Muistiopas MUISTILIITTO RY

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Muistiopas MUISTILIITTO RY www.muistiliitto.fi www.timmitaivot.fi"

Transkriptio

1 Muistiopas

2 Aivo - tärkein omistamamme pääoma Arvoisa lukija Kädessäsi on Muistiliitto ry:n Muistiopas. Muistiopas on jokamiehen opasvihkonen aivojen ja muistin toiminnasta sekä niiden aktivoimisesta. Oppaasta löytyvät perustiedot muistisairauksien ennaltaehkäisystä. Tekemällä riskitestin voit myös arvioida omien elintapojesi vaikutusta muistisairauden riskiin. Muistiliiton perustehtävänä on toimia valtakunnallisena muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä etuja valvovana potilas- ja omaisjärjestönä. Muistiliittoon kuuluu 44 jäsenyhdistystä ja yhteensä noin jäsentä. Liiton nimenmuutoksen myötä (ent. Alzheimer-keskusliitto ry) toiminnassa korostuvat perustehtävän lisäksi muistisairauksien ennaltaehkäisyyn ja yleiseen aivoterveyteen liittyvät näkökulmat. Muistiliitto jäsenyhdistyksineen on aktiivinen toimija muistisairaiden ihmisten sekä heidän läheistensä terveyden edistäjänä, muistisairauksien ennaltaehkäisijänä ja väestön aivoterveyden edistäjänä. Muisti on meidän kaikkien yhteinen asia ja siitä kannattaa pitää huolta niin nuorena kuin ikääntyvänäkin. Toivomme tämän Muistioppaan olevan Sinulle hyödyllinen ja auttavan ymmärtämään paremmin muistin toimintaa, huolehtimaan aivojen hyvinvoinnista ja löytämään keinoja muistin kuormittumisen vähentämiseen. Timmit aivot on siisti juttu! SANNA KAIJANEN ja SIRPA GRANÖ Oppaan toimittajat Aivojen tehtävä on elämän ylläpitäminen janiitä tarvitaan jokaisessa elämämme hetkessä. Aivot ottavat vastaan tietoa ympäristöstä ja elimistön sisältä aistien välityksellä Index ja säätelevät näin koko kehon toimintaa. Aivoihimme on kehittynyt evoluution tuloksena korkeampia tiedonkäsittelytoimintoja, kuten muistaminen, kielel - liset toiminnot ja kyky ongelmanratkaisuun. Aivojen toimintaan Helpottavat muistamista ja tiedon löytämistä! Käytä kalenterissa, kirjoissa tai lehdissä Merkitse tärkeät kohdat Merkin päälle voit kirjoittaa avainsanoja Irrota ja siirrä halutessasi perustuvat myös jokaisen ihmisen yksilöllinen persoonallisuus ja tunteet. Ihmisen aivot ovat äärimmäisen monimutkainen ja hienostunut järjestelmä. Aivot painavat noin grammaa ja niissä on arviolta 100 miljardia hermosolua. Jokainen hermosolu voi ulottaa haaransa jopa eri kohtaan ja muodostaa yhteyksiä toisten hermosolujen kanssa. Hermosolut voivat järjestäytyä siis lukemattomilla erilaisilla ta voilla hermoverkoiksi, minkä vuoksi jokaisen ihmisen aivot ovat ainutlaatuiset. Aivomme voivat tuottaa tiedonkäsittelytoimintoja, joihin ei pysty hienoinkaan ihmisen rakentama tietokone. Post-it Index -teippimerkit löydät hyvinvarustetuista kirjakaupoista ja muista toimistotarvikkeita myyvistä liikkeistä. Lisätietoja tuotteista saat osoitteesta: Muisti tarvitsee toimiakseen useita eri aivoalueita. 1 Aivojen karkea rakenne määrittyy jo varhain yksilönkehityksessä perinnöllisten tekijöiden ohjaamana. Vaikka uusien hermosolujen muodostuminen syntymän jälkeen on vähäistä, uusia yhteyksiä rakentuu hermosolujen välille jatkuvasti. Tämä mahdollistaa oppimisen ja ympäristöön sopeutumisen läpi elämän.

3 Muisti on tapahtumasarja, jossa palautetaan mieleen aiemmin opittuja ja koettuja asioita sekä opitaan uutta. Kun muisti toimii, uusi tieto tallentuu aivoihimme ja on palautettavissa myöhemmin käyttöömme. Muistaminen edellyttää mieleen painamista, mielessä säilyttämistä ja mieleen palauttamista. Unohtamisessa on yleensä kyse vaikeuksista mieleen palauttamisessa. Yleisin tapa hahmottaa muistin rakennetta ja ymmärtää sen toimintaa on erottaa toisistaan hetkellinen aistimuisti, lyhytkestoinen työmuisti ja pitkäkestoinen säilömuisti. i. Aistimuisti tuo aivoihimme tietoa eri aistien kautta, mikä auttaa selviytymään esimerkiksi pimeässä rapussa valon sammuttua. a. Työmuisti pitää asioita päässä vain muutamia a sekunteja esimerkiksi silloin, kun tarkistamme puhelinnumeron luettelosta ja pidämme sen mielessä numeron näppäilyyn saakka. a. Säilömuisti jakaantuu tosiasioita sisällään pitävään semanttiseen muistiin ja tarinoita a ja elämyksiä sisältävään tapahtuma- eli episodiseen muistiin. Säilömuistissa on myös taitomuisti, josta löytyvät opitut taidot, kuten pyörällä ajaminen. AISTI MUISTI Tiedon valikoiminen tarkkaavaisuuden avulla TYÖ- MUISTI Mieleen painaminen Muistista haku SÄILIOMUISTI Oppimisessa on kyse aktiivisesta tiedon muokkaamisesta, jäsentämisestä ja merkitysten analysoimisesta. Tiedon tallentuminen muistiin edellyttää aktiivista tiedonvälitystä tiettyjen hermosolujen välillä. Tarpeeksi pitkään jatkuessaan hermosolujen viestintä muuttuu pysyvästi ja asia on painettu mieleen. Oppimista voi tehostaa keskustelemalla ja väittelemällä asioista toisten kanssa. Kun omaa mielipidettään joutuu perustelemaan ja pohtimaan, aivot aktivoituvat ja hermosolujen välinen viestintä lisääntyy. Oppimistulokseen vaikuttavat vahvasti myös yksilölliset tavoitteet, tunteet ja motivaatio. o. Ilman muistia ihmisellä ei olisi identiteet-eettiä tai elämänhistoriaa, läheiset pysyisivät ivät tuntemattomina ja käsitys maailmasta olisi vain havaintojen virtaa ilman ymmärrystä. Myös sanojen ja kielen ymmärtäminen sekä mielikuvien muodostaminen vaatii muistia. Muisti on tapahtumasarja, jossa palautetaan mieleen aiemmin opittuja ja koettuja asioita sekä opitaan uutta. 2 3

4 Aivojen terveys ja hyvinvointi Aivot tarvitsevat säännöllisesti ja keskeytyksettä ravinteita ja happea pysyäkseen toimintakykyisenä. Aivot ovat elimistön herkin elin. Vaikka elimistöön on kehittynyt useita toimintoja ja rakenteita turvaamaan aivojen ravitsemusta, nämä luontaiset suojakeinot ovat kuitenkin rajallisia. Ympäristötekijät vaikuttavat aivojen toimintaan jatkuvasti ja aivojen muokkautuminen on elinikäinen prosessi. Aivot ovat myös jatkuvasti alttiina ympäristön haitallisillekin vaikutuksille. Hermosolujen vähäisen uusiutumisen vuoksi aivojen vaurio on lähes aina pysyvä ja näkyy usein muutoksina tiedonkäsittelyssä, tunne-elämässä ja persoonallisuudessa. Aivoja täytyy siis aktiivisesti suojata niiden terveyttä ja hyvinvointia uhkaavilta tekijöiltä. Isku päähän on aina myös isku aivoille. Aivot ovat elimistön herkin elin. Isku päähän on aina myös isku aivoille. Säännöllinen ja monipuolinen ruokavalio on tärkeää aivojen hyvinvoinnille. Aivot tarvitsevat hyviä rasvahappoja: kasvirasvat ja kalarasvat ovat aivojen rakennusaineita ja ne vähentävät sydän- ja verisuonisairauksien riskiä. Hermosolut saavat energiaa rasvahappojen lisäksi hiilihydraateista ja proteiineista. Erityisesti pitkäkestoiset hiilihydraatit auttavat vireystilan ylläpitämisessä ja tukevat muistin toimintaa. Aivot tarvitsevat myös sopivassa määrin vitamiineja, kuten B-ryhmän vitamiineja sekä A-, C- ja E-vitamiineja. Kasvirasvat ja kalarasvat ovat aivojen rakennusaineita. Aivot virkistyvät liikunnasta, koska liikunnan aikana erittyy aivojen toimintatasoa kohottavia mielihyväaineita, endorfiinejä. Itselle mielekkään liikuntamuodon löytyminen tukee aivoterveyttä ja aktivoi muistia. Säännöllinen liikunta voi lisätä stressinsietokykyä, ehkäistä masennusta ja unihäiriöitä. Aivot virkistyvät liikunnasta. Lepo ja riittävä uni ovat yhtä tärkeitä aivojen toiminnalle. Ihminen ei selviä pitkään ilman unta, sillä uni ja lepo ovat aivojen toiminnan edellytys. Muistijäljet vahvistuvat unen aikana ja säännöllinen ja riittävä unen saanti on tärkeää oppimiselle ja hermoston elpymiselle päivän rasituksista. Keskeytymätön uni takaa univaiheiden luonnollisen kierron ja niiden riittävän pituuden. Unettomuus aiheuttaa keskittymisvaikeuksia, ärtyisyyttä, voimakasta väsymystä ja häiriöitä muistin toiminnassa. Päihteiden käyttö aiheuttaa välittömiä muutoksia aivojen toiminnassa. Jo pieninä annoksina nautittu alkoholi voi heikentää muistijäljen syntymistä ja humalahakuinen juominen vaikuttaa aivojen toimintaan monin tavoin. Hyvän rasvaliukoisuutensa ansiosta alkoholi pääsee helposti kaikkialle hermostoon. Alkoholi vaikuttaa haitallisesti kognitiivisiin toimintoihin kuten muistiin, oppimiseen, tarkkaavaisuuteen ja ongelmanratkaisukykyyn. Alkoholi vaikuttaa myös uneen haitallisesti. Se voi sekoittaa unirytmiä ja heikentää unen laatua. Alkoholin sietokyky kasvaa käytön myötä, mutta alttius haittavaikutuksille ei vähene. 4 5

5 Aivojen terveys ja hyvinvointi Muisti ja nuoruus - Timmit aivot on siisti juttu Tupakan ja nuuskan sisältämä nikotiini on aivoille myrkyllinen aine. Nikotiini aiheuttaa jo lyhyessä ajassa riippuvuuteen johtavia muutoksia aivoissa ja aivot oppivat tarvitsemaan sitä. Päihteiden käyttö aiheuttaa välittömiä muutoksia aivojen toiminnassa. Henkinen hyvinvointi on kokonaisvaltainen kokemus ja vaikuttaa aivojen ja muistin toimintaan myönteisesti. Masentuneisuus sen sijaan heikentää aloitekykyä ja mielenkiintoa tarttua uusiin asioihin sekä saattaa aiheuttaa unettomuutta. Masentuneena uuden oppiminen voi tuntua hyvin vaivalloiselta ja muistaminen vaikealta. Stressi on ihmisen normaali suojareaktio kuormittavassa tilanteessa. Stressi voi edistää sopeutumista ympäristön muuttuviin tilanteisiin ja aktivoida muistin toimintaa. Pitkittynyt stressitila vaikeuttaa mieleen painamista ja muistamista sekä kuormittaa elimistöä ja aiheuttaa uupumista. Stressi on normaali suojareaktio mutta pitkittynyt stressi kuormittaa elimistöä ja muistia. Lapsen ja nuoren aivot kehittyvät nopeasti ja uusia yhteyksiä hermosolujen välille syntyy tiiviisti uusien asioiden oppimisen ja erilaisiin elämäntilanteisiin sopeutumisen myötä. Erityisesti aivojen muistitoimintoihin osallistuvat verkostot kehittyvät ja samalla aivojen tilavuus ja paino kasvavat. Aivot tarvitsevat happea ja monipuolista sekä terveellistä ravintoa kehittyäkseen ja toimiakseen parhaalla mahdollisella tavalla. Liikunta lisää aivojen happipitoisuutta ja saattaa olla yhteydessä oppimiseen ja koulumenestykseen. Nuoret tarvitsevat katkeamatonta unta n. 10 tuntia yössä, jotta aivot voivat huoltaa hermosoluja ja uudet, opitut asiat tallentuvat tehokkaammin pitkäkestoiseen muistiin. Nuoren ihmisen aivot ovat erityisen alttiit ulkoisille riskitekijöille, kuten alkoholin, huumeiden tai päähän kohdistuvien iskujen aiheuttamille haittavaikutuksille, sillä aivot kypsyvät ja kehittyvät nuoruusiässä aktiivisesti. Kehittyvissä aivoissa alkoholin vaikutukset ovat tuhoisampia kuin kypsissä aivoissa. Nuorilla myös pienempi paino, huonompi alkoholin sietokyky ja kokemattomuus voivat johtaa siihen, että haitat ovat usein vakavampia kuin aikuisilla. Alkoholi vaikuttaa erityisen haitallisesti nuorten aivojen muistikeskuksiin. Alkoholin haitalliset vaikutukset ovat sitä voimakkaampia, mitä nuorempana niiden käyttö on aloitettu. Humalajuominen ja huumausaineiden käyttö aiheuttavat pysyviä muutoksia aivoissa ja edelleen muistin toiminnassa sekä oppimis- ja ongelmaratkaisukyvyssä. Huumausaineiden vai ku tukset voivat johtaa aivojen eri osien surkastumiseen. Nuorten humalajuominen altistaa myös onnettomuuksille. Päähän kohdistuneet iskut ja vammat voivat aiheuttaa peruuttamatonta tuhoa aivojen eri osien toiminnoissa ja vaikeuttaa elämässä pärjäämistä. Lapset ja nuoret tarvitsevat katkeamatonta unta n tuntia yössä. Lue lisää nuorten aivoterveyskampanjasta 6 7

6 Muisti ja ikääntyminen Elämänkokemus, tiedot ja muistot auttavat hahmottamaan monimutkaisiakin asiakokonaisuuksia. Iäkkään ihmisen aivot painavat hiukan (n. 8 %) nuoren aikuisen aivoja vähemmän. Painon vähentyminen johtuu hermosolujen häviämisestä. Vaikka hermosoluja katoaakin iän myötä, solujen väliset yhteydet voivat lisääntyä vielä myöhäisellä iällä. Kyky oppia uutta säilyy läpi elämän. Ikääntymisen vaikutukset muistin toimintaan näkyvät vahvimmin työ- ja tapahtumamuistin alueilla. Tapahtumamuisti heikkenee jo nuoresta aikuisuudesta alkaen, mutta työmuisti hidastuu ikääntymisen vaikutuksesta huomattavasti myöhemmin. Iän vaikutus näkyy erityisesti tilanteissa, jotka vaativat nopeaa reagointia, mieleen painamista ja mielestä palauttamista. Työmuistin häiriöherkkyys lisääntyy, mikä ilmenee ns. punaisen langan katoamisena aiempaa herkemmin tilanteissa, joissa on runsaasti keskittymistä häiritseviä tekijöitä. Rauhallinen ja häiriötön ympäristö tukee mieleen painamista ja muistamista. Opittujen tietojen mieleen palauttaminen voi vaikeutua ikääntymisen myötä ja uusien asioiden opettelu vaatii usein hiukan enemmän keskittymistä ja kertaamista kuin nuorempana. Toisaalta uuden oppimisessa 8 asioita yhdistellään jo aivoissa oleviin tietoihin ja hyödynnetään elämän varrella kertynyttä kokemusta. Ikääntynyt ihminen osaa arvioida mitkä asiat ovat merkityksellisiä ja mihin tulee erityisesti kiinnittää huomiota. Iäkkäämmät ihmiset voivat siksi hahmottaa monimutkaisia asiakokonaisuuksia nuoria paremmin, vaikka irrallisten tietojen muistaminen onkin myöhemmällä iällä vaativampaa. Normaali ikääntyminen ei kadota opittuja tietoja muistista. Ikääntyminen on hyvin yksilöllinen tapahtuma ja yksilöiden väliset erot lisääntyvät iän myötä. Joillain henkilöillä muutokset voivat näkyä jo ennen vanhuusikää ja toisilla muutoksia voi olla vaikea havaita 90 vuoden iässäkään. Aivoja kannattaa aktivoida ja pitää virkeinä ikävaiheista ja muuttuvista elämäntilanteista riippumatta. Muistisairauksien ennaltaehkäisy Muistisairaudet rappeuttavat aivoja, heiken tävät muistin toimintaa ja aiheuttavat ede tessään dementiaoireita. Yleisimmät muistisairaudet ovat Alzheimerin tauti, vaskulaarinen dementia, Lewyn kappale-tauti ja otsalohkoperäinen dementia. Muistisairaudet ovat yleisimpiä iäkkäillä ihmisillä, mutta niihin voi sairastua myös työiässä. Muistisairauksiin sairastuu vuosittain Suomessa yhteensä yli ihmistä. Muistisairauksien tutkimus on osoittanut, että on mahdollista viivästyttää sairauden puhkeamista ja saada lisää terveitä vuosia ihmisten elämään. Ennaltaehkäisyssä kiinnitetään huomiota erityisesti aivojen suojaamiseen ja niihin riskitekijöihin, jotka liittyvät elintapoihin ja muiden sairauksien hoitoon. Muista sairauksista kannattaa hoitaa erityisen hyvin kohonnut verenpaine ja kolesteroli sekä sokeriaineenvaihdunnan häiriöt. Näiden sairauksien hoitamatta jättäminen kohottaa muistisairauden riskiä ja hyvä hoitotasapaino puolestaan pienentää sitä. Aktiivisen liikunnan on todettu pienentävän Alzheimerin taudin riskiä ja runsaan ylipainon sekä eläinrasvojen käytön taas kasvattavan sairastumisen todennäköisyyttä. Aivojen aktiivisella käyttämisellä ja sosiaalisella kanssakäymisellä voidaan myös torjua muistisairauksia. Korkeammin koulutetuilla ihmisillä Alzheimerin tauti näyttäisi puhkeavan myöhemmin, minkä on ajateltu liittyvän aivoja aktivoivaan työhön ja vapaaajan harrastuksiin. Vaikka kouluvuosia ei aikanaan olisi kovin monia kertynytkään, aivojen aktiivinen käyttö hyödyttää aina. Aivot ovat näin vastustuskykyisemmät muistisairauksien aiheuttamille muutoksille. Dosentti MIIA KIVIPELTO on tutkimusryhmineen kehittänyt keski-iän elintapoihin pohjaavan riskimittarin, jolla ihmiset voivat arvioida omaa sairastumisriskiään seuraavan kahdenkymmenen vuoden aikana. Mikäli pisteitä tulee viisi tai vähemmän, on henkilöllä 1%:n riski sairastua. Jos taas pisteitä on yli 12, riski on kasvanut 16-kertaiseksi. Myöhäisiän muistisairauden todennäköisyys keski-iän riskimittaritulosten mukaan Riskitestitulos Muistisairauden riski % 0-5 1, , , , ,4 9 Riskitesti Mikä on riskisi sairastua muistisairauteen seuraavan 20 vuoden aikana? Ympyröi jokaisesta kohdasta vastaava numero ja laske pisteet yhteen. Ikä <47 vuotta >53 4 Koulutus 10 vuotta Vanhemmilla/sisaruksilla muistisairaus Ei 0 Kyllä 1 Systolinen eli yläverenpaine 140 mmhg 0 >140 mmhg 2 Painoindeksi 30 kg/m2 0 >30 kg/m2 2 Kokonaiskolesteroli 6,5 mmlo/l 0 >6,5 mmlo/l 2 Liikunta Aktiivinen 0 Ei-aktiivinen 1

7 Aktivoi aivojasi Muistiliiton muistivinkkejä Sosiaaliset suhteet ja älylliset haasteet ovat hyväksi muistille. Keskusteleminen ja ajatusten vaihto muiden kanssa aktivoivat aivoja ja lisäävät hermosolujen välistä viestintää. Kannattaa seurata maailman tapahtumia, osallistua aktiivisesti lähiyhteisön elämään ja pitää yllä ystävyyssuhteita. Vaativissa elämäntilanteissa asioiden jakaminen toisten kanssa auttaa hallitsemaan stressiä ja ehkäisemään masentuneisuutta. Vaikka muistijärjestelmät ovat kaikilla ihmisillä samanlaiset, tavat käsitellä tietoa poikkeavat toisistaan. Joillekin on helpompaa muistaa sanatarkasti, mitä hänelle on kerrottu kuin muistaa paras ajoreitti sukulaisen luokse. Toisen on taas helpompi muodostaa mielessä kuva siitä, mitä ajoreitin varrella missäkin risteyksessä oli kuin muistella sanatarkkaa kuvausta tuttavan ulkonäöstä. Toisten aivot tarvitsevat muistamisen tueksi ulkoisia apuvälineitä, esimerkiksi muistilappuja, ja toiset taas pärjäävät itse kehittelemiensä muistisääntöjen avulla. Myös elämäntilanne ja aivojen kuormittuneisuus vaikuttavat siihen, kuinka paljon aktivointia tarvitaan. Jos työ vaatii valppautta ja aktiivista aivojen käyttöä, vapaa-ajalla tarvitaan vastapainoksi luovaa lekottelua. Näin aktivoit aivojasi: opettele puhelinnumeroita ja nimiä ulkoa paina kauppalista mieleesi, mikäli ostettavana on alle kymmenen tuotetta. Ota lista mukaan vain tarkistusta varten. lue lehtien lisäksi kirjoja ja muita juonellisia tarinoita tee sopivan haasteellisia päättelytehtäviä ja sanaristikoita ota osaa tietokilpailuihin ja peleihin opettele uusia asioita. Yhdistä uusi aiemmin opittuun. riko rutiineja tee tuttuja asioita uudella tavalla Nimien ja ostoslistan unohtaminen ovat yleisiä arjen muistiongelmia. Nimien tai yksittäisten toisistaan irrallisten sanojen muistamista voi helpottaa luomalla erilaisia mielleyhtymiä ja mielikuvia, jotka vähentävät työmuistin kuormitusta. Mitä erikoisemman ja hauskemman mielikuvan luot, sitä paremmin yleensä muistat. Voit myös yhdistää sanoja tai nimiä johonkin mielessäsi olevaan valokuvaan tai piirrokseen. Palauttamalla mieleen tämän kuvan, muistat yleensä myös siihen mielessäsi liittämät sanat. Esimerkki: Henkilön nimi on Satu Havukainen, ja hän työskentelee puhelinvaihteen hoitajana. Voit miettiä kuinka nainen käyskentelee sadunomaisessa havumetsässä, jossa seis oo satumainen, jättimäinen puhelin, johon Satu ei voi olla törmäämättä. Mielikuvat ja tunteet muistin avuksi. Esimerkki: Kauppalistan voit tehdä mielessäsi niin, että katsot jääkaappia, pakkaat mielessäni puuttuvat asiat kauppakassiin valmiiksi. Kaupassa sitten kuvittelet, että kassi putoaa ja ostokset leviävät siihen lattialle. Sitten kuvittelet tätä näkyä mielessäsi. Asioiden merkitysten pohtiminen edesauttaa tiedon siirtymisessä pitkäkestoiseen muistiin. Mitä enemmän asiaa pohtii, sitä enemmän siitä muodostuu hakuvihjeitä, joita tarvitaan tiedon palauttamiseksi mieleen. Asiat eivät siis passiivisesti palaudu mieleen, vaan muistamiseen tarvitaan avaimia, jotka aktivoivat muistettavan asian. Muistettavasta asiasta kannattaa asettaa itselleen kysymyksiä ja vastata niihin tai selittää asiat ystävälle

8 Muistiliiton muistivinkit kuunnella MUISTA keskittyä vältä häiriötekijöitä, yksi asia kerrallaan kerrata muistettavan asian voi toistaa puoliääneen valmistella laita näkyvälle paikalle mukaan otettavat tavarat valmiiksi käyttää apuvälineitä muistilaput, munakello ja muut ajastimet muistuttavat hyödyntää kännykkää herätys, muistutus, kalenteri käyttöön muistella - aamulehden uutisia kannattaa palauttaa muistiin iltapäivällä Arvoisa lukija 12 Lähteet: Kädessäsi on Muistiliitto Suutama ry:n Muistiopas. T. Muistiopas on jokamiehen opasvihkonen aivojen tehdä ja muistin toiminnasta sekä niiden aktivoimisesta. Muisti Oppaasta ja oppiminen. löytyvät perustiedot muistisairauksien ennaltaehkäisystä. Kirjassa Tekemällä Heikkinen riski- muistilista kirjoittaminen auttaa muistamaan E. ja Rantanen T. (toim.) testin voit myös arvioida omien elintapojesi vaikutusta Gerontologia. muistisairauden Tampere: Duodecim. riskiin. aakkoset luettele mielessäsi aakkosia kun pitää muistaa tuttu Kivipelto M. ja Granö S. Muistiliiton perustehtävänä on toimia valtakunnallisena nimi tai asia muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä etuja valvovana potilas- ja omaisjärjestönä. Muistiliittoon kuuluu 44 jäsenyhdistystä ja yhteensä noin Alzheimerin taudin ennaltaehkäisytyön nukkua riittävästi tavoitteena on sairauden puhkeamisen jäsentä. Liiton nimenmuutoksen myötä (ent. Alzheimer-keskusliitto ry) viivästyttäminen. Muisti 3/2008. toiminnassa korostuvat perustehtävän lisäksi muistisairauksien ennaltaehkäisyyn syödä ja hyvin yleiseen aivoterveyteen liittyvät näkökulmat. Muistiliitto Kivisaari, S. jäsenyhdistyksineen on aktiivinen toimija muistisairaiden ihmisten sekä pitää yllä ystävyyssuhteita heidän läheistensä terveyden edistäjänä, muistisairauksien ennaltaehkäisijänä ja väestön aivoterveyden edistäjänä. Timmit aivot on siisti juttu opetusmateriaali. harrastaa mielekästä tekemistä Muistiliitto ry. Muisti vapaa-aikaan on meidän kaikkien yhteinen asia ja siitä kannattaa pitää huolta niin nuorena kuin ikääntyvänäkin. Toivomme tämän Muistioppaan Hietanen, M., olevan Erkinjuntti, T. ja Huovinen, M. Sinulle liikkua hyödyllinen löydä ja auttavan itsellesi ymmärtämään paremmin muistin toimintaa, sopiva huolehtimaan liikuntamuoto aivojen hyvinvoinnista ja löytämään Tunne keinoja muistisi. muistin Käytä, kehitä, kohenna. kuormittumisen vähentämiseen. Helsinki: WSOY. nauttia elämästä Timmit aivot on siisti juttu! SANNA KAIJANEN ja SIRPA GRANÖ Oppaan toimittajat Index Helpottavat muistamista ja tiedon löytämistä! Käytä kalenterissa, kirjoissa tai lehdissä Merkitse tärkeät kohdat Merkin päälle voit kirjoittaa avainsanoja Irrota ja siirrä halutessasi Post-it Index -teippimerkit löydät hyvinvarustetuista kirjakaupoista ja muista toimistotarvikkeita myyvistä liikkeistä. Lisätietoja tuotteista saat osoitteesta:

9 MUISTILIITTO RY Luotsikatu 4 E, Helsinki Puhelin (09) Sähköposti Internet-sivut ja Paikallisten jäsenyhdistysten yhteystiedot löytyvät Internet-sivuilta. Ulkoasu: Point Panic

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 4.osa. Aivojen iloksi.

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 4.osa. Aivojen iloksi. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 4.osa Aivojen iloksi. Aivojen aktivointi Ilo ja hyvä mieli ovat aivojen parhaita ystäviä. Meille kaikille on yksilöllistä se, miten painamme mieleen asioita.

Lisätiedot

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky

Lisätiedot

Kuinka hoidan aivoterveyttäni?

Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Geriatrian dosentti Pirkko Jäntti Kemijärvi 28.11.2012 Kaavakuva eri muistijärjestelmistä Terveetkin aivot unohtelevat 83 % unohtaa ihmisten nimiä 60 % unohtaa esineiden

Lisätiedot

Ikääntyvän muisti ja aivoterveys

Ikääntyvän muisti ja aivoterveys Ikääntyvän muisti ja aivoterveys 13.4.2016 Varusmestarintie 15, 20360 Turku (Runosmäki) www.muistiturku.fi Elina Rannikko fysioterapeutti, sosionomi amk Liiku ja Muista-projekti (2015-2017) Ikääntyminen

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe

Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä 8.12.2016 Dos. Erja Rappe Al Esityksen sisältö Luonto, hyvinvointi ja terveys Ulkoiluun vaikuttavia tekijöitä Ulkoilun hyödyt Luonto

Lisätiedot

Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia.

Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 3.osa Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia. Muisti on monimutkainen älyllinen toiminto, joka perustuu aivojen hermoverkkojen laajaalaiseen yhteistoimintaan.

Lisätiedot

Ensiapua. luottamus henkilöiden. jaksamiseen

Ensiapua. luottamus henkilöiden. jaksamiseen Ensiapua luottamus henkilöiden jaksamiseen Luottamushenkilön vaikea rooli kuormittaa Luottamustehtävään valittu haluaa hoitaa työnsä hyvin ja olla luottamuksen arvoinen. Luottamustehtävässä kuormittaa

Lisätiedot

Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä. Neuropsykologia tutkii aivojen ja mielen suhdetta MITEN AIVOT TOIMIVAT?

Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä. Neuropsykologia tutkii aivojen ja mielen suhdetta MITEN AIVOT TOIMIVAT? SISÄLLYS I IHMINEN KÄSITTELEE JATKUVASTI TIETOA 10 1 Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä 12 Ympäristöön sopeudutaan kognitiivisten toimintojen avulla Kaikki asiat eivät tule tietoisuuteen

Lisätiedot

AIVOT JA INFORMAATIOÄHKY

AIVOT JA INFORMAATIOÄHKY AIVOT JA INFORMAATIOÄHKY Juhani Juntunen Professori, vakuutuslääketieteen ja neurotoksikologian dosentti Neurologian erikoislääkäri Share of GDP Three phases of development of economic structures each

Lisätiedot

Ikääntyvän muisti ja aivoterveys

Ikääntyvän muisti ja aivoterveys Ikääntyvän muisti ja aivoterveys Varusmestarintie 15, 20360 Turku (Runosmäki) www.muistiturku.fi Elina Rannikko fysioterapeutti, sosionomi Liiku ja Muista-projekti (2015-2017) VARSINAIS-SUOMEN MUISTIYHDISTYS

Lisätiedot

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Hyvä arki Luennon tavoitteena on lisätä tietoa omaan hyvinvointiin vaikuttavista

Lisätiedot

Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja.

Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja. Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja. Rintojen terveys on tärkeää Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä. Suomessa rintasyöpään sairastuu vuosittain noin 5000 ja kuolee lähes 900 naista. Aktiivinen

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit.

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa Aistit. Aistien maailma Ympäristön havainnointi tapahtuu aistien välityksellä. Tarkkailemme aistien avulla jatkuvasti enemmän tai vähemmän tietoisesti

Lisätiedot

Ideoita aktiivisempaan ja terveempään elämäntapaan. www.lifestyleexpo.fi

Ideoita aktiivisempaan ja terveempään elämäntapaan. www.lifestyleexpo.fi Ideoita aktiivisempaan ja terveempään elämäntapaan. Ilma Raittiin ilman edut Edistää aivotoimintaa Vahvistaa vastustuskykyä Antaa enemmän vireyttä koko päivään Vähentää ahdistusta ja rauhoittaa mieltä

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Erityisopettaja Anne Kuusisto Neuvokas perhe Syömisen ja liikkumisen tavat lapsiperheen arjessa Tämän hetken lapset kuulevat paljon ruoka- ja liikkumiskeskustelua

Lisätiedot

santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI

santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI 2 11.8.2015 PALAUTUMINEN -kehittymisen kulmakivi - Harjoittelun tarkoitus

Lisätiedot

Mitä jokaisen työsuojelijan tulee tietää psykososiaalisesta stressistä?

Mitä jokaisen työsuojelijan tulee tietää psykososiaalisesta stressistä? Mitä jokaisen työsuojelijan tulee tietää psykososiaalisesta stressistä? tiimipäällikkö Kirsi Ahola, työterveyspsykologian dosentti Stressi on elimistön reaktio haasteisiin. haasteita sisältävä tilanne

Lisätiedot

Ajatuksia oppimisesta

Ajatuksia oppimisesta Ajatuksia oppimisesta Turun normaalikoulun kouluttajat Tampereen normaalikoulun 3. 6. sekä 7. 9. luokkalaiset Tampereen yliopiston 2.vsk luokanopettajaopiskelijat OPPIMINEN ON MUUTOS. Luonto ja opetus

Lisätiedot

} Muis%sairauksista muis%terveyteen?

} Muis%sairauksista muis%terveyteen? } Muis%sairauksista muis%terveyteen? } Pirkko Telaranta, } sairaanhoitaja, koulu8aja, %etokirjailija Lähde: Muis%lii8o ry } Ihmisryhmän nimeäminen vaiku8aa kohteluun, kohtaamisiin ja palveluihin sekä niiden

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Herättelevät kysymykset ammattikuljettajalle Terveenä ja hyvinvoivana jo työuran alussa POHDI OMAA TERVEYSKÄYTTÄYTYMISTÄSI VASTAAMALLA SEURAAVIIN KYSYMYKSIIN: TYÖ Kuinka monta tuntia

Lisätiedot

Terveystieto, minimipaketti

Terveystieto, minimipaketti Terveystieto, minimipaketti Opiskelijan nimi: Ryhmä: Tekijä Miia Siukola Koulutuskeskus Sedu Lehtori, liikunta ja terveystieto Lähteet Kalaja S, Länsikallio R, Porevirta J, Tanhuanpää S. 2010: Lukion terveystieto,

Lisätiedot

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia.

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. Alkoholi Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. 1 Sisältö 3 4 8 9 11 12 14 Lukijalle Mitä alkoholi on? Alkoholi vaikuttaa ihmisiin eri tavalla Erilaisia tapoja käyttää alkoholia Alkoholi

Lisätiedot

Päihdeilmiö-rastirata. Tehtävien purku

Päihdeilmiö-rastirata. Tehtävien purku Päihdeilmiö-rastirata Tehtävien purku Rasti 1. Totta vai tarua päihteistä 1. Yli 90 % tupakoivista aikuisista on aloittanut tupakoinnin alaikäisenä. Totta. Lähes kaikki nykyisin tupakoivat aikuiset ovat

Lisätiedot

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Kenelle kehittyy tyypin 2 diabetes? Perimällä on iso osuus: jos lähisukulaisella on tyypin 2 diabetes, sairastumisriski on 50-70% Perinnöllinen taipumus vaikuttaa

Lisätiedot

Aktiivinen elämäntapa ja terveellinen ruokavalio oppimisen tukena

Aktiivinen elämäntapa ja terveellinen ruokavalio oppimisen tukena Aktiivinen elämäntapa ja terveellinen ruokavalio oppimisen tukena Liikunta ja oppiminen, Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Helsinki Eero Haapala, FT Childhood Health & Active Living Reserach Group Biolääketieteen

Lisätiedot

Hyvinvointi, jaksaminen ja itsensä muistaminen. Kohtaamispaikkapäivät 17.-18.3.2015 Ihmisenä ihmiselle

Hyvinvointi, jaksaminen ja itsensä muistaminen. Kohtaamispaikkapäivät 17.-18.3.2015 Ihmisenä ihmiselle Hyvinvointi, jaksaminen ja itsensä muistaminen Kohtaamispaikkapäivät 17.-18.3.2015 Ihmisenä ihmiselle Tästä ajattelin puhua Yksilöllinen hyvinvointi, yksilöllinen jaksaminen, yksilöllinen itsensä muistaminen

Lisätiedot

13h 29min Energiaindeksisi on erittäin hyvä! Hyvä fyysinen kuntosi antaa sinulle energiaa sekä tehokkaaseen työpäivään että virkistävään vapaaaikaan.

13h 29min Energiaindeksisi on erittäin hyvä! Hyvä fyysinen kuntosi antaa sinulle energiaa sekä tehokkaaseen työpäivään että virkistävään vapaaaikaan. ENERGIAINDEKSI 22.08.2014 lotta laturi 13h 29min Energiaindeksisi on erittäin hyvä! Hyvä fyysinen kuntosi antaa sinulle energiaa sekä tehokkaaseen työpäivään että virkistävään vapaaaikaan. Stressitaso

Lisätiedot

Kestävä aivotyö aivotyön tuottavuus

Kestävä aivotyö aivotyön tuottavuus Kestävä aivotyö aivotyön tuottavuus Liito-ohjelman vuosiseminaari 8.9.2009 Työelämä muuttuu muuttuuko johtaminen? tutkimusprofessori Kiti Müller Aivot ja työ tutkimuskeskus Aivot ja työ tutkimuskeskus

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/2015 1

NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/2015 1 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/2015 1 Vanhusneuvosto 26.10.2015 KÄSITELLYT ASIAT Sivu 24 Muistikoordinaattori Helena Hurme-Marttisen puheenvuoro 4 25 Edellisen kokouksen pöytäkirjan tarkastaminen 6 26

Lisätiedot

Nimi, luokka, päivämäärä

Nimi, luokka, päivämäärä Nimi, luokka, päivämäärä 1 Jätä nämä tällaisiksi. 2 Jätä nämä tällaisiksi. 3 Kirjoita itsestäsi kuvaus. 4 5 6 Esimerkki: Tutkimushenkilö käytti aikaa lepoon n. 9 tuntia päivässä, koulutyöhön ja läksyihin

Lisätiedot

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja 13.6. Anne Rantala 13.6.2016 1 1. Jäsennä itseäsi ja suhdetta työhösi Miten työ asettuu suhteessa muuhun elämään ja arvoihisi? Millaisia tavoitteita sinulla on työn

Lisätiedot

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle 2 3 Lukijalle Tämän oppaan tarkoituksena on helpottaa sinua sairautesi seurannassa ja antaa lisäksi tietoa sinua hoitavalle hoitohenkilökunnalle hoitotasapainostasi.

Lisätiedot

URHEILIJAN RAVINTO. Ateriarytmi, Urheilijan lautasmalli. Yläkouluakatemia Vko 31. santasport.fi

URHEILIJAN RAVINTO. Ateriarytmi, Urheilijan lautasmalli. Yläkouluakatemia Vko 31. santasport.fi santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Ateriarytmi, Urheilijan lautasmalli Yläkouluakatemia 2016-2017 Vko 31 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI Ravintovalmennuksen tavoitteet

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Yläkouluakatemia viikot 6 ja 7 /2015

Yläkouluakatemia viikot 6 ja 7 /2015 Yläkouluakatemia viikot 6 ja 7 /2015 Suoliston vaikutus terveyteen Vatsa ja suolisto ovat terveyden kulmakiviä -> niiden hyvinvointi heijastuu sekä fyysiseen että psyykkiseen hyvinvointiin Jopa 80% ihmisen

Lisätiedot

LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen

LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen MUISTILIITTO RY 2013 www.muistiliitto.fi Tämä esite löytyy myös Muistiliiton internet-sivuilta. Opas on tuotettu RAY:n tukemana.

Lisätiedot

Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi

Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi AVI verkostopäivä 17.11.2015 Helsinki Anita Pohjanvuori Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta v v Muistisairaiden ihmisten ja

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA Ruoka vaikuttaa monella tapaa toimintakykyysi: päivittäisistä toiminnoista, kotitöistä ja liikkumisesta suoriutumiseen muistiin, oppimiseen ja tarkkaavaisuuteen elämänhallintaan

Lisätiedot

Puhutaanko alkoholin käytöstäsi?

Puhutaanko alkoholin käytöstäsi? Puhutaanko alkoholin käytöstäsi? E.H. Opas alkoholin riskikäytön tunnistamiseen ja vähentämiseen. Sait täyttämästäsi AUDIT-C -testistä yhteensä pistettä. o Mies saitko 6 pistettä tai enemmän? Tutustu tähän

Lisätiedot

ENERGIAINDEKSI

ENERGIAINDEKSI ENERGIAINDEKSI 02.04.2015 Essi Esimerkki 2h 33min 12h 53min Energiaindeksisi on erittäin hyvä! Hyvä fyysinen kuntosi antaa sinulle energiaa sekä tehokkaaseen työpäivään että virkistävään vapaa-aikaan.

Lisätiedot

Tie kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin 23.09.2015 Uy, Laurea Lohja

Tie kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin 23.09.2015 Uy, Laurea Lohja Tie kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin 23.09.2015 Uy, Laurea Lohja Minna Vainio Psykoterapeutti, Coach, ft Yrittäjä, yrityksesi tärkein voimavara! Miten huolehdit siitä? SITKUN MUTKUN NYTKUN Pitääkö Flyygeli

Lisätiedot

Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -toimintaohjelma ja toteutuksen vaiheet 2011. 28.1.2011 Ohjelmajohtaja Maija Perho Tekryn seminaari

Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -toimintaohjelma ja toteutuksen vaiheet 2011. 28.1.2011 Ohjelmajohtaja Maija Perho Tekryn seminaari Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -toimintaohjelma ja toteutuksen vaiheet 2011 Tekryn seminaari Terveyden edistämisen politiikkaohjelma Istuvan hallituksen ohjelmaan sisällytettiin mm. Terveyden edistämisen

Lisätiedot

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011 Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Minun tieni Siksi tahtoisin sanoa sinulle, joka hoidat omaistasi. Rakasta häntä Niin paljon, että rakastat

Lisätiedot

Matemaattiset oppimisvaikeudet

Matemaattiset oppimisvaikeudet Matemaattiset oppimisvaikeudet Matemaattiset taidot Lukumäärien ja suuruusluokkien hahmottaminen synnynnäinen kyky, tarkkuus (erottelukyky) lisääntyy lapsen kasvaessa yksilöllinen tarkkuus vaikuttaa siihen,

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys

Lisätiedot

Kosketuksen merkitys lapsen kehityksessä. Jukka Mäkelä HYKS Pienten lasten psykiatrinen keskus

Kosketuksen merkitys lapsen kehityksessä. Jukka Mäkelä HYKS Pienten lasten psykiatrinen keskus Kosketuksen merkitys lapsen kehityksessä Jukka Mäkelä HYKS Pienten lasten psykiatrinen keskus Kosketus Kosketusaisti kehittyy ensimmäisenä ja säilyy pisimpään Iho on suurin aistinelin rakentaa yhteyden

Lisätiedot

Interventiomateriaali sisältää. 1. Ohje rastiradan järjestäjälle Materiaalin käyttötarkoitus ja sisältö

Interventiomateriaali sisältää. 1. Ohje rastiradan järjestäjälle Materiaalin käyttötarkoitus ja sisältö 1 INTERVENTIOMATERIAALI YLÄKOULUIKÄISTEN VANHEMPAINILTAAN Tavoitteena huoltajien tietoisuuden lisääminen nuorten päihteiden käytöstä ja siihen liittyvistä tekijöistä. Interventiomateriaali sisältää 1.

Lisätiedot

TerveysInfo. Aivoverenkiertohäiriöt (AVH) lukuina Faktatietoa aivoverenkiertohäiriöistä

TerveysInfo. Aivoverenkiertohäiriöt (AVH) lukuina Faktatietoa aivoverenkiertohäiriöistä TerveysInfo aivot Aivojumppa opas Aivojumppa on sarja helppoja ja miellyttäviä liikkeitä, jota oppimiskinesiologiassa käytetään kokonaisvaltaisen oppimisen tukena. Aivojumppaliikkeet helpottavat kaikenlaista

Lisätiedot

Tiedon ja valtaistumisen kautta hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kohentamiseen

Tiedon ja valtaistumisen kautta hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kohentamiseen CP-vammaisten aikuisten hyvinvointi ja kuntoutus elämänkaarella projekti 2007-2010 Osaprojekti CP-vamma ja ikääntyminen Toimintakyvyn laaja-alainen tukeminen ikävuosien karttuessa Tiedon ja valtaistumisen

Lisätiedot

kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016

kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016 kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016 Ammattiosaajan työkykypassilla vahvistat työkykyäsi Lisää ensimmäinen luettelomerkki tähän Lisää toinen luettelomerkki tähän Lisää kolmas luettelomerkki tähän https://vimeo.com/57925261

Lisätiedot

UUSI LÄHESTYMISTAPA VARHAISEN ALZHEIMERIN TAUDIN RAVITSEMUSHOITOON POTILASOPAS

UUSI LÄHESTYMISTAPA VARHAISEN ALZHEIMERIN TAUDIN RAVITSEMUSHOITOON POTILASOPAS UUSI LÄHESTYMISTAPA VARHAISEN ALZHEIMERIN TAUDIN RAVITSEMUSHOITOON POTILASOPAS ALZHEIMERIN TAUDIN OIREET Alzheimerin taudin ensimmäinen oire on yleensä päivittäisten tapahtumien unohtuminen. Usein muistetaan

Lisätiedot

1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä

1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä Raahen seudun hyvinvointi- kuntayhtymän aikuisneuvola 2004 alkaen 65 vuotta täyttävät 1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä miesten osuus noussut 40-49 % 10.12.2014 1 Millaisia ovat 65-vuotiaat?

Lisätiedot

Rakastavatko aivosi liikuntaa?

Rakastavatko aivosi liikuntaa? Rakastavatko aivosi liikuntaa? Heidi Syväoja, FT, LitM LIKES- tutkimuskeskus, Jyväskylä LIKES-tutkimuskeskus Rautpohjankatu Viitaniementie 158, A, 40700 40720 Jyväskylä heidi.syvaoja@likes.fi www.likes.fi

Lisätiedot

PSYKOLOGIA Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi

PSYKOLOGIA Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon

Lisätiedot

KASKI Työvalmennus Joensuu Ad(h)d. Valtone -hanke Niskakatu Joensuu p

KASKI Työvalmennus Joensuu Ad(h)d. Valtone -hanke Niskakatu Joensuu p KASKI Työvalmennus Joensuu 1.2.2013 31.12.2015 Ad(h)d Valtone -hanke Niskakatu 21 80100 Joensuu p. 0400 547 557 MIKÄ ON AD(H)D? Yliaktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriö, jonka keskeiset oireet ovat

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisessa Työntekijän oma vastuu Rooli työyhteisössä Työyhteisön voima Tulevaisuuden haasteet Minäminäminäminäminäminäminäminä

Lisätiedot

KATTAVA ERIKOIS- PAINOS! Matkaopas vireämpään elämään

KATTAVA ERIKOIS- PAINOS! Matkaopas vireämpään elämään KATTAVA ERIKOIS- PAINOS! Matkaopas vireämpään elämään 4event - vireämmän elämän puolesta vuodesta 2001 2 3 Löydä energinen ja vireä elämä Hyvinvointi ja energinen elämä ovat kaikkialla. Mutta ne pitää

Lisätiedot

Lähtökohdat puheenvuorolle

Lähtökohdat puheenvuorolle Aistitoiminnot - Kognitiiviset toiminnot - Muisti ja oppiminen - Missä voi mennä pieleen? - Miten voi auttaa ja helpottaa muistamista? - Sosio-emotionaalinen alue - Summa Summarum KM Susanna Paloniemen

Lisätiedot

Tiina Lautamo, FT, yliopettaja, toimintaterapeutti Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Tiina Lautamo, FT, yliopettaja, toimintaterapeutti Jyväskylän ammattikorkeakoulu Tiina Lautamo, FT, yliopettaja, toimintaterapeutti Jyväskylän ammattikorkeakoulu Mielekkään ja tasapainoisen elämän rakennuspalikat Stressitekijät Aikasyöpöt Ympäristön paineet YMPÄRISTÖ; KULTTUURINEN,

Lisätiedot

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon

Lisätiedot

JAKSAMINEN VUOROTYÖSSÄ

JAKSAMINEN VUOROTYÖSSÄ JAKSAMINEN VUOROTYÖSSÄ 2/23/2016 Ulla Peltola; OH lab.hoit., TtM, opettaja 1 SISÄLTÖ vuorotyö ja terveys vuorotyön edut ja haitat työvuorosuunnittelu esimiestyö työn ja perheen/muun elämän yhteensovittaminen

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE. Suomen kirjainpalikat art. 1105

KÄYTTÖOHJE. Suomen kirjainpalikat art. 1105 KÄYTTÖOHJE Suomen kirjainpalikat art. 1105 LAATU Käsityö Taitavat mestarit valmistavat tuotteemme käsityönä. Käytämme nykyaikaisia ja innovatiivisia työkaluja. Valitsemme materiaalit huolellisesti ja valvomme

Lisätiedot

Luottamushenkilöiden jaksaminen. Työympäristöseminaari Murikka 27.5.2014

Luottamushenkilöiden jaksaminen. Työympäristöseminaari Murikka 27.5.2014 Luottamushenkilöiden jaksaminen Työympäristöseminaari Murikka 27.5.2014 Mistä voin itse huolehtia? Varmista osaamisesi: Murikan kurssit! Hyödynnä vertaistuki: työpaikan luottamushlöt, ammattiosasto Nuku

Lisätiedot

Ajanhallinta ja itsensä johtaminen

Ajanhallinta ja itsensä johtaminen Ajanhallinta ja itsensä johtaminen Tavoitteena on antaa pastoreille työvälineitä ja menetelmiä, joiden avulla he voivat arvioida ja kehittää omaa ajanhallintaansa ja itsensä johtamista. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Muistisairauksien käytösoireista. Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013

Muistisairauksien käytösoireista. Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013 Muistisairauksien käytösoireista Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013 Mitä ovat käytösoireet? Kun muistisairaus etenee, edellytykset hallita ja työstää omia tunteita heikkenevät,

Lisätiedot

Tietoa muistisairauksista Geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Maija-Helena Keränen

Tietoa muistisairauksista Geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Maija-Helena Keränen Tietoa muistisairauksista 21.2.2017 Geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Maija-Helena Keränen Muisti ei ole yksi kokonaisuus, se koostuu osista Aistimuisti Työmuisti i Säilömuisti Taitomuisti

Lisätiedot

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ ENONTEKIÖLLÄ Taina Korhonen tkl, Hetan ta, Enonekiö Sajos,Inari 23.5.2012 2012 IKÄIHMINEN? 30-35 v keuhkojen tilavuus suurimmillaan, 65 vuotiaana pienentynyt y 10%

Lisätiedot

Lyhyet harjoitteiden kuvaukset: Keskittymisen valmiudet, perustaidot ja huipputaidot

Lyhyet harjoitteiden kuvaukset: Keskittymisen valmiudet, perustaidot ja huipputaidot Lyhyet harjoitteiden kuvaukset: Keskittymisen valmiudet, perustaidot ja huipputaidot Keskittymisen valmiuksien tavoitteita Mitä keskittyminen tarkoittaa sekä omien keskittymisen tapojen ja taitojen tunnistaminen

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Erityislapset partiossa

Erityislapset partiossa Erityislapset partiossa Neuropsykiatristen häiriöiden teoriaa ja käytännön vinkkejä Inkeri Äärinen Psykologi Teoriaa Neuropsykiatrinen häiriö on aivojen kehityksellinen häiriö, joka vaikuttaa usein laaja-alaisesti

Lisätiedot

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA Iina Lempinen Voimavaravalmentaja, kirjailija, kouluttaja Valmiina Coaching 24.11.2015 Tehy Terveydenhoitajien opintopäivät 1 VALMENNUKSEN TAVOITTEET Tulet tietoisemmaksi

Lisätiedot

Sisällys. 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin...

Sisällys. 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin... Sisällys Esipuhe...11 Kirjoittajat... 15 1 Aamu... 17 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin... 17 Mitä unen aikana tapahtuu?...18

Lisätiedot

Muistisairaudet saamelaisväestössä

Muistisairaudet saamelaisväestössä Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät

Lisätiedot

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi 1.4.2016 ja vanhempien tuen tarpeen arviointi Hyvä asiakas! Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa on käytössä yhdenmukainen arviointimalli, jonka avulla arvioidaan yhdessä lapsen ja vanhempien kanssa

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Terveystarkastuksen esitietolomake yläkouluun

Terveystarkastuksen esitietolomake yläkouluun Terveystarkastuksen esitietolomake yläkouluun Kysely palautetaan terveydenhoitajalle. PERUSTIEDOT Nimi Henkilötunnus Osoite Oppilaan oma puhelinnumero Äidin nimi ja puhelinnumero (tai muun huoltajan) Isän

Lisätiedot

Muistiohjelman eteneminen

Muistiohjelman eteneminen Kansallinen muistiohjelma: tavoitteena muistiystävällinen Suomi Pirkanmaan kunnille tehdyn kyselyn tuloksia Kirsti Kuusterä Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta Sihteeri, STM:n muistiohjelman

Lisätiedot

Varhainen muistisairaus. Nina Kemppainen LT, Neurologian erikoislääkäri 26.10.2015

Varhainen muistisairaus. Nina Kemppainen LT, Neurologian erikoislääkäri 26.10.2015 Varhainen muistisairaus Nina Kemppainen LT, Neurologian erikoislääkäri 26.10.2015 Muistisairauksien yleisyys Joka viides työikäinen ja joka kolmas yli 65- vuotias ilmoittaa muistioireita Etenevien muistisairauksien

Lisätiedot

2016 Case. Hyvinvointianalyysi

2016 Case. Hyvinvointianalyysi 2016 Case Hyvinvointianalyysi ALOITUSKYSELYRAPORTTI Profiili 2016 Case Kartoituksen alkupäivämäärä 08.10.2015 KYSELYN TULOKSET Liikun mielestäni riittävästi terveyden kannalta. Liikuntani teho on mielestäni

Lisätiedot

Adhd:n värittämä perhe-elämä

Adhd:n värittämä perhe-elämä Adhd:n värittämä perhe-elämä Vapaaehtoistoiminnan suunnittelija, pari- ja perheterapeutti Kaisa Humaljoki 10.10.2016 ADHD-liitto ry 1 Mikä on adhd? Adhd on neuropsykiatrinen häiriö Sen ydinoireet ovat

Lisätiedot

Tuotteen oppiminen. Käytettävyyden psykologia syksy 2004. T-121.200 syksy 2004

Tuotteen oppiminen. Käytettävyyden psykologia syksy 2004. T-121.200 syksy 2004 Tuotteen oppiminen Käytettävyyden psykologia syksy 2004 Oppiminen Havainto Kognitiiviset muutokset yksilössä Oppiminen on uuden tiedon omaksumista, joka perustuu havaintoon Ärsyke Behavioristinen malli

Lisätiedot

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?

Lisätiedot

Soluista elämää. Tietopaketti Kantasolurekisteriin liittyjälle

Soluista elämää. Tietopaketti Kantasolurekisteriin liittyjälle Soluista elämää Tietopaketti Kantasolurekisteriin liittyjälle Perehdy huolella tietopakettiin ennen liittymistäsi Kantasolurekisteriin. Rekisteriin liitytään osoitteessa www.soluistaelämää.fi kantasolujen

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja työkuormituksesta palautuminen

Työhyvinvointi ja työkuormituksesta palautuminen Työhyvinvointi ja työkuormituksesta palautuminen Ulla Kinnunen Tampereen yliopisto Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö, psykologia Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi Tampere, Huhtikuu 2014

Lisätiedot

Stressi ja mielenterveys

Stressi ja mielenterveys Stressi ja mielenterveys Jokainen ihminen sietää tietyn määrän stressiä. Kun sietokyvyn raja ylittyy, stressi alkaa haitata elämää. Se voi aiheuttaa esimerkiksi unettomuutta. Voit vaikuttaa omaan mielenterveyteesi,

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

JOKO MUISTI ALKAA PETTÄÄ? Timo Honkanen Sisätautien erikoislääkäri 3.11.2015

JOKO MUISTI ALKAA PETTÄÄ? Timo Honkanen Sisätautien erikoislääkäri 3.11.2015 JOKO MUISTI ALKAA PETTÄÄ? Timo Honkanen Sisätautien erikoislääkäri 3.11.2015 MUISTIN OSA-ALUEET TAPAHTUMAMUISTI: ELÄMÄNKERRALLISET ASIAT TIETOMUISTI: OPITUT ASIAT, KUTEN SANOJEN MERKITYS, MATEMATIIKAN

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

Miksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet

Miksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet Miksi lapset tarvitsevat liikuntaa? Selviytyäkseen jokapäiväisen elämän tarpeista ja vaatimuksista Päivittäisen hyvinvoinnin tueksi Saavuttaakseen uusien asioiden oppimiseen vaadittavia edellytyksiä Terveyden

Lisätiedot

Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus. Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi

Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus. Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi 2015 1 Ravitsemustilan merkitys ikääntyneelle Ylläpitää terveyttä, toimintakykyä ja lihaskuntoa

Lisätiedot