Viipurin pitäjäläinen 2/2010 VIIPURIN PITÄJÄLÄINEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Viipurin pitäjäläinen 2/2010 VIIPURIN PITÄJÄLÄINEN"

Transkriptio

1 VIIPURIN PITÄJÄLÄINEN Viipurin pitäjäseura ry:n lehti 2/2010 1

2 SISÄLLYS Puheenjohtajalta 3 Toivo Nousiainen in memoriam 4 Karjalaiset juhlivat laulaen 5 Hapankaalikeittoa ja arpajaisvoittoja 10 Viipurilaisen kielellinen elämänkaari 12 Lännestä itään matka vie ja pitäjää piisaa 17 Kotiseutumatka Sotahistoriaa, evakkomuistoja ja extreme-matkailua Karjalan kunnailla 21 Merkkipäiviä 23 Syyskokouksessa päätettyä 24 Uudistetut internet-sivut 24 Puurojuhla Hallituksen yhteystiedot Pitäjäseuran seinäkalenteri Toimitus vastaava päätoimittaja toimitussihteeri taitto painosmäärä painopaikka kannet sisus kannen kuva Raimo Matikainen Anne Uotinen Jari Stirkkinen 350 kpl Rakennuspaino Oy 120 g offset-paperi 80 g offset-paperi Karjalaiset Laulujuhlat Helsingissä. Kuva: Eero Manninen Haluatko kirjoittaa omaan pitäjälehteemme? Toimi näin: Toimita teksti ja kuvia toimitussihteerinä toimivalle Anne Uotiselle joko - kirjeitse osoitteeseen Anne Uotinen, Aino Acktén tie 1 A 6, Helsinki - sähköpostitse osoitteeseen Laita kuvien taakse tieto kuvienottajasta sekä kuvien palautusosoite. Laita myös kaikkeen muuhun palautettavaksi haluttavaan materiaaliin palautusosoite. Kirjoitukset ja muu aineisto vuoden 2011 ensimmäistä lehteä varten tulee toimittaa mennessä. Kiitos kaikille tähän lehteen kirjoittaneille ja kuvia toimittaneille! Terveisin lehden toimitus. 2

3 Puheenjohtajalta Karjalan Liiton 70.juhlavuosi huipentui Helsingissä pidettyihin Karjalaisiin laulujuhliin. Kesäisessä Helsingissä pidetyt karjalaisjuhlat olivat taas kerran oiva osoitus karjalaisesta elinvoimasta. Erityisesti juhlakulkue komeine lippurivistöineen sai katujen vierille kerääntyneeltä juhlakansalta vahvaa kannustusta. Laulujuhlateemalla korostettiin jatkumoa ja sukulaisuutta Sortavalassa aikanaan pidetyille laulujuhlille. Osallistuin elokuun alkuviikolla Vihdin reserviläisten tekemälle 4-päiväiselle sotahistorialliselle matkalle Maaselän kannakselle. Matkalla yövyimme Sortavalassa kahteen otteeseen. Päästiin tutustumaan nyky- Sortavalaan ja myös käymään näiden kuulujen laulujuhlien alkuperäisellä pitopaikalla. Viipurin pitäjäseuran väen panos Karjalan Liiton 70.juhlavuoden päätapahtumassa, karjalaisilla laulujuhlilla oli merkittävä. Juhlilla ahkeroi Uudenmaan ja Helsingin alueen karjalaisseuroista noin 250 talkoolaista. Viipurin pitäjäseuran talkoolaiset toimivat vastuullisissa tehtävissä mm kisahallin karjalaisella torilla, kansliatiimissä lipunmyynti- ja opastustehtävissä, rakennus- ja logistiikkatehtävissä sekä muonituksessa. Onnistuneen suurtapahtuman taustalla pyöri siis lukuisa joukko myös seuramme aktiiveja. Juhlien jälkeen olen monesta suusta saanut kuulle että Viipurin pitäjäseuran talkoolaisten panos oli monissa tilanteissa ratkaiseva. Vaikka tehtiin pitkiäkin päiviä ennen juhlia, niiden aikana ja vielä juhlien jälkeen, niin hyvä iloinen meininki säilyi. Suuret kiitokset tälle hienolle talkoojoukolle kun olitte mukana ja teitte kaiken tuon mahdolliseksi. Ensi kesän karjalaiset kesäjuhlat pidetään Turussa. Meikäläisiä varmasti nähdään myös Turun juhlien juhlakulkueessa ja juhlayleisönä eri tapahtumissa. Karjalaisuus on taas tänään haasteiden edessä Karjalaisen perinteen siirtäminen nuoremmalle polvelle tapahtui nuoruudessani suvun vanhusten ja erityisesti mummojen tarinoiden kautta. Nykyisen ydinperheelämän aikana tämä yhteys on katkeamassa, eikä luovutetussa Karjalassa aikuisikäänsä eläneitä enää ole keskuudessamme monta. Luovutettua Karjalaa muistelevat tänään henkilöt, jotka evakkoon lähtiessään olivat lapsia tai teini- ikäisiä nuoria. Perinteen siirtämiselle on etsittävä uusia keinoja ja väyliä. Seuramme jäsenistön pääjoukko on vielä tällä hetkellä luovutetussa Karjalassa syntyneitä ja siellä lapsuuttaan eläneitä. Viipurin pitäjäseuran, kuten kaikkien muidenkin karjalaisyhteisöjen kohtalonkysymys on, miten tavoitetaan ja innostetaan mukaan kolmas ja neljäs karjalaissukupolvi. Nykyiset seuramme jäsenet ovat se tärkeä voimavara joka tämän herätystyön voi tehdä. Kaikilla meillä, joilla on omia lapsia, lapsenlapsia tai suvuissamme on nuoria, on mahdollisuus omakohtaisesti kertoa karjalaisuudesta. Olemme tärkeä lenkki tässä sukupolvien ketjussa ja usein käykin juuri niin, että ihmisen ikääntyessä aikaisempien sukupolvien elämänkohtalot ja suvun juuret alkavat kiinnostaa. Voimme siis jokainen toimia oppaina nuoremmillemme. Pitäjäseuran kautta hankittu historiikki, kyläkirja, sukukirja tai pitäjän seinäkalenteri voisi olla hyvä yllätys suvun nuorelle hänen täyttäessään tasavuosia, päättäessä kouluaan tai valmistuessaan ammattiin. Viipurin pitäjäseura haluaa olla mukana auttamassa tässä karjalaisperinteen siirtämisessä ja sen teemme yhteisten juhlien, kotiseutumatkojen ja lukuisten kylä-, sukukirjojen ja pitäjähistorian voimin. Näyttävimmän areenan tälle materiaalille tarjoaa tietoverkko, netti. Viipurin pitäjäseura on avannut uusitut nettisivunsa osoitteessa Haluamme pitää sivustomme ajankohtaisena ja tarjota mielenkiintoisia ja kiinnostavia tapahtumia, juttuja ja kuva- aineistoa. Sivuston kautta voi rauhassa tutustua karjalaisuuteen, seuran toimintaan ja voi päätyä sitten myös toimintaan mukaan. Olisi toivottavaa että myös opettajat kouluissa löytäisivät sivuillemme ja linkkiemme kautta muidenkin karjalaisyhteisöjen sivuille ja näin voisivat elävöittää historianopetusta. Eikä vain muistella historiaa, vaan myös esitellä elävää karjalaisuutta. Elämä kansalaisyhteiskunnassa edellyttää kaikilta myös tekoja ja osallisuutta. Pelkän tiedon jakaminen kun ei riitä itsenäiseksi kansalaiseksi kasvamisessa. Tarvitaan omakohtaisia kokemuksia, osallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Tässä karjalaisella kulttuurityöllä ja perinteellä on paljon annettavana. Karjalaisperinteen siirtäminen nykypäivää palvelemaan, siinä on tehtävää meille jokaiselle. Timo Lindroos puheenjohtaja 3

4 Kunniapuheenjohtaja Toivo Nousiainen in memoriam Viipurin maalaiskunnan Nuoraan kylässä syntynyt Toivo Nousiainen toimi lukuisissa Viipuriin ja Karjalaan liittyvissä yhdistyksissä. Lähinnä hänen sydäntään oli Viipurin pitäjäseura, jonka jäseneksi hän liittyi melkein heti, kun se perustettiin Toivo oli vuosia seuran johtokunnassa ja ehti toimia seuran puheenjohtajanakin yhdeksän vuotta. Puheenjohtajuudesta luovuttuaan hänet nimitettiin kunniapuheenjohtajaksi. Terveyden huononnuttua pari vuotta sitten hänen aktiivisuutensa väheni, mutta hän jaksoi silti seurata ahkerasti kaikkea Karjalaan liittyvää uutisointia. Toivo sai sekä Karjalana Liiton että Suomen Omakotiliiton kultaisen ansiomerkin. Toivo syntyi maanviljelijäperheeseen. Maanviljelyn lisäksi perheen isä hankki lisäansioita kalastamalla Viipurinlahdella luvulla Toivokin auttoi isäänsä yhdessä veljensä Taunon kanssa ollen apuna elävien kalojen viemisessä Viipurin kauppahallin vieressä oleville myyntipöydille. Kalastus jatkui myöhemmin harrastuksen omalla pienellä veneellä Espoon vesillä. Toivo oli innokas urheilija ja harrasti liikuntaa niin kauan kun jalat kantoivat. Nuoraan kylässä liikuntainnostusta herätteli ensin Rauhalan NMKY. Kun Viipurin Urheilijat perustivat alaosaston Nuoraalle, tuli ohjelmaan jumppaillat, yleisurheilu, maastojuoksu, suunnistus, hiihto ja jalkapallo. Jalkapalloa hän pelasi aktiivisesti vielä sodan jälkeenkin. Liikuntainnon hän onnistui tartuttamaan myös omiin lapsiinsa. Toivo meni sotaväkeen syyskuussa Hänestä tuli kiväärimies ja ryhmänjohtaja. Jatkosodan aikana hänestä tehtiin sotapoliisi. Sijoituspaikaksi tuli Raivola ja tehtäväksi partiointi junissa ja asemilla koko Kannaksen alueella. Toivon ja hänen perheensä evakkotie vei Haukivuoreen ja Korpilahden kautta Sipooseen. Sipoossa Toivo asui kunnes muutti työn perässä Helsinkiin. Sodan jälkeen valtio järjesti evakoille ja rintamiehille pikakoulutuskursseja. Sitä kautta Toivokin löysi itselleen ammatin. Toivo valitsi sähkömieslinjan. Töitä riitti sähkömiehille ja muillekin ammattimiehille. Vuonna 1961 Toivo muutti Tapiolaan, Espooseen. Toivo meni naimisiin 1965 Iiriksen (os. Selkämaa) kanssa. Perheeseen syntyi parin vuoden sisällä kaksi lasta, poika tytär. Tapiolan asunnon käydessä hän rakensi 1971 talon Espoon Nöykkiönlaaksoon pitkälti omin voimin. Nöykkiönlaakson muuton jälkeen perheeseen syntyi vielä kaksostyttäret. Eläkepäivillä hän kävi ahkerasti Karjalassa. Hän osallistui mm. Pro Monrepos ry:n mukana Monrepo s rakennusten ja puiston kunnostamiseen sekä vanhojen Viipurin maaseurakunnan aikaisten hautausmaiden kunnostamiseen. Hautausmaiden kunnostustyötä hän itse määrätietoisesti johti ja teki lähes 20 vuotta. Toivon karjalaistyötä läheltä seuranneet panivat merkille, miten käytännössä toteutui sanonta luja tahto vie miehen läpi harmaan kiven. Joskus Karjalan-matkoilla oli mukana myös vaimo Iiris ja myös kaikki lapset ovat käyneet Nuoraalla. Lastenlapsia, joita on kahdeksan, hän ei sinne ehtinyt viemään, vaikka kovasti olisi halunnut. Toivo nukkui pois vuotiaanaan Espoonlahden hoivakodissa, Espoossa. teksti ja kuva: Virpi Aho Kirjoitus on lyhennelmä Karjala-lehdessä ilmestyneestä muistokirjoituksesta. Tuo kirjoitus perustuu osittain Karjala-lehdessä julkaisuun toimittaja Markku Summan artikkeliin. Virpi Aho on Toivo Nousiaisen tytär. 4

5 Karjalaiset juhlivat laulaen Karjalan Liiton 70-vuotisjuhlavuosi huipentui kesäkuussa Helsingissä vietettyihin Karjalaisiin Laulujuhliin. Juhlapäivinä oli runsas ohjelmatarjonta, jossa pääosassa olivat musiikki ja lapset. Juhlilla mm. ensi esitettiin muusikko Sari Kaasisen tilaustyö Ilon Pitoa. Esiintyjinä olivat mm. Hanna Pakarinen, Jaakko Ryhänen, Sari Kaasinen ja Otawa, Kareliapuhallinorkesteri ja karjalainen suurkuoro. Lapsia houkuteltiin monipuolisella ohjelmalla tutustumaan karjalaisuuteen. Karjalan Liiton puheenjohtaja Markku Laukkanen muistutti, että keskustelu Karjalasta on osa suomalaista itsetilitystä sodan jälkeiseen aikaan. Karjalan Liitto toimii Karjalan kysymyksessä Suomen ulkopoliittisen linjan mukaisesti ja niillä keinoin, mitä sillä kansalaisjärjestönä on. Juhlille esittämässään valtioneuvoston tervehdyksessä pääministeri Matti Vanhanen kiitti Karjalan Liittoa sen tekemästä työstä ja vastuullisesta suhtautumisesta moniääniseen Karjala-keskusteluun. Valtioneuvos Riitta Uosukainen totesi juhlapuheessaan, että Venäjällä ei ole Karjalan kysymystä, joten keskustelukumppania palautuskeskustelussa ei ole. Sen sijaan Uosukainen kehotti kaikkia karjalaisia juurihoitoon etsimään juuriaan ja nauttimaan karjalaisuudestaan sellaisena kuin on. Evakkosukupolvien mahdollisesti kokemaa häpeää ei seuraavien sukupolvien tarvitse tuntea. Ohjelmassa oli myös karjalanpiirakka- ja kyykkäkisailua, maraton, yhteislaulu- ja kirkkokonsertteja, lastentapahtumia ja karjalaisten sukujen ja karjalaisten pitäjien esittelyä. Näyttävä kulkue marssi halki kaupungin. Viikonlopun tapahtumat kokosivat yli juhlijaa. Juhlien myötä Karjala ja karjalaisuus saivat paljon uusia ystäviä. Vuoden 2011 karjalaiset kesäjuhlat juhlat vietetään Turussa. Ei oo meillä rikkautta vai onko sittenkin? Tiivistelmä valtioneuvos Riitta Uosukainen Karjalaisten Laulujuhlien Päiväjuhlassa sunnuntaina pitämästä juhlapuheesta Karjalaisten Laulujuhlien painopisteinä olivat nuoruus ja kulttuuri, etenkin musiikki. Miten upea onnistuminen! Kiitoksia. Minulle on Karjalan Liiton juhlien kohokohta, kun mahtava lippulinna hulmahtaa stadionille, kun kauniisti kansallispukuinen kulkue musisoi ja marssii, kun Karjalaisten laulu kajahtaa. On komeaa puhua sellaisen heimon edessä, joka on suoriutunut polvesta polveen lähes mahdottomasta ja selviytynyt pystypäin. Voimme myös kertoa Wanhan Wiipurin suvaitsevuuden mallista: neljä kieltä ja monta uskontoa rinnakkain, kulttuuri kukassaan. Suomen historianopetuksessa tulisi selvittää karjalaisten vaiheet ja kertoa, mitkä alueet ovat nyt ja historiallisesti, miten ne ovat syntyneet, mikä on karjalan kieli ja mitä karjalaiset suomen kielen murteet. Mitä on karjalainen kulttuuri muiden suomalaisten heimojen kulttuurin rinnalla. Tutkimusta on jo nyt. Karjala-kysymyksestä olen julkisesti puhunut Venäjän liittoneuvostoa myöten; sujuvasti siellä kuuntelivat. Olen samaa mieltä kansleri Kauko Sipposen kanssa: Venäjällä ei ole Karjalan kysymystä. Ilman Venäjää ei keskustelu Karjalan palautuksesta johda mihinkään. Palautustoiveita heikentävät Kiviston ja Uuraan öljysataman rakentaminen sekä Nord Stream kaasuputken upottaminen Suomenlahteen Viipurin länsipuolella. Lähes puolet Venäjän viennistä ulkomaille tulee kulkemaan Viipurin lähistöltä. Mutta syvimpiä tunteitamme me karjalaiset emme kiellä. Niitä on loukattu, eikä vääryys muuksi muutu. Olin onnellinen, kun presidentti Martti Ahtisaari viisaassa Nobel-puheessaan kertoi karjalaisten tilanteesta ja tunnoista. Vuoden uudissanoja oli kaappikarjalainen. On paljon tuntemattomia tai puoli- tai neljänneskarjalaisia, joille nämä juuret ovat tulleet uusina. Takana on ollut kätkemistä ja häpeää evakkoperheissä. Nyt kutsun kaapista juurihoitoon. Tule sellaisena kuin olet. Karjalaisuutta ei tarvitse määritellä, eletään vain karjalaisittain, siis ihmisiksi. On vilkkaita karjalaisia, on jopa juroja; meidän erikoislahjamme on kuitenkin tunteiden näyttäminen ja tunteisiin uskominen, niiden arvostaminen. Tunteiden köyhtyminen on kohtalokas köyhyyden laji, ja se leviää tasavallassa niin, että kyynisyyden jääpuikot kilisevät. Meille on delegoitu ilon lahja, mie sie -kansa saa elää omana itsenään. Hiljaista iloakin on; iloss ellää pittää vaik päivää vähemmä. 5

6 Karjalan liiton puheenjohtaja, kansanedustaja Markku Laukkasen puhe Päiväjuhlassa sunnuntaina Tämän vuoden kesäjuhlat ovat olleet Karjalan liiton 70-vuotisjuhlavuoden kohokohta. Olemme tulleet suurella joukolla pääkaupunkiimme näyttämään, miten upeasti heimokulttuurimme karjalaisuus jaksaa ja miten paljon meitä karjalaisii on. Ja onhan se hyvä, että kun myö juhlitaan, se näkkyy ja kuuluu. Me kannamme ylpeinä sitä perintöä, joka 70 vuotta sitten liiton perustamisesta alkoi. Viipurin läänin maaherra Manner piti perustamiskokouksessa tunteikkaan puheen ja sanoi, ken tietää mihin pystyy karjalainen valpas ja nopea äly, vireä ja myöskin kestävä toimintahalu, rohkeasti ja taitavasti yhdistelevä mielikuvitus, hyvä taloudellinen vaisto, lämmin sosiaalinen mieli, herkkä sielu - se myös tietää, mitä Suomen kansa ja maa on menettänyt maaliskuun kolmantenatoista. Näitä kaikkia hienoja karjalaisuuden ominaisuuksia olemme tarvinneet tämän juhlavuoden tapahtumien rakentamisessa. Joka vuosi juhla on myös tekijöidensä, paikallisen karjalaisseuran, näköinen, niin täälläkin. Työn kun näkee, niin tekijän tuntee. Nyt on kiitosten aika. Haluan esittää meidän kaikkien puolesta lämpimät kiitokset niille karjalaseuroille ja sadoille talkoolaisille siitä, että te otitte haasteen vastaan ja tämän valtaisan urakan hoitoonne. Kiitos teille siitä, olette tarjonneet meille näiden päivien väkeviä tunteita, unohtumattomia elämyksiä. Kiitos Helsingin kaupungille, että otitte meidät lämpimästi vastaan. On hyvä muistaa, että Helsinki on liiton perustamis- ja kotipaikka ja että Helsinki on myös suuri karjalaisten kaupunki. Laulu ollut karjalaisille aina apuna iloissa ja suruissa. Tiedämme, että yksi laulu saattaa puhutella enemmän kuin tuhat sanaa. Musiikki ja lapset, ne ovat edelleen karjalaisyhteisön keskeisiä elementtejä. Heitämmekin haasteen muille heimoille ja maakunnille suomalaisen laulujuhlaperinteen vahvistamiseksi ja laajentamiseksi tulevaisuudessa yhteistyössä. Liiton juhlavuoden merkeissä olemme pystyttäneet patsaan asutustoiminnalle ja sen tekijöille. Karjalaisten sijoittaminen haluttiin hoitaa ja sen mahdollisti se suuri yhteiskunnallinen tahtotila, joka asian ympärille maassamme syntyi. Suomeen ei syntynyt siirtolaisleirejä, vaan karjalaiset saattoivat aloittaa itsenäisinä, tasavertaisina suomalaisina isänmaan jälleenrakentamisen sodan jälkeen uusissa oloissa, omassa tuvassa, omalla luvalla. Siksi meidän karjalaisten sydämissä on paikka niille ihmisille, joiden kohtalona on jättää kotinsa ja etsiä uuden elämän alkua vieraissa maissa. Karjalaiset ovat läpi vuosisatojen eläneet erilaisten kulttuureiden vaikutuspiirissä ja uskon sen näkyvän meissä suvaitsevaisuutena ja ymmärryksenä muita kohtaan. Seitsemän vuosikymmentä näkyvää järjestötyötä ja kansalaistoimintaa on pitkä aika. Tänään voimme ylpeinä sanoa, että työ tekijäänsä kiittää. Monet tavoitteemme ovat toteutuneet samalla kun toiminnan painopisteet ovat uusiutuneet ja muuttuneet. Karjalaisväestön elinolojen edunvalvonnasta on siirrytty yhä voimakkaammin kulttuurijärjestön suuntaan näkyvin tuloksin. Karjalaisen järjestötyön kantavia voimia tänä päivänä ovat edelleen vahva yhteenkuuluvuuden tunne ja vapaaehtoisesta kansalaistoiminnasta saatava sosiaalinen pääoma. Kansalaistoiminta on valtava demokraattinen voimavara, joka toimii virallisen hallintoyhteiskunnan rinnalla ja vastapainona. Tässä ominaisuudessa panoksemme maamme sodanjälkeisen ajan arvioinnissa on ollut keskeinen. Olemme nostaneet julkiseen keskusteluun monia sodan jälkeisen ajan kipeitä kansallisia kysymyksiä kuten Karjalan menetys ja siihen liittyvä palautuksen unelma, siirtoväen kohtelu uusilla asuinsijoilla ja pitkään kestänyt pakkovaikeneminen historiastamme. Karjala on osa ulkosuhteiden ja kansallisen itseymmärryksen historiaa Tätä kansallista itsetilitystä omaan lähihistoriaamme meidän karjalaisten ja kaikkien suomalaisten tulee jatkaa. Huomioimme eilen ilolla pääministeri Matti Vanhasen arvion Karjalan liiton keskeisestä roolista Karjalaan liittyvän keskustelun vastuullisesta hoitamisesta. Tähän voi vain sanoa karjalaisen sananparren tavoin, että jos mie oisin eilen kuolt ni en ois tuotakaa kuult. Me katsomme luottavaisina tulevaisuuteen. Uskomme asiaamme, uskomme että Karjalalla ja karjalaisuudella on edelleen sitä vetovoimaa, joka on kulttuurisesti innoittanut taiteilijoitamme kaikkina aikakausina. Karjalasta kirjoitetaan enemmän kuin koskaan, uusia sukuseuroja perustetaan, jäsenmäärämme on kasvussa, juuret ja karjalaisen elämänperinnön vaaliminen kiinnostaa uusien sukupolvien karjalaisia. Samoin karjalan kieli, jolle olemme saaneet uuden toivovamme statuksen ja arvostuk- 6

7 sen, joka kannattaa kielen säilymistä osana karjalaisen kulttuurin moninaisuutta ja rikkautta. Tämän päivän karjalaisuuden voi kohdata myös verkkoyhteisöissä, sosiaalisessa mediassa, jossa etsitään juuria, omaa identiteettiä ja kokoonnutaan saman ajattoman heimoaatteen ympärillä. Karjalaisuus osoittaa liiton juhlavuonna monisatavuotisena kulttuurina kestävyytensä ja voimansa niin kansallisen kulttuurin kulmakivenä kuin väriläikkänä monikulttuurisessa Euroopassakin. Arvoisa juhlayleisö, miust tuntuu nyt siltä, että joha mie sanoi, vaikken mittää virkkantkaa! Hyvää kotimatkaa ja kesää kaikille. Teksti: tiedottaja Mervi Piipponen, Karjalan Liitto ry Pitäjäseuralaiset Karjalaisia laulujuhlia tekemässä Helsingin Karjalaisten Kesäjuhlien, tällä kertaa karjalaisten Laulujuhlien tekeminen aloitettiin kolme vuotta ennen varsinaista H-hetkeä Karjalan Liiton toimistossa. Suurin osa talkooväestä tuli mukaan noin vuosi ennen juhlia. Juhlista vastanneen juhlatoimikunnan puheenjohtajana toimi viestintäneuvos Jaakko Paavela ja sihteerinä Eija Vänskä-Sinkkonen. Juhlatoimikuntaan kuuluivat lisäksi liki 20 tiimin vetäjät ja osin varavetäjät. Pitäjäseuramme jäsenistä kokouksissa olivat mukana Timo Lindroos (Karjalaiset Markkinat tiimin varavetäjä) ja Anne Uotinen (Kansliatiimin varavetäjä). Pelkkien tiiminvetäjien voimien ei kuitenkaan juhlia järjestetä vaan mukaan tarvitaan mittava määrä talkoolaisia, joita saimme mukaan riveihin lähes 250 henkilöä. Talkoolaisia oli niin Uudenmaan Karjalaisseurojen piiristä, Uudellamaalla toimivista Karjala-seuroista ja Pitäjäseuroista. Talkootunteja kertyi tuhansia. Yksin meidän seuramme piikkiin pitkälti kolmatta sataa. Oman pitäjäseuramme jäsenistä tai Viipurin maalaiskunnasta juuria omaavista mukana olivat seuraavat henkilöt: Esko Aholainen, Marja-Leena Evinen, Aulis Juvonen, Erkki Kaipainen, Seija Kauppinen, Kaija Keiriö, Kaija Kukkaro, Aila Lindroos, Heli Lindroos, Timo Lindroos, Anne Uotinen ja Leena Vakkilainen. Huolimatta talkoolaisten pyyteettömästä urakoinnista juhlat tuottivat voiton sijaan tappiota. Vaikka rahallinen korvaus seuroille jäikin saamatta (Karjalan Liitto kattaa tappiot), voitoksi on luettava hienot juhlat, joista nauttia useampi tuhat vierasta ympäri Suomen. Pitäjäseuran hallituksen jäseninä olemme ylpeitä oman seuramme jäsenistön aktiivisesta osallistumisesta juhlien järjestelyihin. Työllämme oli merkitystä! Nyt voimme sitten ilman vastuita osallistua vaikka ensi vuonna Turun kesäjuhlille. Kiitos vielä kerran. Timo Lindroos ja Anne Uotinen Kuvat: Riitta Leonthin, Eero Kunttu ja Eero Manninen Karjalaiset kesäjuhlat Turussa Karjalaiset kesäjuhlat Turussa Kulttuurien kohtaamisia -- Karjalaiset Kulttuurien kohtaavat Suomen kohtaamisia Turussa - Karjalaiset kohtaavat Karjalaiset Suomen Turussa kesäjuhlat Turussa Turku on Euroopan kulttuuripääkaupunki vuonna Turku Euroopan on Euroopan katseet kulttuuripääkaupunki kääntyvät kohti pohjoista vuonna Kulttuurien kohtaamisia - Karjalaiset Itämerta Euroopan kesäkuussa, kohtaavat katseet Suomen kun kääntyvät Turussa karjalaisilla kohti kesäjuhlilla pohjoista Itämerta tuodaan esille kesäkuussa, karjalaisuuden kun karjalaisilla tuhatvuotista kesäjuhlilla merkitystä tuodaan Itämeren Turku esille alueen on Euroopan karjalaisuuden kulttuurien kulttuuripääkaupunki kehitykselle. vuonna Euroopan katseet kääntyvät tuhatvuotista kohti pohjoista merkitystä Itämeren Itämerta alueen kesäkuussa, kulttuurien kun karjalaisilla kehitykselle. kesäjuhlilla Kulttuurit tuodaan kohtasivat, esille karjalaisuuden kun siirtoväki tuhatvuotista saapui merkitystä Varsinais- Itämeren alueen kulttuurien kehitykselle. Kulttuurit Suomeen. kohtasivat, Monenlaisia kun törmäyksiä siirtoväki koettiin, saapui Varsinais- kunnes Suomeen. karjalaiset Kulttuurit Monenlaisia löysivät kohtasivat, oman törmäyksiä kun paikkansa siirtoväki saapui koettiin, uusilta Varsinais- kunnes Suomeen. Monenlaisia törmäyksiä koettiin, kunnes karjalaiset kotiseuduilta. karjalaiset löysivät löysivät oman oman paikkansa uusilta uusilta kotiseuduilta. kotiseuduilta. Karjalaiset kesäjuhlat Karjalaiset järjestää kesäjuhlat Karjalan järjestää Karjalan Liitto Liitto Liitto ja ja ja Karjalaiset Varsinais-Suomen Varsinais-Suomen kesäjuhlat Karjalaisseurojen järjestää Karjalan piiri. piiri. piiri. Liitto ja Varsinais-Suomen Karjalaisseurojen piiri. Kuvia Helsingin laulujuhlista seuraavalla aukeamalla

8 Kuvien kertomaa Seurojen liput, kyltit ja airuet kokoontuivat Senaatintorille. Kuva Riitta Leonthin. Kulkueen värikkyyttä. Kuva Eero Manninen. Pitäjäseuran lippua kantoi Timo Lindroos ja airueina olivat Aila Lindroos ja Liisa Munsterhjelm. Kuva Eero Manninen. Pitäjien kylttejä. Kuva Eero Kunttu. Karjalan Liiton riveissä marssivat mm. toiminnanjohtaja Satu Hallenberg (vas), Marjo Matikainen-Kallström, Matti Puhakka, Sulo Maanonen ja Tapio Ikävalko. Kuva Riitta Leonthin. 8

9 Hallituksen edustajat ottamassa kulkuetta vastaan. Kuva Riitta Leonthin. Pitäjäseuran kylttiä kantoi Jaakko Ahokas. Kuva Riitta Leonthin. Liput saapuvat Päiväjuhlaa Finnair Stadiumille. Kuva Eero Manninen. Karjalaisen Nuorisoliiton lippua kantoi Olli Joensuu. Kuva Eero Manninen. Nuorten kansantanssiesitystä. Kuva Riitta Leonthin. Karjalan Liiton hallitusta saapumassa Kisahallille. Kuva Riitta Leonthin. 9

10 HAPANKAALIKEITTOA JA ARPAJAISVOITTOJA Viipurin pitäjäseuran Elojuhla Helsingin Karjalatalossa Pitäjäseuran Elojuhlia vietettiin taas elokuun viimeisenä sunnuntaina lähes kesäisessä säässä, joten juhlijoita saapui aina Mikkelistä asti. Tällä kertaa juhlinta aloitettiin yhteisellä keittolounaalla, minkä olivat taas loihtineet pitäjäseuran omat tarmokkaat emännät, Kuntun kolme sisarusta Kaarina Manni, Aino Tappola ja Liisa Murtola. Keitto oli viipurilaisen perinteen mukaisesti kypsytelty hapankaalikeitto monelle kuitenkin uusi, mutta erittäin herkullinen tuttavuus. Vilkasta keskustelua käytiin voittiko hapankaalikeitto maultaan tavallisen kaalikeiton vai toisinpäin? Omasta mielestäni hapankaali voitti 1-0! Ja keiton seurana oli tietenkin karjalanpiirakoita. Keittolounaan aikana aloitettiin jo armoton arpojen myyntikampanja, ja useimmat uhrit suhtautuivatkin hankkeeseen myönteisesti!. Varsinainen juhlatilaisuus alkoi, kuten jo muutamien vuosien ajan, pitäjän omalla lippulaululla Vilja-aitta Viipurin, ympärillä kaupungin jonka on säveltänyt musiikkineuvos Anneli Kuparinen ja sanoittanut oma kotiseutuneuvoksemme Teuvo Kuparinen. Laulua johti ansiokkaasti Viipurin Lauluveikkojen puheenjohtaja Sakari Someroja. Pitäjäseuran varapuheenjohtaja Raimo Matikainen toimi tuttuun herrasmiestyyliinsä juhlamenojen johdattelijana. Puheenjohtaja Timo Lindroos Seuran hallituksen puolesta tervehdyssanat lausui puheenjohtajamme Timo Lindroos. Hän kertoi meille Helsingin kesäisistä karjalaisista laulujuhlista, joiden järjestelytöissä olivat seuramme aktiivit erityisen reippaalla tavalla kunnostautuneet. Samoin Timo muisteli kesäkuun lopun kotiseutumatkaamme Viipurissa, ja mainosti myös seuraavan kesän vastaavaa tapahtumaa: samaan aikaan, saman maalaiskunnan maille ja samalla porukala, mutta toivottavasti taas mukaan uskaltaa muutama uusikin karjalankävijä. Lisää matkasta kuullaan syksyn myöhemmissä tilaisuuksissa. Timo Lindroos kertoi myös pitäjäseuran uusituista nettisivuista, joille perustietojen lisäksi liitetään kaikenlaista mielenkiintoista materiaalia, kuten Pitäjäläisen numerot, karttoja sekä satelliittilinkkejä, joiden kautta päästään ilmojen halki lähestymään vanhoja kotiseutuja nykytilanteessa. Erityisen haasteenkin puheenjohtajamme esitti vanhemmalle juhlayleisölle: tuokaa lapsenne ja lapsenlapsenne mukaan tilaisuuksiin ja innostakaa heitäkin yhteisen perinteemme säilyttämiseen vahvana edelleenkin! professori Pirkko Nuolijärvi Varsinaisen juhlaesitelmän piti professori Pirkko Nuolijärvi Kotimaisen kielten tutkimuskeskuksesta. Kielentutkijana hän keskittyi viipurilaisten kielelliseen elämänkaaren kuvailuun. Erittäin mielenkiintoisella ja mukaansatempaavalla tavalla hän luonnehti viipurilaisia ilmaisuja ja niiden koomisiakin tulkintoja evakkopaikkakunnilla. Vanhoille viipurilaisille tutut, jokapäiväiset sanat sinkku ja seksi herättävät outoja mielikuvia nykysuomalaisissa, mutta kysehän on vain kinkuista ja kekseistä viipurinviisiin! Ja koska entinen Viipuri oli varsin monikulttuurinen kaupunki puhuttiin siellä useita kieliä suomea, ruotsia, venäjää ja saksaa kouluissakin, ja tästä syystä myös viipurilaismurteessa ilmeni runsaasti vaikutteita näistä kielistä. Professori Nuolijärven esitystä kuunneltiin harvinaisen intohimoisesti, välillä ääneenkin hekotellen sukkelille oivalluksille. 10

11 Konkarit-kvartetti Makoisten pullakahvien jälkeen jatkettiin musiikin merkeissä, yhteislauluilla ja Viipurin Lauluveikkojen iloisen Konkarit-kvartetin esityksiä kuunnellen. Yhtyeessä esiintyivät puheenjohtaja Somerojan lisäksi Kalevi Juvonen, Pauli Lahti, Tauno Lahti, Joel Räisänen, Mikko Sajari, Oiva Salovuo, Rolf Söderlund ja Raimo Viljakainen. Konkarit aloittivat Leevi Madetojan kaunehin maa -laululla, jota seurasivat Torkkelinpuistossa-kappale sekä Olli Nykäsen Karjala. Naispuolisia kuulijoita hemmoteltiin serenadilla Hän kulkevi kuin yli kukkien ja lopuksi yleisö pääsi mukaan vielä laulamaan Unto Monosen Satumaata. Juhlayleisöä Kun oli saatu joukolla tarpeeksi ääntä avattua karjalaiseen tapaan olikin taas puheenvuoro Timo Lindroosilla, joka nyt seikkaperäisesti kertoi seuran uusista nettisivuista ja niiden kehittämisestä. Kaikkia pitäjäläisiä kehotettiin osallistumaan itsekin sivujen tekoon lähettämällä toimitukselle materiaalia eli kuvia ja tekstejä vanhoilta ajoilta sekä nykytilanteesta. Varsinaisen ohjelman päätteeksi laulettiin toki yhteisesti Karjalaisten laulu ja sitten päästiinkin jo jännittävään arpajaisvoittojen jakoon. Pääpalkintoarpojen nostajaksi ja juhlan Onnettareksi pyydettiin sievä Mirva-tyttönen salin etupenkistä. Pienet osallistujat ja arpojen ahkerimmat ostajat tuskin malttoivat tuoleissaan pysyä odotuksen tuskassa. Onneksi hallituksen tytöt sattuivat vetämään arpakulhosta sopivasti voittoja myös heidän ilokseen. Myös varttuneet, mutta yhtä innokkaat arvan ostaneet saivat osansa kukkapoteista, kahvipaketeista, kirjoista ja kartoista sekä tietenkin herkkukoreista. Ja vaikkei voittoja aina tullutkaan niin olipa hauskaa kuitenkin! Aila, Outi ja Timo Lindroos teksti: Liisa Munsterhjelm kuvat: Anne Uotinen 11 Elojuhlavieraita kolmessa polvessa: Raimo ja Tuula Matikainen, Marjo Matikainen-Kallström sekä Risto, Mirva ja Roni Kallström

12 Elojuhlassa pidetty juhlaesitelmä Viipurilaisen kielellinen elämänkaari professori ja johtaja Pirkko Nuolijärvi, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Olen muotoillut otsikokseni Viipurilaisen kielellinen elämänkaari. Yhtä lailla otsikko voisi olla Tämä kieli ei minusta lähde. Ajatukseni on, ettei mikään eletty ja koettu ohita meitä jälkiä jättämättä, vaan kaikki kokemukset, kielelliset ja muut, seuraavat meitä läpi elämän. Ja sen lisäksi meissä kaikissa elää aikaisempien sukupolvien ääni ja olemus, jokaisessa omalla persoonallisella tavallaan. Yksilön ja yhteisön elämä on siten täynnä kerroksia; elämme menneisyyttä, nykyhetkeä ja tulevaisuutta yhtä aikaa. Kun avaamme suumme, meistä löytyy merkkejä taustastamme ja kaikista näistä kerroksista. Ensimmäisiä kosketuksia Viipurin seudun tai tarkemmin sanottuna aiemmin Viipuriin kuuluneen Vahvialan kielimuotoon sain omassa synnyinpitäjässäni Artjärvellä jo lapsena. Leikkitoverit puhuivat vähän eri tavoin kuin itse puhuin. Kun meillä oli mummu, heillä oli mummo. Ja kun lapsena pyysin odottamaan, sanoin vartu minuu, kun taas ystäväni sanoi sulavasti uota. Nämä lapset olivat tietenkin Artjärvellä syntyneitä, mutta he puhuivat isänsä ja äitinsä kieltä. Nimenomaan se murteen soljuvuus ja keveys oli erilaista kuin kaakkoishämäläinen vakaanpuoleinen puhetapa: myöhää puhutaa tältäpää vähä hitaast. Kun viipurilainen sanoi Anna höi sannoo mitä tahtoot, kaakkoishämäläinen sanoisi Anna niitten sanoa mitä ne haluvaa. Puhenopeudessa on eroa, vaikka en halua elättää mitään stereotypioita nopeista karjalaisista ja hitaista hämäläisistä. Stereotypiat kun eivät tee oikeutta kenellekään. Vahvialasta tulleet aikuiset puhuivat tietenkin kaakkoismurretta. Kun muuan vahvialaissyntyinen isäntä katseli sään muuttumista, hän sanoi: Pilvet män tuonne isänmaaha päin. Tätä mietin kovasti pikkutyttönä, että mitähän se tuokin on, tässähän se isänmaa on, tuollapäin on Neuvostoliitto. Jo alakoulussa oivalsin sitten, että siellä se oli tämän ystäväni isän isänmaa, Kannaksen mullassa ja kylänraitilla. Monet omat muistoni koskevat näiden naapurien ja tuttavien puhetapaa. Tästä voin kertoa yhden mieluisan näytteen eräästä tilanteesta, jossa olin vuosia sitten, kun olin puhumassa kotikyläni marttayhdistyksen 40-vuotisjuhlassa. Olin puhunut naisten työn arvostuksesta ja ehkä hieman terävään sävyyn siitä, että naiset tekevät enemmän kuin oman osuutensa tämän maan työstä ja että ei se miesten kynnöksen jälki nyt aina niin kehuttava ole. Ja mitähän muuta puhuinkaan. Verraton tuttu isäntä tuli väliajalla sanomaan: Mite sie Pirkko tuol viisii meist miehist haastat! Ja nauroi iloisesti päälle. Hämäläinen isäni taas sanoi vakaaseen tapaansa: Niin pitääkii naisille puhua. Luulen, että nämä kaksi saman sukupolven miestä tarkoittivat ihan samaa, mutta ilmaisivat sen eri tavalla. Kumpikin rohkaisi, näin tulkitsen. Myöhemmin olen sitten saanut opiskella tarkemminkin myös niin Artjärven kuin Viipurinkin murteen ominaispiirteitä. Viipurin pitäjä Suomenlahden sylissä ja Suomen kielikartalla Sitten menemme Viipurin seudulle vuosikymmenien taakse. Viipurin pitäjä oli sananmukaises-ti Suomenlahden, Viipurinlahden sylissä. Se ympäristö oli varsin vilkas, moniaalle haarova, merelle ja mantereelle länteen, itään ja pohjoiseen. Pietarin ja venäjän kielen läheisyys vaikutti vuosisatojen ajan, mikä näkyi sekä monissa innovaatioissa, niin kuin nykyisin sanotaan, että kielessä, joka on tulvillaan venäläisiä lainasanoja. Viipurin pitäjä oli maatalouspitäjä, mutta kaupungin läheisyys vaikutti tietenkin elinkeinoelämään. Pitäjä oli erittäin edistyksellinen myös koulutuksen järjestämisessä, kansakoulujen perustamisessa. Ensimmäinen oli alkanut toimia jo niinkin varhain kuin 1855 Tervajoella kolmen kartanon alustalaisten lapsia varten. Lukuisat kartanot olivat muutenkin näkyvästi esillä Viipurin maalaiskunnassa. Seudun kartanokulttuuri merkitsi kahta, toisilleen ehkä hyvinkin vastakkaista asiaa. Jotkut ihmiset olivat palveltavina, toiset taas palvelivat heitä. Myönteinen puoli on se, että kartanot ovat voineet parhaimmillaan tukea koulusivistyksen leviämistä, niin kuin kansakoulujen perustaminen osoittaa, ja levittää monia kiinnostavia uudennoksia seudulle. Maanviljelys koneistui, ja monia elämää helpottavia asioita kehitettiin. On selvää, että tällainen seutu, monen kulttuurin risteyskohta, ei ole koskaan ollut kielellisesti yhtenäinen. Suomen kaakkoismurre oli tietenkin rahvaan kielenä, mutta varhainen kiinnostus kou- 12

13 lutukseen ja eri puolilta Eurooppaa tulleet suvut lisäsivät sekä kielten että suomen kielimuotojen kirjoa. Suomen lisäksi Viipurin seudulla puhuttiin ruotsia, saksaa, venäjää ja jopa ranskaa, ja monet olivat hyvin monikielisiä, vähintäänkin arjen tarpeisiin tarvittava kielitaito oli hallussa. Merkittävää oli tietenkin myös se, että tytöt pääsivät varhain koulutuksen piiriin. Vaikka tämä ei koskenutkaan kaikkia kansankerroksia, se loi hyvän maaperän myöhemmälle tulevaisuudelle ja antoi hyviä malleja. Hyvä esimerkki Viipurin monikielisyydestä, joskin tietysti lajissaan myös poikkeus, oli fennomaani Julius Krohn, kirjailija Aino Kallaksen isä. Hänen kotikielensä oli saksa, koska suku oli peräisin Pohjois-Saksasta, venäjää opetti kotona venäläinen ylioppilas, ja lapsilla oli myös ranskalainen kotiopettaja. Julius kävi Viipurin ruotsinkielisen kymnaasin. Suomen kieleen tutustuttiin seudun suomenkielisten lasten, palvelusväen ja inkeriläissyntyisen äidinäidin kautta. Toimiessaan Helsingissä Julius Krohnista tuli fennomaanimpi kuin kukaan fennomaaneista: hänen perheessään käytettiin ohjelmallisesti suomen kieltä. Kuten edellä mainitsin, murre oli tietysti enemmistön kielimuoto. Vakiintuneen käsityksen mukaan kaakkoismurteiden alue jakautuu neljään päämurteeseen: Vielä 1930-luvulla ennen viime sotia kaakkoismurteita puhuttiin koko silloisessa Etelä- Karjalassa sekä laajalti Inkerissä. Kaakkoismurteita puhuttiin ennen vuosien sotia alueella, johon kuuluivat Karjalankannas ja Viipurin länsipuoliset pitäjät Virolahtea, Miehikkälää ja Luumäkeä myöten. Pohjoisraja on hieman ongelmallinen, sillä jotkut pitävät Lemin seudun ja Sortavalan seudun murteita savolaismurteina. Myös Suomenlahden itäosan saaret Haapasaarta ja Suursaarta lukuun ottamatta lasketaan kaakkoismurteiden alueeseen. Kaakkoismurteisiin kuuluvat vielä Inkerin suomalais-murteet, ns. inkerinsuomi. Nykyisin kaakkoismurteita puhutaan Etelä-Karjalan maakunnassa. Kaakkoismurteet on jaoteltu neljään ryhmään, joista Viipuri kuului varsinaisten kaakkoismurteiden alueeseen. Muut kolme olivat Lemin seudun välimurteet, Sortavalan seudun välimurteet ja Inkerin suomalaismurteet. Viipurin seudulta syntyisin olevat tuntevat hyvin Viipurin seudun murretta, mutta mainitsen silti tässä yhteydessä muutamia tyypillisiä tämän alueen piirteitä. Kaakkoismurteille tyypillisiä ja tunnetuimpia olivat ja ovat edelleen persoonapronominit mie, sie; minnuu, miul; sinnuu, siul, myö, työ, hyö me, te, he. Yleiskielen d:n vastineena oli kato tai ns. siirtymä-äänne v tai j: paan padan, lehen, syvän, ve(j)än. Metsän sijasta sanottiin messä tai metsä. Diftongit uo, yö ja ie eivät näissä murteissa olleet avartuneita, kuten länsimurteissa on laita, vaan ne ääntyivät kuten yleiskielessä: nuori, työ, mies. Monille murteille tyypillinen konsonanttien yleisgeminaatio kuului murteeseen: sannoo, makkaa. Mennä-verbin asu oli Viipurin seudulla männä ja korkean sijasta sanottiin korkia. Ns. loi-monikko taloloita taloja ja verbien monikkomuodot jättäät jättävät ja jättiit jättivät olivat tyypillisiä tämän seudun murteelle. Puhumattakaan siitä, että loppuheitto oli säännöllistä, esimerkiksi kirkos kirkossa, yhten päivän yhtenä päivänä, puol viis puoli viisi, kuten myös sisäheitto, esimerkiksi antant antanut, ei kuult ei kuullut. Viipurin seudulla oli käytössä myös ns. eksessiivimuodot siint, kotont siitä, kotoa. Otan esimerkiksi muutamia näytteitä, jotka sisältävät sekä tietoa asennoitumisesta elämään että sisältävät 1900-luvun alkupuolen Viipurin seudun murteen tyypillisyyksiä: Viipurin maalaiskunnassa, Viipurin kaupungin ympäristössä, puhuttiin siis ennen toista maailmansotaa varsinaista kaakkoismurretta. Murre säilyi vanhempien evakkoon joutuneiden puheessa uudessakin ympäristössä. Anni Uronen syntyi 1887 Kuolemajärven pitäjässä lähellä Viipuria ja asui myös Viipurin maalaiskunnassa. Hänen tarinoitaan nauhoitti syksyllä 1963 Lappeen Simolassa Ismo Karvinen. Tarina on pitkä, tässä vain pieni näyte. No, antaaha olla, sit syksyl mie ko oli ahkera syömäär raakaa lanttuu ni, ni, se vaija ko tul syömää ni vaija tuota, toi sielt semmose komija lantu, silpo hyväst kaik sen lantu, kaik ja puhtaaks sihej ja, pan sin pöyvvä alle. No, mium mielee ko tek sitä lanttuu, ni eiks tätä nyt sit pitäs, pitänt sannoo et syö nii paljo ko tahot. -- No, sitte tuota, vaija sannoo, tulloo iltasiil sanoo, sannoo sil lapsel sitte, si-, Jalmar ol se lapse, nimi. No, se sannoo sille et tuota, jot, tule tän vaijalle tuota, jot, vaija, jälttää [= kaaputtaa] tuota lanttuu. Ehä stä lanttuu siel oltkaa ennää sit. 13

14 Runsaasti viipurilaisia esimerkkejä, toteamuksia ja sananparsia, löytää myös Suomen murteiden sanakirjasta. Vieraille: Mitä työ siin ruusailetta, ottakaa jokkain kuppinna yhtaikaa, ni ei toine oo paremp ko toinekkaa. Lapsille: Hankaituut ne vaatteet vähemmälläkii mäe laskul. Mitä siustakii oikein tulloo, ko sie oot sellane hajakka, ajattelematon. Yöllä kolistelijalle: Oot sie kolho ko et ossaa hiljallee kulkee ees syvänyöl! Juhlavaatteisiin pukeutuneelle: Oikeiha sie oot laittant isseis herroiks, ko oot pant raakuki kaulaheis. Itselle: Pitäskö miukii vähä nuot hapenii kammall oikoo jottei tuo pää ois ko mikäkii rusakupo. Tuttavasta: Onha sitäkii kovistelt millo mikäkii, suru, sairaus. Saidasta naapurin isännästä: Vaatteetki se pittää nii tarkkaa et siekale siekaletta lyöp korval. Ylpeästä ihmisestä: Mil se Selma oikee koppailoo, ei hää oo ihmistä kummemp! Eihä se olt ko semmone pien herranappula, mut kyl ol ylpiä. Kantelijasta: Hää on sellane kaipuripussi, kaik hää mammallee kaipaa jos toiset hänel mitä tekkööt. Vaikeasti ymmärrettävästä asiasta: Siint ei ota tolkkuu ei kirjalukijakkaa. Kosittaessa saatettiin sanoa: Tarvittais saa a ruualaittaja, paiapesijä, vieresmakkaaja, kuppeelämmittäjä. Kupeiden lämmittämiselläkin on rajansa, kuten vaimo toteaa tilanteestaan: Miusta lapsii ol kaheksas enemmä ko liikaa ja sanoi ukol, et yhtää ennää lykkää tulemaa tai mie jätä siut mökkii kaheksikkois kans! Joskus laiskottaa: En mie kaahistaintkaa lähtemää markkinoil näi satteel. Joutava kuitennii kun pitäs männä ja ei joutas ei jaksas. Elämänviisauksia: Syöp sillo ko on, ko ei oo ni kotjottaa, oleilee vain. Rikkaus kestää peitoskii mut köyhyys se kieräip pöyvä päähä. Muuttoliike ja kaakkoismurteet 1900-luvun aikana Suomessa koettiin monta suurta muuttoaaltoa. Juuri hämäläisalue on ollut monien muuttajien, erityisesti kannakselaismurteita puhuneiden uusi kotiseutu. Muualta muuttaneiden lapset ovat hämäläisalueella syntyneinä oppineet tämän alueen murteet ensikielenään näin on käynyt myös viipurilaisille ja hämäläismurteiden puhujien määrä on lisääntynyt. Tampereen eteläpuolella asuu jo yli 60 % suomalaisista. Pääkaupunkiseutu, jonka suomenkielinen perusta on hämäläismurteissa, muokkaa monien muuttajien jälkeläisten puheessa uudenlaista kielimuotoa. Kaakkoismurteisuus on olemassa, mutta hyvin monet seuraavat sukupolvet puhuvat eteläsuomalaisittain, ilman että siinä on jälkiä kaakkoismurteesta. Lahdessa, johon muutti paljon niin viipurilaisia ihmisiä kuin yrityksiäkin, kuulee vieläkin jälkiä viipurilaisuudesta. Kukaan ei valitettavasti ole tätä muutosta juuri Lahdessa tutkinut. Jo 1950-luvulla viipurilaisuus kuten muukin kaakkoismurteisuus alkoi muuttaa muotoaan teollistumisen ja kaupungistumisen kautta. Näitä sodanjälkeisiä muutoksia ovat tutkineet muun muassa Heikki Leskinen ja Päivi Markkola, joka parhaillaan tekee väitöskirjaa kaakkoismurteisten kivennapalaisten nykyisestä kielimuodosta. Ihmisen kielimuoto määräytyy monien seikkojen perusteella, eikä vain yksi sosiaalinen taustamuuttuja (kotipaikka, ikä, sukupuoli, ammatti) vaikuta siihen, miten ihminen puhuu. Aika ja se, mihin sukupolveen puhuja kuuluu, on ratkaisevaa. Sitä paitsi voi kysyä, onko oikeastaan enää edes mahdollista puhua hämäläismurteista tai kaakkoismurteista sanan vanhassa merkityksessä. Jos puhutaan, on ainakin puhuttava yhä useammanlaisista hämäläisyyksistä ja kaakkoismurteisuuksista sekä maaseudulla että kaupunkiyhteisöissä, joiden asukkaiden enemmistön kielelliset juuret ovat hämäläismurteissa mutta jotka kaiken aikaa ammentavat monista muistakin kielellisistä lähteistä. Elinympäristön pysyvyys takaa johonkin rajaan asti kielimuodon vakauden luvun alkupuolella syntyneet sukupolvet asuivat samalla paikkakunnalla koko elämänsä tai osa muutti Helsinkiin tai lähikaupunkeihin tai naapurikuntiin. Tuolloin työskenneltiin agraariyhteisössä tai teollisuudessa; ja suhteellisen harvoilla oli akateemista koulutusta. Puhuttiin paikallismurretta tai, jos oli saatu oppia, kirjakielen mukaista yleiskieltä luvun puolimaissa ja sen jälkeen syntyneistä sukupolvista suurin osa on muuttanut vähintään kerran elämässään Helsinkiin, muihin kaupunkeihin tai ulkomaille, työskentelee erilaisissa ammateissa ja suurella osalla on akateemista tai 14

15 muuta koulutusta. Tällä sukupolvella voi edelleenkin olla vanhempiensa kielenpiirteitä tai leimatonta eteläsuomalaista puhekieltä, ja se käyttää työssään ja muutenkin muita kieliä. Aivan niin kuin ihmiset Viipurissa sata vuotta sitten luvun loppupuolella syntyneestä sukupolvesta suurin osa muuttaa vähintään kerran elämässään Helsinkiin, muihin kaupunkeihín tai ulkomaille, suuri osa on käynyt lukion tai saanut muuta peruskoulun jälkeistä opetusta. Tämä sukupolvi puhuu paikallisväritteistä, esimerkiksi lappeenrantalaista nykypuhekieltä, jossa on piirteitä monista paikallisista kielimuodoista. Yhä enemmän käytetään myös muita kieliä. Kaupungistunut kieliyhteisö Nyky-yhteiskunnassa paikallisuuden merkitys on siismuuttunut ja saanut uusia sisältöjä. Maantieteellisellä alueella on edelleenkin merkitystä, ja voimme yhä erottaa kaakkoismurteisen helsinkiläisestä, vaikka emme välttämättä läheskään aina. Nykyinen elämä muokkaa kuitenkin kielimuotoja uusiin suuntiin. Suomi on henkisessä mielessä kaupungistunut, jos asiaa katsoo kielentutkijan tai yhteiskuntatieteilijän silmin. Kaupungistuneelle kieliyhteisölle on ominaista tiivistyminen ja yhtenäistyminen. Murteet lähentyvät toisiaan ja muita murteita. Samalla, kun leimallisimmat alueelliset erot jäävät taustalle, syntyy uusia eroja, jotka eivät enää olekaan aluemurteiden eroja, vaan esimerkiksi insinöörin ja päivähoitajan puheen eroja. Kaikkien kielenpuhujien toimintaympäristöt kuitenkin myös limittyvät, eikä puhuja ja hänen murteensa ole yksi, vaan kielellinen repertuaari voi olla hyvinkin laaja. Fyysinen ympäristö ja paikallisuus ovat edelleenkin tärkeitä, mutta ne eivät ole ainoa kielellistä kehitystä muokkaava ulkoinen tekijä. Nykyisillä kielimuodoilla on samoja piirteitä kuin entisajan morsiamilla häissään: pukuun kuuluu vähän vanhaa, vähän uutta, vähän lainattua ja vähän sinistä. Se sininen, josta emme vielä mitään tiedä, saattaa olla kehitys kohti vahvempaa yleiseteläsuomalaista puhetapaa, josta leimallisimmat murteellisuudet, myös hämäläisyydet, ovat karisseet, mutta jossa silti on ensisijaisesti hämäläinen leima. Ja vaikka ei olisikaan, sitä ei tarvitse surra, koska niin kauan kuin ihmiset puhuvat toisilleen, on puheella myös paikallinen leima. Kielessä elää yhtä aikaa monta kerrosta, ja sillä tavoin viipurilaisuuskin säilyy, vaikka sen yleisilme olisikin aivan toinen kuin sata vuotta sitten. Yksilölle äidinkieli, esimerkiksi oma murre ja suomen kieli on aina korvaamaton, oli sitten kysymys vihasta tai rakkaudesta tähän murteeseen. Nykyihmisen kielellistä elämää Elimmepä missä tahansa, kaikkia meitä koskettaa tavalla tai toisella yleiskieli. Elämme ylipäätään sellaisessa maailmassa, että päivämme ovat kieltä täynnä. Suomen kielen historian aikana ei ole ollut niin monenlaisia ja niin paljon kielimuotoja ja tekstejä tarjolla kuin on nyt. Sanastossa tämä rikkaus, tämä kielen köyhtymättömyys, näkyy kaikkein selvimmin ja helpoimmin. Vaikka nykyihminen ei tietäisikään, mitä tarkoittaa hajakka, raakku tai siekale, hän tietää monta muuta sanaa. Vielä parikymmentä vuotta sitten ei juuri chattailtu eikä tsättäilty, ei otettu kuvia digikameralla, ei taisteltu toimimattoman digisovittimen kanssa, ei istuttu nettikahvilassa, ei oltu osana eläkepommia, ei harjoitettu etäasiointia, ei saatu etähoitoa eikä oltu etävanhempia. Lääkäri oli lääkäri eikä verkkolääkäriä tunnettu ja verkkarit oli verryttelypuku eikä verkkotukihenkilöiden ryhmä. Samoin vasta viime vuosina ovat tajuntaamme tulleet sellaiset sanat kuin hirviöhevi, hoivabisnes, ilmastopakolainen, kestokassi, kestovaippailu, kännykkäpeukalo tai verkkohyökkäys. Toivottavasti näinä itsensä ilmaisemisen aikoina yleistyy myös sana verkkoviisaus. Sinkku on vanha tuttu sana eräissä murteissakin, mutta se tarkoitti kinkkua, kun taas päivän puheenaiheisiin kuuluu myös, mitä sinkkuuntuminen yhteiskunnallisesti merkitsee. Etymologisesti ne ovat tietysti eri lähtöä, merkitykseltään toinen tulee sanasta skinka, toinen sanasta single. Mielenkiintoista on myös se, miten vanha sana kokee uuden tulemisen. Tästä esimerkkinä olkoot äijä, äijäily ja äijäkulttuuri. Nämä eivät sen kummempia merkityksenselityksiä kaipaa. Nokkelat markkinoijat ovat tuoneet syötäväksi myös äijäburgerin, ja muuan kekseliäs yrittäjä tarjoili joitakin aikoja sitten perusäijää, chiliäijää ja barbecueäijää. Siinä sitä ovat kielet ja kulttuurit kohdanneet! Onko viipurilaisten kielimaailmasta siis mitään jäljellä. Toivoisi, että se monipuolinen kielitaito olisi meidänkin päiväämme. Näyttää vain ikävästi siltä, että suomalaisten kielitaito paranee, mutta vain yhdessä kielessä, englannissa. Viipurilainen malli olisi siinä mielessä erittäin suositeltava. Jos 15

16 ei ole mahdollista puhua kotona monia kieliä, olisi kielten monipuolinen oppiminen kyllä tässä koulutuksellaan ylpeilevässä maassa täysin mahdollista. Viipurilaisen kielessä elävät vahvasti mie ja monet muut piirteet. Vaikka äänne- ja muotopiirteet, sanastosta puhumattakaan, muuttuvat, viipurilaisuus voi säilyä asenteissa,. Sellaisetkin, joilla ei ole mitään tekemistä kaakkoismurteiden kanssa, voivat sujauttaa suustaan mien. Ja sitä paitsi, kieli on myös tapa elää omassa ruumiissaan ja yhteisössään. Karjalaisuus ja viipurilaisuus ovat vaikuttaneet ja vaikuttavat monen yhteisön elämään. Lahti on ollut erinomainen esimerkki siitä, mitä tapahtui surullisten sotavuosien jälkeen. Viipurilaisuus on edistänyt sitä, että Lahti on vahva teollisuuskaupunki, koulukaupunki, musiikkikaupunki ja ylipäätään kulttuurikaupunki. Näitä asioita rakennetaan pitkän ajan kuluessa, ja historialla on vahva merkitys. Alueita voidaan viedä, mutta henkistä pääomaa ja mielen rohkeutta, uskallusta elää ei mikään voi viedä. Lopuksi Kieli ei koskaan ole neutraali elementti, kun se on jokaiselle niin tärkeä. Mikään kielimuoto tai kieli ei tietenkään todellisuudessa ole sen parempi kuin toinenkaan, kieltä kun käytetään niin moniin tarkoituksin. Kouluopetuksen keskeisiä tehtäviä onkin opettaa lasta ja nuorta ymmärtämään, että vaihteleva kieliyhteisö on kaiken muun erilaisuuden ohella luonnollinen osa yhteiskuntaa. Suomen kielen ja kunkin oman kotimurteenkin tulevaisuus on vahvempi, jos me kieliyhteisön jäsenet emme asetu pelkääjän emmekä syyttäjän paikalle, kun kieli vaihtelee, vaan pidämme sitä selviönä ja herkistymme sille. Vaihtelu on kielen hyvän elämän tae. Äidinkielessään vahva on vahva myös monin muin tavoin, koska sanoilla, lausumilla ja vuorovaikutuksella on tässä elämässä niin suuri merkitys. Kaikkien koneiden keskellä ihminen on edelleenkin se, joka jotakin toiselle sanoo ja kirjoittaa ja vaikuttaa tämän maailman kulkuun. Siksi kannattaa myös kuunnella herkin korvin. Lapset opettavat meitä usein ymmärtämään elämän syvintä olemusta. Kun poikani oli pieni, hän sanoi vakavana katsellessaan luonnontieteellisessä museossa täytettyä lintua: Siltä on otettu kaikki, kaikki sen ajatukset, kaikki sen laulut ja elämät. Vavahduttava hetki, jonka vaikutuksen koen vieläkin. Silloin ajattelin ja ajattelen yhä, että ihmisen ei pitäisi joutua luopumaan omasta kielestään eikä viedä toiselta kieltä, ei lauluja, ei ajatuksia, vielä vähemmän elämää. Viipurilaiset ovat joutuneet luopumaan paljosta, ja se tuntuu myös niiden sukupolvien elämässä, jotka ovat syntyneet täällä sukujen ja perheiden uusilla asuinsijoilla. Se joka on raja-alueella, se joka on joutunut luopumaan ja rakentamaan uutta, näkee usein enemmän kuin paikallaan pysynyt. Tämä asenne auttaa sekä säilyttämään että uudistamaan kieltä. Näine ajatuksineni toivon teille kaikille hyvää syksyä ja hyvää elämää, millä elämän alueella toimittekin ja mitä kieltä ja kielimuotoa ikinä käytättekin. Äidinkieli on usein niin itsestään selvää, että jokainen ajattelee osaavansa sitä. Niin osaakin. Kuitenkin mitä enemmän lukee, kirjoittaa, keskustelee ja kuuntelee muita ihmisiä, sitä enemmän voi nauttia omasta kulttuurista, sen muutoksista ja itse kielestä. Oppimalla itseään voi oppia myös toisilta, muita äidinkieliä puhuvilta muiden kulttuurien tuntijoilta. 16

17 LÄNNESTÄ ITÄÄN MATKA VIE, ja pitäjää piisaa! Viipurin pitäjäseuran kotiseutumatka 2010 pitäjän läntisiin ja itäisiin kyliin Hellekesällä 2010 Viipurin pitäjäseuran perinteinen kesämatka suunniteltiinkin hieman laajemmalla perspektiivillä eli lännestä itään. Pitäjämmehän ulottuu todellakin ympäri koko Viipurin kaupungin, lännestä itään ja etelästä pohjoiseen. Senpä vuoksi se muodostaa Viipurin ympärille kuin ringin, Viipurin rinkelin! Mukana juhannuksen jälkeisellä matkalla oli tavanmukainen perusmiehityksemme: jälleen retkenjohtajana tuore kunniapuheenjohtajamme Eero Kunttu, kuskina kaikille tuttu, rautahermoinen ja leppoisa Teuvo Tikka sekä hallituksen vahva edustus puheenjohtajamme Timo Lindroosin johdolla. Matkalaisista oli pääosa jo tottuneita viipurinkävijöitä, mutta mahtuipa joukkoon joitakin uusiakin uteliaita. Ilolla huomioimme, että lähtijöissä oli todella mukavia uusia tuttavuuksia matkojen takaa: Oulusta, Kankaanpäästä, Valkeakoskelta ja Mikkelistä asti, meidän uusmaalaisten ohella. Matkalla oli tarkoitus erityisesti keskittyä läpikuljettavien alueiden kartanohistoriaan. Viipurin lähistöllähän on ollut huomattavan runsaasti kartanoita, joitakin vielä jopa jäljellä. Kartanoiden vaikutus lähiseudun kehitykseen ja kulttuurielämään on aina ollut merkittävä, niin täälläkin. Kartanoelämän ja asukkaiden ihmettely on jäänyt usean lähiseudun lapsen mielikuviin elämään. Matkanjohtajamme Eero esitteli ohiajaessamme eri kartanoita ja luki kuvauksia niistä. Matkaa suunniteltaessa oli toivottu, että matkalaisista löytyisi kylien tuntijoita ja muistelijoita, jotka voisivat esitellä kotikyliensä historiaa ja omia muistojaan sieltä. Meille nuoremmille nämä selostukset avaisivat uusia näkymiä ja auttaisivat entisestäkin paremmin ymmärtämään juuriamme. Pääkertojana tällä matkalla taisi olla Tienhaarasta syntyisin oleva Pekka Turtia, joka todella paneutui paikallisen historian kuvaamiseen ja anekdoottien kertomiseen. Suuret kiitokset sinulle Pekka kaikkien meidän kuulijoiden puolesta, toit matkallemme runsaasti lisää sisältöä! Jo heti rajalta päästyämme Pekka alkoi kertoa muistojaan Vahvialasta ja Tervajoelta sekä koulunkäynnistään Säkkijärveltä. Lähtö sotaa pakoon perheen kanssa Simolan asemalta järkytti meitäkin, saati silloin lähtijöitä jotka näkivät pommien putoilevan Viipuriin. Pekka Turtian kotitienoon kylät Rasalahti, Merijoki ja Tienhaara tulivat kuulijoillekin tutuiksi. Ensimmäinen varsinainen tutustumiskohteemme oli jo alkumatkasta: Karppilan vanha suomalainen, nyt uudehko venäläinen hautausmaa muistokivineen, jossa jälleen kunnioitimme menneitä sukupolvia. Siitä jatkettiin pitkälle Karppilan luonnonkauniiseen Harjunniemeen, ja pysähdyttiin toviksi ihailemaan hiekkaisia rantoja ja kimmeltäviä Suomenlahden aaltoja. Karppilan poika Jaakko Ahokas esitteli bussin ikkunasta kylänsä nähtävyyksiä, sekä nykyisiä että muistoissa säilyneitä. Noin 3 kilometriä pitkän Harjunniemen perukoilla Jaakko sitten vei meitä muutamia innokkaita katsomaan varsinaista kotipihaansa. Pihapiiri oli ollut suurenmoisen kauniilla paikalla meren äärellä, ja kaunis vieläkin. Kyllä nyt ymmärrämme Jaakon vahvan kotiseuturakkauden ja hyvän itsetunnon! Jaakko Ahokas Karppilan hautausmaan muistokivellä. Kuva Liisa Munsterhjelm. Viipurinlahden rantaa Karppilan Harjuniemessä. Kuva Liisa Munsterhjelm. Harjunniemen jälkeen jatkoimme päätien poikki Tienhaaran kylään, poikien vanhaa koulutietä seuraten. Tienhaarassa onkin vielä tallella vanha kansakoulu, joka oli myös vanhin säilynyt suom- 17

18 alainen koulurakennus. Koulun lähellä sijaitsi kuulu Possenlinnan kartano. Pekka Turtia kertoi lisää alueen historiasta, ja näytti missä suunnalla sijaitsivat Kiiskilän kartano ja koulu, Rasalahden kartano, oma kotitalonsa pellon takana; Naulasaaren kartano sekä Pamppusaari, jossa presidentti Relander vietti kesiään. Viipurin entinen lentokenttäaukea jäi Viipuriin mennessä vasemmalle. Alueen kartanoista huomattavin oli Pien-Merijoen varrella sijainnut Suur-Merijoen kartano. Kuuluisaksi sen on tehnyt upea kansallisromanttinen päärakennus, jonka suunnitteli aikansa huippu, arkkitehtitoimisto Gesellius-Lindgren-Saarinen. Rakennuttajana oli kartanon uusi omistaja Max Neuscheller, joka oli ostanut tilan Breitensteinien suvulta. Jatkosodan melskeissä venäläiset polttivat kartanon, upea päärakennus tuhoutui lähes täysin. Tiellä kohti Kasakkakiveä ohitimme pienen Somerojan hautausmaan, joka uinui männikkörinteessä, oman onnensa nojassa hoitamattomana. Sitten saavuimme Tienhaaran uudelle koululle, jonne Aulis Juvonen oli sopinut meille tapaamisen historianopettajan kanssa. Tämä oli erittäin kiinnostunut alueen paikallishistoriasta ja erityisesti Suur-Merijoen kartanosta, josta oli tehnyt jopa pienen museon koulun tiloihin, osaksi oppilaiden avustamana. Opettaja esitteli meille museotaan innokkaasti ja me ihailimme saavutusta. Museossa oli mm. kartanon pienoismalli ja piirustuksia sekä runsaasti valokuvia ja kuvateoksia. Esittelyä avusti pietarilainen arkkitehti, joka oli erikoistunut vanhaan Rakkolanjoen keramiikkaan. Mielenkiintoisia kertomuksia olisi riittänyt vaikka huomiselle, mutta aikataulumme oli jo täysin ylitetty joten lähdimme kohti kaupunkia ja hotelli Druzhbaa. Keskiviikon matkaohjelmaan kuului ilman muuta käynti maaseurakunnan sankarihautausmaalla, ja Viipurin sää näytti parhaat puolensa: päivä paistoi täydeltä terältä ja merenulappa kimmelsi! Sieltä suuntasimme Kannaksentietä kohti Säiniötä, ja matkalla Eero Kunttu kertoi lisää alueen kartanoista, mm. entisen Liimatan kartanosta, joka oli siirtynyt aikanaan Thesleffin suvulta Lallukalle, joka taas myi sen Viipurin kaupungille. Poikettiin myös Lepolan hautausmaalle, joka ei enää kuitenkaan ole käytössä. Maaseurakunnan kirkonrauniot. Kuva Markku Kymäläinen. Säiniölle tultaessa Matikaiset lähtivät tarkistamaan Tuulan kotitalon nurkkia, ja muut tutustuivat sillä aikaa paikalliseen makasiiniin eli kyläkauppaan. Sieltä ostettiin jäätelöä kuuman päivän piristeeksi ja ihmeteltiin muita myyntiartikkeleita. Itse kylä oli vieläkin tiheästi rakennettu, mutta talot huojuivat jo huonoa kuntoaan eikä ihmisiä juuri näkynyt. Matkaa jatkettiin yli pensastuneen Aution aukean, jossa aiemmin oli valtavat kaaliviljelykset. Seuraavaksi poikkesimme Summaan vievälle tielle, Huumolan kylän läpi ja Kuolemajärven pitäjän puolelle. Kohteena oli sotamuistomerkki ja sodanaikainen komentokorsu, joka oli räjäytetty ilmaan tosin paikalle oli jäänyt vielä valtavan paksuja betonilohkareita. Hyttyset vain parveilivat metsän siimeksessä sodan hiljaisilla jäänteillä. Kartanon pienoismalli. Kuva Eero Kunttu. Summan muistomerkki. Kuvat Markku Kymäläinen. 18

19 sota-aikana v Maa, vapaa kaunis kallioinen maa oot vertaas vailla täällä tähtein alla, et säiky uhkaa, sodan jumalaa ei väisty suku Suomen kamaralta, taas katsot poikiis, niiden kuntoon, työhön ei sorru katajainen kansa yöhön vaan nousee ehompana uudestaan. Komentokorsun jäänteet. Kuvat Markku Kymäläinen. Pitkien metsätaipaleiden ja muutamien kivijalkojen tarkastelun jälkeen saavuimme Ihantalaan sotamuistomerkille, jonka liepeillä kävimme kahvinkeittoon. Kahvihetki aloitettiin kuitenkin kuohujuomalla, jonka Aila (Lindroos) ja Liisa (Musterhjelm) tarjosivat hienon hellepäivän iloksi matkatovereilleen. Puheenjohtajamme Timo Lindroos piti pienen muistelupuheen ja kertoi Ihantalan tarinan, sekä seurakunnasta että sota-ajalta. Myös kunniapuheenjohtaja Eero Kunttu muisteli muutamin sanoin järjestämiään kotiseuturetkiä, ja luovutti samalla tulevien retkiemme järjestelyvastuun juhlallisesti Timolle. Seuraava kesämatka päätettiin pitää entiseen malliin, heti juhannuksen jälkeisenä tiistaiaamuna aloittaen. Illansuussa matkalaiset hajaantuivat kaupungin turuille ostoksille ja muistorikkaita paikkoja katsomaan, ja illalla tapasimme jälleen Pyöreän Tornin pöydissä illallisen ja tanssin merkeissä. Upean ja helteisen päivän päätteeksi käveltiin kaupungin yössä; hyttyset tosin pääsivät jälleen salakavalasti yllättämään. Lopuksi vielä istuttiin hieman maailmaa parantamassa porukalla no paranihan se hieman taas! Aamiaisen jälkeen osa porukasta matkasi kotikontujaan katselemaan pohjoisiin kyliin, ja osa taas kaupungille. Ensin katsastimme Mikael Agricolan tuoreen muistopatsaan, joka oli pysytetty Torkkelin puistoon heti Ruotsalais-saksalaisen kirkon vierelle. Puiston vehreydestä lähdimme ostoksille pellavakauppaan, ja sieltä pöytäliinat ja ruokalaput kassissa kiipesimme helteessä valleille nauttimaan auringosta ja upeista maisemista merelle ja kaupungin yli. Korjatun kesäteatterin ohella ihastelimme nykyisen viipurilaisnuorison rivakkaa heinäntekoa vallien niityillä. Ja hauskaa tuntui heilläkin olevan! Kahvitarjoilusta vastanneita matkalaisia. Kuva Eero Kunttu Paluumatkalla Portinhoikan kautta kaupunkiin kertoi Pekka Turtia jälleen muistelmiaan meille mm. sotapropagandasta ja Molotovista. Hän lausui meille myös mieliä herkistävän, tuntemattomaksi jääneen runoilijan runon. Saman runon oli Pekka esittänyt 13-vuotiaana Viipurin mlk:n Suur-Merijoen kansakoulussa itsenäisyyspäivän juhlassa Mikael Agricolan patsas. Kuva Liisa Munsterhjelm. 19

20 Ennakkotietoa kesän 2011 kotiseutumatkasta Matka tehdään Matkan teemana on Saimaan kanava ja käyntikohteina kanavan varren kyliä. Majoitus on mitä todennäköisimmin hotelli Viipurissa ja yksi illallinen nautitaan Pyöreässä Tornissa. Kesäteatteri. Kuva Eero Kunttu. Valleilta siirryimme juuri restauroituun Viipurin Taidemuseoon, joka oli kesäkuussa avattu Pietarin Eremitaasin sivumuseona. Pieteetillä korjatussa rakennuksessa tutustuimme todella hienoon avajaisnäyttelyyn, joka esitteli Katariina Suuren elämää, häneen liittyvää taidetta ja hienoja esineitä sekä keisarinnan pukujakin. Taidekoulun puolen korjaus oli vielä osaksi kesken, mutta nuoria näytti sinnekin jo menevän harrastamaan. Jotkut meistäkin toki liukenivat torille tai kuka minnekin ja jättivät hienon kulttuurielämyksen väliin. Lounaan jälkeen tutustuimme vielä pikaisesti Aallon kirjaston korjaustilanteeseen kokoussalin kattoaallot alkoivatkin olla jo kunnostetut kauniisti ja totesimme kirjaston olevan edelleen kaupunkilaisten ahkerassa käytössä. Matkanjohtajana toimii Timo Lindroos, jolta saa lisätietoja ensi vuoden puolella. Timon saa kiinni joko puhelimitse numerosta tai sähköpostitse osoitteesta Matka toteutuu, jos osallistujia on vähintään 35. Saimaan kanava-tietoutta voi opiskella muun muassa pitäjäsäätiömme ja Liikenneministeriön kustantamasta teoksesta Kotimatka aloitettiin helteen jatkuessa, väsyneinä mutta tyytyväisinä retkeemme ja uusiin ystäviimme, joita olimme saaneet matkatovereista. Hienoa, että niin moni pitäjäseuran jäsen oli taas matkallemme lähtenyt, ja etenkin niin usea ensikertalainenkin oli kotikyliinsä rohjennut tutustumaan! Teksti: Liisa Munsterhjelm Kuvat: Eero Kunttu, Markku Kymäläinen ja Liisa Munsterhjelm 20

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Suomen kielen variaatio 1. Puhuttu ja kirjoitettu kieli Suomen puhekielen vaihtelu

Suomen kielen variaatio 1. Puhuttu ja kirjoitettu kieli Suomen puhekielen vaihtelu Suomen kielen variaatio 1 Puhuttu ja kirjoitettu kieli Suomen puhekielen vaihtelu Puhuttu ja kirjoitettu kieli Puhuttu kieli on ensisijaista. Lapsi oppii (omaksuu) puhutun kielen luonnollisesti siinä ympäristössä,

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia

Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia Papu-sammakko on Kehitysvammaliiton hanke, jossa leikkimielinen pehmohahmo vie eteenpäin tärkeitä viestintä- ja tunneasioita. Sammakko matkustaa

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen vaikuttaa

Lisätiedot

Jokainen haastattelija muotoilee pyynnön omaan suuhunsa sopivaksi sisällön pysyessä kuitenkin samana.

Jokainen haastattelija muotoilee pyynnön omaan suuhunsa sopivaksi sisällön pysyessä kuitenkin samana. Muistatko? hanke Kysymykset yksilöhaastatteluun Alkulämmittelynä toimivat jokaisen haastattelun alussa täytettävän perustietolomakkeen kysymykset (nimi, syntymäaika ja paikka, osoite jne.). Haastattelun

Lisätiedot

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Sari Pesonen Tukholman yliopisto, suomen kielen osasto Slaavilaisten ja balttilaisten kielten, suomen, hollannin ja saksan laitos Stockholms

Lisätiedot

Sukuseuran matka Pietariin 13 16.5.2010

Sukuseuran matka Pietariin 13 16.5.2010 Sukuseuran matka Pietariin 13 16.5.2010 Ohessa olemme pyrkineet heijastamaan joitakin tapahtumia ja tunnelmia sukuseuran matkasta. Lyhyellä matkakertomuksellamme tahdomme jakaa hauskan ja antoisan matkamme

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

Arvoisa kansleri, rehtori, vararehtori ja kaikki muutkin LUMA-ystävät!

Arvoisa kansleri, rehtori, vararehtori ja kaikki muutkin LUMA-ystävät! PUHE 10.12.2012/Maija Aksela Arvoisa kansleri, rehtori, vararehtori ja kaikki muutkin LUMA-ystävät! Tänään on meille suuri päivä. Sydämellinen KIITOS yliopistolle tästä hienosta tunnustuksesta omasta sekä

Lisätiedot

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 Hyvä Sanoma ry järjesti virkistyspäivän Nivalassa helluntaiseurakunnan tiloissa. Se oli tarkoitettu erikoisesti diakonia työntekijöille sekä evankelistoille ja mukana

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

MAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen

MAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen MAATILAN ARJEN HAASTEET Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen 2 MAATALOUSYRITTÄJÄ TYÖTERVEYSHUOLLON ASIAKKAANA Monenlaisessa elämänvaiheessa olevia maatalousyrittäjiä

Lisätiedot

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta 1. Joukkue / ryhmä, jossa lapsi on mukana - egroupjr - Villihiiret - Karttaketut (aloittelijat) - Karttaketut - Karttaketut aloittelevat - Karttaketut

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Lucia-päivä 13.12.2013

Lucia-päivä 13.12.2013 Lucia-päivä 13.12.2013 Perjantai 13.12.2013 oli tapahtumarikas päivä: oli Lucia-päivä! Päivä alkoi klo 8.15 juhlasalissa, kun Luciat esiintyivät EKOn väen ja joulupuuroon kutsuttujen vieraiden edessä.

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

KOTIHARJUN SAUNAYHDISTYS ry

KOTIHARJUN SAUNAYHDISTYS ry To 17. Su 20.5.2012 Saunaretki Karjalaan Sivu 1 / 14 Kotiharjun Saunayhdistys ry:n perinteinen kevätretki Karjalan maisemiin ja sen saunoihin. Entistä Suomea. Heino Tours Finland, Kotka. Venäjän puolella.

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Poniuutisia Englannista Laloushkat valloittavat. Kurkista pelitutkijan kaappiin

Poniuutisia Englannista Laloushkat valloittavat. Kurkista pelitutkijan kaappiin Numero 3 2014 10,00 Coquettenuket Voiko nuken rakastaa loppuun, VAI ONKO BARBIELLA TOIVOA LEIKIN JÄLKEEN? Poniuutisia Englannista Laloushkat valloittavat Terri Davisin tie NUKKETAITEILIJAKSI Kurkista pelitutkijan

Lisätiedot

OULULAISET VENÄJÄN REISSULLA

OULULAISET VENÄJÄN REISSULLA OULULAISET VENÄJÄN REISSULLA Oulunseudun metsätilanomistajien perinteinen kesäretki suuntautui tänä vuonna Venäjän Karjalaan. Oululaisittain sanottuna onnikallinen (bussilastillinen) jäseniä suuntasi kesäkuun

Lisätiedot

Laula kanssain Eläkeliiton laulujuhlat

Laula kanssain Eläkeliiton laulujuhlat Laula kanssain Eläkeliiton laulujuhlat 2.-3.8.2013 Joensuu Laula kanssain Eläkeliiton laulujuhlat 2.-3.8.2013 Joensuu Kutsumme kaikki ikäihmisten kuorot ja lauluryhmät kokemaan laulun voimaa Joensuun laulurinteelle,

Lisätiedot

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa IkäArvokas palvelupäivä Kangaslammin seurakuntasalissa keskiviikkona 23.9.2015 klo 11-15 Leiripäivään kutsuttiin mukaan erityisesti kotona yksin asuvia ikäihmisiä, jotka harvoin pääsevät mukaan toimintaan

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa.

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa. JOULUN TUNNELMA Nyt joulun kellot näin kaukaa soi, joulurauhaa julistaa. Äänet hiljentyvät kaupungin ja on kiire jäänyt taa. Nyt syttyy tähdet nuo miljoonat jokaiselle tuikkimaan. Jälleen kodeissa vain

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite

Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite Saksa Euroopan sydämessä on yli sata miljoonaa ihmistä, jotka puhuvat saksaa äidinkielenään, ja yhä useampi opiskelee sitä. Saksa on helppoa: ääntäminen on

Lisätiedot

SUOMEN METSÄSTÄJÄLIITON SUUR-SAVON PIIRI RY Maaherrankatu 30 50100 Mikkeli puh.015 214244, 045 1209113 suursavon.piiri@gmail.com

SUOMEN METSÄSTÄJÄLIITON SUUR-SAVON PIIRI RY Maaherrankatu 30 50100 Mikkeli puh.015 214244, 045 1209113 suursavon.piiri@gmail.com SUOMEN METSÄSTÄJÄLIITON SUUR-SAVON PIIRI RY Maaherrankatu 30 50100 Mikkeli puh.015 214244, 045 1209113 suursavon.piiri@gmail.com Arvoisat seurat ja seurueet! Metsästys on upea harrastus Suomessa ja erityisesti

Lisätiedot

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja

Lisätiedot

Pablo-vaari pääsee hoivakotiin

Pablo-vaari pääsee hoivakotiin Pablo-vaari pääsee hoivakotiin Tämä on tarina kunnan hoivakodin rakentamisesta. Päättävistä kunnan sedistä ja tädeistä, hoivakotipaikkaa tarvitsevista vanhuksista ja hoivakotien rakentajasta. Tämä tarina

Lisätiedot

Oppitunti 9 - osa 1. lihaa ja perunasose perunasose = perunamuusi perunasoseuttaja ja kolme perunaa perunamuusi ja kanaa (kanankoipi) kurpitsasose

Oppitunti 9 - osa 1. lihaa ja perunasose perunasose = perunamuusi perunasoseuttaja ja kolme perunaa perunamuusi ja kanaa (kanankoipi) kurpitsasose Oppitunti 9 - osa 1 numeroita ehjä - rikki sata kaksisataa kolmesataa neljäsataa tuhat kaksituhatta kolmetuhatta neljätuhatta kymmenentuhatta kaksikymmentätuhatta satatuhatta miljoona 1 lihaa ja perunasose

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Raportti työharjoittelusta ulkomailla

Raportti työharjoittelusta ulkomailla Eevi Takala PIN10 12.5.2013 Raportti työharjoittelusta ulkomailla Opiskelen pintakäsittelyalan viimeisellä vuodella ja olin puolet (5vk) työharjoitteluajastani Saksassa töissä yhdessä kahden muun luokkalaiseni

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

Venäläinen asiakkaana. Imatra 20.11..2013. Virve Obolgogiani. Mimino Oy. Mimino Oy

Venäläinen asiakkaana. Imatra 20.11..2013. Virve Obolgogiani. Mimino Oy. Mimino Oy Venäläinen asiakkaana Imatra 20.11..2013 Virve Obolgogiani Mimino Oy Venäläinen on erilainen kuin suomalainen? eurooppalainen? aasialainen?...? Koulutuksen sisältö kulttuurierojen merkitys asiakaspalvelussa

Lisätiedot

Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011. Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 1(56) Kuvat, photos Jorma A.

Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011. Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 1(56) Kuvat, photos Jorma A. 1(56) Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011 Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 Kuvat, photos Jorma A. Vesterinen Sukuseuramme lippu liehui Korholan kartanon lippusalossa koko kesätapahtumamme

Lisätiedot

Sukuseura Kanko ry. www-sivut: koti.welho.com/rkarppin/kanko/ Sähköposti: sskanko@welho.com. Muut yhteystiedot:

Sukuseura Kanko ry. www-sivut: koti.welho.com/rkarppin/kanko/ Sähköposti: sskanko@welho.com. Muut yhteystiedot: Jäsenlehti 1/2009 Sukuseura Kanko ry www-sivut: koti.welho.com/rkarppin/kanko/ Sähköposti: sskanko@welho.com Muut yhteystiedot: Puheenjohtaja: Sirpa Karppinen Venemestarintie 29 A, 00980 Helsinki puh.

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Bulevardi 12:n WSOY:n kirjamyymälään Vuojoen kartanon kesäretkestä. WSOY:n edustaja Joni Strandberg WSOY "Puutarhan aika" "Onnellinen puutarhuri"

Bulevardi 12:n WSOY:n kirjamyymälään Vuojoen kartanon kesäretkestä. WSOY:n edustaja Joni Strandberg WSOY Puutarhan aika Onnellinen puutarhuri Kirja- ja matkailta Karkasimme puutarhaan kirjojen ja matkojen pariin karkauspäivänä 29.2. Hyvissä ajoin ennen tilaisuuden alkua väkeä alkoi saapua Bulevardi 12:n WSOY:n kirjamyymälään tekemään edullisia

Lisätiedot

Joka kaupungissa on oma presidentti

Joka kaupungissa on oma presidentti Kaupungissa on johtajia. Ne määrää. Johtaja soittaa ja kysyy, onko tarpeeksi hoitajia Presidentti päättää miten talot on rakennettu ja miten tää kaupunki on perustettu ja se määrää tätä kaupunkia, Niinkun

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related

http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related Syyskuu no 55 /2012 http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related "Särkyneille on puhuttava hiljaa ja sanoin, jotka eivät lyö. Kuin tuuli, joka vaalii viljaa, kuin lempeä ja lämmin yö. Särkyneitä

Lisätiedot

Kerava 90 vuotta. Lehdistöinfo Keravan aseman kahvio 20.1.2014 klo 10

Kerava 90 vuotta. Lehdistöinfo Keravan aseman kahvio 20.1.2014 klo 10 Kerava 90 vuotta Lehdistöinfo Keravan aseman kahvio 20.1.2014 klo 10 Mistä on kyse? Tämä vuosi on Keravan kaupungille merkittävä, sillä kaupunki viettää 90- vuotisjuhlaansa. 3.1.2014 tuli kuluneeksi tasan

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä!

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Nyt on jo kevät. Halusimme kertoa, kuinka kulunut talvi meillä sujui. Sää on ollut vaihteleva koko talven. Tällä hetkellä meidän pihalla on aika paljon lunta. Sää oli

Lisätiedot

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Ammattina hyvinvointi Tiedotuslehti Lehden toimitus: Levikki: Kohderyhmä: Merja Patokoski Vesa Vento 200 kpl Opetustoimen henkilöstö, pois lukien

Lisätiedot

Yksinhuoltajana monikkoperheessä

Yksinhuoltajana monikkoperheessä Yksinhuoltajana monikkoperheessä J A N N A R A N T A L A L A S T E N P S Y K I A T R I A N E R I K O I S L Ä Ä K Ä R I P A R I - JA P E R H E P S Y K O T E R A P E U T T I 4. 9. 2 0 1 5 w w w. j a n n

Lisätiedot

JANAKKALA-SEURA RY. TOIMINTASUUNNITELMA 2016-2017

JANAKKALA-SEURA RY. TOIMINTASUUNNITELMA 2016-2017 JANAKKALA-SEURA RY. TOIMINTASUUNNITELMA 2016-2017 Hyväksytty vuosikokouksessa 23.3.2016 1 Janakkala-Seura ry. tekee paikallista Janakkalan mielikuvaa tukevaa kotiseututyötä. Tavoitteena on 1. Lisätä täällä

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Marjo Virkkunen palvelutalon johtaja Onnellinen elämä syntyy välittämisestä ja kuuntelemisesta. Yhdessä olemisesta ja tekemisestä Alkoi Vire Koti

Lisätiedot

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset sanat selkeät sanat CC Kirsi Alastalo 2016 Kuvat: Papunetin kuvapankki, www.papunet.net, Sclera

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Lämpimät onnentoivotukset teille molemmille hääpäivänänne. Onnittelut kihlauksestanne ja kaikkea hyvää tulevaisuuteen!

Lämpimät onnentoivotukset teille molemmille hääpäivänänne. Onnittelut kihlauksestanne ja kaikkea hyvää tulevaisuuteen! 祝 福 : 结 婚 Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Lämpimät onnentoivotukset teille molemmille hääpäivänänne Lämpimät

Lisätiedot

Päiväkoti monikielisen kehityksen ympäristönä Varsinais-Suomen varhaiskasvattaja 2014 Jaana Toomar, Johanna Sallinen & Karita Mård-Miettinen

Päiväkoti monikielisen kehityksen ympäristönä Varsinais-Suomen varhaiskasvattaja 2014 Jaana Toomar, Johanna Sallinen & Karita Mård-Miettinen Päiväkoti monikielisen kehityksen ympäristönä Varsinais-Suomen varhaiskasvattaja 2014 Jaana Toomar, Johanna Sallinen & Karita Mård-Miettinen Näkökulmia monikielisyyteen Yksikielinen näkökulma: monikielinen=yksikielinen+yksikielinen+jne.

Lisätiedot

Partiolippukunta Kalevan Karhut nro 1 / 2008

Partiolippukunta Kalevan Karhut nro 1 / 2008 Partiolippukunta Kalevan Karhut nro 1 / 2008 TÄSSÄ NUMEROSSA - LIPPUKUNTALEHTI - 36. vuosikerta JULKAISIJA Ä-tervehdys... 3 www.kalevankarhut.net... 4 Ötökän elämää... 5 Silppusäkki... 6 Virkailijat...

Lisätiedot

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät UUSIMAA Teema ja strategiset alueet Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Monimuotoinen kokonaisuus 3 Hae mukaan Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi.

Lisätiedot

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Tutkimuksen puheenvuoro Arjen turvaa kylissä

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Mun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia

Mun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia 1 Mun perhe suomi äidinkieli suomi äidinkieli perhe äiti _ vaimo isä _ mies vanhemmat lapsi isoäiti tyttö isoisä poika isovanhemmat vauva sisko tyttöystävä poikaystävä veli Ootko sä naimisissa? * Joo,

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

OVASKAN SUKUSEURA JUHLI 10-VUOTISTA TOIMINTAANSA

OVASKAN SUKUSEURA JUHLI 10-VUOTISTA TOIMINTAANSA OVASKAN SUKUSEURA JUHLI 10-VUOTISTA TOIMINTAANSA Sukujuhlaa vietettiin 2. päivänä syyskuuta Sälinkään perinnerikkaassa kartanossa Mäntsälässä yli 80 juhlavieraan voimin. Juhlat aloitettiin nostamalla sukuviiri

Lisätiedot

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,

Lisätiedot

Puhe Rautavaara-päivien pääjuhlassa 30.6. 2013. Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto. Hyvät Rautavaara-päivien osanottajat!

Puhe Rautavaara-päivien pääjuhlassa 30.6. 2013. Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto. Hyvät Rautavaara-päivien osanottajat! Puhe Rautavaara-päivien pääjuhlassa 30.6. 2013 Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto Hyvät Rautavaara-päivien osanottajat! Rautavaara-päivien monipuolinen ohjelma ja päivien näkyvyys kertovat

Lisätiedot

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi Onnentoivotukset : Avioliitto Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Vastavihityn Lämpimät onnentoivotukset teille

Lisätiedot

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Juhla-,kokous- ja muistelumamatka Lappiin Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Kukonlaulun aikaan syyskuun 19.päivänä aloitimme LaaksojenAutoteknillisen yhdistyksen matkan Rovaniemen suuntaan.

Lisätiedot

Ilonan ja Haban aamu Pariskunnalle tulee Aamulehti, mutta kumpikaan ei lue sitä aamulla: ei ehdi, eikä jaksa edes lähteä hakemaan lehteä kauempana sijaitsevasta postilaatikosta. Haba lukee Aamulehden aina

Lisätiedot

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Oheiset kysymykset on tarkoitettu museovierailun yhteyteen tai museovierailun jälkeiseen tuntityöskentelyyn. Tietopaketti toimii opettajanmateriaalina,

Lisätiedot

Gepa Käpälä Jännittävä valinta

Gepa Käpälä Jännittävä valinta Gepa Käpälä Jännittävä valinta Moikka! Mä oon Gepa Käpälä. Oon 7-vuotias ja käyn eskaria. Siili Iikelkotti ja oravakaksoset on siellä kanssa. Mutta mä oon niitä nopeampi. Oon koko Aparaattisaaren nopein.

Lisätiedot

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää.

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. 2. NUMERO (EI 1) + PARTITIIVI o Minulla on kaksi autoa. o Kadulla seisoo

Lisätiedot

TEKSTI: ANU VIROLAINEN, KUVAT: LAURA SILLANPÄÄ. Sukupuu. Vinkkejä opettajalle. Karjalainen Nuorisoliitto

TEKSTI: ANU VIROLAINEN, KUVAT: LAURA SILLANPÄÄ. Sukupuu. Vinkkejä opettajalle. Karjalainen Nuorisoliitto TEKSTI: ANU VIROLAINEN, KUVAT: LAURA SILLANPÄÄ Sukupuu Vinkkejä opettajalle Karjalainen Nuorisoliitto TEKIJÄN TERVEISET Ensin oli idea Karjalaisesta Vauvakirjasta, jonka toteutuksen halusin ja sain vastuulleni

Lisätiedot

Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry:n Jäsentiedotuksia

Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry:n Jäsentiedotuksia Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry:n Jäsentiedotuksia Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry Julkaisija: Piiritoimisto Osoite: Keskuskatu 12 B 12 04600 MÄNTSÄLÄ Puhelin: 019 6871 300 E-Mail:

Lisätiedot

Tervetuloa mukaan Saunaseura SaunaMafia ry:n iloisiin tapahtumiin! Saunaseura SaunaMafia ry:n julkaisu 5. NUORGAMIN RUSKAPUNKKU

Tervetuloa mukaan Saunaseura SaunaMafia ry:n iloisiin tapahtumiin! Saunaseura SaunaMafia ry:n julkaisu 5. NUORGAMIN RUSKAPUNKKU SAUNASEURA 1.10.2014 1/11 5. NUORGAMIN RUSKAPUNKKU AIKA: Ti 9.9. - Su 14.9. 2014 PAIKKA: Pulmankijärvi, Nuorgam ja Pykeijä, Norja SaunaMafia ry:n jäsenten yksityinen vierailu Jouni Tetrin mökille Nuorgamin

Lisätiedot

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme.

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. Etsi lehdestä vastaukset seuraaviin kysymyksiin: a) Mikä on lehden nimi? b) Mikä on lehden ilmestymisnumero? c) Kuka on lehden päätoimittaja? d)

Lisätiedot

Vapaaehtoistyön johtaminen ja sitouttaminen rekrytoinnin ja sitouttamisen hyvät käytännöt

Vapaaehtoistyön johtaminen ja sitouttaminen rekrytoinnin ja sitouttamisen hyvät käytännöt IDEAKAHVILA: Vapaaehtoistyön johtaminen ja sitouttaminen rekrytoinnin ja sitouttamisen hyvät käytännöt Rekrytointi Henkilökohtainen kontakti/kutsu Pakottaminen/suostuttelu Järjestöjen välinen yhteistyö

Lisätiedot

Pentti O. Pohjola. Luottamus-ja työsuojeluasiamiesten virkistyspäivä 16.5.2008 Power Park, Alahärmä

Pentti O. Pohjola. Luottamus-ja työsuojeluasiamiesten virkistyspäivä 16.5.2008 Power Park, Alahärmä Pentti O. Pohjola Luottamus-ja työsuojeluasiamiesten virkistyspäivä 16.5.2008 Power Park, Alahärmä Luottamushenkilöt virkistäytymässä Power Parkissa Ammattiosasto vei luottamushenkilöt tänä vuonna virkistäytymään

Lisätiedot

Oppikirjat oman aikansa ilmentyminä

Oppikirjat oman aikansa ilmentyminä Oppikirjat oman aikansa ilmentyminä 1 2 3 SUOMEN KASVATUKSEN JA KOULUTUKSEN HISTORIAN SEURAN VUOSIKIRJA 2014 Oppikirjat oman aikansa ilmentyminä KOULU JA MENNEISYYS LII 4 ISBN 978-952-67639-4-1 (pdf) ISSN

Lisätiedot

Kasvu ja kestävyys paikallisyhteisöjen ja luonnon vastaanottokyky muuttuvalla kalottialueella

Kasvu ja kestävyys paikallisyhteisöjen ja luonnon vastaanottokyky muuttuvalla kalottialueella Kasvu ja kestävyys paikallisyhteisöjen ja luonnon vastaanottokyky muuttuvalla kalottialueella Mikko Jokinen Metsäntutkimuslaitos, Kolari Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research

Lisätiedot

juhli näyttävästi Lääkäriliitto JUHLAVUOSI

juhli näyttävästi Lääkäriliitto JUHLAVUOSI Vuosien 2007 09 ja nykyisen valtuuskunnan jäsenet kokoontuivat yhteiseen juhlakokoukseen. JUHLAVUOSI Lääkäriliitto juhli näyttävästi Lääkäriliitto juhli 100-vuotista taivaltaan 26.2. monin eri tavoin.

Lisätiedot

Uusi suunta. Juurien tunteminen tekee vahvaksi

Uusi suunta. Juurien tunteminen tekee vahvaksi Uusi suunta Juurien tunteminen tekee vahvaksi Arja Saijonmaa Arja Saijonmaa on suomalaisen saunan lähettiläs ja suuren suosion saavuttaneen Sauna kirjan kirjoittaja. Voimansa hän ammentaa kuulaasta järvimaisemasta

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

1. Oppilaat (ja ope) etsivät ja leikkaavat lehdestä itseään kiinnostavan kuvan. (Ihminen, eläin, esine, )

1. Oppilaat (ja ope) etsivät ja leikkaavat lehdestä itseään kiinnostavan kuvan. (Ihminen, eläin, esine, ) ALAKOULUT Luokat 1 2 Kuvasta tarinaksi Tarvikkeet: Sanoma- ja aikakauslehtiä, sakset 1. Oppilaat (ja ope) etsivät ja leikkaavat lehdestä itseään kiinnostavan kuvan. (Ihminen, eläin, esine, ) 2. Oppilaat

Lisätiedot

Kuvia Me haapavetisten tapahtumista vuosilta 2000-2010

Kuvia Me haapavetisten tapahtumista vuosilta 2000-2010 Kuvia Me haapavetisten tapahtumista vuosilta 2000-2010 Me haapavetiset ry:n 20-vuotisjuhlat v.2000 Suomalaisella Klubilla Kunniajäsenet diplomeineen vas. Atso Saajoranta,Tapio Lehtiniemi, Martti Pokela

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

115 vuotta. Uudenmaan Martat ry 85 vuotta. Anne Lempinen

115 vuotta. Uudenmaan Martat ry 85 vuotta. Anne Lempinen 115 vuotta Uudenmaan Martat ry 85 vuotta Anne Lempinen Uudenmaan Martat 85 vuotta Tuodaan juhlavuosi osaksi arkea Juhlavuotta tuodaan monin tavoin ja erilaisin tapahtumin esille tavoitteena on, että juhlavuosi

Lisätiedot

Brasil - Sempre em meu coração!

Brasil - Sempre em meu coração! Brasil - Sempre em meu coração! (Always in my heart) Pakokauhu valtasi mieleni, enhän tiennyt mitään tuosta tuntemattomasta latinomaasta. Ainoat mieleeni kumpuavat ajatukset olivat Rio de Janeiro, pienempääkin

Lisätiedot

RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE

RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE Anne Valkeapää Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät, Seinäjoki ESITYKSEN ETENEMINEN Tutkimustyön

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille.

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan (PWR1) Valitaan

Lisätiedot

Kotikonsertti. Sen jälkeen Mari lauloi Jonnen kitaran säestyksellä Juha Tapion Kaksi vanha puuta. Marin soolo-laulun kertosäe on:

Kotikonsertti. Sen jälkeen Mari lauloi Jonnen kitaran säestyksellä Juha Tapion Kaksi vanha puuta. Marin soolo-laulun kertosäe on: Kotikonsertti Sunnuntaina, 26.1.2014 klo 15.00 oli kotikonsertin aikaa. Konsertti järjestettiin 94-vuotispäivän kunniaaksi. Päivänsankarin vieraina olivat lapset, lapsenlapset ja lapsenlapsenlapset. Mukana

Lisätiedot

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu?

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? 11 Esipuhe Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? (Nalle Puh) Paula Määtän kirjoittama Perhe asiantuntijana -teos päätyi kymmenen vuotta

Lisätiedot