Pirkanmaan toteuttamissuunnitelma strategisen muutoksen ostamiselle vuosina

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pirkanmaan toteuttamissuunnitelma strategisen muutoksen ostamiselle vuosina 2012-2013"

Transkriptio

1 Pirkanmaan toteuttamissuunnitelma strategisen muutoksen ostamiselle vuosina

2 2

3 Pirkanmaan toteuttamissuunnitelma strategisen muutoksen ostamiselle vuosina Pirkanmaan liitto Julkaisu E 20

4 Pirkanmaan liitto Tampere 2011 Sarja E, julkaisu nro 20 ISBN ISSN Pohjakartat julkaisulupa nro 103/MML/11

5 ESIPUHE Pirkanmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma yksilöi maakunnan kehittämisen keskeisiä hankekokonaisuuksia ja niiden rahoitustietoja. Sen tehtävä on esitellä maakunnassa tapahtuvaa kehittämistoimintaa. Lisäksi sillä vaikutetaan aluekehityksen kannalta keskeisten valtion määrärahojen tasoon ja kohdentamiseen maakunnassa. Toteuttamissuunnitelmaan on koottu hankkeita, joita toteutetaan vuosina 2012 ja Myös keskeisten maakunnallisten kärkihankekokonaisuuksien ja kehittämisteemojen läpiviemisen tai käynnistämisen osalta on esitetty määrärahatarpeita keskushallinnolle. Tänä vuonna toteuttamissuunnitelmassa halutaan korostaa muutoskeskeistä kehittämisajattelua. Suunnitelmassa osoitetaan millaisia muutoksia haluamme ostaa maakuntaamme käytettävissä olevilla kehittämisresursseilla. Toteuttamissuunnitelma toimiikin erilaisten kehittämisaihioiden tarjottimena. Jotta toteuttamissuunnitelma voi täysimääräisesti toteutua, esitettyjen valtion määrärahojen saannin lisäksi tarvitaan myös maakunnan omien toimijoiden aktiivisuutta määriteltyjen muutosten toteuttamisessa. Toivomme, että toteuttamissuunnitelma suuntaa Pirkanmaan kehittämistoimintaa hyvässä hengessä kotimaakuntamme kaikinpuoliseksi menestykseksi.

6 Sisällys Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma ja sen valmistelu... 5 Pirkanmaan toteuttamissuunnitelmakauden ykköstavoitteet ja esitykset liikennepoliittiseen selontekoon... 6 Toteuttamissuunnitelmakauden muutostavoitteet sekä keskeiset resurssi ja kehittämistarpeet... 7 Pirkanmaan neuvotteluesitykset työ ja elinkeinoministeriölle Hanketyön työkalupakki muutoksen ostamiselle Maakuntaohjelman toteutuminen ja sen vaikutusten arviointi Lopuksi: Minne olemme matkalla? Lähitulevaisuuden kehitysnäkymät Pirkanmaalla Rahoitustaulukot Liite 1. Maakuntaohjelmaa toteuttavia hankkeita Liite 2. Pirkanmaan maakunnan yhteistyöasiakirja

7 Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma ja sen valmistelu Toteuttamissuunnitelmassa kootaan ja esitetään maakunnan keskeiset kehittämistarpeet konkreettisina toimenpiteinä, hankkeina ja resursointikohteina seuraavien kahden vuoden jaksolla ( ). Toteuttamissuunnitelman tarkoitus on yhtäältä välittää alueen viestit ministeriöille valtion talousarvion valmistelua varten ja toisaalta suunnata alueella sen omien toimijoiden toimintaa. Sen sisällöt toteuttavat johdonmukaisesti strategista maakuntasuunnitelmaa ja erityisesti sitä painopistevalinnoilla konkretisoivaa maakuntaohjelmaa. Toteuttamissuunnitelma laaditaan yhteistyössä maakunnan toimijoiden kanssa, ja näin se kuvaa sidosryhmien yhteensovitettua näkemystä maakunnan kehittämistarpeista ja niiden resursoinnista. Toteuttamissuunnitelma käsitellään maakunnan yhteistyöryhmässä ja sen hyväksyy maakuntahallitus. Toteuttamissuunnitelma valmistui monivaiheisessa prosessissa vuoden 2011 kesän ja alkusyksyn aikana. Valmistelun käynnistänyt lähetekeskustelu käytiin maakuntahallituksessa ja maakunnan yhteistyöryhmässä kesäkuussa Kesän aikana tiedusteltiin laajalla kyselyllä keskeisiä kehittämis ja resurssitarpeita sekä maakuntaohjelmaa toteuttavia toimenpiteitä Pirkanmaan kunnilta, kuntayhtymiltä, kehittämisyhtiöiltä ja rahoittajaviranomaisilta. Myös muut maakunnan kehittämiseen vaikuttavat keskeiset sidosryhmät osallistuivat toteuttamissuunnitelman valmisteluun. Monet viime toteuttamissuunnitelman kehittämistarpeista ovat edelleen ajankohtaisia ja ne on kirjattu päivitettyinä myös uuteen suunnitelmaan. Uutena toteuttamissuunnitelman valmistelumuotona perinteisen valmistelun rinnalla kokeiltiin myös virtuaalivalmistelua Internetissä. Virtuaalivalmistelu tapahtui Pirkanmaan ennakointiportaali Pilkahduksen työtilassa. Valmistelu tarjosi väylän toteuttamissuunnitelman reaaliaikaisempaan valmisteluun sekä mahdollisuuden esitettyjen kehittämisaihioiden vertaisarviointiin ja kommentointiin. Valmistelun loppuvaiheessa suunnitelma tuotiin portaaliin yhteisökirjoitettavaksi ja muokattavaksi. Virtuaalivalmistelu ei käynnistynyt suunnitellulla tavalla ja sen hyödyntämistä ensi vuoden prosessissa arvioidaan. Maakuntahallitus käsitteli toteuttamissuunnitelman luonnosta syyskuussa. Myös muille valmisteluprosessiin osallistuneille tarjottiin mahdollisuus kommentoida toteuttamissuunnitelman luonnosvaihetta. Maakunnan yhteistyöryhmässä suunnitelman luonnos käsiteltiin ja maakuntahallitus hyväksyi sen Toteuttamissuunnitelman rakenteesta Ensimmäisenä esitellään Pirkanmaan ykköstavoitteet valtion vuoden 2012 talousarvioon sekä maakunnan esitykset liikennepoliittiseen selontekoon. Ykköstavoitteita avataan myöhemmin suunnitelmakauden muutostavoitteiden, hanketoiminnan painopisteiden sekä muiden keskeisten kehittämis ja resurssitarpeiden esittelyn yhteydessä. Suunnitelmaan on kirjattu myös Pirkanmaan neuvotteluesitykset työ ja elinkeinoministeriölle. Lopuksi kuvataan mm. maakunnan keskeisimmät hanketyön kehittämisresurssit ja niiden tavoitetasot. Lisäksi arvioidaan lyhyesti toteuttamissuunnitelman vaikutuksia, maakuntaohjelman toteutumista sekä Pirkanmaan lähitulevaisuuden kehitysnäkymiä. Suunnitelman liitteenä (liite 1) on konkreettinen maakuntaohjelman toteuttamista esittelevä osio, joka koostuu jo käynnistyneistä tai suunnitelmakaudella todennäköisesti toteutettavista hankkeista. Liitteenä 2 on maakunnan yhteistyöasiakirja, joka on valmisteltu samanaikaisesti toteuttamissuunnitelman kanssa ja jossa jaetaan rahoittajaviranomaisten kesken maakunnan rakennerahastovarat. 5

8 Pirkanmaan toteuttamissuunnitelmakauden ykköstavoitteet ja esitykset liikennepoliittiseen selontekoon Pirkanmaan ykköstavoitteet valtion vuoden 2012 talousarvioon LVM: Vt 12 Tampereen Rantaväylän tunnelin toteuttaminen LVM: Vt 12 parantaminen Tampereen keskussairaalan kohdalla YM: Sastamala Punkalaidun Huittinen siirtoviemäri ja yhdysvesijohto: 2. vaihe Sastamala Huittinen OKM: Tampereen keskusareenalle valtion rahoitus VM, LVM, YM: Valtion sitoutuminen ja rahoitus Tampereen kaupunkiseudun MALaiesopimuksen mukaisiin kehittämiskohteisiin. MMM, OKM: Vaihtoehtomenetelmäkeskuksen (FICAM) nimeäminen kansalliseksi validointi ja referenssilaboratorioksi vuonna 2012 TEM: Aloittavien yritysten neuvontapalveluiden järjestäminen perusrahoituspohjaisena (neuvotteluesitys) TEM: Maakunnan kehittämisrahan vapaan osuuden säilyttäminen vähintään nykyisellä tasolla (neuvotteluesitys) Liikennepoliittiseen selontekoon Pirkanmaalta esitettävät kohteet LVM: Vt 3 parantaminen yhteysvälillä Ylöjärvi Vaasa, sisältäen Hämeenkyrön ohikulkutien. Ensimmäisen vaiheen kustannusarvio 185 M (maku ind. 150, 2005 = 100) LVM: Vt 9 Tampere Orivesi: liikenneturvallisuuden ja liikenteen sujuvuuden parantaminen LVM: Tampereen seudun lähiraideliikennejärjestelyt sisältäen Tampereen kaupunkiraitiotien LVM: Raidekapasiteetin lisääminen pääradalla: suunnittelumääräraha Tampere Toijala (Akaa) LVM: Tampere Pori radan peruskorjauksen toteutus (Liekki hanke) LVM: Teemahankkeet: joukkoliikenteen laatukäytävät Vt 3 yhteysvälillä Tampere Vaasa, Vt 9 yhteysvälillä Tampere Orivesi, Vt 11 yhteysvälillä Nokia Ulvila, Vt 12 useilla yhteysväleillä LVM: Tampereen läntisen oikoradan yleissuunnittelun käynnistäminen 6

9 Toteuttamissuunnitelmakauden muutostavoitteet sekä keskeiset resurssi ja kehittämistarpeet Vuoden 2011 alusta maakunnan kehittämistä on ohjannut Pirkanmaan uusi maakuntaohjelma Sen kolme toimintalinjaa ja kahdeksan kehittämistehtävää on johdettu Pirkanmaan maakuntasuunnitelmassa 2025 tunnistetuista kehittämiskokonaisuuksista ja tarpeista. Toimintalinjat ja kehittämistehtävät ovat ne keskeiset maakunnan ilmaisemat kehittämisen painopistealueet, jotka sovitetaan myös valtion aluehallintoviranomaisten strategia asiakirjoihin. Näistä kehittämisen teemoista on pyritty löytämään maakunnan eri toimijoiden intressien yhtymäkohdat ja kehittämisen kärjet, joita yhteistyössä edistetään. Toteuttamissuunnitelmalla halutaan edistää muutoskeskeistä kehittämisajattelua. Maakuntaohjelman kehittämistehtävien pohjalta on muodostettu toteuttamissuunnitelmakauden muutostavoitteet, joiden toteuttamiseksi on kartoitettu keskeisiä kehittämistoimia ja resurssitarpeita. Lisäksi on määritelty toteuttamissuunnitelmakauden hanketoiminnan painopisteet, joiden on tarkoitus osaltaan ohjata vuosien 2012 ja 2013 hankerahoitusta. Suunnitelman tavoitteena on olla konkreettinen asiakirja, joka antaa kattavan kuvan maakunnassa tapahtuvasta kehittämistoiminnasta sekä viestittää, millaista hanketoimintaa suunnitelmakaudelle toivotaan. Kehittämistehtävittäin esitellään myös maakunnan merkittävimmät kehittämistarpeet ja kärkihankkeet, jotka olisi tärkeä käynnistää vuosina ja joiden toteuttaminen on erityisen riippuvainen valtion ja/tai EU rahoituksen saannista. Nämä hankkeet ovat hanketoiminnan painopisteiden ohella maakunnan keskeinen viesti keskushallinnolle sekä aluehallinto ja rahoittajaviranomaisille. Niistä korkeimmalle on priorisoitu maakuntahallituksen hyväksymät Pirkanmaan budjettitavoitteiden mukaiset hankkeet. Valintoja on ohjannut myös mm. hankkeen sopiminen esitettyihin painopisteisiin, alueellinen kattavuus sekä toteuttajaverkoston laajuus. Liitteeseen 1 on koottu keskeiset hanke ja toimenpide esitykset, jotka todennäköisesti toteutetaan vuosina ja joiden rahoitus on varmahko. Lisäksi siinä esitellään jo aiemmin käynnistyneitä, mutta maakuntaohjelman toteuttamisen kannalta edelleen keskeisiä hankkeita. Liitteen pääasiallinen tarkoitus on olla konkreettinen ja kattava maakuntaohjelman mukaista kehittämistoimintaa esittelevä osio. Hankkeiden alussa on nimetty ministeriö tai rahoittajaviranomainen, jolle viesti on osoitettu. Tämän jälkeen on esitelty mahdollinen hakija tai toteuttaja (sulkeissa), toteutusaika, rahoitusinstrumentti sekä mahdollisuuksien mukaan resurssitarve. Maakuntaohjelman toimintalinjat ja kehittämistehtävät eivät ole toisiaan poissulkevia vaan pikemminkin toisiaan täydentäviä. Tämän vuoksi on syytä korostaa, että monien esiteltävien hankkeiden toimenpiteitä kohdistuu useaan eri toimintalinjaan ja kehittämistehtävään. Hankkeet esitellään yhden kehittämistehtävän vain esittämisselvyyden vuoksi. Käytettyjen lyhennysten selitykset: Ministeriöt TEM: työ ja elinkeinoministeriö OKM: opetus ja kulttuuriministeriö LVM: liikenne ja viestintäministeriö MMM: maa ja metsätalousministeriö YM: ympäristöministeriö VM: valtionvarainministeriö STM: sosiaali ja terveysministeriö Rahoittajaviranomaiset PIRELY: Pirkanmaan elinkeino, liikenneja ympäristökeskus PL: Pirkanmaan liitto LSSAVI: Länsi ja Sisä Suomen aluehallintovirasto TEKES: Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Sitra: Suomen itsenäisyyden juhlarahasto 7

10 Hanketoteuttajat ja hakijat LPKKY: Länsi Pirkanmaan koulutuskuntayhtymä Pirko: Pirkanmaan koulutuskonserni kuntayhtymä SASYP: Sastamalan Seudun Yrityspalvelu Oy SASKY: Sastamalan koulutuskuntayhtymä TAMK: Tampereen ammattikorkeakoulu TaY: Tampereen yliopisto Tredea: Tampereen kaupunkiseudun kehitys ja elinkeinoyhtiö Oy TTY: Tampereen teknillinen yliopisto VASKE: Valkeakosken Seudun Kehitys Oy VSKY: Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä Toimintalinja 1. Uudistuvat osaamis ja elinkeinorakenteet Kehittämistehtävä 1. Tuemme uuden liiketoiminnan tutkimus ja osaamislähtöistä synnyttämistä Muutostavoite: Tieteen, t&k toiminnan, osaamisen sekä maakunnan elinkeinoelämän luovat kytkennät ovat tiivistyneet. Pirkanmaan strategisista kärjistä neuvotellaan tiiviisti alueen yliopistojen ja oppilaitosten kanssa. Hanketoiminnan painopiste vuosina on innovaatioympäristöjen, palveluinnovaatioiden, hyvinvointi ja terveysalan, energiateknologioiden ja energiatehokkuuden sekä muiden tehokkaiden uutta teknologiaa soveltavien toimenpiteiden kehittämisessä, tuotteistamisessa ja hyödyntämisessä. Pirkanmaalla innovaatiotoiminnan kärkiä ovat mm. bioteknologia (ihmisen varaosat), energiaklusteri, peliala, simulaatiot, ICT sekä avoimet toimintamallit. Edelleen potentiaalisia aloja ovat optoelektroniikka ja sen soveltava käyttö kasvuyrityksissä sekä älykkäät koneet. Kehittämistehtävää toteuttavat Pirkanmaan kärkihankkeet tai toimenpiteet: MMM, OKM: Vaihtoehtomenetelmäkeskus FICAM:n nimeäminen kansalliseksi validointi ja referenssilaboratorioksi vuonna Tampereen yliopiston yhteydessä toimiva keskus kehittää ja validoi ihmisperäiseen solu ja kudosviljelyyn perustuvia menetelmiä, joilla voidaan korvata eläinkokeita. FICAM on saavuttanut laajaa kansainvälistä tunnustusta ja sillä on parhaat edellytykset Suomessa toimia validointi ja referenssilaboratoriona. Keskukselle on osoitettava pysyvä valtion rahoitus vuodesta 2013 lähtien. OKM: Tampereen yliopistojen (TaY, TTY) teknillistieteellisen opetus ja tutkimuslaiteinfrastruktuurin modernisointi. MediTech yhteistyön edellyttämä valmistus ja karakterisointilaboratorioympäristön laitekokonaisuus (1,8 M ) sekä TTY:n laitteistoinvestoinnit (mm. älykkäät koneet, paikannus, langaton tietoliikenne, aurinkovoima, 3D, mikrosysteemitekniikka) 2,45 M. Valtion rahoituksen tarve on vuonna 2012 yhteensä 4,25 M. MMM: Metsäntutkimuslaitoksen Länsi Suomen alueyksikön (Parkano) toiminnan vahvistaminen. Laaja alainen metsäosaamisen keskus palvelee koko Länsi Suomea. Pitkäjänteisen tutkimusyhtei 8

11 sön kehittäminen edellyttää virkarakenteeseen tutkijapainotusta. Tutkijanvirkoja on lisättävä vuoden 2012 talousarviossa. PIRELY: Fotoniikan kansallisen kehittämisverkoston rakentaminen (TTY/ORC). Valotekniikan valtakunnallisen verkoston rakentaminen Pirkanmaalla sijaitsevan Optoelektroniikan keskuksen (ORC) vetämänä. PIRELY tai PL: Kysyntä ja käytäntölähtöisen TKI toiminnan menetelmäkehitys ja kansainvälistämishanke (TAMK). Pirkanmaalaiset toimijat ovat edelläkävijöitä avoimien innovaatioympäristöjen ja aidoissa ympäristöissä tapahtuvan tuote ja palvelukehityksen käytössä ja menetelmäkehityksessä. Hankkeessa tuotteistetaan pirkanmaalainen kysyntä ja käytäntölähtöisen TKI toiminnan osaaminen PIRELY tai PL: TTY:n yritystalli toiminnan kehittäminen: volyymi ja kansainvälistyminen sekä vakiinnuttaminen osaksi yliopiston toimintaa (TTY, TaY, Aalto, JYY, LUT ja kansainvälinen yhteistyöyliopisto). Proakatemian osuuskunta muotoinen yrittäjyys tuodaan vaihtoehdoksi myös TTY:n tutkijoille ja opiskelijoille. Hankkeen toteuttaminen liittyy pitkäjänteiseen kulttuurin ja asenteenmuutokseen, minkä päämääränä on tehdä tutkimuksesta liiketoimintaa ja nähdä yrittäjyys uravaihtoehtona. 9/2012 Kehittämistehtävä 2. Vahvistamme yritysten osaamisen tasoa ja uudistumiskykyä Muutostavoite: Maakunnan yritysten osaaminen ja uudistumiskyky on parantunut erityisesti tuottavuutta lisäävien prosessien, toimintatapojen ja uutta (ICT)teknologiaa soveltavien toimenpiteiden kehittämisen seurauksena. Kehittämisen painopiste on mikro ja pk yritystoiminnassa. Hanketoiminnassa painotetaan tuottavuuden lisäämistä, käyttäjälähtöisten innovaatioiden syntyä sekä yritysten osaamisen jalostamista uudeksi liiketoiminnaksi tai vientituotteiksi. Toimijoiden rajapinnat, osaamisen yhdistäminen ja näkemysten ristiinpölytys ovat keskeisellä sijalla toiminnan uudistamisessa. Myös yritysten liiketoimintaosaamisen ja kansainvälistymisvalmiuksien kehittäminen on keskiössä. Maaseudun yritystoiminnan kehittämisessä korostetaan energia alan osaamista uutena potentiaalisena kasvualana (uusiutuva bio ja lähienergia) perinteisten elämystalouteen perustuvien vahvuustekijöiden rinnalla (matkailu ja matkailutuotteiden kansainvälistäminen, luomu ja lähiruoka sekä sen logistiikka, luonnontuotteet, markkinointi). Kehittämistehtävää toteuttavat Pirkanmaan kärkihankkeet tai toimenpiteet: TEM, PIRELY, TE toimistot: Pirkanmaan TE toimistouudistus ja yrityspalveluiden kehittäminen Yritys Suomi konseptin alla. Uudistus ja palvelujen uudelleen kohdentaminen. Yritystoiminnan syntymisen ja kasvamisen tukeminen. Uudistus kytketään tiiviisti valtakunnalliseen Yritys Suomi konseptiin, jonka tavoitteena on koota sirpaleiset julkiset yrityspalvelut asiakaslähtöisemmin tarjottaviksi kokonaisuuksiksi. TEM, PIRELY: ICT murroksen hallinta (koulutus ja kehittämishanke) Kokonaisrahoitus 2,0 M. PIRELY tai PL: Yritysten materiaalisivuvirroista liiketoimintaa (SASYP). Hankkeessa selvitetään teollisuuden, maatalouden, tuotantoyritysten materiaalisivuvirtojen hyödyntämisen potentiaali ja jatkojalostusmahdollisuudet. Kokonaiskustannusarvio vuosina on 0,2 M. 9

12 PIRELY tai PL: LIIKE Yritysten liiketoimintaympäristöjen kehittäminen (MW Kehitys Oy). Kehitetään uutta palveluyrittäjyyttä ja palveluliiketoimintakonsepteja Ylä Pirkanmaalla EAKR, kokonaisrahoitus 0,24 M. PIRELY tai PL: Kansainvälistä osaamista korkeakouluista pk yrityksiin (TAMK, TTY, TaY). Edistää pirkanmaalaisten pk yritysten kansainvälistymistä lisäämällä ulkomaalaistaustaisen nuorten osaajien työllistymistä niihin PL: PIRMAT Pirkanmaan materiaalitekniikan oppimis ja kehitysympäristö (VSKY). Luodaan oppimis ja kehitysympäristö materiaalitekniikan tuotannonalalle VSKY:n ja alan merkittävimpien yritysten kesken. Valkeakosken ammatti ja aikuisopistoon rakennetaan todellista tuotantoprosessia mahdollisimman tarkasti mallintava seitsemänkerrospuhalluskalvolinja. Materiaalitekniikka on voimakkaasti kehittyvä tuotannonalal. Hankkeella osaltaan vastataan alueen elinkeinoelämän rakennemuutokseen. EAKR, kokonaisrahoitus 1,5 M. Kehittämistehtävä 3. Vastaamme työelämän muutokseen ja tulevaisuuden osaamistarpeisiin Muutostavoite: Tulevaisuuden osaamistarpeita ja työvoimaresursseja on kartoitettu ja niiden pohjalta on ryhdytty tarvittaviin opetusohjelmien ja koulutuskiintiöiden muutoksiin. Yleinen työllisyystilanne on parantunut ja erityisesti nuorten työttömien ja syrjäytyneiden osuus on pienentynyt. Ihmiset voivat aiempaa paremmin työelämässä. Kehittämisen painopisteenä vuosina on nuorisotyöttömyyden vähentäminen ja työmarkkinoilta syrjäytymisen ehkäisy. Hanketoiminnassa painotetaan lisäksi mm. työvoima, koulutus ja osaamistarpeiden ennakointia, aikuiskoulutuksen kehittämistä, elinkeinoelämän ja oppilaitosten välisen yhteistyön parantamista, yrittäjyyskasvatuksen sekä työ ja opiskeluperusteisen maahanmuuton edistämistä, työelämälaadun ja työhyvinvoinnin parantamista, työelämän tuottavuutta parantavien prosessien kehittämistä sekä opetuksen alueellista saatavuutta. Oppilaitosten hankkeisiin etsitään uusia innovatiivisia ratkaisuja ja pilotointeja suunnittelukaudella ei enää tueta oppilaitosten perustoimintaa. Kehittämistehtävää toteuttavat Pirkanmaan kärkihankkeet tai toimenpiteet: OKM: Tampereen kansainvälisen koulun (FISTA) resursointi suunnittelu ja valmistelukustannuksiin. Koulun toteuttaminen edellyttää Amurin koulun peruskorjausta sekä panostuksia englanninkielisen opetuksen tutkimukseen, opettajien täydennyskoulutukseen sekä oppimateriaaliin. Koulun tehtävät ovat laajuudeltaan ja tavoitetasoltaan valtakunnallisia. Valtion rahoituksen tarve vuonna 2012 on 0,2 M. OKM: Tampereen kaupunkiseudun toisen asteen koulutusrakenteiden uudistaminen. Selvitysmies on ehdottanut Tampereen ammattiopiston ja Pirkanmaan koulutuskonsernin fuusioimista 2013 vuoden alusta. Hankkeen toteuttaminen edellyttää projektijohtajan palkkausta ja muutoksen valmistelusta aiheutuvien kustannusten rahoitusta. Valtion rahoitustarve vuodelle 2012 on 0,1 M. PIRELY, TE toimistot, PL: Pirkanmaan nuorisotyöttömyyden torjuminen ja työmarkkinoilta syrjäytymisen ehkäisy. Nuorten työllistämisvalmiuksien parantamiseen kohdistuvien toimien riittävä resursointi. Huomiota kiinnitetään erityisesti koulutuksen ja työmarkkinoiden ulkopuolella oleviin nuoriin. PIRELY, TE toimistot: Maahanmuutto osaamispalveluiden integrointi. TE toimistojen maahanmuuttopalvelujen integrointi osaksi toimistojen normaalipalveluja. Liittyy tiiviisti edellä mainittuun TE toimistouudistukseen. 10

13 OKM, LSSAVI: Osaava ohjelma. Valtakunnallisen opetustoimen henkilöstön ammatillisen osaamisen kehittämisohjelma. Valtion rahoitusosuus on Pirkanmaalla vuonna ,8 M. Tarve rahoituksen kaksinkertaistamiselle. PIRELY: Y Kampus (Pirko, SASKY, TAMK). Yrittäjyyskasvatuksen edistämisen hankekokonaisuus, joka koostuu kolmesta osahankkeesta: Yritteliäisyys oppimispolkuna (SASKY, ESR, yrittäjyyttä tukevat monialaiset ja käytännönläheiset oppimisympäristöt), Ponnahdus (Pirko, ESR, alueellisen yrittäjyyskulttuurin kasvattaminen) ja Yrittäjyyden päämaja (TAMK, ESR, yrittäjyyskasvatusosaaminen ja opiskelijoiden yrittäjyyspalvelut). Kokonaisrahoitus noin 1,0 M. PIRELY: Kansainvälisen osaamisen palvelupisteet Pirkanmaalla (SASYP). Kehitetään osaavan maahanmuuttajareservin välitystoiminnan palvelumalli, jonka avulla maahanmuuttajat, heidän osaamisensa ja koulutuksensa saadaan nykyistä paremmin hyödynnetyksi suomalaisessa työelämässä. ESR ja valtion rahoitustarve vuosina on 0,260 M. PIRELY tai PL: Maaseutucampus (Virrat, Pirko, TAMK, maakuntakorkeakoulu). Koulutuksen alueellisen saavutettavuuden sekä nuorten työelämään pääsyn edistäminen. Hankkeen kohderyhmänä ovat erityisesti nuoret, jotka ovat vaarassa jäädä vaille koulutuspaikkaa Toimintalinja 2. Vahvistuva ja eheytyvä infrastruktuuri Kehittämistehtävä 4. Varmistamme liikenneinfrastruktuurin toimivuuden, turvallisuuden ja kunnon Muutostavoite: Pirkanmaan liikenteellinen sijainti läntisen Suomen solmukohtana on vahvistunut ja toimintojen saavutettavuus ei ole heikentynyt. Liikenneturvallisuuteen on panostettu eikä liikenteen infrastruktuurista ole aiheutunut lisähaittoja ympäristölle. Kehittämisen viitekehyksenä ja tarkemman tason suunnittelua ohjaavana asiakirjana toimii Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. Budjetin raameissa maakunnan päätieverkon taso pyritään pitämään nykytasollaan. Muilta osin tieverkon kunnon ja toimivuuden heikentymiseen puututaan mahdollisuuksien mukaan. Liikennejärjestelmien turvallisuutta pyritään parantamaan. Myös joukko ja kevyen liikenteen toimintaedellytykset ja niiden houkuttelevuuden edistäminen (mm. teknologiat, palvelut), joukkoliikenteen keskittäminen vahvojen asiakasvirtojen yhteyteen, raide ja lähijunaliikenteen kehittäminen, pirkanmaalaisten kannustaminen kestävään liikkumiseen ja älykkään logistiikan ratkaisut ovat suunnittelukaudella kehittämistoiminnan keskiössä. Kehittämistehtävää toteuttavat Pirkanmaan kärkihankkeet tai toimenpiteet: LVM: Vt 12 Tampereen Rantaväylän tunnelin toteuttaminen. Valtion tulee vahvistaa osallistumisensa rahoitukseen (kolmannes kustannuksista, n. 61 M ). LVM: Vt 12 parantaminen Tampereen keskussairaalan kohdalla. Valtion rahoituksen tarve vuonna 2012 on 3,25 M (kokonaiskustannusarvio 8,7 M, ind.136, = 100). LVM: Vt 12 Rantaväylän joukkoliikennekaistojen ja kevyen liikenteen väylien rakentaminen. Kokonaiskustannusarvio on 14,9 M (ind.136, = 100). LVM: Raidekapasiteetin lisääminen pääradalla: suunnittelumääräraha Tampere Toijala (Akaa). Valtionrahoituksen tarve lisäraiteiden suunnittelumäärärahaksi vuodelle 2012 on 0,3 M. 11

14 LVM: Suomen pääradan rahoitus eurooppalaisena TEN T investointikohteena. Kansallinen tavoite saada rahoitusta pääradan kapasiteetin nostamiseksi. Ratasuunnittelussa tulee varautua myös Tampereen läntiseen oikorataan. LVM: Parkanon raakapuuterminaalin rakentaminen. Kotimaisen puun kuljetukset kasvavat Länsi Suomessa ja kuljetuskaluston tehokas käyttö edellyttää raakapuuterminaalien rakentamista. Valtion rahoituksen tarve raakapuuterminaalille on 5,7 M LVM: Henkilöliikenteen kehittäminen rataosalla Tampere Mänttä Vilppula. Liikennevirastolle määräraha vuodelle 2012 suunnitelmien mukaisten investointien toteuttamiseksi ja lisäliikenteen käynnistämiseksi. LVM: Laajakaistayhteyksien valtion rahoituksen varmistaminen haja asutusalueilla. Valtion talousarvioon tulee osoittaa riittävä valtion rahoitus, jotta Pirkanmaan laajakaistasuunnitelman mukaiset hankkeet saadaan toteutetuiksi. Valtion tuen tarve vuonna 2012 on 0,725 M PIRELY: Pirkanmaan maanteiden kunnossapito ja käyttö vuosina Kokonaisrahoitus 73,5 M. PIRELY: Liikennevalolaitteiden ja niiden ohjelmistojen korvaaminen älykkäillä ohjausjärjestelmillä Tampereen seudulla. Nykyiset järjestelmät korvataan Tampereen seudun maantieverkolla älykkäillä järjestelmillä, jotka huomioivat sää ja muut liikenneolosuhteet. Tavoitteena on kaupunkiseudun pääväylien liikenteen sujuvuuden ja toimivuuden parantaminen. EAKR, kokonaisrahoitustarve vuosina on 0,5 M. PIRELY: Kt 56 Mustalahti Runttimäki, kevyen liikenteen väylä (Mänttä Vilppula). Nykyinen tie on vaarallinen kevyelle liikenteelle ja tien varressa olevan maankäytön kehittäminen edellyttää liikkumisolosuhteiden parantamista. Mänttä Vilppula on äkillisen rakennemuutoksen aluetta. Kokonaisrahoitustarve on 0,25 M vuonna PIRELY tai PL: Vt 12 Tampere Kangasala tieosuuden vaiheittaisen parantamisen ja sen edellyttämän suunnittelun edistäminen. Osuuden parantaminen edellyttää YVA prosessia ja lainvoimaisen yleissuunnitelman laatimista sekä yksittäisten osien tie ja rakennussuunnittelua. PIRELY tai PL: Vt 9 Humppila Tampere (yhteysvälin kunnat, Pro Ysitie yhdistys). Välin maankäytön strategisen suunnitelman valmistelu osana Turku Tampere yhteysvälin yleissuunnittelua. Etelä Pirkanmaan kuntien osalta rahoitus mahdollisesti osana KOKO hanketta. Kehittämistehtävä 5. Parannamme teknisen huollon toimivuutta ja lisäämme maakunnan energiaomavaraisuutta Muutostavoite: Pirkanmaa on vahvistanut asemaansa energiaosaamisen johtavana soveltajana ja ympäristöjohtajana. Teknisen huollon infrastruktuurin kehittämiseen on onnistuttu ohjaamaan merkittäviä panostuksia. Vuosina hanketoiminnassa keskitytään energia ja ympäristöteknologioiden t&k toiminnan edistämiseen ja uusien energiainnovaatioiden etsimiseen. Keskiössä ovat energiatehokkuus ja energian säästöratkaisut. Maaseutualueiden voimavaraksi ymmärretään niiden asema uusiutuvien luonnonvarojen lähteenä ja älykkäiden mikroenergiaverkkojen sijaintipaikkana. Hanketoiminnan painopisteessä ovat bioenergiahankkeet (puu ja peltoenergia, energiapuun korjuu, lämpöyrittäjyys) sekä jäte ja tuulienergian hyödyntäminen. Paikalliset jäte ja vesihuollon kehittämistoimenpiteet ovat kärsineet resurssipulasta jo 12

15 pitkään. Muun muassa infrastruktuurin vanhentuminen ja väestöpaine aiheuttavat Pirkanmaan jäte ja vesihuollon infrastruktuurille merkittäviä ylläpito ja uusimistarpeita. Kehittämistehtävää toteuttavat Pirkanmaan kärkihankkeet tai toimenpiteet: YM: Sastamala Punkalaidun Huittinen siirtoviemäri ja yhdysvesijohto: 2. vaihe Sastamala Huittinen. Hankkeen 1. vaihe (Punkalaidun Huittinen) sai valtion rahoitusta vuodelle ,9 M. Hankkeen loppuun viemiseksi 2. vaiheen valtion rahoituksen lisätarve on 4,0 M. MMM: Aitoo Pälkäne yhdysvesijohto ja siirtoviemäri. Valtion jatkorahoitustarve vuonna 2012 on 1,29 M. MMM: Hämeenkyrö Nokia syöttövesijohto ja siirtoviemäri. Valtion aloitusmäärärahatarve vuonna 2012 on 0,3 M. MMM: Hämeenlinna (Iittala ) Akaa syöttövesijohto. Valtion rahoitustarve vuosina on n. 1,0 M MMM, YM: Pirkanmaan haja asutusalueiden vesihuoltoavustukset. Haja asutusalueiden keskitetyt viemäröintiratkaisut. Vuosittainen rahoitustarve on noin 1,2 M. MMM: Eteläisten Pirkanmaan kuntien vesihuollon toimintavarmuus (Tampere, Lempäälä, Vesilahti, Valkeakoski ja Akaa). Kuntien toimintavarmuushankkeilla varaudutaan kasvavan alueen vedentarpeisiin sekä alueen vesihuollon erityistilanteisiin. Kokonaisrahoitustarve vuosina on 0,9 M. PIRELY: Liedenpohjan vedenottamon suojaus (Virrat). Suojaustoimet ovat ensiarvoisen tärkeitä, koska vedenottamo on lähellä tietä (vt 66), jonka liikennemäärät ovat jatkuvasti kasvaneet. Valtion rahoitustarve vuonna 2012 on 0,154 M. YM, PL: Voimaa tuulesta Pirkanmaalla maakunnallisen tuulivoimaselvityksen laatiminen. Selvityksessä arvioidaan maakunnallisesti merkittävien tuulivoimatuotannon alueiden mahdollista sijoittamista maankäytön näkökulmasta. Työ toteutetaan maakuntakaavan tarkkuustasolla vuoden 2012 aikana. Kokonaisrahoitus 0,150 M. Sitra, Tampereen kaupunki: ECO2 Ekotehokas Tampere. Tampereen kaupungin strateginen projekti, jonka tavoitteena on kaupungin ilmastotavoitteiden toteuttaminen ja hiilineutraalin kaupunkirakenteen, ympäristöliiketoiminnan sekä ilmastopolitiikan edelläkävijyyden edistäminen. Vuonna 2012 varataan noin 0,2 M erinäisten energia ja ilmastotavoitteita edistävien kehittämishankkeiden rahoittamiseen Toimintalinja 3: Pito ja vetovoimaiset toimintaympäristöt Kehittämistehtävä 6. Tarjoamme viihtyisiä ja kestäviä asuin, elin ja luonnonympäristöjä Muutostavoite: Toteuttamissuunnitelmakaudella on käynnistetty uusia hankkeita maantieteellisesti tasaarvoisemman, yhteisöllisemmän ja sosiaalisesti avoimemman maakunnan kehittämiseksi. Maakuntalaisten osallisuuden parantamiseen on etsitty uusia ratkaisuja (e kansalaisuus). Monipuolisten ja turvallisten asumisen, yrittämisen ja luonnonympäristöjen kehittämiseen sekä maaseudun elinvoimaisuuteen on panostettu. Hanketoiminnan volyymipainopistettä siirretään asutuksen ja liikenteen painopisteiden mukaisesti. Hanke 13

16 toiminnalla halutaan aktivoida yhteisöllisyyttä vahvistavaa toimintaa. Osallisuuden, palvelujen saavutettavuuden ja maantieteellisen tasa arvon kehittämiseksi ratkaisuja etsitään mm. e sovelluksista ja ICTteknologioista. Huomiota kiinnitetään myös ympäristövastuullisten toimintatapojen ja energiatehokkuuden kehittämiseen. Ympäristövastuullisia kulkumuotoja edistetään tukemalla potentiaalisesti tehokkaita joukkoja kevyen liikenteen yhteyksiä. Monipuolinen, mutta tiiviimpi yhdyskuntarakenne, jossa em. liikennemuodoilla on hyvät toimintaedellytykset, koetaan tärkeäksi. Hyvän ja laadukkaan asumisen kulmakivenä nähdään luonnonympäristöjen suojelu ja hoitotoimenpiteet. Keskiössä on erityisesti Pirkanmaan ympäristöohjelman painopisteiden mukaiset kehittämistoimenpiteet. Kehittämistehtävää toteuttavat Pirkanmaan kärkihankkeet tai toimenpiteet: VM, LVM, YM: Valtion sitoutuminen ja rahoitus Tampereen kaupunkiseudun MAL aiesopimuksen mukaisiin kehittämiskohteisiin. Laaja alainen kaupunkiseudun yhdyskuntasuunnittelu sisältää mm.: seudun joukkoliikenteen suunnittelun, Tampereen kaupunkiseudun rautatieyhteyksien lähiliikennejärjestelyt, Tampereen kaupunkiraitiotien, asuntorakentamisen kohteita. LVM: Suurten kaupunkiseutujen joukkoliikennetuen korottaminen Tampereen kaupunkiseudulla. Joukkoliikenteen tuen korottaminen maakunnan haja asutusalueilla. Valtion on osallistuttava Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikenteen palvelutasotavoitteen toteuttamiseen korottamalla joukkoliikennetukea. Maakunnan haja asutusalueiden joukkoliikenteelle osoitettu kuluvan vuoden rahoitus merkitsee nykyisen palvelutason alentumista. Rahoituksen tasoa on nostettava hajaasutusalueiden joukkoliikennepalveluiden tehokkuuden kehittämiseksi. Huomiota tulee kiinnittää myös yhteisen matkalippujärjestelmän edistämiseen. YM: Etelä Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma (METSO). Ohjelmassa maanomistajien vapaaehtoisesti tarjoamia alueita perustetaan yksityisiksi luonnonsuojelualueiksi tai hankitaan valtiolle. Vuosien rahoitustarve Pirkanmaalla on noin 2,0 M. MM, YM, toimintaryhmät: Pirkanmaan vesistökunnostushankkeet. Kunnostushankkeiden suunnittelu ja toteutus yhteistyössä paikallisten osakaskuntien ja kunnostusyhdistysten kanssa. Hankkeella toteutetaan valtioneuvoston hyväksymää vesienhoitosuunnitelmaa ja vesienhoidon toimenpideohjelmaa. EMR ja valtion rahoitustarve vuosina on 0,2 M. Kehittämistehtävä 7. Uudistamme julkista palvelutuotantoa ja sen rakenteita Muutostavoite: Pirkanmaalainen palvelumaakunnan malli hahmottuu. Uusilla palvelutuotannon ratkaisuilla ja palveluinnovaatioilla haetaan uusia ratkaisuja palvelujen saavutettavuuden, saatavuuden ja kattavuuden järjestämiseksi. Suunnitelmakaudella etsitään pirkanmaalaisia ratkaisuja palvelutuotannon uudistamiseksi. Hanketoiminnan ytimessä ovat palveluinnovaatioiden kehittäminen (e sovellukset, sähköiset ja mobiilit palvelut) sekä terveys ja hyvinvointiala. Keskeistä on julkisen palvelutuotannon tuottavuutta parantavat prosessit ja sovellukset (e hallinto, yhteiset tietojärjestelmät, informaatioteknologia). Maakunnan harvaan asutut alueet nähdään hajautettujen palvelujen kohteena ja uusien palveluinnovaatioiden kokeilualueina. Alueiden palvelut pyritään turvaamaan mm. yhteispalvelupisteiden perustamisella sekä monikanavapalveluiden laadullisella kehittämisellä. Kehittämistehtävää toteuttavat Pirkanmaan kärkihankkeet tai toimenpiteet: TEM, PIRELY, TE toimistot: Pirkanmaan TE toimistouudistus ja yrityspalveluiden kehittäminen Yritys Suomi konseptin alla. Uudistuksessa toimistojen henkilöstövoimavaroja suunnataan entistä vahvemmin kysyntälähtöisesti mm. työvoimapalveluihin. Tällä mahdollistetaan myös entistä tehok 14

17 kaampi alueen tarpeisiin vastaaminen. Kootaan maakunnan hajanaiset julkiset yrityspalvelut asiakaslähtöisemmin tarjottaviksi kokonaisuuksiksi. LSSAVI:a ohjaavat ministeriöt: LSSAVI:n kokonaisrahoitustarve sille annettujen tehtävien hoitamiseksi vuonna 2012 on 11,2 M. Aluehallintovirasto edistää toiminta alueellaan perusoikeuksien ja oikeusturvan toteutumista, peruspalvelujen saatavuutta, ympäristönsuojelua, ympäristön kestävää käyttöä, sisäistä turvallisuutta sekä terveellistä ja turvallista elin ja työympäristöä. PL: TKTK Tuottavuutta kuntiin toimintoja kehittämällä. Pirkanmaan liiton johtama hankekokonaisuus, joka muodostuu liiton hallinnoimasta päähankkeesta ja erillisistä osahankkeista. Tuottaa eväitä kuntien toimintojen sisällölliseen uudistamiseen, kuntien yhteistoiminnan lisäämiseen ja haluttaessa Pirkanmaan kuntarakenteen uudistamiseen. Päähankkeen yhtenä keskeisenä teemana on kuntalaisille tarjottavien palvelujen kehittäminen, tuottavuus ja järjestämistavat. EAKR, kokonaisrahoitus vuosina on 1,254 M. PL, Sitra: TampereSenior ikääntyvä yhteiskunta mahdollisuutena (Tampereen kaupunki). Ikääntyneiden hyvinvoinnin kehittäminen, Tampereen kaupunkiseudun yhteistyö ikäihmisten palvelujen järjestämisessä. Ohjelma Kokonaisrahoitus 0,250 M. Tampereen kaupunkiseutu: Terveydenhuollon tietojärjestelmien seudullinen integrointi. Kaupunkiseudulla valmistuu seudullinen tietohallinto ohjelma Ohjelman pilotointi aloitetaan terveydenhuollon tietohallinnon yhtenäistämisellä. Yhteistyöllä tehostetaan terveyspalveluja mm. asiakastietojen saatavuutta ja tietojärjestelmien yhteentoimivuutta kehittämällä. Hankkeen rahoitustarve on 0,3 M. Kehittämistehtävä 8. Valjastamme kulttuurin ja elämystalouden pirkanmaalaisten hyvinvoinnin lähteeksi Muutostavoite: Pirkanmaan kulttuuri, tapahtuma ja matkailutoimijoiden välinen yhteistyö on konkretisoitunut laaja alaiseksi Pirkanmaan elämystaloutta edistäväksi hankkeeksi. Hankkeita haetaan vuosina matkailun, virkistyskäytön ja kulttuurin vetovoimaisten kohteiden etsimiseen. Keskiössä ovat hankkeet, jotka liikkuvat hyvinvoinnin, kulttuurin ja matkailun rajapinnoilla. Pirkanmaan elämystalouden parissa toimivien toimijoiden yhteistyön tiivistäminen tapahtumien järjestämisessä, markkinoinnissa ja tuotekonseptoinnissa koetaan tärkeäksi. Hanketoiminnalla vaalitaan arvokkaita kulttuuri ja luonnonympäristöjä. Maaseutumaiseman potentiaali elämystaloudessa tunnistetaan. Yritysrahoituksen instrumenttien keinovalikoima tukee kulttuuri ja elämystalouden yrittäjyyttä niin kaupungeissa kuin maaseudulla. Kehittämistehtävää toteuttavat Pirkanmaan kärkihankkeet tai toimenpiteet: OKM: Tampereen keskusareenalle valtion rahoitus. Areena lisää Suomen valmiuksia kansainvälisten suurtapahtumien hakemisessa ja järjestämisessä. Suurtapahtumien järjestäminen niin kulttuurissa kuin urheilussa tarvitsee myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella sijaitsevan vetovoimaisen kohteen. Pirkanmaan elämystalouden kärkihanke. Liikunta ja kulttuuripaikkarakentamisen valtionrahoitustarve on 10,0 M. OKM: Suomalaisen kirjan museo Pukstaavin valtionosuuden korottaminen. Pukstaavi edistää laaja alaisesti sekä tieteen että taiteen keinoin suomalaista kirjakulttuuria. Tavoitteena on, että Suomalaisen kirjan museo on vuoden 2012 alusta valtionosuusmuseo ja Suomen kirjainstituutin säätiölle osoitetaan valtion 2012 talousarviossa jatkuva museoiden valtionosuus kahdeksalle henkilötyövuodelle 15

18 MMM, YM: Pirkanmaan kansallispuistojen ja virkistysalueiden palveluvarustuksen ja kulutuskestävyyden lisääminen. Valtion lisärahoitustarve vuonna 2012 on 0,5 M YM: Pirkanmaan maisema alueiden hoito ja hyödyntäminen. Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaiden maisema alueiden inventointi sekä maisemanhoito vetovoimatekijänä ja arvokkaiden maisema alueiden hyödyntäminen mm. matkailuelinkeinon edistämisessä. Osa valtakunnallista hanketta, jonka tavoitteena on päivittää arvokkaat kulttuurimaisemat. Kokonaisrahoitustarve vuosina on 0,1 M PIRELY tai PL: Seudun kulttuuri ja matkailupalveluiden kehittäminen ja tuotteistaminen (SASYP). Tavoitteena on tuotteistaa lounaisen Pirkanmaan kulttuuri ja matkailupalveluita ja luoda projektin aikana pohjaa erilaisille tuotekokonaisuuksille ja tuotteistetuille palveluille. Kokonaisrahoitustarve vuosina on 0,25 M PL: Kulttuuria ja hyvinvointia Etelä Pirkanmaalta (VASKE). Seudullinen hankekokonaisuus. Hankkeen toimenpiteet kohdentuvat kulttuurin, hyvinvoinnin ja palvelutuotannon edistämiseen sekä rakennetun ympäristön toiminnallisuuden kehittämiseen EAKR ja valtion rahoituksen tarve 0,638 M. Pirkanmaan neuvotteluesitykset työ ja elinkeinoministeriölle Aloittavien yritysten neuvontapalvelut tulee saada perusrahoituspohjaiseksi koko maassa. Kysymys on kansallinen ja vastaa hallitusohjelman sekä työ ja elinkeinoministeriön hallinnonalan tavoitteita. Yrittäjien neuvontapalvelutoiminnan ylläpitämiseksi tarvitaan uutta rahoitusmallia, mikä käytännössä tarkoittaisi siirtymistä kehittämisrahoituksesta perusrahoitukseen ja johon työ ja elinkeinoministeriön tulisi osoittaa riittävä määräraha. Aloittavien yritysten neuvontapalveluita on kehitetty ja testattu kehittämishankekokonaisuutena ilman pysyvää varmuutta toiminnan vakiinnuttamisesta. Yritysten laaja alainen tukeminen koetaan erittäin tärkeäksi ja tämän vuoksi myös rahoitusmallin pitäisi olla hanketoimintaa huomattavasti pitkäjänteisempi. Kehittämishankkeilla on tähän asti ollut merkittävä rooli erilaisten toimintamallien testauksessa ja palveluiden laadullisessa kehittämisessä. Uusyritystoiminnan hankerahoituksen taso (EU ja kansallisen rahoitus) on Pirkanmaalla v ,320 M /v. Tämän lisäksi kunnat ovat sitoutuneet toimintaan vuosittain noin 0,260 M :lla. Toiminta on tuloksellista ja vaikuttavaa: Pirkanmaalla on vuosittain noin neuvottua asiakasta, uusia yrityksiä on perustettu 800 ja uusia työpaikkoja on syntynyt 600. Palveluiden järjestäminen liitetään tiiviisti tulevaan TE toimistouudistukseeen ja Yritys Suomi konseptiin. Maakunnan kehittämisrahan vapaan osuuden säilyttäminen vähintään nykyisellä tasolla Maakunnan kehittämisrahan määrällinen taso tulisi säilyttää vähintään ennallaan. Kehittämisraha on ollut tuloksekas rahoitusinstrumentti ja täydentänyt muuta kehittämisrahoitusta. Ilman vapaata maakunnan kehittämisrahaa alueiden kehittämisinstrumentit jäävät vähäisiksi erityisesti silloin, kun tarvitaan nopeaa ja joustavasti kohdennettavissa olevaa kehittämisrahoitusta. 16

19 Hanketyön työkalupakki muutoksen ostamiselle Maakunnan kehittämisraha Maakunnan kehittämisraha jakautuu ohjelmiin sidottuun ja sitomattomaan osuuteen. Pirkanmaa sai vuonna 2011 sitomatonta maakunnan kehittämisrahaa 1,861 M, josta KOKO ohjelman verkostorahoitukseen oli korvamerkitty 0,695 M. Lisäksi jäljelle jäävästä sitomattomasta maakunnan kehittämisrahasta maksetaan KOKO aluetoteutukset. Aidosti vapaan maakunnan kehittämisrahan taso vuonna 2011 olikin vain 0,825 M. Ohjelmiin sitomaton aidosti vapaa maakunnan kehittämisraha on Pirkanmaalla erityisen tärkeä resurssi, koska se on ainoa vapaasti maakuntaohjelman toteutukseen käytettävissä oleva määräraha. Koheesio ja kilpailukykyohjelma (KOKO) Koheesio ja kilpailukykyohjelman (KOKO) tavoitteena on parantaa kaikkien alueiden kilpailukykyä ja tasapainottaa aluekehitystä tukemalla vuorovaikutusta ja verkottumista. Koheesio ja kilpailukykyohjelman ohjelmakausi on ja sitä rahoitetaan maakunnan kehittämisrahasta. Pirkanmaalla KOKO ohjelmaa toteutetaan viidellä ohjelma alueella, jotka kattavat koko maakunnan. Pirkanmaan ohjelma alueet ovat Luoteis Pirkanmaa, Etelä Pirkanmaa, Lounais Pirkanmaa, Tampereen kaupunkiseutu sekä Ylä ja Kaakkois Pirkanmaan sekä Keuruun yhdessä muodostama ohjelma alue. Pirkanmaan ohjelma alueille on myönnetty vuonna 2011 maakunnan kehittämisrahaa yhteensä 0,341 M. Alueiden toimintasuunnitelmien mukainen vuoden 2012 valtion rahoitustarve on yhteensä 0,424 M. Pirkanmaalta koordinoidaan kahta KOKO verkostoa. Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä koordinoi MAL verkostoa (maankäyttö, asuminen ja liikenne) ja Ylä Pirkanmaan seutuyhdistys ry koordinoi DEMOverkostoa (ikärakenteen muutosalueet). Verkostojen toiminta alue ei rajoitu Pirkanmaalle vaan verkostoihin voi ilmoittautua halukkaita alueita koko valtakunnasta. Vuonna 2011 Pirkanmaan KOKO verkostoille korvamerkitty määräraha oli 0,695 M. Läpileikkaavana ohjelmana KOKO ohjelman voidaan katsoa toteuttavan maakuntaohjelman kaikkia toimintalinjoja sekä kehittämistehtäviä. Alueellisten toteutusten pääpaino on kuitenkin pito ja vetovoimaisten toimintaympäristöjen kehittämisessä. MAL verkoston toiminta painottuu toisen ja kolmannen toimintalinjan kehittämistehtäviin 4 ja 6. DEMO verkoston toiminnan painotukset ovat puolestaan kolmannen toimintalinjan julkisen palvelutuotannon ja sen rakenteiden uudistamisessa. Tampereen seudun osaamiskeskusohjelma Maakunnan kehittämisrahan ohjelmiin sidotulla osuudella rahoitetaan Tampereen seudun osaamiskeskusohjelmaa. Rahoituksen taso vuonna 2011 on 0,990 M, mikä on taattava myös tuleville vuosille. Osaamiskeskusohjelma (OSKE) on valtioneuvoston erityisohjelma, jonka avulla suunnataan toimenpiteitä kansallisesti tärkeille painopistealoille. Se on myös keskeinen seudullinen strateginen kehittämisohjelma, jonka tavoitteena on seudun kilpailukyvyn ja osaamisen vahvistuminen ja uudistuminen. Tampereen seutu on mukana seitsemässä osaamisklusterissa. Pirkanmaalla osaamiskeskusohjelman toteutus painottuu vahvasti maakuntaohjelman toimintalinjan 1 ensimmäiseen kehittämistehtävään (uuden liiketoiminnan tutkimus ja osaamislähtöinen synnyttäminen). Länsi Suomen EAKR toimenpideohjelma (alueellinen kilpailukyky ja työllisyystavoite) Länsi Suomen ohjelma alueella ohjelman julkinen rahoitus on 398 M, josta EU:n osuus 159 M. Pirkanmaan EAKR rahoitusosuus on noin 36,5 M ja se suunnataan yritystoiminnan edistämiseen, innovaatiotoiminnan ja osaamisrakenteiden vahvistamiseen sekä alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristöjen 17

20 vetovoimaisuuden parantamiseen. Lisäksi ohjelmaan sisältyy suurten kaupunkiseutujen (Tampere ja Vaasa) kehittämiskokonaisuus. Vuonna 2012 EAKR:n ja valtion vastinrahoituksen taso on yhteensä noin 8,2 M. Länsi Suomen EAKR toimenpideohjelma toteuttaa maakuntaohjelman kaikkia toimintalinjoja, mutta euromääräisesti tarkasteltuna painotus on maakuntaohjelman toimintalinjassa 1. Manner Suomen ESR toimenpideohjelma, Länsi Suomen alueellinen osio (alueellinen kilpailukyky ja työllisyystavoite) Länsi Suomen ESR toimenpideohjelman alueellisen osion (pl. Saarijärvi Viitasaari) EU:n rahoitusosuus on 71,2 M, joista Pirkanmaalle kohdentuu 25,7 M työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittämiseen sekä yrittäjyyden lisäämiseen, työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistämiseen ja syrjäytymisen ehkäisyyn, työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis ja palvelujärjestelmien kehittämiseen sekä alueiden ja jäsenvaltioiden väliseen yhteistyöhön. Vuonna 2012 ESR ohjelman alueosion ja valtion vastinrahoituksen taso on Pirkanmaalla yhteensä noin 5 M. Alueosion painotus on maakuntaohjelman ensimmäisessä toimintalinjassa työelämän muutokseen ja tulevaisuuden osaamistarpeisiin vastaamisessa. Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma Euroopan maatalousrahaston (EMR) ja valtion rahoitus ohjelmakaudella on Pirkanmaalla yhteensä noin 59 M. Rahoitus kohdistuu maa ja metsätalouden kilpailukyvyn kehittämiseen sekä maaseudun elämänlaatuun ja elinkeinotoiminnan monipuolistamiseen. Vuonna 2012 maaseuturahaston ja valtion vastinrahoituksen tavoitetaso on 14,4 M. Pirkanmaan viidellä seudullisella Leader toimintaryhmällä on omat puollettavat kehyksensä, joiden suuruus koko ohjelmakaudella on yhteensä noin 18 M. Maaseudun osalta maaseutuohjelman toimenpiteet toteuttavat maakuntaohjelman kaikkia toimintalinjoja painopisteen ollessa pito ja vetovoimaisten toimintaympäristöjen kehittämisessä. Ohjelmiin sidottu maakunnan kehittämisraha: OSKE 8,175 Ohjelmiin sitomaton maakunnan kehittämisraha: KOKO alueelliset Maakunnan kehittämisrahatarve yhteensä vuonna ,409 M 1,300 0,695 0,424 0,990 5,061 Ohjelmiin sitomaton maakunnan kehittämisraha: KOKO verkostot Ohjelmiin sitomaton, aidosti vapaa maakunnan kehittämisraha Länsi Suomen EAKR toimenpideohjelma (EAKR + valtio) 14,400 Länsi Suomen ESR toimenpideohjelma (ESR + valtio) Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma (EMR + valtio) Kuva 1. Pirkanmaan maakuntaohjelman rahoitusinstrumentit ja niiden tavoitetasot vuodelle 2012, M. 18

21 Maakuntaohjelman toteutuminen ja sen vaikutusten arviointi Maakuntaohjelman vaikuttavuutta Pirkanmaan työllisyyteen, tuottavuuteen ja kilpailukykyyn on vaikea arvioida, koska kehittämistoiminta on pitkäjänteistä työtä ja sen tulokset näkyvät vasta vuosien päästä. Lisäksi yksittäisten kehittämishankkeiden välittömiä työllisyysvaikutuksia on vaikea erottaa muista samalle alueelle kohdistuneista ohjelmista ja tukimuodoista sekä talouden yleisen kehityksen vaikutuksista. Maakuntaohjelman vaikuttavuutta ja toteutumista voidaan arvioida osaltaan hankkeiden kohdentumisen kautta. Maakuntaohjelmakaudella syksyyn 2011 mennessä on puollettu tai hyväksytty rahoitettavaksi 77 kehittämishanketta (EAKR, ESR ja EMR sekä maakunnan kehittämisrahahankkeet). Ne kohdentuivat maakuntaohjelman kolmeen toimintalinjaan seuraavasti: Toimintalinja 1. Uudistuvat osaamis ja elinkeinorakenteet: 54 % (55 kpl) Toimintalinja 2. Vahvistuva ja eheytyvä infrastruktuuri: 10 % (10 kpl) Toimintalinja 3: Pito ja vetovoimaiset toimintaympäristöt 36 % (36 kpl) Alueellisesti tarkasteltuna määrällisesti eniten hanketoimenpiteitä on suuntautunut Tampereen seutukuntaan ja vähiten Luoteis Pirkanmaan seutukuntaan. Väestöön suhteutettuna hankkeiden toimenpiteet ovat kuitenkin suuntautuneet melko tasaisesti maakunnan eri osiin. Positiivista on myös koko maakuntaan kohdistuneiden hanketoimenpiteiden lukumäärä, joita on ollut Tampereen seudun jälkeen eniten. 1. Tuemme uuden liiketoiminnan tutkimus ja osaamislähtöistä synnyttämistä 13,4 % 2. Vahvistamme yritysten osaamisen tasoa ja uudistumiskykyä 11,0 % 3. Vastaamme työelämän muutokseen ja tulevaisuuden osaamistarpeisiin 4. Varmistamme liikenneinfrastruktuurin toimivuuden, turvallisuuden ja kunnon 5. Parannamme teknisen huollon toimivuutta ja lisäämme maakunnan energiaomavaraisuutta 29,1 % 6,3 % 2,4 % 6. Tarjoamme viihtyisiä ja kestäviä asuin, elin ja luonnonympäristöjä 17,3 % 7. Uudistamme julkista palvelutuotantoa ja sen rakenteita 7,9 % 8. Valjastamme kulttuurin ja elämystalouden pirkanmaalaisten hyvinvoinnin lähteeksi 12,6 % hanketoimenpiteitä, lkm. Kuva 2. Maakuntaohjelman toteutuminen kehittämistehtävittäin, 1/2011 9/

22 Alla olevassa taulukossa arvioidaan maakuntaohjelman toteuttamisen sosiaalisia, ekologisia, taloudellisia ja kulttuurisia vaikutuksia. Vaikutustarkastelu on tehty toimintalinjoittain ja kehittämistehtävittäin ja se on vain suuntaa antava kehityskuva arvio. Arviointi perustuu varsin yleisluontoiseen analyysiin ja niihin tekijöihin, jotka todennäköisesti vahvistuvat kehittämistehtävää toteutettaessa. Taulukko 1. Toteuttamissuunnitelman sosiaalisten, ekologisten, taloudellisten ja kulttuuristen vaikutusten arviointi. VAIKUTUKSET Toimintalinja 1. Uudistuvat osaamis ja elinkeinorakenteet 1. Tuemme uuden liiketoiminnan tutkimus ja osaamislähtöistä synnyttämistä 2. Vahvistamme yritysten osaamisen tasoa ja uudistumiskykyä 3. Vastaamme työelämän muutokseen ja tulevaisuuden osaamistarpeisiin Toimintalinja 2. Vahvistuva ja eheytyvä infrastruktuuri 4. Varmistamme liikenneinfrastruktuurin toimivuuden, turvallisuuden ja kunnon 5. Parannamme teknisen huollon toimivuutta ja lisäämme maakunnan energiaomavaraisuutta Toimintalinja 3. Pito ja vetovoimaiset toimintaympäristöt 6. Tarjoamme viihtyisiä ja kestäviä asuin, elin ja luonnonympäristöjä 7. Uudistamme julkista palvelutuotantoa ja sen rakenteita 8. Valjastamme kulttuurin ja elämystalouden pirkanmaalaisten hyvinvoinnin lähteeksi Sos. Ekol. Taloud. Kult Merkittäviä positiivisia vaikutuksia ++ Positiivisia vaikutuksia + Ei merkittäviä välittömiä vaikutuksia 0 Negatiivisia vaikutuksia Merkittäviä negatiivisia vaikutuksia 20

23 Lopuksi: Minne olemme matkalla? Lähitulevaisuuden kehitysnäkymät Pirkanmaalla Pirkanmaa on kehittynyt 2000 luvulla hyvin myönteisesti monella mittarilla arvioituna. Alue on houkutellut muuttajia ja työpaikkatarjonta sekä tuotanto ovat lisääntyneet useilla aloilla maan kärkivauhtia. Laajan koulutustarjonnan ansiosta pirkanmaalaiset ovat keskimääräistä koulutetumpia. Vuoden 2008 lopussa alkanut talouden taantuma kuitenkin heikensi vientivetoisen Pirkanmaan tilannetta. Aluetalous heikkeni ja työttömyys lisääntyi globaalin kysynnän supistumisen seurauksena. Vuoden 2010 ja alkuvuoden 2011 osalta on kirjattu jälleen vahvoja kasvulukuja, mutta maailmanlaajuinen huoli julkisten talouksien velkaantumisesta hämärtää tulevaisuudennäkymiä. Pirkanmaan väestönkehitys on ollut vahvaa viime vuosikymmeninä. Väkiluvun ennusteita on toistuvasti korjattu ylöspäin, kun muuttoliike Pirkanmaalle on kiihtynyt 2000 luvulla. Maakunnan väkiluku on kasvanut keskimäärin asukkaalla eli vajaalla prosentilla joka vuosi. Tästä suurin osa, keskimäärin asukkaan vuosittainen lisäys, on seurausta muuttovoitosta. Kasvu on keskittynyt Tampereen seutukuntaan. Myös Etelä Pirkanmaalla väestönmuutos on ollut positiivista. Muissa seutukunnissa asukasluku on laskenut. Taantuman ja heikentyneen työllisyystilanteen seurauksena muuttovirrat ovat yleisesti supistuneet. Viime vuonna maakunnan muuttovoitto jäi henkilöön, kun se esimerkiksi vuosina oli noin tuhat henkilöä enemmän. Imago ja muuttohalukkuusvertailuissa pirkanmaalaiset kunnat ovat edelleen menestyneet erinomaisesti. Väestön ikääntyminen etenee vääjäämättä myös Pirkanmaalla. Vuonna 2000 yli 65 vuotiasta väestöä oli ja vuonna 2010 jo Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan :n raja ollaan ylittämässä vuonna Siitä huolimatta Pirkanmaa on yksi harvoista maakunnista, joissa työikäisen väestön määrä on kasvamassa vuoteen Ikärakenne säilyy nuorekkaimpana keskusseudulla. Työttömyys nousi korkeimmilleen vuodenvaihteessa 2010, jolloin maakunnan työvoimasta lähes 14 prosenttia ( henkilöä) oli työttömänä työnhakijana. Tämän jälkeen työttömien määrä lähti laskuun. Kesäkuun 2011 lopussa työttömänä työnhakijana oli Pirkanmaalla 10,2 prosenttia työvoimasta eli henkilöä (koko maassa 9,2 %). Työttömyys on koetellut eniten Tampereen kaupungin asukkaita. Maan 16 suurimman kaupungin vertailussa Tampereen 13,3 prosentin työttömyysaste on kuudenneksi korkein. Pirkanmaalla työttömyys on kuitenkin vähentynyt keskimääräistä nopeammin, ja avoimeksi ilmoitettujen työpaikkojen määrä on kasvanut selvästi. Edellisvuoteen verrattuna työpaikkatarjonta on virkistynyt eniten teollisessa työssä. Viime vuonna talouden ja yrityselämän kehitys kääntyi monen kuvaajan osalta jälleen nousuun. Pirkanmaalaisten yritysten liikevaihto kasvoi keskimäärin seitsemän prosenttia. Teollisuusyrityksissä kasvu oli yli kymmenen prosenttia. Vienti kasvoi lähes kolmetoista prosenttia. Ennakkotiedot tämän vuoden alusta tarjoavat vielä positiivisempia tuloksia. Pirkanmaan yritysten luottamus tulevaan on hyvä. Sekä teollisuuden, rakentamisen että erityisesti yksityisten palvelujen aloilla suhdanteet jatkoivat kohentumista alkukesällä Uutta työvoimaa on palkattu ja näyttää siltä, että työvoiman kysyntä jatkuu hieman kasvavana myös alkusyksystä. Yleistä ilmapiiriä synkentävät kuitenkin esimerkiksi Saksan ja USA:n talouden julkaistut ristiriitaiset tiedot ja globaali markkinoiden epävarmuus. Vuosina Pirkanmaan asukaskohtainen bruttokansantuote on kasvanut selvästi koko maan tasoa paremmin. Aluetuotanto on kasvanut yhteensä 42 prosenttia. Viimeisimmässä vuoden 2008 aluetilinpidossa Pirkanmaan bruttokansantuote oli reilu 16 miljardia euroa. Kansainvälisen talouden heilahtelut iskevät kovaa Pirkanmaan kaltaiseen keskimääräistä teollistuneempaan ja vientivetoisempaan aluetalouteen. Pirkanmaan väestö on korkeasti koulutettua. Peruskoulun jälkeisiä tutkintoja on yli 68 prosentilla ja korkeaasteen tutkintoja lähes 28 prosentilla pirkanmaalaisista. Koulutettujen osuudet kasvavat noin puoli prosent 21

24 tiyksikköä vuosittain, kun työvoima uusiutuu ja vanhempi, keskimäärin vähemmän koulutettu väestö siirtyy eläkkeelle. Osaavan työvoiman saannin ja nuorten työelämään kiinnittymisen kannalta on tärkeää tarjota nuorille laadukasta koulutusta. Pirkanmaalle rakennetaan entistä vahvempaa korkeatasoiseen tiede, teknologia, liiketoiminta ja ympäristöosaamiseen sekä palvelutaitoihin perustuvaa ammattirakennetta. Palvelujen kasvavalla viennillä on suuri merkitys. Eri toimialojen rajapintoihin uskotaan syntyvän uusia osaamisalueita, jotka haastavat koulutuksen järjestäjät kaikilla koulutusasteilla. Opetustarjonnan säilyminen eri puolilla maakuntaa sitoo nuoria alueille. Pirkanmaalla on edullinen sijainti maan tärkeimpien liikenneväylien solmukohdassa. Hyvän saavutettavuuden turvaaminen edellyttää hyvien liikenneyhteyksien säilymistä. Alueen elinvoimaisuus ja kilpailukyky vaativat entistä sujuvampia yhteyksiä kansainvälisille markkinoille. Paikallisen infrastruktuurin kehittäminen takaa elämänlaadun säilymisen niin keskittyvillä kaupunkiseuduilla kuin maaseutumaisissa kunnissa. Taulukko 2. Keskeisiä Pirkanmaan kehitystä kuvaavia tavoitelukuja vuosille 2013 ja Lähtötaso Tavoite 2013 Tavoite 2015 Koulutustaso Tutkinnon suorittaneiden osuus ,3 70,0 70,4 Korkea asteen tutkinnon suorittaneiden osuus ,8 28,8 29,5 Työmarkkinatilanne Työllisyysaste 2010¹ 67,3 68,0 68,0 Työttömyysaste 2010¹ 9,7 8,5 8,4 Työpaikat 2008 (2005=100)² 106,7 108,0 109,9 Muuttoliike ja väestönkasvu Kokonaisnettomuutto, osuus väestöstä ,49 0,49 0,47 Luonnollinen väestönkasvu, osuus väestöstä ,22 0,24 0,25 Taloudellinen huoltosuhde (ei työlliset/työlliset) ,37 1,39 1,40 Alueellinen tuotanto ja yritykset BKT asukasta kohti, indeksi 2005=100, ennakkotieto 2008³ 114,6 113,0 113,8 Yritysten liikevaihdon muutosprosentti ⁴ 16,6 Yritysten lukumäärä 2010⁴ Uudet yritykset, prosenttia yrityskannasta 2010⁴ 10,1 Lopettaneet yritykset, prosenttia yrityskannasta 2010⁴ 6,2 ¹ Tilastokeskus, työvoimatutkimus ² Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto ³ Tilastokeskus, aluetilinpito ⁴ Toimiala Online (Tilastokeskus), yritys ja toimipaikkarekisteri (sis. aputoimipaikat); yritysten rakenneindikaattorit 22

25 Rahoitustaulukot Pirkanmaan ELY keskuksen määrärahat tai valtuudet, milj.. Tarkkuus euroa esim. 1,234 milj.. Maakunta: Pirkanmaa Momentin numero Momentin nimi Määräraha / valtuus Esitys Valtion korvaukset kunnille (arviomääräraha) Määräraha 10, Valtionosuus ja avustus oppilaitosten perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) Määräraha 3,500 3,500 3,500 3, Työelämän kehittämis ja palvelutehtävä Määräraha 0,400 0,400 0,400 0, Valtionavustus vapaan sivistystyön perustamiskustannuksiin Määräraha 0,400 0,400 0,400 0, Valtionosuus ja avustus yleisten kirjastojen perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) Määräraha 0,860 0,860 0,860 0, Veikkauksen ja raha arpajaisten voittovarat liikuntapaikkarakentamiseen (arviomääräraha) Määräraha 0,500 0,500 0,500 0, Nuorten työpajatoiminta ja ehkäisevä huumetyö (siirtomääräraha 2 v) Määräraha 0,700 0,700 0,700 0, Maa ja puutarhatalouden kansallinen tuki (siirtomääräraha 2 v) Määräraha 26,300 26, EU tulotuki ja EU markkinatuki (arviomääräraha) Määräraha 35,200 35, Maatalouden ympäristötuki, tuotantoeläinten hyvinvointituki ja ei tuotannolliset investoinnit (siirtomääräraha 2 v) Määräraha 23,300 23, Erityisympäristötuet Määräraha 3,600 3, Luonnonhaittakorvaus (siirtomääräraha 2 v) Määräraha 29,100 29, Maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuki, myöntämisvaltuus Valtuus 4,500 4,500 MAKERA Maatilatalouden kehittämisrahaston avustukset ja valtionlainat maa ja porotalouden rakennetukiin Määräraha 9,000 9, Eräät valtionavut Määräraha 0,134 0,134 0,134 0, Perusväylänpito Määräraha 36,817 36,817 36,817 36, Valtionapu yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen Määräraha 0,850 0,850 0,850 0, Maa ja vesialueiden hankinnat ja korvaukset Määräraha 4,000 4,000 4,000 4, Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen Määräraha 2,990 2,990 2,990 2, Yritysten tutkimus ja kehittämishankkeiden valmistelu Määräraha 1, Yritysten investointi ja kehittämishankkeiden tukeminen Valtuus 2, Työllistämis, koulutus ja erityistoimet Määräraha 49,000 46,000 43,000 40, Työllisyysperusteiset siirtomenot investointeihin (kuntien esitysten mukaan) Valtuus 12,300 * Rakennerahasto ohjelmien sekä maaseudun ja kalatalouden kehittämisohjelmien rahoitus ilmoitetaan EU ohjelmat taulukossa. 23 Esitys 2013 Esitys 2014 Esitys 2015 Valtion rahoitus yhteensä 256, ,151 94,151 91,151 Kuntien rahoitus (arvio) 25,655 22,815 9,415 9,115 Julkinen rahoitus yhteensä 282, , , ,266 Yksityinen rahoitus (arvio) 76,965 68,445 28,245 27,345 RAHOITUS YHTEENSÄ 359, , , ,611

26 Maakunnan kehittämisraha, milj.. Maakunta: Pirkanmaa Tarkkuus euroa esim. 1,234 milj.. Momentin numero Momentin nimi Lähtötaso 2011 Esitys 2012 Esitys 2013 Esitys 2014 Esitys Maakunnan kehittämisraha (yhteensä) 2,851 3,409 3,409 3,409 3,409 OSKE 0,990 0,990 0,990 0,990 0,990 Ohjelmiin sitomaton maakunnan kehittämisraha 1,861 2,419 2,419 2,419 2,419 KOKO, verkostot 0,695 0,695 0,695 0,695 0,695 KOKO, alueelliset toteutukset 0,341 0,424 0,424 0,424 0,424 Jäljelle jäävä aidosti vapaa maakunnan kehittämisraha 0,825 1,300 1,300 1,300 1,300 Valtion rahoitus yhteensä 2,851 3,409 3,409 3,409 3,409 Kuntien rahoitus (arvio) 1,566 1,844 1,844 1,844 1,844 Julkinen rahoitus yhteensä 4,417 5,253 5,253 5,253 5,253 Yksityinen rahoitus (arvio) 0,428 0,512 0,512 0,512 0,512 RAHOITUS YHTEENSÄ 4,845 5,765 5,765 5,765 5,765 Aluehallintovirastojen (AVI) määrärahamomentit Milj.. Tarkkuus euroa esim. 1,234 milj.. Aluehallintovirasto: Länsi ja Sisä Suomen aluehallintovirasto Momentin numero Momentin nimi Lähtötaso LSSAVI:n kokonaismääräraha 10,800 11, Perustoimeentulotuki 27,100 30,650 35,550 Esitys 2012 Esitys 2013 Esitys 2014 Esitys

27 Rakennerahasto ohjelmien sekä maaseudun ja kalatalouden kehittämisohjelmien rahoitus, milj.. Tarkkuus euroa esim. 1,234 milj.. Maakunta: Pirkanmaa Momentin numero Momentin nimi ja toteutettava ohjelma Lähtötaso 2011 Esitys 2012 Esitys Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma: EU:n osallistuminen 4,789 6,500 5, Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma: valtion rahoitusosuus 4,906 7,900 6, Elinkeinokalatalouden markkinoinnin ja rakennepolitiikan edistäminen 0,200 0,250 0, EU:n rakennerahastojen ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto ohjelmiin ohjelmakaudella EU:n rahoitus EAKR toimenpideohjelma: 6,145 3,989 3,176 Manner Suomen ESR toimenpideohjelman Valtakunnallinen osio 0,846 1,269 0,470 Alueellinen osio 2,789 2,635 2,188 Valtion rahoitus EAKR toimenpideohjelman 6,277 4,186 3,131 Manner Suomen ESR toimenpideohjelma: Valtakunnallinen osio 0,954 1,431 0,530 Alueellinen osio 3,257 2,434 1,775 Esitys 2014 Esitys 2015 EU:n rahoitus yhteensä 9,980 8,143 6,084 Valtion rahoitus yhteensä 15,394 15,951 11,936 Kuntien rahoitus (arvio) 6,237 6,801 6,095 Julkinen rahoitus yhteensä 31,611 30,895 24,115 Yksityinen rahoitus (arvio) 12,257 8,554 7,154 RAHOITUS YHTEENSÄ 43,868 39,449 31,269 25

28 Liite 1. Maakuntaohjelmaa toteuttavia hankkeita Toimintalinja 1. Uudistuvat osaamis ja elinkeinorakenteet Kehittämistehtävä 1. Tuemme uuden liiketoiminnan tutkimus ja osaamislähtöistä synnyttämistä PIRELY, PL: Protomo; Suuntana Suuntaamo (Hermia Oy). Elinympäristön, tuotteiden ja palveluiden avoin kehittämisympäristö (Suuntaamo); monialaisten ammattilaisten ja spin off yrittäjien muodostamien tiimien rakentamat tuotteiden ja palveluiden aihiot ja prototyypit jatkokehittelyyn (Protomo) EAKR, kokonaisrahoitus 1,25 M. PIRELY: PERUSTA (Tredea Oy). Aloittavien yritysten neuvontapalveluiden laadullinen kehittäminen ja palvelumallien testaus ESR, kokonaisrahoitus 1,5 M. PIRELY: Ammattikorkeakoulujen neloskierre (TAMK osatoteuttajana: Hyvinvointi teemaryhmän vetäjä). Valtakunnallinen hanke, jonka tavoitteena on luoda yleistettäviä parhaita käytäntöjä, työvälineitä ja toimintaohjeita kysyntä ja käyttäjälähtöiseen innovaatiotoimintaan eli Living Lab toimintaan ESR, TAMK:n rahoitusosuus 0,097 M. PIRELY: Metsäalan innovaatio ja osaamisverkosto (TAMK, Aalto yliopisto). Luodaan metsäalan korkeakoulujen ja oppilaitosten innovaatiotoimintaan ja osaamisen kehittämiseen liittyvä valtakunnallinen verkosto ja linkitetään se metsäalan kansainväliseen verkostoon. Projektissa kehitetään konkreettisen toiminnan avulla metsäalan pk yritysten innovaatio ja kehittämisenpalvelujen käytäntöjä, menetelmiä ja opetusmateriaalia ESR, kokonaisrahoitus 0,923 M. PL: Tampereen palveluinnovaatiokeskus, TamSI (TaY). Kokoaa Tampereen yliopiston eri alojen palveluosaamista ja asiantuntijuutta sekä palvelee samalla elinkeinoelämän tarpeita. Maakuntaohjelman kärkihanke EAKR, kokonaisrahoitus 1,44 M. PL: MediTech Innovaatioympäristö ihmisten varaosille (TaY). Hanke kehittää sekä yliopistojen että yliopistojen ja yritysten välistä yhteistyötä luomalla uudet innovointiympäristöt ja toimintamenetelmät, jotka edistävät bioalueen tutkimusta ja kaupallistamista sekä uusien yritysten ja palvelujen syntyä. Maakuntaohjelman kärkihanke EAKR, kokonaisrahoitus 0,850 M. PL: Campus Trimola koordinointihanke (HAKK, VSKY, VASKE, Valkeakosken kaupunki). Oppilaitosyhteistyömalli, joka pitää sisällään Valkeakosken Campus toimijat EAKR, kokonaisrahoitus 0,679 M. PL : Luonnonkuitukomposiittien oppimisympäristön ja koulutuksen kehittäminen (SASKY). Luodaan perinteiselle muoviteollisuudelle korvaavia materiaaleja ja uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Tavoiteena luoda myös uusi innovatiivinen koulutusala. Maakuntaohjelman kärkihanke EAKR, kokonaisrahoitus 1,164 M. PL: Kuitusaven mahdollisuudet raaka aineena uusiotuotteisiin, KUMARA (MW Kehitys Oy). Haetaan mahdollisuuksia kuitusavi materiaalin käyttämiseksi tuotteiden teollisessa valmistamisessa, sekä tuetaan materiaalin käyttämistä ympäristörakentamisessa. Ylä Pirkanmaan äkillisen rakennemuutoksen hanke EAKR, kokonaisrahoitus 0,286 M. PL: ENY Energia ja ympäristöklusterin kehittämishanke (Ylä Pirkanmaan seutuyhdistys ry). Tavoitteena on kehittää alueen yritysten teknologiatasoa, lisätä innovaatioita ja niiden kaupallistamista sekä luoda mahdol

29 lisuudet uuden osaamiseen perustuvan liiketoiminnan syntymiselle alueelle EAKR, kokonaisrahoitus 0,464 M. Peatek ja Valkeakosken kaupunki: Kierrätysrenkaista polttoöljyä tuotantolaitoksen rakentaminen ja teollisuuden erilaisten sivutuotteiden mahdollinen käyttö kierrättämällä. Rakentaminen käynnissä, toiminta käynnistyy vuonna Avilon ja Valkeakosken kaupunki: Viskoosikuidut toimialan kehittäminen liukosellua paperisellusta ja eroon rikkihiilestä. VTT:n patenttilisenssi käytössä. TEKES: Tutkimuksesta liiketoimintaa, TULI (TTY). Tavoitteena on vahvistaa yliopiston tutkimus ja osaamislähtöisten keksintöjen ja ideoiden kaupallistamista ja teknologian siirtoa TEKES: Innovaatiokyvykkyyksien kehittäminen, IKK (TTY). TTY:n sisäisen osaamisen kehittäminen sekä yliopiston aseman osana kansallista ja kansainvälistä innovaatioekosysteemiä TEKES rahoitus Pirkanmaalla: TEKES:n ohjelmalliset painopisteet. Rahoituskertymä Pirkanmaalle vuonna 2010 oli noin 100 M Kehittämistehtävä 2. Vahvistamme yritysten osaamisen tasoa ja uudistumiskykyä PIRELY: Pirkanmaan innovaatioista bisnestä, PIB (Tredea Oy). Aktivoidaan ja ohjataan yrityksiä liiketoimintansa uudistamisessa ja uuden innovoinnissa ESR, kokonaisrahoitus 0,885 M. PIRELY: Yritysten kansainvälistymisen tukeminen: Osaamisesta kasvua. Yritysten kv neuvontapalvelut, kansainvälistymisvalmiuksien kehittäminen, kv konsultointi Kokonaisrahoitus 6 M. PIRELY: Tehdään yhdessä! seudulliset yrityspalvelut Etelä, Kaakkois, Lounais, Luoteis ja Ylä Pirkanmaalla (Ylä Pirkanmaan seutuyhdistys ry) EMR, kokonaisrahoitus 0,620 M. PIRELY: YXI luukku Tuloskuntoon (SASKY). Yhden luukun toimintamalli, jonka avulla paikalliset toimijat ja palveluntuottajat voivat asiakaskeskeisesti tukea mikro ja pk yritysten kilpailukykyä ja toimintaedellytyksiä henkilöstön tuloskuntoa vahvistamalla Kokonaisrahoitus 0,078 M. PIRELY: EDGE Pirkanmaa (SASYP). Mm. kohdeyritysten henkilöstön osaaminen, yhteistyömallit, liiketoimintaosaaminen, uusien teknologioiden ja tutkimustiedon hyödyntäminen, tuottavuus ESR, kokonaisrahoitus 1,272 M. PIRELY: Parasta Yritystoimintaa Rakennetaan yhteistyössä, PYRY II jatkohanke (SASKY). Pienyritysten ja koulutuksen järjestäjän osaamista lisäävä hanke, jossa ratkaistaan mm. pienyritysten liiketoiminnallisen osaamisen ja koulutuksen hyödyntämisen puutteita. Lounais ja Ylä Pirkanmaa, Porin seutukunta. ESR ja valtion rahoitustarve vuosina on 0,31 M. PIRELY tai PL: Koulutusviennin kehittämishanke (TAMK). Vakiinnutetaan koulutusvienti merkittäväksi osaksi TAMK:n ja sen yhteistyökumppanien toimintaa

30 PIRELY tai PL: Innovaatiotoiminnan ja osaamisen kehittäminen (SASYP). Yritysten väliset innovaatioringit ja ideapörssit, joissa innovaatioihin ja tuotekehitykseen liittyvää tietoa jaetaan. Kokonaiskustannusarvio vuosina on 0,3 M. PL: Pirkanmaan uudet palvelukonseptit (Pirkanmaan Yrittäjät ry). Innovoidaan palvelualojen yrityksille uusia (korvaavia) liiketoimintamalleja ja palveluinnovaatioita EAKR, kokonaisrahoitus 0,549 M. PL: Automaation oppimisympäristön kehittäminen (LPKKY). Oppimisympäristö, jota voidaan joustavasti hyödyntää automaatiokoulutuksessa ja kehittämistyössä eri koulutusaloilla ja asteilla sekä yritysten henkilöstökoulutuksessa EAKR, kokonaisrahoitus 0,8 M. PL: TEHO (Kehitys Parkki Oy). Tuottavuus ja alueen pk yritysten liiketoimintaosaamisen vahvistaminen EAKR, kokonaisrahoitus 0,249 M. PL: Sijoitu sujuvasti Etelä Pirkanmaalle, SISU (VASKE) MKR, kokonaisrahoitus 0,294 M. PL: ROBOLA (VSKY, HAMK). Hanke luo fyysisiä toimintaedellytyksiä Campus Trimola konseptin toteuttamiselle tarjoten oppilaitosten yhteisen fyysisen ja virtuaalisen oppimisympäristön automaatiotekniikan alalla EAKR, kokonaisrahoitus 1,272 M. Kehittämistehtävä 3. Vastaamme työelämän muutokseen ja tulevaisuuden osaamistarpeisiin PIRELY: Aikuiskoulutuksen alueellinen kehittäminen: Opin Ovi Pirkanmaa hanke, Opin Ovi Etelä Pirkanmaa hanke, Oma Ov i hanke sekä Pirkanmaan aikuiskoulutusfoorumi hanke (koulutuksenjärjestäjät, korkeakoulut, työelämäjärjestöt, alueviranomaiset) Kokonaisrahoitus 0,988 M. PIRELY: Tieto ja viestintätekniikka koulutuksessa Pirkanmaan toisen asteen yhteisöllinen kehittämisverkosto, PAOK (Tampereen kaupunki). Kavennetaan oppilaitosten välisiä eroja tieto ja viestintätekniikan hyödyntämisessä Kokonaisrahoitus 0,7 M. PIRELY: Koulutukseen hakeutumisen edistäminen, koulutuksen keskeyttämisen vähentäminen, nuorten syrjäytymisen ehkäisy. Useita hankkeita, mm. työpajoja, nuorten pelisuunnitelman laatiminen alueen toimijoiden kesken (toisen asteen koulutuksen järjestäjät, kolmannen sektorin toimijat tai kuntasektorin toimijat) Kokonaisrahoitus 3,0 M. PIRELY: Osaamisen parempaan kohtaantoon alue ennakoinnilla Pirkanmaan toimijoiden yhteisen alue ennakoinnin rakentaminen ja toimintatapojen vakiinnuttaminen. ESR, kokonaisrahoitus 0,6 M. PIRELY: Välike Etelä Pirkanmaan välityömarkkinoiden kehittämisprojekti (Etelä Pirkanmaan kunnat). Yhteistyössä kuntien, yhdistysten, yritysten ja oppilaitosten kanssa luodaan kuntoutuksen, edelleen sijoittamisen ja työssäoppimiskoulutuksen malli ESR, kuntarahoitus 0,268 M. PIRELY: ForeMassi2015 ennakointitoiminnan kehittämishanke (TAMK osatoteuttajana). Teemat: kotona asumista tukevat hyvinvointipalvelut, turvallisuuspalvelut ja palvelumuotoilu ESR, kokonaisrahoitus 0,051 M. PL: Koti Osana Tulevaisuuden Innovaatioita, KOTI hanke (SASKY). Hankkeen tavoitteena on suunnitella ja rakentaa ikääntyville, liikuntarajoitteisille ja muille erityistarpeita vaativille henkilöille tulevaisuuden koti, joka toimii oppimisympäristönä hyvinvointi ja terveysalan sekä rakennus ja asennusalan opiskelijoille.

31 EAKR, kokonaisrahoitus 1,866 M. PL: Pirkanmaan e luukku (SASKY) Kehitetään yhteisöllistä ja monikanavaista e asiointia Pirkanmaan koulutuskuntayhtymien (SASKY, VSKY, LPKKY) hallinnoinnissa, yhteistyössä, opetuksessa ja yritysyhteistyössä. EAKR, kokonaisrahoitus 0,564 M. PL: TOP School Oppimisympäristöjen kehittämistoiminnan koordinaatio (Tampereen kaupunki). Sateenvarjohanke, joka koordinoi oppimisympäristöjä kehittäviä projekteja yhteisen vision mukaisesti. Hankkeen tavoitteena on nostaa Tampereen kaupungin oppilaitosten oppimisympäristöt kansallisesti ja kansainvälisesti merkittäviksi referenssikohteiksi EAKR, kokonaisrahoitus 0,451 M. PL: Tietoalan uudet työpaikat (Tredea Oy). ICT alan rakennemuutokseen reagointi, muuntokoulutus, toimialan yritysrakenteen monipuolistaminen, uudet yritykset Maakunnan kehittämisraha, kokonaisrahoitus 0,360 M. PL: PUUKETO Puutuoteteollisuuden kehittämisselvitys toimintaympäristön muutoksissa (Ylä Pirkanmaan seutuyhdistys ry). Esiselvityshanke, joka tukee alueen elinkeinoelämää äkillisessä rakennemuutoksessa. Hankkeessa tehdään puupuolen ym. yrityskartoituksia (osaaminen, koulutustarpeet) sekä selvitys alueen yritysten tulevaisuuden työvoiman ja osaamisen lisätarpeista Maakunnan kehittämisraha, kokonaisrahoitustarve 0,050 M. PL: UUSTEKNO II (VSKY). Tavoitteena on kehittää Valkeakosken ammatti ja aikuisopiston ko. projektissa mukana olevien alojen opettajien yhteistyötahojen (yrityselämä) yhteistyönä perustutkintojen oppimisympäristöjä EAKR, kokonaisrahoitus 1,096 M. PIRELY tai PL: Natura Domus (Pirko). Hanke vastaa rakennus ja talotekniikan alan koulutuksen kehittämistarpeeseen koskien siirrettävien oppimisympäristöjen käyttöönottamista. Pirko on Pirkanmaan johtava rakennus ja talotekniikan asiantuntija EAKR, kokonaisrahoitus 1,0 M. Virtain, Mänttä Vilppulan, Ikaalisten ja Parkanon kaupungit: Maakuntakorkeakoulu ja yliopettajatoiminnan jatkaminen. Lisää alueen uusia koulutusmahdollisuuksia sekä edistää yritysten, kunnan ja oppilaitosten välistä yhteistyötä Kokonaisrahoitus 0,075 M. Toimintalinja 2. Vahvistuva ja eheytyvä infrastruktuuri Kehittämistehtävä 4. Varmistamme liikenneinfrastruktuurin toimivuuden, turvallisuuden ja kunnon PIRELY: Vt 11 parantaminen Koukkujärventien liittymän kohdalle. Eritasoliittymän rakentaminen EAKR, kustannusarvio 2,7 M. PIRELY: Vt 12 Ranta Koiviston eritasoliittymän täydentäminen (Kangasala). Alueen saavutettavuus Lahden suunnalta lisääntyy. Nykyinen liittymä ohjaa autoilijoita liikennesääntöjen vastaiseen käyttäytymiseen. Liittymä ohjaa keskustan kautta kulkevan liikenteen moottoriliikennetielle, jolloin liikenneturvallisuus lisääntyy. Kustannusarvio 2,0 M. PIRELY: Vt 23 alikulku sekä mt kevyen liikenteen ja muut järjestelyt Kokonaisrahoitus 1,0 M.

32 PL: LOGIVO logistiikan virtuaalinen oppimisympäristö (TAMK). Logistiikkalaboratorio ja simulaatioympäristö, jossa testataan ja kehitetään logistisia prosesseja ja tietovirtojen hallintaa EAKR, kokonaisrahoitus 0,190 M. Kehittämistehtävä 5. Parannamme teknisen huollon toimivuutta ja lisäämme maakunnan energiaomavaraisuutta YM: Sastamala Punkalaidun Huittinen siirtoviemäri ja yhdysvesijohto: 1. vaihe Punkalaidun Huittinen. Valtion rahoitus vuonna 2012 on 0,9 M. PIRELY tai PL: Energiatehokkaan rakentamisen koulutusvienti (TAMK). Toteutetaan 2 3 pilottihanketta, joissa myydään energiatehokkaan rakentamisen osaamista esim. Kiinaan, Japaniin, arabimaihin tai Etelä Amerikkaan PIRELY: Moteista megawateiksi (Pirkanmaan Metsäkeskus). Maakunnallinen puuenergiatoimialan tiedonvälityshanke, jonka tavoitteena on edistää kiinteiden polttoaineiden käyttöä ja siihen liittyvää yrittäjyyttä Pirkanmaalla EMR, kokonaisrahoitus 0,598 M. PL: OPI ENEMPI (TAMK). Monialainen oppimisympäristö rakennus, talotekniikka, ympäristö ja matkailualalle EAKR, kokonaisrahoitus 0,375 M. Hämeenkyrö: Biovoimalaitoshanke Yksityinen hanke. Kokonaisrahoitus 50 M. Tampereen kaupunkiseutu: Tampereen kaupunkiseudun kuntien energiaohjelman toteuttaminen. Energiansäästötavoite 9 %, pyritään lisäämään uusiutuvan energian osuutta. Toimintalinja 3: Pito ja vetovoimaiset toimintaympäristöt Kehittämistehtävä 6. Tarjoamme viihtyisiä ja kestäviä asuin, elin ja luonnonympäristöjä YM: Rakennusperinnön hoidon edistäminen ja hyödyntäminen (kunnat, yksityiset kiinteistönomistajat) Kokonaisrahoitus 0,45 M. PIRELY: Joukkoliikenteen tukeminen ja ostopalvelut Kokonaisrahoitus 4,0 M. PIRELY: Parasta pöytään Pirkanmaalta (Ahlmanin koulun säätiö). Kehitetään lähiruuan saatavuuden logistiikkaa, lähiruuan markkinointi ja tuottaminen tamperelaisille suurostajille EMR, kokonaisrahoitus 0,624 M. PIRELY: Vuorovaikutusten kehittäminen Pirkanmaan kyläkeskusten ja kaupunkien välillä (Pirkanmaan Yrittäjät ry). Noin 40 Pirkanmaan kyläkeskuksen yritysten liiketoiminnan sekä vuorovaikutuksien kehittäminen kuntakeskusten ja kaupunkien välillä EMR, kokonaisrahoitus 0,227 M. PIRELY, YM: Maatilojen ympäristöosaaminen korkealle (PIRELY, ProAgria, Ahlman). Maatalouden vesiensuojeluhanke, jossa maatiloille annetaan neuvontaa parhaista vesiensuojelukäytännöistä sekä parannetaan maatilojen kannattavuutta pellon kasvukunnon ja ravinteiden tehokkaalla hyödyntämisellä. Tavoitteena vesistökuormituksen vähentäminen maatalousalueilla. Hankkeella toteutetaan valtioneuvoston hyväksy

33 mää vesienhoitosuunnitelmaa ja vesienhoidon toimenpideohjelmaa. EMR ja valtion rahoitustarve vuosina on 0,4 M. PIRELY: Tuljamon happoterva altaiden kunnostus (Lempäälä). Tavoitteena on minimoida Tuljamon vanhan kaatopaikan happoterva altaiden (sisältää ongelmajätettä) ympäristövaikutukset. Altaiden kattaminen estää sadeveden tulvimista ympäristöön ja pienentää altaista suodattuvan veden määrää ja kulkeutumista lähialueen vesistöihin. EAKR, kokonaisrahoitus vuonna 2012 on 0,735 M. PL: MONIKKO Monimuotoisten yhteisöllisten asuin ja toimintaympäristöjen kehittämispilotit (TTYsäätiö). Hankkeessa tutkitaan yhteisöllisen asumisen toiminta ja toteutusmalleja erityisesti ikääntyvän väestön asumis ja hoivatarpeiden näkökulmasta Maakunnan kehittämisraha, kokonaisrahoitus 0,260 M. PL: Tampere yhdessä pienhankkeet (Tampereen kaupunki). Paikallistoimijat toteuttavat pienhankkeita Tampereen kaupungin haasteellisilla kaupunkialueilla. Pienhankkeiden tavoitteena on kasvattaa yhteisöllisyyden tunnetta haasteellisilla kaupunkialueilla ja tätä kautta ehkäistä syrjäytymistä, edistää turvallisuutta ja parantaa asukkaiden lähiympäristöä EAKR, pienhankkeita 5 kpl. Kehittämistehtävä 7. Uudistamme julkista palvelutuotantoa ja sen rakenteita PIRELY: HYVIS Pirkanmaa (Tredea Oy). Lisätään hyvinvointialan toimijoiden liiketoiminta, palvelujen kehittämis, kilpailutus ja teknologian hyödyntämisosaamista ESR, kokonaisrahoitus 1,815 M. PIRELY: Yrittäjyyttä hoivasta Green Care (SASYP). Luodaan maaperä Greeen Care hoiva alan yritysten ja tukipalveluyritysten syntymiselle ja yritysten väliselle yhteistyölle EMR, kokonaisrahoitus 0,148 M. PL: Hyvinvoinnin neloskierre (TAMK). Luodaan toimintamalli uudenlaisen oppimis ja innovaatioympäristön toteuttamiseksi hyvinvointipalveluissa. Mallissa uudet innovaatiot syntyvät käyttäjän/asiakkaan omista lähtökohdista sitten, että nämä osallistuvat uusien innovaatioiden tuottamiseen ja testaamiseen EAKR, kokonaisrahoitus 0,627 M. Kehittämistehtävä 8. Valjastamme kulttuurin ja elämystalouden pirkanmaalaisten hyvinvoinnin lähteeksi PIRELY: PIRPRO, maakunnallinen matkailumarkkinointihanke (Tredea Oy). Matkailutuotteiden kansainvälistäminen, matkailijamäärien kasvattaminen, uusien tuotteiden ja teemojen kehittäminen, yritysten kannattavuuden parantaminen EMR, kokonaisrahoitus 0,695M. PIRELY: Kalettomanlahden satama alueen kunnostus (Virrat) EMR, kokonaisrahoitus 0,9 M. PIRELY: Lemmenpolku hanke (Mänttä Vilppulan kaupunki). Serlachius museot, kirkkopuiston sekä Honkahovin taidekeskuksen yhdistävä polku tarjoaisi luonto ja taide elämyksiä, ja se toimisi kulkuväylänä sekä ohjelmapalvelutuotteena. Kokonaisrahoitustarve 0,1 M. PIRELY: Taidematkailun kehittäminen (Mänttä Vilppulan kaupunki). Edistetään taidematkailu yrittäjyyttä ja palvelutarjontaa. Kokonaisrahoitustarve 0,3 M.

34 PIRELY tai PL: Ikaalisten seudun matkailun kasvuohjelman valmistelu. EAKR tai Leader hanke, kokonaisrahoitustarve vuosina on 0,1 M. PIRELY tai PL: Vesistöstä matkailua. Ylä Pirkanmaa. EAKR. PL: Valovoimainen Pirkanmaa (Tampereen kaupunki). Hankkeella lisätään Tampereen seudun vetovoimaisuutta, identiteettiä, viihtyisyyttä ja valaistuksen energiatehokkuutta. Hankkeessa uudistetaan alueen kausivalaistusta sekä pyritään löytämään kattobrändi valotapahtumille EAKR, kokonaisrahoitus 0,573 M. PL: Hyvinvointimatkailun kehittämiskeskus (TAMK). Tavoitteena hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sekä tähän liittyvän käyttäjälähtöisen liiketoiminnan kehittäminen sekä palvelujen tuotekehitystoiminta yhteistyössä alan yritysten kanssa. Keskus yhdistää palvelujen käyttäjät, palveluja tuottavat yritykset sekä pirkanmaalaiset koulutus ja tutkimuslaitokset EAKR, kokonaisrahoitus 0,3 M. PL: Tampereen rakennuskulttuurin neuvonta ja koulutuskeskus (Ekokumppanit Oy). Edistetään rakennuskulttuurin ja rakennusten alkuperäisiä arvoja ja arkkitehtuuria huomioon ottavaa hoitamista, kunnossapitoa ja korjaustoimintaa Pirkanmaan alueella EAKR, kokonaisrahoitus 0,220 M. Ikaalinen: Ikaalisten KulttuuriCampuksen yrittäjyysympäristö Kokonaisrahoitus 0,3 M.

35 Liite 2. Pirkanmaan maakunnan yhteistyöasiakirja Pirkanmaan maakunnan yhteistyöryhmä hyväksyi yhteistyöasiakirjan kokouksessaan Pirkanmaalla toteutetaan Euroopan unionin rakennerahastojen alueellinen kilpailukyky ja työllisyystavoitteen mukaista toimenpideohjelmaa vuosina Euroopan aluekehitysrahastosta ja Euroopan sosiaalirahastosta osarahoitettavien toimenpiteiden Länsi Suomen ohjelma alue koostuu Pirkanmaan lisäksi Etelä Pohjanmaan, Keski Suomen, Pohjanmaan ja Satakunnan maakunnista. Rakennerahasto ohjelmien hankevalintoja ja kehittämisrahoituksen kohdentumista ohjaavat ensisijaisesti EAKR ja ESR ohjelma asiakirjat sekä niiden hankevalintakriteerit. Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmassa ilmaistaan tarkemmin maakunnallisen kehittämisen painopisteet sekä keskeiset hallinnonaloittaiset tavoitteet. Pirkanmaan maakunnan yhteistyöryhmä päätti kokouksessaan , että yhteistyöasiakirja liitetään osaksi maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmaa. Asiakirjat täydentävät toisiaan. Länsi Suomen EAKR toimenpideohjelman painopisteet (alueellinen kilpailukyky ja työllisyystavoite) Toimintalinja 1. Yritystoiminnan edistäminen Toimintalinjan tavoitteita rahoittajana toteuttaa Pirkanmaan ELY keskus. Toimintalinjan toteutus painottuu maakuntaohjelman toimintalinjan 1 kehittämistehtäviin 1 ja 2. Toimintalinja 2. Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen Toimintalinjan tavoitteita rahoittajina toteuttavat Pirkanmaan ELY keskus ja Pirkanmaan liitto. Toimintalinjan toteutus painottuu maakuntaohjelman toimintalinjan 1 kehittämistehtäviin 2 ja 3 Toimintalinja 3. Alueiden saavutettavuuden sekä toimintaympäristön parantaminen Toimintalinjan tavoitteita rahoittajina toteuttavat Pirkanmaan ELY keskus ja Pirkanmaan liitto. Toimintalinjan toteutus painottuu maakuntaohjelman toimintalinjojen 2 ja 3 kehittämistehtäviin 4, 5, 6, 7 ja 8. Toimintalinja 4. Suurten kaupunkiseutujen kehittäminen Toimintalinjan tavoitteita rahoittajina toteuttavat Pirkanmaan ELY keskus ja Pirkanmaan liitto. Toimintalinjan toteutus painottuu maakuntaohjelman toimintalinjojen 1 ja 3 kehittämistehtäviin 1, 2, 3, 6 ja 7. Erityisteemat Länsi Suomen alueella rahoitetaan myös erityisteemoja, jotka täydentävät EAKR toimintalinjoja. Erityisteemoihin kohdennetaan 28 prosenttia Länsi Suomen EAKR ohjelman rahoituksesta. Teemahankkeet voivat olla seudullisia tai ylimaakunnallisia (Länsi Suomen maakunnat). Teemojen toteutuksen painopiste on maakuntaohjelman toimintalinjoissa 1 ja 3. Länsi Suomen suuralueen yhteiset teemat ovat: Kärkiklustereiden kehittäminen (energiateknologiat, älykkäät koneet ja laitteet, meriklusteri, nanoja mikrojärjestelmät sekä tulevaisuuden materiaalit, elintarvikekehitys, joka paikan tietotekniikka, tulevaisuuden asuminen ja rakentaminen) Innovaatio ja oppimisympäristöt Kansainvälisen vetovoimaisuuden lisääminen Hyvinvointipalvelujen innovatiivinen kehittäminen

36 Länsi Suomen maakuntavaltuustot ovat aikoinaan hyväksyneet Alueellisen kilpailukyky ja työllisyystavoitteen Länsi Suomen EAKR toimenpideohjelman , jossa maakunnat ovat sitoutuneet ohjelmaasiakirjan mukaiseen kansalliseen vastinrahoitukseen valtion kanssa sovitun kuntaraharahoitusosuuden mukaisesti. Valtioneuvoston hyväksynnän jälkeen ohjelma esitettiin komissiolle, joka hyväksyi sen lopullisesti päätöksellään Länsi Suomen maakuntien yhteistyöryhmät katsovat, että niillä ei ole oikeutta ilman maakuntavaltuustojen hyväksyntää muuttaa valtion ja komission kanssa tehtyä sopimusta. Lisäksi Pirkanmaan maakunnan yhteistyöryhmä arvioi, että työ ja elinkeinoministeriön esittämä sopimusten vastainen maakunnan yhteistyöasiakirjojen tarkistusesitys ja valtion vastinrahoituksen leikkaus vuosilta 2012 ja 2013 ei ole kuntarahoituksen osalta toteutettavissa nykyisessä taloustilanteessa. Esityksen hyväksyminen merkitsisi EU:n rahoitusosuuden leikkautumista ja siitä kokonaan luopumista. Pirkanmaan maakunnan yhteistyöryhmä on arvioinut maakunnan yhteistyöasiakirjojen vuosien 2012 ja 2013 EAKR rahoitustarpeet ja taulukot alkuperäisten sopimusten ja päätösten mukaisilla luvuilla. Manner Suomen ESR toimenpideohjelma, Länsi Suomen alueellisen osion painopisteet (alueellinen kilpailukyky ja työllisyystavoite) Toimintalinja 1. Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Toimintalinjan tavoitteita rahoittajana toteuttaa Pirkanmaan ELY keskus. Toimintalinjan toteutus painottuu maakuntaohjelman toimintalinjan 1 kehittämistehtäviin 2 ja 3. Toimintalinja 2. Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäisy Toimintalinjan tavoitteita rahoittajana toteuttaa Pirkanmaan ELY keskus. Toimintalinjan toteutus painottuu maakuntaohjelman toimintalinjan 1 kehittämistehtävään 3. Toimintalinja 3. Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis ja palvelujärjestelmien kehittäminen Toimintalinjan tavoitteita rahoittajana toteuttaa Pirkanmaan ELY keskus. Toimintalinjan toteutus painottuu maakuntaohjelman toimintalinjan 1 kehittämistehtävään 3. Toimintalinja 4. Jäsenvaltioiden ja alueiden yhteistyö ESR toiminnassa Toimintalinjan tavoitteita rahoittajana toteuttaa Pirkanmaan ELY keskus. Toimintalinjan toteutus painottuu maakuntaohjelman toimintalinjan 1 kehittämistehtävään 3. Alla on esitetty rahoitustaulukot, jossa maakunnan rakennerahastojen vuosien 2012 ja 2013 myöntämisvaltuudet on jaettu rahoittajaviranomaisten ja hallinnonalojen kesken. Taulukoissa esitetään myös kunta ja yksityisen rahoituksen kerryttämisvelvoitteet. Lopuksi esitellään rakennerahasto ohjelmien hankevalintakriteerit.

37 MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJA TAULUKKOPOHJA Miljoonaa euroa VUOSI: 2012 OHJELMA: Alueellinen kilpailukyky- ja työllisyystavoite, EAKR MAAKUNTA: Pirkanmaa Pirkanmaan L-S taulukko- ELY Liikennevirasto Maakunta esitys esitys HALLINNONALA TEM YM LVM TEM OKM Ohjelmareservi Yhteensä Kulmalukujen jako: TOIMINTALINJA TL 1 YHT 6,711 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 6,711 7,288 Perusrahoitus 1,255 1,255 1,569 EAKR 0,500 0,500 0,625 VALTIO 0,755 0,755 0,655 Kuntarahoitus 0,000 0,000 0,289 Yksityinen 2,393 2,393 2,393 Teemat 1,054 1,054 1,317 EAKR 0,420 0,420 0,525 VALTIO 0,634 0,634 0,550 Kuntarahoitus 0,000 0,000 0,242 Yksityinen 2,009 2,009 2,009 TL 2 YHT 0,965 0,000 0,000 1,343 2,477 0,000 4,785 4,593 Perusrahoitus 0,570 0,644 1,260 2,474 2,282 EAKR 0,227 0,256 0,503 0,986 0,908 VALTIO 0,210 0,237 0,464 0,911 0,954 Kuntarahoitus 0,133 0,151 0,293 0,577 0,420 Yksityinen 0,080 0,091 0,178 0,349 0,349 Teemat 0,272 0,525 0,898 1,695 1,695 EAKR 0,109 0,209 0,357 0,675 0,675 VALTIO 0,099 0,194 0,331 0,624 0,708 Kuntarahoitus 0,064 0,122 0,210 0,396 0,312 Yksityinen 0,043 0,083 0,141 0,267 0,267 TL 3 YHT 0,000 0,765 0,589 0,341 0,467 0,000 2,162 1,970 Perusrahoitus 0,687 0,530 0,114 1,331 0,947 EAKR 0,273 0,211 0,044 0,528 0,376 VALTIO 0,242 0,187 0,042 0,471 0,396 Kuntarahoitus 0,172 0,132 0,028 0,332 0,175 Yksityinen 0,078 0,059 0,013 0,150 0,150 Teemat 0,281 0,281 0,562 0,754 EAKR 0,112 0,112 0,224 0,300 VALTIO 0,100 0,100 0,200 0,315 Kuntarahoitus 0,069 0,069 0,138 0,139 Yksityinen 0,060 0,059 0,119 0,119 TL 4 YHT 0,444 0,528 0,000 1,094 0,886 0,000 2,952 2,759 0,248 0,295 0,611 0,495 1,649 1,456 EAKR 0,099 0,117 0,243 0,197 0,656 0,580 VALTIO 0,088 0,106 0,219 0,178 0,591 0,608 Kuntarahoitus 0,061 0,072 0,149 0,120 0,402 0,268 Yksityinen 0,196 0,233 0,483 0,391 1,303 1,303 vo+or TL:t YHTEENSÄ 8,120 1,293 0,589 2,778 3,830 0,000 16,610 16,610 EAKR 1,355 0,390 0,211 0,820 1,213 0,000 3,989 3,989 VALTIO 1,786 0,348 0,187 0,750 1,115 0,000 4,186 4,186 Kuntarahoitus 0,258 0,244 0,132 0,491 0,720 0,000 1,845 1,845 Yksityinen 4,721 0,311 0,059 0,717 0,782 0,000 6,590 6,590 rahoitusosuus % 38,4 9,0 4,9 19,2 28,5 0,0 100,0 (EU+valtio %)

38 MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJA TAULUKKOPOHJA Miljoonaa euroa VUOSI: 2013 OHJELMA: Alueellinen kilpailukyky- ja työllisyystavoite, EAKR MAAKUNTA: Pirkanmaa Pirkanmaan L-S taulukko- ELY Liikennevirasto Maakunta esitys esitys HALLINNONALA TEM YM LVM TEM OKM Ohjelmareservi Yhteensä Kulmalukujen jako: TOIMINTALINJA TL 1 YHT 6,111 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 6,111 6,111 Perusrahoitus 1,287 1,287 1,287 EAKR 0,501 0,501 0,501 VALTIO 0,786 0,786 0,494 Kuntarahoitus 0,000 0,000 0,292 Yksityinen 2,035 2,035 2,035 Teemat 1,081 1,081 1,081 EAKR 0,421 0,421 0,421 VALTIO 0,660 0,660 0,415 Kuntarahoitus 0,000 0,000 0,245 Yksityinen 1,708 1,708 1,708 TL 2 YHT 0,785 0,000 0,000 1,007 1,934 0,000 3,726 3,726 Perusrahoitus 0,453 0,434 0,924 1,811 1,811 EAKR 0,176 0,169 0,360 0,705 0,705 VALTIO 0,132 0,126 0,269 0,527 0,695 Kuntarahoitus 0,145 0,139 0,295 0,579 0,411 Yksityinen 0,074 0,071 0,152 0,297 0,297 Teemat 0,222 0,431 0,737 1,390 1,390 EAKR 0,086 0,168 0,287 0,541 0,541 VALTIO 0,065 0,125 0,215 0,405 0,534 Kuntarahoitus 0,071 0,138 0,235 0,444 0,315 Yksityinen 0,036 0,071 0,121 0,228 0,228 TL 3 YHT 0,000 0,289 0,506 0,367 0,460 0,000 1,622 1,622 Perusrahoitus 0,248 0,435 0,093 0,776 0,776 EAKR 0,097 0,169 0,036 0,302 0,302 VALTIO 0,072 0,127 0,027 0,226 0,298 Kuntarahoitus 0,079 0,139 0,030 0,248 0,176 Yksityinen 0,041 0,071 0,015 0,127 0,127 Teemat 0,315 0,302 0,617 0,617 EAKR 0,122 0,118 0,240 0,240 VALTIO 0,093 0,087 0,180 0,237 Kuntarahoitus 0,100 0,097 0,197 0,140 Yksityinen 0,052 0,050 0,102 0,102 TL 4 YHT 0,392 0,162 0,000 0,967 0,783 0,000 2,304 2,304 0,203 0,084 0,502 0,406 1,195 1,195 EAKR 0,079 0,034 0,195 0,158 0,466 0,466 VALTIO 0,059 0,023 0,146 0,119 0,347 0,458 Kuntarahoitus 0,065 0,027 0,161 0,129 0,382 0,271 Yksityinen 0,189 0,078 0,465 0,377 1,109 1,109 vo+or TL:t YHTEENSÄ 7,288 0,451 0,435 2,341 3,177 0,000 13,763 13,763 EAKR 1,263 0,131 0,169 0,654 0,959 0,000 3,176 3,176 VALTIO 1,702 0,095 0,127 0,490 0,717 0,000 3,131 3,131 Kuntarahoitus 0,281 0,106 0,139 0,538 0,786 0,000 1,850 1,850 Yksityinen 4,042 0,119 0,000 0,659 0,715 0,000 5,606 5,606 rahoitusosuus % 47,0 3,6 4,7 18,1 26,6 0,0 100,0 (EU+valtio %)

39 ESR -RAHOITUSOSUUDEN JA VALTION KANSALLISEN RAHOITUSOSUUDEN SUUNNITELMA VUODEN 2012 TALOUSARVION MÄÄRÄRAHOJEN JAKOA VARTEN VUOSI: 2012 OHJELMA: Länsi-Suomen suuralue MAAKUNTA: Pirkanmaa 36.1 Miljoonaa euroa RAHASTO: ESR VÄLITTÄVÄ TOIMIELIN ELY Maakunta HALLINNONALA TEM OKM STM TEM Yhteensä TOIMINTALINJA JA SEN OSUUS OHJELMASSA % KEHYKSESTÄ TL 1 YHT / 32 % 1,899 0,369 0,000 0,000 2,268 ESR 0,705 0,137 0,000 0,842 VALTIO 0,652 0,126 0,000 0,778 Kuntarahoitus 0,383 0,075 0,000 0,458 Muu julkinen 0,159 0,031 0,190 TL 2 YHT / 31 % 1,139 0,846 0,212 0,000 2,197 ESR 0,423 0,314 0,079 0,816 VALTIO 0,308 0,290 0,072 0,670 Kuntarahoitus 0,333 0,171 0,043 0,547 Muu julkinen 0,075 0,071 0,018 0,164 TL 3 YHT / 31 % 0,864 1,339 0,000 0,000 2,203 ESR 0,320 0,498 0,000 0,818 VALTIO 0,380 0,459 0,000 0,839 Kuntarahoitus 0,071 0,270 0,000 0,341 Muu julkinen 0,093 0,112 0,205 TL 4 YHT / 6 % 0,427 0,000 0,000 0,000 0,427 ESR 0,159 0,000 0,000 0,159 VALTIO 0,147 0,000 0,000 0,147 Kuntarahoitus 0,086 0,000 0,000 0,086 Muu julkinen 0,035 0,035 TL:t YHTEENSÄ 4,329 2,554 0,212 0,000 7,095 ESR 1,607 0,949 0,079 0,000 2,635 VALTIO 1,487 0,875 0,072 0,000 2,434 Kuntarahoitus 0,873 0,516 0,043 0,000 1,432 Muu julkinen 0,362 0,214 0,018 0,000 0,594 v maksettu ennakko 20% on vähennetty tasaisesti (Huom. OKM:n osalta ennakko kohdistettiin v TL 3:een) Ohjelmareserviä ei enää varata TEM OPM STM Yht yht ESR, miljoonaa euroa 1,607 0,949 0,079 2,635 ers ESR % 61,0 36,0 3,0 100,0 fin kunta Ohjelmareservi jätetään hallinnonaloittain jakamatta. muu julk Taulukossa ohjelmaosion kulmaluvut merkitty punaisella. ESR:stä on poistettu tekninen tuki 4%, 40 % ESR:stä ja 60 % valtion osuudesta. Molemmista on vähennetty joustovaraus äkillisiin rakennemuutoksiin 5 %. Vähennykset on laskettu peruskehyksestä ilman ennakkobudjetoitua 20 % osuutta. Kulmaluvuissa ESR ja valtio on huomioitu vähennyksenä ennakkobudjetoinnin 20 % osuus. Kuntaraha on laskettu peruskehyksestä.

40 ESR -RAHOITUSOSUUDEN JA VALTION KANSALLISEN RAHOITUSOSUUDEN SUUNNITELMA VUODEN 2012 TALOUSARVION MÄÄRÄRAHOJEN JAKOA VARTEN VUOSI: 2013 OHJELMA: Länsi-Suomen suuralue MAAKUNTA: Pirkanmaa 36,1 Miljoonaa euroa RAHASTO: ESR VÄLITTÄVÄ TOIMIELIN ELY Maakunta HALLINNONALA TEM OPM STM TEM Yhteensä TOIMINTALINJA JA SEN OSUUS OHJELMASSA % KEHYKSESTÄ TL 1 YHT / 32 % 1,619 0,513 0,000 0,000 2,132 ESR 0,586 0,186 0,000 0,772 VALTIO 0,468 0,154 0,000 0,622 Kuntarahoitus 0,391 0,125 0,000 0,516 Muu julkinen 0,174 0,048 0,222 TL 2 YHT / 31 % 0,967 0,721 0,181 0,000 1,869 ESR 0,352 0,261 0,066 0,679 VALTIO 0,269 0,218 0,052 0,539 Kuntarahoitus 0,244 0,175 0,044 0,463 Muu julkinen 0,102 0,067 0,019 0,188 TL 3 YHT / 31 % 0,536 1,142 0,000 0,000 1,678 ESR 0,193 0,413 0,000 0,606 VALTIO 0,167 0,345 0,000 0,512 Kuntarahoitus 0,114 0,277 0,000 0,391 Muu julkinen 0,062 0,107 0,169 TL 4 YHT / 6 % 0,362 0,000 0,000 0,000 0,362 ESR 0,131 0,000 0,000 0,131 VALTIO 0,102 0,000 0,000 0,102 Kuntarahoitus 0,091 0,000 0,000 0,091 Muu julkinen 0,038 0,038 TL:t YHTEENSÄ 3,484 2,376 0,181 0,000 6,041 ESR 1,262 0,860 0,066 0,000 2,188 VALTIO 1,006 0,717 0,052 0,000 1,775 Kuntarahoitus 0,840 0,577 0,044 0,000 1,461 Muu julkinen 0,376 0,222 0,019 0,000 0,617 Siirretty TL3 -> TL1 Ohjelmareserviä ei enää varata Hallinnonalojen rahoitusosuudet vuonna 2012 Länsi-Suomen osiossa, perustuu valtioneuvoston päätökseen TEM OPM STM Yht yht ESR, miljoonaa euroa 1,335 0,788 0,066 2,188 ers ESR % 61,0 36,0 3,0 100,0 fin kunta Ohjelmareservi jätetään hallinnonaloittain jakamatta. muu julk Taulukossa ohjelmaosion kulmaluvut merkitty punaisella. ESR:stä on poistettu tekninen tuki 4%, 40 % ESR:stä ja 60 % valtion osuudesta. Molemmista on vähennetty joustovaraus äkillisiin rakennemuutoksiin 5 %. Vähennykset on laskettu peruskehyksestä ilman ennakkobudjetoitua 20 % osuutta. Kulmaluvuissa ESR ja valtio on huomioitu vähennyksenä ennakkobudjetoinnin 20 % osuus. Kuntaraha on laskettu peruskehyksestä.

41 Länsi-Suomen EAKR-toimenpideohjelmasta rahoitettavien hankkeiden valintakriteerit Hankkeiden valinnassa sovelletaan Länsi-Suomen EAKR-ohjelman seurantakomitean hyväksymiä valintaperusteita. I Välttämättömät valintakriteerit, jotka kaikkien hankkeiden tulee täyttää Hankkeen tulee olla: 1. ohjelman mukainen, myös maakunnallisia painopisteitä tukeva 2. toteuttamiskelpoinen 3. toteutustavaltaan taloudellinen ja kustannustehokas 4. kestävän kehityksen periaatteiden mukainen II Hankevalintaa ohjaavat valintakriteerit (koko ohjelmaa koskevat) Hankkeen valintaa tukee, jos hanke on: 5. pysyvää ja pitkäaikaista lisäarvoa tuottava 6. innovatiivinen, alueellista kilpailukykyä, vetovoimaa ja uudistumista edistävä 7. työllisyyttä edistävä 8. uutta yritystoimintaa synnyttävä 9. pk-yritysten pääsyä kansainvälisille markkinoille edistävä 10. yrityksen kasvua tukeva 11. yritysten verkostoitumista ja klustereita edistävä 12. innovaatiojärjestelmiä vahvistava 13. T&K -toimintaa pk-yrityksissä lisäävä 14. tietoyhteiskunnan mahdollisuuksien hyödyntämistä edistävä 15. alueen vetovoimaa lisäävä 16. tasa-arvoa tukeva III Yleiset toimintaa ohjaavat periaatteet Hankkeen valintaa tukee, mikäli se toteuttaa ohjelman horisontaalisia periaatteita (yhtä tai useampaa), jotka ovat: A. yhteistyön ja kumppanuuden edistäminen B. toimintaympäristön kilpailukykyisyyden parantaminen C. tasa-arvon edistäminen D. kestävän kehityksen edistäminen

42 Lisäksi jokaiselle toimintalinjalle on määritelty omat toimintalinjakohtaiset valintakriteerinsä, jotka ovat osittain päällekkäisiä hankevalintaa ohjaavien kriteereiden kanssa. IV Toimintalinjakohtaiset valintakriteerit TL 1 Yritystoiminnan edistäminen luo edellytyksiä uusien yritysten syntymiselle ja yritysten uudistumiselle ja kasvulle edistää vahvojen priorisoitujen toimialaklustereiden (metalli- ja teknologiateollisuus, bio- ja terveysteknologia, metsäteollisuus ja mekaaninen puunjalostus sekä elintarviketeollisuus, energiateollisuus, meriteollisuus, ict- ja media-ala) ja uusien kilpailukykyisten toimialojen kehittämistä parantaa yritysten kilpailukykyä lisää innovaatiotoimintaa ja innovaatioiden kaupallista hyödyntämistä yrityksissä kehittää yritysten edellytyksiä yrityspalveluiden hyödyntämisessä edistää yritysten edellytyksiä yhteistyön, klustereiden ja verkostojen kehittämisessä edistää yritysten pääsyä kansainvälisille markkinoille parantaa työllisyyttä tai turvaa työpaikkoja tukee kestävää kehitystä edistää tasa-arvoa TL 2 Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen parantaa työllisyyttä parantaa alueen innovaatioympäristöä ja kapasiteettia edistää teknologisten ja sosiaalisten innovaatioiden syntyä ja hyödyntämistä parantaa yritysten teknologiatasoa, lisää innovaatioita ja niiden kaupallistamista tai T&Kpanostuksia ja luo innovatiivisia tuotteita tukee yrityksiä uuden teknologian ja tuotantomenetelmien hyödyntämisessä ja käyttöönotossa tukee ja vahvistaa yritysten sekä koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden osaamista, yhteistyötä ja verkottumista synnyttää uutta osaamiseen perustavaa liiketoimintaa yrityksissä edistää yritysten pääsyä kansainvälisille markkinoille luo edellytyksiä uusiutuvien energialähteiden käytölle synnyttää edellytyksiä hyvinvointipalveluiden uusille toteuttamistavoille tukee kestävää kehitystä edistää tasa-arvoa TL 3 Alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantaminen edistää kestävää kehitystä ja luonnonvarojen hallittua käyttöä parantaa elinympäristön laatua parantaa ympäristöriskien hallittavuutta luo mahdollisuuksia yritysten sijoittumiselle alueella parantaa yritysten toimitilojen saatavuutta ja logistisia edellytyksiä edistää kaupunkien ja maaseudun vuorovaikutusta

43 parantaa alueen vetovoimaisuutta ja saavutettavuutta parantaa matkailualan toimintaympäristöä TL 4 Suurten kaupunkiseutujen kehittäminen kehittää painopistealueiden yritysten liiketoimintaosaamista ja kilpailukykyä vahvistaa painopistealueiden yritysten toimintaympäristöä edistää painopistealueiden uusien työpaikkojen syntyä edistää teknologian mahdollistamien uusien palveluinnovaatioiden syntyä hyödyntää painopistealojen ennakointitietoja ehkäisee syrjäytymistä edistää yhteisöllisyyttä edistää osallisuutta edistää esteettömyyttä edistää maahanmuuttajien integrointia osaksi yhteiskuntaa

Liite 1. Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman tietopyyntölomake

Liite 1. Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman tietopyyntölomake Liite 1. Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman tietopyyntölomake Tietopyyntölomake on koottu maakuntaohjelman 2011 2014 toimintalinjojen ja niitä toteuttavien kehittämistehtävien kehykseen. Kehittämistehtävien

Lisätiedot

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku RR-hakuinfo 14.4.2010 Muotoiluakatemia Kuopio Itä-Suomen kehittämisstrategia Visio Vaikuttavuus-/ makrotavoitteet Ohjelmatavoitteet Kehittämisstrategian ydin Toimintalinjat

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Hallitusohjelma Rakennerahasatokausi 2007-2013 Pirkanmaan TE-keskuksen tulossuunnitelma 2008 Pirkanmaan ennakointipalvelu Tutkimuspäällikkö,

Lisätiedot

TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 %

TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 % rahasto-osuudet hallinnonaloittain TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 % Eija Haatanen 8.11.2007 1 ESR Tuotekehitys Sosiaaliset innovaatiot ESR kehittämisinstrumenttina, joka tuo lisäarvoa kansalliseen

Lisätiedot

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä 18.4.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa Timo Vesiluoma 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi.

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Hyvinvointifoorum 4.11.2009 Tampere Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK Sisältö Strateginen tausta Kansallisten

Lisätiedot

työryhmä Harri Airaksinen (pj), Jaana Koivisto-Virtanen, Jari Heiniluoma, Jukka Alasentie, Kristiina Karppi Taustaa

työryhmä Harri Airaksinen (pj), Jaana Koivisto-Virtanen, Jari Heiniluoma, Jukka Alasentie, Kristiina Karppi Taustaa SOTE- JA ALUEHALLINTOUUDISTUS n aluehallintoryhmän 7.3.2016 kokouksen toimeksiannon mukaisesti n elinkeinopalveluiden kokonaisuus, nykytilakuvaus työryhmä Harri Airaksinen (pj), Jaana Koivisto-Virtanen,

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Iisalmen Teollisuuskylä Oy Kehitysyhtiö Savogrow Oy Taustaa Pohjois-Savon kone- ja energiateknologian

Lisätiedot

Parasta kasvua vuosille 2016-2019

Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Vuonna 2012 valmistui Joensuun seudun kasvustrategia. Maailman muuttuessa kasvustrategiankin on muututtava vastaamaan nykypäivää ja tulevaisuutta. Kasvustrategian tarkennus

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Itä-Suomen EAKR-ohjelman painopisteet PK:n strategian ja POKATin sisältö EAKR-ohjelman toteuttaminen

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Raahe 7.2.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen tarkoitettua rahoitusta Tavoitteena vähentää alueiden

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen 1.9.2011 Riitta Ilola Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Strategiayksikkö, Riitta Ilola 6.9.2011 1

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 - Ajankohtaista 17.12.2015 - Hallitusohjelman kärkitavoitteet - AIKO-rahoitus - Toimeenpanosuunnitelman tarkistus Maakuntajohtaja, joulukuu 2015 Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

Pirkanmaan toteuttamissuunnitelma muutoksen ostamiselle vuosina 2013-2014

Pirkanmaan toteuttamissuunnitelma muutoksen ostamiselle vuosina 2013-2014 Pirkanmaan toteuttamissuunnitelma muutoksen ostamiselle vuosina 2013-2014 2 Pirkanmaan toteuttamissuunnitelma muutoksen ostamiselle vuosina 2013-2014 Pirkanmaan liitto Julkaisu E 21 Pirkanmaan liitto Tampere

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Etelä Suomen näkökulmasta

Etelä Suomen näkökulmasta Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Aluerakenteen kh kehitys Etelä Suomen näkökulmasta Suunnittelujohtaja Ari Pietarinen 25.11.2013 Etelä Suomen aluerakenne 2030 Asuminen, ympäristö

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

Piispala 11.09.2014 Saarijärven Viitasaaren seutu. Eero Ylitalo

Piispala 11.09.2014 Saarijärven Viitasaaren seutu. Eero Ylitalo Piispala 11.09.2014 Saarijärven Viitasaaren seutu Eero Ylitalo Agenda Avaus ja katsaus seudun kehittämisnäkymiin Eero Ylitalo, Seudun joryn pj. Keski-Suomen strategian vuosien 2014-2017 valinnat Maakuntaliiton

Lisätiedot

Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen

Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen Pellolta haarukkaan Keskisuomalaisen ruokaketjun kehittäminen 2014-2020 Käynnistysseminaari ja tulevaisuustyöpaja 21.5.2012 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma ESR Etelä-Pohjanmaa Aluekehittämispalaverit 14.-23.4.2015 www.rakennerahastot.fi sivustolta löytyy - Kestävää kasvua ja työtä - Suomen rakennerahasto-ohjelma

Lisätiedot

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa Leena Gunnar Ylijohtaja, KASELY 1 ELYjen toiminta-ajatus (ELY-laki) Elinkeino-,

Lisätiedot

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 1. Taloustilanne haastaa uudistumaan 2. Maakuntien kehittäminen lyhyellä ja pitemmällä aikajänteellä 3. Maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Kasvusopimusten ja INKAohjelman valmistelutilanne

Kasvusopimusten ja INKAohjelman valmistelutilanne Kasvusopimusten ja INKAohjelman valmistelutilanne Olli T. Alho Alueosasto 16.4.2013 Tausta ja tavoitteet Suurten kaupunkiseutujen kansainvälisen kilpailukyvyn ja veturiroolin vahvistaminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

MAL-verkosto ja kaupunkipolitiikka. Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 16.10.2012 Vaasa

MAL-verkosto ja kaupunkipolitiikka. Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 16.10.2012 Vaasa MAL-verkosto ja kaupunkipolitiikka Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 16.10.2012 Vaasa Jäsentelyä MAL osana kaupunkipolitiikkaa Sopimusperusteinen kaupunkipolitiikka

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja

Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Suunnitelman lähtökohdat Seitsemän maakuntaa Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu,

Lisätiedot

Aluehallinto uudistuu 2010. Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto

Aluehallinto uudistuu 2010. Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto Aluehallinto uudistuu 2010 Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto Uudistuksen tavoitteet: Selkeämpi viranomaisten työnjako ilman päällekkäisyyksiä Asiakaslähtöisyys

Lisätiedot

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Rakennerahastot ja vähähiilisyys Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Yleistavoitteena vähähiilinen paikallistalous Yritysten tulisi panostaa: - Liiketoimintaosaamiseen - Toimiviin laatujärjestelmiin

Lisätiedot

ESR ohjelman mahdollisuudet

ESR ohjelman mahdollisuudet ESR ohjelman mahdollisuudet Osastopäällikkö Tuija Johansson Lapin TE keskus Alustus seminaarissa Maaseudun yrittäjyyden edistäminen ohjelmatyön avulla 20.11.2008 Teemat: 1. ESR ohjelman esittely 2. Lapin

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Ohjelmarakenne Toimintalinja Temaattinen tavoite Investointiprioriteetti Erityistavoite EAKR:n toimintalinjat

Lisätiedot

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Lieksa 20.5.2014 Strateginen sitoutuminen ja visio Pohjois-Karjalan strategia

Lisätiedot

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi 2014-2020 EU:n kaikkia rahastoja koskevat strategiset tavoitteet: älykäs, kestävä

Lisätiedot

Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta

Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta 1 Tampereen pormestarin puheenvuoro Suomalais Saksalaisessa Ystävyyskuntakokouksessa 17.6.2011 Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta Hyvät suomalais saksalaisen

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus

Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus Yksi ohjelma viisi toimintalinjaa toiminnalle 2.1 (TL 1) Pk-yritystoiminnan kilpailukyky

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Rahoitusasiantuntija Minna Koivukangas Keski-Suomen ELY-keskus/Turku 18.1.2016 Länsi-Suomen alueen

Lisätiedot

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014 Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi marraskuussa

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus

Lisätiedot

Metsäalan strateginen ohjelma MSO

Metsäalan strateginen ohjelma MSO Metsäalan strateginen ohjelma MSO Metsäalan strategisen ohjelman tavoitteet: MSO:n tavoitteena on: ennakoida ja seurata metsäalan rakennemuutosta, koordinoida metsäteollisuuden ja metsäsektorin toimintaedellytystyöryhmän

Lisätiedot

Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma

Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma Pääkaupunkiseudun Val osallistuminen INKAan Kimmo Heinonen Elinkeinoasiamies Helsingin kaupunki 12.11.2013 INKA-ohjelma 2014-2020 Uusi innovaatiopolitiikan väline

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 ARKTIKUM 12.3.2015 LAPELY Pirkko Saarela Lappi Kansainvälinen maakunta Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta, kaivostoimintaa ja matkailua

Lisätiedot

Mitä liikenneasioita seurataan MAL-sopimuksissa 25.3.2013

Mitä liikenneasioita seurataan MAL-sopimuksissa 25.3.2013 Mitä liikenneasioita seurataan MAL-sopimuksissa 25.3.2013 Tähänastisia seurantakohteita: Tampereella seurattiin indikaattoreita ja pari hanketta Kaupunkiseudun aiesopimus 2011-2012 Kulkutapajakauman kehitys

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Landsbygdsutvecklings

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan

Lisätiedot

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK TEM 11.6.2009

Lisätiedot

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Alustavia painotuksia Kaik lutviutuup! Etelä-Karjalan liitto Maakuntavaltuusto- ja MYR-seminaari 23.1.2014 Etelä Karjalan toimintaympäristön kehitystekijöitä Vahva

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä Eveliina Pöyhönen Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia reilusti vahvistaa

Lisätiedot

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työ & työllisyys lukuja (lokakuu 2012) Työlliset (Tilastokeskus TK): 2 467

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto. Maaseutuosasto/Lapin TE-keskus

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto. Maaseutuosasto/Lapin TE-keskus Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto Sivu 1 syys 2007 Kehittämisen lähtökohdat Ohjelmallista toimintaa: Euroopan maaseuturahasto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Jyväskylän ammattikorkeakoulun, Jyväskylän koulutuskuntayhtymän ja Jyväskylän yliopiston yhteinen yrittäjyysstrategia. Yhteinen yrittäjyysstrategia

Jyväskylän ammattikorkeakoulun, Jyväskylän koulutuskuntayhtymän ja Jyväskylän yliopiston yhteinen yrittäjyysstrategia. Yhteinen yrittäjyysstrategia Jyväskylän ammattikorkeakoulun, Jyväskylän koulutuskuntayhtymän ja Jyväskylän yliopiston yhteinen yrittäjyysstrategia Yhteinen yrittäjyysstrategia Hyväksytty: Jyväskylän ammattikorkeakoulun hallitus 27.1.2014,

Lisätiedot

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Ulla-Maija Laiho Työ- ja elinkeinoministeriö, HYVÄ hanke Helsinki 26.11.2009 Miksi TEM:n linjauksia hyvinvointialalle? Sosiaali-

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 SUOMALAINEN KORKEAKOULULAITOS 2020 Suomalainen korkeakoululaitos on vuonna 2020 laadukkaampi, vaikuttavampi,

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008

EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008 EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008 Rovaniemi paisuu, muu Lappi tyhjenee Yle Lapin Radio 20.11.2008 Lapin väkiluku pienenee

Lisätiedot

POHJOIS-SAVON ELY-KESKUS

POHJOIS-SAVON ELY-KESKUS POHJOIS-SAVON ELY-KESKUS Jaana Tuhkalainen, EU-koordinaattori Eija Pihlaja, yritysrahoituspäällikkö Merja Hilpinen, EU-koordinaattori Anu Isoahde, EU-koordinaattori Pohjois-Savon ELY-keskus 16.4.2010 1

Lisätiedot

Maakuntaohjelman seurantaindikaattorit

Maakuntaohjelman seurantaindikaattorit Timo Vesiluoma, Krista Tupala, Katja Laitinen, Saku Vähäsantanen 11.4.2016 1. Muuttoliike ja väestö Lähtöarvo 2014 2015* 2016* 2017* Väkiluku v. 2013 224 556 223 983 223 381 222 887 222 431 Tavoite vähintään

Lisätiedot

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Elinkeinoministeri Olli Rehn Alueelliset kehitysnäkymät 2/2015 julkistamistilaisuus Jyväskylä 24.9.2015 Team Finland -verkoston vahvistaminen

Lisätiedot

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu. EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 204-2020 Huippuvalmennuspäivät Helsinki 3.2.203 Opetusneuvos Seija asku seija.rasku@minedu.fi Valmistelu EU:ssa akennerahastotoimintaa ohjaavat asetukset Asetusluonnokset

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maatilojen investointi- ja aloitustuet uudella ohjelmakaudella Sanna Koivumäki Maa- ja metsätalousministeriö, Maaseudun kehittämisyksikkö Neuvoston ja parlamentin

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntastrategia 2040

Pirkanmaan maakuntastrategia 2040 Pirkanmaan maakuntastrategia 2040 Pirkanmaan tarina 2040 Miten erikoistuimme älykkäästi? Vuonna 2014 Pirkanmaa oli muutoksen edessä. Asiat olivat vielä periaatteessa varsin hyvin, mutta uhkaavia pilviä

Lisätiedot

Pohjois-Savon maakuntaohjelma 2011-2014

Pohjois-Savon maakuntaohjelma 2011-2014 Pohjois-Savon maakuntaohjelma 2011-2014 - lopullinen rahoitusseuranta tukien kohdentumisesta (23.3.2015) Tässä yhteenvedossa kuvataan Pohjois-Savon maakuntaohjelman 2011-2014 toteutumista. Mittapuu on

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Kukka Kukkonen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 28.5.2014 Pohjois-Pohjanmaan maaseutustrategian

Lisätiedot

Ohjelmakausi 2014-2020

Ohjelmakausi 2014-2020 Hämeen liiton EAKR-info 11.6.2014 Osmo Väistö, Hämeen liitto Ohjelmakausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Rakennerahasto-ohjelman rahoitus vuonna 2014 Kanta-Hämeessä

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Lähtökohdat, Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma ja rahoitus Mari Kuparinen 25.3.2013 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma 2014 2020 (HALKE 23.3.2012) Yksi

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008 Huomiota ohjelman toteutuksesta ja haasteita hyvinvointisektorin kehittämistoiminnalle jatkossa 8.1.2009 Maarit Siitonen Ohjelman tekninen toteutus: - Toiminta-alueena neljä maakuntaa: Etelä-Savo, Pohjois-Savo,

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014 Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014 Häme-ohjelman toteuttaminen - rahoitus Maakunnan kehittämisraha 2014 = 0,25 M /vuosi Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmat 2014-2020 Keskisen Itämeren ohjelma = 122

Lisätiedot

PK-TEOLLISUUDEN UUDISTAMINEN JA KILPAILUKYKY pilotti

PK-TEOLLISUUDEN UUDISTAMINEN JA KILPAILUKYKY pilotti PK-TEOLLISUUDEN UUDISTAMINEN JA KILPAILUKYKY pilotti Sisältää teollisuutta palvelevan liiketoiminnan 10.10.2013 Seutukaupunki Seutukaupunkeja ovat kaupungit: 1. Jotka ovat seutukuntiensa tai talousalueensa

Lisätiedot

Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008

Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008 KESKI-SUOMEN SUOMEN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008 maakuntajohtaja Anita Mikkonen Keski-Suomen liitto Visio Keski-Suomi tilastojen

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma 2011-2014

Satakunnan maakuntaohjelma 2011-2014 Satakunnan maakuntaohjelma 2011-2014 Osaava Satakunta Saavutettava Satakunta Energinen ja hyvinvoiva Satakunta Mikä on maakuntaohjelma? Maakuntaohjelma kokoaa maakunnan kehittämisen tavoitteet, keskeiset

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

HämePro tahtosopimus 2008

HämePro tahtosopimus 2008 HämePro tahtosopimus 2008 HämePro 2008 Kanta-Häme on 2000-luvulla kuulunut menestyneisiin maakuntiin. Asukasluku, työllisyys ja yritysten lukumäärä sekä liikevaihto ovat kehittyneet maan keskiarvoa paremmin.

Lisätiedot