Viipurin pitäjäläinen 2/2010 VIIPURIN PITÄJÄLÄINEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Viipurin pitäjäläinen 2/2010 VIIPURIN PITÄJÄLÄINEN"

Transkriptio

1 VIIPURIN PITÄJÄLÄINEN Viipurin pitäjäseura ry:n lehti 2/2010 1

2 SISÄLLYS Puheenjohtajalta 3 Toivo Nousiainen in memoriam 4 Karjalaiset juhlivat laulaen 5 Hapankaalikeittoa ja arpajaisvoittoja 10 Viipurilaisen kielellinen elämänkaari 12 Lännestä itään matka vie ja pitäjää piisaa 17 Kotiseutumatka Sotahistoriaa, evakkomuistoja ja extreme-matkailua Karjalan kunnailla 21 Merkkipäiviä 23 Syyskokouksessa päätettyä 24 Uudistetut internet-sivut 24 Puurojuhla Hallituksen yhteystiedot Pitäjäseuran seinäkalenteri Toimitus vastaava päätoimittaja toimitussihteeri taitto painosmäärä painopaikka kannet sisus kannen kuva Raimo Matikainen Anne Uotinen Jari Stirkkinen 350 kpl Rakennuspaino Oy 120 g offset-paperi 80 g offset-paperi Karjalaiset Laulujuhlat Helsingissä. Kuva: Eero Manninen Haluatko kirjoittaa omaan pitäjälehteemme? Toimi näin: Toimita teksti ja kuvia toimitussihteerinä toimivalle Anne Uotiselle joko - kirjeitse osoitteeseen Anne Uotinen, Aino Acktén tie 1 A 6, Helsinki - sähköpostitse osoitteeseen Laita kuvien taakse tieto kuvienottajasta sekä kuvien palautusosoite. Laita myös kaikkeen muuhun palautettavaksi haluttavaan materiaaliin palautusosoite. Kirjoitukset ja muu aineisto vuoden 2011 ensimmäistä lehteä varten tulee toimittaa mennessä. Kiitos kaikille tähän lehteen kirjoittaneille ja kuvia toimittaneille! Terveisin lehden toimitus. 2

3 Puheenjohtajalta Karjalan Liiton 70.juhlavuosi huipentui Helsingissä pidettyihin Karjalaisiin laulujuhliin. Kesäisessä Helsingissä pidetyt karjalaisjuhlat olivat taas kerran oiva osoitus karjalaisesta elinvoimasta. Erityisesti juhlakulkue komeine lippurivistöineen sai katujen vierille kerääntyneeltä juhlakansalta vahvaa kannustusta. Laulujuhlateemalla korostettiin jatkumoa ja sukulaisuutta Sortavalassa aikanaan pidetyille laulujuhlille. Osallistuin elokuun alkuviikolla Vihdin reserviläisten tekemälle 4-päiväiselle sotahistorialliselle matkalle Maaselän kannakselle. Matkalla yövyimme Sortavalassa kahteen otteeseen. Päästiin tutustumaan nyky- Sortavalaan ja myös käymään näiden kuulujen laulujuhlien alkuperäisellä pitopaikalla. Viipurin pitäjäseuran väen panos Karjalan Liiton 70.juhlavuoden päätapahtumassa, karjalaisilla laulujuhlilla oli merkittävä. Juhlilla ahkeroi Uudenmaan ja Helsingin alueen karjalaisseuroista noin 250 talkoolaista. Viipurin pitäjäseuran talkoolaiset toimivat vastuullisissa tehtävissä mm kisahallin karjalaisella torilla, kansliatiimissä lipunmyynti- ja opastustehtävissä, rakennus- ja logistiikkatehtävissä sekä muonituksessa. Onnistuneen suurtapahtuman taustalla pyöri siis lukuisa joukko myös seuramme aktiiveja. Juhlien jälkeen olen monesta suusta saanut kuulle että Viipurin pitäjäseuran talkoolaisten panos oli monissa tilanteissa ratkaiseva. Vaikka tehtiin pitkiäkin päiviä ennen juhlia, niiden aikana ja vielä juhlien jälkeen, niin hyvä iloinen meininki säilyi. Suuret kiitokset tälle hienolle talkoojoukolle kun olitte mukana ja teitte kaiken tuon mahdolliseksi. Ensi kesän karjalaiset kesäjuhlat pidetään Turussa. Meikäläisiä varmasti nähdään myös Turun juhlien juhlakulkueessa ja juhlayleisönä eri tapahtumissa. Karjalaisuus on taas tänään haasteiden edessä Karjalaisen perinteen siirtäminen nuoremmalle polvelle tapahtui nuoruudessani suvun vanhusten ja erityisesti mummojen tarinoiden kautta. Nykyisen ydinperheelämän aikana tämä yhteys on katkeamassa, eikä luovutetussa Karjalassa aikuisikäänsä eläneitä enää ole keskuudessamme monta. Luovutettua Karjalaa muistelevat tänään henkilöt, jotka evakkoon lähtiessään olivat lapsia tai teini- ikäisiä nuoria. Perinteen siirtämiselle on etsittävä uusia keinoja ja väyliä. Seuramme jäsenistön pääjoukko on vielä tällä hetkellä luovutetussa Karjalassa syntyneitä ja siellä lapsuuttaan eläneitä. Viipurin pitäjäseuran, kuten kaikkien muidenkin karjalaisyhteisöjen kohtalonkysymys on, miten tavoitetaan ja innostetaan mukaan kolmas ja neljäs karjalaissukupolvi. Nykyiset seuramme jäsenet ovat se tärkeä voimavara joka tämän herätystyön voi tehdä. Kaikilla meillä, joilla on omia lapsia, lapsenlapsia tai suvuissamme on nuoria, on mahdollisuus omakohtaisesti kertoa karjalaisuudesta. Olemme tärkeä lenkki tässä sukupolvien ketjussa ja usein käykin juuri niin, että ihmisen ikääntyessä aikaisempien sukupolvien elämänkohtalot ja suvun juuret alkavat kiinnostaa. Voimme siis jokainen toimia oppaina nuoremmillemme. Pitäjäseuran kautta hankittu historiikki, kyläkirja, sukukirja tai pitäjän seinäkalenteri voisi olla hyvä yllätys suvun nuorelle hänen täyttäessään tasavuosia, päättäessä kouluaan tai valmistuessaan ammattiin. Viipurin pitäjäseura haluaa olla mukana auttamassa tässä karjalaisperinteen siirtämisessä ja sen teemme yhteisten juhlien, kotiseutumatkojen ja lukuisten kylä-, sukukirjojen ja pitäjähistorian voimin. Näyttävimmän areenan tälle materiaalille tarjoaa tietoverkko, netti. Viipurin pitäjäseura on avannut uusitut nettisivunsa osoitteessa Haluamme pitää sivustomme ajankohtaisena ja tarjota mielenkiintoisia ja kiinnostavia tapahtumia, juttuja ja kuva- aineistoa. Sivuston kautta voi rauhassa tutustua karjalaisuuteen, seuran toimintaan ja voi päätyä sitten myös toimintaan mukaan. Olisi toivottavaa että myös opettajat kouluissa löytäisivät sivuillemme ja linkkiemme kautta muidenkin karjalaisyhteisöjen sivuille ja näin voisivat elävöittää historianopetusta. Eikä vain muistella historiaa, vaan myös esitellä elävää karjalaisuutta. Elämä kansalaisyhteiskunnassa edellyttää kaikilta myös tekoja ja osallisuutta. Pelkän tiedon jakaminen kun ei riitä itsenäiseksi kansalaiseksi kasvamisessa. Tarvitaan omakohtaisia kokemuksia, osallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Tässä karjalaisella kulttuurityöllä ja perinteellä on paljon annettavana. Karjalaisperinteen siirtäminen nykypäivää palvelemaan, siinä on tehtävää meille jokaiselle. Timo Lindroos puheenjohtaja 3

4 Kunniapuheenjohtaja Toivo Nousiainen in memoriam Viipurin maalaiskunnan Nuoraan kylässä syntynyt Toivo Nousiainen toimi lukuisissa Viipuriin ja Karjalaan liittyvissä yhdistyksissä. Lähinnä hänen sydäntään oli Viipurin pitäjäseura, jonka jäseneksi hän liittyi melkein heti, kun se perustettiin Toivo oli vuosia seuran johtokunnassa ja ehti toimia seuran puheenjohtajanakin yhdeksän vuotta. Puheenjohtajuudesta luovuttuaan hänet nimitettiin kunniapuheenjohtajaksi. Terveyden huononnuttua pari vuotta sitten hänen aktiivisuutensa väheni, mutta hän jaksoi silti seurata ahkerasti kaikkea Karjalaan liittyvää uutisointia. Toivo sai sekä Karjalana Liiton että Suomen Omakotiliiton kultaisen ansiomerkin. Toivo syntyi maanviljelijäperheeseen. Maanviljelyn lisäksi perheen isä hankki lisäansioita kalastamalla Viipurinlahdella luvulla Toivokin auttoi isäänsä yhdessä veljensä Taunon kanssa ollen apuna elävien kalojen viemisessä Viipurin kauppahallin vieressä oleville myyntipöydille. Kalastus jatkui myöhemmin harrastuksen omalla pienellä veneellä Espoon vesillä. Toivo oli innokas urheilija ja harrasti liikuntaa niin kauan kun jalat kantoivat. Nuoraan kylässä liikuntainnostusta herätteli ensin Rauhalan NMKY. Kun Viipurin Urheilijat perustivat alaosaston Nuoraalle, tuli ohjelmaan jumppaillat, yleisurheilu, maastojuoksu, suunnistus, hiihto ja jalkapallo. Jalkapalloa hän pelasi aktiivisesti vielä sodan jälkeenkin. Liikuntainnon hän onnistui tartuttamaan myös omiin lapsiinsa. Toivo meni sotaväkeen syyskuussa Hänestä tuli kiväärimies ja ryhmänjohtaja. Jatkosodan aikana hänestä tehtiin sotapoliisi. Sijoituspaikaksi tuli Raivola ja tehtäväksi partiointi junissa ja asemilla koko Kannaksen alueella. Toivon ja hänen perheensä evakkotie vei Haukivuoreen ja Korpilahden kautta Sipooseen. Sipoossa Toivo asui kunnes muutti työn perässä Helsinkiin. Sodan jälkeen valtio järjesti evakoille ja rintamiehille pikakoulutuskursseja. Sitä kautta Toivokin löysi itselleen ammatin. Toivo valitsi sähkömieslinjan. Töitä riitti sähkömiehille ja muillekin ammattimiehille. Vuonna 1961 Toivo muutti Tapiolaan, Espooseen. Toivo meni naimisiin 1965 Iiriksen (os. Selkämaa) kanssa. Perheeseen syntyi parin vuoden sisällä kaksi lasta, poika tytär. Tapiolan asunnon käydessä hän rakensi 1971 talon Espoon Nöykkiönlaaksoon pitkälti omin voimin. Nöykkiönlaakson muuton jälkeen perheeseen syntyi vielä kaksostyttäret. Eläkepäivillä hän kävi ahkerasti Karjalassa. Hän osallistui mm. Pro Monrepos ry:n mukana Monrepo s rakennusten ja puiston kunnostamiseen sekä vanhojen Viipurin maaseurakunnan aikaisten hautausmaiden kunnostamiseen. Hautausmaiden kunnostustyötä hän itse määrätietoisesti johti ja teki lähes 20 vuotta. Toivon karjalaistyötä läheltä seuranneet panivat merkille, miten käytännössä toteutui sanonta luja tahto vie miehen läpi harmaan kiven. Joskus Karjalan-matkoilla oli mukana myös vaimo Iiris ja myös kaikki lapset ovat käyneet Nuoraalla. Lastenlapsia, joita on kahdeksan, hän ei sinne ehtinyt viemään, vaikka kovasti olisi halunnut. Toivo nukkui pois vuotiaanaan Espoonlahden hoivakodissa, Espoossa. teksti ja kuva: Virpi Aho Kirjoitus on lyhennelmä Karjala-lehdessä ilmestyneestä muistokirjoituksesta. Tuo kirjoitus perustuu osittain Karjala-lehdessä julkaisuun toimittaja Markku Summan artikkeliin. Virpi Aho on Toivo Nousiaisen tytär. 4

5 Karjalaiset juhlivat laulaen Karjalan Liiton 70-vuotisjuhlavuosi huipentui kesäkuussa Helsingissä vietettyihin Karjalaisiin Laulujuhliin. Juhlapäivinä oli runsas ohjelmatarjonta, jossa pääosassa olivat musiikki ja lapset. Juhlilla mm. ensi esitettiin muusikko Sari Kaasisen tilaustyö Ilon Pitoa. Esiintyjinä olivat mm. Hanna Pakarinen, Jaakko Ryhänen, Sari Kaasinen ja Otawa, Kareliapuhallinorkesteri ja karjalainen suurkuoro. Lapsia houkuteltiin monipuolisella ohjelmalla tutustumaan karjalaisuuteen. Karjalan Liiton puheenjohtaja Markku Laukkanen muistutti, että keskustelu Karjalasta on osa suomalaista itsetilitystä sodan jälkeiseen aikaan. Karjalan Liitto toimii Karjalan kysymyksessä Suomen ulkopoliittisen linjan mukaisesti ja niillä keinoin, mitä sillä kansalaisjärjestönä on. Juhlille esittämässään valtioneuvoston tervehdyksessä pääministeri Matti Vanhanen kiitti Karjalan Liittoa sen tekemästä työstä ja vastuullisesta suhtautumisesta moniääniseen Karjala-keskusteluun. Valtioneuvos Riitta Uosukainen totesi juhlapuheessaan, että Venäjällä ei ole Karjalan kysymystä, joten keskustelukumppania palautuskeskustelussa ei ole. Sen sijaan Uosukainen kehotti kaikkia karjalaisia juurihoitoon etsimään juuriaan ja nauttimaan karjalaisuudestaan sellaisena kuin on. Evakkosukupolvien mahdollisesti kokemaa häpeää ei seuraavien sukupolvien tarvitse tuntea. Ohjelmassa oli myös karjalanpiirakka- ja kyykkäkisailua, maraton, yhteislaulu- ja kirkkokonsertteja, lastentapahtumia ja karjalaisten sukujen ja karjalaisten pitäjien esittelyä. Näyttävä kulkue marssi halki kaupungin. Viikonlopun tapahtumat kokosivat yli juhlijaa. Juhlien myötä Karjala ja karjalaisuus saivat paljon uusia ystäviä. Vuoden 2011 karjalaiset kesäjuhlat juhlat vietetään Turussa. Ei oo meillä rikkautta vai onko sittenkin? Tiivistelmä valtioneuvos Riitta Uosukainen Karjalaisten Laulujuhlien Päiväjuhlassa sunnuntaina pitämästä juhlapuheesta Karjalaisten Laulujuhlien painopisteinä olivat nuoruus ja kulttuuri, etenkin musiikki. Miten upea onnistuminen! Kiitoksia. Minulle on Karjalan Liiton juhlien kohokohta, kun mahtava lippulinna hulmahtaa stadionille, kun kauniisti kansallispukuinen kulkue musisoi ja marssii, kun Karjalaisten laulu kajahtaa. On komeaa puhua sellaisen heimon edessä, joka on suoriutunut polvesta polveen lähes mahdottomasta ja selviytynyt pystypäin. Voimme myös kertoa Wanhan Wiipurin suvaitsevuuden mallista: neljä kieltä ja monta uskontoa rinnakkain, kulttuuri kukassaan. Suomen historianopetuksessa tulisi selvittää karjalaisten vaiheet ja kertoa, mitkä alueet ovat nyt ja historiallisesti, miten ne ovat syntyneet, mikä on karjalan kieli ja mitä karjalaiset suomen kielen murteet. Mitä on karjalainen kulttuuri muiden suomalaisten heimojen kulttuurin rinnalla. Tutkimusta on jo nyt. Karjala-kysymyksestä olen julkisesti puhunut Venäjän liittoneuvostoa myöten; sujuvasti siellä kuuntelivat. Olen samaa mieltä kansleri Kauko Sipposen kanssa: Venäjällä ei ole Karjalan kysymystä. Ilman Venäjää ei keskustelu Karjalan palautuksesta johda mihinkään. Palautustoiveita heikentävät Kiviston ja Uuraan öljysataman rakentaminen sekä Nord Stream kaasuputken upottaminen Suomenlahteen Viipurin länsipuolella. Lähes puolet Venäjän viennistä ulkomaille tulee kulkemaan Viipurin lähistöltä. Mutta syvimpiä tunteitamme me karjalaiset emme kiellä. Niitä on loukattu, eikä vääryys muuksi muutu. Olin onnellinen, kun presidentti Martti Ahtisaari viisaassa Nobel-puheessaan kertoi karjalaisten tilanteesta ja tunnoista. Vuoden uudissanoja oli kaappikarjalainen. On paljon tuntemattomia tai puoli- tai neljänneskarjalaisia, joille nämä juuret ovat tulleet uusina. Takana on ollut kätkemistä ja häpeää evakkoperheissä. Nyt kutsun kaapista juurihoitoon. Tule sellaisena kuin olet. Karjalaisuutta ei tarvitse määritellä, eletään vain karjalaisittain, siis ihmisiksi. On vilkkaita karjalaisia, on jopa juroja; meidän erikoislahjamme on kuitenkin tunteiden näyttäminen ja tunteisiin uskominen, niiden arvostaminen. Tunteiden köyhtyminen on kohtalokas köyhyyden laji, ja se leviää tasavallassa niin, että kyynisyyden jääpuikot kilisevät. Meille on delegoitu ilon lahja, mie sie -kansa saa elää omana itsenään. Hiljaista iloakin on; iloss ellää pittää vaik päivää vähemmä. 5

6 Karjalan liiton puheenjohtaja, kansanedustaja Markku Laukkasen puhe Päiväjuhlassa sunnuntaina Tämän vuoden kesäjuhlat ovat olleet Karjalan liiton 70-vuotisjuhlavuoden kohokohta. Olemme tulleet suurella joukolla pääkaupunkiimme näyttämään, miten upeasti heimokulttuurimme karjalaisuus jaksaa ja miten paljon meitä karjalaisii on. Ja onhan se hyvä, että kun myö juhlitaan, se näkkyy ja kuuluu. Me kannamme ylpeinä sitä perintöä, joka 70 vuotta sitten liiton perustamisesta alkoi. Viipurin läänin maaherra Manner piti perustamiskokouksessa tunteikkaan puheen ja sanoi, ken tietää mihin pystyy karjalainen valpas ja nopea äly, vireä ja myöskin kestävä toimintahalu, rohkeasti ja taitavasti yhdistelevä mielikuvitus, hyvä taloudellinen vaisto, lämmin sosiaalinen mieli, herkkä sielu - se myös tietää, mitä Suomen kansa ja maa on menettänyt maaliskuun kolmantenatoista. Näitä kaikkia hienoja karjalaisuuden ominaisuuksia olemme tarvinneet tämän juhlavuoden tapahtumien rakentamisessa. Joka vuosi juhla on myös tekijöidensä, paikallisen karjalaisseuran, näköinen, niin täälläkin. Työn kun näkee, niin tekijän tuntee. Nyt on kiitosten aika. Haluan esittää meidän kaikkien puolesta lämpimät kiitokset niille karjalaseuroille ja sadoille talkoolaisille siitä, että te otitte haasteen vastaan ja tämän valtaisan urakan hoitoonne. Kiitos teille siitä, olette tarjonneet meille näiden päivien väkeviä tunteita, unohtumattomia elämyksiä. Kiitos Helsingin kaupungille, että otitte meidät lämpimästi vastaan. On hyvä muistaa, että Helsinki on liiton perustamis- ja kotipaikka ja että Helsinki on myös suuri karjalaisten kaupunki. Laulu ollut karjalaisille aina apuna iloissa ja suruissa. Tiedämme, että yksi laulu saattaa puhutella enemmän kuin tuhat sanaa. Musiikki ja lapset, ne ovat edelleen karjalaisyhteisön keskeisiä elementtejä. Heitämmekin haasteen muille heimoille ja maakunnille suomalaisen laulujuhlaperinteen vahvistamiseksi ja laajentamiseksi tulevaisuudessa yhteistyössä. Liiton juhlavuoden merkeissä olemme pystyttäneet patsaan asutustoiminnalle ja sen tekijöille. Karjalaisten sijoittaminen haluttiin hoitaa ja sen mahdollisti se suuri yhteiskunnallinen tahtotila, joka asian ympärille maassamme syntyi. Suomeen ei syntynyt siirtolaisleirejä, vaan karjalaiset saattoivat aloittaa itsenäisinä, tasavertaisina suomalaisina isänmaan jälleenrakentamisen sodan jälkeen uusissa oloissa, omassa tuvassa, omalla luvalla. Siksi meidän karjalaisten sydämissä on paikka niille ihmisille, joiden kohtalona on jättää kotinsa ja etsiä uuden elämän alkua vieraissa maissa. Karjalaiset ovat läpi vuosisatojen eläneet erilaisten kulttuureiden vaikutuspiirissä ja uskon sen näkyvän meissä suvaitsevaisuutena ja ymmärryksenä muita kohtaan. Seitsemän vuosikymmentä näkyvää järjestötyötä ja kansalaistoimintaa on pitkä aika. Tänään voimme ylpeinä sanoa, että työ tekijäänsä kiittää. Monet tavoitteemme ovat toteutuneet samalla kun toiminnan painopisteet ovat uusiutuneet ja muuttuneet. Karjalaisväestön elinolojen edunvalvonnasta on siirrytty yhä voimakkaammin kulttuurijärjestön suuntaan näkyvin tuloksin. Karjalaisen järjestötyön kantavia voimia tänä päivänä ovat edelleen vahva yhteenkuuluvuuden tunne ja vapaaehtoisesta kansalaistoiminnasta saatava sosiaalinen pääoma. Kansalaistoiminta on valtava demokraattinen voimavara, joka toimii virallisen hallintoyhteiskunnan rinnalla ja vastapainona. Tässä ominaisuudessa panoksemme maamme sodanjälkeisen ajan arvioinnissa on ollut keskeinen. Olemme nostaneet julkiseen keskusteluun monia sodan jälkeisen ajan kipeitä kansallisia kysymyksiä kuten Karjalan menetys ja siihen liittyvä palautuksen unelma, siirtoväen kohtelu uusilla asuinsijoilla ja pitkään kestänyt pakkovaikeneminen historiastamme. Karjala on osa ulkosuhteiden ja kansallisen itseymmärryksen historiaa Tätä kansallista itsetilitystä omaan lähihistoriaamme meidän karjalaisten ja kaikkien suomalaisten tulee jatkaa. Huomioimme eilen ilolla pääministeri Matti Vanhasen arvion Karjalan liiton keskeisestä roolista Karjalaan liittyvän keskustelun vastuullisesta hoitamisesta. Tähän voi vain sanoa karjalaisen sananparren tavoin, että jos mie oisin eilen kuolt ni en ois tuotakaa kuult. Me katsomme luottavaisina tulevaisuuteen. Uskomme asiaamme, uskomme että Karjalalla ja karjalaisuudella on edelleen sitä vetovoimaa, joka on kulttuurisesti innoittanut taiteilijoitamme kaikkina aikakausina. Karjalasta kirjoitetaan enemmän kuin koskaan, uusia sukuseuroja perustetaan, jäsenmäärämme on kasvussa, juuret ja karjalaisen elämänperinnön vaaliminen kiinnostaa uusien sukupolvien karjalaisia. Samoin karjalan kieli, jolle olemme saaneet uuden toivovamme statuksen ja arvostuk- 6

7 sen, joka kannattaa kielen säilymistä osana karjalaisen kulttuurin moninaisuutta ja rikkautta. Tämän päivän karjalaisuuden voi kohdata myös verkkoyhteisöissä, sosiaalisessa mediassa, jossa etsitään juuria, omaa identiteettiä ja kokoonnutaan saman ajattoman heimoaatteen ympärillä. Karjalaisuus osoittaa liiton juhlavuonna monisatavuotisena kulttuurina kestävyytensä ja voimansa niin kansallisen kulttuurin kulmakivenä kuin väriläikkänä monikulttuurisessa Euroopassakin. Arvoisa juhlayleisö, miust tuntuu nyt siltä, että joha mie sanoi, vaikken mittää virkkantkaa! Hyvää kotimatkaa ja kesää kaikille. Teksti: tiedottaja Mervi Piipponen, Karjalan Liitto ry Pitäjäseuralaiset Karjalaisia laulujuhlia tekemässä Helsingin Karjalaisten Kesäjuhlien, tällä kertaa karjalaisten Laulujuhlien tekeminen aloitettiin kolme vuotta ennen varsinaista H-hetkeä Karjalan Liiton toimistossa. Suurin osa talkooväestä tuli mukaan noin vuosi ennen juhlia. Juhlista vastanneen juhlatoimikunnan puheenjohtajana toimi viestintäneuvos Jaakko Paavela ja sihteerinä Eija Vänskä-Sinkkonen. Juhlatoimikuntaan kuuluivat lisäksi liki 20 tiimin vetäjät ja osin varavetäjät. Pitäjäseuramme jäsenistä kokouksissa olivat mukana Timo Lindroos (Karjalaiset Markkinat tiimin varavetäjä) ja Anne Uotinen (Kansliatiimin varavetäjä). Pelkkien tiiminvetäjien voimien ei kuitenkaan juhlia järjestetä vaan mukaan tarvitaan mittava määrä talkoolaisia, joita saimme mukaan riveihin lähes 250 henkilöä. Talkoolaisia oli niin Uudenmaan Karjalaisseurojen piiristä, Uudellamaalla toimivista Karjala-seuroista ja Pitäjäseuroista. Talkootunteja kertyi tuhansia. Yksin meidän seuramme piikkiin pitkälti kolmatta sataa. Oman pitäjäseuramme jäsenistä tai Viipurin maalaiskunnasta juuria omaavista mukana olivat seuraavat henkilöt: Esko Aholainen, Marja-Leena Evinen, Aulis Juvonen, Erkki Kaipainen, Seija Kauppinen, Kaija Keiriö, Kaija Kukkaro, Aila Lindroos, Heli Lindroos, Timo Lindroos, Anne Uotinen ja Leena Vakkilainen. Huolimatta talkoolaisten pyyteettömästä urakoinnista juhlat tuottivat voiton sijaan tappiota. Vaikka rahallinen korvaus seuroille jäikin saamatta (Karjalan Liitto kattaa tappiot), voitoksi on luettava hienot juhlat, joista nauttia useampi tuhat vierasta ympäri Suomen. Pitäjäseuran hallituksen jäseninä olemme ylpeitä oman seuramme jäsenistön aktiivisesta osallistumisesta juhlien järjestelyihin. Työllämme oli merkitystä! Nyt voimme sitten ilman vastuita osallistua vaikka ensi vuonna Turun kesäjuhlille. Kiitos vielä kerran. Timo Lindroos ja Anne Uotinen Kuvat: Riitta Leonthin, Eero Kunttu ja Eero Manninen Karjalaiset kesäjuhlat Turussa Karjalaiset kesäjuhlat Turussa Kulttuurien kohtaamisia -- Karjalaiset Kulttuurien kohtaavat Suomen kohtaamisia Turussa - Karjalaiset kohtaavat Karjalaiset Suomen Turussa kesäjuhlat Turussa Turku on Euroopan kulttuuripääkaupunki vuonna Turku Euroopan on Euroopan katseet kulttuuripääkaupunki kääntyvät kohti pohjoista vuonna Kulttuurien kohtaamisia - Karjalaiset Itämerta Euroopan kesäkuussa, kohtaavat katseet Suomen kun kääntyvät Turussa karjalaisilla kohti kesäjuhlilla pohjoista Itämerta tuodaan esille kesäkuussa, karjalaisuuden kun karjalaisilla tuhatvuotista kesäjuhlilla merkitystä tuodaan Itämeren Turku esille alueen on Euroopan karjalaisuuden kulttuurien kulttuuripääkaupunki kehitykselle. vuonna Euroopan katseet kääntyvät tuhatvuotista kohti pohjoista merkitystä Itämeren Itämerta alueen kesäkuussa, kulttuurien kun karjalaisilla kehitykselle. kesäjuhlilla Kulttuurit tuodaan kohtasivat, esille karjalaisuuden kun siirtoväki tuhatvuotista saapui merkitystä Varsinais- Itämeren alueen kulttuurien kehitykselle. Kulttuurit Suomeen. kohtasivat, Monenlaisia kun törmäyksiä siirtoväki koettiin, saapui Varsinais- kunnes Suomeen. karjalaiset Kulttuurit Monenlaisia löysivät kohtasivat, oman törmäyksiä kun paikkansa siirtoväki saapui koettiin, uusilta Varsinais- kunnes Suomeen. Monenlaisia törmäyksiä koettiin, kunnes karjalaiset kotiseuduilta. karjalaiset löysivät löysivät oman oman paikkansa uusilta uusilta kotiseuduilta. kotiseuduilta. Karjalaiset kesäjuhlat Karjalaiset järjestää kesäjuhlat Karjalan järjestää Karjalan Liitto Liitto Liitto ja ja ja Karjalaiset Varsinais-Suomen Varsinais-Suomen kesäjuhlat Karjalaisseurojen järjestää Karjalan piiri. piiri. piiri. Liitto ja Varsinais-Suomen Karjalaisseurojen piiri. Kuvia Helsingin laulujuhlista seuraavalla aukeamalla

8 Kuvien kertomaa Seurojen liput, kyltit ja airuet kokoontuivat Senaatintorille. Kuva Riitta Leonthin. Kulkueen värikkyyttä. Kuva Eero Manninen. Pitäjäseuran lippua kantoi Timo Lindroos ja airueina olivat Aila Lindroos ja Liisa Munsterhjelm. Kuva Eero Manninen. Pitäjien kylttejä. Kuva Eero Kunttu. Karjalan Liiton riveissä marssivat mm. toiminnanjohtaja Satu Hallenberg (vas), Marjo Matikainen-Kallström, Matti Puhakka, Sulo Maanonen ja Tapio Ikävalko. Kuva Riitta Leonthin. 8

9 Hallituksen edustajat ottamassa kulkuetta vastaan. Kuva Riitta Leonthin. Pitäjäseuran kylttiä kantoi Jaakko Ahokas. Kuva Riitta Leonthin. Liput saapuvat Päiväjuhlaa Finnair Stadiumille. Kuva Eero Manninen. Karjalaisen Nuorisoliiton lippua kantoi Olli Joensuu. Kuva Eero Manninen. Nuorten kansantanssiesitystä. Kuva Riitta Leonthin. Karjalan Liiton hallitusta saapumassa Kisahallille. Kuva Riitta Leonthin. 9

10 HAPANKAALIKEITTOA JA ARPAJAISVOITTOJA Viipurin pitäjäseuran Elojuhla Helsingin Karjalatalossa Pitäjäseuran Elojuhlia vietettiin taas elokuun viimeisenä sunnuntaina lähes kesäisessä säässä, joten juhlijoita saapui aina Mikkelistä asti. Tällä kertaa juhlinta aloitettiin yhteisellä keittolounaalla, minkä olivat taas loihtineet pitäjäseuran omat tarmokkaat emännät, Kuntun kolme sisarusta Kaarina Manni, Aino Tappola ja Liisa Murtola. Keitto oli viipurilaisen perinteen mukaisesti kypsytelty hapankaalikeitto monelle kuitenkin uusi, mutta erittäin herkullinen tuttavuus. Vilkasta keskustelua käytiin voittiko hapankaalikeitto maultaan tavallisen kaalikeiton vai toisinpäin? Omasta mielestäni hapankaali voitti 1-0! Ja keiton seurana oli tietenkin karjalanpiirakoita. Keittolounaan aikana aloitettiin jo armoton arpojen myyntikampanja, ja useimmat uhrit suhtautuivatkin hankkeeseen myönteisesti!. Varsinainen juhlatilaisuus alkoi, kuten jo muutamien vuosien ajan, pitäjän omalla lippulaululla Vilja-aitta Viipurin, ympärillä kaupungin jonka on säveltänyt musiikkineuvos Anneli Kuparinen ja sanoittanut oma kotiseutuneuvoksemme Teuvo Kuparinen. Laulua johti ansiokkaasti Viipurin Lauluveikkojen puheenjohtaja Sakari Someroja. Pitäjäseuran varapuheenjohtaja Raimo Matikainen toimi tuttuun herrasmiestyyliinsä juhlamenojen johdattelijana. Puheenjohtaja Timo Lindroos Seuran hallituksen puolesta tervehdyssanat lausui puheenjohtajamme Timo Lindroos. Hän kertoi meille Helsingin kesäisistä karjalaisista laulujuhlista, joiden järjestelytöissä olivat seuramme aktiivit erityisen reippaalla tavalla kunnostautuneet. Samoin Timo muisteli kesäkuun lopun kotiseutumatkaamme Viipurissa, ja mainosti myös seuraavan kesän vastaavaa tapahtumaa: samaan aikaan, saman maalaiskunnan maille ja samalla porukala, mutta toivottavasti taas mukaan uskaltaa muutama uusikin karjalankävijä. Lisää matkasta kuullaan syksyn myöhemmissä tilaisuuksissa. Timo Lindroos kertoi myös pitäjäseuran uusituista nettisivuista, joille perustietojen lisäksi liitetään kaikenlaista mielenkiintoista materiaalia, kuten Pitäjäläisen numerot, karttoja sekä satelliittilinkkejä, joiden kautta päästään ilmojen halki lähestymään vanhoja kotiseutuja nykytilanteessa. Erityisen haasteenkin puheenjohtajamme esitti vanhemmalle juhlayleisölle: tuokaa lapsenne ja lapsenlapsenne mukaan tilaisuuksiin ja innostakaa heitäkin yhteisen perinteemme säilyttämiseen vahvana edelleenkin! professori Pirkko Nuolijärvi Varsinaisen juhlaesitelmän piti professori Pirkko Nuolijärvi Kotimaisen kielten tutkimuskeskuksesta. Kielentutkijana hän keskittyi viipurilaisten kielelliseen elämänkaaren kuvailuun. Erittäin mielenkiintoisella ja mukaansatempaavalla tavalla hän luonnehti viipurilaisia ilmaisuja ja niiden koomisiakin tulkintoja evakkopaikkakunnilla. Vanhoille viipurilaisille tutut, jokapäiväiset sanat sinkku ja seksi herättävät outoja mielikuvia nykysuomalaisissa, mutta kysehän on vain kinkuista ja kekseistä viipurinviisiin! Ja koska entinen Viipuri oli varsin monikulttuurinen kaupunki puhuttiin siellä useita kieliä suomea, ruotsia, venäjää ja saksaa kouluissakin, ja tästä syystä myös viipurilaismurteessa ilmeni runsaasti vaikutteita näistä kielistä. Professori Nuolijärven esitystä kuunneltiin harvinaisen intohimoisesti, välillä ääneenkin hekotellen sukkelille oivalluksille. 10

11 Konkarit-kvartetti Makoisten pullakahvien jälkeen jatkettiin musiikin merkeissä, yhteislauluilla ja Viipurin Lauluveikkojen iloisen Konkarit-kvartetin esityksiä kuunnellen. Yhtyeessä esiintyivät puheenjohtaja Somerojan lisäksi Kalevi Juvonen, Pauli Lahti, Tauno Lahti, Joel Räisänen, Mikko Sajari, Oiva Salovuo, Rolf Söderlund ja Raimo Viljakainen. Konkarit aloittivat Leevi Madetojan kaunehin maa -laululla, jota seurasivat Torkkelinpuistossa-kappale sekä Olli Nykäsen Karjala. Naispuolisia kuulijoita hemmoteltiin serenadilla Hän kulkevi kuin yli kukkien ja lopuksi yleisö pääsi mukaan vielä laulamaan Unto Monosen Satumaata. Juhlayleisöä Kun oli saatu joukolla tarpeeksi ääntä avattua karjalaiseen tapaan olikin taas puheenvuoro Timo Lindroosilla, joka nyt seikkaperäisesti kertoi seuran uusista nettisivuista ja niiden kehittämisestä. Kaikkia pitäjäläisiä kehotettiin osallistumaan itsekin sivujen tekoon lähettämällä toimitukselle materiaalia eli kuvia ja tekstejä vanhoilta ajoilta sekä nykytilanteesta. Varsinaisen ohjelman päätteeksi laulettiin toki yhteisesti Karjalaisten laulu ja sitten päästiinkin jo jännittävään arpajaisvoittojen jakoon. Pääpalkintoarpojen nostajaksi ja juhlan Onnettareksi pyydettiin sievä Mirva-tyttönen salin etupenkistä. Pienet osallistujat ja arpojen ahkerimmat ostajat tuskin malttoivat tuoleissaan pysyä odotuksen tuskassa. Onneksi hallituksen tytöt sattuivat vetämään arpakulhosta sopivasti voittoja myös heidän ilokseen. Myös varttuneet, mutta yhtä innokkaat arvan ostaneet saivat osansa kukkapoteista, kahvipaketeista, kirjoista ja kartoista sekä tietenkin herkkukoreista. Ja vaikkei voittoja aina tullutkaan niin olipa hauskaa kuitenkin! Aila, Outi ja Timo Lindroos teksti: Liisa Munsterhjelm kuvat: Anne Uotinen 11 Elojuhlavieraita kolmessa polvessa: Raimo ja Tuula Matikainen, Marjo Matikainen-Kallström sekä Risto, Mirva ja Roni Kallström

12 Elojuhlassa pidetty juhlaesitelmä Viipurilaisen kielellinen elämänkaari professori ja johtaja Pirkko Nuolijärvi, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Olen muotoillut otsikokseni Viipurilaisen kielellinen elämänkaari. Yhtä lailla otsikko voisi olla Tämä kieli ei minusta lähde. Ajatukseni on, ettei mikään eletty ja koettu ohita meitä jälkiä jättämättä, vaan kaikki kokemukset, kielelliset ja muut, seuraavat meitä läpi elämän. Ja sen lisäksi meissä kaikissa elää aikaisempien sukupolvien ääni ja olemus, jokaisessa omalla persoonallisella tavallaan. Yksilön ja yhteisön elämä on siten täynnä kerroksia; elämme menneisyyttä, nykyhetkeä ja tulevaisuutta yhtä aikaa. Kun avaamme suumme, meistä löytyy merkkejä taustastamme ja kaikista näistä kerroksista. Ensimmäisiä kosketuksia Viipurin seudun tai tarkemmin sanottuna aiemmin Viipuriin kuuluneen Vahvialan kielimuotoon sain omassa synnyinpitäjässäni Artjärvellä jo lapsena. Leikkitoverit puhuivat vähän eri tavoin kuin itse puhuin. Kun meillä oli mummu, heillä oli mummo. Ja kun lapsena pyysin odottamaan, sanoin vartu minuu, kun taas ystäväni sanoi sulavasti uota. Nämä lapset olivat tietenkin Artjärvellä syntyneitä, mutta he puhuivat isänsä ja äitinsä kieltä. Nimenomaan se murteen soljuvuus ja keveys oli erilaista kuin kaakkoishämäläinen vakaanpuoleinen puhetapa: myöhää puhutaa tältäpää vähä hitaast. Kun viipurilainen sanoi Anna höi sannoo mitä tahtoot, kaakkoishämäläinen sanoisi Anna niitten sanoa mitä ne haluvaa. Puhenopeudessa on eroa, vaikka en halua elättää mitään stereotypioita nopeista karjalaisista ja hitaista hämäläisistä. Stereotypiat kun eivät tee oikeutta kenellekään. Vahvialasta tulleet aikuiset puhuivat tietenkin kaakkoismurretta. Kun muuan vahvialaissyntyinen isäntä katseli sään muuttumista, hän sanoi: Pilvet män tuonne isänmaaha päin. Tätä mietin kovasti pikkutyttönä, että mitähän se tuokin on, tässähän se isänmaa on, tuollapäin on Neuvostoliitto. Jo alakoulussa oivalsin sitten, että siellä se oli tämän ystäväni isän isänmaa, Kannaksen mullassa ja kylänraitilla. Monet omat muistoni koskevat näiden naapurien ja tuttavien puhetapaa. Tästä voin kertoa yhden mieluisan näytteen eräästä tilanteesta, jossa olin vuosia sitten, kun olin puhumassa kotikyläni marttayhdistyksen 40-vuotisjuhlassa. Olin puhunut naisten työn arvostuksesta ja ehkä hieman terävään sävyyn siitä, että naiset tekevät enemmän kuin oman osuutensa tämän maan työstä ja että ei se miesten kynnöksen jälki nyt aina niin kehuttava ole. Ja mitähän muuta puhuinkaan. Verraton tuttu isäntä tuli väliajalla sanomaan: Mite sie Pirkko tuol viisii meist miehist haastat! Ja nauroi iloisesti päälle. Hämäläinen isäni taas sanoi vakaaseen tapaansa: Niin pitääkii naisille puhua. Luulen, että nämä kaksi saman sukupolven miestä tarkoittivat ihan samaa, mutta ilmaisivat sen eri tavalla. Kumpikin rohkaisi, näin tulkitsen. Myöhemmin olen sitten saanut opiskella tarkemminkin myös niin Artjärven kuin Viipurinkin murteen ominaispiirteitä. Viipurin pitäjä Suomenlahden sylissä ja Suomen kielikartalla Sitten menemme Viipurin seudulle vuosikymmenien taakse. Viipurin pitäjä oli sananmukaises-ti Suomenlahden, Viipurinlahden sylissä. Se ympäristö oli varsin vilkas, moniaalle haarova, merelle ja mantereelle länteen, itään ja pohjoiseen. Pietarin ja venäjän kielen läheisyys vaikutti vuosisatojen ajan, mikä näkyi sekä monissa innovaatioissa, niin kuin nykyisin sanotaan, että kielessä, joka on tulvillaan venäläisiä lainasanoja. Viipurin pitäjä oli maatalouspitäjä, mutta kaupungin läheisyys vaikutti tietenkin elinkeinoelämään. Pitäjä oli erittäin edistyksellinen myös koulutuksen järjestämisessä, kansakoulujen perustamisessa. Ensimmäinen oli alkanut toimia jo niinkin varhain kuin 1855 Tervajoella kolmen kartanon alustalaisten lapsia varten. Lukuisat kartanot olivat muutenkin näkyvästi esillä Viipurin maalaiskunnassa. Seudun kartanokulttuuri merkitsi kahta, toisilleen ehkä hyvinkin vastakkaista asiaa. Jotkut ihmiset olivat palveltavina, toiset taas palvelivat heitä. Myönteinen puoli on se, että kartanot ovat voineet parhaimmillaan tukea koulusivistyksen leviämistä, niin kuin kansakoulujen perustaminen osoittaa, ja levittää monia kiinnostavia uudennoksia seudulle. Maanviljelys koneistui, ja monia elämää helpottavia asioita kehitettiin. On selvää, että tällainen seutu, monen kulttuurin risteyskohta, ei ole koskaan ollut kielellisesti yhtenäinen. Suomen kaakkoismurre oli tietenkin rahvaan kielenä, mutta varhainen kiinnostus kou- 12

13 lutukseen ja eri puolilta Eurooppaa tulleet suvut lisäsivät sekä kielten että suomen kielimuotojen kirjoa. Suomen lisäksi Viipurin seudulla puhuttiin ruotsia, saksaa, venäjää ja jopa ranskaa, ja monet olivat hyvin monikielisiä, vähintäänkin arjen tarpeisiin tarvittava kielitaito oli hallussa. Merkittävää oli tietenkin myös se, että tytöt pääsivät varhain koulutuksen piiriin. Vaikka tämä ei koskenutkaan kaikkia kansankerroksia, se loi hyvän maaperän myöhemmälle tulevaisuudelle ja antoi hyviä malleja. Hyvä esimerkki Viipurin monikielisyydestä, joskin tietysti lajissaan myös poikkeus, oli fennomaani Julius Krohn, kirjailija Aino Kallaksen isä. Hänen kotikielensä oli saksa, koska suku oli peräisin Pohjois-Saksasta, venäjää opetti kotona venäläinen ylioppilas, ja lapsilla oli myös ranskalainen kotiopettaja. Julius kävi Viipurin ruotsinkielisen kymnaasin. Suomen kieleen tutustuttiin seudun suomenkielisten lasten, palvelusväen ja inkeriläissyntyisen äidinäidin kautta. Toimiessaan Helsingissä Julius Krohnista tuli fennomaanimpi kuin kukaan fennomaaneista: hänen perheessään käytettiin ohjelmallisesti suomen kieltä. Kuten edellä mainitsin, murre oli tietysti enemmistön kielimuoto. Vakiintuneen käsityksen mukaan kaakkoismurteiden alue jakautuu neljään päämurteeseen: Vielä 1930-luvulla ennen viime sotia kaakkoismurteita puhuttiin koko silloisessa Etelä- Karjalassa sekä laajalti Inkerissä. Kaakkoismurteita puhuttiin ennen vuosien sotia alueella, johon kuuluivat Karjalankannas ja Viipurin länsipuoliset pitäjät Virolahtea, Miehikkälää ja Luumäkeä myöten. Pohjoisraja on hieman ongelmallinen, sillä jotkut pitävät Lemin seudun ja Sortavalan seudun murteita savolaismurteina. Myös Suomenlahden itäosan saaret Haapasaarta ja Suursaarta lukuun ottamatta lasketaan kaakkoismurteiden alueeseen. Kaakkoismurteisiin kuuluvat vielä Inkerin suomalais-murteet, ns. inkerinsuomi. Nykyisin kaakkoismurteita puhutaan Etelä-Karjalan maakunnassa. Kaakkoismurteet on jaoteltu neljään ryhmään, joista Viipuri kuului varsinaisten kaakkoismurteiden alueeseen. Muut kolme olivat Lemin seudun välimurteet, Sortavalan seudun välimurteet ja Inkerin suomalaismurteet. Viipurin seudulta syntyisin olevat tuntevat hyvin Viipurin seudun murretta, mutta mainitsen silti tässä yhteydessä muutamia tyypillisiä tämän alueen piirteitä. Kaakkoismurteille tyypillisiä ja tunnetuimpia olivat ja ovat edelleen persoonapronominit mie, sie; minnuu, miul; sinnuu, siul, myö, työ, hyö me, te, he. Yleiskielen d:n vastineena oli kato tai ns. siirtymä-äänne v tai j: paan padan, lehen, syvän, ve(j)än. Metsän sijasta sanottiin messä tai metsä. Diftongit uo, yö ja ie eivät näissä murteissa olleet avartuneita, kuten länsimurteissa on laita, vaan ne ääntyivät kuten yleiskielessä: nuori, työ, mies. Monille murteille tyypillinen konsonanttien yleisgeminaatio kuului murteeseen: sannoo, makkaa. Mennä-verbin asu oli Viipurin seudulla männä ja korkean sijasta sanottiin korkia. Ns. loi-monikko taloloita taloja ja verbien monikkomuodot jättäät jättävät ja jättiit jättivät olivat tyypillisiä tämän seudun murteelle. Puhumattakaan siitä, että loppuheitto oli säännöllistä, esimerkiksi kirkos kirkossa, yhten päivän yhtenä päivänä, puol viis puoli viisi, kuten myös sisäheitto, esimerkiksi antant antanut, ei kuult ei kuullut. Viipurin seudulla oli käytössä myös ns. eksessiivimuodot siint, kotont siitä, kotoa. Otan esimerkiksi muutamia näytteitä, jotka sisältävät sekä tietoa asennoitumisesta elämään että sisältävät 1900-luvun alkupuolen Viipurin seudun murteen tyypillisyyksiä: Viipurin maalaiskunnassa, Viipurin kaupungin ympäristössä, puhuttiin siis ennen toista maailmansotaa varsinaista kaakkoismurretta. Murre säilyi vanhempien evakkoon joutuneiden puheessa uudessakin ympäristössä. Anni Uronen syntyi 1887 Kuolemajärven pitäjässä lähellä Viipuria ja asui myös Viipurin maalaiskunnassa. Hänen tarinoitaan nauhoitti syksyllä 1963 Lappeen Simolassa Ismo Karvinen. Tarina on pitkä, tässä vain pieni näyte. No, antaaha olla, sit syksyl mie ko oli ahkera syömäär raakaa lanttuu ni, ni, se vaija ko tul syömää ni vaija tuota, toi sielt semmose komija lantu, silpo hyväst kaik sen lantu, kaik ja puhtaaks sihej ja, pan sin pöyvvä alle. No, mium mielee ko tek sitä lanttuu, ni eiks tätä nyt sit pitäs, pitänt sannoo et syö nii paljo ko tahot. -- No, sitte tuota, vaija sannoo, tulloo iltasiil sanoo, sannoo sil lapsel sitte, si-, Jalmar ol se lapse, nimi. No, se sannoo sille et tuota, jot, tule tän vaijalle tuota, jot, vaija, jälttää [= kaaputtaa] tuota lanttuu. Ehä stä lanttuu siel oltkaa ennää sit. 13

14 Runsaasti viipurilaisia esimerkkejä, toteamuksia ja sananparsia, löytää myös Suomen murteiden sanakirjasta. Vieraille: Mitä työ siin ruusailetta, ottakaa jokkain kuppinna yhtaikaa, ni ei toine oo paremp ko toinekkaa. Lapsille: Hankaituut ne vaatteet vähemmälläkii mäe laskul. Mitä siustakii oikein tulloo, ko sie oot sellane hajakka, ajattelematon. Yöllä kolistelijalle: Oot sie kolho ko et ossaa hiljallee kulkee ees syvänyöl! Juhlavaatteisiin pukeutuneelle: Oikeiha sie oot laittant isseis herroiks, ko oot pant raakuki kaulaheis. Itselle: Pitäskö miukii vähä nuot hapenii kammall oikoo jottei tuo pää ois ko mikäkii rusakupo. Tuttavasta: Onha sitäkii kovistelt millo mikäkii, suru, sairaus. Saidasta naapurin isännästä: Vaatteetki se pittää nii tarkkaa et siekale siekaletta lyöp korval. Ylpeästä ihmisestä: Mil se Selma oikee koppailoo, ei hää oo ihmistä kummemp! Eihä se olt ko semmone pien herranappula, mut kyl ol ylpiä. Kantelijasta: Hää on sellane kaipuripussi, kaik hää mammallee kaipaa jos toiset hänel mitä tekkööt. Vaikeasti ymmärrettävästä asiasta: Siint ei ota tolkkuu ei kirjalukijakkaa. Kosittaessa saatettiin sanoa: Tarvittais saa a ruualaittaja, paiapesijä, vieresmakkaaja, kuppeelämmittäjä. Kupeiden lämmittämiselläkin on rajansa, kuten vaimo toteaa tilanteestaan: Miusta lapsii ol kaheksas enemmä ko liikaa ja sanoi ukol, et yhtää ennää lykkää tulemaa tai mie jätä siut mökkii kaheksikkois kans! Joskus laiskottaa: En mie kaahistaintkaa lähtemää markkinoil näi satteel. Joutava kuitennii kun pitäs männä ja ei joutas ei jaksas. Elämänviisauksia: Syöp sillo ko on, ko ei oo ni kotjottaa, oleilee vain. Rikkaus kestää peitoskii mut köyhyys se kieräip pöyvä päähä. Muuttoliike ja kaakkoismurteet 1900-luvun aikana Suomessa koettiin monta suurta muuttoaaltoa. Juuri hämäläisalue on ollut monien muuttajien, erityisesti kannakselaismurteita puhuneiden uusi kotiseutu. Muualta muuttaneiden lapset ovat hämäläisalueella syntyneinä oppineet tämän alueen murteet ensikielenään näin on käynyt myös viipurilaisille ja hämäläismurteiden puhujien määrä on lisääntynyt. Tampereen eteläpuolella asuu jo yli 60 % suomalaisista. Pääkaupunkiseutu, jonka suomenkielinen perusta on hämäläismurteissa, muokkaa monien muuttajien jälkeläisten puheessa uudenlaista kielimuotoa. Kaakkoismurteisuus on olemassa, mutta hyvin monet seuraavat sukupolvet puhuvat eteläsuomalaisittain, ilman että siinä on jälkiä kaakkoismurteesta. Lahdessa, johon muutti paljon niin viipurilaisia ihmisiä kuin yrityksiäkin, kuulee vieläkin jälkiä viipurilaisuudesta. Kukaan ei valitettavasti ole tätä muutosta juuri Lahdessa tutkinut. Jo 1950-luvulla viipurilaisuus kuten muukin kaakkoismurteisuus alkoi muuttaa muotoaan teollistumisen ja kaupungistumisen kautta. Näitä sodanjälkeisiä muutoksia ovat tutkineet muun muassa Heikki Leskinen ja Päivi Markkola, joka parhaillaan tekee väitöskirjaa kaakkoismurteisten kivennapalaisten nykyisestä kielimuodosta. Ihmisen kielimuoto määräytyy monien seikkojen perusteella, eikä vain yksi sosiaalinen taustamuuttuja (kotipaikka, ikä, sukupuoli, ammatti) vaikuta siihen, miten ihminen puhuu. Aika ja se, mihin sukupolveen puhuja kuuluu, on ratkaisevaa. Sitä paitsi voi kysyä, onko oikeastaan enää edes mahdollista puhua hämäläismurteista tai kaakkoismurteista sanan vanhassa merkityksessä. Jos puhutaan, on ainakin puhuttava yhä useammanlaisista hämäläisyyksistä ja kaakkoismurteisuuksista sekä maaseudulla että kaupunkiyhteisöissä, joiden asukkaiden enemmistön kielelliset juuret ovat hämäläismurteissa mutta jotka kaiken aikaa ammentavat monista muistakin kielellisistä lähteistä. Elinympäristön pysyvyys takaa johonkin rajaan asti kielimuodon vakauden luvun alkupuolella syntyneet sukupolvet asuivat samalla paikkakunnalla koko elämänsä tai osa muutti Helsinkiin tai lähikaupunkeihin tai naapurikuntiin. Tuolloin työskenneltiin agraariyhteisössä tai teollisuudessa; ja suhteellisen harvoilla oli akateemista koulutusta. Puhuttiin paikallismurretta tai, jos oli saatu oppia, kirjakielen mukaista yleiskieltä luvun puolimaissa ja sen jälkeen syntyneistä sukupolvista suurin osa on muuttanut vähintään kerran elämässään Helsinkiin, muihin kaupunkeihin tai ulkomaille, työskentelee erilaisissa ammateissa ja suurella osalla on akateemista tai 14

15 muuta koulutusta. Tällä sukupolvella voi edelleenkin olla vanhempiensa kielenpiirteitä tai leimatonta eteläsuomalaista puhekieltä, ja se käyttää työssään ja muutenkin muita kieliä. Aivan niin kuin ihmiset Viipurissa sata vuotta sitten luvun loppupuolella syntyneestä sukupolvesta suurin osa muuttaa vähintään kerran elämässään Helsinkiin, muihin kaupunkeihín tai ulkomaille, suuri osa on käynyt lukion tai saanut muuta peruskoulun jälkeistä opetusta. Tämä sukupolvi puhuu paikallisväritteistä, esimerkiksi lappeenrantalaista nykypuhekieltä, jossa on piirteitä monista paikallisista kielimuodoista. Yhä enemmän käytetään myös muita kieliä. Kaupungistunut kieliyhteisö Nyky-yhteiskunnassa paikallisuuden merkitys on siismuuttunut ja saanut uusia sisältöjä. Maantieteellisellä alueella on edelleenkin merkitystä, ja voimme yhä erottaa kaakkoismurteisen helsinkiläisestä, vaikka emme välttämättä läheskään aina. Nykyinen elämä muokkaa kuitenkin kielimuotoja uusiin suuntiin. Suomi on henkisessä mielessä kaupungistunut, jos asiaa katsoo kielentutkijan tai yhteiskuntatieteilijän silmin. Kaupungistuneelle kieliyhteisölle on ominaista tiivistyminen ja yhtenäistyminen. Murteet lähentyvät toisiaan ja muita murteita. Samalla, kun leimallisimmat alueelliset erot jäävät taustalle, syntyy uusia eroja, jotka eivät enää olekaan aluemurteiden eroja, vaan esimerkiksi insinöörin ja päivähoitajan puheen eroja. Kaikkien kielenpuhujien toimintaympäristöt kuitenkin myös limittyvät, eikä puhuja ja hänen murteensa ole yksi, vaan kielellinen repertuaari voi olla hyvinkin laaja. Fyysinen ympäristö ja paikallisuus ovat edelleenkin tärkeitä, mutta ne eivät ole ainoa kielellistä kehitystä muokkaava ulkoinen tekijä. Nykyisillä kielimuodoilla on samoja piirteitä kuin entisajan morsiamilla häissään: pukuun kuuluu vähän vanhaa, vähän uutta, vähän lainattua ja vähän sinistä. Se sininen, josta emme vielä mitään tiedä, saattaa olla kehitys kohti vahvempaa yleiseteläsuomalaista puhetapaa, josta leimallisimmat murteellisuudet, myös hämäläisyydet, ovat karisseet, mutta jossa silti on ensisijaisesti hämäläinen leima. Ja vaikka ei olisikaan, sitä ei tarvitse surra, koska niin kauan kuin ihmiset puhuvat toisilleen, on puheella myös paikallinen leima. Kielessä elää yhtä aikaa monta kerrosta, ja sillä tavoin viipurilaisuuskin säilyy, vaikka sen yleisilme olisikin aivan toinen kuin sata vuotta sitten. Yksilölle äidinkieli, esimerkiksi oma murre ja suomen kieli on aina korvaamaton, oli sitten kysymys vihasta tai rakkaudesta tähän murteeseen. Nykyihmisen kielellistä elämää Elimmepä missä tahansa, kaikkia meitä koskettaa tavalla tai toisella yleiskieli. Elämme ylipäätään sellaisessa maailmassa, että päivämme ovat kieltä täynnä. Suomen kielen historian aikana ei ole ollut niin monenlaisia ja niin paljon kielimuotoja ja tekstejä tarjolla kuin on nyt. Sanastossa tämä rikkaus, tämä kielen köyhtymättömyys, näkyy kaikkein selvimmin ja helpoimmin. Vaikka nykyihminen ei tietäisikään, mitä tarkoittaa hajakka, raakku tai siekale, hän tietää monta muuta sanaa. Vielä parikymmentä vuotta sitten ei juuri chattailtu eikä tsättäilty, ei otettu kuvia digikameralla, ei taisteltu toimimattoman digisovittimen kanssa, ei istuttu nettikahvilassa, ei oltu osana eläkepommia, ei harjoitettu etäasiointia, ei saatu etähoitoa eikä oltu etävanhempia. Lääkäri oli lääkäri eikä verkkolääkäriä tunnettu ja verkkarit oli verryttelypuku eikä verkkotukihenkilöiden ryhmä. Samoin vasta viime vuosina ovat tajuntaamme tulleet sellaiset sanat kuin hirviöhevi, hoivabisnes, ilmastopakolainen, kestokassi, kestovaippailu, kännykkäpeukalo tai verkkohyökkäys. Toivottavasti näinä itsensä ilmaisemisen aikoina yleistyy myös sana verkkoviisaus. Sinkku on vanha tuttu sana eräissä murteissakin, mutta se tarkoitti kinkkua, kun taas päivän puheenaiheisiin kuuluu myös, mitä sinkkuuntuminen yhteiskunnallisesti merkitsee. Etymologisesti ne ovat tietysti eri lähtöä, merkitykseltään toinen tulee sanasta skinka, toinen sanasta single. Mielenkiintoista on myös se, miten vanha sana kokee uuden tulemisen. Tästä esimerkkinä olkoot äijä, äijäily ja äijäkulttuuri. Nämä eivät sen kummempia merkityksenselityksiä kaipaa. Nokkelat markkinoijat ovat tuoneet syötäväksi myös äijäburgerin, ja muuan kekseliäs yrittäjä tarjoili joitakin aikoja sitten perusäijää, chiliäijää ja barbecueäijää. Siinä sitä ovat kielet ja kulttuurit kohdanneet! Onko viipurilaisten kielimaailmasta siis mitään jäljellä. Toivoisi, että se monipuolinen kielitaito olisi meidänkin päiväämme. Näyttää vain ikävästi siltä, että suomalaisten kielitaito paranee, mutta vain yhdessä kielessä, englannissa. Viipurilainen malli olisi siinä mielessä erittäin suositeltava. Jos 15

16 ei ole mahdollista puhua kotona monia kieliä, olisi kielten monipuolinen oppiminen kyllä tässä koulutuksellaan ylpeilevässä maassa täysin mahdollista. Viipurilaisen kielessä elävät vahvasti mie ja monet muut piirteet. Vaikka äänne- ja muotopiirteet, sanastosta puhumattakaan, muuttuvat, viipurilaisuus voi säilyä asenteissa,. Sellaisetkin, joilla ei ole mitään tekemistä kaakkoismurteiden kanssa, voivat sujauttaa suustaan mien. Ja sitä paitsi, kieli on myös tapa elää omassa ruumiissaan ja yhteisössään. Karjalaisuus ja viipurilaisuus ovat vaikuttaneet ja vaikuttavat monen yhteisön elämään. Lahti on ollut erinomainen esimerkki siitä, mitä tapahtui surullisten sotavuosien jälkeen. Viipurilaisuus on edistänyt sitä, että Lahti on vahva teollisuuskaupunki, koulukaupunki, musiikkikaupunki ja ylipäätään kulttuurikaupunki. Näitä asioita rakennetaan pitkän ajan kuluessa, ja historialla on vahva merkitys. Alueita voidaan viedä, mutta henkistä pääomaa ja mielen rohkeutta, uskallusta elää ei mikään voi viedä. Lopuksi Kieli ei koskaan ole neutraali elementti, kun se on jokaiselle niin tärkeä. Mikään kielimuoto tai kieli ei tietenkään todellisuudessa ole sen parempi kuin toinenkaan, kieltä kun käytetään niin moniin tarkoituksin. Kouluopetuksen keskeisiä tehtäviä onkin opettaa lasta ja nuorta ymmärtämään, että vaihteleva kieliyhteisö on kaiken muun erilaisuuden ohella luonnollinen osa yhteiskuntaa. Suomen kielen ja kunkin oman kotimurteenkin tulevaisuus on vahvempi, jos me kieliyhteisön jäsenet emme asetu pelkääjän emmekä syyttäjän paikalle, kun kieli vaihtelee, vaan pidämme sitä selviönä ja herkistymme sille. Vaihtelu on kielen hyvän elämän tae. Äidinkielessään vahva on vahva myös monin muin tavoin, koska sanoilla, lausumilla ja vuorovaikutuksella on tässä elämässä niin suuri merkitys. Kaikkien koneiden keskellä ihminen on edelleenkin se, joka jotakin toiselle sanoo ja kirjoittaa ja vaikuttaa tämän maailman kulkuun. Siksi kannattaa myös kuunnella herkin korvin. Lapset opettavat meitä usein ymmärtämään elämän syvintä olemusta. Kun poikani oli pieni, hän sanoi vakavana katsellessaan luonnontieteellisessä museossa täytettyä lintua: Siltä on otettu kaikki, kaikki sen ajatukset, kaikki sen laulut ja elämät. Vavahduttava hetki, jonka vaikutuksen koen vieläkin. Silloin ajattelin ja ajattelen yhä, että ihmisen ei pitäisi joutua luopumaan omasta kielestään eikä viedä toiselta kieltä, ei lauluja, ei ajatuksia, vielä vähemmän elämää. Viipurilaiset ovat joutuneet luopumaan paljosta, ja se tuntuu myös niiden sukupolvien elämässä, jotka ovat syntyneet täällä sukujen ja perheiden uusilla asuinsijoilla. Se joka on raja-alueella, se joka on joutunut luopumaan ja rakentamaan uutta, näkee usein enemmän kuin paikallaan pysynyt. Tämä asenne auttaa sekä säilyttämään että uudistamaan kieltä. Näine ajatuksineni toivon teille kaikille hyvää syksyä ja hyvää elämää, millä elämän alueella toimittekin ja mitä kieltä ja kielimuotoa ikinä käytättekin. Äidinkieli on usein niin itsestään selvää, että jokainen ajattelee osaavansa sitä. Niin osaakin. Kuitenkin mitä enemmän lukee, kirjoittaa, keskustelee ja kuuntelee muita ihmisiä, sitä enemmän voi nauttia omasta kulttuurista, sen muutoksista ja itse kielestä. Oppimalla itseään voi oppia myös toisilta, muita äidinkieliä puhuvilta muiden kulttuurien tuntijoilta. 16

17 LÄNNESTÄ ITÄÄN MATKA VIE, ja pitäjää piisaa! Viipurin pitäjäseuran kotiseutumatka 2010 pitäjän läntisiin ja itäisiin kyliin Hellekesällä 2010 Viipurin pitäjäseuran perinteinen kesämatka suunniteltiinkin hieman laajemmalla perspektiivillä eli lännestä itään. Pitäjämmehän ulottuu todellakin ympäri koko Viipurin kaupungin, lännestä itään ja etelästä pohjoiseen. Senpä vuoksi se muodostaa Viipurin ympärille kuin ringin, Viipurin rinkelin! Mukana juhannuksen jälkeisellä matkalla oli tavanmukainen perusmiehityksemme: jälleen retkenjohtajana tuore kunniapuheenjohtajamme Eero Kunttu, kuskina kaikille tuttu, rautahermoinen ja leppoisa Teuvo Tikka sekä hallituksen vahva edustus puheenjohtajamme Timo Lindroosin johdolla. Matkalaisista oli pääosa jo tottuneita viipurinkävijöitä, mutta mahtuipa joukkoon joitakin uusiakin uteliaita. Ilolla huomioimme, että lähtijöissä oli todella mukavia uusia tuttavuuksia matkojen takaa: Oulusta, Kankaanpäästä, Valkeakoskelta ja Mikkelistä asti, meidän uusmaalaisten ohella. Matkalla oli tarkoitus erityisesti keskittyä läpikuljettavien alueiden kartanohistoriaan. Viipurin lähistöllähän on ollut huomattavan runsaasti kartanoita, joitakin vielä jopa jäljellä. Kartanoiden vaikutus lähiseudun kehitykseen ja kulttuurielämään on aina ollut merkittävä, niin täälläkin. Kartanoelämän ja asukkaiden ihmettely on jäänyt usean lähiseudun lapsen mielikuviin elämään. Matkanjohtajamme Eero esitteli ohiajaessamme eri kartanoita ja luki kuvauksia niistä. Matkaa suunniteltaessa oli toivottu, että matkalaisista löytyisi kylien tuntijoita ja muistelijoita, jotka voisivat esitellä kotikyliensä historiaa ja omia muistojaan sieltä. Meille nuoremmille nämä selostukset avaisivat uusia näkymiä ja auttaisivat entisestäkin paremmin ymmärtämään juuriamme. Pääkertojana tällä matkalla taisi olla Tienhaarasta syntyisin oleva Pekka Turtia, joka todella paneutui paikallisen historian kuvaamiseen ja anekdoottien kertomiseen. Suuret kiitokset sinulle Pekka kaikkien meidän kuulijoiden puolesta, toit matkallemme runsaasti lisää sisältöä! Jo heti rajalta päästyämme Pekka alkoi kertoa muistojaan Vahvialasta ja Tervajoelta sekä koulunkäynnistään Säkkijärveltä. Lähtö sotaa pakoon perheen kanssa Simolan asemalta järkytti meitäkin, saati silloin lähtijöitä jotka näkivät pommien putoilevan Viipuriin. Pekka Turtian kotitienoon kylät Rasalahti, Merijoki ja Tienhaara tulivat kuulijoillekin tutuiksi. Ensimmäinen varsinainen tutustumiskohteemme oli jo alkumatkasta: Karppilan vanha suomalainen, nyt uudehko venäläinen hautausmaa muistokivineen, jossa jälleen kunnioitimme menneitä sukupolvia. Siitä jatkettiin pitkälle Karppilan luonnonkauniiseen Harjunniemeen, ja pysähdyttiin toviksi ihailemaan hiekkaisia rantoja ja kimmeltäviä Suomenlahden aaltoja. Karppilan poika Jaakko Ahokas esitteli bussin ikkunasta kylänsä nähtävyyksiä, sekä nykyisiä että muistoissa säilyneitä. Noin 3 kilometriä pitkän Harjunniemen perukoilla Jaakko sitten vei meitä muutamia innokkaita katsomaan varsinaista kotipihaansa. Pihapiiri oli ollut suurenmoisen kauniilla paikalla meren äärellä, ja kaunis vieläkin. Kyllä nyt ymmärrämme Jaakon vahvan kotiseuturakkauden ja hyvän itsetunnon! Jaakko Ahokas Karppilan hautausmaan muistokivellä. Kuva Liisa Munsterhjelm. Viipurinlahden rantaa Karppilan Harjuniemessä. Kuva Liisa Munsterhjelm. Harjunniemen jälkeen jatkoimme päätien poikki Tienhaaran kylään, poikien vanhaa koulutietä seuraten. Tienhaarassa onkin vielä tallella vanha kansakoulu, joka oli myös vanhin säilynyt suom- 17

18 alainen koulurakennus. Koulun lähellä sijaitsi kuulu Possenlinnan kartano. Pekka Turtia kertoi lisää alueen historiasta, ja näytti missä suunnalla sijaitsivat Kiiskilän kartano ja koulu, Rasalahden kartano, oma kotitalonsa pellon takana; Naulasaaren kartano sekä Pamppusaari, jossa presidentti Relander vietti kesiään. Viipurin entinen lentokenttäaukea jäi Viipuriin mennessä vasemmalle. Alueen kartanoista huomattavin oli Pien-Merijoen varrella sijainnut Suur-Merijoen kartano. Kuuluisaksi sen on tehnyt upea kansallisromanttinen päärakennus, jonka suunnitteli aikansa huippu, arkkitehtitoimisto Gesellius-Lindgren-Saarinen. Rakennuttajana oli kartanon uusi omistaja Max Neuscheller, joka oli ostanut tilan Breitensteinien suvulta. Jatkosodan melskeissä venäläiset polttivat kartanon, upea päärakennus tuhoutui lähes täysin. Tiellä kohti Kasakkakiveä ohitimme pienen Somerojan hautausmaan, joka uinui männikkörinteessä, oman onnensa nojassa hoitamattomana. Sitten saavuimme Tienhaaran uudelle koululle, jonne Aulis Juvonen oli sopinut meille tapaamisen historianopettajan kanssa. Tämä oli erittäin kiinnostunut alueen paikallishistoriasta ja erityisesti Suur-Merijoen kartanosta, josta oli tehnyt jopa pienen museon koulun tiloihin, osaksi oppilaiden avustamana. Opettaja esitteli meille museotaan innokkaasti ja me ihailimme saavutusta. Museossa oli mm. kartanon pienoismalli ja piirustuksia sekä runsaasti valokuvia ja kuvateoksia. Esittelyä avusti pietarilainen arkkitehti, joka oli erikoistunut vanhaan Rakkolanjoen keramiikkaan. Mielenkiintoisia kertomuksia olisi riittänyt vaikka huomiselle, mutta aikataulumme oli jo täysin ylitetty joten lähdimme kohti kaupunkia ja hotelli Druzhbaa. Keskiviikon matkaohjelmaan kuului ilman muuta käynti maaseurakunnan sankarihautausmaalla, ja Viipurin sää näytti parhaat puolensa: päivä paistoi täydeltä terältä ja merenulappa kimmelsi! Sieltä suuntasimme Kannaksentietä kohti Säiniötä, ja matkalla Eero Kunttu kertoi lisää alueen kartanoista, mm. entisen Liimatan kartanosta, joka oli siirtynyt aikanaan Thesleffin suvulta Lallukalle, joka taas myi sen Viipurin kaupungille. Poikettiin myös Lepolan hautausmaalle, joka ei enää kuitenkaan ole käytössä. Maaseurakunnan kirkonrauniot. Kuva Markku Kymäläinen. Säiniölle tultaessa Matikaiset lähtivät tarkistamaan Tuulan kotitalon nurkkia, ja muut tutustuivat sillä aikaa paikalliseen makasiiniin eli kyläkauppaan. Sieltä ostettiin jäätelöä kuuman päivän piristeeksi ja ihmeteltiin muita myyntiartikkeleita. Itse kylä oli vieläkin tiheästi rakennettu, mutta talot huojuivat jo huonoa kuntoaan eikä ihmisiä juuri näkynyt. Matkaa jatkettiin yli pensastuneen Aution aukean, jossa aiemmin oli valtavat kaaliviljelykset. Seuraavaksi poikkesimme Summaan vievälle tielle, Huumolan kylän läpi ja Kuolemajärven pitäjän puolelle. Kohteena oli sotamuistomerkki ja sodanaikainen komentokorsu, joka oli räjäytetty ilmaan tosin paikalle oli jäänyt vielä valtavan paksuja betonilohkareita. Hyttyset vain parveilivat metsän siimeksessä sodan hiljaisilla jäänteillä. Kartanon pienoismalli. Kuva Eero Kunttu. Summan muistomerkki. Kuvat Markku Kymäläinen. 18

19 sota-aikana v Maa, vapaa kaunis kallioinen maa oot vertaas vailla täällä tähtein alla, et säiky uhkaa, sodan jumalaa ei väisty suku Suomen kamaralta, taas katsot poikiis, niiden kuntoon, työhön ei sorru katajainen kansa yöhön vaan nousee ehompana uudestaan. Komentokorsun jäänteet. Kuvat Markku Kymäläinen. Pitkien metsätaipaleiden ja muutamien kivijalkojen tarkastelun jälkeen saavuimme Ihantalaan sotamuistomerkille, jonka liepeillä kävimme kahvinkeittoon. Kahvihetki aloitettiin kuitenkin kuohujuomalla, jonka Aila (Lindroos) ja Liisa (Musterhjelm) tarjosivat hienon hellepäivän iloksi matkatovereilleen. Puheenjohtajamme Timo Lindroos piti pienen muistelupuheen ja kertoi Ihantalan tarinan, sekä seurakunnasta että sota-ajalta. Myös kunniapuheenjohtaja Eero Kunttu muisteli muutamin sanoin järjestämiään kotiseuturetkiä, ja luovutti samalla tulevien retkiemme järjestelyvastuun juhlallisesti Timolle. Seuraava kesämatka päätettiin pitää entiseen malliin, heti juhannuksen jälkeisenä tiistaiaamuna aloittaen. Illansuussa matkalaiset hajaantuivat kaupungin turuille ostoksille ja muistorikkaita paikkoja katsomaan, ja illalla tapasimme jälleen Pyöreän Tornin pöydissä illallisen ja tanssin merkeissä. Upean ja helteisen päivän päätteeksi käveltiin kaupungin yössä; hyttyset tosin pääsivät jälleen salakavalasti yllättämään. Lopuksi vielä istuttiin hieman maailmaa parantamassa porukalla no paranihan se hieman taas! Aamiaisen jälkeen osa porukasta matkasi kotikontujaan katselemaan pohjoisiin kyliin, ja osa taas kaupungille. Ensin katsastimme Mikael Agricolan tuoreen muistopatsaan, joka oli pysytetty Torkkelin puistoon heti Ruotsalais-saksalaisen kirkon vierelle. Puiston vehreydestä lähdimme ostoksille pellavakauppaan, ja sieltä pöytäliinat ja ruokalaput kassissa kiipesimme helteessä valleille nauttimaan auringosta ja upeista maisemista merelle ja kaupungin yli. Korjatun kesäteatterin ohella ihastelimme nykyisen viipurilaisnuorison rivakkaa heinäntekoa vallien niityillä. Ja hauskaa tuntui heilläkin olevan! Kahvitarjoilusta vastanneita matkalaisia. Kuva Eero Kunttu Paluumatkalla Portinhoikan kautta kaupunkiin kertoi Pekka Turtia jälleen muistelmiaan meille mm. sotapropagandasta ja Molotovista. Hän lausui meille myös mieliä herkistävän, tuntemattomaksi jääneen runoilijan runon. Saman runon oli Pekka esittänyt 13-vuotiaana Viipurin mlk:n Suur-Merijoen kansakoulussa itsenäisyyspäivän juhlassa Mikael Agricolan patsas. Kuva Liisa Munsterhjelm. 19

20 Ennakkotietoa kesän 2011 kotiseutumatkasta Matka tehdään Matkan teemana on Saimaan kanava ja käyntikohteina kanavan varren kyliä. Majoitus on mitä todennäköisimmin hotelli Viipurissa ja yksi illallinen nautitaan Pyöreässä Tornissa. Kesäteatteri. Kuva Eero Kunttu. Valleilta siirryimme juuri restauroituun Viipurin Taidemuseoon, joka oli kesäkuussa avattu Pietarin Eremitaasin sivumuseona. Pieteetillä korjatussa rakennuksessa tutustuimme todella hienoon avajaisnäyttelyyn, joka esitteli Katariina Suuren elämää, häneen liittyvää taidetta ja hienoja esineitä sekä keisarinnan pukujakin. Taidekoulun puolen korjaus oli vielä osaksi kesken, mutta nuoria näytti sinnekin jo menevän harrastamaan. Jotkut meistäkin toki liukenivat torille tai kuka minnekin ja jättivät hienon kulttuurielämyksen väliin. Lounaan jälkeen tutustuimme vielä pikaisesti Aallon kirjaston korjaustilanteeseen kokoussalin kattoaallot alkoivatkin olla jo kunnostetut kauniisti ja totesimme kirjaston olevan edelleen kaupunkilaisten ahkerassa käytössä. Matkanjohtajana toimii Timo Lindroos, jolta saa lisätietoja ensi vuoden puolella. Timon saa kiinni joko puhelimitse numerosta tai sähköpostitse osoitteesta Matka toteutuu, jos osallistujia on vähintään 35. Saimaan kanava-tietoutta voi opiskella muun muassa pitäjäsäätiömme ja Liikenneministeriön kustantamasta teoksesta Kotimatka aloitettiin helteen jatkuessa, väsyneinä mutta tyytyväisinä retkeemme ja uusiin ystäviimme, joita olimme saaneet matkatovereista. Hienoa, että niin moni pitäjäseuran jäsen oli taas matkallemme lähtenyt, ja etenkin niin usea ensikertalainenkin oli kotikyliinsä rohjennut tutustumaan! Teksti: Liisa Munsterhjelm Kuvat: Eero Kunttu, Markku Kymäläinen ja Liisa Munsterhjelm 20

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Jokainen haastattelija muotoilee pyynnön omaan suuhunsa sopivaksi sisällön pysyessä kuitenkin samana.

Jokainen haastattelija muotoilee pyynnön omaan suuhunsa sopivaksi sisällön pysyessä kuitenkin samana. Muistatko? hanke Kysymykset yksilöhaastatteluun Alkulämmittelynä toimivat jokaisen haastattelun alussa täytettävän perustietolomakkeen kysymykset (nimi, syntymäaika ja paikka, osoite jne.). Haastattelun

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

jääskeläisten Joululounas Karjala-talolla

jääskeläisten Joululounas Karjala-talolla Joululounas jääskeläisten s s y e y minaari S 21.11. Karjala-talolla Viime vuotiseen tapaan syyskokouksen yhteyteen on koottu syysseminaari, jossa karjalaisuuteen perehtyneet puhujat valottavat Karjalan

Lisätiedot

Poniuutisia Englannista Laloushkat valloittavat. Kurkista pelitutkijan kaappiin

Poniuutisia Englannista Laloushkat valloittavat. Kurkista pelitutkijan kaappiin Numero 3 2014 10,00 Coquettenuket Voiko nuken rakastaa loppuun, VAI ONKO BARBIELLA TOIVOA LEIKIN JÄLKEEN? Poniuutisia Englannista Laloushkat valloittavat Terri Davisin tie NUKKETAITEILIJAKSI Kurkista pelitutkijan

Lisätiedot

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa IkäArvokas palvelupäivä Kangaslammin seurakuntasalissa keskiviikkona 23.9.2015 klo 11-15 Leiripäivään kutsuttiin mukaan erityisesti kotona yksin asuvia ikäihmisiä, jotka harvoin pääsevät mukaan toimintaan

Lisätiedot

jääskeläisten Joululounas Karjala-talolla

jääskeläisten Joululounas Karjala-talolla Joululounas jääskeläisten s s y e y minaari S 21.11. Karjala-talolla Viime vuotiseen tapaan syyskokouksen yhteyteen on koottu syysseminaari, jossa karjalaisuuteen perehtyneet puhujat valottavat Karjalan

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Sari Pesonen Tukholman yliopisto, suomen kielen osasto Slaavilaisten ja balttilaisten kielten, suomen, hollannin ja saksan laitos Stockholms

Lisätiedot

Me haapavetiset ry:n pikkujoulujuhla Ostrobotnian baarikabinetissa

Me haapavetiset ry:n pikkujoulujuhla Ostrobotnian baarikabinetissa Pikkujoulussa oli teemana Haapavesi 150-vuotta Me haapavetiset ry:n pikkujoulujuhla Ostrobotnian baarikabinetissa 11.11.2016 Pikkujoulua vietettiin 11.11.2016 Helsingissä Ostrobotnialla. Ostrobotnia on

Lisätiedot

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 Hyvä Sanoma ry järjesti virkistyspäivän Nivalassa helluntaiseurakunnan tiloissa. Se oli tarkoitettu erikoisesti diakonia työntekijöille sekä evankelistoille ja mukana

Lisätiedot

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Ammattina hyvinvointi Tiedotuslehti Lehden toimitus: Levikki: Kohderyhmä: Merja Patokoski Vesa Vento 200 kpl Opetustoimen henkilöstö, pois lukien

Lisätiedot

Arvoisa kansleri, rehtori, vararehtori ja kaikki muutkin LUMA-ystävät!

Arvoisa kansleri, rehtori, vararehtori ja kaikki muutkin LUMA-ystävät! PUHE 10.12.2012/Maija Aksela Arvoisa kansleri, rehtori, vararehtori ja kaikki muutkin LUMA-ystävät! Tänään on meille suuri päivä. Sydämellinen KIITOS yliopistolle tästä hienosta tunnustuksesta omasta sekä

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU

TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU a) TEKSTIVIESTIN KIRJOITTAMINEN Hei Minna! (Hei!) (Kiitos viestistä(si).) Asia lyhyesti Terveisin Minna / T. Minna / Terveisin Minna Aho (MUISTA LÄHETTÄJÄ!!!) Kirjoita tähän

Lisätiedot

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä

Lisätiedot

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Verbien rektioita Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Jos lauseessa on useita verbejä, missä muodossa 2. tai 3. verbi ovat? -Jos lauseessa on useita verbejä peräkkäin, 1. verbi taipuu normaalisti,

Lisätiedot

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi TEE OIKEIN Kumpi on (suuri) suurempi, Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) valoisampi kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) halvempi kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) helpompi

Lisätiedot

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje syksy 2016 25.11.2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kiitos teille kaikille tuesta ja esirukouksista Viipurin turvakodin toiminnan puolesta! Teidän avullanne lapsen elämä muuttuu

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

Mun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia

Mun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia 1 Mun perhe suomi äidinkieli suomi äidinkieli perhe äiti _ vaimo isä _ mies vanhemmat lapsi isoäiti tyttö isoisä poika isovanhemmat vauva sisko tyttöystävä poikaystävä veli Ootko sä naimisissa? * Joo,

Lisätiedot

Päiväkoti monikielisen kehityksen ympäristönä Varsinais-Suomen varhaiskasvattaja 2014 Jaana Toomar, Johanna Sallinen & Karita Mård-Miettinen

Päiväkoti monikielisen kehityksen ympäristönä Varsinais-Suomen varhaiskasvattaja 2014 Jaana Toomar, Johanna Sallinen & Karita Mård-Miettinen Päiväkoti monikielisen kehityksen ympäristönä Varsinais-Suomen varhaiskasvattaja 2014 Jaana Toomar, Johanna Sallinen & Karita Mård-Miettinen Näkökulmia monikielisyyteen Yksikielinen näkökulma: monikielinen=yksikielinen+yksikielinen+jne.

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen

Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen Uskonnon opetus kouluissa Uskontokasvatus kouluissa Uskonnon harjoittaminen kouluissa Uskonnon opetusjärjestelyiden ja koulun muun toiminnan

Lisätiedot

-mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi. siisti - siistin - siistimpi

-mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi. siisti - siistin - siistimpi MILLAINEN? vertailu -mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi kevyt - kevyen - kevyempi siisti - siistin - siistimpi iloinen - iloisen hidas hitaan - iloisempi - hitaampi -mpi (komparatiivi) KAKSITAVUISET,

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

Usko. Elämä. Yhteys.

Usko. Elämä. Yhteys. Usko. Elämä. Yhteys. Aina kun kokoonnumme yhteen seurakuntana, haluamme, että usko, elämä ja yhteys näkyvät keskellämme. Me uskomme Jumalan yliluonnolliseen voimaan. Jumalalle ei ole mikään mahdotonta!

Lisätiedot

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä.

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä. Sakke aloittaa peruskoulun, Eetu ja Karim menee yhdeksännelle luokalle ja Julija, Emma ja Jenna aloittavat kahdeksannen luokan ja ovat siitä innoissaan. Emma ja Julija ovat ottaneet Jennan mukaan ja Jennakin

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa Veikkaus toteutti matka-aiheisen kyselytutkimuksen ajalla 7.4. 15.4.2016 Kyselyyn vastasi 1 033 henkilöä Veikkauksen 1,8 miljoonasta kanta-asiakkaasta Yli tuhat asiakasta on kattava otos Veikkauksen kanta-asiakkaista.

Lisätiedot

Kun olin syönyt, menin nukkumaan. Naapuri kertoi, että hän oli ostanut uuden auton.

Kun olin syönyt, menin nukkumaan. Naapuri kertoi, että hän oli ostanut uuden auton. AIKAMUODOT PLUSKVAMPERFEKTI JA AIKAMUOTOJEN KERTAUSTA Kun olin syönyt, menin nukkumaan. Naapuri kertoi, että hän oli ostanut uuden auton. PLUSKVAMPERFEKTIN KÄYTTÖ PLUSKVAMPERFEKTI kertoo, mitä oli tapahtunut,

Lisätiedot

Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa

Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa Ihminen käyttäytyy eri paikoissa eri tavalla. Olet varmasti huomannut, että julkisissa paikoissa käyttäydytään eri tavalla kuin yksityisissä paikoissa.

Lisätiedot

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Juhla-,kokous- ja muistelumamatka Lappiin Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Kukonlaulun aikaan syyskuun 19.päivänä aloitimme LaaksojenAutoteknillisen yhdistyksen matkan Rovaniemen suuntaan.

Lisätiedot

115 vuotta. Uudenmaan Martat ry 85 vuotta. Anne Lempinen

115 vuotta. Uudenmaan Martat ry 85 vuotta. Anne Lempinen 115 vuotta Uudenmaan Martat ry 85 vuotta Anne Lempinen Uudenmaan Martat 85 vuotta Tuodaan juhlavuosi osaksi arkea Juhlavuotta tuodaan monin tavoin ja erilaisin tapahtumin esille tavoitteena on, että juhlavuosi

Lisätiedot

Bulevardi 12:n WSOY:n kirjamyymälään Vuojoen kartanon kesäretkestä. WSOY:n edustaja Joni Strandberg WSOY "Puutarhan aika" "Onnellinen puutarhuri"

Bulevardi 12:n WSOY:n kirjamyymälään Vuojoen kartanon kesäretkestä. WSOY:n edustaja Joni Strandberg WSOY Puutarhan aika Onnellinen puutarhuri Kirja- ja matkailta Karkasimme puutarhaan kirjojen ja matkojen pariin karkauspäivänä 29.2. Hyvissä ajoin ennen tilaisuuden alkua väkeä alkoi saapua Bulevardi 12:n WSOY:n kirjamyymälään tekemään edullisia

Lisätiedot

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset sanat selkeät sanat CC Kirsi Alastalo 2016 Kuvat: Papunetin kuvapankki, www.papunet.net, Sclera

Lisätiedot

Sukuseura Kanko ry. www-sivut: koti.welho.com/rkarppin/kanko/ Sähköposti: sskanko@welho.com. Muut yhteystiedot:

Sukuseura Kanko ry. www-sivut: koti.welho.com/rkarppin/kanko/ Sähköposti: sskanko@welho.com. Muut yhteystiedot: Jäsenlehti 1/2009 Sukuseura Kanko ry www-sivut: koti.welho.com/rkarppin/kanko/ Sähköposti: sskanko@welho.com Muut yhteystiedot: Puheenjohtaja: Sirpa Karppinen Venemestarintie 29 A, 00980 Helsinki puh.

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Talent Partners Group / Forma & Furniture lukijatutkimus 2007 LUKIJATUTKIMUS 2007

Talent Partners Group / Forma & Furniture lukijatutkimus 2007 LUKIJATUTKIMUS 2007 LUKIJATUTKIMUS 2007 Lukijoiden ammattiryhmät Ammati Otos (kpl) %-koko otannasta Vähittäiskauppias 141 kpl. 70,5 % Sisäänostaja 7 kpl. 3,4 % Sisustussuunnittelija 11 kpl. 5,7 % Muu 41 kpl. 20,5 % Yhteensä

Lisätiedot

Vihdin Yrittäjät - merkkipäiviä 2011-2014, arkisto

Vihdin Yrittäjät - merkkipäiviä 2011-2014, arkisto Vihdin Yrittäjät - merkkipäiviä 2011-2014, arkisto Taru-Kalusteen Tarja Siivonen toiminut yrittäjänä 40 vuotta Nummelan Kenttälässä toimivan Taru-Kalusteen yrittäjä Tarja Siivoselle on kertynyt yrittäjyysvuosia

Lisätiedot

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Sinut ry:n lehti 2014 Testaa tietosi Sinuista Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Mikä tää on? Hyppysissäsi oleva lehti on sijaisperheiden nuorille suunnattu Sinutlehti. Suomen Sijaiskotinuorten

Lisätiedot

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät UUSIMAA Teema ja strategiset alueet Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Monimuotoinen kokonaisuus 3 Hae mukaan Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi.

Lisätiedot

Tutkija, maailma tarvitsee sinua!

Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Yleistajuistamisen perusteet VNK-SELVITYSTOIMINNAN VIESTINTÄ- JA HYÖDYNTÄJÄDIALOGIN KOULUTUSTYÖPAJA 17.11. LIISA MAYOW, KASKAS MEDIA Mitä jos maailman kaikki ongelmat

Lisätiedot

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Ikääntyneidenpäihde- ja mielenterveystyön verkoston yhteistyöseminaari 23.4.2015 Mona Särkelä-Kukko Marjo Karila 14.4.2015 1 Pohdittavaksi alkuun: Pohdi

Lisätiedot

LINNALA NEWS GALLUP: PARAS LAJI LIIKUNTATUNNEILLA UUTISIA LINNALASTA. Perjantaina 21.lokakuuta 2011. Sivu 2

LINNALA NEWS GALLUP: PARAS LAJI LIIKUNTATUNNEILLA UUTISIA LINNALASTA. Perjantaina 21.lokakuuta 2011. Sivu 2 LINNALA NEWS UUTISIA LINNALASTA GALLUP: PARAS LAJI LIIKUNTATUNNEILLA Sivu 2 Perjantaina 21. lokakuuta 2011 PÄÄKIRJOITUS OTA KANTAA Linnala News nettisivut on nyt avattu Kysely loi nettisivut Otso H., Casimir

Lisätiedot

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu?

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? 11 Esipuhe Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? (Nalle Puh) Paula Määtän kirjoittama Perhe asiantuntijana -teos päätyi kymmenen vuotta

Lisätiedot

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia Jaakon elämä Emme uskoneet, että selviät, Emme uskoneet, että saisimme pitää sinut, Sinua hoivattiin, puolestasi rukoiltiin, välillä rukousta ei voinut lopettaa, se jatkui herkeämättä, hiljaa mielessä.

Lisätiedot

Merenkulkija 4/2013. Espoon Merenkulkijat ry www.espoonmerenkulkijat.net. Sisältö:

Merenkulkija 4/2013. Espoon Merenkulkijat ry www.espoonmerenkulkijat.net. Sisältö: Espoon Merenkulkijat ry www.espoonmerenkulkijat.net Merenkulkija 4/2013 Sisältö: Johtokunnan yhteystiedot Kommodorin palsta Tärkeät päivämäärät Sähkönkäyttö talviaikana Talvisäilytys ja pukkiaitaus Talvisäilytysmaksut

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista?

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista? Liite Pienten Kielireppuun. Eväspussi Oman äidinkielen vahva hallinta tukee kaikkea oppimista. Tämän vuoksi keskustelemme kielten kehityksestä aina varhaiskasvatuskeskustelun yhteydessä. Kopio Kielirepusta

Lisätiedot

Puhe Rautavaara-päivien pääjuhlassa 30.6. 2013. Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto. Hyvät Rautavaara-päivien osanottajat!

Puhe Rautavaara-päivien pääjuhlassa 30.6. 2013. Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto. Hyvät Rautavaara-päivien osanottajat! Puhe Rautavaara-päivien pääjuhlassa 30.6. 2013 Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto Hyvät Rautavaara-päivien osanottajat! Rautavaara-päivien monipuolinen ohjelma ja päivien näkyvyys kertovat

Lisätiedot

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä

Lisätiedot

lehtipajaan! Oppilaan aineisto

lehtipajaan! Oppilaan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Oppilaan aineisto OSA 1: Tietoa sanomalehdestä Mikä on lehtipaja? Tässä lehtipajassa opit tekemään uutisia Luokkanne on Aamulehti junior -lehden toimitus it Saat oman ammatin ja

Lisätiedot

Reetta Minkkinen

Reetta Minkkinen 28.4.2016 Reetta Minkkinen Perhe Koska kertaus on opintojen äiti (minun) kirjani. (sinun) kirjasi. hänen kirjansa. (meidän) kirjamme. (teidän) kirjanne. heidän kirjansa. Muistatko: 5 perheenjäsentä 5 eläintä

Lisätiedot

22 vastausta. Tiivistelmä. Olen. Vuosiluokkani on. Alakouluni oli. Muokkaa tätä lomaketta. Näytä kaikki vastaukset Julkaise tiedot

22 vastausta. Tiivistelmä. Olen. Vuosiluokkani on. Alakouluni oli. Muokkaa tätä lomaketta. Näytä kaikki vastaukset Julkaise tiedot vastausta Näytä kaikki vastaukset Julkaise tiedot vesa.raasumaa@gmail.com Muokkaa tätä lomaketta Tiivistelmä Olen 5% Tyttö 5 % Poika 5 % 5% Vuosiluokkani on 8,% 3,8% 7. 5 % 8. 8. % 9. 7 3.8 % 5% Alakouluni

Lisätiedot

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beersebassa. Siellä sekä Aabraham, Iisak

Lisätiedot

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi?

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke Valtioneuvoston kanslia Projektisihteeri Karin Hautamäki VNK009:00/2011 Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa

Lisätiedot

Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry:n Jäsentiedotuksia

Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry:n Jäsentiedotuksia Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry:n Jäsentiedotuksia Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry Julkaisija: Piiritoimisto Osoite: Keskuskatu 12 B 12 04600 MÄNTSÄLÄ Puhelin: 019 6871 300 E-Mail:

Lisätiedot

PAIKALLISUUS ON ILMIÖ

PAIKALLISUUS ON ILMIÖ PAIKALLISUUS ON ILMIÖ Paikallisuudesta avaimet uudenlaiseen menestykseen Evästyksiä ilmiön kasvattamiseen Jaana Paavilainen Joensuu 10.6.2011 Mistä löytyy tulevaisuuden elinvoimaa? 1 Paikkakunnan ainutlaatuisuus

Lisätiedot

JANAKKALA-SEURA RY. TOIMINTASUUNNITELMA 2016-2017

JANAKKALA-SEURA RY. TOIMINTASUUNNITELMA 2016-2017 JANAKKALA-SEURA RY. TOIMINTASUUNNITELMA 2016-2017 Hyväksytty vuosikokouksessa 23.3.2016 1 Janakkala-Seura ry. tekee paikallista Janakkalan mielikuvaa tukevaa kotiseututyötä. Tavoitteena on 1. Lisätä täällä

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

Yksinäisyys palvelutaloasukkaiden kokemana

Yksinäisyys palvelutaloasukkaiden kokemana Yksinäisyys palvelutaloasukkaiden kokemana Suomalaisten yksinäisyys hankkeen työpaja Seinäjoki 17. 18.2.2016 Jari Pirhonen, Elisa Tiilikainen, Marjut Lemivaara Taustaa Tieteellinen artikkeli, jonka aiheena

Lisätiedot

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on?

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on? POTILAS: SYNTYMÄAIKA: TUTKIJA: PÄIVÄMÄÄRÄ: 1. Mikä vuosi nyt on? 2000 2017 2020 1917 EI MIKÄÄN NÄISTÄ 2. Mikä vuodenaika nyt on? KEVÄT KESÄ SYKSY TALVI 3. Monesko päivä tänään on? 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

Lisätiedot

Timo Martikainen ICT, Varia. Matka Kiinassa

Timo Martikainen ICT, Varia. Matka Kiinassa Matka Kiinassa Reissu lähti liikkeelle 30.10.2016 Helsinki Vantaa -lentokentältä. Mukaan lähti 7 opiskelijaa ja ensimmäiseksi 1,5 viikoksi kolme opettajaa: Jarno, Arttu ja Heimo. Kaikkia vähän jännitti,

Lisätiedot

HILDA matka muistoihin

HILDA matka muistoihin HILDA matka muistoihin HILDA vie ikäihmisen elämykselliselle matkalle nauttimaan lapsuuden ja nuoruuden ajan muistoista ja tunteita herättävästä musiikista. Helppokäyttöinen palvelu yhdistää ennennäkemättömällä

Lisätiedot

Jarmo Solja, Kommodori

Jarmo Solja, Kommodori Jarmo Solja, Kommodori Kommodorin mietteitä Vuoden viimeistä Puuskaa eetteriin! Tällä kertaa palstatilan valtaa kuvat, kun kauden ylivoimainen päätapahtuma, 50-vuotisjuhla, vietettiin Teatteriravintolassa

Lisätiedot

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan: Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon

Lisätiedot

Sukupuolijakauma. Työllisyys KOULUTUSPALAUTTEET. Sukupuoli. Työllisyys

Sukupuolijakauma. Työllisyys KOULUTUSPALAUTTEET. Sukupuoli. Työllisyys KOULUTUSPALAUTTEET Koulutus Osallistujia Palautteita Elintapamuutokseen sitoutuminen 2.8.215 48 25 Miestyön abc 1.9.215 62 4 Syömishäiriöt 19.11.215 94 49 Poikatyö 14.1.216 5 9 Ikääntyneen ravitsemushoito

Lisätiedot

Kielellinen selviytyminen

Kielellinen selviytyminen BILBAO Kulttuurit kohtaavat Bilbaossa ollessani havaitsin täysin erilaisen päivärytmin. Päivät ovat todella pitkiä, sillä ihmiset viihtyvät myöhään ulkona viettäen aikaa perheen ja ystäviensä kanssa. Myös

Lisätiedot

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa.

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. K O O D E E Kangasalan Kristillisdemokraattien tiedotuslehti 3/2012 Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. Sisällys: Puheenjohtajan mietteitä.. 3 Vierailu

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Moni-ilmeinen vanhenemisen tutkimus - tutkimuskavalkadi. J.P. Roosin Suomalainen elämä (1987)

Moni-ilmeinen vanhenemisen tutkimus - tutkimuskavalkadi. J.P. Roosin Suomalainen elämä (1987) Vanhenemisen tutkimuksen johdantokurssi 8.11.2016 Moni-ilmeinen vanhenemisen tutkimus - tutkimuskavalkadi J.P. Roosin Suomalainen elämä (1987) toi sukupolvet suomalaiseen yhteiskuntatutkimukseen Aineistona

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari

Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari Arvoisat Lieksan kuudenteen kulttuuriseminaariin osallistujat, Minulla on miellyttävä kunnia pitää puheenvuoro Lieksan kaupungin puolesta tässä Digittääkö

Lisätiedot

Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä

Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä PAAVO KEVÄTSEMINAARI 2014 Teema: Tutkimus ja käytäntö vuoropuhelussa 21.3.2014 Tutkija Riikka Haahtela, Tampereen yliopisto Esityksessäni vastaan

Lisätiedot

Paritreenejä. Lausetyypit

Paritreenejä. Lausetyypit Paritreenejä Lausetyypit Keskustele parin kanssa, kysy parilta! Omasta mielestäni olen Minun perhe on Minun suku on Minun äiti on Minun isä on Minun koti on Minun lempiruoka on Minun suosikkilaulaja on

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Onneksi on Imatran kylpylä. Merja Kaivolainen koulutus- ja kehittämispäällikkö. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

Onneksi on Imatran kylpylä. Merja Kaivolainen koulutus- ja kehittämispäällikkö. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Onneksi on omaishoitajaonnen avaimia 17.4.2012 Imatran kylpylä Merja Kaivolainen koulutus- ja kehittämispäällikkö Onnen avaimia? Etsimme onnen avaimia Merja Kaivolainen koulutus- ja kehittämispäällikkö

Lisätiedot

Twinning 2011 the real story UNCUTVERSION

Twinning 2011 the real story UNCUTVERSION Twinning 2011 the real story UNCUTVERSION 18. elokuuta kello 14.30 Hki- Vantaan kentällä alkoi tämän vuotinen Twinning vierailumme kaksoiskamariimme Stadeen. Lento lähti 17.30, mutta puheenjohtajamme Jarno

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

Lähteet: Tuhat ja yksi yötä. 1994. Tuhannen ja yhdenyön satuja. 1994.

Lähteet: Tuhat ja yksi yötä. 1994. Tuhannen ja yhdenyön satuja. 1994. Kertomus Sehrezadesta Viisaan ja rakastetun sulttaanin valtasi viha, kun hänelle selvisi, että hänen kaunis puolisonsa oli pettänyt häntä. Hän surmautti puolisonsa ja otti käyttöön sellaisen tavan, että

Lisätiedot

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme

Lisätiedot

Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013

Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013 1 Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013 Hyvä yhdistysväki Tässä kirjeessä kerrotaan seuraavista asioista: Liiton organisaatiouudistus Revanssin toimituksen uudet yhteystiedot Yhdistysten juhlista ja tapahtumista

Lisätiedot

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS SANATYYPIT LÄMMIN TAKKI LÄMPIMÄT TAKIT KAUNIS NAINEN KAUNIIT NAISET SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen?

Lisätiedot

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Satu Raappana-Jokinen Verkkokriisityön päällikkö Suomen Mielenterveysseura Se mitä oikeasti haluan tietää on epäselvää.

Lisätiedot

Eira Paunu ~ Optima Magistra Vitae

Eira Paunu ~ Optima Magistra Vitae Eira Paunu ~ Optima Magistra Vitae Toimituskunta Lassi Karivalo Pirjo-Liisa Sillgren Merja Karivalo Tanja Nieminen Jyväskylä 2014 Jyväskylän Nuorten Naisten Kristillinen Yhdistys ry, 2014 Toimituskunta:

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot