuus on merkitty taseeseen FIFO-periaatteen mukaisesti hankintamenon tai sitä alemman todennäköisen hankintamenon tai todennäköisen luovutushinnan määräisenä. KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT Konsernitilinpäätökseen on yhdistetty Kiinteistöyhtiö H-Seitsikko. Konserniyhteisöjen keskinäiset tuotot ja kulut sekä saamiset ja velat on vähennetty sekä keskinäisen omistuksen eliminointi on tehty. Kiinteistöyhtiö H-Seitsikon aineellisten hyödykkeiden poistot on oikaistu suunnitelman mukaisiksi ja jäännösarvojen ero on kirjattu konsernituloslaskelmassa tytäryhteisön poistojen oikaisuksi ja aikaisemmille tilikausille kertynyt ero konsernitaseessa edellisten tilikausien ylijäämän oikaisuksi. 99

100 4. Edellisen tilikauden tietojen vertailukelpoisuus Omana toimintana aikaisemmin tuotetut laboratoriopalvelut ostettiin v Nordlabilta. Konserni Kuntayhtymä 8. Toimintatuotot Myyntituotot jäsenkunnilta Myyntituotot ulkokunnilta Myyntituotot valtiolta Muut myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Yhteensä , , , , Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen perusteista Käyttöomaisuuden poistojen määrittämisessä on käytetty ennalta laadittua poistosuunnitelmaa. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu käyttöomaisuuden hankintamenosta arvioidun taloudellisen pitoajan mukaan. Arvioidut poistoajat ja niitä vastaavat vuotuiset poistoprosentit sekä poistomenetelmät ovat: Aineettomat oikeudet 3-5 vuotta Tasapoisto Rakennukset vuotta Tasapoisto Perusparannukset 15 vuotta Tasapoisto Suurehkot tilasaneeraukset 10 vuotta Tasapoisto Kiinteät rakenteet vuotta Tasapoisto Koneet ja kalusto 3-5 vuotta Tasapoisto Pienet käyttöomaisuuden hankinnat alle euroa on kirjattu vuosikuluiksi. 13. Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen ja poistonalaisten investointien vastaavuudesta Vuosina : Kuntayhtymä Keskimääräiset suunnitelman mukaiset poistot Keskimääräinen poistonalaisten investointien omahankintameno Ero Ero % -30,2 14. Pakollisten varausten muutokset Pakollisena varauksen on tilinpäätökseen kirjattu potilasvakuutuksen vastuuvaraus. Potilasvahinkovastuun muutos sisältyy tuloslaskelmassa kohtaan palvelujen ostot Potilasvahinkovakuutusmaksu , ,35 Vähennykset tilikaudella 0,00 0,00 Lisäykset tilikaudella , ,00 Pakolliset varaukset , , Erittely poistoeron muutoksista Poistoero , ,49 Poistoeron vähennys , ,30 Poistoero , ,19 Investointi- ja poistotason poikkeama johtuu siitä, että tarkastelujaksoon ajoittui poikkeuksellisen suuri investointihanke. 100

101 TASETTA KOSKEVAT LIITETIEDOT 21. Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Konserni Atk-ohjelm. ja oikeudet Kuntayhtymä Atk-ohjelm. ja oikeudet Poistamaton hankintameno , ,75 Lisäykset tilikauden aikana , ,39 Tilikauden poisto , ,89 Kirjanpitoarvo , ,25 Aineelliset hyödykkeet Konserni Poistamaton Lisäykset tilik Tilikauden Siirrot erien Kirjan-pitoarvo hank meno 1.1. aikana Vähennykset poisto välillä Maa- ja vesialueet ,41 0, , ,74 Rakennukset , , , ,65 Kiinteät rakenteet ja laitteet , , , , , ,57 Koneet ja kalusto , , , , ,62 Keskeneräiset hankinnat , , , , ,52 Yhteensä , , , , , ,10 ** Valtion rahoitusosuus keskeneräisiin investointimenoihin Aineelliset hyödykkeet Kuntayhtymä Poistamaton Lisäykset tilik Tilikauden Kirjan-pitoarvo hank meno 1.1. aikana Vähennykset poisto Maa- ja vesialueet , , ,74 Rakennukset , , , ,85 Kiinteät rakenteet ja laitteet , , , , , ,57 Koneet ja kalusto , , , , ,22 Keskeneräiset hankinnat , , , , ,52 Yhteensä , , , , , ,90 ** Valtion rahoitusosuus keskeneräisiin investointimenoihin Sijoitukset Konserni Poistamaton hank meno 1.1. Lisäykset tilik aikana Vähennykset Tilikauden poisto Kirjan-pitoarvo Osakkeet ja osuudet , ,00 0,00 0, ,42 Muut saamiset , ,20 0,00 0, ,16 Yhteensä , ,20 0,00 0, ,58 Sijoitukset Kuntayhtymä Poistamaton hank meno 1.1. Lisäykset tilik aikana Vähennykset Tilikauden poisto Kirjan-pitoarvo Osakkeet ja osuudet , ,62 0,00 0, ,82 Saamiset konserniyhteisöltä ,00 0, ,00 0, ,00 Muut saamiset ,16 0,00 0,00 0, ,16 Kirjanpitoarvo , , ,00 0, ,98 Lainasaamiset Kiinteistö Oy H-seitsikolta. Osakkeet ja osuudet lisäys, Kiinteistö Oy H-Seitsikon SVOP-rahastoon rahastoima osuus tilikaudella 2013 osuus on ,

102 22. Tytäryhteisö Kiinteistö Oy H-Seitsikko Omistusosuus 100 % Tilikauden voitto 0,00 Oma pääoma taseessa , Kuntayhtymä Peruspalveluliikelaitos Jyta Omistusosuus 100 % 25. Saamisten erittely Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Saamiset tytäryhteisöltä Myyntisaamiset 0, ,92 Lainasaamiset , ,00 Muut saamiset 0, ,01 Saamiset yhteensä , , Oman pääoman erittely OMA PÄÄOMA Konserni Kuntayhtymä Peruspääoma , , , ,18 Muut omat rahastot , ,94 Käyttörahasto , , , ,00 Opinto ja viihdytysrahasto , , , ,10 Rahaston lisäys , , , ,27 Rahaston vähennys , , , ,69 Opinto ja viihdytysrahasto , , , ,68 Edellisen tilikauden ylijäämä , , , ,67 Tilikauden ylijäämä , , , ,81 OMA PÄÄOMA YHT , , , ,34 Peruspääoman muutos ,16.( Reisjärven osuus siirretty pitkäaikaisista veloista) Edellisen tilikauden ylijäämästä palautettu kuntaosuuksia yht Erittely poistoeron muutoksista Konserni Kuntayhtymä Poistoero , , , ,49 Poistoeron vähennys , , , ,30 Poistoero , ,19 0, , Pitkäaikaiset velat, jotka erääntyvät myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua Pitkäaikaiset velat Konserni Kuntayhtymä Lainat rahoitus- ja vak.laitoksilta , , , ,00 Lainat julkisyhteisöiltä , , , ,75 Pitkäaikaiset velat yhteensä , , , , Pakolliset varaukset Potilasvakuutusmaksuvastuu , , Vieras pääoma Velat tytäryhteisölle Muut velat 2 449, ,00 Yhteensä , ,49 102

103 37. Siirtovelkoihin siirtyvät olennaiset erät Konserni Kuntayhtymä Lyhytaikaiset siirtovelat Lomapalkkavelka , , , ,57 Potilasvahinkovastuumaksut , , , ,00 Kuntien palvelumaksut hyv , , , ,02 Palkka ym.siirtovelat , , , ,99 Yhteensä , , , , Kiinnitykset Kokkolan Osuupankki Panttivelkakirjat 1-13, 2,2 milj. Laina maksettu kokonaisuudessaan pois 46. Takaukset Kiinteistö Oy H-seitsikon omavelkainen takaus enintään 1,68 m. Lainaa jäljellä Kiinteistö Oy H-seitsikon omavelkainen takaus enintään Lainaa jäljellä Kiinteistö Oy H-seitsikon omavelkainen takaus enintään 2,0 m. Lainaa jäljellä Kiinteisto Oy H-seitsikon omavelkainen takaus enintään 4,5 m. Lainaa nostettu Vastuusitoumukset Potilasvakuutuspoolin ilmoittama vakuutusmaksuvastuu ,00 - josta velkakirjalla ,00 Taseessa vakuutusmaksuvstuuta pakollisissa varauksissa ,35 Taseessa lyhytaikaisissa lainoissa potilasvakuutuslainaa , Muut taseen ulkopuoliset järjestelyt Konserni Kuntayhtymä Arvonlisäveron palautusvastuu Neljä kuntayhtymän työntekijää on nostanut korvauskanteen. Käsittely on kesken. HENKILÖSTÖÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT KUNTAYHTYMÄ 48. HENKILÖSTÖ Henkilöstön määrä HENKILÖSTÖKULUT Henkilöstökulut tuloslaskelman mukaan Palkat ja palkkiot , ,76 Henkilöstösivukulut Eläkekulut , ,57 Muut henkilöstösivukulut , ,78 Henkilöstökorvaukset , ,89 Luontaisedut , ,89 Käyttöomaisuusteen aktivoidut palkat , ,36 Yhteensä , ,47 TILINTARKASTAJAN PALKKIOT Tarkastuyhteisö BDO Audiator Oy Tilintarkastuspalkkiot ,60 Tarkastusltk:n sihterin tehtävät 3 466,40 Yhteensä , ,79 103

104 KUNTAYHTYMÄN KOKONAISTULOT JA -MENOT KUNTAYHTYMÄN KOKONAISTULOT JA -MENOT TULOT v v Varsinainen toiminta Toimintatuotot , ,94 Korkotulot , ,66 Muut rahoitustuotot , ,50 Investoinnit Käyttöomaisuuden myyntitulot ,42 0,00 Rahoitusosuudet investointimenoihin ,00 Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset , ,00 Pitkäaikaiseten lainojen lisäys 0, ,00 Kokonaistulot yhteensä , ,10 MENOT Varsinainen toiminta Toimintakulut , ,42 Korkokulut , ,69 Pakollisten varausten muutos , ,00 Tulorahoituksen korjauserä ,00 0,00 Investoinnit Investointimenot , ,09 Investointimenot-käyttömenot Rahoitustoiminta Pitkäaikaisten lainojen vähennys , ,00 Kokonaismenot yhteensä , ,20 104

105 PERUSPALVELULIIKELAITOS JYTA Tuloslaskelma Tuloslaskelma Liikevaihto , ,88 Liiketoiminnan muut tuotot Tuet ja avustukset kunnalta ja kuntayhtymältä Materiaalit ja palvelut Aineet ja tarvikkeet Ostot tilikauden aikana , ,50 Palvelujen ostot , , , ,36 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,87 Henkilöstösivukulut Eläkekulut , ,23 Muut henkilöstösivukulut , , , ,44 Poistot ja arvon alentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,51 Liiketoiminnan muut kulut , ,18 Liikeylijäämä , ,61 Rahoitustuotot ja kulut Korkotuotot 2 224, ,89 Korkokulut 655, ,11 293, ,61 Ylijäämä/alijäämä ennen satunnaisia eriä 0,00 0,00 Satunnaiset tuotot ja kulut Ylijäämä/alijäämä ennen varauksia Tilikauden ylijäämä 0,00 0,00 LIIKELAITOKSEN TUNNUSLUVUT Sijoitetun pääoman tuotto Kunnan sijoittaman pääoman tuotto Voitto, % 0,00 0,00 105

106 Peruspalveluliikelaitos Jyta - rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Vuosi 2013 Vuosi 2012 Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä , ,61 Poistot ja arvonalentumiset , ,51 Rahoitustuotot ja kulut 1 569, , , ,51 Investointien rahavirta Investointimenot , , , ,00 Toiminnan ja investointien rahavirta , ,51 Rahoituksen rahavirta Oman pääoman muutokset 0,00 0,00 Toimeksiantojen pääoman muutokset , ,84 Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutos muilta , ,96 Saamisten muutos kuntayhtymältä , ,91 Korottomien velkojen muutos muilta , , , ,35 Rahoituksen rahavirta , ,51 Rahavarojen muutos 0,00 0,00 Rahavarojen muutos Rahavarat ,00 60,00 Rahavarat ,00 60,00 Investointien tulorahoitus % 152,58 190,41 Kassan riittävyys 0 pv 0 pv Investointien tulorahoitus% = 100*Vuosikate/investoin. omahankintameno Pääomamenojäämän tulorahoitus, % = 100*Vuosikate / (Investointien omahankintameno + Antolainojen nettolisäys + Lainanlyhennykset Lainanhoitokate= (Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset) Kassan riittävyys (pv) 365 pv * Rahavarat / Kassasta maksut tilikaudella 106

107 Peruspalveluliikelaitos Jytan tase TASE VASTAAVAA VASTATTAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT OMA PÄÄOMA Aineettomat hyödykkeet Edellisen tilikauden ylijäämä 0,00 0,00 Aineettomat hyödykkeet , ,91 Tilikauden ylijäämä 0,00 0,00 Aineelliset hyödykkeet 0,00 0,00 Kiinteät kojeet ja laitteet , ,01 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Koneet ja kalusto , ,48 Valtion toimeksiannot 4 164, , , ,49 VIERAS PÄÄOMA VAIHTUVAT VASTAAVAT Lyhytaikainen Saamiset Ostovelat , ,86 Lyhytaikaiset saamiset Muut velat , ,79 Myyntisaamiset , ,14 Siirtovelat , ,12 Muut saamiset , , , ,77 Siirtosaamiset , , , ,79 Rahat ja pankkisaamiset 60,00 60,00 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,19 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,19 Taseen tunnusluvut: Omavaraisuusaste% 0,00 % 0,00 % Suhteellinen velkaantuneisuus 9,3 % 7,5 % Kertynyt ylijäämä 0 0 Omavaraisuusaste, % = 100 * (Oma pääoma + Poistoero ja vapaaeht. varaukset) / (Koko pääoma - Saadut enn.) Suhteellinen velkaantuneisuus, % = 100 * (Vieras pääoma - Saadut ennakot) / Käyttötulot Lainakanta = Vieras pääoma - (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat) 107

108 Peruspalveluliikelaitos Jytan tilinpäätöksen liitetiedot Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen perusteista Käyttöomaisuuden poistojen määrittämisessä on käytetty ennalta laadittua poistosuunnitelmaa. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu käyttöomaisuuden hankintamenosta arvioidun taloudellisen pitoajan mukaan. Arvioidut poistoajat ja niitä vastaavat vuotuiset poistoprosentit sekä poistomenetelmät ovat: Aineettomat oikeudet 3-5 vuotta Tasapoisto Rakennukset vuotta Tasapoisto Perusparannukset 15 vuotta Tasapoisto Suurehkot tilasaneeraukset 10 vuotta Tasapoisto Kiinteät rakenteet vuotta Tasapoisto Koneet ja kalusto 3-10 vuotta Tasapoisto Pienet käyttöomaisuuden hankinnat alle euroa on kirjattu vuosikuluiksi. Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Atk-ohjelm. ja oikeudet Poistamaton hankintameno ,91 Lisäykset tilikauden aikana ,73 Poistot tilikauden aikana ,33 Kirjanpitoarvo ,31 Aineelliset hyödykkeet Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Yhteensä Poistamaton hankintameno , , ,49 Lisäykset tilikauden aikana 0, , ,11 Poistot tilikauden aikana , , ,64 Kirjanpitoarvo , , ,96 Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät: Lomapalkkavelka ,79 Lomapalkkavelan sivukulut ,36 Yhteensä ,15 Muut saatavat: Yhdistelmätili ,14 HENKILÖSTÖ Henkilöstön määrä

109 KUNTIEN OSUUDET KUNTAYHTYMÄN VAROIHIN KUNTA Osuus peruspääomaan Jäsenkunta Halsua ,33 Kannus ,33 Kaustinen ,24 Kokkola ,59 Kruunupyy ,41 Lestijärvi ,56 Perho ,43 Reisjärvi ,16 Toholampi ,48 Veteli ,82 yhteensä ,34 PITKÄAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA (tilivelka Kala- jokil. kunnilta) Alavieska ,53 Haapajärvi ,29 Kalajoki ,95 Kalajoki (ent Himanka) ,68 Nivala ,62 Sievi ,66 Ylivieska ,86 Yhteensä ,59 Kaikki yht ,93 109

110 TULOSLASKELMA VASTUUALUEITTAIN TULOSLASKELMA TULOSALUEITTAIN v Määräraha Toteuma Tot% Ero Ed vuod tot M% 10 KESKUSHALLINTO TOIMINTATUOTOT * Myyntituotot ,85 68, ,20-23,4 * Maksutuotot ,76 96, ,96-2,3 * Tuet ja avustukset ,76 113, ,85-30,6 * Muut toimintatuotot ,57 51, ,72-66,1 ** Toimintatuotot yhteensä ,94 88, ,73-25,4 TOIMINTAKULUT * Henkilöstökulut ,62 68, ,22-13,2 * Palvelujen ostot ,58 118, ,89 24,2 * Aineet, tarvikk ja tavarat yht ,68 80, ,60-9,7 * Muut toimintakulut ,92 31, ,40-29,6 ** Toimintakulut yhteensä ,80 92, ,11 8,8 Sisäiset tuotot ja kulut * Sisäiset tuotot ,09 93, ,39 15,9 * Sisäiset kulut ,43 93, ,83-10,4 ** Sisäiset tuotot ja kulut yht ,66 93, ,56 17,7 Käyttökate ,80 101, ,82-261,0 Rahoitustuotot ja -kulut * Korkotuotot 0 4,45 0, ,21-95,9 * Korkokulut 0-21,84 0,0-22 0,00 0,0 ** Rahoitustuotot ja -kulut yht 0-17,39 0, ,21-115,9 Vuosikate ,41 98, ,61-320,2 Poistot käyttöomaisuudesta ja * muista pitkävaikutt menoista ,41 98, ,39 0,0 Satunnaiset tuotot ja kulut **** Tilikauden tulos 0 0,00 0, ,00-100,0 - ***** Tilikauden yli-/alijäämä 0 0,00 0, ,00 100,0 20 MEDISIININEN TULOSALUE TOIMINTATUOTOT * Myyntituotot ,83 92, ,72-4,5 * Maksutuotot ,03 87, ,25-5,2 * Tuet ja avustukset 0 97,38 0,0 97 0,00 0,0 * Muut toimintatuotot ,69 99, ,62-82,8 ** Toimintatuotot yhteensä ,93 92, ,59-4,5 TOIMINTAKULUT * Henkilöstökulut ,73 99, ,26 4,6 * Palvelujen ostot ,21 67, ,82-3,3 * Aineet, tarvikk ja tavarat yht ,77 90, ,11 3,9 * Muut toimintakulut ,40 85, ,80 5,0 ** Toimintakulut yhteensä ,11 87, ,99 2,4 Sisäiset tuotot ja kulut * Sisäiset tuotot ,58 50, ,42 2,4 * Sisäiset kulut ,41 88, ,84-14,9 ** Sisäiset tuotot ja kulut yht ,83 97, ,42-16,7 Käyttökate ,99 637, ,18-38,1 Rahoitustuotot ja -kulut 110

111 TULOSLASKELMA TULOSALUEITTAIN v Määräraha Toteuma Tot% Ero Ed vuod tot M% * Korkokulut ,08 36, ,12-71,1 ** Rahoitustuotot ja -kulut yht ,08 36, ,12-71,1 Vuosikate ,91 638, ,06-38,1 Poistot käyttöomaisuudesta ja * muista pitkävaikutt menoista ,49 121, ,11 13,5 Satunnaiset tuotot ja kulut **** Tilikauden tulos ,42 0, ,95-44,1 ***** Tilikauden yli-/alijäämä ,42 0, ,95-44,1 25 OPERATIIVINEN TULOSALUE TOIMINTATUOTOT * Myyntituotot ,08 109, ,39 15,3 * Maksutuotot ,82 92, ,79 1,6 * Muut toimintatuotot 0 0,00 0, ,60-100,0 ** Toimintatuotot yhteensä ,90 109, ,78 14,8 TOIMINTAKULUT * Henkilöstökulut ,05 103, ,25 4,7 * Palvelujen ostot ,11 125, ,44 56,9 * Aineet, tarvikk ja tavarat yht ,27 93, ,15-3,9 * Muut toimintakulut ,00 79, ,95 2,0 ** Toimintakulut yhteensä ,43 109, ,79 19,4 Sisäiset tuotot ja kulut * Sisäiset tuotot ,02 97, ,71 7,4 * Sisäiset kulut ,82 95, ,24-7,9 ** Sisäiset tuotot ja kulut yht ,80 94, ,53-8,9 Käyttökate ,67 416, ,46 163,0 Rahoitustuotot ja -kulut * Korkokulut 0-137,99 0, ,99 263,2 ** Rahoitustuotot ja -kulut yht 0-137,99 0, ,99 263,2 Vuosikate ,68 416, ,47 163,0 Poistot käyttöomaisuudesta ja * muista pitkävaikutt menoista ,65 116, ,99 11,4 Satunnaiset tuotot ja kulut **** Tilikauden tulos ,03 0, ,48 459,7 ***** Tilikauden yli-/alijäämä ,03 0, ,48 459,7 30 PSYKIATRIAN TULOSALUE TOIMINTATUOTOT * Myyntituotot ,60 96, ,09-3,7 * Maksutuotot ,13 98, ,44-5,4 ** Toimintatuotot yhteensä ,73 96, ,53-3,7 TOIMINTAKULUT * Henkilöstökulut ,55 96, ,19 0,4 * Palvelujen ostot ,73 109, ,89 0,0 * Aineet, tarvikk ja tavarat yht ,93 84, ,47-8,5 * Muut toimintakulut ,56 91, ,22 1,4 ** Toimintakulut yhteensä ,77 99, ,77 0,2 Sisäiset tuotot ja kulut * Sisäiset tuotot ,08 84, ,79-13,5 * Sisäiset kulut ,21 90, ,77-1,2 ** Sisäiset tuotot ja kulut yht ,13 91, ,98 0,4 Käyttökate ,17 Rahoitustuotot ja -kulut - 566, ,78-203,6 111

112 TULOSLASKELMA TULOSALUEITTAIN v Määräraha Toteuma Tot% Ero Ed vuod tot M% * Korkokulut 0-0,29 0,0 0-7,26-96,0 ** Rahoitustuotot ja -kulut yht 0-0,29 0,0 0-7,26-96,0 Vuosikate ,46-566, ,52-203,6 Poistot käyttöomaisuudesta ja * muista pitkävaikutt menoista ,89 94, ,37-5,6 Satunnaiset tuotot ja kulut **** Tilikauden tulos ,35 0, ,15-248,0 - ***** Tilikauden yli-/alijäämä ,35 0, ,15 248,0 40 TUTKIMUS- JA HOITOPALV TULOSAL TOIMINTATUOTOT * Myyntituotot ,83 206, ,11-62,2 * Maksutuotot 0 135,60 0, ,80 * Muut toimintatuotot 0 0,00 0, ,84-100,0 ** Toimintatuotot yhteensä ,43 206, ,15-62,2 TOIMINTAKULUT * Henkilöstökulut ,25 98, ,90-42,8 * Palvelujen ostot ,54 193, ,75-49,0 * Aineet, tarvikk ja tavarat yht ,86 99, ,16-68,8 * Muut toimintakulut ,82 151, ,57-20,7 ** Toimintakulut yhteensä ,47 106, ,38-47,6 Sisäiset tuotot ja kulut * Sisäiset tuotot ,02 93, ,30-36,8 * Sisäiset kulut ,33 109, ,93-27,8 ** Sisäiset tuotot ja kulut yht ,69 88, ,37-40,2 Käyttökate ,65 65, ,14-38,7 Rahoitustuotot ja -kulut * Korkokulut 0 0,00 0,0 0-29,95-100,0 ** Rahoitustuotot ja -kulut yht 0 0,00 0,0 0-29,95-100,0 Vuosikate ,65 65, ,19-38,6 Poistot käyttöomaisuudesta ja * muista pitkävaikutt menoista ,65 65, ,19-38,6 Satunnaiset tuotot ja kulut **** Tilikauden tulos 0 0,00 0,0 0 0,00 0,0 ***** Tilikauden yli-/alijäämä 0 0,00 0,0 0 0,00 0,0 60 TUKIPALVELUJEN TULOSALUE TOIMINTATUOTOT * Myyntituotot ,32 90, ,26-16,9 * Maksutuotot ,37 0, ,46 7,5 * Tuet ja avustukset ,40 318, ,05-24,5 * Muut toimintatuotot ,63 147, ,99 530,2 ** Toimintatuotot yhteensä ,98 95, ,84-5,4 TOIMINTAKULUT * Henkilöstökulut ,50 98, ,37-5,0 * Palvelujen ostot ,14 88, ,96-10,1 * Aineet, tarvikk ja tavarat yht ,40 102, ,83 0,4 * Muut toimintakulut ,31 84, ,44 16,6 ** Toimintakulut yhteensä ,35 94, ,60-3,4 112

113 TULOSLASKELMA TULOSALUEITTAIN v Määräraha Toteuma Tot% Ero Ed vuod tot M% Sisäiset tuotot ja kulut * Sisäiset tuotot ,84 98, ,07-0,4 * Sisäiset kulut ,34 97, ,52-6,4 ** Sisäiset tuotot ja kulut yht ,50 98, ,55 0,0 Käyttökate ,13 117, ,79 11,4 Rahoitustuotot ja -kulut * Korkotuotot ,61 15, ,45-86,3 * Muut rahoitustuotot ,89 0, ,64 565,4 * Korkokulut ,65 0, ,65 280,3 ** Rahoitustuotot ja -kulut yht ,85 64, ,44-45,6 Vuosikate ,98 116, ,23 9,8 Poistot käyttöomaisuudesta ja * muista pitkävaikutt menoista ,98 116, ,23 9,8 Satunnaiset tuotot ja kulut **** Tilikauden tulos 0 0,00 0,0 0 0,00 0,0 ***** Tilikauden yli-/alijäämä 0 0,00 0,0 0 0,00 0,0 70 KEHITYSVAMMAHUOLLON TULOSALUE TOIMINTATUOTOT * Myyntituotot ,14 97, ,73 2,6 * Maksutuotot ,80 93, ,54-24,1 ** Toimintatuotot yhteensä ,94 97, ,27 1,7 TOIMINTAKULUT * Henkilöstökulut ,26 106, ,44 6,8 * Palvelujen ostot ,26 101, ,84 21,1 * Aineet, tarvikk ja tavarat yht ,09 125, ,07 11,0 * Muut toimintakulut ,73 39, ,49 0,7 ** Toimintakulut yhteensä ,34 100, ,84 7,4 Sisäiset tuotot ja kulut * Sisäiset kulut ,18 90, ,18 8,0 ** Sisäiset tuotot ja kulut yht ,18 90, ,18 8,0 Käyttökate ,58 Rahoitustuotot ja -kulut - 558, ,25-558, ,25-155,9-155,9 Vuosikate ,58 Poistot käyttöomaisuudesta ja * muista pitkävaikutt menoista ,56 80, ,77-19,4 Satunnaiset tuotot ja kulut **** Tilikauden tulos ,14 0, ,48 ***** Tilikauden yli-/alijäämä ,14 0, ,48-171,0-171,0 80 LIIKELAITOKSET TOIMINTATUOTOT * Myyntituotot ,24 89, ,39-5,9 ** Toimintatuotot yhteensä ,24 89, ,39-5,9 TOIMINTAKULUT * Henkilöstökulut ,51 77, ,15-19,5 * Palvelujen ostot ,59 144, ,55 6,3 * Aineet, tarvikk ja tavarat yht ,49 78, ,26-16,6 * Muut toimintakulut ,93 16, ,47-104,7 ** Toimintakulut yhteensä ,52 74, ,49 36,9 Sisäiset tuotot ja kulut 113

114 TULOSLASKELMA TULOSALUEITTAIN v Määräraha Toteuma Tot% Ero Ed vuod tot M% * Sisäiset kulut ,91 220, ,37 109,7 ** Sisäiset tuotot ja kulut yht ,91 220, ,37 109,7 Käyttökate ,81 154, ,53-61,2 Rahoitustuotot ja -kulut * Korkotuotot ,24 87, ,08-93,0 * Korkokulut 0-1,69 0,0-2 0,00 0,0 ** Rahoitustuotot ja -kulut yht ,55 87, ,08-93,0 Vuosikate ,36 153, ,61-62,0 Poistot käyttöomaisuudesta ja * muista pitkävaikutt menoista ,10 95, ,34 17,5 Satunnaiset tuotot ja kulut **** Tilikauden tulos ,26 155, ,27-62,6 ***** Tilikauden yli-/alijäämä ,26 155, ,27-62,6 88 RAHOITUS TOIMINTATUOTOT * Myyntituotot ,00-10, ,00 0,0 ** Toimintatuotot yhteensä ,00-10, ,00 0,0 TOIMINTAKULUT * Henkilöstökulut ,00 0, ,00 0,0 * Palvelujen ostot ,00 0, ,00 0,0 * Aineet, tarvikk ja tavarat yht ,00 0, ,00 0,0 * Muut toimintakulut ,69 0, ,69 10,8 ** Toimintakulut yhteensä ,69 3, ,69 10,8 Sisäiset tuotot ja kulut Käyttökate ,69-31, ,69 559,1 Rahoitustuotot ja -kulut * Korkotuotot ,39 0, ,35 0,0 * Muut rahoitustuotot ,00 0, ,54 532,2 * Korkokulut ,33 68, ,44-33,2 ** Rahoitustuotot ja -kulut yht ,94 44, ,55-56,6 Vuosikate ,63-51, ,24 53,6 Poistot käyttöomaisuudesta ja * muista pitkävaikutt menoista ,00 0, ,00 0,0 Satunnaiset tuotot ja kulut **** Tilikauden tulos ,63-71, ,24 53,6 * Poistoeron vähennys ,19 0, ,30-92,9 * Rahastojen lisäys ,18 155, ,27-62,6 * Rahastojen vähennys ,69 139, ,69 10,8 ***** Tilikauden yli-/alijäämä ,93-70, ,52 122,0 114

115 ERIKOISSAIRAANHOITO TOTEUTUMINEN LAJEITTAIN (ILMAN LIIKELAITOSTA) ERIKOISSAIRAANHOITO 2013 Määräraha Toteutunut Tot Toteutunut Muutos TOTEUTUMINEN LAJEITTAIN v v % v % TOIMINTATUOTOT 306 Kanttiinin myynti ,76 89, ,39-5,9 95 Liiketoiminnan myyntituotot ,76 89, ,39-5,9 308 Lääkäreiden koulutuskorvaus ,60 112, ,03 17,9 309 Valtion korv. tkv-hoitoon ,92 77, ,82 52,5 310 Valtion korv tutk.toimintaan , ,00-50,6 30 Tkv:n perust. saadut korv valtiolta ,04 101, ,85 20, Ulkok ja tkv korv vuodeos.hoitoon ,00 87, ,03 5, Kuntien korvaus ensihoitoon ,66 116,3 0, Jäsenkuntien palvelumaksut ,69 102, ,51 4, Kalajokil. kuntien palvelumaksut ,30 96, ,59 2, Jäsenkuntien osuudet projekteihin , ,13-77,7 Lisätalousarvio ,00 0,00 31 Korvaukset kunnilta ja ky:iltä ,94 99, ,26 6,4 316 Täky maksut pakoll vakuutuksista ,60 101, ,59 1,9 317 Laboratoriopalvelujen myynti 0 201, ,48-100,0 318 Ateriapalvelut ja ruoan myynti ,46 106, ,62-3,3 319 Ateriapalv myyynti Kokkolan tk ,22 93, ,28 0,0 353 Muut myyntitulot ,62 145, ,64 81,1 38 Muut myyntitulot Jyta ,12 100, ,84-38,7 Muut suoritteiden myyntituotot ,84 110, ,45-29,0 MYYNTITUOTOT ,58 99, ,95 3,7 320 Terveydenhuollon maksut ,77 90, ,80-0,8 325 Sosiaalitoimen maksut ,00 93, ,92-24,1 71 MAKSUTUOTOT ,77 90, ,72-1,3 333 TUET JA AVUSTUKSET ,54 115, ,90-30,4 350 MUUT TOIMINTATUOTOT ,09 152, ,12 491,1 TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ ,98 99, ,69 3,9 TOIMINTAKULUT 4001 Peruspalkat, hoito- ym hk ,09 98, ,36-4, Peruspalkat, lääkärit ,00 88, ,11 5, Erilliskorvaukset, hoito- ym hk ,96 125, ,14-4, Erilliskorvaukset, lääkärit ,33 116, ,26 4, Lomarahat ,86 98, ,76-1, Muut palkkiot ,99 147, ,45 27, Palkkojen varaus ,88 73, ,05-71,1 Palkat ja palkkiot ,11 99, ,13-3, Henkilöstökorvaukset ,26 88, ,13-12,4 115

116 ERIKOISSAIRAANHOITO 2013 Määräraha Toteutunut Tot Toteutunut Muutos TOTEUTUMINEN LAJEITTAIN v v % v % 4120 Eläkevakuutusmaksut ,77 104, ,34 2, Muut henkilöstösivukulut ,85 84, ,44-5,0 11 Henkilöstösivukulut ,62 99, ,78 1,2 Lisätalousarvio HENKILÖSTÖKULUT ,47 99, ,78-2, Hoitopalvelut erityistason sairaaloissa ,52 113, ,20 23, Hoitopalvelut muissa keskussairaaloissa ,67 94, ,89-9, Hoitopalvelut yksit sairaal ja terapiapalv ,48 42, ,29-60, Hoitopalvelut psyk sairaaloissa ,34 135, ,37 30,9 Lisätalousarvio ,0 43 Asiakaspalv ostot piirin ulkopuolelta ,01 101, ,75 13,3 431 Kuntoutuspalvelut ,34 81, ,76 13,4 432 Toimistopalvelut ,38 88, ,91 3,9 438 Atk-palvelut ,72 95, ,05 4, Potilasvahinko- ym vakuutukset ,83 146, ,14 66, Siivous ja puhtaanapito ,91 103, ,69 6, Pesulapalvelut ,32 95, ,72 3, Huolto- ja kunnossapitopalvelut ,97 118, ,41-7, Matkustus- ja kuljetuspalvelut ,90 93, ,77-4, Henkilöstön koulutus ,89 85, ,72-13, Asiantuntijapalvelut ,61 110, ,35-15, Ensihoitopalvelut ,48 112,7 0, Laboratorio- ja magn palvelut ,44 109, ,34 272, Kehittämisprojektit ,17 48, ,29-33, Työterveys- ja tykypalvelut henkilökun ,53 111, ,86 12, Muut palvelut ,66 86, ,38-7,3 Lisätalousarvio ,00 0,0 0,00 Lisämääräraha Muut palvelujen ostot ,15 101, ,39 34,2 PALVELUJEN OSTOT ,16 101, ,14 23, Toimisto- ja atk-tarvikkeet ,09 96, ,31 718, Kirjallisuus ,60 101, ,54 5, Elintarvikkeet ,15 98, ,71-18, Vaatteisto ,57 54, ,99-32, Puhdistusaineet ja -tarvikkeet ,00 115, ,66 5, Lämmitys, sähkö ja vesi ,99 90, ,84-1, Huoltotarvikkeet ,96 152, ,94 46, Laitteet ja kalusto ,62 85, ,56-10, Hoitotarvikkeet ,41 98, ,52-1, Röntgentarvikkeet ,55 97, ,19 3, Laboratoriotarvikkeet ,41 85, ,36-95, Apteekkitarvikkeet ,33 91, ,31 1, Kuntoutustarvikkeet ,17 67, ,03-22, Kanttiinin tavaraostot ,60 79, ,55-16, Muut tarvikkeet ,04 103, ,14-8,1 Lisätalousarvio ,00 0,00 21 AINEET, TARVIKK JA TAVARAT ,49 95, ,65-6, Vuokrat ,85 64, ,40 7, Kiinteistövero ,87 104, ,41 12,0 116

117 ERIKOISSAIRAANHOITO 2013 Määräraha Toteutunut Tot Toteutunut Muutos TOTEUTUMINEN LAJEITTAIN v v % v % 4911 Muut toimintakulut ,93 14, ,50-103, Opinto- ja viihd.rahaston käyttö ,69 138, ,69 10, Saatavien poistot ,02 88, ,09-8,2 Lisätalousarvio ,00 0,0 0,00 Lisämääräraha 0 41 MUUT TOIMINTAMENOT ,36 75, ,09 16,5 TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ ,48 99, ,66 4,7 KÄYTTÖKATE ,50 112, ,03-9, Korkotuotot ,69 131, ,09-12,0 617 Muut rahoitustuotot , ,77 730, Korkokulut ,87 68, ,41-32,9 RAHOITUSTUOTOT JA KULUT ,18 49, ,55-48,4 VUOSIKATE ,32 115, ,48-8, Suunnitelman mukaiset poistot ,73 105, ,39 0,0 Lisätalousarvio POISTOT JA ARVONALENTUM ,73 98, ,39 0,0 TILIKAUDEN TULOS ,59 202, ,09-23, Poistoeron vähennys , ,30-92, Rahastojen lisäys , , Rahastojen vähennys , ,69 10,8 VARAUST JA RAHAST. MUUTOS , ,72-91,1 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/-ALIJÄÄMÄ , ,81-27,2 117

118 KUNTIEN PALVELUMAKSUT ERIKOISSAIRAANHOITOON 2013 Kunta Oma toiminta Oma toiminta Ostopalvelut Ostopalvelut Ensihoito Somaattinen esh Muut. Psykiatrinen esh Muut. Somaattinen esh Muut. Psykiatrinen esh Muut. Tasausmaksut Yhteensä Yhteensä Muut. Ensihoito v v % v v % v v % v v % v v v v % v Halsua , , , , , Kannus , , , , , Kaustinen , , , , , Lestijärvi , , , , , Perho , , , , , Toholampi , , , , Veteli , , , , , Kokkola , , , , , Kruunupyy , , , , , YHTEENSÄ , , , , , Reisjärvi , , , , Jäsenkunnat , , , , , Alavieska , , , ,5 0 Haapajärvi , ,7 0 Kalajoki , , , , ,8 0 Nivala , , , ,4 0 Sievi , , , , ,1 0 Ylivieska , , , ,2 0 Sopimuskunnat , , , , ,2 0 Oyks kall h ,0 Kalajokil yht , , , , ,8 0 Jäsen- ja sopkunn , , , , , Pietarsaaren seutu , , ,4 Ulkokunnat ja tkv , , ,3 Ulkok ja tkv yht , , ,4 0 YHTEENSÄ , , , , ,

119 Erikoissairaanhoito Erikoissairaanhoito Tasaus- Tasaus- Erikoissairaanhoito Ensi- Kehitysvammatyö Kunta Oma toiminta Muut. Ostopalvelut Muut. maksut maksut Yhteensä Muut. hoito Muut. Yhteensä Yhteensä Muut. v v % v v % v v v v % v v v % v v euroa Halsua , , , , Kannus , , , , Kaustinen , , , , Lestijärvi , , , Perho , , , , Toholampi , , , , Veteli , , , , Kokkola , , , , Kruunupyy , , , , YHTEENSÄ , , , , Reisjärvi , , , Jäsenkunnat yht , , , , Alavieska , , , , Haapajärvi , , , Kalajoki , , , , Nivala , , , , Sievi , , , Ylivieska , , , , Sopimuskunnat , , , , Oyks kall.hoid , , , Kalaj.k yht , , , , Yhteensä , , , , Pietarsaaren seutu , , , Ulkok/ tkv , , , Yht tk,tkv ulkok , , , YHTEENSÄ , , , ,

120

121 LUETTELO KIRJANPITOKIRJOISTA JA TOSITTEIDEN LAJEISTA KÄYTETYT KIRJANPITOKIRJAT Päiväkirja Pääkirja Tasekirja TOSITELAJIT Nro Nimi 1 Pankkitositteet 10 Palkkatositteet 22 Hyvityslaskujen kohdistus 29 Ostolaskujen maksut Varastotapahtumien 30 tositteet 40 WorkFlow-laskut 45 Matkalaskut 50 Kokopankkitositteet 60 Myyntireskontratositteet 63 MR Kehvapotilaslaskutus 64 MR potilashallinto kuntalaskut 65 MR potilaslaskutus 66 Kantt palvelukassatositteet 67 Ravintokeskus palvelukassatositteet 70 Myyntireskontrasuoritukset 72 MR Viitesuoritukset 74 Luottotappiot Potilastoimisto 90 Muistiotositteet Kirjanpitoaineisto säilytetään sähköisessä arkistossa. LIITE 1: PERUSPALVELULIIKELAITOS JYTAN TILINPÄÄTÖSKERTOMUS 121

122 Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä Kiuru Mariankatu Kokkola

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

ERIKOISSAIRAANHOITO TULOSLASKELMA

ERIKOISSAIRAANHOITO TULOSLASKELMA TULOSLASKELMA Suunnitelma Toteutunut Tot. % Toteutunut Muutos 2011 31.05.2011 31.05.2010 % SUORITTEET 1.1-31.5.2011 Hoitopäivät, yleissairaudet 52428 18504 35,3 20363-9,1 Hoitopäivät, psykiatria 15150

Lisätiedot

KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO -JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ KIURU

KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO -JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ KIURU KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO -JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ KIURU ERIKOISSAIRAANHOITO SUORITTEET Suunnitelma Toteutunut Tot. % Toteutunut Muutos 2013 30.04.2013 30.04.2012 % Hoitopäivät, yleissairaudet

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Tilinpäätöskertomus 2014

Tilinpäätöskertomus 2014 Tilinpäätöskertomus 2014 Hallitus hyväksynyt 30.3.2015 Valtuusto hyväksynyt 27.5.2015 SISÄLLYSLUETTELO TILINPÄÄTÖSKERTOMUS 2014... 1 SISÄLLYSLUETTELO... 1 KATSAUS VUOTEEN 2014... 4 KUNTAYHTYMÄHALLINTO

Lisätiedot

KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO -JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ KIURU

KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO -JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ KIURU KESKI-POHJANMAAN -JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ KIURU SUORITTEET Suunnitelma Toteutunut Tot. % Toteutunut Muutos 2012 31.07.2012 31.07.2011 % Hoitopäivät, yleissairaudet 51850 25596 49,4 26112-2,0 Hoitojaksot,

Lisätiedot

Tilinpäätöskertomus 2015

Tilinpäätöskertomus 2015 Tilinpäätöskertomus 2015 Hallitus hyväksynyt 21.3.2016 Valtuusto hyväksynyt SISÄLLYSLUETTELO KATSAUS VUOTEEN 2015... 4 KUNTAYHTYMÄHALLINTO / SAMKOMMUNENS FÖRVALTNING... 5 VALTUUSTO / FULLMÄKTIGE... 5 HALLITUS

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS Yhtymävaltuuston seminaari Talousjohtaja Elisa Kusmin

TILINPÄÄTÖS Yhtymävaltuuston seminaari Talousjohtaja Elisa Kusmin TILINPÄÄTÖS 2015 Yhtymävaltuuston seminaari 14. 15.6.2016 Talousjohtaja Elisa Kusmin Tilinpäätös 2015 Ylijäämä 699 821,59 Taseessa edellisten tilikausien ylijäämää 1 761 646,24, joten taseessa ylijäämä

Lisätiedot

VUODEN 2015 TILINTARKASTUKERTOMUS, TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDESTA PÄÄTTÄMINEN TILIKAUDELLA

VUODEN 2015 TILINTARKASTUKERTOMUS, TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDESTA PÄÄTTÄMINEN TILIKAUDELLA Yhtymäkokous 3 24.05.2016 VUODEN 2015 TILINTARKASTUKERTOMUS, TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDESTA PÄÄTTÄMINEN TILIKAUDELLA 1.1. - 31.12.2015 106/02.020.201/2013 Yhtymäkokous 3 Hallitus 37 29.3.2016

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Asukasmäärä 31.12. 67 806 67 497 Verotuloprosentti 19,50 % 19,50 % Toimintakate -327,7 M -327,1 M Toimintakatteen kasvu 0,18 % 4,8 % Verotulot 254,3 M 237,4 M Verotulojen

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS. Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / 2011

UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS. Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / 2011 UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / Uudenkaupungin Jätehuollon johtokunta 24.5. Tuloslaskelma 1-4/ 1-4/2010 Arvio 1-4/ Poikkeama Käytön % Toteutuma arvio Liikevaihto

Lisätiedot

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %. TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien

Lisätiedot

TA Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä

TA Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä TA-2017 Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä TA17 LÄHTÖKOHDAT Perustamissuunnitelma 1/2016: Kuntayhtymän tavoitteena on saavuttaa keskiarvoisesti ennakoitavaan kustannuskehitykseen nähden

Lisätiedot

Tilinpäätös Talousjohtaja Eija Tolonen-Manninen. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

Tilinpäätös Talousjohtaja Eija Tolonen-Manninen. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Tilinpäätös 2013 Talousjohtaja Eija Tolonen-Manninen Tilikauden tulos 2013 Tilinpäätös on 3,4 miljoonaa euroa ylijäämäinen sen jälkeen, kun on huomioitu kunnille palautettava maksuosuus 3,4 miljoonaa euroa

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: Erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä (kuntayhtymä) TULOS-/VASTUUYKSIKKÖ: koko kuntayhtymä VASTUUHENKILÖ: toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti.

Lisätiedot

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta 1 (5) Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta Väestö Työllisyys Lokakuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 736 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 585,

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

Kouvolan talouden yleiset tekijät

Kouvolan talouden yleiset tekijät Tilinpäätös 2012 2 Kouvolan talouden yleiset tekijät 3 Väestökehitys Kouvolassa 2001-2020 31.12. As.lkm Muutos, lkm % 2001 91 226-324 -0,35 2002 90 861-365 -0,40 2003 90 497-364 -0,40 2004 90 227-270 -0,30

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

Talouden seurantaraportti tammimarraskuu Tähän tarvittaessa otsikko

Talouden seurantaraportti tammimarraskuu Tähän tarvittaessa otsikko Talouden seurantaraportti tammimarraskuu Tähän tarvittaessa otsikko 2016 vt talousjohtaja Jerry Retva 9.1.2017 Koko kunta - Toteumavertailu - Tulosennuste Lautakunnat - Kuukausiseuranta - perinteinen kumulatiivinen

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta TILINPÄÄTÖS 2015 Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta 14.3.2016 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2015 VÄESTÖ ASUKASLUKU ennakkotieto 14 829-76 (2014) NASTOLASSA ASUVA TYÖVOIMA 7 187-52 (2014) TYÖLLISYYS TYÖTTÖMYYSASTE keskiarvo

Lisätiedot

Talouden seurantaraportti tammilokakuu Tähän tarvittaessa otsikko

Talouden seurantaraportti tammilokakuu Tähän tarvittaessa otsikko Talouden seurantaraportti tammilokakuu Tähän tarvittaessa otsikko 2015 Talousjohtaja Anne Arvola 23.11.2015 Koko kunta - Toteumavertailu - Tulosennuste Lautakunnat - Kuukausiseuranta - perinteinen kumulatiivinen

Lisätiedot

KYSin kuntakierros 2016

KYSin kuntakierros 2016 KYSin kuntakierros 2016 Kari Janhonen 30.3.2016 1 Tilinpäätös 2015 30.3.2016 2 Jäsenkunnat: kuntakortti Tammi - joulukuu 2015 KYS Kertymä 2014 2015 Muutos kunta 15/14 (%) Taloussuunn. yli/ali (%) Muutos

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 2013

TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 2013 KOKOUSKUTSU 1/2014 Kokousaika klo 9.00 Kokouspaikka Jyväskylä, KESLABin neuvottelutila Käsiteltävät asiat Asia Liite Sivu 1 3 LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 2 3 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJAT 3 4 LIIKELAITOS

Lisätiedot

Väestömuutokset 2016

Väestömuutokset 2016 Iitin kunta 715/2.1.2/216 Talouskatsaus 21.11.216 Tammi-lokakuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 216 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku Syntyn

Lisätiedot

2 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI, TAMMI-HUHTIKUU 2016

2 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI, TAMMI-HUHTIKUU 2016 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA 07.06.2016 2 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI, TAMMI-HUHTIKUU 2016 19/02/02/00/08/2016 HYKS Lautakuntaa on tarkoitus tässä kokouksessa informoida

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 Kunnanhallitus 44 21.03.2016 Tarkastuslautakunta 36 02.06.2016 Valtuusto 15 20.06.2016 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 38/02.06.01/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 44 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016

Lisätiedot

Talouden seuranta 9/ 2016 ja hankintojen seuranta 9/ 2016

Talouden seuranta 9/ 2016 ja hankintojen seuranta 9/ 2016 Kaupunginhallitus 31.10.2016 Liite 1 388 Talouden seuranta 9/ 2016 ja hankintojen seuranta 9/ 2016 KH 31.10.2016 Tulosennuste 9/ 2016 MIKKELIN KAUPUNKI, Laskennallinen ennuste ja johdon ennuste 1-9/ 2016,

Lisätiedot

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 8. huhtikuuta 2014 Vuonna 2013 kaupungin talous vahvistui lähinnä kertaluonteisten verotilitysmuutosten vuoksi Vuosi 2013 on 0,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Pakollisen

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta 22 14.05.2012 Kunnanvaltuusto 23 04.06.2012 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus 2.4.2012 68 Kunnan tilinpäätöksen tulee

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginhallitus

Tilinpäätös Kaupunginhallitus Tilinpäätös 2015 Kaupunginhallitus 29.3.2016 Tuloslaskelma, toimintakate ULKOINEN *) Oikaistu TA/KS TP 2015 TOT/TA Tot % 1 000 TP 2014 2015 Ero 2015 Toimintatuotot: Myyntituotot 8 273 8 141 8 550 409 105

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) 1 28.2.2015 Väestö Helmikuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.518, josta Lieksassa 12.097, Nurmeksessa 8.057 ja Valtimolla 2.364 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.131. Seudun väestömuutoksen vuosivauhti

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2015 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät

Lisätiedot

kustannukset nousivat euroa.

kustannukset nousivat euroa. 1 (5) Nurmeksen tulot kasvoivat menoja enemmän Nurmeksen kaupungin tulot kasvoivat vuonna 2015 menoja enemmän. Kaupungin tilikauden tulos oli 460 816 euroa ja ylijäämä esitettävien tilinpäätössiirtojen

Lisätiedot

Raportointi jäsenkunnille. Tammi-maaliskuu 2015

Raportointi jäsenkunnille. Tammi-maaliskuu 2015 Raportointi jäsenkunnille Tammi-maaliskuu 2015 Eksoten tulos Q1 2015 Kausi Jäsenkuntien maksuosuudet Toimintakate Tulos Alijäämä Raportointikokous BUDJ TOT/ENN BUDJ TOT/ENN BUDJ TOT/ENN BUDJ TOT/ENN 3/2014

Lisätiedot

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016 1 KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN Kauhavan kaupungin talousarvio vuodelle 2015 oli tarkistusten jälkeen lähes 0,6 miljoonaa euroa alijäämäinen. Kaupunginhallitukselle 28.3.2016 esiteltävä vuoden

Lisätiedot

KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA. Tilinpäätös 2015

KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA. Tilinpäätös 2015 KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA Tilinpäätös 2015 Soile Luukkainen 3.6.2016 1 KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA Tilikauden tuloksen muodostuminen 2015 3.6.2016 Soile Luukkainen 2 Tilinpäätös 2015 Toimintatuotot 201.160,30

Lisätiedot

Raportointi jäsenkunnille. Tammi-syyskuu 2014

Raportointi jäsenkunnille. Tammi-syyskuu 2014 Raportointi jäsenkunnille Tammi-syyskuu 2014 Eksoten tulos Tammi-syyskuu 2014 Muutos 2014 Tammi-syyskuu 2014 Koko vuosi TP 2013 EKSOTE YHTEENSÄ 1000 EUR E2014 vs. TP 2013 Toteuma Budjetti Erotus Ennuste

Lisätiedot

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

Kuntalaki ja kunnan talous

Kuntalaki ja kunnan talous Kaupungin talous Kuntalaki ja kunnan talous Kuntalain 65 Valtuuston on hyväksyttävä kunnalle talousarvio ja taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi Talousarviossa hyväksytään toiminnalliset

Lisätiedot

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080.

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080. HALLINTOKUNTIEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Kunnanhallituksen antamat toimintakertomusta koskevat ohjeet Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomus on osa kunnan virallista tilinpäätöstä. Toimintakertomuksen

Lisätiedot

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -16.363-12.018,66 73,5-13.391,54 1.372,88-3.933,38-17.325-15.952-15.610

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -16.363-12.018,66 73,5-13.391,54 1.372,88-3.933,38-17.325-15.952-15.610 00001000 TARKASTUSLAUTAKUNTA (02) 4001 Henkilöstökulut -3.060-1.318,92 43,1-1.487,56 168,64-738,33-2.226-2.057-2.660 4300 Palvelujen ostot -12.460-9.774,01 78,4-11.261,05 1.487,04-3.084,21-14.345-12.858-12.000

Lisätiedot

Rauman kaupungin ja kaupunkikonsernin tilinpäätös 2015

Rauman kaupungin ja kaupunkikonsernin tilinpäätös 2015 Rauman kaupungin ja kaupunkikonsernin tilinpäätös 2015 23.3.2016 Tilinpäätös 2015 pähkinänkuoressa Rauman kaupungin tulos (hallintokunnat, taseyksiköt, liikelaitokset) Tilikauden alijäämä -13,2 milj. euroa

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 TULOSLASKELMA, kaikki yhteensä TP12 TP13 TA14 TPE14 Ero TPE / TA TOIMINTATUOTOT 51 110 54 938 394 54 714 021 54 262 557-451 464 Myyntituotot

Lisätiedot

Talousraportti 8/

Talousraportti 8/ 1 (6) Talousraportti elokuun lopun tilanteesta Väestö Elokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 831 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 620, Nurmeksessa 7 930 ja Valtimolla 2 281 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari. Kunnanhallitus 47 30.03.2015 Kunnanvaltuusto 20 15.06.2015 Vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen Khall 30.03.2015 47 30.3.2015 Kuntalain 68 :n mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös

Lisätiedot

Vakinaiset palvelussuhteet

Vakinaiset palvelussuhteet Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Kaupungin henkilöstömäärä käsitellään henkilöstökertomuksessa. Keskeisten konserniyhteisöjen henkilöstöpanoskuvaus on alla. Vakinaiset palvelussuhteet Tehty työpanos,

Lisätiedot

TALOUSARVION 2013 SEURANTARAPORTTI

TALOUSARVION 2013 SEURANTARAPORTTI SIIKAJOEN KUNTA TALOUSARVION 2013 SEURANTARAPORTTI 30.9.2013 Talousarvion seurantaraportti 30.9.2013 Tuloslaskelma: Tasaisen kertymän mukaan toimintatuotot ja toimintakulut saisivat olla syyskuun lopussa

Lisätiedot

Budjetti Bu-muutos Budjetti + Toteutuma Poikkeama muutos

Budjetti Bu-muutos Budjetti + Toteutuma Poikkeama muutos Heinäveden kunta Sivu 1 00001000 TARKASTUSLAUTAKUNTA (02) 4001 Henkilöstökulut -3.050-3.050-3.050,00 4300 Palvelujen ostot -12.770-12.770-1.522,10-11.247,90 4500 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -280-280

Lisätiedot

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Julkaisuvapaa 4.4.2016 klo 15.30 kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Johtoryhmä 30.3.2016 Laajennettu johtoryhmä 30.3.2016 YT-neuvottelukunta 1.4.2016 Kaupunginhallitus

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013 TILINPÄÄTÖS 2013 TULOSLASKELMA 2013 2012 Liikevaihto 3 960 771 3 660 966 Valmistus omaan käyttöön 1 111 378 147 160 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -104 230-104 683 Palvelujen ostot

Lisätiedot

Budjetti Bu-muutos Budjetti + Toteutuma Poikkeama muutos

Budjetti Bu-muutos Budjetti + Toteutuma Poikkeama muutos Heinäveden kunta Sivu 1 00001000 TARKASTUSLAUTAKUNTA (02) 4001 Henkilöstökulut -3.050-3.050-1.338,83-1.711,17 4300 Palvelujen ostot -12.770-12.770-8.144,47-4.625,53 4500 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -280-280

Lisätiedot

Ylityksiä on perusteltu seuraavasti: Sosiaali- ja terveyslautakunnan lisämäärärahaesitys TA Valmistelija: taloussuunnittelija Janne Katajamäki,

Ylityksiä on perusteltu seuraavasti: Sosiaali- ja terveyslautakunnan lisämäärärahaesitys TA Valmistelija: taloussuunnittelija Janne Katajamäki, Kaupunginhallitus 69 29.02.2016 Kaupunginvaltuusto 14 07.03.2016 Määrärahaylityksen myöntäminen vuodelle 2015 62/02.02.00.03/2015 Kaupunginhallitus 29.02.2016 69 Valmistelija: henkílöstö- ja talouspäällikkö.

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma 28.4.2017 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on pyritty huomioimaan sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kuntatalouteen Kokonaistaloudelliset

Lisätiedot

Liite 3 UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS. Talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma

Liite 3 UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS. Talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS Talousarvio 21 ja taloussuunnitelma 21-212 Uudenkaupungin ammattiopisto Novidan johtokunta 3.9.29 TULOSLASKELMA 21-212 1 euroa 22.9.29 14:9 TP 28 Liikevaihto

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: Kuntatalousohjelma 15.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kokonaistaloudelliset ennusteet

Lisätiedot

Talousselvitys. Tampereen seutu

Talousselvitys. Tampereen seutu Talousselvitys Tampereen seutu Selvityksen sisältö Kuntien tilinpäätökset 2008-2012 kuntien tuloslaskelmat investoinnit, lainamäärä valikoima tunnuslukuja seudun yhteiset tuloslaskelmat Laesterän kuntatalouden

Lisätiedot

Toimintakate , ,58-22,1

Toimintakate , ,58-22,1 Sairaanhoitopiiri yhteensä MK 1.1. - 31.12.2000 1.1. - 31.12.1999 Muutos Myyntituotot 1 638 734 148,85 1 539 127 273,53 Maksutuotot 103 910 751,60 105 268 535,84 Tuet ja avustukset 38 921 683,48 36 776

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Tilinpäätös 2013 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen 31.3.2014 TILINPÄÄTÖS 2013 Koko kaupunki TP 2012 TP 2013 Muutos % Toimintatuotot 65 402 858 66 701 510 1 298 652 1,99 Toimintakulut -374 691 312-380 627

Lisätiedot

Talouden seurantaraportti tammitoukokuu Tähän tarvittaessa otsikko

Talouden seurantaraportti tammitoukokuu Tähän tarvittaessa otsikko Talouden seurantaraportti tammitoukokuu Tähän tarvittaessa otsikko 2015 Talousjohtaja Anne Arvola 22.6.2015 Koko kunta - Toteumavertailu Lautakunnat - Kuukausiseuranta - perinteinen kumulatiivinen kuukausitoteuma

Lisätiedot

Katsaus : Keski-Suomen sotetuotanto. Esittely: Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Palvelutuotantotyöryhmä Asko Rytkönen Kehittämispäällikkö

Katsaus : Keski-Suomen sotetuotanto. Esittely: Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Palvelutuotantotyöryhmä Asko Rytkönen Kehittämispäällikkö Katsaus : Keski-Suomen sotetuotanto Esittely: Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Palvelutuotantotyöryhmä 13.4.2016 Asko Rytkönen Kehittämispäällikkö Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Maan viidenneksi suurin

Lisätiedot

KIINTEISTÖ OY H-SEITSIKKO. Y-tunnus Keski-Pohjanmaan erikoisssairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä 100 % TILINPÄÄTÖS 2011

KIINTEISTÖ OY H-SEITSIKKO. Y-tunnus Keski-Pohjanmaan erikoisssairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä 100 % TILINPÄÄTÖS 2011 KIINTEISTÖ OY H-SEITSIKKO Y-tunnus 1086342-4 Omistusosuudet: Keski-Pohjanmaan erikoisssairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä 100 % TILINPÄÄTÖS 2011 SISÄLLYSLUETTELO Toimintakertomus 1 Tuloslaskelma 2

Lisätiedot

Tilinpäätöksen ennakkotietoja

Tilinpäätöksen ennakkotietoja Tilinpäätöksen ennakkotietoja 22.2.2017 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi ennakkotiedon mukaan 367 henkilöllä (e75 881) Rakentaminen edelleen korkealla tasolla; asuntoja valmistui 528 ja lupia myönnettiin

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja. Kaupunginhallitus 78 08.03.2016 Kaupunginhallitus 97 22.03.2016 Tarkastuslautakunta 60 23.05.2016 Valtuusto 31 21.06.2016 Tilinpäätös ja vastuuvapaus vuodelta 2015 960/02.55/2016 KH 08.03.2016 78 Kuntalain

Lisätiedot

Kirsi Mukkala KESKI-SUOMEN KUNTIEN ALUSTAVAT TILINPÄÄTÖSTIEDOT 2016

Kirsi Mukkala KESKI-SUOMEN KUNTIEN ALUSTAVAT TILINPÄÄTÖSTIEDOT 2016 31.3.2017 Kirsi Mukkala KESKI-SUOMEN KUNTIEN ALUSTAVAT TILINPÄÄTÖSTIEDOT 2016 1 Alustavat tilinpäätöstiedot 2016 Perustuvat kuntiin lähetettyyn kyselyyn tiedot on koottu 13.-29.3.2017 välisenä aikana Tiedot

Lisätiedot

Kinnulan kunta, talousraportti 1-4/2014

Kinnulan kunta, talousraportti 1-4/2014 Kinnulan kunta, talousraportti 1-4/2014 Tuloslaskelma ja graafiset seurantaraportit TULOSLASKELMA 1.1.-30.4.2014 Kinnulan kunta 01-04/2012 01-04/2013 TA 2014 Toteuma Toteuma- % 01- TOIMINTATUOTOT 01-04/2014

Lisätiedot

TULOSTILIT (ULKOISET)

TULOSTILIT (ULKOISET) HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 20.5.2010 LIITE 3 TALOUSARVION SEURANTA 30.4.2010 TULOSLASKELMA Talousarvio on toteutumassa suunniteltua paremmin. HYRYNSALMEN KUNTA 30.4.2010 Tilinpäätös Talousarvio Toteutuma

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018

Lisätiedot

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v. 2009 Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta 12.4.2010 Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset v. 2009 - vertailua edelliseen vuoteen Lähde: Kyselyt kuntien

Lisätiedot

ERIKOISSAIRAANHOITO TULOSLASKELMA

ERIKOISSAIRAANHOITO TULOSLASKELMA K:\sairaala\Taloustoimisto\KPITO\raport\Talous kk-paketti.xls/5.6.2009 KESKI-POHJANMAAN -JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ TULOSLASKELMA Suunnitelma Toteutunut Tot. % Toteutunut Muutos 2009 2009 2008 % SUORITTEET

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖKSEEN 2015 LIITTYVIÄ LASKELMIA

TILINPÄÄTÖKSEEN 2015 LIITTYVIÄ LASKELMIA TILINPÄÄTÖKSEEN 2015 LIITTYVIÄ LASKELMIA Yhteenveto käyttötalouden toteumista tulosalueittain Kuntayhtymän tuloslaskelma sisäinen/ulkoinen Kuntayhtymän tuloslaskelma (ulkoinen) ja vertailu edelliseen vuoteen

Lisätiedot

Kuntalain 112 :n mukaan kunnan tilinpäätöksestä on lisäksi voimassa, mitä kirjanpitolaissa säädetään.

Kuntalain 112 :n mukaan kunnan tilinpäätöksestä on lisäksi voimassa, mitä kirjanpitolaissa säädetään. Kaupunginhallitus 115 31.03.2016 Tilinpäätös vuodelta 2015 50/04.047/2016 KH 31.03.2016 115 Kuntalain (410/2015) 113 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta

Lisätiedot

TALOUSARVION 2015 SEURANTARAPORTTI

TALOUSARVION 2015 SEURANTARAPORTTI TALOUSARVION 2015 SEURANTARAPORTTI 30.4.2015 Kumulatiivinen toteuma 33,33 % TULOSLASKELMA TA 2015 Toteuma 30.4.2015 Tot-% Tilinpäätösennuste Ulkoinen TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 1 311 095 311 090 23,7

Lisätiedot

Sosiaalipalvelujen suoritemäärät ovat toteutuneet 90,2 % verrattuna arvioituun ja vähentyneet edelliseen vuoteen verrattuna 1,7 %.

Sosiaalipalvelujen suoritemäärät ovat toteutuneet 90,2 % verrattuna arvioituun ja vähentyneet edelliseen vuoteen verrattuna 1,7 %. TOIMINNAN JA TALOUDEN RAPORTTI 1-11 KK 2014 Satakunnan sairaanhoitopiiri johdon raportti 1-11 kk 2014 Talousjohtajan katsaus Toimintaluvut Hoitopäivien määrä on toteutunut 92,8 % verrattuna talousarviolukuun

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2016 Kaupunginhallitus 30.5.2016 Sisällysluettelo Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013-2016 2 Tuloslaskelma 3 Rahoituslaskelma 4 Käyttötalouden toteutuminen

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/212 1 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 3/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 356 38 1 35 6 Menot

Lisätiedot

Siilinjärven kunta. Muutostalousarvio 2015

Siilinjärven kunta. Muutostalousarvio 2015 Siilinjärven kunta Muutostalousarvio 2015 Tuloslaskelma (ulkoinen, 1000 euroa) Muuto Muuto Muutos s s Muutos % TP 2013 TA 2014 TA 2015 TA 2015 euroa % MB-15/Ta-14 TOIMINTATULOT 19 489 18 856 18 920 18

Lisätiedot

Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa klo 9:00

Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa klo 9:00 TIEDOTE 21.3.2016 Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa klo 9:00 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2015 Suomen talous on viimeiset vuodet ollut merkittävien ongelmien keskellä, kun Suomen taloutta

Lisätiedot

Talousraportti 6/

Talousraportti 6/ 1 (5) Talousraportti heinäkuun lopun tilanteesta Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 003 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 719, Nurmeksessa 7 967 ja Valtimolla 2 297 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

Kinnulan kunta, talousraportti 1-9/2013

Kinnulan kunta, talousraportti 1-9/2013 Kinnulan kunta, talousraportti 1-9/2013 Tuloslaskelma ja graafiset seurantaraportit TULOSLASKELMA 1.1.-30.8.2013 Kinnulan kunta 01-09/2011 01-09/2012 TA 2013 Toteuma Toteuma- % 01- TOIMINTATUOTOT 01-09/2013

Lisätiedot

ALAVIESKAN KUNNAN TARKASTUSLAUTAKUNTA

ALAVIESKAN KUNNAN TARKASTUSLAUTAKUNTA ARVIOINTIKERTOMUS 2015 ALAVIESKAN KUNNAN TARKASTUSLAUTAKUNTA Tarkastuslautakunnan keskeisimpänä tehtävänä on arvioida valtuuston asettamien tavoitteiden toteutumista ja kuntalaisten tarvitsemien palveluiden

Lisätiedot

Lohjan sairaanhoitoalue Raimo Kekkonen/Eero Mämmelä KUUKAUSIRAPORTTI 1-3/ (6) Tunnusluvut

Lohjan sairaanhoitoalue Raimo Kekkonen/Eero Mämmelä KUUKAUSIRAPORTTI 1-3/ (6) Tunnusluvut KUUKAUSIRAPORTTI 1-3/2016 1 (6) Tunnusluvut KUUKAUSIRAPORTTI 1-3/2016 2 (6) KUUKAUSIRAPORTTI 1-3/2016 3 (6) Tuloslaskelma ja sitovat nettokulut KUUKAUSIRAPORTTI 1-3/2016 4 (6) Toimintatuottojen ja kulujen

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/212 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 4/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 355 37 1 356-1 Menot -4

Lisätiedot

KYHALL Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen perussopimuksen 5 :n mukaan jäsenkuntien valtuustot hyväksyvät Selänteen tilinpäätöksen.

KYHALL Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen perussopimuksen 5 :n mukaan jäsenkuntien valtuustot hyväksyvät Selänteen tilinpäätöksen. Kuntayhtymähallitus 17 28.02.2013 Tarkastuslautakunta 28 16.05.2013 Tarkastuslautakunta 35 28.05.2013 Tilinpäätös vuodelta 2012 23/02.02.02/2013 KYHALL 28.02.2013 17 Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen perussopimuksen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 11/ (7) Kaupunginvaltuusto Kj/

Helsingin kaupunki Esityslista 11/ (7) Kaupunginvaltuusto Kj/ Helsingin kaupunki Esityslista 11/2013 1 (7) 5 Vuoden 2012 tilinpäätöksen hyväksyminen HEL 2013-003762 T 02 06 01 00 Päätösehdotus päättänee 1 hyväksyä vuoden 2012 tilinpäätöksen siten, että tilikauden

Lisätiedot

Kinnulan kunta, talousraportti 1-3/2014

Kinnulan kunta, talousraportti 1-3/2014 Kinnulan kunta, talousraportti 1-3/2014 Tuloslaskelma ja graafiset seurantaraportit TULOSLASKELMA 1.1.-31.3.2014 Kinnulan kunta 01-03/2012 01-03/2013 TA 2014 Toteuma Toteuma- % 01- TOIMINTATUOTOT 01-03/2014

Lisätiedot

Lapin sairaanhoitopiirin talouskatsaus Seutukuntaneuvottelut 2014 kevät

Lapin sairaanhoitopiirin talouskatsaus Seutukuntaneuvottelut 2014 kevät Lapin sairaanhoitopiirin talouskatsaus Seutukuntaneuvottelut 2014 kevät Talousjohtaja Elisa Kusmin Tilinpäätös 2013 tuloslaskelma vertailu Tuloslaskelma/Milj. Muutettu Toteuma % Toteuma % TA 2013 TA 2013

Lisätiedot

Yhtymähallitus / 15 LIITE NRO 7

Yhtymähallitus / 15 LIITE NRO 7 Yhtymähallitus 25.1.2016 / 15 LIITE NRO 7 TOIMINNAN JA TALOUDEN RAPORTTI 1-11 KK Satakunnan sairaanhoitopiiri johdon raportti 1-11 kk Talousjohtajan katsaus Toimintaluvut Hoitopäivien määrä on toteutunut

Lisätiedot

Valmistelun lähtökohtia. Talousarvion 2017 yksityiskohtainen erittely. resursseja jonkin verran uudella tavalla.

Valmistelun lähtökohtia. Talousarvion 2017 yksityiskohtainen erittely. resursseja jonkin verran uudella tavalla. Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Pöytäkirja 4/2016 1 (1) 42 153/02.02.00/2016 Taloussuunnitelman 2017-2019 valmistelu Kuntayhtymän hallitus 18.4.2016 42 Valmistelun lähtökohtia Kuntayhtymän hallituksen

Lisätiedot

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 64 22.03.2005 VUODEN 2004 TILINPÄÄTÖS 64/04/047/2005 KH 64 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Talousarvioesityksen sisältö ja asemointimalli

Talousarvioesityksen sisältö ja asemointimalli Talousarvioesityksen sisältö ja asemointimalli 12.6.2015 Sisältö 1 Talousarvioesityksen sisältö ja asemointimalli: Toimiala... 3 Toimiala... 3 Tuloslaskelma ja määrällinen henkilöstön tarve... 3 Toimialan

Lisätiedot

Talousraportti 6/

Talousraportti 6/ 1 (5) Talousraportti kesäkuun lopun tilanteesta Väestö Toukokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 003 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 725, Nurmeksessa 7 972 ja Valtimolla 2 307 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2016, alustava arvio tuloksesta

Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2016, alustava arvio tuloksesta Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2016, alustava arvio tuloksesta Kaupungin tiedotustilaisuus 23.2.2017 Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Seija Kuikka Kaupunginjohtaja Timo Halonen Talousjohtaja Heikki Siira

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/213 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 212 TA 213 TA 213 Erotus TA 213 Enn. enn. 3/13 ed. enn. muutos Tulot 1 356 1 387 1 375-11 1 369 7 Menot -4

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOKSEN VUODEN 2016 TALOUSARVION VALMISTELU KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOKSEN VUODEN 2016 TALOUSARVIOESITYS

KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOKSEN VUODEN 2016 TALOUSARVION VALMISTELU KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOKSEN VUODEN 2016 TALOUSARVIOESITYS VUODEN 2016 TALOUSARVION VALMISTELU 21.5.2015 1 VUODEN Keski-Suomen pelastuslaitoksen vuoden 2016 talousarvion valmistelun lähtökohtia Taseessa ylijäämää 3 050 944,03 Vuonna 2015 kuntien maksuosuudet eivät

Lisätiedot

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015 17.6.2016 Kirsi Mukkala Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015 Pohjatietojen lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto Väestömuutos 2015 (suluissa muutos henkilömääränä) -0,4 % (-18) -0,6 % (-60) -0,9 % (-13)

Lisätiedot

ESITYS HUS-KUNTAYHTYMÄN VUODEN 2016 TALOUSARVION SITOVIEN TAVOITTEIDEN MUUTTAMISESTA

ESITYS HUS-KUNTAYHTYMÄN VUODEN 2016 TALOUSARVION SITOVIEN TAVOITTEIDEN MUUTTAMISESTA VALTUUSTO 27 14.12.2016 ESITYS HUS-KUNTAYHTYMÄN VUODEN 2016 TALOUSARVION SITOVIEN TAVOITTEIDEN MUUTTAMISESTA VALT 27 HUS/1094/2016 2016 talousarvion kuntayhtymätasoinen sitovuus Vuoden 2016 talousarvio

Lisätiedot