Muistiopas MUISTILIITTO RY

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Muistiopas MUISTILIITTO RY www.muistiliitto.fi www.timmitaivot.fi"

Transkriptio

1 Muistiopas

2 Aivo - tärkein omistamamme pääoma Arvoisa lukija Kädessäsi on Muistiliitto ry:n Muistiopas. Muistiopas on jokamiehen opasvihkonen aivojen ja muistin toiminnasta sekä niiden aktivoimisesta. Oppaasta löytyvät perustiedot muistisairauksien ennaltaehkäisystä. Tekemällä riskitestin voit myös arvioida omien elintapojesi vaikutusta muistisairauden riskiin. Muistiliiton perustehtävänä on toimia valtakunnallisena muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä etuja valvovana potilas- ja omaisjärjestönä. Muistiliittoon kuuluu 44 jäsenyhdistystä ja yhteensä noin jäsentä. Liiton nimenmuutoksen myötä (ent. Alzheimer-keskusliitto ry) toiminnassa korostuvat perustehtävän lisäksi muistisairauksien ennaltaehkäisyyn ja yleiseen aivoterveyteen liittyvät näkökulmat. Muistiliitto jäsenyhdistyksineen on aktiivinen toimija muistisairaiden ihmisten sekä heidän läheistensä terveyden edistäjänä, muistisairauksien ennaltaehkäisijänä ja väestön aivoterveyden edistäjänä. Muisti on meidän kaikkien yhteinen asia ja siitä kannattaa pitää huolta niin nuorena kuin ikääntyvänäkin. Toivomme tämän Muistioppaan olevan Sinulle hyödyllinen ja auttavan ymmärtämään paremmin muistin toimintaa, huolehtimaan aivojen hyvinvoinnista ja löytämään keinoja muistin kuormittumisen vähentämiseen. Timmit aivot on siisti juttu! SANNA KAIJANEN ja SIRPA GRANÖ Oppaan toimittajat Aivojen tehtävä on elämän ylläpitäminen janiitä tarvitaan jokaisessa elämämme hetkessä. Aivot ottavat vastaan tietoa ympäristöstä ja elimistön sisältä aistien välityksellä Index ja säätelevät näin koko kehon toimintaa. Aivoihimme on kehittynyt evoluution tuloksena korkeampia tiedonkäsittelytoimintoja, kuten muistaminen, kielel - liset toiminnot ja kyky ongelmanratkaisuun. Aivojen toimintaan Helpottavat muistamista ja tiedon löytämistä! Käytä kalenterissa, kirjoissa tai lehdissä Merkitse tärkeät kohdat Merkin päälle voit kirjoittaa avainsanoja Irrota ja siirrä halutessasi perustuvat myös jokaisen ihmisen yksilöllinen persoonallisuus ja tunteet. Ihmisen aivot ovat äärimmäisen monimutkainen ja hienostunut järjestelmä. Aivot painavat noin grammaa ja niissä on arviolta 100 miljardia hermosolua. Jokainen hermosolu voi ulottaa haaransa jopa eri kohtaan ja muodostaa yhteyksiä toisten hermosolujen kanssa. Hermosolut voivat järjestäytyä siis lukemattomilla erilaisilla ta voilla hermoverkoiksi, minkä vuoksi jokaisen ihmisen aivot ovat ainutlaatuiset. Aivomme voivat tuottaa tiedonkäsittelytoimintoja, joihin ei pysty hienoinkaan ihmisen rakentama tietokone. Post-it Index -teippimerkit löydät hyvinvarustetuista kirjakaupoista ja muista toimistotarvikkeita myyvistä liikkeistä. Lisätietoja tuotteista saat osoitteesta: Muisti tarvitsee toimiakseen useita eri aivoalueita. 1 Aivojen karkea rakenne määrittyy jo varhain yksilönkehityksessä perinnöllisten tekijöiden ohjaamana. Vaikka uusien hermosolujen muodostuminen syntymän jälkeen on vähäistä, uusia yhteyksiä rakentuu hermosolujen välille jatkuvasti. Tämä mahdollistaa oppimisen ja ympäristöön sopeutumisen läpi elämän.

3 Muisti on tapahtumasarja, jossa palautetaan mieleen aiemmin opittuja ja koettuja asioita sekä opitaan uutta. Kun muisti toimii, uusi tieto tallentuu aivoihimme ja on palautettavissa myöhemmin käyttöömme. Muistaminen edellyttää mieleen painamista, mielessä säilyttämistä ja mieleen palauttamista. Unohtamisessa on yleensä kyse vaikeuksista mieleen palauttamisessa. Yleisin tapa hahmottaa muistin rakennetta ja ymmärtää sen toimintaa on erottaa toisistaan hetkellinen aistimuisti, lyhytkestoinen työmuisti ja pitkäkestoinen säilömuisti. i. Aistimuisti tuo aivoihimme tietoa eri aistien kautta, mikä auttaa selviytymään esimerkiksi pimeässä rapussa valon sammuttua. a. Työmuisti pitää asioita päässä vain muutamia a sekunteja esimerkiksi silloin, kun tarkistamme puhelinnumeron luettelosta ja pidämme sen mielessä numeron näppäilyyn saakka. a. Säilömuisti jakaantuu tosiasioita sisällään pitävään semanttiseen muistiin ja tarinoita a ja elämyksiä sisältävään tapahtuma- eli episodiseen muistiin. Säilömuistissa on myös taitomuisti, josta löytyvät opitut taidot, kuten pyörällä ajaminen. AISTI MUISTI Tiedon valikoiminen tarkkaavaisuuden avulla TYÖ- MUISTI Mieleen painaminen Muistista haku SÄILIOMUISTI Oppimisessa on kyse aktiivisesta tiedon muokkaamisesta, jäsentämisestä ja merkitysten analysoimisesta. Tiedon tallentuminen muistiin edellyttää aktiivista tiedonvälitystä tiettyjen hermosolujen välillä. Tarpeeksi pitkään jatkuessaan hermosolujen viestintä muuttuu pysyvästi ja asia on painettu mieleen. Oppimista voi tehostaa keskustelemalla ja väittelemällä asioista toisten kanssa. Kun omaa mielipidettään joutuu perustelemaan ja pohtimaan, aivot aktivoituvat ja hermosolujen välinen viestintä lisääntyy. Oppimistulokseen vaikuttavat vahvasti myös yksilölliset tavoitteet, tunteet ja motivaatio. o. Ilman muistia ihmisellä ei olisi identiteet-eettiä tai elämänhistoriaa, läheiset pysyisivät ivät tuntemattomina ja käsitys maailmasta olisi vain havaintojen virtaa ilman ymmärrystä. Myös sanojen ja kielen ymmärtäminen sekä mielikuvien muodostaminen vaatii muistia. Muisti on tapahtumasarja, jossa palautetaan mieleen aiemmin opittuja ja koettuja asioita sekä opitaan uutta. 2 3

4 Aivojen terveys ja hyvinvointi Aivot tarvitsevat säännöllisesti ja keskeytyksettä ravinteita ja happea pysyäkseen toimintakykyisenä. Aivot ovat elimistön herkin elin. Vaikka elimistöön on kehittynyt useita toimintoja ja rakenteita turvaamaan aivojen ravitsemusta, nämä luontaiset suojakeinot ovat kuitenkin rajallisia. Ympäristötekijät vaikuttavat aivojen toimintaan jatkuvasti ja aivojen muokkautuminen on elinikäinen prosessi. Aivot ovat myös jatkuvasti alttiina ympäristön haitallisillekin vaikutuksille. Hermosolujen vähäisen uusiutumisen vuoksi aivojen vaurio on lähes aina pysyvä ja näkyy usein muutoksina tiedonkäsittelyssä, tunne-elämässä ja persoonallisuudessa. Aivoja täytyy siis aktiivisesti suojata niiden terveyttä ja hyvinvointia uhkaavilta tekijöiltä. Isku päähän on aina myös isku aivoille. Aivot ovat elimistön herkin elin. Isku päähän on aina myös isku aivoille. Säännöllinen ja monipuolinen ruokavalio on tärkeää aivojen hyvinvoinnille. Aivot tarvitsevat hyviä rasvahappoja: kasvirasvat ja kalarasvat ovat aivojen rakennusaineita ja ne vähentävät sydän- ja verisuonisairauksien riskiä. Hermosolut saavat energiaa rasvahappojen lisäksi hiilihydraateista ja proteiineista. Erityisesti pitkäkestoiset hiilihydraatit auttavat vireystilan ylläpitämisessä ja tukevat muistin toimintaa. Aivot tarvitsevat myös sopivassa määrin vitamiineja, kuten B-ryhmän vitamiineja sekä A-, C- ja E-vitamiineja. Kasvirasvat ja kalarasvat ovat aivojen rakennusaineita. Aivot virkistyvät liikunnasta, koska liikunnan aikana erittyy aivojen toimintatasoa kohottavia mielihyväaineita, endorfiinejä. Itselle mielekkään liikuntamuodon löytyminen tukee aivoterveyttä ja aktivoi muistia. Säännöllinen liikunta voi lisätä stressinsietokykyä, ehkäistä masennusta ja unihäiriöitä. Aivot virkistyvät liikunnasta. Lepo ja riittävä uni ovat yhtä tärkeitä aivojen toiminnalle. Ihminen ei selviä pitkään ilman unta, sillä uni ja lepo ovat aivojen toiminnan edellytys. Muistijäljet vahvistuvat unen aikana ja säännöllinen ja riittävä unen saanti on tärkeää oppimiselle ja hermoston elpymiselle päivän rasituksista. Keskeytymätön uni takaa univaiheiden luonnollisen kierron ja niiden riittävän pituuden. Unettomuus aiheuttaa keskittymisvaikeuksia, ärtyisyyttä, voimakasta väsymystä ja häiriöitä muistin toiminnassa. Päihteiden käyttö aiheuttaa välittömiä muutoksia aivojen toiminnassa. Jo pieninä annoksina nautittu alkoholi voi heikentää muistijäljen syntymistä ja humalahakuinen juominen vaikuttaa aivojen toimintaan monin tavoin. Hyvän rasvaliukoisuutensa ansiosta alkoholi pääsee helposti kaikkialle hermostoon. Alkoholi vaikuttaa haitallisesti kognitiivisiin toimintoihin kuten muistiin, oppimiseen, tarkkaavaisuuteen ja ongelmanratkaisukykyyn. Alkoholi vaikuttaa myös uneen haitallisesti. Se voi sekoittaa unirytmiä ja heikentää unen laatua. Alkoholin sietokyky kasvaa käytön myötä, mutta alttius haittavaikutuksille ei vähene. 4 5

5 Aivojen terveys ja hyvinvointi Muisti ja nuoruus - Timmit aivot on siisti juttu Tupakan ja nuuskan sisältämä nikotiini on aivoille myrkyllinen aine. Nikotiini aiheuttaa jo lyhyessä ajassa riippuvuuteen johtavia muutoksia aivoissa ja aivot oppivat tarvitsemaan sitä. Päihteiden käyttö aiheuttaa välittömiä muutoksia aivojen toiminnassa. Henkinen hyvinvointi on kokonaisvaltainen kokemus ja vaikuttaa aivojen ja muistin toimintaan myönteisesti. Masentuneisuus sen sijaan heikentää aloitekykyä ja mielenkiintoa tarttua uusiin asioihin sekä saattaa aiheuttaa unettomuutta. Masentuneena uuden oppiminen voi tuntua hyvin vaivalloiselta ja muistaminen vaikealta. Stressi on ihmisen normaali suojareaktio kuormittavassa tilanteessa. Stressi voi edistää sopeutumista ympäristön muuttuviin tilanteisiin ja aktivoida muistin toimintaa. Pitkittynyt stressitila vaikeuttaa mieleen painamista ja muistamista sekä kuormittaa elimistöä ja aiheuttaa uupumista. Stressi on normaali suojareaktio mutta pitkittynyt stressi kuormittaa elimistöä ja muistia. Lapsen ja nuoren aivot kehittyvät nopeasti ja uusia yhteyksiä hermosolujen välille syntyy tiiviisti uusien asioiden oppimisen ja erilaisiin elämäntilanteisiin sopeutumisen myötä. Erityisesti aivojen muistitoimintoihin osallistuvat verkostot kehittyvät ja samalla aivojen tilavuus ja paino kasvavat. Aivot tarvitsevat happea ja monipuolista sekä terveellistä ravintoa kehittyäkseen ja toimiakseen parhaalla mahdollisella tavalla. Liikunta lisää aivojen happipitoisuutta ja saattaa olla yhteydessä oppimiseen ja koulumenestykseen. Nuoret tarvitsevat katkeamatonta unta n. 10 tuntia yössä, jotta aivot voivat huoltaa hermosoluja ja uudet, opitut asiat tallentuvat tehokkaammin pitkäkestoiseen muistiin. Nuoren ihmisen aivot ovat erityisen alttiit ulkoisille riskitekijöille, kuten alkoholin, huumeiden tai päähän kohdistuvien iskujen aiheuttamille haittavaikutuksille, sillä aivot kypsyvät ja kehittyvät nuoruusiässä aktiivisesti. Kehittyvissä aivoissa alkoholin vaikutukset ovat tuhoisampia kuin kypsissä aivoissa. Nuorilla myös pienempi paino, huonompi alkoholin sietokyky ja kokemattomuus voivat johtaa siihen, että haitat ovat usein vakavampia kuin aikuisilla. Alkoholi vaikuttaa erityisen haitallisesti nuorten aivojen muistikeskuksiin. Alkoholin haitalliset vaikutukset ovat sitä voimakkaampia, mitä nuorempana niiden käyttö on aloitettu. Humalajuominen ja huumausaineiden käyttö aiheuttavat pysyviä muutoksia aivoissa ja edelleen muistin toiminnassa sekä oppimis- ja ongelmaratkaisukyvyssä. Huumausaineiden vai ku tukset voivat johtaa aivojen eri osien surkastumiseen. Nuorten humalajuominen altistaa myös onnettomuuksille. Päähän kohdistuneet iskut ja vammat voivat aiheuttaa peruuttamatonta tuhoa aivojen eri osien toiminnoissa ja vaikeuttaa elämässä pärjäämistä. Lapset ja nuoret tarvitsevat katkeamatonta unta n tuntia yössä. Lue lisää nuorten aivoterveyskampanjasta 6 7

6 Muisti ja ikääntyminen Elämänkokemus, tiedot ja muistot auttavat hahmottamaan monimutkaisiakin asiakokonaisuuksia. Iäkkään ihmisen aivot painavat hiukan (n. 8 %) nuoren aikuisen aivoja vähemmän. Painon vähentyminen johtuu hermosolujen häviämisestä. Vaikka hermosoluja katoaakin iän myötä, solujen väliset yhteydet voivat lisääntyä vielä myöhäisellä iällä. Kyky oppia uutta säilyy läpi elämän. Ikääntymisen vaikutukset muistin toimintaan näkyvät vahvimmin työ- ja tapahtumamuistin alueilla. Tapahtumamuisti heikkenee jo nuoresta aikuisuudesta alkaen, mutta työmuisti hidastuu ikääntymisen vaikutuksesta huomattavasti myöhemmin. Iän vaikutus näkyy erityisesti tilanteissa, jotka vaativat nopeaa reagointia, mieleen painamista ja mielestä palauttamista. Työmuistin häiriöherkkyys lisääntyy, mikä ilmenee ns. punaisen langan katoamisena aiempaa herkemmin tilanteissa, joissa on runsaasti keskittymistä häiritseviä tekijöitä. Rauhallinen ja häiriötön ympäristö tukee mieleen painamista ja muistamista. Opittujen tietojen mieleen palauttaminen voi vaikeutua ikääntymisen myötä ja uusien asioiden opettelu vaatii usein hiukan enemmän keskittymistä ja kertaamista kuin nuorempana. Toisaalta uuden oppimisessa 8 asioita yhdistellään jo aivoissa oleviin tietoihin ja hyödynnetään elämän varrella kertynyttä kokemusta. Ikääntynyt ihminen osaa arvioida mitkä asiat ovat merkityksellisiä ja mihin tulee erityisesti kiinnittää huomiota. Iäkkäämmät ihmiset voivat siksi hahmottaa monimutkaisia asiakokonaisuuksia nuoria paremmin, vaikka irrallisten tietojen muistaminen onkin myöhemmällä iällä vaativampaa. Normaali ikääntyminen ei kadota opittuja tietoja muistista. Ikääntyminen on hyvin yksilöllinen tapahtuma ja yksilöiden väliset erot lisääntyvät iän myötä. Joillain henkilöillä muutokset voivat näkyä jo ennen vanhuusikää ja toisilla muutoksia voi olla vaikea havaita 90 vuoden iässäkään. Aivoja kannattaa aktivoida ja pitää virkeinä ikävaiheista ja muuttuvista elämäntilanteista riippumatta. Muistisairauksien ennaltaehkäisy Muistisairaudet rappeuttavat aivoja, heiken tävät muistin toimintaa ja aiheuttavat ede tessään dementiaoireita. Yleisimmät muistisairaudet ovat Alzheimerin tauti, vaskulaarinen dementia, Lewyn kappale-tauti ja otsalohkoperäinen dementia. Muistisairaudet ovat yleisimpiä iäkkäillä ihmisillä, mutta niihin voi sairastua myös työiässä. Muistisairauksiin sairastuu vuosittain Suomessa yhteensä yli ihmistä. Muistisairauksien tutkimus on osoittanut, että on mahdollista viivästyttää sairauden puhkeamista ja saada lisää terveitä vuosia ihmisten elämään. Ennaltaehkäisyssä kiinnitetään huomiota erityisesti aivojen suojaamiseen ja niihin riskitekijöihin, jotka liittyvät elintapoihin ja muiden sairauksien hoitoon. Muista sairauksista kannattaa hoitaa erityisen hyvin kohonnut verenpaine ja kolesteroli sekä sokeriaineenvaihdunnan häiriöt. Näiden sairauksien hoitamatta jättäminen kohottaa muistisairauden riskiä ja hyvä hoitotasapaino puolestaan pienentää sitä. Aktiivisen liikunnan on todettu pienentävän Alzheimerin taudin riskiä ja runsaan ylipainon sekä eläinrasvojen käytön taas kasvattavan sairastumisen todennäköisyyttä. Aivojen aktiivisella käyttämisellä ja sosiaalisella kanssakäymisellä voidaan myös torjua muistisairauksia. Korkeammin koulutetuilla ihmisillä Alzheimerin tauti näyttäisi puhkeavan myöhemmin, minkä on ajateltu liittyvän aivoja aktivoivaan työhön ja vapaaajan harrastuksiin. Vaikka kouluvuosia ei aikanaan olisi kovin monia kertynytkään, aivojen aktiivinen käyttö hyödyttää aina. Aivot ovat näin vastustuskykyisemmät muistisairauksien aiheuttamille muutoksille. Dosentti MIIA KIVIPELTO on tutkimusryhmineen kehittänyt keski-iän elintapoihin pohjaavan riskimittarin, jolla ihmiset voivat arvioida omaa sairastumisriskiään seuraavan kahdenkymmenen vuoden aikana. Mikäli pisteitä tulee viisi tai vähemmän, on henkilöllä 1%:n riski sairastua. Jos taas pisteitä on yli 12, riski on kasvanut 16-kertaiseksi. Myöhäisiän muistisairauden todennäköisyys keski-iän riskimittaritulosten mukaan Riskitestitulos Muistisairauden riski % 0-5 1, , , , ,4 9 Riskitesti Mikä on riskisi sairastua muistisairauteen seuraavan 20 vuoden aikana? Ympyröi jokaisesta kohdasta vastaava numero ja laske pisteet yhteen. Ikä <47 vuotta >53 4 Koulutus 10 vuotta Vanhemmilla/sisaruksilla muistisairaus Ei 0 Kyllä 1 Systolinen eli yläverenpaine 140 mmhg 0 >140 mmhg 2 Painoindeksi 30 kg/m2 0 >30 kg/m2 2 Kokonaiskolesteroli 6,5 mmlo/l 0 >6,5 mmlo/l 2 Liikunta Aktiivinen 0 Ei-aktiivinen 1

7 Aktivoi aivojasi Muistiliiton muistivinkkejä Sosiaaliset suhteet ja älylliset haasteet ovat hyväksi muistille. Keskusteleminen ja ajatusten vaihto muiden kanssa aktivoivat aivoja ja lisäävät hermosolujen välistä viestintää. Kannattaa seurata maailman tapahtumia, osallistua aktiivisesti lähiyhteisön elämään ja pitää yllä ystävyyssuhteita. Vaativissa elämäntilanteissa asioiden jakaminen toisten kanssa auttaa hallitsemaan stressiä ja ehkäisemään masentuneisuutta. Vaikka muistijärjestelmät ovat kaikilla ihmisillä samanlaiset, tavat käsitellä tietoa poikkeavat toisistaan. Joillekin on helpompaa muistaa sanatarkasti, mitä hänelle on kerrottu kuin muistaa paras ajoreitti sukulaisen luokse. Toisen on taas helpompi muodostaa mielessä kuva siitä, mitä ajoreitin varrella missäkin risteyksessä oli kuin muistella sanatarkkaa kuvausta tuttavan ulkonäöstä. Toisten aivot tarvitsevat muistamisen tueksi ulkoisia apuvälineitä, esimerkiksi muistilappuja, ja toiset taas pärjäävät itse kehittelemiensä muistisääntöjen avulla. Myös elämäntilanne ja aivojen kuormittuneisuus vaikuttavat siihen, kuinka paljon aktivointia tarvitaan. Jos työ vaatii valppautta ja aktiivista aivojen käyttöä, vapaa-ajalla tarvitaan vastapainoksi luovaa lekottelua. Näin aktivoit aivojasi: opettele puhelinnumeroita ja nimiä ulkoa paina kauppalista mieleesi, mikäli ostettavana on alle kymmenen tuotetta. Ota lista mukaan vain tarkistusta varten. lue lehtien lisäksi kirjoja ja muita juonellisia tarinoita tee sopivan haasteellisia päättelytehtäviä ja sanaristikoita ota osaa tietokilpailuihin ja peleihin opettele uusia asioita. Yhdistä uusi aiemmin opittuun. riko rutiineja tee tuttuja asioita uudella tavalla Nimien ja ostoslistan unohtaminen ovat yleisiä arjen muistiongelmia. Nimien tai yksittäisten toisistaan irrallisten sanojen muistamista voi helpottaa luomalla erilaisia mielleyhtymiä ja mielikuvia, jotka vähentävät työmuistin kuormitusta. Mitä erikoisemman ja hauskemman mielikuvan luot, sitä paremmin yleensä muistat. Voit myös yhdistää sanoja tai nimiä johonkin mielessäsi olevaan valokuvaan tai piirrokseen. Palauttamalla mieleen tämän kuvan, muistat yleensä myös siihen mielessäsi liittämät sanat. Esimerkki: Henkilön nimi on Satu Havukainen, ja hän työskentelee puhelinvaihteen hoitajana. Voit miettiä kuinka nainen käyskentelee sadunomaisessa havumetsässä, jossa seis oo satumainen, jättimäinen puhelin, johon Satu ei voi olla törmäämättä. Mielikuvat ja tunteet muistin avuksi. Esimerkki: Kauppalistan voit tehdä mielessäsi niin, että katsot jääkaappia, pakkaat mielessäni puuttuvat asiat kauppakassiin valmiiksi. Kaupassa sitten kuvittelet, että kassi putoaa ja ostokset leviävät siihen lattialle. Sitten kuvittelet tätä näkyä mielessäsi. Asioiden merkitysten pohtiminen edesauttaa tiedon siirtymisessä pitkäkestoiseen muistiin. Mitä enemmän asiaa pohtii, sitä enemmän siitä muodostuu hakuvihjeitä, joita tarvitaan tiedon palauttamiseksi mieleen. Asiat eivät siis passiivisesti palaudu mieleen, vaan muistamiseen tarvitaan avaimia, jotka aktivoivat muistettavan asian. Muistettavasta asiasta kannattaa asettaa itselleen kysymyksiä ja vastata niihin tai selittää asiat ystävälle

8 Muistiliiton muistivinkit kuunnella MUISTA keskittyä vältä häiriötekijöitä, yksi asia kerrallaan kerrata muistettavan asian voi toistaa puoliääneen valmistella laita näkyvälle paikalle mukaan otettavat tavarat valmiiksi käyttää apuvälineitä muistilaput, munakello ja muut ajastimet muistuttavat hyödyntää kännykkää herätys, muistutus, kalenteri käyttöön muistella - aamulehden uutisia kannattaa palauttaa muistiin iltapäivällä Arvoisa lukija 12 Lähteet: Kädessäsi on Muistiliitto Suutama ry:n Muistiopas. T. Muistiopas on jokamiehen opasvihkonen aivojen tehdä ja muistin toiminnasta sekä niiden aktivoimisesta. Muisti Oppaasta ja oppiminen. löytyvät perustiedot muistisairauksien ennaltaehkäisystä. Kirjassa Tekemällä Heikkinen riski- muistilista kirjoittaminen auttaa muistamaan E. ja Rantanen T. (toim.) testin voit myös arvioida omien elintapojesi vaikutusta Gerontologia. muistisairauden Tampere: Duodecim. riskiin. aakkoset luettele mielessäsi aakkosia kun pitää muistaa tuttu Kivipelto M. ja Granö S. Muistiliiton perustehtävänä on toimia valtakunnallisena nimi tai asia muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä etuja valvovana potilas- ja omaisjärjestönä. Muistiliittoon kuuluu 44 jäsenyhdistystä ja yhteensä noin Alzheimerin taudin ennaltaehkäisytyön nukkua riittävästi tavoitteena on sairauden puhkeamisen jäsentä. Liiton nimenmuutoksen myötä (ent. Alzheimer-keskusliitto ry) viivästyttäminen. Muisti 3/2008. toiminnassa korostuvat perustehtävän lisäksi muistisairauksien ennaltaehkäisyyn syödä ja hyvin yleiseen aivoterveyteen liittyvät näkökulmat. Muistiliitto Kivisaari, S. jäsenyhdistyksineen on aktiivinen toimija muistisairaiden ihmisten sekä pitää yllä ystävyyssuhteita heidän läheistensä terveyden edistäjänä, muistisairauksien ennaltaehkäisijänä ja väestön aivoterveyden edistäjänä. Timmit aivot on siisti juttu opetusmateriaali. harrastaa mielekästä tekemistä Muistiliitto ry. Muisti vapaa-aikaan on meidän kaikkien yhteinen asia ja siitä kannattaa pitää huolta niin nuorena kuin ikääntyvänäkin. Toivomme tämän Muistioppaan Hietanen, M., olevan Erkinjuntti, T. ja Huovinen, M. Sinulle liikkua hyödyllinen löydä ja auttavan itsellesi ymmärtämään paremmin muistin toimintaa, sopiva huolehtimaan liikuntamuoto aivojen hyvinvoinnista ja löytämään Tunne keinoja muistisi. muistin Käytä, kehitä, kohenna. kuormittumisen vähentämiseen. Helsinki: WSOY. nauttia elämästä Timmit aivot on siisti juttu! SANNA KAIJANEN ja SIRPA GRANÖ Oppaan toimittajat Index Helpottavat muistamista ja tiedon löytämistä! Käytä kalenterissa, kirjoissa tai lehdissä Merkitse tärkeät kohdat Merkin päälle voit kirjoittaa avainsanoja Irrota ja siirrä halutessasi Post-it Index -teippimerkit löydät hyvinvarustetuista kirjakaupoista ja muista toimistotarvikkeita myyvistä liikkeistä. Lisätietoja tuotteista saat osoitteesta:

9 MUISTILIITTO RY Luotsikatu 4 E, Helsinki Puhelin (09) Sähköposti Internet-sivut ja Paikallisten jäsenyhdistysten yhteystiedot löytyvät Internet-sivuilta. Ulkoasu: Point Panic

Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja 1.10.2012

Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja 1.10.2012 Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja.0.202 Lähde: Muistiliitto ry, Pidä huolta muististasi-hanke 2005 - Sairaan tai vammaisen suuri ongelma on se, että

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista HAE apua ajoissa www.muistiliitto.fi Muistiliitto on muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä järjestö. Liitto ja sen jäsenyhdistykset

Lisätiedot

Muisti ja sen huoltaminen. Terveydenhoitajapäivät 17.2.2012 Sanna Suvisalmi Projektisuunnittelija, sairaanhoitaja, Muistiliitto ry

Muisti ja sen huoltaminen. Terveydenhoitajapäivät 17.2.2012 Sanna Suvisalmi Projektisuunnittelija, sairaanhoitaja, Muistiliitto ry Muisti ja sen huoltaminen Terveydenhoitajapäivät 17.2.2012 Sanna Suvisalmi Projektisuunnittelija, sairaanhoitaja, Muistiliitto ry Aivot tärkein omistamamme pääoma Aivojen tehtävä on elämän ylläpitäminen

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Hae apua ajoissa! www.muistiliitto.fi Muistaminen on monimutkainen tapahtumasarja. Monet tekijät vaikuttavat eri-ikäisten ihmisten kykyyn muistaa

Lisätiedot

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ Käypä hoito suositus 2010. Muistisairauksien diagnostiikka ja lääkehoito Taustatietoa muistisairauksista Kansantauti yli 120 000 ihmistä, joilla on etenevä muistisairaus

Lisätiedot

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ Käypä hoito suositus 2010. Muistisairauksien diagnostiikka ja lääkehoito Taustatietoa muistisairauksista Kansantauti yli 120 000 ihmistä, joilla on etenevä muistisairaus

Lisätiedot

AIVOT. Millainen pääoma? Miksi kannattaa ajatella aivojaan?

AIVOT. Millainen pääoma? Miksi kannattaa ajatella aivojaan? AJATTELE AIVOJASI AIVOT Millainen pääoma? Miksi kannattaa ajatella aivojaan? USKOMUKSIA ELI TARUA VAI TOTTA MITÄ MUISTI ON? tapahtumasarja, jossa palautetaan mieleen aiemmat kokemukset ja opitut asiat

Lisätiedot

Muistisairaudet 23.10.13

Muistisairaudet 23.10.13 Muistisairaudet 23.10.13 Muistaminen on aivojen tärkeimpiä tehtäviä Kaikki älyllinen toiminta perustuu tavalla tai toisella muistiin Muisti muodostaa identiteetin ja elämänhistorian Muistin avulla tunnistamme

Lisätiedot

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT MEMO OHJELMA MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ 2015 Inkeri Vyyryläinen (toim.) SELKOESITE MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muistiliiton esite Selkokielimukautus:

Lisätiedot

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky

Lisätiedot

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 4.osa. Aivojen iloksi.

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 4.osa. Aivojen iloksi. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 4.osa Aivojen iloksi. Aivojen aktivointi Ilo ja hyvä mieli ovat aivojen parhaita ystäviä. Meille kaikille on yksilöllistä se, miten painamme mieleen asioita.

Lisätiedot

Muisti Käyttö- ja huolto-ohjeet

Muisti Käyttö- ja huolto-ohjeet Muisti Käyttö- ja huolto-ohjeet Työikäisen muisti 2 Muisti on monimutkainen instrumentti, joka koostuu erilaisista osista. Niistä työmuisti on herkin häiriöille, kuten stressin, masennuksen tai kiireen

Lisätiedot

Huolehdi muististasi!

Huolehdi muististasi! Huolehdi muististasi! HUOLEHDI MUISTISTASI Sinun voi olla joskus vaikea muistaa asioita. Muistisi toimintaa ja keskittymistäsi haittaavat monet asiat. Muistin toimintaan vaikuttavat esimerkiksi: väsymys

Lisätiedot

MUISTIOPAS. Asiaa muistista ja aivoterveydestä

MUISTIOPAS. Asiaa muistista ja aivoterveydestä MUISTIOPAS Asiaa muistista ja aivoterveydestä Sisällys Aivot tärkeä pääoma... 3 Muisti ainutlaatuinen instrumentti... 4 Kevennä työmuistin kuormaa... 6 Pidä pääkoppaa hyvänä... 8 Työelämän muistihaasteet...

Lisätiedot

Vanhus ja päihteet - seminaari 24.5.2011 Turun AMK, Salon toimipiste Salon Muistiyhdistys, Projektityöntekijä Sari Nyrhinen

Vanhus ja päihteet - seminaari 24.5.2011 Turun AMK, Salon toimipiste Salon Muistiyhdistys, Projektityöntekijä Sari Nyrhinen Vanhus ja päihteet - seminaari 24.5.2011 Turun AMK, Salon toimipiste Salon Muistiyhdistys, Projektityöntekijä Sari Nyrhinen Suomessa joka viides työikäinen ja joka kolmas yli 65-vuotias ilmoittaa muistioireita

Lisätiedot

Kuinka hoidan aivoterveyttäni?

Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Geriatrian dosentti Pirkko Jäntti Kemijärvi 28.11.2012 Kaavakuva eri muistijärjestelmistä Terveetkin aivot unohtelevat 83 % unohtaa ihmisten nimiä 60 % unohtaa esineiden

Lisätiedot

Koululaisten lepo ja uni

Koululaisten lepo ja uni Koululaisten lepo ja uni Hyvinvoinnin kolmio tasapainoon ravinto lepo liikunta 1 Lepo ja rentoutuminen Mikä on lepoa ja rentoutumista, mikä taas ei? Jokaisella on oma tapansa levätä ja rentoutua. Kauhuelokuvan

Lisätiedot

Tarkkaavaisuus ja muisti

Tarkkaavaisuus ja muisti Luennon sisältö Tarkkaavaisuus ja muisti IHTE-5100 Ihminen käyttäjänä Sari Kujala Tarkkaavaisuus - Mitä se on? - Tarkkaavaisuuden lajit ja rajallisuus - Johtopäätökset suunnitteluun Muisti ja muistaminen

Lisätiedot

Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia.

Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 3.osa Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia. Muisti on monimutkainen älyllinen toiminto, joka perustuu aivojen hermoverkkojen laajaalaiseen yhteistoimintaan.

Lisätiedot

Miten hoidan muistiani? Geriatri Pirkko Jäntti 3.11.2015. Alzheimerin taudin ehkäisy on elinikäinen haaste

Miten hoidan muistiani? Geriatri Pirkko Jäntti 3.11.2015. Alzheimerin taudin ehkäisy on elinikäinen haaste Miten hoidan muistiani? Geriatri Pirkko Jäntti 3.11.2015 Alzheimerin taudin ehkäisy on elinikäinen haaste FINGERin tuloksia Merkittävä läpimurto muistisairauksien ehkäisyssä Elintapaohjauksella (ravitsemusneuvonta,

Lisätiedot

Melun terveysvaikutukset alle 80dB:n äänitasoilla

Melun terveysvaikutukset alle 80dB:n äänitasoilla Melun terveysvaikutukset alle 80dB:n äänitasoilla Irja Korhonen Ylilääkäri, Työterveys Aalto Lähteet: Suomen Lääkärilehti 36/2012 v sk 67 sivut 2445 2450b; Carter & Beh 1989; Miedema 2007; 3T Työturvallisuus

Lisätiedot

- MUISTISTA - NORMAALI IKÄÄNTYMINEN - MUISTIN JA TOIMINTAKYVYN HEIKKENEMINEN

- MUISTISTA - NORMAALI IKÄÄNTYMINEN - MUISTIN JA TOIMINTAKYVYN HEIKKENEMINEN Ulla Vuori Terveydenhoitaja, muistikoordinaattori 04.03.2014 - MUISTISTA - NORMAALI IKÄÄNTYMINEN - MUISTIN JA TOIMINTAKYVYN HEIKKENEMINEN Muisti on ihmiselle välttämätön: Identiteetti ja kokemus omasta

Lisätiedot

AIVOT JA INFORMAATIOÄHKY

AIVOT JA INFORMAATIOÄHKY AIVOT JA INFORMAATIOÄHKY Juhani Juntunen Professori, vakuutuslääketieteen ja neurotoksikologian dosentti Neurologian erikoislääkäri Share of GDP Three phases of development of economic structures each

Lisätiedot

Ensiapua. luottamus henkilöiden. jaksamiseen

Ensiapua. luottamus henkilöiden. jaksamiseen Ensiapua luottamus henkilöiden jaksamiseen Luottamushenkilön vaikea rooli kuormittaa Luottamustehtävään valittu haluaa hoitaa työnsä hyvin ja olla luottamuksen arvoinen. Luottamustehtävässä kuormittaa

Lisätiedot

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN JOHDANNOKSI JOKA NELJÄNNELLÄ SUOMALAISELLA ON JOKIN MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖ MASENNUS ON YKSI KANSASAIRAUKSISTAMME MASENNUS AIHEUTTAA VIREYSTILAN

Lisätiedot

Aivojen hyvinvointi työssä

Aivojen hyvinvointi työssä Aivojen hyvinvointi työssä Virpi Kalakoski, PsT, erikoistutkija Työterveyslaitos, Helsinki 14.3.2011 Salon muistiyhdistys Aivojen kuormittuminen - kaikille tuttu ongelma Työ ja terveys 2009 tutkimus (TTL)

Lisätiedot

Syö muistisi hyväksi

Syö muistisi hyväksi Syö muistisi hyväksi Satu Jyväkorpi Ravitsemustieteilijä, ETM Tohtorikoulutettava, Helsingin yliopisto Gerontologinen ravitsemus Gery ry www.gery.fi Muistisairaiden määrä lisääntyy Muistisairauksiin sairastuu

Lisätiedot

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit.

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa Aistit. Aistien maailma Ympäristön havainnointi tapahtuu aistien välityksellä. Tarkkailemme aistien avulla jatkuvasti enemmän tai vähemmän tietoisesti

Lisätiedot

Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011

Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011 Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011 Lähteenä: 65-vuotiaiden aikuisneuvolan tutkimustiedot & Sosioekonomiset terveyserot Pohjois-Pohjanmaalla 16.6.2011 geriatrian ylilääkäri

Lisätiedot

6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan.

6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan. ENERGIAINDEKSI 23.01.2014 EEMELI ESIMERKKI 6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan. Stressitaso - Vireystila + Aerobinen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ammattikuljettajan työhyvinvointi turvallinen ja ergonominen työpäivä Virkeä ja terve kuljettaja 1 Virkeä ja terve kuljettaja Ammattikuljettajalla riittävä uni ja lepo, säännöllinen

Lisätiedot

Minun työhyvinvointini

Minun työhyvinvointini Minun työhyvinvointini Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työhyvinvoinnin tinkimätön rakentaja Kestävän työuran edistäjä Tuottavuuden mahdollistaja Hyvinvointi

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä siitä voi olla seurauksena

Lisätiedot

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Hyvä arki Luennon tavoitteena on lisätä tietoa omaan hyvinvointiin vaikuttavista

Lisätiedot

Päijät-Hämeen Muistiyhdistys ry, Projektikoordinaattori Virpi Veijanen

Päijät-Hämeen Muistiyhdistys ry, Projektikoordinaattori Virpi Veijanen Päijät-Hämeen Muistiyhdistys ry, Projektikoordinaattori Virpi Veijanen Perustettu v. 1988 (Aiemmin P-H Dementiayhdistys ry) Kattojärjestönä Muistiliitto Toimialue 14 kuntaa Jäseniä n. 400, jäsenmaksu 15

Lisätiedot

Aivojen hyvinvointi tietotyössä

Aivojen hyvinvointi tietotyössä Aivojen hyvinvointi tietotyössä Virpi Kalakoski, PsT, erikoistutkija Aivot ja työ -tutkimuskeskus TIEKE -seminaari Vaikuta ja vaikutu - digikansalainen tänään ja huomenna 16.9.2010 Tietotyössä haastetaan

Lisätiedot

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten

Lisätiedot

11.4.2010. Aivoviikko vk 11. Ohjelma. Seminaari 18.3.2010 ANNA AIKAA AIVOILLE

11.4.2010. Aivoviikko vk 11. Ohjelma. Seminaari 18.3.2010 ANNA AIKAA AIVOILLE ANNA AIKAA AIVOILLE Aivoviikko vk 11 Aivot tarvitsevat luovaa lekottelua, ne kärsivät kiireestä: jos aivot ovat väsyneet ja kuormittuneet, ihminen tukeutuu rutiineihin Neurologi Kiti Müller Seminaari 18.3.2010

Lisätiedot

AIVOTERVEELLISET KULTTUURISUOSITUKSET KOLMELLE RYHMÄLLE

AIVOTERVEELLISET KULTTUURISUOSITUKSET KOLMELLE RYHMÄLLE AIVOTERVEELLISET KULTTUURISUOSITUKSET KOLMELLE RYHMÄLLE Sosiaalinen ja henkinen aktiivisuus pitää yllä aivojen kuntoa kaikenikäisillä, ja aivojen hyvinvoinnista huolehtiminen voi auttaa pienentämään riskiä

Lisätiedot

HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014

HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014 HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014 TÄNÄÄN KESKUSTELLAAN: Muistisairauksien ehkäisyn merkitys Yleisimmät muistisairauden Suomessa ja niiden riskitekijät Mitkä ravitsemukselliset

Lisätiedot

Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys

Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys Lassi-Pekka Risteelä & Virpi Louhela on PoP Liikkua POHJOIS-POHJANMAAN LIIKUNTA RY yksi Suomen 15:sta liikunnan aluejärjestöstä kouluttaa liikuttaa palvelee

Lisätiedot

Virikkeitä laadukkaaseen varhaiskasvatukseen aivotutkimuksesta. 28.1.2012 Markku Penttonen, Jyväskylän Yliopisto

Virikkeitä laadukkaaseen varhaiskasvatukseen aivotutkimuksesta. 28.1.2012 Markku Penttonen, Jyväskylän Yliopisto Virikkeitä laadukkaaseen varhaiskasvatukseen aivotutkimuksesta 28.1.2012 Markku Penttonen, Jyväskylän Yliopisto 1 Sisällys Hermosolu Aivot Elämän vaiheet Hermojärjestelmän rakentuminen sikiöaikana Hermosolujen

Lisätiedot

LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen

LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen Lewyn kappale -tauti on 50 80 vuoden iässä alkava etenevä muistisairaus. Nimensä se on saanut Lewyn kappaleista, jotka ovat hermosolun

Lisätiedot

Keskittymisharjoitus. Sinikka Hiltunen/Muistikoulutus 2.10.2009 1/6. Lue teksti, jota ei ole lihavoitu

Keskittymisharjoitus. Sinikka Hiltunen/Muistikoulutus 2.10.2009 1/6. Lue teksti, jota ei ole lihavoitu Sinikka Hiltunen/Muistikoulutus 2.10.2009 1/6 Keskittymisharjoitus Lue teksti, jota ei ole lihavoitu Ikääntymisen myötä hermojärjestelmän kyky ylläpitää Säännöllinen alkoholin nauttiminen nuoruudessa muuttaa

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Tarja Ketola 17.11.2015. Uni ja univaje. Vireyden säätely. Väsyvyys (fatiikki)

Tarja Ketola 17.11.2015. Uni ja univaje. Vireyden säätely. Väsyvyys (fatiikki) Tarja Ketola 17.11.2015 Uni ja univaje Vireyden säätely Väsyvyys (fatiikki) Nukumme noin 1/3 elämästämme. Ideaali unen määrä on 7 tuntia/vrk (alle 6 yli 9) Sekä lyhyemmät että pidemmät unimäärät nostavat

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot

Työssä muistaminen -kysymyssarja

Työssä muistaminen -kysymyssarja Työssä muistaminen -kysymyssarja Kysymyssarja sopii apuvälineeksi muistinsa ja keskittymisensä toiminnasta huolestuneen potilaan tarkempaan haastatteluun. Kysely antaa potilaalle tilaisuuden kuvata tarkentaen

Lisätiedot

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä

Lisätiedot

TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT

TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT Oikeat ruokailutottumukset Riittävä lepo Monipuolinen liikunta Miksi pitäisi liikkua? Liikunta pitää kuntoa yllä Liikkuminen on terveyden antaa mielihyvää ja toimintakyvyn kannalta ehkäisee sairauksia

Lisätiedot

Ilo irti ympäristöstä!

Ilo irti ympäristöstä! Ilo irti ympäristöstä! Kotona kiikun kaakunverkostotapaaminen 5.11.2015 Tampere Dos. Erja Rappe Al Koti on paras paikka kun luottaa omaan pärjäämiseensä. kun luottaa saavansa haluamaansa apua tarvittaessa.

Lisätiedot

Mitä jokaisen työsuojelijan tulee tietää psykososiaalisesta stressistä?

Mitä jokaisen työsuojelijan tulee tietää psykososiaalisesta stressistä? Mitä jokaisen työsuojelijan tulee tietää psykososiaalisesta stressistä? tiimipäällikkö Kirsi Ahola, työterveyspsykologian dosentti Stressi on elimistön reaktio haasteisiin. haasteita sisältävä tilanne

Lisätiedot

Ideoita aktiivisempaan ja terveempään elämäntapaan. www.lifestyleexpo.fi

Ideoita aktiivisempaan ja terveempään elämäntapaan. www.lifestyleexpo.fi Ideoita aktiivisempaan ja terveempään elämäntapaan. Ilma Raittiin ilman edut Edistää aivotoimintaa Vahvistaa vastustuskykyä Antaa enemmän vireyttä koko päivään Vähentää ahdistusta ja rauhoittaa mieltä

Lisätiedot

Stressinmittauksen tulkintamalli. -Mitä tulokset kertovat kuormitusriskistä?

Stressinmittauksen tulkintamalli. -Mitä tulokset kertovat kuormitusriskistä? Stressinmittauksen tulkintamalli -Mitä tulokset kertovat kuormitusriskistä? Ttm Jaakko Kotisaari Jyväskylä 20.5. 2008 Kuormittuneisuuden arvioinnin haasteet Onko palautumista riittävästi? Mikä on sopiva

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/2015 1

NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/2015 1 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/2015 1 Vanhusneuvosto 26.10.2015 KÄSITELLYT ASIAT Sivu 24 Muistikoordinaattori Helena Hurme-Marttisen puheenvuoro 4 25 Edellisen kokouksen pöytäkirjan tarkastaminen 6 26

Lisätiedot

santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI

santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI 2 11.8.2015 PALAUTUMINEN -kehittymisen kulmakivi - Harjoittelun tarkoitus

Lisätiedot

Kati Juva Dosentti, neurologian erikoislääkäri HUS/HYKS Psykiatrian klinikka

Kati Juva Dosentti, neurologian erikoislääkäri HUS/HYKS Psykiatrian klinikka Kati Juva Dosentti, neurologian erikoislääkäri HUS/HYKS Psykiatrian klinikka Muistin osa-alueet Episodinen eli tapahtumamuisti Tapahtuneet asiat, elämänkertatieto Semanttinen eli tietomuisti Faktat, yleissivistys,

Lisätiedot

Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja.

Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja. Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja. Rintojen terveys on tärkeää Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä. Suomessa rintasyöpään sairastuu vuosittain noin 5000 ja kuolee lähes 900 naista. Aktiivinen

Lisätiedot

Muistisairauksien ennaltaehkäisy osana muistihoitajien tehtäväkenttää ja alaosaston toimintaa

Muistisairauksien ennaltaehkäisy osana muistihoitajien tehtäväkenttää ja alaosaston toimintaa Muistisairauksien ennaltaehkäisy osana muistihoitajien tehtäväkenttää ja alaosaston toimintaa Pirkanmaan muistihoitajien ja alaosastotoimijoiden tapaaminen 19.3.13 terveydenhoitaja, TtM Sirpa Kotisaari

Lisätiedot

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua

Lisätiedot

Muistisairauksien varhainen tunnistaminen. Terveydenhoitajapäivät 2012 17.2.2012 Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja

Muistisairauksien varhainen tunnistaminen. Terveydenhoitajapäivät 2012 17.2.2012 Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja Muistisairauksien varhainen tunnistaminen Terveydenhoitajapäivät 2012 17.2.2012 Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja Muistiliiton perustehtävänä on toimia valtakunnallisena muistisairaiden ihmisten

Lisätiedot

Oppiminen yliopistossa. Satu Eerola Opintopsykologi

Oppiminen yliopistossa. Satu Eerola Opintopsykologi Oppiminen yliopistossa Satu Eerola Opintopsykologi Ongelmia voi olla.. missä tahansa opintojen vaiheissa Eniten ekana vuonna ja gradun kanssa, myös syventäviin siirryttäessä yllättävästi: huippu opiskelija

Lisätiedot

Oma jaksaminen -käytännön vinkkejä työhön ja vapaa-aikaan. Piia Hammaren-Luoso Asiakasvastaava työfysioterapeutti FysioSporttis Oy

Oma jaksaminen -käytännön vinkkejä työhön ja vapaa-aikaan. Piia Hammaren-Luoso Asiakasvastaava työfysioterapeutti FysioSporttis Oy Oma jaksaminen -käytännön vinkkejä työhön ja vapaa-aikaan Piia Hammaren-Luoso Asiakasvastaava työfysioterapeutti FysioSporttis Oy KOKONAISVALTAINEN HYVINVOINTI Työ Työkyky Ammattitaito Ihmissuhteet Tuottavuus,

Lisätiedot

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Vaikeuksien kasautumisen ja vakavampien käytösongelmien ennaltaehkäisy myönteisen

Lisätiedot

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista Tutkimusraportti Tutkimuksen toteutus Tämän tutkimuksen tilaajina ovat Vanhustyön keskusliiton Eloisa ikä -ohjelmakoordinaatio

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työkyvyn ja työhyvinvoinnin ylläpitäminen: mikä auttaa jaksamaan jatkuvassa muutoksessa? Erikoistutkija Marjo Wallin TTL:n määritelmä työhyvinvoinnille Työhyvinvointi tarkoittaa, että

Lisätiedot

Terveystieto, minimipaketti

Terveystieto, minimipaketti Terveystieto, minimipaketti Opiskelijan nimi: Ryhmä: Tekijä Miia Siukola Koulutuskeskus Sedu Lehtori, liikunta ja terveystieto Lähteet Kalaja S, Länsikallio R, Porevirta J, Tanhuanpää S. 2010: Lukion terveystieto,

Lisätiedot

Aivot ja työhyvinvointi

Aivot ja työhyvinvointi Työhyvinvointi-ilta Tampere 17.3.2010 Aivot ja työhyvinvointi Juhani Juntunen professori, ylilääkäri, Etera Share of GDP Three phases of development of economic structures each with special type of enterprises

Lisätiedot

Sirkka-Liisa Kivelä Emeritaprofessori, yleislääketiede, TY Dosentti, geriatrinen lääkehoito, HY

Sirkka-Liisa Kivelä Emeritaprofessori, yleislääketiede, TY Dosentti, geriatrinen lääkehoito, HY Sirkka-Liisa Kivelä Emeritaprofessori, yleislääketiede, TY Dosentti, geriatrinen lääkehoito, HY 70 75 vuotta täyttäneistä, erityisesti 80-85 vuotta täyttäneistä Arvoperustana iäkkäiden omatoimisuuden ja

Lisätiedot

Hyvinvoiva kansalainen työelämässä

Hyvinvoiva kansalainen työelämässä Hyvinvoiva kansalainen työelämässä Tampereen yliopiston terveystieteen laitos Hyvinvoinnin tulkintoja 1. Ulkoisesti arvioitu vs. koettu Ulkoisesti (yhteisesti) arvioitu Tunnuslukuja: suhteellinen köyhyys

Lisätiedot

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

Ikääntyminen ja henkiset voimavarat

Ikääntyminen ja henkiset voimavarat Ikääntyminen ja henkiset voimavarat Agronomiliiton tilaisuus 5.11.2013 Vuoden psykologi Toimialapäällikkö, PsT Sirkkaliisa Heimonen Ikäinstituutti Ikäinstituutti - hyvän vanhenemisen asiantuntija Tehtävänä

Lisätiedot

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!!

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!! PERHE JA PÄIHDEKASVATUS meille myös!!! Pohdinnan pohjaksi päihteistä Lapsen kanssa on hyvä keskustella päihteiden vaikutuksista niissä tilanteissa, joissa asia tulee luontevasti puheeksi. Tällainen tilanne

Lisätiedot

MMSE Mini Mental State Examinationnumeroista. teoiksi. Äänekosken Arjen Tuki Testipatteristokoulutus Syksy 2015

MMSE Mini Mental State Examinationnumeroista. teoiksi. Äänekosken Arjen Tuki Testipatteristokoulutus Syksy 2015 MMSE Mini Mental State Examinationnumeroista teoiksi Äänekosken Arjen Tuki Testipatteristokoulutus Syksy 2015 MMSE:n tekeminen MMSE-testin tekijältä ei edellytetä erityistä koulutusta. Pelkkää MMSE:n tekemistä

Lisätiedot

Päihdekasvatusmateriaali alakoulujen. En oo korvaamaton, mutta paras mahaa- rollinen. linen

Päihdekasvatusmateriaali alakoulujen. En oo korvaamaton, mutta paras mahaa- rollinen. linen Päihdekasvatusmateriaali alakoulujen 5-6-luokkalaisille En oo korvaamaton, mutta paras mahaa- rollinen linen En oo korvaamaton, mutta paras maharollinen Tämä aineisto on tarkoitettu 5-6-luokkalaisten

Lisätiedot

Fysiologiset signaalit ylikuormituksen varhaisessa tunnistamisessa. Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos

Fysiologiset signaalit ylikuormituksen varhaisessa tunnistamisessa. Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos Fysiologiset signaalit ylikuormituksen varhaisessa tunnistamisessa Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos Stressin merkitys terveydelle Työelämän fysiologiset stressitekijät Aikapaine Työn vaatimukset

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN AIVOJEN YLEINEN HYVINVOINTI. Tiina Walldén 13.11.1009

LASTEN JA NUORTEN AIVOJEN YLEINEN HYVINVOINTI. Tiina Walldén 13.11.1009 LASTEN JA NUORTEN AIVOJEN YLEINEN HYVINVOINTI Tiina Walldén 13.11.1009 1 LÄHTÖKOHTA paljon oppimisvaikeus/ tarkkaavaisuus/ päänsärky / käyttäytymisen säätely / kontaktiongelmaisia lapsia miten ympäristö

Lisätiedot

Itsesäätelykyvyn kehittämisestä tukea terveellisille ruokailutottumuksille

Itsesäätelykyvyn kehittämisestä tukea terveellisille ruokailutottumuksille Itsesäätelykyvyn kehittämisestä tukea terveellisille ruokailutottumuksille Hanna Ollila Pilvikki Absetz 21.10.2012 www.tempestproject.eu 1 Terveelliset ruokailutottumukset perustana hyvinvoinnille Lapsuuden

Lisätiedot

AIVOJUMPPA BRAIN GYM. 20.8.2014 Eija Määttä ja Lea Torvinen Muistiluotsi Kainuu

AIVOJUMPPA BRAIN GYM. 20.8.2014 Eija Määttä ja Lea Torvinen Muistiluotsi Kainuu AIVOJUMPPA BRAIN GYM 20.8.2014 Eija Määttä ja Lea Torvinen Muistiluotsi Kainuu Mitä aivojumppa on? Menetelmän on kehittänyt kalifornialainen kasvatustieteiden tohtori P.E.Dennison yhdessä vaimonsa Gail

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Ketola 26.10.2011. Tarja Ketola kliininen neuropsykologi Mehiläinen 2011

Ketola 26.10.2011. Tarja Ketola kliininen neuropsykologi Mehiläinen 2011 Tarja Ketola kliininen neuropsykologi Mehiläinen 2011 Asiat, jotka auttavat meitä sekä nyt että silloin jos jotain tapahtuu aivoissamme, ovat hyvin yksinkertaisia ja meille kaikille mahdollisia. Motivaatio

Lisätiedot

Hyvälaatuista proteiinia maitotuotteista. Teija Keso Laillistettu ravitsemusterapeutti Ravitsemusasiantuntija Valio Oy Ateria 12 6.11.

Hyvälaatuista proteiinia maitotuotteista. Teija Keso Laillistettu ravitsemusterapeutti Ravitsemusasiantuntija Valio Oy Ateria 12 6.11. Hyvälaatuista proteiinia maitotuotteista Teija Keso Laillistettu ravitsemusterapeutti Ravitsemusasiantuntija Valio Oy Ateria 12 6.11.2012 Sisältö Valio Oy 2 Proteiinit Koostuvat 20 aminohaposta, joista

Lisätiedot

Hyvinvointi, jaksaminen ja itsensä muistaminen. Kohtaamispaikkapäivät 17.-18.3.2015 Ihmisenä ihmiselle

Hyvinvointi, jaksaminen ja itsensä muistaminen. Kohtaamispaikkapäivät 17.-18.3.2015 Ihmisenä ihmiselle Hyvinvointi, jaksaminen ja itsensä muistaminen Kohtaamispaikkapäivät 17.-18.3.2015 Ihmisenä ihmiselle Tästä ajattelin puhua Yksilöllinen hyvinvointi, yksilöllinen jaksaminen, yksilöllinen itsensä muistaminen

Lisätiedot

Varhainen muistisairaus. Nina Kemppainen LT, Neurologian erikoislääkäri 26.10.2015

Varhainen muistisairaus. Nina Kemppainen LT, Neurologian erikoislääkäri 26.10.2015 Varhainen muistisairaus Nina Kemppainen LT, Neurologian erikoislääkäri 26.10.2015 Muistisairauksien yleisyys Joka viides työikäinen ja joka kolmas yli 65- vuotias ilmoittaa muistioireita Etenevien muistisairauksien

Lisätiedot

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN Marianne Isopahkala Pre-eklampsiaan sairastuneelle MITÄ PRE-EKLAMPSIA ON? Pre-eklampsiasta on käytetty vanhastaan nimityksiä raskausmyrkytys ja toksemia.

Lisätiedot

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Mielenterveyskuntoutujan omaisen elämästä ja arjesta Omaistyön koordinaattori, psykoterapeutti Päivi Ojanen Omaiset mielenterveystyön tukena Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

ESIINTYMINEN: vihertävänä, kellertävänä tai ruskeana rouheena (marihuana) vaalean harmahtavana, ruskeana tai miltei mustana (hasis)

ESIINTYMINEN: vihertävänä, kellertävänä tai ruskeana rouheena (marihuana) vaalean harmahtavana, ruskeana tai miltei mustana (hasis) 4.11.2014 LÄHDE: Cannabis sativa -hamppukasvi - Yleisimmin käytetty huumausaine ESIINTYMINEN: vihertävänä, kellertävänä tai ruskeana rouheena (marihuana) vaalean harmahtavana, ruskeana tai miltei mustana

Lisätiedot

Uusinta kotimaista tutkimustietoa muistisairauksien ennalta ehkäisystä ja kuntoutuksesta. Muistityöryhmä 25.8.2014

Uusinta kotimaista tutkimustietoa muistisairauksien ennalta ehkäisystä ja kuntoutuksesta. Muistityöryhmä 25.8.2014 Uusinta kotimaista tutkimustietoa muistisairauksien ennalta ehkäisystä ja kuntoutuksesta Muistityöryhmä 25.8.2014 Ikäihmisten kuntouttamisesta laajemmin Sari Kehusmaa: Hoidon menoja hillitsemässä - heikkokuntoisten

Lisätiedot

Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013

Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Terveystietoa ja fysiikkaa 3h/vko Terveystiedon osaamiskokonaisuus ja ammattipätevyystunnit. Taulukon jälkeisessä osiossa on tummennettu ne ammattipätevyysosat,

Lisätiedot

Kahvin juonti keski-iässä ja myöhäisiän dementiariski: väestöpohjainen CAIDE -tutkimus

Kahvin juonti keski-iässä ja myöhäisiän dementiariski: väestöpohjainen CAIDE -tutkimus CARDIOVASCULAR RISK FACTORS, AGING AND DEMENTIA - Sydän- ja verisuonitautien Riskitekijät, t, Ikää ääntyminen ja Dementia Kahvin juonti keski-iässä ja myöhäisiän dementiariski: väestöpohjainen CAIDE -tutkimus

Lisätiedot

ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90

ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 1 Yli 65-vuotias ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 85 80 Mittari alkoholin käytön itsearviointiin 75 70 65 2 Tämän mittarin tarkoituksena on auttaa Sinua arvioimaan alkoholin käyttöäsi. Alkoholin käyttöä olisi

Lisätiedot

Kestävä aivotyö aivotyön tuottavuus

Kestävä aivotyö aivotyön tuottavuus Kestävä aivotyö aivotyön tuottavuus Liito-ohjelman vuosiseminaari 8.9.2009 Työelämä muuttuu muuttuuko johtaminen? tutkimusprofessori Kiti Müller Aivot ja työ tutkimuskeskus Aivot ja työ tutkimuskeskus

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Fyysisen ja henkisen työkyvyn kehittäminen - mitä tehdä käytännössä. Mikko Koivu

Fyysisen ja henkisen työkyvyn kehittäminen - mitä tehdä käytännössä. Mikko Koivu Fyysisen ja henkisen työkyvyn kehittäminen - mitä tehdä käytännössä Mikko Koivu Työhyvinvoinnin johtaminen TYÖ: sisältö, menetelmät, välineet, ergonomia TYÖYHTEISÖ: yhteistyö, tiedonkulku, pelisäännöt

Lisätiedot

Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöt työelämän ja ammatillisen kuntoutuksen haasteina

Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöt työelämän ja ammatillisen kuntoutuksen haasteina Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöt työelämän ja ammatillisen kuntoutuksen haasteina Ammatillisen kuntoutuksen päivät 17.-18.9. 2014 Verve, Oulu Liisa Paavola Neuropsykologian erikoispsykologi, FT Pitäisi

Lisätiedot

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon periaatteet Muistisairauden hoidon kokonaisuus Lääkkeettömät hoidot Etenevät muistisairaudet ovat

Lisätiedot