ARVOTEKO Moniammatillisuus Savonia-ammattikorkeakoulussa ARVO-projektin aikana

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ARVOTEKO Moniammatillisuus Savonia-ammattikorkeakoulussa ARVO-projektin aikana"

Transkriptio

1

2 ARVOTEKO Moniammatillisuus Savonia-ammattikorkeakoulussa ARVO-projektin aikana Hirvonen Raija & Laitinen Airi

3 Savonia-ammattikorkeakoulu Julkaisutoiminta PL 6 (Microkatu 1 D) KUOPIO puh: (017) fax: (017) painos Tämän teoksen kopioiminen on tekijänoikeuslain (404/61) ja tekijänoikeusasetuksen (574/95) mukaisesti kielletty lukuun ottamatta Suomen valtion ja Kopiosto ry:n tekemässä sopimuksessa tarkemmin määriteltyä osittaista kopiointia opetustarkoituksiin. ISBN: (nid) ISBN: (PDF) ISSN: Savonia-ammattikorkeakoulun julkaisusarja D 6/2006 Kustantaja: Savonia-ammattikorkeakoulu, Terveysala Kuopio Kansi: Tapio Aalto Painopaikka: Suomen Graafiset Palvelut Oy Ltd Kuopio 2006

4 Lukijalle Tämä kirja on ESR-rahoitteisen ARVO - Kehittyvä ammattikorkeakoulu ja moniammatillinen opettajuus sekä työelämäosaaminen vanhustyön alueella hankkeen ( ) loppujulkaisu. Julkaisu on tehty kertomaan erityisesti hankkeen moninaisista tuloksista. Julkaisu koostuu kolmesta osasta. Ensimmäisessä osassa esitellään projektin kokonaisuus lähtökohtineen ja esitellään hankkeessa mukana olleet tahot. Projektin tuloksia ja tuotoksia esitellään julkaisun toisessa osassa, jolla on pääpaino. Kirjoittajina olemme kokeneet tärkeäksi tuoda esille projektin toimintojen ja tulosten moninaisuuden ja laajuuden. Julkaisun kolmannessa osassa esitetään projektin arviointia, joka on koottu hankkeen aikana tehdyn itsearvioinnin pohjalta. Kolmannen osan lopussa luodaan katsaus niihin haasteisiin, joita on noussut esiin moniammatillisen toiminnan opettamisessa ja oppimisessa projektin aikana. Katsauksen lopuksi esitetään toimenpide-ehdotuksia moniammatillisen toiminnan edelleen kehittämiseksi Savonia-ammattikorkeakoulussa. Julkaisun sisältöjen aineiston kokoamisessa ovat avustaneet projektissa mukana olleet opiskelijat ja opettajat sekä erityisesti Arvo -projektin teemaryhmän jäsenet, jotka on esitelty julkaisun alkusivuilla. Kiitämme kaikkia projektiin osallistuneita toimijoita ja yhteistyökumppaneita sekä projektin rahoittajatahoja. Kuopiossa toukokuussa 2006 Raija Hirvonen ja Airi Laitinen

5 ARVO projektin teemaryhmän kokoonpano Hirvonen Raija, Arvo projektin projektipäällikkö, Lehtori, hoitotyö, Terveysala Kuopio Laitinen Airi, Arvo projektin tutkija, Yliopettaja, kuntoutus, Terveysala Kuopio Aromaa Eija, Lehtori, hoitotyö, Terveysala Kuopio Eskelinen Kari, Opettaja, elektroniikka ja tekniikka, Tekniikka Kuopio Junnila-Savolainen Riitta, Lehtori, tekstiilimuotoilu, Kulttuuriala, Kuopion Muotoiluakatemia, Kuopio Keinänen Anja-Riitta, Yliopettaja, ravitsemis- ja elintarvikeala, Matkailu- ja ravitsemisala, Savonia Business Kuopio Korhonen Anneli, Lehtori, musiikin historia, tuottaja, Kulttuuriala, Kuopion Musiikki- ja Tanssiakatemia, Kuopio Kukkonen Kristiina, Lehtori, yhteiskunnalliset aineet, Sosiaali- ja terveysala, Iisalmi Kujansivu Marketta, Lehtori, vastaava suunnittelija T&K, Terveysala, Kuopio Manninen Elina, Opettaja, hoitotyö, Sosiaali- ja terveysala, Iisalmi Ryynänen Sirpa, Lehtori, vaatetusmuotoilu, Kulttuuriala, Kuopion Muotoiluakatemia, Kuopio Projektin hallinnoinnin käytännön toteutuksen on hoitanut koko hankkeen ajan: Ovaskainen Pirkko, projektikoordinaattori, Terveysala Kuopio Teemaryhmän yhteystiedot:

6 Sisältö PROJEKTIN ESITTELY 9 Projektin taustaa 11 Projektin kuvaus ja tavoitteet 13 Projektin lähtökohdat 16 PROJEKTIN TOTEUTUS JA KESKEISET TULOKSET 19 Moniammatillisen toimimisen malli 21 Informaatioteknologia moniammatillisuuden mahdollistajana 23 Toimintapäivät moniammatillisuuden kehittäjänä 25 Toimintatuokiot osana moniammatillista oppimista 27 Moniammatillinen harjoittelu 33 Koulutustapahtumat tieto-taidon syventäjänä 44 Tutkimus ja tuotekehitys 47 Verkostoituminen 54 PROJEKTIN ARVIOINTIA 59 Moniammatillisen opettajuuden ja toiminnan kehittyminen teemaryhmän kokemana 61 Moniammatillisen toiminnan edellytykset ja niiden kehittyminen 63 Moniammatillista toimintaa edistäneet ja vaikeuttaneet tekijät 65 Moniammatillisen toiminnan oppiminen tulevaisuuden haasteena ammattikorkeakoulussa 67 Lähteet 71

7 Kuvioluettelo Kuvio 1. Arvo projektin toimijatahot (Tuovinen 2005) 14 Kuvio 2. Arvo projektin strateginen malli 16 Kuvio 3. Moniammatillisten toimintojen toteutusmuodot Arvo projektissa 17 Kuvio 4. Teemaryhmän verkostoitumisstrategia (soveltaen Tuovinen 2005) 17 Kuvio 5. Moniammatillista opettajuutta ja oppimista tukevan toiminnan malli (Tuovinen 2005) 21 Kuvio 6. Tuotekehityksen monialainen ja yhteisöllinen toimintamalli ohjauksen ja oppimisen kehittymistä tukevana toimintana (Kares 2006) 22 Kuvio 7. Moniammatillisten ryhmien muodostuminen 38 Kuvio 8. Leväsen palvelukeskuksessa toteutetun moniammatillisen harjoittelun kokonaisuus 40 Kuvio 9. Vuorokausikellon periaate 50 Kuvio 10. Arvo projektin pääasialliset verkostoitumistahot 56 Kuvaluettelo Kuva 1. Arvo projektin Verkkosalkku -toimintaympäristö 23 Kuva 2. Moniammatillista yhteistyötä, sosiaalista verkottumista ja terveellisen ruoanvalmistuksen taitojen harjaannuttamista Nestori -ruokakurssilla 28 Kuva 3. Pakkausmerkintöjen tulkintaan, terveellisiin elintarvikevaihtoehtoihin, ravitsemusseurantatesteihin ja ruoanvalmistuksen apuvälineisiin tutustumista moniammatillisessa ohjauksessa 29 Kuva 4. Yhteisöllisyyttä ja kulinaarisia elämyksiä ruokakurssilaisten kokemina 29 Kuva 5. Tuolijumppahetki HII toimintapäivässä 34 Kuva 6. Moniammatillisen harjoittelun verkkokeskusteluvilkkautta HII toiminnassa 35 Kuva 7. Tasapainotestaustilanne ArvoAnna -toiminnassa 42 Kuva 8. Näytteenottotilanne ArvoAnna -toiminnassa 42 Kuva 9. Ohjaus- ja neuvontatilanne ArvoAnna -toiminnassa 43 Kuva 10. Aurinkokeinu 49 Kuva 11. Projektissa kehitetyn tavaranpaikantajan prototyyppi 51 Kuva 12. Projektissa kehitetty ristikkokuvapeli 51 Kuva 13. Kaide-portti ratkaisu Sunnen kotiin 53 Kuva 14. SfA konseptin mukaisesti kehitetyt työvaatemallit 54 Kuva 15. Seniorit tietotekniikan saloihin oppimassa 55

8 Taulukot Taulukko 1. Arvo projektissa toteutetut koulutukset 45 Taulukko 2. Vanhustyöntekijöille suunnattujen koulutusten palautteet (n=486) 46 Liitteet Liite 1. Toimintojen raportointiohje 74 Liite 2. Koulutustilaisuuksien palautelomake 75 Liite 3. Teemaryhmän itsearviointimittari 76 Liite 4. Toimintapäivän suunnittelun instruktio 80 Liite 5. Toimintapäivän suunnittelun ja toteutuksen prosessikartta 83 Liite 6. Hyvän olon talo toimintapäivän markkinointimateriaali 84 Liite 7. Ilon polkuja arjessa toimintapäivän sisältöä 85 Liite 8. Moniammatillisen harjoittelun sisällön kuvaus 91 Liite 9. Opinnäytetyöt projektissa 92

9

10 PROJEKTIN ESITTELY

11

12 Projektin taustaa Savonia-ammattikorkeakoulussa kehitettiin moniammatillista opetusta ja oppimista ARVOprojektissa vuosina Moniammatillisesta toiminnasta keskustellaan nykyään paljon. Sitä pidetään nykyaikaisena, mutta vaativana työorientaationa (Karila & Nummenmaa 2001). Opetuksen puolella moniammatillista yhteisyötä on kokeiltu esimerkiksi lääketieteen koulutuksessa (Tainio ym. 2004) ja ammattikorkeakoulun jatkotutkintokokeilussa (Veijola & Rissanen 2003). Moniammatillinen toiminta on käsitteenä monimerkityksinen ja sitä voidaan tarkastella eri näkökulmista. Suomenkielisessä kirjallisuudessa sillä kuitenkin usein tarkoitetaan eri ammattiryhmiin kuuluvien asiantuntijoiden yhteistyötä ja yhdessä työskentelyä (Metteri 1996). Englanninkielisessä kirjallisuudessa käytetään termejä multiprofessional cooperation, joka tarkoittaa yhteistä työtä, jossa ovat voimassa perinteiset hierarkiat ja työnjaot, sekä interprofessional collaboration, joka tarkoittaa yhdessä työskentelyä, jossa asiantuntijuus on jaettua. Lisäksi englanninkielisessä kirjallisuudessa esiintyy käsite transprofessional / transdisciplinary, joka tarkoittaa poikkitieteistä toimintaa ja kuvaa vielä pidemmälle kehittynyttä moniammatillista yhteistyötä. Se pitää sisällään tarkoituksenmukaisen roolirajojen rikkomisen. (Isoherranen 2004; Veijola 2004.) Perinteiset yhteistyön toimintatavat perustuvat valtaosin yksilöasiantuntijoiden kohtaamisiin. Ammattikuntien rajat säilytetään 'toisen asiantuntemusta kunnioittamalla'. Toisen reviiriin kuuluviin asioihin ei oteta kantaa. Kuitenkin eri ammattiryhmien rajoja rikkovalla yhteisellä osaamisella ja yksilöllisessä ammattiosaamisella voidaan luoda uusia osaamisalueita ja joustavia työnjakomalleja (Vidgren 2002). Aito moniammatillinen toiminta edellyttää siis horisontaalista, ammattikuntien rajoja ylittävää yhteistyötä (Nikander 2003; Launis 1997). Ammattikorkeakoulujen tehtävä on antaa korkeakouluopetusta ammatillisiin asiantuntijatehtäviin (ammattikorkeakoululaki 351/2003). Nopeasti muuttuva ja monimutkaistuva yhteiskunta tuo uusia haasteita työelämässä tarvittavalle asiantuntijuudelle. Kapea-alainen erikoistuminen ei riitä, vaan asiantuntijuudelta edellytetään ratkaisuja, joissa yhdistetään erilaista asiantuntemusta ja asiantuntijuutta kehitetään toisiinsa yhdistyneinä. (Launis 1997; Murtonen 2004.) Asiantuntijuus on siis yksilöasiantuntijuuden ohella entistä enemmän jaettua asiantuntijuutta. Asiantuntijuuden 11

13 kehittymisessä tulevaisuuden työelämän haasteena on siis entistä enemmän moniammatillinen työorientaatio. Työelämässä tarvittavat uudet toimintamallit on opittava jo ammatillisen koulutuksen aikana. Sen vuoksi opetuksen ja oppimisen työtapoja on myös muutettava vastaamaan yhteiskunnan ja työelämän uusia vaatimuksia. Moniammatillinen yhteistyö edellyttää opettajien kasvua ja kehitystä kohti moniammatillista työorientaatiota. Voidaankin sanoa, ettei opettajankaan asiantuntijuus ole vain yksittäisen opettajan oma ominaisuus, vaikka perinne opettajasta yksin tekijänä on edelleen hyvin voimakas (Luukkainen 2004). Elinkeinoelämässä erityisesti vanhustyön alueella on hyvät mahdollisuudet oppia moniammatillista toimintaa. Vanhuuteen liittyy olennaisesti toimintakyvyssä tapahtuvat muutokset, jotka heijastuvat ja muuttavat ihmisen perustoimintoja. Toimintakyvyn säilymiseen ja edistämiseen tarvitaan monien eri alojen asiantuntemusta esim. teknologian, ravitsemuksen, terveyden, sosiaalityön, viriketoiminnan, liiketoiminnan ja tuotekehityksen alueelta. Eri ammattiryhmien hyvä yhteistyö, saumaton toiminta ja yhteiset tavoitteet palvelevat parhaiten vanhusten hyvinvointia ja omatoimisuuden tukemista. Nämä muutokset haastavat lisäämään moniammatillista yhteistyötä. Väestön ikääntyminen merkitsee väistämättä yhteiskunnassa kustannusten kasvua samanaikaisesti, kun asiakkaiden tietoisuus palveluista lisääntyy ja heijastuu muuttuvana palvelukysyntänä. Myös kolmannen sektorin ja yksityisten palvelun tuottajien tulo markkinoille on muuttanut vanhustenhuollon kenttää. Tällöin julkisen sektorin mahdollisuudet järjestää vanhusten palveluja vaihtoehtoisilla tavoilla (tuottaa itse, ostopalveluna ja palvelusetelien muodossa) ovat lisääntyneet. Myös ennalta ehkäisyn merkitys vanhustyössä lisääntyy ja tähän toimintaan tulee osallistua sekä kuntien että yksityisten yritysten ja kolmannen sektorin. Tämä tuo ammatilliselle koulutukselle haasteita, sillä yksittäiset ammattiryhmät eivät yksin pysty tulevaisuudessa vastaamaan vanhusväestön monenlaisiin tarpeisiin. Samoin mielekäs voimavarojen käyttö vaatii toimintatapojen muuttamista ja eri ammattiryhmien yhteistyön kehittämistä (Janhonen & Vanhanen-Nuutinen 2004). 12

14 Projektin kuvaus ja tavoitteet ARVO - Kehittyvä ammattikorkeakoulu ja moniammatillinen opettajuus sekä työelämäosaaminen vanhustyön alueella -hanke alkoi maaliskuussa 2003 ja päättyi toukokuun lopussa Hankkeen rahoittajana oli Euroopan sosiaalirahasto (ESR) ja Itä-Suomen lääninhallitus (www.savonia-amk.fi/soteku/projektit/arvo/index.html). Arvo -projektin tavoitteena oli kehittää ammattikorkeakoulun tulosalueiden ja eri oppi- ja tutkimuslaitosten sekä koulutusketjun ja elinkeinoelämän välistä monialaista yhteistyötä ja toimintaa. Projektissa oli tarkoituksena lisätä koulutuksen, tutkimuksen ja elinkeinoelämän yhteistyötä verkottamalla alueen toimijat koulutuksen ja elinikäisen oppimisen sekä työelämän osaamisen kehittämiseen. Projektin toimintaympäristönä ja pilottialueena oli vanhustyö, koska ikääntyvien suhteellinen osuus väestössä kasvaa nopeasti ja muodostaa lähivuosina haasteen sekä koulutukselle että palvelujärjestelmien toiminnalle. Erityisenä haasteena vanhustyössä on monialaisen toimintatavan oppiminen sekä yksityisten hoito- ja hoivapalvelujen kehittäminen osana kokonaisuutta. Projektin kehittämistavoitteena oli ammattikorkeakoulun eri alojen yhteistyön ja toiminnan sekä moniammatillisen opettajuuden ja oppimisen kehittäminen yhteisen toiminnan kautta yhteistyössä vanhustyön toimijoiden (julkinen, yksityinen, kolmas sektori) kanssa luomalla uusi moniammatillisen toiminnan malli. Lisäksi tavoitteena oli lisätä ammattikorkeakoulun eri alojen opettajien ja opiskelijoiden yhteistä moniammatillista tietotaitoa kohdata tulevaisuuden haasteita ja kehittää toimintoja vanhustyön alueella. Tavoitteeksi asetettiin myös verkostoituminen eri toimintatahojen kesken. Arvo -projektissa oli Savonia-ammattikorkeakoulusta mukana liiketalous (Kuopio), muotoilu ja viestintä, musiikki ja tanssi, ravitsemisala, sosiaali- ja terveysala (Iisalmi), tekniikka (Kuopio) sekä terveysala (Kuopio, hankkeen koordinoija). Muina toimijoina olivat Savon ammatti- ja aikuisopiston sosiaali- ja terveysala, Kuopion yliopiston terveyshallinnon ja -talouden laitos, Kuopion kaupungin ja lähikuntien julkisen sektorin vanhustyön toimijat, yksityinen hoiva-ala (neljä yritystä) Kuopiosta, sekä vanhustyön järjestöjä ja yhdistyksiä Kuopiosta ja lähikunnista (kuvio 1). Projektissa oli mukana yhteensä noin 1500 toimijaa, joista vajaa 800 opiskelijaa ja vajaa sata 13

15 opettajaa ammattikorkeakoulun eri koulutusaloilta ja ammatillisen toisen asteen sosiaali- ja terveysalalta sekä yli 600 vanhustyön toimijaa. Kuvio 1. Arvo projektin toimijatahot (Tuovinen 2005) Kahdella toimintaan mukaan sitoutuneella yksiköllä oli Arvo projektissa omat osaprojektisuunnitelmat. Muotoilu- ja viestintäalan osaprojektin nimenä oli Hilima ympäristöt, tuotteet ja luovuus ikääntyneiden hyvinvoinnissa. Osaprojektin keskeisenä sisältönä oli ikääntyneiden hyvinvointiin liittyvän moniammatillisen asiantuntijuuden ja opettajuuden kehittäminen muotoilu- ja viestintäalalla. Hilima -osaprojektin tavoitteena oli kehittää opettajien moniammatillista osaamista niissä erikoistumisalueissa, joissa voidaan syventyä ikääntyneiden erityistarpeet huomioivaan asiantuntijuuteen. Kehittämistyötä tehtiin etenkin tuoteviestinnän ja käytettävyyden, muotoilun teknisen tuotekehityksen sekä käden taidot hyvinvoinnin edistäjänä erikoistumisalueiden opintokokonaisuuksissa. Hilima osaprojekti jakaantui kahteen osa-alueeseen, joista toinen nimettiin Tuote-Hilimaksi ja toinen Virike-Hilimaksi. 14

16 Toisena osaprojektina oli ravitsemisalan Nestori ravinnon merkitys ikääntyvien toimintakyvyn edistämisessä ja itsenäisessä selviytymisessä. Osaprojektin tavoitteena oli kehittää ja testata moniammatillista oppimista ja opettajuutta tukevia tuotteita ja toimintamuotoja, jotka samalla palvelevat ikääntyneiden toimintakyvyn edistämisessä ja edesauttavat heidän itsenäistä selviytymistään. Nestori -osaprojektin tarkoituksena oli ikääntyneiden ihmisten ravintoon liittyvien tarpeiden ja toiveiden selvittäminen ja osaprojektin aikana järjestettiin tapahtumia niin ikääntyneille kuin heidän kanssaan toimiville vanhustyön ammattilaisille vahvistaen moniammatillisuutta eri osaajien välillä. Osaprojektit oli suunniteltu sisällöllisesti sellaisesta tuote- ja palvelukehityksen näkökulmasta, jossa monialaisuus ymmärretään asiantuntijuuden väliseksi vuorovaikutukseksi ja jossa myös asiakas ja loppukäyttäjät ovat osa tuotteiden ja palveluiden kehitysprosessia. Pääprojektissa moniammatillisuuden näkökulma oli monialaiseen yhteistoimintaan painottuva. Näkemyseroja hiottiin teemaryhmässä etenkin projektin alussa ja ne kehittyivät projektin aikana. Siten osaprojektit toteuttivat tiiviisti Arvo projektin kokonaisuutta. Nestori osaprojektista löytyy lisätietoa Savonia-ammattikorkeakoulun internet -sivustolta Arvo projektista koottujen tuotosten ja toimintojen yhteydessä. Hilima- osaprojektin loppuraportti on saatavilla Kuopion Muotoiluakatemian Taitemian kirjastossa. 15

17 Projektin lähtökohdat Arvo -projektin suunnitteluvaiheessa kutsuttiin Savonia-ammattikorkeakoulun eri yksiköitä mukaan moniammatillisen opettajuuden ja oppimisen kehittämistyöhön. Mukaan lupautuneet yksiköt valitsivat 1-2 edustajaa projektin toiminnalliseen ryhmään (= teemaryhmä), jonka tehtävänä oli suunnitella ja koordinoida moniammatillista toimintaa. Työskentely turvattiin säännöllisillä tapaamisilla vähintään kerran kuukaudessa ja antamalla toimijoille erillisresurssia projektirahoituksesta. Teemaryhmän jäsenet selkeyttivät konkreettisen toiminnan alkaessa keväällä 2004 käsitystään moniammatillisesta toiminnasta tuottaen projektin strategisen mallin (kuvio 2). ARVO-PROJEKTIN STRATEGINEN MALLI TYÖN KEHITTÄMINEN MONIAMMATILLISENA TOIMINTANA Opettajuus ja ammatillinen kasvu Opettaja, opiskelija, vanhustyöntekijä YHTEISÖLLISYYS Hyvinvointi RAVIT- SEMUS VIRIKKEI- SYYS LIIKKU- MINEN TERVEYDEN- TILA Teknologia Toimintakyky Itsenäinen selviytyminen Hyvän olon ympäristö Hopeahapset Kuvio 2. Arvo projektin strateginen malli Strategisen mallin pohjalta mietittiin, mitä toimintoja projektissa pitää aloittaa, jotta strategian asettamiin tavoitteisiin päästään. Teemaryhmän kokoontumisissa käytyjen keskustelujen pohjalta tuotettiin visio toiminnoista ja päätettiin projektin aikana toteutettavat toimintamuodot, joita olivat toimintapäivien ja -tuokioiden järjestäminen, koulutustapahtumat, moniammatillinen harjoittelu sekä tuotekehitys ja tutkimus (kuvio 3). Yksi tai useampi teemaryhmän jäsen osallistui myös edellä kuvattujen toimintojen suunnittelu- ja toteutusprosesseihin. Tällä pyrittiin turvaamaan moniammatillisen toiminnan ideologian siirtyminen konkreettiseen toimintaan. 16

18 Kuvio 3. Moniammatillisten toimintojen toteutusmuodot Arvo projektissa Teemaryhmän jäsenillä oli keskeinen rooli opiskelijoiden rekrytoinnissa. He tarkastelivat yksiköissään, millaisia opintoja opiskelijoilla oli meneillään tai tulossa ja mitkä niistä soveltuisivat suunniteltujen moniammatillisten toimintojen toteutukseen. Ryhmäläiset ottivat yhteyttä soveltuvien opintojaksojen vastuuopettajiin (joissakin tapauksissa olivat itse vastuuopettajia), jotka sitten sitouttivat opiskelijat ja toimivat heidän ohjaajinaan. Teemaryhmän verkostoitumisstrategiaa on kuvattu kuviossa 4. Teemaryhmä Kuvio 4. Teemaryhmän verkostoitumisstrategia (soveltaen Tuovinen 2005) 17

19 Projektilla oli koko hankkeen ajan päätoiminen projektipäällikkö ja puolipäiväinen tutkija, jonka vastuulla oli muun muassa projektin itsearvioinnin tekeminen. Opetuksessa moniammatilliset toiminnot toteutettiin projektiopintoina, harjoitteluna, opinnäytetöinä, ammattiaineiden teoriaopintojaksoihin liitettyinä opintoina ja vapaasti valittavina opintoina. Moniammatillista toimintaa mahdollistettiin informaatioteknologian avulla hyödyntäen sähköistä oppimisalustaa toimintojen suunnittelussa, tiedotuksessa, reflektoinnissa ja raportoinnissa. Projektiin toimintojen arviointiin kehitettiin erilaisia palautejärjestelmiä. Opiskelijoiden kokemuksia eri toimintamuodoista koottiin Savonia-ammattikorkeakoulun sähköiseen oppimisalustaan (Verkkosalkku ) tuotoksina, joiden laatimista varten tehtiin yhtenäinen raportointiohje (liite 1). Koulutustilaisuuksista palautetta kerättiin omalla lomakkeellaan (liite 2), joka suunniteltiin hyödyntämällä EU projektien itsearviointiin tarkoitettua opasta (Pääkkö & Makkonen 2003). Projektin kokonaisuuden itsearviointitietoa koottiin kaikilta toimijoilta (opettajat, opiskelijat, vanhustyöntekijät) projektille laaditulla mittarilla, jonka kehittämisen pohjana olivat projektisuunnitelman tavoitteet ja kirjallisuuden perusteella koottu tieto moniammatillisuuden edellytyksistä. Esimerkkinä on esitetty teemaryhmän itsearviointimittari liitteessä 3. 18

20 PROJEKTIN TOTEUTUS JA KESKEISET TULOKSET 19

21 20

22 Moniammatillisen toimimisen malli Projektissa mallinnettiin moniammatillinen toiminta (kuvio 5) teemaryhmän toimimisen ja ensimmäisen toimintapäivän suunnittelu- ja toteuttamisprosessin kuvauksen avulla (Tuovinen 2005). Kuvio 5. Moniammatillista opettajuutta ja oppimista tukevan toiminnan malli (Tuovinen 2005) Mallissa on nähtävissä kehittymisen etenevä liikesuunta eli kunkin kehitysvaiheen tulos on seuraavan vaiheen lähtökohta. Varsinainen kehittämisprosessi alkaa visiosta (kuviossa: yhteinen tehtävä), jota on edeltänyt tarpeiden tunnistaminen ja tavoitteiden asettaminen. Visio kypsyy ja jalostuu määrittelyvaiheessa. Suunnitteluvaiheessa sille annetaan muoto, joka konkretisoidaan kehittämisprosessin aikana. Toiminnan jälkeinen arviointi osoittaa, miten hyvin tehtävässä on onnistuttu ja voidaanko uusi toimintamuoto vakiinnuttaa käyttöön sellaisenaan vai onko tarpeen palata edellisiin kehitysvaiheisiin. Malli suunniteltiin tarkoituksellisesti yleispäteväksi, jotta se olisi mahdollisimman joustavasti ja helposti siirrettävissä eri toimintaympäristöihin. Mallin mukaisena kehittämiskohteena voi olla koko organisaation toiminnan tai siitä hyvin rajatun osaalueen kehittäminen, mikä otetaan huomioon sovelluskohteen määrittelyssä. (Tuovinen 2005.) 21

23 Mallista tehtiin käsikirja, jota jaettiin seuraavien toimintapäivien suunnitteluun ja toteutukseen osallistuneille opiskelijoille ja heidän ohjaajilleen. Malli pilotoitiin toisen toimintapäivän toteuttamisen prosessissa, missä vastuuvetäjät käyttivät mallia organisoidessaan toimintoja. Kolmannen toimintapäivän suunnitteluprosessissa mallia hyödynnettiin jäsentämällä suunnitteluprosessi mallin vaihejaon mukaisesti, mistä muodostui toimintapäivän suunnittelun instruktio (liite 4). Saadun palautteen perusteella mallin käyttäminen selkiytti ja jäsensi suunnittelua ja toteutusta. Mallinnuksen käsikirjaan ja mallinnusprosessista tehtyyn loppuraporttiin voi perehtyä Savoniaammattikorkeakoulun internet sivuilla olevassa Arvo projektista julkaistussa materiaalissa. Mallia on soveltaen hyödynnetty muotoilu- ja viestintäalan tuotekehitysprosessin opetuksessa (kuvio 6). Tarkemmin aiheeseen voi tutustua Hilima osaprojektin toteutuksena tuotekehityskohdassa. Kuvio 6. Tuotekehityksen monialainen ja yhteisöllinen toimintamalli ohjauksen ja oppimisen kehittymistä tukevana toimintana (Kares 2006) 22

24 Informaatioteknologia moniammatillisuuden mahdollistajana Projektin yhtenä tavoitteena oli hyödyntää informaatioteknologiaa oppimis- ja työskentelyvälineenä. Tätä tavoitetta toteutettiin valitsemalla työskentelyvälineeksi projektin aloitusvaiheessa Savonia-ammattikorkeakoulun Verkkosalkku -oppimisalusta, jonne perustettiin projektille oma toimintaympäristö alaympäristöineen (kuva 1). Kuva 1. Arvo projektin Verkkosalkku -toimintaympäristö Verkkosalkussa liitettiin Arvo projektin päätoimintaympäristöön kaikki projektissa toimineet Savonia-ammattikorkeakoulun opiskelijat ja opettajat sekä toiminnoittain perustettuihin alaympäristöihin niihin osallistuneet toimijat. Kaikkiin Arvo toimintaympäristöihin liitettiin myös projektin teema- ja ohjausryhmän jäsenet, joilla oli niin halutessaan mahdollisuus seurata projektin toimintaan liittyviä asioita. Lisäksi toimintaympäristöön liitettiin ns. ulkoisina toimijoina vanhustyön henkilöstöä ja koulutusketjun projektissa mukana olevia toimijoita (esim. Kuopion yliopiston tutkijat ja Savon ammatti- ja aikuisopiston sosiaali- ja terveysalan projektiin osallistuneet opiskelijat ja opettajat). Projektin aikana Verkkosalkkuun liitettiin 335 toimijaa, joista projektin päättyessä ympäristössä oli 252 käyttäjää. Projektin alkuvaiheessa informaation pääasiallisena välityskanavana käytettiin Savoniaammattikorkeakoulussa silloin käytetyn sähköpostijärjestelmän omaa projektille perustettua Arvo kansiota. Kevään 2004 projektin toimintojen toteutuksen konkreettisessa suunnitteluvaiheessa ydintoimijat (projektin teemaryhmä) sopivat, että myös kaikki projektissa tapahtuva in- 23

25 formaatio hoidetaan Verkkosalkun kautta. Toimintaympäristöihin tallennettiin kaikki projektissa tuotettu sähköinen materiaali: pöytäkirjat, muistiot, postit, ilmoitukset, erilaiset tiedostot, tuotokset ja keskustelut. Näin projektista tallentui kaikki informaatio projektin toimijoiden käyttöön. Silti yhtenä tärkeänä informaatiokanavana toimi edelleen koko projektin ajan sähköposti siksi, että kaikki osapuolet eivät oppineet käyttämään Verkkosalkkua optimaalisesti, vaikka käyttö kyllä lisääntyikin koko ajan projektin edetessä. Opiskelijoilta saadun palautteen mukaan Verkkosalkku -työskentelynä, jossa oli mukana eri alojen ja eri toimipisteissä työskentelevien opiskelijoiden edustajia, oli helppoa ja nopeaa pitää yhteyttä, viestittää asioita, ratkoa käytännön ongelmia ja jakaa kokemuksia. Toimintaan liittyvien asioiden lisäksi opiskelijat pitivät tärkeänä, että he oppivat sisällöllisten asioiden välittämisen ja keskustelujen lisäksi verkossa työskentelyä sinällään eli kuten yksi opiskelija asian ilmaisi: kehityksen virrassa on pysyttävä ja siksi nyky-yhteiskunnassa on osattava myös verkkotyöskentelyä. Saadun palautteen mukaan opiskelijat olisivat tarvinneet kuitenkin tarkat ohjeet ja perehdyttämisen verkossa toimimiseen, jotta toiminta olisi sujuvaa ja vältyttäisiin turhautumiselta, jos oikeaa paikkaa tai etsittyä asiaa ei löydäkään. Jotkut kokivatkin Verkkosalkun käytön hankalaksi ja työlääksi. He myönsivät, että oppimisalustaa voitaisiin käyttää enemmän hyödyksi, jos itse ensin päästäisiin paremmin perille työkalun käytöstä. Kuitenkin on muistettava, että verkossa työskentely ei kuitenkaan yksin riitä pitkälle kehittyneen moniammatillisen yhteistyön muodostumiseen. Tätä varten opiskelijat tarvitsevat yhteisiä tapaamisia tutustuakseen toisiinsa ja aloittaakseen suunnitteluprosessin. Verkkosalkkua hyödynnettiin myös projektin arvioinnissa. Projektin itsearviointikyselyjen tiedonkeruussa ja analysoinnissa käytettiin apuna Verkkosalkun Kyselyt toimintoa. Samoin yliopiston tekemän arviointitutkimuksen tiedonkeruu tapahtui valtaosin Verkkosalkku -kyselyinä. 24

26 Toimintapäivät moniammatillisuuden kehittäjänä Toimintapäiviä toteutettiin vanhustyön palvelukeskusympäristössä (Leväsen palvelukeskus Kuopiossa) kolme kertaa projektin aikana. Monialaisesti toteutetun toiminnan kohderyhmänä olivat palvelukeskuksen asukkaat ja kotihoidon asiakkaat sekä ympäristön kotona asuvat vanhukset. Toimintapäivien suunnittelu- ja toteutusprosesseihin osallistui kaikkien projektissa mukana olevien Savonia-ammattikorkeakoulun alojen opettajia ja opiskelijoita. Toiminnan toteutuksessa oli mukana myös ammatillisen toisen asteen sosiaali- ja terveysalan opiskelijoita ja opettajia. Konkreettista toimintaa suunnittelevat ryhmät jaettiin alaryhmiin ensisijaisesti tapahtumatilojen mukaan ja ryhmät muodostettiin mahdollisimman moniammatillisesti ja alaisesti. Alaryhmien vastuuhenkilöt kokoontuivat säännöllisesti yhteisiin palavereihin ja suunnittelun eri vaiheet raportoitiin Verkkosalkkuun. Suunnitteluprosesseissa olivat mukana myös toiminnan kohteena olevan palvelukeskuksen viriketiimin jäsenet. Toimintapäivän suunnittelua ja toteutusta selventää liitteessä 5 kuvattu prosessikartta. Keväällä 2005 toteutetun toimintapäivän suunnittelun lähtökohtana oli, että jokainen vanhus voi osallistua päivään omalla tavallaan omien voimavarojensa mukaan ja omista lähtökohdistaan, jolloin kokemuksesta syntyy yhteistoiminnallisuuteen elämysten värien kirjo. Päivän nimeksi muotoutui Elämän värit värikäs elämä. Päivän suunnitteluun ja toteuttamiseen osallistui 92 opiskelijaa ja 16 opettajaa. Toimintapäivän aikana järjestettiin muun muassa tanssiesityksiä, tuolitanssia, pelejä, tilatekstiilin tuottamista, elämyspolku, mittauksia ja testejä, neuvontaa, vesijumppaa, kuntosalineuvontaa, nettineuvontaa, leivontaa ja askartelua. Syksyllä 2005 toteutetun toimintapäivän teemaksi muodostui miellyttävien kokemusten ja elämysten tuottaminen eri aistien kautta. Päivän nimeksi valittiin Hyvän olon talo ja toteutukseen osallistui 61 opiskelijaa ja kahdeksan opettajaa. Toimintapäivän toteutusta on kuvattu markkinoinnissa käytetyn ohjelmalehtisen avulla liitteessä 6. Keväällä 2006 olleen toimintapäivän teemaksi valittiin arjen kokemustiedon siirtäminen sukupolvelta toiselle ja tähtihetken kokeminen vanhuksen arjessa. Päivä sai nimen Ilon polkuja arjessa ja sen toteutukseen osallistui 66 opiskelijaa ja 10 opettajaa. Toimintapäivän toteutusta on kuvattu Ilon polkuja arjessa -toimintapäivästä tehdyn esityksen avulla liitteessä 7 (Köykkä 2006). 25

27 Toimintapäiväprosessit tuottivat osallistujien kokemuksena merkittävää moniammatillisen toiminnan oppimista. Moniammatillisuuden kehittyminen oli myös selvästi näkyvissä eri toimintapäivien välillä. Opiskelijoiden kokemusten mukaan ensimmäisen toimintapäivän suunnitteluvaiheessa opiskelijoiden välinen yhteistyö parani loppua kohti, sillä osa opiskelijoista tuli mukaan vasta suunnittelun loppupuolella. Yhteistyö muiden alojen toimijoiden kanssa koettiin yleisesti mukavana ja haastavana. Asiakaslähtöisen yhdessä tekemisen kautta toimijat saivat kokeilla yhteistyö- ja organisointitaitojensa rajoja aidossa toimintaympäristössä. Tiedotuksessa koettiin olleen alkuun myös ongelmia. Itse toimintapäivän toteutuksessa opiskelijoiden välinen yhteistyö oli rinnakkaistoimintaa, kun kukin opiskelijaryhmä työskenteli pääasiassa oman ammattialansa mukaisissa tehtävissä. Toisen toimintapäivän suunnitteluvaiheessa moniammatillisuus oli paremmin esillä ja opiskelijat kokivatkin, että kaikkien mielipiteitä ja näkemyksiä otettiin hyvin huomioon ja ammattikorkeakoulun eri alojen osaamisen kirjo tuli esille. Sen sijaan toteutuksessa muutamien opiskelijoiden mielestä olisi voitu yhdistää joitakin osioita niin, että eri koulutusalojen edustajia olisi ollut toimimassa yhdessä. Kolmannessa toimintapäivässä sekä suunnittelu että toteutus toteutuivat opiskelijoiden kokemana entistä paremmin. Jokainen ammattiryhmä antoi oman panoksensa ja värityksensä asialle. Opiskelijaryhmästä muotoutui toimiva kokonaisuus, jossa jokaisen ideoille ja taidoille annettiin tilaa ja jokainen ala toimi yhtä vahvana osapuolena. Näin toimintapäivästä muodostui eri alojen tasapainoinen yhdistelmä. Toisilta saadut erilaiset näkökulmat tukivat opiskelijoiden ammatillista kasvua. Eri ammattien edustajat uskalsivat olla myös vieraammissa tehtävissä ja siten kokemukset olivat uusia ja antoisia sekä antoivat rohkeutta toimia erilaisissa tehtävissä. Moniammatillisen toiminnan oppimisen kannalta oli opiskelijapalautteen mukaan merkittävää myös se, että opiskelija sai osallistua useampaan toimintapäivään. Esimerkiksi jos opiskelija toimi ensimmäisessä toimintapäivässä toteuttajana, hänellä oli paremmat valmiudet toimia seuraavassa toimintapäivässä suunnittelijana ja koordinoijana kuin opiskelijalla, joka osallistui vain kerran toimintapäivään. 26

28 Toimintatuokiot osana moniammatillista oppimista Toimintatuokioita järjestettiin projektin aikana eri alojen yhteistyönä eri vanhustyön toimintaympäristöissä. Toteutusmuotoina olivat toiminnalliset tuokiot ja erilaiset kurssit, joita järjestettiin Hilima ja Nestori -osaprojektien toimintoina. Lisäksi järjestettiin erityyppistä kerhotoimintaa. Virike-Hilima Käden taitojen ohjaustoiminnan toiminnallisia tuokioita toteutettiin kahden tai useamman käyntikerran mittaisena eri vanhusryhmille, joihin osallistujat olivat kotona, palvelukeskuksissa tai hoivakodeissa asuvia ikäihmisiä. Tuokiota toteutettiin yhteistyössä yksityisten hoivakotien (Kuopiossa sijaitsevat Oma Kammari, Sunnen koti ja Tammenkoti sekä Paaskoti Iisalmessa), Kuopion ev.lut.seurakunnan, Yhessä immeisiks -avoimen päiväkeskustoiminnan verkostoyhteistyöhankkeen, Puijonlaakson ja Leväsen palvelukeskuksen, Kuopion kaupungin Harjulan sairaalan ja Suokadun palvelutalon kanssa. Tuokioita toteutettiin 15 kpl. Toteutukseen osallistui 30 opiskelijaa. Toiminta osallistui 1 8 ikääntynyttä riippuen kunkin yhteistyötahon tarpeista sekä opiskelijoiden mahdollisuudesta toteuttaa käden taitoihin liittyvä tuokio. Käden taitoja harjaannutettiin kankaankudonnan, -painannan, ompelun, kirjansidonnan, huovutuksen sekä keramiikan, puun, luun ja sarven työstön avulla. Osan toimintatuokioista toteuttivat muotoilu- ja viestintäalan opiskelijat ja osassa mukana oli Iisalmen yksikön sairaanhoitajaopiskelijoita tai Savon ammatti- ja aikuisopiston lähihoitajaopiskelijoita. Toimintatuokiot, jotka toteutuivat yhteistyössä eri ammattilaisten kanssa, opittiin hyviä käytännön toimintamalleja siitä, kuinka kohdata ikääntynyt ja kuinka lisätä omaa osaamista niin, että se soveltuu ikääntyneen heikentyneen toimintakyvyn tukemiseen. Opittiin myös ottamaan huomioon ikääntyneen oma osaaminen ja hänen tarpeensa kertoa osaamisestaan nuorelle opiskelijalle. Toimintatuokiot olisivat olleet vielä monipuolisempia oppimiskokemuksia, jos suunnitteluun ja toteutukseen olisi saatu kiinnitettyä vielä useamman alan eri asiantuntijoita yhteen. 27

29 Saadun kokemuksen mukaan prosessit tuottivat kuitenkin hyvää kokemusta sekä opettajille että opiskelijoille ikääntyvän tarpeiden tunnistamisesta ja kohtaamisesta. Toimintatuokioissa opittiin myös pelkistämään ja jakamaan tarvittavaa omaa taitoa osiin niin, että toimintakyvyltään eritasoiset ikääntyneet pystyivät valmistamaan suunnitellun tuotteen. Dementoituneelle kankaanpainanta piti ajatella kankaan maalaamisena ja käyttää apuna pensseliä sekä kuvioinnissa sabluunaa. Oli ilo nähdä, miten entinen maalarimestari tarttui pensseliin ja siveli väriä kankaalle. Langan kehruu ja karstaus yhdistettynä tarinointiin antoi vanhukselle mahdollisuuden kertoa omasta osaamisestaan ja näyttää taitojaan nuorille. Nestori -ruokakurssit Ravitsemis- ja elintarvikealalla järjestettiin ruokakursseja kotona asuville ikääntyneille yhteistyössä Puijonlaakso seuran kanssa. Idea ruokakurssien järjestämiseksi syntyi projektille tehdystä opinnäytetyöstä, jossa kartoitettiin ikääntyvän työikäisen väestön kiinnostusta käyttää erilaisia mahdollisia tulevaisuuden ruokapalvelumuotoja. Kiinnostusta herätti erityisesti ruuan valmistaminen yhdessä. Ruokakursseilla harjaannutettiin ruoanvalmistus- ja leivontataitoja sekä käytettiin ruuanvalmistukseen soveltuvia apuvälineitä (kuvat 2, 3 ja 4). Kuva 2. Moniammatillista yhteistyötä, sosiaalista verkottumista ja terveellisen ruoanvalmistuksen taitojen harjaannuttamista Nestori -ruokakurssilla Toiminnan tavoitteena oli erityisesti tuoda esille ravinnon terveydellistä merkitystä ravitsemuksen ja tuoteturvallisuuden näkökulmasta sekä sosiaalista ja psyykkistä merkitystä yhteistoiminnallisuuden, elämyksellisyyden ja nautittavuuden kautta. Kurssin aikana sekä ikääntyneet että 28

30 toteutuksessa mukana olleet eri alojen opettajat ja opiskelijat saivat tietoa ikääntyvien ravitsemussuosituksista, ruokaturvallisuuteen liittyvistä hyvistä toimintatavoista sekä ruoanvalmistuksen apuvälineistä ja niiden käytöstä ruoanvalmistuksessa. Tuotenäyttelyllä, esitemateriaaleilla ja pakkausmerkintöjen tulkintaharjoituksilla saatiin hyvän ravitsemuksen toteuttamiseen tarvittavaa tuotetietoa ja ruokavalion koostamistaitoja. Ruokakurssien pysyvänä teemana oli terveellinen ja turvallinen ravinto ja vaihtuvana teemana eri toteutuskerroilla arkiruoka, pääsiäisateria ja kahvila-konditoria. Kuva 3. Pakkausmerkintöjen tulkintaan, terveellisiin elintarvikevaihtoehtoihin, ravitsemusseurantatesteihin ja ruoanvalmistuksen apuvälineisiin tutustumista moniammatillisessa ohjauksessa Kuva 4. Yhteisöllisyyttä ja kulinaarisia elämyksiä ruokakurssilaisten kokemina Moniammatillisuus ruokakursseilla toteutui ravitsemis-, elintarvike-, liiketalouden (tietojenkäsittely), terveysalan (toimintaterapia) ja muotoilun (vaatetus- ja tekstiili) opettajien ja opiskelijoiden kesken sekä suunnittelussa että toteutuksessa aina kurssin luonteen mukaisesti. Ruokakurssin tavoitteena oli luoda moniammatillisesti (mukanaolevat ammattiryhmien edustajat vaihdellen 29

31 teeman mukaan) toteutettava hyvinvointipalvelutuote ikääntyneille. Opiskelijoiden tehtävänä oli suunnitella toiminta ruokakurssilla sekä ikääntyneiden tarpeiden mukaisesti että eri ammatillisten toimijoiden toiminnan sujuvuuden ja turvallisuuden mukaiseksi. Suunnitteluun osallistuneet opettajat ja opiskelijat joutuivat ottamaan moniammatillisten toimijoiden ja toimintaympäristön vaatimukset huomioon. Tämä tarkoitti lainsäädännön velvoitteiden (ravitsemussuositukset, hygienia, turvallisuus) sekä ergonomian (esim. liikkuminen, työtavat), toiminnan kannattavuuden (kustannusarvio, raaka-aineiden tilaus ja laskutus) ja muiden toimijoiden asiantuntijuuden (suojavaate, apuvälineet) huomioon ottamista. Opettajien tehtävänä oli luoda puitteet moniammatilliselle toiminnalle. Siinä onnistuttiinkin melko hyvin opiskelijoiden palautteiden perusteella. Opiskelijoiden odotettiin itsenäisesti hakevan muiden alojen edustajien kumppanuuksia vaihtelevissa tilanteissa (kuten oikeissa työtilanteissa). Tämä onnistui vaihtelevasti. Osa opiskelijoista (erityisesti ravitsemis- ja elintarvikealan) ja opettajista mainitsi palautteessaan saaneensa muun alan opettajien ja opiskelijoiden kanssa työskentelystä kannustavia kokemuksia ja ilmoittivat halukkuutensa toiminnan jatkamiselle. Tähän vaikutti ilmeisesti toimintaympäristön syvällisempi tuntemus ja aikaisempi toiminta vastaavissa tilanteissa, joissa joustavasti sovelletaan ammatillisuutta muiden ammattiryhmien kanssa tapahtuvassa työskentelyssä. Valmiita ratkaisuja (ohjaajien tai opettajien valmiiksi järjestämä toimintamalli tai organisoituminen) ei tuotu tarkoituksella käyttöön, vaan kysymys oli itsenäisestä tietojen ja taitojen soveltamisesta uudessa tilanteessa. Moniammatillisuus ruokakursseilla toteutui rinnakkaistoimintana sekä suunnittelussa että toteutuksessa. Terveysalan opiskelijat kokivat antamansa palautteen mukaan kaivanneensa erityisesti suunnitteluvaiheessa enemmän toisen alan opiskelijoiden mukana oloa. Kokemus yhteistoiminnallisuudesta lisäsi kuitenkin kaikkien toimintaan osallistuneiden ammatillista kasvua. Asiakkaiden antama palaute ruokakurssitoiminnasta oli erinomaista. Leväsen palvelukeskuksen tiloissa järjestettiin keväällä 2006 ruokakurssi alueen kotona asuville ikäihmisille yhteistyössä terveysalan ravitsemusopettajan ja hoitotyön opiskelijoiden sekä Yhessä immeisiks -avoimen päiväkeskustoiminnan verkostoyhteistyöhankkeen kanssa. Asiakkaita toiminnassa oli 8 ja kurssitapaamisia oli kolme. Kursseilla perehdyttiin terveellisiin ruokatuotteisiin kuitu-, rasva- ja suolateeman avulla sekä leivottiin muun muassa terveyssämpylöitä. Moniammatillinen toiminta ei kurssilla toteutunut. Verkostoyhteistyön kannalta kurssitoiminnalla oli oma positiivinen merkityksensä projektin kannalta. 30

32 Muut toimintatuokiot Toimintatuokioita järjestettiin myös kerhotoimintana. Syksyllä 2005 toteutettiin talokerho- ja retkikerhotoimintaa ammatillisen toisen asteen lähihoitajaopiskelijoiden ja terveysalan sairaanhoitajaopiskelijoiden sekä seurakunnan ja vapaaehtoistyöntekijöiden välisenä yhteistyönä kotona asuville vanhuksille Kuopiossa. Toimintoihin osallistui 14 opiskelijaa ohjaajineen. Talokerhotoiminnassa pääpaino oli sosiaalisen kanssakäymisen edistämisessä ja retkillä vanhukset saivat tutustua muun muassa uudistettuun palvelukeskukseen ja rakenteilla olevaan saaristokaupunkialueeseen. Talokerhoissa vieraili kerrallaan pääsääntöisesti 8-10 yksinasuvaa vanhusta ja kerho kokoontui seitsemän kertaa. Retkikerho toteutettiin neljä kertaa ja kerhokertaa kohden osallistujia oli keskimäärin 15. Yhteistyössä Siilijärven kunnan sosiaali- ja terveystoimen sekä seurakunnan kanssa toteutettiin kerhotoimintaa vanhusten omaishoitajille Siilinjärvellä. Toimintaan osallistuivat ammatillisen toisen asteen lähihoitajaopiskelijat sekä terveysalan toimintaterapia- ja suuhygienistiopiskelijat. Kerhotoiminnan toteuttamisesta olivat päävastuussa lähihoitajaopiskelijat. Kerhokertoja oli kevään 2006 aikana seitsemän ja osallistujia kerrallaan. Kerhoissa järjestettiin erilaista virkistävää toimintaa omaishoitajille ja heidän hoidettavilleen sekä annettiin ohjausta. Palaute kerhotoiminnasta oli erittäin myönteistä niin osallistuneilta asiakkailta kuin opiskelijoilta ja työntekijöiltä. Moniammatillinen toiminta toteutui kerhotoiminnassa pääosin rinnakkaistoimintana. Toiminta jatkuu myös projektin jälkeen. Lähihoitajaopiskelijat (21 opiskelijaa) vierailivat yksinäisten vanhusasiakkaiden (15 kotihoidon piirissä olevaa asiakasta) luona syksyn -05 ja kevään -06 aikana tavoitteenaan tukea vanhusten sosiaalista hyvinvointia. Toiminta suunniteltiin ja toteutettiin yhteistyössä Kuopion kaupungin sosiaali- ja terveystoimen kotihoidon kanssa. Käyntien aikana tehtiin niitä toimintoja, joita vanhus sillä käyntikerralla halusi tehdä, ja näin pyrittiin tukemaan vanhuksen hyvinvointia ja arjessa selviytymistä. Toimintaan ei osallistunut muiden alojen opiskelijoita, joten moniammatillisuus ei toteutunut. Asiakkaiden ja opiskelijoiden kokemukset toiminnasta olivat positiivisia. Toimintaa on suunniteltu jatkettavan myös projektin jälkeen. Moniammatillisesti toteutettua asiakastyötä kotona asuville vanhuksille toteutettiin projektissa lähihoitaja- ja toimintaterapiaopiskelijoiden yhteistyönä tavoitteena edistää asiakkaan kuntouttavaa toimintaa vuoden 2005 ja kevään 2006 aikana (toimintaterapeuttiopiskelijat mukana keväällä 31

33 -05). Asiakastyön yhteistyökumppanina oli Kuopion ev.lut. seurakunta. Kotikäynneillä tehtiin ikääntyneen henkilön toimintakyvyn arviointia ja asiakkaan ohjaamista. Lähihoitajaopiskelijat keskittyivät fyysisen toimintakyvyn arviointiin ja antoivat esitiedot toimintaterapeuttiopiskelijoille, jotka keskittyivät kognitiivisten taitojen ja sosiaalisen toimintakyvyn arviointiin. Saadun palautteen mukaan työnjako oli selkeä, mutta työskentely olisi voinut tapahtua enemmän yhtäaikaisesti. Kuitenkin toiminta palveli moniammatillisuuden oppimista, koska opiskelijat tutustuivat toistensa toimenkuviin ja näin edellytykset ammattiryhmien väliselle yhteistyölle työelämässä vahvistuivat. Myös vanhusasiakkaiden kokemukset toiminnasta olivat hyvin myönteisiä. Toiminta jatkuu projektin jälkeen ja toiminnan moniammatillista toteutustapaa pyritään kehittämään edelleen, koska siitä saatiin opiskelijoilta hyvää palautetta. Toimintaterapiaopiskelijat olivat yksityinen kuopiolaisen kotihoitoyritys Gerttu ky:n työntekijöiden mukana kotikäynneillä kevään 2005 aikana vanhusasiakkaiden luona. Opiskelijat tekivät käynneillään asiakkaan toimintakyvyn arviointia ja sen myötä myös Gerttu ky:n työntekijät saivat uusia valmiuksia asiakastyöhönsä. Moniammatillisuuden näkökulmasta opiskelijat saivat valmiuksia ohjata ja tehdä tiivistä yhteistyötä toisen ammattiryhmän edustajan kanssa aidossa toimintaympäristössä. 32

34 Moniammatillinen harjoittelu Moniammatillista harjoittelua toteutettiin Iisalmessa toimintaterapian, hoitotyön ja sosiaalialan opiskelijoiden yhteistyössä järjestämänä päivätoimintana vanhustyössä (HII -toiminta) sekä Kuopiossa fysioterapian, toimintaterapian, hoitotyön ja muotoilun opiskelijoiden kaksiviikkoisena yhdessä toimimisena hoitokotiympäristössä Leväsen palvelukeskuksessa. Lisäksi Kuopion terveysalan yksikössä järjestettiin ArvoAnna ikäimmeisten terveystreffitoimintaa terveydenhoitaja- ja fysioterapiaopiskelijoiden yhteistyönä. HII -toiminta Iisalmessa järjestettiin Hyvinvointia Iisalmen ikäihmisille -alaprojektin (HII) kautta toimintapäiviä vanhuksille keväästä 2005 lähtien. Tätä ennen vastaavanlaista toimintaa oli vuonna 2004 loppuneen Ilte -projektin (Ikääntyvien liikuntaa ja toimintakykyä edistävä projekti) kanssa. HII-toiminnan tavoitteena oli opettajien ja opiskelijoiden monialainen yhteistoiminta. Opiskelijoilla oli lisäksi omat henkilökohtaiset oppimistavoitteensa. HII -toimintapäivien tavoitteena oli tukea ikäihmisiä elämään itsenäisesti kodeissaan mahdollisimman kauan ja tarjota päivään osallistuville vaihtelua arkeen järjestämällä vanhuksille kaksi toimintapäivää puolen vuoden välein. Ensimmäiseen tavoitteeseen pyrittiin muun muassa antamalla osallistuville vanhuksille tietoa heidän omasta toimintakyvystään, siihen vaikuttamisesta ja muutoksista. Toiseen tavoitteeseen pyrittiin toteuttamalla toimintapäivät monipuolisesti. HII-toimintapäiviä järjestettiin vuonna 2005 kymmenen ja vuoden 2006 keväällä viisi. Näistä kahdeksan oli ns. arviointipäiviä ja seitsemän ns. seurantapäiviä. Toiminnassa oli mukana 21 opiskelijaa ja kolme opettajaa. Vanhuksia oli mukana noin 50. HII -toiminnassa oli mukana sosionomi-, sairaanhoitaja- ja toimintaterapeuttiopiskelijoita. He tekivät projektissa projektiopintojaan, harjoittelua tai vapaasti valittavia opintoja. Opiskelijoita otettiin projektiin joustavasti. Tavoitteena ns. oli saattaen vaihtaminen eli uudet opiskelijat otettiin mukaan työskentelemään jo aiemmin projektissa toimineiden rinnalla. Näin tieto välittyi opiskelijalta toiselle. 33

35 Vanhusten rekrytoinnissa tehtiin yhteistyötä Iisalmen kaupungin kotihoitoyksikön ja Iisalmen seudun kansanterveystyön kuntayhtymän kotisairaanhoidon kanssa. Mukaan otettiin vanhuksia, jotka pääsääntöisesti selviävät kotona joko tukipalvelujen ja/tai vähäisen kotiavun turvin tai ilman niitä. Mukana olleet vanhukset kykenivät itse liikkumaan joko apuvälinein tai ilman niitä. Vanhusten keski-ikä oli yli 80 vuotta. Kuhunkin päivään kutsuttiin kuusi vanhusta. Vanhukset kokivat päivät virkistäviksi. He toivoivat, että samat vanhukset voisivat kokoontua useammin yhteen. HII -toimintapäivissä vanhuksille järjestettiin yhteistä toimintaa ja tehtiin toimintakykymittauksia. Yhteisinä toimintamuotoina olivat ryhmää kiinnostaneet keskustelut mm. palveluista, ravinnosta ja kulttuurin muuttumisesta, erilaiset visailut ja pelit, laulaminen, askartelu ajankohdan mukaan, liikunta (kuva 5) sekä rentoutus. Toimintakykymittareina käytettiin osittain Toimivatestistöä (fyysinen toimintakyky), MMSE-muistitestiä, GDS-15 depressiotestiä ja IADL-testiä (arjesta selviytyminen). Kuva 5. Tuolijumppahetki HII toimintapäivässä Sähköisen oppimisalustan käyttö oli HII toiminnassa koko ajan erittäin monipuolista ja edisti merkittävästi moniammatillista oppimista. Verkkotyöskentelyn moninaisuutta on havainnollistettu keskusteluvilkkauden avulla kuvassa 6. 34

36 Kuva 6. Moniammatillisen harjoittelun verkkokeskusteluvilkkautta HII toiminnassa Ennen HII -toimintaa samanlaista toimintaa ehdittiin toteuttaa yhteistyössä Ilte -projektin kanssa syksyllä Ennen ensimmäistä Ilte -projektin toimintapäivää suunnittelukokouksissa oli mukana opettajia Kuopion ja Iisalmen yksiköistä, toimintaterapianopiskelijoita Kuopiosta ja Ilte - projektin projektipäällikkö. Iisalmen sairaanhoitaja- ja sosionomiopiskelijoiden sekä Kuopion toimintaterapianopiskelijoiden kesken ei ollut yhteistä tapaamista, vaan heidän välinen suunnittelu tapahtui Verkkosalkun välityksellä. Palautteiden mukaan tämä ei riittänyt, vaan opiskelijoiden olisi ehdottomasti pitänyt tavata kasvotusten ennen toimintapäivää ja saada kuulla toistensa suunnitelmia sekä tehdä suunnitelmaa alkuun yhdessä. Samoin perehtyminen toisten mukana olevien koulutusohjelmien toimintaan jäi puutteelliseksi. Ainakin näistä syistä aloitukseen liittyi epävarmuuden ja sähellyksen tunnetta. Kuitenkin itse toiminta sujui jo ensimmäisellä kerralla jouhevasti ja herätti positiivisia tuntemuksia sekä opiskelijoissa että asiakkaissa, vaikka ensimmäinen kerta jännittikin opiskelijoita. Toiminnan jatkuessa seuraavilla kerroilla eri alojen opiskelijat tapasivat yhteisessä suunnittelutilaisuudessa ja opiskelijat kertoivat, että asioita oppii parhaiten, kun pääsee suunnittelemaan toimintaa jo alusta pitäen ja itsenäisesti. 35

37 Opiskelijoiden toiminta oli alussa rinnakkaistoimintaa varsinkin sosionomiopiskelijoiden kanssa. Saadun palautteen mukaan sairaanhoitaja- ja toimintaterapianopiskelijat jäivät kaipaamaan enemmän yhteistyötä sosionomiopiskelijoiden kanssa ja he olisivat halunneet tietää, mistä asioista sosionomiopiskelijat keskustelivat asiakkaiden kanssa. Asiaa lähdettiin jatkossa kehittämään miettimällä uusia parityöskentelymalleja niin, että kaikkien alojen opiskelijat pääsivät työskentelemään pareina eli rinnakkaistoiminta jäi pois. Tosin osa opiskelijoista vierasti alussa tätä ajatusta, sillä heidän käsityksensä moniammatillisesta yhteistyöstä oli myös rinnakkaistoiminnan mukainen ja heillä saattoi olla ennakkoluulojakin toistensa toiminnasta. Yksi opiskelija muun muassa mainitsi, että sairaanhoitaja- ja toimintaterapianopiskelijan työparina työskentely onnistuu, mutta toimintaterapian ja sosionomiopiskelijan työparityöskentely ei. Opiskelija mielsi asian niin, että hänen pitäisi sisäistää sosiaalipuolen asiat ennen työskentelyä eli moniammatillisen yhteistyön idea yhteisöllisestä asiantuntijuudesta ei opiskelijalle ollut kirkastunut. Alun epävarmuudessa opiskelijat toisaalta myös halusivat turvautua tuttuun pariin. Erityisesti opiskelijat näyttivät arvostavan itsenäisyyttä ja vapautta, mitä he saivat suunnitellessaan ja toteuttaessaan toimintaa. Tämä koettiin erittäin opettavaisena ja samalla he saivat harjoitella vastuun ottamista toimintojen läpiviemiseksi ja onnistumiseksi. Heidän mukaansa oli hyvin opettavaista, että vastuu oli opiskelijoilla eikä opettajilla. Opettajat olivat toiminnan alussa jonkin verran enemmän mukana koko ajan, mutta lopussa vastuuta annettiin myös siten, että opettaja ei välttämättä ollut koko ajan paikalla, vaan hän oli tarvittaessa tavoitettavissa. Kokonaisuutena opiskelijat kokivat kyseisen käytännönläheisen toiminnan erittäin hyväksi opetusmuodoksi. Heidän mielestään on hyvä, että eri ammattialojen työskentely tulee tutuksi jo opiskeluaikana ja siten tulevassa työssä yhdessä työskentely on sujuvampaa ja ennakkoluulottomampaa. Opiskelijoille täytyy vain uskaltaa antaa vastuuta ja mahdollisuus itsenäiseen suunnitteluun ja toteutukseen. Opiskelijat näyttävät ehdottomasti tarvitsevan yhteisiä suunnitteluhetkiä, jolloin he tutustuvat toisiinsa ja voivat rakentaa yhteiset lähtökohdat tulevalle toiminnalle. Tässä yhteydessä kannattaa myös varmistaa, että opiskelijat perehtyvät toistensa koulutusammatteihin. Jatkossa yhteistyö onnistuu pitkälti myös verkon välityksellä, mutta sitä ennen on varmistettava, että opiskelijoilla on valmiudet työskennellä verkossa ja tarvittaessa järjestää perehdytystä. Opettaja voi olla alkuun saattamisen jälkeen enemmän taustalla varmistamassa asioiden sujumista ja olla tarvittaessa tavoitettavissa. 36

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Toimintaterapeuttiopiskelijan arviointipassi

Toimintaterapeuttiopiskelijan arviointipassi Toimintaterapeuttiopiskelijan arviointipassi Kuvitus: Suvi Harvisalo Sisällysluettelo JOHDANTO OSAAMISEN KEHITTYMINEN ARVIOINNIT: JAMKin yhteiset osaamiset Sosiaali- ja terveysalan yhteiset osaamiset Toimintaterapeutin

Lisätiedot

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset Työssäoppimisen valmistelu ja suunnittelu Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset ver 21.11.2013 Taustamuuttujina opiskelijatiedoissa ovat mm. tutkinnon nimi, työssäoppimispaikan nimi, suoritetaanko

Lisätiedot

Kuntoutusohjauksen ja -suunnittelun arviointipassi

Kuntoutusohjauksen ja -suunnittelun arviointipassi Kuntoutusohjauksen ja -suunnittelun arviointipassi Sisällysluettelo JOHDANTO OSAAMISEN KEHITTYMINEN ARVIOINNIT: JAMKin yhteiset osaamiset Sosiaali- ja terveysalan yhteiset osaamiset Kuntoutusohjauksen

Lisätiedot

Lapin ammattiopistossa

Lapin ammattiopistossa VALMA JA TELMA Lapin ammattiopistossa Mitä on Valma? Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavassa koulutuksessa (VALMA) on yhdistetty neljä aiempaa eri kohderyhmille suunnattua valmistavaa, valmentavaa,

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ KUNTOUTUMISEN TUKEMISEN TUTKINNON OSASSA / NÄYTÖN

Lisätiedot

Kuntoutuksen ohjaajan arviointipassi

Kuntoutuksen ohjaajan arviointipassi Kuntoutuksen ohjaajan arviointipassi Sisällysluettelo JOHDANTO OSAAMISEN KEHITTYMINEN ARVIOINNIT: JAMKin yhteiset osaamiset Sosiaali- ja terveysalan yhteiset osaamiset Kuntoutuksen ohjauksen ammattikohtaiset

Lisätiedot

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Maarit Kairala marit.kairala@ulapland.fi Miten kunnat varautuvat kansalliseen tietojärjestelmään?

Lisätiedot

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Turun ammattikorkeakoulu, TYT:n Innovointiraha 2012 LOPPURAPORTTI Projektin nimi Monialaiset tutkimuspajat pvm 20.12.2012 1 (7) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Monialaiset tutkimuspajat Tekniikka, ympäristö ja

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Uusia avauksia opetukseen ja työelämään -Työ- ja elinkeinoelämä opetuksen avainkumppanina

Uusia avauksia opetukseen ja työelämään -Työ- ja elinkeinoelämä opetuksen avainkumppanina Uusia avauksia opetukseen ja työelämään -Työ- ja elinkeinoelämä opetuksen avainkumppanina Marja Gröhn-Rissanen Anne-Leena Juntunen Lastensuojelun kesäpäivät Iisalmi 13.6.2012 http://ois10.blogit.fi OIS-ajattelu

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT SYKSY 2014

JUPINAVIIKOT SYKSY 2014 JUPINAVIIKOT SYKSY 2014 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Matkailu- ja ravitsemisala Julkinen Paavo Nisula Opiskelijakunta JAMKO 2 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 3 Palautteiden tiivistelmä... 4 5. Mitä

Lisätiedot

Ikäihmisten osallisuus käytännön esimerkkejä Aijjoos-hankkeesta

Ikäihmisten osallisuus käytännön esimerkkejä Aijjoos-hankkeesta Ikäihmisten osallisuus käytännön esimerkkejä Aijjoos-hankkeesta Marja-Liisa Nevala Aijjoos-kumppanuushanke Kampa III -seminaari Yhteisöllisyys ja osallisuus voimavara ja tuki 25.10.2011, Kokkola Aijjoos-kumppanuushanke

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5).5.2015 Tämä asiakirjan osio kuvaa ammattiosaamisen näyttöä. Näyttötutkinnossa tutkintotilaisuuden järjestelyt ja osaamisen arviointi toteutuvat sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan

Lisätiedot

Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa

Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa Työelämäyhteistyöpäivä 6.9.2012 Arja Oikarinen 1 Luennon sisältö: Ammattitaitoa edistävä harjoittelu Mitä on

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

Projektioppiminen. Materiaalitekniikan sohvaprojekti

Projektioppiminen. Materiaalitekniikan sohvaprojekti Projektioppiminen Materiaalitekniikan sohvaprojekti Lea Heikinheimo, yliopettaja, LAMK Pirkko Järvelä, yliopettaja, LAMK Ilkka Tarvainen, lehtori, LAMK Materiaalitekniikan koulutusohjelma Lahden ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta WEBROPOL -KYSELY Kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta, projektitutkija 2.11.2016 OPS2016 Muovaa käsitystä oppimisesta Oppimisen ilo Oppijan aktiivinen rooli, ongelmanratkaisutaidot Monipuoliset oppimisympäristöt

Lisätiedot

LARK5-seminaari Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta

LARK5-seminaari Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta LARK5-seminaari 22.9.2016 Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta Perho Liiketalousopisto Oy:n tavoite Perho Liiketalousopisto

Lisätiedot

Hyvinvointiklinikka - hyvinvointialojen osallistava pedagogiikka ja työelämän uudet tarpeet

Hyvinvointiklinikka - hyvinvointialojen osallistava pedagogiikka ja työelämän uudet tarpeet Hyvinvointiklinikka - hyvinvointialojen osallistava pedagogiikka ja työelämän uudet tarpeet 1.1.2015-30.6.2017 Minna Vaittinen Hyria koulutus Oy 22.11.2016 Mikä hyvinvointiklinikka-hanke on? Hyria koulutuksen

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

SOVELLUSPROJEKTIN ARVIOINTILOMAKE

SOVELLUSPROJEKTIN ARVIOINTILOMAKE SOVELLUSPROJEKTIN ARVIOINTILOMAKE Arviointilomake on tarkoitettu Sovellusprojektin vastaavan ohjaajan arvioinnin tueksi, eikä sillä siten tule korvata erillistä projektilausuntoa. Useaa arviointikohtaa

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Tuulikki Viitala Oulun seudun ammattikorkeakoulu AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU Opinnäytetyöt ja työelämä Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

GERinno hanke. Monialaisen simulaatio-oppimisympäristön suunnittelu SimPro 2015 Eveliina Kivinen ja Jukka Karjalainen

GERinno hanke. Monialaisen simulaatio-oppimisympäristön suunnittelu SimPro 2015 Eveliina Kivinen ja Jukka Karjalainen GERinno hanke Monialaisen simulaatio-oppimisympäristön suunnittelu SimPro 2015 Eveliina Kivinen ja Jukka Karjalainen Simulaatiokeskus SimuLti Lahden Ammattikorkeakoulun monialainen uusi kampusalue rakentuu

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Orimattilan varhaiskasvatuksen pedagogisten työtapojen kehittäminen varhaiskasvatussuunnitelman näkökulmasta. hanke

Orimattilan varhaiskasvatuksen pedagogisten työtapojen kehittäminen varhaiskasvatussuunnitelman näkökulmasta. hanke Orimattilan varhaiskasvatuksen pedagogisten työtapojen kehittäminen varhaiskasvatussuunnitelman näkökulmasta hanke 2016-2017 Hankkeen esittely 2.9.2016 Hanketyöryhmä Hanke pähkinänkuoressa Hankkeella tavoitellaan

Lisätiedot

Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt

Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt Itsenäinen elämä Työ Ammatillinen koulutus VALMENTAVA I 20-40 (80) ov - ammatilliseen peruskoulutukseen tai työelämään valmentavat perusopinnot koulutusalakohta

Lisätiedot

Tutkintojen suorittamiseen ja suunnitteluun, osaamisen arviointiin ja tutkintotodistusten antamiseen liittyvä laadunvarmistus

Tutkintojen suorittamiseen ja suunnitteluun, osaamisen arviointiin ja tutkintotodistusten antamiseen liittyvä laadunvarmistus Tutkintojen suorittamiseen ja suunnitteluun, osaamisen arviointiin ja tutkintotodistusten antamiseen liittyvä laadunvarmistus PROJECT NUMBER 574310-EPP-1-2016-1-FI-EPPKA3-EQAVET NRP Henkilö- kohtaista-

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

Vanhustenviikon liikuntapäivä Kuhmossa

Vanhustenviikon liikuntapäivä Kuhmossa Vanhustenviikon liikuntapäivä Kuhmossa 12.10.2012 Teema: Yhdessä vahvempia EU:n aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden teemavuosi 14.8.2013 P r o j e k t i k u v a u s / M V 1 TAUSTAA

Lisätiedot

ENNALTAEHKÄISEVIEN JA KUNTOUTUMISTA TUKEVIEN TOIMINTATAPOJEN SEKÄ KEHITTÄMISTARPEIDEN KARTOITUS

ENNALTAEHKÄISEVIEN JA KUNTOUTUMISTA TUKEVIEN TOIMINTATAPOJEN SEKÄ KEHITTÄMISTARPEIDEN KARTOITUS ENNALTAEHKÄISEVIEN JA KUNTOUTUMISTA TUKEVIEN TOIMINTATAPOJEN SEKÄ KEHITTÄMISTARPEIDEN KARTOITUS Vastaa seuraaviin kysymyksiin valitsemalla itsellesi sopivin vaihtoehto. Avoimiin kysymyksiin voit vastata

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 12.12.2008 Elisabet Kinnunen ja Anne Huhtala Osaamisen ja sivistyksen asialla LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ Johdanto

Lisätiedot

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Johdatus projektitoimintaan. Kimmo Lind, Pekka Kaunismaa, Anna Pikala

Johdatus projektitoimintaan. Kimmo Lind, Pekka Kaunismaa, Anna Pikala Johdatus projektitoimintaan Kimmo Lind, Pekka Kaunismaa, Anna Pikala Projektin määritelmä Projekti on 1) määräaikainen, tavoitteellinen ja toimintavalikoimaltaan rajattu, 2) suunnitelmallinen, 3) yhden

Lisätiedot

KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA

KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA Hyvä vastaaja! Kysely on osa kartoitustyötä, jolla keräämme tietoa työssäoppimisesta toisen asteen ammatillisen perustutkinnon opiskelijoilta.

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE LIITE 3 1(7) VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE Kanta-Kauhavan kotihoito K u n t a y h t y m ä K a k s i n e u v o i n e n I k ä i h m i s t e n p a l v e l u t K o t i h o i t o K a n t a - K a u h a v a 3 /

Lisätiedot

LAADUKAS verkostohanke 2015, Sari Heinikoski. LAADUKAS osallistava kehittäminen osaksi ammattiopiston arkea

LAADUKAS verkostohanke 2015, Sari Heinikoski. LAADUKAS osallistava kehittäminen osaksi ammattiopiston arkea LAADUKAS verkostohanke 2015, Sari Heinikoski LAADUKAS osallistava kehittäminen osaksi ammattiopiston arkea LAADUKAS 2015 Hankkeen yhteiset toimenpiteet 1. Vakiinnuttaa oppilaitoksiin jatkuva laadunhallintajärjestelmä

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

Ikäosaaminen Karelia-ammattikorkeakoulussa. Aluetta palveleva, laadukas ja työelämäläheinen

Ikäosaaminen Karelia-ammattikorkeakoulussa. Aluetta palveleva, laadukas ja työelämäläheinen 2 Ikäosaaminen Karelia-ammattikorkeakoulussa Aluetta palveleva, laadukas ja työelämäläheinen 3 Karelia-ammattikorkeakoulu - Ylläpitäjänä Karelia Ammattikorkeakoulu Oy - Kampukset: Sirkkala, Tikkarinne,

Lisätiedot

NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä

NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä Metropolia Ammattikorkeakoulu Kuntoutuksen ylempi ammattikorkeakoulu tutkinto Kajsa Sten, optometristi Mikä on NÄKY? NÄKY on Ikääntyneen

Lisätiedot

Onko hanketyön tuloksista eväitä opetukseen terveysalalla?

Onko hanketyön tuloksista eväitä opetukseen terveysalalla? Onko hanketyön tuloksista eväitä opetukseen terveysalalla? Kommenttipuheenvuoro viljelijälämpöyrittäjien työturvallisuusseminaarissa 10.11.2008 KT, tth, Ritva Kuoppamäki Terveiset SeAMK Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6 Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja

Lisätiedot

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä TKI-toiminnan kirjastopalvelut Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä Sisältö 1. Esityksen taustaa 2. Tietoasiantuntijat hankkeissa 3. Ammatilliset käytäntöyhteisöt vs Innovatiiviset

Lisätiedot

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5) OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Ammaattiosaamisen näyttö Arviointisuunnitelma Näytön kuvaus Opiskelija osoittaa osaamisensa

Lisätiedot

Monialainen yhteistyö -kokemuksia moniammatillisesta klinikkaopetuksesta

Monialainen yhteistyö -kokemuksia moniammatillisesta klinikkaopetuksesta Monialainen yhteistyö -kokemuksia moniammatillisesta klinikkaopetuksesta Aikuissosiaalityön päivät 2017_Lahti Anne-Mari Jaakola yliopisto-opettaja VTM, kasvatus- ja perheneuvonnan erikoissosiaalityöntekijä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen TIIVISTELMÄ Sosiaali- ja terveysalan johtamisen YAMK-koulutus alkoi Tampereen ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA

IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA Omenamäen palvelukeskus Tulliportinkatu 4 06100 Porvoo Puh 040 676 1414 www.porvoo.fi/ruori Ikäihmisten palveluohjaus yhdessä paikassa! Tervetuloa! TAUSTALLA VANHUSPALVELULAKI

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelijan nimi: Ryhmä: 1. Työprosessin hallinta Arvioinnin kohteet Toimintakokonaisuuksien suunnittelu Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 suunnittelee toimintaa yhdessä ohjattavien

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Oman työn tavoitteellinen suunnittelu ja toteuttaminen sosiaalisista

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2012 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2012 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 20.10.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

TYÖLLISYYSMÄÄRÄRAHAN (474100,22404 ) HAKEMUSLOMAKE

TYÖLLISYYSMÄÄRÄRAHAN (474100,22404 ) HAKEMUSLOMAKE 12940-2011 Liite 1 TYÖLLISYYSMÄÄRÄRAHAN (474100,22404 ) HAKEMUSLOMAKE HUOM! Lomakkeiden kenttien välillä tulee liikkua F11-näppäimellä HAKIJAN PERUSTIEDOT Rahoituksen hakija Turun Seudun Työttömät TST

Lisätiedot

Tämä osallistumista ja vahvuuksia edistävä toimintamalli on toteutettu opinnäytetyö projektina Pirilän toimintakeskukseen.

Tämä osallistumista ja vahvuuksia edistävä toimintamalli on toteutettu opinnäytetyö projektina Pirilän toimintakeskukseen. JOHDANTO Tämä osallistumista ja vahvuuksia edistävä toimintamalli on toteutettu opinnäytetyö projektina Pirilän toimintakeskukseen. Mallin tarkoituksena on antaa seuraaville toimintapäivän tekijöille ideoita

Lisätiedot

Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä.

Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä. Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä. Teknologia- ja innovaatiopuisto INNOMARE INNOMARE Tutkimus ja kehitys INNOMARE Koulutuspalvelut Visio 2008 Kymenlaakson

Lisätiedot

ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA.

ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA. ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA. Aloituspalaveri x.8.xxxx Käydään läpi opettajille muokatut tehtävä- ja tulostoimenkuvat. Keskustelu työelämälähtöisistä oppimisympäristöistä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 14.10.2013

Lisätiedot

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset Moniammatillinen verkosto vuosina 2012-2016: tavoitteet, menetelmät ja tulokset Antti Mäntylä, apteekkari, FaT 26.1.2017 Keskustelutilaisuus: Moniammatillinen yhteistyö tulevissa sote-rakenteissa Helsinki

Lisätiedot

Portfolio Humanistisessa ammattikorkeakoulussa. Hannu Sirkkilä YTT, yliopettaja

Portfolio Humanistisessa ammattikorkeakoulussa. Hannu Sirkkilä YTT, yliopettaja Portfolio Humanistisessa ammattikorkeakoulussa Hannu Sirkkilä YTT, yliopettaja Portfolion eli kehittymiskansion kokoaminen on osa Humanistisen ammattikorkeakoulun kulttuurituotannon koulutusohjelman opetussuunnitelmaan

Lisätiedot

Oppivat organisaatiot ja tiimityö (3 op) - Tampere

Oppivat organisaatiot ja tiimityö (3 op) - Tampere Oppivat organisaatiot ja tiimityö (3 op) - Tampere Opintojaksolla tutustutaan nykyaikaisen, joustavan, oppivana organisaationa toimivan työyhteisön tunnusmerkkeihin ja toimintaperiaatteisiin. Samalla opitaan

Lisätiedot

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa Työpaikkaohjaajakoulutus 1,5 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa arvioida opiskelijaa

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

OPI kurssin sisältö ja toteutus

OPI kurssin sisältö ja toteutus OPI kurssin sisältö ja toteutus tiedotustilaisuus palveluntuottajille 4.2.2015 Irja Kiisseli Suunnittelija Kuntoutusryhmä 2 Esitys sisältää OPI-kurssien taustaa Hankevaiheesta pysyvään toimintaan Tietoa

Lisätiedot

Valmentavien koulutusten perusteiden valmisteluvaihe. Ulla Aunola Opetushallitus/Ammatillinen peruskoulutus

Valmentavien koulutusten perusteiden valmisteluvaihe. Ulla Aunola Opetushallitus/Ammatillinen peruskoulutus Valmentavien koulutusten perusteiden valmisteluvaihe Ulla Aunola Opetushallitus/Ammatillinen peruskoulutus 6.11.2014 Lyhyt prosessikuvaus OKM ja OPH virkamiesvalmistelua 2012 > Taustaselvityksiä ja yhteistyöseminaareja

Lisätiedot

Tarjoamme senioreille itsenäistä asumista, yhteisökoteja, palvelua ja terveyslomaa

Tarjoamme senioreille itsenäistä asumista, yhteisökoteja, palvelua ja terveyslomaa Tarjoamme senioreille itsenäistä asumista, yhteisökoteja, palvelua ja terveyslomaa Ainutlaatuista asumista Jyllin Kodit tarjoaa mahdollisuudet elinikäiseen asumiseen ja rentouttavaan terveyslomailuun Ikaalisten

Lisätiedot

PALVELUKESKUKSET INTOA ELÄMÄÄN YSTÄVÄPIIRI

PALVELUKESKUKSET INTOA ELÄMÄÄN YSTÄVÄPIIRI PALVELUKESKUKSET Palvelukeskuksissa tuetaan alueen asukkaiden aktiivisuutta ja kotona selviytymistä sekä pyritään edistämään ikäihmisten liikunta- ja toimintakykyä, terveyttä ja sosiaalista kanssakäymistä.

Lisätiedot

SOSNET: Muutosjohtaminen sosiaalityössä. Sanna Lähteinen Arja Kilpeläinen Tea Teppo

SOSNET: Muutosjohtaminen sosiaalityössä. Sanna Lähteinen Arja Kilpeläinen Tea Teppo SOSNET: Muutosjohtaminen sosiaalityössä Sanna Lähteinen Arja Kilpeläinen Tea Teppo Muutosjohtamisen ensimmäinen kurssi (2010) Tekijänä ja opettajana professori Marjaana Seppänen Lapin yliopistosta Osa

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

Etäkotihoito palvelun suunnittelu - Lähtökohtia Espoon kotihoidon etäpalvelujen palvelumuotoilulle

Etäkotihoito palvelun suunnittelu - Lähtökohtia Espoon kotihoidon etäpalvelujen palvelumuotoilulle Etäkotihoito palvelun suunnittelu - Lähtökohtia Espoon kotihoidon etäpalvelujen palvelumuotoilulle Kysymys palvelumuotoilijoille 1. Miten tuotamme / voimmeko tuottaa Arvoa asiakkaalle etäpalvelujen avulla?

Lisätiedot

PSORIASISYHDISTYKSEN TOIMINNAN SUUNNITTELUN JA ARVIOINNIN TYÖKALU

PSORIASISYHDISTYKSEN TOIMINNAN SUUNNITTELUN JA ARVIOINNIN TYÖKALU PSORIASISYHDISTYKSEN TOIMINNAN SUUNNITTELUN JA ARVIOINNIN TYÖKALU Hyvä psoriasisyhdistyksen toimija Psoriasisliiton YhdistysEVA -työkalu (evaluaatio=arviointi) on tarkoitettu yhdistyksille työvälineeksi

Lisätiedot

Hankkeen arviointi ja alueellinen verkostomalli. Kymenlaakson Muisti - ja dementiaverkostohanke: Loppuseminaari 10.3.2008 Arja-Tuulikki Wilén

Hankkeen arviointi ja alueellinen verkostomalli. Kymenlaakson Muisti - ja dementiaverkostohanke: Loppuseminaari 10.3.2008 Arja-Tuulikki Wilén Hankkeen arviointi ja alueellinen verkostomalli Kymenlaakson Muisti - ja dementiaverkostohanke: Loppuseminaari 10.3.2008 Arja-Tuulikki Wilén Kymenlaakson Muisti - ja dementiaverkostohanke 2.06-31.3.08

Lisätiedot

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa Sn Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa 1 18.1.2017 Tavoitteet Asiakas keskiössä Vaikuttavat ja toimintakykyä ylläpitävät toimintatavat ovat käytössä ja asiakkaiden

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6

LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 14.3 Vuosiluokkien 3-6 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 14.3.1 Siirtyminen kuudennelta luokalta

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

Keväällä 2010 valmistuneista kyselyyn vastanneista opiskelijoista oli työllistynyt 59,6 % ja syksyllä 2010 valmistuneista 54,2 %.

Keväällä 2010 valmistuneista kyselyyn vastanneista opiskelijoista oli työllistynyt 59,6 % ja syksyllä 2010 valmistuneista 54,2 %. Ammattikorkeakoulujen valtakunnallinen Päättökysely Kysely toteutetaan opintojen loppuvaiheessa ja se kuvaa opiskelijoiden käsityksiä koulutuksesta sekä heidän työtilanteestaan valmistumisvaiheessa. Kysely

Lisätiedot

GeroMetro Vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla

GeroMetro Vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla GeroMetro Vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla Ensimmäisen kehittämiskauden tuloksia 2014-2016 1 Unelma hyvinvoivasta ikäihmisestä 2 Yhdessä jakaen ikäihmisen hyväksi! 3 Mikä on GeroMetro?

Lisätiedot

Missä mennään ELO-toiminnassa?

Missä mennään ELO-toiminnassa? Missä mennään ELO-toiminnassa? Antti Laitinen LAITURI-projekti Koulutus- ja kehittämiskeskus Salmia Voiko ohjausta mitata? Elinikäisen ohjauksen TNO-palvelujen laatu Helsinki 8.4.2014 Keskeiset haasteet

Lisätiedot

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Sisällys Lukijalle...12 Johdanto...16 Ajattelutehtävä kokeiltavaksi... 18 1 Arvot, ihmiskäsitys ja oppimiskäsitys... 20 Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Mitä tästä voisi ajatella?...

Lisätiedot

KT4 Projektiopinnot, 5 op (418013P)

KT4 Projektiopinnot, 5 op (418013P) KT4 Projektiopinnot, 5 op (418013P) 20.11.2007 26.2.2008 Eläytymismenetelmä (role-playing) J. Eskola, J. Suoranta R. Rajala, P. Hakkarainen - sosiaalitieteet, kasvatustieteet, tulevaisuudentutkimus Kehystarina

Lisätiedot