Muistiopas MUISTILIITTO RY

Transkriptio

1 Muistiopas

2 Aivo - tärkein omistamamme pääoma Arvoisa lukija Kädessäsi on Muistiliitto ry:n Muistiopas. Muistiopas on jokamiehen opasvihkonen aivojen ja muistin toiminnasta sekä niiden aktivoimisesta. Oppaasta löytyvät perustiedot muistisairauksien ennaltaehkäisystä. Tekemällä riskitestin voit myös arvioida omien elintapojesi vaikutusta muistisairauden riskiin. Muistiliiton perustehtävänä on toimia valtakunnallisena muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä etuja valvovana potilas- ja omaisjärjestönä. Muistiliittoon kuuluu 44 jäsenyhdistystä ja yhteensä noin jäsentä. Liiton nimenmuutoksen myötä (ent. Alzheimer-keskusliitto ry) toiminnassa korostuvat perustehtävän lisäksi muistisairauksien ennaltaehkäisyyn ja yleiseen aivoterveyteen liittyvät näkökulmat. Muistiliitto jäsenyhdistyksineen on aktiivinen toimija muistisairaiden ihmisten sekä heidän läheistensä terveyden edistäjänä, muistisairauksien ennaltaehkäisijänä ja väestön aivoterveyden edistäjänä. Muisti on meidän kaikkien yhteinen asia ja siitä kannattaa pitää huolta niin nuorena kuin ikääntyvänäkin. Toivomme tämän Muistioppaan olevan Sinulle hyödyllinen ja auttavan ymmärtämään paremmin muistin toimintaa, huolehtimaan aivojen hyvinvoinnista ja löytämään keinoja muistin kuormittumisen vähentämiseen. Timmit aivot on siisti juttu! SANNA KAIJANEN ja SIRPA GRANÖ Oppaan toimittajat Aivojen tehtävä on elämän ylläpitäminen janiitä tarvitaan jokaisessa elämämme hetkessä. Aivot ottavat vastaan tietoa ympäristöstä ja elimistön sisältä aistien välityksellä Index ja säätelevät näin koko kehon toimintaa. Aivoihimme on kehittynyt evoluution tuloksena korkeampia tiedonkäsittelytoimintoja, kuten muistaminen, kielel - liset toiminnot ja kyky ongelmanratkaisuun. Aivojen toimintaan Helpottavat muistamista ja tiedon löytämistä! Käytä kalenterissa, kirjoissa tai lehdissä Merkitse tärkeät kohdat Merkin päälle voit kirjoittaa avainsanoja Irrota ja siirrä halutessasi perustuvat myös jokaisen ihmisen yksilöllinen persoonallisuus ja tunteet. Ihmisen aivot ovat äärimmäisen monimutkainen ja hienostunut järjestelmä. Aivot painavat noin grammaa ja niissä on arviolta 100 miljardia hermosolua. Jokainen hermosolu voi ulottaa haaransa jopa eri kohtaan ja muodostaa yhteyksiä toisten hermosolujen kanssa. Hermosolut voivat järjestäytyä siis lukemattomilla erilaisilla ta voilla hermoverkoiksi, minkä vuoksi jokaisen ihmisen aivot ovat ainutlaatuiset. Aivomme voivat tuottaa tiedonkäsittelytoimintoja, joihin ei pysty hienoinkaan ihmisen rakentama tietokone. Post-it Index -teippimerkit löydät hyvinvarustetuista kirjakaupoista ja muista toimistotarvikkeita myyvistä liikkeistä. Lisätietoja tuotteista saat osoitteesta: Muisti tarvitsee toimiakseen useita eri aivoalueita. 1 Aivojen karkea rakenne määrittyy jo varhain yksilönkehityksessä perinnöllisten tekijöiden ohjaamana. Vaikka uusien hermosolujen muodostuminen syntymän jälkeen on vähäistä, uusia yhteyksiä rakentuu hermosolujen välille jatkuvasti. Tämä mahdollistaa oppimisen ja ympäristöön sopeutumisen läpi elämän.

3 Muisti on tapahtumasarja, jossa palautetaan mieleen aiemmin opittuja ja koettuja asioita sekä opitaan uutta. Kun muisti toimii, uusi tieto tallentuu aivoihimme ja on palautettavissa myöhemmin käyttöömme. Muistaminen edellyttää mieleen painamista, mielessä säilyttämistä ja mieleen palauttamista. Unohtamisessa on yleensä kyse vaikeuksista mieleen palauttamisessa. Yleisin tapa hahmottaa muistin rakennetta ja ymmärtää sen toimintaa on erottaa toisistaan hetkellinen aistimuisti, lyhytkestoinen työmuisti ja pitkäkestoinen säilömuisti. i. Aistimuisti tuo aivoihimme tietoa eri aistien kautta, mikä auttaa selviytymään esimerkiksi pimeässä rapussa valon sammuttua. a. Työmuisti pitää asioita päässä vain muutamia a sekunteja esimerkiksi silloin, kun tarkistamme puhelinnumeron luettelosta ja pidämme sen mielessä numeron näppäilyyn saakka. a. Säilömuisti jakaantuu tosiasioita sisällään pitävään semanttiseen muistiin ja tarinoita a ja elämyksiä sisältävään tapahtuma- eli episodiseen muistiin. Säilömuistissa on myös taitomuisti, josta löytyvät opitut taidot, kuten pyörällä ajaminen. AISTI MUISTI Tiedon valikoiminen tarkkaavaisuuden avulla TYÖ- MUISTI Mieleen painaminen Muistista haku SÄILIOMUISTI Oppimisessa on kyse aktiivisesta tiedon muokkaamisesta, jäsentämisestä ja merkitysten analysoimisesta. Tiedon tallentuminen muistiin edellyttää aktiivista tiedonvälitystä tiettyjen hermosolujen välillä. Tarpeeksi pitkään jatkuessaan hermosolujen viestintä muuttuu pysyvästi ja asia on painettu mieleen. Oppimista voi tehostaa keskustelemalla ja väittelemällä asioista toisten kanssa. Kun omaa mielipidettään joutuu perustelemaan ja pohtimaan, aivot aktivoituvat ja hermosolujen välinen viestintä lisääntyy. Oppimistulokseen vaikuttavat vahvasti myös yksilölliset tavoitteet, tunteet ja motivaatio. o. Ilman muistia ihmisellä ei olisi identiteet-eettiä tai elämänhistoriaa, läheiset pysyisivät ivät tuntemattomina ja käsitys maailmasta olisi vain havaintojen virtaa ilman ymmärrystä. Myös sanojen ja kielen ymmärtäminen sekä mielikuvien muodostaminen vaatii muistia. Muisti on tapahtumasarja, jossa palautetaan mieleen aiemmin opittuja ja koettuja asioita sekä opitaan uutta. 2 3

4 Aivojen terveys ja hyvinvointi Aivot tarvitsevat säännöllisesti ja keskeytyksettä ravinteita ja happea pysyäkseen toimintakykyisenä. Aivot ovat elimistön herkin elin. Vaikka elimistöön on kehittynyt useita toimintoja ja rakenteita turvaamaan aivojen ravitsemusta, nämä luontaiset suojakeinot ovat kuitenkin rajallisia. Ympäristötekijät vaikuttavat aivojen toimintaan jatkuvasti ja aivojen muokkautuminen on elinikäinen prosessi. Aivot ovat myös jatkuvasti alttiina ympäristön haitallisillekin vaikutuksille. Hermosolujen vähäisen uusiutumisen vuoksi aivojen vaurio on lähes aina pysyvä ja näkyy usein muutoksina tiedonkäsittelyssä, tunne-elämässä ja persoonallisuudessa. Aivoja täytyy siis aktiivisesti suojata niiden terveyttä ja hyvinvointia uhkaavilta tekijöiltä. Isku päähän on aina myös isku aivoille. Aivot ovat elimistön herkin elin. Isku päähän on aina myös isku aivoille. Säännöllinen ja monipuolinen ruokavalio on tärkeää aivojen hyvinvoinnille. Aivot tarvitsevat hyviä rasvahappoja: kasvirasvat ja kalarasvat ovat aivojen rakennusaineita ja ne vähentävät sydän- ja verisuonisairauksien riskiä. Hermosolut saavat energiaa rasvahappojen lisäksi hiilihydraateista ja proteiineista. Erityisesti pitkäkestoiset hiilihydraatit auttavat vireystilan ylläpitämisessä ja tukevat muistin toimintaa. Aivot tarvitsevat myös sopivassa määrin vitamiineja, kuten B-ryhmän vitamiineja sekä A-, C- ja E-vitamiineja. Kasvirasvat ja kalarasvat ovat aivojen rakennusaineita. Aivot virkistyvät liikunnasta, koska liikunnan aikana erittyy aivojen toimintatasoa kohottavia mielihyväaineita, endorfiinejä. Itselle mielekkään liikuntamuodon löytyminen tukee aivoterveyttä ja aktivoi muistia. Säännöllinen liikunta voi lisätä stressinsietokykyä, ehkäistä masennusta ja unihäiriöitä. Aivot virkistyvät liikunnasta. Lepo ja riittävä uni ovat yhtä tärkeitä aivojen toiminnalle. Ihminen ei selviä pitkään ilman unta, sillä uni ja lepo ovat aivojen toiminnan edellytys. Muistijäljet vahvistuvat unen aikana ja säännöllinen ja riittävä unen saanti on tärkeää oppimiselle ja hermoston elpymiselle päivän rasituksista. Keskeytymätön uni takaa univaiheiden luonnollisen kierron ja niiden riittävän pituuden. Unettomuus aiheuttaa keskittymisvaikeuksia, ärtyisyyttä, voimakasta väsymystä ja häiriöitä muistin toiminnassa. Päihteiden käyttö aiheuttaa välittömiä muutoksia aivojen toiminnassa. Jo pieninä annoksina nautittu alkoholi voi heikentää muistijäljen syntymistä ja humalahakuinen juominen vaikuttaa aivojen toimintaan monin tavoin. Hyvän rasvaliukoisuutensa ansiosta alkoholi pääsee helposti kaikkialle hermostoon. Alkoholi vaikuttaa haitallisesti kognitiivisiin toimintoihin kuten muistiin, oppimiseen, tarkkaavaisuuteen ja ongelmanratkaisukykyyn. Alkoholi vaikuttaa myös uneen haitallisesti. Se voi sekoittaa unirytmiä ja heikentää unen laatua. Alkoholin sietokyky kasvaa käytön myötä, mutta alttius haittavaikutuksille ei vähene. 4 5

5 Aivojen terveys ja hyvinvointi Muisti ja nuoruus - Timmit aivot on siisti juttu Tupakan ja nuuskan sisältämä nikotiini on aivoille myrkyllinen aine. Nikotiini aiheuttaa jo lyhyessä ajassa riippuvuuteen johtavia muutoksia aivoissa ja aivot oppivat tarvitsemaan sitä. Päihteiden käyttö aiheuttaa välittömiä muutoksia aivojen toiminnassa. Henkinen hyvinvointi on kokonaisvaltainen kokemus ja vaikuttaa aivojen ja muistin toimintaan myönteisesti. Masentuneisuus sen sijaan heikentää aloitekykyä ja mielenkiintoa tarttua uusiin asioihin sekä saattaa aiheuttaa unettomuutta. Masentuneena uuden oppiminen voi tuntua hyvin vaivalloiselta ja muistaminen vaikealta. Stressi on ihmisen normaali suojareaktio kuormittavassa tilanteessa. Stressi voi edistää sopeutumista ympäristön muuttuviin tilanteisiin ja aktivoida muistin toimintaa. Pitkittynyt stressitila vaikeuttaa mieleen painamista ja muistamista sekä kuormittaa elimistöä ja aiheuttaa uupumista. Stressi on normaali suojareaktio mutta pitkittynyt stressi kuormittaa elimistöä ja muistia. Lapsen ja nuoren aivot kehittyvät nopeasti ja uusia yhteyksiä hermosolujen välille syntyy tiiviisti uusien asioiden oppimisen ja erilaisiin elämäntilanteisiin sopeutumisen myötä. Erityisesti aivojen muistitoimintoihin osallistuvat verkostot kehittyvät ja samalla aivojen tilavuus ja paino kasvavat. Aivot tarvitsevat happea ja monipuolista sekä terveellistä ravintoa kehittyäkseen ja toimiakseen parhaalla mahdollisella tavalla. Liikunta lisää aivojen happipitoisuutta ja saattaa olla yhteydessä oppimiseen ja koulumenestykseen. Nuoret tarvitsevat katkeamatonta unta n. 10 tuntia yössä, jotta aivot voivat huoltaa hermosoluja ja uudet, opitut asiat tallentuvat tehokkaammin pitkäkestoiseen muistiin. Nuoren ihmisen aivot ovat erityisen alttiit ulkoisille riskitekijöille, kuten alkoholin, huumeiden tai päähän kohdistuvien iskujen aiheuttamille haittavaikutuksille, sillä aivot kypsyvät ja kehittyvät nuoruusiässä aktiivisesti. Kehittyvissä aivoissa alkoholin vaikutukset ovat tuhoisampia kuin kypsissä aivoissa. Nuorilla myös pienempi paino, huonompi alkoholin sietokyky ja kokemattomuus voivat johtaa siihen, että haitat ovat usein vakavampia kuin aikuisilla. Alkoholi vaikuttaa erityisen haitallisesti nuorten aivojen muistikeskuksiin. Alkoholin haitalliset vaikutukset ovat sitä voimakkaampia, mitä nuorempana niiden käyttö on aloitettu. Humalajuominen ja huumausaineiden käyttö aiheuttavat pysyviä muutoksia aivoissa ja edelleen muistin toiminnassa sekä oppimis- ja ongelmaratkaisukyvyssä. Huumausaineiden vai ku tukset voivat johtaa aivojen eri osien surkastumiseen. Nuorten humalajuominen altistaa myös onnettomuuksille. Päähän kohdistuneet iskut ja vammat voivat aiheuttaa peruuttamatonta tuhoa aivojen eri osien toiminnoissa ja vaikeuttaa elämässä pärjäämistä. Lapset ja nuoret tarvitsevat katkeamatonta unta n tuntia yössä. Lue lisää nuorten aivoterveyskampanjasta 6 7

6 Muisti ja ikääntyminen Elämänkokemus, tiedot ja muistot auttavat hahmottamaan monimutkaisiakin asiakokonaisuuksia. Iäkkään ihmisen aivot painavat hiukan (n. 8 %) nuoren aikuisen aivoja vähemmän. Painon vähentyminen johtuu hermosolujen häviämisestä. Vaikka hermosoluja katoaakin iän myötä, solujen väliset yhteydet voivat lisääntyä vielä myöhäisellä iällä. Kyky oppia uutta säilyy läpi elämän. Ikääntymisen vaikutukset muistin toimintaan näkyvät vahvimmin työ- ja tapahtumamuistin alueilla. Tapahtumamuisti heikkenee jo nuoresta aikuisuudesta alkaen, mutta työmuisti hidastuu ikääntymisen vaikutuksesta huomattavasti myöhemmin. Iän vaikutus näkyy erityisesti tilanteissa, jotka vaativat nopeaa reagointia, mieleen painamista ja mielestä palauttamista. Työmuistin häiriöherkkyys lisääntyy, mikä ilmenee ns. punaisen langan katoamisena aiempaa herkemmin tilanteissa, joissa on runsaasti keskittymistä häiritseviä tekijöitä. Rauhallinen ja häiriötön ympäristö tukee mieleen painamista ja muistamista. Opittujen tietojen mieleen palauttaminen voi vaikeutua ikääntymisen myötä ja uusien asioiden opettelu vaatii usein hiukan enemmän keskittymistä ja kertaamista kuin nuorempana. Toisaalta uuden oppimisessa 8 asioita yhdistellään jo aivoissa oleviin tietoihin ja hyödynnetään elämän varrella kertynyttä kokemusta. Ikääntynyt ihminen osaa arvioida mitkä asiat ovat merkityksellisiä ja mihin tulee erityisesti kiinnittää huomiota. Iäkkäämmät ihmiset voivat siksi hahmottaa monimutkaisia asiakokonaisuuksia nuoria paremmin, vaikka irrallisten tietojen muistaminen onkin myöhemmällä iällä vaativampaa. Normaali ikääntyminen ei kadota opittuja tietoja muistista. Ikääntyminen on hyvin yksilöllinen tapahtuma ja yksilöiden väliset erot lisääntyvät iän myötä. Joillain henkilöillä muutokset voivat näkyä jo ennen vanhuusikää ja toisilla muutoksia voi olla vaikea havaita 90 vuoden iässäkään. Aivoja kannattaa aktivoida ja pitää virkeinä ikävaiheista ja muuttuvista elämäntilanteista riippumatta. Muistisairauksien ennaltaehkäisy Muistisairaudet rappeuttavat aivoja, heiken tävät muistin toimintaa ja aiheuttavat ede tessään dementiaoireita. Yleisimmät muistisairaudet ovat Alzheimerin tauti, vaskulaarinen dementia, Lewyn kappale-tauti ja otsalohkoperäinen dementia. Muistisairaudet ovat yleisimpiä iäkkäillä ihmisillä, mutta niihin voi sairastua myös työiässä. Muistisairauksiin sairastuu vuosittain Suomessa yhteensä yli ihmistä. Muistisairauksien tutkimus on osoittanut, että on mahdollista viivästyttää sairauden puhkeamista ja saada lisää terveitä vuosia ihmisten elämään. Ennaltaehkäisyssä kiinnitetään huomiota erityisesti aivojen suojaamiseen ja niihin riskitekijöihin, jotka liittyvät elintapoihin ja muiden sairauksien hoitoon. Muista sairauksista kannattaa hoitaa erityisen hyvin kohonnut verenpaine ja kolesteroli sekä sokeriaineenvaihdunnan häiriöt. Näiden sairauksien hoitamatta jättäminen kohottaa muistisairauden riskiä ja hyvä hoitotasapaino puolestaan pienentää sitä. Aktiivisen liikunnan on todettu pienentävän Alzheimerin taudin riskiä ja runsaan ylipainon sekä eläinrasvojen käytön taas kasvattavan sairastumisen todennäköisyyttä. Aivojen aktiivisella käyttämisellä ja sosiaalisella kanssakäymisellä voidaan myös torjua muistisairauksia. Korkeammin koulutetuilla ihmisillä Alzheimerin tauti näyttäisi puhkeavan myöhemmin, minkä on ajateltu liittyvän aivoja aktivoivaan työhön ja vapaaajan harrastuksiin. Vaikka kouluvuosia ei aikanaan olisi kovin monia kertynytkään, aivojen aktiivinen käyttö hyödyttää aina. Aivot ovat näin vastustuskykyisemmät muistisairauksien aiheuttamille muutoksille. Dosentti MIIA KIVIPELTO on tutkimusryhmineen kehittänyt keski-iän elintapoihin pohjaavan riskimittarin, jolla ihmiset voivat arvioida omaa sairastumisriskiään seuraavan kahdenkymmenen vuoden aikana. Mikäli pisteitä tulee viisi tai vähemmän, on henkilöllä 1%:n riski sairastua. Jos taas pisteitä on yli 12, riski on kasvanut 16-kertaiseksi. Myöhäisiän muistisairauden todennäköisyys keski-iän riskimittaritulosten mukaan Riskitestitulos Muistisairauden riski % 0-5 1, , , , ,4 9 Riskitesti Mikä on riskisi sairastua muistisairauteen seuraavan 20 vuoden aikana? Ympyröi jokaisesta kohdasta vastaava numero ja laske pisteet yhteen. Ikä <47 vuotta >53 4 Koulutus 10 vuotta Vanhemmilla/sisaruksilla muistisairaus Ei 0 Kyllä 1 Systolinen eli yläverenpaine 140 mmhg 0 >140 mmhg 2 Painoindeksi 30 kg/m2 0 >30 kg/m2 2 Kokonaiskolesteroli 6,5 mmlo/l 0 >6,5 mmlo/l 2 Liikunta Aktiivinen 0 Ei-aktiivinen 1

7 Aktivoi aivojasi Muistiliiton muistivinkkejä Sosiaaliset suhteet ja älylliset haasteet ovat hyväksi muistille. Keskusteleminen ja ajatusten vaihto muiden kanssa aktivoivat aivoja ja lisäävät hermosolujen välistä viestintää. Kannattaa seurata maailman tapahtumia, osallistua aktiivisesti lähiyhteisön elämään ja pitää yllä ystävyyssuhteita. Vaativissa elämäntilanteissa asioiden jakaminen toisten kanssa auttaa hallitsemaan stressiä ja ehkäisemään masentuneisuutta. Vaikka muistijärjestelmät ovat kaikilla ihmisillä samanlaiset, tavat käsitellä tietoa poikkeavat toisistaan. Joillekin on helpompaa muistaa sanatarkasti, mitä hänelle on kerrottu kuin muistaa paras ajoreitti sukulaisen luokse. Toisen on taas helpompi muodostaa mielessä kuva siitä, mitä ajoreitin varrella missäkin risteyksessä oli kuin muistella sanatarkkaa kuvausta tuttavan ulkonäöstä. Toisten aivot tarvitsevat muistamisen tueksi ulkoisia apuvälineitä, esimerkiksi muistilappuja, ja toiset taas pärjäävät itse kehittelemiensä muistisääntöjen avulla. Myös elämäntilanne ja aivojen kuormittuneisuus vaikuttavat siihen, kuinka paljon aktivointia tarvitaan. Jos työ vaatii valppautta ja aktiivista aivojen käyttöä, vapaa-ajalla tarvitaan vastapainoksi luovaa lekottelua. Näin aktivoit aivojasi: opettele puhelinnumeroita ja nimiä ulkoa paina kauppalista mieleesi, mikäli ostettavana on alle kymmenen tuotetta. Ota lista mukaan vain tarkistusta varten. lue lehtien lisäksi kirjoja ja muita juonellisia tarinoita tee sopivan haasteellisia päättelytehtäviä ja sanaristikoita ota osaa tietokilpailuihin ja peleihin opettele uusia asioita. Yhdistä uusi aiemmin opittuun. riko rutiineja tee tuttuja asioita uudella tavalla Nimien ja ostoslistan unohtaminen ovat yleisiä arjen muistiongelmia. Nimien tai yksittäisten toisistaan irrallisten sanojen muistamista voi helpottaa luomalla erilaisia mielleyhtymiä ja mielikuvia, jotka vähentävät työmuistin kuormitusta. Mitä erikoisemman ja hauskemman mielikuvan luot, sitä paremmin yleensä muistat. Voit myös yhdistää sanoja tai nimiä johonkin mielessäsi olevaan valokuvaan tai piirrokseen. Palauttamalla mieleen tämän kuvan, muistat yleensä myös siihen mielessäsi liittämät sanat. Esimerkki: Henkilön nimi on Satu Havukainen, ja hän työskentelee puhelinvaihteen hoitajana. Voit miettiä kuinka nainen käyskentelee sadunomaisessa havumetsässä, jossa seis oo satumainen, jättimäinen puhelin, johon Satu ei voi olla törmäämättä. Mielikuvat ja tunteet muistin avuksi. Esimerkki: Kauppalistan voit tehdä mielessäsi niin, että katsot jääkaappia, pakkaat mielessäni puuttuvat asiat kauppakassiin valmiiksi. Kaupassa sitten kuvittelet, että kassi putoaa ja ostokset leviävät siihen lattialle. Sitten kuvittelet tätä näkyä mielessäsi. Asioiden merkitysten pohtiminen edesauttaa tiedon siirtymisessä pitkäkestoiseen muistiin. Mitä enemmän asiaa pohtii, sitä enemmän siitä muodostuu hakuvihjeitä, joita tarvitaan tiedon palauttamiseksi mieleen. Asiat eivät siis passiivisesti palaudu mieleen, vaan muistamiseen tarvitaan avaimia, jotka aktivoivat muistettavan asian. Muistettavasta asiasta kannattaa asettaa itselleen kysymyksiä ja vastata niihin tai selittää asiat ystävälle

8 Muistiliiton muistivinkit kuunnella MUISTA keskittyä vältä häiriötekijöitä, yksi asia kerrallaan kerrata muistettavan asian voi toistaa puoliääneen valmistella laita näkyvälle paikalle mukaan otettavat tavarat valmiiksi käyttää apuvälineitä muistilaput, munakello ja muut ajastimet muistuttavat hyödyntää kännykkää herätys, muistutus, kalenteri käyttöön muistella - aamulehden uutisia kannattaa palauttaa muistiin iltapäivällä Arvoisa lukija 12 Lähteet: Kädessäsi on Muistiliitto Suutama ry:n Muistiopas. T. Muistiopas on jokamiehen opasvihkonen aivojen tehdä ja muistin toiminnasta sekä niiden aktivoimisesta. Muisti Oppaasta ja oppiminen. löytyvät perustiedot muistisairauksien ennaltaehkäisystä. Kirjassa Tekemällä Heikkinen riski- muistilista kirjoittaminen auttaa muistamaan E. ja Rantanen T. (toim.) testin voit myös arvioida omien elintapojesi vaikutusta Gerontologia. muistisairauden Tampere: Duodecim. riskiin. aakkoset luettele mielessäsi aakkosia kun pitää muistaa tuttu Kivipelto M. ja Granö S. Muistiliiton perustehtävänä on toimia valtakunnallisena nimi tai asia muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä etuja valvovana potilas- ja omaisjärjestönä. Muistiliittoon kuuluu 44 jäsenyhdistystä ja yhteensä noin Alzheimerin taudin ennaltaehkäisytyön nukkua riittävästi tavoitteena on sairauden puhkeamisen jäsentä. Liiton nimenmuutoksen myötä (ent. Alzheimer-keskusliitto ry) viivästyttäminen. Muisti 3/2008. toiminnassa korostuvat perustehtävän lisäksi muistisairauksien ennaltaehkäisyyn syödä ja hyvin yleiseen aivoterveyteen liittyvät näkökulmat. Muistiliitto Kivisaari, S. jäsenyhdistyksineen on aktiivinen toimija muistisairaiden ihmisten sekä pitää yllä ystävyyssuhteita heidän läheistensä terveyden edistäjänä, muistisairauksien ennaltaehkäisijänä ja väestön aivoterveyden edistäjänä. Timmit aivot on siisti juttu opetusmateriaali. harrastaa mielekästä tekemistä Muistiliitto ry. Muisti vapaa-aikaan on meidän kaikkien yhteinen asia ja siitä kannattaa pitää huolta niin nuorena kuin ikääntyvänäkin. Toivomme tämän Muistioppaan Hietanen, M., olevan Erkinjuntti, T. ja Huovinen, M. Sinulle liikkua hyödyllinen löydä ja auttavan itsellesi ymmärtämään paremmin muistin toimintaa, sopiva huolehtimaan liikuntamuoto aivojen hyvinvoinnista ja löytämään Tunne keinoja muistisi. muistin Käytä, kehitä, kohenna. kuormittumisen vähentämiseen. Helsinki: WSOY. nauttia elämästä Timmit aivot on siisti juttu! SANNA KAIJANEN ja SIRPA GRANÖ Oppaan toimittajat Index Helpottavat muistamista ja tiedon löytämistä! Käytä kalenterissa, kirjoissa tai lehdissä Merkitse tärkeät kohdat Merkin päälle voit kirjoittaa avainsanoja Irrota ja siirrä halutessasi Post-it Index -teippimerkit löydät hyvinvarustetuista kirjakaupoista ja muista toimistotarvikkeita myyvistä liikkeistä. Lisätietoja tuotteista saat osoitteesta:

9 MUISTILIITTO RY Luotsikatu 4 E, Helsinki Puhelin (09) Sähköposti toimisto@muistiliitto.fi Internet-sivut ja Paikallisten jäsenyhdistysten yhteystiedot löytyvät Internet-sivuilta. Ulkoasu: Point Panic